Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (2) Nuorten työllisyys

22 vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (2) Nuorten työllisyys”

1. “Hyvä tarkoi­tus voi toteu­tua niin, että opin­topis­teet koke­vat inflaation.”

   Tuleepa mieleen tässä eräs amk, jos­sa pyy­det­ti­in tasoit­ta­maan opin­topis­tei­den keruu opiskelu­a­jalle. Esim. aiem­min muual­la suorite­tut kurssit hyvitet­ti­in ain­oas­taan tasaiseen tahti­in muu­ta­ma vuodessa, eikä suinkaan opin­to­jen alus­sa kerralla.

   Vastaa

2. “1.8 Lukioiden dig­i­tal­isoin­tia jatke­taan ja lukiok­oulu­tus­ta kehitetään rahoi­tus­ta sekä ope­tus­ta tehosta­mal­la niin, että entistä use­am­mat valmis­tu­vat kol­men vuo­den tavoiteajassa.

   Dig­i­taa­li­nen lukio? Kestäkö se var­masti sadet­ta ja pakkas­ta? J”

   Minne etälukion kehit­tämi­nen aina hau­tau­tuu? Ei kai OAJ:iin?

   Etälukios­ta on erit­täin hyviä koke­muk­sia mm. Oulai­sis­sa. Yliop­pi­las­tutk­in­to tulee hal­vak­si niin oppi­laille kuin yhteiskun­nallekin ja arvosanoil­la mitat­tu tulos on hyvä.

   Vastaa

3. “Lisätään yli 55 opin­topis­tet­tä vuodessa suorit­tavien osu­ut­ta korkeak­oulu­jen rahoituk­ses­sa.” Kuinka­han suuri kiusaus opet­ta­jille tulee tar­jo­ta lop­pukeväästä muu­ta­man opin­topis­teen arvoista, läpi­hu­u­to­jut­tuna hyväksyt­tävää tyhjän­päiväistä kir­ja­tent­tiä sel­l­aisille opiske­li­joille, jot­ka ovat muuten saa­mas­sa kasaan 50 op? Tai kat­so­taanko juuri ja juuri hyväksy­tyn ja hylä­tyn raja­mail­la ole­vat tent­ti­vas­tauk­set helpom­min hyväksy­tyik­si, kun yliopis­tolle on pelkkä etu, että opiske­li­ja saa kursse­ja suoritetuksi? 

   “pitää ottaa siir­tymä­vai­heessa sisään enem­män opiske­li­joi­ta” — palkataanko siir­tymä­vai­heen ajak­si tilapäis­es­ti enem­män opet­ta­jia, vai kas­vate­taanko ryhmäkokoja?

   Vastaa

4. Opin­tora­han voisi muut­taa ehdol­lisek­si lainaksi. Sitä saa nos­taa, ja lainan voi kui­tata sit­ten valmis­tuneil­la opinnoilla.

   Vastaa

5. Oppivelvol­lisu­usiän piden­tämi­nen 17 vuo­teen kos­kee ymmärtääk­seni vain niitä, jot­ka eivät saa perusk­oulua valmi­ik­si sitä ennen. 

   Tässä olet väärässä. Oppivelvol­lisu­us kos­kee luokalle jääneitä jo nyt. Peru­sope­tus­la­ki toteaa:
   Oppivelvol­lisu­us päät­tyy, kun peru­sopetuk­sen oppimäärä on suoritet­tu tai kun oppivelvol­lisu­u­den alka­mis­es­ta on kulunut 10 vuotta.
   Eli luokalle jäänyt on oppivelvolli­nen vielä yhden vuo­den ajan. 

   Jos siis uud­is­tuk­sel­la on tarkoi­tus olla jotain sisältöä, se tarkoit­taa nimeno­maan vuo­den mit­taista perusk­oulun ylit­tävää oppivelvol­lisu­ut­ta. Ja jos sil­lä halu­taan todel­lista vaiku­tus­ta, niin muo­toilun tulee olla “- — kulunut 11 vuot­ta”, jot­ta luokalle jääneel­läkin oppi­laal­la olisi velvol­lisu­us aloit­taa toisen asteen opinnot.

   Tästä voi kuitenkin tul­la perus­tus­lailli­nen ongel­ma. Nykyi­nen oppivelvol­lisu­us kos­kee vain alaikäisiä. Piden­net­ty oppivelvol­lisu­us koskisi myös 18 vuot­ta täyt­täneitä. Jos on aloit­tanut koulun vas­ta 8‑vuotiaana ja jäänyt silti ker­ran luokalle, tulisi oppivelvol­lisu­us täy­teen vas­ta 19 vuo­den kohdal­la. Täl­löin täysi-ikäi­nen olisi oppivelvolli­nen, mikä ei ole ihan sopu­soin­nus­sa yksilön vapau­den kanssa.

   Vastaa

6. Ei muu­tu mikään. 

   Korkeak­ouluis­sa kestää, kos­ka ihmiset eivät halua valmis­tua työt­tömik­si. Työt­tömyys on leima, minkä jäl­keen ei saa töitä. Pitää saa­da työ­paik­ka opiskelu­iden lop­pu­vai­heessa alal­ta, jol­loin työl­listymi­nen valmis­tu­misen jäl­keen samaan yri­tyk­seen, viras­toon, min­is­ter­iöön tms. onnis­tuu helpommin. 

   Lääkärit valmis­tu­vat tavoitea­jas­sa, kos­ka heille on töitä. Asia on näin simp­peli, eikä sitä Osmot eivätkä muut saman ikäpol­ven edus­ta­jat tule koskaan myöntämään. 

   Ylik­oulu­tus on aito ongelma.

   Vastaa

   1. Hal­li­tus yrit­tää puut­tua koulu­tus­in­flaa­tioon sil­lä, että kan­di­tutkin­noil­lakin olisi jotain käyttöä.

      Vastaa

7. Opin­to­tu­ki vaikut­ta­nee valmis­tu­mis­vauhti­in, mut­ta merk­i­tys­tä on myös yliopis­to­jen tutk­in­to­vaa­timuk­sil­la. Ymmärtääk­seni mon­en opiske­li­jan valmis­tu­mi­nen venyy gradun takia — mitäpä jos yliopis­tot hyväksy­i­sivät kor­vaavia tapo­ja suorit­taa gradu. Jos opiske­li­ja ei aio jatkaa tutk­i­jak­si, hän voisi tieteel­lisen tutkimuk­sen sijas­ta tehdä mui­ta opin­to­ja, joil­la hän osoit­taa kykyn­sä tiedonhaku­un ja kri­it­tiseen ajat­telu­un. Samal­la ohjauk­sen resurssia voisi siirtää enem­män niihin, jot­ka tekevät gradun­sa kun­ni­an­hi­moi­ses­ti. Kaik­ki voit­taisi­vat — käytän­nöl­lis­es­ti suun­tau­tuneet pää­si­sivät nopeam­min töi­hin ja tieteel­lis­es­ti suun­tau­tuneet saisi­vat enem­män ohjausta. 

   Lukion dig­i­tal­isoin­ti hiukan hirvit­tää. Sinän­sä esim. sähköisessä yo-kir­joituk­ses­sa on paljonkin hyviä mah­dol­lisuuk­sia, mut­ta jut­tua markki­noidaan ihmelääk­keenä kaik­keen. Ei se ole. Opiske­li­joiden moti­vaa­tio ei taikaiskus­ta kas­va dig­i­taal­is­ten ope­tus­menetelmien ansios­ta. Varsinkaan siir­tymä ulkoa pänt­täämis­es­tä tiedon soveltamiseen ei toteudu vain sil­lä, että laite­taan opiske­li­jat tekemään tieto­haku­ja. Jo nyt lukio-opin­not vaa­ti­vat aika paljon tiedon soveltamista. Tiedon sovelt­a­mi­nen sujuu kympin tytöiltä ja pojil­ta hyvin. Sen sijaan ne joil­la on vaikeuk­sia omak­sua tietoa, ovat täysin hukas­sa, kun sitä pitäisi vielä soveltaakin. 

   Lukion keskeinen ongel­ma täl­lä het­kel­lä onkin kovin het­ero­geeni­nen opiske­li­ja-aines. Toisaal­ta on usko­mat­toman osaavia nuo­ria, jot­ka voisi (melkein) lähet­tää suo­raan yliopis­toon. Toisaal­ta lukioon tulee kas­va­mas­sa määrin niitä, jot­ka eivät päässeet ammat­tik­oulu­un. Opet­ta­jan pitäisi eriyt­tää ope­tus­taan, huomioi­da niin ääripäät kuin suuri keski­joukko. Helpom­paa olisi eriyt­tää tutk­in­toa. Vähen­netään pakol­lis­ten kurssien määrää ja lisätään syven­tävien määrää. Tutk­in­to ei varsi­nais­es­ti kevenisi: syven­tävät kurssit ovat älyl­lis­es­ti yhtä vaa­tivia kuin pakol­liset (joskus vaa­ti­vampiakin). Valin­nan­va­paus aut­taisi kuitenkin opiske­li­jaa väis­telemään niitä ainei­ta, jot­ka ovat hänelle vaikei­ta. Opiske­li­jat — niin hyvin kuin huonos­ti men­estyvät voit­taisi­vat, yliopis­toi­hin tulisi entistä päteväm­pää väkeä, toisaal­ta lukiop­u­dokkai­ta olisi vähem­män. Häviäjiä olisimme me opet­ta­jat, joiden ope­tusvelvol­lisu­u­den täyt­tymi­nen voisi joskus olla hiukan kiv­en takana.

   Vastaa

8. Osmo, kan­deille on käyt­töä. Itse olen “vain” kan­di (mei­dän työ­maal­la se on paljon), palk­ka suo­ma­laista medi­aa­ni­palkkaa parem­pi, työelämässä vak­i­tuises­sa työ­suh­teessa, opin­tovi­ikko­ja käytet­ty koko yliopis­to-opiskelu­aikana 20. 

   Olin muuten niin veemäi­nen, että tein töitä opiskelu­aikana. Tilas­tois­sa näyn var­maan kauheana esimerkkinä siitä, miten opin­not venyvät… 🙂

   Vastaa

9. Osmo Soin­in­vaara: Hal­li­tus yrit­tää puut­tua koulu­tus­in­flaa­tioon sil­lä, että kan­di­tutkin­noil­lakin olisi jotain käyttöä.

   Mie­lenki­in­nol­la jäämme odot­ta­maan, mihin konkreet­tisi­in toimi­in hal­li­tus aikoo ryhtyä. Julki­nen val­ta voisi esimerkik­si höl­len­tää val­tion virkami­esten pätevyys­vaa­timuk­sia siten että alem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to kel­paa. Ei ole mitään järkeä vaa­tia mais­terin tutk­in­toa jos­sain diipadaa­pa ‑suun­nit­teli­jan virassa.

   Vastaa

10. Osmo Soin­in­vaara:
    Hal­li­tus yrit­tää puut­tua koulu­tus­in­flaa­tioon sil­lä, että kan­di­tutkin­noil­lakin olisi jotain käyttöä. 

    Itk­isikö vai nau­raisiko. Siis eihän noi­ta laa­makkei­ta kysel­lä nykypäivänä kuin johonkin min­is­ter­iöön tai Kelaan töi­hin haettassa! 

    Huo­maa kyl­lä mis­sä nämä lausun­not on valmisteltu 🙂

    Vastaa

11. Kun nyt olen seu­ran­nut kah­den poikani ja eri­tyis­es­ti hei­dän kaverei­den­sa elämää yliop­pi­las­tutkin­non jäl­keen, näyt­täisi siltä, että iso kuva on se, että edel­lis­ten vuosien yliop­pi­laiden ylivoima pääsykokeis­sa on iso hait­ta: poikieni kavereista vain pieni vähem­mistö pääsi ensi yrit­tämäl­lä halu­a­maanas paikkaan.

    Kun he eivät pääse ekalla, he menevät armei­jaan — ja ovat siel­lä vuo­den. Seu­raa­vana kesänä pyrkimi­nen on käytän­nössä mah­do­ton­ta, tai siis ainakin pääsem­i­nen. Armei­jas­sa lukem­i­nen on oikeasti läh­es mah­do­ton­ta, ellei ole usko­ma­ton itsekuri. Onnekkaim­mat pää­sevät armei­jaan jo heinäku­us­sa, puolen porukas­ta pitää men­nä int­ti­in vas­ta tammikuussa.

    Tämä sys­tee­mi takaa sen, että suuri osa yliop­pi­laspo­jista ovat ensim­mäistä ker­taa var­teenotettvi­ia pyrk­i­jöitä vas­ta kak­si vuot­ta yo-tutkin­non jälkeen.

    Kor­jause­hdo­tus: pidem­pi int­ti olisi esim. 9 (+2) kuukaut­ta (tuo 2kk olisi kesäk­er­taushar­joi­tus esim viiden vuo­den sisäl­lä, ja siitä mak­set­taisi­in palkkaa.) Näin pojatkaan eivät menet­täisi kuin yhden vuo­den, mut­teivät yhtäkään pyrkimismahdollisuutta.

    Touko Met­ti­nen
    Alikersantti

    Vastaa

    1. Eikö sitä asevelvol­lisu­usarmei­jaa voivi ker­rankin käyt­tää johonkin: hyökätään Nor­jaan ja antaudu­taan heti. Uusi val­ti­aamme Nor­ja lakkaut­taa myös asevelvollisuusarmeijan.

       Vastaa

12. “Kun­tien tehtäviä piti kar­sia, mut­ta tässä tulee esiopetuk­seen lisää velvoit­tei­ta. Tutkimustiedon perus­teel­la vaikut­taa kuitenkin perustel­lul­ta, kos­ka nyt perusk­oulu­un tul­laan niin kovin eri­laisin valmiuksin. Oppivelvol­lisu­usikää oikeas­t­aan alen­netaan kuu­teen vuo­teen. Jännitt5ää lähin­nä, sal­li­iko OAJ että esik­oulus­sa las­ten­tarhanopet­ta­ja opet­taa lapset lukemaan.”

    Tas­a­puolisu­u­den vuok­si tämä on oikeas­t­aan pakko toteut­taa, kun vain kak­si pros­ent­tia kuu­sivuo­ti­aista ei käy esikoulua.
    Nor­maalilap­si ei useinkaan ole muu­ta kuin yksi lisä ryh­mään, mut­ta asial­la on toinen tärkeä puoli:
    Ilmeis­es­ti esik­oulu­un tulemat­tomis­sa on paljon mus­lim­i­lap­sia ja mui­ta, joi­ta on vaikea saa­da suo­ma­laisen yhteiskun­nan kyyti­in ajois­sa. Pakko on tarpeen.
    Lisäk­si asiantun­ti­jan silmä havait­see mah­dol­liset oppimis- ja käyt­täy­tymisongel­mat jo ennen varsi­naista koulua, ja se mak­saa kyl­lä itsen­sä takaisin, kun­han lapselle ja per­heelle annetaan tarvit­ta­va apu.

    Vastaa

13. Touko Met­ti­nen:
    Kun nyt olen seu­ran­nut kah­den poikani ja eri­tyis­es­ti hei­dän kaverei­den­sa elämää yliop­pi­las­tutkin­non jäl­keen, näyt­täisi siltä, että iso kuva on se, että edel­lis­ten vuosien yliop­pi­laiden ylivoima pääsykokeis­sa on iso hait­ta: poikieni kavereista vain pieni vähem­mistö pääsi ensi yrit­tämäl­lä halu­a­maanas paikkaan.

    Kun he eivät pääse ekalla, he menevät armei­jaan – ja ovat siel­lä vuoden.Seuraavana kesänä pyrkimi­nen on käytän­nössä mah­do­ton­ta, tai siis ainakin pääseminen.Armeijassa lukem­i­nen on oikeasti läh­es mah­do­ton­ta, ellei ole usko­ma­ton itsekuri.Onnekkaimmat pää­sevät armei­jaan jo heinäku­us­sa, puolen porukas­ta pitää men­nä int­ti­in vas­ta tammikuussa.

    Tämä sys­tee­mi takaa sen, että suuri osa yliop­pi­laspo­jista ovat ensim­mäistä ker­taa var­teenotettvi­ia pyrk­i­jöitä vas­ta kak­si vuot­ta yo-tutkin­non jälkeen.

    Kor­jause­hdo­tus: pidem­pi int­ti olisi esim. 9 (+2) kuukaut­ta (tuo 2kk olisi kesäk­er­taushar­joi­tus esim viiden vuo­den sisäl­lä, ja siitä mak­set­taisi­in palkkaa.) Näin pojatkaan eivät menet­täisi kuin yhden vuo­den, mut­teivät yhtäkään pyrkimismahdollisuutta.

    Touko Met­ti­nen
    Alikersantti

    No itsel­leni kävi aikanaan niin, että en päässyt luokion jäl­keen halu­a­mal­leni lin­jalle. Tämän jäl­keen int­ti­in ja seu­raa­van vuo­den pääsykoe pieleen. SEu­raa­van vuon­na en hak­enut tähän koulu­un, kos­ka yo-kir­joituk­si­in lukem­i­nen, int­ti ja pääsykoerum­ba oli vienyt niin paljon aikaa, että välil­lä oli kiva liikkua kaverei­denkin kanssa. Hain halu­a­maan koulu­un kuitenkin usei­ta vuosia yliopis­tol­la aloit­tamisen jäl­keen ja pääsin sisälle

    Vastaa

14. sal­li­iko OAJ että esik­oulus­sa las­ten­tarhanopet­ta­ja opet­taa lapset lukemaan.

    Tämä koulu­tus­mo­nop­o­li ja ‑inflaa­tio, niinkuin muutkin monop­o­lit tulee h****in kalli­ik­si yhteiskun­nalle. Koh­ta ei voi p***ttä pyyhk­iä ilman mais­terin papere­i­ta. Ne pitäis kaik­ki purkaa, jos ei ihmis­ten ter­veys vaarannu.

    Itse opetin omat muk­sut luke­maa neliv­uo­ti­aina foneet­tisel­la tavaamisel­la leikin var­jol­la ilman mitään opet­ta­jan pätevyyk­siä. Ei tul­lu hiki eikä stres­si itselle, eikä muk­suille, ja hauskaa oli.

    Vastaa

15. KKK: Mie­lenki­in­nol­la jäämme odot­ta­maan, mihin konkreet­tisi­in toimi­in hal­li­tus aikoo ryhtyä. Julki­nen val­ta voisi esimerkik­si höl­len­tää val­tion virkami­esten pätevyys­vaa­timuk­sia siten että alem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to kel­paa. Ei ole mitään järkeä vaa­tia mais­terin tutk­in­toa jos­sain diipadaa­pa ‑suun­nit­teli­jan virassa.

    Tarkoi­tatko, että val­tion­hallinnon pitäisi myös rekry­toi­da aina heikom­man koulu­tuk­sen saanut hak­i­joiden joukos­ta? Jokaista paikkaa hakee myös mais­tere­i­ta yllin kyllin. 

    Tut­tuni, hallintopääl­likkö keskikokoises­sa yri­tyk­sessä, rek­ty­roi itselleen kesälo­matu­u­raa­jaa vuokrayri­tyk­sen kaut­ta. Ei voin­ut uskoa, kuin­ka koulutet­tua työvoimaa hakee “jotain kämäistä kuukau­den pätkää”. Paljon koulute­tumpaa kuin hän itse.

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara: itsen­sä

    Min­ul­lakin kak­si poikaa kir­joit­ti peräkkäis­inä vuosina.

    Kum­mal­lakin armei­ja muo­dos­tui ongel­mak­si ja tam­miku­un lähtö olisi merkin­nyt kah­ta välivuotta.
    Ensim­mäi­nen anoi lykkäys­tä ja käy armei­jan joskus.
    Nuorem­pi oli jo selvil­lä ongel­mas­ta ja ratkais­us­ta ja haki Dragsviki­in eli ruotsinkieliseen joukko-osastoon
    Sisään­pääsy opiskele­maan ei ollut suuri ongelma,entisen TKK ovet aukeni­vat papereilla

    Vastaa

17. Osmo Soin­in­vaara:
    Hal­li­tus yrit­tää puut­tua koulu­tus­in­flaa­tioon sil­lä, että kan­di­tutkin­noil­lakin olisi jotain käyttöä. 

    Olisko­han hyvä aloit­taa val­tion viroista? Joka paikas­sa vaa­di­taan mais­te­ria, vaik­ka työ on selvästi kan­di­ta­soista perus puur­tamista. Mopo on karan­nut jo ajat sitten.

    Vastaa

18. Tiedemies:
    Opin­tora­han voisi muut­taa ehdol­lisek­si lainaksi. Sitä saa nos­taa, ja lainan voi kui­tata sit­ten valmis­tuneil­la opinnoilla.

    Vielä 1980 luvul­la opiskelti­in velak­si ja se johti monel­la ylivelka­an­tu­miseen , eri­tyiseti kun 1990-luvun lama heit­ti ulos työelämästä
    Ja moni menee töi­hin kesken opiskelu­jen ja jää sille tielle. Jos muodolli­nen tutk­in­to puut­tuu, niin pitääkö siitä rankaista ??

    Vastaa

19. Kalle: Olisko­han hyvä aloit­taa val­tion viroista? Joka paikas­sa vaa­di­taan mais­te­ria, vaik­ka työ on selvästi kan­di­ta­soista perus puur­tamista. Mopo on karan­nut jo ajat sitten.

    Val­tion ja kun­tien pitäis käyt­tää halvem­paa työvoimaa ja tyy­tyä alem­pi­in tutk­in­toi­hin val­taosas­sa tehtäviä.

    Säästö olisi 10–20 % luokkaa eli n 3–6 mil­jar­dia vuodessa. 

    Nyt aka­teemi­sista suurin osa työsken­telee julkisel­la sek­to­ril­la ja ohjaa resursse­ja väärin

    Vastaa

20. Sha­keem: Tarkoi­tatko, että val­tion­hallinnon pitäisi myös rekry­toi­da aina heikom­man koulu­tuk­sen saanut hak­i­joiden joukos­ta? Jokaista paikkaa hakee myös mais­tere­i­ta yllin kyllin. 

    Tarkoi­tan että mais­tere­i­ta pitää koulut­taa huo­mat­tavasti nyky­istä vähem­män, kos­ka ei heille kaikille ole tar­jo­ta koulu­tus­ta vas­taavaa työtä. Kandin opin­to­jen jäl­keen olisi karsin­ta mais­ter­isopin­toi­hin, kuten mon­es­sa muus­sa maassa.

    Vastaa