Sosiaaliturvasta vastikkeellisempaa?

Iltale­hden mukaan olen tyr­män­nyt MTV3:n haas­tat­telus­sa sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Paula Risikon esi­tyk­sen vastik­keel­lisem­mas­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta. En tyr­mää, mut­ta asi­aan liit­tyy ongelmia.

Pohjo­is­mais­sa sosi­aal­i­tur­va, eri­tyis­es­ti nuorten sosi­aal­i­tur­va on täysin vastik­keel­lista. Se on toimin­ut kohta­laisen hyvin, parem­min ainakin kuin suo­ma­lainen rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ylläpitävä käytän­tö. Vastik­keel­lisu­ut­ta perustel­laan nuorten aktivoin­nil­la ja totut­tau­tu­misel­la työelämään, mut­ta vastik­keel­lisu­u­den talous­te­o­reet­ti­nen perustelu on ihan muual­la. Tätä talous­te­o­reet­tista perustelua pohjo­is­maiset asiantun­ti­jat pain­ot­ta­vat sem­i­naareis­sa, vaan eivät julkisuudessa.

Jos sosi­aal­i­tur­va tar­joaa kun­nol­lisen toimeen­tu­lon, se muo­dostaa kohtu­ut­toman hyvän kil­pail­i­jan matal­im­mille palkoille. Kovin moni voisi sor­tua ajat­tele­maan, että yhdis­telmä sosi­aal­i­tur­va + jatku­va kesälo­ma on parem­pi yhdis­telmä vähän korkeampi palk­ka ja 40-tun­ti­nen työvi­ikko. Asia saadaan kun­toon joko alen­ta­mal­la sosi­aal­i­tur­vaa, nos­ta­mal­la alimpia palkko­ja tai varas­ta­mal­la työt­tömän vapaa-aika. Vastik­keel­lisu­us tarkoit­taa usein juuri vapaa-ajan varas­tamista ja vain sitä.

Kan­nus­tavu­us on aivan rik­ki ainakin Helsingis­sä, jos­sa korkeat vuokrat johta­vat siihen, että jo toimeen­tu­lo­tu­ki kil­pailee hyvin palkan kanssa. Omaa rahaa 470 euroa kuus­sa, minkä lisäk­si asumiseen 650 € eli yhteen­sä yli 1100 euroa kuus­sa parhaim­mil­laan. Asun­topoli­ti­ikas­sa pieni­palkkaiset ovat häviäjiä, kos­ka sosi­aal­i­tur­va nos­taa vuokrata­soa tois­es­ta päästä ja omis­tusasumisen vero­tu­ki tois­es­ta päästä. Pieni­palkkainen mak­saa kaiken itse ilman mitään tukia. Tässä on ongel­man ydin.

Palataan kysymyk­seen korkeam­mista palkoista myöhem­min. Jos vas­takkain on sosi­aal­i­tur­van heiken­tämi­nen kan­nus­tavu­u­den nimis­sä tai vapaa-ajan varas­t­a­mi­nen, voi vapaa-ajan varas­t­a­mi­nen lop­ul­ta olla sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tävämpi vai­h­toe­hto. Kovin kaukana Pare­to-opti­mista se silti on. Siinä hävitetään tahal­laan työt­tömän hyv­in­voin­tia samal­la, kun se tulee yhteiskun­nalle kovin kalli­ik­si. Lähem­mäs Pare­to-opti­mia päästäisi­in jo sil­lä, että työtön saisi vali­ta joko sen alem­man sosi­aal­i­tur­van tai vapaa-ajan varas­tamisen väliltä.

Aktivoin­ti toimisi paljon parem­min, jos se edis­täisi myös päämäärää, jota sen julk­i­sis­sa puheis­sa san­o­taan edis­tävän. Työtön oppisi hyödyl­lisiä taito­ja ja saisi työkoke­mus­ta, minkä lisäk­si työ­panok­ses­ta olisi jotain yhteiskun­nal­lista hyö­tyä. Kun näitä aktivoitavia on lasken­tatavas­ta riip­puen 200 000 – 400 000, järkevän tekemisen kek­simi­nen kaikille on mah­do­ton­ta. Kun­nista sitä nyt ei ainakaan kaikille löy­dy. Kah­ta kun­nan työn­tek­i­jää kohden olisi yksi aktivoitava.

Johtaa pelkkään vas­taan haraamiseen, jos pakkoak­tivoin­ti on lähin­nä sim­pu­tus­ta: täysin hyödyt­tömäk­si koet­tua tai henkilön ammat­ti­taidon kannal­ta aivan tois­ar­voista työtä tai kurssit­tamista johonkin sel­l­aiseen, jota ei aio koskaan soveltaa. Jos­sakin tutkimuk­ses­sa osoitet­ti­in, että toimen­pitei­den kohteek­si jou­tu­mi­nen heiken­si mah­dol­lisuuk­sia työl­listymiseen, mut­ta en mene taku­useen siitä, että valikoi­tu­misongel­ma on kyseisessä tutkimuk­ses­sa pystyt­ty otta­maan huomioon.

No entä se alimpi­en palkko­jen nos­t­a­mi­nen? Sol­i­daarisia työe­htosopimuk­sia ja laki min­imi­palka­s­ta? Työt­tömien suuri enem­mistö on huonos­ti koulutet­tu­ja. Markki­na­t­aloudessa ei löy­dy työ­nan­ta­jaa, jon­ka kan­nat­taisi mak­saa noi­ta korkeampia palkko­ja. Vaik­ka huonos­ti koulute­tus­ta työvoimas­ta työ­nan­ta­jalle koitu­via kus­tan­nuk­sia ei kan­na­ta korot­taa, alim­mista palkoista käteen jäävää tuloa kan­nat­taisi nos­taa sekä oikeu­den­mukaisu­u­den että taloudel­lisen tehokku­u­den nimissä.

Tämän takia kan­natan perus­tu­loa. Yllä olev­as­ta selviää, että perus­tu­lo ei voi olla kovin korkea, ei mitenkään nyky­istä perus­tur­vaa korkeampi. Perus­tu­lo ei paran­na täysin työt­tömän taloudel­lista ase­maa, vaan pieni­palkkaisen tilan­net­ta ja tukee sel­l­aista työtön­tä, joka pyrkii han­kki­maan keikkatöil­lä lisäan­sioi­ta. Opin­to­tu­ki toimii pien­ten lisäan­sioiden osalta perus­tu­lon tavoin. Opiske­li­joiden kan­nat­taa tehdä keikkatöitä, työt­tömät eivät koske niihin kepilläkään.

Kaik­ki eivät kuitenkaan pysty lisäan­sioi­ta keikkatöil­lä han­kki­maan. Voisiko tuo pakolli­nen vastik­keel­lisu­us ollakin oikeut­ta vastik­keel­lisu­u­den avul­la paran­taa tilan­net­taan? Ne työt, joi­hin Risikko työt­tömät velvoit­taisi, muutet­taisi­in töik­si, joi­hin työt­tömäl­lä on oikeus päästä ansio­ta­soaan paran­ta­maan. Tässä voisi­vat voit­taa sekä kun­ta että työtön. Töi­hin suh­tau­tuu aivan eri asen­teel­la, jos on hakeu­tunut niihin itse eikä tul­lut pakotettuna.

Helsin­gin kaupun­ki tar­joaa töitä opiske­li­joille, jot­ka hake­vat toimeen­tu­lo­tukea kesäisin. Tämä on kaupungille läh­es ilmaista, kos­ka kaupun­ki jou­tu­isi kuitenkin mak­samaan toimeen­tu­lo­tukea noin ton­nin kuussa.

167 vastausta artikkeliin “Sosiaaliturvasta vastikkeellisempaa?”

  1. Kyseessä on koroste­tusti pääkaupunkiseudun ongel­ma, johtuen vuokra-asumisen kustannuksista.

    Palataan taas siihen miten saataisi­in pk-seudulle kohtu­ullisen nopeasti kym­meniä tuhan­sia uusia asuntoja. 

    Kaavoit­ta­mi­nen ja rak­en­t­a­mi­nen kun­tien ja yri­tys­ten aloit­teesta ei toi­mi, vaik­ka val­tion eri tukia olisi tar­jol­la. Tämä on nähty.

    Vaikut­taa siltä että korkeas­ta asumisen kus­tan­nuk­sista on liian mon­ta hyötyjää.

    Kysymys kuu­luu: miten val­tio voisi pakot­taa pk-seudun ja kehyskun­nat kaavoit­ta­maan ja raken­nut­ta­maan riit­tävän määrän asuntoja.

    Jos “yli­rak­en­ta­mal­la” saataisi­in hin­ta- ja vuokrata­soa alas 20–30%, niin tämän hyödyt oli­si­vat mon­i­naiset, myös sosi­aal­i­tur­van osalta.

    Eli radikaale­ja ehdo­tuk­sia ja malle­ja asun­to­tuotan­non lisäämisek­si pk-seudul­la (ja kehyskun­nis­sa) tarvitaan.

  2. Vapaa-ajan varas­t­a­mi­nen on min­ulle ihan uusi käsite. Tarkoite­taanko sil­lä sitä, että yksilön perusti­la on vapaa-aika, jota uhrataan kun halu­amme itsellemme hyödykkeitä ja palvelu­ja (kauas on tul­tu agraariy­hteiskun­nas­ta, mikä lie­nee sinän­sä hyvä). Olen samaa miletä Jari Iho­sen kanssa, että ongel­ma on koroste­tusti pääkaupunkiseudun ongel­ma. Toisaal­ta jos halu­amme Helsingistä metropolin, niin mei­dän pitää hyväksyä korkeat vuokrat, sosi­aa­li­nen ja etni­nen eriy­tymi­nen, ja spon­taani eri ryh­mien aiheut­ta­ma väki­val­ta (en tunne yhtään metropo­lia, jois­sa näitä ongelmia ei ole). Toisaal­ta kan­takaupungista voitaisi­in tehdä viihty­isä keskus kult­tuurkahviloi­neen, teat­tere­i­neen ja museoineen, kun­han huole­hdi­taan eri ihmis­ryh­mien tarpeelis­es­ta eriyt­tämis­es­tä, kuten esim Pariisissa.

  3. Ale Närvä­nen:
    Vapaa-ajan varas­t­a­mi­nen on min­ulle ihan uusi käsite. Tarkoite­taanko sil­lä sitä, että yksilön 

    Tarkoite­taan mah­dol­lis­es­ti etuuk­sien vastik­keel­lisu­ut­ta jota ei voi­da perustel­la liike­taloudel­lis­es­ti. Kuu­lun eit­tämät­tä vähem­mistöön mut­ta mak­saisin hur­jan paljon mielu­um­min työt­tömyysko­r­vaus­ta henkilölle A joka on ahk­era mar­jo­jen ja sie­nien (omatarvekin)kerääjä kuin henkilölle B joka osal­lis­tuu poli­itikko­jen organ­isoimaan työhar­joit­telu­un. A:lle riit­tää se muu­ta­ma sata­nen kuus­sa. B on lop­u­ton kai­vo lop­ut­tomine organ­isaa­tioi­neen ja byrokratiakuluineen.

  4. “Kovin moni voisi sor­tua ajat­tele­maan, että yhdis­telmä sosi­aal­i­tur­va + jatku­va kesälo­ma on parem­pi yhdis­telmä vähän korkeampi palk­ka ja 40-tun­ti­nen työviikko.”

    Siinäpä se suo­ma­lainen pas­sivoi­va jär­jestelmä on kiteytet­tynä yhdessä lauseessa. 🙂

  5. max: Kuu­lun eit­tämät­tä vähem­mistöön mut­ta mak­saisin hur­jan paljon mielu­um­min työt­tömyysko­r­vaus­ta henkilölle A joka on ahk­era mar­jo­jen ja sie­nien (omatarvekin)kerääjä kuin henkilölle B joka osal­lis­tuu poli­itikko­jen organ­isoimaan työharjoitteluun.

    Toiv­ot­tavasti kuu­lut. B:kin on ns. kun­non kansalainen osal­listues­saan hänelle osoitet­tui­hin työl­listymis­pro­jek­tei­hin. Rahan­haasku­un kohdis­tu­mi­nen häneen tuskin tekee haaskaamis­es­ta hänen vikansa. Hän on toimin­nan kohde (uhri?), ei sitä akti­ivis­es­ti aja­va. Minä en ainakaan rankai­sisi hän­tä tästä.

  6. Lau­ri Kumpu­lainen:
    “Kovin moni voisi sor­tua ajat­tele­maan, että yhdis­telmä sosi­aal­i­tur­va + jatku­va kesälo­ma on parem­pi yhdis­telmä vähän korkeampi palk­ka ja 40-tun­ti­nen työviikko.”

    Siinäpä se suo­ma­lainen pas­sivoi­va jär­jestelmä on kiteytet­tynä yhdessä lauseessa. 

    Lisäk­si tuos­ta yhdestä lauseesta saa tarvittes­sa aikaan lööp­pi­ot­sikon johonkin nuorisovasemmistomediaan: 

    “Vihrei­den Soin­in­vaara syyl­listää työt­tömät ja syr­jäy­tyneet blogikir­joituk­ses­saan.” 🙂

  7. Niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa työt­tömien aktivoin­ti olisi työn tekemistä (eikä siis esim. kurssi­tus­ta), tulisi tehdys­tä työstä sosi­aalietuuk­sien sijaan mak­saa palkkaa ja hoitaa nor­maalei­hin työ­suhteisi­in kuu­lu­vat sivuku­lut. Muuten luo­taisi­in malli, joka poikkeaisi har­maas­ta taloud­es­ta vain siltä osin, että se olisi laillinen. 

    Vai olisiko työt­tömil­lä tarkoi­tus teet­tää leikkitöitä, joista ei oikeasti kan­nat­taisi maksaa?

  8. Ongel­mana nykyisessä sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmässä on ainakin kak­si hyvin perus­teel­lista asiaa.

    Yksi on se, että lain­säädän­nön määrä on kas­vanut ja sosi­aal­i­tur­va on yhtä tilkkutäkkiä, jota kukaan ei hal­litse. Moni työtön ei ota tilapäistä työtä vas­taan, kos­ka a) osa tuista menee kokon­aan ja b) jäl­jelle jäänei­den tukien tulo viivästyy mon­ta viikkoa eikä c) lop­ullista net­to­vaiku­tus­ta osaa itse laskea. Jär­jestelmän pitäisi olla selkeä ja kan­nus­ta­va. Nyt se ei ole kumpaakaan.

    Toinen on vielä perus­tavaa laat­ua ole­va ongel­ma eli se, että nyky­isin työ­markki­nat ja glob­al­isoituneet markki­nat ovat aivan eri­laiset kuin aikana jol­loin hyv­in­voin­ti­val­tio luoti­in. Erit­täin hyvä­palkkaisten työn­tek­i­jöi­den määrä kas­vaa koko ajan, mut­ta vielä enem­män kas­vaa erit­täin vähän ansait­se­vien osu­us. Hyv­in­voin­ti­val­tion rahoi­tus­po­h­ja vuo­taa kuin seu­la. Jos liike-elämäl­lä menee huonos­ti (kuten nyt), niin val­tio tulee vas­taan pienen­tämäl­lä vero­tus­ta (yhteisöveron alen­nus ja “tupon ostamiset” veronalan­nuk­sil­la). Tämä on mekanis­mi, jol­la yksi­tyisen sek­torin vaikeudet näkyvät julkisen sek­torin velka­an­tu­mise­na. Tämä kos­kee monia muitakin län­si­mai­ta. Keskimäärin reaali­palk­ka luul­tavasti las­kee ajan mit­taan. Kun per­in­teis­es­tä vien­ti­te­ol­lisu­ud­es­ta jäädään työt­tömäk­si, niin seu­raa­va työ­paik­ka on keskimäärin edel­listä pienem­mäl­lä pal­ka­lla alhaisem­man tuot­tavu­u­den palvelusek­to­ril­la. Osa työ­paikoista ei kor­vaudu ollenkaan pitkäl­läkään aikavälillä?

    Suuri osa run­saasti lisäar­voa yhteiskun­nalle tuot­ta­neesta tuotan­nos­ta on men­nyt kol­man­si­in mai­hin ja sieltä tule­va pääo­mat­u­lo tulee vain har­voille. Tuon­ti­tavaran hin­ta on tietysti alen­tunut, mut­ta asum­i­nen ja ruo­ka eivät halpene, jol­loin pieni­palkkainen ei glob­al­isaa­tios­ta juurikaan hyödy?

    Tule­vaisu­udessa pieni­palkkainen työ saat­taa lisään­tyä entis­es­tään, mikäli pitkäaikainen tren­di, jos­sa ihmisen tekemää työtä on kor­vat­tu hal­paan fos­si­iliseen ener­giaan perus­tuvil­la koneil­la, mah­dol­lis­es­ti päät­tyy. Teknolo­gia- ja kehi­ty­susko on meis­sä niin syvässä, että tätä mah­dol­lisu­ut­ta on han­kala kuvitel­la, kos­ka on vaikea kuvitel­la “taakse päin menoa”. Yleinen harhalu­u­lo on, että työvoimaa on teol­li­sis­sa pros­es­seis­sa kor­vat­tu pääo­ma­l­la. Todel­lisu­udessa ihmisen kulut­ta­maa pien­tä ener­giamäärää, mut­ta sitäkin kalli­im­paa aikaa on kor­vat­tu koneil­la, jot­ka kulut­ta­vat usein val­tavia määriä fos­si­ilista ener­giaa. Työn tuot­tavu­ut­ta voitaisi­in mita­ta myös sil­lä, että kuin­ka paljon ener­giaa on kulutet­tu per työ­tun­ti. Tuo käyrä menee käytän­nössä päällekkäin työn tuot­tavu­u­den per­in­teisen mit­tarin kanssa (kat­so kuva 4 tässä Sci­ence-julka­is­usar­jas­sa aikanaan julka­istus­sa artikke­lis­sa http://www.hubbertpeak.com/netenergy/energyuseconomy.pdf)

    Tuo pikään jatkunut automa­ti­soin­nin tren­di saat­taa siten kään­tyä, niin vaikea kuin se onkin kuvitel­la, mikäli sähkön hin­ta moninker­tais­tuu tule­vaisu­udessa. Öljyn hin­ta on sen jo tehnyt, se on nelink­er­tais­tunut pitkäaikaiseen keskiar­voon­sa näh­den. Mikäli sama käy sähköen­er­gialle, niin automaa­tion hyödy­iltä putoaa poh­ja pois mon­en teol­lisen pros­essin osalta. Hyvälaa­tu­is­ten kivi­hi­ili­varo­jen riit­tävyys on tässä yksi avainkysymyk­siä. Kuin­ka mon­ta vuot­ta Kiina, joka kulut­taa nyt puo­let maail­man kivi­hi­ilen tuotan­nos­ta, voi kas­vat­taa 6 % hiilen kulu­tus­taan vuosit­tain ilman että kivi­hi­ili kallis­tuu merkit­tävästi? Jos se ei enää voi, niin sähkön hin­nas­sa on luul­tavasti nousu­painei­ta. Voi olla, että siir­tymi­nen uusi­u­tu­vaan ener­giaan käy varsin kivut­tomasti, mut­ta en pitäisi sitä itses­tään selvyytenä.

    Kunz, Kop­pelaar ja kump­pan­it lask­i­vat main­ios­sa rapor­tis­saan “Low Car­bon and Eco­nom­ic Growth — Key Chal­lenges” (2011, löy­tyy netistä) erääseen todel­liseen tuotan­to­pros­es­si­in perustuen, että jos sähkön hin­ta kolminker­tais­tuu 5 dol­larisen­tistä per kWh arvoon 15 dollarisenttiä/kWh, niin työn­tek­i­jälle voidaan mak­saa parem­paa palkkaa mikäli palataan automaa­tios­sa pienem­pään automa­ti­soin­ti­as­teeseen — automa­ti­soin­nin sijas­ta olisi edessä jois­sakin tapauk­sis­sa “laborisaa­tio” eli konei­ta (ja fos­si­ilista ener­giaa) kor­vat­taisi­in työvoimal­la. Hyvää tässä on se, että työn kysyn­tä voi hyvinkin kas­vaa fos­si­ilisen ener­gian kus­tan­nuk­sel­la tule­vaisu­udessa. Huono puoli tässä kalli­in ener­gian maail­mas­sa on se, että palk­ka jota voidaan mak­saa on siinä pienem­pi kuin hal­van ener­gian ja korkean automaa­tion pros­es­sis­sa, mikäli tuot­teen hin­ta ja siitä saata­va voit­to pysyvät samoina.

  9. “Vastik­keel­lisu­us” ainakin estäisi sen, että
    1. nos­taa Suomen sosiaaliturvaa,
    2. mak­sat­taa asun­non vuokran kun­nal­la ja Kelalla,
    3. lait­taa ko. asun­non “vuokralle” ja
    4. itse asustelee kaukomailla.

    Noinkin asian pystyy nykyisel­lään hoita­maan. Koet­tu ja osoitet­tu asia. Uskomatonta.

  10. Han­na-Leena Yli­nen:
    Niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa työt­tömien aktivoin­ti olisi työn tekemistä (eikä siis esim. kurssi­tus­ta), tulisi tehdys­tä työstä sosi­aalietuuk­sien sijaan mak­saa palkkaa ja hoitaa nor­maalei­hin työ­suhteisi­in kuu­lu­vat sivuku­lut. Muuten luo­taisi­in malli, joka poikkeaisi har­maas­ta taloud­es­ta vain siltä osin, että se olisi laillinen.

    No jos niitä kan­nat­taisi täy­del­lä pal­ka­lla työl­listää, niin minkä ihmeen takia ne kyseiset työt­tömät ovat työt­töminä? Ja jos noin tehdään, niin mitenkähän se eroaa siitä että palkataan älyt­tömiä määriä ihmisiä julkiselle sektorille?

    Jär­ki hoi, älä jätä!

  11. Ongel­ma ei ole niinkään vastik­keelli­nen vai vastik­kee­ton sosi­aal­i­tur­va, vaan se että sosi­aal­i­tur­vamme on täl­lä het­kel­lä reip­paasti yli kansakun­nan kan­tokyvyn. Reilusti yli 70% yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja. Kol­mas merkit­tävä meno­erä on koulu­tus. Mil­lään muul­la meno­eräl­lä ei ole todel­lista vaiku­tus­ta kokonaisuuteen. 

    Koulu­tus on sat­saus tule­vaisu­u­teen, joten siihen ei toiv­ot­tavasti joudu­ta puut­tumaan. Sen sijaan sosi­aal­i­tur­vas­ta ja ter­vey­den­hoi­dos­ta joudu­taan leikkaa­maan. Joko niistä leikataan hal­li­tusti tai sit­ten itketään ja leikataan pakon edessä hal­lit­se­mat­tomasti. Pidän ensim­mäistä vai­h­toe­htoa parem­pana kuin jälkim­mäistä, kos­ka minus­ta hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa on hyviä piirteitä, joi­ta tulee pyrk­iä säilyttämään.

  12. Kalle:
    Ongel­ma ei ole niinkään vastik­keelli­nen vai vastik­kee­ton sosi­aal­i­tur­va, vaan se että sosi­aal­i­tur­vamme on täl­lä het­kel­lä reip­paasti yli kansakun­nan kan­tokyvyn. Reilusti yli 70% yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja. Kol­mas merkit­tävä meno­erä on koulu­tus. Mil­lään muul­la meno­eräl­lä ei ole todel­lista vaiku­tus­ta kokonaisuuteen. 

    Koulu­tus on sat­saus tule­vaisu­u­teen, joten siihen ei toiv­ot­tavasti joudu­ta puut­tumaan. Sen sijaan sosi­aal­i­tur­vas­ta ja ter­vey­den­hoi­dos­ta joudu­taan leikkaa­maan. Joko niistä leikataan hal­li­tusti tai sit­ten itketään ja leikataan pakon edessä hal­lit­se­mat­tomasti. Pidän ensim­mäistä vai­h­toe­htoa parem­pana kuin jälkim­mäistä, kos­ka minus­ta hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa on hyviä piirteitä, joi­ta tulee pyrk­iä säilyttämään.

    Aika paljon sit­ten menee yli 100 pros­entin. Yhteiskun­nan menoista nimit­täin suurem­pi osa tapah­tuu yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Sosi­aal­i­tur­va noin kokon­aisuute­na on EU:n keski­ta­son alareunalla.
    Ter­vey­den­huoltomenot ovat kan­sain­välisessä ver­tailus­sa niin hal­vat, että OECD otak­suu, että sil­lä ei kun­nol­lista saa — ja epälu­u­lo on varsin aiheellinen.
    Ja näistä sit­ten pitäisi leikata?

  13. Sylt­ty: No jos niitä kan­nat­taisi täy­del­lä pal­ka­lla työl­listää, niin minkä ihmeen takia ne kyseiset työt­tömät ovat työt­töminä? Ja jos noin tehdään, niin mitenkähän se eroaa siitä että palkataan älyt­tömiä määriä ihmisiä julkiselle sektorille?

    Jär­ki hoi, älä jätä!

    Esimerkik­si sen takia, että pienyrit­täjä ei aina voi ottaa riskiä työl­listämisessä vaik­ka kalkyyli saat­taisi näyt­tää vihreää val­oa, sil­lä pieleen men­nyt rekry­toin­ti voi tehdä pahaa hal­laa bis­nek­selle. Julki­nen sek­tori sen sijaan ei kaadu yksit­täisen rekry­toin­nin pieleen menoon, ja sen riskinkan­tokyky on merkit­tävästi suurempi.

    Kun­pa markki­nat oli­si­vatkin noin täy­del­liset, että aina kun teo­ri­as­sa kan­nat­taisi jonkun tar­jo­ta työtä ja toisen ottaa vas­taan niin näin myös tapah­tuu. Valitet­tavasti markki­nat epäon­nis­tu­vat varsin usein. Ja kohtaan­to-ongel­ma työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän välil­lä voi johtua mon­es­ta muus­takin asi­as­ta kuin siitä, että onko yksit­täi­nen rekry­toita­va tarpeek­si tuot­ta­va työ­nan­ta­jalleen. Tähän riit­tää se, että pienyrit­täjä on Töölössä ja poten­ti­aa­li­nen työn­tek­i­jä Kemijärvellä.

    Toinen syy markki­noiden epäon­nis­tu­miseen työ­markki­noil­la on infor­maa­tion epäsym­me­tria eli työn­tek­i­jä tietää työkykyn­sä paljon parem­min kuin rekry­toi­va työnantaja.

  14. Jari Iho­nen: …Eli radikaale­ja ehdo­tuk­sia ja malle­ja asun­to­tuotan­non lisäämisek­si pk-seudul­la (ja kehyskun­nis­sa) tarvitaan. 

    Olet täysin oike­as­sa siitä, että korkeat asumiskus­tan­nuk­set pääkaupunkiseudul­la ovat Helsin­gin kaupun­gin aiheut­tamia. Hyö­tyykö tästä joku rahal­lis­es­ti vai onko toim­inta vain naivia, on vaikea sanoa. En usko suo­ranaiseen lahjon­taan, mut­ta voihan sitäkin olla taustalla.

    Ongel­man ydin on, ettei Helsingis­sä raken­neta riit­tävästi pieniä kovan­ra­han asun­to­ja. Kun­nal­lisen vuokratuotan­non­han tiede­tään vain nos­ta­van hin­to­ja eikä pieniä asun­to­ja ole järkeä sirotel­la pitkin kehyskun­tia. On help­po osoit­taa type­rä keskikoko­vaa­timus yhdek­si syyk­si, mut­ta muu­ta turhaa sään­te­lyä ja kaavoitus­mo­nop­o­lia ei saa uno­htaa. Suuri osa muus­ta turhas­ta sään­telystä on kaiken lisäk­si val­takun­nal­lista, ei niinkään Helsin­gin poli­itikko­jen ja virkami­esten syytä.

    Olen jo pidem­män aikaa tar­jon­nut ratkaisuk­si Uut­ta Kallio­ta. Helsin­ki tarvit­see uuden noin 20 000 asukkaan tiivi­isti kuu­teen ker­rokseen raken­netun kaupungi­nosan lähelle keskus­taa raideli­iken­teen var­teen. Asun­to­jen koko tulee pääosin olla 15 — 30 neliömetriä. Ainakin pari­in alimpaan ker­rokseen saa tehdä muu­takin kuin asun­to­ja, jot­ta alueen palve­lut kehit­tyvät. Ton­tit pitää pilkkoa riit­tävän pieniksi, eikä kah­ta vierekkäistä tont­tia saa myy­dä samalle isolle pelurille.

    Ai niin, tuo­ta ei voi tehdä, kos­ka sään­nöt estävät (ja kaver­it raken­nus­li­ikkeis­sä eivät pidä siitä, että sään­töjä muutettaisiin). 😉

  15. Mikko Lep­pä­nen:
    “Vastik­keel­lisu­us” ainakin estäisi sen, että
    1.nostaa Suomen sosiaaliturvaa,
    2. mak­sat­taa asun­non vuokran kun­nal­la ja Kelalla,
    3. lait­taa ko. asun­non “vuokralle” ja
    4. itse asustelee kaukomailla.

    Noinkin asian pystyy nykyisel­lään hoita­maan. Koet­tu ja osoitet­tu asia. Uskomatonta. 

    Kela kir­joit­taa alivuokralaisesta:

    Jos ruokakun­nal­la on alivuokralainen, Kela vähen­tää alivuokralaisen mak­saman vuokran ruokakun­nan asum­is­menoista. Täl­löin myös päävuokralainen tai asun­non omis­ta­ja asuu osa-asun­nos­sa. Hänen asum­is­menois­taan vähen­netään alivuokralaisen vuokra, ja sen jäl­keen hänen asum­is­menon­sa hyväksytään todel­lisen määräis­inä huomioon ottaen kuitenkin val­tioneu­vos­ton ase­tuk­ses­sa osa-asun­nolle vahvis­te­tut enimmäisasumismenot.

    Olen var­ma, että sosi­aal­i­toimis­toakin kiin­nos­taa alivuokralaisen mak­sama vuokra, kos­ka onhan se tuloa ja kaik­ki tulot täy­tyy ottaa huomioon tukea las­ket­taes­sa. Käsit­tääk­seni toimeen­tu­lo­tukikaan ei laske ulko­mail­la vietet­tyä aikaa toimeen­tu­lo­tukea oikeutetuk­si mikäli mikäli mat­ka on viikkoa pidempi.

    Jos jokin henkilö onnis­tuu tekemään tätä lail­lis­es­ti, sil­loin tietenkin jos­sain mät­tää… Ker­toisitko yksityiskohtia.

    Mikäli epäilet hänen toim­i­neen rikol­lis­es­ti, laita­pa noot­tia vira­nomaisille niin saadaan tämä vääryys korjattua…

  16. Yllä olev­as­ta selviää, että perus­tu­lo ei voi olla kovin korkea, ei mitenkään nyky­istä perus­tur­vaa korkeampi.

    Perus­tu­lon on olta­va huo­mat­tavasti nyky­istä perus­tur­vaa mata­lampi, kuten lasku­taitoise­na tietänet. Mik­si ylipään­sä kir­joitit tuon lainatun kohdan, kun tiedät asian niin ole­van. Ensin näet ongel­mallise­na, että pk-seudul­la tuet ovat läh­es min­imi­palkan suu­ruiset, ja etteivät yri­tyk­set voi palkata tap­pi­ol­lis­es­ti, mut­ta sit­ten antaisit vielä nyky­is­ten tukien saa­jille mah­dol­lisu­u­den tien­ata ylimääräistä. Sehän vain pahen­taisi tuo­ta kan­nus­tavu­u­songel­maa. Samoi­hin tuloi­hin pää­sisi 4 tun­nin ja 40 tun­nin työvi­ikol­la. Lähtö­ta­son on sik­si olta­va hyvin merkit­tävästi alhaisempi.

    Mut­ta kos­ka omas­sa puolueessasi ja vasem­mis­toli­itossa, ja myös muis­sa puolueis­sa vasem­man suun­nal­la, on niin paljon lasku­taidot­to­mia hai­hat­telijoi­ta, jot­ka täysin virheel­lis­es­ti kuvit­tel­e­vat nyky­is­ten tukien ole­van nälkä­palkan tasoa, ja hoita­vat poli­it­tisen ajat­telun­sa eet­teri­in heit­e­tyin ruk­ouksin “min­imi­palkko­jakin on tun­tu­vasti korotet­ta­va”, niin tuon perus­tu­loa koske­van väistämät­tömän tosi­asian ääneen sanomi­nen lie­nee hyvin vaikeaa?

    Jos todel­la kan­natat perus­tu­loa, löy­dät poten­ti­aaliset tuk­i­jat oikeal­ta, et mitenkään vasemmalta.

  17. Vaik­ka osa työt­tömyy­destä on rak­en­teel­lista, niin eiköhän peruskysymys ole se, että suorit­ta­va työ on pak­en­e­mas­sa Suomes­ta pois eli töitä on koko ajan vähem­män. Lisäk­si hyvin toimi­va yri­tys on juuri sel­l­ainen, jos­sa toimii koko ajan vähem­män työn­tek­i­jöitä (=tehokku­us) ja mah­dol­lisim­man vähän niitä, jot­ka nyt ovat työt­tömiä (=tieto­taito). Pörssiy­htiöille ei riskinot­to työn­tek­i­jöis­sä ole hyve. Lisäk­si osa keskustelun kohteena olev­as­ta porukas­ta on sel­l­aista, joka työ­paikalla “syö enem­män kuin tien­aa”. Samaan aikaan kun­tien ja val­tion tulee säästää enem­män kuin palvelu­velvol­lisu­us edel­lyt­täisi, kos­ka rahaa ei enää ole. Tässä tilanteessa tämän ongel­man ratkaisuyri­tys on hiiren täkin piden­nys­tä ja näi­den ihmis­ten syyl­listämi­nen (tai kan­nus­t­a­mi­nen ‑kuten sitä ove­lasti kut­su­taan) on vul­gääriä (eri­tyis­es­ti omis­ta­van luokan tahol­ta). Se mitä tarvit­taisi­in olisi omaisu­ud­es­ta, työstä ja inno­vaa­tioista syn­tyvän lisäar­von jakami­nen uudelleen. Rahaa ja hyv­in­voin­tia on (jos­sain) enem­män kuin koskaan ennen!

  18. Kalle:Koulu­tus on sat­saus tule­vaisu­u­teen, joten siihen ei toiv­ot­tavasti joudu­ta puut­tumaan. Sen sijaan sosi­aal­i­tur­vas­ta ja ter­vey­den­hoi­dos­ta joudu­taan leikkaamaan.

    Näin ehkä on, mut­ta en kiel­lä, etteikö aja­tus ter­vey­den­huol­losta leikkaamis­es­ta kylmäisi. Ihmiset kuol­e­vat jonoi­hin jo täl­lä het­kel­lä, ja lääkäri­a­jat ovat kor­tilla. Mag­neet­tiku­vaus­ta voi joutua odot­ta­maan yli vuo­den. Myös van­hus­ten tila laitok­sis­sa on huono. 

    Mitä tulee sosi­aal­i­tur­vaan, niin tässä Kelan menot vuodelta 2011 Wikipedi­an mukaan:

    “Kelan vuo­den 2011 kokon­ais­menot oli­vat 12,9 mil­jar­dia euroa. Näistä 12,5 mil­jar­dia euroa eli val­taosa oli etu­us­meno­ja. Menot jakau­tu­i­v­at seu­raavi­in avustuksiin:

    4 073 miljoon­aa euroa sairausvakuutusetuuksia
    2 550 miljoon­aa euroa eläke-etuuksia
    1 994 miljoon­aa euroa lap­siper­hei­den etuuksia
    1 133 miljoon­aa euroa työttömyysturvaa
    822 miljoon­aa euroa opin­toe­tuuk­sia (sisältäen myös opiske­li­joiden asumislisän)
    552 miljoon­aa euroa yleistä asumistukea
    420 miljoon­aa euroa eläk­keen­saa­jan asumistukea
    339 miljoon­aa euroa kuntoutusta
    531 miljoon­aa euroa vammaisetuuksia
    54 miljoon­aa euroa mui­ta etuuksia”

    Mak­se­tun sos­sutuen määrä on muis­taak­seni noin 700 miljoonaa.

    Mihin pitäisi puuttua?

    Ja mitä tulee koulu­tuk­seen, niin onko siinä enää jär­jen hiven­tä? Koulu­tus­ta koulu­tuk­sen perään, tutk­in­toa tutkin­non perään. Koulu­tuste­htailu ei joh­da kuin jär­jet­tömään kil­pailu­un, jos­sa koulu­tus muo­dos­tuu itsetarkoitukseksi.

  19. Sylt­ty: No jos niitä kan­nat­taisi täy­del­lä pal­ka­lla työl­listää, niin minkä ihmeen takia ne kyseiset työt­tömät ovat työttöminä?

    ROI

  20. Aki Suokko: Esimerkik­si sen takia, että pienyrit­täjä ei aina voi ottaa riskiä työl­listämisessä vaik­ka kalkyyli saat­taisi näyt­tää vihreää val­oa, sil­lä pieleen men­nyt rekry­toin­ti voi tehdä pahaa hal­laa bis­nek­selle. Julki­nen sek­tori sen sijaan ei kaadu yksit­täisen rekry­toin­nin pieleen menoon, ja sen riskinkan­tokyky on merkit­tävästi suurempi.

    Eikö ratkaisu ole sit­ten varsin ilmeinen? Muo­doste­taan kun­tien vuorkatyöy­htiöitä, joi­hin puoli­pakol­la rekry­toidaan kaik­ki osit­tainkin työkykyiset toimeen­tu­lotuen varas­sa eläjät.

    Pienyrit­täjät voisi­vat vähäisin riskein kokeil­la uusia työn­tek­i­jöitä kunnes sopi­va yksilö löy­tyy ja/tai toim­i­nan laa­jen­t­a­mi­nen osoit­tau­tuu kan­natavak­si. Työn­tek­i­jät saisi­vat vähin­täänkin työkoke­mus­ta ja mah­dol­lisu­u­den kokeil­la eri alo­ja kunnes kiin­nos­ta­va — tai edes siedet­tävä ammat­ti löytyy.

    (Eikös jotain vähän tämän suun­taista jo jos­sain päin Suomea kokeiltukin…?)

  21. Andy: Lisäk­si hyvin toimi­va yri­tys on juuri sel­l­ainen, jos­sa toimii koko ajan vähem­män­työn­tek­i­jöitä (=tehokku­us)

    Reaali­palkat nou­se­vat melkein joka vuosi, joten keskimääräisen tehokku­u­den on nous­ta­va samas­sa tahdis­sa. Kaikkein parhait­en tehokku­us nousee kun lakkaute­taan huonos­ti kan­nat­tavia yksiköitä eli suomek­si san­ot­tuna laite­taan huonos­ti kan­nat­tavia tehtai­ta säp­pi­in. Tämän jäl­keen jäl­jelle­jääville voi taas mak­saa enem­män palkkaa.

    Kyl­lä se on kulkaa niin, että kap­i­tal­isti palkkaa jos se kan­nat­taa. Jos kulut kas­va­vat koko ajan, tehokku­u­denkin on kasvet­ta­va. Jos joku työn­tek­i­jä taik­ka työn­tek­i­järyh­mä (vaikka­pa tehdas) ei kykene kas­vat­ta­maan omaa tehokku­ut­taan, se saa mennä.

    Kun liike­vai­h­to suomes­sa tip­puu ja palkkakus­tan­nuk­set suomes­sa nou­se­vat, kuten viimeaikoina on tapah­tunut, sen kyl­lä tietää mitä siitä seu­raa. Väen vähen­nyk­siä. Kyl­lä kiinalaiset ja puo­lalaiset tekevät, eivätkä vält­tämät­tä mitenkään huonos­ti. Itseasi­as­sa puo­lalaiset hit­sar­it tup­paa­vat ken­tältä tullei­den tieto­jen mukaa tekemään parem­paa jälkeä kuin suo­ma­laiset, oletet­tavasti kos­ka heil­lä on lukumääräe­dun takia enem­män aikaa käytet­tävis­sään yhtä hom­maa kohden.

  22. Osmo,

    eikö Hkin kaupun­ki muka ensin velvoita opiske­li­joi­ta nos­ta­maan opin­to­lainaa jol­la kesän menot kate­taan? Käsit­tääk­seni mah­dol­lisu­us nos­taa opin­to­lainaa kat­so­taan tulok­si opiskelijalle.

    Olin itse kesät töis­sä, yht­enä kesänä otin parin kuukau­den tuet joten en ole ihan var­ma miten kun­ta toimii.

    Mut­ta opiske­li­joiden perus­tu­lo on jous­ta­va työn­teon ja tulon­si­ir­to­jen yhdis­tämisessä kun­han tulot eivät ylitä tulo­ra­jaa!! Ja opiske­li­joil­la on kohtu­ullisen suuri kan­nustin saa­da ylimääräisiä tuloja.

  23. Siis opin­totuet, en kun­nan mak­samia tulonsiirtoja… 🙂

  24. Häm­mystyin Osmon kan­taa siihen, että työtä ei kan­na­ta jär­jestää osalle työt­tömiä, jos sitä ei voi­da jär­jestää kaikille. Tuol­la logi­ikalla kaik­ki on hyödytön­tä. Mik­si puhdis­taa jätevesiä, kun kaikkea typpeä ei kuitenkaan saa­da pois jne.

    Onko siis niin, että Helsin­gin kaupunkil­la ei ole mis­sään tehtävässä tarvet­ta lisätyövoimaan? 

    Perus­tu­losa­ja­tus­tasi en ymmär­rä ollenkaan. Mielestäsi 300 on OK perus­tu­lo. Jos täl­laisel­la perus­tu­lol­la ole­va henkilö ei saa töitä, niin hän putoaa toimeen­tu­lotuelle. Ja varsin hyvin tiedät, että kan­nustin­loukku syn­tyy nimeno­maan toimeen­tu­lotues­ta ja asum­istues­ta. Mikä on se mekanis­mi, jol­la ihmiset alka­vat työl­listyä, kun heille mak­se­taan vähem­män rahaa?

    Perus­tu­lon taustal­la on aja­tus, että kaikille työt­tömille on tar­jol­la töitä, mut­ta he eivät viit­si tehdä niitä. Siis työt­tömyys on työt­tömän oma valinta.

  25. Osmo,

    sanomasi toimeen­tu­lotues­ta on osin harhaanjohtava.

    Tot­ta on, että sen elämiseen tarkoitet­tu osu­us on 470 euroa kuussa. 

    (Vuokraan annet­ta­va tuki on sit­ten erikseen.)

    Tätä sum­maa kuitenkin leikataan, jos toimeen­tu­lotuel­la oleilu jatkuu vähänkään pidem­pään. Siitä leikataan 20 pros­ent­tia hel­posti, ja 40 pros­entin leikkaami­nenkaan ei ole harv­inaista, vaik­ka siihen ei yleen­sä ihan heti men­nä. Tämä 40 pros­entin leikkaus on suurin mitä laki sal­lii, jol­loin elämiseen jää kuus­sa vaivaiset 280 euroa, jol­la ei todel­lakaan juh­li­ta. On myös jut­tua, että ainakin pienem­mis­sä kun­nis­sa sos­sut yrit­tävät kek­siä por­saan­reik­iä, jot­ta ei tarvit­sisi antaa edes tuo­ta 280 euroa kuus­sa, jos henkilö on oleil­lut toimeen­tu­lotuel­la vähänkään pidempään.

    Toki vastik­kee­ton­ta rahaa tuokin on… Näin pie­nil­lä rahoil­la ole­vat ovat kuitenkin niin vaike­as­sa ase­mas­sa, että hei­dän ase­mas­taan pitää rapor­toi­da täysin totu­u­den­mukaises­ti ja tarkasti. Näin sik­si, että net­ti kuhisee kaiken­maail­man vihaa­jia, jot­ka suun­taa­vat vihakir­joit­telun­sa myös sosi­aal­i­tur­val­la ole­via ja esim. masen­tunei­ta vas­taan. He saa­vat kir­joit­telu­un­sa lisäpont­ta virheel­li­sistä väit­teistä sosi­aal­i­tur­van ylianteliaisuudesta.

    1. toimeen­tuk­ituel­la voi olla määrät­tömän kauan ilman, että sitä leikataan. Leikkaami­nen perus­tuu työstä tai toimen­piteestä kieltäy­tymiseen, ja sen taas voi saa­da vaik­ka viikon sisäl­lä tuen alkamisesta.

  26. Utsjo­ki vai­h­tui Euroopan toiseen reunaan,pieneen Kreikan saa­reen. Jos ei Utsjoel­la näkynyt EU tuo­maa vaurautta,niin ei sitä näy täälläkään.

    EU samoin kuin mon­et muutkin han­kkeet ovat pelkkiä eli­itin han­kkei­ta ja muru­ja tip­puu taval­lisellekin kansalle, jos sattuu.
    Mut­ta mak­sum­iehik­si tavikset kel­paa­vat kuten tääl­läkin huomaa

  27. Vastik­keel­lisu­us on kek­sit­ty jo aiko­ja sit­ten, sitä kut­su­taan työ­suh­teek­si ja vastiket­ta palkaksi.
    Eduskun­nas­sa ja hallinnos­sa on liian vähän töitä,kun samaan tarkoituk­seen pitää kehitel­lä kaiken­laisia uusia muotoja.
    Ilmeis­es­ti halu­taan luo­da uut­ta byrokratiaa !?
    Ja jos halu­taan organ­isoi­da työtä niin siihen tarvi­taan organ­isoi­jia, työvä­lineitä ‚konei­ta, tilo­ja ja materiaaleja.

    Pitää siis löytää melkoinen määrä ammat­ti­henkilökun­taa, että työl­listämi­nen voi alkaa..

    Useim­mat esi­tyk­set ovat palu­u­ta Impi­vaaraan eli lähetetään työtön pillin kanssa. Met­sään kaitše­man kar­jaa. Tai pis­tetään vesurib kanssa tuhoa­man met­sää. Moniko­han päästää ammt­ti­taidot­toman tuhoa­maan taimikkon­sa ? Uut­ta pitää kas­vat­taa vuosia.

    Ja kun työt­tömiä on 430000 niin työt­tömil­lä voisi kor­va­ta koko julkin sek­torib henkilöstön ja kun palk­ka olisi työt­tömyysko­r­vaus niin julki­nen talous olisi yli­jäämäi­nen luokkaa kymme­nen miljardia.
    Ja jos työt­tömil­lä ruve­taan tekemään töitä,jotka oli­si­vat mielekkäitä ja hyödyl­lisiä niin niitä tehdään jo nyt palkkatyönä eli työl­lisyys­töil­lä lähin­nä syödään ole­vaa palkktyötä.

    Meil­lä pieni­palkkisen työn syövät jo nyt palkat­tomat har­joit­teli­jat jatyöttömät.

  28. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Jep, ns. Pal­ta­mon malli

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Paltamo#Paltamon_malli

    http://helsinginvihreat.fi/blog/paltamon-malli/

    http://yle.fi/uutiset/paltamon_kokeilusta_mallia_muillekin/5563404

    http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/07/25/paltamon-mallista-suomen-malliin/201310238/12

    Pal­ta­mon malli työl­listi enem­män virkamiehiä kuin työt­tömiä oli.
    Ja lop­ul­ta oli myönnettävä,että sitä tekemätön­tä työtä ei löy­tynytkään kuin hetkeksi

  29. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Jep, ns. Pal­ta­mon malli
    ‘snip’

    Pal­ta­mon malli on ihan hyvä malli, mut­ta vain pienessä kun­nas­sa. Kokeilti­in­han sitä meil­läkin 90-luvun laman aikana ja toim­i­han se.

    Ongel­mak­si muo­dos­tuu vain se, että mitä niil­lä työt­tömil­lä teetetään. Kun kaupun­gin palveluk­ses­sa oli noin 1000 henkilöä ja 500 piti jatku­vasti työl­listää, ongelmia tuli. Pitkäaikaisek­si ratkaisuk­si se ei käynyt, hätäavuk­si kyl­lä (kun piti pitää yksi­tyisen sek­torin työt­tömät ana­siosi­don­naisel­la myös 500 päivän jälkeen).

  30. Jokin aika sit­ten tuli tele­vi­sio-ohjel­ma tuol­lais­es­ta trendikkäästä down­shif­taa­jas­ta. Kundille oli kyl­lä tar­jot­tu työ­paikkaa use­am­paankin ker­taan, mut­ta hem­mo ei halun­nut ottaa niitä vas­taan kun oli kivem­paa viet­tää ikuista kesälo­maa muiden kus­tan­nuk­sel­la. Toki seli­tyk­senä oli se, että hänestä oli ihmis­ar­voa alen­tavaa men­nä duu­ni­in pienel­lä pal­ka­lla rikas­tut­ta­maan fir­man johta­jia. Kyseessä oli siis sos/terviraston paik­ka van­hus­ten palvelutalossa…
    Kysyt­ti­in sit­ten tältä loiselta että eikö siinä mene työt­tömyysko­r­vauk­set jne. Ei kuulem­ma hait­taa kun samat rahat saa sos­sus­ta ja asum­is­tu­ki juok­see ihan hyvin. Toiv­ot­tavasti tämä tyyp­pi osaa iloi­ta kun itse makaa joskus van­hainkodis­sa eikä löy­dy halukas­ta vaipan­vai­h­ta­jaa (paskadu­u­ni?)
    Näitä muuten riit­tää kan­ta­suo­ma­lai­sis­sa ja alkaa vähitellen v…tuttamaan.

  31. Raimo K: Aika paljon sit­ten menee yli 100 prosentin… 

    Viimeinen näkemäni luku val­tio ja kun­nat yhdessä oli 72%. Se ei ainakaan ole laskenut tuosta.

  32. “Kan­nus­tavu­us on aivan rik­ki ainakin Helsingis­sä, jos­sa korkeat vuokrat johta­vat siihen, että jo toimeen­tu­lo­tu­ki kil­pailee hyvin palkan kanssa. Omaa rahaa 470 euroa kuus­sa, minkä lisäk­si asumiseen 650 € eli yhteen­sä yli 1100 euroa kuus­sa parhaim­mil­laan. Asun­topoli­ti­ikas­sa pieni­palkkaiset ovat häviäjiä, kos­ka sosi­aal­i­tur­va nos­taa vuokrata­soa tois­es­ta päästä ja omis­tusasumisen vero­tu­ki tois­es­ta päästä. Pieni­palkkainen mak­saa kaiken itse ilman mitään tukia. Tässä on ongel­man ydin.”

    Njaaah..tiputetaan asum­is­tu­ki puoleen (-325€) ja annetaan työt­tömän tien­ata tuki­aan menet­tämät­tä vaikka­pa 650€, kaik­ki voittavat?

  33. ES: Perus­tu­lon taustal­la on aja­tus, että kaikille työt­tömille on tar­jol­la töitä, mut­ta he eivät viit­si tehdä niitä. Siis työt­tömyys on työt­tömän oma valinta.

    En nyt puhuisi viit­sisimestä, vaan mikä on heille kannattavaa. 

    Tekemät­tömiä töitä on vaik­ka mil­lä mital­la. Julk­ishallinto ei niitä kaikkia voi jär­jestää, mut­ta yri­tyk­set ja myös yksi­tyiset voisi­vat tehdä osansa. 

    Työt­tömän ei nykysys­tee­mis­sä näköjään kan­na­ta ottaa lyhy­taikaisia töitä vastaan.

    Teetin van­haan talooni alkukesästä vajaan 10 miestyövi­ikon ulko­re­mon­tin. Pyysin tar­jouk­sia 15 yri­tyk­ses­tä, 5 vas­tasi, 3 oli jatkokeskustelu­jen arvoisia.

    Soit­telin muu­ta­malle ei-tar­jon­nelle yri­tyk­selle. Sanoi­vat, että vakio­porukalle on liikaakin tilauk­sia. Ihmettelin eikö kan­nat­taisi ottaa lisää väkeä? Lehdis­sähän oli valitel­tu, että seudul­la on ankara raken­nus­lan työt­tömyys. Vas­taus oli, ettei kortis­tos­ta saa ammat­timiehiä, ellei heille voi tar­jo­ta vähin­tään 6 kk työsopimusta.

    Kansalais­palk­ka aut­taisi ehkä tähän. Nopeampi vaiku­tus kuitenkin olisi nykyisen byrokra­t­ian kar­simisel­la ja kor­vausten aikari­ip­pu­vuuk­sien järkeistämisellä.

  34. Mitäpä jos laitet­taisi­in vastik­keel­lisu­us sub­jek­ti­ivisek­si oikeudek­si. Sehän on ollut 2000-luvul­la kova juttu.

    Ote­taan esimerkik­si poroisän­nät, joille eduskun­ta myön­si lomi­tu­soikeu­den. Poroisän­nät ovat itse ilmoit­ta­neet, että he eivät edes tiedä mil­loin heil­lä on loma, kun porot köh­nivät vapaina lai­tu­mil­la pait­si erotusaikana.

    Kuka osaa parem­min lomit­taa poroisän­tää, kuin toinen poroisän­tä. Sil­loin olisi järkev­in­tä, että kun on poroerot­telun aika, niin poro­roisän­nät menevät joukol­la lomille ja rupea­vat toinen tois­t­en­sa lomit­ta­jik­si, ja val­tiokin saisi toteut­taa eduskun­nan tah­toa ja mak­saisi loma­palkat ja lomit­ta­jien palkat.

  35. Kalle: Viimeinen näkemäni luku val­tio ja kun­nat yhdessä oli 72%. Se ei ainakaan ole laskenut tuosta.

    Ja yksi­tyi­nen sek­tori olisi siis 28%. Kaiken­laisia luku­ja sitä voidaan esittää.
    BKT:stä julki­nen sek­tori on kuitenkin vain noin 20%.

  36. Osmo,

    vas­taansanomis­esi on melko pitkälti teoreettinen.

    Toimeen­tu­lotuel­la oleil­e­va yleen­sä kohtaa nuo ehdote­tut toimen­piteet ennem­min tai myöhem­min. Niistä kieltäy­tynyt­tä odot­taa leikkaus, joka sit­ten on ja pysyy. 

    Toimen­piteenä voi olla esimerkik­si vaa­timus siir­tyä ensisi­jaisem­pi­en (TT-tuki kun on viime­si­jainen tuki) tukien kuten työ­markki­nat­uen piiri­in. Työt­tömyys­tu­iden piiris­sä taas odot­taa toimen­piteet kuten pakkokurssi­tus tai pakko­työhar­joit­telu. Jos näistä kieltäy­tyy, on taas siir­tymi­nen toimeen­tu­lotuen piiri­in, jos­sa työ­markki­nat­uen menet­tämi­nen (toimen­piteistä kieltäy­tymisen seu­rauk­se­na) lue­taan toimeen­tu­lotuen leikkauk­seen oikeut­tavak­si toimenpiteeksi.

    Lyhyesti: Sos­su kyl­lä löytää niitä toimen­piteitä, joista kieltäy­tymi­nen oikeut­taa sen TT-tuen leikkauksen.

    Käytän­nössä leikkaa­mat­toma­l­la TT-tuel­la ei siis voi oleil­la kovin pitkään. Toki tämä osin riip­puu kun­nan käytän­nöistä ja jopa käsit­televän sosi­aal­i­työn­tek­i­jän persoonasta.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    toimeen­tuk­ituel­la voi olla määrät­tömän kauan ilman, että sitä leikataan. Leikkaami­nen perus­tuu työstä tai toimen­piteestä kieltäy­tymiseen, ja sen taas voi saa­da vaik­ka viikon sisäl­lä tuen alkamisesta.

    Tar­jo­tus­ta työstä tuskin kukaan järkevä työtön kieltäy­tyy. Menee vaan työhas­tat­telu­un ja varmis­taa, ettei hän­tä palkata. Ei kukaan nor­maali työ­nan­ta­ja ota motivoitu­ma­ton­ta kiviri­ip­paa töihin.

    Itsel­lenikin sat­tui aikoinaan, että työvoima­toimis­ton lähet­tämä työtön antoi ymmärtää, että turpi­in tulee, jos hänet töi­hin otan. En ottanut.

  38. “toimeen­tuk­ituel­la voi olla määrät­tömän kauan ilman, että sitä leikataan”

    Kun työtön saa 2 työ­markki­natukea samas­sa kuukaudessa pankki­tililleen, niin sosi­aalivi­ra­nomaisel­la on mah­dol­lisu­us alen­taa toimeen­tu­lo­tukea n. 42 euroa kuukaudessa. Ja tämä alen­t­a­mi­nen kestää maail­man tap­pi­in asti ellei pääse pois toimeen­tu­lotuen piiristä. 2 työ­markki­natukea tilille samas­sa kuukaudessa on mah­dol­lista kos­ka työ­markki­natu­ki mak­se­taan 28 vuorokau­den välein.

  39. Jos tah­do­taan nopea piristys työ­markki­noille niin muut­takaa työ­markki­natu­ki sel­l­aisek­si kuin opin­to­tukikin on.

    Yksinker­tais­es­ti, antakaa työt­tömille saman­lainen tulo­ra­ja kuin opiske­li­joil­lakin on niin johan alkaa tapahtua.

    Työtön, ei kan­na­ta tehdä pätkätöitä.

    Opiske­li­ja, kan­nat­taa tehdä.

    Erona näi­den välil­lä on se, että opiske­li­jal­la on 600 e/kk tulo­ra­ja, työt­tömäl­lä 0e/kk.

    Lisäk­si opiske­li­joiden tien­este­jä tarkaste­taan vuosi­ta­sol­la, kun työt­tömien tien­este­jä tarkaste­taan kuukausitasolla.

  40. Tapio: Vas­taus oli, ettei kortis­tos­ta saa ammat­timiehiä, ellei heille voi tar­jo­ta vähin­tään 6 kk työsopimusta.

    Jos ker­ran töitä on selvästi tar­jol­la enem­män kuin ehditään tehdä, mik­sei voi­da tar­jo­ta sitä 6kk sopimusta?

  41. P. Kon­stan­tin: Mag­neet­tiku­vaus­ta voi joutua odot­ta­maan yli vuoden.

    Toisaal­ta, sil­loin kul­taisel­la 1970-luvul­la, kun hyv­in­voin­ti­val­tio oli voimis­saan, sitä saat­toi joutua odot­ta­maan 20 vuotta…

    Ja tämä jo vähän ker­tookin meille siitä, mik­si ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set kas­va­vat: uusia tutkimus- ja hoit­o­menetelmiä kek­sitään, ja ne mak­sa­vat. Rah­keet kus­tan­taa niitä eivät kas­va samaa tahtia.

  42. AH:
    Jokin aika sit­ten tuli tele­vi­sio-ohjel­ma tuol­lais­es­ta trendikkäästä downshiftaajasta.

    Toiv­ot­tavasti tämä tyyp­pi osaa iloi­ta kun itse makaa joskus van­hainkodis­sa eikä löy­dy halukas­ta vaipan­vai­h­ta­jaa (paskadu­u­ni?)
    Näitä muuten riit­tää kan­ta­suo­ma­lai­sis­sa ja alkaa vähitellen v…tuttamaan.

    On niin help­poa huudel­la, kun itsel­lä on tur­vat­tu työ­paik­ka ja tuhan­sien euro­jen kuukausiansiot. 

    Kan­nat­taisi edes vähän pin­nis­tel­lä ja miet­tiä, miten itse suh­tau­tu­isi tiukan paikan tullen tar­jouk­seen van­hus­ten vaip­po­jen vai­h­dos­ta tai man­sikkapel­lol­la kyykkimis­es­tä tai vas­taavas­ta ali­palkatus­ta työstä, tyyli­in 1000 — 2000 e/kk. Var­maan alka­isi taas seli­tyk­siä löytymään.

    Ja mikä lop­ul­ta pas­sivoi eniten:
    — perus­toimeen­tu­lo alle 500e/kk
    — ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va, tuhan­sia e/kk
    — tur­vat­tu (eläke)virka tai työ­suhde, tuhan­sia e/kk

    Down­shif­taa­jat ovat todel­lisia edel­läkäviöitä ja ennakkolu­u­lot­to­mia sopeu­tu­jia. He ovat oival­ta­ne­et, että vähem­män onkin enem­män. Ja he ovat sopeut­ta­neet talouten­sa menot vas­taa­maan kohtu­ullisia tulo­ja. Tämä täs­mälleen sama on edessä myös Suomen val­ti­ol­la. Vas­taan haraa­jia riit­tää, mut­ta mitä pikem­min, sen parem­pi ja helpompi.

    Sit­ten ehditään taas keräämään omat man­sikat ja vai­h­ta­maan merkit­tävä osa van­hus­tenkin vaipoista omais­ten voimin ilman, että tarvit­sisi hakea siihen jostain Thaimaas­ta asti orjatyövoimaa minimipalkalla.

  43. Osmo,

    mik­si tätä on niin vaikea selittää.

    On olta­va jokin syy siihen, että ensisi­jaisem­pia tukia ei saa, vaik­ka niitä olisi hak­enutkin. Tätä syytä sos­su voi sit­ten käyt­tää perus­teena toimeen­tu­lotuen leikkaamiseen. Tämän lisäk­si sos­su voi vaa­tia TT-tuel­la oli­jaa tekemään itsen­sä uudelleen kelpoisek­si ensisi­jaisem­mille tuille. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa esim. sitä, että sos­su vaatii TT-tuen saa­jaa hyväksymään työt­tömyys­tuki­in liit­tyvän pakko­työhar­joit­telun. Jos TT-tuen saa­ja ei tähän ryhdy, sos­sul­la on taas yksi uusi peruste TT-tuen leikkaamiseen.

    Oli yksi­tyisko­h­dat niin tai näin, käytän­nössä suurim­malle osalle TT-tuel­la oleil­i­joista on sos­su löytänyt perus­teen TT-tuen leikkaamiseen ja tämän myös tehnyt. Tämä tarkoit­taa, että 20 pros­entin leikkaus kos­kee hyvin suur­ta osaa TT-tuel­la pitkään oleilleista. Tämän lisäk­si myös suur­in­ta lain sal­li­maa eli 40 pros­entin leikkaus­ta esi­in­tyy myös, mut­ta siihen ei yleen­sä ihan heti mennä.

    Toimeen­tu­lotuen varaan vuosik­si jät­täy­tyvä henkilö suurel­la toden­näköisyy­del­lä kohtaa lop­ul­ta sen 40 pros­entin leikkauk­sen. Täl­löin hän saa elämiseen­sä enää vain 280 euroa kuus­sa, jol­loin ei todel­lakaan enää juh­li­ta. Sos­su on taval­la tai toisel­la löytänyt ne perus­teet TT-tuen leikkaamiselle.

    Tämä on täysin selvä asia.

  44. anonyy­mi: Jos ker­ran töitä on selvästi tar­jol­la enem­män kuin ehditään tehdä, mik­sei voi­da tar­jo­ta sitä 6kk sopimusta?

    Tääl­lä pohjoises­sa kesä on lyhyt. Pien­talo­jen kat­tore­mon­teis­sa seson­ki kestää vain reilut 2 kuukaut­ta, ulkovuoren remon­teis­sa, esim maalauk­sis­sa vähän pidempään.

    No, osa fir­moista lupaa uusia katon ja seinät vaik­ka lokaku­un sateis­sa. Toki vain sen voi tehdä laadukkaasti, jos talon ylle ja ympäri rak­en­taa teltan. Se mak­saa ja vain har­va pien­talon omis­ta­ja sel­l­aista remont­tia tilaa.

  45. Koti-isä kir­joit­ti 8.8.2013 kel­lo 13:1
    Down­shif­taa­jat ovat todel­lisia edel­läkäviöitä ja ennakkolu­u­lot­to­mia sopeutujia.

    Jiihaa! Eli loisimi­nen on ihan jees kun jotkut vään­tää duu­nia pienel­läkin pal­ka­lla ja kus­tan­ta­vat loisimisen kaikkine palveluineen?
    No onhan se ihmis­ar­voa alen­tavaa alkaa siivoo­jak­si taik­ka apuhoita­jak­si. Antaa muiden tehdä ne hommat.…

  46. Tapio: Tar­jo­tus­ta työstä tuskin kukaan järkevä työtön kieltäy­tyy. Menee vaan työhas­tat­telu­un ja varmis­taa, ettei hän­tä palkata. Ei kukaan nor­maali työ­nan­ta­ja ota motivoitu­ma­ton­ta kiviri­ip­paa töihin.

    Itsel­lenikin sat­tui aikoinaan, että työvoima­toimis­ton lähet­tämä työtön antoi ymmärtää, että turpi­in tulee, jos hänet töi­hin otan. En ottanut.

    Minä olen ilmoit­tanut tapauk­set työkkäri­in, seu­rauk­se­na on karenssi

  47. Risikko syyt­ti työt­tömiä pas­si­ivi­su­ud­es­ta ja etteivät he osal­lis­tu vapaaehtoistyöhön.

    Työt­tömältä on pääsään­töis­es­ti vapaae­htoistyökin kiel­let­ty ja jos jää kiin­ni niin seu­rauk­se­na on karenssi.

    Risikko onkin kehit­tänyt uuden pakkovapaaehtoistyön

  48. Tapio: Lisää linkke­jä: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2013/07/25/loppu-nuorisotyottomyydelle-tassako-on-ratkaisu/201310202/139

    Odotel­laan nyt rauhas­sa sitä loppuraporttia.

    Odotel­laan vaan — mut­ta harv­inaisen asiantun­tem­aton­ta tek­stiä ‘talous’­toimit­ta­jal­ta.

    Kyl­lä Pal­ta­mon kanssa saman­tyyp­i­sistä sys­teemeistä on koke­mus­ta aikasem­mal­ta ajal­ta muual­ta ja lop­ul­ta ne kaatu­vat omaan mahdottomuuteensa.

    Ei ihmisiä noin vain työl­lis­tetä, tarvi­taan konei­ta ja lait­tei­ta, raa­ka-ainei­ta, työn­su­un­nit­telua ja johtamista… ja sit­ten tarvit­taisi­in tuote, jota valmis­tet­taisi­in — vieläpä niin, että joku halu­aisi sen ostaa, ei pelkästään varas­toon. Ja esim. lin­nun­pönt­tö­jen (joi­ta työt­tömil­lä nuo­ril­la on teetet­ty) kysyn­tä on varsin rajallinen.

    Ja Suomen ongel­mana on juuri uusien tuot­tei­den puut­tumi­nen — tutkimus ja tuoteke­hit­te­ly on Nokian jäl­keen romahtanut.
    Jos jotain elvytetään, elvytet­täköön tutkimus­ta ja tuotekehittelyä!

  49. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Jos tah­do­taan nopea piristys työ­markki­noille niin muut­takaa työ­markki­natu­ki sel­l­aisek­si kuin opin­to­tukikin on.

    Eli perus­tu­lo?

  50. Tapio: Tääl­lä pohjoises­sa kesä on lyhyt. Pien­talo­jen kat­tore­mon­teis­sa seson­ki kestää vain reilut 2 kuukaut­ta, ulkovuoren remon­teis­sa, esim maalauk­sis­sa vähän pidempään.

    3 x 2 = 6. Mikä tässä on ongelmana?

    Pekka Taipale: uusia tutkimus- ja hoit­o­menetelmiä kek­sitään, ja ne maksavat.

    Mikä niis­sä mak­saa? Sof­t­a­han on peri­aat­teessa hal­paa tai hal­val­la tuotet­tavaa eivätkä kuvaamisen työvoimakus­tan­nuk­set riipu suo­raan kuvausten määrästä — yhteen menee var­maankin alle puoli tun­tia keskimäärin.

    Onko ongel­mana radioak­ti­ivis­ten ainei­den hinta?
    Mitä jos niitä tuotet­taisi­in tutkimus­reak­toris­sa omakus­tan­nush­in­taan? Eikö se tulisi halvemmaksi?

    Onko ongel­ma lait­teis­sa? Kan­nat­taisiko polka­ista pystyyn koti­mainen hal­patuotan­to? Hie­man huonom­pikin kuva lie­nee parem­pi kuin ei kuvaa lainkaan. Lääkäri lähet­täisi sit­ten tarkem­paan kuvaan, jos sille on oikeasti tarvetta.

  51. P. Kon­stan­tin: Näin ehkä on, mut­ta en kiel­lä, etteikö aja­tus ter­vey­den­huol­losta leikkaamisesta… 

    Tuos­sa on suo­raan mil­jar­di asum­is­tukea, jos­ta hyö­tyy korkein­taan gryn­deri jos hänkään. Asum­is­tukien pois­t­a­mi­nen saman tien ei vaiku­ta kenenkään elämään. 

    Muiden osa-aluei­den leikkauk­set pitää käy­dä läpi tarkem­min kuin otsikko­ta­sol­la, kos­ka muis­sa osa-alueis­sa on tarpeel­lis­takin mukana. 

    Jos ensim­mäisen mil­jardin leikkaamiseen menee pari min­u­ut­tia, niin seu­raavaan menee var­masti parikym­men­tä min­u­ut­tia ja sitäseu­raavaan ainakin pari tun­tia. Silti tuo työ on pakko tehdä, kos­ka meil­l­lä ei yksinker­tais­es­ti ole varaa nykyisenkaltaiseen sosi­aal­i­tur­vaan. Edel­lisessä lamas­sa Lip­posen hal­li­tus teki tuon työn, mikä mah­dol­listi nousun laman jälkeen.

    Se huonom­pi vai­h­toe­hto on, ettei tehdä mitään ja päädymme samaan tilanteeseen kiun Uusi-See­lan­ti. Yhdestä maail­man van­him­mista hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nista tuli “yhdessä yössä” uus­libar­al­is­min malliop­pi­las raho­jen lop­ut­tua. Toki tehtävän jako on nyt selvä: yksilö hoitaa omat asiansa ja kirkko hoitaa sosi­aal­i­tur­van. Halu­atko sinä sitä? Minus­ta se ei ole hyvä vaihtoehto.

  52. Raimo K:… ja sit­ten tarvit­taisi­in tuote, jota valmistettaisiin… 

    Mik­si tuote, mik­sei palvelu? 

    Työt­tömien tuskin kan­nat­taa alkaa kil­pail­la kaukoidän man­u­aalisen valmis­tuk­sen kanssa kos­ka sieltä tuo­daan tänne tuot­tei­ta varsin hal­val­la. Ja suo­ma­laisil­la työt­tömil­lä ei ole sitä osaamista ja koulu­tus­ta jota edis­tyneem­pi­en tuot­tei­den valmis­tus edllyttäisi.

    Sen sijaan palveluil­la on kysyn­tää. Nekin toki vaa­ti­vat osaamista — ja asen­net­ta. Mut­ta onko helpom­pi sit­ten tuo­da palve­lu­työn­tek­i­jätkin kaukoidästä kuin työl­listää suomalaisia…?

  53. Raimo K: Ei ihmisiä noin vain työl­lis­tetä, tarvi­taan konei­ta ja lait­tei­ta, raa­ka-ainei­ta, työn­su­un­nit­telua ja johtamista… ja sit­ten tarvit­taisi­in tuote, jota valmis­tet­taisi­in – vieläpä niin, että joku halu­aisi sen ostaa, ei pelkästään varastoon.

    Tarvi­taan niitä palvelu­jakin, esim remont­te­ja, fix­aus­ta, siivous­ta, lumitöitä jne, ei pelkästään tavaraa. 

    Toki palveluis­sakin tarvi­taan johtamista, suun­nit­telua, investoin­te­ja jne, mut­ta mon­esti palvelu­jen tilaa­ja voi hoitaa sen puolen.

    Eihän täl­laisil­la toimil­la koko työt­tömyyt­tä ratkaistaisi, mut­ta use­alle kymmenelle tuhan­nelle ihmiselle syn­ty­isi osapäivätöitä.

    Raimo K: Jos jotain elvytetään, elvytet­täköön tutkimus­ta ja tuotekehittelyä!

    Samaa mieltä. Ottaa vain kym­menkun­ta vuot­ta, ennenkuin kas­savir­ta on plussalla.

  54. anonyy­mi: 3 x 2 = 6. Mikä tässä on ongelmana?

    No, kun nuo ajat eivät ole yhteen­las­ke­tavia, ker­tomis­es­ta puhumattakaan. 

    Sekä kat­tore­mont­ti että ulko­maalaus on hyvä tehdä vähäsateise­na kaut­e­na alkukesästä, eli aikalaskel­man nol­lapiste on muu­ta­man viikon tarkku­udel­la sama. 

    Sen lisäk­si ne on eri miehet, jot­ka kat­to- tai seinäre­mont­te­ja tekee. Koulu­tus ja ammat­tin­imi­keet ovat niin tarkko­ja. Onnek­si löy­tyy poikkeuksia.

  55. Olisi­pa kiva selvit­tää mikä osa vastik­keel­lisu­u­den kaipu­us­sa on puh­das­ta kateut­ta työt­tömän suur­ta vapaa-ajan määrää kohtaan. Täl­laisen kateu­den tyy­dyt­tämistä en halu­aisi olla kus­tan­ta­mas­sa mitä mon­imutkaisem­min ja taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­tomin järjestelyin.

    Radikaali ratkaisu vastik­keel­lisu­u­den ja vapaa-aika kateu­den ongel­maan: vastike on elin­lu­ovu­tustes­ta­ment­ti. Tes­ta­ment­ti­in voisi ensisi­jaisek­si edun­saa­jak­si osoit­taa oman lähisuku­laisen­sa (en tunne kaikkia sairauk­sia onko täl­lainen jär­jeste­ly mielekäs). Oli­si­vatko vapaa-aika kateel­liset tämän jäl­keen tyy­tyväisiä. Rahas­sa mitat­tu vas­tine voi olla isokin ja se on todellinen.

  56. anonyy­mi: Sof­t­a­han on peri­aat­teessa hal­paa tai hal­val­la tuotet­tavaa eivätkä kuvaamisen työvoimakus­tan­nuk­set riipu suo­raan kuvausten määrästä – yhteen menee var­maankin alle puoli tun­tia keskimäärin.

    Sof­t­an tuot­ta­mi­nen vaa­tivi­in lääketi­eteel­lisi­in sovel­luk­si­in mak­saa paljon. Todel­la paljon. Samoin eri­lais­ten elek­tro­n­is­ten tai mekaanis­ten kapis­tusten kehit­tämi­nen. Eri­laiset vaa­dit­ta­vat stan­dard­it ja hyväksyn­nät ovat lievästi san­ot­tuna tiukkoja.

    Tämä tarkoit­taa sitä, että uuden­laisen tutkimus­lait­teen hin­ta sen tul­lessa markki­noille on erit­täin korkea. Vuosien var­rel­la hin­ta ale­nee. Sama kos­kee lääkkeitä.

    Jos tyy­dymme 90-luvun lääketi­eteen tasoon, saamme paljon asioi­ta hal­val­la. Jos halu­amme vuo­den 2013 lääketi­eteen tason, mak­samme huo­mat­ta­van paljon.

  57. Tapio: Eihän täl­laisil­la toimil­la koko työt­tömyyt­tä ratkaistaisi, mut­ta use­alle kymmenelle tuhan­nelle ihmiselle syn­ty­isi osapäivätöitä.

    Hyvin karkeasti meil­lä on pari vaihtoehtoa:

    1. 65 % työikäi­sistä raataa töis­sä ja tuot­taa koko kansakun­nan työ­panok­sen. Lop­ut ovat eri syistä (opiskelu, per­he­vap­aat, sairaudet, työt­tömyys) elätettävänä.

    2. 65 % työikäi­sistä raataa töis­sä ja tuot­taa koko kansakun­nan työ­panok­sen. Tämän lisäk­si 10 % työikäi­sistä raataa töis­sä ja tuot­taa jotain hyvää tälle 65 %:lle. Lop­ut ovat eri syistä (opiskelu, per­he­vap­aat, sairaudet) elätettävänä.

    Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa kansakun­nan ulkoinen työ­panos on sama. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa kuitenkin se 65 % tekee huo­mat­tavasti mielu­um­min töitä, kun joku muu silit­tää ne paidat.

    Emme tietenkään selviä tois­temme paito­ja silit­tämäl­lä. On kuitenkin parem­pi, että nyt työt­tömänä ole­vat ovat silit­tämässä nyt töis­säole­vien paito­ja kuin kotona tekemät­tä mitään. Nyt työssäol­e­vat mak­sa­vat työt­tömien palkan saa­mat­ta itse mitään vastiket­ta sille. Ja työt­tömät ovat kotona usein ilman kovin hyvää mah­dol­lisu­ut­ta paran­taa omaa toimeentuloaan.

    Ei meiltä työ ole lopus­sa. Sitä löy­tyy niin julkiselta sek­to­ril­ta, yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta, kol­man­nelta sek­to­ril­ta kuin koti­talouk­sis­takin. Ongel­ma on se, että meiltä on lopus­sa sel­l­ainen työ, jon­ka tuot­tavu­us ylit­tää työl­listämiskus­tan­nuk­set. Ja juuri tähän kohtaan tarvi­taan jotain apua, että tilanne paranisi.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Palvelu on tuete siinä mis­sä tavarakin. 

    Palveluy­hteiskun­naksi mei­dän veroas­t­eemme on aivan liian korkea. Suo­ma­lainen työ vain yksinker­tais­es­ti mak­saa liikaa! 🙁 Ikävä puoli tässä on, että korkea veroaste rokot­taa juuri niitä, joi­ta varten sitä on raken­net­tu: köyhimpiä.

  59. Tapio: Tarvi­taan niitä palvelu­jakin, esim remont­te­ja, fix­aus­ta, siivous­ta, lumitöitä jne, ei pelkästään tavaraa. 

    Toki palveluis­sakin tarvi­taan johtamista, suun­nit­telua, investoin­te­ja jne, mut­ta mon­esti palvelu­jen tilaa­ja voi hoitaa sen puolen.

    Toki, mut­ta ei se remont­timies ilman työkalu­ja ja tarvikkei­ta sitä remont­tia tee — ja ehkä olisi hyvä, jos hänel­lä olisi vähän koulutustakin?

    Ja minkä tilaa­ja hoitaa? Työka­lut? Koulutuksen?
    Ei edes par­turi­in men­nä omien vehkei­den kanssa.

    Ja tilaa­jis­sa­han se toinen peru­songel­ma on: kun niitä ei ole tarpeeksi.

  60. Ässä: Eli perustulo?

    Perus­tu­loa varten tarvi­taan hiukan järeäm­mät lain­säädän­nöl­liset toimet, kuin työ­markki­nat­uen tulo­ra­jan nostamiseen.

    Tot­takai perus­tu­lo olisi paras ratkaisu, mut­ta perus­tu­lo ei var­masti täl­lä hal­li­tuskaudel­la etene yhtään mihinkään.

  61. Viherinssi: Tämän lisäk­si 10 % työikäi­sistä raataa töis­sä ja tuot­taa jotain hyvää tälle 65 %:lle.

    Täälle on valitet­tavasti aika paljon men­taal­isia esteitä: suo­ma­lainen on opetet­tu halvek­si­maan työtä jos­sa tuote­taan hyvää toisille ihmisille. 

    Sitä pide­tään työn­tek­i­jän hyväk­sikäyt­tönä, por­varien nöyris­telemisenä …tai “leikki­työnä”. Työl­listämiskus­tan­nuk­sia halu­taan nimeo­maan hila­ta koko ajan ylöspäin jot­ta tuol­laisia töitä ei tarvit­sisi tehdä. 

    Sen sijaan tilanne, jos­sa se 65% kus­tan­taa kymmenelle pros­en­tille näi­den vapaae­htoisen tai tilanteen pakot­ta­man joutenolon onkin hienos­ti yhteiskun­nan tulo­ero­jen tasaamista ja pohjo­is­maista hyvinvointia.

  62. max:
    Olisi­pa kiva selvit­tää mikä osa vastik­keel­lisu­u­den kaipu­us­sa on puh­das­ta kateut­ta työt­tömän suur­ta vapaa-ajan määrää kohtaan.

    Omas­sa tilanteessa kaipailen vastik­keel­lisu­ut­ta puh­taasti sik­si, että palkkakuitis­sa ole­va vero­pros­ent­ti sekä erinäi­sis­sä laskuis­sa ja kau­pas­sa pulitet­ta­va arvon­lisävero on suo­ras­taan hel­vetil­li­sis­sä sfääreis­sä. Jos Suomen kaik­ki verot ja mak­sut oli­si­vat nol­lis­sa ja rahoi­tus tipah­taisi taivaas­ta, niin kyl­lä työt­tömyysko­r­vausten tasol­la ei olisi min­ulle mitään merkitystä.

  63. anonyy­mi: Mikä niis­sä maksaa? 

    Tosis­sasiko kysyt? No jos nyt puhutaan esimerkkinä olleesta mag­neet­tiku­vauk­ses­ta, niin: mag­neet­tiku­vaus­lait­teelle pitää rak­en­taa omat eril­liset tilat, jot­ka on suo­jat­tu ulkop­uolisil­ta mag­neet­tiken­tiltä. Pitää han­kkia lait­teet, jot­ka eivät ole halpo­ja (kos­ka tekni­ik­ka on mon­imutkaista ja mm. tuotev­as­tu­un jne. takia). Pitää palkata yksi hoita­ja valmis­tele­maan kuvat­tavia, toinen hoita­maan kuvaus­ta, sit­ten pitää koulut­taa spe­sial­is­tilääkäri kat­so­maan ja tulk­it­se­maan niitä kuvia.

    Ver­rat­tuna ihanan 1970-luvun pros­es­si­in, jos­sa lääkäri kop­ut­teli polvea kumi­vasar­al­la ja määräsi sit­ten saikkua, tämä on kallista — siitä on ehdot­tomasti hyö­tyäkin mut­ta se syö kansan­talouden ja yksit­täisen poti­laan kakus­ta palasen.

  64. Lau­ri Kumpu­lainenTot­takai perus­tu­lo olisi paras ratkaisu, mutta 

    Perus­tu­lo on todel­lakin paras ratkaisu. Ain­oa ongel­ma on oikeas­t­aan perus­tu­lon sopi­va, kul­takutri, taso. Ei liian vähän. Ei liian paljon.

    Jos tarkastel­laan työl­listymisen rajap­in­nas­sa keikku­vaa kansalaista analo­giana kauppatorilla:

    Nykyti­lanteessa Vastik­keel­lis­ten Tulon­si­ir­to­jen Vira­nomainen opas­taa kansalaista mene kaup­pi­aan X puheille ja tee hänelle puoli tun­tia sovit­tua työtä jon­ka jäl­keen voit pala­ta koti­isi palkkana saadun kilon perunoi­ta kanssa. Veroil­moituk­sen lisäk­si ilmoi­ta nämä työt erik­seen Vira­nomaiselle. Tot­ta, siinä ei ole pien­in­täkään järkeä ollut enää vuosikym­meni­in mut­ta näin nyt vain toimitaan.

    Sopi­van Perus­tu­lon olois­sa kansalainen kiertelee toril­la neu­votellen eri kaup­pi­aiden kanssa vapaana agent­ti­na. Olisin erit­täin häm­mästynyt ellei tämä olisi tehokkain mah­dol­lisin vas­taus työl­listymisen rajapintaan.

  65. Viherinssi:
    2. 65 % työikäi­sistä raataa töis­sä ja tuot­taa koko kansakun­nan työ­panok­sen. Tämän lisäk­si 10 % työikäi­sistä raataa töis­sä ja tuot­taa jotain hyvää tälle 65 %:lle. Lop­ut ovat eri syistä (opiskelu, per­he­vap­aat, sairaudet) elätettävänä.

    Eikö olisi oikeu­den­mukaisem­paa jakaa ne työt, joi­ta riit­tää 65%:lle, kaikkien työkyky­is­ten (tässä ole­tus 75%) kesken? Sen sijaan että orju­ute­taan “luuser­it” silit­tämään paito­ja minimipalkalla.

    Turhan hel­posti tuon 65%:n edus­ta­jat kuvit­tel­e­vat ole­vansa täysin kor­vaa­mat­to­mia yli-ihmisiä, mikä ei pidä alku­unkaan paikkansa, päin­vas­toin. Ihmi­nen urautuu ja sen tuot­tavu­us las­kee, jos se hoitaa liian kauan samo­ja tehtäviä.

  66. AH: Jiihaa! Eli loisimi­nen on ihan jees kun jotkut vään­tää duu­nia pienel­läkin pal­ka­lla ja kus­tan­ta­vat loisimisen kaikkine palveluineen?
    No onhan se ihmis­ar­voa alen­tavaa alkaa siivoo­jak­si taik­ka apuhoita­jak­si. Antaa muiden tehdä ne hommat….

    Keven­tämi­nen ja kohtu­ullis­t­a­mi­nen = loisiminen?

    Ei, vaan ylisu­urten palkko­jen nos­t­a­mi­nen ja jatku­va liian suurista veroista valit­ta­mi­nen = loisiminen.

    Nim­imerk­ki AH on hyvä ja viet­tää nyt aluk­si vaik­ka kuukau­den siivoo­jana tai apuhoita­jana. Tai jos on liian vaikeaa, niin sit­ten mar­jo­ja keräten.

  67. Tuos­sa Pal­ta­mon mallia käsitelleessä artikke­lis­sa muuten oli, että 10 euron tun­tipal­ka­lla kulu­ja tulisi 700 miljoon­aa. Kuitenkin esim 7.5 euron tun­tipalkkakaan ei olisi vält­tämät­tä liian pieni. Sil­lä saisi jo reilun 1000 EUR/kk, mikä on mielestäni riit­tävä taso. Täl­löin hom­ma ei edes tulisi juuri kalli­im­mak­si kuin työt­tömyys ja toimeen­tu­lotuet, joi­ta mak­se­taan täl­lä het­kel­lä (500 milj.).

    Esim Oulus­sa sil­lä 1000 eurol­la voi asua yksin kak­sios­sa ja syödä ter­veel­lis­es­ti ja rahaa jää vähän harrastuksiinkin.

    7.5 euron tun­tipalka­s­sa olisi myös se hyvä puoli, että olisi intoa etsiä paremin palkat­tua työtä…

    Vieläkin parem­pi voisi olla 10 euron tun­tipalk­ka, mut­ta mak­simis­san 75% työai­ka. Työlli­nen­hän voi haalia lisä­tu­lo­ja huo­mat­tavasti pienem­mäl­lä byrokra­tial­la kuin työtön, toimeen­tu­lotuel­la elävästä puhu­mat­takaan. Tämä mah­dol­lis­taisi oman yri­tyk­sen perus­tamisen ja niitä yhteiskun­nan tuk­itöitä voisi jät­tää vähem­mälle kun yri­tys­toim­inta alkaa lyödä leiville.

    Ympäristön ylläpi­dos­sa olisi paljon töitä, jot­ka eivät vaa­di paljoa koulu­tus­ta, mut­ta jäävät nyky­isin tekemät­tä. Esimerkik­si kadun­lakaisu, luon­non siivoami­nen, ruo­hon­leikkuu, kukkapenkkien hoito, pusikoiden raivaus, pienet kor­jauk­set jne. Nykyiset puis­to-osas­ton tyyp­it tarvit­taisi­in toki kait­se­maan tätä nuorten tuk­i­työlais­ten armeijaa.

  68. Täystyöl­lisyys ei kuu­lu nykyiseen val­lal­la ole­vaan lib­er­taariseen talousop­pi­in. Fried­manin ja mon­en muun talousop­pi­neen mukaan liian alhainen työt­tömyys johtaa inflaation.

    Samoin Soin­in­vaaran main­os­ta­mas­ta työn tar­jon­nas­ta tulee liian pieni.

    Niin­pä työt­tömyy­den pitää olla pysyvästi 8–12 Pros­entin luokkaa. Kun viral­lisi­in työt­tömyys­ti­las­toi­hin rek­isteröi­tyy vain n puo­let työt­tömistä niin todel­lisen työt­tömyy­den pitää olla 16–24 pros­entin luokkaa.

    Eli jät­ti­työt­tömys on vain viral­lisen poli­tikan tulos eikä sille tehdä mitään.

    Tai oikeeasti,lisätään,jos työt­tömien määrä las­kee liikaa

  69. Viherinssi: Sof­t­an tuot­ta­mi­nen vaa­tivi­in lääketi­eteel­lisi­in sovel­luk­si­in mak­saa paljon.

    Ja sinä oletkin asiantun­ti­ja? Mut­ta pide­tään niitä toisen­laisia sovel­luk­sia tässä sit­ten vaik­ka ei-vaa­tiv­ina lääketi­eteel­lis­inä sovel­luksi­na, ihan sin­un mielik­sesi. Näis­sä on selvästi osoitet­tavis­sa ole­via kus­tan­nussäästöjä. Fir­mat jopa tar­joa­vat näitä sovel­luk­sia pienel­lä rahal­la. Vaan ei kel­paa. Demo­ta voi ja pilkkahin­nal­la ote­taan. Näitä sovel­luk­sia teke­viä fir­mo­ja epäil­lään. Jos jostain syys­tä on saanut täl­laisen sovel­luk­sen myy­tyä, ja vaikka­pa sairaala säästää riihikuiv­aa rahaa, niin jos yhteistyöstä vas­taa­va henkilö vai­h­tuu, niin voi olla, että sopimuskin lop­puu samal­la… On nähty ja koettu…

  70. Han­na-Leena Yli­nen:
    Niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa työt­tömien aktivoin­ti olisi työn tekemistä (eikä siis esim. kurssi­tus­ta), tulisi tehdys­tä työstä sosi­aalietuuk­sien sijaan mak­saa palkkaa ja hoitaa nor­maalei­hin työ­suhteisi­in kuu­lu­vat sivukulut.

    Vai olisiko työt­tömil­lä tarkoi­tus teet­tää leikkitöitä, joista ei oikeasti kan­nat­taisi maksaa?

    Siinäpä se! Työt voisi­vat olla hyvinkin tarpeel­lisia, mut­ta eivät kannattavia. 

    Meil­lä on menos­sa sel­l­ainen pir­ulli­nen kehi­tys, että kan­nat­ta­van työn (teet­tämisen) rima nousee koko ajan. Vähän osaamista vaat­in­ut työ on jo ajat sit­ten muut­tunut kannattamattomaksi.

    Poli­it­tises­sa jar­gonis­sa rauhoitel­laan, että jalostus­ketju vain muut­tuu ja meille­hän jää ne kaik­ista arvokkaim­mat osat, kuten tutkimus ja tuoteke­hi­tys. Meistä kaik­ista vain ei ole tutk­i­joik­si tai tuotekehittäjiksi.

  71. Län­si­mais­sa on viimeisen 20 vuo­den aikana luovut­tu täystyöl­lisyy­den tavoit­telus­ta ja viralli­nen työt­tömyys on aset­tunut 10 pros­entin tietämille. Todel­li­nen työt­tömyys on paljon korkeampi.

    Kun ennen pyrit­ti­in täystyöllisyyteen,mikä tarkoit­ti n 4–5 pros­entin työttömyyttä.

    Työt­tömyyt­tä ei enää pide­tä ongel­mana, muut asi­at ovat tärkeämpiä . Kreikan, Espan­jan ets 25–30 pros­entin työt­tömyys ei ole suuri ongel­ma EU :ssa eikä se ole aiheut­tanut toimen­piteitä työt­tömyy­den alentamiseksi.

    Tääl­lä Kreikas­sa ongel­ma näkyy selvästi, kun lapset kulke­vat käsi ojos­sa kerjuulla.

    Brys­seliä tämä ei kiin­nos­ta, sil­lä lib­er­taarisen talous­poli­ti­ikan nou­dat­ta­mi­nen on tärkeämpää

  72. Raimo K: Odotel­laan vaan – mut­ta harv­inaisen asiantun­tem­aton­ta tek­stiä ‘talous’toimittajalta.

    Kyl­lä Pal­ta­mon kanssa saman­tyyp­i­sistä sys­teemeistä on koke­mus­ta aikasem­mal­ta ajal­ta muual­ta ja lop­ul­ta ne kaatu­vat omaan mahdottomuuteensa.

    Ei ihmisiä noin vain työl­lis­tetä, tarvi­taan konei­ta ja lait­tei­ta, raa­ka-ainei­ta, työn­su­un­nit­telua ja johtamista… ja sit­ten tarvit­taisi­in tuote, jota valmis­tet­taisi­in – vieläpä niin, että joku halu­aisi sen ostaa, ei pelkästään varas­toon. Ja esim. lin­nun­pönt­tö­jen (joi­ta työt­tömil­lä nuo­ril­la on teetet­ty) kysyn­tä on varsin rajallinen.

    Ja Suomen ongel­mana on juuri uusien tuot­tei­den puut­tumi­nen – tutkimus ja tuoteke­hit­te­ly on Nokian jäl­keen romahtanut.
    Jos jotain elvytetään, elvytet­täköön tutkimus­ta ja tuotekehittelyä!

    Näin on, Lep­päsen laki oli voimas­sa 1980 luvun lopus­sa. Olin sil­loin Posti-ja tele­laitok­sen palveluk­ses­sa pohjoises­sa. PTL oli suurimpia val­tion työvi­ras­to­ja pohjoises­sa ja niin­pä työl­litämisvelvoite kaa­tui senkin niskaan.

    Aluk­si tyy­dy­imme Pal­ta­mon kaltaiseen näen­näistyöl­listämiseen, mut­ta poli­it­ti­nen paine pakot­ti laajempaan.

    Suurin kohde syn­tyi NMT kopi­en valmis­tuk­ses­ta, se oli sopi­vaa työtä vähem­män koulute­tu­illekin, mut­ta vaati hal­lit ja työka­lut ja tietysti suun­nit­telijoi­ta, sil­lä joka kun­ta halusi oman­laisen­sa ulkonäön ja muitakin peukalonjälkiä .

    Mate­ri­aalia kului paljon joten oston ja logis­ti­ikankin oli olta­va ammattitaitoista.

    Koppe­ja oli use­aa tyyp­piä ja suurim­mat vaa­ti­vat erikoiskuljetuksen.

    Koppe­ja tehti­in sato­ja vuodessa.

    Suurimpia ongelmia oli vai­h­tu­vu­us: Kun palkkalis­toil­la ollut työtön sai työtä muual­ta nin hän häipyi ja toim­i­tuk­set eivät olleet sen vuok­si aina ajois­sa. Uuusien koulu­tuskin nieli resursseja.

    Toinen esimerk­ki oli kaapelite­htaan perus­t­a­mi­nen. Keskuk­si­in ja tietokoneisi­in tarvit­ti­in paljon välikaapelei­ta ja niitä tuher­ret­ti­in laiteasemien nurkissa tai ostet­ti­in tolkut­toma­l­la hinnalla .

    Kaapelin tekem­i­nen ei ole mitään raketi­tiedet­tä, mut­ta vaatii huolellisuutta,kunnon tilat, koulu­tukšen ja jonkin ver­ran välineitä.

    Ja ennenkaikkea kun­non logistiikan,sillä kaapelia kuluu ja toisaal­ta valmista toimitet­tavaa on suuria määriä ja usein yksilöllistä.

    Lop­pu­jen lopuk­si näitä työl­lis­tet­tyjä oli sato­ja vuodessa.

    Vaik­ka joukko oli pitkään työt­tömänä ollut­ta, niin työ­mo­ti­vaa­tio oli suuri­mal­la osal­la hyvä ja työn jäl­ki moitteetonta.

    Pus­sikansa häipyi enim­mäisen tilin jäl­keen, poromiehet ja maat­alon emän­nät eivät töiltään jouta­neet työllistettäväksi

  73. Noiden ker­tomieni esimerkkien perus­teel­la täy­tyy kysyä,olivatko ne aito­ja työllisyystöitä ?

    Todel­lisu­udessa ne oli­vat nor­maale­ja avoimen sek­torin töitä ja ne kor­vau­tu­i­v­at aikanaan taval­lis­ten yri­tys­ten tuot­ta­m­i­na palveluina.

  74. Mitä Osmo tarkoi­tat kun puhut perus­tu­losta? Olisiko se siis jokin vero­ton könt­tä­sum­ma esim. 400e joka kor­vaisi työ­markki­nat­uen, mut­ta jon­ka lisäk­si voisi vapaasti ansai­ta esim. keikkatöil­lä jon­nekin 1000 euroon saak­ka? Sen rin­nal­la kai olisi silti ole­mas­sa nykyiset asum­is­tuk­i­jär­jestelmä ja toimeen­tu­lo­tu­ki? Eikö mah­dolli­nen perus­tu­lo­ma­lli voisi toimia nykyisen syteemin rin­nal­la valin­naise­na vai­h­toe­htona, joka hyödyt­täisi nimeno­maan itsen­sä­työl­listäjiä, free­lancere­i­ta yms. joiden on nykyti­lanteessa jär­jetön­tä ottaa vas­taa mitään pal­ka­llista keikkatyötä. Toisaal­ta en tiedä mikä osu­us työt­tömistä on sel­l­aisia, joil­la olisi edel­ly­tyk­set työl­listää itsen­sä joka kuukausi osa-aikaises­ti. Perus­tu­lo­ma­lli­han vaikut­taisi hyödyt­tävän nimeno­maan osa-aikatyöl­listymistä ja sik­si se ei minus­ta sopisi kokon­aan kor­vaa­maan nykyjärjestelmää.

  75. Koti-isuk­ki uno­htaa nyt sen, että pal­ka­lla pitää tul­la toimeen ja Suomes­sa keskilu­ok­ka muser­tuu mak­su­jen­sa alle. 3000 euron kk palk­ka on Suomes­sa todel­la vähän suh­teessa menoihin. 

    Jos niiden 65 pros­entin työt jae­taan 75 pros­en­tille niin noiden 65 pros­entin palkat putoaa aika kivasti. Menot tuskin putoaisi­vat samas­sa suhteessa.

    Kuin­ka moni halu­aa lahjoit­taa osan palka­s­taan pois, jot­ta joku toinen työl­listy­isi? Var­maan moni, mut­ta kuin­ka mon­en henkilöko­htainen talous sal­lii sen? Ei kovin monen.

    Sitä pait­si mikä ihme se mekanis­mi olisi, jol­la määriteltäisi­in kenekä työ­tun­neista vietäisi­in? Taval­lisen duu­nar­in työ­tun­neista jos viedään yksikin tun­ti per päivä niin se on luul­tavasti ongelmis­sa lasku­jen­sa kanssa.

  76. Lau­ri R.:
    ‘snip’
    Ympäristön ylläpi­dos­sa olisi paljon töitä, jot­ka eivät vaa­di paljoa koulu­tus­ta, mut­ta jäävät nyky­isin tekemät­tä. Esimerkik­si kadun­lakaisu, luon­non siivoami­nen, ruo­hon­leikkuu, kukkapenkkien hoito, pusikoiden raivaus, pienet kor­jauk­set jne. Nykyiset puis­to-osas­ton tyyp­it tarvit­taisi­in toki kait­se­maan tätä nuorten tuk­i­työlais­ten armeijaa.

    Paljon töitä? Kuin­ka paljon, esim. henkilö­työvu­osi­na? Ja kuin­ka paljon jää nyt tekemättä?
    Havain­to­jeni mukaan kaikkea tuo­ta jo tehdään.

  77. Liian van­ha:
    Täystyöl­lisyys ei kuu­lu nykyiseen val­lal­la ole­vaan lib­er­taariseen talousop­pi­in. Fried­manin ja mon­en muun talousop­pi­neen mukaan liian alhainen työt­tömyys johtaa inflaation.

    Eli jät­ti­työt­tömys on vain viral­lisen poli­tikan tulos eikä sille tehdä mitään.

    Se alhainen työt­tömyys tarkoit­taa jotain alle 5% työt­tömyysastet­ta. Tämä nykyi­nen jät­ti­työt­tömyys on kuin onkin poli­ti­ikan tulosta, mut­ta ei lib­er­aalin, vaan sol­i­daarisen palkkapoli­ti­ikan ja muiden poli­it­tis­es­ti päätet­ty­jen työ­markki­na­jäykkyyk­sien tulosta.

    sol­i­daari­nen palkkapoli­ti­ik­ka johtaa kek­simääräiseen tuot­tavu­u­den kasvu­un, joka taas johtaa huonos­ti tuot­tavien työ­paikko­jen häviämiseen. Jos uusia hyvin tuot­tavia työ­paikko­ja ei syny samaan tahti­in kuin van­ho­ja palkanko­ro­tusten myötä tuhoutuu, seu­rauk­se­na on rak­en­teelli­nen jät­ti­työt­tömyys. Ja kun sos­sutuet ovat hyvät, se aset­taa ei-niin-kovasti-sään­nel­ty­jenkin työ­paikko­jen pal­ka­lle aika tehokkaan alarajan.

    Vasem­mis­to­laiset eivät tätä tietenkään näe ja syyt­tävätkin lib­er­aale­ja kaikesta pahas­ta. Kaikkein huvit­tavin­ta on, kun syytetään lib­er­aalia talous­poli­ti­ikkaa pääasi­as­sa _oman_ _vasemmistolaisen_ talous­poli­ti­ikan tuloksista.

  78. Liian van­ha: Eli jät­ti­työt­tömys on vain viral­lisen poli­tikan tulos eikä sille tehdä mitään.

    Aivan. Tähän viit­taa myös se, että USA:ssa työt­tömyysaste on vai­hdel­lut taloussyk­lien (vasta)tahdissa 5…10% tienoil­la ilman mitään selvää pitkäaikaistrendiä. EU:ssa sen sijaan sekä mak­si­mi- että minim­i­työt­tömyys ovat nousseet syk­li sykliltä, siis tren­di on ollut ylöspäin.

    Viral­liset poli­ti­ikat ja toim­intata­vat USA:ssa ja EU-mais­sa ovat aika erilaiset.

  79. Han­na: Toisaal­ta en tiedä mikä osu­us työt­tömistä on sel­l­aisia, joil­la olisi edel­ly­tyk­set työl­listää itsen­sä joka kuukausi osa-aikaisesti.

    Työvoimavi­ra­nomaiset heit­tävä ilmaan usein luvun 1/3.

  80. Koti-isä: Keven­tämi­nen ja kohtu­ullis­t­a­mi­nen = loisiminen?

    Ei, vaan ylisu­urten palkko­jen nos­t­a­mi­nen ja jatku­va liian suurista veroista valit­ta­mi­nen = loisiminen… 

    Suomes­sa en tiedä kenenkään naut­ti­van ylisu­ur­ta palkkaa. Ongel­mamme on, että tääl­lä mak­se­taan suori­tus­portaan töistä aivan liian suuria palkkoja.

    Se taas per­im­miltään johtuu korkeas­ta kus­tan­nus­ta­sos­ta, joka on aiheutet­tu ihan itse korkeal­la veroas­t­eel­lamme. Ylisu­uri sosi­aal­i­tur­vamme aiheut­taa siis koko ongel­man ja siitä kär­sivät eniten vähä­varaiset. Koh­ta he kär­sivät vielä enem­män, kun rahat lop­pu­vat ja koko sosi­aal­i­tur­va joudu­taan purka­maan kertaheitolla.

  81. Lau­ri Kumpu­lainen demon­stroi oival­lis­es­ti ahneut­ta, jota kuvit­telin Koti-isän liioitelleen. Minä en luovu palka­s­tani, minä halu­an pitää kaiken, ihan sama, jos joku pyörit­telee kotona ahdis­tuneena peukaloitaan ja menet­tää työkykyn­sä. Min­un rahat, min­un elintaso!

    Sinäl­lään ymmär­rän, että jos on asun­to­lainaa ja uusi auto ostet­tu juuri, ihan heti ei tietenkään pysty bud­jet­ti­aan säätämään dra­maat­tis­es­ti. Mut­ta entä 5–10 vuo­den kulut­tua? Entä minkälaisen yhteiskun­nan halu­amme 25 vuo­den päästä?

    Joil­lakin on suurista tuloista huoli­mat­ta jatku­via rahaon­gelmia kun taas toisil­la jää pienistäkin sum­mista häm­men­tävän paljon pahan päivän varalle.

  82. Kat­selin eilen uutisia, niis­sä ker­rot­ti­in Kreikas­sa tehdys­tä verotarkastuksesta,jossa jopa puo­let yri­tyk­sistä mak­soi veroja.

    Se on jo hyvin, tääl­lä syr­jäisel­lä Kreikan saarel­la olen saanut parin viikon aikana kas­sakuitin tai vas­taa­van vain parista yrityksestä.

    Ilmeis­es­ti käskyt eivät ole saa­puneet vielä tänne saakka.

    Toisaal­ta, sama tilanne oli Lapis­sakin 80-luvul­la: Sam­meli pisti kodan pystyyn 4‑tien varteen,nokesi naa­man ja alkoi myy­dä matka­muis­to­ja. Kas­sa oli tasus­sa ja jos tarkas­ta­ja sat­tui paikalle niin porot oli­vat syöneet kirjanpidon

  83. M:
    Lau­ri Kumpu­lainen demon­stroi oival­lis­es­ti ahneut­ta, jota kuvit­telin Koti-isän liioitelleen. Minä en luovu palka­s­tani, minä halu­an pitää kaiken, ihan sama, jos joku pyörit­telee kotona ahdis­tuneena peukaloitaan ja menet­tää työkykyn­sä. Min­un rahat, min­un elintaso!

    Sinäl­lään ymmär­rän, että jos on asun­to­lainaa ja uusi auto ostet­tu juuri, ihan heti ei tietenkään pysty bud­jet­ti­aan säätämään dra­maat­tis­es­ti. Mut­ta entä 5–10 vuo­den kulut­tua? Entä minkälaisen yhteiskun­nan halu­amme 25 vuo­den päästä?

    Joil­lakin on suurista tuloista huoli­mat­ta jatku­via rahaon­gelmia kun taas toisil­la jää pienistäkin sum­mista häm­men­tävän paljon pahan päivän varalle.

    Aivan. Tuos­sa toises­sa ketjus­sa meinataan tosis­saan selvi­tyä rauhanomais­es­ti olut­tuoppe­ja keskenämme ja kan­sain­välis­es­ti kilis­tellen selvitä öljyn lop­pumis­es­ta. Vähän kun­ni­an­hi­moa nyt. Ennen kuin työt­tömyyspros­ent­ti on alle viiden tulee hyvän­tah­tois­es­ti ja ymmärtäväis­es­ti mut­ta samal­la määräti­etois­es­ti alkaa jaka­maan tuot­tavaa työtä eikä kek­simäl­lä kek­siä tuot­ta­mat­to­mia sel­l­aisia. Alhainen työt­tömyys tulisi olla kun­nia-asia. Suurten henkilöko­htais­ten työ­tun­timäärien arve­lut­tavaa kyvyt­tömyyt­tä. Täl­laiseen oloti­laan täysin vastik­kee­ton perus­tu­lo ja se on siinä. Paras mah­dolli­nen yhteiskunta?

  84. Koti-isä: Eikö olisi oikeu­den­mukaisem­paa jakaa ne työt, joi­ta riit­tää 65%:lle, kaikkien työkyky­is­ten (tässä ole­tus 75%) kesken? Sen sijaan että orju­ute­taan “luuser­it” silit­tämään paito­ja minimipalkalla. 

    Nuo pros­en­tithan siis perus­tu­vat tämän het­ken sat­tuman­varaiseen tilanteeseen joka on täysin keinotekoinen. Ei ole mitään oikeaa mit­taria jol­la vede­tään raja tuot­tavien ja tuot­ta­mat­tomien väli­in. Jos niin halu­taan, voidaan vaik­ka päät­tää että 10% elät­tää yhdek­sääkym­men­tä prosenttia. 

    Tosin niitä kym­men­tä pros­ent­tia saa sit­ten lähteä etsimään kisso­jen ja koirien kanssa ulko­mail­ta jos päätöstä toimeen saatet­taes­sa on ere­hdyt­ty pitämään rajat auki eikä ehdit­ty rak­en­taa impe­ri­al­is­min­vas­taista suojavallia…

  85. Kaikel­la on kak­si puol­ta. Val­tiomme talous ei kestä tätä sosi­aal­i­tukien paljout­ta ja niistä olisi pystyt­tävä supis­ta­maan, mut­ta miten?
    Ehdote­taan vastik­keel­lisu­ut­ta. Elämän­ryt­min ja psyyk­keen kannal­ta var­masti hyvä jut­tu, mut­ta eikö niitä tukia joudut­taisi silti maksamaan? 

    Ehkä ken­ties yri­tyk­set alka­vat vähen­tämään varsi­naisia työn­tek­i­jöitään, jot­ta he saa­vat ilmaisia työn­tek­i­jöitä. Jotkut sanovat, että laitet­taisi työt­tömät vai­h­ta­maan vaip­po­ja van­huk­sille. Lop­pu­jen lopuk­si voisi kysyä, että kuin­ka moni halu­aisi työt­tömän, jota ei vähääkään kiin­nos­ta, oman suku­laisen­sa vaip­po­ja vai­h­ta­maan? Mon­es­sa muus­sakin työte­htävässä motivoitu­ma­ton työn­tek­i­jä voi saa­da hal­laa aikaseksi.

    Kauheasti en ole ehtinyt tässä val­tion talout­ta miet­tiä, pait­si nyt kun olen ollut 2 kk työt­tömänä. Opiskelu­un pääsys­tä saan tiedon ensi viikol­la mut­ta jos en pääse, niin tämä alkaa kos­ket­taa itseänikin. 

    Voipi olla nai­ivi aja­tus, mut­ta sanon­pa kuitenkin. Työ­nan­ta­ja­han joutuu mak­samaan työn­tek­i­jästä muitakin mak­su­ja kuin palkan. Eikö näitä mak­su­ja voisi nyt polkea mah­dol­lisim­man alas, jos yri­tys palkkaa työt­tömän. Meil­lä olisi motivoitunut­ta työ­porukkaa, joka mak­saa vero­ja palka­s­taan ja jol­la olisi ostovoimaa, mut­ta ei kävisi liian kalli­ik­si työnantajalle?

  86. M:
    Lau­ri Kumpu­lainen demon­stroi oival­lis­es­ti ahneut­ta, jota kuvit­telin Koti-isän liioitelleen. Minä en luovu palka­s­tani, minä halu­an pitää kaiken, ihan sama, jos joku pyörit­telee kotona ahdis­tuneena peukaloitaan ja menet­tää työkykyn­sä. Min­un rahat, min­un elintaso!

    Sinäl­lään ymmär­rän, että jos on asun­to­lainaa ja uusi auto ostet­tu juuri, ihan heti ei tietenkään pysty bud­jet­ti­aan säätämään dra­maat­tis­es­ti. Mut­ta entä 5–10 vuo­den kulut­tua? Entä minkälaisen yhteiskun­nan halu­amme 25 vuo­den päästä?

    Joil­lakin on suurista tuloista huoli­mat­ta jatku­via rahaon­gelmia kun taas toisil­la jää pienistäkin sum­mista häm­men­tävän paljon pahan päivän varalle.

    Ylivoimais­es­ti suurin osa suo­ma­lai­sista saa alle 2000 euroa kuukaudessa net­tona käteen. Useim­miten sum­ma on siel­lä 1500 molem­min puolin, ja entistä use­am­mal­la työtä tekeväl­lä 1000 euron kieppeillä.

    Suo­ma­laisil­la on velkaa (kulut­ta­jil­la) yli 100 mil­jar­dia euroa (tilas­tokeskus).

    Tyyp­il­lis­es­ti sel­l­aiset satatuhat­ta euroa asun­to­lainaa, jos­ta mak­se­taan sel­l­aiset 500–550 euroa lainan lyhen­nys­tä. Sen lisäk­si yhtiö­vastike. Monel­la on autokin, siihen menee hel­posti 100 euroa kuukaudessa, ilman että oste­taan vielä litraakaan polt­toainet­ta. Monel­la tuo auto on olo­suhtei­den pakosta.

    Sit­ten vielä muut laskut, ruo­ka ja niin edelleen. Mut­ta ennen kaikkea se, että työssä käymi­nen mak­saa! Sinne kulkem­i­nen mak­saa ja siel­lä elos­sa pysymi­nen mak­saa, pitää syödäkin. Teit eväät tai söit lounas­rav­in­to­las­sa, se mak­saa silti.

    Suo­ma­lainen työlli­nen elää kädestä suuhun ihan siinä mis­sä työt­tömätkin elää.

    Eikä suu­rit­u­loisia työ­paikko­ja ole niin paljoa, että niitä jaka­mal­la voitaisi­in työl­listää val­tavasti ihmisiä. Ei toim­i­tusjo­hta­jan työtä voi­da siivut­taa vaik­ka viiden min­uutin eri­in ja mak­saa jokaiselle ton­nia kuussa!

    Suuri osa suo­ma­lais­es­ta kulu­tuk­ses­ta on tapah­tunut ja tapah­tuu velka­vivun vaiku­tuk­sel­la, ei minkään suurien tulo­jen avulla.

    Jos suo­ma­laiset alka­vat tekemään vähem­män töitä on var­maa ettei eläkkeitä ja sosi­aal­i­tukia voi­da tule­vaisu­udessa mak­saa, kun ei ole mis­tä maksaa.

    On tot­ta, että ero­ja ihmis­ten välil­lä on. Luop­umal­la alko­holista, autos­ta, tupakas­ta, kahviloista, rav­in­toloista, eloku­vista jne jne kyl­lä säästää. Mut­ta miten käy kulutuksen?

    On tiet­ty raja, minkä jäl­keen kulut­ta­jil­la jää “ylimääräistä”, jon­ka he voivat käyt­tää vaik­ka eloku­vi­in. Jos työmäärä jae­taan use­am­malle niin entistä use­am­mal­la ei ole tarpeek­si rahaa tähän. Jol­loin itseasi­as­sa työ­paikko­jen määrä vähe­nee, kun ei kuluteta.

    Nyt kun vielä edelleenkin kaik­ki kallis­tuu vuo­den alus­ta niin palka­nsaa­jien (ja kaikkien muidenkin) tilanne entis­es­tään tiukkenee.

  87. Sylt­ty: Se alhainen työt­tömyys tarkoit­taa jotain alle 5% työt­tömyysastet­ta. Tämä nykyi­nen jät­ti­työt­tömyys on kuin onkin poli­ti­ikan tulosta, mut­ta ei lib­er­aalin, vaan sol­i­daarisen palkkapoli­ti­ikan ja muiden poli­it­tis­es­ti päätet­ty­jen työ­markki­na­jäykkyyk­sien tulosta.

    sol­i­daari­nen palkkapoli­ti­ik­ka johtaa kek­simääräiseen tuot­tavu­u­den kasvu­un, joka taas johtaa huonos­ti tuot­tavien työ­paikko­jen häviämiseen. Jos uusia hyvin tuot­tavia työ­paikko­ja ei syny samaan tahti­in kuin van­ho­ja palkanko­ro­tusten myötä tuhoutuu, seu­rauk­se­na on rak­en­teelli­nen jät­ti­työt­tömyys. Ja kun sos­sutuet ovat hyvät, se aset­taa ei-niin-kovasti-sään­nel­ty­jenkin työ­paikko­jen pal­ka­lle aika tehokkaan alarajan.

    Vasem­mis­to­laiset eivät tätä tietenkään näe ja syyt­tävätkin lib­er­aale­ja kaikesta pahas­ta. Kaikkein huvit­tavin­ta on, kun syytetään lib­er­aalia talous­poli­ti­ikkaa pääasi­as­sa _oman_ _vasemmistolaisen_ talous­poli­ti­ikan tuloksista.

    USA:n tiet­ty­i­hin tilas­tolukui­hin kan­nat­taa suh­tau­tua varauk­sel­la. Tilas­toinil­lakin on poli­it­ti­nen tarkoi­tus ja luku­ja kaunistellaan.

    Hyvä esimerk­ki on USA veroaste. Viral­lis­es­ti USA ilmoit­taa veroas­t­eek­si 27,5 %, mut­ta julkiset menot ovat kuitenkin yli 40 % bkt:ta

    Sama kos­kee työttömyyslukuja,nekin kau­nis­tu­vat, kun osa työt­tömistä pudote­taan tilas­toista pois.

    Tämä näkyy mm työvoiman ulkop­uolisen väestön lisään­tymisenä esim. 2012 Heitä oli 86 miljoon­aa, 2013 90 miljoonaa.

    ILO esit­ti arviok­seen n 15 %

  88. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ei ole mitään oikeaa mit­taria jol­la vede­tään raja tuot­tavien ja tuot­ta­mat­tomien väliin.

    Kyl­lä palkkatyölle on, jos ei nyt oikea, ainakin järkevä mit­tari: Onko joku valmis mak­samaan työn tulok­ses­ta siitä vaa­di­tun palkan (sivuku­luineen)?

    Yri­tyk­sen kohdal­la kri­teeri on vielä vaa­ti­vampi: Ostaako asi­akas työn tulok­sen ja jää ainakin cent­ti voit­toa? Työn tulok­sen pitää täl­löin kat­taa pait­si palk­ka, sen sivuku­lut, osu­us yri­tyk­sen yleisku­luista ja ALV.

  89. Kalle: Ongel­mamme on, että tääl­lä mak­se­taan suori­tus­portaan töistä aivan liian suuria palkkoja.
    Se taas per­im­miltään johtuu korkeas­ta kus­tan­nus­ta­sos­ta, joka on aiheutet­tu ihan itse korkeal­la veroasteellamme.

    Ja kovasti hehkutet­tu Kokoomus halu­aa kor­va­ta pro­gres­si­iviset verot tasaverolla…

  90. Työtön: Val­tiomme talous ei kestä tätä sosi­aal­i­tukien paljout­ta ja niistä olisi pystyt­tävä supis­ta­maan, mut­ta miten?
    […]
    Työ­nan­ta­ja­han joutuu mak­samaan työn­tek­i­jästä muitakin mak­su­ja kuin palkan. Eikö näitä mak­su­ja voisi nyt polkea mah­dol­lisim­man alas, jos yri­tys palkkaa työttömän.

    Eikös näil­lä mak­suil­la juuri rahoite­ta myös tuo­ta sosi­aalisek­to­ria? Eli tuol­la ratkaisul­la saate­taan hyvinkin pahen­taa ongelmaa.

    Tapio: Yri­tyk­sen kohdal­la kri­teeri on vielä vaa­ti­vampi: Ostaako asi­akas työn tulok­sen ja jää ainakin cent­ti voittoa?

    Har­vas­sa taitaa olla sem­moi­set yri­tyk­sen­vetäjät joille kel­paa 0,001% ROI..
    Hienoa, jos kel­paa, mut­ta en oikein usko tuohon.

  91. Kun­nan on nytkin jär­jestet­tävä töitä 500 päivää työt­tömänä olleelle tai kun­ta mak­saa sakko­ja valtiolle.

    Jokin aika sit­ten sat­tui silmi­in uutinen,jossa todet­ti­in kun­tien mak­sa­neen sakko­ja 100 miljoonaa !!!!

    Kun yli kak­si vuot­ta työt­tömänä ollei­ta eli käytän­nössä 500 päivää ylit­täneitä oli 32400.

    Kun kun­nat eivät kykene työl­listämään edes näitä niin miten ne jär­jestävät töitä 400000 : lle työttömälle ???

    Onko­han Eduskun­nas­saa enää ollenkaan ter­vet­tä järkeä jäljellä ?

  92. Lau­ri Kumpu­lainen:Suo­ma­lainen työlli­nen elää kädestä suuhun ihan siinä mis­sä työt­tömätkin elää.

    En sinäl­lään ole eri mieltä, mut­ta onko oikeu­den­mukaista, että toiset suus­ta suuhun eläjät keräävät itselleen samanaikaises­ti omaisu­ut­ta — osa paljonkin — ja toisille ei jää juuri mitään? Jos ruo­ka tai puh­das vesi olisi epä­ta­sais­es­ti jakau­tunut­ta, sitä yritet­täisi­in saa­da kaikille ainakin vähim­mäi­nen tarvit­ta­va määrä. (Globaal­isti pro­jek­ti on vielä valitet­tavasti kesken.)

    Jos suo­ma­laiset alka­vat tekemään vähem­män töitä on var­maa ettei eläkkeitä ja sosi­aal­i­tukia voi­da tule­vaisu­udessa mak­saa, kun ei ole mis­tä maksaa.

    Työmäärän ei olisi kaiketi tarkoi­tus vähen­tyä vaan jakaan­tua tasaisem­min. Käsit­tääk­seni täl­lä het­kel­lä moni esimies tuhraa aikaansa sih­teerin hom­mi­in, kos­ka ei ole varaa palkata edes osa-aikaista toimis­to­henkilökun­taa. Varsinkin, jos tuhraus aiheut­taa ylitöitä, se on esimerk­ki töi­den huonos­ta jakau­tu­mis­es­ta (ja Koti-isän esit­tämää “ahneut­ta”, jos sivuku­lut ym. eivät olisi lisä­työvoiman palkkauk­sen esteenä). (Uskoisin, että myös esim. sairaalois­sa muu­tamien tietotekni­ikan hyvin hal­lit­se­vien toimis­to­työn­tek­i­jöi­den palkkaami­nen vapaut­taisi hoito­henkilökun­taa tekemään omaa työtään. Mutu.)

    Entä kei­den vyötä kiris­tetään, kun sosi­aal­i­tur­vas­ta puhutaan? Ja mil­lä taval­la vyötä kiris­tetään — kiristämäl­lä vero­tus­ta vai jaka­mal­la työtä ja palkkaakin edes vähän tasaisem­min kaikille? Eikö olisi toisaal­ta mukavaa, että jos oma työ­paik­ka menee alta ja putoaa silp­putöi­hin, ettei se olisi totaa­li­nen katas­trofi ainakaan heti? Kenel­lä on oikeasti satavar­ma työ­paik­ka ja riit­tävä eläke loppuelämäksi?

    Mut­ta miten käy kulutuksen?

    Min­ulle on yritet­ty kovasti selit­tää, että eri­tyis­es­ti pien­i­t­u­loiset ja jopa ne työt­tömät pitävät kovasti kulu­tusy­hteiskun­nan pyöriä pyörimässä ja että heil­lä menee suh­teessä suurem­pi osu­us tuloista perustarvikkeisiin/kulutukseen, kun varakkaat säästävät enem­män. Että riip­puu var­maan paljon siitä, mitä ja minkälaisia tasaus­toimen­piteitä ja palka­n­mak­su-uud­is­tuk­sia sit­ten oltaisi­in edes kuvit­teel­lis­es­ti tekemässä.

  93. anonyy­mi: Har­vas­sa taitaa olla sem­moi­set yri­tyk­sen­vetäjät joille kel­paa 0,001% ROI..
    Hienoa, jos kel­paa, mut­ta en oikein usko tuohon.

    Kulu­jen kat­ta­mi­nen ja ROI ovat kak­si eri asi­aa, mut­ta peri­aat­teessa luet­telooni olisi pitänyt lisätä vielä tuot­to­vaa­timus. Käytän­nössä se sisäl­tyy yleiskuluihin. 

    Olen ollut vuosia sitä mieltä, että Suo­mi tarvit­see sel­l­aisia todel­la ahnei­ta yrit­täjiä, jot­ka palkkaa­vat ihmisiä vielä siihen centin voit­toon asti!

  94. anonyy­mi: Ja kovasti hehkutet­tu Kokoomus halu­aa kor­va­ta pro­gres­si­iviset verot tasaverolla… 

    Mie­lenki­in­toista olisi, jos Kokoomus halu­aisi tasaveroa. Tasavero on edulli­nen kaikkein köy­him­mille ja kaikkein rikkaim­mille. Siitä ei ole suo­ranaista etua keski­t­u­loisille. Toki välil­listä etua yhteiskun­nan toimies­sa paremmin.

    Eniten tasaveros­ta hyö­tyvät juuri pien­i­t­u­loisim­mat, kos­ka tasaveoon liit­tyy aina vero­ton osu­us. Kaiken jär­jen mukaan tasaveroa pitäisi kan­nat­taa kom­mu­nistien perin­nejär­jestössä, Vasem­mis­toli­itossa. Hei­dän pien­i­t­u­loiset äänestäjän­sä hyö­ty­i­sivät siitä.

    1. Ei tasaveroon liity aina vero­ton­ta osu­ut­ta. Ei liity esimerkik­si arvon­lisäveroon, ei ener­giaveroi­hin. Vain pie­neen osaan vero­tuk­ses­ta, eli val­tion tuloveroon liit­tyy vero­ton osu­us, mnut­ta se ei toisaal­ta ole tasavero.

  95. Koti-isä: Eikö olisi oikeu­den­mukaisem­paa jakaa ne työt, joi­ta riit­tää 65%:lle, kaikkien työkyky­is­ten (tässä ole­tus 75%) kesken? Sen sijaan että orju­ute­taan “luuser­it” silit­tämään paito­ja minimipalkalla.

    En ole sanan “oikeu­den­mukainen” suurimpia fane­ja, kun se tun­tuu poli­it­tises­sa kie­lenkäytössä tarkoit­ta­van “min­un mielestäni kiva”.

    Olen kuitenkin siitä samaa mieltä, että ideaal­i­ta­pauk­ses­sa kaikil­la olisi markki­nae­htois­es­ti tuot­tavaa työtä, vaik­ka sit­ten työn jakamisen kaut­ta. Suh­taudun kuitenkin hyvin skep­tis­es­ti siihen, kuin­ka hel­posti tämä onnistuu.

    Työn jakami­nen onnis­tuu parhait­en aloil­la, joil­la on vapaa­ta työvoimaa (= työt­tömiä), ja jos­sa työn­tek­i­jän pere­hdy­tys­panos ei ole kovin suuri. Näitä alo­ja tun­tuu ole­van kuitenkin aika vähän, ja tuol­laisel­la alal­la hel­posti palkkata­so on markki­nasy­istä valmi­ik­si alhainen, jol­loin työssäol­e­vat mielu­um­min tekevät täyt­tä päivää täy­del­lä palkalla.

    Työ­nan­ta­jan kannal­ta työn jakamisen mielekkyys (= tuot­tavu­us) riip­puu kovasti työte­htävästä. Syväl­lisen asiantun­ti­jate­htävän jakami­nen on vaikeaa, kos­ka pere­hdy­tys kestää pitkään, ja kos­ka useim­miten niitä eri­ty­isas­iantun­ti­joi­ta on yksi kap­pale työ­paikalla (jol­loin yhden kor­vaami­nen 1,33:lla on vähän vaikeaa). Tosin asiantun­ti­jate­htäviäkin on eri­laisia, esimerkik­si lääkärin tehtävä voi olla help­pokin pilkkoa.

    Toises­sa päässä jatku­moa ovat vähän pere­hdy­tys­tä vaa­ti­vat tehtävät, jois­sa käsitel­lään eril­lisiä tapauk­sia. Liukuhi­h­natyö lie­nee ääries­imerk­ki tästä. Täl­laises­sa työssä neljän kahdek­san tun­tia päivässä tekevän työn­tek­i­jän kor­vaami­nen kahdek­sal­la neljä tun­tia päivässä tekeväl­lä saat­taa olla työ­nan­ta­jalle tuot­tavu­u­den kannal­ta hyväkin asia, kos­ka ihmisen kyky tehdä keskit­tyneesti asioi­ta on aika rajoittunut.

    Työte­htävästä riip­pumat­ta työn­tek­i­jöi­den määrän lisään­tymi­nen on työ­nan­ta­jalle jos­sain määrin pul­mallista. Eri­laisen HR-pyöri­tyk­sen (työter­veyshuolto tai vaik­ka kehi­tyskeskuste­lut) määrä on sidok­sis­sa pikem­min työvoiman nup­piluku­un kuin tehty­i­hin työtunteihin.

    Näistä syistä en usko, että työa­jan lyhen­tämisel­lä teh­dyn työn jakamisen kaut­ta löy­tyy kovin paljon lisää töitä työt­tömille, vaik­ka jotain poten­ti­aalia siel­läkin voi hyvin olla. Käytän­nön tasol­la usein näyt­tää ole­van niin, että lep­pois­tamis­es­ta kiin­nos­tuneim­mat työn­tek­i­jät ovat niitä, joiden kohdal­la työ­nan­ta­ja nimeno­maan ei ole kiin­nos­tunut asiasta.

    Toinen vai­h­toe­hto on työn kier­ron lisäämi­nen. Siinä voisi olla paljonkin point­tia, kos­ka mitenkään vält­tämät­tä ei ole niin, että nykyisel­lään tuot­ta­mat­tomat työn­tek­i­jät ovat työt­tömänä ja tuot­ta­vat töis­sä. Kier­ron lisäämi­nen edel­lyt­täisi kuitenkin lain­säädän­nöl­lisiä uud­is­tuk­sia, kos­ka töis­sä ole­vat tuot­ta­mat­tomat työn­tek­i­jät eivät yleen­sä vapaae­htois­es­ti lep­poista itseään työt­tömik­si antaak­seen vireäm­mille tek­i­jöille töitä.

    Lisäk­si ainakin teo­ri­as­sa on niin, että jos kitkatek­i­jät pienenevät, työt­tömik­si valikoitu­vat aina ne vähiten tuot­ta­vat. Tämä ainakin huole­htii siitä, ettei heille löy­dy markki­nae­htoisia työ­paikko­ja nykysäännöillä.

    Muis­tu­tan vielä siitä, että koko keskustelus­sa ei ole kyse siitä, miten “luuser­it” orju­ute­taan silit­tämään paito­ja min­imi­pal­ka­lla. Kyse on siitä, minkälaisel­la jär­jestelmäl­lä saadaan nyt kan­nat­tam­a­ton työ sel­l­aisek­si, että sitä kan­nat­taa tehdä ja teettää.

  96. Tapio: Kyl­lä palkkatyölle on, jos ei nyt oikea, ainakin järkevä mit­tari: Onko joku valmis mak­samaan työn tulok­ses­ta siitä vaa­di­tun palkan (sivuku­luineen)?

    Yri­tyk­sen kohdal­la kri­teeri on vielä vaa­ti­vampi: Ostaako asi­akas työn tulok­sen ja jää ainakin cent­ti voittoa? 

    Aivan oikein ja näin sen tulisi jatkos­sakin mennä. 

    Nyt olikin kyse siitä että jotkut halu­a­vat luo­da “lep­pois­tamisen” nimis­sä epä­tasa-arvoisen tilanteen jos­sa osa tekee ne työt ja lop­ut naut­ti­vat muiden tekemän työn tulok­sista (erään­lainen prekari­aatin dik­tatu­uri siis).

  97. M:Käsit­tääk­seni täl­lä het­kel­lä moni esimies tuhraa aikaansa sih­teerin hom­mi­in, kos­ka ei ole varaa palkata edes osa-aikaista toimistohenkilökuntaa.

    Office-ohjel­mat ova kyl­lä tuhon­neet aika tehokkaasti juuri sem­moista työtä, jot­ka ennen tekivät sih­teer­it. Ei se nopeu­ta yhtään että pomo sanelee sih­teer­ille, kun se voi samas­sa ajas­sa naputel­la itse sen muis­tion. Ennen oli vähän eri jut­tu, sil­lä konekir­joi­tus vaati aika paljon enem­män ruti­noi­tu­mista kuin word-dokumet­tien tai excelin napsuttelu. 

    Eikä kenenkään tarvitse enää päivit­täin kuorit­taa ja kan­niskel­la kir­jeitä pos­ti­toimis­toi­hin, kun melkein kaik­ki kul­kee kum­minkin sähkö­pos­til­la. Mei­dänkään fir­mas­sa ei ole minkään­laista työtä pelkälle sihteerille. 

    Ark­istotkin ovat dig­i­taal­isia, joten niitähään ei tarvitse enää kaivel­la kun search-nap­pu­la tekee senkin työn sih­teerin poulesta.

  98. Perus­tu­lo on jo ihan lähtöko­htais­es­ti epäeet­ti­nen. Puhu­mat­takaan mas­si­ivi­sista negati­ivi­sista sivu­vaiku­tuk­sista. Perus­tu­lopop­ulis­teille se on ihmelääke kaikkeen.

    M: En sinäl­lään ole eri mieltä, mut­ta onko oikeu­den­mukaista, että toiset suus­ta suuhun eläjät keräävät itselleen samanaikaises­ti omaisu­ut­ta – osa paljonkin – ja toisille ei jää juuri mitään? Jos ruo­ka tai puh­das vesi olisi epä­ta­sais­es­ti jakau­tunut­ta, sitä yritet­täisi­in saa­da kaikille ainakin vähim­mäi­nen tarvit­ta­va määrä. (Globaal­isti pro­jek­ti on vielä valitet­tavasti kesken.)

    Ei tuo ylipäätään ole mikään oikeudenmukaisuuskysymys.

  99. M: En sinäl­lään ole eri mieltä, mut­ta onko oikeu­den­mukaista, että toiset suus­ta suuhun eläjät keräävät itselleen samanaikaises­ti omaisu­ut­ta ja toisille ei jää juuri mitään? 

    Ja tun­tu­u­pa joil­lain syr­jäy­tyneil­lä ole­van rahaa alko­holi­in, tupakkaan, sok­erip­i­toisi­in elin­tarvikkeisi­in tai makeisi­in, peli­au­tomaat­tei­hin ja urheiluvedonlyöntiinkin. 

    Kumpi onkaan sit­ten pahempaa yksilön ja yhteiskun­nan kannal­ta, vaa­ti­ma­ton elämä ja säästämi­nen vai tuh­laami­nen ja het­ken nautinto. 

    (ilmeis­es­ti jälkim­mäisel­lä kat­so­taan nykyään ole­van työl­lisyyt­tä, julk­ista sek­to­ria ja yhteiskun­nan rat­taiden pyörim­istä edis­tävä lisäävä vaiku­tus vero­tu­lo­jen kautta…)

  100. Raimo K: toki niitä ympäristönkun­nos­tustöitä esim tehdään nytkin. Mut­ta niitä voisi tehdä moninker­taisen määrän, eikä siitä olsi hait­taa. Eikä se olisi vält­tämät­tä keltään pois. 

    Tarkoi­tus oli osoit­taa että on ole­mas­sa työltä, jota ei täl­lä het­kel­lä tehdä kun­nol­la. Ainakin tääl­lä Oulus­sa, jos­sa niitä nuoriso­työt­tömiä on yli oman tarpeen.

    Itse olen tehnyt puis­ton­hoito­työtä, ja näen kyl­lä ettei sitä nykyään tehdä kun­nol­la — puis­tot kas­vaa voikukkaa ja nokkos­ta, etenkin sieltä mihin sil­lä 2 metrisel­lä leikkuril­la ei mah­du, trak­tori­har­jal­la vede­tään ruo­hikot monin paikoin mul­lat­tomik­si syksy­isin, tupakan­tumppe­ja ja muu­ta roskaa on kaik­ki tien­var­ret täynnä.

    Oulus­sa se olis jopa sato­ja henkilötyövuosia/vuosi, joskin työt toki pain­ot­tuisi­vat kesään — mikä tuskin on ongel­ma, kos­ka kesäl­lä työt­tömiä nuo­ria on eniten.

    Hyvä puoli vaikka­pa ympäristön siis­timisessä on että työ ei vaa­di kovin suur­ta osaamista mis­sään por­taas­sa. Eli ei tarvi­ta ihmeem­min työn­jo­htoa, mitä nyt jonkun pitää vähän kat­soa perään.

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei tasaveroon liity aina vero­ton­ta osu­ut­ta. Ei liity esimerkik­si arvon­lisäveroon, ei ener­giaveroi­hin. Vain pie­neen osaan vero­tuk­ses­ta, eli val­tion tuloveroon liit­tyy vero­ton osu­us, mnut­ta se ei toisaal­ta ole tasavero.

    No eihän se kun­nal­lisvero niin pieni osa ole.

    Veron­mak­sa­jat: “Palk­ka- ja yrit­täjä­tu­loista saa ansio­tulovähen­nyk­sen ja eläke­tu­losta kun­nal­lisvero­tuk­sen eläke­tulovähen­nyk­sen. Perusvähen­nys las­ke­taan kaikkien ansio­tu­lo­jen perus­teel­la. Myös veros­ta tehtävä työ­tulovähen­nys pienen­tää pienem­pit­u­lois­t­en palka­nsaa­jien mak­samaa kun­nal­lisveron määrää.”

  102. Lau­ri R.:
    Hyvä puoli vaikka­pa ympäristön siis­timisessä on 

    Jos tulon­si­ir­to­jen vastik­keel­lisu­us kat­so­taan pakot­tavak­si niin siitä olen samaa mieltä, että luon­to, eläimet ja ympäristö voidaan kat­soa sel­l­aisik­si mielekkäik­si yleisik­si ja yhteisik­si hyveik­si, että pakko­työ niiden piiris­sä on hyväksyttävintä.

    Tosin roskien siivouk­ses­ta olen sitä mieltä, että pakko­työläiset ain­oas­taan valvo­vat ja mah­dol­lis­es­ti sank­tioi­vat roskaamista eivät itse siivoa.

  103. Lau­ri R.:
    …joskin työt toki pain­ot­tuisi­vat kesään… 

    Talvel­la on vas­taavasti sitä valkoista ainet­ta jota täl­lä het­kel­lä ei kan­na­ta mil­lään käsitel­lä ellei pienin yksikkö ole moot­toroitu bobcatti. 

    “Ei talvikun­nos­s­api­toa” ‑kylt­te­jä väis­tel­lessä ker­tyy toki mukavasti lisäk­ilo­me­tre­jä jalankulk­i­joille mut­ta kyl­lä kaa­tu­miset ja liukas­tu­miset aiheut­ta­vat oikeastikin sel­l­aisia kansan­taloudel­lisia ongelmia että käsi­työnä tapah­tu­vaan lumen­lu­on­tin voisi jonkin ver­ran sijoittaa.

  104. Kan­nat­taa kyl­lä suo­si­ol­la uno­htaa hai­hat­te­lut siitä, että työtä jotenkin näp­säkästi jaet­taisi­in isom­man sakin kesken. Jos ote­taan töi­hin kolme insinööriä kah­den sijas­ta siten, että kokon­aistyömäärä pysyy samana, niin kiin­teät kus­tan­nuk­set pomp­sah­ta­vat ker­ral­la 50% ylöspäin. Eikä vuorotyö ole mikän ratkaisu, ei sem­moista kukaa halua tehdä ja se se vas­ta teho­ton­ta onkin, kun kol­le­gat ovat merkit­tävän ajan päivästä tavoittamattomissa.

    1. Palvelu­am­matit ovat työn jakamista. Jos joku silit­tää ja pesee insinöörin pai­dat, insinöörin tarvit­see tehdä vähem­män työtä tai hän voi tehdä enem­män palkkatyötä.

  105. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: …kaa­tu­miset ja liukas­tu­miset aiheut­ta­vat oikeastikin sel­l­aisia kansan­taloudel­lisia ongelmia että käsi­työnä tapah­tu­vaan lumen­lu­on­tin voisi jonkin ver­ran sijoittaa.

    Mut­ta jos tätä(kään) työtä ei saa­da enää ilman val­tion tukia (Vartiaisen/Soininvaaran ehdo­tus) ja oman maan kansalaisia (joi­ta on paljon työt­töminä) tehdyk­si, eikö markki­na­t­alous ole rik­ki? Tai sit­ten jokin muu on rikki.

    Val­tion talouden ali­jäämä on noin 10%, työt­tömien määrä kas­vaa ja Euroopas­sa on kuulem­ma ollut kri­isi noin viisi vuot­ta. Ei näytä siltä, kun kat­soo sitä uut­tuut­taan kiiltävien auto­jen letkaa, joka taas lomien pää­tyt­tyä suun­taa työ­maille. Alati suurem­mista asun­noista, joille riit­tää hin­to­jen jatku­vas­ta nousus­ta huoli­mat­ta osta­jia. Ei lama näi­den ihmis­ten arjes­sa näy.

    Kyl­lä rahaa on. Se vaan jae­taan vuosi vuodelta epä­ta­saisem­min. Pro­gres­si­iviset verot laske­vat, tasaverot nou­se­vat. Globaali­in kil­pailu­un vedoten perustel­tu riit­tävän tuot­ta­van työn rima nousee, yhä use­ampi jää sen ala­puolelle, “alem­man tuot­tavu­u­den työt” jäävät tekemät­tä ja risikot huu­ta­vat kor­vausten vastik­keel­lisu­u­den perään.

    Ratkaisuk­si odote­taan täl­lä het­kel­lä riit­tävän ison work­ing poor ‑luokan syn­tymistä. Suo­ma­laiset vaan hitaasti taipu­vat siihen, joten apu­un huude­taan maahanmuuttajia.

    Jos tästä velan­ot­toy­hteiskun­nas­ta vielä halu­taan pala­ta hyv­in­toin­tiy­hteiskun­taan, ain­ut vai­h­toe­hto on ottaa nyky­istä enem­män ja rajul­la pro­gres­si­ol­la niiltä, joil­la on. Ja siitä osu­ud­es­ta, joka on tähän yhteiskun­taan sidot­tua. Tyyli­in tulovero, kiin­teistövero, autovero, per­in­tövero jne. Ja jos ei vero­jen mak­su mais­tu, niin ei kun maail­malle onnea etsimään. Tääl­lä Pohjo­las­sa pide­tään huol­ta kaikkien kohtu­ullis­es­ta hyv­in­voin­nista, ei ahneista?

  106. Se talousti­eteil­i­jöi­den “luon­nolli­nen työt­tömyysaste” eli NAIRU eli rak­en­teelli­nen työt­tömyys tarkoit­taa tasoa, jon­ka alle ei pääse kuin kiihdyt­tämäl­lä inflaa­tio­ta kestämättömästi.

    NAIRU-työt­tömyys eli on Suomes­sa törkeän korkea. Sitä saa las­ket­tua vapaut­ta­mal­la työ­markki­noi­ta kuten palkkaus­ta, mui­ta etu­ja ja irti­sanomis­suo­jaa, keven­tämäl­lä sosi­aal­i­tur­vaa ja vero­tus­ta, lopet­ta­mal­la asun­tomarkki­noiden sään­te­lyn, yksi­ty­is­ten vuokra-asun­to­jen syr­jimisen ja pääkaupunkiseudun kaavoitus­ra­joituk­set. Törkeän korkea se on mon­es­sa muus­sakin maassa.

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    Palvelu­am­matit ovat työn jakamista. Jos joku silit­tää ja pesee insinöörin pai­dat, insinöörin tarvit­see tehdä vähem­män työtä tai hän voi tehdä enem­män palkkatyötä.

    Tai sit­ten insinööri silit­tää pai­tansa samal­la kun kat­soo tele­vi­sio­ta. Insinööril­lä on kiin­teä kuukausi­palk­ka, joten ei ole kan­nus­timia tehdä enem­pää töitä. Palvelu­am­matit ovat myös ensim­mäisiä joista tin­gitään, kun reaali­palk­ka ei kas­va? Insinööri ajeleekin tukkansa itse kun ruuan hin­ta nousee? Luulen, että mon­et palve­lut siir­tyvät markki­noil­ta koti­in. Kun reaali­palk­ka ei nouse, niin insinööri lait­taa lam­i­naat­ti­lat­t­ian iste paikalleen koti­talousvähen­nyk­ses­tä huoli­mat­ta jne.?

  108. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei tasaveroon liity aina vero­ton­ta osu­ut­ta. Ei liity esimerkik­si arvon­lisäveroon, ei ener­giaveroi­hin. Vain pie­neen osaan vero­tuk­ses­ta, eli val­tion tuloveroon liit­tyy vero­ton osu­us, mnut­ta se ei toisaal­ta ole tasavero. 

    Ok, olet aivan oike­as­sa ja pitää pyrk­iä käyt­tämään yksiselit­teisiä ter­me­jä. 🙂 Eli kaikken köy­him­mät hyö­tyvät eniten siitä, että val­tion tulovero muute­taan tasaveroksi. 😉 Joten en veläkään ymmär­rä, mik­si virkamiespuolue Kokoomus kan­nat­taisi sitä, mut­ta en myöskään ymmär­rä, mik­si Kom­mu­nis­tit eivät kan­na­ta sitä.

  109. Koti-isä: Mut­ta jos tätä(kään) työtä ei saa­da enää ilman val­tion tukia (Vartiaisen/Soininvaaran ehdo­tus) ja oman maan kansalaisia (joi­ta on paljon työt­töminä) tehdyk­si, eikö markki­na­t­alous ole rik­ki? Tai sit­ten jokin muu on rikki. 

    Onnek­si voidaan aina laina­ta kom­mu­nis­mista pari jip­poa ja vaik­ka pois­taa kaik­ki tuet, yhteiskun­ta sit­ten lupaa jär­jestää työn kaikille.

    Se työ voi olla insinöörin työtä tai puiden kaatamista utsjoella.
    Tarvit­taes­sa gulagissa.

    Kyl­lä rahaa on. Se vaan jae­taan vuosi vuodelta epä­ta­saisem­min. Pro­gres­si­iviset verot laske­vat, tasaverot nou­se­vat. Globaali­in kil­pailu­un vedoten perustel­tu riit­tävän tuot­ta­van työn rima nousee, yhä use­ampi jää sen ala­puolelle, “alem­man tuot­tavu­u­den työt” jäävät tekemät­tä ja risikot huu­ta­vat kor­vausten vastik­keel­lisu­u­den perään. 

    Muuten omi­tu­inen asia mik­si suomen kie­lenkäytössä sitä, joka tekee työtä ja halu­aa pitää itse tekemän­sä työn hedelmät, pide­tään ahneena. Ja taas sitä, joka halu­aa toisen ansait­se­mat itselleen, ei.

  110. Osmo Soin­in­vaara:
    Palvelu­am­matit ovat työn jakamista. Jos joku silit­tää ja pesee insinöörin pai­dat, insinöörin tarvit­see tehdä vähem­män työtä tai hän voi tehdä enem­män palkkatyötä. 

    Suo­ma­lainen ajat­telee että eniten säästää kun kaiken tekee itse — näin­hän se valitet­tavasti onkin kun las­kee kulu­ja tarkemmin…

    Ja palve­lut ovat vain niille jot­ka ei itse osaa käytän­nön töitä (jol­loin ne tar­jo­taan yhteiskun­nan toimes­ta sosi­aalilau­takun­nan määrit­tämän tarpeen perus­teel­la) tai on liian laisko­ja käytän­nön työhön (jos siitä huoli­mat­ta niil­lä on liikaa rahaa, se pitää verot­taa pois jot­ta yhteiskun­ta voi tar­jo­ta niitä sosi­aalipe­rusteisia palveluja).

    Näi­hin asen­teisi­in kun saisi jotenkin ensin edes pienen muutoksen…

  111. Huoli korkeas­ta veroas­t­eesta ja suo­ma­laisen työn korkeas­ta hin­nas­ta taitaa olla peru­ja edel­lisen laman ajoil­ta. Paljon on ehtinyt tapah­tua noiden aiko­jen jälkeen.

    Palkat Suomes­sa ovat korkein­taan keski­ta­soa, samoin veroaste sekä sosi­aal­i­tur­va ja julkisen sek­torin koko.

    90-luvul­la sys­temaat­tis­es­ti las­ket­ti­in veroast­et­ta ja vapautet­ti­in markki­noi­ta, eri­no­maisin seu­rauksin. Täl­lä vuosi­tuhan­nel­la veron­laskua on jatket­tu, mut­ta koti­markki­noiden vapaut­ta­mi­nen on pysähtynyt tai tehnyt u‑käännöksen.

    Meil­lä on monopole­ja ja kartelle­ja mm. liiken­teessä, rahapeleis­sä ja vähit­täiskau­pas­sa. Tiet­tyjä yri­tys­lu­okkia suosi­taan vero­tuk­ses­sa suo­raan tai eri­laisin kil­pailua vääristävin helpo­tuksin. Pk-seudun asun­tomarkki­nat ovat rak­en­teel­lis­es­ti rik­ki ja ylipäätään kaupunkiseu­tu­jen paikall­ishallinnon rakenne on kehi­tyk­sen jar­ru eikä moot­tori. Byrokra­ti­aa ja sään­te­lyä ei olla purka­mas­sa vaan sitä joka puolel­la lisätään. 

    Monop­o­lit aiheut­ta­vat tehot­to­muut­ta ja kil­pailukyky­on­gelmia sekä pysyvän rasit­teen ostovoiman kehi­tyk­selle. Arvon min­is­ter­it voisi­vat keskit­tyä näi­hin oikeasti vaikeisi­in kysymyksiin.

  112. Tapio: Sekä kat­tore­mont­ti että ulko­maalaus on hyvä tehdä vähäsateise­na kaut­e­na alkukesästä, eli aikalaskel­man nol­lapiste on muu­ta­man viikon tarkku­udel­la sama.

    Kuu­lostaa kovasti siltä, että suurim­pana syynä siihen, mik­sei työt­tömiä palkata, on pres­su­jen puute.

  113. Koti-isä: Mut­ta jos tätä(kään) työtä ei saa­da enää ilman val­tion tukia (Vartiaisen/Soininvaaran ehdo­tus) ja oman maan kansalaisia (joi­ta on paljon työt­töminä) tehdyk­si, eikö markki­na­t­alous ole rik­ki? Tai sit­ten jokin muu on rikki.

    Se on se jokin muu.

    Aivan puh­taas­sa markki­na­t­aloudessa mata­lan tuot­tavu­u­den yksilöt etsivät itselleen töitä, joil­la pysyvät hengis­sä. Täl­lainen tilanne val­lit­see tietyis­sä kehi­tys­mais­sa, jois­sa itsen­sä työl­listäjien osu­us on yli puo­let väestöstä, ja vähänkään rahaa omaa­van yksilön ei tarvitse tehdä yhtään mitään sel­l­aista, jon­ka pystyy ilman koulu­tus­ta tekemään.

    Meil­lä ei kuitenkaan ole tässä suh­teessa puh­das markki­na­t­alous, kos­ka yleinen sosi­aal­i­tur­va aset­taa tietyn minim­i­toimeen­tu­lon, jota vähem­män tuot­tavia töitä ei yksinker­tais­es­ti kan­na­ta kenenkään tehdä. Asi­aa jyrken­netään vielä sil­lä, että tämän sosi­aal­i­tur­van rahoit­tamisek­si veroki­ila on väistämät­tä lev­eä, mikä kos­kee eri­tyis­es­ti sitä, jos yksi­tyi­nen ihmi­nen työl­listää toisen yksi­tyisen ihmisen.

    Ihan esimerkkinä voisi miet­tiä, mikä on yksi­ty­ispi­hal­la tehtävän yksinker­taisen pihan­hoidon tuot­tavu­us. Jot­ta työn­tek­i­jän kan­nat­taisi tehdä sitä, raja lie­nee noin 10 e/h. Tämä mak­saa teet­täjälle käytän­nössä noin 35 e/h. Jot­ta teet­täjä saa tuon rahan tun­nin työl­lään, hänen tun­tipalkkansa pitää olla noin 80 e/h. (Tuo­hon 10 e/h:n ja 35 e/h:n väli­in mah­tuu toki veroki­ilan lisäk­si myös mui­ta kitkatek­i­jöitä, joi­ta voi olla hyvä pohtia.)

    Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että jos työssäol­e­va halu­aa lisää vapaa-aikaa, siihen on läh­es aina tehokkain tapa vähen­tää työn­tekoa (ja kansan­tuot­teen tuot­tamista ja veron­mak­sua). Kansan­talouden ja kokon­aishyv­in­voin­nin kannal­ta tilanne on vähän toinen.

    Markki­na­t­alous ei siis ole rik­ki, haas­teet tule­vat markki­na­t­alouden ja hyv­in­voin­ti­val­tion yhdis­tämis­es­tä, siis tuk­i­jär­jestelmästä ja sen rahoittamisesta.

    Oman hyv­in­voin­nin paran­tamisen työn­te­ol­la pitäisi olla kaikkien oikeus. Tuk­i­jär­jestelmien, vero­tuk­sen ja asen­tei­den pitäisi nimeno­maan tukea tätä lähtökohtaa.

  114. Koti-isä: Jos tästä velan­ot­toy­hteiskun­nas­ta vielä halu­taan pala­ta hyv­in­toin­tiy­hteiskun­taan, ain­ut vai­h­toe­hto on ottaa nyky­istä enem­män ja rajul­la pro­gres­si­ol­la niiltä, joil­la on. Ja siitä osu­ud­es­ta, joka on tähän yhteiskun­taan sidot­tua. Tyyli­in tulovero, kiin­teistövero, autovero, per­in­tövero jne. Ja jos ei vero­jen mak­su mais­tu, niin ei kun maail­malle onnea etsimään.

    Ihan uteliaisu­ud­es­ta: Minkälaisia pros­ent­te­ja ajat­telit näi­hin mainit­semi­isi (tulovero, kiin­teistövero, autovero, per­in­tövero)? Mitä vero­ja olisit oma­l­ta kohdal­tasi valmis mak­samaan lisää?

  115. Kasvis­syöjä: Luulen, että mon­et palve­lut siir­tyvät markki­noil­ta koti­in. Kun reaali­palk­ka ei nouse, niin insinööri lait­taa lam­i­naat­ti­lat­t­ian iste paikalleen koti­talousvähen­nyk­ses­tä huoli­mat­ta jne.?

    Ainakin nykyisel­lä kus­tan­nus­ta­sol­la käy juuri näin. Empi­irisen koke­muk­sen mukaan insinöörit otta­vat sap­at­ti­va­paa­ta rak­en­taak­seen omaa taloaan.

    Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että palvelu­jen kysyn­tä riip­puu kovin paljon tar­jon­nas­ta ja hin­tata­sos­ta. Reaali­palkka­han voi nous­ta sitäkin kaut­ta, että ostet­tavien palvelu­iden tai tuot­tei­den hin­tata­so las­kee. Ja jos vielä käy niin, että palvelu­iden hin­tata­so las­kee ja plas­matele­vi­sioiden nousee, niin palvelu­iden ase­ma kil­pailus­sa paranee.

    Palvelu­iden osalta muuten reaali­palkan merk­i­tys on sikä­likin eri­lainen, että jos palkko­ja yleis­es­ti nos­te­taan 5 % tai 0 %, henkilön kyky ostaa toisen henkilön työtä säi­lyy samana.

  116. K. Uok­ka:
    Muuten omi­tu­inen asia mik­si suomen kie­lenkäytössä sitä, joka tekee työtä ja halu­aa pitää itse tekemän­sä työn hedelmät, pide­tään ahneena. Ja taas sitä, joka halu­aa toisen ansait­se­mat itselleen, ei. 

    Uuskielessä mus­ta on “valkoinen” ja päinvastoin.

    Osal­la saat­taa ola muis­tis­sa aika jol­loin kaik­keen mah­dol­lisim­man epäkansan­val­taiseen “vallankumous”-toimintaan lisät­ti­in aina var­muu­den vuok­si sana “demokraat­ti­nen”.

    Lop­putu­los on näin jäl­keen­päin kat­sel­tuna kovin koominen.

  117. Viherinssi: Empi­irisen koke­muk­sen mukaan insinöörit otta­vat sap­at­ti­va­paa­ta rak­en­taak­seen omaa taloaan.

    No, tätä voi ajatel­la näin. Jos remp­paat pari huonet­ta talos­sa, niin vähem­män koke­neel­la maal­likol­la menee nor­mi pin­tatöis­sä (lat­tia, seinä, kat­to­jen maalaus jne) ehkä viikko tai pari. Ammat­timies tekee työn paris­sa päivässä kun­non työkaluilla.

    Tavalli­nen jamp­pa kuitenkin mak­saa työstä enem­män kuin viikon palkan. Koti­talousvähen­nyk­sen kanssa pääsee ehkä nip­pa nap­pa omille tuntipalkoille.

  118. Ja siis, vapaa-aika ei ole neu­traalia. Ihmi­nen las­kee oman vapaa-ajal­la tekemisen yleen­sä halvem­mak­si kuin oma­l­la työl­lä ansaitun rahan, kos­ka tekem­i­nen on mon­en mielestä kuitenkin suh­teel­lis­es­ti kivaa, ja toisaal­ta ihmi­nen ei ole täysin ratio­naa­li­nenkaan. Ja vielä on se, että työ­tun­tien lisäämi­nen mar­gin­aal­i­t­u­lo­jen nos­tamisek­si ei ole sekään kovin helppoa.

  119. Hyvä käsite tuo vapaa-ajan varastaminen. 

    Vapaa-aikaa varaste­taan myös siten että raken­nel­laan suurkun­tia, jol­loin ollaan lin­ja-autossa entisen puolen tun­nin sijaan 2 tun­tia kun käy­dään asioil­la. Tai polkupyöräl­lä ei asi­at enää hoidu, vaan pitää linja-autoilla.

    Palve­lut keskitetään joten ihmiset ovat enem­män aikaa lin­ja-autois­sa. Työ­paikat keskitetään, ja varaste­taan vapaa-aikaa.

    Sit­ten kut­su­taan jät­tikun­taa “suurem­mik­si harteik­si”, kun pakote­taan ihmi­nen istu­maan lin­ja-autossa enemmän.

    Tehdään työn­teosta vastik­keel­lista. Tehdään keskipalk­ka, Suomen BKT per työ­tun­ti, sit­ten siihen plus mii­nus 10% … 30%

  120. max: Tarkoite­taan mah­dol­lis­es­ti etuuk­sien vastik­keel­lisu­ut­ta jota ei voi­da perustel­la liiketaloudellisesti. 

    Joo liike­talous on se logi­ik­ka jol­la poli­ti­ikkaa on 20 vuot­ta tehty. 

    Aina ärsyt­tävä Katainen tänään ker­toi –vaikea sanoa tätä Katais­es­ta mut­ta oli aika järkevä kir­joi­tus (oliko Himasen kir­joit­ta­ma???) ainakin se Kokoomuk­sen net­ti­sivu­jen pidem­pi ver­sio– että poli­itikko­jen maine on men­nyt kos­ka ihmiset ovat yksilöl­lisiä, ei pidä paikkaansa, poli­itikko­jen maine on men­nyt kos­ka he liike­talousoppe­ja väärinkäyt­tivät 20 vuotta.

    Kun Neu­vos­toli­it­to rom­ahti, maail­mas­sa alet­ti­in edis­tämään liike­talout­ta mut­ta sitä toim­intaa kut­sut­ti­in (väärin) markkinataloudeksi.

    Jos jotain ei voi liike­taloudel­lis­es­ti perustel­la, se pitää lopet­taa turhana.

    Tsemp­piä Osmo! Tee käsitekart­to­ja tai jotain! Me ihmiset ollaan todel­la huono­ja ymmärtämään toisiamme!

    Ala päämin­is­terik­si!

  121. Tiedemies:
    Ja siis, vapaa-aika ei ole neu­traalia. Ihmi­nen las­kee oman vapaa-ajal­la tekemisen yleen­sä halvem­mak­si kuin oma­l­la työl­lä ansaitun rahan, kos­ka tekem­i­nen on mon­en mielestä kuitenkin suh­teel­lis­es­ti kivaa, ja toisaal­ta ihmi­nen ei ole täysin ratio­naa­li­nenkaan. Ja vielä on se, että työ­tun­tien lisäämi­nen mar­gin­aal­i­t­u­lo­jen nos­tamisek­si ei ole sekään kovin helppoa.

    Tämä pitää paikkansa, ja tässä suh­teessa ehkä nuo remont­ties­imerk­it ovat osit­tain huono­ja (kos­ka moni pitää rak­en­tamis­es­ta). Tämä ei kuitenkaan pois­sul­je sitä, etteikö löy­ty­isi aika mon­ta ihmistä, jot­ka mielel­lään ulkois­taisi­vat imuroin­nin, arkisen ruuan­laiton tai pyykinpesun.

    Asi­aa­han voi mita­ta myös tekemis­es­tä pitämisel­lä. Joku inhoaa siivoamista tai ruuan­lait­toa yli kaiken, toinen taas kokee ne palk­it­se­vana työn­tekona. Talouden pitäisi mah­dol­lis­taa se, että työ­panok­sia voisi tässäkin suh­teessa vai­h­taa keskenään.

    Tun­tien lisäämisen vaikeus riip­puu amma­tista. Jois­sakin ammateis­sa se on suh­teel­lisen suo­ravi­ivaista (lääkärit, mon­et ope­tusalan ihmiset), toi­sis­sa taas ei. Tun­tien vähen­tämi­nen kuitenkin on mon­esti helpom­paa, jos sen halu­aa tehdä (lomara­ho­jen vai­h­to vapaak­si, pien­ten las­ten van­hempi­en lyhen­net­ty työpäivä, sap­at­ti­va­paa), joten jous­toa kuitenkin on.

    Siinä mielessä tämä siis kuitenkin on aika aka­teemista, että nykyisel­lä veroki­ilal­la tun­ti tun­nista tai edes työ­suorite työ­suorit­teesta ei ole kovin lähel­lä tavanomais­ten ihmis­ten palkkata­soa ajatellen. Ost­a­mi­nen kan­nat­taa vain, jos ostaa jotain erikois­tunut­ta tai aika vain yksinker­tais­es­ti lop­puu kesken.

  122. Tiedemies: No, tätä voi ajatel­la näin. Jos remp­paat pari huonet­ta talos­sa, niin vähem­män koke­neel­la maal­likol­la menee nor­mi pin­tatöis­sä (lat­tia, seinä, kat­to­jen maalaus jne) ehkä viikko tai pari. Ammat­timies tekee työn paris­sa päivässä kun­non työkaluilla.

    Ja kun tekee itse, työn laatu on usein parempi. 

    Itse jätin juuri pienet kat­toko­r­jauk­set osta­mat­ta sekä hin­nan, että laat­uepäi­lyk­sien takia (arvio työmäärstä max 1 päivä). Kun teen itse, on var­maa että ne on tehty kun­nol­la. Voin samal­la varmis­tua, että mate­ri­aalit ja työmenetelmät ovat oikeat. Sitä kun ei mitenkään pysty tarkas­ta­maan enkä tiedä yhtään “luotet­tavaa kat­torak­en­ta­jaa”. Jos tietäisin täl­laisen, niin tilanne olisi taas eri.

  123. Viherinssi: Tämä pitää paikkansa, ja tässä suh­teessa ehkä nuo remont­ties­imerk­it ovat osit­tain huono­ja (kos­ka moni pitää rak­en­tamis­es­ta). Tämä ei kuitenkaan pois­sul­je sitä, etteikö löy­ty­isi aika mon­ta ihmistä, jot­ka mielel­lään ulkois­taisi­vat imuroin­nin, arkisen ruuan­laiton tai pyykinpesun.

    Asi­aa­han voi mita­ta myös tekemis­es­tä pitämisel­lä. Joku inhoaa siivoamista tai ruuan­lait­toa yli kaiken, toinen taas kokee ne palk­it­se­vana työn­tekona. Talouden pitäisi mah­dol­lis­taa se, 

    Nykyään pyykinpesun,siivouksen jopa ruuan­laiton voi ulkois­taa ja ostaa palveluna.

    Paluu sata vuot­ta sit­ten vallinneeseen tilanteeseen edel­lyt­tää, että asun­nos­sasi on tilaa palveluväelle.

    Keskeinen syy vuo­sisa­ta sit­ten vallinneeseen palvelusväkikult­tuuri­in oli, että palkan päälle työ­nan­ta­ja jär­jesti asun­non, ruuan , ter­vey­den­hoidon etc

    Näin oli esim Indone­si­as­sa, jos­sa käy­timme palvelijoita.

    Kulu oli siis sata vuot­ta sit­tenkin muu­ta kuin pelkkä palkka

    1. Meil­lä pyyk­in­pe­su, osin ruuan­lait­to ja siivous on ulkois­tet­tu. Pyyk­in­pe­sua varten on pesu­la, minä suun­taan koh­ta paikalliseen lounaskup­pi­laan ja per­jan­taina tulee siivoo­ja. Mikään näistä ei vaa­di lisäneliöitä vaan vähen­tää neliöli­den tarvet­ta (pyyk­in­pe­su). Täl­lainen on kuitenkin mah­dol­lista vain kaupungis­sa, jos­sa pesu­la on naa­puriko­rt­telis­sa samoin kuin se lounaskup­pi­lakin. Siivoo­ja on suo­ma­lainen yrit­täjä, pesu­la ja lounas­rav­in­toa maa­han­muut­ta­jien tar­joamia palveluja.

  124. Liian van­ha: Nykyään pyykinpesun,siivouksen jopa ruuan­laiton voi ulkois­taa ja ostaa palveluna.

    Kyl­lä voi, mut­ta niistä tule­va veroki­ila on sel­l­ainen, että tun­timääräl­lä mitat­tuna taval­liselle palka­nsaa­jalle ruuan­lait­toa luku­unot­ta­mat­ta muut palve­lut ovat luksustuotteita.

    Ruuan­laitossa syn­tyy skaala- ja erikois­tu­mise­t­ua. Siivoamises­sa sitä syn­tyy paljon vähem­män (ammat­ti­lainen ei siivoa kovin paljon nopeam­min kuin tavalli­nen tal­laa­ja, eikä ammat­ti­laisel­la ole ihmeel­lisiä lait­tei­ta nopeut­ta­maan työtä). Pyyk­in­pe­sus­sa pesu­la selviää vähem­mäl­lä ajankäytöl­lä, mut­ta sit­ten taas logis­ti­ik­ka vie lisäaikaa.

    Liian van­ha: Paluu sata vuot­ta sit­ten vallinneeseen tilanteeseen edel­lyt­tää, että asun­nos­sasi on tilaa palveluväelle.

    Palveluskun­ta tarvit­see tilaa ja mui­ta resursse­ja, eikä se ole mikään real­isti­nen suun­ta men­nä. Mut­ta jos koti­a­pu saa­puu kel­lo 8 ja pois­tuu kel­lo 11.30, niin ei kai siinä tarvi­ta mitään lisätiloja?

  125. Viherinssi: Kyl­lä voi, mut­ta niistä tule­va veroki­ila on sel­l­ainen, että tun­timääräl­lä mitat­tuna taval­liselle palka­nsaa­jalle ruuan­lait­toa luku­unot­ta­mat­ta muut palve­lut ovat luksustuotteita.

    Kysymys on myös siitä, mis­tä halu­taan mak­saa. Se, että kotona käy siivoo­ja kak­si ker­taa kuukaudessa kolme tun­tia ker­ral­laan mak­saa (koti­talousvähen­nyk­sen jäl­keen) vähem­män kuin se, että kotona on yksi henkilö, joka polt­taa askin tupakkaa päivässä. Kuitenkaan tupakkaa ei yleis­es­ti pide­tä luksustuotteena.

  126. Oletko ylpeä itses­täsi esit­täessäsi kun­nioitet­tuna vaikut­ta­jana ja kansane­dus­ta­jana täysin perät­tömiä tieto­ja köy­hien tulota­sos­ta. Onko sin­un ide­olo­giasi mukaista vahin­goit­taa ja mus­ta­maala­ta yleen­sä kan­taväestöön kuu­lu­via syr­jäy­tyneitä (sairai­ta, työt­tömiä, mie­len­ter­veysongel­maisia, työkyvyt­tömiä 90- luvun laman jälk­i­hoidon uhre­ja) ihmisiä? Onko vihreän poli­itikon peru­som­i­naisu­us mis­antropia kan­taväestöä kohtaan?. Esität täysin mieliku­vi­tuk­sel­lisia luku­ja fak­toina. Voitko ystäväl­lis­es­ti tark­istaa läh­teesi jatkos­sa, tässä jutus­sa on link­ki laskuri­in (KELA) jos­ta voit tark­istaa ettei kukaan kan­taväestöön kuu­lu­va saa yhdis­telmää 477e /kk elinkus­tan­nuk­si­in + 650€ /kk vastik­keen mak­samiseen (pois lukien moni­lap­siset per­heet) , jos saisi pakot­taisi vira­nomaiset välit­tömästi muut­ta­maan edullisem­paan asun­toon. Lisäk­si koskaan ei asum­is­tu­ki ole kuin 80% tosi­asial­li­sista asumiskus­tan­nuk­sista. Ain­oas­taan ruhti­naal­lis­es­ta toimeen­tu­lotues­ta pää­sevät naut­ti­maan maa­han­muut­ta­jat joil­ta ei koskaan tark­iste­ta tiliot­tei­ta tai edes matkus­tusasi­akir­jo­ja per­he­suhteista puhu­mat­takaan. Kadul­la seu­rates­sani ark­isin päivit­täisos­tok­sil­la eri henkilöitä, huo­maan usein kuin­ka maa­han­muut­ta­ja nainen (soma­li) kävelee 700€ arvoinen Sam­sung äly­puhe­lin pos­keen teipat­tuna ja saat­taa puhua esim. ulko­maille suku­laisilleen 3 tun­tia yhtä soit­toa. Soma­lit kykenevät välit­tämään suku­laisilleen erit­täin kalli­iden elinkus­tan­nusten maas­sa (Suo­mi) 600.000€ / vuosi pelkkää tukea, siis saadessaan Suomes­sa toimeen­tu­lo­tukea. Siis kaikkien elinkus­tan­nusten jäl­keen vielä lähet­tävät vuosi­ta­sol­la merkit­tävän määrän tukea koti­maa­hansa. Työssäkäyvät taval­liset veron­mak­sa­jat tämän kaiken, kuten kansane­dus­ta­jien, poli­itikoiden ja virkami­esten palkat kus­tan­ta­vat. Sosi­aalialan “kukka­hat­tutä­tien” mantra on ollut julk­i­lausut­tu lähin­nä viher­vasem­mis­ton (SDP, Vihr, Vas) vaikut­ta­jien toimes­ta “tarkoituk­semme toimeen­tu­lotuel­la on korot­taa maa­han­muut­ta­jien sosiekon­o­mista ase­maa keskimääräisen Suo­ma­laisen palka­nsaa­jan tulota­solle” (2900€/KK) tässä vihrerstal­in­is­tit ovat kiistämät­tä onnis­tuneet. Eikö kansane­dus­ta­jan perus­taitaitoi­hin kuu­lu tun­tea Suomen perus­tus­la­ki edes aut­tavasti vai onko puolue­poli­it­tisen jär­jestelmän mielestä Perus­tus­la­ki nk.”kuollut kir­jain” ettei sitä edes tarvitse noudattaa.
    Lähdeluet­te­lo: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081217358214_uu.shtml http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013072517292468_uu.shtml
    http://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/tulottomia-kotitalouksia-on-jo-yli-20–000?redirect=http%3A%2F%2Fwww.kela.fi%2Fajankohtaista-henkiloasiakkaat%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_bXQwrAFx2FGH%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn‑2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D3
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Toimeentulotuki

  127. Kepa: Kysymys on myös siitä, mis­tä halu­taan mak­saa. Se, että kotona käy siivoo­ja kak­si ker­taa kuukaudessa kolme tun­tia ker­ral­laan mak­saa (koti­talousvähen­nyk­sen jäl­keen) vähem­män kuin se, että kotona on yksi henkilö, joka polt­taa askin tupakkaa päivässä. Kuitenkaan tupakkaa ei yleis­es­ti pide­tä luksustuotteena. 

    Yhden uuden kansa­nau­ton hin­nal­la ostaa melko mon­ta Lousy viut­tonin väskyä, mut­ta silti sitä väskyä pide­tään luksuksena.

  128. Viherinssi: …Minkälaisia pros­ent­te­ja ajat­telit näi­hin mainit­semi­isi (tulovero, kiin­teistövero, autovero, perintövero)?…

    Kohtu­ullista ja lep­poista elämää viet­täväl­lä keski­t­u­loisel­la keskilu­okkaisel­la suomen kansalaisel­la jää nykyvero­tuk­sel­la vält­tämät­tömien meno­jen jäl­keen jäl­jelle noin puo­let tuloista. Siitä voi kukin lähteä laske­maan sopivia korotuksia.

    Täl­lä het­kel­lä se toinen puoli jää käytet­täväk­si kaik­keen vähem­män vält­tämät­tömään. Samal­la kun yhteiskun­ta velka­an­tuu kym­menisen mil­jar­dia vuodessa, Lapin­lah­den sairaalaa ei ole varaa kor­ja­ta vaan se rapis­tuu pystyyn, thaimaalaiset poimi­vat meille mustikat tai uuteen las­ten­sairaalaan yritetään kerätä lahjoituksia.

    Jos yksilö on tyy­tyväi­nen elämään­sa eikä halua kerätä enem­pää rahaa säästöön, voi vähen­tää työn­teon puoleen nor­maal­ista 40 viikko­tun­nista. Jos vero­tus olisi hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan edel­lyt­tämäl­lä tasol­la, töitä pitäisi tehdä vas­taavasti enem­män. Peli­v­araa on run­saasti, kun ero riit­tävän hyv­in­voin­nin tuot­tavaan bkt:hen on niinkin suuri kuin se tänäkin päivänä vielä keski­t­u­loisel­la on.

    Har­va ajat­telee talout­taan kohtu­ullis­ten meno­jen kaut­ta. Sen sijaan kaik­ki se han­ki­taan, mihin suinkin on varaa. Ja sit­ten ver­tail­laan porukalla työ­paikan kahvipöy­dässä, mon­tako lomapäivää jäi kesälo­man jäl­keen vielä käyttämättä.

    Sehän sopii näille Mat­ti Vuo­ri­oille, joille rahan määrä on itseis­ar­vo. Ja mukana seu­raa kuu­li­ais­es­ti lau­ma yksilökeskeisiä kyky­puolueen jäseniä. Ja lop­ul­ta se keski­t­u­loinen perusinsinöörikin on tyy­tyväi­nen, kun pääsee taas tur­val­lis­es­ti koko päiväk­si päivähoitoon työ­paikalleen, siinä kuin per­heen pienin tarhaan.

    Mut­ta kat­sel­laan nyt, kauanko se 10 mil­jar­dia vuodessa vielä laina­markki­noil­ta irtoaa.

  129. Viherinssi: Kyl­lä voi, mut­ta niistä tule­va veroki­ila on sel­l­ainen, että tun­timääräl­lä mitat­tuna taval­liselle palka­nsaa­jalle ruuan­lait­toa luku­unot­ta­mat­ta muut palve­lut ovat luksustuotteita.

    Ruuan­laitossa syn­tyy skaala- ja erikois­tu­mise­t­ua. Siivoamises­sa sitä syn­tyy paljon vähem­män (ammat­ti­lainen ei siivoa kovin paljon nopeam­min kuin tavalli­nen tal­laa­ja, eikä ammat­ti­laisel­la ole ihmeel­lisiä lait­tei­ta nopeut­ta­maan työtä). Pyyk­in­pe­sus­sa pesu­la selviää vähem­mäl­lä ajankäytöl­lä, mut­ta sit­ten taas logis­ti­ik­ka vie lisäaikaa.

    Palveluskun­ta tarvit­see tilaa ja mui­ta resursse­ja, eikä se ole mikään real­isti­nen suun­ta men­nä. Mut­ta jos koti­a­pu saa­puu kel­lo 8 ja pois­tuu kel­lo 11.30, niin ei kai siinä tarvi­ta mitään lisätiloja?

    Jos­sakin se palveli­ja asuu ja laskut­taa asumisen , kulkemisen ja odotusa­jat veloitushinnoissa

    Tässähän on aina muis­tel­tu hyvää van­haa aikaa kun por­varisper­heel­lä oli varaa pitää palveli­jaa ja palkkaa mak­set­ti­in vain nimelisesti.

    Ja uno­hde­taan autuaasti,että palveli­ja sai asun­non, ruuan, ter­vey­den­hoidon ja kun usein myös van­hu­u­den turvankin

    Ja töitä nämä piiat tekivät 16 tun­tia päivässä 7 päivänä viikossa.

    Jostain syys­tä parem­pi väkikin halu­aa pala­ta Impi­vaaraan ja mak­saa tuos­ta koti­avus­ta hin­nan, jos­ta puut­tuvat asumisen, ruuan, Kulkemisen kulut

    Itsel­läni oli palveli­joi­ta use­assa maas­sa, esim Indone­si­as­sa oli sisäkkö, joka hoiti ruuan laiton, kävi tak­sil­la kau­pas­sa, huole­htive­den ja kaasun.

    Siivoo­ja pyykkä ri siivosi ja pesi pyykin, pie­ni­lap­sises­sa per­heessä sitä riit­ti joka päivälle..

    Las­ten­hoit­ja hoiti lapset.

    Puu­tarhuri hoiti puutarhan

    Talos­sa oli kak­si var­ti­jaa ja heil­lä vielä tuuraaja

    Päälle autonkul­jet­ta­ja ja hieroja.

    Talos­sa asui viisi palveli­jaa , joten talos­sakin piti olla kokoa

    Kyl­lä tällekin kokoon­panolle hin­taa ker­tyi vaik­ka oli­vat pieni­palkkaisia. Onnek­si työ­nan­ta­ja mak­soi osan.

    Palveli­j­ta oli­vat usein sidot­tu­ja taloon eli kun vuokralainen vai­h­tui niin palveli­j­ta siir­tyivät uuden isän­nän palvelukseen

    Tai paikallisil­la oli per­heeseen sidot­tu­ja palveli­joi­ta eli palveli­jat muut­ti­vat per­heen mukana. Näin palveli­jat oli­vat usein läh­es per­heen jäseniä.

    Tietysti irtopalveli­joitakin oli, mut­ta sidok­set oli­vat vahvoja

  130. Ei mitään 1100€ saa kukaan. Vaan jos vuokra on 650€ niin asum­is­tukea saa aina 80% vuokras­ta eli 520€ jon­ka lop­un osu­u­den 130€ joutuu mak­samaan itse tuos­ta 470 eurosta. eli täl­löin saisi vajaan ton­nin. Jos­ta melkein koko raha menee kalli­iseen vuokraan ja elämiseen jää muu­ta­ma satanen. 

    Tytöt­tömiä pakote­taan jo kaiken­laiseen 9€/päivä +työ­markki­natu­ki työhön karenssin uhal­la. Joka on jo nyt johtanut siihen tilanteeseen, että on alet­tu ketjut­ta­maan työt­tömiä eikä ikinä palkata ketään kun­non palkalla.
    Eli kun edel­lisen har­joit­teli­jan sopimus päät­tyy. Ote­taan taas työtön har­joit­teli­ja tilalle. Toimientuel­la työsken­te­ly johtaisi vielä pahempaan ilmaistyövoiman käyt­töön eli fir­moi­hin jot­ka ei koskakaan palkkaa ketään ja ottaa työt­tömän aina toimientuel­la ja työt­tömyystuel­la töi­hin. Täl­lä menol­la koh­ta kaik­ki alaiset työsken­telee toi­mentuel­la tai työt­tömyystuel­la ja vaan johta­jat saa kun­non palkkaa? Tätäkö haluatte?

    1. Jus­si.
      Sotket asum­istuen ja tomeen­tu­lotuen. Toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa asumiskus­tan­nuk­set sat­apros­ent­tis­es­ti, elleivät ne ylitä kun­nan sietora­jaa, mikä on Helsingis­sä noin 650 euroa kuussa.

  131. Jari Ven­to: Onko vihreän poli­itikon peru­som­i­naisu­us mis­antropia kan­taväestöä kohtaan?

    10 000 soma­lia ei ole aiheut­tanut mei­dän ongelmi­amme Suomessa.

    10000 soma­lia on 0,2 % suomalaisista. 

    Sosi­aalialan “kukka­hat­tutä­tien” mantra on ollut julk­i­lausut­tu lähin­nä viher­vasem­mis­ton (SDP, Vihr, Vas) vaikut­ta­jien toimes­ta “tarkoituk­semme toimeen­tu­lotuel­la on korot­taa maa­han­muut­ta­jien sosiekon­o­mista ase­maa keskimääräisen Suo­ma­laisen palka­nsaa­jan tulotasolle”
    Tuskin­pa vaan “kukka­hat­tutä­tien” tarkoituk­se­na on korot­taa toimeen­tu­lotuen­saa­jan elin­ta­so kokoaikaisen työssäkäyvän suo­ma­laisen työn­tek­i­jän tasolle. Suh­teel­lista köy­hyyt­tä tarkoit­ti­vat, varmaankin.

    Suh­teel­lista köy­hyyt­tä on vähen­net­tävä, kos­ka ihmi­nen on lau­maeläin ja halu­aa tul­la kohdel­luk­si kuten muitakin kohdellaan. 

    Parem­min­voin­ti­val­tios­sa, jos­sa Homo Kokoomux­i­cus (vrt. Homo Sovi­eti­cus) ei ver­taile omia ansio­tu­lo­jaan muiden ansio­tu­loi­hin (yksilö pelkästään ver­tailee että min­ul­la menee Parem­min kuin ennen), siel­lä on suh­teelli­nen köy­hyys ratkaistu aivokirur­gisin tms. menetelmin.

  132. “Sotket asum­istuen ja tomeentulotuen.”

    Siis ennen toi­men­tu­lotuen normin koro­tus­ta toimeen­tu­lo­tu­ki + asum­is­tu­ki kat­toi kokon­aisu­udessaan vuokran jos vuokra ei ylit­tänyt kun­nan sietora­jaa. Mut­ta nyt on toisin esim. yksinelävän työ­markki­natuk­i­laisen tapauk­ses­sa, kun työ­markki­nat­uen net­to on enem­män kuin toimeen­tu­lo­tuki­nor­mi, niin nyt mak­saa vuokras­ta myös toimeen­tu­lotuen saa­ja työmarkkinatuestaan. 

    Esim. min­un vuokra-asun­non 45 m² vuokra 460 € jakaan­tuu nyt suur­in­pi­irtein näin :

    1)työmarkkinatuesta mak­san 42 € vuokran-antajalle
    2)asumistuki 290 € vuokranantajalle
    3)toimeentulotukena vuokras­ta 125 € vuokranantajalle

    Siis hyvin-hyvin har­vois­sa tapauk­sis­sa sos­su mak­saa vuokran 100%:sti.

    1. Tavalli­nen teknikko. Sotket nyt kak­si asi­aa. Toimeen­tu­lotuen nor­mi takaa, että sin­ulle kor­vataan vuokra tulon­si­ir­roil­la sat­apros­ent­tis­es­ti. , on se vuokra 460 tai 560 euroa. Kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki on viime­si­jainen tuki, siitä vähen­netään ensin kaik­ki muut tuet. Niin­pä sin­un kannal­tasi on aivan saman tekevää, paljonko saat työ­markkiatukea, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa aina loput.

  133. “Niin­pä sin­un kannal­tasi on aivan saman tekevää, paljonko saat työ­markkiatukea, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa aina loput.”

    No noin­han se on. Nol­lat­u­loil­la voi saa­da täy­den asum­intuen mut­ta toimeen­tu­lotuen normia hyvin toden­näköis­es­ti alen­netaan 40% jos on itse aiheut­tanut työ­markki­nat­uen menetyksen.

  134. Kalle:
    Ongel­ma ei ole niinkään vastik­keelli­nen vai vastik­kee­ton sosi­aal­i­tur­va, vaan se että sosi­aal­i­tur­vamme on täl­lä het­kel­lä reip­paasti yli kansakun­nan kantokyvyn.

    Lisätään­pä vielä, että kan­tokyvyn ylit­tää myös ylisu­uri julki­nen sek­tori. Sosi­aal­i­tur­va kestää vaik­ka samantien 100 000 työtön­tä lisää, jos kyse on julkisen sek­torin 2500–9000€/kk tien­aavia, turhal­la lain­säädän­nöl­lä ja pikkukylien hallinto­him­meleil­lä tarpeel­lisek­si tehtyä väkeä. Tätä taus­taa vas­ten esimerkik­si kun­tau­ud­is­tus olisi kansan­talouden kannal­ta aivan älyt­tömän tärkeä asia saat­taa tehokkaasti lop­pu­un asti. Kun­nan­ta­lo 10 kilo­metrin välein on pahin­ta haaskausta!

  135. Kalle: asum­istuen pois­t­a­mi­nen saman tien ei vaiku­ta kenenkään elämään. 

    kuin­ka vier­aan­tunut voikaan olla todel­lis­es­ta elämästä…

  136. Sylt­ty: Yhden uuden kansa­nau­ton hin­nal­la ostaa melko mon­ta Lousy viut­tonin väskyä, mut­ta silti sitä väskyä pide­tään luksuksena.

    Liit­tyy var­maan pitkälti siihen, mitä oman kor­vaa­van tuot­teen tekem­i­nen tai ost­a­mi­nen maksaa.

  137. Kim­mo Kau­tio:
    ‘snip’
    Kun­nan­ta­lo 10 kilo­metrin välein on pahin­ta haaskausta!

    Eikös noin mon­en kun­nan­talon rak­en­t­a­mi­nen olisi elvytystä?

  138. anonyy­mi: Liit­tyy var­maan pitkälti siihen, mitä oman kor­vaa­van tuot­teen tekem­i­nen tai ost­a­mi­nen maksaa.

    Tuskin­pa liit­tyy. Ainakin itse pystyn pais­ta­maan läh­es yhtä hyviä pihve­jä kuin luk­sus­rav­in­tolois­sa pais­te­taan ihan mur­to-osal­la ravintolahinnasta.

    Luk­sus­ta on erit­täin kallis tavara, joka ei ole mitenkään vält­tämätön jokapäiväisessä elämässä mut­ta joka on kum­minkin kivaa olla ole­mas­sa. Eli sel­l­ainen tuote, mihin normikansalainen ei raho­jaan käytä. Esimerkik­si 100e mak­sa­va päivälli­nen, 1000e mak­sa­va käsi­laukku ja 100 000 euroa mak­sa­va auto.

  139. Mik­si negati­ivi­nen tulovero ei nouse vai­h­toe­htona edes kun­nol­la keskustelu­un? Siis oikea sel­l­ainen, ei kansalais­palk­ka. Ero ei ole vain semant­ti­nen. Perustelu­na käytetään (Osmokin on tain­nut joskus käyt­tää?) että se edel­lyt­täisi tasaveroa. 

    Tas­apros­ent­ti on var­maan tarpeen pienis­sä tulolu­okissa, heti mak­savalle puolelle siir­ryt­täessä. Muuten tuloloukut ja moti­vaa­tio-ongel­mat säi­ly­i­sivät. Mut­ta ker­tokaa joku min­ulle, mik­sei vero­pros­en­tis­sa voi myöhem­min tulo­jen kas­vaes­sa olla esimerkik­si kah­ta porrasta? 

    En aja NIT:tä kuin käärmet­tä pyssyyn, mut­ta halu­aisin kuul­la edes kun­nol­lista, lop­pu­un saak­ka ajatel­tua argu­men­toin­tia asi­as­ta. Taatun minim­i­t­u­lon suu­ru­us ja se, mitä mui­ta tukimuo­to­ja säi­lytet­täisi­in, olisi sit­ten mietit­tävä myöhem­min, kun­han NIT otet­taisi­in edes vakavasti analysoitavaksi.

    Yksi (ei ain­oa) NIT:in plus­sa on tämä: jonkun ilmoit­taes­sa verot­ta­jalle siir­tyvän­sä veron­mak­sa­jas­ta tulon­si­ir­ron saa­jak­si, saadaan samal­la tieto muille vira­nomaisille. Ja ainakin nuorten henkilöi­den kohdal­la voidaan aloit­taa aktivoin­ti­toimet. En tarkoi­ta kyykytystä. 

    Kansalais­pal­ka­lla voi maa­ta sohval­la vuosikaudet kenenkään huo­maa­mat­ta, ellei jotain muu­ta kaut­ta jää byrokraat­tien haavi­in. Ja ker­ran vielä: siis en tarkoi­ta, että NIT:in saama­puolelle siir­tyneitä alet­taisi­in jotenkin simputtaa. 

    Sekin hyö­ty negati­ivis­es­ta tuloveros­ta olisi, että tiedet­täisi­in parem­min, kuin­ka paljon ihmisiä mis­säkin elämän­ti­lanteessa on. Nyt heitä katoaa tilas­toin­nin tavoit­ta­mat­tomi­in. Kansalais­palkan toteut­ta­mi­nen sumen­taisi kuvan totaalis­es­ti, ellei siihen kytket­täisi joitain aivan uusia seu­ran­tamenetelmiä. Itse asi­as­sa kansalais­palk­ka saat­taisi tuo­da enem­män kyt­täyshenkeä kuin NIT, ellei ihmisiä sit­ten jätet­täisi oman onnen­sa nojaan kansalais­palkan varaan.

  140. Itselle ei tuo­ta mitään ongel­maa tehdä koulu­tus­tani vas­taavaa (olen FM) työtä ilman varsi­naista palkkaa. Suomes­sa tämä on käytän­nössä muu­ta­maa kuukaut­ta luku­un otta­mat­ta mahdotonta.
    Olen toden­nut, että perus­päivära­ha sekä asum­is­tu­ki ovat yhdessä riit­täviä ja valmis­tu­misen jäl­keen tämä on suo­ras­taan juh­laa ver­rat­tuna opin­to­tu­keen (eikä min­ul­la ole halua per­heen perus­tamiseen, sosi­aaliseen seu­rustelu­un tmv). Työkokeilui­hin ei min­ul­la tai­da enää olla mahdollisuuksia…

    Tästä tul­laankin siihen, että TES sot­kee yksilön vapaut­ta olla “ali­palkat­tuna”, jos niin tah­too. Yrit­tämi­nen on paljon riskialt­ti­im­paa kuin olla työttömänä.

    Olen ihan tosis­sani ja valmis kohdal­tani täy­teen vastik­keel­lisu­u­teen. Tietysti olen valmis vas­taan­ot­ta­maan oikeankin työ­paikan, mut­ta sen etsimi­nen ei oikein motivoi sen enem­pää kuin vaikka­pa työkokeilut.

  141. Työtön:
    Tästä tul­laankin siihen, että TES sot­kee yksilön vapaut­ta olla “ali­palkat­tuna”, jos niin tah­too. Yrit­tämi­nen on paljon riskialt­ti­im­paa kuin olla työttömänä.

    Kan­nat­taa kokeil­la näitä työo­su­uskun­tia, jois­sa osu­uskun­nan kaut­ta laskut­ta­mal­la yrit­täjä kiepaute­taankin palkansaajaksi.

  142. Sylt­ty: Ainakin itse pystyn pais­ta­maan läh­es yhtä hyviä pihve­jä kuin luk­sus­rav­in­tolois­sa pais­te­taan ihan mur­to-osal­la ravintolahinnasta.

    Niin­pä. Luksusta.

  143. Viherinssi: Tämä ei kuitenkaan pois­sul­je sitä, etteikö löy­ty­isi aika mon­ta ihmistä, jot­ka mielel­lään ulkois­taisi­vat imuroin­nin, arkisen ruuan­laiton tai pyykinpesun.

    Noista kolmes­ta sanois­in imuroin­nin ole­van sel­l­ainen, jon­ka ulkois­tamises­sa minus­ta on mitään järkeä. Pyyk­in­pe­sun ulkois­t­a­mi­nen niin, että vie pyyk­it pesu­laan ja hakee ne sieltä, kun ne ovat valmi­ina, vie minus­ta enem­män vapaa-aikaa kuin se, että panee pyyk­it pesukoneeseen, ripus­taa kuiv­u­maan ja sit­ten viikkaa kaappiin. 

    Arkisen ruuan­laiton ulkois­t­a­mi­nen siten, että ostaa eines­ruokaa, on ehkä jotenkin perustel­tua ajan­säästöä, mut­ta tätä ei oikein voi kut­sua palvelun kulut­tamisek­si. Sen sijaan jos menee rav­in­to­laan syömään, joutuu istu­maan peukaloi­ta pyöritellen sen ajan, kun joku kokkaa sen ruuan. Samas­sa ajas­sa olisi kotona pystynyt itse sen tekemään. Tämä siis koskien päiväl­listä. Lounas on tietenkin työssä käyvil­lä sel­l­ainen, jos­sa ei juuri ole vai­h­toe­htona omaa ruuan­lait­toa. Rav­in­to­las­sa käyn­ti on toki perustel­tua sil­loin, kun halu­aa syödä sel­l­aista ruokaa, johon omat taidot eivät riitä, mut­ta ammat­tikokin kyl­läkin. Tässä on kuitenkin minus­ta vähän eri asi­as­ta kyse kuin ulkoistamisesta. 

    Noista kolmes­ta siis imuroin­nin ulkois­t­a­mi­nen on sel­l­ainen, että siinä oikeasti jäisi itselle enem­män aikaa, jos saa ulkop­uolisen sen rahal­la tekemään.

    1. Pyyk­in­pe­sun ulkois­t­a­mi­nen niin, että vie pyyk­it pesu­laan ja hakee ne sieltä, kun ne kuiv­aami­nen vie kohtu­ut­tomasti tilaa. ovat valmi­ina, vie minus­ta enem­män vapaa-aikaa kuin se, että panee pyyk­it pesukoneeseen, ripus­taa kuiv­u­maan ja sit­ten viikkaa kaappiin. 

      Riip­puu siitä, asuuko kaupungis­sa vai maalla.Kaupungissa pesu­la on yleen­sä lähel­lä. Meil­lä pesetetään vain lakanat, kos­ka niiden

  144. Samuli Saarel­ma:Sen sijaan jos menee rav­in­to­laan syömään, joutuu istu­maan peukaloi­ta pyöritellen sen ajan, kun joku kokkaa sen ruuan.

    Pitää toki paikkansa vähän parem­mas­sa rav­in­to­las­sa, mut­ta jos hakee pikaruokaa, gril­liruokaa, käy lounas­rav­in­to­las­sa (on niis­sä jois­sakin lounas­ta viel kel­lo 16 jäl­keen) tai pit­san niin sen saa todel­la pikaises­ti. Esimerkksi ABC:llä taitaa olla lounas­ruo­ka melko myöhäään tar­jol­la, sinne voi kävel­lä suoraan.

    Lisäk­si pris­mat ja cit­tar­it taita­vat nykyään jo myy­dä valmi­ita ruokia, eli ainakin gril­likanaa ja loh­ta löy­tyy sekä myös peruna­muu­sia ja mui­ta perus­ruokia. Ei siis einek­siä vaan paikalla valmistettua.

    Lounas on tietenkin työssä käyvil­lä sel­l­ainen, jos­sa ei juuri ole vai­h­toe­htona omaa ruuanlaittoa.

    Häh? Melkein jokaises­sa toimis­tossa jos­sa olen työsken­nel­lyt, nor­mi­ta­pa on omat eväät ja harv­inaisem­paa käy­dä lounaal­la. Täl­löin ruo­ka tietenkin laite­taan jo edel­lisenä päivänä.

  145. Samuli Saarel­ma: Sen sijaan jos menee rav­in­to­laan syömään, joutuu istu­maan peukaloi­ta pyöritellen sen ajan, kun joku kokkaa sen ruuan. Samas­sa ajas­sa olisi kotona pystynyt itse sen tekemään.

    Noin se yleen­sä on. Jois­tain suh­teel­lisen hyvistäkin rav­in­toloista voi tila­ta ja nämä saa ainakin noudet­tua jos ei kul­je­tuk­sel­la, mut­ta eipä tuol­lakaan vält­tämät­tä paljon voita.

  146. Samuli Saarel­ma: …jos menee rav­in­to­laan syömään, joutuu istu­maan peukaloi­ta pyöritellen sen ajan, kun joku kokkaa sen ruuan. 

    Tämä pitää paikkansa sil­loin kun rav­in­to­lasyömi­nen ajatel­laan nimeno­maan ener­gian ja rav­in­toainei­den siirtämisenä omaan aineen­vai­h­dun­taan kulutet­tavak­si, jol­loin pää­paino on kalorimääril­lä, hin­ta­suh­teel­la ja tankkauk­sen nopeudella.

    Usein rav­in­to­laan men­nään toki myös viet­tämään aikaa ja ruuan valmis­tu­mista odotel­lessa on jois­sain vierais­sa rap­piokult­tureis­sa tapana naut­tia mm. alku­palo­ja, aper­i­ti­ive­ja ja pöytäkump­panien seurasta.

    Mut­ta se onkin sitä ylel­lisyyt­tä, pröys­täi­lyä ja välimerel­listä hömp­pää johon monil­la ei Suomes­sa ole varaa.

  147. Olisi syytä keskustel­la myös otsikol­la “Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa elämisestä/menestymisestä/rikastumisesta/olemisesta vastikkeellisempaa”.

    Yhteiskun­tamme nykyisen täysin kestämät­tömän kestämät­tömyys­va­jeen kor­jaamiseen pelkkä sosi­aal­i­tur­vas­ta säästämi­nen ei riitä, saatik­ka ole oikeudenmukaista.

    Toisaal­ta, kuten päivän Nyt-liitekin kan­nes­saan osu­vasti toteaa: rahaa on. Eli iso osa kansalai­sista on saanut ilman riit­tävää vastiket­ta hauka­ta turhan suuren osan yhteis­es­tä kakusta.

  148. Samuli Saarel­ma: Noista kolmes­ta sanois­in imuroin­nin ole­van sel­l­ainen, jon­ka ulkois­tamises­sa minus­ta on mitään järkeä. Pyyk­in­pe­sun ulkois­t­a­mi­nen niin, että vie pyyk­it pesu­laan ja hakee ne sieltä, kun ne ovat valmi­ina, vie minus­ta enem­män vapaa-aikaa kuin se, että panee pyyk­it pesukoneeseen, ripus­taa kuiv­u­maan ja sit­ten viikkaa kaappiin.

    Mut­ta jos se ulkois­t­a­mi­nen tarkoit­taa sitä, että joku tulee koti­isi tekemään noi­ta asioi­ta… Kuin­ka mon­ta euroa tun­ti olisit valmis mak­samaan kotitöistä?

    Jos vas­taus ylit­tää työn­tek­i­jän työhön liit­tyvät kus­tan­nuk­set (työ­matkat, työ­vaat­teet), niin sil­loin työl­lä on jokin euromääräis­es­ti nol­lan ylit­tävä tuot­tavu­us. Ja jos sit­ten työt­tömistä löy­tyy joku, joka kyke­nee näi­hin hom­mi­in kohdullisel­la pere­hdy­tyk­sel­lä, kansan­taloudel­lis­es­ti hänen kan­nat­taisi tul­la luok­sesi tekemään kyseisiä puuhia.

    Voi toki olla, että kyseiselle työt­tömälle löy­ty­isi vielä jotain tuot­tavam­paakin puuhaa kuin viika­ta sin­un vaat­teitasi. Se on toki kaik­ki koti­in­päin, mut­ta jo tämä esimerk­ki riit­tää siihen, että kansan­taloudessa olisi nol­lan yläpuolel­la ole­vaa työtä.

    Ongelma­han tulee siitä, että jos esimerkik­si koti­työn yleinen käypä net­to­hin­ta olisi mak­sa­jan kannal­ta 15 €/h ja saa­jan kannal­ta sama 15 €/h, niin sil­lä ei syn­ny kaup­po­ja sivuku­lu­jen vuok­si. Työt­tömän kan­nat­taa pysyä kotona työttömänä.

  149. Koti-isä: Toisaal­ta, kuten päivän Nyt-liitekin kan­nes­saan osu­vasti toteaa: rahaa on. Eli iso osa kansalai­sista on saanut ilman riit­tävää vastiket­ta hauka­ta turhan suuren osan yhteis­es­tä kakusta.

    Tähän kan­nat­taakin vas­ta­ta tietenkin sil­lä, että palvelusek­to­ria ei syn­ty­isi, jot­teivät moko­mat por­varispen­skat saisi tuh­lat­tua rahaansa kans­saih­mis­ten työhön?

  150. “Asun­topoli­ti­ikas­sa pieni­palkkaiset ovat häviäjiä, kos­ka sosi­aal­i­tur­va nos­taa vuokrata­soa tois­es­ta päästä ja omis­tusasumisen vero­tu­ki tois­es­ta päästä.”

    Omis­tu­misas­umisen verovähen­nysoikeus nos­taa vuokria korkein­taan varsin vähän. Se nos­taa asun­to­jen jälleen­myyn­ti­hin­to­ja. Mut­ta vuokra-asun­toy­htiöt ja vuokra-asun­tosäätiöt han­kki­vat talon­sa yleen­sä uud­is­markki­noil­ta, eivät käytet­ty­inä. Moni vuokra-asun­toy­htiö ei ole myynyt ikinä yhtään taloa. Ne ovat ns. “ikuisia omis­ta­jia”, jol­loin vält­tävät myös varain­si­ir­toveron. Muut kuin yksi­tyiset ihmiset omis­ta­vat yli puo­let Suomen vuokra-asun­noista (eli kun­nat, yhtiöt, säätiöt, yhdis­tyk­set yms.). Näil­lä on 100 pros­ent­ti­nen verovähen­nysoikeus korkomenois­taan ja kaik­ista muista menois­taankin siinä mis­sä yksi­ty­isih­misil­lä vähen­nysoikeudet ovat pienempiä.

  151. Jo puhut­taes­sa vastik­keel­lis­es­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta siitä on tulos­sa liian byrokraat­ti­nen, jos­sa joidenkin sosi­aal­i­tur­va evät­täisi­in sen vuok­si, että joku vira­nomainen kat­soisi hänen kieltäy­tyneen tai ole­van yhteistyökyvytön. 

    Sosi­aal­i­tur­van vastik­keel­lisu­us itsessäänkin saisi aikaan vain entistä enem­män byrokra­ti­aa ja kustannuksia. 

    Mikälii halu­taan rak­en­taa jär­jestelmä, jos­sa työt­tömän pitäisi tehdä jotain ansaitak­seen elan­ton­sa, sys­tee­mi pitäisi rak­en­taa yksinker­taisek­si ja sel­l­aisek­si, ettei vira­nomainen voi käyt­tää mieli­v­al­taa työttömään. 

    Ratkaisu olisi seuraavanlainen:

    Kuntien/valtion olisi lak­isääteis­es­ti osoitet­ta­va jokaises­sa kun­nas­sa konkreet­ti­nen paik­ka, jonne KUKA TAHANSA työkykyi­nen ja ‑ikäi­nen voi men­nä, todis­taa henkilöl­lisyyten­sä ja tehdä hänelle osoitet­tavaa työtä. Mikäli työko­hde olisi muual­la, paikas­ta olisi kul­je­tus työ­maalle. Kunta/valtio olisi velvolli­nen tar­joa­maan henkilölle hänen halutes­saan 80 tun­tia työtä kuukaudessa, vähin­tään 6 tun­nin työpäivis­sä. Tästä työstä mak­set­taisi­in palkkaa puo­let keskipalka­s­ta eli täl­lä het­kel­lä noin 10 euroa tun­ti. Työhön tule­van ei tarvit­sisi olla työtön työn­hak­i­ja, eikä selvit­tää, mitä hän muuten tekee, onko muual­la töis­sä tai ei. Tämä byrokra­t­ian yksinker­tais­tamisek­si, kos­ka vain hyvin har­va menisi tekemään tuol­la pal­ka­lla työtä, jos hänel­lä olisi kokopäivä­työ muual­la. Työstä mas­ket­taisi­in verko­rtin mukaises­ti veroa, jos ihmisel­lä ei olisi mui­ta tulo­ja niin käytän­nössähän hän tien­aisi 80 tun­nil­la läh­es 800 käteen, kos­ka ei tuos­ta juuri palkkat­u­lona veroa menisi. Tämä olisi säädet­ty lais­sa hätäa­putyök­si, jos­ta ei mak­set­taisi työ­nan­ta­jan sivuku­lu­ja, eikä se ker­ryt­täisi eläkkeitä tms., vaan olisi sosi­aal­i­tur­vaa. Vira­nomaisil­la ei olisi val­taa mil­lään keinoin evätä tätä etu­ut­ta, riit­tää että ihmi­nen tulisi paikalle, todis­taisi henkilöl­lisyyten­sä ja toimit­taisi veroko­rt­tin­sa sekä tek­isi annet­tua työtä. 

    Jär­jestelmään pitäisi liit­tyä työkyvyt­tömien (vajaakun­tois­t­en) työt­tömien osalta ehto, että lääkärin­todis­tus riit­täisi osoit­ta­maan työkyvyt­tömyy­den, jol­loin henkilö saisi tämän saman 80 tun­nin etu­u­den ilman osal­lis­tu­mista työhön. Riit­täisi, että hän toimit­taisi lääkärin­todis­tuk­sen. Näin siis niiden kohdal­la, jot­ka ovat vajaakun­toisia työn­hak­i­joi­ta, kos­ka kela tai vaku­u­tusy­htiö ovat evän­neet hei­dän eläke­hake­muk­sen­sa tai sairaus­päivära­hansa. Tässä jär­jestelmässä ei heitä enää pitäisi kiusata.

  152. VALTIOLLE TYÖLLISTÄMISVELVOITE

    Soini­vaaran kolumnin jäl­keen esille tul­lut “sos­su tatun” tapaus on kuo­hut­tanut aikansa medi­aa. Pelot­tavin­ta keskustelus­sa on se, että yksit­täiset tapauk­set ilman kun­nol­lisia taus­to­jen selvi­tyk­siä voivat pahim­moil­laan johtaa jopa jär­jestelmän muu­tok­si­in, ilman muu­tosten kokon­ais­val­tais­ten vaiku­tusten arvioimista ja selvittämistä. 

    Kir­joitin ylem­pänä siitä, miten mielestäni mah­dolli­nen työvelvoite sosi­aal­i­tur­van vastik­keek­si tulisi jär­jestää. Vaik­ka ehdot­ta­mani ratkaisu on teo­reet­tise­na työvelvoitemal­li­na oikeas­t­aan ain­oa toimi­va ja epäby­rokraat­ti­nen, ei se ole sen kum­mem­min real­isti­nen, kuten ei muutkaan työvelvoitemallit “sos­su-tatu­jen” töi­hin saamiseksi. 

    Todel­li­nen ongel­ma yhteiskun­nas­sa on jo vuosikym­meniä epäon­nis­tunut talous­poli­ti­ik­ka, joka ei ole kyen­nyt luo­maan työtä tarpeek­si. Maas­ta puut­tuu 300 tuhat­ta tuot­tavaa työ­paikkaa. Jotkut poli­itikot kään­tävät mielel­lään syyt­tävän sor­men­sa työt­tömi­in, jot­ta huomio ei kiin­nit­ty­isi siihen, ettei talousjär­jestelmämme kykene tar­joa­maan työtä läh­eskään kaikille. Sen sijaan, että hal­li­tuk­semme ja koko maan poli­it­ti­nen johto virkamiehi­neen tun­nus­taisi, että he ovat epäon­nis­tuneet tehtävis­sään, syytetään kaikkein heikoim­min menestyneitä. 

    Sil­lä, hakeeko “tatu” akti­ivis­es­ti työtä vai ei, ei ole mitään merk­i­tys­tä, kos­ka työstä on huu­ta­va pula. Vaik­ka poli­itikot eivät tätä myön­nä, he eivät mis­sään tapauk­ses­sa suos­tu­isi säätämään lakia, jol­la säädet­täisi­in esim. val­ti­olle velvol­lisu­us tar­jo­ta työ­paik­ka jokaiselle halu­avalle, työe­hto­jen mukaisel­la pal­ka­lla. Jos tekemätön­tä työtä olisi oikeasti tar­jo­ta “tatu­ille”, koko keinot­telu­on­gel­ma olisi ker­ral­la pyyhkäisty pois ihmisiä huolestut­ta­mas­ta. Vaan kun ei ole. 

    Jos tekemätön­tä työtä on, työn teet­täjä mak­sakoon työe­htosopimusten mukaisen palkan tek­i­jälle, oli­pa kyseessä sit­ten yksi­tyi­nen tai julki­nen sek­tori. Emme tarvitse markki­na­t­alouden rin­nal­la toimi­vaa sosial­is­tista suun­nitel­mat­alout­ta, jos­sa minim­i­tur­vaa vas­taan jär­jestetään jotain ylimääräisiä kus­tan­nuk­sia aiheut­tavaa puuhastelua. Meil­lä on jo nyt pajat ja kuntout­ta­vat toimin­nat, joi­hin niihinkin on enem­män pyrk­i­jöitä kuin tar­jol­la ole­via paikko­ja, kos­ka niiden pyörit­tämi­nen mak­saa enem­män kuin työt­tömän jouten pitämi­nen, eikä tuo­ta juuri mitään. 

    Heitänkin tässä niin Soini­vaar­alle kuin kaikille Suomen poli­itikoille ja virkamiehille haas­teen vas­taan. Jos sosi­aal­i­tur­van vastik­keet­to­muus kaik­er­taa mieltä, säätäkää val­ti­olle työl­listämisvelvoite, laki joka velvoit­taa val­tion palkkaa­maan jokaisen halukkaan työhön työe­htosopimuk­sen mukaisel­la pal­ka­lla ja jär­jestämään näille työn­tek­i­jöilleen muut lak­isääteiset työ­suh­teeseen liit­tyvät asi­at. Samaan aikaan lait työkyvyt­tömyy­destä tulee muut­taa niin, että jokaisen lail­lis­te­tun lääkärin kir­joit­ta­mat sairaus­lo­ma ja ‑työkyvyt­tömyy­seläke­lausun­not tulee hyväksyä ja kyseiset etu­udet myön­tää lausun­to­jen mukaises­ti. Muus­sa tapauk­ses­sa maa­han syn­nytetään kym­me­nien tuhan­sien vail­la tulo­ja jäävien työkyvyt­tömien joukko ihmi­sistä, jot­ka eivät kykene tekemään työtä, mut­ta joiden työkyvyt­tömyyt­tä ei tun­nuste­ta, vaik­ka hoita­vat lääkärit ovat asian vahvistaneet. 

    Kun nyt alat­te miet­timään, mitä val­tion työl­listämisvelvoite merk­it­sisi käytän­nössä, joudutte sen tosi­asian eteen, ettei ongel­ma ole vastik­kee­ton sosi­aal­i­tur­va, eikä “sos­su-tatut”, vaan ongel­ma ja sen ratkaisu­velvoite on maan poli­it­tisel­la johdol­la, tuot­ta­van työn puute ja siitä johtu­va sato­jen tuhan­sien työ­paikko­jen vaje.

  153. Sinä pul­lo­posk­i­nen läskipo­mo, isin rahoil­la opiskel­lut kermaperse piilohomo.
    Tässä 10 vuo­tias tyt­tö köy­hyy­dessä huu­dan, elämästä tiedät mur­to-osa tuuman, sik­si sulle huudan.äiti syn­tyi per­heeseen köy­hään, hänelle velkaa teki vuonna80:tä oli nuorem­pi, kun minä, mis­sä olit sil­loin sinä, tehti­in sil­loin sulle mit­tal­la tupee, sik­si en huu­ta­maan rupee, isä lainal­la koulu­ja kävi, omaishoita­jan kur­jan­puolen näki, enää eläk­keel­lä, ei silti huo­lil­taan lepää.On meille annet­tu asum­is­tu­lo­jen enim­mäis määrä sos­su sin­un­laitte­si kanssa sen määrää. On mul­la vielä kolme siskoo niistä on mulle iloo, vaan aina pahal­la pääl­lä, nälkä tääl­lä määrää.Ei kun­nas­ta asun­too löy­dy ei oo nii hal­paa ku se raja, ei edes siel­lä mis­sä lop­puu taa­ja­ma. Nyt päivära­has­ta äitin ei ote­ta vaan pois sata vaan kolme sulle tumpelolle elämiseen ei riitä mikään määrä rahaa samal­la mei­dän neljän raha työ­markki­natu­ki mii­nus kolme­sa­taa tuot­taa oloo pahaa sä vir­nuilet kun pelle mun dessä enää pus­si mis­sä yksi herne. Äiti, saako vaan rikkaat tehdä lapsia?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *