Sosiaaliturvasta vastikkeellisempaa?

Ilta­leh­den mukaan olen tyr­män­nyt MTV3:n haas­tat­te­lus­sa sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Pau­la Risi­kon esi­tyk­sen vas­tik­keel­li­sem­mas­ta sosi­aa­li­tur­vas­ta. En tyr­mää, mut­ta asi­aan liit­tyy ongelmia.

Poh­jois­mais­sa sosi­aa­li­tur­va, eri­tyi­ses­ti nuor­ten sosi­aa­li­tur­va on täy­sin vas­tik­keel­lis­ta. Se on toi­mi­nut koh­ta­lai­sen hyvin, parem­min aina­kin kuin suo­ma­lai­nen raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä yllä­pi­tä­vä käy­tän­tö. Vas­tik­keel­li­suut­ta perus­tel­laan nuor­ten akti­voin­nil­la ja totut­tau­tu­mi­sel­la työ­elä­mään, mut­ta vas­tik­keel­li­suu­den talous­teo­reet­ti­nen perus­te­lu on ihan muu­al­la. Tätä talous­teo­reet­tis­ta perus­te­lua poh­jois­mai­set asian­tun­ti­jat pai­not­ta­vat semi­naa­reis­sa, vaan eivät julkisuudessa.

Jos sosi­aa­li­tur­va tar­jo­aa kun­nol­li­sen toi­meen­tu­lon, se muo­dos­taa koh­tuut­to­man hyvän kil­pai­li­jan mata­lim­mil­le pal­koil­le. Kovin moni voi­si sor­tua ajat­te­le­maan, että yhdis­tel­mä sosi­aa­li­tur­va + jat­ku­va kesä­lo­ma on parem­pi yhdis­tel­mä vähän kor­keam­pi palk­ka ja 40-tun­ti­nen työ­viik­ko. Asia saa­daan kun­toon joko alen­ta­mal­la sosi­aa­li­tur­vaa, nos­ta­mal­la alim­pia palk­ko­ja tai varas­ta­mal­la työt­tö­män vapaa-aika. Vas­tik­keel­li­suus tar­koit­taa usein juu­ri vapaa-ajan varas­ta­mis­ta ja vain sitä.

Kan­nus­ta­vuus on aivan rik­ki aina­kin Hel­sin­gis­sä, jos­sa kor­keat vuo­krat joh­ta­vat sii­hen, että jo toi­meen­tu­lo­tu­ki kil­pai­lee hyvin pal­kan kans­sa. Omaa rahaa 470 euroa kuus­sa, min­kä lisäk­si asu­mi­seen 650 € eli yhteen­sä yli 1100 euroa kuus­sa par­haim­mil­laan. Asun­to­po­li­tii­kas­sa pie­ni­palk­kai­set ovat häviä­jiä, kos­ka sosi­aa­li­tur­va nos­taa vuo­kra­ta­soa toi­ses­ta pääs­tä ja omis­tusa­su­mi­sen vero­tu­ki toi­ses­ta pääs­tä. Pie­ni­palk­kai­nen mak­saa kai­ken itse ilman mitään tukia. Täs­sä on ongel­man ydin.

Pala­taan kysy­myk­seen kor­keam­mis­ta pal­kois­ta myö­hem­min. Jos vas­tak­kain on sosi­aa­li­tur­van hei­ken­tä­mi­nen kan­nus­ta­vuu­den nimis­sä tai vapaa-ajan varas­ta­mi­nen, voi vapaa-ajan varas­ta­mi­nen lopul­ta olla sosi­aa­li­ses­ti hyväk­syt­tä­väm­pi vaih­toeh­to. Kovin kau­ka­na Pare­to-opti­mis­ta se sil­ti on. Sii­nä hävi­te­tään tahal­laan työt­tö­män hyvin­voin­tia samal­la, kun se tulee yhteis­kun­nal­le kovin kal­liik­si. Lähem­mäs Pare­to-opti­mia pääs­täi­siin jo sil­lä, että työ­tön sai­si vali­ta joko sen alem­man sosi­aa­li­tur­van tai vapaa-ajan varas­ta­mi­sen väliltä.

Akti­voin­ti toi­mi­si pal­jon parem­min, jos se edis­täi­si myös pää­mää­rää, jota sen jul­ki­sis­sa puheis­sa sano­taan edis­tä­vän. Työ­tön oppi­si hyö­dyl­li­siä tai­to­ja ja sai­si työ­ko­ke­mus­ta, min­kä lisäk­si työ­pa­nok­ses­ta oli­si jotain yhteis­kun­nal­lis­ta hyö­tyä. Kun näi­tä akti­voi­ta­via on las­ken­ta­ta­vas­ta riip­puen 200 000 – 400 000, jär­ke­vän teke­mi­sen kek­si­mi­nen kai­kil­le on mah­do­ton­ta. Kun­nis­ta sitä nyt ei aina­kaan kai­kil­le löy­dy. Kah­ta kun­nan työn­te­ki­jää koh­den oli­si yksi aktivoitava.

Joh­taa pelk­kään vas­taan haraa­mi­seen, jos pak­koak­ti­voin­ti on lähin­nä sim­pu­tus­ta: täy­sin hyö­dyt­tö­mäk­si koet­tua tai hen­ki­lön ammat­ti­tai­don kan­nal­ta aivan toi­sar­vois­ta työ­tä tai kurs­sit­ta­mis­ta johon­kin sel­lai­seen, jota ei aio kos­kaan sovel­taa. Jos­sa­kin tut­ki­muk­ses­sa osoi­tet­tiin, että toi­men­pi­tei­den koh­teek­si jou­tu­mi­nen hei­ken­si mah­dol­li­suuk­sia työl­lis­ty­mi­seen, mut­ta en mene takuuseen sii­tä, että vali­koi­tu­mi­son­gel­ma on kysei­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa pys­tyt­ty otta­maan huomioon.

No entä se alim­pien palk­ko­jen nos­ta­mi­nen? Soli­daa­ri­sia työ­eh­to­so­pi­muk­sia ja laki mini­mi­pal­kas­ta? Työt­tö­mien suu­ri enem­mis­tö on huo­nos­ti kou­lu­tet­tu­ja. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa ei löy­dy työ­nan­ta­jaa, jon­ka kan­nat­tai­si mak­saa noi­ta kor­keam­pia palk­ko­ja. Vaik­ka huo­nos­ti kou­lu­te­tus­ta työ­voi­mas­ta työ­nan­ta­jal­le koi­tu­via kus­tan­nuk­sia ei kan­na­ta korot­taa, alim­mis­ta pal­kois­ta käteen jää­vää tuloa kan­nat­tai­si nos­taa sekä oikeu­den­mu­kai­suu­den että talou­del­li­sen tehok­kuu­den nimissä.

Tämän takia kan­na­tan perus­tu­loa. Yllä ole­vas­ta sel­vi­ää, että perus­tu­lo ei voi olla kovin kor­kea, ei miten­kään nykyis­tä perus­tur­vaa kor­keam­pi. Perus­tu­lo ei paran­na täy­sin työt­tö­män talou­del­lis­ta ase­maa, vaan pie­ni­palk­kai­sen tilan­net­ta ja tukee sel­lais­ta työ­tön­tä, joka pyr­kii hank­ki­maan keik­ka­töil­lä lisä­an­sioi­ta. Opin­to­tu­ki toi­mii pien­ten lisä­an­sioi­den osal­ta perus­tu­lon tavoin. Opis­ke­li­joi­den kan­nat­taa teh­dä keik­ka­töi­tä, työt­tö­mät eivät kos­ke nii­hin kepilläkään.

Kaik­ki eivät kui­ten­kaan pys­ty lisä­an­sioi­ta keik­ka­töil­lä hank­ki­maan. Voi­si­ko tuo pakol­li­nen vas­tik­keel­li­suus olla­kin oikeut­ta vas­tik­keel­li­suu­den avul­la paran­taa tilan­net­taan? Ne työt, joi­hin Risik­ko työt­tö­mät vel­voit­tai­si, muu­tet­tai­siin töik­si, joi­hin työt­tö­mäl­lä on oikeus pääs­tä ansio­ta­so­aan paran­ta­maan. Täs­sä voi­si­vat voit­taa sekä kun­ta että työ­tön. Töi­hin suh­tau­tuu aivan eri asen­teel­la, jos on hakeu­tu­nut nii­hin itse eikä tul­lut pakotettuna.

Hel­sin­gin kau­pun­ki tar­jo­aa töi­tä opis­ke­li­joil­le, jot­ka hake­vat toi­meen­tu­lo­tu­kea kesäi­sin. Tämä on kau­pun­gil­le lähes ilmais­ta, kos­ka kau­pun­ki jou­tui­si kui­ten­kin mak­sa­maan toi­meen­tu­lo­tu­kea noin ton­nin kuussa.

167 vastausta artikkeliin “Sosiaaliturvasta vastikkeellisempaa?”

  1. Kysees­sä on koros­te­tus­ti pää­kau­pun­ki­seu­dun ongel­ma, joh­tuen vuo­kra-asu­mi­sen kustannuksista.

    Pala­taan taas sii­hen miten saa­tai­siin pk-seu­dul­le koh­tuul­li­sen nopeas­ti kym­me­niä tuhan­sia uusia asuntoja. 

    Kaa­voit­ta­mi­nen ja raken­ta­mi­nen kun­tien ja yri­tys­ten aloit­tees­ta ei toi­mi, vaik­ka val­tion eri tukia oli­si tar­jol­la. Tämä on nähty.

    Vai­kut­taa sil­tä että kor­keas­ta asu­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta on lii­an mon­ta hyötyjää.

    Kysy­mys kuu­luu: miten val­tio voi­si pakot­taa pk-seu­dun ja kehys­kun­nat kaa­voit­ta­maan ja raken­nut­ta­maan riit­tä­vän mää­rän asuntoja.

    Jos “yli­ra­ken­ta­mal­la” saa­tai­siin hin­ta- ja vuo­kra­ta­soa alas 20–30%, niin tämän hyö­dyt oli­si­vat moni­nai­set, myös sosi­aa­li­tur­van osalta.

    Eli radi­kaa­le­ja ehdo­tuk­sia ja mal­le­ja asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­sek­si pk-seu­dul­la (ja kehys­kun­nis­sa) tarvitaan.

  2. Vapaa-ajan varas­ta­mi­nen on minul­le ihan uusi käsi­te. Tar­koi­te­taan­ko sil­lä sitä, että yksi­lön perus­ti­la on vapaa-aika, jota uhra­taan kun haluam­me itsel­lem­me hyö­dyk­kei­tä ja pal­ve­lu­ja (kau­as on tul­tu agraa­riyh­teis­kun­nas­ta, mikä lie­nee sinän­sä hyvä). Olen samaa mile­tä Jari Iho­sen kans­sa, että ongel­ma on koros­te­tus­ti pää­kau­pun­ki­seu­dun ongel­ma. Toi­saal­ta jos haluam­me Hel­sin­gis­tä met­ro­po­lin, niin mei­dän pitää hyväk­syä kor­keat vuo­krat, sosi­aa­li­nen ja etni­nen eriy­ty­mi­nen, ja spon­taa­ni eri ryh­mien aiheut­ta­ma väki­val­ta (en tun­ne yhtään met­ro­po­lia, jois­sa näi­tä ongel­mia ei ole). Toi­saal­ta kan­ta­kau­pun­gis­ta voi­tai­siin teh­dä viih­tyi­sä kes­kus kult­tuur­kah­vi­loi­neen, teat­te­rei­neen ja museoi­neen, kun­han huo­leh­di­taan eri ihmis­ryh­mien tar­pee­li­ses­ta eriyt­tä­mi­ses­tä, kuten esim Pariisissa.

  3. Ale När­vä­nen:
    Vapaa-ajan varas­ta­mi­nen on minul­le ihan uusi käsi­te. Tar­koi­te­taan­ko sil­lä sitä, että yksilön 

    Tar­koi­te­taan mah­dol­li­ses­ti etuuk­sien vas­tik­keel­li­suut­ta jota ei voi­da perus­tel­la lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti. Kuu­lun eit­tä­mät­tä vähem­mis­töön mut­ta mak­sai­sin hur­jan pal­jon mie­luum­min työt­tö­myys­kor­vaus­ta hen­ki­löl­le A joka on ahke­ra mar­jo­jen ja sie­nien (omatarvekin)kerääjä kuin hen­ki­löl­le B joka osal­lis­tuu polii­tik­ko­jen orga­ni­soi­maan työ­har­joit­te­luun. A:lle riit­tää se muu­ta­ma sata­nen kuus­sa. B on lopu­ton kai­vo loput­to­mi­ne orga­ni­saa­tioi­neen ja byrokratiakuluineen.

  4. Kovin moni voi­si sor­tua ajat­te­le­maan, että yhdis­tel­mä sosi­aa­li­tur­va + jat­ku­va kesä­lo­ma on parem­pi yhdis­tel­mä vähän kor­keam­pi palk­ka ja 40-tun­ti­nen työviikko.”

    Sii­nä­pä se suo­ma­lai­nen pas­si­voi­va jär­jes­tel­mä on kitey­tet­ty­nä yhdes­sä lauseessa. 🙂

  5. max: Kuu­lun eit­tä­mät­tä vähem­mis­töön mut­ta mak­sai­sin hur­jan pal­jon mie­luum­min työt­tö­myys­kor­vaus­ta hen­ki­löl­le A joka on ahke­ra mar­jo­jen ja sie­nien (omatarvekin)kerääjä kuin hen­ki­löl­le B joka osal­lis­tuu polii­tik­ko­jen orga­ni­soi­maan työharjoitteluun.

    Toi­vot­ta­vas­ti kuu­lut. B:kin on ns. kun­non kan­sa­lai­nen osal­lis­tues­saan hänel­le osoi­tet­tui­hin työl­lis­ty­mis­pro­jek­tei­hin. Rahan­haas­kuun koh­dis­tu­mi­nen häneen tus­kin tekee haas­kaa­mi­ses­ta hänen vikan­sa. Hän on toi­min­nan koh­de (uhri?), ei sitä aktii­vi­ses­ti aja­va. Minä en aina­kaan ran­kai­si­si hän­tä tästä.

  6. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    “Kovin moni voi­si sor­tua ajat­te­le­maan, että yhdis­tel­mä sosi­aa­li­tur­va + jat­ku­va kesä­lo­ma on parem­pi yhdis­tel­mä vähän kor­keam­pi palk­ka ja 40-tun­ti­nen työviikko.”

    Sii­nä­pä se suo­ma­lai­nen pas­si­voi­va jär­jes­tel­mä on kitey­tet­ty­nä yhdes­sä lauseessa. 

    Lisäk­si tuos­ta yhdes­tä lausees­ta saa tar­vit­tes­sa aikaan lööp­piot­si­kon johon­kin nuorisovasemmistomediaan: 

    Vih­rei­den Soi­nin­vaa­ra syyl­lis­tää työt­tö­mät ja syr­jäy­ty­neet blo­gi­kir­joi­tuk­ses­saan.” 🙂

  7. Niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa työt­tö­mien akti­voin­ti oli­si työn teke­mis­tä (eikä siis esim. kurs­si­tus­ta), tuli­si teh­dys­tä työs­tä sosi­aa­lie­tuuk­sien sijaan mak­saa palk­kaa ja hoi­taa nor­maa­lei­hin työ­suh­tei­siin kuu­lu­vat sivu­ku­lut. Muu­ten luo­tai­siin mal­li, joka poik­ke­ai­si har­maas­ta talou­des­ta vain sil­tä osin, että se oli­si laillinen. 

    Vai oli­si­ko työt­tö­mil­lä tar­koi­tus teet­tää leik­ki­töi­tä, jois­ta ei oikeas­ti kan­nat­tai­si maksaa?

  8. Ongel­ma­na nykyi­ses­sä sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäs­sä on aina­kin kak­si hyvin perus­teel­lis­ta asiaa.

    Yksi on se, että lain­sää­dän­nön mää­rä on kas­va­nut ja sosi­aa­li­tur­va on yhtä tilk­ku­täk­kiä, jota kukaan ei hal­lit­se. Moni työ­tön ei ota tila­päis­tä työ­tä vas­taan, kos­ka a) osa tuis­ta menee koko­naan ja b) jäl­jel­le jää­nei­den tukien tulo vii­väs­tyy mon­ta viik­koa eikä c) lopul­lis­ta net­to­vai­ku­tus­ta osaa itse las­kea. Jär­jes­tel­män pitäi­si olla sel­keä ja kan­nus­ta­va. Nyt se ei ole kumpaakaan.

    Toi­nen on vie­lä perus­ta­vaa laa­tua ole­va ongel­ma eli se, että nykyi­sin työ­mark­ki­nat ja glo­ba­li­soi­tu­neet mark­ki­nat ovat aivan eri­lai­set kuin aika­na jol­loin hyvin­voin­ti­val­tio luo­tiin. Erit­täin hyvä­palk­kais­ten työn­te­ki­jöi­den mää­rä kas­vaa koko ajan, mut­ta vie­lä enem­män kas­vaa erit­täin vähän ansait­se­vien osuus. Hyvin­voin­ti­val­tion rahoi­tus­poh­ja vuo­taa kuin seu­la. Jos lii­ke-elä­mäl­lä menee huo­nos­ti (kuten nyt), niin val­tio tulee vas­taan pie­nen­tä­mäl­lä vero­tus­ta (yhtei­sö­ve­ron alen­nus ja “tupon osta­mi­set” vero­na­lan­nuk­sil­la). Tämä on meka­nis­mi, jol­la yksi­tyi­sen sek­to­rin vai­keu­det näky­vät jul­ki­sen sek­to­rin vel­kaan­tu­mi­se­na. Tämä kos­kee monia mui­ta­kin län­si­mai­ta. Kes­ki­mää­rin reaa­li­palk­ka luul­ta­vas­ti las­kee ajan mit­taan. Kun perin­tei­ses­tä vien­ti­teol­li­suu­des­ta jää­dään työt­tö­mäk­si, niin seu­raa­va työ­paik­ka on kes­ki­mää­rin edel­lis­tä pie­nem­mäl­lä pal­kal­la alhai­sem­man tuot­ta­vuu­den pal­ve­lusek­to­ril­la. Osa työ­pai­kois­ta ei kor­vau­du ollen­kaan pit­käl­lä­kään aikavälillä?

    Suu­ri osa run­saas­ti lisä­ar­voa yhteis­kun­nal­le tuot­ta­nees­ta tuo­tan­nos­ta on men­nyt kol­man­siin mai­hin ja siel­tä tule­va pää­oma­tu­lo tulee vain har­voil­le. Tuon­ti­ta­va­ran hin­ta on tie­tys­ti alen­tu­nut, mut­ta asu­mi­nen ja ruo­ka eivät hal­pe­ne, jol­loin pie­ni­palk­kai­nen ei glo­ba­li­saa­tios­ta juu­ri­kaan hyödy?

    Tule­vai­suu­des­sa pie­ni­palk­kai­nen työ saat­taa lisään­tyä enti­ses­tään, mikä­li pit­kä­ai­kai­nen tren­di, jos­sa ihmi­sen teke­mää työ­tä on kor­vat­tu hal­paan fos­sii­li­seen ener­gi­aan perus­tu­vil­la koneil­la, mah­dol­li­ses­ti päät­tyy. Tek­no­lo­gia- ja kehi­ty­sus­ko on meis­sä niin syväs­sä, että tätä mah­dol­li­suut­ta on han­ka­la kuvi­tel­la, kos­ka on vai­kea kuvi­tel­la “taak­se päin menoa”. Ylei­nen har­ha­luu­lo on, että työ­voi­maa on teol­li­sis­sa pro­ses­seis­sa kor­vat­tu pää­omal­la. Todel­li­suu­des­sa ihmi­sen kulut­ta­maa pien­tä ener­gia­mää­rää, mut­ta sitä­kin kal­liim­paa aikaa on kor­vat­tu koneil­la, jot­ka kulut­ta­vat usein val­ta­via mää­riä fos­sii­lis­ta ener­gi­aa. Työn tuot­ta­vuut­ta voi­tai­siin mita­ta myös sil­lä, että kuin­ka pal­jon ener­gi­aa on kulu­tet­tu per työ­tun­ti. Tuo käy­rä menee käy­tän­nös­sä pääl­lek­käin työn tuot­ta­vuu­den perin­tei­sen mit­ta­rin kans­sa (kat­so kuva 4 täs­sä Science-jul­kai­susar­jas­sa aika­naan jul­kais­tus­sa artik­ke­lis­sa http://www.hubbertpeak.com/netenergy/energyuseconomy.pdf)

    Tuo pikään jat­ku­nut auto­ma­ti­soin­nin tren­di saat­taa siten kään­tyä, niin vai­kea kuin se onkin kuvi­tel­la, mikä­li säh­kön hin­ta monin­ker­tais­tuu tule­vai­suu­des­sa. Öljyn hin­ta on sen jo teh­nyt, se on nelin­ker­tais­tu­nut pit­kä­ai­kai­seen kes­kiar­voon­sa näh­den. Mikä­li sama käy säh­kö­ener­gial­le, niin auto­maa­tion hyö­dyil­tä puto­aa poh­ja pois monen teol­li­sen pro­ses­sin osal­ta. Hyvä­laa­tuis­ten kivi­hii­li­va­ro­jen riit­tä­vyys on täs­sä yksi avain­ky­sy­myk­siä. Kuin­ka mon­ta vuot­ta Kii­na, joka kulut­taa nyt puo­let maa­il­man kivi­hii­len tuo­tan­nos­ta, voi kas­vat­taa 6 % hii­len kulu­tus­taan vuo­sit­tain ilman että kivi­hii­li kal­lis­tuu mer­kit­tä­väs­ti? Jos se ei enää voi, niin säh­kön hin­nas­sa on luul­ta­vas­ti nousu­pai­nei­ta. Voi olla, että siir­ty­mi­nen uusiu­tu­vaan ener­gi­aan käy var­sin kivut­to­mas­ti, mut­ta en pitäi­si sitä itses­tään selvyytenä.

    Kunz, Kop­pe­laar ja kump­pa­nit las­ki­vat mai­nios­sa rapor­tis­saan “Low Car­bon and Eco­no­mic Growth — Key Chal­len­ges” (2011, löy­tyy netis­tä) erää­seen todel­li­seen tuo­tan­to­pro­ses­siin perus­tuen, että jos säh­kön hin­ta kol­min­ker­tais­tuu 5 dol­la­ri­sen­tis­tä per kWh arvoon 15 dollarisenttiä/kWh, niin työn­te­ki­jäl­le voi­daan mak­saa parem­paa palk­kaa mikä­li pala­taan auto­maa­tios­sa pie­nem­pään auto­ma­ti­soin­tias­tee­seen — auto­ma­ti­soin­nin sijas­ta oli­si edes­sä jois­sa­kin tapauk­sis­sa “labo­ri­saa­tio” eli konei­ta (ja fos­sii­lis­ta ener­gi­aa) kor­vat­tai­siin työ­voi­mal­la. Hyvää täs­sä on se, että työn kysyn­tä voi hyvin­kin kas­vaa fos­sii­li­sen ener­gian kus­tan­nuk­sel­la tule­vai­suu­des­sa. Huo­no puo­li täs­sä kal­liin ener­gian maa­il­mas­sa on se, että palk­ka jota voi­daan mak­saa on sii­nä pie­nem­pi kuin hal­van ener­gian ja kor­kean auto­maa­tion pro­ses­sis­sa, mikä­li tuot­teen hin­ta ja sii­tä saa­ta­va voit­to pysy­vät samoina.

  9. Vas­tik­keel­li­suus” aina­kin estäi­si sen, että
    1. nos­taa Suo­men sosiaaliturvaa,
    2. mak­sat­taa asun­non vuo­kran kun­nal­la ja Kelalla,
    3. lait­taa ko. asun­non “vuo­kral­le” ja
    4. itse asus­te­lee kaukomailla.

    Noin­kin asian pys­tyy nykyi­sel­lään hoi­ta­maan. Koet­tu ja osoi­tet­tu asia. Uskomatonta.

  10. Han­na-Lee­na Yli­nen:
    Niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa työt­tö­mien akti­voin­ti oli­si työn teke­mis­tä (eikä siis esim. kurs­si­tus­ta), tuli­si teh­dys­tä työs­tä sosi­aa­lie­tuuk­sien sijaan mak­saa palk­kaa ja hoi­taa nor­maa­lei­hin työ­suh­tei­siin kuu­lu­vat sivu­ku­lut. Muu­ten luo­tai­siin mal­li, joka poik­ke­ai­si har­maas­ta talou­des­ta vain sil­tä osin, että se oli­si laillinen.

    No jos nii­tä kan­nat­tai­si täy­del­lä pal­kal­la työl­lis­tää, niin min­kä ihmeen takia ne kysei­set työt­tö­mät ovat työt­tö­mi­nä? Ja jos noin teh­dään, niin miten­kä­hän se ero­aa sii­tä että pal­ka­taan älyt­tö­miä mää­riä ihmi­siä jul­ki­sel­le sektorille?

    Jär­ki hoi, älä jätä!

  11. Ongel­ma ei ole niin­kään vas­tik­keel­li­nen vai vas­tik­kee­ton sosi­aa­li­tur­va, vaan se että sosi­aa­li­tur­vam­me on täl­lä het­kel­lä reip­paas­ti yli kan­sa­kun­nan kan­to­ky­vyn. Rei­lus­ti yli 70% yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja. Kol­mas mer­kit­tä­vä menoe­rä on kou­lu­tus. Mil­lään muul­la menoe­räl­lä ei ole todel­lis­ta vai­ku­tus­ta kokonaisuuteen. 

    Kou­lu­tus on sat­saus tule­vai­suu­teen, joten sii­hen ei toi­vot­ta­vas­ti jou­du­ta puut­tu­maan. Sen sijaan sosi­aa­li­tur­vas­ta ja ter­vey­den­hoi­dos­ta jou­du­taan leik­kaa­maan. Joko niis­tä lei­ka­taan hal­li­tus­ti tai sit­ten itke­tään ja lei­ka­taan pakon edes­sä hal­lit­se­mat­to­mas­ti. Pidän ensim­mäis­tä vaih­toeh­toa parem­pa­na kuin jäl­kim­mäis­tä, kos­ka minus­ta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa on hyviä piir­tei­tä, joi­ta tulee pyr­kiä säilyttämään.

  12. Kal­le:
    Ongel­ma ei ole niin­kään vas­tik­keel­li­nen vai vas­tik­kee­ton sosi­aa­li­tur­va, vaan se että sosi­aa­li­tur­vam­me on täl­lä het­kel­lä reip­paas­ti yli kan­sa­kun­nan kan­to­ky­vyn. Rei­lus­ti yli 70% yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja. Kol­mas mer­kit­tä­vä menoe­rä on kou­lu­tus. Mil­lään muul­la menoe­räl­lä ei ole todel­lis­ta vai­ku­tus­ta kokonaisuuteen. 

    Kou­lu­tus on sat­saus tule­vai­suu­teen, joten sii­hen ei toi­vot­ta­vas­ti jou­du­ta puut­tu­maan. Sen sijaan sosi­aa­li­tur­vas­ta ja ter­vey­den­hoi­dos­ta jou­du­taan leik­kaa­maan. Joko niis­tä lei­ka­taan hal­li­tus­ti tai sit­ten itke­tään ja lei­ka­taan pakon edes­sä hal­lit­se­mat­to­mas­ti. Pidän ensim­mäis­tä vaih­toeh­toa parem­pa­na kuin jäl­kim­mäis­tä, kos­ka minus­ta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa on hyviä piir­tei­tä, joi­ta tulee pyr­kiä säilyttämään.

    Aika pal­jon sit­ten menee yli 100 pro­sen­tin. Yhteis­kun­nan menois­ta nimit­täin suu­rem­pi osa tapah­tuu yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

    Sosi­aa­li­tur­va noin koko­nai­suu­te­na on EU:n kes­ki­ta­son alareunalla.
    Ter­vey­den­huol­to­me­not ovat kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa niin hal­vat, että OECD otak­suu, että sil­lä ei kun­nol­lis­ta saa — ja epä­luu­lo on var­sin aiheellinen.
    Ja näis­tä sit­ten pitäi­si leikata?

  13. Sylt­ty: No jos nii­tä kan­nat­tai­si täy­del­lä pal­kal­la työl­lis­tää, niin min­kä ihmeen takia ne kysei­set työt­tö­mät ovat työt­tö­mi­nä? Ja jos noin teh­dään, niin miten­kä­hän se ero­aa sii­tä että pal­ka­taan älyt­tö­miä mää­riä ihmi­siä jul­ki­sel­le sektorille?

    Jär­ki hoi, älä jätä!

    Esi­mer­kik­si sen takia, että pie­ny­rit­tä­jä ei aina voi ottaa ris­kiä työl­lis­tä­mi­ses­sä vaik­ka kal­kyy­li saat­tai­si näyt­tää vih­re­ää valoa, sil­lä pie­leen men­nyt rek­ry­toin­ti voi teh­dä pahaa hal­laa bis­nek­sel­le. Jul­ki­nen sek­to­ri sen sijaan ei kaa­du yksit­täi­sen rek­ry­toin­nin pie­leen menoon, ja sen ris­kin­kan­to­ky­ky on mer­kit­tä­väs­ti suurempi.

    Kun­pa mark­ki­nat oli­si­vat­kin noin täy­del­li­set, että aina kun teo­rias­sa kan­nat­tai­si jon­kun tar­jo­ta työ­tä ja toi­sen ottaa vas­taan niin näin myös tapah­tuu. Vali­tet­ta­vas­ti mark­ki­nat epä­on­nis­tu­vat var­sin usein. Ja koh­taan­to-ongel­ma työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän välil­lä voi joh­tua mones­ta muus­ta­kin asias­ta kuin sii­tä, että onko yksit­täi­nen rek­ry­toi­ta­va tar­peek­si tuot­ta­va työ­nan­ta­jal­leen. Tähän riit­tää se, että pie­ny­rit­tä­jä on Töö­lös­sä ja poten­ti­aa­li­nen työn­te­ki­jä Kemijärvellä.

    Toi­nen syy mark­ki­noi­den epä­on­nis­tu­mi­seen työ­mark­ki­noil­la on infor­maa­tion epä­sym­met­ria eli työn­te­ki­jä tie­tää työ­ky­kyn­sä pal­jon parem­min kuin rek­ry­toi­va työnantaja.

  14. Jari Iho­nen: …Eli radi­kaa­le­ja ehdo­tuk­sia ja mal­le­ja asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­sek­si pk-seu­dul­la (ja kehys­kun­nis­sa) tarvitaan. 

    Olet täy­sin oikeas­sa sii­tä, että kor­keat asu­mis­kus­tan­nuk­set pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ovat Hel­sin­gin kau­pun­gin aiheut­ta­mia. Hyö­tyy­kö täs­tä joku rahal­li­ses­ti vai onko toi­min­ta vain nai­via, on vai­kea sanoa. En usko suo­ra­nai­seen lah­jon­taan, mut­ta voi­han sitä­kin olla taustalla.

    Ongel­man ydin on, ettei Hel­sin­gis­sä raken­ne­ta riit­tä­väs­ti pie­niä kovan­ra­han asun­to­ja. Kun­nal­li­sen vuo­kra­tuo­tan­non­han tie­de­tään vain nos­ta­van hin­to­ja eikä pie­niä asun­to­ja ole jär­keä siro­tel­la pit­kin kehys­kun­tia. On help­po osoit­taa type­rä kes­ki­ko­ko­vaa­ti­mus yhdek­si syyk­si, mut­ta muu­ta tur­haa sään­te­lyä ja kaa­voi­tus­mo­no­po­lia ei saa unoh­taa. Suu­ri osa muus­ta tur­has­ta sään­te­lys­tä on kai­ken lisäk­si val­ta­kun­nal­lis­ta, ei niin­kään Hel­sin­gin polii­tik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten syytä.

    Olen jo pidem­män aikaa tar­jon­nut rat­kai­suk­si Uut­ta Kal­lio­ta. Hel­sin­ki tar­vit­see uuden noin 20 000 asuk­kaan tii­viis­ti kuu­teen ker­rok­seen raken­ne­tun kau­pun­gin­osan lähel­le kes­kus­taa rai­de­lii­ken­teen var­teen. Asun­to­jen koko tulee pää­osin olla 15 — 30 neliö­met­riä. Aina­kin pariin alim­paan ker­rok­seen saa teh­dä muu­ta­kin kuin asun­to­ja, jot­ta alu­een pal­ve­lut kehit­ty­vät. Ton­tit pitää pilk­koa riit­tä­vän pie­nik­si, eikä kah­ta vie­rek­käis­tä tont­tia saa myy­dä samal­le isol­le pelurille.

    Ai niin, tuo­ta ei voi teh­dä, kos­ka sään­nöt estä­vät (ja kave­rit raken­nus­liik­keis­sä eivät pidä sii­tä, että sään­tö­jä muutettaisiin). 😉

  15. Mik­ko Lep­pä­nen:
    “Vas­tik­keel­li­suus” aina­kin estäi­si sen, että
    1.nostaa Suo­men sosiaaliturvaa,
    2. mak­sat­taa asun­non vuo­kran kun­nal­la ja Kelalla,
    3. lait­taa ko. asun­non “vuo­kral­le” ja
    4. itse asus­te­lee kaukomailla.

    Noin­kin asian pys­tyy nykyi­sel­lään hoi­ta­maan. Koet­tu ja osoi­tet­tu asia. Uskomatonta. 

    Kela kir­joit­taa alivuokralaisesta:

    Jos ruo­ka­kun­nal­la on ali­vuo­kra­lai­nen, Kela vähen­tää ali­vuo­kra­lai­sen mak­sa­man vuo­kran ruo­ka­kun­nan asu­mis­me­nois­ta. Täl­löin myös pää­vuo­kra­lai­nen tai asun­non omis­ta­ja asuu osa-asun­nos­sa. Hänen asu­mis­me­nois­taan vähen­ne­tään ali­vuo­kra­lai­sen vuo­kra, ja sen jäl­keen hänen asu­mis­me­non­sa hyväk­sy­tään todel­li­sen mää­räi­si­nä huo­mioon ottaen kui­ten­kin val­tio­neu­vos­ton ase­tuk­ses­sa osa-asun­nol­le vah­vis­te­tut enimmäisasumismenot.

    Olen var­ma, että sosi­aa­li­toi­mis­toa­kin kiin­nos­taa ali­vuo­kra­lai­sen mak­sa­ma vuo­kra, kos­ka onhan se tuloa ja kaik­ki tulot täy­tyy ottaa huo­mioon tukea las­ket­taes­sa. Käsit­tääk­se­ni toi­meen­tu­lo­tu­ki­kaan ei las­ke ulko­mail­la vie­tet­tyä aikaa toi­meen­tu­lo­tu­kea oikeu­te­tuk­si mikä­li mikä­li mat­ka on viik­koa pidempi.

    Jos jokin hen­ki­lö onnis­tuu teke­mään tätä lail­li­ses­ti, sil­loin tie­ten­kin jos­sain mät­tää… Ker­toi­sit­ko yksityiskohtia.

    Mikä­li epäi­let hänen toi­mi­neen rikol­li­ses­ti, lai­ta­pa noot­tia viran­omai­sil­le niin saa­daan tämä vää­ryys korjattua…

  16. Yllä ole­vas­ta sel­vi­ää, että perus­tu­lo ei voi olla kovin kor­kea, ei miten­kään nykyis­tä perus­tur­vaa korkeampi.

    Perus­tu­lon on olta­va huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä perus­tur­vaa mata­lam­pi, kuten las­ku­tai­toi­se­na tie­tä­net. Mik­si yli­pään­sä kir­joi­tit tuon lai­na­tun koh­dan, kun tie­dät asian niin ole­van. Ensin näet ongel­mal­li­se­na, että pk-seu­dul­la tuet ovat lähes mini­mi­pal­kan suu­rui­set, ja ettei­vät yri­tyk­set voi pal­ka­ta tap­piol­li­ses­ti, mut­ta sit­ten antai­sit vie­lä nykyis­ten tukien saa­jil­le mah­dol­li­suu­den tie­na­ta yli­mää­räis­tä. Sehän vain pahen­tai­si tuo­ta kan­nus­ta­vuuson­gel­maa. Samoi­hin tuloi­hin pää­si­si 4 tun­nin ja 40 tun­nin työ­vii­kol­la. Läh­tö­ta­son on sik­si olta­va hyvin mer­kit­tä­väs­ti alhaisempi.

    Mut­ta kos­ka omas­sa puo­lu­ees­sa­si ja vasem­mis­to­lii­tos­sa, ja myös muis­sa puo­lueis­sa vasem­man suun­nal­la, on niin pal­jon las­ku­tai­dot­to­mia hai­hat­te­li­joi­ta, jot­ka täy­sin vir­heel­li­ses­ti kuvit­te­le­vat nykyis­ten tukien ole­van näl­kä­pal­kan tasoa, ja hoi­ta­vat poliit­ti­sen ajat­te­lun­sa eet­te­riin hei­te­tyin rukouk­sin “mini­mi­palk­ko­ja­kin on tun­tu­vas­ti koro­tet­ta­va”, niin tuon perus­tu­loa kos­ke­van väis­tä­mät­tö­män tosi­asian ääneen sano­mi­nen lie­nee hyvin vaikeaa?

    Jos todel­la kan­na­tat perus­tu­loa, löy­dät poten­ti­aa­li­set tuki­jat oikeal­ta, et miten­kään vasemmalta.

  17. Vaik­ka osa työt­tö­myy­des­tä on raken­teel­lis­ta, niin eikö­hän perus­ky­sy­mys ole se, että suo­rit­ta­va työ on pake­ne­mas­sa Suo­mes­ta pois eli töi­tä on koko ajan vähem­män. Lisäk­si hyvin toi­mi­va yri­tys on juu­ri sel­lai­nen, jos­sa toi­mii koko ajan vähem­män työn­te­ki­jöi­tä (=tehok­kuus) ja mah­dol­li­sim­man vähän nii­tä, jot­ka nyt ovat työt­tö­miä (=tie­to­tai­to). Pörs­siyh­tiöil­le ei ris­kin­ot­to työn­te­ki­jöis­sä ole hyve. Lisäk­si osa kes­kus­te­lun koh­tee­na ole­vas­ta poru­kas­ta on sel­lais­ta, joka työ­pai­kal­la “syö enem­män kuin tie­naa”. Samaan aikaan kun­tien ja val­tion tulee sääs­tää enem­män kuin pal­ve­lu­vel­vol­li­suus edel­lyt­täi­si, kos­ka rahaa ei enää ole. Täs­sä tilan­tees­sa tämän ongel­man rat­kai­su­yri­tys on hii­ren täkin piden­nys­tä ja näi­den ihmis­ten syyl­lis­tä­mi­nen (tai kan­nus­ta­mi­nen ‑kuten sitä ove­las­ti kut­su­taan) on vul­gää­riä (eri­tyi­ses­ti omis­ta­van luo­kan tahol­ta). Se mitä tar­vit­tai­siin oli­si omai­suu­des­ta, työs­tä ja inno­vaa­tiois­ta syn­ty­vän lisä­ar­von jaka­mi­nen uudel­leen. Rahaa ja hyvin­voin­tia on (jos­sain) enem­män kuin kos­kaan ennen!

  18. Kal­le:Kou­lu­tus on sat­saus tule­vai­suu­teen, joten sii­hen ei toi­vot­ta­vas­ti jou­du­ta puut­tu­maan. Sen sijaan sosi­aa­li­tur­vas­ta ja ter­vey­den­hoi­dos­ta jou­du­taan leikkaamaan.

    Näin ehkä on, mut­ta en kiel­lä, ettei­kö aja­tus ter­vey­den­huol­los­ta leik­kaa­mi­ses­ta kyl­mäi­si. Ihmi­set kuo­le­vat jonoi­hin jo täl­lä het­kel­lä, ja lää­kä­ria­jat ovat kor­til­la. Mag­neet­ti­ku­vaus­ta voi jou­tua odot­ta­maan yli vuo­den. Myös van­hus­ten tila lai­tok­sis­sa on huono. 

    Mitä tulee sosi­aa­li­tur­vaan, niin täs­sä Kelan menot vuo­del­ta 2011 Wiki­pe­dian mukaan:

    Kelan vuo­den 2011 koko­nais­me­not oli­vat 12,9 mil­jar­dia euroa. Näis­tä 12,5 mil­jar­dia euroa eli val­tao­sa oli etuus­me­no­ja. Menot jakau­tui­vat seu­raa­viin avustuksiin:

    4 073 mil­joo­naa euroa sairausvakuutusetuuksia
    2 550 mil­joo­naa euroa eläke-etuuksia
    1 994 mil­joo­naa euroa lap­si­per­hei­den etuuksia
    1 133 mil­joo­naa euroa työttömyysturvaa
    822 mil­joo­naa euroa opin­toe­tuuk­sia (sisäl­täen myös opis­ke­li­joi­den asumislisän)
    552 mil­joo­naa euroa yleis­tä asumistukea
    420 mil­joo­naa euroa eläk­keen­saa­jan asumistukea
    339 mil­joo­naa euroa kuntoutusta
    531 mil­joo­naa euroa vammaisetuuksia
    54 mil­joo­naa euroa mui­ta etuuksia”

    Mak­se­tun sos­su­tuen mää­rä on muis­taak­se­ni noin 700 miljoonaa.

    Mihin pitäi­si puuttua?

    Ja mitä tulee kou­lu­tuk­seen, niin onko sii­nä enää jär­jen hiven­tä? Kou­lu­tus­ta kou­lu­tuk­sen perään, tut­kin­toa tut­kin­non perään. Kou­lu­tus­teh­tai­lu ei joh­da kuin jär­jet­tö­mään kil­pai­luun, jos­sa kou­lu­tus muo­dos­tuu itsetarkoitukseksi.

  19. Sylt­ty: No jos nii­tä kan­nat­tai­si täy­del­lä pal­kal­la työl­lis­tää, niin min­kä ihmeen takia ne kysei­set työt­tö­mät ovat työttöminä?

    ROI

  20. Aki Suok­ko: Esi­mer­kik­si sen takia, että pie­ny­rit­tä­jä ei aina voi ottaa ris­kiä työl­lis­tä­mi­ses­sä vaik­ka kal­kyy­li saat­tai­si näyt­tää vih­re­ää valoa, sil­lä pie­leen men­nyt rek­ry­toin­ti voi teh­dä pahaa hal­laa bis­nek­sel­le. Jul­ki­nen sek­to­ri sen sijaan ei kaa­du yksit­täi­sen rek­ry­toin­nin pie­leen menoon, ja sen ris­kin­kan­to­ky­ky on mer­kit­tä­väs­ti suurempi.

    Eikö rat­kai­su ole sit­ten var­sin ilmei­nen? Muo­dos­te­taan kun­tien vuor­ka­työyh­tiöi­tä, joi­hin puo­li­pa­kol­la rek­ry­toi­daan kaik­ki osit­tain­kin työ­ky­kyi­set toi­meen­tu­lo­tuen varas­sa eläjät.

    Pie­ny­rit­tä­jät voi­si­vat vähäi­sin ris­kein kokeil­la uusia työn­te­ki­jöi­tä kun­nes sopi­va yksi­lö löy­tyy ja/tai toi­mi­nan laa­jen­ta­mi­nen osoit­tau­tuu kan­na­ta­vak­si. Työn­te­ki­jät sai­si­vat vähin­tään­kin työ­ko­ke­mus­ta ja mah­dol­li­suu­den kokeil­la eri alo­ja kun­nes kiin­nos­ta­va — tai edes sie­det­tä­vä ammat­ti löytyy.

    (Eikös jotain vähän tämän suun­tais­ta jo jos­sain päin Suo­mea kokeiltukin…?)

  21. Andy: Lisäk­si hyvin toi­mi­va yri­tys on juu­ri sel­lai­nen, jos­sa toi­mii koko ajan vähem­män­työn­te­ki­jöi­tä (=tehok­kuus)

    Reaa­li­pal­kat nouse­vat mel­kein joka vuo­si, joten kes­ki­mää­räi­sen tehok­kuu­den on nous­ta­va samas­sa tah­dis­sa. Kaik­kein par­hai­ten tehok­kuus nousee kun lak­kau­te­taan huo­nos­ti kan­nat­ta­via yksi­köi­tä eli suo­mek­si sanot­tu­na lai­te­taan huo­nos­ti kan­nat­ta­via teh­tai­ta säp­piin. Tämän jäl­keen jäl­jel­le­jää­vil­le voi taas mak­saa enem­män palkkaa.

    Kyl­lä se on kul­kaa niin, että kapi­ta­lis­ti palk­kaa jos se kan­nat­taa. Jos kulut kas­va­vat koko ajan, tehok­kuu­den­kin on kas­vet­ta­va. Jos joku työn­te­ki­jä taik­ka työn­te­ki­jä­ryh­mä (vaik­ka­pa teh­das) ei kyke­ne kas­vat­ta­maan omaa tehok­kuut­taan, se saa mennä.

    Kun lii­ke­vaih­to suo­mes­sa tip­puu ja palk­ka­kus­tan­nuk­set suo­mes­sa nouse­vat, kuten vii­me­ai­koi­na on tapah­tu­nut, sen kyl­lä tie­tää mitä sii­tä seu­raa. Väen vähen­nyk­siä. Kyl­lä kii­na­lai­set ja puo­la­lai­set teke­vät, eivät­kä vält­tä­mät­tä miten­kään huo­nos­ti. Itsea­sias­sa puo­la­lai­set hit­sa­rit tup­paa­vat ken­täl­tä tul­lei­den tie­to­jen mukaa teke­mään parem­paa jäl­keä kuin suo­ma­lai­set, ole­tet­ta­vas­ti kos­ka heil­lä on luku­mää­räe­dun takia enem­män aikaa käy­tet­tä­vis­sään yhtä hom­maa kohden.

  22. Osmo,

    eikö Hkin kau­pun­ki muka ensin vel­voi­ta opis­ke­li­joi­ta nos­ta­maan opin­to­lai­naa jol­la kesän menot kate­taan? Käsit­tääk­se­ni mah­dol­li­suus nos­taa opin­to­lai­naa kat­so­taan tulok­si opiskelijalle.

    Olin itse kesät töis­sä, yhte­nä kesä­nä otin parin kuu­kau­den tuet joten en ole ihan var­ma miten kun­ta toimii.

    Mut­ta opis­ke­li­joi­den perus­tu­lo on jous­ta­va työn­teon ja tulon­siir­to­jen yhdis­tä­mi­ses­sä kun­han tulot eivät yli­tä tulo­ra­jaa!! Ja opis­ke­li­joil­la on koh­tuul­li­sen suu­ri kan­nus­tin saa­da yli­mää­räi­siä tuloja.

  23. Siis opin­to­tuet, en kun­nan mak­sa­mia tulonsiirtoja… 🙂

  24. Häm­mys­tyin Osmon kan­taa sii­hen, että työ­tä ei kan­na­ta jär­jes­tää osal­le työt­tö­miä, jos sitä ei voi­da jär­jes­tää kai­kil­le. Tuol­la logii­kal­la kaik­ki on hyö­dy­tön­tä. Mik­si puh­dis­taa jäte­ve­siä, kun kaik­kea typ­peä ei kui­ten­kaan saa­da pois jne.

    Onko siis niin, että Hel­sin­gin kau­pun­kil­la ei ole mis­sään teh­tä­väs­sä tar­vet­ta lisätyövoimaan? 

    Perus­tu­los­a­ja­tus­ta­si en ymmär­rä ollen­kaan. Mie­les­tä­si 300 on OK perus­tu­lo. Jos täl­lai­sel­la perus­tu­lol­la ole­va hen­ki­lö ei saa töi­tä, niin hän puto­aa toi­meen­tu­lo­tuel­le. Ja var­sin hyvin tie­dät, että kan­nus­tin­louk­ku syn­tyy nime­no­maan toi­meen­tu­lo­tues­ta ja asu­mis­tues­ta. Mikä on se meka­nis­mi, jol­la ihmi­set alka­vat työl­lis­tyä, kun heil­le mak­se­taan vähem­män rahaa?

    Perus­tu­lon taus­tal­la on aja­tus, että kai­kil­le työt­tö­mil­le on tar­jol­la töi­tä, mut­ta he eivät viit­si teh­dä nii­tä. Siis työt­tö­myys on työt­tö­män oma valinta.

  25. Osmo,

    sano­ma­si toi­meen­tu­lo­tues­ta on osin harhaanjohtava.

    Tot­ta on, että sen elä­mi­seen tar­koi­tet­tu osuus on 470 euroa kuussa. 

    (Vuo­kraan annet­ta­va tuki on sit­ten erikseen.)

    Tätä sum­maa kui­ten­kin lei­ka­taan, jos toi­meen­tu­lo­tuel­la olei­lu jat­kuu vähän­kään pidem­pään. Sii­tä lei­ka­taan 20 pro­sent­tia hel­pos­ti, ja 40 pro­sen­tin leik­kaa­mi­nen­kaan ei ole har­vi­nais­ta, vaik­ka sii­hen ei yleen­sä ihan heti men­nä. Tämä 40 pro­sen­tin leik­kaus on suu­rin mitä laki sal­lii, jol­loin elä­mi­seen jää kuus­sa vai­vai­set 280 euroa, jol­la ei todel­la­kaan juh­li­ta. On myös jut­tua, että aina­kin pie­nem­mis­sä kun­nis­sa sos­sut yrit­tä­vät kek­siä por­saan­rei­kiä, jot­ta ei tar­vit­si­si antaa edes tuo­ta 280 euroa kuus­sa, jos hen­ki­lö on oleil­lut toi­meen­tu­lo­tuel­la vähän­kään pidempään.

    Toki vas­tik­kee­ton­ta rahaa tuo­kin on… Näin pie­nil­lä rahoil­la ole­vat ovat kui­ten­kin niin vai­keas­sa ase­mas­sa, että hei­dän ase­mas­taan pitää rapor­toi­da täy­sin totuu­den­mu­kai­ses­ti ja tar­kas­ti. Näin sik­si, että net­ti kuhi­see kai­ken­maa­il­man vihaa­jia, jot­ka suun­taa­vat viha­kir­joit­te­lun­sa myös sosi­aa­li­tur­val­la ole­via ja esim. masen­tu­nei­ta vas­taan. He saa­vat kir­joit­te­luun­sa lisä­pont­ta vir­heel­li­sis­tä väit­teis­tä sosi­aa­li­tur­van ylianteliaisuudesta.

    1. toi­meen­tu­ki­tuel­la voi olla mää­rät­tö­män kau­an ilman, että sitä lei­ka­taan. Leik­kaa­mi­nen perus­tuu työs­tä tai toi­men­pi­tees­tä kiel­täy­ty­mi­seen, ja sen taas voi saa­da vaik­ka vii­kon sisäl­lä tuen alkamisesta.

  26. Uts­jo­ki vaih­tui Euroo­pan toi­seen reunaan,pieneen Krei­kan saa­reen. Jos ei Uts­joel­la näky­nyt EU tuo­maa vaurautta,niin ei sitä näy täälläkään.

    EU samoin kuin monet muut­kin hank­keet ovat pelk­kiä elii­tin hank­kei­ta ja muru­ja tip­puu taval­li­sel­le­kin kan­sal­le, jos sattuu.
    Mut­ta mak­su­mie­hik­si tavik­set kel­paa­vat kuten tääl­lä­kin huomaa

  27. Vas­tik­keel­li­suus on kek­sit­ty jo aiko­ja sit­ten, sitä kut­su­taan työ­suh­teek­si ja vas­ti­ket­ta palkaksi.
    Edus­kun­nas­sa ja hal­lin­nos­sa on lii­an vähän töitä,kun samaan tar­koi­tuk­seen pitää kehi­tel­lä kai­ken­lai­sia uusia muotoja.
    Ilmei­ses­ti halu­taan luo­da uut­ta byrokratiaa !?
    Ja jos halu­taan orga­ni­soi­da työ­tä niin sii­hen tar­vi­taan orga­ni­soi­jia, työ­vä­li­nei­tä ‚konei­ta, tilo­ja ja materiaaleja.

    Pitää siis löy­tää mel­koi­nen mää­rä ammat­ti­hen­ki­lö­kun­taa, että työl­lis­tä­mi­nen voi alkaa..

    Useim­mat esi­tyk­set ovat paluu­ta Impi­vaa­raan eli lähe­te­tään työ­tön pil­lin kans­sa. Met­sään kaitše­man kar­jaa. Tai pis­te­tään vesu­rib kans­sa tuhoa­man met­sää. Moni­ko­han pääs­tää ammt­ti­tai­dot­to­man tuhoa­maan tai­mik­kon­sa ? Uut­ta pitää kas­vat­taa vuosia.

    Ja kun työt­tö­miä on 430000 niin työt­tö­mil­lä voi­si kor­va­ta koko jul­kin sek­to­rib hen­ki­lös­tön ja kun palk­ka oli­si työt­tö­myys­kor­vaus niin jul­ki­nen talous oli­si yli­jää­mäi­nen luok­kaa kym­me­nen miljardia.
    Ja jos työt­tö­mil­lä ruve­taan teke­mään töitä,jotka oli­si­vat mie­lek­käi­tä ja hyö­dyl­li­siä niin nii­tä teh­dään jo nyt palk­ka­työ­nä eli työl­li­syys­töil­lä lähin­nä syö­dään ole­vaa palkktyötä.

    Meil­lä pie­ni­palk­ki­sen työn syö­vät jo nyt pal­kat­to­mat har­joit­te­li­jat jatyöttömät.

  28. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Jep, ns. Pal­ta­mon malli

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Paltamo#Paltamon_malli

    http://helsinginvihreat.fi/blog/paltamon-malli/

    http://yle.fi/uutiset/paltamon_kokeilusta_mallia_muillekin/5563404

    http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/07/25/paltamon-mallista-suomen-malliin/201310238/12

    Pal­ta­mon mal­li työl­lis­ti enem­män vir­ka­mie­hiä kuin työt­tö­miä oli.
    Ja lopul­ta oli myönnettävä,että sitä teke­mä­tön­tä työ­tä ei löy­ty­nyt­kään kuin hetkeksi

  29. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Jep, ns. Pal­ta­mon malli
    ‘snip’

    Pal­ta­mon mal­li on ihan hyvä mal­li, mut­ta vain pie­nes­sä kun­nas­sa. Kokeil­tiin­han sitä meil­lä­kin 90-luvun laman aika­na ja toi­mi­han se.

    Ongel­mak­si muo­dos­tuu vain se, että mitä niil­lä työt­tö­mil­lä tee­te­tään. Kun kau­pun­gin pal­ve­luk­ses­sa oli noin 1000 hen­ki­löä ja 500 piti jat­ku­vas­ti työl­lis­tää, ongel­mia tuli. Pit­kä­ai­kai­sek­si rat­kai­suk­si se ei käy­nyt, hätä­avuk­si kyl­lä (kun piti pitää yksi­tyi­sen sek­to­rin työt­tö­mät ana­sio­si­don­nai­sel­la myös 500 päi­vän jälkeen).

  30. Jokin aika sit­ten tuli tele­vi­sio-ohjel­ma tuol­lai­ses­ta tren­dik­kääs­tä downs­hif­taa­jas­ta. Kun­dil­le oli kyl­lä tar­jot­tu työ­paik­kaa useam­paan­kin ker­taan, mut­ta hem­mo ei halun­nut ottaa nii­tä vas­taan kun oli kivem­paa viet­tää ikuis­ta kesä­lo­maa mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Toki seli­tyk­se­nä oli se, että hänes­tä oli ihmi­sar­voa alen­ta­vaa men­nä duu­niin pie­nel­lä pal­kal­la rikas­tut­ta­maan fir­man joh­ta­jia. Kysees­sä oli siis sos/terviraston paik­ka van­hus­ten palvelutalossa…
    Kysyt­tiin sit­ten täl­tä loi­sel­ta että eikö sii­nä mene työt­tö­myys­kor­vauk­set jne. Ei kuu­lem­ma hait­taa kun samat rahat saa sos­sus­ta ja asu­mis­tu­ki juok­see ihan hyvin. Toi­vot­ta­vas­ti tämä tyyp­pi osaa iloi­ta kun itse makaa jos­kus van­hain­ko­dis­sa eikä löy­dy halu­kas­ta vai­pan­vaih­ta­jaa (pas­ka­duu­ni?)
    Näi­tä muu­ten riit­tää kan­ta­suo­ma­lai­sis­sa ja alkaa vähi­tel­len v…tuttamaan.

  31. Rai­mo K: Aika pal­jon sit­ten menee yli 100 prosentin… 

    Vii­mei­nen näke­mä­ni luku val­tio ja kun­nat yhdes­sä oli 72%. Se ei aina­kaan ole las­ke­nut tuosta.

  32. Kan­nus­ta­vuus on aivan rik­ki aina­kin Hel­sin­gis­sä, jos­sa kor­keat vuo­krat joh­ta­vat sii­hen, että jo toi­meen­tu­lo­tu­ki kil­pai­lee hyvin pal­kan kans­sa. Omaa rahaa 470 euroa kuus­sa, min­kä lisäk­si asu­mi­seen 650 € eli yhteen­sä yli 1100 euroa kuus­sa par­haim­mil­laan. Asun­to­po­li­tii­kas­sa pie­ni­palk­kai­set ovat häviä­jiä, kos­ka sosi­aa­li­tur­va nos­taa vuo­kra­ta­soa toi­ses­ta pääs­tä ja omis­tusa­su­mi­sen vero­tu­ki toi­ses­ta pääs­tä. Pie­ni­palk­kai­nen mak­saa kai­ken itse ilman mitään tukia. Täs­sä on ongel­man ydin.”

    Njaaah..tiputetaan asu­mis­tu­ki puo­leen (-325€) ja anne­taan työt­tö­män tie­na­ta tuki­aan menet­tä­mät­tä vaik­ka­pa 650€, kaik­ki voittavat?

  33. ES: Perus­tu­lon taus­tal­la on aja­tus, että kai­kil­le työt­tö­mil­le on tar­jol­la töi­tä, mut­ta he eivät viit­si teh­dä nii­tä. Siis työt­tö­myys on työt­tö­män oma valinta.

    En nyt puhui­si viit­si­si­mes­tä, vaan mikä on heil­le kannattavaa. 

    Teke­mät­tö­miä töi­tä on vaik­ka mil­lä mital­la. Jul­kis­hal­lin­to ei nii­tä kaik­kia voi jär­jes­tää, mut­ta yri­tyk­set ja myös yksi­tyi­set voi­si­vat teh­dä osansa. 

    Työt­tö­män ei nyky­sys­tee­mis­sä näkö­jään kan­na­ta ottaa lyhy­tai­kai­sia töi­tä vastaan.

    Tee­tin van­haan taloo­ni alku­ke­säs­tä vajaan 10 mies­työ­vii­kon ulko­re­mon­tin. Pyy­sin tar­jouk­sia 15 yri­tyk­ses­tä, 5 vas­ta­si, 3 oli jat­ko­kes­kus­te­lu­jen arvoisia.

    Soit­te­lin muu­ta­mal­le ei-tar­jon­nel­le yri­tyk­sel­le. Sanoi­vat, että vakio­po­ru­kal­le on lii­kaa­kin tilauk­sia. Ihmet­te­lin eikö kan­nat­tai­si ottaa lisää väkeä? Leh­dis­sä­hän oli vali­tel­tu, että seu­dul­la on anka­ra raken­nus­lan työt­tö­myys. Vas­taus oli, ettei kor­tis­tos­ta saa ammat­ti­mie­hiä, ellei heil­le voi tar­jo­ta vähin­tään 6 kk työsopimusta.

    Kan­sa­lais­palk­ka aut­tai­si ehkä tähän. Nopeam­pi vai­ku­tus kui­ten­kin oli­si nykyi­sen byro­kra­tian kar­si­mi­sel­la ja kor­vaus­ten aika­riip­pu­vuuk­sien järkeistämisellä.

  34. Mitä­pä jos lai­tet­tai­siin vas­tik­keel­li­suus sub­jek­tii­vi­sek­si oikeu­dek­si. Sehän on ollut 2000-luvul­la kova juttu.

    Ote­taan esi­mer­kik­si poroi­sän­nät, joil­le edus­kun­ta myön­si lomi­tusoi­keu­den. Poroi­sän­nät ovat itse ilmoit­ta­neet, että he eivät edes tie­dä mil­loin heil­lä on loma, kun porot köh­ni­vät vapai­na lai­tu­mil­la pait­si erotusaikana.

    Kuka osaa parem­min lomit­taa poroi­sän­tää, kuin toi­nen poroi­sän­tä. Sil­loin oli­si jär­ke­vin­tä, että kun on poroe­rot­te­lun aika, niin poro­roi­sän­nät mene­vät jou­kol­la lomil­le ja rupea­vat toi­nen tois­ten­sa lomit­ta­jik­si, ja val­tio­kin sai­si toteut­taa edus­kun­nan tah­toa ja mak­sai­si loma­pal­kat ja lomit­ta­jien palkat.

  35. Kal­le: Vii­mei­nen näke­mä­ni luku val­tio ja kun­nat yhdes­sä oli 72%. Se ei aina­kaan ole las­ke­nut tuosta.

    Ja yksi­tyi­nen sek­to­ri oli­si siis 28%. Kai­ken­lai­sia luku­ja sitä voi­daan esittää.
    BKT:stä jul­ki­nen sek­to­ri on kui­ten­kin vain noin 20%.

  36. Osmo,

    vas­taan­sa­no­mi­se­si on mel­ko pit­käl­ti teoreettinen.

    Toi­meen­tu­lo­tuel­la olei­le­va yleen­sä koh­taa nuo ehdo­te­tut toi­men­pi­teet ennem­min tai myö­hem­min. Niis­tä kiel­täy­ty­nyt­tä odot­taa leik­kaus, joka sit­ten on ja pysyy. 

    Toi­men­pi­tee­nä voi olla esi­mer­kik­si vaa­ti­mus siir­tyä ensi­si­jai­sem­pien (TT-tuki kun on vii­me­si­jai­nen tuki) tukien kuten työ­mark­ki­na­tuen pii­riin. Työt­tö­myys­tui­den pii­ris­sä taas odot­taa toi­men­pi­teet kuten pak­ko­kurs­si­tus tai pak­ko­työ­har­joit­te­lu. Jos näis­tä kiel­täy­tyy, on taas siir­ty­mi­nen toi­meen­tu­lo­tuen pii­riin, jos­sa työ­mark­ki­na­tuen menet­tä­mi­nen (toi­men­pi­teis­tä kiel­täy­ty­mi­sen seu­rauk­se­na) lue­taan toi­meen­tu­lo­tuen leik­kauk­seen oikeut­ta­vak­si toimenpiteeksi.

    Lyhyes­ti: Sos­su kyl­lä löy­tää nii­tä toi­men­pi­tei­tä, jois­ta kiel­täy­ty­mi­nen oikeut­taa sen TT-tuen leikkauksen.

    Käy­tän­nös­sä leik­kaa­mat­to­mal­la TT-tuel­la ei siis voi oleil­la kovin pit­kään. Toki tämä osin riip­puu kun­nan käy­tän­nöis­tä ja jopa käsit­te­le­vän sosi­aa­li­työn­te­ki­jän persoonasta.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    toi­meen­tu­ki­tuel­la voi olla mää­rät­tö­män kau­an ilman, että sitä lei­ka­taan. Leik­kaa­mi­nen perus­tuu työs­tä tai toi­men­pi­tees­tä kiel­täy­ty­mi­seen, ja sen taas voi saa­da vaik­ka vii­kon sisäl­lä tuen alkamisesta.

    Tar­jo­tus­ta työs­tä tus­kin kukaan jär­ke­vä työ­tön kiel­täy­tyy. Menee vaan työ­has­tat­te­luun ja var­mis­taa, ettei hän­tä pal­ka­ta. Ei kukaan nor­maa­li työ­nan­ta­ja ota moti­voi­tu­ma­ton­ta kivi­riip­paa töihin.

    Itsel­le­ni­kin sat­tui aikoi­naan, että työ­voi­ma­toi­mis­ton lähet­tä­mä työ­tön antoi ymmär­tää, että tur­piin tulee, jos hänet töi­hin otan. En ottanut.

  38. toi­meen­tu­ki­tuel­la voi olla mää­rät­tö­män kau­an ilman, että sitä leikataan”

    Kun työ­tön saa 2 työ­mark­ki­na­tu­kea samas­sa kuu­kau­des­sa pank­ki­ti­lil­leen, niin sosi­aa­li­vi­ran­omai­sel­la on mah­dol­li­suus alen­taa toi­meen­tu­lo­tu­kea n. 42 euroa kuu­kau­des­sa. Ja tämä alen­ta­mi­nen kes­tää maa­il­man tap­piin asti ellei pää­se pois toi­meen­tu­lo­tuen pii­ris­tä. 2 työ­mark­ki­na­tu­kea tilil­le samas­sa kuu­kau­des­sa on mah­dol­lis­ta kos­ka työ­mark­ki­na­tu­ki mak­se­taan 28 vuo­ro­kau­den välein.

  39. Jos tah­do­taan nopea piris­tys työ­mark­ki­noil­le niin muut­ta­kaa työ­mark­ki­na­tu­ki sel­lai­sek­si kuin opin­to­tu­ki­kin on.

    Yksin­ker­tai­ses­ti, anta­kaa työt­tö­mil­le saman­lai­nen tulo­ra­ja kuin opis­ke­li­joil­la­kin on niin johan alkaa tapahtua.

    Työ­tön, ei kan­na­ta teh­dä pätkätöitä.

    Opis­ke­li­ja, kan­nat­taa tehdä.

    Ero­na näi­den välil­lä on se, että opis­ke­li­jal­la on 600 e/kk tulo­ra­ja, työt­tö­mäl­lä 0e/kk.

    Lisäk­si opis­ke­li­joi­den tie­nes­te­jä tar­kas­te­taan vuo­si­ta­sol­la, kun työt­tö­mien tie­nes­te­jä tar­kas­te­taan kuukausitasolla.

  40. Tapio: Vas­taus oli, ettei kor­tis­tos­ta saa ammat­ti­mie­hiä, ellei heil­le voi tar­jo­ta vähin­tään 6 kk työsopimusta.

    Jos ker­ran töi­tä on sel­väs­ti tar­jol­la enem­män kuin ehdi­tään teh­dä, mik­sei voi­da tar­jo­ta sitä 6kk sopimusta?

  41. P. Kons­tan­tin: Mag­neet­ti­ku­vaus­ta voi jou­tua odot­ta­maan yli vuoden.

    Toi­saal­ta, sil­loin kul­tai­sel­la 1970-luvul­la, kun hyvin­voin­ti­val­tio oli voi­mis­saan, sitä saat­toi jou­tua odot­ta­maan 20 vuotta…

    Ja tämä jo vähän ker­too­kin meil­le sii­tä, mik­si ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set kas­va­vat: uusia tut­ki­mus- ja hoi­to­me­ne­tel­miä kek­si­tään, ja ne mak­sa­vat. Rah­keet kus­tan­taa nii­tä eivät kas­va samaa tahtia.

  42. AH:
    Jokin aika sit­ten tuli tele­vi­sio-ohjel­ma tuol­lai­ses­ta tren­dik­kääs­tä downshiftaajasta.

    Toi­vot­ta­vas­ti tämä tyyp­pi osaa iloi­ta kun itse makaa jos­kus van­hain­ko­dis­sa eikä löy­dy halu­kas­ta vai­pan­vaih­ta­jaa (pas­ka­duu­ni?)
    Näi­tä muu­ten riit­tää kan­ta­suo­ma­lai­sis­sa ja alkaa vähi­tel­len v…tuttamaan.

    On niin help­poa huu­del­la, kun itsel­lä on tur­vat­tu työ­paik­ka ja tuhan­sien euro­jen kuukausiansiot. 

    Kan­nat­tai­si edes vähän pin­nis­tel­lä ja miet­tiä, miten itse suh­tau­tui­si tiu­kan pai­kan tul­len tar­jouk­seen van­hus­ten vaip­po­jen vaih­dos­ta tai man­sik­ka­pel­lol­la kyyk­ki­mi­ses­tä tai vas­taa­vas­ta ali­pal­ka­tus­ta työs­tä, tyy­liin 1000 — 2000 e/kk. Var­maan alkai­si taas seli­tyk­siä löytymään.

    Ja mikä lopul­ta pas­si­voi eniten:
    — perus­toi­meen­tu­lo alle 500e/kk
    — ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va, tuhan­sia e/kk
    — tur­vat­tu (eläke)virka tai työ­suh­de, tuhan­sia e/kk

    Downs­hif­taa­jat ovat todel­li­sia edel­lä­kä­viöi­tä ja ennak­ko­luu­lot­to­mia sopeu­tu­jia. He ovat oival­ta­neet, että vähem­män onkin enem­män. Ja he ovat sopeut­ta­neet talou­ten­sa menot vas­taa­maan koh­tuul­li­sia tulo­ja. Tämä täs­mäl­leen sama on edes­sä myös Suo­men val­tiol­la. Vas­taan haraa­jia riit­tää, mut­ta mitä pikem­min, sen parem­pi ja helpompi.

    Sit­ten ehdi­tään taas kerää­mään omat man­si­kat ja vaih­ta­maan mer­kit­tä­vä osa van­hus­ten­kin vai­pois­ta omais­ten voi­min ilman, että tar­vit­si­si hakea sii­hen jos­tain Thai­maas­ta asti orja­työ­voi­maa minimipalkalla.

  43. Osmo,

    mik­si tätä on niin vai­kea selittää.

    On olta­va jokin syy sii­hen, että ensi­si­jai­sem­pia tukia ei saa, vaik­ka nii­tä oli­si hake­nut­kin. Tätä syy­tä sos­su voi sit­ten käyt­tää perus­tee­na toi­meen­tu­lo­tuen leik­kaa­mi­seen. Tämän lisäk­si sos­su voi vaa­tia TT-tuel­la oli­jaa teke­mään itsen­sä uudel­leen kel­poi­sek­si ensi­si­jai­sem­mil­le tuil­le. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa esim. sitä, että sos­su vaa­tii TT-tuen saa­jaa hyväk­sy­mään työt­tö­myys­tu­kiin liit­ty­vän pak­ko­työ­har­joit­te­lun. Jos TT-tuen saa­ja ei tähän ryh­dy, sos­sul­la on taas yksi uusi perus­te TT-tuen leikkaamiseen.

    Oli yksi­tyis­koh­dat niin tai näin, käy­tän­nös­sä suu­rim­mal­le osal­le TT-tuel­la olei­li­jois­ta on sos­su löy­tä­nyt perus­teen TT-tuen leik­kaa­mi­seen ja tämän myös teh­nyt. Tämä tar­koit­taa, että 20 pro­sen­tin leik­kaus kos­kee hyvin suur­ta osaa TT-tuel­la pit­kään oleil­leis­ta. Tämän lisäk­si myös suu­rin­ta lain sal­li­maa eli 40 pro­sen­tin leik­kaus­ta esiin­tyy myös, mut­ta sii­hen ei yleen­sä ihan heti mennä.

    Toi­meen­tu­lo­tuen varaan vuo­sik­si jät­täy­ty­vä hen­ki­lö suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä koh­taa lopul­ta sen 40 pro­sen­tin leik­kauk­sen. Täl­löin hän saa elä­mi­seen­sä enää vain 280 euroa kuus­sa, jol­loin ei todel­la­kaan enää juh­li­ta. Sos­su on taval­la tai toi­sel­la löy­tä­nyt ne perus­teet TT-tuen leikkaamiselle.

    Tämä on täy­sin sel­vä asia.

  44. ano­nyy­mi: Jos ker­ran töi­tä on sel­väs­ti tar­jol­la enem­män kuin ehdi­tään teh­dä, mik­sei voi­da tar­jo­ta sitä 6kk sopimusta?

    Tääl­lä poh­joi­ses­sa kesä on lyhyt. Pien­ta­lo­jen kat­to­re­mon­teis­sa seson­ki kes­tää vain rei­lut 2 kuu­kaut­ta, ulko­vuo­ren remon­teis­sa, esim maa­lauk­sis­sa vähän pidempään.

    No, osa fir­mois­ta lupaa uusia katon ja sei­nät vaik­ka loka­kuun sateis­sa. Toki vain sen voi teh­dä laa­duk­kaas­ti, jos talon ylle ja ympä­ri raken­taa tel­tan. Se mak­saa ja vain har­va pien­ta­lon omis­ta­ja sel­lais­ta remont­tia tilaa.

  45. Koti-isä kir­joit­ti 8.8.2013 kel­lo 13:1
    Downs­hif­taa­jat ovat todel­li­sia edel­lä­kä­viöi­tä ja ennak­ko­luu­lot­to­mia sopeutujia.

    Jii­haa! Eli loi­si­mi­nen on ihan jees kun jot­kut vään­tää duu­nia pie­nel­lä­kin pal­kal­la ja kus­tan­ta­vat loi­si­mi­sen kaik­ki­ne palveluineen?
    No onhan se ihmi­sar­voa alen­ta­vaa alkaa sii­voo­jak­si taik­ka apu­hoi­ta­jak­si. Antaa mui­den teh­dä ne hommat.…

  46. Tapio: Tar­jo­tus­ta työs­tä tus­kin kukaan jär­ke­vä työ­tön kiel­täy­tyy. Menee vaan työ­has­tat­te­luun ja var­mis­taa, ettei hän­tä pal­ka­ta. Ei kukaan nor­maa­li työ­nan­ta­ja ota moti­voi­tu­ma­ton­ta kivi­riip­paa töihin.

    Itsel­le­ni­kin sat­tui aikoi­naan, että työ­voi­ma­toi­mis­ton lähet­tä­mä työ­tön antoi ymmär­tää, että tur­piin tulee, jos hänet töi­hin otan. En ottanut.

    Minä olen ilmoit­ta­nut tapauk­set työk­kä­riin, seu­rauk­se­na on karenssi

  47. Risik­ko syyt­ti työt­tö­miä pas­sii­vi­suu­des­ta ja ettei­vät he osal­lis­tu vapaaehtoistyöhön.

    Työt­tö­mäl­tä on pää­sään­töi­ses­ti vapaa­eh­tois­työ­kin kiel­let­ty ja jos jää kiin­ni niin seu­rauk­se­na on karenssi.

    Risik­ko onkin kehit­tä­nyt uuden pakkovapaaehtoistyön

  48. Tapio: Lisää link­ke­jä: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2013/07/25/loppu-nuorisotyottomyydelle-tassako-on-ratkaisu/201310202/139

    Odo­tel­laan nyt rau­has­sa sitä loppuraporttia.

    Odo­tel­laan vaan — mut­ta har­vi­nai­sen asian­tun­te­ma­ton­ta teks­tiä ‘talous­’­toi­mit­ta­jal­ta.

    Kyl­lä Pal­ta­mon kans­sa saman­tyy­pi­sis­tä sys­tee­meis­tä on koke­mus­ta aika­sem­mal­ta ajal­ta muu­al­ta ja lopul­ta ne kaa­tu­vat omaan mahdottomuuteensa.

    Ei ihmi­siä noin vain työl­lis­te­tä, tar­vi­taan konei­ta ja lait­tei­ta, raa­ka-ainei­ta, työn­suun­nit­te­lua ja joh­ta­mis­ta… ja sit­ten tar­vit­tai­siin tuo­te, jota val­mis­tet­tai­siin — vie­lä­pä niin, että joku haluai­si sen ostaa, ei pel­käs­tään varas­toon. Ja esim. lin­nun­pönt­tö­jen (joi­ta työt­tö­mil­lä nuo­ril­la on tee­tet­ty) kysyn­tä on var­sin rajallinen.

    Ja Suo­men ongel­ma­na on juu­ri uusien tuot­tei­den puut­tu­mi­nen — tut­ki­mus ja tuo­te­ke­hit­te­ly on Nokian jäl­keen romahtanut.
    Jos jotain elvy­te­tään, elvy­tet­tä­köön tut­ki­mus­ta ja tuotekehittelyä!

  49. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Jos tah­do­taan nopea piris­tys työ­mark­ki­noil­le niin muut­ta­kaa työ­mark­ki­na­tu­ki sel­lai­sek­si kuin opin­to­tu­ki­kin on.

    Eli perus­tu­lo?

  50. Tapio: Tääl­lä poh­joi­ses­sa kesä on lyhyt. Pien­ta­lo­jen kat­to­re­mon­teis­sa seson­ki kes­tää vain rei­lut 2 kuu­kaut­ta, ulko­vuo­ren remon­teis­sa, esim maa­lauk­sis­sa vähän pidempään.

    3 x 2 = 6. Mikä täs­sä on ongelmana?

    Pek­ka Tai­pa­le: uusia tut­ki­mus- ja hoi­to­me­ne­tel­miä kek­si­tään, ja ne maksavat.

    Mikä niis­sä mak­saa? Sof­ta­han on peri­aat­tees­sa hal­paa tai hal­val­la tuo­tet­ta­vaa eivät­kä kuvaa­mi­sen työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set rii­pu suo­raan kuvaus­ten mää­räs­tä — yhteen menee var­maan­kin alle puo­li tun­tia keskimäärin.

    Onko ongel­ma­na radio­ak­tii­vis­ten ainei­den hinta?
    Mitä jos nii­tä tuo­tet­tai­siin tut­ki­mus­reak­to­ris­sa oma­kus­tan­nus­hin­taan? Eikö se tuli­si halvemmaksi?

    Onko ongel­ma lait­teis­sa? Kan­nat­tai­si­ko pol­kais­ta pys­tyyn koti­mai­nen hal­pa­tuo­tan­to? Hie­man huo­nom­pi­kin kuva lie­nee parem­pi kuin ei kuvaa lain­kaan. Lää­kä­ri lähet­täi­si sit­ten tar­kem­paan kuvaan, jos sil­le on oikeas­ti tarvetta.

  51. P. Kons­tan­tin: Näin ehkä on, mut­ta en kiel­lä, ettei­kö aja­tus ter­vey­den­huol­los­ta leikkaamisesta… 

    Tuos­sa on suo­raan mil­jar­di asu­mis­tu­kea, jos­ta hyö­tyy kor­kein­taan gryn­de­ri jos hän­kään. Asu­mis­tu­kien pois­ta­mi­nen saman tien ei vai­ku­ta kenen­kään elämään. 

    Mui­den osa-aluei­den leik­kauk­set pitää käy­dä läpi tar­kem­min kuin otsik­ko­ta­sol­la, kos­ka muis­sa osa-alueis­sa on tar­peel­lis­ta­kin mukana. 

    Jos ensim­mäi­sen mil­jar­din leik­kaa­mi­seen menee pari minuut­tia, niin seu­raa­vaan menee var­mas­ti pari­kym­men­tä minuut­tia ja sitä­seu­raa­vaan aina­kin pari tun­tia. Sil­ti tuo työ on pak­ko teh­dä, kos­ka meill­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole varaa nykyi­sen­kal­tai­seen sosi­aa­li­tur­vaan. Edel­li­ses­sä lamas­sa Lip­po­sen hal­li­tus teki tuon työn, mikä mah­dol­lis­ti nousun laman jälkeen.

    Se huo­nom­pi vaih­toeh­to on, ettei teh­dä mitään ja pää­dym­me samaan tilan­tee­seen kiun Uusi-See­lan­ti. Yhdes­tä maa­il­man van­him­mis­ta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nis­ta tuli “yhdes­sä yös­sä” uus­li­ba­ra­lis­min mal­liop­pi­las raho­jen loput­tua. Toki teh­tä­vän jako on nyt sel­vä: yksi­lö hoi­taa omat asian­sa ja kirk­ko hoi­taa sosi­aa­li­tur­van. Haluat­ko sinä sitä? Minus­ta se ei ole hyvä vaihtoehto.

  52. Rai­mo K:… ja sit­ten tar­vit­tai­siin tuo­te, jota valmistettaisiin… 

    Mik­si tuo­te, mik­sei palvelu? 

    Työt­tö­mien tus­kin kan­nat­taa alkaa kil­pail­la kau­koi­dän manu­aa­li­sen val­mis­tuk­sen kans­sa kos­ka siel­tä tuo­daan tän­ne tuot­tei­ta var­sin hal­val­la. Ja suo­ma­lai­sil­la työt­tö­mil­lä ei ole sitä osaa­mis­ta ja kou­lu­tus­ta jota edis­ty­neem­pien tuot­tei­den val­mis­tus edllyttäisi.

    Sen sijaan pal­ve­luil­la on kysyn­tää. Nekin toki vaa­ti­vat osaa­mis­ta — ja asen­net­ta. Mut­ta onko hel­pom­pi sit­ten tuo­da pal­ve­lu­työn­te­ki­jät­kin kau­koi­däs­tä kuin työl­lis­tää suomalaisia…?

  53. Rai­mo K: Ei ihmi­siä noin vain työl­lis­te­tä, tar­vi­taan konei­ta ja lait­tei­ta, raa­ka-ainei­ta, työn­suun­nit­te­lua ja joh­ta­mis­ta… ja sit­ten tar­vit­tai­siin tuo­te, jota val­mis­tet­tai­siin – vie­lä­pä niin, että joku haluai­si sen ostaa, ei pel­käs­tään varastoon.

    Tar­vi­taan nii­tä pal­ve­lu­ja­kin, esim remont­te­ja, fixaus­ta, sii­vous­ta, lumi­töi­tä jne, ei pel­käs­tään tavaraa. 

    Toki pal­ve­luis­sa­kin tar­vi­taan joh­ta­mis­ta, suun­nit­te­lua, inves­toin­te­ja jne, mut­ta mones­ti pal­ve­lu­jen tilaa­ja voi hoi­taa sen puolen.

    Eihän täl­lai­sil­la toi­mil­la koko työt­tö­myyt­tä rat­kais­tai­si, mut­ta useal­le kym­me­nel­le tuhan­nel­le ihmi­sel­le syn­tyi­si osapäivätöitä.

    Rai­mo K: Jos jotain elvy­te­tään, elvy­tet­tä­köön tut­ki­mus­ta ja tuotekehittelyä!

    Samaa miel­tä. Ottaa vain kym­men­kun­ta vuot­ta, ennen­kuin kas­sa­vir­ta on plussalla.

  54. ano­nyy­mi: 3 x 2 = 6. Mikä täs­sä on ongelmana?

    No, kun nuo ajat eivät ole yhteen­las­ke­ta­via, ker­to­mi­ses­ta puhumattakaan. 

    Sekä kat­to­re­mont­ti että ulko­maa­laus on hyvä teh­dä vähä­sa­tei­se­na kau­te­na alku­ke­säs­tä, eli aika­las­kel­man nol­la­pis­te on muu­ta­man vii­kon tark­kuu­del­la sama. 

    Sen lisäk­si ne on eri mie­het, jot­ka kat­to- tai sei­nä­re­mont­te­ja tekee. Kou­lu­tus ja ammat­ti­ni­mi­keet ovat niin tark­ko­ja. Onnek­si löy­tyy poikkeuksia.

  55. Oli­si­pa kiva sel­vit­tää mikä osa vas­tik­keel­li­suu­den kai­puus­sa on puh­das­ta kateut­ta työt­tö­män suur­ta vapaa-ajan mää­rää koh­taan. Täl­lai­sen kateu­den tyy­dyt­tä­mis­tä en haluai­si olla kus­tan­ta­mas­sa mitä moni­mut­kai­sem­min ja talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­mat­to­min järjestelyin.

    Radi­kaa­li rat­kai­su vas­tik­keel­li­suu­den ja vapaa-aika kateu­den ongel­maan: vas­ti­ke on elin­luo­vu­tus­tes­ta­ment­ti. Tes­ta­ment­tiin voi­si ensi­si­jai­sek­si edun­saa­jak­si osoit­taa oman lähi­su­ku­lai­sen­sa (en tun­ne kaik­kia sai­rauk­sia onko täl­lai­nen jär­jes­te­ly mie­le­käs). Oli­si­vat­ko vapaa-aika kateel­li­set tämän jäl­keen tyy­ty­väi­siä. Rahas­sa mitat­tu vas­ti­ne voi olla iso­kin ja se on todellinen.

  56. ano­nyy­mi: Sof­ta­han on peri­aat­tees­sa hal­paa tai hal­val­la tuo­tet­ta­vaa eivät­kä kuvaa­mi­sen työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set rii­pu suo­raan kuvaus­ten mää­räs­tä – yhteen menee var­maan­kin alle puo­li tun­tia keskimäärin.

    Sof­tan tuot­ta­mi­nen vaa­ti­viin lää­ke­tie­teel­li­siin sovel­luk­siin mak­saa pal­jon. Todel­la pal­jon. Samoin eri­lais­ten elekt­ro­nis­ten tai mekaa­nis­ten kapis­tus­ten kehit­tä­mi­nen. Eri­lai­set vaa­dit­ta­vat stan­dar­dit ja hyväk­syn­nät ovat lie­väs­ti sanot­tu­na tiukkoja.

    Tämä tar­koit­taa sitä, että uuden­lai­sen tut­ki­mus­lait­teen hin­ta sen tul­les­sa mark­ki­noil­le on erit­täin kor­kea. Vuo­sien var­rel­la hin­ta ale­nee. Sama kos­kee lääkkeitä.

    Jos tyy­dym­me 90-luvun lää­ke­tie­teen tasoon, saam­me pal­jon asioi­ta hal­val­la. Jos haluam­me vuo­den 2013 lää­ke­tie­teen tason, mak­sam­me huo­mat­ta­van paljon.

  57. Tapio: Eihän täl­lai­sil­la toi­mil­la koko työt­tö­myyt­tä rat­kais­tai­si, mut­ta useal­le kym­me­nel­le tuhan­nel­le ihmi­sel­le syn­tyi­si osapäivätöitä.

    Hyvin kar­keas­ti meil­lä on pari vaihtoehtoa:

    1. 65 % työi­käi­sis­tä raa­taa töis­sä ja tuot­taa koko kan­sa­kun­nan työ­pa­nok­sen. Loput ovat eri syis­tä (opis­ke­lu, per­he­va­paat, sai­rau­det, työt­tö­myys) elätettävänä.

    2. 65 % työi­käi­sis­tä raa­taa töis­sä ja tuot­taa koko kan­sa­kun­nan työ­pa­nok­sen. Tämän lisäk­si 10 % työi­käi­sis­tä raa­taa töis­sä ja tuot­taa jotain hyvää täl­le 65 %:lle. Loput ovat eri syis­tä (opis­ke­lu, per­he­va­paat, sai­rau­det) elätettävänä.

    Kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa kan­sa­kun­nan ulkoi­nen työ­pa­nos on sama. Jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa kui­ten­kin se 65 % tekee huo­mat­ta­vas­ti mie­luum­min töi­tä, kun joku muu silit­tää ne paidat.

    Emme tie­ten­kään sel­viä tois­tem­me pai­to­ja silit­tä­mäl­lä. On kui­ten­kin parem­pi, että nyt työt­tö­mä­nä ole­vat ovat silit­tä­mäs­sä nyt töis­sä­ole­vien pai­to­ja kuin koto­na teke­mät­tä mitään. Nyt työs­sä­ole­vat mak­sa­vat työt­tö­mien pal­kan saa­mat­ta itse mitään vas­ti­ket­ta sil­le. Ja työt­tö­mät ovat koto­na usein ilman kovin hyvää mah­dol­li­suut­ta paran­taa omaa toimeentuloaan.

    Ei meil­tä työ ole lopus­sa. Sitä löy­tyy niin jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta, yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta, kol­man­nel­ta sek­to­ril­ta kuin koti­ta­louk­sis­ta­kin. Ongel­ma on se, että meil­tä on lopus­sa sel­lai­nen työ, jon­ka tuot­ta­vuus ylit­tää työl­lis­tä­mis­kus­tan­nuk­set. Ja juu­ri tähän koh­taan tar­vi­taan jotain apua, että tilan­ne paranisi.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pal­ve­lu on tue­te sii­nä mis­sä tavarakin. 

    Pal­ve­lu­yh­teis­kun­nak­si mei­dän veroas­teem­me on aivan lii­an kor­kea. Suo­ma­lai­nen työ vain yksin­ker­tai­ses­ti mak­saa lii­kaa! 🙁 Ikä­vä puo­li täs­sä on, että kor­kea veroas­te rokot­taa juu­ri nii­tä, joi­ta var­ten sitä on raken­net­tu: köyhimpiä.

  59. Tapio: Tar­vi­taan nii­tä pal­ve­lu­ja­kin, esim remont­te­ja, fixaus­ta, sii­vous­ta, lumi­töi­tä jne, ei pel­käs­tään tavaraa. 

    Toki pal­ve­luis­sa­kin tar­vi­taan joh­ta­mis­ta, suun­nit­te­lua, inves­toin­te­ja jne, mut­ta mones­ti pal­ve­lu­jen tilaa­ja voi hoi­taa sen puolen.

    Toki, mut­ta ei se remont­ti­mies ilman työ­ka­lu­ja ja tar­vik­kei­ta sitä remont­tia tee — ja ehkä oli­si hyvä, jos hänel­lä oli­si vähän koulutustakin?

    Ja min­kä tilaa­ja hoi­taa? Työ­ka­lut? Koulutuksen?
    Ei edes par­tu­riin men­nä omien veh­kei­den kanssa.

    Ja tilaa­jis­sa­han se toi­nen perus­on­gel­ma on: kun nii­tä ei ole tarpeeksi.

  60. Ässä: Eli perustulo?

    Perus­tu­loa var­ten tar­vi­taan hiu­kan järeäm­mät lain­sää­dän­nöl­li­set toi­met, kuin työ­mark­ki­na­tuen tulo­ra­jan nostamiseen.

    Tot­ta­kai perus­tu­lo oli­si paras rat­kai­su, mut­ta perus­tu­lo ei var­mas­ti täl­lä hal­li­tus­kau­del­la ete­ne yhtään mihinkään.

  61. Vihe­rins­si: Tämän lisäk­si 10 % työi­käi­sis­tä raa­taa töis­sä ja tuot­taa jotain hyvää täl­le 65 %:lle.

    Tääl­le on vali­tet­ta­vas­ti aika pal­jon men­taa­li­sia estei­tä: suo­ma­lai­nen on ope­tet­tu hal­vek­si­maan työ­tä jos­sa tuo­te­taan hyvää toi­sil­le ihmisille. 

    Sitä pide­tään työn­te­ki­jän hyväk­si­käyt­tö­nä, por­va­rien nöy­ris­te­le­mi­se­nä …tai “leik­ki­työ­nä”. Työl­lis­tä­mis­kus­tan­nuk­sia halu­taan nimeo­maan hila­ta koko ajan ylös­päin jot­ta tuol­lai­sia töi­tä ei tar­vit­si­si tehdä. 

    Sen sijaan tilan­ne, jos­sa se 65% kus­tan­taa kym­me­nel­le pro­sen­til­le näi­den vapaa­eh­toi­sen tai tilan­teen pakot­ta­man jou­te­no­lon onkin hie­nos­ti yhteis­kun­nan tuloe­ro­jen tasaa­mis­ta ja poh­jois­mais­ta hyvinvointia.

  62. max:
    Oli­si­pa kiva sel­vit­tää mikä osa vas­tik­keel­li­suu­den kai­puus­sa on puh­das­ta kateut­ta työt­tö­män suur­ta vapaa-ajan mää­rää kohtaan.

    Omas­sa tilan­tees­sa kai­pai­len vas­tik­keel­li­suut­ta puh­taas­ti sik­si, että palk­ka­kui­tis­sa ole­va vero­pro­sent­ti sekä eri­näi­sis­sä las­kuis­sa ja kau­pas­sa puli­tet­ta­va arvon­li­sä­ve­ro on suo­ras­taan hel­ve­til­li­sis­sä sfää­reis­sä. Jos Suo­men kaik­ki verot ja mak­sut oli­si­vat nol­lis­sa ja rahoi­tus tipah­tai­si tai­vaas­ta, niin kyl­lä työt­tö­myys­kor­vaus­ten tasol­la ei oli­si minul­le mitään merkitystä.

  63. ano­nyy­mi: Mikä niis­sä maksaa? 

    Tosis­sa­si­ko kysyt? No jos nyt puhu­taan esi­merk­ki­nä ollees­ta mag­neet­ti­ku­vauk­ses­ta, niin: mag­neet­ti­ku­vaus­lait­teel­le pitää raken­taa omat eril­li­set tilat, jot­ka on suo­jat­tu ulko­puo­li­sil­ta mag­neet­ti­ken­til­tä. Pitää hank­kia lait­teet, jot­ka eivät ole hal­po­ja (kos­ka tek­niik­ka on moni­mut­kais­ta ja mm. tuo­te­vas­tuun jne. takia). Pitää pal­ka­ta yksi hoi­ta­ja val­mis­te­le­maan kuvat­ta­via, toi­nen hoi­ta­maan kuvaus­ta, sit­ten pitää kou­lut­taa spe­sia­lis­ti­lää­kä­ri kat­so­maan ja tul­kit­se­maan nii­tä kuvia.

    Ver­rat­tu­na iha­nan 1970-luvun pro­ses­siin, jos­sa lää­kä­ri koput­te­li pol­vea kumi­va­sa­ral­la ja mää­rä­si sit­ten saik­kua, tämä on kal­lis­ta — sii­tä on ehdot­to­mas­ti hyö­tyä­kin mut­ta se syö kan­san­ta­lou­den ja yksit­täi­sen poti­laan kakus­ta palasen.

  64. Lau­ri Kum­pu­lai­nenTot­ta­kai perus­tu­lo oli­si paras rat­kai­su, mutta 

    Perus­tu­lo on todel­la­kin paras rat­kai­su. Ainoa ongel­ma on oikeas­taan perus­tu­lon sopi­va, kul­ta­kut­ri, taso. Ei lii­an vähän. Ei lii­an paljon.

    Jos tar­kas­tel­laan työl­lis­ty­mi­sen raja­pin­nas­sa keik­ku­vaa kan­sa­lais­ta ana­lo­gia­na kauppatorilla:

    Nyky­ti­lan­tees­sa Vas­tik­keel­lis­ten Tulon­siir­to­jen Viran­omai­nen opas­taa kan­sa­lais­ta mene kaup­pi­aan X puheil­le ja tee hänel­le puo­li tun­tia sovit­tua työ­tä jon­ka jäl­keen voit pala­ta kotii­si palk­ka­na saa­dun kilon peru­noi­ta kans­sa. Veroil­moi­tuk­sen lisäk­si ilmoi­ta nämä työt erik­seen Viran­omai­sel­le. Tot­ta, sii­nä ei ole pie­nin­tä­kään jär­keä ollut enää vuo­si­kym­me­niin mut­ta näin nyt vain toimitaan.

    Sopi­van Perus­tu­lon olois­sa kan­sa­lai­nen kier­te­lee toril­la neu­vo­tel­len eri kaup­piai­den kans­sa vapaa­na agent­ti­na. Oli­sin erit­täin häm­mäs­ty­nyt ellei tämä oli­si tehok­kain mah­dol­li­sin vas­taus työl­lis­ty­mi­sen rajapintaan.

  65. Vihe­rins­si:
    2. 65 % työi­käi­sis­tä raa­taa töis­sä ja tuot­taa koko kan­sa­kun­nan työ­pa­nok­sen. Tämän lisäk­si 10 % työi­käi­sis­tä raa­taa töis­sä ja tuot­taa jotain hyvää täl­le 65 %:lle. Loput ovat eri syis­tä (opis­ke­lu, per­he­va­paat, sai­rau­det) elätettävänä.

    Eikö oli­si oikeu­den­mu­kai­sem­paa jakaa ne työt, joi­ta riit­tää 65%:lle, kaik­kien työ­ky­kyis­ten (täs­sä ole­tus 75%) kes­ken? Sen sijaan että orjuu­te­taan “luuse­rit” silit­tä­mään pai­to­ja minimipalkalla.

    Tur­han hel­pos­ti tuon 65%:n edus­ta­jat kuvit­te­le­vat ole­van­sa täy­sin kor­vaa­mat­to­mia yli-ihmi­siä, mikä ei pidä alkuun­kaan paik­kan­sa, päin­vas­toin. Ihmi­nen urau­tuu ja sen tuot­ta­vuus las­kee, jos se hoi­taa lii­an kau­an samo­ja tehtäviä.

  66. AH: Jii­haa! Eli loi­si­mi­nen on ihan jees kun jot­kut vään­tää duu­nia pie­nel­lä­kin pal­kal­la ja kus­tan­ta­vat loi­si­mi­sen kaik­ki­ne palveluineen?
    No onhan se ihmi­sar­voa alen­ta­vaa alkaa sii­voo­jak­si taik­ka apu­hoi­ta­jak­si. Antaa mui­den teh­dä ne hommat….

    Keven­tä­mi­nen ja koh­tuul­lis­ta­mi­nen = loisiminen?

    Ei, vaan yli­suur­ten palk­ko­jen nos­ta­mi­nen ja jat­ku­va lii­an suu­ris­ta verois­ta valit­ta­mi­nen = loisiminen.

    Nimi­merk­ki AH on hyvä ja viet­tää nyt aluk­si vaik­ka kuu­kau­den sii­voo­ja­na tai apu­hoi­ta­ja­na. Tai jos on lii­an vai­ke­aa, niin sit­ten mar­jo­ja keräten.

  67. Tuos­sa Pal­ta­mon mal­lia käsi­tel­lees­sä artik­ke­lis­sa muu­ten oli, että 10 euron tun­ti­pal­kal­la kulu­ja tuli­si 700 mil­joo­naa. Kui­ten­kin esim 7.5 euron tun­ti­palk­ka­kaan ei oli­si vält­tä­mät­tä lii­an pie­ni. Sil­lä sai­si jo rei­lun 1000 EUR/kk, mikä on mie­les­tä­ni riit­tä­vä taso. Täl­löin hom­ma ei edes tuli­si juu­ri kal­liim­mak­si kuin työt­tö­myys ja toi­meen­tu­lo­tuet, joi­ta mak­se­taan täl­lä het­kel­lä (500 milj.).

    Esim Oulus­sa sil­lä 1000 eurol­la voi asua yksin kak­sios­sa ja syö­dä ter­veel­li­ses­ti ja rahaa jää vähän harrastuksiinkin.

    7.5 euron tun­ti­pal­kas­sa oli­si myös se hyvä puo­li, että oli­si intoa etsiä pare­min pal­kat­tua työtä…

    Vie­lä­kin parem­pi voi­si olla 10 euron tun­ti­palk­ka, mut­ta mak­si­mis­san 75% työ­ai­ka. Työl­li­nen­hän voi haa­lia lisä­tu­lo­ja huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mäl­lä byro­kra­tial­la kuin työ­tön, toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­väs­tä puhu­mat­ta­kaan. Tämä mah­dol­lis­tai­si oman yri­tyk­sen perus­ta­mi­sen ja nii­tä yhteis­kun­nan tuki­töi­tä voi­si jät­tää vähem­mäl­le kun yri­tys­toi­min­ta alkaa lyö­dä leiville.

    Ympä­ris­tön yllä­pi­dos­sa oli­si pal­jon töi­tä, jot­ka eivät vaa­di pal­joa kou­lu­tus­ta, mut­ta jää­vät nykyi­sin teke­mät­tä. Esi­mer­kik­si kadun­la­kai­su, luon­non sii­voa­mi­nen, ruo­hon­leik­kuu, kuk­ka­penk­kien hoi­to, pusi­koi­den rai­vaus, pie­net kor­jauk­set jne. Nykyi­set puis­to-osas­ton tyy­pit tar­vit­tai­siin toki kait­se­maan tätä nuor­ten tuki­työ­lais­ten armeijaa.

  68. Täys­työl­li­syys ei kuu­lu nykyi­seen val­lal­la ole­vaan liber­taa­ri­seen talous­op­piin. Fried­ma­nin ja monen muun talous­op­pi­neen mukaan lii­an alhai­nen työt­tö­myys joh­taa inflaation.

    Samoin Soi­nin­vaa­ran mai­nos­ta­mas­ta työn tar­jon­nas­ta tulee lii­an pieni.

    Niin­pä työt­tö­myy­den pitää olla pysy­väs­ti 8–12 Pro­sen­tin luok­kaa. Kun viral­li­siin työt­tö­myys­ti­las­toi­hin rekis­te­röi­tyy vain n puo­let työt­tö­mis­tä niin todel­li­sen työt­tö­myy­den pitää olla 16–24 pro­sen­tin luokkaa.

    Eli jät­ti­työt­tö­mys on vain viral­li­sen poli­ti­kan tulos eikä sil­le teh­dä mitään.

    Tai oikeeasti,lisätään,jos työt­tö­mien mää­rä las­kee liikaa

  69. Vihe­rins­si: Sof­tan tuot­ta­mi­nen vaa­ti­viin lää­ke­tie­teel­li­siin sovel­luk­siin mak­saa paljon.

    Ja sinä olet­kin asian­tun­ti­ja? Mut­ta pide­tään nii­tä toi­sen­lai­sia sovel­luk­sia täs­sä sit­ten vaik­ka ei-vaa­ti­vi­na lää­ke­tie­teel­li­si­nä sovel­luk­si­na, ihan sinun mie­lik­se­si. Näis­sä on sel­väs­ti osoi­tet­ta­vis­sa ole­via kus­tan­nus­sääs­tö­jä. Fir­mat jopa tar­joa­vat näi­tä sovel­luk­sia pie­nel­lä rahal­la. Vaan ei kel­paa. Demo­ta voi ja pilk­ka­hin­nal­la ote­taan. Näi­tä sovel­luk­sia teke­viä fir­mo­ja epäil­lään. Jos jos­tain syys­tä on saa­nut täl­lai­sen sovel­luk­sen myy­tyä, ja vaik­ka­pa sai­raa­la sääs­tää rii­hi­kui­vaa rahaa, niin jos yhteis­työs­tä vas­taa­va hen­ki­lö vaih­tuu, niin voi olla, että sopi­mus­kin lop­puu samal­la… On näh­ty ja koettu…

  70. Han­na-Lee­na Yli­nen:
    Niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa työt­tö­mien akti­voin­ti oli­si työn teke­mis­tä (eikä siis esim. kurs­si­tus­ta), tuli­si teh­dys­tä työs­tä sosi­aa­lie­tuuk­sien sijaan mak­saa palk­kaa ja hoi­taa nor­maa­lei­hin työ­suh­tei­siin kuu­lu­vat sivukulut.

    Vai oli­si­ko työt­tö­mil­lä tar­koi­tus teet­tää leik­ki­töi­tä, jois­ta ei oikeas­ti kan­nat­tai­si maksaa?

    Sii­nä­pä se! Työt voi­si­vat olla hyvin­kin tar­peel­li­sia, mut­ta eivät kannattavia. 

    Meil­lä on menos­sa sel­lai­nen pirul­li­nen kehi­tys, että kan­nat­ta­van työn (teet­tä­mi­sen) rima nousee koko ajan. Vähän osaa­mis­ta vaa­ti­nut työ on jo ajat sit­ten muut­tu­nut kannattamattomaksi.

    Poliit­ti­ses­sa jar­go­nis­sa rau­hoi­tel­laan, että jalos­tus­ket­ju vain muut­tuu ja meil­le­hän jää ne kai­kis­ta arvok­kaim­mat osat, kuten tut­ki­mus ja tuo­te­ke­hi­tys. Meis­tä kai­kis­ta vain ei ole tut­ki­joik­si tai tuotekehittäjiksi.

  71. Län­si­mais­sa on vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na luo­vut­tu täys­työl­li­syy­den tavoit­te­lus­ta ja viral­li­nen työt­tö­myys on aset­tu­nut 10 pro­sen­tin tie­tä­mil­le. Todel­li­nen työt­tö­myys on pal­jon korkeampi.

    Kun ennen pyrit­tiin täystyöllisyyteen,mikä tar­koit­ti n 4–5 pro­sen­tin työttömyyttä.

    Työt­tö­myyt­tä ei enää pide­tä ongel­ma­na, muut asiat ovat tär­keäm­piä . Krei­kan, Espan­jan ets 25–30 pro­sen­tin työt­tö­myys ei ole suu­ri ongel­ma EU :ssa eikä se ole aiheut­ta­nut toi­men­pi­tei­tä työt­tö­myy­den alentamiseksi.

    Tääl­lä Krei­kas­sa ongel­ma näkyy sel­väs­ti, kun lap­set kul­ke­vat käsi ojos­sa kerjuulla.

    Brys­se­liä tämä ei kiin­nos­ta, sil­lä liber­taa­ri­sen talous­po­li­tii­kan nou­dat­ta­mi­nen on tärkeämpää

  72. Rai­mo K: Odo­tel­laan vaan – mut­ta har­vi­nai­sen asian­tun­te­ma­ton­ta teks­tiä ‘talous’toimittajalta.

    Kyl­lä Pal­ta­mon kans­sa saman­tyy­pi­sis­tä sys­tee­meis­tä on koke­mus­ta aika­sem­mal­ta ajal­ta muu­al­ta ja lopul­ta ne kaa­tu­vat omaan mahdottomuuteensa.

    Ei ihmi­siä noin vain työl­lis­te­tä, tar­vi­taan konei­ta ja lait­tei­ta, raa­ka-ainei­ta, työn­suun­nit­te­lua ja joh­ta­mis­ta… ja sit­ten tar­vit­tai­siin tuo­te, jota val­mis­tet­tai­siin – vie­lä­pä niin, että joku haluai­si sen ostaa, ei pel­käs­tään varas­toon. Ja esim. lin­nun­pönt­tö­jen (joi­ta työt­tö­mil­lä nuo­ril­la on tee­tet­ty) kysyn­tä on var­sin rajallinen.

    Ja Suo­men ongel­ma­na on juu­ri uusien tuot­tei­den puut­tu­mi­nen – tut­ki­mus ja tuo­te­ke­hit­te­ly on Nokian jäl­keen romahtanut.
    Jos jotain elvy­te­tään, elvy­tet­tä­köön tut­ki­mus­ta ja tuotekehittelyä!

    Näin on, Lep­pä­sen laki oli voi­mas­sa 1980 luvun lopus­sa. Olin sil­loin Pos­ti-ja tele­lai­tok­sen pal­ve­luk­ses­sa poh­joi­ses­sa. PTL oli suu­rim­pia val­tion työ­vi­ras­to­ja poh­joi­ses­sa ja niin­pä työl­li­tä­mis­vel­voi­te kaa­tui sen­kin niskaan.

    Aluk­si tyy­dyim­me Pal­ta­mon kal­tai­seen näen­näis­työl­lis­tä­mi­seen, mut­ta poliit­ti­nen pai­ne pakot­ti laajempaan.

    Suu­rin koh­de syn­tyi NMT kopien val­mis­tuk­ses­ta, se oli sopi­vaa työ­tä vähem­män kou­lu­te­tuil­le­kin, mut­ta vaa­ti hal­lit ja työ­ka­lut ja tie­tys­ti suun­nit­te­li­joi­ta, sil­lä joka kun­ta halusi oman­lai­sen­sa ulko­näön ja mui­ta­kin peukalonjälkiä .

    Mate­ri­aa­lia kului pal­jon joten oston ja logis­tii­kan­kin oli olta­va ammattitaitoista.

    Kop­pe­ja oli use­aa tyyp­piä ja suu­rim­mat vaa­ti­vat erikoiskuljetuksen.

    Kop­pe­ja teh­tiin sato­ja vuodessa.

    Suu­rim­pia ongel­mia oli vaih­tu­vuus: Kun palk­ka­lis­toil­la ollut työ­tön sai työ­tä muu­al­ta nin hän häi­pyi ja toi­mi­tuk­set eivät olleet sen vuok­si aina ajois­sa. Uuusien kou­lu­tus­kin nie­li resursseja.

    Toi­nen esi­merk­ki oli kaa­pe­li­teh­taan perus­ta­mi­nen. Kes­kuk­siin ja tie­to­ko­nei­siin tar­vit­tiin pal­jon väli­kaa­pe­lei­ta ja nii­tä tuher­ret­tiin lai­tea­se­mien nur­kis­sa tai ostet­tiin tol­kut­to­mal­la hinnalla .

    Kaa­pe­lin teke­mi­nen ei ole mitään rake­ti­tie­det­tä, mut­ta vaa­tii huolellisuutta,kunnon tilat, kou­lu­tukšen ja jon­kin ver­ran välineitä.

    Ja ennen­kaik­kea kun­non logistiikan,sillä kaa­pe­lia kuluu ja toi­saal­ta val­mis­ta toi­mi­tet­ta­vaa on suu­ria mää­riä ja usein yksilöllistä.

    Lop­pu­jen lopuk­si näi­tä työl­lis­tet­ty­jä oli sato­ja vuodessa.

    Vaik­ka jouk­ko oli pit­kään työt­tö­mä­nä ollut­ta, niin työ­mo­ti­vaa­tio oli suu­ri­mal­la osal­la hyvä ja työn jäl­ki moitteetonta.

    Pus­si­kan­sa häi­pyi enim­mäi­sen tilin jäl­keen, poro­mie­het ja maa­ta­lon emän­nät eivät töil­tään jou­ta­neet työllistettäväksi

  73. Noi­den ker­to­mie­ni esi­merk­kien perus­teel­la täy­tyy kysyä,olivatko ne aito­ja työllisyystöitä ?

    Todel­li­suu­des­sa ne oli­vat nor­maa­le­ja avoi­men sek­to­rin töi­tä ja ne kor­vau­tui­vat aika­naan taval­lis­ten yri­tys­ten tuot­ta­mi­na palveluina.

  74. Mitä Osmo tar­koi­tat kun puhut perus­tu­los­ta? Oli­si­ko se siis jokin vero­ton könt­tä­sum­ma esim. 400e joka kor­vai­si työ­mark­ki­na­tuen, mut­ta jon­ka lisäk­si voi­si vapaas­ti ansai­ta esim. keik­ka­töil­lä jon­ne­kin 1000 euroon saak­ka? Sen rin­nal­la kai oli­si sil­ti ole­mas­sa nykyi­set asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mä ja toi­meen­tu­lo­tu­ki? Eikö mah­dol­li­nen perus­tu­lo­mal­li voi­si toi­mia nykyi­sen sytee­min rin­nal­la valin­nai­se­na vaih­toeh­to­na, joka hyö­dyt­täi­si nime­no­maan itsen­sä­työl­lis­tä­jiä, free­lance­rei­ta yms. joi­den on nyky­ti­lan­tees­sa jär­je­tön­tä ottaa vas­taa mitään pal­kal­lis­ta keik­ka­työ­tä. Toi­saal­ta en tie­dä mikä osuus työt­tö­mis­tä on sel­lai­sia, joil­la oli­si edel­ly­tyk­set työl­lis­tää itsen­sä joka kuu­kausi osa-aikai­ses­ti. Perus­tu­lo­mal­li­han vai­kut­tai­si hyö­dyt­tä­vän nime­no­maan osa-aika­työl­lis­ty­mis­tä ja sik­si se ei minus­ta sopi­si koko­naan kor­vaa­maan nykyjärjestelmää.

  75. Koti-isuk­ki unoh­taa nyt sen, että pal­kal­la pitää tul­la toi­meen ja Suo­mes­sa kes­ki­luok­ka muser­tuu mak­su­jen­sa alle. 3000 euron kk palk­ka on Suo­mes­sa todel­la vähän suh­tees­sa menoihin. 

    Jos nii­den 65 pro­sen­tin työt jae­taan 75 pro­sen­til­le niin noi­den 65 pro­sen­tin pal­kat puto­aa aika kivas­ti. Menot tus­kin putoai­si­vat samas­sa suhteessa.

    Kuin­ka moni halu­aa lah­joit­taa osan pal­kas­taan pois, jot­ta joku toi­nen työl­lis­tyi­si? Var­maan moni, mut­ta kuin­ka monen hen­ki­lö­koh­tai­nen talous sal­lii sen? Ei kovin monen.

    Sitä pait­si mikä ihme se meka­nis­mi oli­si, jol­la mää­ri­tel­täi­siin kene­kä työ­tun­neis­ta vie­täi­siin? Taval­li­sen duu­na­rin työ­tun­neis­ta jos vie­dään yksi­kin tun­ti per päi­vä niin se on luul­ta­vas­ti ongel­mis­sa las­ku­jen­sa kanssa.

  76. Lau­ri R.:
    ‘snip’
    Ympä­ris­tön yllä­pi­dos­sa oli­si pal­jon töi­tä, jot­ka eivät vaa­di pal­joa kou­lu­tus­ta, mut­ta jää­vät nykyi­sin teke­mät­tä. Esi­mer­kik­si kadun­la­kai­su, luon­non sii­voa­mi­nen, ruo­hon­leik­kuu, kuk­ka­penk­kien hoi­to, pusi­koi­den rai­vaus, pie­net kor­jauk­set jne. Nykyi­set puis­to-osas­ton tyy­pit tar­vit­tai­siin toki kait­se­maan tätä nuor­ten tuki­työ­lais­ten armeijaa.

    Pal­jon töi­tä? Kuin­ka pal­jon, esim. hen­ki­lö­työ­vuo­si­na? Ja kuin­ka pal­jon jää nyt tekemättä?
    Havain­to­je­ni mukaan kaik­kea tuo­ta jo tehdään.

  77. Lii­an van­ha:
    Täys­työl­li­syys ei kuu­lu nykyi­seen val­lal­la ole­vaan liber­taa­ri­seen talous­op­piin. Fried­ma­nin ja monen muun talous­op­pi­neen mukaan lii­an alhai­nen työt­tö­myys joh­taa inflaation.

    Eli jät­ti­työt­tö­mys on vain viral­li­sen poli­ti­kan tulos eikä sil­le teh­dä mitään.

    Se alhai­nen työt­tö­myys tar­koit­taa jotain alle 5% työt­tö­myy­sas­tet­ta. Tämä nykyi­nen jät­ti­työt­tö­myys on kuin onkin poli­tii­kan tulos­ta, mut­ta ei libe­raa­lin, vaan soli­daa­ri­sen palk­ka­po­li­tii­kan ja mui­den poliit­ti­ses­ti pää­tet­ty­jen työ­mark­ki­na­jäyk­kyyk­sien tulosta.

    soli­daa­ri­nen palk­ka­po­li­tiik­ka joh­taa kek­si­mää­räi­seen tuot­ta­vuu­den kas­vuun, joka taas joh­taa huo­nos­ti tuot­ta­vien työ­paik­ko­jen häviä­mi­seen. Jos uusia hyvin tuot­ta­via työ­paik­ko­ja ei syny samaan tah­tiin kuin van­ho­ja pal­kan­ko­ro­tus­ten myö­tä tuhou­tuu, seu­rauk­se­na on raken­teel­li­nen jät­ti­työt­tö­myys. Ja kun sos­su­tuet ovat hyvät, se aset­taa ei-niin-kovas­ti-sään­nel­ty­jen­kin työ­paik­ko­jen pal­kal­le aika tehok­kaan alarajan.

    Vasem­mis­to­lai­set eivät tätä tie­ten­kään näe ja syyt­tä­vät­kin libe­raa­le­ja kai­kes­ta pahas­ta. Kaik­kein huvit­ta­vin­ta on, kun syy­te­tään libe­raa­lia talous­po­li­tiik­kaa pää­asias­sa _oman_ _vasemmistolaisen_ talous­po­li­tii­kan tuloksista.

  78. Lii­an van­ha: Eli jät­ti­työt­tö­mys on vain viral­li­sen poli­ti­kan tulos eikä sil­le teh­dä mitään.

    Aivan. Tähän viit­taa myös se, että USA:ssa työt­tö­myy­sas­te on vaih­del­lut talous­syklien (vasta)tahdissa 5…10% tie­noil­la ilman mitään sel­vää pit­kä­ai­kai­stren­diä. EU:ssa sen sijaan sekä mak­si­mi- että mini­mi­työt­tö­myys ovat nous­seet sykli syklil­tä, siis tren­di on ollut ylöspäin.

    Viral­li­set poli­tii­kat ja toi­min­ta­ta­vat USA:ssa ja EU-mais­sa ovat aika erilaiset.

  79. Han­na: Toi­saal­ta en tie­dä mikä osuus työt­tö­mis­tä on sel­lai­sia, joil­la oli­si edel­ly­tyk­set työl­lis­tää itsen­sä joka kuu­kausi osa-aikaisesti.

    Työ­voi­ma­vi­ran­omai­set heit­tä­vä ilmaan usein luvun 1/3.

  80. Koti-isä: Keven­tä­mi­nen ja koh­tuul­lis­ta­mi­nen = loisiminen?

    Ei, vaan yli­suur­ten palk­ko­jen nos­ta­mi­nen ja jat­ku­va lii­an suu­ris­ta verois­ta valit­ta­mi­nen = loisiminen… 

    Suo­mes­sa en tie­dä kenen­kään naut­ti­van yli­suur­ta palk­kaa. Ongel­mam­me on, että tääl­lä mak­se­taan suo­ri­tus­por­taan töis­tä aivan lii­an suu­ria palkkoja.

    Se taas perim­mil­tään joh­tuu kor­keas­ta kus­tan­nus­ta­sos­ta, joka on aiheu­tet­tu ihan itse kor­keal­la veroas­teel­lam­me. Yli­suu­ri sosi­aa­li­tur­vam­me aiheut­taa siis koko ongel­man ja sii­tä kär­si­vät eni­ten vähä­va­rai­set. Koh­ta he kär­si­vät vie­lä enem­män, kun rahat lop­pu­vat ja koko sosi­aa­li­tur­va jou­du­taan pur­ka­maan kertaheitolla.

  81. Lau­ri Kum­pu­lai­nen demon­stroi oival­li­ses­ti ahneut­ta, jota kuvit­te­lin Koti-isän lii­oi­tel­leen. Minä en luo­vu pal­kas­ta­ni, minä haluan pitää kai­ken, ihan sama, jos joku pyö­rit­te­lee koto­na ahdis­tu­nee­na peu­ka­loi­taan ja menet­tää työ­ky­kyn­sä. Minun rahat, minun elintaso!

    Sinäl­lään ymmär­rän, että jos on asun­to­lai­naa ja uusi auto ostet­tu juu­ri, ihan heti ei tie­ten­kään pys­ty bud­jet­ti­aan sää­tä­mään dra­maat­ti­ses­ti. Mut­ta entä 5–10 vuo­den kulut­tua? Entä min­kä­lai­sen yhteis­kun­nan haluam­me 25 vuo­den päästä?

    Joil­la­kin on suu­ris­ta tulois­ta huo­li­mat­ta jat­ku­via rahaon­gel­mia kun taas toi­sil­la jää pie­nis­tä­kin sum­mis­ta häm­men­tä­vän pal­jon pahan päi­vän varalle.

  82. Kat­se­lin eilen uuti­sia, niis­sä ker­rot­tiin Krei­kas­sa teh­dys­tä verotarkastuksesta,jossa jopa puo­let yri­tyk­sis­tä mak­soi veroja.

    Se on jo hyvin, tääl­lä syr­jäi­sel­lä Krei­kan saa­rel­la olen saa­nut parin vii­kon aika­na kas­sa­kui­tin tai vas­taa­van vain paris­ta yrityksestä.

    Ilmei­ses­ti käs­kyt eivät ole saa­pu­neet vie­lä tän­ne saakka.

    Toi­saal­ta, sama tilan­ne oli Lapis­sa­kin 80-luvul­la: Sam­me­li pis­ti kodan pys­tyyn 4‑tien varteen,nokesi naa­man ja alkoi myy­dä mat­ka­muis­to­ja. Kas­sa oli tasus­sa ja jos tar­kas­ta­ja sat­tui pai­kal­le niin porot oli­vat syö­neet kirjanpidon

  83. M:
    Lau­ri Kum­pu­lai­nen demon­stroi oival­li­ses­ti ahneut­ta, jota kuvit­te­lin Koti-isän lii­oi­tel­leen. Minä en luo­vu pal­kas­ta­ni, minä haluan pitää kai­ken, ihan sama, jos joku pyö­rit­te­lee koto­na ahdis­tu­nee­na peu­ka­loi­taan ja menet­tää työ­ky­kyn­sä. Minun rahat, minun elintaso!

    Sinäl­lään ymmär­rän, että jos on asun­to­lai­naa ja uusi auto ostet­tu juu­ri, ihan heti ei tie­ten­kään pys­ty bud­jet­ti­aan sää­tä­mään dra­maat­ti­ses­ti. Mut­ta entä 5–10 vuo­den kulut­tua? Entä min­kä­lai­sen yhteis­kun­nan haluam­me 25 vuo­den päästä?

    Joil­la­kin on suu­ris­ta tulois­ta huo­li­mat­ta jat­ku­via rahaon­gel­mia kun taas toi­sil­la jää pie­nis­tä­kin sum­mis­ta häm­men­tä­vän pal­jon pahan päi­vän varalle.

    Aivan. Tuos­sa toi­ses­sa ket­jus­sa mei­na­taan tosis­saan sel­vi­tyä rau­han­omai­ses­ti olut­tuop­pe­ja kes­ke­näm­me ja kan­sain­vä­li­ses­ti kilis­tel­len sel­vi­tä öljyn lop­pu­mi­ses­ta. Vähän kun­nian­hi­moa nyt. Ennen kuin työt­tö­myys­pro­sent­ti on alle vii­den tulee hyvän­tah­toi­ses­ti ja ymmär­tä­väi­ses­ti mut­ta samal­la mää­rä­tie­toi­ses­ti alkaa jaka­maan tuot­ta­vaa työ­tä eikä kek­si­mäl­lä kek­siä tuot­ta­mat­to­mia sel­lai­sia. Alhai­nen työt­tö­myys tuli­si olla kun­nia-asia. Suur­ten hen­ki­lö­koh­tais­ten työ­tun­ti­mää­rien arve­lut­ta­vaa kyvyt­tö­myyt­tä. Täl­lai­seen olo­ti­laan täy­sin vas­tik­kee­ton perus­tu­lo ja se on sii­nä. Paras mah­dol­li­nen yhteiskunta?

  84. Koti-isä: Eikö oli­si oikeu­den­mu­kai­sem­paa jakaa ne työt, joi­ta riit­tää 65%:lle, kaik­kien työ­ky­kyis­ten (täs­sä ole­tus 75%) kes­ken? Sen sijaan että orjuu­te­taan “luuse­rit” silit­tä­mään pai­to­ja minimipalkalla. 

    Nuo pro­sen­tit­han siis perus­tu­vat tämän het­ken sat­tu­man­va­rai­seen tilan­tee­seen joka on täy­sin kei­no­te­koi­nen. Ei ole mitään oike­aa mit­ta­ria jol­la vede­tään raja tuot­ta­vien ja tuot­ta­mat­to­mien väliin. Jos niin halu­taan, voi­daan vaik­ka päät­tää että 10% elät­tää yhdek­sää­kym­men­tä prosenttia. 

    Tosin nii­tä kym­men­tä pro­sent­tia saa sit­ten läh­teä etsi­mään kis­so­jen ja koi­rien kans­sa ulko­mail­ta jos pää­tös­tä toi­meen saa­tet­taes­sa on ereh­dyt­ty pitä­mään rajat auki eikä ehdit­ty raken­taa impe­ria­lis­min­vas­tais­ta suojavallia…

  85. Kai­kel­la on kak­si puol­ta. Val­tiom­me talous ei kes­tä tätä sosi­aa­li­tu­kien pal­jout­ta ja niis­tä oli­si pys­tyt­tä­vä supis­ta­maan, mut­ta miten?
    Ehdo­te­taan vas­tik­keel­li­suut­ta. Elä­män­ryt­min ja psyyk­keen kan­nal­ta var­mas­ti hyvä jut­tu, mut­ta eikö nii­tä tukia jou­dut­tai­si sil­ti maksamaan? 

    Ehkä ken­ties yri­tyk­set alka­vat vähen­tä­mään var­si­nai­sia työn­te­ki­jöi­tään, jot­ta he saa­vat ilmai­sia työn­te­ki­jöi­tä. Jot­kut sano­vat, että lai­tet­tai­si työt­tö­mät vaih­ta­maan vaip­po­ja van­huk­sil­le. Lop­pu­jen lopuk­si voi­si kysyä, että kuin­ka moni haluai­si työt­tö­män, jota ei vähää­kään kiin­nos­ta, oman suku­lai­sen­sa vaip­po­ja vaih­ta­maan? Mones­sa muus­sa­kin työ­teh­tä­väs­sä moti­voi­tu­ma­ton työn­te­ki­jä voi saa­da hal­laa aikaseksi.

    Kau­heas­ti en ole ehti­nyt täs­sä val­tion talout­ta miet­tiä, pait­si nyt kun olen ollut 2 kk työt­tö­mä­nä. Opis­ke­luun pää­sys­tä saan tie­don ensi vii­kol­la mut­ta jos en pää­se, niin tämä alkaa kos­ket­taa itseänikin. 

    Voi­pi olla naii­vi aja­tus, mut­ta sanon­pa kui­ten­kin. Työ­nan­ta­ja­han jou­tuu mak­sa­maan työn­te­ki­jäs­tä mui­ta­kin mak­su­ja kuin pal­kan. Eikö näi­tä mak­su­ja voi­si nyt pol­kea mah­dol­li­sim­man alas, jos yri­tys palk­kaa työt­tö­män. Meil­lä oli­si moti­voi­tu­nut­ta työ­po­ruk­kaa, joka mak­saa vero­ja pal­kas­taan ja jol­la oli­si osto­voi­maa, mut­ta ei kävi­si lii­an kal­liik­si työnantajalle?

  86. M:
    Lau­ri Kum­pu­lai­nen demon­stroi oival­li­ses­ti ahneut­ta, jota kuvit­te­lin Koti-isän lii­oi­tel­leen. Minä en luo­vu pal­kas­ta­ni, minä haluan pitää kai­ken, ihan sama, jos joku pyö­rit­te­lee koto­na ahdis­tu­nee­na peu­ka­loi­taan ja menet­tää työ­ky­kyn­sä. Minun rahat, minun elintaso!

    Sinäl­lään ymmär­rän, että jos on asun­to­lai­naa ja uusi auto ostet­tu juu­ri, ihan heti ei tie­ten­kään pys­ty bud­jet­ti­aan sää­tä­mään dra­maat­ti­ses­ti. Mut­ta entä 5–10 vuo­den kulut­tua? Entä min­kä­lai­sen yhteis­kun­nan haluam­me 25 vuo­den päästä?

    Joil­la­kin on suu­ris­ta tulois­ta huo­li­mat­ta jat­ku­via rahaon­gel­mia kun taas toi­sil­la jää pie­nis­tä­kin sum­mis­ta häm­men­tä­vän pal­jon pahan päi­vän varalle.

    Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta saa alle 2000 euroa kuu­kau­des­sa net­to­na käteen. Useim­mi­ten sum­ma on siel­lä 1500 molem­min puo­lin, ja entis­tä useam­mal­la työ­tä teke­väl­lä 1000 euron kieppeillä.

    Suo­ma­lai­sil­la on vel­kaa (kulut­ta­jil­la) yli 100 mil­jar­dia euroa (tilas­to­kes­kus).

    Tyy­pil­li­ses­ti sel­lai­set sata­tu­hat­ta euroa asun­to­lai­naa, jos­ta mak­se­taan sel­lai­set 500–550 euroa lai­nan lyhen­nys­tä. Sen lisäk­si yhtiö­vas­ti­ke. Monel­la on auto­kin, sii­hen menee hel­pos­ti 100 euroa kuu­kau­des­sa, ilman että oste­taan vie­lä lit­raa­kaan polt­toai­net­ta. Monel­la tuo auto on olo­suh­tei­den pakosta.

    Sit­ten vie­lä muut las­kut, ruo­ka ja niin edel­leen. Mut­ta ennen kaik­kea se, että työs­sä käy­mi­nen mak­saa! Sin­ne kul­ke­mi­nen mak­saa ja siel­lä elos­sa pysy­mi­nen mak­saa, pitää syö­dä­kin. Teit eväät tai söit lou­nas­ra­vin­to­las­sa, se mak­saa silti.

    Suo­ma­lai­nen työl­li­nen elää kädes­tä suu­hun ihan sii­nä mis­sä työt­tö­mät­kin elää.

    Eikä suu­ri­tu­loi­sia työ­paik­ko­ja ole niin pal­joa, että nii­tä jaka­mal­la voi­tai­siin työl­lis­tää val­ta­vas­ti ihmi­siä. Ei toi­mi­tus­joh­ta­jan työ­tä voi­da sii­vut­taa vaik­ka vii­den minuu­tin eriin ja mak­saa jokai­sel­le ton­nia kuussa!

    Suu­ri osa suo­ma­lai­ses­ta kulu­tuk­ses­ta on tapah­tu­nut ja tapah­tuu vel­ka­vi­vun vai­ku­tuk­sel­la, ei min­kään suu­rien tulo­jen avulla.

    Jos suo­ma­lai­set alka­vat teke­mään vähem­män töi­tä on var­maa ettei eläk­kei­tä ja sosi­aa­li­tu­kia voi­da tule­vai­suu­des­sa mak­saa, kun ei ole mis­tä maksaa.

    On tot­ta, että ero­ja ihmis­ten välil­lä on. Luo­pu­mal­la alko­ho­lis­ta, autos­ta, tupa­kas­ta, kah­vi­lois­ta, ravin­to­lois­ta, elo­ku­vis­ta jne jne kyl­lä sääs­tää. Mut­ta miten käy kulutuksen?

    On tiet­ty raja, min­kä jäl­keen kulut­ta­jil­la jää “yli­mää­räis­tä”, jon­ka he voi­vat käyt­tää vaik­ka elo­ku­viin. Jos työ­mää­rä jae­taan useam­mal­le niin entis­tä useam­mal­la ei ole tar­peek­si rahaa tähän. Jol­loin itsea­sias­sa työ­paik­ko­jen mää­rä vähe­nee, kun ei kuluteta.

    Nyt kun vie­lä edel­leen­kin kaik­ki kal­lis­tuu vuo­den alus­ta niin pal­kan­saa­jien (ja kaik­kien mui­den­kin) tilan­ne enti­ses­tään tiukkenee.

  87. Sylt­ty: Se alhai­nen työt­tö­myys tar­koit­taa jotain alle 5% työt­tö­myy­sas­tet­ta. Tämä nykyi­nen jät­ti­työt­tö­myys on kuin onkin poli­tii­kan tulos­ta, mut­ta ei libe­raa­lin, vaan soli­daa­ri­sen palk­ka­po­li­tii­kan ja mui­den poliit­ti­ses­ti pää­tet­ty­jen työ­mark­ki­na­jäyk­kyyk­sien tulosta.

    soli­daa­ri­nen palk­ka­po­li­tiik­ka joh­taa kek­si­mää­räi­seen tuot­ta­vuu­den kas­vuun, joka taas joh­taa huo­nos­ti tuot­ta­vien työ­paik­ko­jen häviä­mi­seen. Jos uusia hyvin tuot­ta­via työ­paik­ko­ja ei syny samaan tah­tiin kuin van­ho­ja pal­kan­ko­ro­tus­ten myö­tä tuhou­tuu, seu­rauk­se­na on raken­teel­li­nen jät­ti­työt­tö­myys. Ja kun sos­su­tuet ovat hyvät, se aset­taa ei-niin-kovas­ti-sään­nel­ty­jen­kin työ­paik­ko­jen pal­kal­le aika tehok­kaan alarajan.

    Vasem­mis­to­lai­set eivät tätä tie­ten­kään näe ja syyt­tä­vät­kin libe­raa­le­ja kai­kes­ta pahas­ta. Kaik­kein huvit­ta­vin­ta on, kun syy­te­tään libe­raa­lia talous­po­li­tiik­kaa pää­asias­sa _oman_ _vasemmistolaisen_ talous­po­li­tii­kan tuloksista.

    USA:n tiet­tyi­hin tilas­to­lu­kui­hin kan­nat­taa suh­tau­tua varauk­sel­la. Tilas­toi­nil­la­kin on poliit­ti­nen tar­koi­tus ja luku­ja kaunistellaan.

    Hyvä esi­merk­ki on USA veroas­te. Viral­li­ses­ti USA ilmoit­taa veroas­teek­si 27,5 %, mut­ta jul­ki­set menot ovat kui­ten­kin yli 40 % bkt:ta

    Sama kos­kee työttömyyslukuja,nekin kau­nis­tu­vat, kun osa työt­tö­mis­tä pudo­te­taan tilas­tois­ta pois.

    Tämä näkyy mm työ­voi­man ulko­puo­li­sen väes­tön lisään­ty­mi­se­nä esim. 2012 Hei­tä oli 86 mil­joo­naa, 2013 90 miljoonaa.

    ILO esit­ti arviok­seen n 15 %

  88. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Ei ole mitään oike­aa mit­ta­ria jol­la vede­tään raja tuot­ta­vien ja tuot­ta­mat­to­mien väliin.

    Kyl­lä palk­ka­työl­le on, jos ei nyt oikea, aina­kin jär­ke­vä mit­ta­ri: Onko joku val­mis mak­sa­maan työn tulok­ses­ta sii­tä vaa­di­tun pal­kan (sivu­ku­lui­neen)?

    Yri­tyk­sen koh­dal­la kri­tee­ri on vie­lä vaa­ti­vam­pi: Ostaa­ko asia­kas työn tulok­sen ja jää aina­kin cent­ti voit­toa? Työn tulok­sen pitää täl­löin kat­taa pait­si palk­ka, sen sivu­ku­lut, osuus yri­tyk­sen yleis­ku­luis­ta ja ALV.

  89. Kal­le: Ongel­mam­me on, että tääl­lä mak­se­taan suo­ri­tus­por­taan töis­tä aivan lii­an suu­ria palkkoja.
    Se taas perim­mil­tään joh­tuu kor­keas­ta kus­tan­nus­ta­sos­ta, joka on aiheu­tet­tu ihan itse kor­keal­la veroasteellamme.

    Ja kovas­ti heh­ku­tet­tu Kokoo­mus halu­aa kor­va­ta progres­sii­vi­set verot tasaverolla…

  90. Työ­tön: Val­tiom­me talous ei kes­tä tätä sosi­aa­li­tu­kien pal­jout­ta ja niis­tä oli­si pys­tyt­tä­vä supis­ta­maan, mut­ta miten?
    […]
    Työ­nan­ta­ja­han jou­tuu mak­sa­maan työn­te­ki­jäs­tä mui­ta­kin mak­su­ja kuin pal­kan. Eikö näi­tä mak­su­ja voi­si nyt pol­kea mah­dol­li­sim­man alas, jos yri­tys palk­kaa työttömän.

    Eikös näil­lä mak­suil­la juu­ri rahoi­te­ta myös tuo­ta sosi­aa­li­sek­to­ria? Eli tuol­la rat­kai­sul­la saa­te­taan hyvin­kin pahen­taa ongelmaa.

    Tapio: Yri­tyk­sen koh­dal­la kri­tee­ri on vie­lä vaa­ti­vam­pi: Ostaa­ko asia­kas työn tulok­sen ja jää aina­kin cent­ti voittoa?

    Har­vas­sa tai­taa olla sem­moi­set yri­tyk­sen­ve­tä­jät joil­le kel­paa 0,001% ROI..
    Hie­noa, jos kel­paa, mut­ta en oikein usko tuohon.

  91. Kun­nan on nyt­kin jär­jes­tet­tä­vä töi­tä 500 päi­vää työt­tö­mä­nä olleel­le tai kun­ta mak­saa sak­ko­ja valtiolle.

    Jokin aika sit­ten sat­tui sil­miin uutinen,jossa todet­tiin kun­tien mak­sa­neen sak­ko­ja 100 miljoonaa !!!!

    Kun yli kak­si vuot­ta työt­tö­mä­nä ollei­ta eli käy­tän­nös­sä 500 päi­vää ylit­tä­nei­tä oli 32400.

    Kun kun­nat eivät kyke­ne työl­lis­tä­mään edes näi­tä niin miten ne jär­jes­tä­vät töi­tä 400000 : lle työttömälle ???

    Onko­han Edus­kun­nas­saa enää ollen­kaan ter­vet­tä jär­keä jäljellä ?

  92. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:Suo­ma­lai­nen työl­li­nen elää kädes­tä suu­hun ihan sii­nä mis­sä työt­tö­mät­kin elää.

    En sinäl­lään ole eri miel­tä, mut­ta onko oikeu­den­mu­kais­ta, että toi­set suus­ta suu­hun elä­jät kerää­vät itsel­leen saman­ai­kai­ses­ti omai­suut­ta — osa pal­jon­kin — ja toi­sil­le ei jää juu­ri mitään? Jos ruo­ka tai puh­das vesi oli­si epä­ta­sai­ses­ti jakau­tu­nut­ta, sitä yri­tet­täi­siin saa­da kai­kil­le aina­kin vähim­mäi­nen tar­vit­ta­va mää­rä. (Glo­baa­lis­ti pro­jek­ti on vie­lä vali­tet­ta­vas­ti kesken.)

    Jos suo­ma­lai­set alka­vat teke­mään vähem­män töi­tä on var­maa ettei eläk­kei­tä ja sosi­aa­li­tu­kia voi­da tule­vai­suu­des­sa mak­saa, kun ei ole mis­tä maksaa.

    Työ­mää­rän ei oli­si kai­ke­ti tar­koi­tus vähen­tyä vaan jakaan­tua tasai­sem­min. Käsit­tääk­se­ni täl­lä het­kel­lä moni esi­mies tuh­raa aikaan­sa sih­tee­rin hom­miin, kos­ka ei ole varaa pal­ka­ta edes osa-aikais­ta toi­mis­to­hen­ki­lö­kun­taa. Var­sin­kin, jos tuh­raus aiheut­taa yli­töi­tä, se on esi­merk­ki töi­den huo­nos­ta jakau­tu­mi­ses­ta (ja Koti-isän esit­tä­mää “ahneut­ta”, jos sivu­ku­lut ym. eivät oli­si lisä­työ­voi­man palk­kauk­sen estee­nä). (Uskoi­sin, että myös esim. sai­raa­lois­sa muu­ta­mien tie­to­tek­nii­kan hyvin hal­lit­se­vien toi­mis­to­työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­nen vapaut­tai­si hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa teke­mään omaa työ­tään. Mutu.)

    Entä kei­den vyö­tä kiris­te­tään, kun sosi­aa­li­tur­vas­ta puhu­taan? Ja mil­lä taval­la vyö­tä kiris­te­tään — kiris­tä­mäl­lä vero­tus­ta vai jaka­mal­la työ­tä ja palk­kaa­kin edes vähän tasai­sem­min kai­kil­le? Eikö oli­si toi­saal­ta muka­vaa, että jos oma työ­paik­ka menee alta ja puto­aa silp­pu­töi­hin, ettei se oli­si totaa­li­nen kata­stro­fi aina­kaan heti? Kenel­lä on oikeas­ti sata­var­ma työ­paik­ka ja riit­tä­vä elä­ke loppuelämäksi?

    Mut­ta miten käy kulutuksen?

    Minul­le on yri­tet­ty kovas­ti selit­tää, että eri­tyi­ses­ti pie­ni­tu­loi­set ja jopa ne työt­tö­mät pitä­vät kovas­ti kulu­tusyh­teis­kun­nan pyö­riä pyö­ri­mäs­sä ja että heil­lä menee suh­tees­sä suu­rem­pi osuus tulois­ta perustarvikkeisiin/kulutukseen, kun varak­kaat sääs­tä­vät enem­män. Että riip­puu var­maan pal­jon sii­tä, mitä ja min­kä­lai­sia tasaus­toi­men­pi­tei­tä ja pal­kan­mak­su-uudis­tuk­sia sit­ten oltai­siin edes kuvit­teel­li­ses­ti tekemässä.

  93. ano­nyy­mi: Har­vas­sa tai­taa olla sem­moi­set yri­tyk­sen­ve­tä­jät joil­le kel­paa 0,001% ROI..
    Hie­noa, jos kel­paa, mut­ta en oikein usko tuohon.

    Kulu­jen kat­ta­mi­nen ja ROI ovat kak­si eri asi­aa, mut­ta peri­aat­tees­sa luet­te­loo­ni oli­si pitä­nyt lisä­tä vie­lä tuot­to­vaa­ti­mus. Käy­tän­nös­sä se sisäl­tyy yleiskuluihin. 

    Olen ollut vuo­sia sitä miel­tä, että Suo­mi tar­vit­see sel­lai­sia todel­la ahnei­ta yrit­tä­jiä, jot­ka palk­kaa­vat ihmi­siä vie­lä sii­hen cen­tin voit­toon asti!

  94. ano­nyy­mi: Ja kovas­ti heh­ku­tet­tu Kokoo­mus halu­aa kor­va­ta progres­sii­vi­set verot tasaverolla… 

    Mie­len­kiin­tois­ta oli­si, jos Kokoo­mus haluai­si tasa­ve­roa. Tasa­ve­ro on edul­li­nen kaik­kein köy­him­mil­le ja kaik­kein rik­kaim­mil­le. Sii­tä ei ole suo­ra­nais­ta etua kes­ki­tu­loi­sil­le. Toki välil­lis­tä etua yhteis­kun­nan toi­mies­sa paremmin.

    Eni­ten tasa­ve­ros­ta hyö­ty­vät juu­ri pie­ni­tu­loi­sim­mat, kos­ka tasa­veoon liit­tyy aina vero­ton osuus. Kai­ken jär­jen mukaan tasa­ve­roa pitäi­si kan­nat­taa kom­mu­nis­tien perin­ne­jär­jes­tös­sä, Vasem­mis­to­lii­tos­sa. Hei­dän pie­ni­tu­loi­set äänes­tä­jän­sä hyö­tyi­si­vät siitä.

    1. Ei tasa­ve­roon lii­ty aina vero­ton­ta osuut­ta. Ei lii­ty esi­mer­kik­si arvon­li­sä­ve­roon, ei ener­gia­ve­roi­hin. Vain pie­neen osaan vero­tuk­ses­ta, eli val­tion tulo­ve­roon liit­tyy vero­ton osuus, mnut­ta se ei toi­saal­ta ole tasavero.

  95. Koti-isä: Eikö oli­si oikeu­den­mu­kai­sem­paa jakaa ne työt, joi­ta riit­tää 65%:lle, kaik­kien työ­ky­kyis­ten (täs­sä ole­tus 75%) kes­ken? Sen sijaan että orjuu­te­taan “luuse­rit” silit­tä­mään pai­to­ja minimipalkalla.

    En ole sanan “oikeu­den­mu­kai­nen” suu­rim­pia fane­ja, kun se tun­tuu poliit­ti­ses­sa kie­len­käy­tös­sä tar­koit­ta­van “minun mie­les­tä­ni kiva”.

    Olen kui­ten­kin sii­tä samaa miel­tä, että ide­aa­li­ta­pauk­ses­sa kai­kil­la oli­si mark­ki­naeh­toi­ses­ti tuot­ta­vaa työ­tä, vaik­ka sit­ten työn jaka­mi­sen kaut­ta. Suh­tau­dun kui­ten­kin hyvin skep­ti­ses­ti sii­hen, kuin­ka hel­pos­ti tämä onnistuu.

    Työn jaka­mi­nen onnis­tuu par­hai­ten aloil­la, joil­la on vapaa­ta työ­voi­maa (= työt­tö­miä), ja jos­sa työn­te­ki­jän pereh­dy­tys­pa­nos ei ole kovin suu­ri. Näi­tä alo­ja tun­tuu ole­van kui­ten­kin aika vähän, ja tuol­lai­sel­la alal­la hel­pos­ti palk­ka­ta­so on mark­ki­na­syis­tä val­miik­si alhai­nen, jol­loin työs­sä­ole­vat mie­luum­min teke­vät täyt­tä päi­vää täy­del­lä palkalla.

    Työ­nan­ta­jan kan­nal­ta työn jaka­mi­sen mie­lek­kyys (= tuot­ta­vuus) riip­puu kovas­ti työ­teh­tä­väs­tä. Syväl­li­sen asian­tun­ti­ja­teh­tä­vän jaka­mi­nen on vai­ke­aa, kos­ka pereh­dy­tys kes­tää pit­kään, ja kos­ka useim­mi­ten nii­tä eri­tyis­asian­tun­ti­joi­ta on yksi kap­pa­le työ­pai­kal­la (jol­loin yhden kor­vaa­mi­nen 1,33:lla on vähän vai­ke­aa). Tosin asian­tun­ti­ja­teh­tä­viä­kin on eri­lai­sia, esi­mer­kik­si lää­kä­rin teh­tä­vä voi olla help­po­kin pilkkoa.

    Toi­ses­sa pääs­sä jat­ku­moa ovat vähän pereh­dy­tys­tä vaa­ti­vat teh­tä­vät, jois­sa käsi­tel­lään eril­li­siä tapauk­sia. Liu­ku­hih­na­työ lie­nee äärie­si­merk­ki täs­tä. Täl­lai­ses­sa työs­sä nel­jän kah­dek­san tun­tia päi­väs­sä teke­vän työn­te­ki­jän kor­vaa­mi­nen kah­dek­sal­la nel­jä tun­tia päi­väs­sä teke­väl­lä saat­taa olla työ­nan­ta­jal­le tuot­ta­vuu­den kan­nal­ta hyvä­kin asia, kos­ka ihmi­sen kyky teh­dä kes­kit­ty­nees­ti asioi­ta on aika rajoittunut.

    Työ­teh­tä­väs­tä riip­pu­mat­ta työn­te­ki­jöi­den mää­rän lisään­ty­mi­nen on työ­nan­ta­jal­le jos­sain mää­rin pul­mal­lis­ta. Eri­lai­sen HR-pyö­ri­tyk­sen (työ­ter­veys­huol­to tai vaik­ka kehi­tys­kes­kus­te­lut) mää­rä on sidok­sis­sa pikem­min työ­voi­man nup­pi­lu­kuun kuin teh­tyi­hin työtunteihin.

    Näis­tä syis­tä en usko, että työ­ajan lyhen­tä­mi­sel­lä teh­dyn työn jaka­mi­sen kaut­ta löy­tyy kovin pal­jon lisää töi­tä työt­tö­mil­le, vaik­ka jotain poten­ti­aa­lia siel­lä­kin voi hyvin olla. Käy­tän­nön tasol­la usein näyt­tää ole­van niin, että lep­pois­ta­mi­ses­ta kiin­nos­tu­neim­mat työn­te­ki­jät ovat nii­tä, joi­den koh­dal­la työ­nan­ta­ja nime­no­maan ei ole kiin­nos­tu­nut asiasta.

    Toi­nen vaih­toeh­to on työn kier­ron lisää­mi­nen. Sii­nä voi­si olla pal­jon­kin point­tia, kos­ka miten­kään vält­tä­mät­tä ei ole niin, että nykyi­sel­lään tuot­ta­mat­to­mat työn­te­ki­jät ovat työt­tö­mä­nä ja tuot­ta­vat töis­sä. Kier­ron lisää­mi­nen edel­lyt­täi­si kui­ten­kin lain­sää­dän­nöl­li­siä uudis­tuk­sia, kos­ka töis­sä ole­vat tuot­ta­mat­to­mat työn­te­ki­jät eivät yleen­sä vapaa­eh­toi­ses­ti lep­pois­ta itse­ään työt­tö­mik­si antaak­seen vireäm­mil­le teki­jöil­le töitä.

    Lisäk­si aina­kin teo­rias­sa on niin, että jos kit­ka­te­ki­jät pie­ne­ne­vät, työt­tö­mik­si vali­koi­tu­vat aina ne vähi­ten tuot­ta­vat. Tämä aina­kin huo­leh­tii sii­tä, ettei heil­le löy­dy mark­ki­naeh­toi­sia työ­paik­ko­ja nykysäännöillä.

    Muis­tu­tan vie­lä sii­tä, että koko kes­kus­te­lus­sa ei ole kyse sii­tä, miten “luuse­rit” orjuu­te­taan silit­tä­mään pai­to­ja mini­mi­pal­kal­la. Kyse on sii­tä, min­kä­lai­sel­la jär­jes­tel­mäl­lä saa­daan nyt kan­nat­ta­ma­ton työ sel­lai­sek­si, että sitä kan­nat­taa teh­dä ja teettää.

  96. Tapio: Kyl­lä palk­ka­työl­le on, jos ei nyt oikea, aina­kin jär­ke­vä mit­ta­ri: Onko joku val­mis mak­sa­maan työn tulok­ses­ta sii­tä vaa­di­tun pal­kan (sivu­ku­lui­neen)?

    Yri­tyk­sen koh­dal­la kri­tee­ri on vie­lä vaa­ti­vam­pi: Ostaa­ko asia­kas työn tulok­sen ja jää aina­kin cent­ti voittoa? 

    Aivan oikein ja näin sen tuli­si jat­kos­sa­kin mennä. 

    Nyt oli­kin kyse sii­tä että jot­kut halua­vat luo­da “lep­pois­ta­mi­sen” nimis­sä epä­ta­sa-arvoi­sen tilan­teen jos­sa osa tekee ne työt ja loput naut­ti­vat mui­den teke­män työn tulok­sis­ta (erään­lai­nen pre­ka­ri­aa­tin dik­ta­tuu­ri siis).

  97. M:Käsit­tääk­se­ni täl­lä het­kel­lä moni esi­mies tuh­raa aikaan­sa sih­tee­rin hom­miin, kos­ka ei ole varaa pal­ka­ta edes osa-aikais­ta toimistohenkilökuntaa.

    Office-ohjel­mat ova kyl­lä tuhon­neet aika tehok­kaas­ti juu­ri sem­mois­ta työ­tä, jot­ka ennen teki­vät sih­tee­rit. Ei se nopeu­ta yhtään että pomo sane­lee sih­tee­ril­le, kun se voi samas­sa ajas­sa napu­tel­la itse sen muis­tion. Ennen oli vähän eri jut­tu, sil­lä kone­kir­joi­tus vaa­ti aika pal­jon enem­män ruti­noi­tu­mis­ta kuin word-doku­met­tien tai exce­lin napsuttelu. 

    Eikä kenen­kään tar­vit­se enää päi­vit­täin kuo­rit­taa ja kan­nis­kel­la kir­jei­tä pos­ti­toi­mis­toi­hin, kun mel­kein kaik­ki kul­kee kum­min­kin säh­kö­pos­til­la. Mei­dän­kään fir­mas­sa ei ole min­kään­lais­ta työ­tä pel­käl­le sihteerille. 

    Arkis­tot­kin ovat digi­taa­li­sia, joten nii­tä­hään ei tar­vit­se enää kai­vel­la kun search-nap­pu­la tekee sen­kin työn sih­tee­rin poulesta.

  98. Perus­tu­lo on jo ihan läh­tö­koh­tai­ses­ti epäeet­ti­nen. Puhu­mat­ta­kaan mas­sii­vi­sis­ta nega­tii­vi­sis­ta sivu­vai­ku­tuk­sis­ta. Perus­tu­lo­po­pu­lis­teil­le se on ihme­lää­ke kaikkeen.

    M: En sinäl­lään ole eri miel­tä, mut­ta onko oikeu­den­mu­kais­ta, että toi­set suus­ta suu­hun elä­jät kerää­vät itsel­leen saman­ai­kai­ses­ti omai­suut­ta – osa pal­jon­kin – ja toi­sil­le ei jää juu­ri mitään? Jos ruo­ka tai puh­das vesi oli­si epä­ta­sai­ses­ti jakau­tu­nut­ta, sitä yri­tet­täi­siin saa­da kai­kil­le aina­kin vähim­mäi­nen tar­vit­ta­va mää­rä. (Glo­baa­lis­ti pro­jek­ti on vie­lä vali­tet­ta­vas­ti kesken.)

    Ei tuo yli­pää­tään ole mikään oikeudenmukaisuuskysymys.

  99. M: En sinäl­lään ole eri miel­tä, mut­ta onko oikeu­den­mu­kais­ta, että toi­set suus­ta suu­hun elä­jät kerää­vät itsel­leen saman­ai­kai­ses­ti omai­suut­ta ja toi­sil­le ei jää juu­ri mitään? 

    Ja tun­tuu­pa joil­lain syr­jäy­ty­neil­lä ole­van rahaa alko­ho­liin, tupak­kaan, soke­ri­pi­toi­siin elin­tar­vik­kei­siin tai makei­siin, peli­au­to­maat­tei­hin ja urheiluvedonlyöntiinkin. 

    Kum­pi onkaan sit­ten pahem­paa yksi­lön ja yhteis­kun­nan kan­nal­ta, vaa­ti­ma­ton elä­mä ja sääs­tä­mi­nen vai tuh­laa­mi­nen ja het­ken nautinto. 

    (ilmei­ses­ti jäl­kim­mäi­sel­lä kat­so­taan nyky­ään ole­van työl­li­syyt­tä, jul­kis­ta sek­to­ria ja yhteis­kun­nan rat­tai­den pyö­ri­mis­tä edis­tä­vä lisää­vä vai­ku­tus vero­tu­lo­jen kautta…)

  100. Rai­mo K: toki nii­tä ympä­ris­tön­kun­nos­tus­töi­tä esim teh­dään nyt­kin. Mut­ta nii­tä voi­si teh­dä monin­ker­tai­sen mää­rän, eikä sii­tä olsi hait­taa. Eikä se oli­si vält­tä­mät­tä kel­tään pois. 

    Tar­koi­tus oli osoit­taa että on ole­mas­sa työl­tä, jota ei täl­lä het­kel­lä teh­dä kun­nol­la. Aina­kin tääl­lä Oulus­sa, jos­sa nii­tä nuo­ri­so­työt­tö­miä on yli oman tarpeen.

    Itse olen teh­nyt puis­ton­hoi­to­työ­tä, ja näen kyl­lä ettei sitä nyky­ään teh­dä kun­nol­la — puis­tot kas­vaa voi­kuk­kaa ja nok­kos­ta, eten­kin siel­tä mihin sil­lä 2 met­ri­sel­lä leik­ku­ril­la ei mah­du, trak­to­ri­har­jal­la vede­tään ruo­hi­kot monin pai­koin mul­lat­to­mik­si syk­syi­sin, tupa­kan­tump­pe­ja ja muu­ta ros­kaa on kaik­ki tien­var­ret täynnä.

    Oulus­sa se olis jopa sato­ja henkilötyövuosia/vuosi, jos­kin työt toki pai­not­tui­si­vat kesään — mikä tus­kin on ongel­ma, kos­ka kesäl­lä työt­tö­miä nuo­ria on eniten.

    Hyvä puo­li vaik­ka­pa ympä­ris­tön siis­ti­mi­ses­sä on että työ ei vaa­di kovin suur­ta osaa­mis­ta mis­sään por­taas­sa. Eli ei tar­vi­ta ihmeem­min työn­joh­toa, mitä nyt jon­kun pitää vähän kat­soa perään.

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei tasa­ve­roon lii­ty aina vero­ton­ta osuut­ta. Ei lii­ty esi­mer­kik­si arvon­li­sä­ve­roon, ei ener­gia­ve­roi­hin. Vain pie­neen osaan vero­tuk­ses­ta, eli val­tion tulo­ve­roon liit­tyy vero­ton osuus, mnut­ta se ei toi­saal­ta ole tasavero.

    No eihän se kun­nal­lis­ve­ro niin pie­ni osa ole.

    Veron­mak­sa­jat: “Palk­ka- ja yrit­tä­jä­tu­lois­ta saa ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­sen ja elä­ke­tu­los­ta kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen elä­ke­tu­lo­vä­hen­nyk­sen. Perus­vä­hen­nys las­ke­taan kaik­kien ansio­tu­lo­jen perus­teel­la. Myös veros­ta teh­tä­vä työ­tu­lo­vä­hen­nys pie­nen­tää pie­nem­pi­tu­lois­ten pal­kan­saa­jien mak­sa­maa kun­nal­lis­ve­ron määrää.”

  102. Lau­ri R.:
    Hyvä puo­li vaik­ka­pa ympä­ris­tön siis­ti­mi­ses­sä on 

    Jos tulon­siir­to­jen vas­tik­keel­li­suus kat­so­taan pakot­ta­vak­si niin sii­tä olen samaa miel­tä, että luon­to, eläi­met ja ympä­ris­tö voi­daan kat­soa sel­lai­sik­si mie­lek­käik­si ylei­sik­si ja yhtei­sik­si hyveik­si, että pak­ko­työ nii­den pii­ris­sä on hyväksyttävintä.

    Tosin ros­kien sii­vouk­ses­ta olen sitä miel­tä, että pak­ko­työ­läi­set ainoas­taan val­vo­vat ja mah­dol­li­ses­ti sank­tioi­vat ros­kaa­mis­ta eivät itse siivoa.

  103. Lau­ri R.:
    …jos­kin työt toki pai­not­tui­si­vat kesään… 

    Tal­vel­la on vas­taa­vas­ti sitä val­kois­ta ainet­ta jota täl­lä het­kel­lä ei kan­na­ta mil­lään käsi­tel­lä ellei pie­nin yksik­kö ole moot­to­roi­tu bobcatti. 

    Ei tal­vi­kun­nos­sa­pi­toa” ‑kylt­te­jä väis­tel­les­sä ker­tyy toki muka­vas­ti lisä­ki­lo­met­re­jä jalan­kul­ki­joil­le mut­ta kyl­lä kaa­tu­mi­set ja liu­kas­tu­mi­set aiheut­ta­vat oikeas­ti­kin sel­lai­sia kan­san­ta­lou­del­li­sia ongel­mia että käsi­työ­nä tapah­tu­vaan lumen­luon­tin voi­si jon­kin ver­ran sijoittaa.

  104. Kan­nat­taa kyl­lä suo­siol­la unoh­taa hai­hat­te­lut sii­tä, että työ­tä joten­kin näp­sä­käs­ti jaet­tai­siin isom­man sakin kes­ken. Jos ote­taan töi­hin kol­me insi­nöö­riä kah­den sijas­ta siten, että koko­nais­työ­mää­rä pysyy sama­na, niin kiin­teät kus­tan­nuk­set pomp­sah­ta­vat ker­ral­la 50% ylös­päin. Eikä vuo­ro­työ ole mikän rat­kai­su, ei sem­mois­ta kukaa halua teh­dä ja se se vas­ta teho­ton­ta onkin, kun kol­le­gat ovat mer­kit­tä­vän ajan päi­väs­tä tavoittamattomissa.

    1. Pal­ve­luam­ma­tit ovat työn jaka­mis­ta. Jos joku silit­tää ja pesee insi­nöö­rin pai­dat, insi­nöö­rin tar­vit­see teh­dä vähem­män työ­tä tai hän voi teh­dä enem­män palkkatyötä.

  105. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: …kaa­tu­mi­set ja liu­kas­tu­mi­set aiheut­ta­vat oikeas­ti­kin sel­lai­sia kan­san­ta­lou­del­li­sia ongel­mia että käsi­työ­nä tapah­tu­vaan lumen­luon­tin voi­si jon­kin ver­ran sijoittaa.

    Mut­ta jos tätä(kään) työ­tä ei saa­da enää ilman val­tion tukia (Vartiaisen/Soininvaaran ehdo­tus) ja oman maan kan­sa­lai­sia (joi­ta on pal­jon työt­tö­mi­nä) teh­dyk­si, eikö mark­ki­na­ta­lous ole rik­ki? Tai sit­ten jokin muu on rikki.

    Val­tion talou­den ali­jää­mä on noin 10%, työt­tö­mien mää­rä kas­vaa ja Euroo­pas­sa on kuu­lem­ma ollut krii­si noin vii­si vuot­ta. Ei näy­tä sil­tä, kun kat­soo sitä uut­tuut­taan kiil­tä­vien auto­jen let­kaa, joka taas lomien pää­tyt­tyä suun­taa työ­mail­le. Ala­ti suu­rem­mis­ta asun­nois­ta, joil­le riit­tää hin­to­jen jat­ku­vas­ta nousus­ta huo­li­mat­ta osta­jia. Ei lama näi­den ihmis­ten arjes­sa näy.

    Kyl­lä rahaa on. Se vaan jae­taan vuo­si vuo­del­ta epä­ta­sai­sem­min. Progres­sii­vi­set verot las­ke­vat, tasa­ve­rot nouse­vat. Glo­baa­liin kil­pai­luun vedo­ten perus­tel­tu riit­tä­vän tuot­ta­van työn rima nousee, yhä useam­pi jää sen ala­puo­lel­le, “alem­man tuot­ta­vuu­den työt” jää­vät teke­mät­tä ja risi­kot huu­ta­vat kor­vaus­ten vas­tik­keel­li­suu­den perään.

    Rat­kai­suk­si odo­te­taan täl­lä het­kel­lä riit­tä­vän ison wor­king poor ‑luo­kan syn­ty­mis­tä. Suo­ma­lai­set vaan hitaas­ti tai­pu­vat sii­hen, joten apuun huu­de­taan maahanmuuttajia.

    Jos täs­tä velan­ot­to­yh­teis­kun­nas­ta vie­lä halu­taan pala­ta hyvin­toin­tiyh­teis­kun­taan, ainut vaih­toeh­to on ottaa nykyis­tä enem­män ja rajul­la progres­siol­la niil­tä, joil­la on. Ja sii­tä osuu­des­ta, joka on tähän yhteis­kun­taan sidot­tua. Tyy­liin tulo­ve­ro, kiin­teis­tö­ve­ro, auto­ve­ro, perin­tö­ve­ro jne. Ja jos ei vero­jen mak­su mais­tu, niin ei kun maa­il­mal­le onnea etsi­mään. Tääl­lä Poh­jo­las­sa pide­tään huol­ta kaik­kien koh­tuul­li­ses­ta hyvin­voin­nis­ta, ei ahneista?

  106. Se talous­tie­tei­li­jöi­den “luon­nol­li­nen työt­tö­myy­sas­te” eli NAIRU eli raken­teel­li­nen työt­tö­myys tar­koit­taa tasoa, jon­ka alle ei pää­se kuin kiih­dyt­tä­mäl­lä inflaa­tio­ta kestämättömästi.

    NAI­RU-työt­tö­myys eli on Suo­mes­sa tör­keän kor­kea. Sitä saa las­ket­tua vapaut­ta­mal­la työ­mark­ki­noi­ta kuten palk­kaus­ta, mui­ta etu­ja ja irti­sa­no­mis­suo­jaa, keven­tä­mäl­lä sosi­aa­li­tur­vaa ja vero­tus­ta, lopet­ta­mal­la asun­to­mark­ki­noi­den sään­te­lyn, yksi­tyis­ten vuo­kra-asun­to­jen syr­ji­mi­sen ja pää­kau­pun­ki­seu­dun kaa­voi­tus­ra­joi­tuk­set. Tör­keän kor­kea se on mones­sa muus­sa­kin maassa.

  107. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pal­ve­luam­ma­tit ovat työn jaka­mis­ta. Jos joku silit­tää ja pesee insi­nöö­rin pai­dat, insi­nöö­rin tar­vit­see teh­dä vähem­män työ­tä tai hän voi teh­dä enem­män palkkatyötä.

    Tai sit­ten insi­nöö­ri silit­tää pai­tan­sa samal­la kun kat­soo tele­vi­sio­ta. Insi­nöö­ril­lä on kiin­teä kuu­kausi­palk­ka, joten ei ole kan­nus­ti­mia teh­dä enem­pää töi­tä. Pal­ve­luam­ma­tit ovat myös ensim­mäi­siä jois­ta tin­gi­tään, kun reaa­li­palk­ka ei kas­va? Insi­nöö­ri aje­lee­kin tuk­kan­sa itse kun ruu­an hin­ta nousee? Luu­len, että monet pal­ve­lut siir­ty­vät mark­ki­noil­ta kotiin. Kun reaa­li­palk­ka ei nouse, niin insi­nöö­ri lait­taa lami­naat­ti­lat­tian iste pai­kal­leen koti­ta­lous­vä­hen­nyk­ses­tä huo­li­mat­ta jne.?

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei tasa­ve­roon lii­ty aina vero­ton­ta osuut­ta. Ei lii­ty esi­mer­kik­si arvon­li­sä­ve­roon, ei ener­gia­ve­roi­hin. Vain pie­neen osaan vero­tuk­ses­ta, eli val­tion tulo­ve­roon liit­tyy vero­ton osuus, mnut­ta se ei toi­saal­ta ole tasavero. 

    Ok, olet aivan oikeas­sa ja pitää pyr­kiä käyt­tä­mään yksi­se­lit­tei­siä ter­me­jä. 🙂 Eli kaik­ken köy­him­mät hyö­ty­vät eni­ten sii­tä, että val­tion tulo­ve­ro muu­te­taan tasa­ve­rok­si. 😉 Joten en velä­kään ymmär­rä, mik­si vir­ka­mies­puo­lue Kokoo­mus kan­nat­tai­si sitä, mut­ta en myös­kään ymmär­rä, mik­si Kom­mu­nis­tit eivät kan­na­ta sitä.

  109. Koti-isä: Mut­ta jos tätä(kään) työ­tä ei saa­da enää ilman val­tion tukia (Vartiaisen/Soininvaaran ehdo­tus) ja oman maan kan­sa­lai­sia (joi­ta on pal­jon työt­tö­mi­nä) teh­dyk­si, eikö mark­ki­na­ta­lous ole rik­ki? Tai sit­ten jokin muu on rikki. 

    Onnek­si voi­daan aina lai­na­ta kom­mu­nis­mis­ta pari jip­poa ja vaik­ka pois­taa kaik­ki tuet, yhteis­kun­ta sit­ten lupaa jär­jes­tää työn kaikille.

    Se työ voi olla insi­nöö­rin työ­tä tai pui­den kaa­ta­mis­ta utsjoella.
    Tar­vit­taes­sa gulagissa.

    Kyl­lä rahaa on. Se vaan jae­taan vuo­si vuo­del­ta epä­ta­sai­sem­min. Progres­sii­vi­set verot las­ke­vat, tasa­ve­rot nouse­vat. Glo­baa­liin kil­pai­luun vedo­ten perus­tel­tu riit­tä­vän tuot­ta­van työn rima nousee, yhä useam­pi jää sen ala­puo­lel­le, “alem­man tuot­ta­vuu­den työt” jää­vät teke­mät­tä ja risi­kot huu­ta­vat kor­vaus­ten vas­tik­keel­li­suu­den perään. 

    Muu­ten omi­tui­nen asia mik­si suo­men kie­len­käy­tös­sä sitä, joka tekee työ­tä ja halu­aa pitää itse teke­män­sä työn hedel­mät, pide­tään ahnee­na. Ja taas sitä, joka halu­aa toi­sen ansait­se­mat itsel­leen, ei.

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pal­ve­luam­ma­tit ovat työn jaka­mis­ta. Jos joku silit­tää ja pesee insi­nöö­rin pai­dat, insi­nöö­rin tar­vit­see teh­dä vähem­män työ­tä tai hän voi teh­dä enem­män palkkatyötä. 

    Suo­ma­lai­nen ajat­te­lee että eni­ten sääs­tää kun kai­ken tekee itse — näin­hän se vali­tet­ta­vas­ti onkin kun las­kee kulu­ja tarkemmin…

    Ja pal­ve­lut ovat vain niil­le jot­ka ei itse osaa käy­tän­nön töi­tä (jol­loin ne tar­jo­taan yhteis­kun­nan toi­mes­ta sosi­aa­li­lau­ta­kun­nan mää­rit­tä­män tar­peen perus­teel­la) tai on lii­an lais­ko­ja käy­tän­nön työ­hön (jos sii­tä huo­li­mat­ta niil­lä on lii­kaa rahaa, se pitää verot­taa pois jot­ta yhteis­kun­ta voi tar­jo­ta nii­tä sosi­aa­li­pe­rus­tei­sia palveluja).

    Näi­hin asen­tei­siin kun sai­si joten­kin ensin edes pie­nen muutoksen…

  111. Huo­li kor­keas­ta veroas­tees­ta ja suo­ma­lai­sen työn kor­keas­ta hin­nas­ta tai­taa olla peru­ja edel­li­sen laman ajoil­ta. Pal­jon on ehti­nyt tapah­tua noi­den aiko­jen jälkeen.

    Pal­kat Suo­mes­sa ovat kor­kein­taan kes­ki­ta­soa, samoin veroas­te sekä sosi­aa­li­tur­va ja jul­ki­sen sek­to­rin koko.

    90-luvul­la sys­te­maat­ti­ses­ti las­ket­tiin veroas­tet­ta ja vapau­tet­tiin mark­ki­noi­ta, erin­omai­sin seu­rauk­sin. Täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la veron­las­kua on jat­ket­tu, mut­ta koti­mark­ki­noi­den vapaut­ta­mi­nen on pysäh­ty­nyt tai teh­nyt u‑käännöksen.

    Meil­lä on mono­po­le­ja ja kar­tel­le­ja mm. lii­ken­tees­sä, raha­pe­leis­sä ja vähit­täis­kau­pas­sa. Tiet­ty­jä yri­tys­luok­kia suo­si­taan vero­tuk­ses­sa suo­raan tai eri­lai­sin kil­pai­lua vää­ris­tä­vin hel­po­tuk­sin. Pk-seu­dun asun­to­mark­ki­nat ovat raken­teel­li­ses­ti rik­ki ja yli­pää­tään kau­pun­ki­seu­tu­jen pai­kal­lis­hal­lin­non raken­ne on kehi­tyk­sen jar­ru eikä moot­to­ri. Byro­kra­ti­aa ja sään­te­lyä ei olla pur­ka­mas­sa vaan sitä joka puo­lel­la lisätään. 

    Mono­po­lit aiheut­ta­vat tehot­to­muut­ta ja kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mia sekä pysy­vän rasit­teen osto­voi­man kehi­tyk­sel­le. Arvon minis­te­rit voi­si­vat kes­kit­tyä näi­hin oikeas­ti vai­kei­siin kysymyksiin.

  112. Tapio: Sekä kat­to­re­mont­ti että ulko­maa­laus on hyvä teh­dä vähä­sa­tei­se­na kau­te­na alku­ke­säs­tä, eli aika­las­kel­man nol­la­pis­te on muu­ta­man vii­kon tark­kuu­del­la sama.

    Kuu­los­taa kovas­ti sil­tä, että suu­rim­pa­na syy­nä sii­hen, mik­sei työt­tö­miä pal­ka­ta, on pres­su­jen puute.

  113. Koti-isä: Mut­ta jos tätä(kään) työ­tä ei saa­da enää ilman val­tion tukia (Vartiaisen/Soininvaaran ehdo­tus) ja oman maan kan­sa­lai­sia (joi­ta on pal­jon työt­tö­mi­nä) teh­dyk­si, eikö mark­ki­na­ta­lous ole rik­ki? Tai sit­ten jokin muu on rikki.

    Se on se jokin muu.

    Aivan puh­taas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa mata­lan tuot­ta­vuu­den yksi­löt etsi­vät itsel­leen töi­tä, joil­la pysy­vät hen­gis­sä. Täl­lai­nen tilan­ne val­lit­see tie­tyis­sä kehi­tys­mais­sa, jois­sa itsen­sä työl­lis­tä­jien osuus on yli puo­let väes­tös­tä, ja vähän­kään rahaa omaa­van yksi­lön ei tar­vit­se teh­dä yhtään mitään sel­lais­ta, jon­ka pys­tyy ilman kou­lu­tus­ta tekemään.

    Meil­lä ei kui­ten­kaan ole täs­sä suh­tees­sa puh­das mark­ki­na­ta­lous, kos­ka ylei­nen sosi­aa­li­tur­va aset­taa tie­tyn mini­mi­toi­meen­tu­lon, jota vähem­män tuot­ta­via töi­tä ei yksin­ker­tai­ses­ti kan­na­ta kenen­kään teh­dä. Asi­aa jyr­ken­ne­tään vie­lä sil­lä, että tämän sosi­aa­li­tur­van rahoit­ta­mi­sek­si vero­kii­la on väis­tä­mät­tä leveä, mikä kos­kee eri­tyi­ses­ti sitä, jos yksi­tyi­nen ihmi­nen työl­lis­tää toi­sen yksi­tyi­sen ihmisen.

    Ihan esi­merk­ki­nä voi­si miet­tiä, mikä on yksi­tyis­pi­hal­la teh­tä­vän yksin­ker­tai­sen pihan­hoi­don tuot­ta­vuus. Jot­ta työn­te­ki­jän kan­nat­tai­si teh­dä sitä, raja lie­nee noin 10 e/h. Tämä mak­saa teet­tä­jäl­le käy­tän­nös­sä noin 35 e/h. Jot­ta teet­tä­jä saa tuon rahan tun­nin työl­lään, hänen tun­ti­palk­kan­sa pitää olla noin 80 e/h. (Tuo­hon 10 e/h:n ja 35 e/h:n väliin mah­tuu toki vero­kii­lan lisäk­si myös mui­ta kit­ka­te­ki­jöi­tä, joi­ta voi olla hyvä pohtia.)

    Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä, että jos työs­sä­ole­va halu­aa lisää vapaa-aikaa, sii­hen on lähes aina tehok­kain tapa vähen­tää työn­te­koa (ja kan­san­tuot­teen tuot­ta­mis­ta ja veron­mak­sua). Kan­san­ta­lou­den ja koko­nais­hy­vin­voin­nin kan­nal­ta tilan­ne on vähän toinen.

    Mark­ki­na­ta­lous ei siis ole rik­ki, haas­teet tule­vat mark­ki­na­ta­lou­den ja hyvin­voin­ti­val­tion yhdis­tä­mi­ses­tä, siis tuki­jär­jes­tel­mäs­tä ja sen rahoittamisesta.

    Oman hyvin­voin­nin paran­ta­mi­sen työn­teol­la pitäi­si olla kaik­kien oikeus. Tuki­jär­jes­tel­mien, vero­tuk­sen ja asen­tei­den pitäi­si nime­no­maan tukea tätä lähtökohtaa.

  114. Koti-isä: Jos täs­tä velan­ot­to­yh­teis­kun­nas­ta vie­lä halu­taan pala­ta hyvin­toin­tiyh­teis­kun­taan, ainut vaih­toeh­to on ottaa nykyis­tä enem­män ja rajul­la progres­siol­la niil­tä, joil­la on. Ja sii­tä osuu­des­ta, joka on tähän yhteis­kun­taan sidot­tua. Tyy­liin tulo­ve­ro, kiin­teis­tö­ve­ro, auto­ve­ro, perin­tö­ve­ro jne. Ja jos ei vero­jen mak­su mais­tu, niin ei kun maa­il­mal­le onnea etsimään.

    Ihan ute­liai­suu­des­ta: Min­kä­lai­sia pro­sent­te­ja ajat­te­lit näi­hin mai­nit­se­mii­si (tulo­ve­ro, kiin­teis­tö­ve­ro, auto­ve­ro, perin­tö­ve­ro)? Mitä vero­ja oli­sit omal­ta koh­dal­ta­si val­mis mak­sa­maan lisää?

  115. Kas­vis­syö­jä: Luu­len, että monet pal­ve­lut siir­ty­vät mark­ki­noil­ta kotiin. Kun reaa­li­palk­ka ei nouse, niin insi­nöö­ri lait­taa lami­naat­ti­lat­tian iste pai­kal­leen koti­ta­lous­vä­hen­nyk­ses­tä huo­li­mat­ta jne.?

    Aina­kin nykyi­sel­lä kus­tan­nus­ta­sol­la käy juu­ri näin. Empii­ri­sen koke­muk­sen mukaan insi­nöö­rit otta­vat sapat­ti­va­paa­ta raken­taak­seen omaa taloaan.

    Tämä ei kui­ten­kaan pois­ta sitä, että pal­ve­lu­jen kysyn­tä riip­puu kovin pal­jon tar­jon­nas­ta ja hin­ta­ta­sos­ta. Reaa­li­palk­ka­han voi nous­ta sitä­kin kaut­ta, että ostet­ta­vien pal­ve­lui­den tai tuot­tei­den hin­ta­ta­so las­kee. Ja jos vie­lä käy niin, että pal­ve­lui­den hin­ta­ta­so las­kee ja plas­ma­te­le­vi­sioi­den nousee, niin pal­ve­lui­den ase­ma kil­pai­lus­sa paranee.

    Pal­ve­lui­den osal­ta muu­ten reaa­li­pal­kan mer­ki­tys on sikä­li­kin eri­lai­nen, että jos palk­ko­ja ylei­ses­ti nos­te­taan 5 % tai 0 %, hen­ki­lön kyky ostaa toi­sen hen­ki­lön työ­tä säi­lyy samana.

  116. K. Uok­ka:
    Muu­ten omi­tui­nen asia mik­si suo­men kie­len­käy­tös­sä sitä, joka tekee työ­tä ja halu­aa pitää itse teke­män­sä työn hedel­mät, pide­tään ahnee­na. Ja taas sitä, joka halu­aa toi­sen ansait­se­mat itsel­leen, ei. 

    Uus­kie­les­sä mus­ta on “val­koi­nen” ja päinvastoin.

    Osal­la saat­taa ola muis­tis­sa aika jol­loin kaik­keen mah­dol­li­sim­man epä­kan­san­val­tai­seen “vallankumous”-toimintaan lisät­tiin aina var­muu­den vuok­si sana “demo­kraat­ti­nen”.

    Lop­pu­tu­los on näin jäl­keen­päin kat­sel­tu­na kovin koominen.

  117. Vihe­rins­si: Empii­ri­sen koke­muk­sen mukaan insi­nöö­rit otta­vat sapat­ti­va­paa­ta raken­taak­seen omaa taloaan.

    No, tätä voi aja­tel­la näin. Jos remp­paat pari huo­net­ta talos­sa, niin vähem­män koke­neel­la maal­li­kol­la menee nor­mi pin­ta­töis­sä (lat­tia, sei­nä, kat­to­jen maa­laus jne) ehkä viik­ko tai pari. Ammat­ti­mies tekee työn paris­sa päi­väs­sä kun­non työkaluilla.

    Taval­li­nen jamp­pa kui­ten­kin mak­saa työs­tä enem­män kuin vii­kon pal­kan. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kans­sa pää­see ehkä nip­pa nap­pa omil­le tuntipalkoille.

  118. Ja siis, vapaa-aika ei ole neut­raa­lia. Ihmi­nen las­kee oman vapaa-ajal­la teke­mi­sen yleen­sä hal­vem­mak­si kuin omal­la työl­lä ansai­tun rahan, kos­ka teke­mi­nen on monen mie­les­tä kui­ten­kin suh­teel­li­ses­ti kivaa, ja toi­saal­ta ihmi­nen ei ole täy­sin ratio­naa­li­nen­kaan. Ja vie­lä on se, että työ­tun­tien lisää­mi­nen mar­gi­naa­li­tu­lo­jen nos­ta­mi­sek­si ei ole sekään kovin helppoa.

  119. Hyvä käsi­te tuo vapaa-ajan varastaminen. 

    Vapaa-aikaa varas­te­taan myös siten että raken­nel­laan suur­kun­tia, jol­loin ollaan lin­ja-autos­sa enti­sen puo­len tun­nin sijaan 2 tun­tia kun käy­dään asioil­la. Tai pol­ku­pyö­räl­lä ei asiat enää hoi­du, vaan pitää linja-autoilla.

    Pal­ve­lut kes­ki­te­tään joten ihmi­set ovat enem­män aikaa lin­ja-autois­sa. Työ­pai­kat kes­ki­te­tään, ja varas­te­taan vapaa-aikaa.

    Sit­ten kut­su­taan jät­ti­kun­taa “suu­rem­mik­si har­teik­si”, kun pako­te­taan ihmi­nen istu­maan lin­ja-autos­sa enemmän.

    Teh­dään työn­teos­ta vas­tik­keel­lis­ta. Teh­dään kes­ki­palk­ka, Suo­men BKT per työ­tun­ti, sit­ten sii­hen plus mii­nus 10% … 30%

  120. max: Tar­koi­te­taan mah­dol­li­ses­ti etuuk­sien vas­tik­keel­li­suut­ta jota ei voi­da perus­tel­la liiketaloudellisesti. 

    Joo lii­ke­ta­lous on se logiik­ka jol­la poli­tiik­kaa on 20 vuot­ta tehty. 

    Aina ärsyt­tä­vä Katai­nen tänään ker­toi –vai­kea sanoa tätä Katai­ses­ta mut­ta oli aika jär­ke­vä kir­joi­tus (oli­ko Hima­sen kir­joit­ta­ma???) aina­kin se Kokoo­muk­sen net­ti­si­vu­jen pidem­pi ver­sio– että polii­tik­ko­jen mai­ne on men­nyt kos­ka ihmi­set ovat yksi­löl­li­siä, ei pidä paik­kaan­sa, polii­tik­ko­jen mai­ne on men­nyt kos­ka he lii­ke­ta­lous­op­pe­ja vää­rin­käyt­ti­vät 20 vuotta.

    Kun Neu­vos­to­liit­to romah­ti, maa­il­mas­sa alet­tiin edis­tä­mään lii­ke­ta­lout­ta mut­ta sitä toi­min­taa kut­sut­tiin (vää­rin) markkinataloudeksi.

    Jos jotain ei voi lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti perus­tel­la, se pitää lopet­taa turhana.

    Tsemp­piä Osmo! Tee käsi­te­kart­to­ja tai jotain! Me ihmi­set ollaan todel­la huo­no­ja ymmär­tä­mään toisiamme!

    Ala pää­mi­nis­te­rik­si!

  121. Tie­de­mies:
    Ja siis, vapaa-aika ei ole neut­raa­lia. Ihmi­nen las­kee oman vapaa-ajal­la teke­mi­sen yleen­sä hal­vem­mak­si kuin omal­la työl­lä ansai­tun rahan, kos­ka teke­mi­nen on monen mie­les­tä kui­ten­kin suh­teel­li­ses­ti kivaa, ja toi­saal­ta ihmi­nen ei ole täy­sin ratio­naa­li­nen­kaan. Ja vie­lä on se, että työ­tun­tien lisää­mi­nen mar­gi­naa­li­tu­lo­jen nos­ta­mi­sek­si ei ole sekään kovin helppoa.

    Tämä pitää paik­kan­sa, ja täs­sä suh­tees­sa ehkä nuo remont­tie­si­mer­kit ovat osit­tain huo­no­ja (kos­ka moni pitää raken­ta­mi­ses­ta). Tämä ei kui­ten­kaan pois­sul­je sitä, ettei­kö löy­tyi­si aika mon­ta ihmis­tä, jot­ka mie­lel­lään ulkois­tai­si­vat imu­roin­nin, arki­sen ruu­an­lai­ton tai pyykinpesun.

    Asi­aa­han voi mita­ta myös teke­mi­ses­tä pitä­mi­sel­lä. Joku inho­aa sii­voa­mis­ta tai ruu­an­lait­toa yli kai­ken, toi­nen taas kokee ne pal­kit­se­va­na työn­te­ko­na. Talou­den pitäi­si mah­dol­lis­taa se, että työ­pa­nok­sia voi­si täs­sä­kin suh­tees­sa vaih­taa keskenään.

    Tun­tien lisää­mi­sen vai­keus riip­puu amma­tis­ta. Jois­sa­kin amma­teis­sa se on suh­teel­li­sen suo­ra­vii­vais­ta (lää­kä­rit, monet ope­tusa­lan ihmi­set), toi­sis­sa taas ei. Tun­tien vähen­tä­mi­nen kui­ten­kin on mones­ti hel­pom­paa, jos sen halu­aa teh­dä (loma­ra­ho­jen vaih­to vapaak­si, pien­ten las­ten van­hem­pien lyhen­net­ty työ­päi­vä, sapat­ti­va­paa), joten jous­toa kui­ten­kin on.

    Sii­nä mie­les­sä tämä siis kui­ten­kin on aika aka­tee­mis­ta, että nykyi­sel­lä vero­kii­lal­la tun­ti tun­nis­ta tai edes työ­suo­ri­te työ­suo­rit­tees­ta ei ole kovin lähel­lä tavan­omais­ten ihmis­ten palk­ka­ta­soa aja­tel­len. Osta­mi­nen kan­nat­taa vain, jos ostaa jotain eri­kois­tu­nut­ta tai aika vain yksin­ker­tai­ses­ti lop­puu kesken.

  122. Tie­de­mies: No, tätä voi aja­tel­la näin. Jos remp­paat pari huo­net­ta talos­sa, niin vähem­män koke­neel­la maal­li­kol­la menee nor­mi pin­ta­töis­sä (lat­tia, sei­nä, kat­to­jen maa­laus jne) ehkä viik­ko tai pari. Ammat­ti­mies tekee työn paris­sa päi­väs­sä kun­non työkaluilla.

    Ja kun tekee itse, työn laa­tu on usein parempi. 

    Itse jätin juu­ri pie­net kat­to­kor­jauk­set osta­mat­ta sekä hin­nan, että laa­tue­päi­lyk­sien takia (arvio työ­määrs­tä max 1 päi­vä). Kun teen itse, on var­maa että ne on teh­ty kun­nol­la. Voin samal­la var­mis­tua, että mate­ri­aa­lit ja työ­me­ne­tel­mät ovat oikeat. Sitä kun ei miten­kään pys­ty tar­kas­ta­maan enkä tie­dä yhtään “luo­tet­ta­vaa kat­to­ra­ken­ta­jaa”. Jos tie­täi­sin täl­lai­sen, niin tilan­ne oli­si taas eri.

  123. Vihe­rins­si: Tämä pitää paik­kan­sa, ja täs­sä suh­tees­sa ehkä nuo remont­tie­si­mer­kit ovat osit­tain huo­no­ja (kos­ka moni pitää raken­ta­mi­ses­ta). Tämä ei kui­ten­kaan pois­sul­je sitä, ettei­kö löy­tyi­si aika mon­ta ihmis­tä, jot­ka mie­lel­lään ulkois­tai­si­vat imu­roin­nin, arki­sen ruu­an­lai­ton tai pyykinpesun.

    Asi­aa­han voi mita­ta myös teke­mi­ses­tä pitä­mi­sel­lä. Joku inho­aa sii­voa­mis­ta tai ruu­an­lait­toa yli kai­ken, toi­nen taas kokee ne pal­kit­se­va­na työn­te­ko­na. Talou­den pitäi­si mah­dol­lis­taa se, 

    Nyky­ään pyykinpesun,siivouksen jopa ruu­an­lai­ton voi ulkois­taa ja ostaa palveluna.

    Paluu sata vuot­ta sit­ten val­lin­nee­seen tilan­tee­seen edel­lyt­tää, että asun­nos­sa­si on tilaa palveluväelle.

    Kes­kei­nen syy vuo­si­sa­ta sit­ten val­lin­nee­seen pal­ve­lus­vä­ki­kult­tuu­riin oli, että pal­kan pääl­le työ­nan­ta­ja jär­jes­ti asun­non, ruu­an , ter­vey­den­hoi­don etc

    Näin oli esim Indo­ne­sias­sa, jos­sa käy­tim­me palvelijoita.

    Kulu oli siis sata vuot­ta sit­ten­kin muu­ta kuin pelk­kä palkka

    1. Meil­lä pyy­kin­pe­su, osin ruu­an­lait­to ja sii­vous on ulkois­tet­tu. Pyy­kin­pe­sua var­ten on pesu­la, minä suun­taan koh­ta pai­kal­li­seen lou­nas­kup­pi­laan ja per­jan­tai­na tulee sii­voo­ja. Mikään näis­tä ei vaa­di lisä­ne­liöi­tä vaan vähen­tää neliö­li­den tar­vet­ta (pyy­kin­pe­su). Täl­lai­nen on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta vain kau­pun­gis­sa, jos­sa pesu­la on naa­pu­ri­kort­te­lis­sa samoin kuin se lou­nas­kup­pi­la­kin. Sii­voo­ja on suo­ma­lai­nen yrit­tä­jä, pesu­la ja lou­nas­ra­vin­toa maa­han­muut­ta­jien tar­joa­mia palveluja.

  124. Lii­an van­ha: Nyky­ään pyykinpesun,siivouksen jopa ruu­an­lai­ton voi ulkois­taa ja ostaa palveluna.

    Kyl­lä voi, mut­ta niis­tä tule­va vero­kii­la on sel­lai­nen, että tun­ti­mää­räl­lä mitat­tu­na taval­li­sel­le pal­kan­saa­jal­le ruu­an­lait­toa lukuu­not­ta­mat­ta muut pal­ve­lut ovat luksustuotteita.

    Ruu­an­lai­tos­sa syn­tyy skaa­la- ja eri­kois­tu­mi­se­tua. Sii­voa­mi­ses­sa sitä syn­tyy pal­jon vähem­män (ammat­ti­lai­nen ei sii­voa kovin pal­jon nopeam­min kuin taval­li­nen tal­laa­ja, eikä ammat­ti­lai­sel­la ole ihmeel­li­siä lait­tei­ta nopeut­ta­maan työ­tä). Pyy­kin­pe­sus­sa pesu­la sel­vi­ää vähem­mäl­lä ajan­käy­töl­lä, mut­ta sit­ten taas logis­tiik­ka vie lisäaikaa.

    Lii­an van­ha: Paluu sata vuot­ta sit­ten val­lin­nee­seen tilan­tee­seen edel­lyt­tää, että asun­nos­sa­si on tilaa palveluväelle.

    Pal­ve­lus­kun­ta tar­vit­see tilaa ja mui­ta resurs­se­ja, eikä se ole mikään rea­lis­ti­nen suun­ta men­nä. Mut­ta jos kotia­pu saa­puu kel­lo 8 ja pois­tuu kel­lo 11.30, niin ei kai sii­nä tar­vi­ta mitään lisätiloja?

  125. Vihe­rins­si: Kyl­lä voi, mut­ta niis­tä tule­va vero­kii­la on sel­lai­nen, että tun­ti­mää­räl­lä mitat­tu­na taval­li­sel­le pal­kan­saa­jal­le ruu­an­lait­toa lukuu­not­ta­mat­ta muut pal­ve­lut ovat luksustuotteita.

    Kysy­mys on myös sii­tä, mis­tä halu­taan mak­saa. Se, että koto­na käy sii­voo­ja kak­si ker­taa kuu­kau­des­sa kol­me tun­tia ker­ral­laan mak­saa (koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen jäl­keen) vähem­män kuin se, että koto­na on yksi hen­ki­lö, joka polt­taa askin tupak­kaa päi­väs­sä. Kui­ten­kaan tupak­kaa ei ylei­ses­ti pide­tä luksustuotteena.

  126. Olet­ko ylpeä itses­tä­si esit­täes­sä­si kun­nioi­tet­tu­na vai­kut­ta­ja­na ja kan­san­edus­ta­ja­na täy­sin perät­tö­miä tie­to­ja köy­hien tulo­ta­sos­ta. Onko sinun ideo­lo­gia­si mukais­ta vahin­goit­taa ja mus­ta­maa­la­ta yleen­sä kan­ta­väes­töön kuu­lu­via syr­jäy­ty­nei­tä (sai­rai­ta, työt­tö­miä, mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sia, työ­ky­vyt­tö­miä 90- luvun laman jäl­ki­hoi­don uhre­ja) ihmi­siä? Onko vih­reän polii­ti­kon perus­o­mi­nai­suus misant­ro­pia kan­ta­väes­töä koh­taan?. Esi­tät täy­sin mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sia luku­ja fak­toi­na. Voit­ko ystä­väl­li­ses­ti tar­kis­taa läh­tee­si jat­kos­sa, täs­sä jutus­sa on link­ki las­ku­riin (KELA) jos­ta voit tar­kis­taa ettei kukaan kan­ta­väes­töön kuu­lu­va saa yhdis­tel­mää 477e /kk elin­kus­tan­nuk­siin + 650€ /kk vas­tik­keen mak­sa­mi­seen (pois lukien moni­lap­si­set per­heet) , jos sai­si pakot­tai­si viran­omai­set välit­tö­mäs­ti muut­ta­maan edul­li­sem­paan asun­toon. Lisäk­si kos­kaan ei asu­mis­tu­ki ole kuin 80% tosia­sial­li­sis­ta asu­mis­kus­tan­nuk­sis­ta. Ainoas­taan ruh­ti­naal­li­ses­ta toi­meen­tu­lo­tues­ta pää­se­vät naut­ti­maan maa­han­muut­ta­jat joil­ta ei kos­kaan tar­kis­te­ta tiliot­tei­ta tai edes mat­kus­tus­asia­kir­jo­ja per­he­suh­teis­ta puhu­mat­ta­kaan. Kadul­la seu­ra­tes­sa­ni arki­sin päi­vit­täi­sos­tok­sil­la eri hen­ki­löi­tä, huo­maan usein kuin­ka maa­han­muut­ta­ja nai­nen (soma­li) käve­lee 700€ arvoi­nen Sam­sung äly­pu­he­lin pos­keen tei­pat­tu­na ja saat­taa puhua esim. ulko­mail­le suku­lai­sil­leen 3 tun­tia yhtä soit­toa. Soma­lit kyke­ne­vät välit­tä­mään suku­lai­sil­leen erit­täin kal­lii­den elin­kus­tan­nus­ten maas­sa (Suo­mi) 600.000€ / vuo­si pelk­kää tukea, siis saa­des­saan Suo­mes­sa toi­meen­tu­lo­tu­kea. Siis kaik­kien elin­kus­tan­nus­ten jäl­keen vie­lä lähet­tä­vät vuo­si­ta­sol­la mer­kit­tä­vän mää­rän tukea koti­maa­han­sa. Työs­sä­käy­vät taval­li­set veron­mak­sa­jat tämän kai­ken, kuten kan­san­edus­ta­jien, polii­ti­koi­den ja vir­ka­mies­ten pal­kat kus­tan­ta­vat. Sosi­aa­lia­lan “kuk­ka­hat­tu­tä­tien” mant­ra on ollut jul­ki­lausut­tu lähin­nä viher­va­sem­mis­ton (SDP, Vihr, Vas) vai­kut­ta­jien toi­mes­ta “tar­koi­tuk­sem­me toi­meen­tu­lo­tuel­la on korot­taa maa­han­muut­ta­jien sosie­ko­no­mis­ta ase­maa kes­ki­mää­räi­sen Suo­ma­lai­sen pal­kan­saa­jan tulo­ta­sol­le” (2900€/KK) täs­sä vih­rers­ta­li­nis­tit ovat kiis­tä­mät­tä onnis­tu­neet. Eikö kan­san­edus­ta­jan perus­tai­tai­toi­hin kuu­lu tun­tea Suo­men perus­tus­la­ki edes aut­ta­vas­ti vai onko puo­lue­po­liit­ti­sen jär­jes­tel­män mie­les­tä Perus­tus­la­ki nk.”kuollut kir­jain” ettei sitä edes tar­vit­se noudattaa.
    Läh­de­luet­te­lo: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081217358214_uu.shtml http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013072517292468_uu.shtml
    http://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/tulottomia-kotitalouksia-on-jo-yli-20–000?redirect=http%3A%2F%2Fwww.kela.fi%2Fajankohtaista-henkiloasiakkaat%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_bXQwrAFx2FGH%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn‑2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D3
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Toimeentulotuki

  127. Kepa: Kysy­mys on myös sii­tä, mis­tä halu­taan mak­saa. Se, että koto­na käy sii­voo­ja kak­si ker­taa kuu­kau­des­sa kol­me tun­tia ker­ral­laan mak­saa (koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen jäl­keen) vähem­män kuin se, että koto­na on yksi hen­ki­lö, joka polt­taa askin tupak­kaa päi­väs­sä. Kui­ten­kaan tupak­kaa ei ylei­ses­ti pide­tä luksustuotteena. 

    Yhden uuden kan­sa­nau­ton hin­nal­la ostaa mel­ko mon­ta Lousy viut­to­nin väs­kyä, mut­ta sil­ti sitä väs­kyä pide­tään luksuksena.

  128. Vihe­rins­si: …Min­kä­lai­sia pro­sent­te­ja ajat­te­lit näi­hin mai­nit­se­mii­si (tulo­ve­ro, kiin­teis­tö­ve­ro, auto­ve­ro, perintövero)?…

    Koh­tuul­lis­ta ja lep­pois­ta elä­mää viet­tä­väl­lä kes­ki­tu­loi­sel­la kes­ki­luok­kai­sel­la suo­men kan­sa­lai­sel­la jää nyky­ve­ro­tuk­sel­la vält­tä­mät­tö­mien meno­jen jäl­keen jäl­jel­le noin puo­let tulois­ta. Sii­tä voi kukin läh­teä las­ke­maan sopi­via korotuksia.

    Täl­lä het­kel­lä se toi­nen puo­li jää käy­tet­tä­väk­si kaik­keen vähem­män vält­tä­mät­tö­mään. Samal­la kun yhteis­kun­ta vel­kaan­tuu kym­me­ni­sen mil­jar­dia vuo­des­sa, Lapin­lah­den sai­raa­laa ei ole varaa kor­ja­ta vaan se rapis­tuu pys­tyyn, thai­maa­lai­set poi­mi­vat meil­le mus­ti­kat tai uuteen las­ten­sai­raa­laan yri­te­tään kerä­tä lahjoituksia.

    Jos yksi­lö on tyy­ty­väi­nen elä­mään­sa eikä halua kerä­tä enem­pää rahaa sääs­töön, voi vähen­tää työn­teon puo­leen nor­maa­lis­ta 40 viik­ko­tun­nis­ta. Jos vero­tus oli­si hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan edel­lyt­tä­mäl­lä tasol­la, töi­tä pitäi­si teh­dä vas­taa­vas­ti enem­män. Peli­va­raa on run­saas­ti, kun ero riit­tä­vän hyvin­voin­nin tuot­ta­vaan bkt:hen on niin­kin suu­ri kuin se tänä­kin päi­vä­nä vie­lä kes­ki­tu­loi­sel­la on.

    Har­va ajat­te­lee talout­taan koh­tuul­lis­ten meno­jen kaut­ta. Sen sijaan kaik­ki se han­ki­taan, mihin suin­kin on varaa. Ja sit­ten ver­tail­laan poru­kal­la työ­pai­kan kah­vi­pöy­däs­sä, mon­ta­ko loma­päi­vää jäi kesä­lo­man jäl­keen vie­lä käyttämättä.

    Sehän sopii näil­le Mat­ti Vuo­rioil­le, joil­le rahan mää­rä on itsei­sar­vo. Ja muka­na seu­raa kuu­liai­ses­ti lau­ma yksi­lö­kes­kei­siä kyky­puo­lu­een jäse­niä. Ja lopul­ta se kes­ki­tu­loi­nen perus­in­si­nöö­ri­kin on tyy­ty­väi­nen, kun pää­see taas tur­val­li­ses­ti koko päi­väk­si päi­vä­hoi­toon työ­pai­kal­leen, sii­nä kuin per­heen pie­nin tarhaan.

    Mut­ta kat­sel­laan nyt, kau­an­ko se 10 mil­jar­dia vuo­des­sa vie­lä lai­na­mark­ki­noil­ta irtoaa.

  129. Vihe­rins­si: Kyl­lä voi, mut­ta niis­tä tule­va vero­kii­la on sel­lai­nen, että tun­ti­mää­räl­lä mitat­tu­na taval­li­sel­le pal­kan­saa­jal­le ruu­an­lait­toa lukuu­not­ta­mat­ta muut pal­ve­lut ovat luksustuotteita.

    Ruu­an­lai­tos­sa syn­tyy skaa­la- ja eri­kois­tu­mi­se­tua. Sii­voa­mi­ses­sa sitä syn­tyy pal­jon vähem­män (ammat­ti­lai­nen ei sii­voa kovin pal­jon nopeam­min kuin taval­li­nen tal­laa­ja, eikä ammat­ti­lai­sel­la ole ihmeel­li­siä lait­tei­ta nopeut­ta­maan työ­tä). Pyy­kin­pe­sus­sa pesu­la sel­vi­ää vähem­mäl­lä ajan­käy­töl­lä, mut­ta sit­ten taas logis­tiik­ka vie lisäaikaa.

    Pal­ve­lus­kun­ta tar­vit­see tilaa ja mui­ta resurs­se­ja, eikä se ole mikään rea­lis­ti­nen suun­ta men­nä. Mut­ta jos kotia­pu saa­puu kel­lo 8 ja pois­tuu kel­lo 11.30, niin ei kai sii­nä tar­vi­ta mitään lisätiloja?

    Jos­sa­kin se pal­ve­li­ja asuu ja las­kut­taa asu­mi­sen , kul­ke­mi­sen ja odo­tusa­jat veloitushinnoissa

    Täs­sä­hän on aina muis­tel­tu hyvää van­haa aikaa kun por­va­ris­per­heel­lä oli varaa pitää pal­ve­li­jaa ja palk­kaa mak­set­tiin vain nimelisesti.

    Ja unoh­de­taan autuaasti,että pal­ve­li­ja sai asun­non, ruu­an, ter­vey­den­hoi­don ja kun usein myös van­huu­den turvankin

    Ja töi­tä nämä pii­at teki­vät 16 tun­tia päi­väs­sä 7 päi­vä­nä viikossa.

    Jos­tain syys­tä parem­pi väki­kin halu­aa pala­ta Impi­vaa­raan ja mak­saa tuos­ta kotia­vus­ta hin­nan, jos­ta puut­tu­vat asu­mi­sen, ruu­an, Kul­ke­mi­sen kulut

    Itsel­lä­ni oli pal­ve­li­joi­ta useas­sa maas­sa, esim Indo­ne­sias­sa oli sisäk­kö, joka hoi­ti ruu­an lai­ton, kävi tak­sil­la kau­pas­sa, huo­leh­ti­ve­den ja kaasun.

    Sii­voo­ja pyyk­kä ri sii­vo­si ja pesi pyy­kin, pie­ni­lap­si­ses­sa per­hees­sä sitä riit­ti joka päivälle..

    Las­ten­hoit­ja hoi­ti lapset.

    Puu­tar­hu­ri hoi­ti puutarhan

    Talos­sa oli kak­si var­ti­jaa ja heil­lä vie­lä tuuraaja

    Pääl­le auton­kul­jet­ta­ja ja hieroja.

    Talos­sa asui vii­si pal­ve­li­jaa , joten talos­sa­kin piti olla kokoa

    Kyl­lä täl­le­kin kokoon­pa­nol­le hin­taa ker­tyi vaik­ka oli­vat pie­ni­palk­kai­sia. Onnek­si työ­nan­ta­ja mak­soi osan.

    Pal­ve­lij­ta oli­vat usein sidot­tu­ja taloon eli kun vuo­kra­lai­nen vaih­tui niin pal­ve­lij­ta siir­tyi­vät uuden isän­nän palvelukseen

    Tai pai­kal­li­sil­la oli per­hee­seen sidot­tu­ja pal­ve­li­joi­ta eli pal­ve­li­jat muut­ti­vat per­heen muka­na. Näin pal­ve­li­jat oli­vat usein lähes per­heen jäseniä.

    Tie­tys­ti irto­pal­ve­li­joi­ta­kin oli, mut­ta sidok­set oli­vat vahvoja

  130. Ei mitään 1100€ saa kukaan. Vaan jos vuo­kra on 650€ niin asu­mis­tu­kea saa aina 80% vuo­kras­ta eli 520€ jon­ka lopun osuu­den 130€ jou­tuu mak­sa­maan itse tuos­ta 470 euros­ta. eli täl­löin sai­si vajaan ton­nin. Jos­ta mel­kein koko raha menee kal­lii­seen vuo­kraan ja elä­mi­seen jää muu­ta­ma satanen. 

    Tytöt­tö­miä pako­te­taan jo kai­ken­lai­seen 9€/päivä +työ­mark­ki­na­tu­ki työ­hön karens­sin uhal­la. Joka on jo nyt joh­ta­nut sii­hen tilan­tee­seen, että on alet­tu ket­jut­ta­maan työt­tö­miä eikä iki­nä pal­ka­ta ketään kun­non palkalla.
    Eli kun edel­li­sen har­joit­te­li­jan sopi­mus päät­tyy. Ote­taan taas työ­tön har­joit­te­li­ja tilal­le. Toi­mien­tuel­la työs­ken­te­ly joh­tai­si vie­lä pahem­paan ilmais­työ­voi­man käyt­töön eli fir­moi­hin jot­ka ei kos­ka­kaan palk­kaa ketään ja ottaa työt­tö­män aina toi­mien­tuel­la ja työt­tö­myys­tuel­la töi­hin. Täl­lä menol­la koh­ta kaik­ki alai­set työs­ken­te­lee toi­men­tuel­la tai työt­tö­myys­tuel­la ja vaan joh­ta­jat saa kun­non palk­kaa? Tätä­kö haluatte?

    1. Jus­si.
      Sot­ket asu­mis­tuen ja tomeen­tu­lo­tuen. Toi­meen­tu­lo­tu­ki mak­saa asu­mis­kus­tan­nuk­set sata­pro­sent­ti­ses­ti, ellei­vät ne yli­tä kun­nan sie­to­ra­jaa, mikä on Hel­sin­gis­sä noin 650 euroa kuussa.

  131. Jari Ven­to: Onko vih­reän polii­ti­kon perus­o­mi­nai­suus misant­ro­pia kan­ta­väes­töä kohtaan?

    10 000 soma­lia ei ole aiheut­ta­nut mei­dän ongel­miam­me Suomessa.

    10000 soma­lia on 0,2 % suomalaisista. 

    Sosi­aa­lia­lan “kuk­ka­hat­tu­tä­tien” mant­ra on ollut jul­ki­lausut­tu lähin­nä viher­va­sem­mis­ton (SDP, Vihr, Vas) vai­kut­ta­jien toi­mes­ta “tar­koi­tuk­sem­me toi­meen­tu­lo­tuel­la on korot­taa maa­han­muut­ta­jien sosie­ko­no­mis­ta ase­maa kes­ki­mää­räi­sen Suo­ma­lai­sen pal­kan­saa­jan tulotasolle”
    Tus­kin­pa vaan “kuk­ka­hat­tu­tä­tien” tar­koi­tuk­se­na on korot­taa toi­meen­tu­lo­tuen­saa­jan elin­ta­so kokoai­kai­sen työs­sä­käy­vän suo­ma­lai­sen työn­te­ki­jän tasol­le. Suh­teel­lis­ta köy­hyyt­tä tar­koit­ti­vat, varmaankin.

    Suh­teel­lis­ta köy­hyyt­tä on vähen­net­tä­vä, kos­ka ihmi­nen on lau­mae­läin ja halu­aa tul­la koh­del­luk­si kuten mui­ta­kin kohdellaan. 

    Parem­min­voin­ti­val­tios­sa, jos­sa Homo Kokoo­muxicus (vrt. Homo Sovie­ticus) ei ver­tai­le omia ansio­tu­lo­jaan mui­den ansio­tu­loi­hin (yksi­lö pel­käs­tään ver­tai­lee että minul­la menee Parem­min kuin ennen), siel­lä on suh­teel­li­nen köy­hyys rat­kais­tu aivo­ki­rur­gi­sin tms. menetelmin.

  132. Sot­ket asu­mis­tuen ja tomeentulotuen.”

    Siis ennen toi­men­tu­lo­tuen nor­min koro­tus­ta toi­meen­tu­lo­tu­ki + asu­mis­tu­ki kat­toi koko­nai­suu­des­saan vuo­kran jos vuo­kra ei ylit­tä­nyt kun­nan sie­to­ra­jaa. Mut­ta nyt on toi­sin esim. yksi­ne­lä­vän työ­mark­ki­na­tu­ki­lai­sen tapauk­ses­sa, kun työ­mark­ki­na­tuen net­to on enem­män kuin toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­mi, niin nyt mak­saa vuo­kras­ta myös toi­meen­tu­lo­tuen saa­ja työmarkkinatuestaan. 

    Esim. minun vuo­kra-asun­non 45 m² vuo­kra 460 € jakaan­tuu nyt suu­rin­piir­tein näin :

    1)työmarkkinatuesta mak­san 42 € vuokran-antajalle
    2)asumistuki 290 € vuokranantajalle
    3)toimeentulotukena vuo­kras­ta 125 € vuokranantajalle

    Siis hyvin-hyvin har­vois­sa tapauk­sis­sa sos­su mak­saa vuo­kran 100%:sti.

    1. Taval­li­nen tek­nik­ko. Sot­ket nyt kak­si asi­aa. Toi­meen­tu­lo­tuen nor­mi takaa, että sinul­le kor­va­taan vuo­kra tulon­siir­roil­la sata­pro­sent­ti­ses­ti. , on se vuo­kra 460 tai 560 euroa. Kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki on vii­me­si­jai­nen tuki, sii­tä vähen­ne­tään ensin kaik­ki muut tuet. Niin­pä sinun kan­nal­ta­si on aivan saman teke­vää, pal­jon­ko saat työ­mark­kia­tu­kea, kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki mak­saa aina loput.

  133. Niin­pä sinun kan­nal­ta­si on aivan saman teke­vää, pal­jon­ko saat työ­mark­kia­tu­kea, kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki mak­saa aina loput.”

    No noin­han se on. Nol­la­tu­loil­la voi saa­da täy­den asu­min­tuen mut­ta toi­meen­tu­lo­tuen nor­mia hyvin toden­nä­köi­ses­ti alen­ne­taan 40% jos on itse aiheut­ta­nut työ­mark­ki­na­tuen menetyksen.

  134. Kal­le:
    Ongel­ma ei ole niin­kään vas­tik­keel­li­nen vai vas­tik­kee­ton sosi­aa­li­tur­va, vaan se että sosi­aa­li­tur­vam­me on täl­lä het­kel­lä reip­paas­ti yli kan­sa­kun­nan kantokyvyn.

    Lisä­tään­pä vie­lä, että kan­to­ky­vyn ylit­tää myös yli­suu­ri jul­ki­nen sek­to­ri. Sosi­aa­li­tur­va kes­tää vaik­ka saman­tien 100 000 työ­tön­tä lisää, jos kyse on jul­ki­sen sek­to­rin 2500–9000€/kk tie­naa­via, tur­hal­la lain­sää­dän­nöl­lä ja pik­ku­ky­lien hal­lin­to­him­me­leil­lä tar­peel­li­sek­si teh­tyä väkeä. Tätä taus­taa vas­ten esi­mer­kik­si kun­ta­uu­dis­tus oli­si kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta aivan älyt­tö­män tär­keä asia saat­taa tehok­kaas­ti lop­puun asti. Kun­nan­ta­lo 10 kilo­met­rin välein on pahin­ta haaskausta!

  135. Kal­le: asu­mis­tuen pois­ta­mi­nen saman tien ei vai­ku­ta kenen­kään elämään. 

    kuin­ka vie­raan­tu­nut voi­kaan olla todel­li­ses­ta elämästä…

  136. Sylt­ty: Yhden uuden kan­sa­nau­ton hin­nal­la ostaa mel­ko mon­ta Lousy viut­to­nin väs­kyä, mut­ta sil­ti sitä väs­kyä pide­tään luksuksena.

    Liit­tyy var­maan pit­käl­ti sii­hen, mitä oman kor­vaa­van tuot­teen teke­mi­nen tai osta­mi­nen maksaa.

  137. Kim­mo Kau­tio:
    ‘snip’
    Kun­nan­ta­lo 10 kilo­met­rin välein on pahin­ta haaskausta!

    Eikös noin monen kun­nan­ta­lon raken­ta­mi­nen oli­si elvytystä?

  138. ano­nyy­mi: Liit­tyy var­maan pit­käl­ti sii­hen, mitä oman kor­vaa­van tuot­teen teke­mi­nen tai osta­mi­nen maksaa.

    Tus­kin­pa liit­tyy. Aina­kin itse pys­tyn pais­ta­maan lähes yhtä hyviä pih­ve­jä kuin luk­sus­ra­vin­to­lois­sa pais­te­taan ihan mur­to-osal­la ravintolahinnasta.

    Luk­sus­ta on erit­täin kal­lis tava­ra, joka ei ole miten­kään vält­tä­mä­tön joka­päi­väi­ses­sä elä­mäs­sä mut­ta joka on kum­min­kin kivaa olla ole­mas­sa. Eli sel­lai­nen tuo­te, mihin nor­mi­kan­sa­lai­nen ei raho­jaan käy­tä. Esi­mer­kik­si 100e mak­sa­va päi­väl­li­nen, 1000e mak­sa­va käsi­lauk­ku ja 100 000 euroa mak­sa­va auto.

  139. Mik­si nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro ei nouse vaih­toeh­to­na edes kun­nol­la kes­kus­te­luun? Siis oikea sel­lai­nen, ei kan­sa­lais­palk­ka. Ero ei ole vain semant­ti­nen. Perus­te­lu­na käy­te­tään (Osmo­kin on tain­nut jos­kus käyt­tää?) että se edel­lyt­täi­si tasaveroa. 

    Tasa­pro­sent­ti on var­maan tar­peen pie­nis­sä tulo­luo­kis­sa, heti mak­sa­val­le puo­lel­le siir­ryt­täes­sä. Muu­ten tulo­lou­kut ja moti­vaa­tio-ongel­mat säi­lyi­si­vät. Mut­ta ker­to­kaa joku minul­le, mik­sei vero­pro­sen­tis­sa voi myö­hem­min tulo­jen kas­vaes­sa olla esi­mer­kik­si kah­ta porrasta? 

    En aja NIT:tä kuin käär­met­tä pys­syyn, mut­ta haluai­sin kuul­la edes kun­nol­lis­ta, lop­puun saak­ka aja­tel­tua argu­men­toin­tia asias­ta. Taa­tun mini­mi­tu­lon suu­ruus ja se, mitä mui­ta tuki­muo­to­ja säi­ly­tet­täi­siin, oli­si sit­ten mie­tit­tä­vä myö­hem­min, kun­han NIT otet­tai­siin edes vaka­vas­ti analysoitavaksi.

    Yksi (ei ainoa) NIT:in plus­sa on tämä: jon­kun ilmoit­taes­sa verot­ta­jal­le siir­ty­vän­sä veron­mak­sa­jas­ta tulon­siir­ron saa­jak­si, saa­daan samal­la tie­to muil­le viran­omai­sil­le. Ja aina­kin nuor­ten hen­ki­löi­den koh­dal­la voi­daan aloit­taa akti­voin­ti­toi­met. En tar­koi­ta kyykytystä. 

    Kan­sa­lais­pal­kal­la voi maa­ta soh­val­la vuo­si­kau­det kenen­kään huo­maa­mat­ta, ellei jotain muu­ta kaut­ta jää byro­kraat­tien haa­viin. Ja ker­ran vie­lä: siis en tar­koi­ta, että NIT:in saa­ma­puo­lel­le siir­ty­nei­tä alet­tai­siin joten­kin simputtaa. 

    Sekin hyö­ty nega­tii­vi­ses­ta tulo­ve­ros­ta oli­si, että tie­det­täi­siin parem­min, kuin­ka pal­jon ihmi­siä mis­sä­kin elä­män­ti­lan­tees­sa on. Nyt hei­tä kato­aa tilas­toin­nin tavoit­ta­mat­to­miin. Kan­sa­lais­pal­kan toteut­ta­mi­nen sumen­tai­si kuvan totaa­li­ses­ti, ellei sii­hen kyt­ket­täi­si joi­tain aivan uusia seu­ran­ta­me­ne­tel­miä. Itse asias­sa kan­sa­lais­palk­ka saat­tai­si tuo­da enem­män kyt­täys­hen­keä kuin NIT, ellei ihmi­siä sit­ten jätet­täi­si oman onnen­sa nojaan kan­sa­lais­pal­kan varaan.

  140. Itsel­le ei tuo­ta mitään ongel­maa teh­dä kou­lu­tus­ta­ni vas­taa­vaa (olen FM) työ­tä ilman var­si­nais­ta palk­kaa. Suo­mes­sa tämä on käy­tän­nös­sä muu­ta­maa kuu­kaut­ta lukuun otta­mat­ta mahdotonta.
    Olen toden­nut, että perus­päi­vä­ra­ha sekä asu­mis­tu­ki ovat yhdes­sä riit­tä­viä ja val­mis­tu­mi­sen jäl­keen tämä on suo­ras­taan juh­laa ver­rat­tu­na opin­to­tu­keen (eikä minul­la ole halua per­heen perus­ta­mi­seen, sosi­aa­li­seen seu­rus­te­luun tmv). Työ­ko­kei­lui­hin ei minul­la tai­da enää olla mahdollisuuksia…

    Täs­tä tul­laan­kin sii­hen, että TES sot­kee yksi­lön vapaut­ta olla “ali­pal­kat­tu­na”, jos niin tah­too. Yrit­tä­mi­nen on pal­jon ris­kialt­tiim­paa kuin olla työttömänä.

    Olen ihan tosis­sa­ni ja val­mis koh­dal­ta­ni täy­teen vas­tik­keel­li­suu­teen. Tie­tys­ti olen val­mis vas­taa­not­ta­maan oikean­kin työ­pai­kan, mut­ta sen etsi­mi­nen ei oikein moti­voi sen enem­pää kuin vaik­ka­pa työkokeilut.

  141. Työ­tön:
    Täs­tä tul­laan­kin sii­hen, että TES sot­kee yksi­lön vapaut­ta olla “ali­pal­kat­tu­na”, jos niin tah­too. Yrit­tä­mi­nen on pal­jon ris­kialt­tiim­paa kuin olla työttömänä.

    Kan­nat­taa kokeil­la näi­tä työ­osuus­kun­tia, jois­sa osuus­kun­nan kaut­ta las­kut­ta­mal­la yrit­tä­jä kie­pau­te­taan­kin palkansaajaksi.

  142. Sylt­ty: Aina­kin itse pys­tyn pais­ta­maan lähes yhtä hyviä pih­ve­jä kuin luk­sus­ra­vin­to­lois­sa pais­te­taan ihan mur­to-osal­la ravintolahinnasta.

    Niin­pä. Luksusta.

  143. Vihe­rins­si: Tämä ei kui­ten­kaan pois­sul­je sitä, ettei­kö löy­tyi­si aika mon­ta ihmis­tä, jot­ka mie­lel­lään ulkois­tai­si­vat imu­roin­nin, arki­sen ruu­an­lai­ton tai pyykinpesun.

    Nois­ta kol­mes­ta sanoi­sin imu­roin­nin ole­van sel­lai­nen, jon­ka ulkois­ta­mi­ses­sa minus­ta on mitään jär­keä. Pyy­kin­pe­sun ulkois­ta­mi­nen niin, että vie pyy­kit pesu­laan ja hakee ne siel­tä, kun ne ovat val­mii­na, vie minus­ta enem­män vapaa-aikaa kuin se, että panee pyy­kit pesu­ko­nee­seen, ripus­taa kui­vu­maan ja sit­ten viik­kaa kaappiin. 

    Arki­sen ruu­an­lai­ton ulkois­ta­mi­nen siten, että ostaa eines­ruo­kaa, on ehkä joten­kin perus­tel­tua ajan­sääs­töä, mut­ta tätä ei oikein voi kut­sua pal­ve­lun kulut­ta­mi­sek­si. Sen sijaan jos menee ravin­to­laan syö­mään, jou­tuu istu­maan peu­ka­loi­ta pyö­ri­tel­len sen ajan, kun joku kok­kaa sen ruu­an. Samas­sa ajas­sa oli­si koto­na pys­ty­nyt itse sen teke­mään. Tämä siis kos­kien päi­väl­lis­tä. Lou­nas on tie­ten­kin työs­sä käy­vil­lä sel­lai­nen, jos­sa ei juu­ri ole vaih­toeh­to­na omaa ruu­an­lait­toa. Ravin­to­las­sa käyn­ti on toki perus­tel­tua sil­loin, kun halu­aa syö­dä sel­lais­ta ruo­kaa, johon omat tai­dot eivät rii­tä, mut­ta ammat­ti­ko­kin kyl­lä­kin. Täs­sä on kui­ten­kin minus­ta vähän eri asias­ta kyse kuin ulkoistamisesta. 

    Nois­ta kol­mes­ta siis imu­roin­nin ulkois­ta­mi­nen on sel­lai­nen, että sii­nä oikeas­ti jäi­si itsel­le enem­män aikaa, jos saa ulko­puo­li­sen sen rahal­la tekemään.

    1. Pyy­kin­pe­sun ulkois­ta­mi­nen niin, että vie pyy­kit pesu­laan ja hakee ne siel­tä, kun ne kui­vaa­mi­nen vie koh­tuut­to­mas­ti tilaa. ovat val­mii­na, vie minus­ta enem­män vapaa-aikaa kuin se, että panee pyy­kit pesu­ko­nee­seen, ripus­taa kui­vu­maan ja sit­ten viik­kaa kaappiin. 

      Riip­puu sii­tä, asuu­ko kau­pun­gis­sa vai maalla.Kaupungissa pesu­la on yleen­sä lähel­lä. Meil­lä pese­te­tään vain laka­nat, kos­ka niiden

  144. Samu­li Saa­rel­ma:Sen sijaan jos menee ravin­to­laan syö­mään, jou­tuu istu­maan peu­ka­loi­ta pyö­ri­tel­len sen ajan, kun joku kok­kaa sen ruuan.

    Pitää toki paik­kan­sa vähän parem­mas­sa ravin­to­las­sa, mut­ta jos hakee pika­ruo­kaa, gril­li­ruo­kaa, käy lou­nas­ra­vin­to­las­sa (on niis­sä jois­sa­kin lou­nas­ta viel kel­lo 16 jäl­keen) tai pit­san niin sen saa todel­la pikai­ses­ti. Esi­merkk­si ABC:llä tai­taa olla lou­nas­ruo­ka mel­ko myö­häään tar­jol­la, sin­ne voi kävel­lä suoraan.

    Lisäk­si pris­mat ja cit­ta­rit tai­ta­vat nyky­ään jo myy­dä val­mii­ta ruo­kia, eli aina­kin gril­li­ka­naa ja loh­ta löy­tyy sekä myös peru­na­muusia ja mui­ta perus­ruo­kia. Ei siis einek­siä vaan pai­kal­la valmistettua.

    Lou­nas on tie­ten­kin työs­sä käy­vil­lä sel­lai­nen, jos­sa ei juu­ri ole vaih­toeh­to­na omaa ruuanlaittoa.

    Häh? Mel­kein jokai­ses­sa toi­mis­tos­sa jos­sa olen työs­ken­nel­lyt, nor­mi­ta­pa on omat eväät ja har­vi­nai­sem­paa käy­dä lou­naal­la. Täl­löin ruo­ka tie­ten­kin lai­te­taan jo edel­li­se­nä päivänä.

  145. Samu­li Saa­rel­ma: Sen sijaan jos menee ravin­to­laan syö­mään, jou­tuu istu­maan peu­ka­loi­ta pyö­ri­tel­len sen ajan, kun joku kok­kaa sen ruu­an. Samas­sa ajas­sa oli­si koto­na pys­ty­nyt itse sen tekemään.

    Noin se yleen­sä on. Jois­tain suh­teel­li­sen hyvis­tä­kin ravin­to­lois­ta voi tila­ta ja nämä saa aina­kin nou­det­tua jos ei kul­je­tuk­sel­la, mut­ta eipä tuol­la­kaan vält­tä­mät­tä pal­jon voita.

  146. Samu­li Saa­rel­ma: …jos menee ravin­to­laan syö­mään, jou­tuu istu­maan peu­ka­loi­ta pyö­ri­tel­len sen ajan, kun joku kok­kaa sen ruuan. 

    Tämä pitää paik­kan­sa sil­loin kun ravin­to­la­syö­mi­nen aja­tel­laan nime­no­maan ener­gian ja ravin­toai­nei­den siir­tä­mi­se­nä omaan aineen­vaih­dun­taan kulu­tet­ta­vak­si, jol­loin pää­pai­no on kalo­ri­mää­ril­lä, hin­ta­suh­teel­la ja tank­kauk­sen nopeudella.

    Usein ravin­to­laan men­nään toki myös viet­tä­mään aikaa ja ruu­an val­mis­tu­mis­ta odo­tel­les­sa on jois­sain vie­rais­sa rap­pio­kult­tu­reis­sa tapa­na naut­tia mm. alku­pa­lo­ja, ape­ri­tii­ve­ja ja pöy­tä­kump­pa­nien seurasta.

    Mut­ta se onkin sitä ylel­li­syyt­tä, pröys­täi­lyä ja väli­me­rel­lis­tä hömp­pää johon monil­la ei Suo­mes­sa ole varaa.

  147. Oli­si syy­tä kes­kus­tel­la myös otsi­kol­la “Hyvin­voin­ti­val­tios­sa elämisestä/menestymisestä/rikastumisesta/olemisesta vastikkeellisempaa”.

    Yhteis­kun­tam­me nykyi­sen täy­sin kes­tä­mät­tö­män kes­tä­mät­tö­myys­va­jeen kor­jaa­mi­seen pelk­kä sosi­aa­li­tur­vas­ta sääs­tä­mi­nen ei rii­tä, saa­tik­ka ole oikeudenmukaista.

    Toi­saal­ta, kuten päi­vän Nyt-lii­te­kin kan­nes­saan osu­vas­ti tote­aa: rahaa on. Eli iso osa kan­sa­lai­sis­ta on saa­nut ilman riit­tä­vää vas­ti­ket­ta hau­ka­ta tur­han suu­ren osan yhtei­ses­tä kakusta.

  148. Samu­li Saa­rel­ma: Nois­ta kol­mes­ta sanoi­sin imu­roin­nin ole­van sel­lai­nen, jon­ka ulkois­ta­mi­ses­sa minus­ta on mitään jär­keä. Pyy­kin­pe­sun ulkois­ta­mi­nen niin, että vie pyy­kit pesu­laan ja hakee ne siel­tä, kun ne ovat val­mii­na, vie minus­ta enem­män vapaa-aikaa kuin se, että panee pyy­kit pesu­ko­nee­seen, ripus­taa kui­vu­maan ja sit­ten viik­kaa kaappiin.

    Mut­ta jos se ulkois­ta­mi­nen tar­koit­taa sitä, että joku tulee kotii­si teke­mään noi­ta asioi­ta… Kuin­ka mon­ta euroa tun­ti oli­sit val­mis mak­sa­maan kotitöistä?

    Jos vas­taus ylit­tää työn­te­ki­jän työ­hön liit­ty­vät kus­tan­nuk­set (työ­mat­kat, työ­vaat­teet), niin sil­loin työl­lä on jokin euro­mää­räi­ses­ti nol­lan ylit­tä­vä tuot­ta­vuus. Ja jos sit­ten työt­tö­mis­tä löy­tyy joku, joka kyke­nee näi­hin hom­miin koh­dul­li­sel­la pereh­dy­tyk­sel­lä, kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti hänen kan­nat­tai­si tul­la luok­se­si teke­mään kysei­siä puuhia.

    Voi toki olla, että kysei­sel­le työt­tö­mäl­le löy­tyi­si vie­lä jotain tuot­ta­vam­paa­kin puu­haa kuin vii­ka­ta sinun vaat­tei­ta­si. Se on toki kaik­ki kotiin­päin, mut­ta jo tämä esi­merk­ki riit­tää sii­hen, että kan­san­ta­lou­des­sa oli­si nol­lan ylä­puo­lel­la ole­vaa työtä.

    Ongel­ma­han tulee sii­tä, että jos esi­mer­kik­si koti­työn ylei­nen käy­pä net­to­hin­ta oli­si mak­sa­jan kan­nal­ta 15 €/h ja saa­jan kan­nal­ta sama 15 €/h, niin sil­lä ei syn­ny kaup­po­ja sivu­ku­lu­jen vuok­si. Työt­tö­män kan­nat­taa pysyä koto­na työttömänä.

  149. Koti-isä: Toi­saal­ta, kuten päi­vän Nyt-lii­te­kin kan­nes­saan osu­vas­ti tote­aa: rahaa on. Eli iso osa kan­sa­lai­sis­ta on saa­nut ilman riit­tä­vää vas­ti­ket­ta hau­ka­ta tur­han suu­ren osan yhtei­ses­tä kakusta.

    Tähän kan­nat­taa­kin vas­ta­ta tie­ten­kin sil­lä, että pal­ve­lusek­to­ria ei syn­tyi­si, jot­tei­vät moko­mat por­va­ris­pens­kat sai­si tuh­lat­tua rahaan­sa kans­saih­mis­ten työhön?

  150. Asun­to­po­li­tii­kas­sa pie­ni­palk­kai­set ovat häviä­jiä, kos­ka sosi­aa­li­tur­va nos­taa vuo­kra­ta­soa toi­ses­ta pääs­tä ja omis­tusa­su­mi­sen vero­tu­ki toi­ses­ta päästä.”

    Omis­tu­mi­sa­su­mi­sen vero­vä­hen­ny­soi­keus nos­taa vuo­kria kor­kein­taan var­sin vähän. Se nos­taa asun­to­jen jäl­leen­myyn­ti­hin­to­ja. Mut­ta vuo­kra-asun­to­yh­tiöt ja vuo­kra-asun­to­sää­tiöt hank­ki­vat talon­sa yleen­sä uudis­mark­ki­noil­ta, eivät käy­tet­tyi­nä. Moni vuo­kra-asun­to­yh­tiö ei ole myy­nyt iki­nä yhtään taloa. Ne ovat ns. “ikui­sia omis­ta­jia”, jol­loin vält­tä­vät myös varain­siir­to­ve­ron. Muut kuin yksi­tyi­set ihmi­set omis­ta­vat yli puo­let Suo­men vuo­kra-asun­nois­ta (eli kun­nat, yhtiöt, sää­tiöt, yhdis­tyk­set yms.). Näil­lä on 100 pro­sent­ti­nen vero­vä­hen­ny­soi­keus kor­ko­me­nois­taan ja kai­kis­ta muis­ta menois­taan­kin sii­nä mis­sä yksi­tyi­sih­mi­sil­lä vähen­ny­soi­keu­det ovat pienempiä.

    1. Hel­sin­gis­sä ausn­to­ja oste­taan hyvin pal­jon sijoi­tusa­sun­nok­si ja sijoi­tusa­sun­non vuo­kra on osto­hin­nan funktio.

  151. Jo puhut­taes­sa vas­tik­keel­li­ses­ta sosi­aa­li­tur­vas­ta sii­tä on tulos­sa lii­an byro­kraat­ti­nen, jos­sa joi­den­kin sosi­aa­li­tur­va evät­täi­siin sen vuok­si, että joku viran­omai­nen kat­soi­si hänen kiel­täy­ty­neen tai ole­van yhteistyökyvytön. 

    Sosi­aa­li­tur­van vas­tik­keel­li­suus itses­sään­kin sai­si aikaan vain entis­tä enem­män byro­kra­ti­aa ja kustannuksia. 

    Mikä­lii halu­taan raken­taa jär­jes­tel­mä, jos­sa työt­tö­män pitäi­si teh­dä jotain ansai­tak­seen elan­ton­sa, sys­tee­mi pitäi­si raken­taa yksin­ker­tai­sek­si ja sel­lai­sek­si, ettei viran­omai­nen voi käyt­tää mie­li­val­taa työttömään. 

    Rat­kai­su oli­si seuraavanlainen:

    Kuntien/valtion oli­si laki­sää­tei­ses­ti osoi­tet­ta­va jokai­ses­sa kun­nas­sa kon­kreet­ti­nen paik­ka, jon­ne KUKA TAHANSA työ­ky­kyi­nen ja ‑ikäi­nen voi men­nä, todis­taa hen­ki­löl­li­syy­ten­sä ja teh­dä hänel­le osoi­tet­ta­vaa työ­tä. Mikä­li työ­koh­de oli­si muu­al­la, pai­kas­ta oli­si kul­je­tus työ­maal­le. Kunta/valtio oli­si vel­vol­li­nen tar­joa­maan hen­ki­löl­le hänen halu­tes­saan 80 tun­tia työ­tä kuu­kau­des­sa, vähin­tään 6 tun­nin työ­päi­vis­sä. Täs­tä työs­tä mak­set­tai­siin palk­kaa puo­let kes­ki­pal­kas­ta eli täl­lä het­kel­lä noin 10 euroa tun­ti. Työ­hön tule­van ei tar­vit­si­si olla työ­tön työn­ha­ki­ja, eikä sel­vit­tää, mitä hän muu­ten tekee, onko muu­al­la töis­sä tai ei. Tämä byro­kra­tian yksin­ker­tais­ta­mi­sek­si, kos­ka vain hyvin har­va meni­si teke­mään tuol­la pal­kal­la työ­tä, jos hänel­lä oli­si koko­päi­vä­työ muu­al­la. Työs­tä mas­ket­tai­siin ver­kor­tin mukai­ses­ti veroa, jos ihmi­sel­lä ei oli­si mui­ta tulo­ja niin käy­tän­nös­sä­hän hän tie­nai­si 80 tun­nil­la lähes 800 käteen, kos­ka ei tuos­ta juu­ri palk­ka­tu­lo­na veroa meni­si. Tämä oli­si sää­det­ty lais­sa hätä­apu­työk­si, jos­ta ei mak­set­tai­si työ­nan­ta­jan sivu­ku­lu­ja, eikä se ker­ryt­täi­si eläk­kei­tä tms., vaan oli­si sosi­aa­li­tur­vaa. Viran­omai­sil­la ei oli­si val­taa mil­lään kei­noin evä­tä tätä etuut­ta, riit­tää että ihmi­nen tuli­si pai­kal­le, todis­tai­si hen­ki­löl­li­syy­ten­sä ja toi­mit­tai­si vero­kort­tin­sa sekä teki­si annet­tua työtä. 

    Jär­jes­tel­mään pitäi­si liit­tyä työ­ky­vyt­tö­mien (vajaa­kun­tois­ten) työt­tö­mien osal­ta ehto, että lää­kä­rin­to­dis­tus riit­täi­si osoit­ta­maan työ­ky­vyt­tö­myy­den, jol­loin hen­ki­lö sai­si tämän saman 80 tun­nin etuu­den ilman osal­lis­tu­mis­ta työ­hön. Riit­täi­si, että hän toi­mit­tai­si lää­kä­rin­to­dis­tuk­sen. Näin siis nii­den koh­dal­la, jot­ka ovat vajaa­kun­toi­sia työn­ha­ki­joi­ta, kos­ka kela tai vakuu­tus­yh­tiö ovat evän­neet hei­dän elä­ke­ha­ke­muk­sen­sa tai sai­raus­päi­vä­ra­han­sa. Täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä ei hei­tä enää pitäi­si kiusata.

  152. VALTIOLLE TYÖLLISTÄMISVELVOITE

    Soi­ni­vaa­ran kolum­nin jäl­keen esil­le tul­lut “sos­su tatun” tapaus on kuo­hut­ta­nut aikan­sa medi­aa. Pelot­ta­vin­ta kes­kus­te­lus­sa on se, että yksit­täi­set tapauk­set ilman kun­nol­li­sia taus­to­jen sel­vi­tyk­siä voi­vat pahim­moil­laan joh­taa jopa jär­jes­tel­män muu­tok­siin, ilman muu­tos­ten koko­nais­val­tais­ten vai­ku­tus­ten arvioi­mis­ta ja selvittämistä. 

    Kir­joi­tin ylem­pä­nä sii­tä, miten mie­les­tä­ni mah­dol­li­nen työ­vel­voi­te sosi­aa­li­tur­van vas­tik­keek­si tuli­si jär­jes­tää. Vaik­ka ehdot­ta­ma­ni rat­kai­su on teo­reet­ti­se­na työ­vel­voi­te­mal­li­na oikeas­taan ainoa toi­mi­va ja epä­by­ro­kraat­ti­nen, ei se ole sen kum­mem­min rea­lis­ti­nen, kuten ei muut­kaan työ­vel­voi­te­mal­lit “sos­su-tatu­jen” töi­hin saamiseksi. 

    Todel­li­nen ongel­ma yhteis­kun­nas­sa on jo vuo­si­kym­me­niä epä­on­nis­tu­nut talous­po­li­tiik­ka, joka ei ole kyen­nyt luo­maan työ­tä tar­peek­si. Maas­ta puut­tuu 300 tuhat­ta tuot­ta­vaa työ­paik­kaa. Jot­kut polii­ti­kot kään­tä­vät mie­lel­lään syyt­tä­vän sor­men­sa työt­tö­miin, jot­ta huo­mio ei kiin­nit­tyi­si sii­hen, ettei talous­jär­jes­tel­mäm­me kyke­ne tar­joa­maan työ­tä lähes­kään kai­kil­le. Sen sijaan, että hal­li­tuk­sem­me ja koko maan poliit­ti­nen joh­to vir­ka­mie­hi­neen tun­nus­tai­si, että he ovat epä­on­nis­tu­neet teh­tä­vis­sään, syy­te­tään kaik­kein hei­koim­min menestyneitä. 

    Sil­lä, hakee­ko “tatu” aktii­vi­ses­ti työ­tä vai ei, ei ole mitään mer­ki­tys­tä, kos­ka työs­tä on huu­ta­va pula. Vaik­ka polii­ti­kot eivät tätä myön­nä, he eivät mis­sään tapauk­ses­sa suos­tui­si sää­tä­mään lakia, jol­la sää­det­täi­siin esim. val­tiol­le vel­vol­li­suus tar­jo­ta työ­paik­ka jokai­sel­le halua­val­le, työ­eh­to­jen mukai­sel­la pal­kal­la. Jos teke­mä­tön­tä työ­tä oli­si oikeas­ti tar­jo­ta “tatuil­le”, koko kei­not­te­luon­gel­ma oli­si ker­ral­la pyyh­käis­ty pois ihmi­siä huo­les­tut­ta­mas­ta. Vaan kun ei ole. 

    Jos teke­mä­tön­tä työ­tä on, työn teet­tä­jä mak­sa­koon työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukai­sen pal­kan teki­jäl­le, oli­pa kysees­sä sit­ten yksi­tyi­nen tai jul­ki­nen sek­to­ri. Emme tar­vit­se mark­ki­na­ta­lou­den rin­nal­la toi­mi­vaa sosia­lis­tis­ta suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta, jos­sa mini­mi­tur­vaa vas­taan jär­jes­te­tään jotain yli­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­vaa puu­has­te­lua. Meil­lä on jo nyt pajat ja kun­tout­ta­vat toi­min­nat, joi­hin nii­hin­kin on enem­män pyr­ki­jöi­tä kuin tar­jol­la ole­via paik­ko­ja, kos­ka nii­den pyö­rit­tä­mi­nen mak­saa enem­män kuin työt­tö­män jou­ten pitä­mi­nen, eikä tuo­ta juu­ri mitään. 

    Hei­tän­kin täs­sä niin Soi­ni­vaa­ral­le kuin kai­kil­le Suo­men polii­ti­koil­le ja vir­ka­mie­hil­le haas­teen vas­taan. Jos sosi­aa­li­tur­van vas­tik­keet­to­muus kai­ker­taa miel­tä, sää­tä­kää val­tiol­le työl­lis­tä­mis­vel­voi­te, laki joka vel­voit­taa val­tion palk­kaa­maan jokai­sen haluk­kaan työ­hön työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­sel­la pal­kal­la ja jär­jes­tä­mään näil­le työn­te­ki­jöil­leen muut laki­sää­tei­set työ­suh­tee­seen liit­ty­vät asiat. Samaan aikaan lait työ­ky­vyt­tö­myy­des­tä tulee muut­taa niin, että jokai­sen lail­lis­te­tun lää­kä­rin kir­joit­ta­mat sai­raus­lo­ma ja ‑työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­lausun­not tulee hyväk­syä ja kysei­set etuu­det myön­tää lausun­to­jen mukai­ses­ti. Muus­sa tapauk­ses­sa maa­han syn­ny­te­tään kym­me­nien tuhan­sien vail­la tulo­ja jää­vien työ­ky­vyt­tö­mien jouk­ko ihmi­sis­tä, jot­ka eivät kyke­ne teke­mään työ­tä, mut­ta joi­den työ­ky­vyt­tö­myyt­tä ei tun­nus­te­ta, vaik­ka hoi­ta­vat lää­kä­rit ovat asian vahvistaneet. 

    Kun nyt alat­te miet­ti­mään, mitä val­tion työl­lis­tä­mis­vel­voi­te mer­kit­si­si käy­tän­nös­sä, jou­dut­te sen tosi­asian eteen, ettei ongel­ma ole vas­tik­kee­ton sosi­aa­li­tur­va, eikä “sos­su-tatut”, vaan ongel­ma ja sen rat­kai­su­vel­voi­te on maan poliit­ti­sel­la joh­dol­la, tuot­ta­van työn puu­te ja sii­tä joh­tu­va sato­jen tuhan­sien työ­paik­ko­jen vaje.

  153. Sinä pul­lo­pos­ki­nen läs­ki­po­mo, isin rahoil­la opis­kel­lut ker­ma­per­se piilohomo.
    Täs­sä 10 vuo­tias tyt­tö köy­hyy­des­sä huu­dan, elä­mäs­tä tie­dät mur­to-osa tuu­man, sik­si sul­le huudan.äiti syn­tyi per­hee­seen köy­hään, hänel­le vel­kaa teki vuonna80:tä oli nuo­rem­pi, kun minä, mis­sä olit sil­loin sinä, teh­tiin sil­loin sul­le mit­tal­la tupee, sik­si en huu­ta­maan rupee, isä lai­nal­la kou­lu­ja kävi, omais­hoi­ta­jan kur­jan­puo­len näki, enää eläk­keel­lä, ei sil­ti huo­lil­taan lepää.On meil­le annet­tu asu­mis­tu­lo­jen enim­mäis mää­rä sos­su sinun­lait­te­si kans­sa sen mää­rää. On mul­la vie­lä kol­me sis­koo niis­tä on mul­le iloo, vaan aina pahal­la pääl­lä, näl­kä tääl­lä määrää.Ei kun­nas­ta asun­too löy­dy ei oo nii hal­paa ku se raja, ei edes siel­lä mis­sä lop­puu taa­ja­ma. Nyt päi­vä­ra­has­ta äitin ei ote­ta vaan pois sata vaan kol­me sul­le tum­pe­lol­le elä­mi­seen ei rii­tä mikään mää­rä rahaa samal­la mei­dän nel­jän raha työ­mark­ki­na­tu­ki mii­nus kol­me­sa­taa tuot­taa oloo pahaa sä vir­nui­let kun pel­le mun des­sä enää pus­si mis­sä yksi her­ne. Äiti, saa­ko vaan rik­kaat teh­dä lapsia?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.