Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (2) Nuorten työllisyys

Nuor­ten työl­li­syys ja työ­uran alku

On tär­ke­ää, että nuo­ret kou­lut­tau­tu­vat ja pää­se­vät nopeas­ti kiin­ni työ­elä­mään. Tämän var­mis­ta­mi­sek­si edel­ly­tyk­siä ja kan­nus­tei­ta opis­kel­la, val­mis­tua ja hakeu­tua työ­mark­ki­noil­le on kohennettava.

1.4              Las­ten tasa-arvois­ten oppi­mis­val­miuk­sien paran­ta­mi­sek­si perus­kou­luun siir­ryt­täes­sä muu­te­taan esi­kou­lu vel­voit­ta­vak­si. Tehos­te­taan nuo­ri­so­ta­kuun toi­men­pa­noa niin, että nykyis­tä suu­rem­pi osuus perus­kou­lun päät­tä­vis­tä nuo­ris­ta suo­rit­taa vähin­tään toi­sen asteen tut­kin­non ja sijoit­tuu nopeas­ti työ­hön. Kriit­ti­sen nivel­vai­heen kou­lu­tuk­sen jat­ku­vuu­den tur­vaa­mi­sek­si, kes­keyt­tä­mis­ten vähen­tä­mi­sek­si ja nuor­ten työ­urien piden­tä­mi­sek­si nos­te­taan oppi­vel­vol­li­suusi­kä 17 vuo­teen. (OKMTEM)

Kun­tien teh­tä­viä piti kar­sia, mut­ta täs­sä tulee esio­pe­tuk­seen lisää vel­voit­tei­ta. Tut­ki­mus­tie­don perus­teel­la vai­kut­taa kui­ten­kin perus­tel­lul­ta, kos­ka nyt perus­kou­luun tul­laan niin kovin eri­lai­sin val­miuk­sin. Oppi­vel­vol­li­suusi­kää oikeas­taan alen­ne­taan kuu­teen vuo­teen. Jän­nit­tää lähin­nä, sal­lii­ko OAJ, että esi­kou­lus­sa las­ten­tar­han­opet­ta­ja opet­taa lap­set luke­maan. Oppi­vel­vol­li­suusiän piden­tä­mi­nen 17 vuo­teen kos­kee ymmär­tääk­se­ni vain nii­tä, jot­ka eivät saa perus­kou­lua val­miik­si sitä ennen. Joku voi kor­ja­ta, jos se tar­koit­taa myös pakol­lis­ta kymp­pi­luok­kaa niil­le, jot­ka eivät pää­se toi­sen asteen koulutukseen.

1.5              Uudis­te­taan amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen tar­jon­ta ml. opis­ke­li­ja­va­lin­ta taval­la, joka ottaa nykyis­tä jous­ta­vam­min huo­mioon amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen kysyn­tään koh­dis­tu­vat vaa­ti­muk­set. Tii­vis­te­tään ole­mas­sa ole­van lain­sää­dän­nön puit­teis­sa toi­sen asteen yleis­si­vis­tä­vän ja amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen yhteis­työ­tä samoin kuin nii­den yhteis­työ­tä yli­opis­to­jen ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen kans­sa.  (OKM)

                    Lisä­tään aikai­sem­man osaa­mi­sen, työ­ko­ke­muk­sen ja kou­lu­tuk­sen hyväk­si­lu­kua amma­til­li­siin tut­kin­toi­hin joh­ta­vis­sa kou­lu­tus­oh­jel­mis­sa (OKM).

1.6              Kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den opin­to­ra­han tasoa nos­te­taan kus­tan­nus­neut­raa­lis­ti opin­to­tu­keen oikeut­ta­vaa aikaa lyhen­net­täes­sä. Opin­to­ra­han nousu mitoi­te­taan opin­to­tu­kia­jan lyhen­nyk­sen pysy­vän kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sen mukaan. Yhden kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­mis­ta var­ten tukeen oikeut­ta­vaa aikaa lyhen­ne­tään siten, että kes­to mää­räy­tyy kysei­sen tut­kin­non yli­opis­to­lain tai ammat­ti­kor­kea­kou­lu­lain nojal­la sää­de­tyn laa­juu­den perus­teel­la siten, että tukeen oikeut­ta­va aika on enin­tään yhdek­sän tuki­kuu­kaut­ta tut­kin­non laa­juu­den mukais­ta luku­vuot­ta koh­ti lisät­ty­nä vii­del­lä tuki­kuu­kau­del­la. Täy­det luku­vuo­det ylit­tä­väl­tä puo­lel­ta luku­vuo­del­ta tukeen oikeut­ta­va aika on kui­ten­kin vii­si tukikuukautta.

Opis­ke­li­jat ovat kyl­lä hyviä puo­lus­ta­maan oikeuk­si­aan. Mikä on puo­lus­taes­sa, kun päät­tä­jis­sä on niin pal­jon enti­siä opis­ke­li­ja­po­lii­tik­ko­ja. Täs­tä kato­si esi­mer­kik­si lai­na­pai­not­tei­siin mais­te­rio­pin­to­vai­hees­sa. En usko täl­lä ole­van mitään vaikutusta.

 Kor­kea­kou­lu­jen tavoit­teel­li­sia val­mis­tu­mi­sai­ko­ja kos­ke­vaa lain­sää­dän­töä tiu­ken­ne­taan val­mis­tu­mi­sai­ko­jen nopeut­ta­mi­sek­si. Lisä­tään yli 55 opin­to­pis­tet­tä vuo­des­sa suo­rit­ta­vien osuut­ta kor­kea­kou­lu­jen rahoituksessa.

Hyvä tar­koi­tus voi toteu­tua niin, että opin­to­pis­teet koke­vat inflaation.

Lisä­tään yli­op­pi­las­tut­kin­non pai­noa kor­kea­kou­lui­hin sisään pää­sys­sä. Toteu­te­taan yhdes­sä kor­kea­kou­lu­jen valin­ta­uu­dis­tuk­sen kans­sa haki­ja­su­man pur­ku lisää­mäl­lä mää­rä­ai­kai­ses­ti sisään­ot­to­ja eri­tyi­ses­ti työ­elä­män kan­nal­ta kes­kei­sil­lä aloil­la.  Vah­vis­te­taan alem­pien kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­jen kel­poi­suut­ta työ­mark­ki­noil­la. Vel­voi­te­taan kor­kea­kou­lut tar­joa­maan mah­dol­li­suus ympä­ri­vuo­ti­seen opis­ke­luun. Eri­tyis­tä huo­mio­ta kiin­ni­te­tään ope­tuk­sen saa­ta­vuu­teen alkusyk­sys­tä ja lop­pu­ke­vääs­tä. (OKM)

Hyviä tavoit­tei­ta. Opin­to­jen nopeut­ta­mis­ta suu­rem­pi mer­ki­tys on sil­lä, jos jono­tusai­ka opin­to­jen aloit­ta­mi­seen lyhe­nee. Sil­loin tie­tys­ti pitää ottaa siir­ty­mä­vai­hees­sa sisään enem­män opis­ke­li­joi­ta, kos­ka muu­ten pari ikä­luok­kaa jää kor­kea­kou­lu­jen ulko­puo­lel­le. Täs­sä on siis tuo kai­vat­tu opin­to­kuu­kausien lisää­mi­nen opintovuoteen.

1.7*            Jo lin­jat­tu­jen nuor­ten oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen kehit­tä­mis­tä kos­ke­vien uudis­tus­hank­kei­den lisäk­si etsi­tään työ- ja vir­ka­so­pi­mus­poh­jai­sia rat­kai­su­ja yhdes­sä työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kans­sa tavoit­tee­na nos­taa yri­tys­ten kiin­nos­tus­ta tar­jo­ta nuo­rel­le oppisopimuspaikka.

Ihmi­nen oppii tus­kin kos­kaan ymmär­tä­mään työ­mark­ki­na­kiel­tä. Kou­lu­tus­työ­suh­de Ruot­sin tapaan?

1.8              Lukioi­den digi­ta­li­soin­tia jat­ke­taan ja lukio­kou­lu­tus­ta kehi­te­tään rahoi­tus­ta sekä ope­tus­ta tehos­ta­mal­la niin, että entis­tä useam­mat val­mis­tu­vat kol­men vuo­den tavoiteajassa.

Digi­taa­li­nen lukio? Kes­tä­kö se var­mas­ti sadet­ta ja pakkasta? 🙂

 

 

 

 

22 vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (2) Nuorten työllisyys”

  1. Hyvä tar­koi­tus voi toteu­tua niin, että opin­to­pis­teet koke­vat inflaation.”

    Tulee­pa mie­leen täs­sä eräs amk, jos­sa pyy­det­tiin tasoit­ta­maan opin­to­pis­tei­den keruu opis­ke­lua­jal­le. Esim. aiem­min muu­al­la suo­ri­te­tut kurs­sit hyvi­tet­tiin ainoas­taan tasai­seen tah­tiin muu­ta­ma vuo­des­sa, eikä suin­kaan opin­to­jen alus­sa kerralla.

  2. 1.8 Lukioi­den digi­ta­li­soin­tia jat­ke­taan ja lukio­kou­lu­tus­ta kehi­te­tään rahoi­tus­ta sekä ope­tus­ta tehos­ta­mal­la niin, että entis­tä useam­mat val­mis­tu­vat kol­men vuo­den tavoiteajassa.

    Digi­taa­li­nen lukio? Kes­tä­kö se var­mas­ti sadet­ta ja pak­kas­ta? J”

    Min­ne etä­lu­kion kehit­tä­mi­nen aina hau­tau­tuu? Ei kai OAJ:iin?

    Etä­lu­kios­ta on erit­täin hyviä koke­muk­sia mm. Oulai­sis­sa. Yli­op­pi­las­tut­kin­to tulee hal­vak­si niin oppi­lail­le kuin yhteis­kun­nal­le­kin ja arvo­sa­noil­la mitat­tu tulos on hyvä.

  3. Lisä­tään yli 55 opin­to­pis­tet­tä vuo­des­sa suo­rit­ta­vien osuut­ta kor­kea­kou­lu­jen rahoi­tuk­ses­sa.” Kuin­ka­han suu­ri kiusaus opet­ta­jil­le tulee tar­jo­ta lop­pu­ke­vääs­tä muu­ta­man opin­to­pis­teen arvois­ta, läpi­huu­to­jut­tu­na hyväk­syt­tä­vää tyh­jän­päi­väis­tä kir­ja­tent­tiä sel­lai­sil­le opis­ke­li­joil­le, jot­ka ovat muu­ten saa­mas­sa kasaan 50 op? Tai kat­so­taan­ko juu­ri ja juu­ri hyväk­sy­tyn ja hylä­tyn raja­mail­la ole­vat tent­ti­vas­tauk­set hel­pom­min hyväk­sy­tyik­si, kun yli­opis­tol­le on pelk­kä etu, että opis­ke­li­ja saa kurs­se­ja suoritetuksi? 

    pitää ottaa siir­ty­mä­vai­hees­sa sisään enem­män opis­ke­li­joi­ta” — pal­ka­taan­ko siir­ty­mä­vai­heen ajak­si tila­päi­ses­ti enem­män opet­ta­jia, vai kas­va­te­taan­ko ryhmäkokoja?

  4. Opin­to­ra­han voi­si muut­taa ehdol­li­sek­si lai­nak­si. Sitä saa nos­taa, ja lai­nan voi kui­ta­ta sit­ten val­mis­tu­neil­la opinnoilla.

  5. Oppi­vel­vol­li­suusiän piden­tä­mi­nen 17 vuo­teen kos­kee ymmär­tääk­se­ni vain nii­tä, jot­ka eivät saa perus­kou­lua val­miik­si sitä ennen. 

    Täs­sä olet vää­räs­sä. Oppi­vel­vol­li­suus kos­kee luo­kal­le jää­nei­tä jo nyt. Perus­o­pe­tus­la­ki toteaa:
    Oppi­vel­vol­li­suus päät­tyy, kun perus­o­pe­tuk­sen oppi­mää­rä on suo­ri­tet­tu tai kun oppi­vel­vol­li­suu­den alka­mi­ses­ta on kulu­nut 10 vuotta.
    Eli luo­kal­le jää­nyt on oppi­vel­vol­li­nen vie­lä yhden vuo­den ajan. 

    Jos siis uudis­tuk­sel­la on tar­koi­tus olla jotain sisäl­töä, se tar­koit­taa nime­no­maan vuo­den mit­tais­ta perus­kou­lun ylit­tä­vää oppi­vel­vol­li­suut­ta. Ja jos sil­lä halu­taan todel­lis­ta vai­ku­tus­ta, niin muo­toi­lun tulee olla “- — kulu­nut 11 vuot­ta”, jot­ta luo­kal­le jää­neel­lä­kin oppi­laal­la oli­si vel­vol­li­suus aloit­taa toi­sen asteen opinnot.

    Täs­tä voi kui­ten­kin tul­la perus­tus­lail­li­nen ongel­ma. Nykyi­nen oppi­vel­vol­li­suus kos­kee vain alai­käi­siä. Piden­net­ty oppi­vel­vol­li­suus kos­ki­si myös 18 vuot­ta täyt­tä­nei­tä. Jos on aloit­ta­nut kou­lun vas­ta 8‑vuotiaana ja jää­nyt sil­ti ker­ran luo­kal­le, tuli­si oppi­vel­vol­li­suus täy­teen vas­ta 19 vuo­den koh­dal­la. Täl­löin täy­si-ikäi­nen oli­si oppi­vel­vol­li­nen, mikä ei ole ihan sopusoin­nus­sa yksi­lön vapau­den kanssa.

  6. Ei muu­tu mikään. 

    Kor­kea­kou­luis­sa kes­tää, kos­ka ihmi­set eivät halua val­mis­tua työt­tö­mik­si. Työt­tö­myys on lei­ma, min­kä jäl­keen ei saa töi­tä. Pitää saa­da työ­paik­ka opis­ke­lui­den lop­pu­vai­hees­sa alal­ta, jol­loin työl­lis­ty­mi­nen val­mis­tu­mi­sen jäl­keen samaan yri­tyk­seen, viras­toon, minis­te­ri­öön tms. onnis­tuu helpommin. 

    Lää­kä­rit val­mis­tu­vat tavoi­tea­jas­sa, kos­ka heil­le on töi­tä. Asia on näin simp­pe­li, eikä sitä Osmot eivät­kä muut saman ikä­pol­ven edus­ta­jat tule kos­kaan myöntämään. 

    Yli­kou­lu­tus on aito ongelma.

    1. Hal­li­tus yrit­tää puut­tua kou­lu­tusin­flaa­tioon sil­lä, että kan­di­tut­kin­noil­la­kin oli­si jotain käyttöä.

  7. Opin­to­tu­ki vai­kut­ta­nee val­mis­tu­mis­vauh­tiin, mut­ta mer­ki­tys­tä on myös yli­opis­to­jen tut­kin­to­vaa­ti­muk­sil­la. Ymmär­tääk­se­ni monen opis­ke­li­jan val­mis­tu­mi­nen venyy gra­dun takia — mitä­pä jos yli­opis­tot hyväk­syi­si­vät kor­vaa­via tapo­ja suo­rit­taa gra­du. Jos opis­ke­li­ja ei aio jat­kaa tut­ki­jak­si, hän voi­si tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen sijas­ta teh­dä mui­ta opin­to­ja, joil­la hän osoit­taa kykyn­sä tie­don­ha­kuun ja kriit­ti­seen ajat­te­luun. Samal­la ohjauk­sen resurs­sia voi­si siir­tää enem­män nii­hin, jot­ka teke­vät gra­dun­sa kun­nian­hi­moi­ses­ti. Kaik­ki voit­tai­si­vat — käy­tän­nöl­li­ses­ti suun­tau­tu­neet pää­si­si­vät nopeam­min töi­hin ja tie­teel­li­ses­ti suun­tau­tu­neet sai­si­vat enem­män ohjausta. 

    Lukion digi­ta­li­soin­ti hiu­kan hir­vit­tää. Sinän­sä esim. säh­köi­ses­sä yo-kir­joi­tuk­ses­sa on pal­jon­kin hyviä mah­dol­li­suuk­sia, mut­ta jut­tua mark­ki­noi­daan ihme­lääk­kee­nä kaik­keen. Ei se ole. Opis­ke­li­joi­den moti­vaa­tio ei tai­kais­kus­ta kas­va digi­taa­lis­ten ope­tus­me­ne­tel­mien ansios­ta. Var­sin­kaan siir­ty­mä ulkoa pänt­tää­mi­ses­tä tie­don sovel­ta­mi­seen ei toteu­du vain sil­lä, että lai­te­taan opis­ke­li­jat teke­mään tie­to­ha­ku­ja. Jo nyt lukio-opin­not vaa­ti­vat aika pal­jon tie­don sovel­ta­mis­ta. Tie­don sovel­ta­mi­nen sujuu kym­pin tytöil­tä ja pojil­ta hyvin. Sen sijaan ne joil­la on vai­keuk­sia omak­sua tie­toa, ovat täy­sin hukas­sa, kun sitä pitäi­si vie­lä soveltaakin. 

    Lukion kes­kei­nen ongel­ma täl­lä het­kel­lä onkin kovin hete­ro­gee­ni­nen opis­ke­li­ja-aines. Toi­saal­ta on usko­mat­to­man osaa­via nuo­ria, jot­ka voi­si (mel­kein) lähet­tää suo­raan yli­opis­toon. Toi­saal­ta lukioon tulee kas­va­mas­sa mää­rin nii­tä, jot­ka eivät pääs­seet ammat­ti­kou­luun. Opet­ta­jan pitäi­si eriyt­tää ope­tus­taan, huo­mioi­da niin ääri­päät kuin suu­ri kes­ki­jouk­ko. Hel­pom­paa oli­si eriyt­tää tut­kin­toa. Vähen­ne­tään pakol­lis­ten kurs­sien mää­rää ja lisä­tään syven­tä­vien mää­rää. Tut­kin­to ei var­si­nai­ses­ti keve­ni­si: syven­tä­vät kurs­sit ovat älyl­li­ses­ti yhtä vaa­ti­via kuin pakol­li­set (jos­kus vaa­ti­vam­pia­kin). Valin­nan­va­paus aut­tai­si kui­ten­kin opis­ke­li­jaa väis­te­le­mään nii­tä ainei­ta, jot­ka ovat hänel­le vai­kei­ta. Opis­ke­li­jat — niin hyvin kuin huo­nos­ti menes­ty­vät voit­tai­si­vat, yli­opis­toi­hin tuli­si entis­tä päte­väm­pää väkeä, toi­saal­ta lukio­pu­dok­kai­ta oli­si vähem­män. Häviä­jiä oli­sim­me me opet­ta­jat, joi­den ope­tus­vel­vol­li­suu­den täyt­ty­mi­nen voi­si jos­kus olla hiu­kan kiven takana.

  8. Osmo, kan­deil­le on käyt­töä. Itse olen “vain” kan­di (mei­dän työ­maal­la se on pal­jon), palk­ka suo­ma­lais­ta medi­aa­ni­palk­kaa parem­pi, työ­elä­mäs­sä vaki­tui­ses­sa työ­suh­tees­sa, opin­to­viik­ko­ja käy­tet­ty koko yli­opis­to-opis­ke­luai­ka­na 20. 

    Olin muu­ten niin vee­mäi­nen, että tein töi­tä opis­ke­luai­ka­na. Tilas­tois­sa näyn var­maan kau­hea­na esi­merk­ki­nä sii­tä, miten opin­not venyvät… 🙂

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hal­li­tus yrit­tää puut­tua kou­lu­tusin­flaa­tioon sil­lä, että kan­di­tut­kin­noil­la­kin oli­si jotain käyttöä.

    Mie­len­kiin­nol­la jääm­me odot­ta­maan, mihin kon­kreet­ti­siin toi­miin hal­li­tus aikoo ryh­tyä. Jul­ki­nen val­ta voi­si esi­mer­kik­si höl­len­tää val­tion vir­ka­mies­ten päte­vyys­vaa­ti­muk­sia siten että alem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to kel­paa. Ei ole mitään jär­keä vaa­tia mais­te­rin tut­kin­toa jos­sain dii­pa­daa­pa ‑suun­nit­te­li­jan virassa.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hal­li­tus yrit­tää puut­tua kou­lu­tusin­flaa­tioon sil­lä, että kan­di­tut­kin­noil­la­kin oli­si jotain käyttöä. 

    Itki­si­kö vai nau­rai­si­ko. Siis eihän noi­ta laa­mak­kei­ta kysel­lä nyky­päi­vä­nä kuin johon­kin minis­te­ri­öön tai Kelaan töi­hin haettassa! 

    Huo­maa kyl­lä mis­sä nämä lausun­not on valmisteltu 🙂

  11. Kun nyt olen seu­ran­nut kah­den poi­ka­ni ja eri­tyi­ses­ti hei­dän kave­rei­den­sa elä­mää yli­op­pi­las­tut­kin­non jäl­keen, näyt­täi­si sil­tä, että iso kuva on se, että edel­lis­ten vuo­sien yli­op­pi­lai­den yli­voi­ma pää­sy­ko­keis­sa on iso hait­ta: poi­kie­ni kave­reis­ta vain pie­ni vähem­mis­tö pää­si ensi yrit­tä­mäl­lä halua­maa­nas paikkaan.

    Kun he eivät pää­se ekal­la, he mene­vät armei­jaan — ja ovat siel­lä vuo­den. Seu­raa­va­na kesä­nä pyr­ki­mi­nen on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta, tai siis aina­kin pää­se­mi­nen. Armei­jas­sa luke­mi­nen on oikeas­ti lähes mah­do­ton­ta, ellei ole usko­ma­ton itse­ku­ri. Onnek­kaim­mat pää­se­vät armei­jaan jo hei­nä­kuus­sa, puo­len poru­kas­ta pitää men­nä int­tiin vas­ta tammikuussa.

    Tämä sys­tee­mi takaa sen, että suu­ri osa yli­op­pi­las­po­jis­ta ovat ensim­mäis­tä ker­taa var­tee­no­tett­viia pyr­ki­jöi­tä vas­ta kak­si vuot­ta yo-tut­kin­non jälkeen.

    Kor­jauseh­do­tus: pidem­pi int­ti oli­si esim. 9 (+2) kuu­kaut­ta (tuo 2kk oli­si kesä­ker­taus­har­joi­tus esim vii­den vuo­den sisäl­lä, ja sii­tä mak­set­tai­siin palk­kaa.) Näin pojat­kaan eivät menet­täi­si kuin yhden vuo­den, mut­tei­vät yhtä­kään pyrkimismahdollisuutta.

    Tou­ko Mettinen
    Alikersantti

    1. Eikö sitä ase­vel­vol­li­suusar­mei­jaa voi­vi ker­ran­kin käyt­tää johon­kin: hyö­kä­tään Nor­jaan ja antau­du­taan heti. Uusi val­ti­aam­me Nor­ja lak­kaut­taa myös asevelvollisuusarmeijan.

  12. Kun­tien teh­tä­viä piti kar­sia, mut­ta täs­sä tulee esio­pe­tuk­seen lisää vel­voit­tei­ta. Tut­ki­mus­tie­don perus­teel­la vai­kut­taa kui­ten­kin perus­tel­lul­ta, kos­ka nyt perus­kou­luun tul­laan niin kovin eri­lai­sin val­miuk­sin. Oppi­vel­vol­li­suusi­kää oikeas­taan alen­ne­taan kuu­teen vuo­teen. Jännitt5ää lähin­nä, sal­lii­ko OAJ että esi­kou­lus­sa las­ten­tar­han­opet­ta­ja opet­taa lap­set lukemaan.”

    Tas­a­puo­li­suu­den vuok­si tämä on oikeas­taan pak­ko toteut­taa, kun vain kak­si pro­sent­tia kuusi­vuo­tiais­ta ei käy esikoulua.
    Nor­maa­li­lap­si ei usein­kaan ole muu­ta kuin yksi lisä ryh­mään, mut­ta asial­la on toi­nen tär­keä puoli:
    Ilmei­ses­ti esi­kou­luun tule­mat­to­mis­sa on pal­jon mus­li­mi­lap­sia ja mui­ta, joi­ta on vai­kea saa­da suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan kyy­tiin ajois­sa. Pak­ko on tarpeen.
    Lisäk­si asian­tun­ti­jan sil­mä havait­see mah­dol­li­set oppi­mis- ja käyt­täy­ty­mi­son­gel­mat jo ennen var­si­nais­ta kou­lua, ja se mak­saa kyl­lä itsen­sä takai­sin, kun­han lap­sel­le ja per­heel­le anne­taan tar­vit­ta­va apu.

  13. Tou­ko Met­ti­nen:
    Kun nyt olen seu­ran­nut kah­den poi­ka­ni ja eri­tyi­ses­ti hei­dän kave­rei­den­sa elä­mää yli­op­pi­las­tut­kin­non jäl­keen, näyt­täi­si sil­tä, että iso kuva on se, että edel­lis­ten vuo­sien yli­op­pi­lai­den yli­voi­ma pää­sy­ko­keis­sa on iso hait­ta: poi­kie­ni kave­reis­ta vain pie­ni vähem­mis­tö pää­si ensi yrit­tä­mäl­lä halua­maa­nas paikkaan.

    Kun he eivät pää­se ekal­la, he mene­vät armei­jaan – ja ovat siel­lä vuoden.Seuraavana kesä­nä pyr­ki­mi­nen on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta, tai siis aina­kin pääseminen.Armeijassa luke­mi­nen on oikeas­ti lähes mah­do­ton­ta, ellei ole usko­ma­ton itsekuri.Onnekkaimmat pää­se­vät armei­jaan jo hei­nä­kuus­sa, puo­len poru­kas­ta pitää men­nä int­tiin vas­ta tammikuussa.

    Tämä sys­tee­mi takaa sen, että suu­ri osa yli­op­pi­las­po­jis­ta ovat ensim­mäis­tä ker­taa var­tee­no­tett­viia pyr­ki­jöi­tä vas­ta kak­si vuot­ta yo-tut­kin­non jälkeen.

    Kor­jauseh­do­tus: pidem­pi int­ti oli­si esim. 9 (+2) kuu­kaut­ta (tuo 2kk oli­si kesä­ker­taus­har­joi­tus esim vii­den vuo­den sisäl­lä, ja sii­tä mak­set­tai­siin palk­kaa.) Näin pojat­kaan eivät menet­täi­si kuin yhden vuo­den, mut­tei­vät yhtä­kään pyrkimismahdollisuutta.

    Tou­ko Mettinen
    Alikersantti

    No itsel­le­ni kävi aika­naan niin, että en pääs­syt luo­kion jäl­keen halua­mal­le­ni lin­jal­le. Tämän jäl­keen int­tiin ja seu­raa­van vuo­den pää­sy­koe pie­leen. SEu­raa­van vuon­na en hake­nut tähän kou­luun, kos­ka yo-kir­joi­tuk­siin luke­mi­nen, int­ti ja pää­sy­koe­rum­ba oli vie­nyt niin pal­jon aikaa, että välil­lä oli kiva liik­kua kave­rei­den­kin kans­sa. Hain halua­maan kou­luun kui­ten­kin usei­ta vuo­sia yli­opis­tol­la aloit­ta­mi­sen jäl­keen ja pää­sin sisälle

  14. sal­lii­ko OAJ että esi­kou­lus­sa las­ten­tar­han­opet­ta­ja opet­taa lap­set lukemaan.

    Tämä kou­lu­tus­mo­no­po­li ja ‑inflaa­tio, niin­kuin muut­kin mono­po­lit tulee h****in kal­liik­si yhteis­kun­nal­le. Koh­ta ei voi p***ttä pyyh­kiä ilman mais­te­rin pape­rei­ta. Ne pitäis kaik­ki pur­kaa, jos ei ihmis­ten ter­veys vaarannu.

    Itse ope­tin omat muk­sut luke­maa neli­vuo­tiai­na foneet­ti­sel­la tavaa­mi­sel­la lei­kin var­jol­la ilman mitään opet­ta­jan päte­vyyk­siä. Ei tul­lu hiki eikä stres­si itsel­le, eikä muk­suil­le, ja haus­kaa oli.

  15. KKK: Mie­len­kiin­nol­la jääm­me odot­ta­maan, mihin kon­kreet­ti­siin toi­miin hal­li­tus aikoo ryh­tyä. Jul­ki­nen val­ta voi­si esi­mer­kik­si höl­len­tää val­tion vir­ka­mies­ten päte­vyys­vaa­ti­muk­sia siten että alem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to kel­paa. Ei ole mitään jär­keä vaa­tia mais­te­rin tut­kin­toa jos­sain dii­pa­daa­pa ‑suun­nit­te­li­jan virassa.

    Tar­koi­tat­ko, että val­tion­hal­lin­non pitäi­si myös rek­ry­toi­da aina hei­kom­man kou­lu­tuk­sen saa­nut haki­joi­den jou­kos­ta? Jokais­ta paik­kaa hakee myös mais­te­rei­ta yllin kyllin. 

    Tut­tu­ni, hal­lin­to­pääl­lik­kö kes­ki­ko­koi­ses­sa yri­tyk­ses­sä, rek­ty­roi itsel­leen kesä­lo­ma­tuu­raa­jaa vuo­kray­ri­tyk­sen kaut­ta. Ei voi­nut uskoa, kuin­ka kou­lu­tet­tua työ­voi­maa hakee “jotain kämäis­tä kuu­kau­den pät­kää”. Pal­jon kou­lu­te­tum­paa kuin hän itse.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra: itsen­sä

    Minul­la­kin kak­si poi­kaa kir­joit­ti peräk­käi­si­nä vuosina.

    Kum­mal­la­kin armei­ja muo­dos­tui ongel­mak­si ja tam­mi­kuun läh­tö oli­si mer­kin­nyt kah­ta välivuotta.
    Ensim­mäi­nen anoi lyk­käys­tä ja käy armei­jan joskus.
    Nuo­rem­pi oli jo sel­vil­lä ongel­mas­ta ja rat­kai­sus­ta ja haki Drags­vi­kiin eli ruot­sin­kie­li­seen joukko-osastoon
    Sisään­pää­sy opis­ke­le­maan ei ollut suu­ri ongelma,entisen TKK ovet auke­ni­vat papereilla

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hal­li­tus yrit­tää puut­tua kou­lu­tusin­flaa­tioon sil­lä, että kan­di­tut­kin­noil­la­kin oli­si jotain käyttöä. 

    Olis­ko­han hyvä aloit­taa val­tion virois­ta? Joka pai­kas­sa vaa­di­taan mais­te­ria, vaik­ka työ on sel­väs­ti kan­di­ta­sois­ta perus puur­ta­mis­ta. Mopo on karan­nut jo ajat sitten.

  18. Tie­de­mies:
    Opin­to­ra­han voi­si muut­taa ehdol­li­sek­si lai­nak­si. Sitä saa nos­taa, ja lai­nan voi kui­ta­ta sit­ten val­mis­tu­neil­la opinnoilla.

    Vie­lä 1980 luvul­la opis­kel­tiin velak­si ja se joh­ti monel­la yli­vel­kaan­tu­mi­seen , eri­tyi­se­ti kun 1990-luvun lama heit­ti ulos työelämästä
    Ja moni menee töi­hin kes­ken opis­ke­lu­jen ja jää sil­le tiel­le. Jos muo­dol­li­nen tut­kin­to puut­tuu, niin pitää­kö sii­tä rankaista ??

  19. Kal­le: Olis­ko­han hyvä aloit­taa val­tion virois­ta? Joka pai­kas­sa vaa­di­taan mais­te­ria, vaik­ka työ on sel­väs­ti kan­di­ta­sois­ta perus puur­ta­mis­ta. Mopo on karan­nut jo ajat sitten.

    Val­tion ja kun­tien pitäis käyt­tää hal­vem­paa työ­voi­maa ja tyy­tyä alem­piin tut­kin­toi­hin val­tao­sas­sa tehtäviä.

    Sääs­tö oli­si 10–20 % luok­kaa eli n 3–6 mil­jar­dia vuodessa. 

    Nyt aka­tee­mi­sis­ta suu­rin osa työs­ken­te­lee jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ja ohjaa resurs­se­ja väärin

  20. Sha­keem: Tar­koi­tat­ko, että val­tion­hal­lin­non pitäi­si myös rek­ry­toi­da aina hei­kom­man kou­lu­tuk­sen saa­nut haki­joi­den jou­kos­ta? Jokais­ta paik­kaa hakee myös mais­te­rei­ta yllin kyllin. 

    Tar­koi­tan että mais­te­rei­ta pitää kou­lut­taa huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä vähem­män, kos­ka ei heil­le kai­kil­le ole tar­jo­ta kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa työ­tä. Kan­din opin­to­jen jäl­keen oli­si kar­sin­ta mais­te­ri­so­pin­toi­hin, kuten mones­sa muus­sa maassa.

Vastaa käyttäjälle KKK Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.