Suomi öljyn jälkeen

Kolme insinööriä (?), Rauli Par­ta­nen, Har­ri Palo­heimo ja Heik­ki Waris ovat kir­joit­ta­neet yli 300-sivuisen tiiliskiv­en öljy­hui­pus­ta.  Siinä ker­ro­taan, että hal­van öljyn aika on ohi ja että siitä seu­raa kaikkea ikävää.

Kir­ja on todel­la ansiokas tietopaket­ti vähän kaikesta mikä liit­tyy öljyyn ja sen korvikkeisi­in. Kan­nat­taa lukea fak­to­jen takia, vaik­ka ei johtopäätök­sistä olisi samaa mieltä. Har­mi, ettei kir­jas­sa ole selkeäm­pää jäsen­nys­tä ja/tai hakemis­toa, kos­ka arvokas­ta tietoa on han­kala löytää, jos ei muista, mis­sä tarkalleen käsitelti­in asi­aa, johon halu­aisi vielä pala­ta. Halu­an korostaa kir­jan ansioi­ta, kos­ka seu­raavas­sa keski­tyn niihin kohti­in, joista olen eri mieltä.

Olen suh­tau­tunut Peak Oil ‑teo­ri­aan vähän skep­tis­es­ti. Per­in­teinen öljy käy vähi­in, mut­ta öljyn kaltaista tuotet­ta voidaan tehdä hyvin muus­ta fos­si­ilis­es­ta polt­toaineesta, sekä kivi­hi­ilestä että esimerkik­si öljy­hiekas­ta. Se on kallista, mut­ta aika korkeat verot liiken­nepolt­toainei­den kulu­tus on kestänyt. Ilmake­hän tässä käy huonos­ti, kos­ka kivi­hi­ilestä teh­dyn men­ove­den päästöt ovat kaksinker­taiset raakaöljys­tä tehtyyn nähden.

Kir­ja sai min­ut ymmärtämään parem­min öljyn lop­pumis­es­ta varoit­tele­via. Kon­ven­tion­aalisen öljyn tuotan­to on jo kään­tynyt lasku­un, mut­ta vajaus­ta peit­etään nyt ei-kon­ven­tion­aal­isil­la. Nuo ei-kon­ven­tion­aaliset ovat huo­mat­ta­van kalli­ita. Sik­si öljyn hin­ta ei voi laskea – se osa tuotan­nos­ta putoaisi pois. Syn­tyy val­taisa rahavir­ta, joka kir­joit­ta­jien mukaan painaa ja on jo painanut teol­lisu­us­maid­en taloudet lamaan.

Ymmärtääk­seni kukaan kir­joit­ta­jista ei ole talousti­eteil­i­jä, ja sen huo­maa. Kir­jan ensim­mäi­nen otsikko on ”Ilman öljyä ei ole teol­lista yhteiskun­taa”. Ostan väit­teen, että öljyl­lä oli keskeinen rooli teol­lis­tuneen yhteiskun­nan syn­nyssä, mut­ta noin deter­min­is­tistä väitet­tä en allekir­joi­ta. Siitä, että men­neisyy­dessä, kun öljyä on ollut run­saasti tar­jol­la, taloudelli­nen kasvu on lisän­nyt suo­ravi­ivais­es­ti öljyn kysyn­tää, ei voi johtaa, että sama toimisi toisin päin;  että kun öljyn tar­jon­ta las­kee, se vetäisi taloudel­lisen automaat­tis­es­ti tuotan­non alas. Todis­teek­si ei kel­paa edes se, että öljyn kulu­tus kyl­lä vai­htelee suh­dan­nevai­htelun tahdis­sa: kun taloudet pyörät – samal­la talouden rak­en­teel­la — pyörivät vin­hem­min, ener­giaa ja siis myös öljyä kuluu enem­män ja päin­vas­toin. Kausali­teetin ei tarvitse toimia toisin päin, eri­tyis­es­ti ei pitkäl­lä aikavälil­lä. Taloudel­lisen toimin­nan ei tarvitse pienen­tyä samas­sa suh­teessa öljyn tar­jon­nan kanssa, kos­ka talous voi sopeu­tua jos tarvit­see. Ennen ei ole sopeu­tunut, kun ei ole tarvin­nut. Ja onhan Suomenkin talouden öljyri­ip­pu­vu­us pienen­tynyt voimakkaasti 1970-luvun öljykri­isien jälkeen.

Tähän olen tör­män­nyt ennenkin. Insinöörit ajat­tel­e­vat kansan­talout­ta liiak­si kiin­tei­den panos-tuo­to­sker­roin­ten kaut­ta. Kuin­ka paljon mak­saa tuot­taa vuon­na 2020 saman­lainen kulu­tusko­ri kuin tuotet­ti­in vuon­na 2010. Talousti­eteil­i­jä kysyy, kuin­ka paljon mak­saa tuot­taa kulut­ta­jille yhtä hyvä kulu­tusko­ri, joka voi olla sisäl­löltään eri­lainen. Jos ener­giaval­taiset tuot­teet kallis­tu­vat ja työ­val­taiset suh­teessa halpenevat, kulut­ta­ja sopeut­taa kulu­tusko­ri­aan niin, että yhtä hyvään elin­ta­soon menee olen­nais­es­ti vähem­män energiaa.

Tämä ero näkyi aikanaan laske­mis­sa, kuin­ka paljon teol­lisu­us­maid­en sopeu­tu­mi­nen vähähi­iliseen talouteen mak­saa kansan­talouk­sille. Insinööri­a­jat­telul­la päästään tähti­ti­eteel­lisi­in lukui­hin, kun taas talousti­eteil­i­jä Nicholas Stern arvioi kus­tan­nuk­set mur­to-osak­si tästä. Hän käyt­ti real­is­tisia hin­ta­jous­to­ja kysyn­nässä ja sai tulok­sek­si, että talous taipuu vähähi­il­isyy­teen aika hel­posti. (Sit­tem­min hän on toden­nut, että viivyt­te­lyn takia vaa­di­taan nyt paljon nopeam­paa muu­tos­ta ja siten kovem­pia toimia, mut­ta se on eri asia.)

Sen sijaan vakavasti tulee suh­tau­tua kir­joit­ta­jien argu­ment­ti­in, jon­ka mukaan öljyn tar­jon­nan muu­tos tulee liian nopeasti ja sen takia sopeu­tu­mi­nen voi olla tuskallista. Lyhyel­lä aikavälil­lä sekä öljyn kysyn­tä että sen tar­jon­ta on kovin jous­tam­a­ton­ta. Korkeakaan öljyn hin­ta ei houkut­tele nopeasti lisää tar­jon­taa eikä leikkaa myöskään kysyn­tää. Sik­si öljyn hin­ta vai­htelee niin rajusti. Sel­l­ainen voi tuot­taa ikäviä häir­iöitä maail­man­talouteen. Tämän allekir­joi­tan. Kir­joit­ta­jien mukaan suun­nitel­tu öljyn tuotan­to ja suun­nitel­tu öljyn kulu­tus ovat pahasti ris­tiri­idas­sa keskenään tämän vuosikymme­nen puo­livälis­sä, jol­loin siis ben­sas­ta saa varautua mak­samaan selvästi enem­män. Jos täl­lainen tieto on riidat­tomana ole­mas­sa, sen pitäisi näkyä johdan­nais­markki­noil­la jo nyt.

Mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä sekä kysyn­tä että tar­jon­ta jous­ta­vat. Tehdään­hän Kanadas­sa nyt öljy­hiekas­ta öljyn kaltaista valmis­tet­ta juuri öljyn korkean hin­nan innoit­ta­mana. Per­in­teisen öljyn tuotan­non lasku on kor­vau­tunut ei-kon­ven­tion­aalisel­la öljyl­lä, mut­ta ei tuotan­toa tietysti paris­sa viikos­sa ponkaista. Yhdys­val­lois­sa ben­si­iniä ei ole verotet­tu, Euroopas­sa on. Ben­si­inin kulu­tus henkeä kohden on Yhdys­val­lois­sa paljon suurem­pi, kos­ka hal­pa ben­sa on päässyt vuosikym­menten aikana vaikut­ta­maan kaik­keen moot­tor­eista kaupunkirakenteeseen.

Suuria rahavir­to­ja öljyn hin­nan nousu aiheut­taa, mut­ta nämä rahat eivät ole maail­man­taloud­es­ta pois. Öljyn­tuot­ta­ja­maat lisäävät omaa kulu­tus­taan ja siten tuon­tia, mikä tuo rahat takaisin. Tai sit­ten ne tule­vat takaisin lain­oina. Tuskin öljyn­tuot­ta­ja­maat kaiva­vat rahat autiomaan hiekkaan. (Tai jos kaivaisi­vat, sil­loin sitä vain painet­taisi­in lisää.) Nopea muu­tos vaatii tietysti vaikeam­paa sopeu­tu­mista kuin yhtä iso muu­tos hitaammin.

Maail­man­talouden epä­vakaisu­us johtuu val­tavista veloista ja saatavista. Suurelta osin tämä johtuu nou­se­vien teol­lisu­us­maid­en vai­h­to­ta­sei­den yli­jäämistä, mut­ta toki öljy­tu­loil­la on tähän oma osuuten­sa. Voi aiheut­taa teol­lisu­us­mais­sa vai­h­to­taseen vajeen kaut­ta talouden lamaan­tu­mista, mut­ta sen pitäisi olla ohi menevä ongel­ma. Siis pitäisi, en tiedä onko. Nämä velka­kri­isit näyt­tävät olen sitkeitä laatuaan.

Mie­lenki­in­toinen varoi­tus sisäl­tyi maail­man ruokahuoltoon noin yleen­sä ja sen öljyri­ip­pu­vu­u­teen eri­tyis­es­ti. Tämä sai kir­joit­ta­jat puo­lus­ta­maan muun­to­geenisiä kasve­ja. Synkkää tek­stiä tältä osin, kos­ka en keksinyt vastaväitettä.

Haaveet kor­va­ta öljy uusi­u­tuvil­la ener­gialähteil­lä pan­ti­in numeroiden avul­la tehokkaasti oikeisi­in mit­ta­suhteisi­in. Eri­tyis­es­ti poltet­tavaa bio­mas­saa ei voisi mitenkään tuot­taa maail­mas­sa niin paljon, että se riit­täisi kor­vaa­man nykyisen öljynku­lu­tuk­sen tai edes puol­ta siitä. Kir­joit­ta­jien tapa argu­men­toi­da tuot­taa vahvo­ja asei­ta ydin­voimaa kannattaville.

Kan­nat­taa lukea ja eri­tyis­es­ti kan­nat­taa ostaa käsikir­jak­si hyl­lyyn, mut­ta johtopäätök­si­in on hyvä suh­tau­tua kriittisesti.

 

178 vastausta artikkeliin “Suomi öljyn jälkeen”

  1. Mie­lenki­in­toinen kir­ja, lukaisin sen kesälo­ma­l­la lävitse. Ehkä eniten ajatuk­sia herät­tänyt asia itseni kannal­ta oli oman elämän­ta­van peilaami­nen vähäöljy­istä(?) tule­vaisu­ut­ta vas­ten. Asunko / läm­mitänkö / työsken­te­lenkö niin että esim. ben­san hin­nan tuplaantues­sa val­it­se­mani elämän­ta­pa yhä toimisi? 

    Tot­takai osit­tain kor­vaavia teknolo­gioi­ta jne. tullee tar­jolle, mut­ta muut­ta­mi­nen isoon, öljyläm­mit­teiseen taloon sivukylille kauas palveluista ei tun­nu enää ihan redun­dan­teim­mal­ta ratkaisulta.

  2. En ole lukenut kir­jaa, mut­ta taidan han­kkia. Osmon kom­men­tit oli­vat eri­no­maisia, eikä niihin sinän­sä tarvitse lukea ko. kir­jaa, vaan ne kuvas­ta­vat sinän­sä min­un mielestäni hyvin nyky­istä öljys­tä rip­pu­vaa maail­maa. Sen ver­ran, että määrit­teekö tuottaja,kuluttaja vai joku muu instanssi hyvän elin­ta­son? Ihmisen lau­maom­i­naisu­udet (=viiteryh­mi­in vaikut­ta­mi­nen) tekevät asi­as­ta hie­man monimutkaisen.

  3. En ole lukenut kir­jaa, mut­ta taidan han­kkia. Osmon kom­men­tit oli­vat eri­no­maisia, eikä niihin sinän­sä tarvitse lukea ko. kir­jaa, vaan ne kuvas­ta­vat sinän­sä min­un mielestäni hyvin nyky­istä öljys­tä rip­pu­vaa maail­maa. Sen ver­ran, että määrit­teleekö tuottaja,kuluttaja vai joku muu instanssi hyvän elin­ta­son? Ihmisen lau­maom­i­naisu­udet (=viiteryh­mi­in vaikut­ta­mi­nen) tekevät asi­as­ta hie­man monimutkaisen.
    PS. Kaik­keen pitää ssuh­tau­tua avoimen kriittisesti.

  4. “Talousti­eteil­i­jä kysyy, kuin­ka paljon mak­saa tuot­taa kulut­ta­jille yhtä hyvä kulu­tusko­ri joka voi olla sisäl­löltään eri­lainen. Jos ener­giaval­taiset tuot­teet kallis­tu­vat ja työ­val­taiset suh­teessa halpenevat, kulut­ta­ja sopeut­taa kulu­tusko­ri­aan niin että yhtä hyvään elin­ta­soon menee olen­nais­es­ti vähem­män energiaa.”

    Kiin­nos­ta­va kir­joi­tus. Kiitos, mut­ta etkö tuos­sa ole­ta, että työvoimaval­taisen yhteiskun­nan tuot­tavu­us voi olla sama kuin konei­ta enem­män käyt­tävän? Ainakaan min­ulle ei ole mis­sään nimessä selvää, että se työvoimaval­taisem­pi yhteiskun­ta VOI tuot­taa yhtä hyvän kulu­tusko­rin. Esi­te­ol­li­sis­sa yhteiskun­nas­sa ja köy­hissä mais­sa nykyään tähän ei nimeno­maan ole kyet­ty. Jonkin ver­ran jous­toa var­masti voi olla ja ener­gian kulu­tus­ta voidaan siirtää maas­ta toiseen, mut­ta ener­gianku­lu­tuk­sel­la on var­mas­tikin ollut tärkeä rooli tuot­tavu­u­den kasvussa.

  5. Kir­jan ensim­mäi­nen otsikko on ”Ilman öljyä ei ole teol­lista yhteiskun­taa”. Ostan väit­teen, että öljyl­lä oli keskeinen rooli teol­lis­tuneen yhteiskun­nan syn­nyssä, mut­ta noin deter­min­is­tistä väitet­tä en allekirjoita.

    Kyl­lä se on ihan pätevä väit­tämä, jos öljyn lop­pumiseen ei sopeudu­ta ajois­sa. Riip­puu tietysti myös siitä, mitä tarkoite­taan teol­lisel­la yhteiskun­nal­la. Jos tarkoite­taan sitä, että yhteiskun­ta kokon­aisu­udessaan on teolli­nen kuten nykyään, niin var­maankin pätee.

    Mie­lenki­in­toinen varoi­tus sisäl­tyi maail­man ruokahuoltoon noin yleen­sä ja sen öljyri­ip­pu­vu­u­teen eri­tyis­es­ti. Tämä sai kir­joit­ta­jat puo­lus­ta­maan muun­to­geenisiä kasveja.

    Tarkoite­taanko tässä lan­noit­tei­ta? Koneet saa kyl­lä riit­tävässä laa­ju­udessa pyörimään, jos ener­giantuotan­to riittää.

    Kyl­lä muun­to­geenisil­läkin raja tulee vas­taan maaperän köy­htyessä ja jos yhä enem­män niil­lä siitä irti revitään. Jos sopeu­tu­mista ei tehdä etukä­teen, geen­imuun­nel­lun maat­alouden ylläpi­to itsessäänkin käy vaikeak­si öljyn loppuessa.

    Mitenkäs riit­täisi tuhkas­ta, bio­jät­teestä ja viemäreistä koos­t­u­va lannoitetuotanto?

  6. Taas mie­lenki­in­toinen ana­lyysi, mut­ta sotke­taan vähän asiaa:

    Uusin The Econ­o­mist veikkaa, että myös öljyn globaali kysyn­tä on piakkoin hui­puss­san, rikkaissa mais­sa se oli sitä jo v. 2005. Perusteluina ovat laa­jamit­tainen siir­tymä öljys­tä kaa­su­un, ajoneu­vo- ja moot­toritekni­ikan kehi­tys sekä ener­giate­hokku­ut­ta suo­si­vat hallinnol­liset toimet niin kehit­tyneis­sä kuin kehit­tyvis­säkin maissa.

    Artikke­lin nimi on kuvaavasti “Super­ma­jordäm­merung”, sil­lä lehti ennus­taa kysyn­nän muu­tok­ses­ta koitu­van kovia muu­to­spainei­ta niin öljy­fir­moille kuin öljyn tuottajamaille.

  7. Taas ker­ran puh­das­ta “vihreää” litur­giaa jol­la ei ole tietenkään fak­to­jen kanssa mitään tekemistä:

    “Nuo ei-kon­ven­tion­aaliset ovat huo­mat­ta­van kalli­ita. Sik­si öljyn hin­ta ei voi laskea – se osa tuotan­nos­ta putoaisi pois.”

    Todel­lisu­udessa USAn öljy­hiek­ka- ja liuske­varat rom­ah­dut­ta­vat ja ovat jo rom­man­neet siel­lä ener­gian hin­nan ja sik­si jopa osmo itse on vaat­in­ut hie­man aiem­min TULLEJA jot­ta tämä etu poistuisi: 

    http://www.soininvaara.fi/2013/03/11/hiilitullit/

    Mis­tä tahansa hiilivedys­tä voidaan valmis­taa edullis­es­ti ben­si­i­ni tai diesel­moot­tor­eille sopi­vaa polttoainetta:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Liuskekaasu

    Eli neljä­sosa edullisen maakaa­sun nin­nas­ta ja hin­ta vain laskee..

    1. Kir­jas­sa ennuste­taan, että tämä liuskekaasu/öljy ei tule jatkos­sa ole­maan kovin hal­paa. On nyt, mut­ta nyt hyö­dyn­netään help­po­ja esi­in­tymiä ja lop­ut ovat kalli­impia. En osaa ottaa kan­taa tai väit­täisin jopa että jos näin olisi, se näky­isi johdan­nais­ten hinnoissa.
      Esi­tyk­sel­läni hiil­i­t­ulleista taas ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.

  8. Luke­mat­ta kir­jaa tulee mieleen joitakin nyky­isiä reunaehtoja.
    Lentoli­ikenne ja raskas rekkali­ikenne ovat täysin öljyn varas­sa. Samoin lai­vat. Yleen­säkin kaik­ki raskaam­mat työkoneet kuten trak­torit käyvät öljyl­lä. Ain­oas­taan henkilöau­toi­hin on nyky­isin mah­dol­lista saa­da ener­gia sähköstä ja sekin erit­täin kallista ja sopii vain lyhy­isi­in paikallisajoihin.

    Öljyn käyt­tö asun­to­jen läm­mi­tyk­seen on kor­vat­tavis­sa muil­la energiamuodoilla.

    Mielestäni öljyn käyt­tö raa­ka-aineena tullee tärkeysjärjestyk­seesä ohit­ta­maan kaiken muun.

  9. Out­sider: Lentoli­ikenne ja raskas rekkali­ikenne ovat täysin öljyn varas­sa. Samoin laivat.

    Eikös hiilivetyjä saa valmis­tet­tua vedys­tä tai ainakin mädät­tämäl­lä? Vetyä saa elek­trolyysil­lä vedestä ja vety kai peri­aat­teessa toimii sel­l­aise­naankin, vaik­ka varas­toin­ti ja polt­toainesäil­iöt ovat ongel­mallisia. Ener­giaa­han se vaatii eli hal­paa se ei ole, mut­ta ainakaan koko infra ei romahda.

  10. Jos ei ilmas­to muu­tu, niin ainakin öljy lop­puu? 😀 USA on sat­san­nut nyt jonkin aikaa biopolt­ton­este­tutkimuk­seen kunol­la. Syynä on ollut tarve saa­da amerikkalainen sotakone riip­pumat­tomak­si tuon­tiöljys­tä. Tutkimuk­sen tulos jo tässä vai­heessa on se, että öljyn lop­pumisel­la ei ole teknistä merk­i­tys­tä polt­ton­estei­den saatavuuteen.

    Haas­teet syn­tyvät lähin­nä öljys­tä muiden kuin polt­toainei­den raa­ka-aineena. Voitelu­aine- ja muovi­raa­ka-aineena tarvi­taan vielä öljyä. Tilanne kyl­lä muut­tuu, kun tun­nis­te­taan tarve tuoteke­hi­tyk­seen. Huvit­tavaa, miten Yhdys­val­tain (soti­las-) tekn­lo­gian vahvu­us yhä tuot­taa ratkaisu­ja, jot­ka aut­ta­vat lop­ul­ta koko maailmaa. 🙂

  11. Hei,

    jonkin­laise­na yleisen tason kom­ment­ti­na tähän aiheeseen:

    Ihmiskun­nan hyv­in­voin­ti ei kaadu fos­si­ilisen ener­gian lop­pumiseen ja kallistumiseen.
    Se on riip­pu­vainen seu­raav­ista asioista:
    — arvot, tarvi­taan yhteiset
    — hallinto, tarvi­taan hyvä ja globaali hallinto, jol­la val­taa on järkevästi hajautet­tu paikallisille tasoille
    — tieteen ja kansan­talouden ymmär­rys päät­täjien tasolla

    Viimek­si mainit­tu puut­tuu täl­lä het­kel­lä pahasti, todis­teena mm. Suomen talous­poli­ti­ikan hoito. Siinä sor­rut­ti­in elvyt­tämät­tömyy­den syn­ti­in, sor­rut­ti­in ostovoiman leikkaamiseen (mm. alv-koro­tus vuo­den alus­sa), sor­rut­ti­in tuotan­non lais­sez-faire val­ut­tamiseen ulko­maille (Kemi­ran lan­noite­varo­jen myyn­ti, ris­teil­i­jäti­lauk­sen menet­tämi­nen), sor­rut­ti­in met­sä- ja met­al­li­te­ol­lisu­u­den näivet­tämiseen, sor­rut­ti­in alko­holin kulu­tuk­sen kas­vat­tamiseen, sor­rut­ti­in har­maaseen talouteen, julk­ista kulu­tus­ta leikat­ti­in väärästä päästä, sieltä mikä olisi tukenut ihmis­ten ter­veyt­tä, jak­samista ja tur­val­lisu­ut­ta, kun toisaal­ta lisää rahaa kaadet­ti­in tehot­tomaan johto­por­taaseen, sor­rut­ti­in yrit­täjyy­den ja työn­teon kan­nustin­loukkui­hin, sor­rut­ti­in infra­struk­tu­urin rapaut­tamiseen, sor­rut­ti­in järkevän kaupunki­rak­en­teen rak­en­ta­mat­to­muu­teen, sor­rut­ti­in järke­vien liiken­nein­vestoin­tien tekemät­tömyy­teen, sor­rut­ti­in siihen ettei men­ty kas­vavaan uusi­u­tu­van ener­gian teol­lisu­u­teen ajois­sa mukaan, sor­rut­ti­in tulo­ero­jen kas­vat­tamiseen ja asumiskus­tan­nusten karkaamiseen. Sor­rut­ti­in huuhaat­alousti­eteeseen. Kaik­ki nuo ovat olleet kansan­talouden kannal­ta haitallisia, ja yhdessä muu­ta­man muun kanssa ovat johta­neet nykyti­lanteeseen näis­sä globaalin talouskri­isin ja Euroopan kri­isin puitteissa.

    Mitä sit­ten tulee tuo­hon öljyn, fos­si­ilisen ener­gian, ener­gian ylipään­sä ja teol­lisen yhteiskun­nan väliseen suh­teeseen, niin koko ihmiskun­nan tasol­la kri­it­tiset koh­dat ovat:
    — ener­gian siirto
    — ener­gian varastointi
    — energiatehokkuus
    — globaalien muu­tosten jous­ta­va hallinta

    Globaalil­la tasol­la ei ole mis­sään kohdas­sa ylit­sepääsemätön­tä teknistä ongel­maa. Ongel­mat ovat lähin­nä luon­teeltaan hallinnollisia.

    Tekniset ratkaisut ovat ole­mas­sa. Toden­näköis­es­ti elämme tilanteessa, jos­sa liiken­nepolt­toaineet pysyvät melko kalli­ina lähivu­osi­na. Lisäk­si voi tul­la äkil­lisiä shokke­ja, kuten hir­mumyrsky Kat­ri­na vuon­na 2005. Nämä eivät kuitenkaan kaa­da sys­teemiä, vain mega­lu­okan katas­tro­fit tai huonot poli­itikot voivat sen tehdä.

  12. Out­sider: Mielestäni öljyn käyt­tö raa­ka-aineena tullee tärkeysjärjestyk­seesä ohit­ta­maan kaiken muun.

    Tätä eräät näk­i­jät ennus­ti­vat jo 50 vuot­ta sit­ten. Öljyssä luon­to on kom­bi­noin­ut atom­e­ja hyvin monipuoliseen jatko­jalostuk­seen sopiviksi suurik­si molekyyleik­si. Tarvi­taan huikeat määrät ener­giaa, jos samaan väl­i­t­u­lok­seen halu­taan päästä uud­estaan alka­en atom­eista, vrt. kivihiilibensiini.

    Tuo Econ­o­mistin artikke­li oli yksi lohdullisim­mista viimeaikai­sista ana­lyy­sei­ta, sil­lä sen voi tulki­ta real­is­tisen poli­ti­ikan voitok­si: Jos hallinno­li­nen ohjaus onnis­tuu, insinöörit kyl­lä kek­sivät (teknil­lisä) päämääriä palvele­via teknil­lisiä ratkaisuja.

  13. “Kuin­ka paljon mak­saa tuot­taa vuon­na 2020 saman­lainen kulu­tusko­ri kuin tuotet­ti­in vuon­na 2010. Talousti­eteil­i­jä kysyy, kuin­ka paljon mak­saa tuot­taa kulut­ta­jille yhtä hyvä kulu­tusko­ri joka voi olla sisäl­löltään eri­lainen. Jos ener­giaval­taiset tuot­teet kallis­tu­vat ja työ­val­taiset suh­teessa halpenevat, kulut­ta­ja sopeut­taa kulu­tusko­ri­aan niin että yhtä hyvään elin­ta­soon menee olen­nais­es­ti vähem­män energiaa.”

    Kulu­tusko­rin tekemiseen meni vähem­män ener­giaa vuon­na 1990 (kori A) kuin vuon­na 2000 (kori B). Talouden koon myötä ener­gianku­lu­tuskin on kas­vanut. Fysi­ikan lake­ja rikko­mat­ta voidaan korista B muo­dostaa (ainakin teo­ri­as­sa) kori A, sil­lä ener­giaa riit­tää siihen, mut­ta ei koskaan toisin päin sil­lä pienem­mästä ener­gia­sisäl­löstä ei saa mil­lään suurem­paa. Eikö tästä seu­raa, että kulut­ta­ja arvostaa aina enem­män koria B kuin A? Elin­ta­so lie­nee korkeampi sil­loin kun valin­nan­va­pauk­sia on enemmän?

    Toki voidaan sanoa, että aina voidaan oppia tekemään kulu­tusko­ri pienem­mäl­lä ener­gial­la, mut­ta tämä on erit­täin teo­reet­tista. Resurssien laatu heiken­tyy koko ajan, mut­ta niiden hyö­dyn­tämiseen käytet­ty­jen tekni­ikoiden paran­tu­mises­sa val­lit­see sekä alene­va rajahyö­ty että ter­mo­dy­nami­ikan aset­ta­mat rajat. Esimerkik­si voimalaitosten hyö­ty­suhtei­den paran­t­a­mi­nen on koko ajan kalli­im­paa per “yksikkö”.

    Tähän voi joku tode­ta, että resurssit voidaan aina kor­va­ta toisel­la. Niin voidaankin, mut­ta koet­takaa­pa kek­siä joku parem­pi tai edes yhtä hyvä ener­gian­lähde kuin maaöljy, joka kat­taa läh­es kol­man­nek­sen maail­man energiantarpeesta?

    Talousti­etelijöi­den suuri trage­dia on se, että he ymmärtävät alenevan rajahyö­dyn mikro­ta­sol­la, mut­ta har­va on poht­in­ut sen vaiku­tus­ta suurem­mas­sa mit­takaavas­sa maail­man talouskasvu­un. Esimerkik­si Aus­tralian kivi­hi­ili- ja rautae­si­in­tymien laatu on heiken­tynyt suurin piirtein sitä mukaa kuin niiden louhimisen teknolo­gia on kehit­tynyt, joten kus­tan­nuk­set ovat pysyneet suurin piirtein kuris­sa — tois­taisek­si. Teknolo­gian kehit­tymi­nen hidas­tuu ajan myötä (alenevan rajahyö­dyn myötä) väistämät­tä, mut­ta min­er­aaliesi­in­tymien heiken­tymi­nen sen kuin jatkuu vain. Tämä näkyy jo öljyn hin­nas­sa. Ja kos­ka min­er­aaliesi­in­tymät heiken­tyvät koko ajan, niin niiden hyö­dyn­tämiseen tarvi­taan enem­män ener­giaa, jos­ta meille siis on jo tul­lut niukku­ut­ta ja tulee enem­män tule­vaisu­udessa? Yhtälö on haastava. 

    On tot­ta, että ben­si­iniä on voitu verot­taa run­saasti. Tämä ei toteudu ikuis­es­ti, sil­lä ener­giantakaisin­mak­suk­er­toimen (EROEI) pienen­tyessä on aina vähem­män yli­jäämää, jota verot­taa. Penn­syl­van­ian ja Tek­sasin öljyn EROEI 0li yli 100, mut­ta Kanadan ter­vahiekan luokkaa 4. Maanvil­jeli­jältä, joka tuot­taa 20 jyvää kyl­vettyä kohti, voi huo­let­ta verot­taa viisi jyvää. Yritäpä verot­taa viisi jyvää vil­jeli­jältä, jon­ka “EROEI” on neljä. Tuo EROEI oli kan­sain­välis­es­ti öljyl­lä keskimäärin 30 vielä 1970-luvul­la, mut­ta enää 8–11 (Charles Hallin, joka kehit­ti tuon mit­tarin, mukaan). Nykyi­nen öljyyn perus­tu­va infra­stru­uri, mukaan lukien asfalt­ti­ti­et, vaatii Hallin mukaan EROEI-arvon noin 5–6. Kun EROEI las­kee, niin yhä suurem­pi osa yhteiskun­tien panok­ses­ta pitää lait­taa ener­giaan, jol­loin vas­taavasti se on jostain muual­ta pois.

    Hal­van öljyn tuotan­to­huip­pu oli jo, siitä ei ole epäilystäkään. Kivi­hi­ilestä tehdy­il­lä nestemäisil­lä polt­toaineil­la ei tule ole­maan suur­ta roo­lia, sil­lä kuten Osmo tote­si, hyö­ty­suhde on huono eikä hyvälaa­tu­ista kivi­hi­iltäkään riitä ikuis­es­ti. Mikä tahansa kivi­hi­ili ei pros­es­si­in kel­paa. Kivi­hi­ilessä on vain vähän vetyä, joten siitä voidaan tehdä hiilivetyjä vain käyt­tämäl­lä paljon ener­giaa — eli kulut­ta­mal­la kivi­hi­iltä run­saasti. Lisäk­si teknolo­gia on kaikkea muu­ta kuin yksinker­taista, joten ei laitok­sia saa­da kovin nopeasti raken­net­tua, mikä on ympäristö­vaiku­tusten kannal­ta hyvä, mut­ta tule­van talouskasvun kannal­ta huono asia.

    Olen kir­joit­tanut liuske­hy­pestä täällä:

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/05/29/teknologinen-kehitys-haviaa-kilpailussa-geologialle/#.UgPPKJJSiAg

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/03/liuskeoljykuplan-todellinen-luonne-paljastunut/#.UgPPLZJSiAg

    Suo­mi öljyn jäl­keen ‑kir­jan kir­joit­ta­jat ovat uskoak­seni oike­as­sa tuon liuske-ener­gian nopean kallis­tu­misen suh­teen ja johdan­nais­markki­nat väärässä. Viral­lista dataa on vain vähän tar­jol­la ja tilanne on vielä niin uusi, että lop­ullisia johtopäätök­siä ei voi vielä tehdä.

  14. Out­sider: Mielestäni öljyn käyt­tö raa­ka-aineena tullee tärkeysjärjestyk­seesä ohit­ta­maan kaiken muun.

    Tätä eräät näk­i­jät ennus­ti­vat jo 50 vuot­ta sit­ten. Öljyssä luon­to on kom­bi­noin­ut atom­e­ja hyvin monipuoliseen jatko­jalostuk­seen sopiviksi suurik­si molekyyleik­si. Tarvi­taan huikeat määrät ener­giaa, jos samaan väl­i­t­u­lok­seen halu­taan päästä uud­estaan alka­en atom­eista, vrt. kivihiilibensiini.

    Tuo Econ­o­mistin artikke­li oli yksi lohdullisim­mista viimeaikai­sista ana­lyy­sei­ta, sil­lä sen voi tulki­ta real­is­tisen poli­ti­ikan voitok­si: Jos hallinno­li­nen ohjaus onnis­tuu, insinöörit kyl­lä kek­sivät (teknil­lisiä) päämääriä palvele­via teknil­lisiä ratkaisuja.

  15. Jos ener­giaval­taiset tuot­teet kallis­tu­vat ja työ­val­taiset suh­teessa halpenevat, kulut­ta­ja sopeut­taa kulu­tusko­ri­aan niin että yhtä hyvään elin­ta­soon menee olen­nais­es­ti vähem­män energiaa. 

    Pitää vähän puo­lus­tel­la insinööri­a­jat­telua. Työn osu­us on tuotan­nos­ta on hyvin rajoitet­tu voimavara eikä sen kas­vat­ta­mi­nen voi kor­va­ta kuin osan hyvästä elin­ta­sos­ta. Teol­lisu­us­maid­en palvelusek­tori kulut­taa myös yllät­tävän paljon energiaa. 

    Jos lisätään työn osu­ut­ta, absolu­ut­ti­nen raja tulee vas­taan kun työn­tek­i­jä vai­h­taa 40 tun­tisen työvi­ikkon­sa toisen työn­tek­i­jän 40 tun­ti­in. Tämä on tietysti äärim­mäi­nen yksinker­tais­tus, mut­ta siinä on vin­ha perä. Kehit­tyvät maat määrävät ener­gian kulu­tuk­sen kasvus­ta. Ener­gian osu­ut­ta tuotan­nos­ta kas­vavis­sa talouk­sis­sa ei voi kor­va­ta työn määrää lisäämäl­lä kos­ka näis­sä mais­sa työn osu­us on jo erit­täin suuri. 

    mm. Jääkaap­pi, pesukone, juok­se­va vesi ja sähköt lisäävät val­tavasti hyv­in­voin­tia ja niiden han­kki­mat­ta jät­tämi­nen huonon­taa sitä.

    1. taPio
      Tai­dat olla insinööri.
      Jateaan kulu­tus vaik­ka karkeasti tavaroi­hin ja palvelui­hin. Joidenkin elin­ta­so on sitä, että las­ten­huoneessa on sadoit­tain lelu­ja ja tois­t­en sitä, että syödään hyvin kort­telin laat­u­rav­in­to­las­sa. Kulu­tusko­rin muu­to­son sitä, että eri­lais­es­ta mate­ri­aalis­es­ta roin­s­ta siir­ry­tään kor­fkealaa­tu­isi­in palvelui­hin. Jos ajat­telee, että elin­ta­so on yhä enem­män roinaa, sillin ei tietenkään voi tehdä oikein mitään.

  16. Ana­ly­y­sis­sa on mielestäni ainakin kolme selkeää heikkoutta:

    1. Kaa­sua ei maini­ta lainkaan, vaik­ka nimeno­maan kaa­sun ase­ma lie­nee tule­vaisu­udessa keskeinen.

    2. Teknolo­gioiden kehit­tymi­nen ei juuri tun­nu vaikut­ta­van ske­naar­ioarvioi­hin, esimerkik­si ei-kon­ven­tion­aal­is­ten hyö­dyn­net­tävyy­destä ja hinnasta.
    “Ener­gian” ja “työn” aset­ta­mi­nen vas­takkain sel­l­aise­naan on aika kyseenalaista ilman tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen huomioimista, ja pitäisi sik­si käsitel­lä rak­en­teel­lises­sa kon­tek­stis­saan, huomioiden jo meneil­lään ole­vat kehi­tysku­lut mm. robo­t­i­soi­tu­misen, mitkä voivat edel­lyt­tää merkit­tävää ener­gianku­lu­tus­ta. Mil­lainen on teolli­nen ja teknologi­nen maail­ma vuon­na 2040? Poh­di tätä ensin ja sen jäl­keen vas­ta tuo­ta jakoa, eikä toisinpäin.

    3. Stern­in käs­in­poim­i­tut ja lukuis­ten talous­tutk­i­joiden kyseenalais­ta­mat arviot ote­taan sel­l­aise­naan real­is­tisi­na. Oletko tuo­hon kri­ti­ikki­in tutus­tunut? Kri­ti­ikki­hän vaikut­ti Stern­i­in. Kri­ti­ikin joh­dos­ta hän kor­jasi arvion­sa 1% vuosit­tais­es­ta maail­man BKT:sta 2%:een. Kau­ni­ita tasaluku­ja. Ker­ro tämä esimerkik­si 40 vuodel­la, niin maail­man­talouden koos­sa on val­ta­va ero Stern­inkin kor­ja­tu­il­la luvuil­la. Cato-insti­tuutin vasti­neessa Stern­ille hin­ta Yhdys­val­to­jen taloudelle arvioiti­in 5–10% vuosit­tais­es­ta BKT:sta, ja korkeasti kehit­tynei­den maid­en pitäisi olla kyvykkäimpiä jous­ta­maan. Fos­si­il­i­sista vielä riip­pu­vaisem­mille maille kuten Intialle ja Kiinalle vaiku­tus voisi olla vielä dra­maat­tisem­pi. Voit tätä hah­mot­taa seu­raavasti: Ajat­tele, että men­emme ajas­sa 20 vuot­ta taak­sepäin ja maail­ma rupeaa laske­maan päästöjä rajusti. Mil­lainen olisi sil­loin Kiinan teolli­nen ja taloudelli­nen ase­ma tänäpäivänä, jos he eivät olisi voineet nykyisessä mitas­sa eri­tyis­es­ti hal­paan hiileen noja­ta val­tavas­sa raken­nus­bu­umis­saan? Se on Int­ian ja mon­en muun maan, ja vielä osin Kiinankin, tilanne tänäpäivänä. Mikä real­isti­nen ske­naario sin­ul­la on näille maille tarjota?
    Stern review:n wikipedia-artikke­lista ja sen keskusteluista pääsee alku­un, jos halu­aa tuo­ta Stern­in “real­is­mia” arvioi­da toiseen kertaan.

    *****

    Neljän­nek­si, tai oikeas­t­aan eril­lisek­si heikkoudek­si tek­isikin mieli tois­tonkin uhal­la maini­ta se, ettet ole käsit­tääk­seni täl­lä blogilla tai kir­jois­sasi koskaan tar­jon­nut kat­tavaa, luvuil­la todis­tel­tua hah­motel­maa siitä, miten sin­un mielestäsi CO2-päästöjä voitaisi­in poli­it­tis­es­ti eli taloudel­lis­es­ti real­is­tis­es­ti vähen­tää globaal­isti. Saaden Yhdys­val­lat, Kiinan ja muut mukaan pitkäl­lä aikavälillä. 

    Jos näet uusi­u­tu­vien mah­dol­lisu­udet kir­jan lukemisen jäl­keen entistä rajal­lisemp­ina, geen­imuun­telun läh­es väistämät­tömänä(?) ja ydin­voimaa puolta­vat argu­men­tit vahvoina, niin mik­si et kir­joit­taisi niitä poli­it­tisen kan­nan­oton muo­toon? “Kan­natan ydin­voimaa, geenimuuntelua…”

    Eikö ole todel­la ris­tiri­itaista, että toises­sa ketjus­sa jälleen “denial­isti-sanan” käyt­töön asti sortuen pidät uhkaa selvästi katas­tro­faalise­na, mut­ta et kuitenkaan niin katas­tro­faalise­na ilmeis­es­ti, että lait­taisit uhkan tor­ju­misen edel­lyt­tämien keino­jen (geen­imuun­telu, ydin­voima, kaa­su?) selkeän kan­nat­tamisen niiden kan­nat­tamis­es­ta puolueesi Van­dana Shi­va ‑siiv­en tahol­ta koitu­via sosi­aal­isia seu­raa­muk­sia arvokkaam­mak­si? Täl­lä het­kel­lä kysymys on ajanko­htainen Ran­skas­sa, jos­sa paikalliset ympäristöak­tivis­tit ja vasem­mis­to­laiset halu­aisi­vat kovasti Ran­skan, jos­sa on yksi län­si­maid­en alhaisimpia hiil­i­jalan­jälk­iä, aja­van jopa vuosikym­meniä etu­a­jas­sa alas run­saasti ydin­voimaansa ja kor­vaa­van sitä “uusi­u­tuvil­la”, joista esimerkik­si biopolt­toainei­den CO2-päästöt jo sinäl­lään ovat korkeampia, puut­tumat­ta siihen, että vai­h­toe­hdon hin­nan kohoami­nen aina las­kee real­is­mia ja jo paikallaan ole­van ja raken­netun ydin­voimalan tuot­ta­ma ener­gia on todel­la hal­paa ja päästötön­tä. Tosi­asi­as­sa osa alas aje­tus­ta ydin­voimas­ta tulisi kor­vau­tu­maan fos­si­il­isil­la, kuten on käymässä Sak­sas­sa ja Japanis­sa. Eli ole tässä kan­sain­vä­li­nen mielipi­de­vaikut­ta­ja, äläkä piiloudu sen kortin taakse, että Suomes­sa on näil­lä näkymin ydin­voimaa ihan riit­tämi­in rakenteilla.

    Tätä ris­tiri­itaa keino­jen ja uhkaku­van väite­tyn mit­talu­okan välil­lä en tule ikinä ymmärtämään niiden ilmeisen älykkäi­den ihmis­ten kohdal­la, jot­ka ovat olev­inaan ilmastonmuutos“katastrofista” huolestunei­ta. Enkä niitä ihmisiä, jot­ka ris­tiri­idan tiedosta­vat, mut­ta pitävät omaa sosi­aal­ista mukavu­ut­taan “katas­trofin” tor­jun­nan edesaut­tamista tärkeäm­pänä. Mik­si tuol­la asen­teel­la kenenkään pitäisi välit­tää asiasta?

    Öljyn säästämi­nen teol­lisu­u­den raa­ka-aineek­si on jo sinäl­lään ihan perustel­tu argu­ment­ti sen käytön vähen­tämisek­si ilmas­tos­ta riip­pumat­ta eikä min­ulle skep­tikkona, kuten ei skep­tikoille yleisem­minkään, olisi mikään suuri ongel­ma, jos län­si­maid­en ener­giat­alout­ta ruvet­taisi­in rak­en­ta­maan yhä enem­män ydin­voiman ja kaa­sun varaan ja sil­lä län­si­maid­en CO2-päästöt esimerkik­si puoli­in­tu­isi­vat pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Näil­lä keinoin Stern­in arvio päästövähen­nys­ten hin­nas­ta lienisi lähempänä. “Uusi­u­tuvil­la”, eli vihrei­den vai­h­toe­hdol­la, Cato-insti­tu­ut­ti lienisi oike­as­sa. Jos arvo­stat real­is­mia, niin kumpaa sin­un pitäisi kan­nat­taa katas­trofin torjunnassa? 

    Paradok­saalis­es­ti vihreä jääräpäisyys hyvin toden­näköis­es­ti voi estää konkreet­tista päästö­jen vähen­tämistä ja ilmas­tosopimuk­sen syn­tyä. Kuin­ka kauan olet ajatel­lut tästä asi­as­ta henkilöko­htai­sista mukavu­ussy­istä vielä vaieta?

  17. Aki Suokko: Lisäk­si teknolo­gia on kaikkea muu­ta kuin yksinker­taista, joten ei laitok­sia saa­da kovin nopeasti raken­net­tua, mikä on ympäristö­vaiku­tusten kannal­ta hyvä, mut­ta tule­van talouskasvun kannal­ta huono asia.

    Teol­lisen mit­takaa­van CTL-pros­esse­ja on maail­mas­sa ollut käytössä vuodes­ta 1935 alka­en. Eikä sen lähtöaineen tarvitse olla hiiltä, mikä vain hiilive­dyn sukuinen käy, itse asi­as­sa puh­das hiili on läh­es huonoin mah­dolli­nen lähtöaine. Niin­pä polt­toaineet voi vään­tää maakaa­sus­ta ja polt­taa voimalas­sa hiiltä kaa­sun sijaan.

    Tässä ske­naar­ios­sa ain­oa pienen pieni särö on se, että pros­es­sit ovat ener­giasyöp­pöjä ja sitä kaut­ta tuot­ta­vat mas­si­iviset hiilipäästöt. Ja kos­ka niitä kuollei­ta dinosauruk­sia saa nestemäisessä muo­dos­sa edelleen hal­val­la ja näp­pärästi, mui­ta reit­te­jä ei kan­na­ta laa­jem­min käyt­tää. Kyse on kuitenkin hin­nas­ta, ei mah­dol­lisu­u­den puutteesta.

    Mitä sit­ten tulee öljyn käyt­töön raa­ka-aineena, niin siinä maaöljy on toki hyvä raa­ka-aine. Kor­vaam­a­ton se ei yleen­sä ole, kasviöljy­istä voi lähteä tekemään tai jos ener­giaa on riit­tävästi, aloite­taan vedestä ja hiilid­iok­sidista… Mut­ta jälleen tässä on se “jos ener­giaa on riittävästi”.

    Raa­ka-ainekäytössä öljylle on enem­män vai­h­toe­hto­ja kuin luulisi. Muovikassin voi kor­va­ta paperikas­sil­la, kar­ton­gin muovipäällysteen nanosel­lu­loos­al­la. Rak­en­teis­sa muovia voi kor­va­ta kom­posi­iteil­la (joiden tekemiseen tarvi­taan vähem­män öljyä), jne.

    Jo nyt biopo­h­jaisia muove­ja on käytössä ja tiedos­sa mon­en­laisi­na. Esimerkik­si tuik­i­taval­lista muovikas­simuovia (poly­eteeni) voidaan tehdä ja laa­jas­sa mitas­sa tehdäänkin ilman raakaöljyä. Viralli­nen ter­mi näille biopo­h­jaisille muoveille on “biobased poly­mer”, joskin “bio­plas­tic” on myös laa­jas­sa käytössä.

    Käytössämme on kyl­lä joitakin hyvin teknisiä mate­ri­aale­ja, joiden valmis­tuk­ses­sa raakaöljyn kor­vaami­nen on vaikeaa. Toisaal­ta näi­den mate­ri­aa­li­nen lop­putuot­teen kilo­hin­ta on yleen­sä ihan jotain muu­ta kuin öljyn hin­ta, jol­loin siel­lä öljyn kallis­tu­mi­nen näkyy viimeiseksi.

    Ei öljy ole kor­vaam­a­ton­ta, jos ener­giaa on muuten käytet­tävis­sä. Öljyl­lä vain sat­tuu ole­maan muu­ta­ma miel­lyt­tävä omi­naisu­us (sopi­va sotku raa­ka-aineek­si, erit­täin kevyt­tä ja tiheää ener­gia­sisältöön­sä ver­rat­tuna, help­poa käsitel­lä), joiden vuok­si siitä on vähän tuskallista luopua.

    Jos maail­maa johdet­taisi­in yhdel­lä johdol­la, öljyn polt­ta­mi­nen läm­mök­si kiin­teis­sä käyt­töko­hteis­sa lop­puisi viimeistään parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, ja se säästet­täisi­in liiken­teeseen ja raaka-aineeksi.

    Liiken­teessäkin muuten lai­va- ja lentoli­ikenne kär­sii huo­mat­tavasti ennen maantieli­iken­net­tä kus­tan­nus­rak­en­teesta johtuen. Henkilöau­toilu on aika lail­la jonon lop­pupäässää, kos­ka raakaöljyn hin­nan osu­us autoilun kokon­aiskus­tan­nuk­sista on kovin pieni.

  18. Has­sua. Minä olen aina ajatel­lut panos­tuo­to­sker­roin­ten liit­tyvän nimeno­maan talousti­eteil­i­jöi­den ajat­telu­un, mut­ta ehkä ne ovat sit­ten jokin tuotan­to­talousinsinöörien jut­tu. Insinööri­a­jat­telu on ollut min­ulle enem­män sitä, että miten tämä tai vas­taa­va asia voitaisi­in tehdä toisin tai miten voitaisi­in tehdä jotain aivan muu­ta. Asioi­ta mietitään kapea-alais­es­ti ja laa­jem­mas­ta kon­tek­stista irral­laan (kos­ka maail­mas­sa on kym­meniä miljoo­nia mui­ta insinööre­jä miet­timässä niitä mui­ta puo­lia), eikä kus­tan­nuste­hokku­ut­ta tarkastel­la kuin val­i­tun kon­tek­stin sisällä.

  19. Osmo Soin­in­vaara: Joidenkin elin­ta­so on sitä, että las­ten­huoneessa on sadoit­tain lelu­ja ja tois­t­en sitä, että syödään hyvin kort­telin laat­u­rav­in­to­las­sa. Kulu­tusko­rin muu­to­son sitä, että eri­lais­es­ta mate­ri­aalis­es­ta roin­s­ta siir­ry­tään kor­fkealaa­tu­isi­in palveluihin.

    Tässä on kuitenkin pieni koukku. (Juu, olen insinööri…)

    Jos vai­h­toe­htona on ostaa uusi taulutele­vi­sio tai men­nä laat­u­rav­in­to­laan muu­ta­ma ker­ta, niin ilman muu­ta­han tuo plas­matele­vi­sio on huono vai­h­toe­hto, eikö?

    En väitä, ettei näin olisi, mut­ta ero ei ehkä sit­tenkään ole kovin suuri. Kyse­hän on siitä, miten näi­den eri asioiden hin­ta jakaan­tuu. Rav­in­to­las­sa kok­ki saa jotain, elin­tarvike­toimit­ta­ja jotain, rav­in­toloit­si­ja jotain, tilo­jen omis­ta­ja jotain, val­tio saa alvit jne. Taulutele­vi­sion osalta myyjä saa jotain, kaup­pias saa jotain, tukkukaup­pias saa jotain ja val­tio saa alvit.

    Eko­taseen kannal­ta tilanne on myös vähän han­kala. Taulutele­vi­sion tekemiseen on men­nyt paljon ener­giaa, mut­ta ei ruokakaan ole ihan ilmaista siinä suh­teessa. Lisäk­si laat­u­rav­in­to­las­sa hävik­ki on varsin suur­ta, mikä heiken­tää tilan­net­ta siinä suh­teessa. Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa ketjus­sa on mon­en­laista kul­jet­tamista mukana.

    Huo­mat­tavasti parem­pi esimerk­ki on se, että taulutele­vi­sion sijas­ta han­kinkin parin kuukau­den siivouk­set talouteeni. Sil­loin kulu­tusko­ri muut­tuu olen­nais­es­ti palvelu­val­taisem­mak­si ja ekol­o­gisem­mak­si (olet­taen, ettei siivoo­ja tule vain min­un luok­seni jostain kaukaa).

    Tässä kuitenkin kysymys alkaa olla se, mikä on vai­h­dan­naista mihin. Suuret ener­giasyöpöt ovat asum­i­nen (läm­mit­tämi­nen), kulkem­i­nen (konevoimainen liikku­mi­nen) ja syömi­nen. Mihin palvelu­un vai­h­taisit lämpimän suihkun? Aut­taako niskahieronta siihen, jos joudut syömään mielestäsi huonom­paa ruokaa? (Venäläisil­lä on kyl­lä esimerkik­si Kar­jalan tiety­il­lä alueil­la tähän käytän­nölli­nen ratkaisu. Lämpimän suihkun ja kelvol­lisen ravin­non voi vai­h­taa viinaan. Mut­ta ehkä sil­loinkaan val­in­ta ei ole kovin vapaa.)

    Tässä tulee vielä hel­posti tiet­ty ris­tiri­ita ihmis­ten aja­tusten välil­lä. Jos las­ten­huoneessa on kymme­nen kiloa surkei­ta muovilelu­ja, niin ei niiden valmis­tamiseen ole men­nyt enem­pää öljyä kuin siihen pehmeää ajat­telua edus­tavaan per­heen mum­mo­la­matkaan. Hirveä riesa niistä muovileluista kyl­lä on, mum­mo­la­matkan ener­giankäyt­tö häviää sivistyneesti vetenä ja hiilid­iok­sid­i­na ilmaan.

    Hin­ta­suhtei­den muu­tos pakot­taa ihmisiä muut­ta­maan kulu­tuskäyt­täy­tymistään. On kuitenkin vaikea nähdä, että niinkin perus­tavaa laat­ua ole­vis­sa asiois­sa kuin asum­i­nen, syömi­nen ja liikenne jous­to syn­ty­isi kovin vähäisil­lä hintamuutoksilla.

    Tässä on ihan vakavasti ris­ki siihen, että palvelu­val­tais­ten asioiden kysyn­tä las­kee öljyn hin­nan noustes­sa. Jos olemme liian sitoutunei­ta ener­giaval­taiseen elin­ta­paamme, ener­giaval­tais­ten tuot­tei­den osu­us kulu­tusko­rista nousee.

    Talousti­eteil­i­jät ovat siinä oike­as­sa, että kulu­tusko­rin sisältö muut­tuu ajan myötä. Pitäisi kuitenkin kysyä käyt­täy­tymisti­eteil­i­jöiltä, mis­sä määrin eri kat­e­go­ri­oiden asi­at ovat ihmisille todel­lisu­udessa vaihtokelpoisia.

  20. Janne Karimä­ki:

    Ihmiskun­nan hyv­in­voin­ti ei kaadu fos­si­ilisen ener­gian lop­pumiseen ja kallistumiseen.
    Se on riip­pu­vainen seu­raav­ista asioista:
    — arvot, tarvi­taan yhteiset
    — hallinto, tarvi­taan hyvä ja globaali hallinto, jol­la val­taa on järkevästi hajautet­tu paikallisille tasoille
    — tieteen ja kansan­talouden ymmär­rys päät­täjien tasolla

    Ensim­mäi­nen koh­ta on ok, tosin noi­hin yhteisi­in en oikein usko. Kol­mas koh­ta olisi toiv­ot­tavaa, ettei men­nä 110 lasis­sa suo­raan kivi­seinään, kuten Suo­mi on tekemässä.

    Sen sijaan tuo toinen on utopia, joka ei onnek­si koskaan toteudu. Ter­ve kil­pailu on osoit­tau­tunut ihmis­la­jille kaikkein parhaak­si tavak­si elää ja sopeu­tua. Jos amerikkalaisil­la ei olisi tarvet­ta pitää sotakonet­taan käyn­nis­sä, ei ihmiskun­ta olisi sat­san­nut niin paljoa uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den tutkimuk­seen kuin nyt on tehty! 🙂

  21. Kon­ven­tion­aalisen öljyn tuotan­to on jo kään­tynyt lasku­un, mut­ta vajaus­ta peit­etään nyt ei-kon­ven­tion­aal­isil­la. Nuo ei-kon­ven­tion­aaliset ovat huo­mat­ta­van kalli­ita. Sik­si öljyn hin­ta ei voi laskea – se osa tuotan­nos­ta putoaisi pois. 

    Has­sua, että olen pää­tynyt jok­seenkin päin­vas­taiseen näke­myk­seen. Öljyn hin­ta ei voi nous­ta — siis pitkäaikaises­ti ja paljon — kos­ka vai­h­toe­htoista, mut­ta ei niin kovin paljon kalli­im­paa poten­ti­aalia tuot­taa on ymmärtääk­seni aivan mas­si­iviset määrät. 

    Sen sijaan kysyn­nän kään­tymi­nen lasku­un voisi romaut­taa hin­nan hel­posti. Esimerkik­si Suomes­sa öljynku­luts oli suurim­mil­laan 1970-luvul­la, ja lähempi­enkin aiko­jen huip­pu oli jo kymme­nen vuot­ta sitten.

    1. Olen trown­in kanssa samaa mielt, ettei öljyn tsapain­o­hin­ta voi paljon nous­ta, kos­ka kivi­hi­ilestä tehtävät polt­toaineet tule­vatkan­na­tivk­si. Lyhy­taikaiset hin­tavai­hte­lut sen sijaan voivat jatkua.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    taPio
    Tai­dat olla insinööri.
    Jateaan kulu­tus vaik­ka karkeasti tavaroi­hin ja palvelui­hin. Joidenkin elin­ta­so on sitä, että las­ten­huoneessa on sadoit­tain lelu­ja ja tois­t­en sitä, että syödään hyvin kort­telin laat­u­rav­in­to­las­sa. Kulu­tusko­rin muu­to­son sitä, että eri­lais­es­ta mate­ri­aalis­es­ta roin­s­ta siir­ry­tään kor­fkealaa­tu­isi­in palvelui­hin. Jos ajat­telee, että elin­ta­so on yhä enem­män roinaa, sillin ei tietenkään voi tehdä oikein mitään. 

    En väitä että olet väärässä, olen vain epäileväi­nen numeroiden suh­teen. Palvelu­iden mainit­semis­es­ta on tul­lut ajatuk­set pysäyt­tävä klisee. Kukaan ei ker­ro mitä siel­lä sisäl­lä on ja miten ne oikeasti toimivat. 

    Ingen göraren vasta-argumentti:

    Olet var­maan samaa mieltä kanssani siitä, että tavarat vs. palve­lut ei ole oikea tapa ver­tail­la käytet­tyjä ener­giamääriä. Paras tapa on ver­ra­ta todel­lista energiankulutusta. 

    Jos jätetään met­sä­te­ol­lisu­us pois (31% ener­gianku­lu­tuk­ses­ta) muu teol­lisu­us kulut­taa 23% suomen ener­gias­ta, palve­lut ja julki­nen kulu­tus 19% ja koti ja maat­aloudet 25%. Lähde: http://www.stat.fi/til/ekul/tau.html Taulukko 4: Sähkönku­lu­tus sek­tor­e­it­tain 1990–2007 (Excel) (12.12.2008)

    Palvelu­alo­jen merkit­tävim­mät sek­torit ovat kaup­pa, kul­je­tus ja varas­toin­ti, kiin­teistö ja asum­i­nen, infor­maa­tio ja viestin­tä, ter­vey­den­huolto. Kaik­ki nämä kulut­ta­vat huo­mat­tavasti ener­giaa ja fyy­sistä roinaa. Lisäk­si sek­torit kuten hallinto- ja rahoi­tus­pale­lut työl­listävät aina vain vähem­män ihmisiä, kos­ka IT-roina on jopa ener­giate­hokkaam­paa kuin ihmiset ja tuot­tavu­us para­nee ihmisiä vähentämällä. 

    Mainit­se­masi esimerk­ki majoi­tus ja rav­it­se­musalal­ta on alle todel­la pieni osu­us palveluista ja niihin kuu­luu paljon liikku­mista paikas­ta toiseen. Muuten, kuin­ka suuren osan kuvit­telet ihmis­ten käyt­tävän tulois­taan viihteeseen? 

    Kaikkien alo­jen ener­giate­hokku­ut­ta voidaan kas­vat­taa, mut­ta mukana on aina merkit­tävä ener­giakom­po­nent­ti. Jos kas­vatamme palvelu­ja 3%, täy­ty palvelu­jen ener­gian­säästön olla tuo 3%, jot­ta pysymme nollassa.

    Jot­ta tätä mie­lenki­in­toista väit­te­lyä voisi jatkaa tarvit­taisi­in var­maan numeroi­ta. Esim. Jae­taan palve­lut sek­tor­ei­hin ja lis­tataan niiden ener­gianku­lu­tuks, työl­listämi­nen ja kasvunäkymät. Sit­ten ja keskuste­laan siitä kuin­ka paljon ihmistyövoiman osu­ut­ta suh­teessa ener­giankytöön voidaan kul­lakin sek­to­ril­la kas­vat­taa niin että ener­gianku­lu­tus las­kee ja siitä kuin­ka paljon työl­lisyys näil­lä sek­tor­eil­la voi kasvaa.

  23. Enpä kyl­lä menisi ylistämään talousti­eteil­i­jöi­den näp­pitun­tu­maa reaal­i­maail­maan suh­teessa insinöörei­hin. Resurssien rajal­lisu­us ei kuu­lu eikä näy ekon­o­mistien teo­ri­ois­sa (etenkään libertaaritalous“tieteilijöiden”), ja kun tähän kiin­nit­tää huomio­ta, vas­tauk­sek­si tulee, että inhimilli­nen kek­seliäisyys on se run­sauden­sarvi, joka kyke­nee kor­vaa­maan kaiken mikä uupuu. Mut­ta kuka muka voisi tietää inhimil­lis­es­tä kek­seliäisyy­destä enem­män kuin insinööri!

  24. Jani-Petri Mar­tikainen: “Talousti­eteil­i­jä kysyy, kuin­ka paljon mak­saa tuot­taa kulut­ta­jille yhtä hyvä kulu­tusko­ri joka voi olla sisäl­löltään eri­lainen. Jos ener­giaval­taiset tuot­teet kallis­tu­vat ja työ­val­taiset suh­teessa halpenevat, kulut­ta­ja sopeut­taa kulu­tusko­ri­aan niin että yhtä hyvään elin­ta­soon menee olen­nais­es­ti vähem­män ener­giaa.” (-Osmo)
    Kiin­nos­ta­va kir­joi­tus. Kiitos, mut­ta etkö tuos­sa ole­ta, että työvoimaval­taisen yhteiskun­nan tuot­tavu­us voi olla sama kuin konei­ta enem­män käyt­tävän? Ainakaan min­ulle ei ole mis­sään nimessä selvää, että se työvoimaval­taisem­pi yhteiskun­ta VOI tuot­taa yhtä hyvän kulutuskorin. 

    Toisaal­ta työvoimaval­tainen tuotan­to ei ole vält­tämät­tä ener­giaval­taisen tuotan­non vas­tako­h­ta, vaan on mah­dol­lista, että teknolo­gian kehi­tys puk­sut­taa meille sen yhtä hyvän kulu­tusko­rin vähempi­työvoimaisel­lakin tuotannolla.

  25. Öljy­huip­pu vaikut­taa talouteen lähin­nä liiken­nepolt­toainei­den kaut­ta. Muis­sa käyt­tö­tarkoituk­sis­saan öljy on paljon helpom­min kor­vat­tavis­sa muil­la fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la, mut­ta auto­jen ja lentokonei­den polt­toaineena vai­h­toe­hdot ovat vähissä.

    Bio­mas­s­aperäiset polt­toaineet tule­vat aina ole­maan vain hyvin mar­gin­aa­li­nen osa palet­tia. Ainakaan niitä ei kan­nat­taisi rah­da­ta ympäri maail­maa vaan kulut­taa lähel­lä tuotan­toalueitaan. Voisiko muuten siitä ben­san lantraamis­es­ta etano­lil­la vih­doinkin luop­ua (tai edes pala­ta van­haan E5/E3 ‑talouteen), se brasil­ialainen sademet­siä tuhoa­mal­la tuotet­tu etano­li ei ole mil­lään tavoin ekologi­nen ratkaisu ainakaan tänne toiselle puolelle maa­pal­loa rahdattuna.

  26. Insinöörin ja talousti­eteil­i­jän ero taitaa tässä olla se, että insinööri ei filoso­foi sil­lä, kuin­ka mon­ta kulu­tusko­ri­vai­h­toe­htoa mah­dol­lis­es­ti on ole­mas­sa. Kyse­hän taitaa olla insinöörin laskelmis­sa vain siitä, mitä nykyi­nen elämän­ta­pa mak­saisi muut­tuneis­sa olo­suhteis­sa osoit­taen, että nykyi­nen meínin­ki ei voi jatkua. Alhaal­la on rima tieteel­lä, jos tieteel­lisek­si saavu­tuk­sek­si las­ke­taan totea­mus, että ihmi­nen (pakon edessä) sopeutuu.

  27. Ratkaisuna on öljyä käyt­tävien kulkuneu­vo­jen ener­giate­hokku­u­den paran­t­a­mi­nen, jol­loin öljyn kulu­tus las­kee. Tähän voidaan päästä nyt aero­dy­naamisu­ut­ta paran­ta­mal­la, mas­saa alen­ta­mal­la ja hybridite­knolo­gioil­la ja lop­ul­ta sähköau­toil­la ja latausverkos­toil­la. Lyhyel­lä aikavälil­lä voidaan käyt­tää LNG- ja CNG-maakaa­sua raskaissa kulkuneu­vois­sa ja tak­seis­sa sekä jakelu­au­tois­sa. Täl­löin dieseliä vapau­tuu isois­sa henkilöau­tois­sa käytet­täväk­si, diesel­moot­torin hyö­ty­suhde on korkeampi kuin ben­si­in­i­moot­torin, sopii eri­tyis­es­ti city­maas­turei­hin ja lava-autoi­hin. Moot­torikoot pienen­tyvät, kts. I‑3 Ford Eco­Boost. Ole­mas­sa on edullista mild hybrid ‑teknolo­giaa, kuten start&stop. Dieseliä ja kerosi­inia voidaan valmis­taa maakaa­sus­ta. Sähkön­tuotan­nos­sa öljyä käytetään vähän, se voidaan kor­va­ta LNG-maakaa­sul­la. Lai­vat voivat käyt­tää LNG-maakaa­sua. Sähköau­tot yleistyvät vähitellen, 50 pros­ent­tia uusien auto­jen myyn­nistä ehkä 2030. Ongel­mat­a­pauk­sis­sa öljyä voidaan vapaut­taa strate­gi­sista öljy­varas­toista, polt­toain­everoa voidaan säätää, ajonopeksia teil­lä voidaan laskea ja voidaan pyrk­iä aja­maan vähem­män… Autoa voi vai­h­taa myös pienem­pään, eli esimerkik­si city­maas­tur­ista corol­laan. Trak­torit kulut­tuvat vähän öljyä ja ne ovat tärkeysjärjestyk­sessä korkealla.

  28. Viherinssi:Mihin palvelu­un vai­h­taisit lämpimän suihkun?

    Lämpimästä suihkus­ta ei tarvitse luop­ua, eikä sen säi­lyt­tämi­nen edes mak­sa yhtään ekstraa, mut­ta se tarkoit­taakin siihen jumalat­tomaan hel­vetein­perkeleeseen, ydin­voimaan, turvautumista.

    Ei käy. Ydin­voiman pahin vika on siinä, että se todel­lakin mah­dol­lis­taa elämän jatkamisen nor­maali­na. Se ei ker­takaikkises­ti käys suurim­malle osalle vihre­itä (Hau­ta­la­han sen sanoi!) kulu­tusko­ri pitää saa­da toiseen suun­taan vaik­ka romut­ta­mal­la sen sisältö.

    Ydin­voiman kan­nat­ta­jien taus­ta-ajatuk­se­na tun­tuu ole­van, että kaik­ki jatkukoon ennal­laan, busi­ness as usual. 

    http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/1073847115/Heidi+Hautalan+kolumni+352002Vain+Suomessa+se+on+riskia+vailla

    Eli ongel­ma on, että län­si­mainen elin­ta­pa jatkuisi ennal­laan. Län­si­maalainen ei saisi ran­gais­tus­ta aiti maan uhmaamis­es­ta. Se on lop­pu­peleis­sä se ongel­ma, ei mikään muu.

  29. Kun öljy­pu­la tosis­saan iskee joutuu n kol­mannes-puo­let suo­ma­lai­sista muut­ta­maan pois Suomes­ta joko kes­ki-Euroop­paan, USA:hen tai Venäjälle. Suomen elinkeino­rakenne ja haja-asu­tus­poli­ti­ik­ka ei tule kestämään sitä rom­ah­dus­ta joka seu­raa kun ihmisil­lä ei ole enää varaa tanka­ta auto­jaan ja ruuas­ta, vaat­teista ja muista vält­tämät­tömyyshyödykkeistä joutuu mak­samaan kaksin, kolminker­taisen hin­nan nykyiseen verrattuna. 

    Ain­oas­taan Helsin­gin, Turun, Tam­pereen ja Oulun seudut tule­vat jotenkin pär­jäämään mut­ta niis­säkin elämä tulee ole­maan köy­hempää kuin nyt. Pitkäl­lä aikavälil­lä Suomes­ta tulee joko Ruotsin tai Venäjän osavaltio.

  30. Ensin läm­min kiitos Osmolle kir­jamme lukemis­es­ta ja suo­si­ol­lis­es­ta arvios­ta. Kiitos. 

    Alla kom­ment­ti­ni joi­hinkin kritiikkeihin:
    Et ole ain­oa joka on pahoitel­lut hakemiston/tarkemman sisällysluet­telon puutet­ta. Valitet­tavasti. Ja valitet­tavasti sille on tietysti tässä vai­heessa han­kala tehdä enää mitään muu­ta kuin ken­ties ottaa opiksi. 

    Korvikkei­den valmis­tamis­es­ta ja hin­noista. On mielestäni aivan eri asia nos­taa polt­ton­estei­den kus­tan­nuk­sia veroil­la ver­rat­tuna niiden nos­tamiseen tuotan­tokus­tan­nusten nos­tol­la. Veroil­la voidaan rahoit­taa yhteiskun­nalle palvelui­ta, kun kalli­it tuotan­tokus­tan­nuk­set tarkoit­ta­vat sitä että vero­ja ei voi­da kerätä yhtä paljon, ja että suurem­pi osa kansakun­nan resurs­seista menee itse polt­toaineen tuotan­toon (ja vähem­män jää muuhun kulu­tuk­seen ja hyv­in­voin­nin järjestämiseen).

    Ilman öljyä ei ole teol­lista yhteiskun­taa on tietysti otsikko­ta­son totea­mus ja siten tarkoitet­tukin herät­tämään reak­tioi­ta. Ja olet oike­as­sa siinä että pitkäl­lä aikavälil­lä sopeu­tu­mista tapah­tuu. Suurim­mat huole­nai­heemme liit­tyvätkin kir­jas­sa lyhyen ja keskip­itkän (vuosien ja ehkä parin vuosikymme­nen, mut­ta ei vuosikym­me­nien) aikaväli­in. Ihan pelkkää omaa päät­te­lyä ei asi­as­sa ole, sil­lä viit­taamme moni­in artikkelei­hin, tutkimuk­si­in ja tietoi­hin, jot­ka osoit­ta­vat öljyn hin­nan ja käytön yhteyt­tä taloudel­lisen aktivi­teetin määrään. Täl­lä het­kel­lä kaik­ki ”vält­tämätön” on vielä todel­la riip­pu­vaista öljys­tä, ennen kaikkea öljyä käyt­tävän logis­ti­ikan kaut­ta. Lähtöko­htais­es­ti ihmiset nos­ta­vat elin­ta­soaan ensin tyy­dyt­tämäl­lä nämä vält­tämät­tömät tarpeet, mut­ta län­si­maid­en talouskasvu on ollut viime vuosi­na lähin­nä ei-vält­tämät­tömien asioiden kasvatusta. 

    Kun enem­män tuloista menee vält­tämät­tömyyk­si­in (polt­toaine, ruo­ka, ener­gia), jää vähem­män näi­hin kulu­tusko­rin vähem­män kulut­tavi­in asioi­hin kuten rav­in­to­lat, palve­lut ja muut (tämä mekanis­mi on epä­suorem­pi). Lisäk­si kun öljyn tar­jon­ta las­kee (suh­teessa kysyn­tään), se nos­taa hin­to­ja, ja kysyn­tää tuhoutuu. Täl­lä tuhoutuneel­la kysyn­näl­lä olisi halvem­man öljyn maail­mas­sa tehty taloudel­lista toim­intaa, joka jää korkeal­la hin­nal­la tapah­tu­mat­ta (tämä mekanis­mi on suorem­pi). Kulu­tusko­ria voi sopeut­taa, mut­ta sil­lä ehdol­la että siel­lä AINA on vält­tämät­tömyy­det. Ja kos­ka yhteiskun­taamme on kaavoitet­tu paljolti henkilöau­toilun ehdoil­la, on polt­toaine siel­lä vält­tämät­tömyyk­sien joukos­sa monil­la siihen päivään asti, kun talous­vaikeuk­sien vuok­si menet­tää työn­sä. Nämä eivät ole tiukko­ja fak­to­ja, mut­ta ne ovat mielestämme point­te­ja joi­ta ei ole juuri lainkaan huomioitu nykyisel­lään, ja jot­ka tulisi parem­min huomioi­da, myös talousti­eteil­i­jöi­den. IMF on juuri äsket­täin yhdis­tänyt voimansa Upp­salan yliopis­ton ”peak oil” tutkimus­ryh­män kanssa jot­ta öljy­huipun mekanis­mit voitaisi­in ottaa parem­min huomioon talousen­nusteis­sa ja laskelmissa. 

    Öljykri­isien aikaan talous sopeu­tui kalli­iseen öljyyn supis­tu­mal­la lyhyel­lä tähtäimel­lä. Sit­ten poimit­ti­in helpot hedelmät: siir­ret­ti­in sähkön­tuotan­to pois öljys­tä lähin­nä ydin­voimaan ja hiileen. Nyt nämä helpot hedelmät alka­vat vähen­tyä, joten jatkos­sa sopeu­tu­mi­nen on koko ajan han­kalam­paa kos­ka käytämme öljymme tehokkaam­min. Paradok­saalis­es­ti öljyn käytön tehokku­us siis myös kas­vat­taa sitä tuhoa joka tapah­tuu kun öljy jää saa­mat­ta (onnek­si se samal­la myös lisää mak­sukykyä kyseis­es­tä öljys­tä). Ja mitä tulee talousti­eteil­i­joöi­hin, niin käsit­tääk­seni hei­dän malleis­saan ener­gia on ollut lähin­nä kus­tan­nuserä (% bkt:stä) kun esimerkik­si öljyn kohdal­la se on samal­la myös todel­la mon­en muun talouden aktivi­teetin mah­dol­lis­ta­ja ylipäätään.

    Johdan­nais­markki­noista vielä sen ver­ran että pureudumme asi­aan kir­jas­sa epä­suo­rasti muu­ta­mas­sa kohdas­sa. Johdan­nais­markki­noille menevä tieto on pitkälti perus­tunut aivan johonkin muuhun kuin kir­jas­samme esille tuomi­imme näke­myk­si­in. Johdan­nais­markki­noille lie­nee riit­tää että IEA tai muu vaku­ut­ta­va taho tekee (kysyn­täpo­h­jaisen) ennus­teen öljyn tuotan­nos­ta ja sen kehi­tyk­ses­tä, jon­ka mukaan kasvua tulee. Mei­dän tarkoituk­semme on nimeno­maan tuo­da perustel­tua toista näke­mys­tä asi­aan, myös johdan­nais­markki­noiden tietoisuuteen.
    Ja öljys­tä Venäjälle mak­se­tut rahat tule­vat osit­tain takaisin, mikäli meil­lä on niistä jotain tar­jo­ta. Ranta­tont­te­ja, jääkiekko-halle­ja ja ‑joukkuei­ta jne. Mielestämme se, että vai­h­damme nyky­istä öljynkäyt­töämme, jota voisi tehostaa huo­mat­tavasti, reaaliomaisu­u­teen kuten maa-alueisi­in, on jonkin­lainen ongel­ma. Se ei olisi ongel­ma jos kyseisel­lä öljyl­lä tehtäisi­in vas­taavasti vielä arvokkaam­paa vien­ti­tuotet­ta – mut­ta nyt tilanne ei ole tämä. Vai­h­to­tase on pahasti ali­jäämäi­nen. Olemme toki siinä mielessä itsekkäitä, että olemme kir­jas­sa huolis­saan nimeno­maan öljyä paljon käyt­tävän (mut­ta vähän tuot­ta­van) Euroopan ja län­si­maid­en tulevaisuudesta. 

    Kiitos Osmolle vielä kri­ti­ik­istä ja hyvästä palaut­teesta. Toiv­ot­tavasti yllä ole­va hie­man avaa (eikä ainakaan sekoi­ta) ajat­telupros­esse­jamme kir­jan takana. Joskin nämä nyt oli­vat allekir­joit­ta­neen näke­myk­siä, eivät vält­tämät­tä muiden kirjoittajien.

  31. Viherinssi: Teol­lisen mit­takaa­van CTL-pros­esse­ja on maail­mas­sa ollut käytössä vuodes­ta 1935 alka­en. Eikä sen lähtöaineen tarvitse olla hiiltä, mikä vain hiilive­dyn sukuinen käy, itse asi­as­sa puh­das hiili on läh­es huonoin mah­dolli­nen lähtöaine. Niin­pä polt­toaineet voi vään­tää maakaa­sus­ta ja polt­taa voimalas­sa hiiltä kaa­sun sijaan.

    Tässä ske­naar­ios­sa ain­oa pienen pieni särö on se, että pros­es­sit ovat ener­giasyöp­pöjä ja sitä kaut­ta tuot­ta­vat mas­si­iviset hiilipäästöt. Ja kos­ka niitä kuollei­ta dinosauruk­sia saa nestemäisessä muo­dos­sa edelleen hal­val­la ja näp­pärästi, mui­ta reit­te­jä ei kan­na­ta laa­jem­min käyt­tää. Kyse on kuitenkin hin­nas­ta, ei mah­dol­lisu­u­den puutteesta.

    On tot­ta, että kivi­hi­ilestä on tehty ja tehdään nestemäisiä polt­toainei­ta mm. Etelä-Afrikas­sa, jos­sa oli kaup­pasaar­to ja on edelleen paljon hiiltä. Mielestäni ei pitäisi kuitenkaan antaa sel­l­aista kuvaa, että tämän tekni­ikan skaalaus on help­poa. Se ei nimit­täin ole help­poa eikä hal­paa. Eikä nopeatakaan. Etelä-Afrik­ka sai laitok­sen pystyyn kolmes­sa vuodessa, mut­ta siel­lä luvi­tus­vaa­timuk­set ovat jotain toista kuin meil­lä. Suomes­sa menisi lähem­mäs 10 vuotta?

    Jos Suo­mi lopet­taisi öljyn tuon­nin ja tek­isi itse kaiken nestemäisen polt­toaineen­sa (noin 200 000 tyn­nyriä öljyä päivässä), niin pelkästään investoin­tikus­tan­nuk­set neljään 50 000 tyn­nyriä päivässä nestemäisiä polt­toainei­ta tuot­tavaan laitok­seen olisi luokkaa 15–20 mil­jar­dia dol­lar­ia. Tämä olisi his­to­ri­al­lisen suuri investoin­tio­hjel­ma. Tuotan­tokus­tan­nusas­rvio nestemäiselle tuot­teelle olisi noin 60–100 dol­lar­ia tyn­nyriltä (http://www.cmu.edu/epp/iecm/rubin/PDF%20files/2011/Mantripragada%20&%20Rubin_Eval%20of%20CTL_Energy%20Policy_2011.pdf; ottaen huomioon, että Suo­mi ei saa kivi­hi­iltään sil­lä hin­nal­la, joil­la amerikkalais­ten tutkimuk­ses­sa las­ket­ti­in niin keskit­ty­isin tuo­hon yläarvioon).

    Edel­lä maini­tun tutkimuk­sen tek­i­jät varoit­te­liv­at, että tuotan­non mit­takaavae­t­ua rajoit­taa usea seik­ka, mm. hapen kryo­geeniset erot­timet, joi­ta tarvi­taan use­ampia rin­nan tutkimuk­ses­sa kaavail­tu­un kokolu­okkaan. Niitä ei ole tehty tähän men­nessä tässä kokolu­okas­sa, joi­ta yksi laitos tarvit­sisi. Niin­pä 50 000 tyn­nyrin päivä­tuotan­non jäl­keen mit­takaavae­tu on pieni eikä ole riskin­sä väärtti?

    On siis teo­ri­as­sa mah­dol­lista Suomenkin siir­tyä tähän, mut­ta se vaatisi his­to­ri­al­lisia investoin­te­ja. Mis­tä löy­ty­isi rahoit­ta­jat? Mikäli hiili otet­taisi­in tal­teen (CCS), niin investoin­tikus­tan­nuk­set oli­si­vat vielä suurem­mat ja kivi­hi­iltä kuluisi arvi­ol­ta neljännes enem­män. CCS ei ole kau­pal­lista teknolo­giaa, toisin kuin CTL. Vihreänä en toivoisi, että tähän ryhdytään vaan mielu­um­min yritet­täisi­in sopeu­tua vaik­ka elin­ta­son laskulla.

    Mitä kävisi kivi­hi­ilen hin­nalle Euroopas­sa, mikäli nyt käyn­nis­tet­täisi­in mas­si­ivi­nen maail­man­laa­juinen CTL-ohjel­ma? Kivi­hi­ilen hin­ta on kolminker­tais­tunut Euroopas­sa vuosi­tuhan­nen vai­h­teesta viime vuosi­in, mikä viit­taa siihen, että hin­nan­nousu­painei­ta voisi olla mikäli kulu­tus nousisi jyrkästi. 

    Jos hiilen tal­teenot­toa ei olisi, niin miten kävisi CO2-päästöille? Riit­tääkö kivi­hi­iltä vuosikym­meniksi edes hiukan nou­sevil­la tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la, mikäli täl­laiseen mas­si­iviseen investoin­tio­hjel­maan lähdet­täisi­in maail­man­laa­juis­es­ti? Maankuores­ta kivi­hi­ili ei lopu, mut­ta luul­tavasti se kallis­tuu jos sen kulu­tus­määrä nousee.

  32. Chris Goodall kir­joit­ti muuten äsket­täin hyvän blo­gi-kir­joituk­sen tähän aiheeseen liittyen.
    http://www.carboncommentary.com/2013/08/02/3189

    Mikäli ener­gian hin­ta nousee sen kulu­tuskäyt­täy­tymistä ohjaa­va vaiku­tus ei jakaudu tasais­es­ti. Köy­hem­mis­sä talouk­sis­sa ener­giakus­tan­nusten osu­us on korkeampi ja kulu­tus las­kee nopeam­min hin­nan mukana, kun taas rikkaam­mat taloudet eivät hin­nas­ta piit­taa. Englan­nis­sa hin­nan nousu näkyi rajuim­min siinä, että köy­him­mät käyt­tivät läm­mi­tyk­seen vähem­män ener­giaa kuin ennen. Heille tämä ei var­mas­tikaan näkynyt yhtä hyvänä kulu­tusko­ri­na. Sama dynami­ik­ka var­maan näky­isi myös esim. ruuan hin­nas­sa. Köy­hempi­en täy­tyy ottaa se nopeam­min huomioon, kos­ka muuten mihinkään muuhun ei riitä rahaa.

  33. Jani-Petri Mar­tikaisel­la sekä nim­imerkeil­lä taPio ja Viherinssi on taas hyviä huomioi­ta, joten en toista niitä.

    Lisään vain lusikkani sop­paan siten, että minäkin epäilen vah­vasti, olisiko palve­lu­talouden todel­li­nen ympäristö­jalan­jäl­ki olen­nais­es­ti nyky­istä vähäisem­pi. “Aineet­tomat” palve­lut kun tup­paa­vat ole­maan lop­un­vi­imein yllät­tävän aineel­lisia, kun esim. niiden vaa­ti­ma infra­struk­tu­uri huomioidaan. Tästä muis­te­len näh­neeni tutkimusti­etoakin, mut­ten tietenkään nyt muista, mis­sä — jos joku muis­taa, niin pistäkää ihmeessä jakoon. 

    Toinen jut­tu on sit­ten vielä erik­seen tuo Viherinssin huomio, että mis­sä määrin nuo kulu­tusko­rit ihan todel­la ovat vai­h­tokelpoisia. Käyt­täy­tymisti­eteil­i­jöitä tosi­aan taidet­taisi­in tarvita.

  34. “Suuria rahavir­to­ja öljyn hin­nan nousu aiheut­taa, mut­ta nämä rahat eivät ole maail­man­taloud­es­ta pois. Öljyn­tuot­ta­ja­maat lisäävät omaa kulu­tus­taan ja siten tuon­tia, mikä tuo rahat takaisin. Tai sit­ten ne tule­vat takaisin lainoina.”

    Mitä raha sit­ten lop­ul­ta on? Tästä saa vaikutel­man, että kir­joit­ta­ja ei ole tarpeek­si pere­htynyt rahan ole­muk­seen. Raha on nimit­täin pohjim­mil­taan tapa pitää kir­jaa yhteiskun­nan ener­giavir­roista. Koko talous perus­tuu ener­giaan taval­la tai toisel­la, mitään ei tapah­du ilman ener­giaa. Sik­si jos me joudumme investoimaan yhä suurem­man osan taloud­estamme (raha=energia) uuden ener­gian tuot­tamiseen muulle taloudelle vapaan energian/rahan määrä kutis­tuu. Tämä on laske­van EROEI:n ongelma. 

    Mikäli halu­aa pere­htyä nyky­isi­in talousongelmi­in ener­gia­per­spek­ti­ivistä, suosit­te­len lämpimästi http://ourfiniteworld.com/ ‑blo­gin lukemista. Öljyn tärkeys elämän­ta­pamme kannal­ta on erään­lainen mus­ta jout­sen, vielä. Sen huo­maami­nen on enem­män psykologi­nen pon­nis­telu, kuin älykkyyt­tä vaa­ti­va. On vaikea myön­tää, että kaik­ki perus­tuukin ener­giaan, eikä ihmisen kekseliäisyyteen.

  35. Ilman yhteiskun­tarak­en­teen, logis­ti­ikan ja elämän­ta­van muu­tos­ta ei ole näköpi­iris­sä yhtään real­is­tista vai­h­toe­htoa öljylle. 

    Täl­lä het­kel­lä kulu­tamme reilut 5 kuu­tiok­ilo­metriä öljyä vuodessa, yksi 300 miljoo­nan litran öljy­tankkeri riit­tää puolek­si tun­niksi. Oulu­jär­ven tilavu­us on 6 kuutiokilometriä.

    Esimerkik­si Suomen kokoisen maan met­sistä saadaan sel­l­aiset 130 miljoon­aa kuu­tio­ta puu­ta vuodes­ta ja puu­ta on kaiken kaikki­aan sel­l­aiset 2200 miljoon­aa kuu­tio­ta. Vuo­tu­inen kasvu riit­täisi ruokki­maan öljynku­lu­tuk­sen noin vuorokaudek­si riip­puen siitä, mikä on lopputuote. 

    Tarvit­taisi­in siis noin 50 mil­jar­dia kuu­tiometriä puu­ta kor­vaa­maan raakaöljyn kulu­tus. Täysin mah­do­ton ajatus.

    Mikrolevätkään eivät ole lähel­läkään käytän­nöl­listä ratkaisua vaik­ka geen­i­ma­nip­u­loin­ti ja muut keinot ovat osoit­ta­neet rohkai­se­via tuloksia. 

    Suo­raan san­ot­tuna ydin­voiman vas­tus­tus on monel­la tapaa jär­jetön­tä vaik­ka riske­jä toki on. Uraa­nia on maa­pal­lol­la yhtä paljon kuin tinaa ja polt­toaineesta suuri osa sovel­tuu kierrätettäväksi.

    Esimerkik­si suuris­sa rahti­laivois­sa voitaisi­in käyt­tää ydin­reak­tor­e­i­ta. Suo­ma­lainen ydin­voimakeskustelu on aika nau­ret­taval­la tasol­la (aivan liian tun­nepi­toista) ja saa voimakkai­ta sävyjä OL3:n ongelmien vuoksi. 

    Pienem­män mit­takaa­van ydin­reak­torit ovat halvem­pia ja tur­val­lisia käyttää. 

    LO1 ja LO2 suu­ruisil­la reak­tor­eil­la olisi käyt­töä kehi­tys­mais­sa. Eikä OL1 ja OL2 myöskään ole liian suuria.

    Siir­tymäa­jalle tarvi­taan real­isti­nen vai­h­toe­hto, muuten jatke­taan kivi­hi­ilel­lä ja öljyllä.

    Hiilivoimaloi­ta on suun­nit­teil­la pitkälti yli 1100 kap­palet­ta ja niiden yhteis­te­ho on suu­ru­us­lu­okkaa 1500 gigawattia. 

    Mielum­min ris­ki radioak­ti­ivis­es­ta säteilystä, kuin pari miljoon­aa kuol­lut­ta hiilipäästö­jen vuok­si joka vuosi… Ihan aikuis­ten oikeasti.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    taPio
    Tai­dat olla insinööri.
    Jateaan kulu­tus vaik­ka karkeasti tavaroi­hin ja palvelui­hin. Joidenkin elin­ta­so on sitä, että las­ten­huoneessa on sadoit­tain lelu­ja ja tois­t­en sitä, että syödään hyvin kort­telin laat­u­rav­in­to­las­sa. Kulu­tusko­rin muu­to­son sitä, että eri­lais­es­ta mate­ri­aalis­es­ta roin­s­ta siir­ry­tään kor­fkealaa­tu­isi­in palvelui­hin. Jos ajat­telee, että elin­ta­so on yhä enem­män roinaa, sillin ei tietenkään voi tehdä oikein mitään.

    Näkee selvästi mis­tä Osmo tykkää (olen lukenut myös hänen kir­jo­jaan). Entäs jos kaik­ki eivät halua istua kult­tuurkahvi­las­sa tai laat­u­rav­in­to­las­sa (varsinkaan “Jakomäessä”, jol­loin fyrkatkin ovat hintsus­sa). Jos me olemme ihan oikeasti huolis­samme ympäristöstä, niin var­maa olisi muu­ta­man konkreet­ti­nen ehdo­tuskin paikallaan, tämä lop­u­ton teo­ret­ti­nen keskustelu ympäristöstä var­maan jatkunee hamaan tule­vaisu­u­teen, ilman mitään konkreet­tisia ehdo­tuk­sia. Ville Niin­istö sanoi taan­noin tele­vi­sio­haas­tat­telus­sa, etä uusi­u­tu­mat­tomien päästö­jen taso pitäsi laskea 80%, siis miten ja mil­lä aikavälil­lä. Jos se tarkoit­taa maaseudun tyh­jen­nys­tä ja kaupukien slum­mi­u­tu­mista (olen aikaisem­minkin kom­men­toin­ut euroop­palaisia metropole­ja), niin hyvä jos niin halu­amme. Lyön vaik­ka vetoa, että saan vasti­neek­si inter­net linkin, ja keho­tuk­sen, että lue tuosta,ilman ko. henkilön kom­ment­te­ja (muu­ta kuin, että hiilid­iok­si­imäärän alen­t­a­mi­nen on tärkeää ja mah­dol­lis­es­ti, että olen ilmastoskeptikko).

  37. nos:
    Insinöörin ja talousti­eteil­i­jän ero taitaa tässä olla se, 

    Itseasi­as­sa insinöörin ja talousti­eteil­iän ero on siinä, että intsinööri ei myön­nä koskaan olleen­sa tai ole­vansa väärässä. Talousti­eteliä taas syyt­tää katas­trofista “mar­ket fail­urea”, mut­ta myön­tää että pieleen meni.

  38. Eikö ideaa­li­nen ratkaisu olisi käyt­tää aurinko- ja tuulivoimaa nestemäis­ten polt­toainei­den tuotan­toon? Täl­löin “tuurivoimaloi­ta” voitaisi­in sijoit­taa tuotan­non kannal­ta opti­maal­isi­in paikkoi­hin eikä niiden tehon vai­hte­lut sotk­isi muu­ta sähköverkkoa niin kuin nykyään. Nestemäis­ten polt­toainei­den varas­toin­ti­in, kul­je­tuk­seen ja jakelu­un on taas ole­mas­sa valmis (ja hyvin kallis) infra, joka puut­tuu esim. vedyltä — ja joka “tuurisähkön” osalta on osoit­tau­tu­mas­sa jär­jet­tömän kalli­ik­si ja mon­elta osin tehottomaksi.

  39. Ei tässä ole mitään hätää. Poli­it­tiset päät­täjät val­i­taan ulkonäön perus­teel­la ja suurim­mat palkat ovat jalka­pal­loil­i­joil­la ja viihde­taitelijoil­la, joka kan­nus­taa ihmisiä tärkeisi­in töi­hin. Tämä yhtälö tulee ratkaise­maan nämä ongelmat.

  40. Muu­ta­ma pikku premissi:
    1) Ener­gian hin­ta voi pudo­ta nykyis­es­tä rajusti rak­en­ta­mal­la mas­si­iviset määrät ydinvoimaa
    2) Öljyn tuotan­toa on melko kallista lisätä
    3) Kivi­hi­ilen tuotan­toa on halvem­paa lisätä
    4) Kaa­sul­la voi kor­va­ta muut fos­si­iliset ainakin polt­toaineena. Myös autois­sa, ja se ei ole edes kovin kallista
    5) Jos ener­gia on riit­tävän hal­paa, niin kaa­sua voi tuot­taa hiilid­iok­sidista ja vedestä
    6) Maas­ta tule­va kaa­su kan­nat­taa polt­taa ennem­min kuin päästää ilmake­hään, öljyä ja hiiltä sen­si­jaan ei kan­nat­taisi polt­taa ihan ympäristösyistä

    Eikö tässä nyt ole ilmeinen johtopäätös, että ener­gias­sa pitäisi siir­tyä kohti halvem­paa perusen­er­giaa kuten ydin­voimaa ja toisaal­ta kaa­sua, ja koet­taa saa­da kaik­ki muut fos­si­iliset pois polt­toainei­den listal­ta niin nopeasti kuin mahdollista. 

    Mik­si Vihreät ei ole tätä mieltä? Minus­ta aurinkovoimaloiden ja tuulimyl­ly­jen rak­en­t­a­mi­nen on ihan hieno jut­tu, mut­ta kun se ei näytä toteu­tu­van. Panos­takoon kaikin mokomin tuuleen ja aurinkoon, mut­ta ener­gian hin­nan *lasku*, ei suinkaan sen nousu, ratkai­sisi paljon enem­män ja nopeam­min niitä ongelmia jot­ka kiireel­lisim­min vaa­ti­vat ratkaisua.

  41. nos:Kyse­hän taitaa olla insinöörin laskelmis­sa vain siitä, mitä nykyi­nen elämän­ta­pa mak­saisi muut­tuneis­sa olo­suhteis­sa osoit­taen, että nykyi­nen meínin­ki ei voi jatkua. Alhaal­la on rima tieteel­lä, jos tieteel­lisek­si saavu­tuk­sek­si las­ke­taan totea­mus, että ihmi­nen (pakon edessä) sopeutuu.

    Insinööreil­lä menee pieleen siinä, kun ei ote­ta mitenkään huomioon sitä sopeutumista. 

    Jos esimerkik­si sor­mus­ti­mant­tien hin­nat nousi­si­vat miljooni­in euroi­hin, insinööri­aivoil­la tehty taloudelli­nen ana­lyysi toteaa, että naimisi­in meno aiheut­taa tule­vaisudessa henkilöko­htaisen konkurssin. Niin­pä kukaan ei mene naimisi­in ja samal­la las­ten määrä rom­ah­taa kos­ka suurin osa lap­sista asuu täl­lä het­kel­lä avi­o­li­itois­sa. Niin­pä timant­tien hin­to­jen nousu hävit­tää suo­ma­laiset sukupu­ut­toon muu­ta­mas­sa sukupolvessa.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen trown­in kanssa samaa mielt, ettei öljyn tsapain­o­hin­ta voi paljon nous­ta, kos­ka kivi­hi­ilestä tehtävät polt­toaineet tule­vatkan­na­tivk­si. Lyhy­taikaiset hin­tavai­hte­lut sen sijaan voivat jatkua.

    Samaa mieltä Osmon ja tcrown­in kanssa ovat läh­es kaik­ki peak oil ‑keskustelua seu­raa­vat, sil­lä öljyn hin­nan­nousu elim­i­noi sen kysyn­tää, jol­loin sen hin­ta las­kee, kos­ka kallein tuotan­to putoaa pois. Kysyn­nän elpyessä hin­ta taas nousee, kunnes kysyn­tää tuhoutuu jne. Huono puoli tässä on se, että kysyn­nän tuhou­tu­misen myötä tuhoutuu taloudel­lista kasvua. Tätä “ilmiötä” kut­su­taan ter­meil­lä “bumpy pla­teu” tai öljyn hin­nan oskil­laa­tio. Eläk­keelle jäänyt öljy­ge­olo­gi Col­in Camp­bell ennusti bumpy pla­te­un jo vuon­na 2003, joten tuo oskil­loi­va tas­apain­o­hin­ta ei ole mikään uusi asia.

    Täl­lä tas­apain­o­hin­nal­la on uskoak­seni (tämä on siis oma näke­myk­seni) taipumus hiip­iä ylöspäin ajan myötä, sil­lä viimeisenä tuotan­toon tule­va tyn­nyri, joka ohjaa markki­nahin­taa, on koko ajan kalli­im­paa tuot­taa ja suh­teel­lisen moni on valmis mak­samaan polt­ton­es­teestä korkeankin hin­nan. Maail­man­talouden kasvulle suo­tu­isa öljyn hin­ta (tarpeek­si suuri tuot­ta­jille ja tarpeek­si pieni kulut­ta­jille) käy siten koko ajan pienem­mäk­si. Toki kor­vaa­va hyödyke muut­taisi asi­aa, mut­ta en henkilöko­htais­es­ti usko, että kivi­hi­ilines­teet ehtivät olen­nais­es­ti tätä tas­apain­o­hin­taa heilaut­tele­maan — siihen ei ole enää aikaa? Vuosit­tain markki­noil­ta pois­tuu usei­ta miljoo­nia päivä­tyn­nyre­itä hal­paa öljyn­tuotan­toa, joiden kor­vaamiseen vaa­dit­taisi­in 50–100 suurehkoa CTL-laitos­ta vuosit­tain. Mis­sä nämä ovat? 

    Olen kuvan­nut tätä talouskasvun kannal­ta sulkeu­tu­vaa öljyn hin­taikku­naa kirjoituksessani:
    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/04/24/talouden-toimintaikkuna-pienenee-koko-ajan/#.UgTY9NJSioM.

    Sit­ten tuo­hon kivihiileen…

    Kivi­hi­ilen tuotan­to­huipun ennuste­taan jois­sakin lähteis­sä tule­van jo vuon­na 2020 (http://www.energywatchgroup.org/fileadmin/global/pdf/EWG-update2013_long_18_03_2013.pdf)

    Tääl­lä varoite­taan hal­van hiilen ajan lop­pu­van pian (http://peakwatch.typepad.com/Heinberg%20&%20Fridley%20(End%20of%20cheap%20coal)%20-%20Nature%202010.pdf).

    Kiinalaiset tutk­i­jat ennus­ta­vat Kiinan (joka tuot­ti läh­es puo­let maail­man kivi­hi­ilestä vuon­na 2012) kivi­hi­ilen tuotan­to­huipuk­si 2027–2032. Tuos­sa edel­lisessä linkissä on viite tähän. 

    Mikäli nämä arviot ovat lähel­lä totu­ut­ta, niin emme edes ehdi siir­tyä suures­sa määrässä kivi­hi­ilen nestey­tyk­seen, kun saamme sanoa hyvästit talouskasvulle? Kivi­hi­ilen tuotan­to­huip­pu tarkoit­taa myös sähkön­tuotan­non huip­pua, mikäli ydin­voimaan ja/tai uusi­u­tu­vi­in ei ehditä siir­tyä tarpeel­lises­sa laa­ju­udessa. Ilman sähköä ei ole teol­lista tuotan­toa. Kun työvoimaa on talousti­eteen mukaan kor­vat­tu pääo­ma­l­la, niin oikeasti se menee niin, että ihmisen tekemää työtä on kor­vat­tu fos­si­ilisel­la ener­gial­la. Vai­h­to­suhde on luokkaa se, että yksi ihmisen tekemä kWh on kor­vat­tu sadal­la tai sadoil­la kilo­wat­ti­tun­neil­la sähköä tai muu­ta ener­giaa. Eli pääo­ma on toisin sanoen ollut teknolo­giaa, joka mah­dol­lis­taa ihmisen ener­gian kor­vaamisen fos­si­ilisel­la ener­gial­la, hiukan myös vesivoimal­la ja ydinvoimalla. 

    Ongel­ma on, että kivi­hi­ilire­servien määrien arvioin­ti on han­kalaa ja epämääräistä ja se, että reservien määrä peri­aat­teessa kas­vaa hin­nan noustes­sa ja päin­vas­toin. Sen vuok­si on erit­täin vaikeaa arvioi­da mah­dol­lisen kivi­hi­ilen tuotan­to­huipun ajanko­htaa. Kiinas­sa reserve­jä on päivitet­ty viimek­si vuon­na 1992, minkä jäl­keen sen hiilen tuotan­to on kas­vanut räjähdys­mäis­es­ti yli kolminker­taisek­si. Eikö täl­lä ole ollut vaiku­tus­ta reservei­hin vai onko nous­sut hin­ta kom­pen­soin­ut tämän täy­del­lis­es­ti? Emme toisin sanoen voi luot­taa kivi­hi­ilen viral­lisi­in reservei­hin. Näil­lä lie­nee myös tur­val­lisu­us- ja ener­giapoli­it­tisia merk­i­tyk­siä, joten tarkko­ja tieto­ja ei senkään takia tipu? Ilmastopoli­ti­ikalla tai sen puut­tumisel­la on myös vaiku­tuk­sen­sa kivi­hi­ilen tuotantohuippuun.

    Mikäli kivi­hi­ilestä ale­taan tehdä polt­ton­esteitä suures­sa mit­takaavas­sa, niin sitä aiem­min saavute­taan sen tuotan­to­huip­pu. Korostan siis, että kivi­hi­ili ei maankuores­ta lopu, mut­ta sen laatu heikke­nee ja hin­ta tulee luul­tavasti nouse­maan ja lähivu­osikym­meninä nähtäneen sen tuotantohuippu.

  43. Se on fak­ta, että korkeat öljyn­hin­nat ovat tulleet jäädäk­seen. Hin­tapi­ikke­ja varam­sti tul­laan näkemään suun­taan ja toiseen, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä tren­di on vielä nykyis­es­täkin ylöspäin.

    Suurin ja ehkä välit­tömin uhka minkä itse näen aiheessa on maail­man ruokahuolto. Öljyn­hin­ta ja ruoan­hin­ta menevät hyvin pitkälle käsikädessä ja niitä käp­pyröitä voi tarkastel­la pikaisel­la googlauk­sel­la. 2007-08 ruokakri­isi oli hyvä esimerk­ki tästä. Bar­reli­hin­ta kävi sielä 145$ ja mel­lakoi­ta oli ympäri maail­maa. Se on täysin ymmär­ret­tävää, jos nyt jonkun henkilön tulot kehi­tys­maas­sa on 1$, jos­ta 70–80% menee ruokaan, niin eipä niit­ten ruoan­hin­to­jen tarvii kovin paljoa tul­la ylös, kun tuol­la henkilöl­lä ei oo varaa enään syödä. Puhu­mat­takkaan muista tarpeista tai las­ten­sa lähet­tämis­es­tä kouluun.

    Mei­hin tääl­lä pohjo­las­sa korkeat öljyn­hin­nat ei vaiku­ta ihan niin välit­tömästi ja dra­maat­tis­es­ti, kuin köy­hempi­en maid­en ihmisi­in. Taloudenkasvu var­masti sakkaa, kos­ka ihmisil­lä menee suurem­pi osa tuloista suo­raan kohon­neisi­in polt­toaine­hin­toi­hin tai toisaal­ta yleiseen inflaa­tion kiihtymiseen, mut­ta en usko mihinkään rom­ah­duk­seen. Kukaan ei var­masti lähde kaduille riehu­maan, jos ei voikkaan viet­tä kesälo­maansa thaimaas­sa, vaan joutuu sen sijaan käymään vaik­ka ahve­nan­maal­la. Mei­dän elin­ta­so on niin korkeal­la, että vaik­ka puo­let vietäisi­in pois, niin ei mei­dän maail­ma kaa­tu­isi (vai oliko vuon­na 80 luvul­la ihan hirveetä elää?) (tämä ver­taus, jos olete­taan että bkt kuvaa elintasoa)

    En näe korkeis­sa öljyn­hin­nois­sa ain­oas­taa pahaa. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä jos öljyn­hin­nat nou­se­vat, niin sil­lä saat­taa olla kään­teinen vaiku­tus ns.kiina-ilmiölle. Yksinker­tais­es­ti, jos kule­juskus­tan­nuk­set nou­se­vat, niin ne tehtaat ja tuotan­to kan­nat­taakin pitää mah­dol­lisim­man lähel­lä kysyn­tää. Kanadalainen ekon­o­misti Jeff Rubin käsit­telee tätä aihet­ta kir­jois­saan. Suosit­te­len tutustumaan.

  44. Aki Suokko: Jos Suo­mi lopet­taisi öljyn tuon­nin ja tek­isi itse kaiken nestemäisen polt­toaineen­sa (noin 200 000 tyn­nyriä öljyä päivässä), niin pelkästään investoin­tikus­tan­nuk­set neljään 50 000 tyn­nyriä päivässä nestemäisiä polt­toainei­ta tuot­tavaan laitok­seen olisi luokkaa 15–20 mil­jar­dia dol­lar­ia. Tämä olisi his­to­ri­al­lisen suuri investoin­tio­hjel­ma. Tuotan­tokus­tan­nusas­rvio nestemäiselle tuot­teelle olisi noin 60–100 dol­lar­ia tyn­nyriltä (http://www.cmu.edu/epp/iecm/rubin/PDF%20files/2011/Mantripragada%20&%20Rubin_Eval%20of%20CTL_Energy%20Policy_2011.pdf; ottaen huomioon, että Suo­mi ei saa kivi­hi­iltään sil­lä hin­nal­la, joil­la amerikkalais­ten tutkimuk­ses­sa las­ket­ti­in niin keskit­ty­isin tuo­hon yläarvioon).

    Turvet­ta meil­lä kyl­lä riit­täisi — hyö­dyn­net­tävis­sä ole­vaa ener­giaturvet­takin pitäisi löy­tyä 24 mrd kuu­tiometriä. Eiköhän tuos­ta määrästä saa puris­tet­tua jokusen tyn­nyril­lisen öljyäkin ihan kohtuu kus­tan­nuk­sil­la — Vapo taitaa lupail­la 0,50 € turvebensan/dieselin hinnaksi.

  45. Het­ken jo luulin, että otsikko olisi “Suo­mi euron jälkeen” 🙂

    Öljylle on parem­paakin käyt­töä kuin polt­ta­mi­nen. Tarvit­ta­va ener­gia pitäisi tuot­taa muil­la menetelmillä.

    Samoin olisi eurollekin parem­paa käyttöä…

    Kri­it­ti­nen ajat­telu on tuot­tavaa. Ilman kri­ti­ikkiä ei ole kehitystä.

  46. Mukavaa huo­ma­ta, että aiheesta on syn­tynyt asiantun­te­vaa keskustelua. Samoin on hyvä nähdä, että erim­ielisyy­det koske­vat lähin­nä sitä, ovatko pitkän ajan vaiku­tuk­set juuri sel­l­aiset kuin kir­jas­sa esitämme.
    Ihan aluk­si todet­takoon, että emme usko ole­vamme var­mo­ja tule­vaisu­u­den kehi­tyk­ses­tä. Yritämme kir­jas­sa esit­tää, mik­si lähivu­osi­na eteen tule­va öljykri­isi on yleis­es­ti odotet­tua 1) toden­näköisem­pi, 2) vaiku­tuk­sil­taan vakavampi ja 3) vaikeampi ratkaista. Huolelli­nen riskin­hallinta edel­lyt­tääkin tässä tilanteessa nyky­istä parem­pia varautumistoimenpiteitä.
    Suurin kri­ti­ik­ki tun­tuu kohdis­tu­van öljyn ja talouden kytkök­si­in, jot­ka ovat mon­i­naisia ja vaikeasti mallinnet­tavia. Kir­jas­sakin tode­taan, että öljykri­isi ja velka­kri­isi liit­tyvät toisi­in­sa ja voivat jatkos­sa vahvis­taa toisiaan.
    Näkökul­maerot esimerkik­si keskustelus­sa esi­in nos­te­tus­sa kulu­tusko­rin koos­t­u­muk­ses­sa menevät hel­posti määritelmien tasolle, joten niiden osalta voi olla vaikea löytää yhteisym­mär­rystä keskustelijoiden välil­lä. Jos ostosko­ris­sa vai­hde­taan kokoli­ha jauhe­li­hak­si, kyse voi olla näkökul­mas­ta riip­puen ihmis­ten arvo­jen muut­tumis­es­ta tai kokoli­han hin­nan nousemis­es­ta aiem­man kulu­tus­ta­son kannal­ta liian korkeaksi.
    Samoin globaalis­sa taloudessa yksit­täisen kansan­talouden öljyri­ip­pu­vu­ut­ta on vaikea määritel­lä tai mita­ta yksiselit­teis­es­ti, kos­ka osa aiem­min kansan­talouden sisäl­lä tapah­tuneesta ener­giaa kulut­tavas­ta taloudel­lis­es­ta toimin­nas­ta ja tuotan­nos­ta on siir­ret­ty mui­hin, eri­tyis­es­ti kehit­tyvi­in kansan­talouk­si­in. Tuskin kukaan osaa sanoa, kuin­ka paljon ener­giaa on sitoutunut Suomeen tuo­tavi­in tuotan­to- ja kulu­tushyödykkeisi­in nyt ja historiallisesti.
    Nos­taisin kuitenkin esi­in totea­muk­sen, että öljykri­isi tämän vuosikymme­nen puo­livälis­sä ei ole mah­dolli­nen: “Jos täl­lainen tieto on riidat­tomana ole­mas­sa, sen pitäisi näkyä johdan­nais­markki­noil­la jo nyt”.
    Pidän tätä yht­enä esimerkkinä ajat­telus­ta, jon­ka mukaan markki­nat ovat oike­as­sa, ja sik­si mon­et kir­jas­sa esite­tyt väit­teet eivät voi pitää paikkaansa. Kir­jan julk­istusti­laisu­udessa kävi ilmi, että myös TEM:n ja VATT:n asiantun­ti­jat (ekon­o­mis­te­ja molem­mat) ulkois­ti­vat Suomen ener­giapoli­ti­ikan pitkälti markki­namekanis­meille. Kir­jas­sa onkin tästä syys­tä erilli­nen osio (öljy)markkinoista.
    Epäilen, että markki­noiden varaan las­ket­taes­sa ei aina ole mietit­ty kri­it­tis­es­ti markki­noiden kykyä arvostaa kaikkia ilmiöitä. Kysynkin, hyväksytkö johdan­nais­markki­noiden sig­naalei­hin luot­taes­sasi myös seu­raa­vat implisi­it­tiset väittämät:
    1. Öljykri­i­sistä seu­raa nimeno­maan öljyn hin­nan voimakas nousu, eikä vain taloudel­lisen toimin­nan kri­isiy­tymi­nen ja kysyn­nän tuhou­tu­mi­nen jo nyky­hin­noil­la esimerkik­si Välimeren maissa.
    2. Öljykri­isin puoles­ta speku­loi­vat pystyvät tun­nista­maan riit­tävän tarkasti öljyn hin­nan nousun ajanko­hdan ja muu­tok­sen suuruuden.
    3. Öljykri­isin puoles­ta speku­loivil­la on kykyä sijoit­taa salkku­jen­sa riskin­hallinnan puit­teis­sa nimeno­maan kyseisi­in öljyjo­hdan­naisi­in merkit­tävästi enem­män kuin johdan­nais­sopimusten vastapuo­lil­la, jot­ta hei­dän sijoituk­sen­sa vaikut­ta­vat kyseisen aikavälin hintoihin.
    4. Öljykri­isin puoles­ta speku­loi­vat usko­vat saa­vansa kysei­sistä öljyjo­hdan­nai­sista parem­man riskiko­r­jatun tuo­ton kuin lukui­sista muista sijoitusvaihtoehdoista.
    5. Öljyjo­hdan­nais­sopimusten vastapuo­let toimi­vat puh­taasti speku­loi­ji­na, eikä niil­lä ole mui­ta sijoi­tus­päätök­si­in vaikut­tavia ole­tuk­sia kuten arvio val­tioiden inter­ven­tioista, vas­takkaisia posi­tioi­ta muis­sa sijoi­tusin­stru­menteis­sa, tai valmi­ut­ta kor­ja­ta posi­tio­taan ajal­lis­es­ti muil­la sijoituksilla.
    Toivoak­seni tämä lista kan­nus­taa tarkastele­maan omia ole­tuk­si­aan kri­it­tis­es­ti ja ole­maan avoimem­pi niistä poikkeav­ille mielip­iteille. Vai­h­toe­hdot eivät ole toisen­sa pois­sulke­via, vaan tässä aiheessa­han (kuten muis­sakin mon­imutkai­sis­sa ilmiöis­sä) on kyse eri­lai­sista arvioista perustelu­iden, vaiku­tus­mekanis­mien ja seu­rausten todennäköisyyksille.

  47. Poth1ue1:
    Eikö ideaa­li­nen ratkaisu olisi käyt­tää aurinko- ja tuulivoimaa nestemäis­ten polt­toainei­den tuotan­toon? Täl­löin “tuurivoimaloi­ta” voitaisi­in sijoit­taa tuotan­non kannal­ta opti­maal­isi­in paikkoi­hin eikä niiden tehon vai­hte­lut sotk­isi muu­ta sähköverkkoa niin kuin nykyään. Nestemäis­ten polt­toainei­den varas­toin­ti­in, kul­je­tuk­seen ja jakelu­un on taas ole­mas­sa valmis (ja hyvin kallis) infra, joka puut­tuu esim. vedyltä – ja joka “tuurisähkön” osalta on osoit­tau­tu­mas­sa jär­jet­tömän kalli­ik­si ja mon­elta osin tehottomaksi. 

    Erit­täin hyvä idea. Nyt tarvi­taan enää se pros­es­si, johon voi syöt­tää sisään stokas­tis­es­ti saatavil­la ole­vaa sähköä, hiilid­iok­sidia ja vet­tä. Ulos tulee hiilivetyjä.

    CTL-pros­es­sit ovat suuria jatku­via teol­lisia pros­esse­ja, joiden käyn­nistämi­nen ja alasajo on kovin hidas­ta ja kallista puuhaa. Ne eivät myöskään vält­tämät­tä kulu­ta kovin paljon sähköä, pros­es­si­vai­heet ovat tyyp­il­lisem­min eksoter­misiä, jol­loin ener­gia tulee lähtöaineena käytet­tävästä polttoaineesta.

    Jos joku kek­sii mil­lään järkeväl­lä hyö­ty­suh­teel­la toimi­van nestemäisiä polt­toainei­ta valmis­ta­van pros­essin, joka toimii aurinkovoimal­la (sähkön kaut­ta tai suo­raan), se on erit­täin suuri edis­tysaskel uusi­u­tu­valle ener­gialle ja ener­gian varastoinnille.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Olen trown­in kanssa samaa mielt, ettei öljyn tsapain­o­hin­ta voi paljon nous­ta, kos­ka kivi­hi­ilestä tehtävät polt­toaineet tule­vatkan­na­tivk­si. Lyhy­taikaiset hin­tavai­hte­lut sen sijaan voivat jatkua.

    Nestemäisiä polt­toainei­ta voi valmis­taa myös maakaa­sus­ta. Joku vuosi sit­ten arvelti­in, että öljyn hin­nan nousu luokkaa $50/bbl tasolle tek­isi tästä kan­nat­tavaa — mikä mah­taa olla tilanne tänään?

    Kun maakaa­sus­sa on vetyä liikaa (sik­si se on kaa­sua) ja hiilessä liian vähän (…ja hiili kiin­teää), niin saisiko näistä yhdessä tehtyä nestet­tä melko helpostikin?

    Paineis­tet­tu kaa­su käy liiken­nepolt­toaineek­si sel­l­aise­naan varsin pienin tekni­sisin muu­toksin. Jos öljyn hin­ta uhkaa kara­ta ja hal­paa liuskekaa­sua on yllin kyllin tar­jol­la, niin olisi aika luon­te­vaa siir­tyä mm. tieli­iken­teessä CNG:n käyttöön.

  49. Aki Suokko: Tätä “ilmiötä” kut­su­taan ter­meil­lä “bumpy pla­teu” tai öljyn hin­nan oskil­laa­tio. Eläk­keelle jäänyt öljy­ge­olo­gi Col­in Camp­bell ennusti bumpy pla­te­un jo vuon­na 2003, joten tuo oskil­loi­va tas­apain­o­hin­ta ei ole mikään uusi asia.

    Mil­lä tavoin tämä “bumpy plateau” poikkeaa minkä tahansa markki­nahin­taisen raa­ka-aineen hin­takäyt­täy­tymis­es­tä? Niin se vain menee, että hin­nan­nousu vähen­tää jostain jol­lain taval­la kysyn­tää ja houkut­telee markki­noille uut­ta kap­a­siteet­tia. Jos­sain vai­heessa syn­tyy yli­tuotan­toa ja myyjän markki­nat vai­h­tu­vat osta­jan markki­noik­si. Esim. Tal­vi­vaara on päässyt konkreet­tis­es­ti mais­tele­maan nikke­li­markki­noiden kuoppia.

    Aja­tus siitä, että öljyl­lä pitäisi olla jokin vakaa, ennustet­ta­va (“oikea”?) hin­ta on aika vieras­ta markki­na­t­aloudelle ja kuu­luu enem­män suun­nitel­mat­alouden puolelle.

  50. Rauli Par­ta­nen: Johdan­nais­markki­noille menevä tieto on pitkälti perus­tunut aivan johonkin muuhun kuin kir­jas­samme esille tuomi­imme näke­myk­si­in. Johdan­nais­markki­noille lie­nee riit­tää että IEA tai muu vaku­ut­ta­va taho tekee (kysyn­täpo­h­jaisen) ennus­teen öljyn tuotan­nos­ta ja sen kehi­tyk­ses­tä, jon­ka mukaan kasvua tulee.

    Tämä on aika eriskum­malli­nen koh­ta. “Johdan­nais­markki­nat” eivät ole mikään mus­ta laatikko mihin joku syöt­tää infor­maa­tio­ta ja ulos pul­lah­taa hin­ta. Johdan­nais­markki­na koos­t­uu suures­ta määrästä toim­i­joi­ta, jot­ka käyt­tävät merkit­tävän määrän resursse­ja markki­nan ymmärtämiseen, enkä usko, että kovin moni toim­i­ja tyy­tyy IEA:n raport­ti­in ana­ly­y­sis­sään. Se vaikut­taa selvältä, että johdan­nais­markki­noil­la val­lit­se­va näke­mys ei vas­taa tei­dän näke­mys­tänne maail­mas­ta, mut­ta sen mah­dol­lisu­u­den lisäk­si, että johdan­nais­markki­nat ovat väärässä, on myös se mah­dol­lisu­us, että tei­dän ana­lyysinne on pielessä. Min­un on vaikea uskoa, että esitätte kir­jas­sanne fak­to­ja, jot­ka eivät olisi esimerkik­si öljy­markki­noil­la suh­teel­lisen yleisessä tiedos­sa. Huo­maut­taisin myös, että eri­laisille markki­noille muo­dos­tuu kyl­lä usein erinäköisiä kuplia ja virhe­hin­noit­telu­ja, mut­ta erit­täin har­voin niin päin, että jonkin var­al­lisu­us­lu­okan arvo arvioidaan liian pienek­si. (en nyt kek­si yhtäkään esimerkkiä, ehkä joku muu keksii) 

    Ja kukaan­han ei estä teitä osal­lis­tu­mas­ta noille johdan­nais­markki­noille kor­jaa­maan markki­noiden näke­mys­tä oikeaan suun­taan. Bonuk­se­na teette paljon rahaa jos näke­myk­senne on oikein. 

    Tiedemies: Minus­ta aurinkovoimaloiden ja tuulimyl­ly­jen rak­en­t­a­mi­nen on ihan hieno jut­tu, mut­ta kun se ei näytä toteu­tu­van. Panos­takoon kaikin mokomin tuuleen ja aurinkoon, mut­ta ener­gian hin­nan *lasku*, ei suinkaan sen nousu, ratkai­sisi paljon enem­män ja nopeam­min niitä ongelmia jot­ka kiireel­lisim­min vaa­ti­vat ratkaisua.

    Ei näytä toteu­tu­van? Jos asen­netun kap­a­siteetin kas­vami­nen 40% vuodessa ei ole “toteu­tu­mista”, niin mikä sitten? 

    Tuo on kyl­lä kum­malli­nen asia ‚että mon­et “vihreät” tun­tu­vat toivo­van, että fos­si­ilis­ten hin­to­jen nousu olisi ratkaisu, kun kalli­il­la hin­noil­la ei enää halut­taisi ostaa. Mut­ta kun se menee täs­mälleen päin­vas­toin. Jos hin­ta nousee, niin sieltä maas­ta kaive­taan viimeisetkin rippeet ulos. Ain­oa toi­vo — jos siis halu­taan fos­si­ilis­ten kulu­tus alas — on saa­da niiden hin­ta niin alas, että niitä ei kukaan sil­lä hin­nal­la viit­si kaivaa. Enkä suo­raan san­ot­tuna vieläkään ymmär­rä miten kon­ven­tion­aa­li­nen ydin­voima tuos­sa voisi aut­taa. Siis ilman erit­täin radikaale­ja muu­tok­sia ja rajoit­tei­ta ener­gia­markki­noi­hin ( http://www.bloomberg.com/news/2013–08-01/spain-hurts-solar-with-plan-to-penalize-power-producers.html )

  51. Tiedemies:
    Muu­ta­ma pikku premissi:
    1) Ener­gian hin­ta voi pudo­ta nykyis­es­tä rajusti rak­en­ta­mal­la mas­si­iviset määrät ydinvoimaa 

    Jere­my Rifkininil­lä on mie­lenki­in­toinen ekon­o­mistin näkökul­ma ydinenergiaan. 

    https://www.youtube.com/watch?v=V‑jeOTodAdI

    Ydin­voima tuot­ta 6% maail­man ener­gias­ta (400 voimalaa). Jot­ta ydin­voimal­la olisi edes min­i­maa­li­nen vaiku­tus ilmas­ton läm­pen­e­miseen, pitäisi päästä 20% tasoon. Tämä tarkoit­taisi 3 uuden ydin­reak­torin valmis­tu­mista joka kuukausi seu­raa­vat 40 vuot­ta. Rifkininin mukaan ydin­voima on ratkaisu joka tulee aivan liian myöhään. 

    Lisäk­si hän huo­maut­taa että yli 40% ran­skan makean veden kulu­tuk­ses­ta menee ydin­voiman lauh­du­tuk­seen. Jos reak­torit raken­net­taisi­in, ne pitäisi rak­en­taa rannikolle.

  52. Andrei:
    Mei­dän elin­ta­so on niin korkeal­la, että vaik­ka puo­let vietäisi­in pois, niin ei mei­dän maail­ma kaa­tu­isi (vai oliko vuon­na 80 luvul­la ihan hirveetä elää?) 

    Aika suuri osa tuos­ta kasvus­ta on men­nyt asum­isväljyy­den kasvu­un ja aika suuri osa asum­isväljyy­den kasvus­ta on johtunut yhden ja kah­den hen­gen talouk­sien suh­teel­lisen osu­u­den noususta.

  53. Tässä sinän­sä mie­lenki­in­toises­sa keskustelus­sa häir­it­see se, että sitä käy­dään akselil­la maaöljy-kivihiili(öljy). Maakaa­sul­la (perinteinen/liuske) voidaan kuitenkin aika nopeasti kor­va­ta hyvin suuri osa öljyn polt­toainekäytöstä lentokonei­ta lukuunottamatta.

    Liuskekaa­sun etu­na on, että sitä esi­in­tyy sekä keskel­lä kulu­tusti­hen­tymiä että nyky­is­ten öljykent­tien alueel­la, jois­sa on paljon infra­struk­tu­uria valmi­ina. Se antaa aikaa öljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämiseen ilman suuria investointeja.

  54. espoolainen autoil­i­ja: Mil­lä tavoin tämä “bumpy plateau” poikkeaa minkä tahansa markki­nahin­taisen raa­ka-aineen hin­takäyt­täy­tymis­es­tä? Niin se vain menee, että hin­nan­nousu vähen­tää jostain jol­lain taval­la kysyn­tää ja houkut­telee markki­noille uut­ta kap­a­siteet­tia. Jos­sain vai­heessa syn­tyy yli­tuotan­toa ja myyjän markki­nat vai­h­tu­vat osta­jan markki­noik­si. Esim. Tal­vi­vaara on päässyt konkreet­tis­es­ti mais­tele­maan nikke­li­markki­noiden kuoppia.

    Aja­tus siitä, että öljyl­lä pitäisi olla jokin vakaa, ennustet­ta­va (“oikea”?) hin­ta on aika vieras­ta markki­na­t­aloudelle ja kuu­luu enem­män suun­nitel­mat­alouden puolelle.

    En tarkoit­tanut, että öljyl­lä pitäisi olla vakaa hin­ta. Tarkoitin vain, että öljyn hin­nan noustes­sa kysyn­tää tuhoutuu ja luul­tavasti osa tästä taloudel­lis­es­ta aktivi­teetista jää kokon­aan toteu­tu­mat­ta kom­pen­soi­tu­mat­ta jos­sain muual­la. Ote­taan esimerk­ki: kun öljyn hin­ta on alhaal­la, kan­nat­taa Brasil­ias­ta lai­va­ta rauta­malmia Kiinaan, jos­sa se rikaste­taan ja kul­jete­taan rikas­teena Yhdys­val­toi­hin, jos­sa se sulate­taan. Kun öljyn hin­ta nousee, kan­nat­taakin mal­mi kul­jet­taa suo­raan Yhdys­val­toi­hin, jol­loin öljyn kysyn­tä piene­nee. (Ymmärtääk­seni osa tästä rahas­ta pois­tuu kokon­aiskysyn­nästä, kos­ka kallis­tuneesta öljys­tä koitu­vat tuon­tiku­lut eivät täysin kom­pen­soidu kysyn­nässä toisaal­la. Näin ainakin talousti­eteil­i­jä Jeff Rubin järkeilee, kuten joku mainit­sikin aiemmin.)

    Öljy ei ole mikä tahansa markki­noil­la myytävä tuote. Se on taloutemme perus­ta. Öljyn hin­ta on nous­sut nelink­er­taisek­si vuosi­tuhan­nen vai­h­teesta, mut­ta markki­noille on tul­lut vain vähän korvikkeita. 

    Osmos­ta poiketen en usko, että markki­noille tulee kovin paljon kor­vaavia tuot­tei­ta vaan pikem­minkin että talous sopeu­tuu talouskasvun loppumisen/hidastumisen myötä ainakin jonkin aikaa. Hal­paa öljyä, jota koko ajan nousee maas­ta vähem­män, emme pysty kor­vaa­maan mil­lään. Kallista öljyä ja sen korviket­ta pystytään, mut­ta mis­sä määrin kasvu­taloutemme sopeu­tuu tähän? Tuo öljyn hin­nan voimakas oskil­loin­ti on siitäkin ikävä ilmiö, että jos olisin sijoit­ta­ja, niin min­un olisi vaikea arvioi­da kivi­hi­ilen nestey­tys­laitok­sen kan­nat­tavu­ut­ta, kun ref­er­enssi­hin­nan, eli öljyn keskiar­vo­hin­nan ympäril­lä on paljon kohinaa.

    Öljyn merk­i­tyk­sen maail­man taloudelle näkee esimerkik­si siitä, että Yhdys­val­tain viimeis­es­tä 11 taan­tu­mas­ta kym­men­tä on edeltänyt öljyn hin­tapi­ik­ki (Kali­forn­ian yliopis­ton talousti­eteen pro­fes­sori James Hamil­ton, http://www.econbrowser.com/archives/2011/01/oil_shocks_and_2.html). Ja se, että öljyn hin­nan­nousu aiheut­ti stagflaa­tio­ta 1970-luvul­la, joka yllät­ti talousti­eteil­i­jät, että inflaa­tio ja työt­tömyys voivat nous­ta samaan aikaan. Philipsin käyrän mukaan näin ei voin­ut olla. Tämäkin osaltaan ker­too miten spe­si­aali hyödyke öljy on.

    Öljyn ja öljy­po­h­jais­ten tuot­tei­den kor­vaami­nen jol­lain muul­la on han­kalaa. Esimerk­ki tästä saati­in Kreikas­ta, jos­sa nos­tet­ti­in läm­mi­tysöljyn verokan­taa. Seu­rauk­se­na val­tion vero­tu­lot pienenivät, kun ihmiset siir­tyivät polt­ta­maan puu­ta mis­tä löy­sivät. Poli­isit eivät raask­i­neet pidät­tää ihmisiä, jot­ka kaa­toi­vat pui­ta puistoista.

    Toinen esimerk­ki öljyn heikos­ta kor­vat­tavu­ud­es­ta on maissi­etano­li. Maissi­etano­lin ener­giantakaisin­mak­suk­er­roin on luokkaa 0,8–1,3 eli jokainen maissi­etano­lin anta­ma MJ on sitonut 0,8 — 1,3 MJ pääosin fos­si­ilista ener­giaa esim. lan­noit­tei­den kaut­ta. Tämä on oikeas­t­aan erit­täin fun­da­men­taali point­ti siitä, miten öljy ja fos­si­ili­nen ener­gia ylipäätään eroaa mon­es­ta muus­ta “hyödyk­keestä”. Uusi­u­tu­vakin ener­gia on riip­pu­vaista siitä, joku muo­to vähem­män joku enemmän.

    Toiv­ot­tavasti sel­ven­si hiukan:).

  55. tcrown: Tämä on aika eriskum­malli­nen koh­ta. “Johdan­nais­markki­nat” eivät ole mikään mus­ta laatikko mihin joku syöt­tää infor­maa­tio­ta ja ulos pul­lah­taa hin­ta. Johdan­nais­markki­na koos­t­uu suures­ta määrästä toim­i­joi­ta, jot­ka käyt­tävät merkit­tävän määrän resursse­ja markki­nan ymmärtämiseen, enkä usko, että kovin moni toim­i­ja tyy­tyy IEA:n raport­ti­in analyysissään. 

    Johdan­nais­markki­nat voivat olla väärässä ja pahasti ja kun ne ovat väärässä, niin tuho­vaiku­tus voi olla hir­muinen, kuten viimek­si nähti­in vuon­na 2007 sub-primekri­i­sis­sä. Mon­et asiantun­ti­jat varoit­te­liv­at sil­loinkin (mm. Jeff Rubin ja Nouriel Roubi­ni), että met­sään ollaan menossa. 

    Kum­mas­ta seu­raa suurem­pi ris­ki suo­ma­laisille — siitä että alamme sopeu­tua öljyn tuotan­to­huipun läh­estymiseen ja otamme kir­jan opeista vaarin vai siitä, että luo­tamme johdan­nais­markki­noi­hin, joiden mukaan mitään öljyn tuotan­to­huip­pua ei vält­tämät­tä tule?

    Minus­ta ainakin olisi syytä kiivaasti alkaa kehitel­lä näp­päriä kimp­pakyyti­palvelu­ja, ruva­ta kaavoit­ta­maan vain joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle jne. eli tehdä kaikkea sopeu­tu­mistyötä, mikä vähen­tää riip­pu­vu­ut­tamme öljystä.

  56. Poth1ue1: Turvet­ta meil­lä kyl­lä riit­täisi – hyö­dyn­net­tävis­sä ole­vaa ener­giaturvet­takin pitäisi löy­tyä 24 mrd kuu­tiometriä. Eiköhän tuos­ta määrästä saa puris­tet­tua jokusen tyn­nyril­lisen öljyäkin ihan kohtuu kus­tan­nuk­sil­la – Vapo taitaa lupail­la 0,50 € turvebensan/dieselin hinnaksi.

    Seu­raa­va pohd­in­ta on erit­täin hypo­teet­tista, sil­lä min­un on vaikea kuvitel­la kan­nat­ta­vani turpeen käyt­töä ainakaan nyky­istä enem­pää:). Mielu­um­min hark­it­sisin ydin­voimaa sähköau­toi­hin yhdis­tet­tynä. Ongel­mana on tietysti sähköau­to­jen kalleus. Toisaal­ta, ulko­maille val­uu paljon öljyra­haa, joten mikä sit­ten olisi sit­ten kansan­talouden ja ympäristön kannal­ta paras ratkaisu?

    Sit­ten itse “tur­ven­estey­tyk­seen”. En ole mikään turpeen asiantun­ti­ja mut­ta ymmärtääk­seni turpeen ener­giati­heys on pienehkö ja siitä syytä kul­je­tus­mat­ka laitok­selle ei voi olla kovin suuri. Syn­teet­tisiä polt­toainei­ta valmis­tet­taes­sa tarvit­see laitok­sen mit­takaa­van olla käsit­tääk­seni kokolu­okkaa 250–300 MW raa­ka-ainete­hoa, että hapen­valmis­tus­lait­teisi­in kan­nat­taa investoi­da. Näin mah­dol­lisia sijoi­tu­s­paikko­ja pelkästään turpeelle perus­tuville laitok­sille ei ole paljon, kos­ka kan­tosäde ei voi olla niin pieni, että hapen­tuot­to­laitosin­vestoin­ti on liian kallis suh­teessa tuotan­tomäärään eikä niin suuri, että turvet­ta joudu­taan tuo­maan liian kaukaa? En tosin tunne turve-esi­in­tymien “ener­gian jakau­tu­mis­sädet­tä”, että voisin arvioi­da tätä enempää.

  57. Aki Suokko: Mielestäni ei pitäisi kuitenkaan antaa sel­l­aista kuvaa, että tämän tekni­ikan skaalaus on help­poa. Se ei nimit­täin ole help­poa eikä hal­paa. Eikä nopeatakaan. Etelä-Afrik­ka sai laitok­sen pystyyn kolmes­sa vuodessa, mut­ta siel­lä luvi­tus­vaa­timuk­set ovat jotain toista kuin meil­lä. Suomes­sa menisi lähem­mäs 10 vuotta?

    En ole tästä eri mieltä. Tosin jos kansakun­nan talous uhkaa rom­ah­taa, lupakäsit­te­ly voi tapah­tua nopeutetul­la tavalla.

    En pidä CTL:ää hyvänä tai ympäristöys­täväl­lisenä tapana tuot­taa öljynko­rvikkei­ta. Se kuitenkin jo nykyisel­lä teknolo­gian tasol­la avaa öljyn saatavu­u­den läh­es rajoit­ta­mat­tomak­si ja tuo jonkin­laisen kat­to­hin­nan öljytynnyrille.

    Tämä (ja toki myös kaa­sus­ta tehtävä GTL) tekevät pelistä öljyn­tuot­ta­jienkin kannal­ta aika jän­nit­tävän. Jos öljyn tyn­nyri­hin­ta nousee pysyvästi yli CTL:n kan­nat­tavu­us­ra­jan, maail­maan raken­netaan CTL-laitok­sia. Tämän jäl­keen jos hin­ta las­kee alle CTL:n kan­nat­tavu­us­ra­jan esimerkik­si kysyn­täjous­ton vuok­si, CTL ei häviä mihinkään, kos­ka sil­lä vaikut­taisi ole­van isot investoin­tikus­tan­nuk­set mut­ta paljon maltil­lisem­mat marginaalikustannukset.

    Tuo taas vie rahaa suo­raan pois öljyn­tuot­ta­jien kukkaros­ta. OPEC yrit­tää mak­si­moi­da jäsen­mait­ten­sa voitot, ja merkit­tävä määrä CTL:ää tai GTL:ää sot­kee tätä suun­nitel­maa pahasti juuri noiden matal­ien mar­gin­aa­likus­tan­nusten vuoksi.

    Olet­taisin OPEC:n ymmärtävän tämän asian oikein hyvin. Öljyn hin­taa ei kan­na­ta päästää vai­h­toe­htois­t­en tuotan­to­tapo­jen kyn­nys­ta­son yli. Mie­lenki­in­toinen tilanne tulee siinä vai­heessa, kun yhä use­ampi öljyn­tuot­ta­ja­maa joutuu käyt­tämään niin huono­ja varan­to­ja, että tuotan­tokus­tan­nuk­set alka­vat nous­ta maail­man­markki­nahin­nan tasalle.

    Yksi mah­dolli­nen suo­jau­tu­miskon­sti kil­pailua vas­taan on se, että öljyn­tuot­ta­jat alka­vat vaa­tia mah­dol­lisim­man kat­tavaa globaalia päästökaup­paa. Siinä tilanteessa CTL:n ja GTL:n tuotan­topäästöt ovat huo­mat­tavasti korkeam­mat kuin per­in­teisen öljyn­po­rauk­sen, mikä sit­ten antaa vielä vähän kil­pailue­t­ua öljyntuottajamaille.

    Kaik­ki ylläol­e­va on tietenkin puh­taasti hypo­teet­tista speku­loin­tia. Tilanne on koko dynami­ikkansa kaut­ta erit­täin mon­imutkainen. Öljyjo­hdan­nais­markki­noiden rauhal­lisu­us voi johtua siitäkin, että siel­lä ei usko­ta hal­li­tusten kykenevän öljyn hin­taa nos­tavi­in päätök­si­in oikein missään.

  58. Heik­ki Waris: Nos­taisin kuitenkin esi­in totea­muk­sen, että öljykri­isi tämän vuosikymme­nen puo­livälis­sä ei ole mah­dolli­nen: “Jos täl­lainen tieto on riidat­tomana ole­mas­sa, sen pitäisi näkyä johdan­nais­markki­noil­la jo nyt”.
    Pidän tätä yht­enä esimerkkinä ajat­telus­ta, jon­ka mukaan markki­nat ovat oike­as­sa, ja sik­si mon­et kir­jas­sa esite­tyt väit­teet eivät voi pitää paikkaansa. 

    Ei tarvitse ottaa mitään kan­taa markki­noiden autu­aak­sitekevyy­teen tai ‑tekemät­tömyy­teen, riit­tää kun kat­soo kalen­teri­in. Tämän vuosikymme­nen puo­liväli­in on 500 päivää. Sanoa, että öljykri­isi tulee tämän vuosikymme­nen puo­livälis­sä, on sanoa, että se ehtii tul­la vielä eduskun­nan täl­lä vaa­likaudel­la. Kyl­lä kiiret­tä saa pitää.

    tcrown: Huo­maut­taisin myös, että eri­laisille markki­noille muo­dos­tuu kyl­lä usein erinäköisiä kuplia ja virhe­hin­noit­telu­ja, mut­ta erit­täin har­voin niin päin, että jonkin var­al­lisu­us­lu­okan arvo arvioidaan liian pienek­si. (en nyt kek­si yhtäkään esimerkkiä, ehkä joku muu keksii) 

    Kyl­lähän 80-luvun kasi­novu­osi­na sai paljon huomio­ta tämä “asset strip­ping” ‑ilmiö, jos­sa yhtiöitä kan­nat­ti ostaa ja saman tien lopet­taa, kos­ka niiden markki­na-arvo oli laskenut niiden omaisu­u­den arvon ala­puolelle. Mut­ta tässä ei ole kysymys ihan tällaisesta…

  59. Aika kum­mallista, että suo­ma­lai­sista ei tässä kukaan (pikaluke­mal­la), puhu puu- ja jätekaa­su­ista tai ‑öljy­istä mitään.
    Olet­teko kat­soneet tule­vaisu­u­den ener­gialäh­teet kansal­lis­es­ta ener­gia- ja ilmas­tostrate­gias­ta maalisku­ul­ta 2013?

  60. Kalle: Huvit­tavaa, miten Yhdys­val­tain (soti­las-) tekn­lo­gian vahvu­us yhä tuot­taa ratkaisu­ja, jot­ka aut­ta­vat lop­ul­ta koko maailmaa.

    Se tekee tätä kos­ka sen on pakko.
    Ei siinä ole mitään huvit­tavaa, ettei maail­mas­ta löy­dy ketään muu­ta näitä kehit­tämään joko ahneu­den (öljy-yhtiöt) tai tyh­myy­den (poli­itikot) vuoksi.

  61. Osmo Soin­in­vaara: Olen suh­tau­tunut Peak oil teo­ri­aan vähän skep­tis­es­ti. Per­in­teinen öljy käy vähi­in, mut­ta öljyn kaltaista tuotet­ta voidaan tehdä hyvin muus­ta fos­si­ilis­es­ta polt­toaineesta, sekä kivi­hi­ilestä, että esimerkik­si öljyhiekasta. 

    Peak Oil (öljy­huip­pu) teo­ria ei ole teo­ria öljyn lop­pumis­es­ta vaan tuotan­to­hui­pus­ta. Öljyä voi olla vaik­ka kuin­ka paljon, mut­ta sitä val­uu “hitaam­min put­keen” syys­tä tai tois­es­ta. Jot­ta hiilen nesteyt­tämi­nen olisi var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto, nestey­tyk­sen pitäisi pystyä kor­vaa­maan menetet­ty tuotantovolyymi. 

    Höök, Mikael; Alek­lett, Kjell (2009). “A review on coal to liq­uid fuels and its coal con­sump­tion” (PDF). Inter­na­tion­al Jour­nal of Ener­gy Research (Wiley InterScience)

    Con­ver­sion ratios for CTL are gen­er­al­ly esti­mat­ed to be between 1 and 2 barrels/ton coal. This puts a strict lim­i­ta­tion on future CTL capac­i­ty imposed by future coal pro­duc­tion vol­umes, regard­less of oth­er fac­tors such as eco­nom­ics, emis­sions or envi­ron­men­tal con­cerns. Assum­ing that 10% of world coal pro­duc­tion can be divert­ed to CTL, the con­tri­bu­tion to liq­uid fuel sup­ply will be lim­it­ed to only a few mega bar­rels per day. This pre­vents CTL from becom­ing a viable mit­i­ga­tion plan for liq­uid fuel short­age on a glob­al scale. How­ev­er, it is still pos­si­ble for indi­vid­ual nations to derive sig­nif­i­cant shares of their fuel sup­ply from CTL, but those nations must also have access to equal­ly sig­nif­i­cant coal pro­duc­tion capac­i­ties. It is unre­al­is­tic to claim that CTL pro­vides a fea­si­ble solu­tion to liq­uid fuels short­ages cre­at­ed by peak oil. For the most part, it can only be a minor con­trib­u­tor and must be com­bined with oth­er strategies 

    Kir­joit­ta­jat pitävät teo­reet­tis­es­ti mah­dol­lise­na että hiilen nestey­tys kor­vaisi öljyn, mut­ta tarvit­ta­van volyymin tuot­ta­mi­nen vaatisi astronomiset investoinnit. 

    Maail­man hiil­i­tuotan­to on 7678Mt (2011) ja kasvus­sa. Jot­ta öljy­huip­puteo­ri­an ennus­ta­ma tuotan­to­volyymin lasku tule­vaisu­udessa voitaisi­in kor­va­ta nestey­tyk­sel­lä, täy­ty­isi hiilen tuotan­toa lisätä 782–2555Mt vuodessa, (siis joka vuosi n. 10–30% lisää hiiltä). 

    ps. On myös ennustet­tu, että globaali Peak Coal (hiil­i­huip­pu) on myös edessä, mut­ta arviot ovat hyvin hajallan.

  62. Heik­ki Waris: Öljykri­i­sistä seu­raa nimeno­maan öljyn hin­nan voimakas nousu, eikä vain taloudel­lisen toimin­nan kri­isiy­tymi­nen ja kysyn­nän tuhou­tu­mi­nen jo nyky­hin­noil­la esimerkik­si Välimeren maissa.

    Voitko ker­toa vahän enem­män tästä öljykri­i­sistä mikä ei näy öljyn hin­nas­sa? En oikein ymmär­rä kon­sep­tia, miten se edes tunnistetaan? 

    Aki Suokko: Johdan­nais­markki­nat voivat olla väärässä ja pahasti ja kun ne ovat väärässä, niin tuho­vaiku­tus voi olla hirmuinen,

    Min­ua alkoi nyt häir­it­semään tämä mieliku­vi­tuk­sen puut­teeni. En varsi­nais­es­ti pidä itseäni markki­na­fun­da­men­tal­isti­na, mut­ta osaatko ker­toa yhden esimerkin sel­l­ais­es­ta hir­muisen tuho­vaiku­tuk­sen aiheut­ta­neesta (johdannais)markkinan hin­noit­telu­virheestä, mis­sä var­al­lisu­us­lu­ok­ka on hin­noitel­tu liian hal­vak­si? Saat men­nä Hol­lan­nin tulp­paan­i­ma­ni­aan asti tai vaik­ka pidemmällekin.

    Aki Suokko: johdan­nais­markki­noi­hin, joiden mukaan mitään öljyn tuotan­to­huip­pua ei vält­tämät­tä tule?

    Öljyjo­hdan­naisil­la ei käy­dä akti­ivista kaup­paa kovinkaan mon­en vuo­den päähän, joten ei niiden perus­teel­la voi tehdä kovin kum­moisia johtopäätök­siä siitä mitä tämän vuosikymme­nen lop­ul­la tapah­tuu. Tai no, voihan niitä johtopäätök­siä tehdä vaik­ka teele­hdis­tä, oli­pa jos­sakin medi­as­sa sel­l­ainenkin öljy­ana­lyytikon argu­ment­ti, joka meni jotenkin niin, että kun tämän het­ken öljy­toim­i­tuk­sen hin­ta on korkeampi kuin toim­i­tuk­sen vuo­den päästä, se tarkoit­taa, että öljy halu­taan käsi­in heti, eikä vuo­den päästä, mikä taas ennakoi rajua öljyn hin­nan nousua. Uskoo ken tahtoo.

    Mitä taas lähi­t­ule­vaisu­u­teen tulee, niin siihen riit­tää ihan tv-uutis­ten kat­somi­nen, että ei täl­lä maail­man­talouden kasvunäkymil­lä kyl­lä kovin dra­maat­tista öljykri­isiä ennen vuosikymme­nen puoltaväliä tarvitse pelätä. (Ellei Iran syys­tä tai tois­es­ta päätä piristää uutisvir­taa sulke­mal­la Hormuzinsalmen) 

    Aki Suokko: Minus­ta ainakin olisi syytä kiivaasti alkaa kehitel­lä näp­päriä kimp­pakyyti­palvelu­ja, ruva­ta kaavoit­ta­maan vain joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle jne. eli tehdä kaikkea sopeu­tu­mistyötä, mikä vähen­tää riip­pu­vu­ut­tamme öljystä.

    Noi­hin nyt on aika paljon parem­piakin syitä kuin öljykri­isin pelko.

  63. Tapio:
    Tässä sinän­sä mie­lenki­in­toises­sa keskustelus­sa häir­it­see se, että sitä käy­dään akselil­la maaöljy-kivihiili(öljy).Maakaasulla (perinteinen/liuske) voidaan kuitenkin aika nopeasti kor­va­ta hyvin suuri osa öljyn polt­toainekäytöstä lentokonei­ta lukuunottamatta.

    Liuskekaa­sun etu­na on, että sitä esi­in­tyy sekä keskel­lä kulu­tusti­hen­tymiä että nyky­is­ten öljykent­tien alueel­la, jois­sa on paljon infra­struk­tu­uria valmi­ina. Se antaa aikaa öljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämiseen ilman suuria investointeja.

    Kaa­su tulee ole­maan tule­vaisu­udessa huo­mat­tavasti nyky­istä merkit­tävämpi ener­gian­lähde , se on aika selvä. Mainit­sit, että kaa­sun jakelu­un olisi infra valmi­ina. Näin var­masti onkin mais­sa jois­sa on per­in­teis­es­ti käytet­ty kaa­sua, mut­ta suomes­sa tuo­ta maankat­tavaa infraa ei kyl­lä ole.

    Mitä tulee tuo­hon kaa­sun käytössä liiken­nepolt­toaineena, niin siihen pätee sama asia, kuin vaik­ka liiken­teen sähköistyk­seen. Jos jokainen uusi henkilöau­to tästä päivästä läh­tien olisi kaa­suau­to, niin suomen nykyisen henkiöau­tokan­nan uusimi­nen kestäisi suun­nilleen 30 vuot­ta, nykyisel­lä uusi­u­tu­mis­tahdil­la. Kyse on tosi­aan pelk­istä henkilöau­toista. Niiden lisäk­si pitäisi uusia kul­je­tuskalus­toa, jonkun ver­ran junali­iken­net­tä, maat­alouskonei­ta, laivali­ikenne jne. ja jokainen vuosi joka men­nään “busi­ness as usu­al” asen­teel­la, niin lykkää tuo­ta öljyri­ip­pu­vu­ud­es­ta pääsyä hamaan tulevaisuuteen.

    Lisäk­si halu­aisin huo­maut­taa öljyn merk­i­tyk­ses­tä suomen kaup­pataseessa. 2000 luvun alus­sa suo­mi kulut­ti n.210 000 bar­relia / pv ja hin­nat pyöri 30$ hujakoil­la ja tästä las­ket­tuna suo­mi toi käytet­tävää öljyä n.2,3 mil­jardin dol­lar­in edestä, nykyään kulu­tus on jos­sain 190 000 bar­relin tietämis­sä ja hin­ta on pitkään ollut 90–100$ luokkaa ja näistä tulee 6–7 milar­dia dol­lar­ia. Ero­tus on 4 mil­jar­dia dol­lar­ia luokkaa. Jos suomen kaup­patase on ollut pari vuot­ta sen 2–3 mil­jar­dia euroa pakkasel­la, niin mielestäni tuos­sa karke­as­sa laskel­mas­sani on pointti.

  64. Viherinssi:
    Tuo taas vie rahaa suo­raan pois öljyn­tuot­ta­jien kukkaros­ta. OPEC yrit­tää mak­si­moi­da jäsen­mait­ten­sa voitot, ja merkit­tävä määrä CTL:ää tai GTL:ää sot­kee tätä suun­nitel­maa pahasti juuri noiden matal­ien mar­gin­aa­likus­tan­nusten vuoksi. 

    OPEC toki yrit­tää mak­si­moi­da jäsen­maid­en­sa voitot (tai min­i­moi­da tap­pi­ot). Olemme kuitenkin jo noin vuodes­ta 2005 eläneet “in a world with­out a swing pro­duc­er”, sil­lä jopa Sau­di-Ara­bia on ajanut tuotan­toka­p­a­siteet­ti­aan täysil­lä läh­es koko ajan. (Väit­teisi­in 2 Mbpd reservika­p­a­siteetista suh­taudun epäuskolla.)

    Öljyn­viejä­maid­en suurin ongel­ma on net­tovi­en­nin pienen­e­m­i­nen oman väestön elin­ta­son ja öljynku­lu­tuk­sen (ja usein myös väk­ilu­vun) kas­vaes­sa. Kaik­ki nykyiset öljyn­viejä­maat Nor­jaa ja Kanadaa luku­unot­ta­mat­ta ovat kehit­tyviä talouk­sia, ja monis­sa näistä talouden kehi­tys­tä on yritet­ty buus­ta­ta sub­ven­toimal­la polt­toainei­den hin­to­ja. Oman öljynku­lu­tuk­sen kas­vaes­sa liiak­si tämä tuot­taa vaikeuk­sia, kun sub­ven­tioi­hin ei ole enää varaa mut­ta asukkaat ovat tot­tuneet pitämään niitä itses­tään­selvyytenä. Indone­sia muut­tui öljyn­viejä­maas­ta öljyn­tuo­ja­maak­si joitain vuosia sit­ten ja jät­ti OPECin 2009.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Export_Land_Model

  65. tcrown: Voitko ker­toa vahän enem­män tästä öljykri­i­sistä mikä ei näy öljyn hin­nas­sa? En oikein ymmär­rä kon­sep­tia, miten se edes tunnistetaan? 

    Mitä taas lähi­t­ule­vaisu­u­teen tulee, niin siihen riit­tää ihan tv-uutis­ten kat­somi­nen, että ei täl­lä maail­man­talouden kasvunäkymil­lä kyl­lä kovin dra­maat­tista öljykri­isiä ennen vuosikymme­nen puoltaväliä tarvitse pelätä. 

    Osut tässä naulan kan­taan. 2009–2010 tienoil­la kir­joite­tut rapor­tit (Pen­ta­gon, ITPOES) ennus­ti­vat sil­loisen kulu­tus­trendin perus­teel­la, että vuosikymme­nen puo­liväli­in men­nessä (joka ei siis ole tarkasti tam­miku­us­sa 2015) ei ole investoitu riit­tävästi uuteen tuotan­toka­p­a­siteet­ti­in, jot­ta sil­lä voisi kor­va­ta ole­mas­sa ole­vien kent­tien tuotan­non putoamisen.

    Ja kos­ka tuotan­to ei voi mil­lään olla alem­pi kuin kulu­tus, kulu­tuk­sen mukau­tuu tuotan­toon. Liuskeöljy­tuotan­non kasvu (joka ei siis näytä ole­van pidem­mäl­lä tähtäimel­lä nyky­hin­noin liike­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa) houkut­teli noi­ta ennustei­ta enem­män investoin­te­ja, joil­la myös saati­in tuotan­toa nopeasti markkinoille.

    Toisaal­ta siitä huoli­mat­ta ei ole näkyvis­sä, että talous olisi palan­nut öljyn kulu­tuk­sen kasvun kanssa kor­reloivalle kasvu-uralle. Onko link­ki kausaa­li­nen vai onko kyse vain aiem­pi­en vuosikym­menten tilas­to­jen kanssa kivasti kor­reloivas­ta sattumasta?

    Kulu­tus on siis sopeu­tunut, mut­ta eihän sekään edel­lytä defla­torises­sa ympäristössä hin­nan nousua. Tähän viit­tasin kom­ment­ti­ni ykköskohdalla.

  66. Suomes­sa turpeen polt­tamisen lisäämi­nen on type­r­ää, kos­ka se on ain­oa strate­gi­nen varaen­er­gian­lähde — ja turpeen nos­tamiseen sopi­vat alueet ovat jo vähissä. Peak turve lie­nee jo saavutettu.

    Öljyn hin­tata­so määrit­telee myös kaikkien muiden polt­toainei­den hin­tata­son. Sää­lik­si käy pel­let­tei­hin siir­tynei­den kohta­lo, hin­ta on nous­sut reippaasti.

    Kan­nusteloukus­ta voita­neen puhua myös ener­gia­markki­noil­la, kun yksi­tys­taloudel­lis­es­ti kansan­talouden kannal­ta tyh­mät vai­h­toe­hdot ovat kannattavia.

  67. En ole seu­ran­nut keskustelun alkua, mut­ta ilmeis­es­ti melko vähän on puhut­tu vetyau­toista. Hyundai on aloit­ta­mas­sa sar­javalmis­tus­ta 2015 ja muil­lakin on jo prototyyppejä.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokennoauto

    Mielestäni ne sovel­tu­vat varsi­naista sähköau­toa parem­min Suomeen. Plug-in sähkösau­ton ongelmi­a­han on se, että sen lataus on hidas­ta ja ajosäde putu­aa talvel­la hel­posti puoleen kesäoloista. Eli sähkönkäyt­tö kas­vaa huo­mat­tavasti talvel­la (akun tehon lasku, sisätilo­jen läm­mi­tys). Eli ongel­ma on sama kuin sähköläm­mi­tyk­sessä, mik­siköhän tästä ei puhuta ?

    Vedyn kohdal­la ongel­ma on jakelu­verkon puute. Vetyähän saadaan elek­trolyysil­lä vedestä, mut­ta tuotan­toa ei ole psaljoa Suomes­sa. Toden­näköis­in­tä on paikalli­nen valmis­t­a­mi­nen jakelu­asemil­la ja kul­je­tus ei ole järkevää ? Mielestäni vedyn tuotan­to sopii hyvin yhteen tuuli- ja aurinkosähkön kanssa. Ylimääräisil­lä sähköhuipuil­la voidaan tuot­taa vetyä, joka voidaan varastoida.

    Muutenkin on syytä muis­taa, että Suomen ener­giao­mavaraisu­us on vain 30% luokkaa ja Suomeen tuo­daan ener­giaa (öljy, kaa­su, kivi­hi­ili, sähkö ym) noin 7 mil­jardin edestä vuosit­tain. Tässä olisi kasvualaa Suomelle, jot­ta saataisi­in omavaraisu­us edes 50% tasolle.

  68. Yksi näkökul­ma vielä tähän keskustelu­un eli kansalli­nen näkökul­ma: nähdäk­seni puheen­vuorot näyt­tävät olet­ta­van vankan globaalin talouden mikä ei ehkä ole aivan itses­tään selvää peak oilin jälkeen.…

    Siis­pä: ratka­su­is­sa kan­nat­taisi myös huomioi­da jonkin­lainen omavaraisu­us ener­gian läh­teen ja ener­gian tuotan­toon tarvit­ta­van teknolo­gian suhteen.

    Siis: kan­nat­taisi sat­sa­ta puuhun ja turpeeseen ja näi­hin sopi­vaan teknologiaan.

  69. Min­ua alkoi nyt häir­it­semään tämä mieliku­vi­tuk­sen puut­teeni. En varsi­nais­es­ti pidä itseäni markki­na­fun­da­men­tal­isti­na, mut­ta osaatko ker­toa yhden esimerkin sel­l­ais­es­ta hir­muisen tuho­vaiku­tuk­sen aiheut­ta­neesta (johdannais)markkinan hin­noit­telu­virheestä, mis­sä var­al­lisu­us­lu­ok­ka on hin­noitel­tu liian hal­vak­si? Saat men­nä Hol­lan­nin tulp­paan­i­ma­ni­aan asti tai vaik­ka pidemmällekin.

    Mitä taas lähi­t­ule­vaisu­u­teen tulee, niin siihen riit­tää ihan tv-uutis­ten kat­somi­nen, että ei täl­lä maail­man­talouden kasvunäkymil­lä kyl­lä kovin dra­maat­tista öljykri­isiä ennen vuosikymme­nen puoltaväliä tarvitse pelätä. (Ellei Iran syys­tä tai tois­es­ta päätä piristää uutisvir­taa sulke­mal­la Hormuzinsalmen) 

    Point­ti­ni oli lähin­nä se, että markki­noiden viisauteen ei kan­na­ta kovin paljon luot­taa. Ei tääl­lä ole kukaan niin tehnytkään, mut­ta kun tuli puhet­ta, että öljyn johdan­nais­markki­noil­la ei mitään öljyn tuotan­to­huip­pua näy, niin halusin korostaa, että markki­noil­la on suo­ras­taan taipumus olla väärässä. Voi olla, että tässä tapauk­ses­sa eivät ole. Yksi syy tähän voisi olla se, että talouskasvu lop­puisi öljyn tuotan­to­huipun kanssa suun­nilleen samaan aikaan, jol­loin öljyn kysyn­tä sopeu­tu­isi ainakin jos­sain määrin automaat­tis­es­ti tar­jon­taan. Mon­et ovat kir­joit­ta­neet talouskasvun pian edessä olev­as­ta lop­pumis­es­ta ainakin minus­ta kovin uskot­ta­van tun­tu­isia kuvauk­sia kir­jois­saan, kuten Rikhard Hein­berg, Jeff Rubin, Steve Hal­let, John Michael Greer. Öljyjo­hdan­naiskaup­paa teke­vistä moni tun­te­nee tämän kaltaisen kirjallisuuden?

    En tunne johdan­nais­markki­noi­ta kovin hyvin, mut­ta voiko jonkin var­al­lisu­userän hin­noit­telu liian hal­vak­si edes aiheut­taa sen kaltaista tuhoa kuin vaikka­pa sub-prime-kupla teki joitakin vuosia sit­ten? Onko tässä kyse hiukan samankaltais­es­ta epäsym­me­tri­as­ta, että osta­mal­la pörssiosak­keen voin hävitä korkein­taan 100 % ja voit­taa läh­es ääret­tömästi rahaa? 

    Tuos­ta öljykri­i­sistä sanois­in, että olemme parhail­laan kol­man­nes­sa öljykri­i­sis­sä. Määrit­te­len öljykri­isin tässä niin, että öljynku­lu­tus las­kee selvästi kehit­tyneis­sä mais­sa samal­la kun sen hin­ta on poikkeuk­sel­lisen korkea. Edel­liset öljykri­isit oli­vat 1973 ja 1979. Öljyn kulu­tus on laskenut OECD-mais­sa vuodes­ta 2005 alka­en — toki hitaam­min kuin 1970-luvul­la (ks. kuva 2 tääl­lä http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/04/24/talouden-toimintaikkuna-pienenee-koko-ajan/#.UgdJGJJSiAg). Sama pätee itse asi­as­sa primääriener­giaanki­in, myös sen kulu­tus on kään­tynyt lasku­un OECD-mais­sa (kat­so vaik­ka BP Sta­tis­ti­cal review of ener­gy 2013, Excel data), mut­ta uuti­sot­sikoi­hin tämä ei pääse. Talouskasvun ja ener­gianku­lu­tuk­sen kytkös OECD-mais­sa on toisin sanoen ainakin tilapäis­es­ti (usei­ta vuosia kuitenkin) katken­nut. Tähän voi olla syynä talouskasvun dema­te­ri­al­isoi­tu­mi­nen (mihin en usko ainakaan täy­del­lisenä seli­tyk­senä) tai sit­ten vaikka­pa vain se, että tuotan­to siir­tyy hyvin voimakkaasti kehit­tyvi­in mai­hin. Charles Hall ja RIkhard Hein­berg ainakin ovat korosta­neet, että Yhdys­val­tain talous ei ole kas­vanut vuodes­ta 2005 tai 2007 alka­en lainkaan, kun val­tion velka­an­tu­mi­nen huomioidaan. Velka­an­tu­mi­nen on näp­pärä keino “kas­vat­taa” talout­ta niin, että ener­gianku­lu­tus ei kasva. 

    Hal­li­tuskin on tajun­nut viimeistään kesälo­mansa jäl­keen sen, että rak­en­teelli­nen kri­isi on syvä, mut­ta tois­taisek­si en ole huo­man­nut, että kukaan tiedostaisi kalli­in ener­gian mah­dol­lista osu­ut­ta tässä. Nim­imerk­ki Andrein point­ti tuos­ta kaup­pataseesta ja öljyn hin­nas­ta oli osu­va. Ei olisi pahasti pielessä sanoa, että iso osa Suomen velka­an­tu­mis­es­ta johtuu kalli­in öljyn ostamis­es­ta Venäjältä.

  70. tcrown: Tämä on aika eriskum­malli­nen koh­ta. “Johdan­nais­markki­nat” eivät ole mikään mus­ta laatikko mihin joku syöt­tää infor­maa­tio­ta ja ulos pul­lah­taa hin­ta. Johdan­nais­markki­na koos­t­uu suures­ta määrästä toim­i­joi­ta, jot­ka käyt­tävät merkit­tävän määrän resursse­ja markki­nan ymmärtämiseen, enkä usko, että kovin moni toim­i­ja tyy­tyy IEA:n raport­ti­in ana­ly­y­sis­sään. Se vaikut­taa selvältä, että johdan­nais­markki­noil­la val­lit­se­va näke­mys ei vas­taa tei­dän näke­mys­tänne maail­mas­ta, mut­ta sen mah­dol­lisu­u­den lisäk­si, että johdan­nais­markki­nat ovat väärässä, on myös se mah­dol­lisu­us, että tei­dän ana­lyysinne on pielessä. Min­un on vaikea uskoa, että esitätte kir­jas­sanne fak­to­ja, jot­ka eivät olisi esimerkik­si öljy­markki­noil­la suh­teel­lisen yleisessä tiedos­sa. Huo­maut­taisin myös, että eri­laisille markki­noille muo­dos­tuu kyl­lä usein erinäköisiä kuplia ja virhe­hin­noit­telu­ja, mut­ta erit­täin har­voin niin päin, että jonkin var­al­lisu­us­lu­okan arvo arvioidaan liian pienek­si. (en nyt kek­si yhtäkään esimerkkiä, ehkä joku muu keksii)

    Ja kukaan­han ei estä teitä osal­lis­tu­mas­ta noille johdan­nais­markki­noille kor­jaa­maan markki­noiden näke­mys­tä oikeaan suun­taan. Bonuk­se­na teette paljon rahaa jos näke­myk­senne on oikein. 

    Joo, pieni kär­jistys toki. Kir­jas­sa esit­telemme tarkem­min näke­myk­siämme ja taus­to­ja sille, mik­si aiheesta kan­nat­taa olla huolis­saan johdan­nais­markki­noista huolimatta.
    Pari esimerkkiä silti, kos­ka tämä kysymys oli yksi kir­jan lähtökohtia. 

    Suo­mi val­tio­ta­son toim­i­jana on käytän­nössä täysin ulkois­tanut öljy-tilanteen riskien havain­noin­nin ja ‑hallinnan IEA:lle. Suomes­sa ei tietääk­seni ole mitään viral­lisem­paa tahoa jon­ka tehtävänä olisi seu­ra­ta aihet­ta sen kri­it­tisem­min. Se niistä merkit­tävistä resurs­seista markki­noiden seu­raamises­sa Suomen osalta. Mut­ta joo, sinäl­lään kir­jamme on osa tätä johdan­nais­markki­noiden toim­intaa, sil­lä se pyrkii tuo­maan esille siel­lä ken­ties ole­via puut­tei­ta. Olemme käyt­täneet oma­l­ta osaltamme merkit­tävästi resursse­ja asian tutkimiseen ja tulleet kir­jas­sa esitel­tyyn tulok­seen. Emme väitä (emmekä edes toi­vo) ole­vamme oike­as­sa, mut­ta toivoisimme että näke­myk­semme kumo­taan perustellusti.

    Kun tähän lisätään (kir­jas­sakin mainit­tu) IEA:n pata­surkea onnis­tu­mi­nen ennusteis­saan sekä tuotan­non että hin­nan osalta viimeisen vuosikymme­nen ajal­ta voidaan mielestäni kysyä: Onko kansakun­nan riskien­hallinnan kannal­ta järkevää, että aiheeseen ei edelleenkään kiin­nitetä käytän­nössä mitään huomiota? 

    Tuomme kir­jas­sa pöytään myös kasan suh­teel­lisen uskot­tavia taho­ja joiden näke­myk­set poikkea­vat IEA:n visioista melkois­es­ti, ja pyrimme kysymään, että olisiko järkevää jonkun virkamiehen vilka­ista myös näitä? Edes sen ver­ran, että todis­taisi niiden johtopäätök­set uskot­tavasti väärik­si mikäli halu­amme jät­tää ne huomiotta omis­sa strate­giois­samme. Kuten on käynyt ilmi, ener­gia ja ilmas­tostrate­gian tuoreessa päiv­i­tyk­sessä ei sanal­la maini­ta öljyn tuotan­non huip­pua tai sen riske­jä (eli edes sen mah­dol­lisu­ut­ta ei ole otet­tu huomioon). Se on mielestämme melkoisen vastuutonta. 

    Johdan­nais­markki­noille sijoit­tamis­es­ta… heh… Ei tämä tietokir­jo­jen kir­joit­ta­mi­nen Suomek­si nyt ihan NIIN hyvä bisnes ole 😉

    Alla vielä link­ki kir­jan luku­un, jon­ka olen julkaissut blo­gis­sani. Se tosin on vain yksi näkökul­ma asi­heeseen, muitakin kir­jas­sa on.

    http://kaikenhuippu.com/2013/02/26/kirjaprojekti-raaka-ainemarkkinoiden-vaikutus-oljyn-hintoihin/

  71. Coun­try­boy: Ylimääräisil­lä sähköhuipuil­la voidaan tuot­taa vetyä, joka voidaan varastoida.

    Peri­aat­tes­sa samaa mieltä, mut­ta onko sen varas­toin­ti­in kek­sit­ty jotain uut­ta? Eikö se vuo­da läpi ja hauras­tu­ta metalliastiat?

  72. Heik­ki Waris: Osut tässä naulan kan­taan. 2009–2010 tienoil­la kir­joite­tut rapor­tit (Pen­ta­gon, ITPOES) ennus­ti­vat sil­loisen kulu­tus­trendin perus­teel­la, että vuosikymme­nen puo­liväli­in men­nessä (joka ei siis ole tarkasti tam­miku­us­sa 2015) ei ole investoitu riit­tävästi uuteen tuotan­toka­p­a­siteet­ti­in, jot­ta sil­lä voisi kor­va­ta ole­mas­sa ole­vien kent­tien tuotan­non putoamisen. 

    Min­ul­la on nyt suuria vaikeuk­sia pysyä kär­ry­il­lä. Siis kolme vuot­ta sit­ten ennustet­ti­in (pieleen, kap­pas vain) että öljyn tuotan­to jää jäl­keen kysynnästä…

    Ja kos­ka tuotan­to ei voi mil­lään olla alem­pi kuin kulu­tus, kulu­tuk­sen mukau­tuu tuotan­toon. Liuskeöljy­tuotan­non kasvu (joka ei siis näytä ole­van pidem­mäl­lä tähtäimel­lä nyky­hin­noin liike­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa) houkut­teli noi­ta ennustei­ta enem­män investoin­te­ja, joil­la myös saati­in tuotan­toa nopeasti markkinoille. 

    …sit­tem­min öljyliuske mah­dol­listi entisil­lä kasvu-uril­la pysymisen…

    Toisaal­ta siitä huoli­mat­ta ei ole näkyvis­sä, että talous olisi palan­nut öljyn kulu­tuk­sen kasvun kanssa kor­reloivalle kasvu-uralle. Onko link­ki kausaa­li­nen vai onko kyse vain aiem­pi­en vuosikym­menten tilas­to­jen kanssa kivasti kor­reloivas­ta sattumasta?

    …jos­ta päätel­lään, että nykyiset talouden ongel­mat aiheutu­vat jostakin mys­tis­es­tä öljykri­i­sistä, mikä ei näy sen enem­pää öljyn tuotan­nos­sa kuin hinnassa?

    Kulu­tus on siis sopeu­tunut, mut­ta eihän sekään edel­lytä defla­torises­sa ympäristössä hin­nan nousua. Tähän viit­tasin kom­ment­ti­ni ykköskohdalla.

    Mikä ihmeen defla­tori­nen ympäristö? Ja mikä ihmeen sopeu­tu­mi­nen, muu­ta­ma rivi ylem­pänä juuri kir­joitit, että liuskeöljyn ansios­ta aiem­mat maail­man­lop­un ennus­teet menivät pieleen?

    (Suomes­sa­han öljyn kysyn­tä on “sopeu­tunut” jo 70-luvul­ta läh­tien. Has­sua, että elin­ta­so taitaa kuitenkin olla nous­sut niistä ajoista aika paljon)

  73. ” peak turve ”

    Tokkopa sen­tään.
    Turvet­ta nos­te­taan puolel­la pros­en­til­la Suomen turmemaa-alueista. Sama alue on käytössä pari vuosikymmentä.

    Arvion mukaan Suomen sois­sa on enem­män ener­giaa kuin Poh­jan­meren öljyssä. Tämän voi nähdä mah­dol­lisuute­na tai perisuo­ma­laisit­tain vain ongelmana.

    Öljyn kor­vaamista pitää miet­tiä erik­seen ener­gian osalta ja öljy­po­h­jais­ten tuot­tei­den osalta (muovi ym).

  74. Ööö… On tot­ta, että aurinko- ja tuulivoimaka­p­a­siteet­ti ovat kas­va­neet, mut­ta ne kas­va­vat siel­lä mis­sä kas­va­vat sub­ven­tioil­la joil­la taataan aika korkea hin­ta niil­lä tuote­tulle energialle. 

    Mitä tulee ydin­voimaan, niin mas­savalmis­te­tut pienet mod­u­laariset reak­torit voivat aivan hyvin tul­la markki­noille kas­vaval­la volyymil­lä. 3 reak­to­ria kuukaudessa? Mik­sei 100 viikossa?

  75. tcrown: Min­ul­la on nyt suuria vaikeuk­sia pysyä kär­ry­il­lä. Siis kolme vuot­ta sit­ten ennustet­ti­in (pieleen, kap­pas vain) että öljyn tuotan­to jää jäl­keen kysynnästä…

    …sit­tem­min öljyliuske mah­dol­listi entisil­lä kasvu-uril­la pysymisen…

    …jos­ta päätel­lään, että nykyiset talouden ongel­mat aiheutu­vat jostakin mys­tis­es­tä öljykri­i­sistä, mikä ei näy sen enem­pää öljyn tuotan­nos­sa kuin hinnassa?

    Mikä ihmeen defla­tori­nen ympäristö?

    Ja mikä ihmeen sopeu­tu­mi­nen, muu­ta­ma rivi ylem­pänä juuri kir­joitit, että liuskeöljyn ansios­ta aiem­mat maail­man­lop­un ennus­teet menivät pieleen? 

    1. Ei pysyt­ty entisil­lä kasvu-uril­la, vaan liuskeöljyn ansios­ta kokon­ais­tuotan­to pystyi ain­oas­taan juuri ja juuri kasvamaan.

    2. Kuten Osmokin tote­si, velka­kri­isi on ensisi­jainen seli­tys talousongelmi­in. Mut­ta jos asi­aa kaivelee yhtään sanaa “velka­kri­isi” syvem­mältä, voi löy­tyä muitakin tek­i­jöitä jot­ka sitä edesaut­ta­vat. Käyt­täjien tulota­soon suh­teutet­tuna riit­tävän edullisen öljyn saatavu­us ver­rat­tuna aiem­paan on yksi täl­lainen tek­i­jä. Onko “kri­isi” sopi­va ter­mi jos kyseessä ei ole äkilli­nen rom­ah­dus? Jos ei, pitäisikö yhtä lail­la sanoa että “velka­kri­isi” ei ole sopi­va ter­mi kos­ka eihän maail­man­talous ole romahtanut?

    3. Jos ohjausko­rot ovat kehit­tyneis­sä mais­sa nol­las­sa (US, Japani) tai melkein nol­las­sa (EU) ensim­mäistä ker­taa his­to­ri­as­sa, eikö kyse ole defla­toris­es­ta ympäristöstä? Vai määritel­läänkö rahan arvo kuluttajahintaindeksistä?

    4. Ei ollut maail­man­lop­un ennustei­ta, ain­oas­taan varoituk­sia, että ennakoitu kulu­tuk­sen kasvu ei real­isoi­tu­isi, mikä hei­jas­tu­isi muualle talouteen.

    Liuskeöljyn tuotan­to­volyymit yllät­tivät aika mon­et alan ammat­ti­laisetkin, vai mik­si luulet että isot öljy­fir­mat kuten Shell läh­tivät mukaan vas­ta viime aikoina? Oli­si­vat saa­neet paljon halvem­mal­la 2009 tai 2010.

    Liuskekaa­su ja ‑öljy­ilmiössä yhdis­tyy moni asia, joi­ta voi olla vaikea tois­taa kon­ven­tion­aalisen tuotan­non alamäen paikkaamisek­si jälleen lähivuosina:
    1. Vapau­tus tuotan­non ympäristölain­säädän­nön mukai­sista vas­tu­ista (USA)
    2. Tuotan­to kuiv­al­la maal­la tarviten pelkästään lukuis­ten yksi­ty­ishenkilöi­den (maan­omis­ta­jien) luvan toimin­nan aloittamiseksi
    3. Pienet tuotan­toyk­siköt joille ei tarvitse rak­en­taa mas­si­ivista infrastruktuuria
    4. Pienet tuotan­toy­htiöt joiden pitää saa­da kas­savir­taa tuot­ta­mal­la niin paljon kuin pystyy
    5. Tuotan­toy­htiöt kasvuyri­tyk­siä joille arvon pump­paami­nen mah­dol­lisim­man nopeal­la kasvul­la (tuotan­non laa­jen­tamisel­la) on hyvä exit-strategia.
    6. Kasvun vaa­timien riit­tävien sijoi­tusten ohjau­tu­mi­nen tuotan­toy­htiöi­hin kos­ka sijoituk­sen tuot­to-odotuk­set eivät dilu­toidu kon­ven­tion­aalisen öljy­fir­man muiden toim­into­jen tun­netusti pienem­pi­en kasvuodotusten johdosta.

  76. Coun­try­boy:
    En ole seu­ran­nut keskustelun alkua, mut­ta ilmeis­es­ti melko vähän on puhut­tu vetyau­toista. Hyundai on aloit­ta­mas­sa sar­javalmis­tus­ta 2015 ja muil­lakin on jo prototyyppejä.

    Vetyau­ton ongel­ma on se, että se ratkaisee ongel­man, jota ei ole. Meil­lä ei ole mitään ihmeel­listä lähdet­tä vedylle, ja jos se vety tehdään elek­trolyysil­lä, akkusähköau­to voit­taa hyötysuhteessa.

    Vetyau­tos­ta ja vety­taloud­es­ta tulee merkit­tävä tek­i­jä sil­lä het­kel­lä, kun löy­tyy edulli­nen tapa tuot­taa vetyä aurinkoen­er­gial­la. Tapa voi olla mikro­bi­olo­giaan poh­jau­tu­va, tai se voi olla jokin ter­mi­nen pros­es­si, jol­la aurinkovoimal­la saa hajoitet­tua vet­tä suo­raan hapeksi ja vedyksi.

    Mielestäni vedyn tuotan­to sopii hyvin yhteen tuuli- ja aurinkosähkön kanssa. Ylimääräisil­lä sähköhuipuil­la voidaan tuot­taa vetyä, joka voidaan varastoida.

    Näin voidaan tehdä, mut­ta tem­pun taloudelli­nen kan­nat­tavu­us edel­lyt­tää, että sähkön hin­ta varas­ton purkuhetkel­lä on noin kolminker­tainen ver­rat­tuna sähkön hin­taan lataushetkellä.

    Vedyn varas­toin­ti sinän­sä ei ole kovin vaikeaa, joskaan Suomen kalliop­erä ei ole siihen kovin sovel­tuvaa. Yhdys­val­lois­sa on jo pitkään ollut käytössä parikin suurehkoa varas­to­laitos­ta, ja vedyn kausi­hävik­ki on pieniä prosenttilukuja.

  77. > vai oliko vuon­na 80 luvul­la ihan hirveetä elää?

    Kun tuos­sa vähän aikaa sit­ten hösik­sessä ilmestyi Ilk­ka Malm­ber­gin jut­tu, niin blogikir­joit­telu­jen ja niiden kom­ment­tien mukaan 1980-luvul­la suo­ma­laisil­la kuulem­ma ei oikein ollut jääkaappe­ja, ja suo­ma­laiset oli­vat jatku­vasti ruokamyrky­tys­ten kouris­sa, kos­ka huono elintarvikehygienia.

  78. Heik­ki Waris:

    Liuskekaa­su ja ‑öljy­ilmiössä yhdis­tyy moni asia, joi­ta voi olla vaikea tois­taa kon­ven­tion­aalisen tuotan­non alamäen paikkaamisek­si jälleen lähivuosina:
    1. Vapau­tus tuotan­non ympäristölain­säädän­nön mukai­sista vas­tu­ista (USA)
    2. Tuotan­to kuiv­al­la maal­la tarviten pelkästään lukuis­ten yksi­ty­ishenkilöi­den (maan­omis­ta­jien) luvan toimin­nan aloittamiseksi
    3. Pienet tuotan­toyk­siköt joille ei tarvitse rak­en­taa mas­si­ivista infrastruktuuria
    4. Pienet tuotan­toy­htiöt joiden pitää saa­da kas­savir­taa tuot­ta­mal­la niin paljon kuin pystyy
    5. Tuotan­toy­htiöt kasvuyri­tyk­siä joille arvon pump­paami­nen mah­dol­lisim­man nopeal­la kasvul­la (tuotan­non laa­jen­tamisel­la) on hyvä exit-strategia.
    6. Kasvun vaa­timien riit­tävien sijoi­tusten ohjau­tu­mi­nen tuotan­toy­htiöi­hin kos­ka sijoituk­sen tuot­to-odotuk­set eivät dilu­toidu kon­ven­tion­aalisen öljy­fir­man muiden toim­into­jen tun­netusti pienem­pi­en kasvuodotusten johdosta. 

    Heikin lis­taan lisäk­si vielä pari:
    7. Jenkkien “Hold-by-Pro­duc­tion” ‑sopimuk­set joi­ta tehti­in takavu­osi­na paljon. Säi­lyt­tääk­seen tuotan­to-oikeudet liisaa­maansa maa­palaan, yhtiöi­den oli pakko aloit­taa tuotan­to nopeasti ja jatkaa sitä kaa­sun hin­noista riip­pumat­ta. Tämä johti kaa­sun yli­tuotan­toon ja hin­to­jen rom­ah­tamiseen, jos­ta on vas­ta hil­jalleen alet­tu toipua.

    8. Edel­liseen yhdis­tet­tynä monien Exit-strate­gia oli pumpa­ta maan/liisauksien arvo ja myy­dä se sit­ten seu­raavalle suurem­malle type­r­yk­selle. Chesa­peak Energ­yn, joka on lie­nee koko liuske-ilmiön ilmen­tymä, enti­nen CEO on lausunut: ““I can assure you that buy­ing leas­es for x and sell­ing them for 5x or 10x is a lot more prof­itable than try­ing to pro­duce gas at $ 5 or $ 6 mcf.” 

    -> Toki tot­ta. Tämä onkin johtanut viime vuosi­na mil­jar­di­en alaskir­jauk­si­in, kun yhtiöt ovat joutuneet tun­nus­ta­maan tosi­asi­at, että ei sitä hal­val­la tuotet­tavaa kaa­sua ollutkaan niin paljon.

    9. Yleinen reservien paisut­telu. Kaik­ki ovat kuulleet nämä 100-vuo­den kaa­su­varat, jopa 200 vuo­den kaa­su­varat ‑lausun­not. Ne perus­tu­vat siihen että fir­ma (joka yleen­sä halu­aa joko rahoi­tus­ta tai myy­dä porau­soikeuten­sa) ottaa parhait­en tuot­ta­van kaivon­sa alueel­la, olet­taa sille 40+ vuo­den tuotan­toiän ja extrapoloi kaivon prodi­ilin koko esi­in­tymään. (kaa­sue­si­in­tymät ehtyvät keskimäärin noin 80 % 24 kk aikana, on erit­täin toden­näköistä että ne pysy­i­sivät riit­tävän tuot­tavina use­ampia vuosikym­meniä). 100 vuo­den kaa­su­varat perus­tu­vat siis paskan­puhu­miseen. EIA:n mukaan varat ovat jos­sain 25 vuo­den paikkeil­la, mut­ta nekin perus­tu­vat opti­mistisi­in näke­myk­si­in. Varsi­naiseen tuotan­toti­etoon perus­tu­vat ennus­teet ovat lähempänä 10 vuot­ta, mut­ta paljon riip­puu tietenkin kaa­sun hinnasta. 

    Mut­ta suosit­te­len tcrown että lukaiset kir­jamme, niin keskustelua on mielekkääm­pää jatkaa. Olemme erit­täin kiin­nos­tunei­ta poikkeav­ista tutkimus­tu­lok­sista ja lähteistä. Kuten kir­jas­sakin toteamme, tärkeää ei ole se, kuka on oike­as­sa, vaan se, mikä on oikea vastaus.

  79. Tiedemies: Muu­ta­ma pikku premissi:
    1) Ener­gian hin­ta voi pudo­ta nykyis­es­tä rajusti rak­en­ta­mal­la mas­si­iviset määrät ydinvoimaa
    Otta­mat­ta nyt sen kum­mem­min kan­taa ydin­voimaan muuten, olen jonkun sortin agnos­tikko, niin tämä pre­mis­si ei minkään nykyisen kus­tan­nustiedon val­os­sa yksinker­tais­es­ti pidä paikkaansa. Meneekö sul­la nyt sekaisin vaiku­tus markki­nahin­taan ja tuotantokustannukseen?

  80. anonyy­mi: Peri­aat­tes­sa samaa mieltä, mut­ta onko sen varas­toin­ti­in kek­sit­ty jotain uut­ta? Eikö se vuo­da läpi ja hauras­tu­ta metalliastiat?

    Kyl­lä vedyn varas­toin­ti käsit­tääk­seni onnis­tuu helposti,kun mate­ri­aali on oikeaa. Vetyähän valmis­taa mm Woikos­ki Oy ja sitä käytetään laa­jasti teol­lisu­udessa ja lab­o­ra­to­ri­ois­sa. Kyl­lä se met­alli­sylin­teris­sä pysyi ainakin mei­dän lab­o­ra­to­rios­sa. Tässä yksi link­ki asi­aan liittyen:

    http://www.prizz.fi/linkkitiedosto.aspx?taso=2&id=594&sid=1119

  81. Mitä ne futu­u­rit oikein ker­to­vat? Onko öljyn hin­ta jäämässä pysyvästi sadan dol­lar­in tasolle? 

    Minä en näe öljy­hui­pus­ta puhu­mista alarmistise­na pelot­telu­na siitä, mitä tule­man pitää, vaan diag­noosi­na nykyti­las­ta. Raakaöljyn hin­ta oli keinotekoisen korkeal­la 1970-luvul­la OPECin poli­tikoin­nin takia. Nyt se on korkeam­mal­la eikä se ole tulos­sa alas. Eikä maail­man­talous ole nyt mis­sään hir­muises­sa kasvukuplassa.

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b0/Crude_oil_prices_since_1861.png

  82. Viherinssi: Vetyau­ton ongel­ma on se, että se ratkaisee ongel­man, jota ei ole. Meil­lä ei ole mitään ihmeel­listä lähdet­tä vedylle, ja jos se vety tehdään elek­trolyysil­lä, akkusähköau­to voit­taa hyötysuhteessa.

    Akkusähköau­to voit­taa hyö­ty­suh­teessa, mut­ta hiilid­iok­sidipäästö­jen kannal­ta olen­naista on miten sähkö on tuotet­tu. Jos esim kivi­hi­ilel­lä tai maakaa­sul­la, sähköau­to ei ole kovin suositelta­va. Tähän tulok­seen pää­tyi mm. äsket­täi­nen nor­jalainen LCA arvio. Lisäk­si sen ajo­mat­ka yhdel­lä latauk­sel­la on kesäl­lä vain noin 150 km ja talvel­la vain alle 100 km. Vetyau­tol­la se on 500–600 km ja täyt­tö kestää vain het­ken toisin kuin akun lataus. Akun teho las­kee talvel­la olen­nais­es­ti. Elek­trolyysil­la vydyn tuotan­non hyö­ty­suh­teek­si väitetään 80–85% ja auton noin 55%. Vetyä voidaan tietysti tuot­taa muutenkin, maakaa­sus­ta tai puus­ta. Täl­lä het­kel­lä maakaa­su on halvin vaihtoaehto.

    Tässä link­ki Tekesin polttokennohankkeeseen.

    http://www.tekes.fi/ohjelmat/Polttokennot/Ajankohtaista/Vety+tulee+sahkon+rinnalle?type=news

    Vetyä kyl­lä pystytään säilömään, kun­han mate­ri­aali on oikea ja paineen kestävä. Ainakin meil­lä lab­o­ra­to­rios­sa se säi­lyy hyvin. 

    Suomes­sa on vetyä tuotet­tu liki sata vuot­ta Woikos­ki Oy:n toimes­ta, joka on rak­en­tanut vety­tankkausase­man Vuosaa­reen. Lisäk­si vetyä saadaan sivu­tuot­teena monista kemi­an teol­lisu­u­den prosesseista.

  83. Tiedemies:
    Mitä tulee ydin­voimaan, niin mas­savalmis­te­tut pienet mod­u­laariset reak­torit voivat aivan hyvin tul­la markki­noille kas­vaval­la volyymil­lä. 3 reak­to­ria kuukaudessa? Mik­sei 100 viikossa? 

    Japa­nia kohtasi vuon­na 2011 val­ta­va katas­trofi, kun maan­järistys laukaisi erään­laisen tuplat­sunamin. Siinä kuoli yli 10 000 ihmistä ja val­tavasti asuin­talo­ja, kiin­teistöjä, infra­stuk­tu­uria ja irtaimistoa.

    Sen lisäk­si kuoli 3 ihmistä ydin­voimala onnet­to­muudessa Fukushi­mas­sa ja alueen ympäristöä evakuoitiin.

    Kum­mas­tako pide­tään haloo­ta medi­as­sa? Hesarin pääkir­joituk­ses­sakin sivu­utet­ti­in yli 10 000 ihmisen kuole­ma yhdel­lä sanalla.

    Kuinka­han mon­ta on kuol­lut fos­si­ilis­ten polt­toainei­den saastei­den aiheuttmien sairauk­sien vuok­si? Miljoonat, kymmenet miljoonat, yli sata miljoonaa?

    Mon­tako on kuol­lut ydin­voimaon­net­to­muuk­sis­sa? Alle sata suo­raan onnet­to­muuk­sis­sa, muu­ta­ma tuhat altistu­mis­es­ta radioak­ti­ivi­su­udelle. Hiroshi­maa ja Nagasakia ei las­ke­ta tähän lukuun.

    Ydin­voimahys­te­ria on täysin perus­tee­ton­ta propagandaa.

    1. Fukushi­man onnet­to­muus ei ole vielä mitenkäään ohi. Sen takia kymmenet tuhaqn­net joutu­vat elämään evakos­sa. Oli se ainakin hyvin kallis.

  84. Coun­try­boy: Kyl­lä vedyn varas­toin­ti käsit­tääk­seni onnis­tuu helposti,kun mate­ri­aali on oikeaa. 

    Juu. Esimerkik­si sopi­va maaperä.

    Vedyn varas­toin­nin hin­ta maan pääl­lä on suu­ru­us­lu­okkaa 100x ver­rat­tuna vedyn varas­toin­ti­in maaperässä. Maan pääl­lä tarvi­taan kalli­ita kom­posi­it­tisäil­iöitä (kos­ka vety­hauras­tu­mi­nen), joista se moko­ma vielä luikah­taa karku­un. Maaperässä riit­tää sopi­va geologi­nen muo­dostel­ma (suo­lakaivos, tietyn­lainen akv­iferi). Karkaa se vety siel­läkin, mut­ta riit­tävän isos­sa säil­iössä pin­ta-alan ja tilavu­u­den suhde on niin suo­tu­isa, että pieni pak­en­e­m­i­nen maaperään ei ihmeem­min tunnu.

    Vety toimii hyvin ener­gian tukku­varas­tona, mut­ta jakelun kannal­ta siihen liit­tyy omat haas­teen­sa. Suurin haaste on kuitenkin se, että ei meil­lä sitä vetyä mis­tään ihmeem­min ylimäärin synny.

  85. Vaikut­taako korkea ener­gian hin­ta oikeasti nykyiseen talouskri­isi­in? Jos olete­taan että kyl­lä, niin miten se näkyisi?

    Eikö suurim­man iskun ottaisi vas­taan ne ener­giaa tuo­vat kehit­tyneet taloudet (=korkea tuon­tiöljyn kulu­tus per capi­ta) joil­la on heikko vien­tisek­tori (=negati­ivi­nen vaiku­tus vaihtotaseeseen)? 

    Kehi­tys­tä voisi jonkin aikaa yrit­tää vas­tus­taa velkaantumalla.

    Jotenkin tämä täs­mää Euroopan tilanteeseen ja osit­tain USAnkin, joskin siel­lä velka­an­tu­misen lisäk­si paran­netaan energiaomavaraisuutta.

    Vai meneekö arvioni täysin pieleen?

  86. Ymmärsinkö nyt oikein, että tämä ei ollutkaan enää keskustelua siitä, että tuleeko lähi­aikoina öljykri­isi, vaan että onko “öljykri­isi” jo pääl­lä? En nyt tästä lähde väit­telemään muuten kuin totea­mal­la, että kyl­lä tuo aika vah­vasti venyt­tää käsit­tei­dn nor­maa­likäyt­töä kielessä.

    Heik­ki Waris: 3. Jos ohjausko­rot ovat kehit­tyneis­sä mais­sa nol­las­sa (US, Japani) tai melkein nol­las­sa (EU) ensim­mäistä ker­taa his­to­ri­as­sa, eikö kyse ole defla­toris­es­ta ympäristöstä? Vai määritel­läänkö rahan arvo kuluttajahintaindeksistä? 

    No juurikin siitä. Siitä olen kul­lut väiteltävän, että pitäisikö investoin­ti­hyödykkei­den hin­nat olla mukana inflaa­tios­sa, mut­ta harvem­min siitä, että korko­ta­so määrit­telisi inflaation.

    Liuskeöljyn tuotan­to­volyymit yllät­tivät aika mon­et alan ammat­ti­laisetkin, vai mik­si luulet että isot öljy­fir­mat kuten Shell läh­tivät mukaan vas­ta viime aikoina? Oli­si­vat saa­neet paljon halvem­mal­la 2009 tai 2010.

    Ei tarvitse kovin paljoa seu­ra­ta minkä tahansa markki­nan alan ammat­ti­laisia, niin voi aika nopeasti tehdä johtopäätök­sen, että aika moni alan ammat­ti­lainen yllät­tyy tapah­tui tai oli tapah­tu­mat­ta läh­es mitä tahansa, sen ver­ran ris­tiri­itaisia näke­myk­siä löytyy.

    Jos sen sijaan tulee yllä­tyk­senä, että jonkun niinkin oleel­lisen hyödyk­keen kuin öljyn hin­nan nelink­er­taistues­sa tuotan­top­uolel­lakin ale­taan kek­siä jotakin, pitää kyl­lä min­un mielestäni vähen­tää sie­nien osu­ut­ta ruokavaliossa.

    Rauli Par­ta­nen: Johdan­nais­markki­noille sijoit­tamis­es­ta… heh… Ei tämä tietokir­jo­jen kir­joit­ta­mi­nen Suomek­si nyt ihan NIIN hyvä bisnes ole 

    https://www.nordnet.fi/mux/web/analys/experterna/expert/kommentar.html?expert=KARO&id=2978

    Kym­peil­lä noiden ETF:ien ost­a­mi­nen voi olla vähän tyh­mää, mut­ta satasil­la ei enää aivan mah­do­ton­ta. Jos joku kek­sii keinon (muun kuin jallupul­losta Tiedemiehen kanssa vedonlyön­nin), mil­lä pystyy otta­maan näke­mys­tä sen suh­teen, että pitkäl­lä aikavälil­lä öljyn hin­ta las­kee, kuun­te­len mielelläni.

  87. a_l:
    Vaikut­taako korkea ener­gian hin­ta oikeasti nykyiseen talouskri­isi­in? Jos olete­taan että kyl­lä, niin miten se näkyisi?

    Eikö suurim­man iskun ottaisi vas­taan ne ener­giaa tuo­vat kehit­tyneet taloudet (=korkea tuon­tiöljyn kulu­tus per capi­ta) joil­la on heikko vien­tisek­tori (=negati­ivi­nen vaiku­tus vaihtotaseeseen)? 

    Kehi­tys­tä voisi jonkin aikaa yrit­tää vas­tus­taa velkaantumalla.

    Jotenkin tämä täs­mää Euroopan tilanteeseen ja osit­tain USAnkin, joskin siel­lä velka­an­tu­misen lisäk­si paran­netaan energiaomavaraisuutta.

    Vai meneekö arvioni täysin pieleen?

    Mielestäni ei mene vaan on nimeno­maan oikeil­la jäljillä:).

    Velka­an­tu­mi­nen on helpoin mieleen tule­va tapa tehdä irtikytken­tää talouskasvun ja ener­gianku­lu­tuk­sen välil­lä, sil­lä vel­ka on tule­vaisu­ud­es­ta nyky­het­keen siir­ret­tyä mate­ri­aal­ista kulu­tus­ta ja tule­vaisu­u­teen siir­ret­tyä ener­gian kulu­tus­ta (velkaa voi ajatel­la lupauk­se­na tehdä työtä toisen hyväk­si myöhem­min ja työ on (pitkälti fos­si­ilisen) ener­gian kulu­tus­ta muo­dos­sa tai toises­sa). Toinen tapa löy­hen­tää talouskasvua ja primääriener­gian kulu­tus­ta on ener­giate­hokku­u­den kasvu, jota on tapah­tunut myös, mut­ta nythän tilanne on se, että ener­gianku­lu­tus on kään­tynyt lasku­un OECD-mais­sa eli suh­teel­lisen irtikytken­nän (BKT kas­vaa nopeam­min kuin energinaku­lu­tus) sijaan on tapah­tunut absolu­ut­ti­nen irtikytken­tä! Samaan aikaan talous on vaivoin kas­vanut, mut­ta tuskin kovinkaan paljon jos julkisen velan kas­vami­nen huomioidaan vähentävästi.

    Mielestäni on ihan aiheel­lista kysyä, että liit­tyvätkö OECD-maid­en ener­gianku­lu­tuk­sen lasku (ener­gianku­lu­tus on siis kas­vanut ensin sato­ja vuosia, mut­ta kään­tynyt lasku­un noin vuon­na 2005 ja hillitön velka­an­tu­mi­nen viime vuosi­na toisi­in­sa ja mis­sä määrin. Toinen, vas­takkainen tai täy­den­tävä vai­h­toe­hto on, että laske­va ener­gianku­lu­tus liit­tyy paljolti raskaan teol­lisu­u­den ulkois­tamiseen kol­man­si­in mai­hin. Täl­löin voidaan puolestaan kysyä, että kuin­ka suur­ta osaa kansas­ta talouskasvu enää kos­ket­taa jos siihen tulev­ina vuosi­na palataan? Jos työtä siir­tyy kol­man­si­in mai­hin, niin sieltä tulee pääo­mat­u­loa vain har­voille ja val­i­tu­ille. Minus­ta ainakaan ei näytä, että korkean tuot­tavu­u­den työ olisi jäämässä kehit­tyneisi­in mai­hin vaan pikem­minkin päin­vas­toin, eli palve­lu­työ jää ja teol­lisu­ustyö suun­nit­telua ja tuoteke­hi­tys­tä myöten saat­taa siir­tyä, mut­ta toiv­ot­tavasti olen ymmärtänyt väärin. Talousti­eteen pro­fes­sori Robert J. Gor­don analysoikin “hauskasti” talouskasvua Yhdys­val­lois­sa köy­him­män 99 %:n näkökul­mas­ta (http://faculty-web.at.northwestern.edu/economics/gordon/is%20us%20economic%20growth%20over.pdf), sil­lä tuo rikkain 1 % huitelee aivan omas­sa todel­lisu­udessaan. Väistämät­tä tulee mieleen, että tulon­jaon tasaisu­u­den huip­pu nähty Suomes­sakin joskaan ei tarvitse ehkä ihan köy­hin­tä 99 %:a tarkastella?

    Hal­van ener­gian aika näkyy Yhdys­val­tain keskilu­okan kul­ta-aikana tois­es­ta maail­man­so­das­ta aina ensim­mäiseen öljykri­isi­in: kun USA:ssa tuotet­ti­in run­saasti hal­paa koti­maista öljyä toisen maail­man­so­dan jäl­keen, niin siel­lä keskilu­ok­ka vauras­tui suh­teel­lisen tasais­es­ti aina 1970-luvun tait­teeseen saak­ka, jol­loin Yhdys­val­lois­sa tuli öljyn­tuotan­to­huip­pu (paikalli­nen peak oil), ener­gia kallis­tui OPECin kartel­li­toimien vauhdit­ta­m­i­na ja amerikkalaista tuotan­toa ryhdyt­ti­in ulkois­ta­maan halvem­man työvoiman mai­hin, jos­ta seu­rauk­se­na alem­man tulop­uo­likkaan reaali­palkat eivät ole juurikaan nousseet 1970-luvul­ta alkaen(tämä ana­lyysi on esitet­ty paljon vaku­ut­tavam­min kir­jas­sa Ener­gy and Wealth of Nations). Samas­sa kir­jas­sa on varsin uskot­ta­va kuvaus siitä, kuin­ka Rea­ganin ja Thatch­erin poli­ti­ikas­sa vaikut­tamisen ajat osui­v­at sopi­vasti yksi­in koti­mais­ten erit­täin hyvälaa­tu­is­ten öljyen­si­in­tymien kanssa. Thatch­er lopet­ti kivi­hi­il­i­työläis­ten lakkoilemisen (kivi­hi­ili­te­ol­lisu­u­den kul­ta-aika oli jo ohi Englan­nis­sa) ja onnenkan­ta­moi­se­na löy­det­ti­in suun­nilleen samaan aikaan hillit­tömät Poh­jan­meren öljye­si­in­tymät (jot­ka nyt ovat jo laskus­sa). Lib­er­taari­nen talous­poli­ti­ik­ka ei olisi koskaan nous­sut siihen liian isoon rooli­in­sa, johon se nousi, jos se ei olisi sat­tunut yhteen kaikkien aiko­jen parhaiden öljye­si­in­tymien löy­dön ja toisaal­ta pitkän rauhana­jan kanssa?!

    Toivoisin, että talousti­eteil­i­jät kiin­nos­tu­isi­vat toden teol­la kalli­in ener­gian, talouskasvun ja velka­an­tu­misen kytkök­ses­tä, sil­lä heil­lä olisi paljon annet­tavaa tähän. Olin jo menet­tänyt toivoni Osmonkin suh­teen, kunnes hän avasi tämän keskustelun.

    Suosit­te­len ja toivon, että Osmo lukee seu­raavak­si kir­jan Ener­gy and Wealth of Nations, sil­lä siitäkin saisi varsin hedelmäl­lisen keskustelun aikaiseksi.

  88. Marko Hami­lo:
    Mitä ne futu­u­rit oikein ker­to­vat? Onko öljyn hin­ta jäämässä pysyvästi sadan dol­lar­in tasolle? 

    Minä en näe öljy­hui­pus­ta puhu­mista alarmistise­na pelot­telu­na siitä, mitä tule­man pitää, vaan diag­noosi­na nykyti­las­ta. Raakaöljyn hin­ta oli keinotekoisen korkeal­la 1970-luvul­la OPECin poli­tikoin­nin takia. Nyt se on korkeam­mal­la eikä se ole tulos­sa alas. Eikä maail­man­talous ole nyt mis­sään hir­muises­sa kasvukuplassa.

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b0/Crude_oil_prices_since_1861.png

    Juuri näin, kak­si ensim­mäistä öljykri­isiä oli­vat seu­raus­ta OPECin kartel­lista ja tämä kol­mas on seu­raus­ta geolo­gias­ta. Kuten Rauli Par­ta­nen tote­si aiem­min, niin 1970-luvul­la öljyä haaskat­ti­in, jol­loin sen vähen­tämi­nen oli help­poa. Nyt jokainen tyn­nyri, joka vähen­netään kulu­tuk­ses­ta aiheut­taa enem­män hait­taa taloudelle. Kiinal­la ja Intial­la on merkit­tävä kivi­hi­ilivipu (suuri hiilen osu­us ener­gianku­lu­tuk­ses­ta suh­teessa öljyyn), jol­la talout­ta voi kas­vat­taa ainakin jonkin aikaa.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Fukushi­man onnet­to­muus ei ole vielä mitenkäään ohi. Sen takia kymmenet tuhaqn­net joutu­vat elämään evakos­sa. Oli se ainakin hyvin kallis.

    Ei ole ohi ei. Japanin val­tion olisi pitänyt ottaa se hallintaan jo ajat sit­ten ja lähet­tää laskut tepcolle.

    Ne tuhan­net evakko­laiset ovat kuitenkin elossa!

    Tsunamis­sa kuolleet tuhan­net ihmiset eivät palaa koskaan.

  90. Fukushi­man onnet­to­muus oli osa tsunamia. Se että tsunami­in ei oltu varaudut­tu, oli tietenkin virhe, mut­ta se ei ole mikään perustelu ydin­voiman vas­tus­tamiselle Sak­sas­sa tai Suomes­sa. Sak­san ydin­voimapäätös oli puh­das­ta populismia.

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    Fukushi­man onnet­to­muus ei ole vielä mitenkäään ohi. Sen takia kymmenet tuhaqn­net joutu­vat elämään evakos­sa. Oli se ainakin hyvin kallis. 

    Siinä mielessä se on kyl­lä ohi, että merkit­tävää lisä­vaaraa ihmisille tai ympäristölle itse voimalas­ta tuskin enää koituu. Medi­as­sa kyl­lä repostel­laan nytkin esimerkik­si tri­tium-vuodol­la, joka vas­taa noin 22–44 itse­valai­se­van EXIT-kyltin tri­tium­määrää (20–40 TBq). Repostelu ker­tookin lähin­nä medi­an sen­saa­tion­nälästä ja siitä, ettei asi­aan ole pere­hdyt­ty muuten kuin kansalaisjär­jestö­jen sanal­la sanoen dem­a­gogis­ten tiedot­tei­den kautta.

    Se on ihan tot­ta, että onnet­to­muus käy kalli­ik­si ja tuhan­sia on evakos­sa. Sekin on tot­ta, että onnet­to­muut­ta ei olisi saanut tapah­tua. Mut­ta mik­si se on niin kallis ja mik­si tuhan­net ovat evakossa?

    Japanis­sa vaa­di­taan kyl­lä kovaan ääneen, että “saas­tuneet” maa-alueet pitäisi puhdis­taa alku­peräistä vas­taavaan kun­toon. Suuri osa näistä saas­tuneista alueista on kuitenkin nyt tilas­sa, joka säteilyan­nok­sen osalta vas­taa Suomen keskimääräistä tasoa tai on jopa alhaisempi. 

    Peri­aat­teessa kan­natan saas­tut­ta­ja mak­saa-peri­aatet­ta ja sitä, että kaikkien onnet­to­muuk­sien kaik­ki jäl­jet olisi siiv­ot­ta­va. Mut­ta niin kauan kun ydin­voiman tärkein­tä kil­pail­i­jaa, hiilivoimaa, ei ole mis­sään velvoitet­tu kor­vaa­maan edes pien­tä osaa tuhois­taan, on mielestäni hur­jaa uhkapeliä koko pla­nee­tan tule­vaisu­udel­la pela­ta tässä asi­as­sa kak­sil­la kor­te­il­la vain ydin­voiman torppaamiseksi.

    PS. Brit­tiläi­nen ympäristöak­ti­ivi Mark Lynas las­ket­ti äsket­täin Hadley Cen­teris­sä ilmas­tom­a­llit siltä poh­jal­ta, että Green­pea­cen Ener­gy Rev­o­lu­tion-ske­naario toteutetaan täysimääräisenä, ongelmit­ta, alka­en heti. Tulok­se­na 50% toden­näköisyys 2.4°C ja 10% toden­näköisyys 3.3°C läm­pen­e­mis­es­tä. Eli kun­ni­an­hi­moisin esitet­ty ydin­voima­ton ske­naario, täy­del­lis­es­ti toteutet­tuna, ilman mitään odot­ta­mat­to­mia ongelmia, alka­en välit­tömästi, olisi erit­täin vaar­al­lista uhkapeliä ilmas­ton stabiiliudella.

  92. PS. Stan­fordin yliopis­ton prof­fa Mark Jacob­sen — joka tun­netaan 100% uusi­u­tu­via-ske­naar­i­oiden voimallis­es­ta puffaamis­es­ta ja ydin­voiman vas­tus­tamis­es­ta — las­ki muuten taan­noin jatko-opiske­li­jansa kanssa Fukushi­man toden­näköisiä ter­veysvaiku­tuk­sia. Hän käyt­ti säteilyan­nos­vastemalle­ja tosin vas­toin suosi­tuk­sia taval­la, joka sys­temaat­tis­es­ti yliarvioi riskit, mut­ta silti toden­näköisin tulos koko maail­mas­sa aiheutuville vakav­ille sairas­tu­misille on noin 180 ja ennenaikaisille kuolemille mil­lä tahansa aikavälil­lä 130. 

    Voi kun kaik­ki ener­giantuotan­non onnet­to­muudet oli­si­vat näin lieviä.

    Merkillepan­tavaa laskel­mas­sa on, että siinä las­ket­ti­in myös evakuoin­nin merk­i­tys: evakuoimat­ta jät­tämi­nen olisi johtanut noin 28 ennenaikaiseen kuole­maan, kun taas evakuoin­nin pani­ikissa (johon pidän ainakin moraalis­es­ti osavas­tu­ullise­na säteilypelot­telul­la rat­sas­tanei­ta) kuoli yli 600.

    Eli evakuoin­ti oli merkit­tävästi vaar­al­lisem­paa kuin ihmis­ten paikalleen jät­tämi­nen olisi luul­tavasti ollut. 

    Olen refer­oin­ut tutkimuk­sen täällä:

    http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/112384-fukushiman-vaikutukset-130-kuolemaa-50-vuoden-aikana

  93. Radioak­ti­ivi­nen säteily ja ydin­voima rin­naste­taan aina ydin­so­taan ja tser­nobylini­in. Ei koskaan siihen, että meil­lä on vakaa perusvoima, joka säästä riip­pumat­ta tuot­taa meille sähköä tasaiseen tahtiin.

    Lääketi­eteessä radioak­ti­ivi­nen säteily pelas­taa ihmisiä epä­suo­raan ja suoraan.

    Uraanikai­vok­set eivät eroa mitenkään muista kai­vok­sista, niiden vaiku­tuk­set ympäristöön ovat samankaltaiset. Itseasi­as­sa tule­vaisu­udessa kaivosten maise­moin­ti tulee ole­maan kan­nat­ta­va toimintaa.

    Ydin­jäte ei myöskään ole mikään val­ta­va ris­ki, kos­ka alkeel­lisim­mil­laan vesial­las riit­tää sen säilömiseen.

    Ydin­voima on yksinker­tais­es­ti erit­täin hyvä perusvoiman muo­to monel­la mit­tar­il­la mitat­tuna, kan­ta­maan mei­dät kohti täysin uusi­u­tu­vaa ener­giantuotan­toa. Pelkil­lä aurinkopa­neeleil­la ja tuulivoimaloil­la tähän ei yksinker­tais­es­ti pystytä. 

    Tarvi­taan laa­ja palet­ti, jos­sa on sopivia tuotan­to­muo­to­ja pienko­hteisi­in ja sit­ten perusvoimaksi.

    Kiina varsinkin on sel­l­ainen val­tio, jos­sa ydin­voimal­la voitaisi­in vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä hyvin merkit­tävästi. Myös Yhdys­val­lois­sa, jos­sa ei ole yli 40 vuo­teen taidet­tu rak­en­taa yhtään uut­ta ydinvoimalaa.

    Jälkim­mäisessä ei voi­da edes keskustel­la ydin­voimas­ta ilman että green­peace sekoaa. Se on poli­it­ti­nen itsemurha.

    Kyl­lä sitä tuol­la autotei­den var­sil­la lenkkeil­lessä ja pyöräil­lessä miet­tii, että onko­han tämä kovinkaan ter­veel­listä lop­pu­jen lopuksi. 

    Säästyy dia­betek­seltä, mut­ta kuolee keuhkosyöpään.

  94. Coun­try­boy: Akkusähköau­to voit­taa hyö­ty­suh­teessa, mut­ta hiilid­iok­sidipäästö­jen kannal­ta olen­naista on miten sähkö on tuotet­tu. Jos esim kivi­hi­ilel­lä tai maakaa­sul­la, sähköau­to ei ole kovin suositelta­va. Tähän tulok­seen pää­tyi mm. äsket­täi­nen nor­jalainen LCA arvio. Lisäk­si sen ajo­mat­ka yhdel­lä latauk­sel­la on kesäl­lä vain noin 150 km ja talvel­la vain alle 100 km. Vetyau­tol­la se on 500–600 km ja täyt­tö kestää vain het­ken toisin kuin akun lataus. Akun teho las­kee talvel­la olen­nais­es­ti. Elek­trolyysil­la vydyn tuotan­non hyö­ty­suh­teek­si väitetään 80–85% ja auton noin 55%. Vetyä voidaan tietysti tuot­taa muutenkin, maakaa­sus­ta tai puus­ta. Täl­lä het­kel­lä maakaa­su on halvin vaihtoaehto.

    En ole eri mieltä kanssasi sähköau­ton päästöistä. Nykyisel­lä sähkön­tuotan­torak­en­teel­la sähköau­to on mielekäs vain hyvin kapeal­la käyt­töalueel­la. Mut­ta pitää muis­taa, että jos autos­ta tehdään polt­to­ken­noau­to, siel­lä kul­kee sähköä. Sil­loin vetyau­ton ver­tailuko­h­ta on sähköau­to. Ja siinä vai­heessa pitää kysyä, mil­lä se vety tehdään.

    Jos se vety tehdään maakaa­sus­ta, men­nään ns. taka­puoli edel­lä puuhun. On paljon helpom­paa tanka­ta kesysti käyt­täy­tyvä maakaa­su siihen autoon kuin liukas, tilaavievä ja rak­en­tei­ta hauras­tut­ta­va vety.

    Sähköau­ton toim­intasäde on rajalli­nen, mut­ta ladat­ta­van hybridin kohdal­la tätä ongel­maa ei ole. Ladat­ta­va hybri­di kul­kee suurim­man osan matkoista kuitenkin sähköl­lä, jol­loin jos päästötön­tä sähköä olisi saatavil­la, suurin osa eduista olisi saatavil­la. Vetyau­ton huonom­pi ener­giahyö­ty­suhde on erit­täin suuri miinus.

    On aika vaikea löytää sitä ske­naar­i­o­ta, jos­sa vetyau­to olisi paras vai­h­toe­hto. Jos biopo­h­jaista mate­ri­aalia on paljon, kan­nat­taa käyt­tää biokaa­sua tai biopo­h­jaisia nestemäisiä polt­toainei­ta. Vetyau­to kan­nat­taa siinä tilanteessa, jos­sa sähköä on käytössä ylen­määräis­es­ti eikä biopo­h­jaista ener­giaa ole tar­jol­la. Mieleen tulee Islanti, eipä juuri muuta.

    Jos siis henkilöau­toilun kohdal­la öljyn lop­pumi­nen on ongel­ma, vas­taus löy­tyy ladat­tavista hybrideistä, kaa­sus­ta ja biopo­h­jai­sista polt­toaineista. Vety tulee kuvaan vas­ta sit­ten, jos fos­si­iliset polt­toaineet on kor­vat­tu kiin­teis­sä käyt­tö­paikois­sa jol­lain muulla.

  95. tcrown:
    No juurikin siitä. Siitä olen kul­lut väiteltävän, että pitäisikö investoin­ti­hyödykkei­den hin­nat olla mukana inflaa­tios­sa, mut­ta harvem­min siitä, että korko­ta­so määrit­telisi inflaation.

    Kym­peil­lä noiden ETF:ien ost­a­mi­nen voi olla vähän tyh­mää, mut­ta satasil­la ei enää aivan mahdotonta. 

    Blo­gi on mielestäni keho paik­ka yhteiseen näke­myk­seen johtavalle keskustelulle jos erim­ielisyyk­siä on määritelmistä alka­en. En muutenkaan usko voivani muut­taa kan­taasi. Pikem­minkin pyrin tuo­maan uusia näkökul­mia niille muille keskustelua seu­raav­ille, jot­ka ovat kiin­nos­tunei­ta uusista ajattelutavoista.

    FYI, talouteni on hajaut­tamis­es­ta vähät välit­täen 100% sidok­sis­sa näke­myk­seni mukai­sis­sa kohteis­sa, mut­ta en pidä mainit­semi­asi ETF:iä tavoit­tei­deni mukaisi­na vaihtoehtoina.

  96. tcrown: Ymmärsinkö nyt oikein, että tämä ei ollutkaan enää keskustelua siitä, että tuleeko lähi­aikoina öljykri­isi, vaan että onko “öljykri­isi” jo pääl­lä? En nyt tästä lähde väit­telemään muuten kuin totea­mal­la, että kyl­lä tuo aika vah­vasti venyt­tää käsit­tei­dn nor­maa­likäyt­töä kielessä.

    Mikä nyt kri­isik­si määritel­lään. Ennem­minkin keskustelua siitä, mil­lä lail­la öljyn reaal­i­hin­nan huima nousu vaikut­taa nykyiseen talouskri­isi­in. Jää sit­ten tule­vaisu­u­den taloushis­to­ri­oit­si­joiden pohdit­taviksi mikä nykyisen talouskurimuk­sen aiheut­ti. Per­in­teis­es­ti korkea öljyn­hin­ta on ollut myrkkyä talouskasvulle, vaikkakin talouskasvu on myös muu­ta kuin energiankulutusta.

    San­ot­takoon nyt tähän väli­in dis­claime­ri­na, etten jak­sa uskoa synkimpi­in peak oil-visioi­hin hyv­in­voin­nin lop­pumis­es­ta öljyn tuotan­to­huip­pu­un. Liuskeöljyn ja ‑kaa­sun tuotan­non nopea kasvu osoit­taa miten myös tuotan­top­uoli reagoi, kun hin­ta nousee.

    Sen sijaan lyhyem­mäl­lä, 5–20 v aikavälil­lä, van­ho­jen halpo­jen lähtei­den ehtymi­nen ja kor­vau­tu­mi­nen uusil­la vaikeasti hyö­dyn­net­tävil­lä saat­taa aiheut­taa yllät­täviä talous­murhei­ta. Ongel­ma on nimeno­maan taloudelli­nen (kansan­tuot­teen kasvua leikkau­tuu), ei niinkään tekni­nen (joudumme vai­h­ta­maan autot hevoskyytiin).

  97. Pitää olla rohkei­ta uusia ideoita ja näke­myk­siä. Eräs sel­l­ainen visionääri on Elon Musk, jon­ka näke­myk­sistä on putkah­tanut mm. Fal­con 9 ‑kan­toraket­ti ja Tes­la S ‑sähköau­to.

    Tänään ylen uutiskyn­nyk­sen ylit­ti “hyper­loop”, joka on suomen­net­tu hyperputkeksi.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Hyperloop

    Näk­isin, että esimerkik­si Suomes­sa täl­läi­nen olisi oiva muo­to rahdin kul­je­tuk­seen samaan tapaan kuin rautatiel­läkin kul­jete­taan rahtia.

    Suomes­sa pitäisi rohkaista ja tukea uusia inno­vaa­tioi­ta ja yri­tyk­siä, muuten ei ihmiskun­nan haastei­ta voi­da ratkaista.

    Kulk­i­han James Bondikin öljy­putkessa kapselis­sa makoillen, heh 😉

  98. J. M. Korho­nen:

    Merkillepan­tavaa laskel­mas­sa on, että siinä las­ket­ti­in myös evakuoin­nin merk­i­tys: evakuoimat­ta jät­tämi­nen olisi johtanut noin 28 ennenaikaiseen kuole­maan, kun taas evakuoin­nin pani­ikissa (johon pidän ainakin moraalis­es­ti osavas­tu­ullise­na säteilypelot­telul­la rat­sas­tanei­ta) kuoli yli 600.

    Eli evakuoin­ti oli merkit­tävästi vaar­al­lisem­paa kuin ihmis­ten paikalleen jät­tämi­nen olisi luul­tavasti ollut. 

    Kat­soin jonkun dokkarin ajat sit­ten ja siinä jotkut pelas­tusvi­ra­nomaiset ker­toi­vat, että jot­ta lähdet­täisi­in evakuoimaan suuria määriä ihmisiä, niin uhka ihmishenkien mene­tyk­sille täy­tyy olla huo­mat­ta­va. Tämä nimeno­maan sik­si, kos­ka itse evakuoin­neis­sa kuolee myös huo­mat­ta­va määrä ihmisiä.

    Jot­ta evakuoin­ti olisi perusteltavis­sa, niin itse vaaras­sa pitäisi tul­la erit­täin suurel­la toden­näköisyy­del­lä enem­män uhre­ja kuin mitä evakuoinnissa.

    1. Kun evakuoin­tipäätös tehti­in, oli huo­mat­ta­va ris­ki erit­täin suures­ta radioak­ti­ivis­es­ta saas­tu­mis­es­ta, kos­ka koko laitos oli vähäl­lä men­nä säpäleiksi.

  99. Kir­joit­ta­jat ovat pere­htyneet öljyyn eri­no­mais­es­ti, mut­ta ydin­voiman ratkaisukyvyn he selkeästi yliarvioivat.

    Ydin­voimal­la voitaisi­in sähköstä tuot­taa mak­simis­saan vuo­teen 1050 men­nessä n. 17% (MIT). Enem­pään ei taloudel­liset resurssit ener­gia­te­ol­lisu­udessa riitä (1000kpl 1GW voimalaan) ja tätä enem­mälle määrälle ei riit­täisi myöskään uraa­nia. Siis kun kyse on siitä voimalatyyp­istä, yhdenkier­ron fis­siovoimalas­ta, joka on täl­lä het­kel­lä teknistaloudel­lis­es­ti ain­oa vai­h­toe­hto. Kuten öljy, on myös uraani sähkön­tuotan­nos­sa suh­dan­ner­i­ip­pu­vainen asia. Ei niin herkkä kuin öljy, mut­ta uraanin hin­nan vaiku­tus MIT:n mukaan sähkön­hin­taan kuitenkin kas­vaa nopeasti uraanin hin­nan noustes­sa. 30 dol­lar­in kilo­hin­nal­la se on noin 2.2% sähkön hin­nas­ta, mut­ta 60 taalal­la jo 4,4% ja 200 dol­lar­ia tekee ydin­voimas­ta jo täysin kil­pailukyvyt­tömän 14,7% osu­udel­la myytävän sähkön hin­nas­ta. Paljon puhut­tu merive­siu­raani läh­tee halvim­mil­laan 300 taalalla. 

    Näi­hin selkeisi­in rajoi­hin fis­siovoimaloiden kansa ydin­voimalob­by maalailee tule­vaisu­usku­via uraanin kier­rä­tyk­ses­tä, hyötövoimaloista tai fuu­siore­ak­tor­eista. Hyötöreak­tore­ja ei ole luotet­tavasti satu toim­i­maan, vaikkakin Int­ian Throium/plutonium voimalat nyt kaiketi ovat toimin­nas­sa. Mut­ta se mik­si hyötövoimaloi­ta ei tul­la rak­en­ta­maan, johtuu yksinker­tais­es­ti ulkopoli­ti­ikas­ta, siitä että hyötövoimal­la kuka tahansa voi valmis­taa ydi­nasekelpoista plu­to­ni­u­mia. Ja sitä taas ei tul­la sal­li­maan yhdellekään ei ydi­na­se­valalle. JA näistäkään kukaan ei Inti­aa luku­un otta­mat­ta edes haikaile niiden perään (Ran­skas­sa olut Euroopan ain­oa sähköverkkoon sähköä tuot­tanut Super­phonix sul­jet­ti­in 96). Uraanin kier­rä­tys taas on osit­tau­tunut erit­täin huonok­si ideak­si. Ennekuin West­ing­house myyti­in Thoshiballe, oli West­ing­house toden­nut, että uraani voidaan kier­rät­tää jälleenkäsit­te­lyn kaut­ta max 10 ker­taa, sil­lä tämän jäl­keen polt­toaine­sauvo­jen myrkyt­tyneisyysaste nousee liian kovak­si. Saatemääriä täl­lä vähen­net­ti­in 1%, mut­ta kus­tan­nuk­set kul­je­tuksi­neen ym. oli­vat suuria. Ain­oa kau­pal­lis­es­ti kan­nat­ta­va polt­toainekier­rä­tys tapah­tuu MOX polt­toaineil­la, joi­hin sekoite­taan ydi­na­seista jäävää mate­ri­aalia (mm. ydi­naser­a­joi­tusten seurauksena).

    Fuu­siore­ak­tori on vieläkin kauem­pana kuin hyötövoimala, joka sopisi suur­val­loille. ITER tutkii tätä joskus tule­vaisu­udessa, mut­ta isot mate­ri­aalion­gel­mat (joi­ta tutkii IFMIF) ovat edessä, sil­lä kos­ka ITER:ssä käytetään Deu­teri­um-Tri­tium fuu­sio­ta, se vapaut­taa neu­tron­in, jota me ihmiset taas ei osa­ta ohjail­la ja se pom­mit­taa reak­torikuoren mate­ri­aalia, joka muut­tuu korkear­a­dioak­ti­ivisek­si ja hauras­tuu. Kuin­ka nopeasti, sitä ihme­tel­lään, mut­ta joka tapauk­ses­sa fuu­siovoimalatkin siis tuot­ta­vat korkear­a­dioak­ti­ivista jätet­tä (vaikkakin vain sato­jen vuosien varas­toin­ti­tarvet­ta vas­taa­va) eikä ole main­os­te­tusti saas­tee­ton­ta. Fuu­siovoimala on myös vieläkin isom­pi raken­nushanke, kuin nyky fis­siovoimal­ta, ja vaik­ka polt­taine onkin edullista (ei ilmaista, huom!, se täy­tyy itse hyötöä eli tuot­taa), niin investoin­tikus­tan­nuk­set on niin suuret, ettei noi­ta pystysi kovinkaan nopeasti kan­nat­tavasti pykäämään.. jos siis sel­l­ainen nyt olis edes vielä olemassa.

    Joten ikävä kyl­lä, ydin­voimas­ta ei ole maail­man ener­giaon­gel­maan ratkaisua, eikä vaik­ka olisi tah­toa, ja sitäkään ei maail­mal­la ole.

  100. tcrown: Ymmärsinkö nyt oikein, että tämä ei ollutkaan enää keskustelua siitä, että tuleeko lähi­aikoina öljykri­isi, vaan että onko “öljykri­isi” jo päällä?

    No, tää on vähän has­sua, mut­ta IMF:n julk­i­lausuma jostain noin kuu­den-seit­semän vuo­den takaa meni jotakuinkin niin, että “nor­maali” (siis merk­i­tyk­sessä “ei ole kri­isiä”) öljyn hin­ta seu­raavalle vuosikymmenelle olisi reaa­li­nen noin 30$ barrelilta. 

    Viimeisen kol­men vuo­den keskiar­vo on ollut yli 100$ ja 120$ yli­tyk­set eivät ole olleet mitenkään tavat­to­mia. Tänään ollaan näem­mä vähän alle 110$:ssa.

    Tämä on nyt määrit­te­lykysymys. Onko se “öljykri­isi” siinä mielessä että kaik­ki on pielessä ja kun hin­ta on niin korkea, ja että maail­man­talous sen vuok­si on rom­ah­ta­mas­sa? Ei var­maan. Sen­si­jaan onko se “öljykri­isi” siinä mielessä, että öljy on niukkaa ja hin­ta nousee pikku hil­jaa, ja ihmiset pyrkivät siitä eroon? Ehkä onkin. Selvää kuitenkin on, että se on kri­isi siinä mielessä että hin­ta on yli kolminker­tainen ver­rat­tuna siihen, mitä sen “piti” olla sel­l­aisen tahon mielestä, jon­ka tehtävänä on olla kar­tal­la siitä mitä maail­man­taloudessa tapahtuu.

    Se on makuasia.

  101. Vielä sana­nen tuos­ta ydin­voiman kus­tan­nus­ta­sos­ta: Kuten on todet­tu, Olk­ilu­o­to III on out­lier. Are­van muut EPR-reak­torit ovat valmis­tuneet joko aikataulus­sa tai nopeam­min ja bud­jet­te­ja on alitet­tu. Lisäk­si on aivan uskot­tavaa, että valvon­takoneis­ton raskaus ja yleinen poli­it­ti­nen vas­tus­tus ja hys­te­ria aiheut­ta­vat kus­tan­nus­rak­en­teen, joka pakot­taa O3:n kokoisi­in megapro­jek­tei­hin jois­sa on mas­si­ivisia kustannusriskejä.

    Pienem­mät mod­u­laariset reak­torit oli­si­vat tässä suh­teessa parem­pi ratkaisu. Niiden edessä on poli­it­tisia esteitä. Voi tiet­ty sanoa, että “ei kan­na­ta rak­en­taa kos­ka ei halu­ta”, mut­ta tämä on vähän has­su perustelu. Kus­tan­nuk­sia on mah­dol­lista hina­ta alaspäin paljonkin siir­tymäl­lä pie­nien reak­tor­ei­den mas­savalmis­tuk­seen. Nykyisen poli­it­tisen ilmapi­irin käyt­tämi­nen argu­ment­ti­na on vähän ankeaa, kos­ka samal­la peri­aat­teel­la voi perustel­la mitä tahansa type­r­ää mitä ihmiset vastustavat.

  102. Tiedemies:

    Fukushi­man onnet­to­muus oli osa tsunamia. Se että tsunami­in ei oltu varaudut­tu, oli tietenkin virhe, mut­ta se ei ole mikään perustelu ydin­voiman vas­tus­tamiselle Sak­sas­sa tai Suomes­sa. Sak­san ydin­voimapäätös oli puh­das­ta populismia.

    Se ei ole peruste ydin­voiman vas­tus­tamiseen Suomes­sa tai Sak­sas­sa, mut­ta heit­tää kyl­lä tum­man var­jon ydin­voiman käyt­töön mais­sa, jos­sa vira­nomais- ja yri­tys­toim­inta on “kor­rup­toitunut­ta”, jol­la tässä yhtey­dessä tarkoi­tan sitä, ettei organ­isaa­tiois­sa ole aidosti itsenäisiä tarkas­tus- ja valvontajärjestelmiä.

    Sekä ydin­voiman vas­tus­ta­jien että kan­nat­ta­jien olisi syytä tutus­tua viral­liseen Fukushi­man onnet­to­muus­ra­port­ti­in, ei pelkästään sen refer­aat­tei­hin. Samoin siihen kan­nat­taisi tutus­tua jokaisen kri­isi­jo­htamisen kanssa työskentelevän.

    Tuhoisat vetyräjähdyk­set olisi voitu hel­posti vält­tää. Tutkimuk­sen johta­ja muis­taak­seni tiivisti asian raportin julk­istamisti­laisu­udessa: “A man­made disaster”. 

    Ongelmia oli niin valvo­jien riipumat­to­muudessa, varoi­tusten laimin­lyön­nis­sä, johdon teknil­lisessä pätevyy­dessä, oper­aat­to­rien koulu­tuk­ses­sa jne., mut­ta ennen kaikkea kri­isi­jo­htamises­sa. Valvo­moissa toim­i­neet ihmiset tekivät itses­tään välit­tämät­tä parhaansa. Heitän jopa kiel­let­ti­in tekemästä oikei­ta asioita.

  103. Viherinssi:
    Vety toimii hyvin ener­gian tukku­varas­tona, mut­ta jakelun kannal­ta siihen liit­tyy omat haas­teen­sa. Suurin haaste on kuitenkin se, että ei meil­lä sitä vetyä mis­tään ihmeem­min ylimäärin synny.

    Yksi vai­h­toe­hto on lisätä sekaan häkää ja tehdä metano­lia, joka on melkein yhtä help­po aine käsitel­lä kuin etano­li. Pros­essin luulisi ole­van halvem­pi kuin vedylle tarvit­ta­va infra, pumput ynnä muut.

    Polt­to­ken­nothan eivät ole vielä tarpeek­si kestäviä ja halpo­ja kor­vatak­seen polt­to­moot­torit tiekäytössä. Pakkasenkestävyyskin on kyseenalaista.

    Vetyä kyl­lä voidaan lait­taa syn­tymään ylen­määrin, mikäli sähköä riit­tää. Mut­ta jos Suomen liiken­teessä käyte­tyt polt­toaineet, vajaa ton­ni löpöä per nup­pi per vuosi, aio­taan kor­va­ta, tarvi­taan luokkaa kymme­nen suur­ta ydinvoimalaa. 

    Ehkä ekon­o­mis­teil­la on parem­pia ideoita.

  104. Viherinssi: Juu. Esimerkik­si sopi­va maaperä.

    Vedyn varas­toin­nin hin­ta maan pääl­lä on suu­ru­us­lu­okkaa 100x ver­rat­tuna vedyn varas­toin­ti­in maaperässä. Maan pääl­lä tarvi­taan kalli­ita kom­posi­it­tisäil­iöitä (kos­ka vety­hauras­tu­mi­nen), joista se moko­ma vielä luikah­taa karku­un. Maaperässä riit­tää sopi­va geologi­nen muo­dostel­ma (suo­lakaivos, tietyn­lainen akv­iferi). Karkaa se vety siel­läkin, mut­ta riit­tävän isos­sa säil­iössä pin­ta-alan ja tilavu­u­den suhde on niin suo­tu­isa, että pieni pak­en­e­m­i­nen maaperään ei ihmeem­min tunnu.

    Vety toimii hyvin ener­gian tukku­varas­tona, mut­ta jakelun kannal­ta siihen liit­tyy omat haas­teen­sa. Suurin haaste on kuitenkin se, että ei meil­lä sitä vetyä mis­tään ihmeem­min ylimäärin synny.

    Kum­ma kyl­lä kun se vety lab­o­ra­to­rios­sa säi­lyy hyvin paineis­te­tus­sa säil­iössä. Samoin vetyau­to­jen säil­iöon­gel­ma lie­nee ratkaistu, kos­ka niitä ale­taan valmis­taa piakkoin.

  105. J. M. Korho­nen:
    Merkillepan­tavaa laskel­mas­sa on, että siinä las­ket­ti­in myös evakuoin­nin merk­i­tys: evakuoimat­ta jät­tämi­nen olisi johtanut noin 28 ennenaikaiseen kuole­maan, kun taas evakuoin­nin pani­ikissa (johon pidän ainakin moraalis­es­ti osavas­tu­ullise­na säteilypelot­telul­la rat­sas­tanei­ta) kuoli yli 600.

    Eli evakuoin­ti oli merkit­tävästi vaar­al­lisem­paa kuin ihmis­ten paikalleen jät­tämi­nen olisi luul­tavasti ollut. 

    Evakuoin­tien perus­teena oli­vat asiantun­ti­joiden arvioimat riskit, ei jälkivi­isas­telu. Aiheel­lis­es­ti pelät­ti­in vielä suurem­paa ketjureak­tio­ta. Tuulen suun­nan kanssa olti­in myös erit­täin onnekkai­ta. Todel­lisi­in riskei­hin perus­tunei­den evakuoin­tien uhrit ovatkin nyt säteilypelol­la rat­sas­tanei­den uhreja?

    Evakuoin­te­ja suoritet­ti­in vähem­män kuin mihin ennus­teet säteilyn lev­iämis­es­tä olisi antanut aihetta.

    http://www.bellona.org/articles/articles_2011/rad_forcasts_ignored

    http://www.nytimes.com/2011/08/09/world/asia/09japan.html?_r=2&

  106. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Myös Yhdys­val­lois­sa, jos­sa ei ole yli 40 vuo­teen taidet­tu rak­en­taa yhtään uut­ta ydinvoimalaa.

    Jälkim­mäisessä ei voi­da edes keskustel­la ydin­voimas­ta ilman että green­peace sekoaa. Se on poli­it­ti­nen itsemurha.

    Jaa. Kyl­lä USA:ssa raken­netaan koko ajan uut­ta ydin­voimaa. Se että Green­peace ei “sekoa” eivätkä muutkaan, johtuu siitä että kyseessä on soti­las­tarkoituk­si­in suun­nitel­luista laitok­sista. Itse asi­as­sa Green­peacelta ei edes kysytä mielipidettä. 

    Voisiko­han Suo­mi ostaa muu­ta­man tuol­laisen sukellusvenereaktorin?

    USA:ssa muuten on tapah­tu­mas­sa ener­giasek­to­ril­la paljon ja koko ajan. Oma sähköy­htiöni hehkut­taa koko ajan, että het­ken päästä Amerikas­sa ollaan omavaraisia ener­gian suh­teen. Kak­sikin hiilivoimalaa on räjäytet­ty näyt­tävästi ja tilalle tulee kaa­su­voimaloi­ta. Lähet­tivät sähkö­posti­in oikein linkin räjäytysvideoon.

  107. Heik­ki Waris: Blo­gi on mielestäni keho paik­ka yhteiseen näke­myk­seen johtavalle keskustelulle jos erim­ielisyyk­siä on määritelmistä alka­en. En muutenkaan usko voivani muut­taa kan­taasi. Pikem­minkin pyrin tuo­maan uusia näkökul­mia niille muille keskustelua seu­raav­ille, jot­ka ovat kiin­nos­tunei­ta uusista ajattelutavoista.

    Kokeile. Ker­ro nyt vaik­ka ensi alku­un jokin ei aivan täysin huru-ukko­jen ylläpitämä inter­net-sivu, mis­sä ker­ro­taan, että inflaa­tio määritel­lään korkotasosta.

    Ja ei, en minäkään ole niin naivi, että kuvit­telisin saa­vani kovinkaan mon­en pään kään­tymään mis­sään asi­as­sa.( http://xkcd.com/386/ )Mut­ta siitä kyl­lä olen vähän eri mieltä, että “öljy lop­puu, sen hin­ta nousee, sähkö kallis­tuu ja talous kär­sii” olisi “uusi näkökul­ma tai ajat­te­lu­ta­pa”. Päin­vas­toin, Tuo­ta on huudet­tu jo 70-luvul­ta, ja “kaik­ki” tietävät niin on. Min­un moti­ivi­ni on tuo­da se näkökul­ma, että tuo ei ole aivan niin var­maa. Näil­lä keskusteluil­la­han on tapana pää­tyä aika mus­tavalkoiseen argu­men­toin­ti­in, ja maail­ma kuitenkin on hie­man mon­imutkaisem­pi paikka.

  108. Muo­toilin vies­ti­ni kiireessä huonos­ti. En kri­ti­soi evakuoin­tia sinän­sä; kuten todet­tua, päätös tehti­in sen het­k­isil­lä tiedoilla.

    Olen kuitenkin täysin var­ma siitä, että evakuoin­nis­sa olisi kuollei­ta tul­lut jopa huo­mat­tavasti vähem­män, jos ihmisiä ei olisi pelotel­tu vuosikau­sia säteilyn vaaroil­la. Esimerkik­si ne sairaaloi­hin hoita­jien paet­tua kuolleet van­huk­set olisi aivan hyvin ehdit­ty ottaa kaikessa rauhas­sa kyyti­in ilman juuri minkään­laista riskiä kenellekään. 

    Olen myös täysin var­ma siitä, että Fukushi­man kaikkein merkit­tävim­mät ter­veysvaiku­tuk­set — psykol­o­giset vaiku­tuk­set — oli­si­vat selkeästi pienem­piä ilman eri taho­jen har­joit­ta­maa dem­a­gogiaa ja pelot­telua. Näistä on nähdäk­seni pelot­telijoil­la ainakin moraa­li­nen osavastuu.

    Mitä tulee TjM:n väit­teisi­in, huo­mau­tan, että ase­plu­to­ni­u­min tuot­ta­mi­nen hyötäväl­lä sähkön­tuotan­tore­ak­to­ril­la on sanal­la sanoen type­r­ää. Pom­mi­in on paljon yksinker­taisem­piakin reit­te­jä, eikä ydi­nase ylipäätään ole enää aikoi­hin ollut teknologi­nen vaan enem­mänkin poli­it­ti­nen kysymys. Vaik­ka ydinen­er­giaa käytetään laa­jem­malti kuin koskaan, ydi­naset­ta vakavasti havit­tele­vien maid­en määrä on pienem­pi kuin koskaan sit­ten 1950-luvun, ja onpa sekin ihme nähty, että yksi maa on luop­unut ydi­na­seis­taan kokonaan. 

    Ja jos plu­to­ni­u­mista halu­taan ihan todel­la eroon, niin sen polt­ta­mi­nen reak­tor­eis­sa on ain­oa ratkaisu. GE-Hitachin SPRISM-reak­tori on tiet­tävästi vahvoil­la Ison-Bri­tann­ian plu­to­ni­um­varas­ton tuhoamisek­si; maas­sa olisi riit­tävästi varas­toitua plu­to­ni­u­mia jauhamaan SPRIS­Meil­lä koko saari­val­takun­nan kaik­ki sähkö 500 vuo­den ajan.

  109. Sylt­ty: Insinööreil­lä menee pieleen siinä, kun ei ote­ta mitenkään huomioon sitä sopeutumista.

    Insinöörit ovat ongel­maratkaisi­joi­ta. Jos ongel­ma reunae­htoi­neen määritel­lään väärin, saadaan väärä tulos.

    tcrown: Johdan­nais­markki­na koos­t­uu suures­ta määrästä toim­i­joi­ta, jot­ka käyt­tävät merkit­tävän määrän resursse­ja markki­nan ymmärtämiseen, enkä usko, että kovin moni toim­i­ja tyy­tyy IEA:n raport­ti­in analyysissään.

    Epäi­lyt­tää kovasti, että johdan­nais­markkínoil­la ei juurikaan pyritä pitkän tähtäi­men kokon­aisym­mär­ryk­seen vaan pääosin analysoidaan lyhyen tähtäi­men kurss­in­muu­tok­sia tai sit­ten haetaan keskip­itkän tähtäi­men strate­gisia monop­o­li­tuot­to­ja. Pitkän tähtäi­men asiantun­ti­jat lienevät melkoises­sa vähem­mistössä, kos­ka sil­loin mah­dol­liset tuo­tot toteu­tu­vat niin hitaasti.

    Andrei: Jos jokainen uusi henkilöau­to tästä päivästä läh­tien olisi kaa­suau­to, niin suomen nykyisen henkiöau­tokan­nan uusimi­nen kestäisi suun­nilleen 30 vuot­ta, nykyisel­lä uusiutumistahdilla.

    Eduskun­ta­han ei tun­netusti voi pakot­taa ketään tekemään yhtään mitään.

    Tiedemies:
    Ööö… On tot­ta, että aurinko- ja tuulivoimaka­p­a­siteet­ti ovat kas­va­neet, mut­ta ne kas­va­vat siel­lä mis­sä kas­va­vat sub­ven­tioil­la joil­la taataan aika korkea hin­ta niil­lä tuote­tulle energialle.

    Jos muun ener­gian hin­ta nousee, sub­ven­tio­tarve laskee.

    J. M. Korho­nen: Eli evakuoin­ti oli merkit­tävästi vaar­al­lisem­paa kuin ihmis­ten paikalleen jät­tämi­nen olisi luul­tavasti ollut.

    Määkin pyöräilen: Jot­ta evakuoin­ti olisi perusteltavis­sa, niin itse vaaras­sa pitäisi tul­la erit­täin suurel­la toden­näköisyy­del­lä enem­män uhre­ja kuin mitä evakuoinnissa.

    Saat­taa hyvinkin olla, että ihmis­ten paikalleen jät­tämi­nen olisi aiheut­tanut suurem­man pani­ikin ja spon­taanin evakon.

    TjM: 200 dol­lar­ia tekee ydin­voimas­ta jo täysin kil­pailukyvyt­tömän 14,7% osu­udel­la myytävän sähkön hinnasta.

    Toisaal­ta jos ener­giaan laite­taan hiilid­iok­sidi­vero ja öljy lop­puu niin sil­lä on väk­isinkin vaiku­tuk­sia muun ener­gian hintaan.

  110. TjM:

    Joten ikävä kyl­lä, ydin­voimas­ta ei ole maail­man ener­giaon­gel­maan ratkaisua, eikä vaik­ka olisi tah­toa, ja sitäkään ei maail­mal­la ole. 

    Ihan turha tätä ongel­maa on yrit­tä ratkaista noin, kun siihen tuskin löy­tyy yhtä ain­oaa ratkaisua.

    Aivan kuten Suomes­sa odote­taan sitä uut­ta Noki­aa, mut­ta sitä yhtä ja suur­ta suos­ta nos­ta­jaa tuskin koskaan tulee.

    Ydin­voimal­la voidaan leika­ta päästöjä huo­mat­tavasti ja näin tapah­tuu kokoajan.

    Sama pätee aurinkoen­er­giaan, tuulivoimaan, bioen­er­giaan ja niin edelleen. Kuten aiem­min sanoin, tarvi­taan koko paletti.

    Eikä sekään riitä vaan täy­tyy alkaa miet­timään uusia tapo­ja jär­jestää yhteiskun­nan toimin­nat, kuten esimerkik­si logis­ti­ik­ka, jot­ta voidaan kor­va­ta fos­si­iliset polttoaineet.

    Ydin­voimaa ei kuitenkaan kan­na­ta hylätä, kos­ka siitä on val­tavasti hyö­tyä siir­tymäa­jan aikana.

    Inho­re­al­is­mia on puolestaan se, että esimerkik­si Suo­mi ei tule kyken­emään mihinkään mod­ernei­hin infra­stuk­tu­uri­hankkeisi­in lähivu­osikym­meni­in. Talouskri­isi pakot­taa jo nyt tur­vau­tu­maan investoin­neis­sa van­hoi­hin, halvem­pi­in ratkaisuihin.

    Sähköau­to­jen latausverkos­toa ei ole vielä edes suun­nit­telu­as­teel­la ja halvim­mat sähköau­totkin mak­sa­vat yli 30 000 euroa. 

    Hal­li­tus tekopy­hästi rankaisee kulut­ta­jia hait­taveroil­la, mut­tei sit­ten kan­nus­ta vero­helpo­tuk­sil­la niihin puh­taampi­in ratkaisuihin.

    Vaik­ka sähköau­ton kul­jet­ta­ma sähkö tuotet­taisi­in turpeel­la, niin silti se pois­taisi ne pakokaa­sut sieltä kaupun­gin keskus­tas­ta ja autotei­den varsilta. 

    Jo pelkästään sen vuok­si sähköau­toilua ja niiden han­kkimista pitäisi tukea. Puh­taampi ilma ihmisille. Itse vas­tustin vielä pari vuot­ta sit­ten sähköau­to­ja, mut­ta yksi kevät työ­matkapyöräi­lyä paasikiven­tien var­rel­la muut­ti mieleni.

    Maaseudul­la, syr­jäseudul­la, asuu alle 10 % suo­ma­lai­sista, joten se on ihan yksi ja sama mil­lä tuo pieni ryh­mä ajaa siellä.

    Esimerkik­si Tes­lan kot­tero, jota ei kauheasti vielä valmis­te­ta, kyke­nee jo 330–425 km matkaan. Kyl­lä tuol­la jo mökki­matkatkin tekee. Nyky­isil­lä autoil­lakin pär­jäisi jo main­iosti kaupunkiseudul­la. Kehi­tys­tä tapah­tuu täl­lä sar­al­la jatkuvasti.

    Vaan ei, hal­li­tus seisoo tumput suo­rana ja mitään ei saa­da päätet­tyä. Monel­la olisi kiin­nos­tus­ta sähköau­toi­hin, mut­ta hin­ta ja lataus­in­fra­stuk­tu­urin puut­tumi­nen tekee sen käytän­nössä mahdottomaksi. 

    Suo­ma­lainen jäykkä byrokra­tia ei kykene vas­taa­maan nykyisen nopeasti muut­tuvan maail­man haasteisi­in. Päät­täjis­sä on myös aivan liikaa kekko­slo­va­kian ajas­sa viipy­ile­viä poli­it­tisia broilereita.

  111. anonyy­mi:
    Jos muun ener­gian hin­ta nousee, sub­ven­tio­tarve laskee.

    Mut­ta kun sen muun ener­gian hin­nan nousu on juuri se ongel­ma, ei mikään ratkaisu. Hiilen, kaa­sun, turpeen ja öljyn hin­ta nousee sil­loin kun run­saim­mat esi­in­tymät alka­vat ehtyä. Sil­loin on jo aut­ta­mat­ta liian myöhäistä. Olen­naista on, että sen ener­gian mar­gin­aal­i­hin­ta, joka kor­vaa hiilen, pitää olla alhaisem­pi kuin sen ensim­mäisen jo maa­han jääneen hiili­ton­nin hinta. 

    Kaik­ki muut ratkaisut ener­gian osalta ovat peli­te­o­reet­tis­es­ti epästabi­ile­ja: Jos ener­gian hin­ta on korkeampi, niin maas­sa jos­sa on hal­val­la maas­ta kaivet­tavis­sa ole­vaa hiiltä, on suuri kiusaus lip­sua kaiken­lai­sista sopimuk­sista. Mitä suurem­pi ero­tus on, sitä suurem­pi tämä kiusaus on, ja sitä vaikeampi mitään kan­sain­välisiä sopimuk­sia asi­as­ta on ylläpitää.

    Hiilid­iok­sidin yms verot­ta­mi­nen tietenkin kan­nat­taa silti, ja eri­tyis­es­ti sel­l­ai­sis­sa mais­sa (kuten Suomes­sa) jois­sa ei ole hiiltä (tosin tääl­lä on turvet­ta, ja sen osalta me jo näemme miten tämä kiusaus toimii). 

    Ydin­voiman tiuk­ka vas­tus­tus on kyl­lä puh­das­ta ilmastoterrorismia.

  112. tcrown: Kokeile. Ker­ro nyt vaik­ka ensi alku­un jokin ei aivan täysin huru-ukko­jen ylläpitämä inter­net-sivu, mis­sä ker­ro­taan, että inflaa­tio määritel­lään korkotasosta. 

    Jos keskus­pankkien alhainen korko­ta­so on seu­raus­ta siitä, että ne eivät näe mitään inflaa­tioriske­jä, eikö kyse ole arvios­ta, että talousym­päristössä deflaa­tioris­ki on suurempi?

    Kuten san­ot­tu, on määrit­te­lykysymys, pide­täänkö deflaa­tiona his­to­ri­al­lisen inflaa­tion keskiar­von alle jäämistä, keskus­pankkien kah­den pros­entin inflaa­tio­tavoit­teen alle jäämistä, vai “oikeaa” deflaa­tio­ta (johon on vuorostaan usei­ta kil­paile­via määritelmiä).

    Usein taloudessa tärkein­tä siihen osal­lis­tu­vien toim­i­joiden kannal­ta ei ole absolu­ut­ti­nen taso vaan muu­tos (esim. aiem­paan tasoon tai trendike­hi­tyk­seen verrattuna).

  113. Aloite­taan ihan siitä fak­tas­ta että ainakaan seu­raavaan 100 vuo­teen ei ole mitään hätää että öljy loppuisi.

    öljy­huip­ul­la pelot­telu vihrei­den ja myös muiden toimes­ta osak­si perus­tuu siihen että halu­taan pitää öljyn hin­ta korkeal­la. Tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat alle dol­lar­in barel­li, mut­ta lähi-idän elin­ta­soa ylläpitääk­seen Sau­dit tarvit­se­vat yli 50$ barelli. 

    Kysyn­tä on laskenut tasais­es­ti, mut­ta öljy on täl­lä het­kel­lä vah­vasti keinotel­tu, esim usei­ta sato­ja tankkere­i­ta majailee maail­man mer­il­lä täy­dessä lastis­sa odot­ta­mas­sa parem­pia päiviä. Samal­la tuotan­toa leikataan sopi­vas­sa suhteessa.

  114. Mik­siköhän kukaan tässä keskustelus­sa ei mainitse etanoliautoja/flexifuelautoja. Meil­lähän on niille jo kohtu­ulli­nen jakelu­verkos­to RE85 polt­toaineen muo­dos­sa. Ainakin kaupunkiseuduil­la jo riit­tävä. Muu­ta­ma vuosi sit­ten markki­noil­la oli enem­män Flexifuel/Multifuel auto­ja kuin nyt, mut­ta polt­toainet­ta ei juuri saatavis­sa. Nyt kun polt­toainet­ta on parem­min tuo­daan auto­ja vähem­män Suomeen. Flex­i­fu­el autothan­mak­sa­vat vain noin vajaa 1000 euroa enem­män kuin vas­taa­vat bensamallit. 

    Suomes­sa­han polt­toainee­tano­li valmis­te­taan St1:n toimes­ta ein­tarvike­te­ol­lisu­u­den jät­teistä ja mah­dol­lis­es­ti uudessa laitok­ses­sa sahan­pu­rus­ta. Vaikke etano­lia kuluukin vähän enem­män, on kokon­ais­vaiku­tus CO2-päästöi­hin olen­nais­es­ti pienem­pi kuin ben­sal­la tai dieselillä. 

    Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa etano­li­au­to­ja on paljon Suomea enem­män ja niitä on tuet­tu vero­tuk­sel­lisin keinoin. Mielestäni etano­li­au­tot sopi­vat Suomeen sähköau­to­ja parem­min, kos­ka etäisyy­det ovat pitk­iä ja sähköau­tois­sa akun teho las­kee talvel­la paljon (ajo­mat­ka alle 100 km yhdel­lä latauksella).

  115. Lau­ri Kumpu­lainen: Vaik­ka sähköau­ton kul­jet­ta­ma sähkö tuotet­taisi­in turpeel­la, niin silti se pois­taisi ne pakokaa­sut sieltä kaupun­gin keskus­tas­ta ja autotei­den varsilta.

    Sähköau­ton sähkö tehdään mar­gin­aal­isähköl­lä, joka on jotain fos­si­ilista. Niin­pä sil­lä ei CO2-säästöjä saa­da ver­rat­tuna vas­taa­van­ta­soiseen muuhun teknologiaan.

    Ja samoin: Jos sähköau­to­jen sijaan kaupun­git täytetään puh­taim­man polt­to­moot­torite­knolo­gian autoil­la (käytän­nössä hybrideil­lä), ero sähköau­tois­tet­tuun kaupun­ki-ilmaan on käytän­nössä nol­la. Sähköau­to ei vähen­nä pöly­on­gel­maa, sähköau­to ei vähen­nä raskaiden dieselien päästöjä, sähköau­to ei vähen­nä van­ho­jen moot­to­rien päästöjä.

    Lisäk­si kau­pas­ta saa jo nyt auto­ja, joil­la voi kaupunkialueel­la ajaa sähköl­lä ja maantiel­lä polttomoottorilla.

    Jos kaupun­ki-ilman saas­tu­mi­nen on ongel­ma, siihen pitää tietenkin puut­tua. Uut­ta teknolo­giaa tarvit­se­mat­to­mia tehokkai­ta puut­tumiskeino­ja on run­saasti, eivätkä sähköau­tot — cooli­ud­estaan huoli­mat­ta — ole kus­tan­nuste­hokas ratkaisu oikein mihinkään.

  116. Coun­try­boy:
    Mik­siköhän kukaan tässä keskustelus­sa ei mainitse etanoliautoja/flexifuelautoja. Meil­lähän on niille jo kohtu­ulli­nen jakelu­verkos­to RE85 polt­toaineen muodossa.

    RE85 on aidosti hyvä polt­toaine eko­taseeltaan. Pait­si että sen voisi heit­tää taval­lisen ben­san sekaan kor­vaa­maan sademet­säe­tano­lia, jol­loin ei tarvit­taisi flex­i­fu­el-auto­ja. Lop­putu­los olisi siis vielä parem­pi ja vähem­mil­lä pul­mil­la. (Etano­li­in liit­tyy autokäytössä joukko talvi- ja päästöharme­ja, joi­ta ben­si­inin ja etano­lin lai­hal­la seok­sel­la ei ole.)

    Flex­i­fu­el on tarpeelli­nen ja hyödylli­nen vas­ta sit­ten, kun sitä biopo­h­jaista polt­toainet­ta tulee yli sen määrän, joka voidaan tunkea per­in­teis­ten polt­toainei­den sekaan. Tämä ei ihan äkkiä meil­lä toteudu, ja jos toteu­tuu, yli­jäämän voi myy­dä ruot­salaisille kor­vaa­maan brassiviinaa.

    Aina pitäisi ver­tail­la vai­h­toe­htoisia ske­naar­i­oi­ta ja vali­ta niistä paras. Tässä pari vaihtoehtoa:

    1. Puus­ta tehdään tikku­vi­inaa, joka polte­taan autois­sa. Päästöjä säästyy puun kor­vaa­man öljyn verran.

    2. Puus­ta tehdään dieseliä, joka polte­taan autois­sa. Päästöjä säästyy puun kor­vaa­man öljyn verran.

    3. Puu polte­taan voimalas­sa. Päästöjä säästyy puun kor­vaa­man hiilen/turpeen verran.

    Kah­den ensim­mäisen välistä parem­muut­ta on hiukan vaikea määrit­tää, mut­ta veikkaisin kakkosen ole­van vähän parem­pi kuin ykkö­nen (ainakin teo­ri­as­sa se saadaan parem­mak­si). Kol­mo­nen kuitenkin hakkaa kak­si edel­listä heittämällä.

    Saman tarkastelun voi tehdä vaik­ka biokaa­sun kanssa. Sil­loinkin tulos on se, että polte­taan biokaa­su voimalas­sa kor­vaa­mas­sa kiin­teitä fos­si­il­isia. Sil­loin säästö on paljon suurem­pi kuin dieseliä korvaamassa.

    Eri­tyis­es­ti autoli­iken­teen päästö­jen opti­moin­nis­sa käy niin, että liiken­nepäästöjä opti­moimal­la pes­si­moidaan mui­ta ener­giaan liit­tyviä päästöjä. Sähkön­tuotan­to ja liikenne kuitenkin kil­pail­e­vat osin samoista ener­giavaroista öljyä luku­unot­ta­mat­ta. Öljyl­lä on kuitenkin joitakin omi­naisuuk­sia, jot­ka tekevät siitä vaikeasti kor­vat­ta­van polt­toaineen liiken­teeseen, ja joista ei ole suur­ta hyö­tyä energiantuotannossa.

    Lisäk­si koko alal­la tun­tuu ole­van niin, että jos jos­sain on sana “bio”, mukana on suuri joukko elinkei­nop­o­li­it­tisia into­hi­mo­ja, jot­ka maalataan vihreik­si ja myy­dään ekona.

  117. Viherinssi: RE85 on aidosti hyvä polt­toaine eko­taseeltaan. Pait­si että sen voisi heit­tää taval­lisen ben­san sekaan kor­vaa­maan sademet­säe­tano­lia, jol­loin ei tarvit­taisi flexifuel-autoja.
    ‘snip’

    Voisiko?
    Muuten hyvää insinööri­a­jat­telua, mut­ta kun nykyiset autot eivät siedä yli 10% etano­lia, puhu­mat­takaan vanhemmista.

    1. mut­ta kun nykyiset autot eivät siedä yli 10% etanolia

      Minus­ta ne näyt­tävät ihan autoil­ta, jot­ka sitä RE85:ttä tankkaavat.

  118. Heik­ki Waris: Kuten san­ot­tu, on määrit­te­lykysymys, pide­täänkö deflaa­tiona his­to­ri­al­lisen inflaa­tion keskiar­von alle jäämistä, keskus­pankkien kah­den pros­entin inflaa­tio­tavoit­teen alle jäämistä,

    Kyl­lähän deflaa­tiok­si voi määritel­lä vaik­ka pil­viset päivät, mut­ta sil­loin ei kyl­lä pidä yllät­tyä siitä, että “erim­ielisyyk­siä on määritelmistä alkaen”.

    Rauta­lankaa englan­ninkielisen wikipedi­an ensim­mäi­sis­sä lauseissa:

    In eco­nom­ics, defla­tion is a decrease in the gen­er­al price lev­el of goods and ser­vices. Defla­tion occurs when the infla­tion rate falls below 0% (a neg­a­tive infla­tion rate). This should not be con­fused with dis­in­fla­tion, a slow-down in the infla­tion rate (i.e., when infla­tion declines to low­er levels).

  119. Aki Suokko: vel­ka on tule­vaisu­ud­es­ta nyky­het­keen siir­ret­tyä mate­ri­aal­ista kulu­tus­ta ja tule­vaisu­u­teen siir­ret­tyä ener­gian kulu­tus­ta (velkaa voi ajatel­la lupauk­se­na tehdä työtä toisen hyväk­si myöhem­min ja työ on (pitkälti fos­si­ilisen) ener­gian kulu­tus­ta muo­dos­sa tai toisessa)

    Ja mate­ri­aaliseen kulu­tuk­seen ei tarvi­ta ener­giaa? Vel­ka ei yhteiskun­nan tasol­la ole mikään aikakone mikä pysty­isi siirtämään yhtään mitään ajas­sa. Jos minä lainaan sin­ulle tänään euron, se tarkoit­taa, että sinä kulu­tat tänään eurol­la enem­män ja minä vähem­män, ja huomen­na tois­in­päin. (Toki kaiken­näköiset velka­kri­i­sist saa­vat aikaisek­si sen, että tuotan­toa jää tänään syn­tymät­tä, mut­ta ei se siir­ry huomiseen se tuotan­to, vaan se häviää. Lopullisesti.)

  120. tcrown: Kyl­lähän deflaa­tiok­si voi määritel­lä vaik­ka pil­viset päivät, mut­ta sil­loin ei kyl­lä pidä yllät­tyä siitä, että“erimielisyyksiä on määritelmistä alkaen”.
    Rauta­lankaa englan­ninkielisen wikipedi­an ensim­mäi­sis­sä lauseissa: 

    Tiedän kyl­lä miten deflaa­tio määritel­lään. Sik­si käytin alku­peräisessä kom­men­tis­sani ter­miä “defla­tori­nen ympäristö”. Se, joka on kiin­nos­tunut omien aja­tusten­sa kehit­tämis­es­tä, pystyy kyl­lä noista kahdes­ta sanas­ta poim­i­maan olen­naisen kon­tek­stin. Se, jota kiin­nos­taa enem­män ajan­vi­ete etsimäl­lä kri­ti­soitavaa muiden kir­joituk­sista, lukee sanat tietysti oma­l­la tavallaan.

    Maail­maa ei voi redu­soi­da oppikir­jo­jen seli­tys­ten mukaisek­si, vaik­ka ne ovatkin houkut­tele­via yksinker­taisu­udessaan. Mut­ta ylipäätään en ole kiinos­tunut pilkun­vi­ilaamis­es­ta asi­as­sa, joka ei enää liity alku­peräiseen aiheeseen.

  121. Osmo Soin­in­vaara: Minus­ta ne näyt­tävät ihan autoil­ta, jot­ka sitä RE85:ttä tankkaavat.

    Auto tulee olla valmis­tet­tu tai muutet­tu tähän käyt­töön. USAs­sa nämä flex­fu­el autot, jot­ka voivat käyt­tää mitä tahansa polt­toaine­suhdet­ta välil­lä puh­das ben­si­i­ni — 85% etano­li, saa­vat kredi­it­tiä CAFE-lasken­nas­sa (valmis­ta­jan myymien kaikkien auto­jen keskimääräi­nen kulu­tus). Omis­ta­ja voi sit­ten tanka­ta mitä vain. Käytän­nössä eri­no­maisen usein taval­lista ben­saa, sil­lä 85-asemia on har­vas­sa, lähin­nä niitä on maissinkas­va­tusvyöhyk­keel­lä. Siel­lä taas pide­tään hieno­ja ideana, että val­tio määrää etano­lia käytet­täväk­si, jopa niin että kaik­ki osaval­tion omis­ta­mat autot tulee olla flex­fule-tyyp­pisiä. Onpa yllättävää.
    Flex­fu­el autot ovat usiem­miten mui­ta suurem­pia, kuten avola­va Ford F‑150 ja Jeep Grand Cherokee.
    Con­sumers Guide lehden mukaan naämä autot todel­lisu­udessa nos­ta­vat ben­si­inin kulu­tus­ta, kos­ka ne ovat keskimääräistä raskaampia eikä E85-polt­toainet­ta myy­dä kuin vain pienel­lä osal­la koko USAn bensa-asemista.
    Siis taas kaik­ki ovat tyy­tyväisiä; auto­valmis­ta­jat, maissinkas­vat­ta­jat, CO2-kam­moi­set, iso­jen auto­jen osta­jat jne. Ain­oa, joka ei ole tyy­tyväi­nen, on veron­mak­sa­ja. Mut­ta hänen­hän on muutenkin niin vaikeaa ymmärtää muitakaan jalo­ja ajatuk­sia, jois­sa hänel­lä on lähin­nä mak­sa­jan rooli.

  122. tcrown: Ja mate­ri­aaliseen kulu­tuk­seen ei tarvi­ta ener­giaa? Vel­ka ei yhteiskun­nan tasol­la ole mikään aikakone mikä pysty­isi siirtämään yhtään mitään ajas­sa. Jos minä lainaan sin­ulle tänään euron, se tarkoit­taa, että sinä kulu­tat tänään eurol­la enem­män ja minä vähem­män, ja huomen­na tois­in­päin. (Toki kaiken­näköiset velka­kri­i­sist saa­vat aikaisek­si sen, että tuotan­toa jää tänään syn­tymät­tä, mut­ta ei se siir­ry huomiseen se tuotan­to, vaan se häviää. Lopullisesti.)

    Mate­ri­aaliseen kulu­tuk­seen tarvi­taan ener­giaa, mut­ta kulu­tus on mah­dol­lista vain kun joku on tehnyt sen eteen työtä ja työ on ener­gianku­lu­tus­ta. Mate­ri­aal­ista kulu­tus­ta ja työtä ei voi erot­taa toi­sis­taan. Esimerkik­si kilo­on muovia kuluu ener­giaa 1–2 öljyk­ilon ener­gian­sisäl­lön ver­ran. Joku on tehtaal­la hikoil­lut ja pros­es­soin­ut eteeniä tms.

    Tarkoitin nimeno­maan, että (mate­ri­aalisen) kulu­tuk­sen siir­to ajan yli velan avul­la tarkoit­taa, että toinen on kulut­tanut ener­giaa ja toinen tulee kulut­ta­maan myöhem­min. Per­in­teis­es­ti velkaa käsitel­lään rahan siir­tona ajan yli, mut­ta minus­ta on hyvä miet­tiä, että sam­l­la siir­tyy energiaa.

    Käsit­tääk­seni emme ole edes eri mieltä tästä. Suomen val­tio lainaa mil­jarde­ja vuodessa, joiden ansait­semiseen on kulunut jos­sain muual­la hikeä ja fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Suo­ma­laiset veron­mak­sa­jat ovat siis sitoutuneet kulut­ta­maan ener­giaa tule­vaisu­udessa tämän lain­oit­ta­jan hyväk­si. Toiv­ot­tavasti ener­gia ei ole sil­loin kalli­im­paa kuin nyt;).

    Vel­ka on aikakone yhteiskun­tien välil­lä. Esimerkik­si kiinalais­ten viime vuon­na teh­dyn työn tulok­sista suuri osa on lainat­tu val­tioille, joiden vero­tu­lot eivät riitä julkisen sek­torin pyrit­tämiseen. Esim. Suo­mi on täl­lainen val­tio. Eikö vel­ka nimeno­maan ole “aikakone” esimerkik­si kiinalaisen säästäjän ja suomen val­tion välil­lä? Kiinalainen kulut­ti sen ener­gian jo ja me palau­tamme sitä hänelle pikkuhil­jaa takaisin.

  123. Osmo Soin­in­vaara: Minus­ta ne näyt­tävät ihan autoil­ta, jot­ka sitä RE85:ttä tankkaavat.

    RE85 autot ovat ns. mul­ti fuel ‑moot­tor­eil­la varustet­tu­ja. Niitä taitaa olla muu­ta­ma sata tässä maas­sa. Lop­ut autot eivät voi käyt­tää RE85-polt­toainet­ta nikot­telemat­ta tai ilman vaurioita.

    Kyl­lä sun Osmo täy­tyy tehdä vielä toinen edestakainen reis­su Sys­mään vuokra-autol­la, niin kyl­lä se tieto kas­vaa vähä vähältä.

    1. Tiedän, että suurin osa autokan­nas­tamme on polt­toaineen suh­teen avu­ton­ta. Yritin vain sanoa, että insinööri osaa valmis­taa auton, joka voi käyt­tää bioetano­lia. Kun autokan­ta uusi­tuu run­saal­la sadal­la tuhan­nelle autol­la vuosit­tain, autokan­ta ei ole esteenä bioetano­lin yleistymiselle. Muis­tan hyvin ajan, jol­loin ben­si­inis­sä oli aivan pakko olla lyi­jyä, kos­ka autot eivät pysty liikku­maan ilman sitä. Tämä ratkaisti­in niin, että lyi­jyl­listä ben­saa ei kiel­let­ty, mut­ta sitä verotet­ti­in vähän kovem­min ja het­kessä kaik­ki autot pystyivät käyt­tämään lyi­jytön­tä. Yhdys­val­lois­sa autot käyt­tävät ben­saa, jon­ka oktaaniluku alkaa kahdek­sikol­la. Euroop­palaiset autot eivät sil­lä liikkuisi.

  124. Raimo K: Voisiko?
    Muuten hyvää insinööri­a­jat­telua, mut­ta kun nykyiset autot eivät siedä yli 10% etano­lia, puhu­mat­takaan vanhemmista.

    Ei sitä jät­teistä tehtyä etano­lia riitä yli sen 10 %:n kuitenkaan. St1:n hur­jim­mis­sa ske­naar­i­ois­sa yri­tys tuot­taisi noin 200 000 ton­nia bioetano­lia vuon­na 2020, mut­ta siinä on mukana paljon myös puus­ta tehtyä etano­lia. Ver­tailun vuok­si ben­si­inin kokon­aisku­lu­tus on noin 1 600 000 tonnia.

    Jäte-etano­lin määrä on jät­teen määrän vuok­si aika rajalli­nen. Jos sitä etano­lia tehdään puus­ta, puhutaan kokon­aan tois­es­ta prob­lemati­ikas­ta (= se puu kan­nat­taisi mielu­um­min polttaa).

    Toisaal­ta maail­mal­ta tule­vien painei­den vuok­si FFV-autot yleistyvät joka tapauk­ses­sa. Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa on jo osaval­tioi­ta, jois­sa ben­si­ini­au­to­jen pitää olla FFV-autoja.

    Täl­lä het­kel­lä ei siis ole mitään ihmeem­pää syytä tukea tai yrit­tää siir­tyä FFV-autoi­hin meillä.

    1. Graafisen paperin kulu­tus las­ki alku­vuodes­ta Euroopas­sa kuusi pros­ent­tia. Johonk­in­han se suo­ma­lainen puu pitää käyt­tää. Ehkä siis liiken­nepolt­toaineik­si. Tosin biodiesel saat­taa olla parem­pi vai­h­toe­hto kuin bioetano­li. Met­sä­te­ol­lisu­u­den käyt­tämä puumäärä vas­taa suu­ru­us­lu­okaltaa maantieli­iken­teen ener­giantarvet­ta. Tähän tietoon kan­nat­taa tosin suh­tau­tua varauk­sel­la, kos­ka laskin sen netistä googlaamieni tieto­jen perus­teel­la, ja niis­sä voi olla suuri­akin virheitä.

  125. Sel­l­u­loosae­tano­lia tuote­taan kau­pal­lises­sa mit­takaavas­sa USA:ssa kahdessa laitok­ses­sa. Tuotan­to alkoi tänä vuon­na. Mis­sään muual­la ei täl­lä het­kel­lä kau­pal­lis­es­ti tuote­ta etano­lia selluloosasta.

    Nähtäväk­si jää, kuin­ka kauan tuokin tuotan­to pysyy taloudel­lis­es­ti järkevänä. Pros­es­si on tun­net­tu jo yli sadan vuo­den ajan, mut­ta se ei ole koskaan kau­pal­lis­tunut, kos­ka sok­eri­etano­lin tuotan­to on, ja on aina ollut, halvem­paa. Itse asi­as­sa halvin tapa tuot­taa etano­lia on edelleen syn­teti­soi­da sitä maakaa­sus­ta asetyleenin kaut­ta. (Sil­lä huomi­ol­la, että toki val­tion sub­ven­toima tuotan­to on tuotan­tomenetelmästä riip­pumat­ta vielä halvempaa.)

    1. Jos fos­si­il­i­sisa polt­toainei­ta on tarkoi­tus kor­va­ta etano­lil­la, ei ole tarkoituk­sen­mukaista tuot­taa sitä fos­si­il­i­sista polt­toaineista. Tikku­vi­inaa on Suomes­sa tehty kyl­lä kauan. Ymmärtääk­seni kuitenkin biodiesel on parem­pi aja­tus, jos puus­ta ale­taan tehdä liikennepolttoaineita.

  126. Osmo Soin­in­vaara: Minus­ta ne näyt­tävät ihan autoil­ta, jot­ka sitä RE85:ttä tankkaavat.

    Auto­ja­han ne ovat, tietysti. Mut­ta kuin­ka paljon niitä nykyis­es­tä autokan­nas­ta on?

    Mei­dän nykyisen (hybridi)auton käyt­töh­jeessa lukee, että max. 10% etano­lia ja sama tilanne on muil­lakin, pait­si flex­i­fu­el-autoil­la. Niin että jos sitä etano­lia taval­liseen ben­saan vielä lisätään, suuria vaikeuk­sia tulee nykyisel­lä autokan­nal­la ajaville.

  127. Osmo Soin­in­vaara: Yhdys­val­lois­sa autot käyt­tävät ben­saa, jon­ka oktaaniluku alkaa kahdek­sikol­la. Euroop­palaiset autot eivät sil­lä liikkuisi.

    Yhdys­val­lois­sa ja Euroopas­sa “oktaani” on määritel­ty eri taval­la. Erot ainei­den välil­lä ovat todel­lisu­udessa pieniä.

  128. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedän, että suurin osa autokan­nas­tamme on polt­toaineen suh­teen avu­ton­ta. Yritin vain sanoa, että insinööri osaa valmis­taa auton, joka voi käyt­tää bioetano­lia. Kun autokan­ta uusi­tuu run­saal­la sadal­la tuhan­nelle autol­la vuosit­tain, autokan­ta ei ole esteenä bioetano­lin yleistymiselle. Muis­tan hyvin ajan, jol­loin ben­si­inis­sä oli aivan pakko olla lyi­jyä, kos­ka autot eivät pysty liikku­maan ilman sitä. Tämä ratkaisti­in niin, että lyi­jyl­listä ben­saa ei kiel­let­ty, mut­ta sitä verotet­ti­in vähän kovem­min ja het­kessä kaik­ki autot pystyivät käyt­tämään lyijytöntä.
    ‘snip’

    Aivan, jos autokan­tamme uusi­u­tuu noin 100.000 auton vuo­si­vauh­tia, vain noin 25,6 vuo­den kulut­tua kaik­ki voivat käyt­tää vaik­ka pelkkää etanolia.

    Edelleenkään kaik­ki autot eivät voi käyt­tää lyi­jytön­tä ben­si­iniä, mut­ta toki on lisäainei­ta tankki­in pan­tavak­si — ja aina­han voi tehdä moottoriremontin.

  129. Aki SuokkoKäsit­tääk­seni emme ole edes eri mieltä tästä. Suomen val­tio lainaa mil­jarde­ja vuodessa, joiden ansait­semiseen on kulunut jos­sain muual­la hikeä ja fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Suo­ma­laiset veron­mak­sa­jat ovat siis sitoutuneet kulut­ta­maan ener­giaa tule­vaisu­udessa tämän lain­oit­ta­jan hyväk­si. Toiv­ot­tavasti ener­gia ei ole sil­loin kalli­im­paa kuin nyt;). 

    Mie­lenki­in­toista pohdiskelua. Kom­men­toin joskus aikanaan Talous­sanomi­in ennen sur­pri­sevel­oista alka­nut­ta globaalia velka­kri­isiä, että velan­ot­to on lupaus nos­taa tuot­tavu­ut­taan vähin­tään velan korkoa vas­taavasti. Velan­ot­ta­jan suh­teelli­nen asema­han huononee jos hän ei tuo­hon kykene. Ener­giatarkastelu on saman­ta­painen vil­pitön lupaus :).

  130. Eiköhän pal­muöljy­plan­taa­seista ole opit­tu, että tietyn polt­toaineen suosimi­nen on joko hyödytön­tä tai kään­tyy jopa tarkoi­tus­taan vastaan.
    Kos­ka päästötön­tä (liikenne)polttoainetta ei ole, on liiken­teen ener­gianku­lu­tuk­ses­sa tärkein­tä min­i­moi­da ener­gianku­lu­tus per hlö/tonnikm.

    Tähän on kak­si yksinker­taista keinoa. Investoidaan joukkoli­iken­teeseen siel­lä mis­sä on joukko­ja ja liiken­net­tä, ja las­ke­taan määräyksillä/verotuksella auto­jen ener­gianku­lu­tus­ta. Näin osit­tain toim­i­taankin, mut­ta toisaal­ta Suomes­sa die­selvero on käytän­nössä hävit­tänyt Euroopas­sa kovin suosi­tut taloudel­liset pikkudieselit.

    Kul­loinkin muodis­sa ole­van teknolo­gian tukem­i­nen julk­isin varoin on aina type­r­ää. Jos sähköau­tot tai flex­i­fu­elit omaa­vat men­estymisen edel­ly­tyk­set, ne men­estyvät myös ilman erivapauksia.

    1. Oikea tapa ohja­ta liiken­teen päästöjä olisi maailmn­laa­juinen auko­ton päästökaup­pa tai hiilid­iok­sid­vero, mutta…

  131. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedän, että suurin osa autokan­nas­tamme on polt­toaineen suh­teen avu­ton­ta. Yritin vain sanoa, että insinööri osaa valmis­taa auton, joka voi käyt­tää bioetano­lia. Kun autokan­ta uusi­tuu run­saal­la sadal­la tuhan­nelle autol­la vuosit­tain, autokan­ta ei ole esteenä bioetano­lin yleistymiselle. Muis­tan hyvin ajan, jol­loin ben­si­inis­sä oli aivan pakko olla lyi­jyä, kos­ka autot eivät pysty liikku­maan ilman sitä. Tämä ratkaisti­in niin, että lyi­jyl­listä ben­saa ei kiel­let­ty, mut­ta sitä verotet­ti­in vähän kovem­min ja het­kessä kaik­ki autot pystyivät käyt­tämään lyi­jytön­tä. Yhdys­val­lois­sa autot käyt­tävät ben­saa, jon­ka oktaaniluku alkaa kahdek­sikol­la. Euroop­palaiset autot eivät sil­lä liikkuisi.

    Tuos­sa nyt tuli sel­l­aista pup­pua, että oikein itket­tää. Laite­taan nyt esimerkik­si tuo euroop­palaisen ja amerikkalaisen moot­toriben­si­inin oktaanilukuero. Se johtuu vain ja ain­oas­taan siitä, että oktaa­niar­vot mitataan eri taval­la. KVG MON ja RON

    Lyi­jyl­lä on paran­net­tu ben­si­inin puris­tuskestävyyt­tä. Se oli siihen aikaan halvin ja paras ratkaisu. Ilman lyi­jyä voi tietysti tehdä toimi­vaa ben­si­iniä, mut­ta aikaisem­min, ennen tietotekni­ikan kehit­tymistä ei siinä ollut oikein järkeä kus­tan­nuk­sel­lis­es­ti. Lyi­jy oli ja on edelleen mm. lentokoneben­si­inis­sä paras lisäaine. Kor­vaav­ista aineista on ollut paljon hait­to­ja mm. vesistöissä.

    Joku petrokemi­an insinööri voi var­masti jatkaa.

  132. a_l:Näin osit­tain toim­i­taankin, mut­ta toisaal­ta Suomes­sa die­selvero on käytän­nössä hävit­tänyt Euroopas­sa kovin suosi­tut taloudel­liset pikkudieselit.

    Ei ole pien­in­täkään järkeä vero­tuk­sel­la ohja­ta kaikkia ihmisiä han­kki­maan diese­la­to­ja, jolloin
    1) Kuluu vähem­män polt­toainet­ta, jol­loin CO2-päästöt alenevat. Koko maail­ma hyötyy.
    2) Tulee enem­män pien­hiukkaspäästöjä, jot­ka jäävät suo­ma­lais­ten hais­teltavak­si. Suome­lais­ten kuolleisu­us nousee, joten suo­ma­laiset kärsivät.

    En näe mitään järkeä vähen­tää maail­man hiilid­iok­sidipäästöjä suo­ma­lais­ten ter­vey­den kustannuksella.

  133. Viherinssi: Sähköau­ton sähkö tehdään mar­gin­aal­isähköl­lä, joka on jotain fos­si­ilista. Niin­pä sil­lä ei CO2-säästöjä saa­da ver­rat­tuna vas­taa­van­ta­soiseen muuhun teknologiaan.

    Pait­si että toimin­nas­sa ole­van päästökau­pan alla tilanne on toinen ja sähköl­lä ajelu vähen­tää CO2-päästöjä: Jos liiken­teen suo­ria päästöjä (polt­to­moot­tori, päästökau­pan ulkop­uolel­la) saadaan siir­ret­tyä päästökau­pan piiri­in (sähkö­moot­tori, sähkö päästökau­pan alais­es­ta voimalaitok­ses­ta), niin päästökau­pan ulkop­uolisia ja rajoit­ta­mat­to­mia päästö­ja saadaan päästömäärältään rajoite­tun päästökaup­pasek­torin piiri­in. Suo­ra päästö pois­tui, mut­ta sähkön lisäkäyt­tö kot­in­urkallasi ei nos­tanut Euroopan päästökaup­pasek­torin kokon­ais päästöjä. 

    Päästökaup­pa (toimies­saan) luo täl­laisia odot­ta­mat­to­mia tilantei­ta, jois­sa CO2-inten­si­ivisem­pi toim­inta voi olla EU:n tasol­la parem­pi ratkaisu kuin päästökaup­pasek­torin ulkop­uolel­la toteutet­tu pienem­pi CO2-päästö. Tähän tör­mää esim. Helsin­gin ener­gia­ratkaisu­ja pohdit­taes­sa. Päästöjä aiheut­ta­van toimin­nan siirtämi­nen päästökau­pan ulkop­uoliselta sek­to­ril­ta (toimi­van) päästökau­pan alaisen toimin­nan piiri­in on tehokas tapa vähen­tää päästöjä, kos­ka päästökaup­pasek­to­ril­la on jous­tam­a­ton päästökat­to. Tosin en ole aivan var­ma toimi­iko mekanis­mi täysin nyt taan­tu­man aikana, kun päästöoikeuk­sia on jäänyt käyt­tämät­tä. Niistähän on ollut paljon poli­it­tista käden­vään­töä tänä kesänä EU-parlamentissa.

  134. Osmo Soin­in­vaara: Graafisen paperin kulu­tus las­ki alku­vuodes­ta Euroopas­sa kuusi pros­ent­tia. Johonk­in­han se suo­ma­lainen puu pitää käyt­tää. Ehkä siis liikennepolttoaineiksi.

    Onko kansan­talouden näkökul­mas­ta mielekästä kor­va­ta korkean jalostusas­teen vien­ti­tuote mata­lam­man jalostusas­teen tuot­teen valmistuksella/poltolla?

    Ehkä mielekkäin­tä olisi tehdä siitä puu­raa­ka-aineesta jotain muu­ta korkean jalostusas­teen vien­ti­tuotet­ta, kuten esimerkik­si biokemikaale­ja tai ‑poly­meere­jä? Tässä yksi esimerk­ki biojalostuksesta:

    http://www.eu-afore.fi/pdf/afore-leaflet3.pdf

    Liiken­nepolt­toainei­den valmis­tus runk­op­u­us­ta ei näyt­täisi ole­van se paras ratkaisu ilmas­ton, luon­non mon­imuo­toisu­u­den eikä kansan­taloutemme kannalta.

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1757–1707.2012.01169.x/abstract

  135. Tuo­mas: Pait­si että toimin­nas­sa ole­van päästökau­pan alla tilanne on toinen ja sähköl­lä ajelu vähen­tää CO2-päästöjä: Jos liiken­teen suo­ria päästöjä (polt­to­moot­tori, päästökau­pan ulkop­uolel­la) saadaan siir­ret­tyä päästökau­pan piiri­in (sähkö­moot­tori, sähkö päästökau­pan alais­es­ta voimalaitok­ses­ta), niin päästökau­pan ulkop­uolisia ja rajoit­ta­mat­to­mia päästö­ja saadaan päästömäärältään rajoite­tun päästökaup­pasek­torin piiri­in. Suo­ra päästö pois­tui, mut­ta sähkön lisäkäyt­tö kot­in­urkallasi ei nos­tanut Euroopan päästökaup­pasek­torin kokon­ais päästöjä. 

    Päästökaup­pa (toimies­saan) luo täl­laisia odot­ta­mat­to­mia tilantei­ta, jois­sa CO2-inten­si­ivisem­pi toim­inta voi olla EU:n tasol­la parem­pi ratkaisu kuin päästökaup­pasek­torin ulkop­uolel­la toteutet­tu pienem­pi CO2-päästö. Tähän tör­mää esim. Helsin­gin ener­gia­ratkaisu­ja pohdit­taes­sa. Päästöjä aiheut­ta­van toimin­nan siirtämi­nen päästökau­pan ulkop­uoliselta sek­to­ril­ta (toimi­van) päästökau­pan alaisen toimin­nan piiri­in on tehokas tapa vähen­tää päästöjä, kos­ka päästökaup­pasek­to­ril­la on jous­tam­a­ton päästökat­to. Tosin en ole aivan var­ma toimi­iko mekanis­mi täysin nyt taan­tu­man aikana, kun päästöoikeuk­sia on jäänyt käyt­tämät­tä. Niistähän on ollut paljon poli­it­tista käden­vään­töä tänä kesänä EU-parlamentissa.

    Pait­si että pästökaup­pa mutk­istaa asi­aa, niin minä kyl­lä ihmette­len väitet­tä, jon­ka mukaan auto­jen sähkö tehtäisi­in mar­gin­aal­isähköl­lä joka olisi siis fos­si­ilista. Kun tarkastel­laan autokan­nan muut­tumista, puhutaan niin pitkästä aikavälistä, että sil­lä ajal­la ehditään rak­en­taa ydin­voimala sitä sähköau­tokan­taa varten. 

    Kaik­ki sähköläm­mi­tys, suo­ra tai läm­pöpumput tms., perus­tuu mar­gin­aal­isähköön, kos­ka meil­lä nyt on tämä vuo­de­naiko­jen vai­htelu mitä se on. Päästötön sähkö on joko perusvoimaa kuten ydin­voima tai stokastista kuten tuulivoima tai kesävoimaa kuten aurinko. Autoil­la aje­taan kuitenkin läpi vuo­den ja niitä voi latail­la öisin ja parhaim­mil­laan ne voivat antaa tehoa gridi­in päin, joten ne ovat ennem­minkin osa ratkaisua kuin osa ongelmaa.

  136. Sylt­ty: Ei ole pien­in­täkään järkeä vero­tuk­sel­la ohja­ta kaikkia ihmisiä han­kki­maan diese­la­to­ja, jolloin1) Kuluu vähem­män polt­toainet­ta, jol­loin CO2-päästöt alenevat. Koko maail­ma hyötyy.2) Tulee enem­män pien­hiukkaspäästöjä, jot­ka jäävät suo­ma­lais­ten hais­teltavak­si. Suome­lais­ten kuolleisu­us nousee, joten suo­ma­laiset kärsivät.En näe mitään järkeä vähen­tää maail­man hiilid­iok­sidipäästöjä suo­ma­lais­ten ter­vey­den kustannuksella.

    Käsit­tääk­seni nykyau­to­jen hiukkas­suo­dat­timet ovat melko hyviä eikä merkit­täviä päästöjä enää synny.

    En muutenkaan ehdot­tanut vero­tuk­sel­lista ohjaus­ta vaan tas­a­puolista vero­tus­ta eli ran­gais­tusvero­tuk­sen lopettamista.

    Nyky­mallin vero­tuk­sel­la estetään suo­ma­laisia han­kki­mas­ta parhaim­man ener­giat­alouden omaavia auto­ja, jol­loin kuluu enem­män polt­toainet­ta, joka 1) heiken­tää vai­h­to­taset­ta — suo­ma­laiset kärsivät
    2) syö suo­ma­lais­ten ostovoimaa — suo­ma­laiset kärsivät.

  137. Tuo­mas: Pait­si että toimin­nas­sa ole­van päästökau­pan alla tilanne on toinen ja sähköl­lä ajelu vähen­tää CO2-päästöjä

    Olen samaa mieltä.

    Siis sit­ten, kun päästökaup­pa oikeasti toimii. Täl­lä het­kel­lä autoil­i­ja mak­saa hiilid­iok­sidi­ton­nista mon­ta sataa euroa, sähköläm­mit­täjä muu­ta­man euron. Siitä voisi ehkä vetää jotain johtopäätöstä päästökau­pankin toimivuuteen.

  138. Tuo­mas: Liiken­nepolt­toainei­den valmis­tus runk­op­u­us­ta ei näyt­täisi ole­van se paras ratkaisu ilmas­ton, luon­non mon­imuo­toisu­u­den eikä kansan­taloutemme kannalta.

    Ilmas­ton kannal­ta bench­markik­si pitää ottaa se, että se puu polte­taan sel­l­aise­naan, jol­loin se kor­vaa kiin­teitä fos­si­il­isia sähköntuotannossa.

    Täl­lä het­kel­lä on selvää, että tämä vai­h­toe­hto on parem­pi. Jos kuitenkin öljy­tuot­tei­ta ale­taan tekemään laa­jem­min kiin­teistä fos­si­il­i­sista, puun jalost­a­mi­nen diese­lik­si ja hiilen polt­ta­mi­nen voimalas­sa voi olla parem­pi kuin päin­vas­tainen tapa.

  139. Sylt­ty: Ei ole pien­in­täkään järkeä vero­tuk­sel­la ohja­ta kaikkia ihmisiä han­kki­maan diese­la­to­ja, jolloin
    1) Kuluu vähem­män polt­toainet­ta, jol­loin CO2-päästöt alenevat. Koko maail­ma hyötyy.
    2) Tulee enem­män pien­hiukkaspäästöjä, jot­ka jäävät suo­ma­lais­ten hais­teltavak­si. Suome­lais­ten kuolleisu­us nousee, joten suo­ma­laiset kärsivät.

    Vielä, kun kaikkein ener­giate­hokkaim­mat autot eivät vält­tämät­tä täl­lä het­kel­lä ole diese­leitä, vaan ben­si­in­in­hy­bride­jä. Tosin näi­den kah­den väli­nen parem­muus riip­puu käyttötarkoituskesta.

    Muutenkin ben­si­inikoneet ovat lähen­tyneet diese­leitä. Hyö­ty­suh­teet ovat paran­tuneet ja samal­la hiukkaspäästöt ovat nousseet. Tästä syys­tä mis­sään tapauk­ses­sa eri teknolo­gioi­ta ei pitäisi lait­taa eri viivoille, jos ne voidaan yhteismitallistaa.

    Vero­tuk­sen pitäisi verot­taa polt­toainet­ta fos­si­ilisen hiil­imäärän perus­teel­la, ja käyt­tövoimavero (ajoneu­voveron käyt­tövoimaan sidon­nainen osu­us) pitäisi hävit­tää. Muista päästöistä voisi verot­taa joko sijain­tipaikan ja päästö­jen perus­teel­la tai mielu­um­min ruuhka­mak­su­jen kanssa (= sähköau­to pääsee halvem­mil­la ruuhka­mak­suil­la kuin suo­dat­time­ton diesel).

    Tämän jäl­keen ihmiset saa­vat ihan itse vali­ta. Pitkää matkaa maantiel­lä aja­va säästeliäs ostaa pienen dieselin. Kaupunki­au­toil­i­ja saat­taa sit­ten vali­ta jotain muu­ta tai ainakin ottaa uusimpi­en normien mukaisen pienen dieselin, joka ei ben­si­ini­au­toa kum­mem­min pilaa ilmaa.

    Mut­ta kun raskas liikenne ja his­to­ria ja elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka ja alue­poli­ti­ik­ka ja …

  140. newyork­ista: Tuos­sa nyt tuli sel­l­aista pup­pua, että oikein itket­tää. Laite­taan nyt esimerkik­si tuo euroop­palaisen ja amerikkalaisen moot­toriben­si­inin oktaanilukuero. Se johtuu vain ja ain­oas­taan siitä, että oktaa­niar­vot mitataan eri taval­la. KVG MON ja RON
    ‘snip’

    Kyl­lä oktaaniluku mitataan samal­la taval­la iso-oktaanin ja hep­taanin suhteena.

    Euroopas­sa ilmoite­taan RON eli Research Octane Num­ber ja USAs­sa RONin ja MONin eli Motor Octane Num­ber keskiar­vo. Kos­ka MON eli tietyl­lä tes­ti­moot­to­ril­la saatu arvo on alem­pi, USAn pumpuil­la näkyvis­sä ole­va arvokin on pienempi.

  141. Raimo K: Kyl­lä oktaaniluku mitataan samal­la taval­la iso-oktaanin ja hep­taanin suhteena.

    Euroopas­sa ilmoite­taan RON eli Research Octane Num­ber ja USAs­sa RONin ja MONin eli Motor Octane Num­ber keskiar­vo. Kos­ka MON eli tietyl­lä tes­ti­moot­to­ril­la saatu arvo on alem­pi, USAn pumpuil­la näkyvis­sä ole­va arvokin on pienempi.

    Kyl­lä ne nyt vain mitataan eri taval­la ja eri moot­torin kier­rosnopeudel­la. Kaikkea sitä saakin lait­taa kom­men­tik­si. Tulok­set toki ilmoite­taan suh­teessa n‑heptaanin ja iso-oktaanin seoksiin.

  142. Jos kir­ja oli tehty ennen nyky­istä liuskekaa­sub­u­umia, niin onko sil­lä riit­tävästi rel­e­vanssia nykytilanteessa?

  143. Sylt­ty: Ei ole pien­in­täkään järkeä vero­tuk­sel­la ohja­ta kaikkia ihmisiä han­kki­maan diese­la­to­ja, jolloin
    1) Kuluu vähem­män polt­toainet­ta, jol­loin CO2-päästöt alenevat. Koko maail­ma hyötyy.
    2) Tulee enem­män pien­hiukkaspäästöjä, jot­ka jäävät suo­ma­lais­ten hais­teltavak­si. Suome­lais­ten kuolleisu­us nousee, joten suo­ma­laiset kärsivät.

    En näe mitään järkeä vähen­tää maail­man hiilid­iok­sidipäästöjä suo­ma­lais­ten ter­vey­den kustannuksella.

    Olikos tämä se pal­s­ta, jos­sa men­nään tiede edel­lä eikä levitel­lä omia luuloja?

    Vaikka­pa Tekni­ikan Maail­man talvi­au­totestis­sä mitataan pien­hiukkaset ja nykyau­tois­sa tilanne on kään­tynyt päälaelleen. Diese­lau­to­jen pien­hiukkaspäästöt ovat pienem­mät kuin bensakoneissa.

  144. Ben­si­i­ni on kevyt tisle ja dieseli on keski­raskas tisle. Näi­den väliseen suh­teeseen, eli kuin­ka paljon niitä saadaan tyn­nyril­lis­es­tä öljyä, voidaan jonkin ver­ran vaikut­taa, mut­ta ei hirveästi. 

    Dieselin suo­sion kas­vamisen myötä nousee myös dieselin hin­ta herkem­min — eräs öljy-yhtiön CEO väit­ti jopa että 2008 hin­to­jen räjähdys joh­tui siitä että Olympialaisia varten Tokioon raa­hat­ti­in pirusti diesel-gen­er­aat­tor­e­i­ta kun hiilivoimalat halut­ti­in ima­go-ja ter­veyssy­istä sam­mut­taa. Tämä loi dieselille suh­teel­lis­es­ti kysyn­täpi­ikin, joka siir­tyi raa­ka-öljyyn sil­lä yhdestä litrasta öljyä saa vain sen tietyn määrän dieseliä.

    Noh, uskokoon ken tah­too miten voimakas tuo vaiku­tus oli. Mut­ta peri­aat­teessa teil­lä kan­nat­taa siis olla tietyssä suh­teessa diesel ja ben­sakäyt­töisiä autoja.

  145. Tuo­mas: Onko kansan­talouden näkökul­mas­ta mielekästä kor­va­ta korkean jalostusas­teen vien­ti­tuote mata­lam­man jalostusas­teen tuot­teen valmistuksella/poltolla?

    Ehkä mielekkäin­tä olisi tehdä siitä puu­raa­ka-aineesta jotain muu­ta korkean jalostusas­teen vien­ti­tuotet­ta, kuten esimerkik­si biokemikaale­ja tai ‑poly­meere­jä? Tässä yksi esimerk­ki biojalostuksesta:

    http://www.eu-afore.fi/pdf/afore-leaflet3.pdf

    Liiken­nepolt­toainei­den valmis­tus runk­op­u­us­ta ei näyt­täisi ole­van se paras ratkaisu ilmas­ton, luon­non mon­imuo­toisu­u­den eikä kansan­taloutemme kannalta.

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1757–1707.2012.01169.x/abstract

    Kouralli­nen bio­jalosta­moi­ta tulee haal­i­maan kaiken eteläisen Suomen bioen­er­gia­pu­un. Esimerkik­si UPM:n laitok­sel­la taisi olla yli 200km säde. Suomeen ei mah­du mon­taa laitos­ta ja ne eivät voi men­nä pahasti limit­täin kun ei saa­da raaka-ainetta.

    Sen jäl­keen ain­oa mah­dol­lisu­us uusien perus­t­a­m­i­neen on luop­ua tukin kas­vat­tamis­es­ta ja alkaa kas­vat­ta­maan ener­gia­pu­u­ta puu­pel­to­jen malliin.

    A‑Studiossa otet­tin esille sekin, että yksi bio­jalosta­mo on sel­l­ainen 100 miljoo­nan liike­vai­h­don bisnes, kun yksi sel­l­ute­hdas oli 400–500 miljoonan.

    On hyvä että hakku­u­jät­teet käytetään hyödyk­si, mut­ta ei tästä ole paperi­te­ol­lisu­u­den kor­vaa­jak­si. Ei riitä risut tässä maassa.

  146. Marko Hami­lo: Pait­si että pästökaup­pa mutk­istaa asi­aa, niin minä kyl­lä ihmette­len väitet­tä, jon­ka mukaan auto­jen sähkö tehtäisi­in mar­gin­aal­isähköl­lä joka olisi siis fos­si­ilista. Kun tarkastel­laan autokan­nan muut­tumista, puhutaan niin pitkästä aikavälistä, että sil­lä ajal­la ehditään rak­en­taa ydin­voimala sitä sähköau­tokan­taa varten.

    Kom­ment­ti­ni selvästi vaatii vähän lisää pohjustamista.

    Point­ti­ni on se, että jos meil­lä on kah­denkymme­nen vuo­den kulut­tua 1 TWh/a sähköau­to­jen sähkönku­lu­tus­ta, sähköä pitää tuot­taa tuo 1 TWh/a lisää. Käytän­nössä nyt ja pitkälle tule­vaisu­u­teen mei­dän sähköverkkoalueel­lamme (Euroop­pa) uusi­u­tu­vaa tehdään koko ajan täyt­tä häkää lisää, joten tuotan­non ylimääräi­nen lisäys pitää repiä hidas­ta­mal­la fos­si­ilis­ten vähentämistä.

    Jos asi­aa kat­so­taan oikein pitkäl­lä aikavälil­lä (vuo­sisadan jälkipuolisko), tilanne tulee toden­näköis­es­ti muut­tumaan, ja sähköau­tot ovat sil­lä aikavälil­lä oikea ratkaisu.

    Kyse ei siis ole siitä min­uutista tai tun­nista, jol­loin sähköau­to­ja ladataan. Sähköverkon päivit­täi­nen tai kuukausit­tainen säätö on kokon­aan toinen tari­na. (Tosin tässäkin suh­teessa sähköau­to on ikävä kuor­ma, kun se kulut­taa sähköä enem­män talvel­la kuin kesällä.)

    Marko Hami­lo: parhaim­mil­laan ne voivat antaa tehoa gridi­in päin, joten ne ovat ennem­minkin osa ratkaisua kuin osa ongelmaa.

    Tämä on varsin yleinen argu­ment­ti, joka on pin­ta­puolis­es­ti hyvä ja oikein. Sil­lä on kuitenkin sähköverkon kannal­ta joukko teknisiä ja taloudel­lisia haastei­ta, jot­ka rajaa­vat etua hyvin paljon.

    Sähköau­ton akku on opti­moitu suurille het­kel­lisille lataus- ja purku­vir­roille, ole­maan mah­dol­lisim­man kevyt ja kestämään erit­täin ikäviä olo­suhtei­ta (läm­pöti­lat, tärinä, tör­mäyk­set). Lisäk­si akun omis­ta­jil­la on pääsään­töis­es­ti hyvin saman­laisia toivei­ta akun varausti­las­ta (aamul­la täynnä). 

    Akut ovat myös verkos­sa nimeno­maan kulut­ta­jien luona, joten niiden käyt­tämi­nen muuten kuin paikallisen tilanteen tas­apain­ot­tamiseen vaatii sähkön kul­jet­tamista mon­en por­taan läpi (akus­ta pien­jän­nitev­erkkoon, sieltä keski­jän­nitev­erkon kaut­ta kantaverkkoon).

    Täl­lä het­kel­lä sähköau­ton akku voisi tar­jo­ta 30 kWh kap­a­siteet­tia ja mak­saa 10 k€ ja kestää 1000 lataussyk­liä. Tästä nopeasti las­ket­tuna akun kulu­misen hin­ta on 10 k€ / 30 MWh = 30 snt/kWh. Kalli­ik­si tulee sähköau­ton akus­sa varas­toitu sähkö.

    Sähköau­ton akus­ta tulee var­teenotet­ta­va reser­vivaras­to sit­ten, kun sen kulu­miskestävyys (tai hin­ta) ja kap­a­siteet­ti ovat sil­lä tasol­la, etteivät ne ole olen­naisia kysymyk­siä käyt­täjälle. Täl­löin kulut­ta­jan toki kan­nat­taa vuokra­ta ylimääräistä kap­a­siteet­ti­aan pois. Aikataulu täl­laiselle tilanteelle on aika epä­selvä, ja lisäk­si samal­la teknolo­gial­la käy hel­posti niin, että verkko-oper­aat­to­rille on silti mukavam­paa ja halvem­paa pitää omia akus­to­jaan (kos­ka eivät nekään sit­ten enää paljon mak­sa) tai vaik­ka ostaa romik­selta esiomis­tet­tu­ja autonakkuja.

    Yksi iso kysymys on myös tarve. Stokasti­nen tuotan­to tuo kyl­lä nyky­istä suurem­man tarpeen sähkön varas­toimiseen jonkin ajan­jak­son yli. Sähköau­ton akku on hyvä tun­tien tai ehkä parin päivän varas­toin­nille, mut­ta suurem­pi tarve olisi pidem­män ajan varastoinnista.

    Sähköau­to­jen akuille on kuitenkin ole­mas­sa ainakin yksi hyvä käyt­tö, jos ne saadaan ohjauk­sen piiri­in. Sähkökatko­jen aikana ne toimi­vat hyvin var­avoimana, kos­ka niistä saa vähän aikaa ison tehon irti. Täl­laises­sa tilanteessa verkko-oper­aat­tori voi myös mak­saa käyt­tämis­es­tä käyvän korvauksen.

    Toinen mah­dolli­nen käyt­tö on sähköau­toil­i­jan oman aurinkopa­neel­in sähkön varas­toin­ti. Täl­löin pelataan sähkön vähit­täishin­nal­la, jol­loin paljon korkeam­mat kus­tan­nuk­set ovat sal­lit­tu­ja kuin tukkuhin­nan kanssa. Tässä pelaa se sama logi­ik­ka, jon­ka mukaan aurinkopa­neel­ista voi tul­la kulut­ta­jan kannal­ta kan­nat­ta­va ostos, vaikkei se sitä kokon­aisu­u­den kannal­ta olisi.

  147. newyork­ista: Kyl­lä ne nyt vain mitataan eri taval­la ja eri moot­torin kier­rosnopeudel­la. Kaikkea sitä saakin lait­taa kom­men­tik­si. Tulok­set toki ilmoite­taan suh­teessa n‑heptaanin ja iso-oktaanin seoksiin.

    Siis RON ja MON mitataan eri taval­la ja eri kier­roslu­vuil­la (mut­ta samal­la Wauke­sha CFR moot­to­ril­la) ja USAs­sa huoltik­sel­la ilmoitet­ta­va oktaaniluku on niiden keskiar­vo. Siitä käytetään myös nim­i­tys­tä Anti-Knock Index, mut­ta ko. oktaaniluku­jen keskiar­vo se on.

    Myös New Yorkissa.
    Ei pitäisi väit­tää kaiken­laista — kun Googlea on niin help­po käyttää 😉

  148. Viherinssi: Ilmas­ton kannal­ta bench­markik­si pitää ottaa se, että se puu polte­taan sel­l­aise­naan, jol­loin se kor­vaa kiin­teitä fos­si­il­isia sähköntuotannossa.

    Täl­lä het­kel­lä on selvää, että tämä vai­h­toe­hto on parem­pi. Jos kuitenkin öljy­tuot­tei­ta ale­taan tekemään laa­jem­min kiin­teistä fos­si­il­i­sista, puun jalost­a­mi­nen diese­lik­si ja hiilen polt­ta­mi­nen voimalas­sa voi olla parem­pi kuin päin­vas­tainen tapa.

    Omaa taka­puol­ta polt­telee enem­män liiken­teen läh­es täy­delli­nen riip­pu­vu­us tuon­tiöljys­tä. Ilmas­ton­muu­toskysymyk­set ovat täysin tois­si­jaisia. Puul­la ja turpeel­la polt­toainei­den raa­ka-aineina on se hyvä puoli, että niitä löy­tyy Suomesta.

    Pienikin polt­toaineen tuotan­toka­p­a­siteet­ti olisi muka­va selkänoja.

  149. toke:
    Jos kir­ja oli tehty ennen nyky­istä liuskekaa­sub­u­umia, niin onko sil­lä riit­tävästi rel­e­vanssia nykytilanteessa? 

    Liuskekaa­sub­u­u­mi alkoi noin vuosikym­men sit­ten — Euroopas­sa siitä tosin alet­ti­in kuul­la vas­ta viime aikoina. Vuo­den 2011 lop­ul­ta liuskekaa­sun tuotan­to on ollut yhdys­val­lois­sa tas­an­teel­la (kos­ka hin­ta rom­ahti). Öljyn kor­vaami­nen kaa­sul­la on mutkikas jut­tu, jota on tehty suh­teel­lisen vähän (keino­ja on muu­tamia jot­ka esitel­lään kir­jas­sa, samat­en kuin liuskekaasukin). 

    Toinen oikeas­t­aan erilli­nen buu­mi on liuskeöljy (tiuk­ka öljy) buu­mi joka käyn­nistyi vas­ta muu­ta­ma vuosi sit­ten, kun tuot­ta­jat huo­ma­si­vat että samal­la hydrofräkkäyk­sel­lä voi tuot­taa myös liuskeöljyä jota esi­in­tyy Bakkenis­sa Eagle Fordis­sa (joista tulee 80 % liuskeöljyn tuotan­nos­ta — ovat ns. märk­iä esi­in­tymiä). Näi­den esi­in­tymien tekniset resurssit ovat yhteen­sä 10 mil­jardin tyn­nyrin luokkaa (4 kk globaalia kulu­tus­ta). Kali­for­ni­as­sa on hie­man enem­män (noin 15 Gb resursse­ja), mut­ta geolo­gia on todel­la haas­teel­lista, kuten myös paikalli­nen reg­u­laa­tio. Siel­lä ollaan esim suun­nitel­tu fräkkäämistä hapol­la, jos­ta paikalliset var­maan tykkää… Lius­keeseen liit­tyy siis aika paljon epä­var­muuk­sia ja ennenkaikkea hypeä.

    Kir­ja valmis­tui siinä 2013 vuo­den vai­h­teessa, ja lius­ket­ta käsit­televät tek­stit päivitet­ti­in ihan lop­pusuo­ral­la. Tämän jäl­keen on ilmestynyt pari resurssipäiv­i­tys­tä ja pari aika kri­it­tistä raport­tia tuotan­nos­ta ja sen kehi­tyk­ses­tä. EIA julka­isi arvailu­jaan globaaleista resurs­seista kevääl­lä mut­ta ne ovat vielä vuosia pelkkiä arvailu­ja kun ei ole koe­po­rauk­sia / tuotantoa. 

    Uskoisin että kir­jan tar­joa­ma tieto, jota on siis myös lius­keesta, on vielä suh­teel­lisen tuoretta.

  150. Sekä maakaa­su­un että liuskekaa­su­un liit­tyvät valitet­tavasti melko suuret metaanipäästöt/vuodot ilmake­hään. Uusimpi­en arvioiden mukaan maakaasusta/metaanista karkaa ilmaan 4–8% tuotan­non vuo­to­jen kaut­ta. Tämä tekee siitä jopa kivi­hi­iltä pahem­man kasvi­huonekaa­sun, kos­ka itse metaanin säteily­pakote on noin 20-ker­tainen kivi­hi­ileen verrattuna.

  151. Viherinssi: Vielä, kun kaikkein ener­giate­hokkaim­mat autot eivät vält­tämät­tä täl­lä het­kel­lä ole diese­leitä, vaan ben­si­in­in­hy­bride­jä. Tosin näi­den kah­den väli­nen parem­muus riip­puu käyttötarkoituskesta.

    Ener­giate­hokku­udessa parem­muus riip­puu käyt­tö­tarkoituk­ses­ta, mut­ta CO2-päästö­jen ja tietenkin typen oksi­di­en kannal­ta ben­si­ini­hy­bri­di on edel­lä, käyt­tö­tarkoituk­ses­ta riippumatta.

  152. Janne S: Ener­giate­hokku­udessa parem­muus riip­puu käyt­tö­tarkoituk­ses­ta, mut­ta CO2-päästö­jen ja tietenkin typen oksi­di­en kannal­ta ben­si­ini­hy­bri­di on edel­lä, käyt­tö­tarkoituk­ses­ta riippumatta.

    Ener­gia ja CO2-päästöt ovat ben­si­inil­lä ja dieselil­lä liki­main sama asia. Jopa niin, että kilo­gram­maku­lu­tus ja ener­gia ovat lähel­lä toisi­aan. Sekaan­nus syn­tyy siitä, että diesel on tiheäm­pää kuin ben­si­i­ni, jol­loin litraku­lu­tuk­set näyt­tävät kovin erilaisilta.

    Pieniä ero­ja syn­tyy jo polt­toaineen koos­t­u­mus­muu­tosten vuok­si (kesä-/tal­vi­diesel, bio-osu­us, ben­si­inin etano­limäärä), ja jalostus­päästötkin vai­htel­e­vat mon­en muut­tu­jan mukaan. Tästä syys­tä muu­ta­man pros­entin erot hukku­vat kohi­naan ja CO2-ver­tailu on käytän­nössä relevantein.

    Typen oksi­di­en ja muiden hen­gi­tysilmapäästö­jen kohdal­la sähköau­to voit­taa paikallispäästöis­sä, siihen ei polt­to­moot­to­ri­au­toil­la ole asi­aa. Tässä on kuitenkin hyvä yrit­tää jotenkin saa­da asioiden rel­e­vanssi esi­in, kos­ka nol­lan ja melkein nol­lan lait­ta­mi­nen parem­muusjärjestyk­seen ei vält­tämät­tä ole kovin järkevää. 

    Voimaan­tule­vien Euro VI-normien mukainen diesel on ihan kaupunkikelpoinenkin kulkine ainakin mei­dän olois­samme. Käytän­nössä polt­topäästöt tule­vat van­hem­mas­ta ja raskaam­mas­ta kalus­tos­ta, siinä suh­teessa uusim­mat henkilöau­tot ovat käytän­nössä riit­tävän hyviä käyt­tövoimas­ta riippumatta.

    Eli jälleen ker­ran päästään siihen, että lain­säädän­nön ja veroko­htelun pitäisi olla teknolo­gias­ta riip­puma­ton­ta. Samat rajat ja samat vero­tus­pe­rus­teet kaikille.

  153. Anomuu­mi: Omaa taka­puol­ta polt­telee enem­män liiken­teen läh­es täy­delli­nen riip­pu­vu­us tuon­tiöljys­tä. Ilmas­ton­muu­toskysymyk­set ovat täysin tois­si­jaisia. Puul­la ja turpeel­la polt­toainei­den raa­ka-aineina on se hyvä puoli, että niitä löy­tyy Suomesta.

    Pienikin polt­toaineen tuotan­toka­p­a­siteet­ti olisi muka­va selkänoja. 

    Hyvä uuti­nen on se, että muu­ta­man vuo­den sisäl­lä meil­lä on se oma pieni tuotan­toka­p­a­siteet­ti. Suomes­sa on alan osaamista ja teknolo­giaa erit­täin paljon.

    Paljon riip­puu tietysti uhkaske­naar­ios­ta. Jos uhkana on maail­man­laa­juinen öljyn lop­pumi­nen, suo­ma­lainen autoil­i­ja on siel­lä mak­sukyky­isim­mässä desi­ilis­sä, joten ei se koti­mai­sista peltilehmistä nopeasti lopu. Sopeu­tu­mi­sai­ka tulee ole­maan hyvin pitkä.

    Jos ske­naar­i­ona on kan­sain­vä­li­nen ammuntak­il­pailu tai Yel­low­sto­nen tulivuoren purkau­tu­mi­nen, meil­lä on varaa pudot­taa kulu­tus­tamme erit­täin paljon ilman suo­ranaisia hengis­sä­selviämis­vaikeuk­sia. Nykyisessä elämän­tyylis­sä mar­gin­aali nor­maalin elämän ja hengis­sä­selviämisen välil­lä on ennenkoke­mat­toman suuri.

    En siis olisi tässä kohdas­sa kovin huolestunut huolto­var­muud­es­ta. Asia on kohtu­udel­la kun­nos­sa ja tilanne para­nee lähivu­osi­na edelleen.

  154. Viherinssi: Ener­gia ja CO2-päästöt ovat ben­si­inil­lä ja dieselil­lä liki­main sama asia. Jopa niin, että kilo­gram­maku­lu­tus ja ener­gia ovat lähel­lä toisi­aan. Sekaan­nus syn­tyy siitä, että diesel on tiheäm­pää kuin ben­si­i­ni, jol­loin litraku­lu­tuk­set näyt­tävät kovin erilaisilta.
    ‘snip’

    Sekaan­nus?
    Dieselin hyö­ty­suhde 45% on parem­pi, johtuu korkeam­mas­ta puris­tus­suh­teesta, jota voidaan vielä ahta­mal­la nos­taa peri­aat­teessa rajattomasti.
    Otto-moot­torin hyö­ty­suhde on noin 30%.

    Polt­toainei­den pain­o­eros­ta johtu­va dieselin litrate­ho olisi vain noin 11% suurem­pi, mut­ta diesel on tätä tehokkaampi!

  155. Raimo K: Sekaan­nus?
    Dieselin hyö­ty­suhde 45% on parem­pi, johtuu korkeam­mas­ta puris­tus­suh­teesta, jota voidaan vielä ahta­mal­la nos­taa peri­aat­teessa rajattomasti.
    Otto-moot­torin hyö­ty­suhde on noin 30%.

    Polt­toainei­den pain­o­eros­ta johtu­va dieselin litrate­ho olisi vain noin 11% suurem­pi, mut­ta diesel on tätä tehokkaampi!

    En oikeas­t­aan puhunut tuos­ta. Point­ti oli se, että jos auto­jen kulu­tuk­sia ver­rataan, auton kokon­aisen­er­giate­hokku­us tulee aika lail­la suo­raan polt­toaineen kulu­tuk­se­na mas­sayk­sikköinä tai hiilid­iok­sidipäästö­jen kaut­ta las­ket­tuna. Jos puhutaan auton ener­gianku­lu­tuk­ses­ta, sitä voi kat­soa varsin suo­raan päästöistä tai kulute­tun polt­toaineen massasta.

    Olet siinä oike­as­sa, että perus­muo­toinen diesel on paljon parem­pi hyö­ty­suh­teeltaan kuin perus­muo­toinen otto­moot­tori. Kaikkein tehokkaim­mat läm­pövoimakoneet ovat kak­si­tah­ti­diese­leitä tur­bi­inin kera. (Niitä ei ihan autoon kuitenkaan saa sovitettua.)

    Auto­jen kohdal­la todel­lisu­us on nykyään paljon mon­imuo­toisem­pi kuin mitä eri syk­lien ver­tailu väit­täisi, kos­ka käytän­nössä tämän het­ken hyö­ty­suh­teeltaan parhaat kau­pas­ta saata­vat autot ovat paljolti bensiinimoottorisia.

    Syitä on mon­ta. Ensim­mäi­nen on se, että todel­lisu­udessa parhaiden ben­si­in­i­moot­to­rien ter­mi­nen hyö­ty­suhde on noin 36 % hyvinkin laa­jal­la tehoalueel­la. Tämä edel­lyt­tää jotain nor­maal­ista poikkeavaa syk­liä, Atkin­son on yleisim­min käytössä. Vielä parem­paan hyö­ty­suh­teeseen voisi päästä lai­haseok­sel­la, jos ei tarvit­sisi välit­tää päästöistä. (Jo 20 vuot­ta sit­ten Hon­dal­la oli autossa ben­si­in­i­moot­tori, joka kil­paili dieselien kanssa hyö­ty­suh­teessa, mut­ta sitä ei saisi nyky­i­sistä päästömääräyk­sistä mitenkään läpi.)

    Toinen eroa kaven­ta­va tek­i­jä löy­tyy siitä, että dieselienkin hyö­ty­suh­teen kehit­tämi­nen on han­kalaa ilman kom­pro­mis­se­ja muiden omi­naisuuk­sien kanssa. Jos koneesta halu­taan samal­la vähäpäästöi­nen (hiukkaset, NOx) ja hil­jainen (ruisku­tuk­sen jak­so­tus), sen käytän­nön hyö­ty­suhde nor­maalil­la käyt­töalueel­la ei ole kovin paljon yli 40 %.

    Käytän­nössä merkit­tävä ero auto­jen — ei moot­to­rien — hyö­ty­suh­teessa tulee hybridis­oin­nista. Ener­giate­hokkaim­mat hybrid­it ovat täl­lä het­kel­lä TRW:n van­haan ajatuk­seen perus­tu­vuia jär­jeste­lyjä, jois­sa on kak­si sähkö­moot­to­ria, pla­neet­tavai­hteis­to ja Atkin­son-tyyp­pinen ben­si­in­i­moot­tori. Rakenne on sel­l­ainen, että dieselin sovit­ta­mi­nen siihen on mukavu­us- ja päästösy­istä vaikeaa. Tästä syys­tä diesel­hy­brid­it ovat käytän­nössä auto­ja, jois­sa on aivan tavanomainen voima­l­in­ja ja sen lisäk­si sähköi­nen voima­l­in­ja, ja niis­sä hybridis­oin­nin hyö­ty jää vähäisemmäksi.

    Kehi­tys on kuitenkin kaikki­aan sikäli mie­lenki­in­toista, että moot­torite­knolo­giat lähenevät toisi­aan niin käyt­töom­i­naisuuk­sil­taan kuin päästöhaasteil­taankin. On ihan mah­dol­lista, että viiden vuo­den kulut­tua diesel­hy­brid­it tekevät ben­si­ini­hy­brid­it van­hanaikaisen näköisiksi.

  156. Viherinssi: Käytän­nössä merkit­tävä ero auto­jen – ei moot­to­rien – hyö­ty­suh­teessa tulee hybridis­oin­nista. Ener­giate­hokkaim­mat hybrid­it ovat täl­lä het­kel­lä TRW:n van­haan ajatuk­seen perus­tu­vuia jär­jeste­lyjä, jois­sa on kak­si sähkö­moot­to­ria, pla­neet­tavai­hteis­to ja Atkin­son-tyyp­pinen bensiinimoottori. 

    Juuri noin. Kol­man­nen sukupol­ven Toy­ota Prius pääsee suo­tu­i­sis­sa olo­suhteis­sa, joi­hin ei las­ke­ta myötä­tu­ul­ta, maantiea­jos­sakin 80–100 km/h nopeuk­sil­la 4–4,2 l/100km tienoille kulu­tuk­ses­sa. Dieselil­lä vas­taavi­in päästöi­hin tarvit­taisi­in n. 3,6–3,7 l/100km kulu­tus, mikä yhtä isol­la autol­la alkaa olla jo haas­ta­va saavut­taa. No tietysti aero­dy­nami­ik­ka vaikut­taa myös hieman. 

    Siis hybridis­aa­tios­ta on hyö­tyä myös taa­jamien ulkop­uolel­la, ja eiköhän ratkai­se­vaa ole täl­löin nimeno­maan moot­torin Atkin­son-syk­li, jota ei juuri ei-hybrideis­sä näe.

  157. Janne S: Juuri noin. Kol­man­nen sukupol­ven Toy­ota Prius pääsee suo­tu­i­sis­sa olo­suhteis­sa, joi­hin ei las­ke­ta myötä­tu­ul­ta, maantiea­jos­sakin 80–100 km/h nopeuk­sil­la 4–4,2 l/100km tienoille kulu­tuk­ses­sa. Dieselil­lä vas­taavi­in päästöi­hin tarvit­taisi­in n. 3,6–3,7 l/100km kulu­tus, mikä yhtä isol­la autol­la alkaa olla jo haas­ta­va saavut­taa. No tietysti aero­dy­nami­ik­ka vaikut­taa myös hieman.
    ‘snip’

    No eihän se Prius mikään iso auto ole.
    Ja esim. Audi A3 1.6 TDI:lle luvataan yhdis­telmäku­lu­tuk­sek­si 3.8 l/100km ja CO2-päästöt 99 g/km.

    Mikä lie­nee todel­lisu­us oike­as­sa liikenteessä?
    Mei­dänkin autolle (joka on ben­sahy­bri­di ja Priuk­sen kokolu­okkaa) luvataan kulu­tuk­sek­si 4,4 l/100km, mut­ta todel­lisu­us on 5,3 l/100km.

  158. Kiitos mie­lenki­in­tois­es­ta kir­joituk­ses­ta, ja hyvästä vinkistä kir­jahyl­lyn täytteeksi.

    Mitä mieltä sinä olet ydin­voiman käytöstä Suomessa? 

    Muis­te­len sin­un kosi­neen joitakin vuosia sit­ten ydin­voimaa kan­nat­tavia Vihrei­den jäseniksi, toiv­otatko hei­dät yhä ter­ve­tulleik­si, ja saa­vatko he tänäkään päivänä puolueessa ään­tään kuuluville?

    Mikä on mielip­i­teesi muun­to­geenis­ten kasvien viljelyyn?

  159. Kun tässä nyt vajaa kymme­nen vuot­ta tämän kir­jan jäl­keen paini­taan sel­l­aisen öljykri­isin kanssa, mis­sä mak­se­taan kym­meniä dol­lare­i­ta bar­relia kohden jos joku suos­tuu tuo­ta ongel­ma­jätet­tä vas­taan­ot­ta­maan, niin mietin vain, olisiko aika tehdä jonkin­lainen post mortem viime vuosikymme­nen alun öljy­huip­pukeskustelus­ta? Onko joku oppin­ut jotakin? Vai onko öljy­huip­pu edelleen kul­man takana? Aiheut­tiko tuo joitakin yhteiskun­nal­lisia päätök­siä, jot­ka osoit­tau­tu­i­v­at väärik­si? Kuin­ka paljon ne maksoivat?

    1. Toki jos tämä korona-pysähdys tulee ole­maan tule­vaisu­u­den kannal­ta pysyvä oloti­la, olen valmis esit­tämään julkisen anteek­sipyyn­nön suden huuteluista öljy­huipun suh­teen. Mut­ta kat­so­taan nyt ensin vaik­ka 20 vuot­ta, ole­tuk­seni kuitenkin on että jos­sain vai­heessa tämä pysähdys päät­tyy, ja maail­ma ja teol­lisu­us tulee käyn­nistymään jälleen, ja täl­löin öljylle kyl­lä tulee löy­tymään ottajia.

      Suosit­te­len luke­maan tästä blogikir­joituk­ses­ta Soin­in­vaaran huomion siitä mik­si öljyn hin­ta vai­htelee niin rajusti lyhyel­lä aikavälil­lä tarkastel­tuna. Juuri tästähän nyt on kyse, kysyn­tä rom­ahti käytän­nössä viikko­jen aika­jän­teel­lä, eikä tuotan­to sopeudu noin nopeasti muut­tuneeseen tilanteeseen.

      1. Jarkko:
        Toki jos tämä korona-pysähdys tulee ole­maan tule­vaisu­u­den kannal­ta pysyvä oloti­la, olen valmis esit­tämään julkisen anteek­sipyyn­nön suden huuteluista öljy­huipun suh­teen. Mut­ta kat­so­taan nyt ensin vaik­ka 20 vuot­ta, ole­tuk­seni kuitenkin on että jos­sain vai­heessa tämä pysähdys päät­tyy, ja maail­ma ja teol­lisu­us tulee käyn­nistymään jälleen, ja täl­löin öljylle kyl­lä tulee löy­tymään ottajia. 

        Vaik­ka tämä viimeinen heilah­dus trig­geröikin kir­joituk­seni, se ei oikeas­t­aan ole rel­e­vant­tia. Kun tätä keskustelua käyti­in viime vuosikymme­nen alus­sa, öljyn hin­ta huiteli pitkäl­lä toisel­la sadal­la dol­lar­il­la. Siitä ollaan nyt luisut­tu alaspäin ensim­mäiset kymme­nen vuot­ta, joten olemme toivo­mas­tasi 20 vuodes­ta jok­seenkin puo­lessa välis­sä. Ja tuol­loin öljy­huip­pu oli tulos­sa aivan lähivu­osi­na. On aika selvää, että nämä ennus­ta­jat oli­vat sil­loin väärässä. Jos sama ennus­tus on nyt oike­as­sa, jonkin on pitänyt muut­tua. Mikä se jokin on, mikä on muut­tunut? (Muis­tut­taisin, että eri­laisia liuskeöljyjä on maas­sa edelleen aivan järkyt­tävät määrät, eikä vieläkään ole mitään kun­nol­lista syytä uskoa, että öljyn­pump­pauk­sen teknolo­gian kehit­tymi­nen on pysähtynyt.)

      2. tcrown: Vaik­ka tämä viimeinen heilah­dus trig­geröikin kir­joituk­seni, se ei oikeas­t­aan ole rel­e­vant­tia. Kun tätä keskustelua käyti­in viime vuosikymme­nen alus­sa, öljyn hin­ta huiteli pitkäl­lä toisel­la sadal­la dol­lar­il­la. Siitä ollaan nyt luisut­tu alaspäin ensim­mäiset kymme­nen vuot­ta, joten olemme toivo­mas­tasi 20 vuodes­ta jok­seenkin puo­lessa välis­sä. Ja tuol­loin öljy­huip­pu oli tulos­sa aivan lähivu­osi­na. On aika selvää, että nämä ennus­ta­jat oli­vat sil­loin väärässä. Jos sama ennus­tus on nyt oike­as­sa, jonkin on pitänyt muut­tua. Mikä se jokin on, mikä on muut­tunut? (Muis­tut­taisin, että eri­laisia liuskeöljyjä on maas­sa edelleen aivan järkyt­tävät määrät, eikä vieläkään ole mitään kun­nol­lista syytä uskoa, että öljyn­pump­pauk­sen teknolo­gian kehit­tymi­nen on pysähtynyt.) 

        Kir­joituk­ses­tani ei ole kulunut kym­men­tä vuot­ta, vaan kak­si viikkoa. Pro­jek­toit min­u­un nyt jotain itselle­si luo­maa “öljy­huip­pu tulee huom­e­na ja syö mei­dät” peikkoa. Enhän tosin voi tietää mitä joku toinen on puhunut öljy­hui­pus­ta, mut­ta enpä hei­dän puheis­taan vastaakaan.

        Öljyn tuotan­toa voidaan toki lisätä vaik­ka läh­es­tulkoon “lop­ut­tomi­in”, eri­toten noista epäkon­ven­tion­aal­i­sista lähteistä, varsinkin jos ympäristön turmelemiselle ei anneta arvoa. Ei öljy sinän­sä “lopu”, mut­ta eroei las­kee. Kuten alla kir­joitin (21.4.2020 14:47), se porkkana on se että se on täten aina vain työlääm­pää, epäkan­nat­tavam­paa ja täten muo­dostaa rasit­teen taloudelle. Ja mitä enem­män sit­ten jatkamme nojaamis­tamme tuo­hon aina vain kallim­mak­si tule­vaan ener­gialäh­teeseen, sitä köy­hempiä olemme kokonaisuudessaan. 

        Toki öljyl­lä tieten on niin paljon mah­tavia omi­naisuuk­sia, ettei sen suo­ra kor­vaami­nen ole mikään yksinker­tainen tehtävä. Täten elämän­ta­pamme sekä talousjär­jestelmämme vaatii mit­tavaa remont­tia jot­ta voisimme luop­ua fos­si­iliri­ip­pu­vu­ud­estamme, mut­ta näyt­tää ettei sitä tule kuin vas­ta pakon edessä. Saa sit­ten nähdä mikä sen pakon meille lop­ul­ta luo, koronas­ta­han jotkut sel­l­aista ovat toivoneet, mut­ta itse epäilen ettei se riitä. Ennem­minkin luulen että sen tuhot taloudelle aut­ta­vat meitä uno­hta­maan elämän­ta­pamme kestävyy­teen liit­tyvät kysymykset.

      3. Jarkko: Kir­joituk­ses­tani ei ole kulunut kym­men­tä vuot­ta, vaan kak­si viikkoa. Pro­jek­toit min­u­un nyt jotain itselle­si luo­maa ”öljy­huip­pu tulee huom­e­na ja syö mei­dät” peikkoa. Enhän tosin voi tietää mitä joku toinen on puhunut öljy­hui­pus­ta, mut­ta enpä hei­dän puheis­taan vastaakaan.

        Se kon­tek­sti, jos­sa tätä kom­men­toin, on tämä Osmon alku­peräi­nen blogi­postaus, joka on julka­istu viime vuosikymme­nen alkupuolel­la. Esit­tämäsi argu­men­tit on tuos­sa yläpuolel­la esitet­ty muiden kom­men­toi­jien ja Osmon kom­men­toiman kir­jan kir­joit­ta­jien tahol­ta (siis tois­tan, viime vuosikymme­nen alkupuolel­la) käytän­nössä ident­tis­inä. Mikään muu ei ole siis muut­tunut kuin öljyn hin­ta, joka on pudon­nut sil­lois­es­ta murto-osaan.

      4. Se kon­tek­sti, jos­sa tätä kom­men­toin, on tämä Osmon alku­peräi­nen blogi­postaus, joka on julka­istu viime vuosikymme­nen alkupuolella. 

        Innos­tu­in itsekin luke­maan, mitä olen kir­joit­tanut kahdek­san vuot­ta sit­ten. Tämä pätee yhä. Per­in­teinen hal­pa “maaöljy”. jota pumpataan min­i­maal­isin kus­tan­nuksin, ei riitä enää täyt­tämään kysyn­tää, vaan tarvi­taan kaiken maail­man öljy­hiekkaa ja vesisärö­tys­tä. Näi­den tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat kym­menker­taisia ver­rat­tuna Sau­di-ara­bi­an öljyn pump­pauskus­tan­nu­jk­si­in. On sik­si mys selvää, ettei öljyn hin­ta voi pysyä näin mata­lana pitkään, kos­ka nämä kalli­im­mat tavat tuot­taa öljyä hiipu­vat muuiten pois.

    2. Tuon kir­jan teesien poh­jal­ta ei tosi­aan negati­ivisia öljyn hin­to­ja osaisi odot­taa, mut­ta reaal­i­maail­ma on toisen­lainen kuin mon­et kir­jat. Negati­ivisil­la öljyn hin­noil­la on kyl­lä alan ana­lyytikoiden kesku­udessa speku­loitu siitä läh­tien kun korotkin ovat käyneet nol­lan ala­puolel­la. Viimeiset puoli vuot­ta tätä keskustelua oli akti­ivisem­min, ja viimeisen kuukau­den ajan on ollut laskelmien perus­teel­la enää lähin­nä vain ajan kysymys, mil­loin hin­ta poikkeaa nol­lan alle. Helmiku­us­sa jo julka­isti­in öljyalan keskei­sis­sä julka­isu­is­sa laskelmia, joiden mukaan maail­man öljy­laskel­mat riit­tävät enää vain noin 3 kuukaudek­si, jon­ka jäl­keen osta­jat eivät pysty enää öljyä osta­maan, vaik­ka tuotan­to jatkuisi iso­volyymisenä. Sen jäl­keen Sau­di-Ara­bia vielä pain­oi kaa­sua öljyn­tuotan­nos­sa, ja öljyalan julka­isu­jen mukaan vuokrasi tarkoituk­sel­la val­ta­van laivas­ton kul­jet­ta­mana öljyä nimeno­maan kohti Yhdys­val­to­ja, jos­sa on paljon liuskeöljy­tuotan­toa, jon­ka Sau­di-Ara­bia on kokenut kil­pail­e­van OPEC-öljyn tuotan­non kanssa liikaa. Tässä saat­taa men­nä kuitenkin nyt muu­takin nurin öljyalal­la kuin vain Yhdys­val­to­jen liuskeöljy­tuot­ta­jia. Samal­la on arvioitu kas­va­van myös mm. kansan­nousu­jen toden­näköisyys ara­bi­mais­sa, kun öljy­tu­loil­la ei saadakaan enää rahoitet­tua maid­en julk­isia palvelui­ta kansalle sekä eli­itin luk­suselämää. Voi olla, että tämän kri­isin jäl­keen sekä Euroop­pa, USA että ara­bi­maat ovat köy­htyneet, ja maail­man rikkaat maat löy­tyvät jatkos­sa jostain ihan muual­ta, kuten eräistä Aasian maista.

  160. > Suuria rahavir­to­ja öljyn hin­nan nousu aiheut­taa, mut­ta nämä rahat eivät ole maail­man­taloud­es­ta pois. Öljyn­tuot­ta­ja­maat lisäävät omaa kulu­tus­taan ja siten tuon­tia, mikä tuo rahat takaisin. Tai sit­ten ne tule­vat takaisin lain­oina. Tuskin öljyn­tuot­ta­ja­maat kaiva­vat rahat autiomaan hiekkaan. (Tai jos kaivaisi­vat, sil­loin sitä vain painet­taisi­in lisää.) Nopea muu­tos vaatii tietysti vaikeam­paa sopeu­tu­mista kuin yhtä iso muu­tos hitaammin.

    En ole talousti­eteil­i­jä, mut­ta esitän silti eriävän mielip­i­teeni. Käytän­nössä mat­ka kohti öljy­huip­pua tarkoit­taa sitä, että öljyn tuot­ta­mi­nen muut­tuu aina vain työlääm­mäk­si. Öljyn keskimääräi­nen eroei las­kee merkit­tävästi jatku­vasti, ja on tehnyt sitä jo kauan. Suomek­si san­ot­tuna, mei­dän täy­tyy tehdä aina vain enem­män työtä saadak­semme saman ver­ran öljyä tuotet­tua. Samoin aina vain isom­pi osa tuote­tus­ta öljys­tä menee sen öljyn tuot­tamiseen. Eri­toten liuskeöljy yms. ei-kon­ven­tion­aaliset menetelmät ovat merkit­tävästi paljon työläämpiä ja vaa­ti­vat enem­män tuotan­toon käytet­tyä ener­giaa kuin per­in­teiset öljylähteet.

    Täten ne rahavir­rat todel­lakin katoa­vat sinne autiomaan hiekkaan. Ne menevät siis kas­vaneisi­in tuotan­toku­lui­hin, eikä niil­lä rahoil­la täten voi lisätä muu­ta kulu­tus­ta tai tuon­tia. Se lisään­tynyt työ öljyn han­kkimisek­si on jostain muus­ta pois.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.