Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (1): ikääntyneiden työllisyys

28 vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (1): ikääntyneiden työllisyys”

1. Hyvä että joku hal­li­tus­puolue­lainen uskaltaa keskustel­la niinkin han­kalas­ta aiheesta kuin hal­li­tuk­sen uud­es­ta (aika viritellystä) raken­nepoli­it­tis­es­ta ohjelmasta.

   Jot­ta keskustelu ei hajoaisi, en halua aloit­taa tässä yhtey­dessä keskustelua siitä, onko työ­markki­na­jär­jestö­jen näin laa­ja veto-oikeus hyvä asia. 

   Tämä lause on jo vah­va aloi­tus tuon keskustelun suun­taan. Ehkä kuulemme asi­as­ta lisää jos­sain myöhem­mässä kirjoituksessa.

   Samal­la halu­an sanoa uud­estaan pain­okkaasti, ettei tämä voi onnis­tua, jos työ­nan­ta­jille on edullisem­paa savus­taa ikään­tyneet pois. 

   Hyvä, hävitetään sel­l­aiset vial­liset sään­nöt, jot­ka vinout­ta­vat työvoimaraken­net­ta yhteen tai toiseen suuntaan.

   Var­ti­ainen – Soin­in­vaara ‑paperis­sa esitet­ti­in yht­enä ratkaisuna osaeläket­tä, joka olisi osa-aikaeläk­keen kaltainen pait­si että ei edel­lyt­täisi lyhen­net­tyä työaikaa vaan keven­net­tyjä työtehtäviä. 

   Mik­si halusitte edel­lyt­tää keven­net­tyjä työte­häviä? Minus­ta edes tuol­laiseen rajoituk­seen ei ole tarvetta.

   Vastaa

   1. osaeläke olisi kor­vaus keven­netys­tä palka­s­ta. Sen luulisi johtu­van keven­nety­istä työte­htävistä, muu­ta perustet­ta en siihen näe.

      Vastaa

2. Osmo Soin­in­vaara:
   osaeläke olisi kor­vaus keven­netys­tä palka­s­ta. Sen luulisi johtu­van keven­nety­istä työte­htävistä, muu­ta perustet­ta en siihen näe.

   Ajat­telin asi­aa enem­män jous­ta­van eläk­keelle siir­tymisen kannal­ta. Eläk­keel­lä olevil­ta ei tarvit­sisi kieltää työn­tekoa, vaan he voisi­vat tehdä myös työtä laiskot­telun sijaan (edullista kansan­taloudelle) menet­tämät­tä eläket­tään. Osaeläke olisi osa jous­tavaa siir­tymistä eläk­keelle. Eläke siis alka­isi kas­vaa jos­sain iässä nol­las­ta, ja pää­ty­isi muu­ta­man vuo­den kulut­tua täy­delle tasolle.

   Sin­ga­poren mallin mukainen palkan lasku olisi mah­dolli­nen heti kun osaeläket­tä alkaa ker­tyä. Ja kokon­aan uusi (työ­nan­ta­jalle vapaah­toinen) työ­sopimus olisi ehkä luon­te­va vai­heessa, jos­sa henkilö alkaa saa­da täyt­tä eläket­tä. (Nämä sin­ga­pore­laistyyliset palkan laskemis- ja eläköi­tymisop­tiot voivat olla oma eläkkeistä erilli­nen säännöstönsä.)

   Kansan­talouden kannal­ta kaikissa näis­sä vai­heis­sa olisi kai edullisem­paa, että ikään­tyneet tek­i­sivät töitä niin paljon kuin into ja voimat anta­vat myö­den. Osaeläke ja täysi eläke vain mah­dol­lis­taisi­vat, eivät siis pakot­taisi ikäih­misiä laiskot­telu­un tai keven­net­tyyn työhön.

   Vastaa

   1. Eläk­keel­lä olevil­ta ei tarvit­sisi kieltää työn­tekoa, vaan he voisi­vat tehdä myös työtä laiskot­telun sijaan (edullista kansan­taloudelle) menet­tämät­tä eläkettään.

      Eläk­keel­lä saa tehdä töitä kuin­ka paljon halu­aa eikä se vähen­nä eläket­tä, siis van­hu­useläket­tä. Työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä on toisin. Jär­jstelmä ei usko työkyvyt­tömyy­teen, jos tekee täyt­tä työpävää.

      Vastaa

3. Pitäisi siir­tyä Ruotsin mallin mukaises­ti henkilöko­htaisi­in palkanko­ro­tuk­si­in. Samal­la eläke­jär­jestelmää pitäisi ruka­ta niin, että työu­ran pitkit­tämi­nen myös pienem­mäl­lä pal­ka­lla olisi järkevää. Superkart­tuma pitäisi kor­va­ta lykkäyskorotuksella.

   Vastaa

4. Osmo Soin­in­vaara: Eläk­keel­lä saa tehdä töitä kuin­ka paljon halu­aa eikä se vähen­nä eläket­tä, siis van­hu­useläket­tä. Työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä on toisin. Jär­jstelmä ei usko työkyvyt­tömyy­teen, jos tekee täyt­tä työpävää.

   En ymmärtänyt, mik­si osaeläk­keen keven­netyt työte­htävät oli­si­vat tarpeelli­nen vaa­timus. Ilmeis­es­ti rin­nas­titte osaeläk­keen työkyvyt­tömyy­seläk­keeseen, ja halusitte elim­i­noi­da hui­jauk­sen mah­dolisu­u­den. Ehkä tarkoititte, että osaeläket­tä ei annet­taisi kaikille, vaan vain väsymyk­sen­sä todis­taneille ja/tai keven­net­tyyn työhön sitoutuneille.

   Jak­sami­nen, työte­hon alen­e­m­i­nen ja keven­netyt työte­htävät ovat sik­si vaikei­ta todis­taa, että ehkä osaeläk­keen voisi saa­da jo pelkän iän perus­teel­la. Näin se rin­nas­tu­isi taval­liseen vanhuuseläkkeeseen.

   Jos tarvi­taan todis­tet­tuun työte­hon alen­e­miseen perus­tu­vaa (työkyvyttömyys)eläkettä (tai osit­taista sel­l­aista), sel­l­aisenkin voi aina hakea ja saa­da. En tosin näe tarvet­ta estää työn­tekoa työkyvyt­tömyy­seläkeläisiltäkään. Kansan­talouden näkökul­mas­ta hei­dänkin työ­panok­sen­sa olisi arvokas (ja arvokkaampi valkoisen kuin har­maan talouden puolella).

   Tietenkin kovin raskaan työn tekem­i­nen voisi nos­taa työkyvyt­tömyy­seläk­keen haku­pe­rus­teet uudelleen arvioitavak­si. Ja jos työkyvyt­tömyy­seläkken tavoite on tur­va­ta enti­nen tai jokin sovit­tu elin­ta­so, työkyvyt­tömyy­seläket­tä voisi vähitellen vähen­tää ansio­ta­son noustes­sa (= eri­laisen uuden työkyvyn löydyttyä).

   Van­hu­useläk­keel­lä (ja ehkä osaeläk­keel­lä) täl­laista rajoit­tamisen tarvet­ta ei ole, sil­lä ne eivät ole “ennenailka­isia etuuk­sia”, vaan niiden tarkoi­tuskin on mah­dol­lis­taa laiskot­telu ja mak­saa täysi kor­vaus jo tehdys­tä elämäntyöstä.

   Vastaa

   1. Esi­tyk­sessämme osaeläke perus­tu­isi aiem­man palkan ja uuden palkan ero­tuk­seen. Se olisi aktu­aaris­es­ti neu­traali, joten tois­t­en kukkarol­la ei käytäisi.

      Vastaa

5. Itse asi­as­sa myös monis­sa ns. “duu­nar­i­työe­htosopimuk­sis­sa” työe­htosopimuk­si­in perus­tu­va palkan nousu (ns. koke­mus­lisä) lakkaa pidem­mälle ehtiviltä. Koke­mus­lisien ker­tymi­nen voi lop­pua jo 10 vuo­den työssäolon jäl­keen. Henkilöko­htaista, suorituk­seen perus­tu­vaa palka­nosaa voidaan sit­ten laskea suorituk­sien heiketessä. Yleisko­ro­tuk­set tule­vat toki kaikille.

   Itse asi­as­sa tämä jatku­va ja kiihtyvä palkan­nousu aina eläkeikään asti kos­kee lähin­nä ain­oas­taan julk­ista sek­to­ria. Muual­la ollaan oltu jo kauan sit­ten viisaampia.

   Vastaa

6. Sha­keem:
   Koke­mus­lisien ker­tymi­nen voi lop­pua jo 10 vuo­den työssäolon jäl­keen. Henkilöko­htaista, suorituk­seen perus­tu­vaa palka­nosaa voidaan sit­ten laskea suorituk­sien heiketessä. Yleisko­ro­tuk­set tule­vat toki kaikille.

   Tuos­sa­han tuo on mainit­tu: yleisko­rotyuk­set tule­vat toki kaikille. Jos on 40v työelämässä niin ehtii kyl­lä saa­maan aika mon­ta yleiskorotusta.

   Näin työ­nan­ta­jana voi vain tode­ta että ne yleisko­rotyk­set ovat kyl­lä ihan täyt­tä myrkkyä tuot­tavu­uske­hi­tyk­selle. Ne yleisko­ro­tuk­set kun pitää mak­saa idiooteillekin.

   Vastaa

7. Sin­ga­poren malli on hyvä. Sen voisi val­tio ottaa koekäyt­töön. Olen nyt lomail­lut ja kun­toil­lut per­in­ju­urin kolmisen vuot­ta ja puo­let siitä van­hu­useläk­keel­lä. Alkaa jo tympiä tämä etuoikeutet­tu oloneu­vok­sen hillit­ty char­mi. Mielel­läni tek­isin osa-aikatyönä jotain hyödyl­listä. Luulen, etten mil­lään saisi aikaan enem­män vahinkoa kuin mon­et kokoaikaises­ti virkatyötä tekevät esim. sos. ja ter­vey­den­huol­lon tieto­jär­jestelmiä kehit­täessään ja poli­itikot sote-uudistuksessa.

   Vastaa

   1. timo
      mene vain töi­hin. Eläke ei siitä pienene.

      Vastaa

8. Voisiko täl­lainen malli eläk­keelle siir­tymisessä toimia: Esimerkik­si 55 vuot­ta täyt­täneille alet­taisi mak­saa por­tait­tain nou­se­vaa eläket­tä. Eläke voisi saavut­taa huip­pun­sa vaik­ka vas­ta 70 vuo­ti­aana. Työ­nan­ta­jal­la puolestaan olisi oikeus alen­taa palkkaa samas­sa suh­teessa kun työn­tek­i­jän eläke nousee. Työn­tek­i­jän tulot pysy­i­sivät samana, mut­ta työ­nan­ta­jal­la olisi porkkana pitää työn­tek­i­jä töis­sä mah­dol­lisim­man pitkään. Eläk­keelle jäämisen ajanko­hdan jokainen saisi päät­tää täl­löin itse (eläk­keen suu­ru­u­den ja oman kun­non mukaan).

   Vastaa

9. Sylt­ty: Tuos­sa­han tuo on mainit­tu: yleisko­rotyuk­set tule­vat toki kaikille. Jos on 40v työelämässä niin ehtii kyl­lä saa­maan aika mon­ta yleiskorotusta.

   Näin työ­nan­ta­jana voi vain tode­ta että ne yleisko­rotyk­set ovat kyl­lä ihan täyt­tä myrkkyä tuot­tavu­uske­hi­tyk­selle. Ne yleisko­ro­tuk­set kun pitää mak­saa idiooteillekin.

   Vain idioot­ti johta­ja palkkaa idiootin

   Vastaa

10. Osmo uskoo näköjään Var­ti­aisen pajunläyden
    Olen itse palvel­lut ruot­salais-suo­ma­laises­sa fir­mas­sa ja kyl­lä Ruot­sis­sakin mak­set­ti­in yleiskorotuksia.

    Itse asi­as­sa Var­ti­aisen kanssa käymieni keskustelu­jen yhtey­dess tark­istin asian ruot­salaisil­ta viranomaisilta

    Ruot­sis­sa henkilöko­htainen paikan­määri­tys on n 13% työn­tek­i­jöistä eli ylem­mil­lä toimihenkilöillä.

    Sama sys­tee­mi toimii Suomessakin

    Tavis­tem yleisin malli on osa uleiskorotuksiin,osa henkilökohtaisiin

    Vastaa

11. Ikään­tynei­den työl­lisyys vai­htelee suuresti EU
    alueena ja näyt­tää ole­van sidot­tu julkisensek­torin Kokoomus ikärakenteeseen.

    Suomes­sa työl­li­sistä n 25 % ‚työsken­telee julkisel­la sektorilla.

    Mut­ta kun tarkastel­laan 55–64-vuotiaiden työl­lisyyt­tä niin työl­li­sistä yli puo­let on julkisen sek­torin työntekijöitä.

    Tämä johtuu laa­jas­ta julkises­ta sek­torista ja siitä,että liki puo­let heistä on yli 50-vuotiaita.

    Yksi­tyisen sek­torin ikään­tyneet ovat joko työt­tömänä tai eläkkeellä.

    Vastaa

12. Janne:
    Voisiko täl­lainen malli eläk­keelle siir­tymisessä toimia: Esimerkik­si 55 vuot­ta täyt­täneille alet­taisi mak­saa por­tait­tain nou­se­vaa eläket­tä. Eläke voisi saavut­taa huip­pun­sa vaik­ka vas­ta 70 vuo­ti­aana. Työ­nan­ta­jal­la puolestaan olisi oikeus alen­taa palkkaa samas­sa suh­teessa kun työn­tek­i­jän eläke nousee. Työn­tek­i­jän tulot pysy­i­sivät samana, mut­ta työ­nan­ta­jal­la olisi porkkana pitää työn­tek­i­jä töis­sä mah­dol­lisim­man pitkään. Eläk­keelle jäämisen ajanko­hdan jokainen saisi päät­tää täl­löin itse (eläk­keen suu­ru­u­den ja oman kun­non mukaan).

    Miten tuo­ta sovel­letaan pätkä­työläisi­in tai työttömiin??

    Vastaa

13. Tuos­ta linkistä voi tark­istaa, issä muo­dos­sa Ruot­sis­sa mak­se­taan palkankorotuksia.

    http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Arbetsmarknad/Avtalsforhandlingar/Avtalskonstruktioner/

    Vastaa

14. Sylt­ty:
    Näin työ­nan­ta­jana voi vain tode­ta että ne yleisko­rotyk­set ovat kyl­lä ihan täyt­tä myrkkyä tuot­tavu­uske­hi­tyk­selle. Ne yleisko­ro­tuk­set kun pitää mak­saa idiooteillekin.

    Työ­nan­ta­ja, joka näkee työn­tek­i­jän idioot­ti­na, on hyvin vaar­alli­nen henkilö ympäristölleen.

    Yleisko­ro­tuk­set, ja varsinkin mata­lat yleisko­ro­tuk­set kuten täl­lä kier­roksel­la, ovat oikeasti hyvin haitallisia pienem­pit­u­loisille. Joil­la on kiin­teät taulukkopalkat jne. Hei­dän palkkake­hi­tyk­sen­sä on täysin yleisko­ro­tusten varas­sa. Ylem­män luokan poruk­ka, johta­jat etune­nenässä, taas marssi­vat sil­loin täl­löin pomon puheille ja taas palk­ka nousee. Ja ellei nouse riit­tävästi, vai­hde­taan työ­paikkaa. Ja näi­den koro­tusten päälle tulee tietenkin vielä yleisko­ro­tuk­setkin. Tasa-arvon ja hyv­in­voin­nin kannal­ta paras vai­h­toe­hto oli­si­vat euromääräiset yleisko­ro­tuk­set ja mielel­lään niin korkeat, että ne hillit­si­sivät yläpään vapaae­htoisia korotuksia.

    Vastaa

    1. Koti-isä Ovatko pienet koro­tuk­set haitallisia pienituloisille?
       Palkkaerot5 supis­tu­i­v­at Suomes­sa hyvin jyrkästi vuosi­na 1975–85. Sil­loin tulosopimuk­set tehti­in reaalis­es­ti negati­ivisi­na, esim koro­tuk­set 5% ja inflaa­tio 8%. Kaik­ki reaa­liko­ro­tuk­set oli­vat liuku­maa, pe3nnimääräisistä palkanko­ro­tuk­sista huoli­mat­ta siis paikallista ja henkilöko­htaista koro­tus­ta ja silti palkkaerot pienenivät.

       Vastaa

15. Liian van­ha: Vain idioot­ti johta­ja palkkaa idiootin 

    Mis­tä loogis­es­ti seu­raa, että jos yri­tyk­sessä on yksikin idioot­ti töis­sä, yri­tyk­sen omis­ta­jien enem­mistö on idioot­te­ja. Koska:

    - vain idiootit omis­ta­jat nimit­tävät idioot­te­ja hallitukseen
    — vain idioot­ti hal­li­tus val­it­see idiootin toimitusjohtajan
    — vain idioot­ti toim­i­tusjo­hta­ja val­it­see idioot­te­ja johtoryhmäläisiä
    …
    — vain idioot­ti esimies val­it­see idiootin työntekijän

    Mie­lenki­in­toista. Huo­masin juuri ole­vani idioot­ti use­am­mal­lakin kriteerillä.

    Vastaa

16. Koti-isä: Ylem­män luokan poruk­ka, johta­jat etune­nenässä, taas marssi­vat sil­loin täl­löin pomon puheille ja taas palk­ka nousee. Ja ellei nouse riit­tävästi, vai­hde­taan työpaikkaa.

    Mik­seivät pieni­palkkaiset tee tätä? Kuin­ka suuri osa yksi­tyisen sek­torin työvoimas­ta on töis­sä minimipalkoilla?

    Vastaa

17. Koti-isä: Työ­nan­ta­ja, joka näkee työn­tek­i­jän idioot­ti­na, on hyvin vaar­alli­nen henkilö ympäristölleen.

    Tarkoi­tatko että aivan kaik­ki type­r­yk­set ja ammat­ti­taidot­tomat tunar­it (nekin, joil­la on jotkut koulu­tus­pa­per­it!) ovat KAIKKI työt­töminä ja kaik­ki työssäkäyvät ovat päte­viä hommaansa? 

    Mites muuten nämä valelääkräi/hoita­ja-jutut sit­ten oikein sopi­vat tähän “kyl­lä työn­tek­i­jä on aina palkkansa ansain­nut, taidoista viis”-maailmankuvaan?

    Kyl­lä se vaan on niin, että työn­tek­i­jöi­den ammat­ti­taitoa on vaikea pun­taroi­da työhaas­tat­telus­sa. 4kk koeaikakaan ei vält­tämät­tä riitä etenkään asiantun­ti­ja­hom­mis­sa, mikäli työ vaatii pidem­piaikaista pere­hdyt­tämistä ja mon­imutkaisten jär­jestelmien hal­lit­semista. Ja yleen­sä ihmiset jak­sa­vat skarpa­ta sen 4kk.

    Vastaa

18. Liian van­ha: Miten tuo­ta sovel­letaan pätkä­työläisi­in tai työttömiin??

    Pätkä­työläisi­in: Kun poh­jal­la on iän mukainen määrä eläket­tä, voi ottaa vas­taan töitä pienem­mäl­lä pal­ka­lla. Tämä on kan­nat­tavaa työ­nan­ta­jalle ja sik­si helpot­taa työn saantia.

    Työt­tömi­in: Toimeen­tu­lo koos­t­u­isi osak­si eläk­keestä. Kor­vaus pitäisi pienen­tyä saman ver­ran kun eläket­tä on poh­jal­la, jol­loin kokon­ais­tu­lot pysy­i­sivät samana.

    Vastaa

19. Sylt­ty: Tuos­sa­han tuo on mainit­tu: yleisko­rotyuk­set tule­vat toki kaikille. Jos on 40v työelämässä niin ehtii kyl­lä saa­maan aika mon­ta yleiskorotusta.

    Näin työ­nan­ta­jana voi vain tode­ta että ne yleisko­rotyk­set ovat kyl­lä ihan täyt­tä myrkkyä tuot­tavu­uske­hi­tyk­selle. Ne yleisko­ro­tuk­set kun pitää mak­saa idiooteillekin.

    Henkilöko­htais­es­ti sovit­ta­van palkan osu­us voi olla ihan huo­mat­ta­va. Sen alen­t­a­mi­nen syö yleisko­ro­tuk­sia jopa vuosikym­meniä eteen­päin riip­puen yleisko­ro­tuk­sien suu­ru­ud­es­ta. Omat havain­not näistä työe­htosopimuk­sien jous­tom­ah­dol­lisuuk­sista on se, ettei niitä siel­lä esimi­es­ta­sol­la uskalleta vain käyt­tää. Sik­si isom­mat pääl­liköt huu­ta­vat kurkku suo­rana uusia jous­to­ja isois­sa pöy­dis­sä. Käyt­täi­sivät ensin nykyiset joustomahdollisuudet.

    Vastaa

20. Viherinssi: Mik­seivät pieni­palkkaiset tee tätä? Kuin­ka suuri osa yksi­tyisen sek­torin Siel­lä itarin alapäässä suurin osa tekee kir­japalkoil­la. Ei jos­sain suures­sa kaup­paketjus­sa henkilöko­htaisia lisiä käytetä

    Vastaa

21. Viherinssi: Mik­seivät pieni­palkkaiset tee tätä? Kuin­ka suuri osa yksi­tyisen sek­torin työvoimas­ta on töis­sä minimipalkoilla?

    Henkilöko­htainen sopimi­nen olisi palk­ka-asiois­sa paras ratkaisu. Tuot­tavu­ut­ta pitäisi mita­ta henkilötasolla.

    Muut työe­htoasi­at ovat hyvä niinkin, kuten ne ovat nytkin, mut­ta palk­ka-asi­at eivät ole.

    Työn­tek­i­jät eivät ole tasa-arvoisia palkan suh­teen, kos­ka toiset tekevät enem­män töitä kuin toiset. Toiset ovat parem­pia kuin toiset jos­sain asi­as­sa, ja toiset toises­sa asiassa. 

    Työnku­va kuitenkin usein on aika rajoit­tunut, jol­loin voidaan seu­ra­ta melko tarkasti sitä tuottavuutta. 

    Tiedän että myös pieni­palkkainen voi nos­taa palkkaansa oma­l­la työl­lään ja vaa­ti­mal­la korkeam­paa lik­saa. Ei se koro­tus var­masti pienessä palka­s­sa tun­nu korkeal­ta, mut­ta onpa­han kuitenkin.

    Esimerkik­si kau­pan kas­sal­la on iso merk­i­tys. Jos joku pistää porukkaa pihalle kau­pas­ta nopeam­min kuin toinen, niin kaup­pa tien­aa nopeam­min rahaa.

    Moni voisi yllät­tyä, kuin­ka suuri merk­i­tys sil­lä on esimerkik­si huoltoase­mal­la tai lähikau­pas­sa. Vilkkaal­la huoltoase­mal­la kyse voi olla 1–2k euron myyn­nin mene­tyk­ses­tä päivässä pelkästään lör­pöt­televän kas­san vuoksi. 

    Samat sään­nöt kaikille, mut­ta palk­ka teh­dyn työn mukaan.

    Vastaa

22. Ikään­tynyt ei löy­dä uut­ta työ­paikkaa, kos­ka lain­säädän­nöstä johtuen riskit työ­nan­ta­jalle työl­listää ikään­tynyt ovat liian suuret.

    Vastaa

23. AY-liike hyvää tarkoit­taen halu­aa nos­taa ikään­tynei­den irti­sanomisen kus­tan­nuk­sia. lop­putu­los on siis kar­mai­se­va: ensi ikään­tyneitä tämän ansios­ta ei kukaan type­r­yskään uskalla palk­ta min­nekään ja fik­sut keskit­tävät tuotan­nol­liset ja taloudel­liset irti­sanomiset juuri tule­van ikära­jan alapuolelle.

    Help­poa ratkaisua ei ole tarjolla.
    Työkyvyt­tämyy­seläke on työ­nan­ta­jalle niin iso kuluris­ki, että se saa ikaan ennal­taehkäi­se­viä toimenpiteitä.

    Vastaa