Väylämaksut ovat ristisubventioiden sekamelska

Jos­kus kau­an sit­ten, var­maan­kin vii­me vuo­si­tu­han­nel­la, lii­ken­nea­lan asian­tun­ti­ja sanoi minul­le, että Perä­me­ren sata­mien pitä­mi­ses­sä auki tal­vi­sin ei ole kan­san­ta­lou­del­lis­ta jär­keä. Oli­si pal­jon hal­vem­paa kul­jet­taa rah­ti junal­la Tur­kuun tai Han­koon kuin pitää väy­lät auki kym­me­nien mil­joo­nien euro­jen kustannuksella.

Tämä tuli mie­lee­ni, kun yri­tin ymmär­tää jotain väy­lä­mak­suis­ta ja nii­den uudis­ta­mi­ses­ta. Väy­lä­mak­suil­la pitäi­si kerä­tä lai­voil­ta suun­nil­leen väy­lien yllä­pi­don ja jään­mur­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set. Ihan ei peri­tä, vaan parin­kym­me­nen mil­joo­nan euron pii­lo­sub­ven­tio täs­sä­kin on.

Tätä pii­lo­sub­ven­tio­ta pal­jon mer­kit­tä­väm­pi on ris­ti­sub­ven­tioi­den seka­mels­ka, jos­sa jot­kut lai­vat mak­sa­vat sel­väs­ti lii­kaa ja jot­ta toi­set voi­si­vat mak­saa aivan lii­an vähän. Saman voi ilmais­ta toi­sin, että osaa lii­ken­tees­tä pii­lo­ve­ro­te­taan ja osaa piilosubventoidaan.

  • Kal­lis­ta tava­raa kul­jet­ta­vat (Ro-ro-aluk­set) tuke­vat hal­paa tava­raa kul­jet­ta­via irtolastialuksia.
  • Täy­teen las­ta­tut aluk­set sub­ven­toi­vat vajaa­ta kuor­maa kuljettavia. (!)
  • Mat­kus­ta­ja-aluk­set sub­ven­toi­vat rahtialuksia.
  • Suo­men­lah­den ja Saa­ris­to­me­ren lii­ken­ne sub­ven­toi Poh­jan­lah­den ja eri­tyi­ses­ti Perä­me­ren liikennettä.
  • Har­vak­sel­taan Suo­mes­sa käy­vät aluk­set sub­ven­toi­vat lin­ja­lii­ken­net­tä har­joit­ta­via. (Suo­si suo­ma­lais­ta vaik­ka salaa!)
  • Kesä­lii­ken­ne sub­ven­toi tal­vi­lii­ken­net­tä, sil­lä mak­su on sama avo­ve­siai­kaan kuin jäis­sä kul­jet­taes­sa. Kui­ten­kin kai­kis­ta väy­lä­mak­suil­la pei­tet­tä­vis­tä kuluis­ta 59 pro­sent­tia koos­tuu jään murtamisesta.

Räi­keim­min yli­ve­ro­tet­tu on kesäl­lä Hel­sin­kiin tule­van ris­tei­ly­alus, kos­ka sen väy­lä­mak­sus­ta yli puo­let koos­tuu jään­mur­ta­mi­sen kuluis­ta ja kos­ka se käy vain ker­ran vuo­des­sa Suo­mes­sa ja on mat­kus­ta­ja-alus. Se on tie­tys­ti oikein ris­tei­ly­alus­ten öky­rik­kail­le mat­kus­ta­jil­le, joi­den ris­tei­ly on len­to­mat­kai­lua­kin pahem­paa ilmas­ton­rais­kaus­ta. Har­mi vain, että mat­kal­la Pie­ta­riin ne voi­vat poi­ke­ta yhtä hyvin Tal­lin­nas­sa ja vält­tää siten osal­lis­tu­mi­sen Perä­me­ren tal­vi­siin murtajakuluihin.

Kaik­ki­nai­nen ris­ti­sub­ven­tio tuot­taa talous­op­pien mukaan aina talou­del­lis­ta tehot­to­muut­ta. Onko teol­li­suu­tem­me kil­pai­lu­ky­ky niin hyvä, että se kes­tää täl­lai­sen yli­mää­räi­sen piiloveron?

Mie­len­kiin­toi­sin kysy­mys on, onko oikein ja jär­ke­vää lait­taa muul­le lai­va­lii­ken­teel­le noin 50 mil­joo­nan euron pii­lo­ve­ro, jot­ta voi­daan antaa perä­me­ren tal­vi­lii­ken­teel­le yli 90 pro­sen­tin alen­nus todel­li­sis­ta aiheu­tu­neis­ta kuluis­ta. Jos oikeat kus­tan­nuk­set perit­täi­siin, Oulun ja Kemin sata­miin ei tuli­si tal­vel­la lai­vo­ja lainkaan.

Se muu lii­ken­ne sel­viäi­si pal­jon pie­nem­mil­lä pii­lo­ve­roil­la, jos tal­vi­me­ren­ku­lun sijaan mak­sai­si­vat ne huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mät lisä­ku­lut, joi­ta tal­vi­set juna­kul­je­tuk­set poh­joi­ses­ta ete­lään aiheut­tai­si­vat. Ongel­ma­na tai­taa­kin olla sub­ven­tioi­den pii­lot­ta­mi­ses­sa. Ilman mitään kul­je­tus­kus­tan­nus­ten sub­ven­tio­ta poh­joi­sen teol­li­suus jou­tui­si suu­riin vai­keuk­siin, mikä ei var­maan­kaan oli­si kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti­kaan perus­tel­tua. (Tosin, kun korot ovat mel­kein nol­las­sa, ei pitäi­si olla kovin kal­lis­ta varas­toi­da teh­dä sitä jalo­te­räs­tä Tor­nios­sa varas­toon ja kul­jet­taa jäi­den lähdettyä.)

Perä­me­ren sata­mat tie­tys­ti kär­si­si­vät, jos nii­tä ei pidet­täi­si hen­gis­sä muu­al­ta kerä­tyil­lä avus­tuk­sil­la. Toi­saal­ta jos jään­mur­ta­mis­ta ei las­ku­tet­tai­si ulko­puo­li­sil­ta, Han­ko oli­si kukois­ta­va satamakaupunki.

Minul­la ei ole tähän asi­aan mitään kan­taa. Haluan täl­lä kir­joi­tuk­sel­la vain ker­toa yllä­tyk­ses­tä, jon­ka koin asi­aan tutustuessani.

 

137 vastausta artikkeliin “Väylämaksut ovat ristisubventioiden sekamelska”

  1. Poh­joi­sen talou­den logis­ti­nen kär­ki­mah­dol­li­suus on koi­lis­väy­län avau­tu­mi­nen. Meren­kul­ku voi teh­dä Fin­nai­rit Euroo­pan ja Aasian väli­ses­sä liikenteessä.

    Koi­lis­väy­län avul­la Euroo­pan ja Aasian välis­tä etäi­syyt­tä on mah­dol­lis­ta lyhen­tää jopa 5000 — 8000 kilo­met­riä. Pau­kut kan­nat­taa pan­na tuonne.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Koillisv%C3%A4yl%C3%A4.

    Euroop­paan suun­tau­tu­vaa lii­ken­net­tä kan­nat­ta­nee siis kes­kit­tää ete­län sata­miin ja raken­taa vah­va ratayh­teys ete­län sata­mien ja jää­me­ren välille.

  2. Minun mie­les­tä­ni pitäi­si nyt ihan kaik­ki vas­taa­van­lai­set ris­ti­sub­ven­tiot ym. tut­kia perus­teel­li­ses­ti, avoimesti.
    Et otta­nut kan­taa, ja hyvä niin, kos­ka kaik­ki nämä sub­ven­tiot pitää las­kea koko­nais­kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti nyky­ti­lan­tees­sa — kuten tule­vat rik­ki­sää­dök­set mukaan lukien. Vas­ta sit­ten voi teh­dä vii­sai­ta poliit­ti­sia pää­tök­siä, tule­vai­suu­teen katsoen.
    Maa­lais­jär­ke­ni sanoo, että perus­tu­lo on ensim­mäi­nen täl­lai­sen läpi­va­lai­sun seuraus…

  3. Yksi koh­ta täy­tyy kor­ja­ta: teräk­sen (tai pape­rin) val­mis­ta­mi­nen varas­toon on ihan tajut­to­man kal­lis­ta. Luki­ja saa rat­kais­ta arvoi­tuk­sen että mik­si on näin.

    Jos Raa­he, kemi ja oulu pide­tään sul­jet­tui­na tal­vi­sin ja odo­te­taan vien­ti­tu­lo­ja kevää­seen asti niin luu­len että urpi­lai­nen hyp­pää par­vek­keel­ta, heh

    Mut­ta aina­han ne väy­lä­mak­sut voi­tai­siin kerä­tä per väylä.

  4. Suo­mi on poh­joi­ses­sa aika lähel­lä Jää­mer­ta, joten sin­ne oli­si var­maan­kin pidem­män pääl­le jär­ke­vä raken­taa rata, nyt kun korot­kin ovat halpoja. 

    Ete­län kaut­ta kier­tä­mi­nen piden­tää mat­kaa. Jää­me­ren sata­mat ovat Euroo­pan lähim­mät sata­mat Itä-Aasian suun­taan. Jää­me­ren sata­mien ympä­ril­le on mah­dol­lis­ta raken­taa vah­va talous­a­lue niin, että Poh­jois-Suo­mi­kin hyö­tyy siitä.

  5. OS kir­joit­ti:
    “Tosin, kun korot ovat mel­kein nol­las­sa, ei pitäi­si olla kovin kal­lis­ta varas­toi­da teh­dä sitä jalo­te­räs­tä Tor­nios­sa varas­toon ja kul­jet­taa jäi­den lähdettyä.”

    Ihan hyvä idea, mut­ta malt­tai­si­vat­ko­han asiak­kaat odottaa.

    Ennen sahat teki­vät näin ja lisäe­tu­na oli, että lau­dat kui­vui­vat kevät­tal­ven aika­na tapu­leis­sa, joten kui­vaa­mo­ja ei tar­vit­tu. Ruos­tu­ma­ton teräs ei tosin tavit­se kuivausta …

    Eikö­hän pul­ma rat­kea par­hai­ten sil­lä, että raken­ne­taan Suo­men rata­ver­kos­ta pari­rai­de Kirk­ko­nie­meen, jol­loin pääs­tään Koil­lis­väy­län var­teen. Jään­mur­ta­jia ei sen jäl­keen tar­vi­ta tava­ra­lii­ken­net­tä var­ten etelässäkään.

  6. Se on tie­tys­ti oikein ris­tei­ly­alus­ten öky­rik­kail­le mat­kus­ta­jil­le, joi­den ris­tei­ly on len­to­mat­kai­lua­kin pahem­paa ilmastonraiskausta.

    Öky­rik­kaat eivät astu jalal­laan suu­riin ris­tei­ly­aluk­siin. Heil­lä on kyl­lä omia pik­ku ris­tei­li­jöi­tä, joi­ta näkyy usein Van­han kaup­pa­hal­lin vie­rei­ses­sä lai­tu­ris­sa. Ris­tei­ly­alus­ten kan­ta-asiak­kai­ta ovat elä­ke­läi­set. Suo­ma­lai­sia elä­ke­läi­siä voi toki kut­sua vaik­ka ökye­lä­ke­läi­sik­si. Tun­nen erään­kin naa­pu­rin sai­ra­se­lä­ke­läi­sen, joka käy joka kesä Väli­me­rel­lä ris­tei­le­mäs­sä. Pal­jon on myös nuo­ria ris­tei­ly­asiak­kai­na vaik­ka­pa häämatkalla. 

    Kari­bian ris­tei­li­jät täyt­tää taval­li­nen ame­rik­ka­lai­nen työ­väes­tö, joi­den työ­nan­ta­jien mie­les­tä on pal­jon tur­val­li­sem­paa, että nämä ovat fir­man mak­sa­mi­na ris­tei­ly­aluk­sel­la kuin, että he väsää­vät auto­tal­lis­saan sirk­ke­lin kans­sa puu­tar­ha­ka­tos­ta loman­sa aikana.

    Mitä tulee sub­ven­toin­tiin. Luu­len, että kaik­ki vaan juon­tuu Kek­ko­sen ajas­ta, jol­loin aja­tel­tiin, että Suo­mi on muu­ta­kin kuin Hel­sin­ki. Ympä­ri maa­ta raken­net­tiin teh­tai­ta ja kai­vok­sia elät­tä­mään ihmi­siä koti­seu­duil­laan. Nyky­päi­vä­nä kaik­ki teh­taat ovat kirous. Samoin­kuin kai­vok­set, tur­kis­tar­hat, maa­ta­lous, len­to­ken­tät, sata­mat Perä­me­ren sopu­kas­sa, säh­kö­lin­jat, ydin­voi­ma­lat, tur­peen­tuo­tan­to, kivi­hii­li­voí­ma­lat, tuu­li­myl­lyt (häi­rit­se­vät muut­to­lin­tu­ja ja meri­kot­kia), moot­to­ri­tiet, mat­ka­pu­he­lin­verk­ko­jen anten­nit, sil­lat, kana­vat, patoal­taat ja vesi­voi­ma­lai­tok­set, tun­tu­ri­ho­tel­lit, las­ket­te­lu­rin­teet, kesä­mö­kit ran­ta­vii­vas­sa, moot­to­ri­ve­neet, vesis­koot­te­rit, ryös­tö­ka­las­tus, met­säs­tys kai­kis­sa muo­dois­sa, auto­tal­lit, autot vaik­ka niis­sä oli­si säh­kö­moot­to­ri, kos­ka aiheut­ta­vat ruuh­kaa, työ­pai­kat yleen­sä, kos­ka työ­paik­ka­mat­kus­ta­mi­nen saas­tut­taa aivan törkeästi.

    Oikeas­taan ainoa hyväk­syt­tä­vä ole­mi­sen muo­to ihmi­sel­le on pyö­räi­ly. Aamul­la, kes­ki­päi­väl­lä ja illal­la. Yöt voi viet­tää har­ja­tel­tas­sa pol­ku­pyö­rän vie­res­sä. Täs­tä oli­si vaik­ka­pa uuden uskon­non perustaksi.

    Ilmas­ton­rais­kauk­ses­ta haluai­sin mam­mu­tin mie­li­pi­teen. Miten pik­ku mam­mu­tit jää­tyi­vät Sipe­rian hei­nä­aroil­la yhtäk­kiä niin, että veri­kin pakas­tui. Nyt, kun ilmas­to läm­pe­nee, mam­mu­tin veri juok­see sula­vas­sa ruhos­sa kuin vas­ta­kaa­de­tun hir­ven veri.

  7. Täl­lä ker­taa oli kyl­lä har­vi­nai­sen har­kit­se­mat­to­mal­la taval­la koot­tu kir­joi­tus. Ensin esi­te­tään pit­kä lis­ta erit­täin vah­vo­ja, ilmei­ses­ti aina­kin osin kuu­lo­pu­hei­siin perus­tu­via väit­tei­tä kan­taa otta­vaan sävyyn ja sit­ten lopuk­si pes­tään kädet koko asias­ta totea­mal­la, että “minul­la ei ole tähän asi­aan mitään kantaa”.

    Tämä on kyl­lä aivan usko­ma­ton­ta eikä ollen­kaan Osmon tapais­ta. Toi­voa sopii, että joku asian­tun­ti­ja tai las­ku­tai­toi­nen hen­ki­lö sel­vit­täi­si väit­tei­den taus­tat, muu­ten tämän kir­joi­tuk­sen väit­teet alka­vat hel­pos­ti elää omaa elä­mään­sä kiis­tat­to­mi­na fak­toi­na, vaik­ka on perus­tel­tua epäil­lä, että kir­joi­tus antaa vää­rän vai­ku­tel­man koko­nai­suu­des­ta ja sii­tä, että mikä on Suo­men kan­nal­ta järkevää. 

    Muu­ta­ma vastaväite:

    - Miten luu­let, että Suo­men rata­ver­kon kapa­si­teet­ti riit­täi­si kul­jet­ta­maan Perä­me­ren sata­mien tuot­teet maa­il­mal­le? Alu­eel­la on kui­ten­kin val­ta­va mää­rä suu­ria teol­li­suus­lai­tok­sia (mm. kak­si teräs­teh­das­ta, Raa­he ja Tor­nio, kol­me isoa met­sä­teol­li­suus­lai­tos­ta, Kemi*2 ja Oulu, muu­ta metal­li­teol­li­suut­ta, Kokkola*2, ja kemian­teol­li­suut­ta, esim. Kok­ko­la ja Oulu) ja tämän lisäk­si poh­joi­ses­sa on vireil­lä kai­vos­hank­kei­ta, joi­den aiheut­ta­mat kul­je­tus­tar­peet ovat ton­nei­na mita­ten val­ta­via. Jo nyt on ollut kak­sois­rai­teen puut­tu­mi­nen eräil­tä Poh­jan­maan ratao­suuk­sil­ta pul­lon­kau­la. Esil­le otta­ma­si lii­ken­ne­stra­te­gia vaa­ti­si toden­nä­köi­ses­ti erit­täin suu­ria inves­toin­te­ja rataverkkoon.

    - Onko tuos­sa vii­me vuo­si­tu­han­nel­la kuu­le­mas­sa­si väit­tees­sä huo­mioi­tu jään­mur­ron lisäk­si myös vaih­toeh­tois­ten kul­je­tus­muo­to­jen käyt­tö­kus­tan­nuk­set? Raken­ta­mi­sin­ves­toin­tien lisäk­si myös rata­ver­kon yllä­pi­tä­mi­nen vaa­tii huo­mat­ta­via mää­rä­ra­ho­ja ja Suo­mes­sa on näis­tä­kin pihis­tel­ty lii­ak­si jo nyt.

    - On mel­koi­sen eri­koi­sel­ta kuu­los­ta­va aja­tus, että maa­il­man suu­rim­piin kuu­lu­van jalo­te­räs­teh­taan ja lukuis­ten mui­den iso­jen teh­tai­den tal­vi­kau­den tuo­tan­to varas­toi­tai­siin teh­da­sa­lu­eel­le odot­ta­maan kesää ja kul­je­tuk­sia. Onko Osmol­la mitään käsi­tys­tä sii­tä mil­lai­set pää­omat näi­hin varas­toi­hin sitou­tui­si ja mitä täl­lai­nen rat­kai­su mer­kit­si­si Suo­men vien­ti­teol­li­suu­den kan­nal­ta kes­kei­sim­pien alo­jen kil­pai­lu­ky­vyl­le (mm. rea­goin­ti­no­peus asiak­kai­den toi­vei­siin)? Kan­nat­taa muis­taa, että yhdes­sä metsä‑, metal­li- ja kemian­teol­li­suus muo­dos­taa huo­mat­ta­van suu­ren osan Suo­men vien­ti­tu­lois­ta ja var­sin suu­ri osa tuo­tan­nos­ta kul­kee maa­il­mal­le poh­jois­ten sata­mien kautta.

  8. Miten­käs Mur­mans­kin tai Pet­sa­mon sata­mat? Rai­teet­han kul­jet­ta­vat, mut­ta rou­ti­vaan maa­han ne ovat tiet­ty kal­lii­ta rakentaa.

  9. Vie­lä lisäyk­se­nä edel­li­seen kom­ment­tii­ni tote­ai­sin, että kai­ken saa­ta­vil­la­ni ole­van tie­don perus­teel­la vai­kut­taa erit­täin sel­väl­tä, että koko­nai­suu­te­na Perä­me­ren sata­mien tal­vi­lii­ken­teen mer­ki­tys on sekä Suo­men että Ruot­sin kan­san­ta­louk­sil­le niin mer­kit­tä­vä, että se ylit­tää rei­lus­ti (toden­nä­köi­ses­ti monin­ker­tai­ses­ti) jään­mur­ros­ta aiheu­tu­vat kustannukset.

    Hiu­kan eri asia sit­ten on, että jakau­tu­vat­ko jään­mur­ron kus­tan­nuk­set oikein ja vii­saas­ti. Sel­vää kui­ten­kin on, että voi olla kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta perus­tel­tua olla mak­sat­ta­mat­ta kus­tan­nuk­sia koko­nai­suu­des­saan niis­tä hyö­ty­väl­lä teol­li­suu­del­la, kos­ka teol­li­suu­de­na­lat koh­taa­vat glo­baa­lin kil­pai­lun ja val­tion voi olla jär­ke­vää kom­pen­soi­da etäi­ses­tä sijain­nis­ta joh­tu­via lisä­kus­tan­nuk­sia. Muu­ten tuo­tan­to voi siir­tyä aivan toi­siin mai­hin ja maanosiin.

    Toi­sek­si, jään­mur­to­kus­tan­nus­ten osal­ta on luon­nol­li­ses­ti jär­ke­vää hakea mah­dol­li­sim­man kus­tan­nus­te­ho­kas­ta rat­kai­sua ja tähän on pyrit­ty­kin muun muas­sa lisää­mäl­lä yhteis­työ­tä Ruot­sin kanssa:
    http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/-/view/4115491

  10. Nuk­ku­Mat­ti:

    Sel­vää kui­ten­kin on, että voi olla kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta perus­tel­tua olla mak­sat­ta­mat­ta kus­tan­nuk­sia koko­nai­suu­des­saan niis­tä hyö­ty­väl­lä teol­li­suu­del­la, kos­ka teol­li­suu­de­na­lat koh­taa­vat glo­baa­lin kil­pai­lun ja val­tion voi olla jär­ke­vää kom­pen­soi­da etäi­ses­tä sijain­nis­ta joh­tu­via lisäkustannuksia.

    Sen sijaan ei ole täy­sin sel­vää, että onko vii­sas­ta mak­sat­taa jään­mur­ron kus­tan­nuk­sia sel­lai­sel­la meri­lii­ken­teel­lä, joka ei jään­mur­toa tar­vit­se. Suo­mi voi kär­siä täs­tä kuten Osmo Tal­lin­na-esi­mer­kil­lään vihjaa.

    Eli jos jotain hyvää Osmon kir­joi­tuk­ses­ta pitää löy­tää, niin tämä ris­tiin­sub­ven­tioi­den kysee­na­lais­ta­mi­nen on toki oleel­li­nen asia. Kir­joi­tuk­ses­sa väit­teet on kui­ten­kin esi­tet­ty niin, että tämä kaik­kein kes­kei­sin asia huk­kuu toi­sen, mie­les­tä­ni täy­sin perus­teet­to­man, kysee­na­lais­tuk­sen alle, eli sen, että onko poh­joi­sen sata­mien tal­vi­me­ren­kul­ku kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta koko­nai­suu­des­saan kannattavaa.

  11. Pitäi­si­kö ryh­tyä neu­vot­te­le­maan Venä­jän kans­sa Pet­sa­mon palauttamisesta?

  12. 50 mil­joo­naa kuu­los­taa kovin pie­nel­tä sum­mal­ta, jos sitä ver­ra­taan Poh­jois-Suo­men teol­li­suu­den romut­ta­mi­seen. Oli­si­ko­han täs­sä kyse saman­kal­tai­ses­ta hin­noit­te­lu-ongel­mas­ta kuin sii­nä, min­kä takia tiet yleen­sä kan­nat­taa raken­taa jul­ki­sil­la varoil­la eikä yksi­tyi­ses­ti: tuo­tet­ta on han­ka­la hin­noi­tel­la siten, että kus­tan­nuk­set saa­daan perit­tyä todel­li­sil­ta hyö­ty­jil­tä. Jol­le­kin kon­tin kul­je­tuk­ses­ta saa­tu hyö­ty voi olla 100 000 euroa, toi­sel­le 1000 euroa, mut­ta pal­ve­lun tar­joa­jan on kovin han­ka­la periä toi­mi­joil­ta eri hin­taa. Toi­saal­ta poh­joi­sen sata­mien sul­ke­mi­sen mak­sai­si­vat kaik­ki pää­kau­pun­ki­seu­lai­set kohon­nei­na asun­to­jen hin­toi­na ja lisään­ty­nei­nä ruuhkina.

    Jos sub­ven­tio­ta halu­taan koh­dis­taa parem­min, voi­si aja­tel­la, että tal­vi­kuu­kausi­na peri­tään suu­rem­pia mak­su­ja kuin kesäl­lä, mut­ta jos väy­lien auki­pi­to­kus­tan­nuk­set eivät rii­pu juu­ri­kaan lai­vo­jen mää­räs­tä, on jok­seen­kin kysee­na­lais­ta, mitä täl­lä saa­vu­te­taan. Ei var­maan­kaan ole rea­lis­tis­ta, että poh­joi­sen sata­mia kan­nat­tai­si pitää toi­min­nas­sa vain jäät­tö­miä kuu­kausia var­ten, joten kysy­mys tii­vis­tyy sii­hen, halu­taan­ko poh­joi­sen sata­mat säi­lyt­tää ja jos halu­taan, kuka mak­saa sii­tä aiheu­tu­van veron. Ei var­maan­kaan ole täy­sin vää­rin, että vero koh­dis­te­taan kul­je­tus­ten käyttäjiin.

    1. 50 mil­joo­naa kuu­los­taa kovin pie­nel­tä sum­mal­ta, jos sitä ver­ra­taan Poh­jois-Suo­men teol­li­suu­den romuttamiseen. 

      Esi­tet­ty väi­te on se, että sub­ven­toi­mal­la 20 mil­joo­nal­la eurol­la rau­ta­tie­kul­je­tuk­sia lop­pu­tal­ves­ta poh­joi­ses­ta ete­lään saa­vu­tet­tai­siin sama tuki poh­joi­sen teol­li­suu­del­le. Tämän argu­men­tin voi kumo­ta asia­pe­rus­tein, mut­ta jos sitä ei saa­da kumo­tuk­si, mitä hie­noa on antaa tämä tuki poh­joi­sen teol­li­suu­del­la kal­liim­mal­la taval­la. Minul­le on ker­rot­tu, että huo­mat­ta­va osa niis­tä kul­je­tuk­sis­ta, joi­ta jään­mur­to mah­dol­lis­taa, on ajoi­tet­ta­vis­sa muu­toin. Esi­mer­kik­si hii­len kul­je­tus Tor­nioon voi­daan teh­dä ennen tal­ven tuloa. Niin se teh­dään jopa Helsinkiin.

    2. az
      Näin pit­kän kom­men­tit kan­nat­tai­si palas­tel­la vähän lyhyem­mik­si, jol­loin nii­hin tuli­si myös jäsentely.

  13. Aivan käsit­tä­mä­tön avaus Odelta.
    Näkö­jään fik­suil­la­kin vih­reil­lä on syväl­lä ole­va tar­ve kek­siä uusia kei­no­ja joil­la paha savu­piip­pu­teol­li­suus saa­daan lopul­li­ses­ti läh­te­mään Suomesta.

    - meri­kul­je­tuk­set eivät mah­du rai­teil­le. Tal­vi­me­ren­ku­lun pie­nil­lä kus­tan­nus­sääs­töil­lä ei iki­nä katet­tai­si tar­vit­ta­via uusin­ves­toin­te­ja ratoihin.

    - meri­kul­je­tuk­set ovat ener­gia­te­hok­kai­ta. Eikö niil­lä CO2 pääs­töil­lä nyt taas ole­kaan mitään mer­ki­tys­tä? Muis­ta nyt las­kea juna­rah­din CO2-pääs­töt hii­li­säh­kön luvil­la (aina­kin ennen koros­tit, että kaik­ki säh­kön käy­tön lisäys on hiiltä…)

    - Poh­joi­seen on tulos­sa Outo­kum­mun LNG-ter­mi­naa­li. Moi­nen ei ole mah­dol­lis­ta, jos meri­lii­ken­ne on poik­ki puo­let vuodesta.

    - kuin­kas nyt olet puo­lus­ta­mas­sa tur­haa lai­va­lii­ken­net­tä (ris­tei­li­jät) tar­pel­li­sen (rah­dit) kus­tan­nuk­sel­la. Ennen olit kovas­ti ruot­sin­lai­vo­ja­kin vas­taan ja pidit len­tä­mis­tä parempana.

    1. Huo­mau­tan, että savu­piip­pu­teol­li­suus nuo ris­ti­sub­ven­tiot mak­saa. Mak­su on pal­jon suu­rem­poi kuin sub­ven­toi­dun kul­je­tuk­sen saa­ma hyöty.

  14. Ant­sal­la on kir­joi­tuk­ses­saan pal­jon asi­aa. Jol­la­kin tääl­lä Suo­mes­sa pitää voi­da elää — muu­al­la­kin kuin Hel­sin­gis­sä. Tar­vit­sem­me teol­li­suut­ta, tur­kis­tar­ho­ja, kai­vok­sia, maan­vil­je­lys­tä — ja kyl­lä, myös sata­mia ja myös Perä­me­ren ran­nal­la. Vaik­ka Töö­lön ja Käpy­län rai­tio­vau­nu­reit­tien var­rel­la täl­lai­sen itses­tään­sel­vyy­den ymmär­tä­mi­nen voi olla vaikeaa.

    Toi­vot­ta­vas­ti pian ale­taan Hel­sin­gin kas­vis­syö­jä­pii­reis­sä­kin ymmär­tää, että hie­nos­ton huma­nis­tis-eko­lo­gi­set har­ras­te­lut sekä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tär­keät pal­ve­lut kus­tan­ne­taan todel­li­suu­des­sa vien­ti­teol­li­suu­den tuo­mil­la tuo­toil­la. Ja että koko Suo­men kan­saa ei pidä ahtaa asu­maan sin­ne Kehä 3:n sisä­puo­lel­le, jos­sa kat­se muut­tuu kapeak­si ja mie­li apeak­si. Vai että on ris­te­ly ilmas­ton­rais­kaus­ta… Niin se on koko ihmi­se­lä­mä­kin, sanoi­si ehkä suu­ri filo­so­fi Pent­ti Lin­ko­la, ainoa vih­reä, joka elää niin kuin opet­taa. Tai ei hän­kään tai­da ihan sii­hen pystyä.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Huo­mau­tan, että savu­piip­pu­teol­li­suus nuo ris­ti­sub­ven­tiot mak­saa. Mak­su on pal­jon suu­rem­poi kuin sub­ven­toi­dun kul­je­tuk­sen saa­ma hyöty. 

    Miten niin “pal­jon suu­rem­pi”? Voi­sit­ko perus­tel­la? Onko taka­na jotain oike­aa talou­del­lis­ta ana­lyy­sia, vai pelk­kä poliit­ti­nen hyök­käys Hel­sin­gin sata­mien puolesta?

    Kuten edel­lä jo tote­sin­kin, niin tuo ris­tiin­sub­ven­toin­ti voi olla ongelmallista. 

    Kaik­kein ongel­mal­li­sin­ta täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa on kui­ten­kin se, että puu­rot ja vel­lit mene­vät pahas­ti sekai­sin, ja kir­joi­tuk­sen terä­vin osa lei­maa Perä­me­ren sata­mien tal­vi­me­ren­ku­lun kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Se on niin vah­va väi­te hal­li­tus­puo­lu­een talous­asian­tun­ti­jan mai­nees­sa ole­val­ta hen­ki­löl­tä, että vaa­ti­si perus­te­lui­ta tai jon­kin­lai­sen oikai­sun, jos väi­te osoit­tau­tuu niin vää­räk­si kuin epäilen.

    Vie­lä usko­mat­to­mam­pi ehdo­tus on tuo poh­joi­sen teh­tai­den tuo­tan­non varas­toi­mi­ses­ta odot­ta­maan kesää. Jos tämä heit­to oli pro­vo­kaa­tio tai jon­kin­lais­ta huu­mo­ria, niin sen ehkä voi­si seli­tys­ten kera vie­lä ymmär­tää. Vali­tet­ta­vas­ti epäi­len seli­tyk­sek­si kui­ten­kin heik­koa tie­to­poh­jaa pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­li­sis­ta asioista.

    Täs­sä joi­tain tilas­to­ja lai­va­tuis­ta ton­neis­ta tutus­tut­ta­vak­si, vali­tet­ta­vas­ti en löy­tä­nyt euro­mää­räi­siä tilas­to­ja lai­va­tun las­tin arvosta:
    http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/vesiliikennetilastot/ulkomaan_meriliikenne/mlt_ta_satamittain.htm

  16. Vuon­na 2010 oli erit­täin vai­kea jää­tal­vi Suo­me­lah­del­la. Tuu­li oli pakan­nut ahto­jäät Suo­men ete­lä­ran­ni­kol­le. Mm. kal­jan­kul­je­tusa­lus MS Nor­lan­dia sai jat­ku­vas­ti vie­ri­hoi­toa jään­mur­ta­jal­ta. Pahim­mil­laan 120 alus­ta oli jumissa.

    Samaan aikaan Poh­jan­lah­del­la lai­va­lii­ken­ne sujui nor­maa­lis­ta ja kul­ki­vat siis­ti­nä let­ka­na mur­ta­jan peräs­sä. Nämä havain­not tein seu­raa­mal­la lii­ken­net­tä tääl­tä: http://www.marinetraffic.com/ais/fi/default.aspx

    Tuo poh­joi­nen rata voi­pi tuo­da kan­nat­ta­vaa oiko­tie­tä jos­ko Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa säh­kö edel­leen halpenee.

    VR.n rah­ti­hin­nat suh­tees­sa lai­va­kul­je­tuk­siin? VR:n koh­dal­la pitäi­si­kö siir­tyä tehok­kaas­ti ja nyky­ai­kai­ses­ti joh­det­tuun kan­san­ka­pi­ta­lis­miin. Mak­saa­ko VR mark­ki­na­hin­taa esim. säh­kös­tä. Rou­va Thatc­her tai­si tuho­ta Suo­men­kin rautatiekuljetukset.

  17. Täs­sä lisää tietoa:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Satama#Suomen_suurimpia_satamia

    Rah­dat­tu­jen ton­nien mukaan lis­tat­tu­na Suo­men 16:sta suu­rim­mas­ta sata­mas­ta 6 on Perä­me­ren äärellä. 

    On mel­koi­nen veto koke­neel­ta kan­san­edus­ta­jal­ta esit­tää, että nämä sata­mat pitäi­si “sääs­tö­syis­tä” sul­kea jää­kau­den ajaksi.

    Jos huo­mioi­daan Suo­men tava­ra­vien­nin arvo tuo­te­la­jeit­tain ja tie­to sii­tä, että mil­lais­ta tava­raa kun­kin sata­man kaut­ta etu­pääs­sä kul­kee, niin vai­kut­taa sil­tä, että Perä­me­ren sata­mien osuus Suo­men tava­ra­vien­nis­tä on erit­täin huomattava.
    ( http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/suhdanteet/pdf_gif_jpg/perustietoja_Suomen_taloudesta/tal26.pdf )

  18. Tämä Osmon kir­joi­tus oli niin käsit­tä­mä­tön, että aloin myös miet­tiä, että saa­vat­ko kan­san­edus­ta­jat oike­aa infor­maa­tio­ta vai onko Suo­mes­sa kerät­ty tilas­to­tie­to ulko­maan­kau­pas­ta itse asias­sa har­haan­joh­ta­vaa. Näin on aina­kin perus­tel­lus­ti väitetty:
    http://www.oulu.chamber.fi/tiedostot/Ajankohtaista/Tiedote%20ulkonmaankaupasta%2007%2011%5B1%5D.pdf

    Oli­si­ko täs­sä syy eri­lai­siin käsi­tyk­siin poh­jois­ten sata­mien merkityksestä?

    1. Nuk­ku­Mat­ti
      Tuo tilas­to ei miten­kään vas­taa kysy­myk­seen, mik­si sata­mat pide­tään auki, jos kul­jet­ta­mi­nen junil­la ete­lään oli­si hal­vem­paa. Kan­nat­taa muis­taa, että tämä on suo­men ulko­maan­kau­pan sisäis­tä tulon­siir­toa, jos­sa osaa vero­te­taan kah­del­la mil­joo­nal­la, jot­ta tois­ta voi­de­aan tukea miljoonalla.

  19. ” Har­mi vain, että mat­kal­la Pie­ta­riin ne voi­vat poi­ke­ta yhtä hyvin Tallinnassa”

    Hel­sin­gil­le on tulos­sa salai­nen ase. Sen alku­pe­räi­nen bud­jet­ti on saman tasoi­nen kuin oli musiik­ki­ta­lol­la ja se var­maan tuplaan­tuu musiik­ki­ta­lon lail­la maa­gi­seen 200 mil­joo­naan euroon, kuten on ollut tapa­na kaik­kien Hel­sin­gin val­tio­sub­ven­teis­ten hank­kei­den tuplaantua.

    Kysees­sä on kes­kus­ta­kir­jas­to, jon­ka avul­la saa hou­ku­tel­tua ris­tei­ly­aluk­sen poik­kea­maan Tal­lin­nan sijaan Helsingissä?

    Läh­te­tään kap­tee­nil­le vies­ti, että teil­le on saa­pu­nut kau­ko­lai­na Hel­sin­gin kes­kus­ta­kir­jas­toon. Teos Crui­se Lines Today on nou­det­ta­vis­sa Hel­sin­gin kes­kus­ta­kir­jas­tos­ta. Kir­jas­ton aukio­loa­jat ovat arki­sin klo. 10–18, la klo 10–14. Sun­nun­tai­sin suljettu.

  20. Poliot­ti­ses­ti arka asia on, että Suo­mes­sa on käy­tös­sä lii­kaa satamia.
    Väy­lä­hin­noit­te­lu lie­nee his­to­rial­li­nen seka­sot­ku ja tai­teen­la­ji. Avoi­muut­ta on myön­tää pal­jon­ko poh­joi­nen mak­saa todel­li­suu­des­sa. Kulu­jen ker­to­mi­nen ei tar­koi­ta, ettei­kö se oli­si sil­ti jär­ke­vää maksaa.

  21. Tuo “ris­ti­sub­ven­toin­tien seka­mels­ka” kan­nat­taa todel­la pera­ta. Halua­mat­ta aset­taa Hel­sin­kiä ja muu­ta Suo­mea vas­tak­kain voi tode­ta, että nykyi­nen käy­tän­tö sor­sii Hel­sin­gin sata­maa taval­la, joka ei ole muul­le Suo­mel­le­kaan edullista.
    Nuo Osmon mai­nit­se­mat ris­te­ly­aluk­set tup­paa­vat kier­tä­mään väy­lä­mak­sul­taan Itä­me­ren kal­lein­ta sata­maa, jol­loin myös turis­tien rahat mene­vät muu­al­le. Parem­pi kui­ten­kin leh­mä lyp­sää kuin tappaa.

  22. Tuo ulko­maan­kau­pan tilas­toin­ti maa­kun­nit­tain ja seu­tu­kun­nit­tain pitäi­si ehdot­to­mas­ti saa­da kun­toon. Muu­ten vaa­ra­na on, että se vie­lä lopul­ta joh­taa erit­täin huo­noi­hin ja kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta tuhoi­siin pää­tök­siin. Onko niin, että Osmon­kin kir­joi­tus on eräs oire täl­lai­sen vää­rän tie­don syn­nyt­tä­mis­tä johtopäätöksistä?

    Ohes­sa alla vie­lä lai­naus seu­raa­vas­ta tilas­to­kes­kuk­sen van­has­ta artikkelista:
    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_05_04_eu_vientiyritykset.html


    Maa­kun­nit­tain tar­kas­tel­tu­na vien­nin arvo kes­kit­tyy Uudel­le­maal­le ja siel­lä eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin seu­dul­le. Uuden­maan mer­ki­tys­tä koros­taa se, että suur­ten moni­toi­mi­paik­kais­ten vien­ti kir­jau­tuu veroil­moi­tus­lo­ma­ke­tie­don poh­jal­ta yri­tys­ten koti­kun­taan, vaik­ka var­si­nai­nen tuo­tan­nol­li­nen toi­min­ta (yhtiöit­tä­mät­tö­mät tulos­yk­si­köt, kuten teh­taat yms.) tapah­tui­si muu­al­la maassa.

    1. Nuk­ku­mat­ti.
      Minun kir­joi­tuk­se­ni perus­tuu kal­voi­hin, joi­ta on teh­ty väy­lä­mak­su­jen uudis­tus­työn yhtey­des­sä ja tuo tie­to vuo­sien takaa sii­tä, että juna­kul­je­tuk­set ovat jään­mur­ta­mis­ta hal­vem­pia, oli mei­tä kuim­paa­kin sel­väs­ti parem­mal­ta lii­ken­teen asian­tun­ti­jal­ta. On jotain umpi­ke­pu­lais­ta sii­nä, että jon­kin fak­tan esil­le tuo­mi­nen oli­si hyök­käys pyhia arvo­ja vastaan.
      Ris­ti­sub­ven­tio on paha asia. Yleen­sä eko­no­mis­tien vas­taus on, että jos jotain pitää tukea, tuki pitää teh­dä suo­raan val­tion bud­je­tis­ta eikä mie­li­val­tai­sel­la verol­la, joka koh­dis­tuu vähän saman­lai­seen toi­min­taan muualla.
      Sil­lä, mis­sä maa­kun­nit­tain on sijoit­tu­nut sen työn arvo, joka lopul­ta vien­nik­si kir­jau­tuu, ei taas ole mitään teke­mis­tä sata­ma­lo­gis­tii­kan kanssa.
      Minul­le on täs­sä yhtey­des­sä myös ker­rot­tu, että poh­joi­sen teh­taat ovat enem­män riip­pu­vai­sia raa­ka-ainei­den, esi­mer­kik­si kivi­hii­len tuon­nis­ta. Sitä ei tar­vit­se tuo­da päi­vit­täin, ei edes joka kuu­kausi. Kivi­hiil­tä voi varastoida.
      Tuon­ti­tuot­teet ovat kevyem­piä ja ne voi kul­jet­taa junal­la. Teh­taat menes­ty­vät jopa Poh­jois-Kar­ja­las­sa, vaik­ka siel­lä ei ole yhtään satamaa.
      Kos­ka Uudel­la­mal­la ei ole vien­ti­teol­li­suut­ta, täs­sä ei ole Uusi­maa jas Poh­jois-Suop­mi vas­tak­kain vaan Poh­jois-Suo­mi ja Itä-Suomi.

  23. OS kir­joit­taa:
    “Perä­me­ren sata­mat tie­tys­ti kär­si­si­vät, jos nii­tä ei pidet­täi­si hen­gis­sä muu­al­ta kerä­tyil­lä avustuksilla.”

    Mitä enem­män asi­aa sel­vi­tän niin sitä ilmei­sem­mäl­tä alkaa näyt­tää pikem­min­kin aivan päin­vas­tai­nen asioi­den tila. Itse asias­sa koko Suo­mi ja eri­tyi­ses­ti monet pää­kau­pun­geis­sa (Hel­sin­ki, Tuk­hol­ma, Oslo) pää­ma­jaan­sa pitä­vät suu­ry­ri­tyk­set (mm. Outo­kum­pu, Rau­ta­ruuk­ki, Sto­ra Enso, Met­sä Group, UPM, Kemi­ra, Tal­vi­vaa­ra, Boli­den, Yara, Arizo­na Che­micals, Free­port Cobalt, SSAB, SCA, Bil­le­rud­Kors­näs) kär­si­si­vät todel­la pal­jon, jos Perä­me­ren sata­mat eivät nii­tä avustaisi.

    Kai­kil­la edel­lä mai­ni­tuil­la yhtiöil­lä on mer­kit­tä­viä teol­li­suus­lai­tok­sia Perä­me­ren ran­ni­kol­la ja/tai huo­mat­ta­va mää­rä rah­tia kul­je­tet­ta­va­na Perä­me­ren sata­mis­sa (Tal­vi­vaa­ra). Ilmei­ses­ti kui­ten­kin suu­ri osa edel­lä mai­nit­tu­jen yri­tys­ten suo­ma­lais­ten toi­mi­paik­ko­jen vien­nis­tä tilas­toi­daan Hel­sin­kiin yri­tys­ten hal­lin­nol­li­sen koti­pai­kan mukaan.

    1. Perä­me­ren sata­mis­sa (Tal­vi­vaa­ra)
      Tal­vi­vaa­ras­sa ei ole sata­maa. Eikö mal­mi, jos sitä Tal­vi­vaa­ras­ta vie­lä saa­daan, kul­je­te­ta ensi Har­ja­val­taan jalos­tet­ta­vak­si? Tämä tai­taa tapah­tua mait­se. Niin­pä myösd Tal­viv­faa­ra on mak­sa­va­na osa­puo­le­na täs­sä ristisubventiossa.

  24. OS kir­joit­taa:
    “(Tosin, kun korot ovat mel­kein nol­las­sa, ei pitäi­si olla kovin kal­lis­ta varas­toi­da teh­dä sitä jalo­te­räs­tä Tor­nios­sa varas­toon ja kul­jet­taa jäi­den lähdettyä.)”

    Var­maan­kin kaik­ki teol­li­suu­den toi­min­taa tun­te­vat ymmär­tä­vät, että tämä ehdo­tus on lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti erit­täin epä­vii­sas. Toi­sin kuin Osmo väit­tää, se on kovin kal­lis­ta. Sen lisäk­si se on myös tek­ni­ses­ti käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta, kos­ka merit­se eivät kul­je ainoas­taan teh­tai­den lop­pu­tuot­teet vaan myös monet tuo­tan­nos­sa tar­vit­ta­vat raa­ka-aineet. Pitäi­si­kö nii­tä­kin ken­ties ostaa varas­toon koko talveksi?

    Vähän epäi­lyt­tää, että Suo­men val­tion­hal­lin­nos­sa ei osa­ta las­kea jään­mur­ron hyö­ty­jä ja kus­tan­nuk­sia kan­san­ta­lou­del­le oikein. Pyri­tään sääs­tä­mään vää­räs­sä pai­kas­sa. Seu­raa­va artik­ke­li kuvaa ongel­mia alan toi­mi­joi­den näkökulmasta:
    http://www.smu.fi/viestinta/nettijutut/suomen-teollisuus-vaatii-lisaa‑m/

    1. Mikä on Euroo­pas­sa mah­don­ton­ta, on Kana­das­sa mah­sol­lis­ta. Siel­lä Hud­son­lah­ti on tal­vet jääs­sä, mut­ta sen ran­nal­la teol­li­suus kui­ten­kin pärjää.
      Väi­te, että oli­si epä­ta­lou­del­lis­ta ostaa koko tal­ven hii­let ennen tal­ven tuloa, perus­tuu kum­mal­li­seen yri­tys­ta­lous­tie­tei­li­jöi­den vää­rin­kä­si­tyk­seen, jos­sa ei mak­si­moi­da tulos­ta euroi­na vaan sido­tun pää­oman tuottoprosenttia.

  25. Har­mi vain, että mat­kal­la Pie­ta­riin ne voi­vat poi­ke­ta yhtä hyvin Tal­lin­nas­sa ja vält­tää siten osal­lis­tu­mi­sen Perä­me­ren tal­vi­siin murtajakuluihin.

    Oli­sin yllät­ty­nyt, jos pää­osa niis­tä ei pysäh­tyi­si molem­mis­sa. Pie­ta­ri voi olla tär­keä koh­de, mut­ta ei sen­tään mikään nie­lu ole, jon­ne ris­tei­ly­aluk­set pur­jeh­ti­si­vat palaa­mat­ta Suo­men­lah­tea pit­kin muu­ta­man päi­vän sisäl­lä takai­sin. Tal­lin­na on oiva koh­de, mut­ta kak­si pysäh­dys­tä sin­ne muu­ta­man päi­vän sisäl­lä tus­kin näyt­täi­si kovin myy­väl­tä risteilyohjlemassa.

  26. Ihan mie­len­kiin­toi­nen avaus, mut­ta oli­si kiva näh­dä jotain luku­ja. Miten pal­jon pitäi­si inves­toi­da ratoi­hin? Kum­pi on kan­nat­ta­vam­paa: meri­kul­je­tuk­set nyky­mal­liin vai junal­la Han­koon? Onko laskelmia?

  27. Epäi­li­sin, että venä­läi­nen tran­si­to (mil­joo­nia ton­ne­ja vuo­des­sa) esi­mer­kik­si Kok­ko­lan sata­man kaut­ta saat­tai­si laka­ta, jos kul­je­tuk­sil­le pitäi­si osan vuot­ta kek­siä joku poikkeusjärjestely.

    Lisäk­si tule­vat infrain­ves­toin­nit (ja infran kun­nos­sa­pi­to), eli radat ja ete­län sata­mat, jot­ka pitäi­si kat­taa sääs­ty­neil­lä jään­mur­to­ra­hoil­la. Jos nykyi­sin Perä­me­ren sata­mien kaut­ta kul­ke­va lii­ken­ne aio­taan siir­tää esim. Kas­ki­siin, Poriin ja/tai Rau­mal­le, pitää rahaa jo pelk­kiin ratoi­hin lait­taa useam­pi mil­jar­di. Esi­mer­kik­si: kak­sois­rai­de koko Oulu-Tam­pe­re-välil­le, Kas­kis­ten radan perusparannus/uudelleenrakentaminen, Par­ka­no-Pori-radan uudel­leen­ra­ken­ta­mi­nen, usei­ta kym­me­niä uusia koh­taus­paik­ko­ja eri radoil­le jne.

  28. Kan­nat­taa ottaa huo­mioon myös se, että Perä­me­ren sata­mien sul­ke­mi­nen tal­vek­si ajai­si poh­joi­sen sata­ma­työn­te­ki­jöi­tä kausi­työt­tö­mik­si ja hei­ken­täi­si sin­ne teh­ty­jen sata­main­ves­toin­tien hyö­ty­käyt­töä. Näis­tä var­maan­kin syn­tyi­si vas­ta-argu­ment­tien jouk­koon muu­ta­man mil­joo­nan euron lisäkustannus.

    Samal­la ete­län sata­miin saat­tai­si tul­la tal­vi­ruuh­kaa, joka myös lisäi­si kustannuksia.

    Val­tion sub­ven­tio koos­tuu suu­rel­ta osin jään­mur­ta­jien aiheut­ta­mis­ta pää­oma- ja palkkakuluista. 

    Jos jään­mur­ta­jat oste­taan suo­ma­lai­sil­ta tela­koil­ta, niin todel­li­nen sub­ven­noin­nin mää­rä lie­nee esi­tet­tyä sel­väs­ti pie­nem­pi. Ja tilan­net­ta paran­taa se, jos jään­mur­ta­ja­ti­lauk­set ajoi­te­taan lama-ajoille.

  29. Vai­kut­tai­si höl­möl­tä makuut­taa sulat vuo­de­na­jat tal­vel­la tar­vit­ta­vaa yli­mää­räis­tä rau­ta­tie­ka­lus­toa jos­sain isol­la vari­kol­la tyh­jän pant­ti­na. Ja nii­tä tal­vel­la tar­vit­ta­via lisäveturimiehiä.

  30. Jär­ke­vää oli­si toteut­taa juna­ra­tayh­teys joko Kola­ris­ta Nar­vi­kiin tai Rova­nie­mel­tä Kirk­ko­nie­meen. Ei tar­vit­si­si poh­tia tal­vi­me­ren­kul­kua perä­me­rel­le. Kai­ken­lai­nen vien­ti ja tuon­ti onnis­tui­si läpi vuo­den, var­maan vie­lä edul­li­sem­min kuin jäi­tä murtamalla?
    Aika­na jol­loin inves­toin­nit on tiukassa,tämä jos mikään oli­si jär­ke­vää elvy­tys­tä. Aikoi­naan vaa­ti­mat­to­mam­mis­sa olo­suh­teiss­sa käy­tet­ty Petsamon/Liinahamarin yhteys on jär­ke­vää uudis­taa nyky­ai­ka­sel­la tehok­kaal­la tavalla.

    Ihmet­te­len, ettei suun­nit­te­lu­työ ole jo piirustuspöydällä!

  31. Nuk­ku­Mat­ti:
    Vie­lä lisäyk­se­nä edel­li­seen kom­ment­tii­ni tote­ai­sin, että kai­ken saa­ta­vil­la­ni ole­van tie­don perus­teel­la vai­kut­taa erit­täin sel­väl­tä, että koko­nai­suu­te­na Perä­me­ren sata­mien tal­vi­lii­ken­teen mer­ki­tys on sekä Suo­men että Ruot­sin kan­san­ta­louk­sil­le niin mer­kit­tä­vä, että se ylit­tää rei­lus­ti (toden­nä­köi­ses­ti monin­ker­tai­ses­ti) jään­mur­ros­ta aiheu­tu­vat kustannukset.

    Vois kuvi­tel­la että noin mer­kit­tä­vä teol­li­suu­den­haa­ra on kyke­ne­väi­nen kan­ta­maan omat kustannuksensa. 

    (just for the record asun poh­joi­ses­sa ja saan elan­to­ni savupiipputeollisuudesta)

    Se mikä mei­dän pitää lopet­taa, on maa­il­man paran­te­lu suo­ma­lais­ten rahoil­la (rik­ki­di­rek­tii­vit, tur­hat ilmas­to­tal­koot, ydin­voi­ma­lai­tos­pro­jek­tie mak­si­maa­li­nen han­ka­loit­ta­mi­nen yms. ) ja toi­saal­ta taas omaan jal­kaan ampu­mi­nen höpe­röl­lä sub­ven­tioil­la ja tur­hil­la tukiai­sil­la. Jos joku teol­li­suu­den­haa­ra ei toi­mi omil­laan, niin men­kööt Kii­naan, mut­ta niil­le aloil­le pitää kum­min­kin antaa kun­non mah­dol­li­suu­det, ei verot­taa kui­viin eikö tor­pa­ta kaik­kea mah­dol­lis­ta höpöhöpö-säännöksillä!

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    NukkuMatti
    Tuo tilas­to ei miten­kään vas­taa kysy­myk­seen, mik­si sata­mat pide­tään auki, jos kul­jet­ta­mi­nen junil­la ete­lään oli­si halvempaa.

    Juu, tilas­to­jen tar­koi­tus oli­kin kysee­na­lais­taa tuo väi­te, että junil­la kul­jet­ta­mi­nen oli­si hal­vem­paa tai yli­pää­tään mahdollista. 

    Mie­les­tä­ni ei tun­nu uskot­ta­val­ta, että väit­tee­si voi­si pitää paik­kaan­sa. Tun­tuu mah­dot­to­mal­ta, että usei­den Suo­men suu­rim­pien jouk­koon kuu­lu­vien sata­mien (Pie­tar­saa­ri, Kok­ko­la, Raa­he, Oulu, Kemi, Tor­nio) rah­dit voi­tai­siin siir­tää rai­teil­le, edes 2–3 kuu­kau­den ajak­si, puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että tämä tuli­si vie­lä edul­li­sek­si. Suu­ria inves­toin­te­ja taa­tus­ti tarvitaan.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nukkumatti.
    Minun kir­joi­tuk­se­ni perus­tuu kal­voi­hin, joi­ta on teh­ty väy­lä­mak­su­jen uudis­tus­työn yhtey­des­sä ja tuo tie­to vuo­sien takaa sii­tä, että juna­kul­je­tuk­set ovat jään­mur­ta­mis­ta hal­vem­pia, oli mei­tä kuim­paa­kin sel­väs­ti parem­mal­ta lii­ken­teen asian­tun­ti­jal­ta. On jotain umpi­ke­pu­lais­ta sii­nä, että jon­kin fak­tan esil­le tuo­mi­nen oli­si hyök­käys pyhia arvo­ja vastaan.

    Ei nyt sot­ke­ta kepua tai pyhiä arvo­ja tähän, olen pyr­ki­nyt argu­men­toi­maan ihan fak­toil­la ja odo­tan sitä myös vastapuolelta.

    Mitä fak­to­ja sinä olet väit­tei­de­si tuek­si esittänyt? 

    Ovat­ko mai­nit­se­ma­si kal­vot jul­ki­set? Voi­ko nii­den väit­teet tar­kis­taa jois­tain läh­teis­tä tai tilastoista? 

    Tun­nut mel­ko kri­tii­kit­tö­mäs­ti usko­van näi­hin vetoa­mii­si asian­tun­ti­joi­den tie­toi­hin. Aina­kin kir­joi­tuk­ses­sa­si esit­tä­mä­si tul­kin­ta niis­tä tie­dois­ta on sel­lai­nen, että jo hyvät perus­tie­dot Suo­men teol­li­suu­den raken­tees­ta riit­tä­vät sii­hen, että täl­lais­ten väit­tei­den koh­dal­la epäi­lys­ten oli­si syy­tä herätä. 

    Tun­tuu­ko sinus­ta oikeas­ti uskot­ta­val­ta, että 6 Suo­men 16 suu­rim­mas­ta sata­mas­ta kan­nat­tai­si sul­kea lop­pu­tal­vek­si 20 mil­joo­nan euron jään­mur­to­sääs­tön takia?

    Ruot­sin Meren­kul­ku­lai­tok­ses­sa aina­kin on teh­ty aivan päin­vas­tai­nen tul­kin­ta ja stra­te­gi­set lin­jauk­set vii­me vuo­si­na val­lin­nei­den vai­kei­den jää­olo­suh­tei­den vuoksi:
    http://www.sjofartsverket.se/upload/Pdf-Gemensamma/Isbrytarstrategi.PDF

    1. Jään­mur­ta­mi­seen käy­te­tään noin 60 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Kal­vo­jen jul­ki­suu­des­ta en tie­dä, mut­ta voin yrit­tää ottaa selvää.

  34. Osmo
    “Väi­te, että oli­si epä­ta­lou­del­lis­ta ostaa koko tal­ven hii­let ennen tal­ven tuloa, perus­tuu kum­mal­li­seen yri­tys­ta­lous­tie­tei­li­jöi­den vää­rin­kä­si­tyk­seen, jos­sa ei mak­si­moi­da tulos­ta euroi­na vaan sido­tun pää­oman tuottoprosenttia.”

    Yri­tys tavoit­te­lee ris­ki­pro­fii­lin­sa mukais­ta oman pää­oman tuot­to­pro­sent­tia. Pie­ni­ris­ki­nen yri­tys pie­nem­pää ja suu­ri­ris­ki­nen suurempaa. 

    Vel­ka­vi­pua otta­mal­la oman pää­oman tuot­toa on mah­dol­lis­ta kas­vat­taa, mut­ta samal­la yri­tyk­sen ris­ki luo­to­nan­ta­jan sil­mis­sä voi kasvaa.

  35. Nuk­ku­Mat­ti: Tuo ulko­maan­kau­pan tilas­toin­ti maa­kun­nit­tain ja seu­tu­kun­nit­tain pitäi­si ehdot­to­mas­ti saa­da kuntoon.

    BKT:n, vaih­to­ta­seen, kaup­pa­ta­seen ym. sum­mi­tai­nen tilas­toin­ti onkin joh­ta­nut ja joh­taa jat­ku­vas­ti vää­riin joh­to­pää­tök­siin talou­del­li­ses­ta toi­me­liai­suu­des­ta ja kan­san­ta­lou­des­ta. Se joh­taa mm. sii­hen, että hal­lin­to­kau­pun­ki Hel­sin­kiä pide­tään Suo­men talou­den vetu­ri­na. Aja­tel­laan, että inves­toi­mal­la Hel­sin­kiin ja sen jul­ki­siin hank­kei­siin voi­daan tukea talouskasvua. 

    Täy­tyy myös tode­ta, että Suo­mes­sa sekä tut­ki­va että sovel­ta­va kan­san­ta­lous­tie­de on täs­sä­kin suh­tees­sa esi­mer­kik­si Ruot­siin ver­rat­tu­na todel­la hei­kois­sa kan­ti­mis­sa. Äärim­mil­leen kes­ki­tet­ty val­tio­ra­ken­ne on mää­rit­tä­nyt Suo­men kan­san­ta­lous­tie­det­tä tur­han pit­kään ja liikaa.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mikä on Euroo­pas­sa mah­don­ton­ta, on Kana­das­sa mah­sol­lis­ta. Siel­lä Hud­son­lah­ti on tal­vet jääs­sä, mut­ta sen ran­nal­la teol­li­suus kui­ten­kin pärjää.
    Väi­te, että oli­si epä­ta­lou­del­lis­ta ostaa koko tal­ven hii­let ennen tal­ven tuloa, perus­tuu kum­mal­li­seen yri­tys­ta­lous­tie­tei­li­jöi­den vää­rin­kä­si­tyk­seen, jos­sa ei mak­si­moi­da tulos­ta euroi­na vaan sido­tun pää­oman tuottoprosenttia.

    Eihän kysy­mys ole pel­käs­tään hii­les­tä, vaan myös arvok­kaam­mas­ta tava­ras­ta, jon­ka varas­toin­ti tai­va­sal­la ei onnis­tu, vaan vaa­tii huo­mat­ta­via inves­toin­te­ja ja suu­rem­paa kul­je­tus­ka­pa­si­teet­tia jäät­tö­mäl­lä kaudella.

    Tuo ver­taus Perä­me­ren ja Hud­so­nin­lah­den välil­lä on sitä pait­si täy­sin epä­on­nis­tu­nut. Tie­tääk­se­ni Hud­so­nin­lah­ti pal­ve­lee kul­je­tus­väy­lä­nä vain hyvin vähäis­tä mää­rää asuk­kai­ta ja teol­li­suut­ta Perä­me­reen verrattuna.

  37. OS: “Tal­vi­vaa­ras­sa ei ole satamaa…”

    En ole väit­tä­nyt­kään, että (kaik­ki) Tal­vi­vaa­ran mal­mi lai­vat­tai­siin Perä­me­rel­lä, mut­ta joka tapauk­ses­sa ko. yhtiö kul­jet­taa pal­jon rah­tia Kok­ko­lan sata­man kautta:

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/avoinarkisto/index.jsp?xid=3004658&date=2008/09/30

    http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/satamajohtaja-rikkidirektiivi-uhkaa-kuljetusketjua/1275646

    Ehkä kan­nat­tai­si kysyä kai­kil­ta niil­tä edel­lä lis­taa­mil­ta­ni suu­ry­ri­tyk­sil­tä, että kuin­ka suu­ret lisä­kus­tan­nuk­set hei­dän toi­mi­nal­leen syn­tyy, jos Perä­me­ren jään­mur­to­pal­ve­lui­ta mer­kit­tä­väs­ti heikennetään.

  38. Yri­te­tään vie­lä arvioi­da Osmon väit­teen uskot­ta­vuut­ta jul­kis­ten lii­ken­ne­ti­las­to­jen perusteella.

    Väi­te siis ymmär­tääk­se­ni on, että jään­mur­ta­mi­sen sijaan Perä­me­ren sata­mien lop­pu­tal­ven lii­ken­ne oli­si kan­nat­ta­vam­paa siir­tää kesä­kau­del­le tai raiteille.

    Lii­ken­ne­mi­nis­te­riön ja lii­ken­ne­vi­ras­ton tie­to­jen mukaan Perä­me­ren 6 suu­rim­man sata­man kaut­ta kul­kee vuo­des­sa noin 20 mil­joo­naa ton­nia rah­tia (http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/vesiliikennetilastot/ulkomaan_meriliikenne/mlt_ta_satamittain.htm). Rau­ta­teil­lä tava­raa kul­kee koko Suo­mes­sa kaik­ki­aan 35 mil­joo­naa ton­nia (http://www.lvm.fi/web/fi/rautatieliikenne), jon­ka jakau­tu­mi­nen eri ratao­suuk­sil­le näkyy seu­raa­vas­ta kuvasta:
    http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/rautatietilastot/rautateiden_henkilo_tavara/Tavaraliikenteen%20kuljetusvirrat%202011.pdf

    Jos aja­tel­laan, että edes kym­me­nes­osa Perä­me­ren suu­rim­pien sata­mien vuo­tui­sis­ta kul­je­tuk­sis­ta siir­ret­täi­siin rai­teil­le niin tämä tar­koit­tai­si noin 2 mil­joo­naa lisä­ton­nia rai­teil­le Pie­tar­saa­res­ta ete­lään, joka edel­lyt­täi­si em. ratao­suuk­sien vuo­tui­sen lii­ken­teen kak­sin­ker­tais­ta­mis­ta ja tämä lisä­lii­ken­ne osui­si vie­lä tal­viai­kaan, jol­loin rai­de­lii­ken­tees­sä muu­ten­kin on häi­riöi­tä taval­lis­ta enem­män. Tämän lisäk­si johon­kin ete­län sata­maan pitäi­si raken­taa se lisä­ka­pa­si­teet­ti, joka Perä­me­ren sata­mis­sa jäi­si tal­viai­kaan hyödyntämättä.

    Kyl­lä näi­den luku­jen kiih­ko­ton ana­ly­soin­ti viit­taa mie­les­tä­ni sii­hen, että jään­mur­ta­mi­ses­ta mah­dol­li­ses­ti sääs­ty­vät kym­me­net mil­joo­nat eurot ovat pie­ni sum­ma ver­rat­tu­na sata­mien tal­vi­sul­ke­mi­sis­ta aiheu­tu­viin kustannuksiin.

    Mik­si Osmon tie­to­läh­teet haluai­si­vat sääs­tää jään­mur­to­pal­ve­luis­sa samaan aikaan, kun Ruot­sis­sa halu­taan edel­lä lin­kit­tä­mä­ni stra­te­gian mukaan tur­va­ta jään­mur­to­pal­ve­lui­den taso? Tämä siis sii­tä huo­li­mat­ta, että Ruot­sis­sa Perä­me­ren poh­ju­kas­sa ole­van ras­kaan teol­li­suu­den suh­teel­li­nen mer­ki­tys kan­san­ta­lou­del­le on pie­nem­pi kuin Suomessa.

  39. Tal­vi­vaa­ran mal­min­ri­kas­tus­pro­ses­sis­sa tar­vit­ta­via raa­ka-ainei­ta kul­je­te­taan aika iso­ja mää­riä Kok­ko­lan sata­man kautta.

    1. Tal­vi­vaa­ran mal­min­ri­kas­tus­pro­ses­sis­sa tar­vit­ta­via raa­ka-ainei­ta kul­je­te­taan aika iso­ja mää­riä Kok­ko­lan sata­man kautta.

      Ovat­ko ne niin nopeas­ti pilaan­tuv­bia, ettei nii­tä voi tuo­da etu­kä­teen? Maan­teit­se ne joka tapaukss­sa jat­ka­vat mat­kaan­sa, joten jos jotain nopeas­ti pilaan­tu­vaa raa­ka-ainet­ta on, sen voi kul­jet­taa vaik­ka Porin sata­man kautta.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Väi­te, että oli­si epä­ta­lou­del­lis­ta ostaa koko tal­ven hii­let ennen tal­ven tuloa, perus­tuu kum­mal­li­seen yri­tys­ta­lous­tie­tei­li­jöi­den vää­rin­kä­si­tyk­seen, jos­sa ei mak­si­moi­da tulos­ta euroi­na vaan sido­tun pää­oman tuottoprosenttia.

    Tois­tan kysy­myk­se­ni, malt­tai­si­vat­ko­han asiak­kaat odot­taa! Eläy­dy het­ken aikaa sak­sa­lai­sek­si teräs­tuk­ku­rik­si. Mis­tä­hän ostai­sit teräk­sen mar­ras­kuus­ta toukokuuhun?

    Tuo sido­tun pää­oman tuot­to­vaa­ti­mus on muu­ten sääs­tä­nyt luon­non­va­ro­ja huo­mat­ta­van pal­jon. Sehän on joh­ta­nut sii­hen, että tava­ra teh­dään tar­pee­seen, ei varas­toon. Varas­toon teh­dyl­lä tava­ral­la, jopa teräk­sel­lä, on tai­pu­mus muut­tua suu­rel­ta osin epäkurantiksi.

    Aivan toi­nen asia on, pitäi­si­kö poh­joi­sen teol­li­suu­den kan­taa itse aiheut­ta­man­sa jään­mur­to­kus­tan­nuk­set. Mikä ettei, jos muuu­al­la­kin niin tehdään.

    Suo­mes­ta raken­ne­taan joka tapauk­ses­sa rau­ta­tie­yh­teys Jää­me­rel­le seu­raa­van kol­men suku­pol­ven aika­na, joten jään­mur­ta­jia ei sit­ten tar­vi­ta etelässäkään.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mikä on Euroo­pas­sa mah­don­ton­ta, on Kana­das­sa mah­sol­lis­ta. Siel­lä Hud­son­lah­ti on tal­vet jääs­sä, mut­ta sen ran­nal­la teol­li­suus kui­ten­kin pärjää.

    Mik­si­hän näin ei teh­dä Poh­jois-Ame­ri­kan suu­ril­la jär­vil­lä? Myös St-Law­rence-joel­la ja lah­del­la tar­vi­taan jäänmurtajia.

    1. Poh­jois-Ame­ri­kan suu­ret jär­vet ovat Poh­jois-Ita­lian leveys­pii­ril­lä. Sin­ne ei muo­dos­tu mitään met­rien ahtojhäitä.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ovat­ko ne niin nopeas­ti pilaan­tuv­bia, ettei nii­tä voi tuo­da etu­kä­teen? Maan­teit­se ne joka tapaukss­sa jat­ka­vat mat­kaan­sa, joten jos jotain nopeas­ti pilaan­tu­vaa raa­ka-ainet­ta on, sen voi kul­jet­taa vaik­ka Porin sata­man kautta.

    Eivät muu­ten kul­je maan­teit­se. Tal­vi­vaa­raan menee juna­ra­ta peril­le asti.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jään­mur­ta­mi­seen käy­te­tään noin 60 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Kal­vo­jen jul­ki­suu­des­ta en tie­dä, mut­ta voin yrit­tää ottaa selvää.

    Et vie­lä­kään ole pys­ty­nyt vas­taa­maan, että mit­kä oli­si­vat Perä­me­ren sata­mien tal­vi­sei­sok­kien koko­nais­ta­lou­del­li­set vai­ku­tuk­set (eli sääs­töt ja kaik­ki kus­tan­nuk­set molem­mat huomioituna). 

    Sil­ti yri­tät jää­rä­päi­ses­ti väit­tää, että jään mur­ta­mi­nen Perä­me­rel­lä ei kan­na­ta, aina­kaan nykyi­ses­sä mää­rin. Tämä on vah­va väi­te, joka tun­tuu edel­leen ole­van osoit­ta­mat­ta. Sinun sijas­sa­si oikai­si­sin hiu­kan blo­gi­kir­joi­tuk­se­si sana­muo­to­ja ellei las­kel­mia ja tar­kem­pia perus­te­lu­ja löydy.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Sitä en ymmär­rä, että asi­aa kos­ke­via näkö­koh­tia ei sai­si tuo­da jul­ki vaan niis­tä pitäi­si vaieta.

    Toki saa tuo­da tie­dot jul­ki, ja hyvä niin, muu­ten­han emme ollen­kaan tie­täi­si, että kuin­ka laa­duk­kai­siin fak­toi­hin poh­jau­tuen noi­ta väy­lä­rat­kai­su­ja ja hin­noit­te­lua pohditaan.

    Kri­ti­soin ensi­si­jai­ses­ti tapaa, jol­la esi­tit nuo mah­dol­li­ses­ti kiis­ta­na­lai­set väit­tee­si. Eten­kin kun emme ilmei­ses­ti kum­pi­kaan tie­dä tark­kaan poh­joi­sen sata­mien koko­nais­ta­lou­del­lis­ta hyö­tyä, niin esi­mer­kik­si seu­raa­vat muo­toi­lut kir­joi­tuk­ses­sa­si ovat mie­les­tä­ni mel­ko kyseenalaisia:

    Jos oikeat kus­tan­nuk­set perit­täi­siin, Oulun ja Kemin sata­miin ei tuli­si tal­vel­la lai­vo­ja lainkaan.”

    Perä­me­ren sata­mat tie­tys­ti kär­si­si­vät, jos nii­tä ei pidet­täi­si hen­gis­sä muu­al­ta kerä­tyil­lä avus­tuk­sil­la. Toi­saal­ta jos jään­mur­ta­mis­ta ei las­ku­tet­tai­si ulko­puo­li­sil­ta, Han­ko oli­si kukois­ta­va satamakaupunki.”

    Eivät­hän Suo­men­lah­den­kaan suu­ret sata­mat (Sköld­vik, Kot­ka, Vuo­saa­ri) tai edes Han­ko ole nekään jäät­tö­miä tal­vi­sin eikä nii­den auki­pi­don kus­tan­nus ole nol­la. Poh­joi­sen sata­miin myös rajoi­te­taan tal­vi­sin lii­ken­net­tä hei­koim­mil­la aluk­sil­la. Rei­lu ver­tai­lu sata­mien välil­lä huo­mioi­si kus­tan­nus­ten erot tarkasti.

    Sen­hän tote­sim­me molem­mat, että ris­tiin­sub­ven­tio on ongel­mal­lis­ta. Mut­ta kir­joi­tuk­ses­sa­si on pal­jon mui­ta­kin vah­vo­ja sävy­jä kuin tuo ris­tiin­sub­ven­tion paheksunta.

  45. Kon­gin­kan­kaan paha kola­ri: pape­ri­rul­lia kul­jet­ta­nut rek­ka ja pää­siäis­lo­ma­bus­si. Sil­loin tuli kyl­lä mie­lee­ni, että mik­si hel­ve­tis­sä näi­tä pape­ri­rul­lia rekal­la kul­je­te­taan pit­kin maan­tei­tä, kun lai­va ja juna­kin on kek­sit­ty. Ja nyt kun googla­sin, näkyy rekan kyl­jes­sä luke­van “Trans­point”, mikä ymmär­tääk­se­ni on VR:n firma.

    Mikä­hän näi­den eri kul­je­tus­muo­to­jen hii­li­ja­lan­jäl­ki on: arve­li­sin, että lai­val­la pie­nin ja maan­tiel­lä suurin.

    Vai­kea hah­mot­taa, mitä voi­tet­tai­siin ja mitä hävit­täi­siin, jos esim. han­ka­lin jää­ti­lan­ne luo­vit­tai­siin ilman poh­jois­ten sata­mia, mut­ta aina­kin perus­on­gel­maa, eli ris­tiin­sub­ven­toin­tia pitäi­si uskal­taa ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti miet­tiä, vai mitä Nuk­ku­Mat­ti? (Sinän­sä hyvin sipi­lä­hen­kis­tä rat­kai­su­kes­kei­syyt­tä sinul­la on, mis­tä kiitos.)

    Tou­ko Mettinen

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Poh­jois-Suo­men kol­men teh­taan saa­man noin 50 mil­joo­nan euron sub­ven­tion mak­saa Itä-Suo­men teollisuus.

    Kol­men tehtaan?

    Luit­ko sen aiem­man lis­ta­ni Perä­me­ren ran­ni­kol­la ole­vien teh­tai­den luku­mää­ris­tä? Nii­tä on yli 10 pel­käs­tään Suo­men puo­lel­la (Pietarsaari*2, Kokkola*3, Raa­he, Oulu*2, Kemi*2, Tornio).

    Ei minul­la ole mitään sitä vas­taan, että vaik­ka kaik­ki Suo­men perus­teol­li­suu­den tuot­teet lai­vat­tai­siin Vuo­saa­res­ta tai Han­gos­ta, jos se on oikeas­ti vii­sas­ta ja kan­nat­ta­vaa, mut­ta epäi­len, että se ei ole. Sitä pait­si, vaik­ka yhden pape­ri­las­tin sai­si­kin nyt Euroop­paan lähes samaan hin­taan lai­vaa­mal­la sen joko Oulus­ta tai Hel­sin­gis­tä, niin ei se sil­ti tar­koi­ta, että maa­reit­tien ja ete­lä­ran­ni­kon sata­mien kapa­si­teet­ti riit­täi­si, jos Perä­me­ren sata­mat sul­je­taan lop­pu­tal­vek­si. Jos kapa­si­teet­ti ei rii­tä niin kus­tan­nuk­set alka­vat nous­ta koko ket­jus­sa (maan­tie- ja ratain­fra, kul­je­tus­ka­lus­to, sata­main­fra, jne.), ja voi­daan tar­vi­ta lisäin­ves­toin­te­ja samaan aikaan kun ole­mas­sa ole­vaa infra­struk­tuu­ria jää muu­al­la käyttämättömäksi.

    Mut­ta ehkä tämä asia tuli nyt sel­väk­si. Ja ollaan suu­rin piir­tein samal­la aal­lon pituu­del­la koko­nai­suu­den suh­teen. Toi­von kui­ten­kin, että pää­tök­set tule­vis­ta väy­lä­mak­suis­ta ja jään­mur­to­pal­ve­luis­ta teh­dään oikeas­ti perus­teel­li­sen ana­lyy­sin ja kan­san­ta­lou­del­li­sen koko­nais­hyö­dyn arvioin­nin perusteella.

  47. Jos vuo­des­sa kul­je­te­tun rah­din (tuon­ti ja vien­ti) mää­rä on noin 90 mil­joo­naa ton­nia ja jään­mur­to­kus­tan­nuk­set noin 60 mil­joo­naa euroa, on kes­ki­mää­räi­nen, koko vuo­den rah­ti­mää­räl­le (tuon­ti ja vien­ti) tasoi­tet­tu kus­tan­nus noin 67 sent­tiä per ton­ni. Onko kus­tan­nus suu­ri vai pie­ni riip­puu tie­tys­ti rah­din arvos­ta ja sen tar­pees­ta. Esi­mer­kik­si tuon­nin osal­ta, vaik­ka­pa kau­pan banaa­ni­ki­lon hin­nas­sa tuo sum­ma oli­si vähäi­nen, mut­ta vien­tim­me osal­ta saat­tai­si se jon­kin raa­ka-aineen koh­dal­la ehkä olla merkittävämpi. 

    Jos­kus aikoi­naan, tai­si sekin olla vii­me vuo­si­tu­han­nel­la, oli muis­taak­se­ni tilan­ne, jos­sa öljy­va­ran­tom­me oli­vat kovan tal­ven takia hupe­ne­mas­sa. Jokai­nen ymmär­tä­nee, että myös huol­to­var­muu­tem­me yllä­pi­to on tär­keä asia. Varas­tot tie­tys­ti aut­ta­vat, mut­ta voi­vat tul­la kalliiksi.

    Moni vien­tiy­ri­tyk­sem­me kär­si­si, jos tuot­teet saa­tai­siin mark­ki­noil­le vas­ta jäi­den läh­det­tyä. Tal­ven päät­ty­mi­sen het­ki vaih­te­lee aika pal­jon vuo­sit­tain, mikä lisäi­si toi­mi­tusa­jan epä­var­muut­ta. Ei tai­tai­si syn­tyä edes kaup­po­ja, moni iso vien­tiy­ri­tys meni­si kon­kurs­siin, ja työt­tö­myys kas­vai­si pal­jon, jos lai­vat eivät kul­ki­si tal­vi­sin ja Han­ko oli­si ainoa tal­vi­sa­ta­mam­me. (Han­gon sata­man, sen rau­ta­tien ja maan­tien kapa­si­teet­ti ei tai­tai­si edes miten­kään riit­tää moiseen.)

    Yhteis­kun­nas­sa on tie­tyt kus­tan­nuk­set jär­ke­vää tasoit­taa isom­mal­le jou­kol­le mak­sa­jia, jol­loin kenen­kään koh­dal­le ei tule koh­tuu­ton­ta mak­su­taak­kaa. Se, miten tämä teh­dään, on mm. polii­tik­ko­jem­me pää­tet­tä­vä asia. Pää­tök­sis­sä ei kui­ten­kaan kan­na­ta häti­köi­dä tai toi­mia tuu­li­vii­rin tavoin, ettei kym­me­nik­si vuo­sik­si teh­dyt ja jo mak­se­tut inves­toin­nit meni­si huk­kaan. Tal­vi­me­ren­ku­lun lak­kaut­ta­mi­seen ei Suo­mel­la tai­tai­si olla varaa! Kus­tan­nus­las­kel­mia ja ‑ver­tai­lu­ja on sil­ti hyvä teh­dä, ja kes­kus­te­lua nou­da­tet­ta­vas­ta poli­tii­kas­ta on käy­tä­vä. Äkki­kään­nök­siä en kui­ten­kaan suosittele.

    Jos käyt­tä­jän pitäi­si Suo­mes­sa aina mak­saa oma osuu­ten­sa kus­tan­nuk­sis­ta täy­si­mää­räi­ses­ti, muut­tui­si maam­me rajus­ti. Oli­si­ko tämä askel koh­ti Osmon ja kump­pa­nei­den perään­kuu­lut­ta­maa asu­tuk­sen tii­vis­tä­mis­tä, “luon­nol­li­sel­la”(?) taval­la, koh­ti tii­vis­tä­mis­po­li­tii­kan pää­tea­se­maa, Met­ro­po­lis­ta, johon kaik­ki asu­tus oli­si pakattu?

    PS. Suu­ril­la jär­vil­lä­kin on tal­vi­lii­ken­teen jää­on­gel­mia, mm. jää­ah­tau­tu­mat väy­lien kapei­kois­sa, jär­vien väli­sis­sä salmissa.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ris­ti­sub­ven­tio on paha asia. Yleen­sä eko­no­mis­tien vas­taus on, että jos jotain pitää tukea, tuki pitää teh­dä suo­raan val­tion bud­je­tis­ta eikä mie­li­val­tai­sel­la verol­la, joka koh­dis­tuu vähän saman­lai­seen toi­min­taan muualla.

    Täs­tä olen täy­sin samaa miel­tä eikä se 50 mil­joo­nan euron lisä­las­ku perä­me­ren suur­teol­li­suut­ta tap­pai­si. Pal­jon suu­rem­pia kysy­myk­siä ovat esim. kuka ketä­kin verot­taa ja mitä ja missä.

    Logis­tiik­ka-argu­men­tit ovat olleet vähän hor­ju­via puo­lin ja toi­sin. Tar­kas­te­lu pel­käs­tään Suo­men sisäl­lä on harhaanjohtavaa. 

    Suu­rin osa Perä­me­ren teh­tai­den raa­ka-aineis­ta ja tuot­teis­ta kul­kee sään­nöl­li­se­nä lin­ja­lii­ken­tee­nä teh­taan oman sata­man ja lin­jan mui­den sata­mien välil­lä, aivan kuin bus­si­vuo­rot. Suu­rin osa lin­jois­ta kier­tää Itä- ja Poh­jan­mer­ta, muu­ta­mat ulot­tu­vat kau­em­mak­si. Osa tava­rois­ta on kui­ten­kin jär­ke­vää toi­mit­taa johon­kin toi­seen lin­jaan, jon­ka lähin sata­ma on Ete­lä-Suo­mes­sa, Nor­jas­sa tai Ruot­sis­sa, jos se on koko­nai­suu­den kan­nal­ta parem­pi. Tär­kein­tä on koko­nais­kus­tan­nus, toi­mi­tusai­ka ja ‑tark­kuus koko ket­jus­sa asiak­kal­le saak­ka, ei vain Suo­men sisällä.

    Kul­je­tus­ten pakot­ta­mi­nen pyö­ril­le Ete­lä-Suo­men sata­miin aiheut­tai­si teh­tail­le mer­kit­tä­vää haittaa.

  49. Perä­me­ren sata­mat pää­tet­tiin poliit­ti­sin perus­tein pitää auki ´mak­soi mitä mak­soi´ kos­ka halut­tiin , mie­les­tä­ni aivan oikein, että Poh­jois­suo­men run­saat luon­non­va­rat saa­daan kan­san­ta­lou­tem­me käyt­töön ja että voi­tai­siin alu­eel­le sijoit­tu­val­le teol­li­suu­del­le taa­ta kel­vol­li­set toi­min­tao­lo­suh­teet. Aivan vähäi­nen pai­noar­vo ei myös­kään ollut alu­een sata­mien työ­lis­tä­mi­sel­lä, sil­loin­han poliit­ti­nen tasa­pai­no ero­si nykyisestä.
    Erään tyyp­pis­tä sil­ta­rum­pu­po­li­tiik­kaa sekin.

    Teol­li­suus tar­vit­see tar­vit­see sekä raa­ka-aine että tuo­te­kul­je­tuk­sia. Opti­maa­li­ses­ti tämä hoi­de­taan samoil­la aluk­sil­la kuten esim. Outo­kum­mun ja Ruu­kin tapauk­sis­sa onkin pää­osin kyse. Esim. rau­ta­ro­mu ym. on erä­kool­taan sopi­vaa val­mis­tuot­tei­den kans­sa parik­si. Hii­li, rikas­teet tai kalk­ki­ki­vi kul­kies­saan suu­ri­na bulk mää­ri­nä ei oikein sovel­lu meno-paluu­lii­ken­tee­seen. Alas tule­vat kai­vos­teol­li­suu­den tuot­teet pariu­tu­vat peri­aat­tees­sa nii­den kans­sa, mut­ta kos­ka nii­den mää­rän­pää on jos­sain muu­al­la kuin tuon­nin las­taus­pai­kas­sa pariu­tu­mi­nen ei ole talou­del­li­ses­ti mah­do­lis­ta. Bulk las­tin siir­to lai­vas­ta toi­seen saat­taa mak­saa enem­män kuin koko meri­rah­ti, joten las­tiin ei yleen­sä kan­na­ta koskea.Tästä seu­raa vain tuon­ti tai vien­ti kuljetuksia.

    Paperi/selluteollisuuden kul­je­tuk­sis­sa vir­ta ylös­päin on mär­kä­ta­va­raa ( kemi­kaa­le­ja, lie­tet­tä jne) ja tuot­teet taas kui­via: puu­ta, pape­ria ja sel­lua. Ei ole kalus­toa joka vei­si nes­te­ke­mi­kaa­le­ja ja toi­si pape­ria. Täs­tä joh­tuen ko. kul­je­tus­vo­lyy­mit eivät ole tasapainossa. 

    Väy­lä­mak­su­jen ideo­lo­gia on käsit­tääk­si sel­lai­nen, että lai­va mak­saa väy­lä­mak­sun­sa käyn­ti­ker­to­jen mukaan 10 käyn­tiin asti, jon­ka jäl­keen se on vapaa ´väy­lis­tä´. Tämä antaa edun vaka­va­mie­li­ses­ti suo­men lii­ken­net­tä har­joit­ta­val­le aluk­sel­le ja ei rasi­ta lin­ja­lii­ken­net­tä kohtuuttomasti.Kerran käy­väl­le mat­kus­ta­ja­lai­val­le / irto­las­tia­luk­sel­le väy­lä­mak­su luo kilpailurajoitteen. 

    Tätä on perus­tel­tu siten, että inves­toin­nit ´koviin´laivoihin pitää saa­da kan­nat­ta­vik­si. On teh­ty tar­koi­tuk­sel­li­nen lai­va­tek­ni­nen pysy­vä kil­pai­lu­ra­joi­te. Ulko­mai­set yhtiöt ovat jo sopeu­tu­neet tähän, joten koti­mai­set lai­vat eivät enää saa etua. Ris­te­li­jöi­den tuloa suo­meen pitää hel­pot­taa. Tuo­vat­han ne joka käyn­nil­lään muu­ta­kin tuloa. 

    rajoit­tees­sa on kak­si osaa:
    — käyn­ti­ker­to­jen luku­mää­rä ( 10 vapauttaa)
    — jää­luok­ka-alen­nus Jää­mak­su­luok­kaan saa alus alen­nuk­sen siten, että jää­mak­su on 50% ´normaalista´1A luo­kan aluk­sel­le ja 25% 1A super aluk­sel­le. ´Nor­maa­li´ alus on jää­vah­vis­ta­ma­ton. Nii­tä ei sään­nöl­li­ses­sä lii­ken­tees­sä suo­meen lie­ne. 1Alus kyke­nee ope­roi­maan itse­näi­ses­ti ´nor­maa­leis­sa jää­olo­suh­teis­sa´ ja 1Asuper ´kai­kis­sa jää­olo­suh­teis­sa´. Nor­maa­li alus on jää­vah­vis­ta­ma­ton alus. 

    Iso­jen ´peh­mei­den´ öljy/bulk alus­ten väy­lä­mak­su­jen alen­ta­mi­nen joh­tai­si jää­vah­vis­te­tun eri­kois­ka­lus­ton kil­pai­lu­ky­vyn leik­kaa­mi­seen joka tal­vi­sen huol­to­var­muu­den takia ei oli­si mie­les­tä­ni viisasta.

    Vaki­nai­ses­ti lii­ken­nöi­vien lai­vo­jen kehi­tys on joh­ta­nut sii­hen, että stan­dar­di lai­va näil­lä vesil­lä alkaa olla jää­luo­kal­taan 1A. Tämä joh­tuu sii­tä, että lai­vo­jen koko on kas­va­nut. Suu­ri 1A lai­va pär­jää käy­tän­nös­sä jäis­sä kuten pie­ni 1A super. Siis isom­pia lai­vo­ja ja har­vem­pia lai­vauk­sia.=> suu­rem­pia varastoja.

    Perä­me­ren jään­mur­to on kal­lis­ta puu­haa — ja se kal­lis­tuu yhä kun jou­du­taan aja­maan 20.000 hp:n tehol­la rikit­tö­mäl­lä polt­toai­neel­la. Saman­ai­kai­ses­ti jään­mur­ta­ja­ka­lus­to van­he­nee ja pai­nei­ta nii­den uusi­mi­seen alkaa olla. Puhu­taan ehkä jopä mil­jar­din inves­toin­neis­ta kas­va­vien käyt­tö­ku­lu­jen lisäk­si. Käsit­tääk­se­ni mur­ta­ja inves­toin­tien pää­oma­ku­lut eivät ole muka­na jäämaksuissa.

    Mai­nit­tu jää­mak­su­jen epä­ta­sa­pai­no poh­joi­sen ja ete­län välil­lä on pää­osin teol­li­suu­den itse rahoit­ta­ma sii­hen tus­kin kan­nat­taa val­tio­val­lan puuttua.Järjestelmän kus­tan­nus­vas­taa­vuus on ollut tasa­pai­nos­sa pidem­mäl­lä las­ken­ta­jak­sol­la. Nyt sal­do on ollut vii­me vuo­det nega­tii­vi­nen aikai­sem­min posi­tii­vi­nen. Meka­nis­mi mak­su­jen sää­tä­mi­sen on ole­mas­sa. Mak­sut vah­vi­te­taan joka vuo­den bud­je­tis­sa. Jos­kus arvaus osuu parem­min jos­kus huonommin. 

    Jos nämä kaik­ki asiat ote­taan huo­mioon on Osmon esit­tä­mä kysy­mys perä­me­ren lii­ken­teen jää­kus­tan­nuk­sis­ta merkittävä.

    Kan­nat­tai­si ehkä sel­vit­tää oli­si­ko mah­dol­lis­ta esi­te­tyl­lä taval­la varas­toi­da bulk­ki­tuot­tei­ta, vaik­ka eril­li­sen logis­tiik­kay­ri­tyk­sen tasee­seen ja hoi­taa kovim­pien olo­suh­tei­den aika­na lii­ken­ne sopi­van kokoi­sil­la ´kovil­la jäälaivoilla´.

    Koko­nai­suu­den kan­nal­ta ilmeisesti
    kan­nat­tai­si mini­moi­da jään­mur­ta­jien luku­mää­rä ja hoi­taa lii­ken­ne ´jous­ta­vas­ti varas­toi­den´. Tämä toi­si volyy­mei­tä tal­vi­sin esim. pori-Rau­ma akse­lil­le jos­ta ne kul­je­tet­tai­siin niil­lä samoil­la lai­voil­la kuin kesäl­lä, mut­ta pie­nem­mil­lä ener­gia­ku­luil­la eteen­päin. Tar­koit­tai­si nykyis­tä kovem­pia jää­ra­joi­tuk­sia poh­joi­seen. Lii­ken­ne perä­me­rel­lä jat­kui­si suu­rem­mis­sa eris­sä ´kovemmilla´laivoilla.

    Osmon esit­tä­mä peri­aa­te­ky­sy­mys on : Tulee­ko perä­me­ren alu­een olla oma­va­rai­nen lii­ken­ne­ku­lu­jen­sa suhteen?

    Mie­les­tä­ni ko. vaa­ti­mus vas­taa vaa­ti­mus­ta maan­vil­je­lyk­sen samois­ta läh­tö­koh­dis­ta turus­sa ja Oulus­sa. Olo­suh­teil­le emme voi mitään nii­hin on sopeu­dut­ta­va jos haluam­me pitää perä­me­ren alu­een talou­den pystyssä.

  50. Tapio: Kul­je­tus­ten pakot­ta­mi­nen pyö­ril­le Ete­lä-Suo­men sata­miin aiheut­tai­si teh­tail­le mer­kit­tä­vää haittaa.

    Tot­ta­han toki Ete­lä-Suo­men sata­mis­ta on lin­ja­lii­ken­net­tä suu­rin piir­tein samoi­hin sata­miin kuin Perä­me­ren teh­tail­ta. Kai­vos- ja metal­lur­gi­sen teol­li­suu­den koh­dal­la on mer­kit­tä­vä poikkeus.

    Perä­me­ren ympä­ris­tön geo­lo­gian takia siel­lä on sekä Suo­men että Ruot­sin puo­lel­la poik­keuk­sel­li­sen pal­jon kai­vok­sia ja metal­le­ja jalos­ta­vaa teol­li­suut­ta. Näi­tä kul­je­tuk­sia ei oli­si kovin help­poa integroi­da Ete­lä-Suo­men lin­ja­lii­ken­tee­seen, sil­lä sekä kalus­to että osa sata­mis­ta ovat p.o. teol­li­suu­del­le spesifisiä.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mikä on Euroo­pas­sa mah­don­ton­ta, on Kana­das­sa mah­sol­lis­ta. Siel­lä Hud­son­lah­ti on tal­vet jääs­sä, mut­ta sen ran­nal­la teol­li­suus kui­ten­kin pärjää.
    Väi­te, että oli­si epä­ta­lou­del­lis­ta ostaa koko tal­ven hii­let ennen tal­ven tuloa, perus­tuu kum­mal­li­seen yri­tys­ta­lous­tie­tei­li­jöi­den vää­rin­kä­si­tyk­seen, jos­sa ei mak­si­moi­da tulos­ta euroi­na vaan sido­tun pää­oman tuottoprosenttia.

    Hudo­so­nin lah­del­ta on yhteys vain Luo­tei­väy­läl­le ja Poh­joi­sel­le jää­me­rel­le. Wiki­pe­dian mukaan alu­eel­la on neli­sen englan­nin­kie­lis­tä asu­tus­kes­kus­ta, jois­ta mm. York Fac­to­rys­sa on 223 asukasta.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Poh­jois-Ame­ri­kan suu­ret jär­vet ovat Poh­jois-Ita­lian leveys­pii­ril­lä. Sin­ne ei muo­dos­tu mitään met­rien ahtojhäitä.

    En tie­dä mil­lai­sia jäi­tä muo­dos­tuu Suu­ril­le jär­vil­le. Sen ver­ran tie­dän (Poh­ja­pa­lo, Suo­men tal­vi­me­ren­ku­lun his­to­ria), että jään­mur­ta­jien tek­niik­kaa maam­me ensi­mäi­sen, Tans­kas­ta oste­tu­tun Bry­da­ren jäl­keen käy­tiin plok­kaa­mas­sa Suu­ril­le jär­veil­le raken­ne­tuis­ta jäänmurtajista.

  53. Aika puu­dut­ta­va kes­kus­te­lu luet­ta­vak­si, joten lope­tin johon­kin koh­taan. Lähin­nä sik­si, että tun­tuu että ristisubvention/verotuksen kri­tiik­ki tul­ki­taan niin että teol­li­suus poh­joi­sem­mas­sa ollaan aja­mas­sa alas.

    Täs­sä on kyse samas­ta kuin sii­nä, että esim. Tam­pe­re-Hel­sin­ki-välin juna­lip­pu­jen hin­nat ovat val­ta­van kor­keat, kos­ka niil­lä on pak­ko sub­ven­toi­da jotain peri­fe­rian yhteyk­siä, vaik­ka tehok­kaam­paa oli­si kil­pai­lut­taa pää­ra­dan lii­ken­ne ja sit­ten tukea erik­seen peri­fe­rian yhteyk­siä jos se koe­taan jär­ke­väk­si. Tai sii­nä, että jol­lain älyt­tö­mäl­lä logii­kal­la ulkois­ten kiin­to­le­vy­jen osta­jien pitää sub­ven­toi­da suo­ma­lai­sia artisteja. 

    On tus­kal­lis­ta lukea kuin­ka ihmi­sil­tä puut­tuu kyky erot­taa kei­not ja pää­mää­rät toisistaan.

  54. Poi­min tilas­tois­ta Oulu-Kemi-Tor­nio vien­ti­ton­nit tam­mi-maa­lis­kuus­ta (880 000 t), jos­ta seu­raa että täy­sin hyö­dyn­ne­tyl­lä 40 ton­nin hyö­ty­kuor­mal­la näi­den ton­nien lii­kut­ta­mi­seen ete­lään tar­vit­tai­siin mini­mis­sään 245 täys­pe­rä­vau­nua vuo­ro­kau­des­sa. Nii­tä siir­re­tään nyt­kin autoil­la teh­tail­ta poh­joi­sen sata­miin, mut­ta mat­kan piden­tyes­sä reis­sua ei voi enää teh­dä yhdes­sä työ­päi­väs­sä. Käy­tän­nös­sä mat­kan ete­lään voi työ­päi­vän aika­na teh­dä vain yhteen suun­taan, joten kalus­toa ja siir­to­ja pitäi­si olla tuplas­ti. Vaik­ka opti­mis­ti­ses­ti olet­tai­si että puo­let samo­jen sata­mien tuon­nis­ta (kar­keas­ti samaa luok­kaa) voi­si siir­tää samoi­hin autoi­hin paluu­mat­kal­le (mui­den mai­nit­se­mat nes­teet yms. jot­ka vaa­ti­vat eri­lai­sen auton), nelos­tiel­lä ajai­si ete­lä­pääs­sä “uusi” kuor­ma-auto 700 ker­taa vuo­ro­kau­des­sa eli kah­den minuu­tin välein läpi tal­vi­kau­den 24h/7. Ensim­mäi­sen löy­tä­mä­ni hin­ta-arvion mukaan tar­vit­ta­vien lisä­rek­ko­jen han­kin­ta­hin­ta oli­si sel­lai­nen rei­lu 160 miljoonaa. 

    Jos jat­ke­taan ran­nik­koa ete­lään (Raa­he Kok­ko­la Pie­tar­saa­ri), vien­ti­ton­nit yli tuplaan­tuu; rei­lu 800 rek­kaa lisää. Lii­ken­ne ete­läs­tä jakau­tui­si käy­tän­nös­sä 3‑, 4- ja 5‑teille, joten uusia rek­ko­ja oli­si kai­kil­la näil­lä teil­lä kes­ki­mää­rin kol­men minuu­tin välein mis­sä tahan­sa havain­noin­ti­pis­tees­sä. Enem­män val­ta­tie kol­mo­sel­le kuin 5‑tielle. No, aina­kin nopeus­ra­joi­tuk­set voi­si las­kea saman­tien 80 näi­den tei­den kai­kil­la 1+1‑kaistaisilla osuuk­sil­la, kos­ka lähes kaik­ki tur­val­li­set ohi­tuk­set oli­si­vat mah­dot­to­mia vas­taan­tu­le­vien rek­ko­jen takia. 

    Nyt osa kul­je­tuk­sis­ta läh­tee sata­mis­ta junil­la, mut­ta pää­ra­ta on jo niin ruuh­kai­nen, että suur­ta osaa ei ihan ete­läs­tä voi­tai­si junal­la rah­da­ta ilman lisä­rai­tei­ta tms. toi­mia. Kes­kel­lä yötä mah­tui­si vie­lä tava­ra­ju­nia toki, mut­ta pituu­det oli­si hur­jia, tai lii­ken­ne vil­kas­ta nykyi­si­nä hil­jai­sim­pa­na kuu­te­na tun­ti­na. En tie­dä miten radal­le Kou­vo­las­ta poh­joi­seen ja koil­li­seen mahtuisi.

    Osit­tai­nen varas­toin­ti tal­ven yli, tai parem­min hyö­dyn­net­ty paluu­lii­ken­ne tai nykyis­ten kul­je­tus­ten täyt­tä­mi­nen parem­min ei muu­ta suu­ruus­luok­kaa, mut­ta voi­si esim. tupla­ta tuon ajan peräk­käin aja­vien rek­ko­jen välillä.

  55. Tie­de­mies:
    Aika puu­dut­ta­va kes­kus­te­lu luet­ta­vak­si, joten lope­tin johon­kin koh­taan. Lähin­nä sik­si, että tun­tuu että ristisubvention/verotuksen kri­tiik­ki tul­ki­taan niin että teol­li­suus poh­joi­sem­mas­sa ollaan aja­mas­sa alas. 

    Olet täy­sin oikeassa. 

    Kum­min­kin reaa­li­maa­il­mas­sa tai­taa olla niin, että jos tuki hoi­de­taan bud­je­tin kaut­ta, niin jos­sain vai­hees­sa viher­va­sem­mis­to­ve­toi­nen hal­li­tus siir­tää kul­je­tus­tuet sos­su­tu­kiin, mut­ta sil­ti jät­tää ne teol­li­suu­del­le sub­ven­tion rahoit­ta­mi­sek­si lan­ge­te­tut verot voimaan.

    Tosin täm­möi­sen reaa­li­po­liit­ti­sen toteu­tuk­sen ei pitäi­si olla kes­kus­te­lun alla vie­lä täs­sä vai­hees­sa kun ollaan vas­ta sil­lä tasol­la, onko täm­möis­tä vai­ko eikö ja pitäi­si­kö olla vai­ko eikö olla.

    (hel­pos­ti­han tuon voi­si teh­dä kus­tan­nus­neut­raa­lis­ti siten, että anne­taan se sub­ven­tio ja sit­ten kiris­te­tään jotain hait­ta­ve­roa, muu­ta­man vuo­den kulut­tua sub­ven­tio tipah­taa pois ja hait­ta­ve­ro jää…)

  56. Tie­de­mies:

    Aika puu­dut­ta­va kes­kus­te­lu luet­ta­vak­si, joten lope­tin johon­kin koh­taan. Lähin­nä sik­si, että tun­tuu että ristisubvention/verotuksen kri­tiik­ki tul­ki­taan niin että teol­li­suus poh­joi­sem­mas­sa ollaan aja­mas­sa alas.

    Eikö­hän tämän säi­keen kri­tiik­ki Oden avaus­ta vas­taan koos­tu pää­osin jos­tain avain muus­ta kuin ris­ti­sub­ven­tion puolustamisesta.

    Ode ei oikeas­ti ole esit­tä­nyt yhtään fak­taa mah­dol­li­sen ris­ti­sub­ven­tion suu­ruu­des­ta (pal­jon­ko perä­me­ren tal­vi­me­ren­ku­lun kus­tan­nu­kest ovat koko­nais­po­tis­ta ja pal­jon­ko siel­lä kerä­tään väylämaksuja).

    Hänen aja­tuk­sen­sa poh­joi­sen teh­tai­den kul­je­tus­ten pysäyt­tä­mi­ses­tä puo­lek­si vuo­dek­si ei ole täs­tä maailmasta.
    Myös­kin aja­tuk­ses­ta meri­kul­je­tus­ten siir­tä­mi­ses­tä rai­teil­le puut­tuu kaik­ki fak­ta tar­vit­ta­vis­ta lisäinvestoinneista.

    1. pek­ka
      Väy­lä­mak­su­ja kerä­tään vähän yli 70 mil­joo­naa euroa, pei­tet­tä­vät kulut ovat noin 100 mil­joo­naa, mis­tä noin 60 mil­joo­naa on jään mur­ta­mi­sen kustannuksia.

  57. Tie­de­mies: On tus­kal­lis­ta lukea kuin­ka ihmi­sil­tä puut­tuu kyky erot­taa kei­not ja pää­mää­rät toisistaan.

    Eikö­hän suu­rin osa kes­kus­te­li­jois­ta ollut samaa miel­tä OS:n kans­sa ris­ti­sub­ven­tioi­den epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta. Arvos­te­lun kär­ki koh­dis­tui OS:n todel­li­suu­del­le vie­rai­siin heit­toi­hin (esim. tal­vi­lii­ken­teen lopet­ta­mi­nen Perä­me­rel­lä kuten Hud­son-lah­del­la, rat­kai­su­na laa­ja­mit­tai­nen varas­toin­ti ja pyöräkuljetukset).

    Sara kuva­si hyvin miten asiat tapah­tu­vat jous­ta­vas­ti mark­ki­na­ve­toi­si­na. Jo nyt Perä­me­ren sata­miin kul­ke­vat sydän­tal­vel­la vain suu­ret eri­kois­jää­vah­vis­te­tut aluk­set. Teh­taat lisää­vät muu­ta­ma­na kuu­kau­te­na hie­man varas­to­jaan ja muut­ta­vat kul­je­tus­reit­te­jään. Kus­tan­nus­ten lisäys vain muut­tai­si näi­tä tasa­pai­no­ja. Oli­si aivan eri asia, jos pitäi­si varau­tua 4…6 kk kat­kok­seen merikuljetuksissa.

    Jos sub­ven­tio lop­pui­si koko­naan, sii­tä kär­si­si­vät luul­ta­vas­ti eni­ten poh­joi­sen sahat.

    Eikö­hän tämä ole osal­ta­ni tässä.

  58. Soi­nin­vaa­ran kir­joi­tus herät­ti aja­tuk­sia. Ihan en oli­si val­mis nie­le­mään tätä sel­lai­se­naan. Väy­lä­mak­sut ovat kui­ten­kin sen ver­ran pie­net, että ehkä nii­den teräs­teh­tai­den kan­nat­tai­si mak­saa jään­mur­ros­ta myös talvella. 

    Toi­saal­ta tämä kir­joi­tus dis­saa taas koko poh­joi­sem­paa Suo­mea. Ihan Soi­nin­vaa­ral­le vaan tie­dok­si, että esi­mer­kik­si Musiik­ki­ta­loa, Kias­maa tai vaik­ka­pa pää­asias­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le kes­kit­ty­nyt­tä Yleis­ra­dio­ta spons­saa koko muu Suo­mi noin 70% osuu­del­la. Talou­del­li­nen hyö­ty näis­tä kui­ten­kin tulee pää­asias­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun ja ete­läi­sen Suo­men asuk­kail­le. Esi­merk­ke­jä vas­taa­vis­ta yhteis­kun­nan yllä­pi­tä­mis­tä raken­teis­ta löy­tyi­si vaik­ka kuin­ka pal­jon. Eikö täl­löin ole ihan rei­lua, että muu­ta­kin Suo­mea hiu­kan sponssataan?

    1. Täs­sä Poh­jois-Suo­men spon­so­roi Itä-Suo­mi, ei Helsinki.
      Mie­len­kiin­toi­nen väi­te on, että saman hyö­dyn Poh­jois-Suo­men teol­li­suus sai­si hal­vem­mal­la, jos Poh­joi­seen avus­tet­tai­siin talv ella vain iso­ja aluk­sia ja pie­nem­mät las­tit hoi­det­tai­siin junilla.

  59. Tie­de­mies:
    Täs­sä on kyse samas­ta kuin sii­nä, että esim. Tam­pe­re-Hel­sin­ki-välin juna­lip­pu­jen hin­nat ovat val­ta­van kor­keat, kos­ka niil­lä on pak­ko sub­ven­toi­da jotain peri­fe­rian yhteyksiä… 

    Itse asias­sa VR:n hen­ki­lö­lii­ken­ne ei sub­ven­toi itse­ään vaan perii lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riöl­tä kor­vaus­ta tap­piol­lis­ten reit­tien aja­mi­ses­ta (perus­tuen VR:n omiin las­kel­miin jois­sa ole­vil­le luvuil­le ei ole kuin yksi läh­de, VR itse…).

    VR on lopet­ta­nut kaik­ki sel­lai­set peri­fe­ria­rei­tit jois­ta syn­tyi­si sil­le tap­pio­ta. Se on voit­toa teke­vä monopoli.

  60. Perä­me­ren sata­mien auki­pi­tä­mi­nen vuo­den ympä­ri oli Kek­ko­sen ajan suu­rim­pia alue­po­liit­ti­sia sat­sauk­sia. Se oli kyl­män sodan ajan rat­kai­su län­si­vien­nin, joka koos­tui lähin­nä bulk­ki­tuot­teis­ta, hoi­ta­mi­sek­si, ajan­jak­so­na ennen­kuin kont­te­ja oli kun­nol­la ehdit­ty ottaa maa­il­mal­la käyttöön. 

    Nykyi­sin voi­si tava­raa kujet­taa suo­raan Vaa­sa-Joen­suu-lin­jan poh­jois­puo­lel­ta rau­ta­teit­se Tor­nion kaut­ta poh­jois­mai­hin ja län­si-Euroop­paan. Ruot­si on raken­ta­nut uuden rau­ta­tien Haa­pa­ran­taan joka on säh­köis­tet­ty­kin. Mut­ta mitä tekee Suo­mi? Ei ole teh­nyt mitään tai on jopa pur­ka­nut tur­va­lait­tei­ta Torion­joen rau­ta­tie­sil­lal­ta, ilmei­ses­ti kil­pai­lun pelos­sa. VR on myös lopet­ta­nut juna­laut­ta­lii­ken­teen Turus­ta eikä käyt­tä­mät­tö­mik­si jää­nei­tä telin­vaih­to­tunk­ke­ja ole siir­ret­ty Tor­nioon jos­sa niis­tä oli­si käyttöä.

  61. Tupla­rai­de ete­lä­ran­ni­kol­ta hal­ki Poh­jan­maan ja Lapin aina Kirk­ko­nie­meen saakka!

    Sii­nä oli­si­kin työ­mie­hil­le työ­tä laman ajaksi.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täs­sä Poh­jois-Suo­men spon­so­roi Itä-Suo­mi, ei Helsinki.

    Pahus vie­köön,

    ei se näy­tä mene­vän jake­luun, että poh­jim­mil­taan se pääs­pon­so­ri täs­sä koko tou­hus­sa on ne Perä­me­ren ran­ni­kon teh­taat, joi­den tuo­tan­nos­ta hyö­tyy koko Suo­mi ja joi­den tuo­tan­non takia sitä moni­met­ris­tä ahto­jää­tä­kin on kan­nat­ta­nut mur­taa jo kym­me­niä vuo­sia joka tal­vi. (Tämän ymmär­tä­mi­seen riit­tää vil­kais­ta tämä kuva: http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/suhdanteet/pdf_gif_jpg/perustietoja_Suomen_taloudesta/tal26.pdf )

    Jos tule­vai­suu­des­sa jään­mur­ron kus­tan­nus enti­ses­tään kas­vaa, muun muas­sa (eri­tyi­ses­ti Vih­rei­den kan­nat­ta­man) rik­ki­di­rek­tii­vin takia, niin sit­ten täy­tyy var­mas­ti yrit­tää joten­kin ratio­na­li­soi­da kul­je­tuk­sia lisää, jos teol­li­suu­del­la (eli vii­me kädes­sä hei­dän asiak­kail­laan) ei ole varaa mak­saa jään mur­ta­mi­ses­ta niin pal­jon kuin pitäi­si. Toi­nen vaih­toeh­to on, että teol­li­suu­den kul­je­tuk­sia edis­te­tään suo­raan taval­la tai toi­sel­la val­tion bud­je­tis­ta (esim. alen­ta­mal­la kesä­kau­den väy­lä­mak­su­ja enem­män kuin tal­vi­kau­den mak­su­ja nostetaan). 

    Ris­ti­sub­ven­tio on paha asia, ja kaik­ki ovat sii­tä yhtä miel­tä, mut­ta Osmo vain jank­kaa täs­tä ja jat­kaa Poh­jois-Suo­men teol­li­suut­ta mol­laa­via ja täy­sin todel­li­suu­des­ta irral­laan ole­via heittoja.

    Osmon alus­tuk­sen pii­le­vän asen­teel­li­suu­den vuok­si tämä koko kes­kus­te­lu läh­ti mene­mään aivan sivuraiteille.

    Ei Ruot­sis­sa kyl­lä käy­täi­si näin äly­va­paa­ta kes­kus­te­lua. Siel­lä oltai­siin huo­lis­saan sii­tä, että kuin­ka val­tio par­hai­ten kes­tä­väl­lä ja kus­tan­nus­te­hok­kaim­mal­la taval­la voi­si tur­va­ta teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­vyn ja toimintaedellytykset.

  63. Ja vie­lä sel­vyy­den vuok­si todet­ta­koon, että jos Itä-Suo­men teh­taat saa­vat mer­kit­tä­väs­ti vähem­män “jään­mur­toa­vus­tus­ta” kuin Perä­me­ren teh­taat niin ne ovat sit­ten vie­lä Perä­me­ren teh­tai­ta­kin isom­pi spon­so­ri Suo­men kansantaloudelle. 

    Mut­ta pitää muis­taa, että kyl­lä ne Itä-Suo­men­kin teh­taat ilmei­ses­ti saa­vat kul­je­tuk­siin­sa jään­mur­ron yhtä lail­la oma­kus­tan­nus­hin­taa edul­li­sem­min. Ja ei ole tar­kas­ti sel­vil­lä, että kuin­ka pal­jon vähem­män esim. Kot­kaan tar­vi­taan jään­mur­toa­pua kuin vaik­ka Kemiin.

    Tun­tuu, että Osmo argu­men­toi koko ajan sil­lä taval­la, että hän halu­aa pan­na Itä-Suo­men ja Poh­jois-Suo­men teh­taat vas­tak­kain ja vai­keut­taa aina­kin jom­man kum­man toi­min­tae­del­ly­tyk­siä. Toki kul­je­tus­ten pii­lo­tu­kien osal­ta peli­kent­tä pitäi­si saa­da Itä- ja Poh­jois-Suo­men välil­lä tas­a­puo­li­sek­si, mut­ta sen voi­si teh­dä myös niin, että paran­ne­taan tuo­tan­to­toi­min­nan toi­min­tae­del­ly­tyk­siä sekä Itä- että Poh­jois-Suo­mes­sa, mut­ta Itä-Suo­mes­sa vähän enem­män. Osmon ajat­te­lu puo­les­taan tun­tuu kul­ke­van enem­män niin, että jos Itä-Suo­mes­sa ei ole sata­mia teh­tai­den vie­res­sä niin ne pitää ottaa Poh­jois-Suo­men teh­tail­ta­kin pois (tai aina­kin sul­kea talveksi).

    1. Nuk­ku­Mat­ti ei ymmär­rä bris­ti­sub­ven­tion luon­net­ta. Itä-Suo­men teh­taat eivät saa tukea vähem­män vaan mak­sa­vat poh­joi­sen teh­tai­den tuen.

  64. Ode kiin­nit­ti huo­mio­ta aivan oike­aan seikkaan. 

    Olen huo­les­tu­nee­na pan­nut mer­kil­le, miten pik­ku­por­va­ril­li­suus on val­lan­nut ennen niin vah­vas­ti luok­ka­tie­toi­sen Kemin työ­väes­tön. Ajok­sen sata­man pitä­mi­nen nel­jä kuu­kaut­ta vuo­des­ta sul­jet­tu­na teki­si asial­le eetvarttia.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nuk­ku­Mat­ti ei ymmär­rä bris­ti­sub­ven­tion luon­net­ta. Itä-Suo­men teh­taat eivät saa tukea vähem­män vaan mak­sa­vat poh­joi­sen teh­tai­den tuen. 

    Ymmär­sin anta­mis­ta­si luvuis­ta, että väy­lien kulut oli­vat 100 mil­joo­naa euroa ja väy­lä­mak­sut 70 mil­joo­naa, jol­loin kai val­tio tukee meren­kul­kua 30 mil­joo­nal­la eurol­la. Sinun väit­tee­si ilmei­ses­ti on, että väy­lä­mak­sut jakaan­tu­vat niin epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti, että Itä-Suo­men teol­li­suus ei hyö­dy tuos­ta 30 mil­joo­nas­ta ollen­kaan vaan päin­vas­toin mak­saa kaik­ki aiheut­ta­man­sa kulut ja vie­lä yli­kin sen, jol­loin Poh­jois-Suo­men teol­li­suus sai­si muu­al­ta pii­lo­tu­kea yli 30 mil­joo­naa euroa. En tie­dä, onko epä­ta­sa­pai­no mak­suis­sa ja kuluis­sa ihan näin paha. Ei ole käy­nyt esil­lä olleis­ta tie­dois­ta ilmi. Jään­mur­toa tapah­tuu Suomenlahdellakin.

    Oli­pa epä­ta­sa­pai­no mak­suis­sa ja kuluis­sa iso tai pie­ni niin toki se esiin­tyes­sään on ongel­ma, kuten sanoit. Mut­ta ehdo­tin myös rat­kai­sua, joka ei hait­tai­si teol­li­suu­den koko­nais­kil­pai­lu­ky­kyä ollenkaan:
    — pois­te­taan tai alen­ne­taan kesä­kau­den väy­lä­mak­sut aivan mini­miin ja nos­te­taan huo­mat­ta­vas­ti tal­vi­lii­ken­teen väy­lä­mak­su­ja (aina­kin pal­jon mur­ta­ja-apua tar­vit­se­vil­ta aluk­sil­ta) siten, että edel­leen saa­daan kerät­tyä teol­li­suu­del­ta mak­sui­na tuo mai­nit­se­ma­si noin 70 mil­joo­naan euroa 

    Näin kukaan ei häviä koh­tuut­to­mas­ti. Teol­li­suus mak­saa saman net­to­sum­man väy­lä­mak­su­ja kuin nyt, mut­ta val­tion jään­mur­to­ku­lut toden­nä­köi­ses­ti pie­ne­ne­vät, kun teol­li­suus opti­moi toi­min­taan­sa siten, että se kulut­taa vähem­män em. pal­ve­lua. Saat­taa olla, että esim. Sto­ra-Enso ja UPM tämän seu­rauk­se­na lisää­vät tuo­tan­to­aan Itä-Suo­men teh­tail­la ja vähen­tä­vät Poh­jois-Suo­men teh­tail­la, jos se on mui­den rajoit­tei­den puo­les­ta mah­dol­lis­ta. Toi­saal­ta, jos näyt­tää, että hai­tal­li­nen ras­kas lii­ken­ne maan­teil­lä tämän vuok­si lisään­tyy, ja se tuot­taa val­tion tien­pi­dol­le huo­mat­ta­via lisä­kus­tan­nuk­sia, niin tilan­net­ta pitää joil­lain kei­noin kor­ja­ta uudel­leen, ja ehkä tin­kiä väy­lä­mak­su­jen kokonaiskertymästä. 

    Eikö tämä rat­kai­su oli­si parem­pi kuin alku­pe­räi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa ehdot­ta­ma­si rat­kai­sut, jot­ka mie­les­tä­ni vai­kut­ta­vat mel­ko utopistisilta?

  66. Tuon edel­lä ehdot­ta­ma­ni rat­kai­sun jär­ke­vyys pitäi­si toki vie­lä tar­kis­taa teol­li­suu­de­na­la- ja yri­tys­koh­tai­ses­ti. Äkki­sel­tään aja­tel­len luu­li­si, että Sto­ra Enson ja UPM:n kal­tai­sil­le toi­mi­joil­le, joil­la on iso­ja teh­tai­ta sekä Itä- että Poh­jois-Suo­mes­sa esit­tä­mä­ni rat­kai­su oli­si mel­ko neut­raa­li. Metal­li­teol­li­suu­den osal­ta tilan­ne ei sitä vält­tä­mät­tä ole. Tuli­si­kin teh­dä sit­ten koko­nai­sar­vio, että onko jär­ke­vää aset­taa väy­lä­mak­sut niin että ne kat­ta­vat jään­mur­to­kus­tan­nuk­set koko­nai­suu­des­saan vai onko kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta parem­pi aja­tel­la, että väy­lien auki­pi­to on yhteis­kun­nan tar­joa­ma “ilmais­pal­ve­lu” sii­nä mis­sä val­ta­tei­den auraus­kin on. Eivät­hän maan­tie­lii­ken­tees­sä kul­je­tus­yrit­tä­jät­kään mak­sa tie­tul­le­ja tien kulu­tuk­sen mukaan.

  67. Nuk­ku­Mat­ti: Tun­tuu, että Osmo argu­men­toi koko ajan sil­lä taval­la, että hän halu­aa pan­na Itä-Suo­men ja Poh­jois-Suo­men teh­taat vas­tak­kain ja vai­keut­taa aina­kin jom­man kum­man toimintaedellytyksiä. 

    Ris­ti­sub­ven­tio lopp­puu kai tyys­tin sit­ten, kun avoi­mik­si jäte­tään vain Hel­sin­gin ja Han­gon sata­mat. Aina­kaan Hel­sin­gis­sä ris­ti­sub­ven­tio­ta ei voi olla. 😉

  68. Olo­suh­teil­le emme voi mitään nii­hin on sopeu­dut­ta­va jos haluam­me pitää perä­me­ren alu­een talou­den pystyssä.

    Kysy­mys kuu­luu­kin, mik­si haluai­sim­me yllä­pi­tää kei­no­te­koi­ses­ti teol­li­suut­ta tai maa­ta­lout­ta siel­lä, mis­sä se ei ole talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa ja tuet aiheut­taa koh­tuut­to­man rasit­teen koko kansantaloudelle?

  69. Hal­vin­ta oli­si raken­taa rau­ta­tie Kemis­tä Narvikiin.

    Nykyi­nen Nar­vi­kin rata on sen ver­ran kuor­mi­tet­tu, kun Kii­ru­nan kai­vos viet­tää renes­sans­sia ja niin­pä radan kapa­si­teet­ti ei riitä.
    Rai­de­le­vys­kin on eri, mut­ta ei niin suu­ri ongelma

    Se pois­tai­si koko­naan lii­ken­teen ete­lään, eivät ete­län­kään sata­mat ole jäis­tä vapai­ta, Nar­vik sen sijaan on. 

    Nar­vi­kiin pää­se­vät myös suu­ret lai­vat ja niin Koil­lis­väy­lä kuin Luo­teis­väy­lä­kin on saavutettavissa

    Kirk­ko­nie­meen­kin voi radan raken­taa, jos Sodan­ky­län-Savu­kos­ken mal­mi­va­ro­ja ruve­taan hyödyntämään

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rik­ki­di­rek­tiivn, tai siis sen meren­ku­lun sopi­muk­sen, neu­vot­te­li kes­kus­ta­lai­nen liikenneministeri.

    Tie­tääk­se­ni se kes­kus­ta­lai­nen lii­ken­ne­mi­nis­te­ri on myö­hem­min tul­lut vähän katu­ma­pääl­le ja jul­ki­ses­ti­kin poh­ti­nut, että tuli­ko­han mokat­tua, joko hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tai aina­kin joh­ta­man­sa lai­tok­sen toimesta. 

    Mut­ta enpä ole tain­nut kuul­la kenen­kään Vih­reän edes poh­ti­van, että oli­ko se rik­ki­di­rek­tii­vi­pää­tös sit­ten­kään vii­sain tapa pelas­taa maailma.

    En nyt kui­ten­kaan halua kysee­na­lais­taa sitä rik­ki­di­rek­tii­vi­pää­tös­tä. Saat­toi­han se olla oikea­kin. En ole asian­tun­ti­ja. Kun­han vaan pot­tui­lin samal­la mital­la, jol­la tois­tu­vas­ti vedät kölin alta kai­ken kehä­kol­mo­sen ulko­puo­lel­la teh­tä­vän työn ja mitä­töit jat­ku­vas­ti mm. mil­jar­dien edes­tä vientituloja 🙂

    Et muu­ten kom­men­toi­nut tuo­ta ehdot­ta­maa­ni rat­kai­sua väy­lä­mak­sui­hin. Se on itse asias­sa suo­ra sovel­lu­tus sii­tä sinun taan­noin esit­tä­mäs­tä vuoropäivähoitodilemmasta.

    1. Esit­täj­mä­si mal­li on jok­seen­kin sama, jota tuos­sa itse­kin pyö­rit­te­lin, mut­ta ei sitä voi ottaa hetiu käyt­töön, kos­ka se pysäyt­täi­si poh­joi­sen lii­ken­teen kerralla.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rik­ki­di­rek­tiivn, tai siis sen meren­ku­lun sopi­muk­sen, neu­vot­te­li kes­kus­ta­lai­nen liikenneministeri. 

    Mik­si Satu Has­si sit­ten ottaa kun­nian itsel­leen rik­ki­di­rek­tii­vis­tä? Kyl­lä minä aina­kin uskon oikein hyvin, että Has­si on teh­nyt kaik­ken­sa rik­ki­di­rek­tii­vin eteen ja on onnis­tu­nut todel­la hyvin. Joten Vih­reät otta­koon kun­nian vain täs­tä­kin saavutuksesta.

    1. Has­si esit­te­li rik­ki­di­rek­tii­vin. Kos­ka EU ja Suo­mi sii­nä muka­na oli jo sitou­tu­nut IMO-sopi­muk­seen, rik­ki­di­rek­tii­vi saat­toi vain tiu­ken­taa tul­kin­taa, mut­ta ei lie­ven­tää sitä. Has­sin esit­tä­mä direk­tii­vi tiu­ken­si sitä Väli­me­ren osal­ta, mut­ta ei muut­ta­nut sitä Itä-meren osalta.
      Har­va tun­tuu tie­tä­vän, että saman­lai­nen rikit­tö­män polt­toai­neen vyö­hy­ke ympä­röi myös Yhdysvaltoja.

  72. surul­lis­ta tämä keskustelu(ja avaus).

    näin nurk­ka­kun­tais­ta ja sil­ta­rum­pu­mais­ta poli­tiik­kaa ei voi ymmärtää.

    poh­jois-suo­mi ja itä-suo­mi saa siis avaa­jan mie­les­tä jää­dä tal­vek­si omilleen-talvihorrokseen.

    onnek­si helsingistä/uudeltamaalta vali­taan vain pie­ni osa “kansan“edustajista.

    uudel­ta­maal­ta uusi kas­vo on itse,mutta toi­voo että suo­mi pysyi­si edes joten­kin asut­ta­va­na koko maassa.

    1. On tämä kes­kus­te­lu haus­kaa. Halusin ker­toa tie­too­ni saa­te­tun näkö­koh­dan ja tote­sin, että minul­la ei ole kan­taa asi­aan. Kui­ten­kin pelk­kä näkö­koh­das­ta ker­to­mi­nen tar­koit­taa­kin kan­nan­ot­toa. Näin on var­maan­kin Poh­jois-Koreas­sa, mut­ta pitää­kö näin olla myös Suomessa.

  73. Mää­kin pyö­räi­len: Mik­si Satu Has­si sit­ten ottaa kun­nian itsel­leen rik­ki­di­rek­tii­vis­tä? Kyl­lä minä aina­kin uskon oikein hyvin, että Has­si on teh­nyt kaik­ken­sa rik­ki­di­rek­tii­vin eteen ja on onnis­tu­nut todel­la hyvin. Joten Vih­reät otta­koon kun­nian vain täs­tä­kin saavutuksesta.

    Suo­men kan­nal­ta ei ole­mer­ki­tys­tä liit­tyyi­kö Suo­mi rikksisopimukseen.
    Tär­keim­pien vien­ti­mai­den sata­miin kun ei voi lii­ken­nöi­dä kuin vähä­rik­kis­tä polt­toai­net­ta käyt­tä­vil­lä laivoilla.

    Taka­port­ti oli­si Väli­me­ren sata­mat, mut­ta ne täyt­ty­vät kii­na­lai­sis­ta kul­je­tuk­sis­ta ja mat­ka­kin on jo pitkä.

    USA ja Kana­da oli­vat vie­lä tiu­kem­pia ja nii­den sata­miin voi lii­ken­nöi­dä vain vähä­rik­ki­sil­lä laivoilla.

    Mek­si­ko voi­si olla taka­port­ti, mut­ta maa­kul­je­tuk­set ovat pitkiä.

    Lop­pu­jen lopuk­si Suo­men näkö­kul­mas­ta ei ole mer­ki­tys­tä liit­tyi­kö Suo­mi sopi­muk­seen vai ei tai tuli­ko direk­tii­viä vai ei.

    Kat­se­lin jut­tu­ja tuos­ta Nar­vi­kin radas­ta ja se näyt­tää ole­van monen toi­mi­jan intresseissä.

    Sitä kaut­ta voi­daan hoi­taa lähes koko poh­jois-Suo­men ulkomaantavaraliikenne

  74. Nuk­ku­Mat­ti: pois­te­taan tai alen­ne­taan kesä­kau­den väy­lä­mak­sut aivan mini­miin ja nos­te­taan huo­mat­ta­vas­ti tal­vi­lii­ken­teen väy­lä­mak­su­ja (aina­kin pal­jon mur­ta­ja-apua tar­vit­se­vil­ta aluk­sil­ta) siten, että edel­leen saa­daan kerät­tyä teol­li­suu­del­ta mak­sui­na tuo mai­nit­se­ma­si noin 70 mil­joo­naan euroa

    En tie­dä miten tuo 70 mil­joo­nan kus­tan­nus jakaan­tuu pää­oma- ja toi­min­ta­ku­lui­hin, joten­kin kui­ten­kin. Sat­tuu leu­to tal­vi ja mur­ta­jat pysyy sata­mis­sa, pää­oma­ku­lu­ja ei saa­da kerät­tyä mis­tään. Tai sat­tuu yksi onne­ton tie­tä­mä­tön rah­ti­lai­va joka pyy­tää mur­ta­ja-apua ja lyö­dään parin­kym­me­nen mil­joo­nan mur­ta­ja­mak­su pääl­le…? Miten tam­mi­kuus­sa tie­de­tään mil­lai­nen jää­tal­vi on tulos­sa ja mil­lai­sia mak­su­ja pitää periä? Täl­lai­nen mak­su­po­li­tiik­ka joh­taa sel­väs­ti osaop­ti­moin­tiin ja resurs­sien epä­op­ti­maa­li­seen käyt­töön, suu­rin mah­dol­li­nen rikos täl­lä blo­gil­la (pl hitassäännöstely).

  75. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Kysy­mys kuu­luu­kin, mik­si haluai­sim­me yllä­pi­tää kei­no­te­koi­ses­ti teol­li­suut­ta tai maa­ta­lout­ta siel­lä, mis­sä se ei ole talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa ja tuet aiheut­taa koh­tuut­to­man rasit­teen koko kansantaloudelle?

    Tuol­le tiel­le ei kan­na­ta läh­teä, sil­lä koko Suo­mi on tuol­lais­ta aluetta.

    Erään kom­men­tin jäl­keen ulkoa­su menee muu­ten pie­leen. Siel­lä lie­nee jokin yli­mää­räi­nen sul­ke­va tägi.

  76. ano­nyy­mi: Tuol­le tiel­le ei kan­na­ta läh­teä, sil­lä koko Suo­mi on tuol­lais­ta aluetta.

    Mitä ihmet­tä sinä oikein höpi­set? Jos noin oli­si, Suo­men tuli­si pyö­riä EU:n tukiais­ten varas­sa. Suo­mi on kum­min­kin EU:ssa nettomaksaja.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kui­ten­kin pelk­kä näkö­koh­das­ta ker­to­mi­nen tar­koit­taa­kin kan­nan­ot­toa. Näin on var­maan­kin Poh­jois-Koreas­sa, mut­ta pitää­kö näin olla myös Suomessa.

    Jos hal­li­tus­kin pysyy kasas­sa vain siten että kokoo­mus peit­tää omat ja dema­rien sil­mät, molem­mat sul­ke­vat vih­rei­den suut ja vasu­rit yrit­tää sil­mät kiin­ni hil­jen­tää omat suun­sa, oli­si kuvi­tel­lut OS:n ymmär­tä­vän ettei täs­sä maas­sa saa ker­toa totuut­ta, koskaan.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tosin Koil­lis­väy­läl­le on Suo­mes­ta mat­kaa merit­se enem­män kuin Espnjasta.

    Sou?

    Kyl­lä­hän sinun Osmo pitäi­si tie­tää, että lai­va­rah­ti­lii­ken­ne perus­tuu hubei­hin ja Suo­mes­ta lai­va­taan kon­tit esi­mer­kik­si Rot­ter­da­miin, jos­ta ne jat­ka­vat mat­kaa suu­rem­mil­la aluk­sil­la. Sitä sano­taan tehokkuudeksi.

  79. Kui­ten­kin pelk­kä näkö­koh­das­ta ker­to­mi­nen tar­koit­taa­kin kan­nan­ot­toa. Näin on var­maan­kin Poh­jois-Koreas­sa, mut­ta pitää­kö näin olla myös Suomessa.

    Vali­tet­ta­vas­ti, Osmo, Sinun blo­gi­si eivät ole yksi­tyi­sen hen­ki­lön yksi­tyi­sa­jat­te­lua. Jos minun­lai­se­ni mität­tö­myys poh­tii sitä, kan­nat­taa­ko Poh­jois-Suo­men meren­kul­ku, ei asial­la ole mitään merkitystä.

    Sinä olet vih­rei­den nimek­käim­piä polii­tik­ko­ja. Kun sinä ajat­te­let blo­gis­sa­si ääneen ja poh­dit, pitäi­si­kö Poh­jan­lah­den sata­mat lak­kaut­taa, koko Poh­jois-Suo­men ras­kaan teol­li­suu­den poliit­ti­nen ris­ki nousee ker­ta­hei­tol­la. Jos täl­lais­ta poh­din­taa esi­te­tään hal­li­tus­puo­lueis­sa, ei yksi­kään täys­päi­nen yri­tys­joh­ta­ja uskal­la inves­toi­da kysei­siin teol­li­suus­lai­tok­siin. Näyt­tää nimit­täin hyvin mah­dol­li­sel­ta, että lii­ken­ne­po­li­tiik­ka saat­taa lähi­tu­le­vai­suu­des­sa teh­dä niis­tä kannattamattomia.

    Ylei­ses­ti­hän kyse on uusintainvestoinneista:
    Jään­mur­ta­jia pitää ostaa seu­raa­van kym­me­nen vuo­den aika­na kol­me tai nel­jä kap­pa­let­ta. Jos lii­ken­ne kas­vaa, niin enem­män. Ihan samal­la lail­la elin­tar­vi­ke­huol­to­var­muu­den yllä­pi­to nyky­ta­sol­la tulee edel­lyt­tä­mään mil­joo­nia kuu­tio­met­re­jä uut­ta vil­ja­sii­lo­ka­pa­si­teet­tia seu­raa­van parin vuo­si­kym­me­nen aika­na. Fun­ki­sa­jan sii­lot rapis­tu­vat pilalle.

    1. Luu­len, että talou­del­li­nen opti­moin­ti ei joh­tai­si sii­hen, että Poh­jois-Suo­men sata­mat lak­kau­te­taan. Vai­he­toeh­to­na on löhin­nä se, että sin­ne ei jöär­jet­työ­min kus­tan­nuk­sin avus­te­ta kovin pie­niä aluk­sia ja että isom­pien­kin alus­ten mak­su­ja nmos­te­taan edes vähän lähem­män kus­tan­nus­vast­taa­vuut­ta (sii­hen on mat­kaa, nyt peri­tään 10 % aiheu­tu­vis­ta kus­tan­nuk­sis­ta) jol­loin yri­tyk­set vähän opti­moi­si­vat kul­je­tuk­si­aan. Minul­la nyt kui­ten­kaan ei ole edel­ly­tyk­siä tuo­ta asi­aa yksin las­kea. Sen kui­te­nin tie­dän, että täl­lai­nen aiheut­ta­kaa mil­lai­sia kulu­ja tahan­sa, me mak­sam­me ‑poli­tiik­ka on haaskaavaa.
      Nimi­merk­ki Sari esit­ti, että pohoi­seen lii­ken­nöi­si­vät lopu­tal­ves­ta vain par­hai­siin jämak­su­luok­kiin kuu­lu­vat aluk­set, jot­ka eivät tar­vit­se jäänmurtajaa.

  80. Ode:

    Luu­len, että talou­del­li­nen opti­moin­ti ei joh­tai­si sii­hen, että Poh­jois-Suo­men sata­mat lak­kau­te­taan. Vai­he­toeh­to­na on löhin­nä se, että sin­ne ei jöär­jet­työ­min kus­tan­nuk­sin avus­te­ta kovin pie­niä aluksia

    .
    ??
    Eihän noin teh­dä nyt­kään. Perä­me­ren sata­mis­sa on jää­ti­lan­teen mukai­set lii­ken­ne­ra­joi­tuk­set, jois­sa vaa­di­taan vähim­mäis­jää­luok­ka (yleen­sa 1 ja 1A) ja vähim­mäis­kan­ta­vuus, eli pie­niä ja huo­nos­ti jäis­sä kul­ke­via aluk­sia ei avusteta.

  81. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:

    Sinä olet vih­rei­den nimek­käim­piä polii­tik­ko­ja. Kun sinä ajat­te­let blo­gis­sa­si ääneen ja poh­dit, pitäi­si­kö Poh­jan­lah­den sata­mat lak­kaut­taa, koko Poh­jois-Suo­men ras­kaan teol­li­suu­den poliit­ti­nen ris­ki nousee ker­ta­hei­tol­la. Jos täl­lais­ta poh­din­taa esi­te­tään hal­li­tus­puo­lueis­sa, ei yksi­kään täys­päi­nen yri­tys­joh­ta­ja uskal­la inves­toi­da kysei­siin teol­li­suus­lai­tok­siin. Näyt­tää nimit­täin hyvin mah­dol­li­sel­ta, että lii­ken­ne­po­li­tiik­ka saat­taa lähi­tu­le­vai­suu­des­sa teh­dä niis­tä kannattamattomia.

    Polii­ti­kot, jot­ka usko­vat luot­ta­mus­kei­juun, puhu­vat miten fan­tas­ti­ses­ti Suo­mel­la menee. He kes­kit­tä­vät poliit­ti­sen pää­oman­sa luo­maan tätä kuvaa dynaa­mi­sen maan lois­ta­vas­ta tule­vai­suu­des­ta. Mitään ongel­mia he eivät saa tun­nus­taa ole­van, muu­toin Suo­men uskot­ta­vuus meni­si ja pää­oma alkai­si kart­taa maa­tam­me, tai vie­lä pahem­paa hei­tä ei äänes­tet­täi­si seu­raa­vis­sa vaaleissa.

    Onnek­si Suo­mel­la menee hyvin, eikä tääl­lä kos­kaan tule tar­vit­se­maan teh­dä mitään tehok­kaam­min kos­ka kil­pai­lu­ky­kym­me on maa­il­man huipulla.

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Luu­len, että talou­del­li­nen opti­moin­ti ei joh­tai­si sii­hen, että Poh­jois-Suo­men sata­mat lakkautetaan.

    Nyt olen täy­sin samaa miel­tä. Opti­moin­tia har­joi­te­taan jo nyt­kin, mut­ta aina sitä on vara parantaa. 

    Lii­ken­ne­vi­ras­to esi­mer­kik­si ker­too Tal­vi­lii­ken­teen peli­sään­nöis­sään: “Tal­vi­kau­den ensim­mäi­set rajoi­tuk­set anne­taan yleen­sä jou­lu­kuus­sa Perä­me­ren poh­jois­osan sata­miin ja ovat jää­luok­ka I ja II sekä kan­ta­vuus 2000 dwt. Mak­si­mi­ra­joi­tuk­se­na on käy­tet­ty IA 4000 dwt.”

  83. Nimi­merk­ki Sari esit­ti, että pohoi­seen lii­ken­nöi­si­vät lopu­tal­ves­ta vain par­hai­siin jämak­su­luok­kiin kuu­lu­vat aluk­set, jot­ka eivät tar­vit­se jäänmurtajaa.

    Lop­pu­tal­ves­ta näin onkin. Esi­mer­kik­si 28.12.2012 tie­do­tet­tiin seuraavaa:

    Lii­ken­ne­ra­joi­tus­muu­tok­set: Tam­mi­kuun 2. päi­väs­tä alkaen vähim­mäis­jää­luok­ka ja kan­ta­vuus, joka aluk­sel­ta vaaditaan:
    Tor­nio, Kemi, Oulu, jää­luok­ka IA yli 2000 tonnia; 

    Eli poh­joi­sim­piin sata­miin tuli tänä­kin vuon­na jo tam­mi­kuun alus­sa lii­ken­ne­ra­joi­tus, joka sal­li ainoas­taan kor­keim­paan jää­luok­kaan kuu­lu­vien suur­ten lai­vo­jen liikenteen.

    Tämä alkaa muis­tut­taa maa­han­muut­to­kes­kus­te­lua. Äärioi­keis­to vaa­tii tyy­pil­li­ses­ti maa­han­muu­tol­le ase­tet­ta­vak­si rajoi­tuk­sia, jot­ka ovat olleet voi­mas­sa jo vuo­sia. Par­haim­mis­sa tapauk­sis­sa rasis­tit esit­tä­vät tiu­ken­nuk­si­na lin­jauk­sia, jot­ka oli­si­vat nyky­käy­tän­tö­jä huo­mat­ta­vas­ti libe­raa­lim­pia. Nyt täs­sä puhu­taan meren­ku­lus­ta samal­la tapaa.

  84. Sylt­ty: Mitä ihmet­tä sinä oikein höpi­set? Jos noin oli­si, Suo­men tuli­si pyö­riä EU:n tukiais­ten varas­sa. Suo­mi on kum­min­kin EU:ssa nettomaksaja.

    Mitä sinä oikein höpiset?
    Kukaan ei väit­tä­nyt, että Suo­mel­le mak­set­tai­siin tukiaisia.
    Sen sijaan jos tar­kas­tel­laan puh­taas­ti alku­pe­räis­ten aja­tus­ten mukaan, Suo­mes­sa ei juu­ri­kaan kan­na­ta pyö­rit­tää yhtään mitään. Kes­ki-Euroop­pa on pal­jon parem­pi paikka.

  85. Käsi­tyk­se­ni mukaan tie­tyis­sä jää­olois­sa lähes kaik­ki aluk­set saat­ta­vat tar­vi­ta jäänmurtajaa.

  86. ano­nyy­mi:
    Sen sijaan jos tar­kas­tel­laan puh­taas­ti alku­pe­räis­ten aja­tus­ten mukaan, Suo­mes­sa ei juu­ri­kaan kan­na­ta pyö­rit­tää yhtään mitään. Kes­ki-Euroop­pa on pal­jon parem­pi paikka.

    No ihan tyh­mä aja­tus. Miten­kä esi­mer­kik­si Kemin kro­mi­kai­vos siir­ret­täi­siin Kes­ki-Euroop­paan? Ja sil­lä samal­la tele­port­te­ril­la sin­ne siir­ret­täi­siin var­maan metsätkin.

    Kaik­ki sem­moi­nen jota kan­nat­tai­si teh­dä Kes­ki-Euroo­pas­sa Suo­men sijas­ta on täs­sä vii­mei­sen 20v aika­na sin­ne siirtynyt. 

    Ote­taan­pa sel­keä esi­merk­ki, mitä tääl­lä ei var­mas­ti kan­na­ta teh­dä. Esi­mer­kik­si käy vaik­ka­pa öljyn poraa­mi­nen. Ei ole pal­joa öljys­heik­ke­jä tääl­lä näky­nyt kos­ka se ei kannata.

  87. Lii­an van­ha: Hal­vin­ta oli­si raken­taa rau­ta­tie Kemis­tä Narvikiin…Narvikiin pää­se­vät myös suu­ret lai­vat ja niin Koil­lis­väy­lä kuin Luo­teis­väy­lä­kin on saa­vu­tet­ta­vis­sa­Kirk­ko­nie­meen­kin voi radan raken­taa, jos Sodan­ky­län-Savu­kos­ken mal­mi­va­ro­ja ruve­taan hyödyntämään

    Niin­kuin Sepi, Eero ja Timo T jo ehdot­te­li­vat­kin, oli­si hie­noa vuo­kra­ta Pet­sa­mo. Se oli­si sitä­pait­si ainoa rei­kä EU:sta ark­tis­ten aluei­den ran­ta­val­tiok­si ja samaan pöy­tään iso­jen poi­kien kans­sa napa-aluei­ta paloit­te­le­maan. Par­haat tilai­suu­det oli­vat kyl­lä 10–20 vuot­ta sit­ten, oli­si pitä­nyt sil­loin olla kris­tal­li­pal­lo jos­ta oli­si näky­nyt napa­jäi­den sulaminen.

  88. Sylt­ty: Ote­taan­pa sel­keä esi­merk­ki, mitä tääl­lä ei var­mas­ti kan­na­ta teh­dä. Esi­mer­kik­si käy vaik­ka­pa öljyn poraa­mi­nen. Ei ole pal­joa öljys­heik­ke­jä tääl­lä näky­nyt kos­ka se ei kannata.

    Entä­pä se Tyr­nä­vä­läis­ten perin­tei­nen tii­viis­tä kai­vos­ta otet­tu kök­sä­kaa­su! Olet­ko var­ma, ettei siel­tä syvem­mäl­tä löy­dy liuskekaasua?

  89. ano­nyy­mi: Mitä sinä oikein höpiset?
    Kukaan ei väit­tä­nyt, että Suo­mel­le mak­set­tai­siin tukiaisia.
    Sen sijaan jos tar­kas­tel­laan puh­taas­ti alku­pe­räis­ten aja­tus­ten mukaan, Suo­mes­sa ei juu­ri­kaan kan­na­ta pyö­rit­tää yhtään mitään. Kes­ki-Euroop­pa on pal­jon parem­pi paikka.

    Jos tuol­le lin­jal­le läh­de­tään niin oli­si­han se parem­pi vie­dä Suo­mi vaik­ka­pa ete­läi­sel­le Tyy­nel­le Valtamerelle.

    Mei­tä on vajaat 5,5 mil­joo­naa. Sopi­sim­me siis hel­pos­ti yhteen kau­pun­kiin. Me voi­sim­me perus­taa kau­pun­ki­val­tion nimel­tä Suomi.

    Sopi­van kokoi­sia saa­ria­kin on tar­jol­la ja Suo­men kokoi­sen maan myy­mi­ses­tä sai­si var­mas­ti mel­koi­sen hyvän kan­sal­li­sen rahaston.

  90. Teit vir­heen kun jul­kai­sit mer­kit­tä­vän (sekä talou­del­li­ses­ti että alue­po­liit­ti­ses­ti) asian ilman, että mää­ri­tit edes omaa hen­ki­lö­koh­tais­ta kan­taa­si. Nyt asia tul­ki­taan vih­rei­den aloit­teek­si ja myö­hem­min ajet­ta­vak­si asiak­si tai aina­kin vaih­ta­rik­si. Ei ole vai­kea aja­tel­la, että yri­tys­ve­ron alen­ta­mi­nen joh­taa nol­la­sum­ma­pe­liin veron­alen­nuk­sen kom­pen­soi­mi­ses­sa. Täs­sä siis eräs vaihtari!

  91. Vain Suo­mes­sa mie­ti­tään, että kan­nat­taa romut­taa suo­ma­lai­nen teol­li­suus, jot­ta kan­sain­vä­lis­ten iso­jen ris­tei­li­jöi­den muka­vuus­li­pun alla ole­vat lai­vat saa­vat alen­nus­ta. Reilua!

    Vain Suo­mes­sa mie­ti­tään miten lin­ja­lii­ken­net­tä ran­kais­tai­siin, jot­ta ulko­maan ris­tei­li­jä­pa­lat­se­ja tuli­si enem­män ja hal­vem­mal­la Hel­sin­kiin. Sekinreilua!

    Kyl­lä kel­paa kehua mei­tä Ulko­mail­la, rei­lu­ja suomalaisia.

  92. Mik­ko Kivi­ran­ta: Niin­kuin Sepi, Eero ja Timo T jo ehdot­te­li­vat­kin, oli­si hie­noa vuo­kra­ta Pet­sa­mo. Se oli­si sitä­pait­si ainoa rei­kä EU:sta ark­tis­ten aluei­den ran­ta­val­tiok­si ja samaan pöy­tään iso­jen poi­kien kans­sa napa-aluei­ta paloit­te­le­maan. Par­haat tilai­suu­det oli­vat kyl­lä 10–20 vuot­ta sit­ten, oli­si pitä­nyt sil­loin olla kris­tal­li­pal­lo jos­ta oli­si näky­nyt napa­jäi­den sulaminen.

    Vuo­raeh­toi­hin var­maan kuu­lui­si, ettei Suo­mel­la ole alue­vaa­ti­muk­sia Jää­me­ren suhteen.

    Ja rata pitäi­si raken­taa Kes­sin läpi, mikä on pyhää maata.

    Ja satuin käväi­se­mään taan­noin Lii­na­ha­ma­ris­sa kat­so­mas­sa äiti­ni yhtä koti­seu­tua työ­mat­kal­la, mitään infraa siel­lä ei ole, joten kaik­ki pitäi­si inves­toi­da nollasta.

    Alue on soti­la­sa­luet­ta, joten siel­lä ei ole sivii­lia­su­tus­ta eikä työvoimaa.

    Kii­tin pai­kal­le tul­lei­ta soti­lai­ta sii­tä, että kar­kot­ti­vat äiti­ni siel­tä Juma­lan hyl­kää­mäs­tä rannalta

    Nar­vi­kis­sa on suu­rin piir­tein kaik­ki infra ja työ­voi­maa­kin on sin­ne hel­pom­pi houkutella

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On tämä kes­kus­te­lu haus­kaa. Halusin ker­toa tie­too­ni saa­te­tun näkö­koh­dan ja tote­sin, että minul­la ei ole kan­taa asi­aan. Kui­ten­kin pelk­kä näkö­koh­das­ta ker­to­mi­nen tar­koit­taa­kin kan­nan­ot­toa. Näin on var­maan­kin Poh­jois-Koreas­sa, mut­ta pitää­kö näin olla myös Suomessa.

    Kyl­lä tätä pul­maa on mie­tit­ty poh­joi­ses­sa ja siel­lä tut­ki­taan vaka­vas­ti rata­vaih­toeh­to­ja Nor­jaan ja jopa Murmanskiin.

    Meren kaut­ta tapah­tu­va kul­je­tus alkaa jo nyt olla sen ver­ran kal­lis­ta, että se syö mer­kit­tä­väs­ti kant­ta­vuut­ta eten­kin perus­teol­li­suu­del­ta eli pape­ri-rau­ta ‑fer­rok­ro­mi-puu .

    Ongel­ma on, että inves­toin­nit suun­tau­tu­vat naa­pu­ri­val­tioi­hin ja naa­pu­ri­val­tioi­den samoin kuin tukien saa­mi­nen nii­hin on hankalaa.

    Ski­botn ja Kirk­ko­nie­mi oli­si­vat Suo­men osal­ta n 3 mil­jar­din hank­kei­ta ja Nor­jal­le jäis n 100 miljoonaa

    Nar­vik ja Mur­mansk olis­vat Suo­mel­la n 100 mil­joo­nan hank­kei­ta, mut­ta Ruot­sil­le ja Venä­jäl­le mijardihankkeita

    Han­ke voi­daan toteut­taa yksi­tyi­se­nä, mut­ta har­tiat eivät tai­da riittää .

    Mut­ta vaih­toeh­to oli­si pitem­män pääl­le hal­vem­pi jos väy­lä­mak­sut ete­lään, jos kus­tan­nus­vas­taa­vuut­ta haetaan.
    Myös­kin maa­kul­je­tuk­set ete­lään ja ete­län väy­lä­mak­sut oli­si­vat lii­an kalliita.

  94. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Jos tuol­le lin­jal­le läh­de­tään niin oli­si­han se parem­pi vie­dä Suo­mi vaik­ka­pa ete­läi­sel­le Tyy­nel­le Valtamerelle.

    Sinä­hän läh­dit jo.

  95. Tämä kes­kus­te­lu on esi­merk­ki sii­tä mik­si talous­tie­det­tä pitäi­si todel­la­kin opet­taa lisää kou­luis­sa. Ikä­vä kyl­lä tämä ei tai­da suo­ma­lai­sen vasem­mis­to-idoe­lo­gi­aan sopia. Leik­kai­si jal­ko­ja pois niin monel­ta rent-see­ke­ril­tä. Suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta ja var­sin­kin poli­tiik­ka on täyn­nä kai­ken­maa­il­man tois­ten tas­ku­jen tyh­jen­te­lyä ja “suo­je­lu­ra­ho­jen” maksamista.

    Komp­paan Tie­de­mies­tä. On vain joten­kin niin ikä­vää lukea, että kaik­ki tehok­kuus­tar­kas­te­lu näh­dään jona­kin Poh­jois-Ete­lä tais­te­lu­na. Täm­möi­nen maa­kun­ta­lai­nen pro­tek­tio­nis­mi ampuu kaik­kia jalkaan.

    Jos emme voi savus­taa jotain pahai­sia väy­lä­sub­ven­tioi­ta, miten kos­kaan voim­me kor­ja­ta jotain sosi­aa­li­tur­vaa tms. Ihmis­ten halua sig­na­loi­da lojaa­liut­ta aja­tuk­sia ja mui­ta ryh­mit­ty­miä koh­taan vain on lii­an suu­ri, ja jär­kyt­tä­vät epä­te­hok­kuu­det jää­vät elä­mään. Näil­lä kai­kil­la on vime kädes­sä inhi­mil­li­nen hin­ta, sto­kas­ti­ses­ti myös ruumiina.

    Jul­ki­sen talou­den vain pitää näkö­jään läh­teä koko­naan lapa­ses­ta ennen kuin teh­dään mit­ta­via korjauksia.

  96. Reu­na-aluei­den asuk­kaat sub­ven­toi­vat kes­kusa­luei­den asuk­kai­ta kes­ki­tet­ty­jen pal­ve­lui­den rahoi­tuk­sel­la. Kes­kusa­luei­den asuk­kai­den oli­si hyvä olla soli­daa­ri­sia reu­na-alueil­le ja vas­taa­vas­ti sub­ven­toi­da hyviä lii­ken­neyh­teyk­siä pal­ve­lui­den ääreen. Jos kaik­ki kat­so­vat vaan omaa napaan­sa pal­ve­lut jär­jes­te­tään hajau­te­tum­min kuin oli­si talou­del­li­ses­ti teho­kas­ta ja koko maan kil­pai­lu­ky­ky kär­sii aivan turhaan.

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ”pek­ka
    Väy­lä­mak­su­ja kerä­tään vähän yli 70 mil­joo­naa euroa, pei­tet­tä­vät kulut ovat noin 100 mil­joo­naa, mis­tä noin 60 mil­joo­naa on jään mur­ta­mi­sen kustannuksia.”
    Suo­men 50 sata­mas­ta pide­tään 23 tal­vi­sin auki. Vuo­sit­tain maam­me sata­mis­sa käy sisäi­ses­sä ja ulko­maan­lii­ken­tee­sä yhteen­sä n. 27.000 alus­ta. Koo­tut väy­lä­mak­sut ovat alus­ta koh­ti kes­ki­mää­rin 2600 euroa. Olet­tai­sin, että ris­tei­ly­alus pulit­taa n 10 x ko. sum­man. Tai­taa olla aika pie­ni kulu sel­lai­sen paa­tin menoissa.
    (ker­ras­san 25 e/ matkustaja).
    meren­kul­ku­väy­lien yllä­pi­to on osa sitä, mitä Lepon kan­san­ta­lous­tie­teen oppi­kir­jas­sa kut­sut­tiin infra­struk­tuu­rik­si. Sen yllä­pi­tä­mien kuu­luu jul­ki­sel­le val­lal­le veroin. vero­luon­toi­sin mak­suin ja mak­sua­se­tuk­siin perus­tu­vin tariffein.
    Väis­tä­mät­tä joku mak­saa “lii­kaa” ja joku “lii­an vähän”, kuten pos­ti­mak­suis­sa­kin mut­ta koko­nai­suus kum­min­kin hyötyy.
    Vero­va­rois­ta mak­set­tu sub­ven­tio meren­ku­lul­le on siis Oden luku­jen mukaan (ilman pää­oma­ku­lu­ja?) 30 Me. Suo­ma­lais­ta koh­ti se tekee 6 e; iso raha, sil­lä sai­si teras­sil­la ison oluen.
    On sit­ten asia erik­seen, että jään­mur­to vie rut­kas­ti ener­gi­aa. Mut­ta vesi­kö se enem­män kuin vas­taa­van tava­ran kul­je­tus junilla.
    Koke­muk­se­ni jään­mur­ros­ta jää­vät yhteen turis­ti­keik­kaan JM Sam­mol­la Kemin edus­tal­la. Idea lie­nee, että yllä­pi­de­tään run­saat 20 leve­ää rän­niä, jota myö­ten 1A luo­kan aluk­set voi­vat pää­sään­töi­ses­ti kul­kea ilman muu­ta avus­tus­ta. Rän­nin yllä­pi­to mak­sa saman, kuli sii­tä yksi tai kym­me­nen laivaa.
    Kemis­sä (Ajok­ses­sa) eilen olleet aluk­set tun­tui­vat ole­van luok­kaa 12.000 dw-tonnia.

  98. Luul­ta­vas­ti kaik­kia lii­ken­ne­muo­to­ja on sub­ven­toi­tu niin val­tion kuin yksi­tyis­ten yhtiöi­den­kin toimesta.Käytäntö jat­kuu nyky­ään­kin. Voi olla, että sub­ven­toi­mi­sen mää­ri­tel­mää ei voi esit­tää kovin eksaktisti. 

    Esim Suo­men len­to­ken­tis­tä vain muu­ta­ma toi­mii kan­nat­ta­vas­ti. Pai­net­ta onkin mui­den kent­tien alas­ajoon. Usei­ta maa­kun­ta­kent­tiä avus­ta­vat lähi­kun­nat, kos­ka muu­toin toi­min­ta lop­pui­si kokonaan.

    Jos­kus oli käy­tös­sä ns. syr­jä­seu­tu­li­sät vir­ka­mies­ten pal­kois­sa, jot­ta Uts­joel­le­kin saa­tiin opettajat.

    Kun suo­mes­sa oli pos­ti ja len­nä­tin­hal­li­tus val­tion kau­ko­pu­he­lin­mo­no­po­lil­la, koko pos­ti­lai­tos tuot­ti pelk­kää tap­pio­ta. Tap­piot katet­tiin len­nät­ti­men tuloil­la ja kaik­ki oli­vat tyy­ty­väi­siä. Joka kyläs­sä oli pos­ti­kont­to­ri ja pos­ti­au­tot lii­ken­nöi­vät syr­jäi­sim­mil­lä­kin seuduilla.

    Hel­sin­gin puhe­lut oli­vat yksi­tyi­sil­le ihmi­sil­le nau­ret­ta­van hal­po­ja. Viras­to­jen ja lii­key­ri­tys­ten suur­käyt­tä­jät kus­tan­si­vat muil­le hal­vat puhelut.

    Nyt on suun­ta aivan toi­nen. Yleis­ra­dion jake­lu­verk­ko, lähe­ti­na­se­mat on myy­ty rans­ka­lai­sil­le. Itel­laa oltiin äsket­täin myy­mäs­sä ulko­mail­le. sama odot­taa Fin­nai­ria. Rau­ta­tiet ja maan­tiet on vie­lä myymättä.

    Sub­ven­toi­mi­sen monet muo­dot kyl­lä­kin ovat kiin­nos­ta­va aihe itses­sään. Löy­tyy­kö mitään alaa, jos­sa asia­kas mak­sai­si vain juu­ri sii­tä pal­ve­lus­ta, jon­ka itse tarvitsee.

  99. Kun suo­mes­sa oli pos­ti ja len­nä­tin­hal­li­tus val­tion kau­ko­pu­he­lin­mo­no­po­lil­la, koko pos­ti­lai­tos tuot­ti pelk­kää tap­pio­ta. Tap­piot katet­tiin len­nät­ti­men tuloil­la ja kaik­ki oli­vat tyy­ty­väi­siä. Joka kyläs­sä oli pos­ti­kont­to­ri ja pos­ti­au­tot lii­ken­nöi­vät syr­jäi­sim­mil­lä­kin seuduilla.”

    Vää­rin, Pos­ti-ja Len­nä­tin­lai­tok­sen ainoa tulo oli val­tion bud­je­tis­sa myön­ne­tyt määrärahat

    Val­tio peri kaik­ki tulot kas­saan­sa eikä tuloil­la ja menoil­la ollut yhteyttä .

    Oman kas­san Tele ja Pos­ti sai­vat vas­ta kun ne ero­tet­tiin lii­ke­lai­tok­sik­si ja lopul­li­se­ti yhtiöit­tä­mi­sen yhteydessä

    Lii­ke­kir­jan­pi­to hal­lin­nol­li­sen rin­nal­la aloi­tet­tiin toki jo 70-luvun puo­li­vä­lis­sä, mut­ta raha­lii­ken­tee­seen se ei vaikuttanut

  100. Lii­an van­ha:
    lii­ken­nöi­vät syr­jäi­sim­mil­lä­kin seuduilla.”

    Vää­rin, Pos­ti-ja Len­nä­tin­lai­tok­sen ainoa tulo oli val­tion bud­je­tis­sa myön­ne­tyt määrärahat

    Val­tio peri kaik­ki tulot kas­saan­sa eikä tuloil­la ja menoil­la ollut yhteyttä .

    Oman kas­san Tele ja Pos­ti sai­vat vas­ta kun ne ero­tet­tiin lii­ke­lai­tok­sik­si ja lopul­li­se­ti yhtiöit­tä­mi­sen yhteydessä

    Lii­ke­kir­jan­pi­to hal­lin­nol­li­sen rin­nal­la aloi­tet­tiin toki jo 70-luvun puo­li­vä­lis­sä, mut­ta raha­lii­ken­tee­seen se ei vaikuttanut

    Olen ymmär­tä­nyt, että tele tuot­ti aina­kin jonkinverran.Siitä kai suu­rin­piir­tein syn­tyi Sonera. 

    Jos­sa­kin his­to­rian kät­köis­sä var­maan oli­si tie­toa Suo­men pos­ti­lai­tok­sen taloudesta.

    Englan­nis­sa kuu­lem­ma kir­je­pos­tin lähet­tä­mi­ses­sä aikoi­naan mak­su mää­räy­tyi mm mat­kan mukaan. Hom­ma yksin­ker­tais­tui kun siir­ryt­tiin yhteen aino­aan kir­je­mak­suun mat­kas­ta riippumatta.Samalla kyl­lä­kin tuli työt­tö­miä postivirkailijoita.

  101. Out­si­der: Jos­sa­kin his­to­rian kät­köis­sä var­maan oli­si tie­toa Suo­men pos­ti­lai­tok­sen taloudesta.

    Oli­si kiva näh­dä mihin raha nyky­ään menee enti­seen ver­rat­tu­na. Pos­ti­mak­sut tai­ta­vat olla kal­liim­pia, mut­ta pos­tia ei jae­ta enää jokai­se­na päi­vä­nä eikä monil­la enää kotiin saakka.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nukkumatti.

    Tuon­ti­tuot­teet ovat kevyem­piä ja ne voi kul­jet­taa junal­la. Teh­taat menes­ty­vät jopa Poh­jois-Kar­ja­las­sa, vaik­ka siel­lä ei ole yhtään satamaa.
    Kos­ka Uudel­la­mal­la ei ole vien­ti­teol­li­suut­ta, täs­sä ei ole Uusi­maa jas Poh­jois-Suop­mi vas­tak­kain vaan Poh­jois-Suo­mi ja Itä-Suomi.

    Poh­jois-Kar­ja­las­sa eli Joen­suus­sa on syvä­sa­ta­ma ja Itä-Suo­mes­ta löy­tyy myös meriyh­teys Sai­maan kana­van kaut­ta. En sit­ten tie­dä miten hin­not­te­lu ja sub­ven­toin­ti nii­den osal­ta on hoidettu.
    Talk­ki kul­je­te­taan rai­teil­la sata­maan ja junas­ta sit­ten menee kamat lai­vaan. Lai­voi­hin las­ta­taan myös sel­lua. Toki pie­ni ver­rat­tu­na ran­ni­kon satamiin.

    http://www.joensuunlaivaus.fi/index.php?28

  103. ano­nyy­mi: Oli­si kiva näh­dä mihin raha nyky­ään menee enti­seen ver­rat­tu­na. Pos­ti­mak­sut tai­ta­vat olla kal­liim­pia, mut­ta pos­tia ei jae­ta enää jokai­se­na päi­vä­nä eikä monil­la enää kotiin saakka.

    Pos­ti­mak­sut mene­vät syr­jä­seu­tu­jen pos­ti­pal­ve­lui­den yllä­pi­tä­mi­seen. Jos pos­tia sai­si kul­jet­taa vapaas­ti kau­pal­li­se­na pal­ve­lu­na, se oli­si kau­pun­geis­sa nykyis­tä hal­vem­paa ja mak­sai­si syr­jä­seu­duil­la maltaita.

    Pos­ti­mak­sun his­to­rial­li­nen kehi­tys on mie­len­kiin­toi­nen jut­tu. Löy­sin vuo­den 1881 pos­ti­sään­nös­tä pykä­län, jon­ka mukaan kir­jeen lähet­tä­mi­nen pos­ti­pai­kas­ta toi­seen mak­saa väli­mat­kaan kat­so­mat­ta 20 pen­niä (jos kir­je pai­naa alle luo­din). Suo­men Pan­kin raha­nar­vo­ker­toi­mien mukaan tämä oli­si noin 83 sent­tiä vuo­den 2012 rahas­sa (ja siis ehkä noin 85 sent­tiä nykyrahassa).

    Ja kat­so — ensim­mäi­sen luo­kan pos­ti­mer­kin hin­ta on nyky­ään 85 sent­tiä. Tosin sen ver­ran nyky­ään pää­see hal­vem­mal­la, että mak­sul­la saa jopa 3,8 luo­din (50 g) kir­jeen kul­ke­maan. Näi­den kah­den pis­teen muo­dos­ta­man hui­man pis­te­par­ven perus­teel­la näyt­tää sil­tä, että pos­tin reaa­li­hin­ta on pysy­nyt sama­na kaut­ta aikojen.

    Jokin muu on kui­ten­kin muut­tu­nut. Reaa­li­nen brut­to­kan­san­tuo­te hen­keä koh­den on kas­va­nut ajan­jak­sol­la 1880–2013 noin 2,2 % vuo­des­sa, joten koko­nai­suu­des­sa puhu­taan 20-ker­tais­tu­mi­ses­ta. Tämä hei­jas­taa ansio­ta­son kehit­ty­mis­tä, joten yksit­täi­sen kir­jeen lähet­tä­mi­nen 1800-luvun lopul­la vas­ta­si koko nivas­kan pos­tit­ta­mis­ta nyt.

  104. Vihe­rins­si: Pos­ti­mak­sut mene­vät syr­jä­seu­tu­jen pos­ti­pal­ve­lui­den ylläpitämiseen.

    Pos­ti­mak­sun his­to­rial­li­nen kehi­tys on mie­len­kiin­toi­nen jut­tu. Löy­sin vuo­den 1881 pos­ti­sään­nös­tä pykälän […]

    Ajat­te­lin lähin­nä 80-luvul­la tms., jol­loin pos­ti jaet­tiin käsit­tääk­se­ni syr­jä­seu­duil­la­kin kotio­ven pos­ti­luuk­kuun, en suin­kaan ajal­ta ennen polttomoottoriautoa.

    1. Muis­tan­ko vää­rin? Eiö meil­lä ole nis­kas­sam­me jokin direk­tii­vi, joka mää­rää pos­ti­pal­ve­lut avat­ta­vak­si kil­pai­lul­le ja eikö se ole jo avat­tu. DHL aina­kin toi­mit­taa paketteja.

  105. Vihe­rins­si: Pos­ti­mak­sut mene­vät syr­jä­seu­tu­jen pos­ti­pal­ve­lui­den yllä­pi­tä­mi­seen. Jos pos­tia sai­si kul­jet­taa vapaas­ti kau­pal­li­se­na pal­ve­lu­na, se oli­si kau­pun­geis­sa nykyis­tä hal­vem­paa ja mak­sai­si syr­jä­seu­duil­la maltaita.

    Pos­ti­mak­sun his­to­rial­li­nen kehi­tys on mie­len­kiin­toi­nen jut­tu. Löy­sin vuo­den 1881 pos­ti­sään­nös­tä pykä­län, jon­ka mukaan kir­jeen lähet­tä­mi­nen pos­ti­pai­kas­ta toi­seen mak­saa väli­mat­kaan kat­so­mat­ta 20 pen­niä (jos kir­je pai­naa alle luo­din). Suo­men Pan­kin raha­nar­vo­ker­toi­mien mukaan tämä oli­si noin 83 sent­tiä vuo­den 2012 rahas­sa (ja siis ehkä noin 85 sent­tiä nykyrahassa).

    Ja kat­so – ensim­mäi­sen luo­kan pos­ti­mer­kin hin­ta on nyky­ään 85 sent­tiä. Tosin sen ver­ran nyky­ään pää­see hal­vem­mal­la, että mak­sul­la saa jopa 3,8 luo­din (50 g) kir­jeen kul­ke­maan. Näi­den kah­den pis­teen muo­dos­ta­man hui­man pis­te­par­ven perus­teel­la näyt­tää sil­tä, että pos­tin reaa­li­hin­ta on pysy­nyt sama­na kaut­ta aikojen.

    Jokin muu on kui­ten­kin muut­tu­nut. Reaa­li­nen brut­to­kan­san­tuo­te hen­keä koh­den on kas­va­nut ajan­jak­sol­la 1880–2013 noin 2,2 % vuo­des­sa, joten koko­nai­suu­des­sa puhu­taan 20-ker­tais­tu­mi­ses­ta. Tämä hei­jas­taa ansio­ta­son kehit­ty­mis­tä, joten yksit­täi­sen kir­jeen lähet­tä­mi­nen 1800-luvun lopul­la vas­ta­si koko nivas­kan pos­tit­ta­mis­ta nyt.

    Direk­tii­vi on jo ole­mas­sa ja pos­ti­pal­ve­lut ovat avau­tu­neet kil­pai­lul­le vuo­den 2011 alus­ta eräin makoh­taisn poikkeuksin. 

    Mark­ki­noi­den vapau­tu­mi­nen kos­ki alle 50 gram­maa pai­na­vien osoit­teel­lis­ten kir­jei­den jake­lua. Mui­den lähe­tys­ten osal­ta kil­pai­lun esteet on pois­tet­tu jo aiemmin.

    11 jäsen­maa­ta sai mah­dol­li­suu­den kah­den vuo­den yli­mää­räi­seen siir­ty­mä­ai­kaan. Kreik­ka, Luxem­burg sekä EU:n uudet jäsen­maat Lat­via, Liet­tua, Puo­la, Tse­kin tasa­val­ta, Slo­va­kia, Unka­ri, Roma­nia, Mal­ta ja Kypros avaa­vat pos­ti­mark­ki­nan­sa vii­meis­tään vuo­den 2013 alusta.

    Kil­pai­lun avaa­mi­seen liit­tyy pykä­liä sii­tä, miten kai­kil­le tar­jot­ta­vat perus­pos­ti­pal­ve­lut jär­jes­te­tään. Jäsen­mail­la on jat­kos­sa mah­dol­li­suus mää­ri­tel­lä nykyis­tä jous­ta­vam­min se, miten kir­jei­den ja paket­tien perus­ja­ke­lu ym. yleis­pal­ve­lut tur­va­taan ja rahoitetaan.

    Suo­mes­sa kil­pai­lun rajoi­tuk­set pois­tet­tiin jo vuon­na 1991. 

    Pos­ti­ver­kon tar­ve lähes nol­laan­tui, kun Pos­ti menetti/valtio pois­ti Pos­tin rahan­vä­li­tyk­sen ja esim eläk­keet, tuet ym mak­se­taan tilille

    Se mer­kit­si n mil­jar­din pii­lo­pank­ki­tu­kea pan­keil­le ja siir­si mak­sut val­tiol­ta edun saajille.

    Täl­lai­set maku­jen vas­tuu­muu­tok­set eivät näy indek­sis­sä, joten pie­ni­tu­lois­ten koh­da­lal indek­si ei pidä paikkaansa

  106. Osmo Soi­nin­vaa­ra: DHL aina­kin toi­mit­taa paketteja.

    Ja Ups.
    Jos­kus oli myös fil­la­ri­lä­het­te­jä. En tie­dä nykytilasta.
    Ja jos ei puhu­ta kotio­ves­ta niin R‑kioski ja Mat­ka­huol­to siir­te­le­vät paket­te­ja myös.

  107. Lii­an van­ha: Suo­mes­sa kil­pai­lun rajoi­tuk­set pois­tet­tiin jo vuon­na 1991.

    Ei kai sen­tään. Pos­ti­pal­ve­lu­di­rek­tii­vin ja uuden pos­ti­lain (voi­maan 1.6.2011) mukai­ses­ti pos­tin­ja­ke­lua on halun­nut har­joit­taa Itel­lan lisäk­si kak­si yri­tys­tä, jot­ka ovat hake­neet ja saa­neet toi­mi­lu­van (Ilves-jake­lu ja Esan kir­ja­pai­no). Kum­pi­kin on sano­ma­leh­tien jaka­jia. Toi­mi­lu­vat on myön­net­ty vuo­si­na 2012 ja 2013.

    Kum­pi­kin yri­tys sai toi­mi­lu­paan­sa val­tio­neu­vos­ton käsit­te­lys­sä sel­lai­sia ehto­ja, jot­ka eivät nii­tä miel­lyt­tä­neet. Asiat lie­ne­vät edel­leen kes­ken KHO:ssa.

    Mark­ki­na on siis avat­tu kil­pai­lul­le, mut­ta kil­pai­lu ei ole kovin vapaa­ta. Pos­ti­la­ki aset­taa nipun ehto­ja, ja toi­mi­lu­paa hae­taan val­tio­neu­vos­tol­ta. Lupa­kä­sit­te­lys­sä asian­tun­ti­joi­na käy­te­tään niin kil­pai­li­joi­ta kuin ammat­ti­liit­to­ja­kin. Esi­mer­kik­si Kil­pai­lu­vi­ras­to omas­sa lausun­nos­saan oli sitä miel­tä, että hal­li­tuk­sen toi­min­ta ei ole ollut kil­pai­lua edistävää.

    Ole­tet­ta­vaa on, että jos Esan ja Ilveen ehdot muut­tu­vat KHO:ssa, yrit­tä­jiä tulee alal­le lisää. Jos­sei, kukaan ei läh­de teke­mään. Vas­ta-argu­ment­ti vapau­del­le on ker­man­kuo­rin­ta. Jos kui­ten­kin sel­lais­ta ter­miä tar­vit­see käyt­tää, se ker­too ristisubventiosta.

    Ja siis tämä kos­kee nime­no­maan kir­jei­tä. Paket­tia­la on vapaam­pi, ja siel­lä onkin monen­lai­sia toimijoita.

  108. ano­nyy­mi:
    Ajat­te­lin lähin­nä 80-luvul­la tms., jol­loin pos­ti jaet­tiin käsit­tääk­se­ni syr­jä­seu­duil­la­kin kotio­ven pos­ti­luuk­kuun, en suin­kaan ajal­ta ennen polttomoottoriautoa.

    Syr­jä­seu­dul­la pos­ti haet­tiin kyl­lä pos­ti­laa­ti­kos­ta 80-luvul­la­kin. Ehkä nuo muu­tok­set ovat olleet suu­rem­pia kau­pun­geis­sa, jois­sa oviin ei enää raken­ne­ta pos­ti­luuk­kua. (Toi­saal­ta tun­tuu ole­van näp­pä­räm­pää­kin, että pos­ti­laa­tik­ko ja pape­ri­ros­kis ovat lähekkäin.)

    Vuon­na 1985 pos­ti­mak­su oli 1,50 mk eli nyky­ra­has­sa noin 50 snt. Hal­vem­pi siis kuin nyky­ään, jos­kin ansio­ta­soon ver­rat­tu­na kal­liim­pi kuin nyky­ään. Vuon­na 1975 pos­ti­kort­ti tai­si men­nä 60 pen­nil­lä, nyky­ra­has­sa myös noin 50 snt. Kir­je­mak­su oli kui­ten­kin korkeampi.

    Vuon­na 1963 ehiö­pos­ti­kor­tis­sa oli 25 pen­nin merk­ki, nyky­ra­has­sa taas noin 50 snt.

    Pahoit­te­len tie­don­jy­väs­ten vai­ke­aa yhteis­mi­tal­li­suut­ta. En löy­tä­nyt mis­tään hel­pos­ta läh­tees­tä koti­maan kir­je­mak­sun kehi­tys­tä, joten van­hem­mat luvut ovat pos­ti­kor­teis­ta. Lisäk­si on syy­tä huo­ma­ta, että nykyi­sel­lä 1. luo­kan mer­kil­lä kir­je menee mihin hyvän­sä maa­il­mas­sa, aikai­sem­min mak­su riip­pui kohdemaasta.

    Sitä en kiis­tä, ettei­kö pos­tin kir­je­pal­ve­lu oli­si hei­ken­ty­nyt. Mut­ta niin on sen hin­ta­kin ver­rat­tu­na ansiotasoon.

  109. Kyl­lä­hän tek­nii­kan kehi­tys vai raken­ne­muu­tos­ko se on vai­kut­ta­nut. Mie­les­tä­ni Pos­tin ja Telen his­to­ria osoit­taa tyy­pil­li­sen kehi­tys­ku­lun. Ennen oli pos­ti­lai­tos tie­tääk­se­ni Suo­men suu­rin lai­tos hen­ki­lös­töl­tään. Työl­lis­tä­mis­vai­ku­tus oli huo­mat­ta­va. Aivan samoin oli puhe­lin­puo­lel­la. Mon­ta­ko pos­ti­kont­to­ria enää löy­tyy. Entä käsi­vä­lit­tei­siä puhelinkeskuksia.

    Eikä kehi­tys vie­lä ole lop­pu­nut. Itel­la kokee vie­lä ison sanee­rauk­sen tai lope­te­taan koko­naan. Kuka­pa enää kir­jei­tä lähet­te­lee. Puhe­lin siir­tyy vää­jää­mät­tö­mäs­ti lan­gat­to­maan tek­niik­kaan. Oli­si jo siir­ty­nyt, mut­ta syr­jä­seu­duil­le on olta­va myös puhe­li­nyh­tey­det, vaik­kei siel­lä ketään asuisikaan.

  110. Jos pal­ve­lun hin­ta/­laa­tu-suh­de on kui­ten­kin pysy­nyt sama­na, ihme­tyt­tää, mitä auto­ma­ti­saa­tiol­la ja ihmis­ten erot­ta­mi­sil­la on oikeas­taan saa­vu­tet­tu. Pelk­kä pal­ve­lu­ta­son lasku?
    Se, ettei paket­ti­kul­jet­ta­jil­la ole kir­jeen­kan­to­vel­voi­tet­ta eikä kai myös­kään toi­mi­tus­vel­voi­tet­ta syr­jä­seu­duil­le, kuu­los­taa aika koval­ta sub­ven­tiol­ta jul­ki­sen pal­ve­lun kustannuksella.

    1. Pos­ti­lä­he­tys­ten mää­rä on vähen­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti, mikä vähen­tää tulo­ja ja nos­taa yksik­kö­hin­to­ja. Sitä pait­si, jot­ta reaa­li­hin­ta pysyi­si ennal­laan, tuot­ta­vuu­den on nous­ta­va ylei­sen tuot­ta­vuu­den nousun tah­dis­sa. Muu­ten kus­tan­nus­ta­so seu­rai­si palk­kain­dek­siä hin­tain­dek­sin sijaan.

  111. Out­si­der:

    Puhe­lin siir­tyy vää­jää­mät­tö­mäs­ti lan­gat­to­maan tek­niik­kaan. Oli­si jo siir­ty­nyt, mut­ta syr­jä­seu­duil­le on olta­va myös puhe­li­nyh­tey­det, vaik­kei siel­lä ketään asuisikaan.

    Syr­jä­seu­dut eivät ole mikään hidas­te lan­gat­to­maan tek­niik­kaan siir­ty­mi­ses­sä, päinvastoin.
    Jos syr­jä­seu­dul­la tilaat puhe­li­nyh­tiöl­tä lan­ka­pu­he­lin­liit­ty­män, on suu­ri toden­nä­köi­syys, että sinul­le toi­mi­te­taan lan­gat­to­mal­la tek­nii­kal­la toteu­tet­tu lai­te. Kau­pun­gis­sa sen­tään vie­lä saa (jos halu­aa mak­saa yli­hin­taa) ostet­tua lan­gal­li­sen puhe­li­nyh­tey­den (toki sen­kin toteu­tus on usein valo­kui­tu-VoIP eikä perin­tei­nen kuparikaapeli).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.