Suomi öljyn jälkeen

Kol­me insi­nöö­riä (?), Rau­li Par­ta­nen, Har­ri Palo­hei­mo ja Heik­ki Waris ovat kir­joit­ta­neet yli 300-sivui­sen tii­lis­ki­ven öljy­hui­pus­ta.  Sii­nä ker­ro­taan, että hal­van öljyn aika on ohi ja että sii­tä seu­raa kaik­kea ikävää.

Kir­ja on todel­la ansio­kas tie­to­pa­ket­ti vähän kai­kes­ta mikä liit­tyy öljyyn ja sen kor­vik­kei­siin. Kan­nat­taa lukea fak­to­jen takia, vaik­ka ei joh­to­pää­tök­sis­tä oli­si samaa miel­tä. Har­mi, ettei kir­jas­sa ole sel­keäm­pää jäsen­nys­tä ja/tai hake­mis­toa, kos­ka arvo­kas­ta tie­toa on han­ka­la löy­tää, jos ei muis­ta, mis­sä tar­kal­leen käsi­tel­tiin asi­aa, johon haluai­si vie­lä pala­ta. Haluan koros­taa kir­jan ansioi­ta, kos­ka seu­raa­vas­sa kes­ki­tyn nii­hin koh­tiin, jois­ta olen eri mieltä.

Olen suh­tau­tu­nut Peak Oil ‑teo­ri­aan vähän skep­ti­ses­ti. Perin­tei­nen öljy käy vähiin, mut­ta öljyn kal­tais­ta tuo­tet­ta voi­daan teh­dä hyvin muus­ta fos­sii­li­ses­ta polt­toai­nees­ta, sekä kivi­hii­les­tä että esi­mer­kik­si öljy­hie­kas­ta. Se on kal­lis­ta, mut­ta aika kor­keat verot lii­ken­ne­polt­toai­nei­den kulu­tus on kes­tä­nyt. Ilma­ke­hän täs­sä käy huo­nos­ti, kos­ka kivi­hii­les­tä teh­dyn meno­ve­den pääs­töt ovat kak­sin­ker­tai­set raa­ka­öl­jys­tä teh­tyyn nähden.

Kir­ja sai minut ymmär­tä­mään parem­min öljyn lop­pu­mi­ses­ta varoit­te­le­via. Kon­ven­tio­naa­li­sen öljyn tuo­tan­to on jo kään­ty­nyt las­kuun, mut­ta vajaus­ta pei­te­tään nyt ei-kon­ven­tio­naa­li­sil­la. Nuo ei-kon­ven­tio­naa­li­set ovat huo­mat­ta­van kal­lii­ta. Sik­si öljyn hin­ta ei voi las­kea – se osa tuo­tan­nos­ta putoai­si pois. Syn­tyy val­tai­sa raha­vir­ta, joka kir­joit­ta­jien mukaan pai­naa ja on jo pai­na­nut teol­li­suus­mai­den talou­det lamaan.

Ymmär­tääk­se­ni kukaan kir­joit­ta­jis­ta ei ole talous­tie­tei­li­jä, ja sen huo­maa. Kir­jan ensim­mäi­nen otsik­ko on ”Ilman öljyä ei ole teol­lis­ta yhteis­kun­taa”. Ostan väit­teen, että öljyl­lä oli kes­kei­nen roo­li teol­lis­tu­neen yhteis­kun­nan syn­nys­sä, mut­ta noin deter­mi­nis­tis­tä väi­tet­tä en alle­kir­joi­ta. Sii­tä, että men­nei­syy­des­sä, kun öljyä on ollut run­saas­ti tar­jol­la, talou­del­li­nen kas­vu on lisän­nyt suo­ra­vii­vai­ses­ti öljyn kysyn­tää, ei voi joh­taa, että sama toi­mi­si toi­sin päin;  että kun öljyn tar­jon­ta las­kee, se vetäi­si talou­del­li­sen auto­maat­ti­ses­ti tuo­tan­non alas. Todis­teek­si ei kel­paa edes se, että öljyn kulu­tus kyl­lä vaih­te­lee suh­dan­ne­vaih­te­lun tah­dis­sa: kun talou­det pyö­rät – samal­la talou­den raken­teel­la — pyö­ri­vät vin­hem­min, ener­gi­aa ja siis myös öljyä kuluu enem­män ja päin­vas­toin. Kausa­li­tee­tin ei tar­vit­se toi­mia toi­sin päin, eri­tyi­ses­ti ei pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Talou­del­li­sen toi­min­nan ei tar­vit­se pie­nen­tyä samas­sa suh­tees­sa öljyn tar­jon­nan kans­sa, kos­ka talous voi sopeu­tua jos tar­vit­see. Ennen ei ole sopeu­tu­nut, kun ei ole tar­vin­nut. Ja onhan Suo­men­kin talou­den öljy­riip­pu­vuus pie­nen­ty­nyt voi­mak­kaas­ti 1970-luvun öljy­krii­sien jälkeen.

Tähän olen tör­män­nyt ennen­kin. Insi­nöö­rit ajat­te­le­vat kan­san­ta­lout­ta lii­ak­si kiin­tei­den panos-tuo­tos­ker­roin­ten kaut­ta. Kuin­ka pal­jon mak­saa tuot­taa vuon­na 2020 saman­lai­nen kulu­tus­ko­ri kuin tuo­tet­tiin vuon­na 2010. Talous­tie­tei­li­jä kysyy, kuin­ka pal­jon mak­saa tuot­taa kulut­ta­jil­le yhtä hyvä kulu­tus­ko­ri, joka voi olla sisäl­löl­tään eri­lai­nen. Jos ener­gia­val­tai­set tuot­teet kal­lis­tu­vat ja työ­val­tai­set suh­tees­sa hal­pe­ne­vat, kulut­ta­ja sopeut­taa kulu­tus­ko­ri­aan niin, että yhtä hyvään elin­ta­soon menee olen­nai­ses­ti vähem­män energiaa.

Tämä ero näkyi aika­naan las­ke­mis­sa, kuin­ka pal­jon teol­li­suus­mai­den sopeu­tu­mi­nen vähä­hii­li­seen talou­teen mak­saa kan­san­ta­louk­sil­le. Insi­nöö­ria­jat­te­lul­la pääs­tään täh­ti­tie­teel­li­siin lukui­hin, kun taas talous­tie­tei­li­jä Nic­ho­las Stern arvioi kus­tan­nuk­set mur­to-osak­si täs­tä. Hän käyt­ti rea­lis­ti­sia hin­ta­jous­to­ja kysyn­näs­sä ja sai tulok­sek­si, että talous tai­puu vähä­hii­li­syy­teen aika hel­pos­ti. (Sit­tem­min hän on toden­nut, että vii­vyt­te­lyn takia vaa­di­taan nyt pal­jon nopeam­paa muu­tos­ta ja siten kovem­pia toi­mia, mut­ta se on eri asia.)

Sen sijaan vaka­vas­ti tulee suh­tau­tua kir­joit­ta­jien argu­ment­tiin, jon­ka mukaan öljyn tar­jon­nan muu­tos tulee lii­an nopeas­ti ja sen takia sopeu­tu­mi­nen voi olla tus­kal­lis­ta. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä sekä öljyn kysyn­tä että sen tar­jon­ta on kovin jous­ta­ma­ton­ta. Kor­kea­kaan öljyn hin­ta ei hou­kut­te­le nopeas­ti lisää tar­jon­taa eikä leik­kaa myös­kään kysyn­tää. Sik­si öljyn hin­ta vaih­te­lee niin rajus­ti. Sel­lai­nen voi tuot­taa ikä­viä häi­riöi­tä maa­il­man­ta­lou­teen. Tämän alle­kir­joi­tan. Kir­joit­ta­jien mukaan suun­ni­tel­tu öljyn tuo­tan­to ja suun­ni­tel­tu öljyn kulu­tus ovat pahas­ti ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään tämän vuo­si­kym­me­nen puo­li­vä­lis­sä, jol­loin siis ben­sas­ta saa varau­tua mak­sa­maan sel­väs­ti enem­män. Jos täl­lai­nen tie­to on rii­dat­to­ma­na ole­mas­sa, sen pitäi­si näkyä joh­dan­nais­mark­ki­noil­la jo nyt.

Mut­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä sekä kysyn­tä että tar­jon­ta jous­ta­vat. Teh­dään­hän Kana­das­sa nyt öljy­hie­kas­ta öljyn kal­tais­ta val­mis­tet­ta juu­ri öljyn kor­kean hin­nan innoit­ta­ma­na. Perin­tei­sen öljyn tuo­tan­non las­ku on kor­vau­tu­nut ei-kon­ven­tio­naa­li­sel­la öljyl­lä, mut­ta ei tuo­tan­toa tie­tys­ti paris­sa vii­kos­sa pon­kais­ta. Yhdys­val­lois­sa ben­sii­niä ei ole vero­tet­tu, Euroo­pas­sa on. Ben­sii­nin kulu­tus hen­keä koh­den on Yhdys­val­lois­sa pal­jon suu­rem­pi, kos­ka hal­pa ben­sa on pääs­syt vuo­si­kym­men­ten aika­na vai­kut­ta­maan kaik­keen moot­to­reis­ta kaupunkirakenteeseen.

Suu­ria raha­vir­to­ja öljyn hin­nan nousu aiheut­taa, mut­ta nämä rahat eivät ole maa­il­man­ta­lou­des­ta pois. Öljyn­tuot­ta­ja­maat lisää­vät omaa kulu­tus­taan ja siten tuon­tia, mikä tuo rahat takai­sin. Tai sit­ten ne tule­vat takai­sin lai­noi­na. Tus­kin öljyn­tuot­ta­ja­maat kai­va­vat rahat autio­maan hiek­kaan. (Tai jos kai­vai­si­vat, sil­loin sitä vain pai­net­tai­siin lisää.) Nopea muu­tos vaa­tii tie­tys­ti vai­keam­paa sopeu­tu­mis­ta kuin yhtä iso muu­tos hitaammin.

Maa­il­man­ta­lou­den epä­va­kai­suus joh­tuu val­ta­vis­ta velois­ta ja saa­ta­vis­ta. Suu­rel­ta osin tämä joh­tuu nouse­vien teol­li­suus­mai­den vaih­to­ta­sei­den yli­jää­mis­tä, mut­ta toki öljy­tu­loil­la on tähän oma osuu­ten­sa. Voi aiheut­taa teol­li­suus­mais­sa vaih­to­ta­seen vajeen kaut­ta talou­den lamaan­tu­mis­ta, mut­ta sen pitäi­si olla ohi mene­vä ongel­ma. Siis pitäi­si, en tie­dä onko. Nämä vel­ka­krii­sit näyt­tä­vät olen sit­kei­tä laatuaan.

Mie­len­kiin­toi­nen varoi­tus sisäl­tyi maa­il­man ruo­ka­huol­toon noin yleen­sä ja sen öljy­riip­pu­vuu­teen eri­tyi­ses­ti. Tämä sai kir­joit­ta­jat puo­lus­ta­maan muun­to­gee­ni­siä kas­ve­ja. Synk­kää teks­tiä täl­tä osin, kos­ka en kek­si­nyt vastaväitettä.

Haa­veet kor­va­ta öljy uusiu­tu­vil­la ener­gia­läh­teil­lä pan­tiin nume­roi­den avul­la tehok­kaas­ti oikei­siin mit­ta­suh­tei­siin. Eri­tyi­ses­ti pol­tet­ta­vaa bio­mas­saa ei voi­si miten­kään tuot­taa maa­il­mas­sa niin pal­jon, että se riit­täi­si kor­vaa­man nykyi­sen öljyn­ku­lu­tuk­sen tai edes puol­ta sii­tä. Kir­joit­ta­jien tapa argu­men­toi­da tuot­taa vah­vo­ja asei­ta ydin­voi­maa kannattaville.

Kan­nat­taa lukea ja eri­tyi­ses­ti kan­nat­taa ostaa käsi­kir­jak­si hyl­lyyn, mut­ta joh­to­pää­tök­siin on hyvä suh­tau­tua kriittisesti.

 

178 vastausta artikkeliin “Suomi öljyn jälkeen”

  1. Mie­len­kiin­toi­nen kir­ja, lukai­sin sen kesä­lo­mal­la lävit­se. Ehkä eni­ten aja­tuk­sia herät­tä­nyt asia itse­ni kan­nal­ta oli oman elä­män­ta­van pei­laa­mi­nen vähäöl­jyis­tä(?) tule­vai­suut­ta vas­ten. Asun­ko / läm­mi­tän­kö / työs­ken­te­len­kö niin että esim. ben­san hin­nan tuplaan­tues­sa valit­se­ma­ni elä­män­ta­pa yhä toimisi? 

    Tot­ta­kai osit­tain kor­vaa­via tek­no­lo­gioi­ta jne. tul­lee tar­jol­le, mut­ta muut­ta­mi­nen isoon, öljy­läm­mit­tei­seen taloon sivu­ky­lil­le kau­as pal­ve­luis­ta ei tun­nu enää ihan redun­dan­teim­mal­ta ratkaisulta.

  2. En ole luke­nut kir­jaa, mut­ta tai­dan hank­kia. Osmon kom­men­tit oli­vat erin­omai­sia, eikä nii­hin sinän­sä tar­vit­se lukea ko. kir­jaa, vaan ne kuvas­ta­vat sinän­sä minun mie­les­tä­ni hyvin nykyis­tä öljys­tä rip­pu­vaa maa­il­maa. Sen ver­ran, että mää­rit­tee­kö tuottaja,kuluttaja vai joku muu ins­tans­si hyvän elin­ta­son? Ihmi­sen lau­mao­mi­nai­suu­det (=vii­te­ryh­miin vai­kut­ta­mi­nen) teke­vät asias­ta hie­man monimutkaisen.

  3. En ole luke­nut kir­jaa, mut­ta tai­dan hank­kia. Osmon kom­men­tit oli­vat erin­omai­sia, eikä nii­hin sinän­sä tar­vit­se lukea ko. kir­jaa, vaan ne kuvas­ta­vat sinän­sä minun mie­les­tä­ni hyvin nykyis­tä öljys­tä rip­pu­vaa maa­il­maa. Sen ver­ran, että mää­rit­te­lee­kö tuottaja,kuluttaja vai joku muu ins­tans­si hyvän elin­ta­son? Ihmi­sen lau­mao­mi­nai­suu­det (=vii­te­ryh­miin vai­kut­ta­mi­nen) teke­vät asias­ta hie­man monimutkaisen.
    PS. Kaik­keen pitää ssuh­tau­tua avoi­men kriittisesti.

  4. Talous­tie­tei­li­jä kysyy, kuin­ka pal­jon mak­saa tuot­taa kulut­ta­jil­le yhtä hyvä kulu­tus­ko­ri joka voi olla sisäl­löl­tään eri­lai­nen. Jos ener­gia­val­tai­set tuot­teet kal­lis­tu­vat ja työ­val­tai­set suh­tees­sa hal­pe­ne­vat, kulut­ta­ja sopeut­taa kulu­tus­ko­ri­aan niin että yhtä hyvään elin­ta­soon menee olen­nai­ses­ti vähem­män energiaa.”

    Kiin­nos­ta­va kir­joi­tus. Kii­tos, mut­ta etkö tuos­sa ole­ta, että työ­voi­ma­val­tai­sen yhteis­kun­nan tuot­ta­vuus voi olla sama kuin konei­ta enem­män käyt­tä­vän? Aina­kaan minul­le ei ole mis­sään nimes­sä sel­vää, että se työ­voi­ma­val­tai­sem­pi yhteis­kun­ta VOI tuot­taa yhtä hyvän kulu­tus­ko­rin. Esi­teol­li­sis­sa yhteis­kun­nas­sa ja köy­his­sä mais­sa nyky­ään tähän ei nime­no­maan ole kyet­ty. Jon­kin ver­ran jous­toa var­mas­ti voi olla ja ener­gian kulu­tus­ta voi­daan siir­tää maas­ta toi­seen, mut­ta ener­gian­ku­lu­tuk­sel­la on var­mas­ti­kin ollut tär­keä roo­li tuot­ta­vuu­den kasvussa.

  5. Kir­jan ensim­mäi­nen otsik­ko on ”Ilman öljyä ei ole teol­lis­ta yhteis­kun­taa”. Ostan väit­teen, että öljyl­lä oli kes­kei­nen roo­li teol­lis­tu­neen yhteis­kun­nan syn­nys­sä, mut­ta noin deter­mi­nis­tis­tä väi­tet­tä en allekirjoita.

    Kyl­lä se on ihan päte­vä väit­tä­mä, jos öljyn lop­pu­mi­seen ei sopeu­du­ta ajois­sa. Riip­puu tie­tys­ti myös sii­tä, mitä tar­koi­te­taan teol­li­sel­la yhteis­kun­nal­la. Jos tar­koi­te­taan sitä, että yhteis­kun­ta koko­nai­suu­des­saan on teol­li­nen kuten nyky­ään, niin var­maan­kin pätee.

    Mie­len­kiin­toi­nen varoi­tus sisäl­tyi maa­il­man ruo­ka­huol­toon noin yleen­sä ja sen öljy­riip­pu­vuu­teen eri­tyi­ses­ti. Tämä sai kir­joit­ta­jat puo­lus­ta­maan muun­to­gee­ni­siä kasveja.

    Tar­koi­te­taan­ko täs­sä lan­noit­tei­ta? Koneet saa kyl­lä riit­tä­väs­sä laa­juu­des­sa pyö­ri­mään, jos ener­gian­tuo­tan­to riittää.

    Kyl­lä muun­to­gee­ni­sil­lä­kin raja tulee vas­taan maa­pe­rän köyh­tyes­sä ja jos yhä enem­män niil­lä sii­tä irti revi­tään. Jos sopeu­tu­mis­ta ei teh­dä etu­kä­teen, gee­ni­muun­nel­lun maa­ta­lou­den yllä­pi­to itses­sään­kin käy vai­keak­si öljyn loppuessa.

    Miten­käs riit­täi­si tuh­kas­ta, bio­jät­tees­tä ja vie­mä­reis­tä koos­tu­va lannoitetuotanto?

  6. Taas mie­len­kiin­toi­nen ana­lyy­si, mut­ta sot­ke­taan vähän asiaa:

    Uusin The Eco­no­mist veik­kaa, että myös öljyn glo­baa­li kysyn­tä on piak­koin hui­puss­san, rik­kais­sa mais­sa se oli sitä jo v. 2005. Perus­te­lui­na ovat laa­ja­mit­tai­nen siir­ty­mä öljys­tä kaa­suun, ajo­neu­vo- ja moot­to­ri­tek­nii­kan kehi­tys sekä ener­gia­te­hok­kuut­ta suo­si­vat hal­lin­nol­li­set toi­met niin kehit­ty­neis­sä kuin kehit­ty­vis­sä­kin maissa.

    Artik­ke­lin nimi on kuvaa­vas­ti “Super­ma­jor­däm­me­rung”, sil­lä leh­ti ennus­taa kysyn­nän muu­tok­ses­ta koi­tu­van kovia muu­tos­pai­nei­ta niin öljy­fir­moil­le kuin öljyn tuottajamaille.

  7. Taas ker­ran puh­das­ta “vih­re­ää” litur­gi­aa jol­la ei ole tie­ten­kään fak­to­jen kans­sa mitään tekemistä:

    Nuo ei-kon­ven­tio­naa­li­set ovat huo­mat­ta­van kal­lii­ta. Sik­si öljyn hin­ta ei voi las­kea – se osa tuo­tan­nos­ta putoai­si pois.”

    Todel­li­suu­des­sa USAn öljy­hiek­ka- ja lius­ke­va­rat romah­dut­ta­vat ja ovat jo rom­man­neet siel­lä ener­gian hin­nan ja sik­si jopa osmo itse on vaa­ti­nut hie­man aiem­min TULLEJA jot­ta tämä etu poistuisi: 

    http://www.soininvaara.fi/2013/03/11/hiilitullit/

    Mis­tä tahan­sa hii­li­ve­dys­tä voi­daan val­mis­taa edul­li­ses­ti ben­sii­ni tai die­sel­moot­to­reil­le sopi­vaa polttoainetta:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Liuskekaasu

    Eli nel­jäs­osa edul­li­sen maa­kaa­sun nin­nas­ta ja hin­ta vain laskee..

    1. Kir­jas­sa ennus­te­taan, että tämä liuskekaasu/öljy ei tule jat­kos­sa ole­maan kovin hal­paa. On nyt, mut­ta nyt hyö­dyn­ne­tään help­po­ja esiin­ty­miä ja loput ovat kal­liim­pia. En osaa ottaa kan­taa tai väit­täi­sin jopa että jos näin oli­si, se näkyi­si joh­dan­nais­ten hinnoissa.
      Esi­tyk­sel­lä­ni hii­li­tul­leis­ta taas ei ole tämän kans­sa mitään tekemistä.

  8. Luke­mat­ta kir­jaa tulee mie­leen joi­ta­kin nykyi­siä reunaehtoja.
    Len­to­lii­ken­ne ja ras­kas rek­ka­lii­ken­ne ovat täy­sin öljyn varas­sa. Samoin lai­vat. Yleen­sä­kin kaik­ki ras­kaam­mat työ­ko­neet kuten trak­to­rit käy­vät öljyl­lä. Ainoas­taan hen­ki­lö­au­toi­hin on nykyi­sin mah­dol­lis­ta saa­da ener­gia säh­kös­tä ja sekin erit­täin kal­lis­ta ja sopii vain lyhyi­siin paikallisajoihin.

    Öljyn käyt­tö asun­to­jen läm­mi­tyk­seen on kor­vat­ta­vis­sa muil­la energiamuodoilla.

    Mie­les­tä­ni öljyn käyt­tö raa­ka-ainee­na tul­lee tär­keys­jär­jes­tyk­see­sä ohit­ta­maan kai­ken muun.

  9. Out­si­der: Len­to­lii­ken­ne ja ras­kas rek­ka­lii­ken­ne ovat täy­sin öljyn varas­sa. Samoin laivat.

    Eikös hii­li­ve­ty­jä saa val­mis­tet­tua vedys­tä tai aina­kin mädät­tä­mäl­lä? Vetyä saa elekt­ro­lyy­sil­lä vedes­tä ja vety kai peri­aat­tees­sa toi­mii sel­lai­se­naan­kin, vaik­ka varas­toin­ti ja polt­toai­ne­säi­liöt ovat ongel­mal­li­sia. Ener­gi­aa­han se vaa­tii eli hal­paa se ei ole, mut­ta aina­kaan koko infra ei romahda.

  10. Jos ei ilmas­to muu­tu, niin aina­kin öljy lop­puu? 😀 USA on sat­san­nut nyt jon­kin aikaa bio­polt­to­nes­te­tut­ki­muk­seen kunol­la. Syy­nä on ollut tar­ve saa­da ame­rik­ka­lai­nen sota­ko­ne riip­pu­mat­to­mak­si tuon­tiöl­jys­tä. Tut­ki­muk­sen tulos jo täs­sä vai­hees­sa on se, että öljyn lop­pu­mi­sel­la ei ole tek­nis­tä mer­ki­tys­tä polt­to­nes­tei­den saatavuuteen.

    Haas­teet syn­ty­vät lähin­nä öljys­tä mui­den kuin polt­toai­nei­den raa­ka-ainee­na. Voi­te­luai­ne- ja muo­vi­raa­ka-ainee­na tar­vi­taan vie­lä öljyä. Tilan­ne kyl­lä muut­tuu, kun tun­nis­te­taan tar­ve tuo­te­ke­hi­tyk­seen. Huvit­ta­vaa, miten Yhdys­val­tain (soti­las-) tekn­lo­gian vah­vuus yhä tuot­taa rat­kai­su­ja, jot­ka aut­ta­vat lopul­ta koko maailmaa. 🙂

  11. Hei,

    jon­kin­lai­se­na ylei­sen tason kom­ment­ti­na tähän aiheeseen:

    Ihmis­kun­nan hyvin­voin­ti ei kaa­du fos­sii­li­sen ener­gian lop­pu­mi­seen ja kallistumiseen.
    Se on riip­pu­vai­nen seu­raa­vis­ta asioista:
    — arvot, tar­vi­taan yhteiset
    — hal­lin­to, tar­vi­taan hyvä ja glo­baa­li hal­lin­to, jol­la val­taa on jär­ke­väs­ti hajau­tet­tu pai­kal­li­sil­le tasoille
    — tie­teen ja kan­san­ta­lou­den ymmär­rys päät­tä­jien tasolla

    Vii­mek­si mai­nit­tu puut­tuu täl­lä het­kel­lä pahas­ti, todis­tee­na mm. Suo­men talous­po­li­tii­kan hoi­to. Sii­nä sor­rut­tiin elvyt­tä­mät­tö­myy­den syn­tiin, sor­rut­tiin osto­voi­man leik­kaa­mi­seen (mm. alv-koro­tus vuo­den alus­sa), sor­rut­tiin tuo­tan­non lais­sez-fai­re valut­ta­mi­seen ulko­mail­le (Kemi­ran lan­noi­te­va­ro­jen myyn­ti, ris­tei­li­jä­ti­lauk­sen menet­tä­mi­nen), sor­rut­tiin met­sä- ja metal­li­teol­li­suu­den näi­vet­tä­mi­seen, sor­rut­tiin alko­ho­lin kulu­tuk­sen kas­vat­ta­mi­seen, sor­rut­tiin har­maa­seen talou­teen, jul­kis­ta kulu­tus­ta lei­kat­tiin vää­räs­tä pääs­tä, siel­tä mikä oli­si tuke­nut ihmis­ten ter­veyt­tä, jak­sa­mis­ta ja tur­val­li­suut­ta, kun toi­saal­ta lisää rahaa kaa­det­tiin tehot­to­maan joh­to­por­taa­seen, sor­rut­tiin yrit­tä­jyy­den ja työn­teon kan­nus­tin­louk­kui­hin, sor­rut­tiin infra­struk­tuu­rin rapaut­ta­mi­seen, sor­rut­tiin jär­ke­vän kau­pun­ki­ra­ken­teen raken­ta­mat­to­muu­teen, sor­rut­tiin jär­ke­vien lii­ken­nein­ves­toin­tien teke­mät­tö­myy­teen, sor­rut­tiin sii­hen ettei men­ty kas­va­vaan uusiu­tu­van ener­gian teol­li­suu­teen ajois­sa mukaan, sor­rut­tiin tuloe­ro­jen kas­vat­ta­mi­seen ja asu­mis­kus­tan­nus­ten kar­kaa­mi­seen. Sor­rut­tiin huu­haa­ta­lous­tie­tee­seen. Kaik­ki nuo ovat olleet kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta hai­tal­li­sia, ja yhdes­sä muu­ta­man muun kans­sa ovat joh­ta­neet nyky­ti­lan­tee­seen näis­sä glo­baa­lin talous­krii­sin ja Euroo­pan krii­sin puitteissa.

    Mitä sit­ten tulee tuo­hon öljyn, fos­sii­li­sen ener­gian, ener­gian yli­pään­sä ja teol­li­sen yhteis­kun­nan väli­seen suh­tee­seen, niin koko ihmis­kun­nan tasol­la kriit­ti­set koh­dat ovat:
    — ener­gian siirto
    — ener­gian varastointi
    — energiatehokkuus
    — glo­baa­lien muu­tos­ten jous­ta­va hallinta

    Glo­baa­lil­la tasol­la ei ole mis­sään koh­das­sa ylit­se­pää­se­mä­tön­tä tek­nis­tä ongel­maa. Ongel­mat ovat lähin­nä luon­teel­taan hallinnollisia.

    Tek­ni­set rat­kai­sut ovat ole­mas­sa. Toden­nä­köi­ses­ti eläm­me tilan­tees­sa, jos­sa lii­ken­ne­polt­toai­neet pysy­vät mel­ko kal­lii­na lähi­vuo­si­na. Lisäk­si voi tul­la äkil­li­siä shok­ke­ja, kuten hir­mu­myrs­ky Kat­ri­na vuon­na 2005. Nämä eivät kui­ten­kaan kaa­da sys­tee­miä, vain mega­luo­kan kata­stro­fit tai huo­not polii­ti­kot voi­vat sen tehdä.

  12. Out­si­der: Mie­les­tä­ni öljyn käyt­tö raa­ka-ainee­na tul­lee tär­keys­jär­jes­tyk­see­sä ohit­ta­maan kai­ken muun.

    Tätä eräät näki­jät ennus­ti­vat jo 50 vuot­ta sit­ten. Öljys­sä luon­to on kom­bi­noi­nut ato­me­ja hyvin moni­puo­li­seen jat­ko­ja­los­tuk­seen sopi­vik­si suu­rik­si mole­kyy­leik­si. Tar­vi­taan hui­keat mää­rät ener­gi­aa, jos samaan väli­tu­lok­seen halu­taan pääs­tä uudes­taan alkaen ato­meis­ta, vrt. kivihiilibensiini.

    Tuo Eco­no­mis­tin artik­ke­li oli yksi loh­dul­li­sim­mis­ta vii­me­ai­kai­sis­ta ana­lyy­sei­ta, sil­lä sen voi tul­ki­ta rea­lis­ti­sen poli­tii­kan voi­tok­si: Jos hal­lin­no­li­nen ohjaus onnis­tuu, insi­nöö­rit kyl­lä kek­si­vät (tek­nil­li­sä) pää­mää­riä pal­ve­le­via tek­nil­li­siä ratkaisuja.

  13. Kuin­ka pal­jon mak­saa tuot­taa vuon­na 2020 saman­lai­nen kulu­tus­ko­ri kuin tuo­tet­tiin vuon­na 2010. Talous­tie­tei­li­jä kysyy, kuin­ka pal­jon mak­saa tuot­taa kulut­ta­jil­le yhtä hyvä kulu­tus­ko­ri joka voi olla sisäl­löl­tään eri­lai­nen. Jos ener­gia­val­tai­set tuot­teet kal­lis­tu­vat ja työ­val­tai­set suh­tees­sa hal­pe­ne­vat, kulut­ta­ja sopeut­taa kulu­tus­ko­ri­aan niin että yhtä hyvään elin­ta­soon menee olen­nai­ses­ti vähem­män energiaa.”

    Kulu­tus­ko­rin teke­mi­seen meni vähem­män ener­gi­aa vuon­na 1990 (kori A) kuin vuon­na 2000 (kori B). Talou­den koon myö­tä ener­gian­ku­lu­tus­kin on kas­va­nut. Fysii­kan lake­ja rik­ko­mat­ta voi­daan koris­ta B muo­dos­taa (aina­kin teo­rias­sa) kori A, sil­lä ener­gi­aa riit­tää sii­hen, mut­ta ei kos­kaan toi­sin päin sil­lä pie­nem­mäs­tä ener­gia­si­säl­lös­tä ei saa mil­lään suu­rem­paa. Eikö täs­tä seu­raa, että kulut­ta­ja arvos­taa aina enem­män koria B kuin A? Elin­ta­so lie­nee kor­keam­pi sil­loin kun valin­nan­va­pauk­sia on enemmän?

    Toki voi­daan sanoa, että aina voi­daan oppia teke­mään kulu­tus­ko­ri pie­nem­mäl­lä ener­gial­la, mut­ta tämä on erit­täin teo­reet­tis­ta. Resurs­sien laa­tu hei­ken­tyy koko ajan, mut­ta nii­den hyö­dyn­tä­mi­seen käy­tet­ty­jen tek­nii­koi­den paran­tu­mi­ses­sa val­lit­see sekä ale­ne­va raja­hyö­ty että ter­mo­dy­na­mii­kan aset­ta­mat rajat. Esi­mer­kik­si voi­ma­lai­tos­ten hyö­ty­suh­tei­den paran­ta­mi­nen on koko ajan kal­liim­paa per “yksik­kö”.

    Tähän voi joku tode­ta, että resurs­sit voi­daan aina kor­va­ta toi­sel­la. Niin voi­daan­kin, mut­ta koet­ta­kaa­pa kek­siä joku parem­pi tai edes yhtä hyvä ener­gian­läh­de kuin maa­öl­jy, joka kat­taa lähes kol­man­nek­sen maa­il­man energiantarpeesta?

    Talous­tie­te­li­jöi­den suu­ri tra­ge­dia on se, että he ymmär­tä­vät ale­ne­van raja­hyö­dyn mik­ro­ta­sol­la, mut­ta har­va on poh­ti­nut sen vai­ku­tus­ta suu­rem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa maa­il­man talous­kas­vuun. Esi­mer­kik­si Austra­lian kivi­hii­li- ja rau­tae­siin­ty­mien laa­tu on hei­ken­ty­nyt suu­rin piir­tein sitä mukaa kuin nii­den lou­hi­mi­sen tek­no­lo­gia on kehit­ty­nyt, joten kus­tan­nuk­set ovat pysy­neet suu­rin piir­tein kuris­sa — tois­tai­sek­si. Tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen hidas­tuu ajan myö­tä (ale­ne­van raja­hyö­dyn myö­tä) väis­tä­mät­tä, mut­ta mine­raa­lie­siin­ty­mien hei­ken­ty­mi­nen sen kuin jat­kuu vain. Tämä näkyy jo öljyn hin­nas­sa. Ja kos­ka mine­raa­lie­siin­ty­mät hei­ken­ty­vät koko ajan, niin nii­den hyö­dyn­tä­mi­seen tar­vi­taan enem­män ener­gi­aa, jos­ta meil­le siis on jo tul­lut niuk­kuut­ta ja tulee enem­män tule­vai­suu­des­sa? Yhtä­lö on haastava. 

    On tot­ta, että ben­sii­niä on voi­tu verot­taa run­saas­ti. Tämä ei toteu­du ikui­ses­ti, sil­lä ener­gian­ta­kai­sin­mak­su­ker­toi­men (EROEI) pie­nen­tyes­sä on aina vähem­män yli­jää­mää, jota verot­taa. Penn­syl­va­nian ja Tek­sa­sin öljyn EROEI 0li yli 100, mut­ta Kana­dan ter­va­hie­kan luok­kaa 4. Maan­vil­je­li­jäl­tä, joka tuot­taa 20 jyvää kyl­vet­tyä koh­ti, voi huo­let­ta verot­taa vii­si jyvää. Yri­tä­pä verot­taa vii­si jyvää vil­je­li­jäl­tä, jon­ka “EROEI” on nel­jä. Tuo EROEI oli kan­sain­vä­li­ses­ti öljyl­lä kes­ki­mää­rin 30 vie­lä 1970-luvul­la, mut­ta enää 8–11 (Char­les Hal­lin, joka kehit­ti tuon mit­ta­rin, mukaan). Nykyi­nen öljyyn perus­tu­va infra­struu­ri, mukaan lukien asfalt­ti­tiet, vaa­tii Hal­lin mukaan EROEI-arvon noin 5–6. Kun EROEI las­kee, niin yhä suu­rem­pi osa yhteis­kun­tien panok­ses­ta pitää lait­taa ener­gi­aan, jol­loin vas­taa­vas­ti se on jos­tain muu­al­ta pois.

    Hal­van öljyn tuo­tan­to­huip­pu oli jo, sii­tä ei ole epäi­lys­tä­kään. Kivi­hii­les­tä teh­dyil­lä nes­te­mäi­sil­lä polt­toai­neil­la ei tule ole­maan suur­ta roo­lia, sil­lä kuten Osmo tote­si, hyö­ty­suh­de on huo­no eikä hyvä­laa­tuis­ta kivi­hiil­tä­kään rii­tä ikui­ses­ti. Mikä tahan­sa kivi­hii­li ei pro­ses­siin kel­paa. Kivi­hii­les­sä on vain vähän vetyä, joten sii­tä voi­daan teh­dä hii­li­ve­ty­jä vain käyt­tä­mäl­lä pal­jon ener­gi­aa — eli kulut­ta­mal­la kivi­hiil­tä run­saas­ti. Lisäk­si tek­no­lo­gia on kaik­kea muu­ta kuin yksin­ker­tais­ta, joten ei lai­tok­sia saa­da kovin nopeas­ti raken­net­tua, mikä on ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten kan­nal­ta hyvä, mut­ta tule­van talous­kas­vun kan­nal­ta huo­no asia.

    Olen kir­joit­ta­nut lius­ke­hy­pes­tä täällä:

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/05/29/teknologinen-kehitys-haviaa-kilpailussa-geologialle/#.UgPPKJJSiAg

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/03/liuskeoljykuplan-todellinen-luonne-paljastunut/#.UgPPLZJSiAg

    Suo­mi öljyn jäl­keen ‑kir­jan kir­joit­ta­jat ovat uskoak­se­ni oikeas­sa tuon lius­ke-ener­gian nopean kal­lis­tu­mi­sen suh­teen ja joh­dan­nais­mark­ki­nat vää­räs­sä. Viral­lis­ta dataa on vain vähän tar­jol­la ja tilan­ne on vie­lä niin uusi, että lopul­li­sia joh­to­pää­tök­siä ei voi vie­lä tehdä.

  14. Out­si­der: Mie­les­tä­ni öljyn käyt­tö raa­ka-ainee­na tul­lee tär­keys­jär­jes­tyk­see­sä ohit­ta­maan kai­ken muun.

    Tätä eräät näki­jät ennus­ti­vat jo 50 vuot­ta sit­ten. Öljys­sä luon­to on kom­bi­noi­nut ato­me­ja hyvin moni­puo­li­seen jat­ko­ja­los­tuk­seen sopi­vik­si suu­rik­si mole­kyy­leik­si. Tar­vi­taan hui­keat mää­rät ener­gi­aa, jos samaan väli­tu­lok­seen halu­taan pääs­tä uudes­taan alkaen ato­meis­ta, vrt. kivihiilibensiini.

    Tuo Eco­no­mis­tin artik­ke­li oli yksi loh­dul­li­sim­mis­ta vii­me­ai­kai­sis­ta ana­lyy­sei­ta, sil­lä sen voi tul­ki­ta rea­lis­ti­sen poli­tii­kan voi­tok­si: Jos hal­lin­no­li­nen ohjaus onnis­tuu, insi­nöö­rit kyl­lä kek­si­vät (tek­nil­li­siä) pää­mää­riä pal­ve­le­via tek­nil­li­siä ratkaisuja.

  15. Jos ener­gia­val­tai­set tuot­teet kal­lis­tu­vat ja työ­val­tai­set suh­tees­sa hal­pe­ne­vat, kulut­ta­ja sopeut­taa kulu­tus­ko­ri­aan niin että yhtä hyvään elin­ta­soon menee olen­nai­ses­ti vähem­män energiaa. 

    Pitää vähän puo­lus­tel­la insi­nöö­ria­jat­te­lua. Työn osuus on tuo­tan­nos­ta on hyvin rajoi­tet­tu voi­ma­va­ra eikä sen kas­vat­ta­mi­nen voi kor­va­ta kuin osan hyväs­tä elin­ta­sos­ta. Teol­li­suus­mai­den pal­ve­lusek­to­ri kulut­taa myös yllät­tä­vän pal­jon energiaa. 

    Jos lisä­tään työn osuut­ta, abso­luut­ti­nen raja tulee vas­taan kun työn­te­ki­jä vaih­taa 40 tun­ti­sen työ­viik­kon­sa toi­sen työn­te­ki­jän 40 tun­tiin. Tämä on tie­tys­ti äärim­mäi­nen yksin­ker­tais­tus, mut­ta sii­nä on vin­ha perä. Kehit­ty­vät maat mää­rä­vät ener­gian kulu­tuk­sen kas­vus­ta. Ener­gian osuut­ta tuo­tan­nos­ta kas­va­vis­sa talouk­sis­sa ei voi kor­va­ta työn mää­rää lisää­mäl­lä kos­ka näis­sä mais­sa työn osuus on jo erit­täin suuri. 

    mm. Jää­kaap­pi, pesu­ko­ne, juok­se­va vesi ja säh­köt lisää­vät val­ta­vas­ti hyvin­voin­tia ja nii­den hank­ki­mat­ta jät­tä­mi­nen huo­non­taa sitä.

    1. taPio
      Tai­dat olla insinööri.
      Jate­aan kulu­tus vaik­ka kar­keas­ti tava­roi­hin ja pal­ve­lui­hin. Joi­den­kin elin­ta­so on sitä, että las­ten­huo­nees­sa on sadoit­tain lelu­ja ja tois­ten sitä, että syö­dään hyvin kort­te­lin laa­tu­ra­vin­to­las­sa. Kulu­tus­ko­rin muu­to­son sitä, että eri­lai­ses­ta mate­ri­aa­li­ses­ta roins­ta siir­ry­tään korf­kea­laa­tui­siin pal­ve­lui­hin. Jos ajat­te­lee, että elin­ta­so on yhä enem­män roi­naa, sil­lin ei tie­ten­kään voi teh­dä oikein mitään.

  16. Ana­lyy­sis­sa on mie­les­tä­ni aina­kin kol­me sel­ke­ää heikkoutta:

    1. Kaa­sua ei mai­ni­ta lain­kaan, vaik­ka nime­no­maan kaa­sun ase­ma lie­nee tule­vai­suu­des­sa keskeinen.

    2. Tek­no­lo­gioi­den kehit­ty­mi­nen ei juu­ri tun­nu vai­kut­ta­van ske­naa­rio­ar­vioi­hin, esi­mer­kik­si ei-kon­ven­tio­naa­lis­ten hyö­dyn­net­tä­vyy­des­tä ja hinnasta.
    “Ener­gian” ja “työn” aset­ta­mi­nen vas­tak­kain sel­lai­se­naan on aika kysee­na­lais­ta ilman tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen huo­mioi­mis­ta, ja pitäi­si sik­si käsi­tel­lä raken­teel­li­ses­sa kon­teks­tis­saan, huo­mioi­den jo meneil­lään ole­vat kehi­tys­ku­lut mm. robo­ti­soi­tu­mi­sen, mit­kä voi­vat edel­lyt­tää mer­kit­tä­vää ener­gian­ku­lu­tus­ta. Mil­lai­nen on teol­li­nen ja tek­no­lo­gi­nen maa­il­ma vuon­na 2040? Poh­di tätä ensin ja sen jäl­keen vas­ta tuo­ta jakoa, eikä toisinpäin.

    3. Ster­nin käsin­poi­mi­tut ja lukuis­ten talous­tut­ki­joi­den kysee­na­lais­ta­mat arviot ote­taan sel­lai­se­naan rea­lis­ti­si­na. Olet­ko tuo­hon kri­tiik­kiin tutus­tu­nut? Kri­tiik­ki­hän vai­kut­ti Ster­niin. Kri­tii­kin joh­dos­ta hän kor­ja­si arvion­sa 1% vuo­sit­tai­ses­ta maa­il­man BKT:sta 2%:een. Kau­nii­ta tasa­lu­ku­ja. Ker­ro tämä esi­mer­kik­si 40 vuo­del­la, niin maa­il­man­ta­lou­den koos­sa on val­ta­va ero Ster­nin­kin kor­ja­tuil­la luvuil­la. Cato-ins­ti­tuu­tin vas­ti­nees­sa Ster­nil­le hin­ta Yhdys­val­to­jen talou­del­le arvioi­tiin 5–10% vuo­sit­tai­ses­ta BKT:sta, ja kor­keas­ti kehit­ty­nei­den mai­den pitäi­si olla kyvyk­käim­piä jous­ta­maan. Fos­sii­li­sis­ta vie­lä riip­pu­vai­sem­mil­le mail­le kuten Intial­le ja Kii­nal­le vai­ku­tus voi­si olla vie­lä dra­maat­ti­sem­pi. Voit tätä hah­mot­taa seu­raa­vas­ti: Ajat­te­le, että menem­me ajas­sa 20 vuot­ta taak­se­päin ja maa­il­ma rupe­aa las­ke­maan pääs­tö­jä rajus­ti. Mil­lai­nen oli­si sil­loin Kii­nan teol­li­nen ja talou­del­li­nen ase­ma tänä­päi­vä­nä, jos he eivät oli­si voi­neet nykyi­ses­sä mitas­sa eri­tyi­ses­ti hal­paan hii­leen noja­ta val­ta­vas­sa raken­nus­buu­mis­saan? Se on Intian ja monen muun maan, ja vie­lä osin Kii­nan­kin, tilan­ne tänä­päi­vä­nä. Mikä rea­lis­ti­nen ske­naa­rio sinul­la on näil­le mail­le tarjota?
    Stern review:n wiki­pe­dia-artik­ke­lis­ta ja sen kes­kus­te­luis­ta pää­see alkuun, jos halu­aa tuo­ta Ster­nin “rea­lis­mia” arvioi­da toi­seen kertaan.

    *****

    Nel­jän­nek­si, tai oikeas­taan eril­li­sek­si heik­kou­dek­si teki­si­kin mie­li tois­ton­kin uhal­la mai­ni­ta se, ettet ole käsit­tääk­se­ni täl­lä blo­gil­la tai kir­jois­sa­si kos­kaan tar­jon­nut kat­ta­vaa, luvuil­la todis­tel­tua hah­mo­tel­maa sii­tä, miten sinun mie­les­tä­si CO2-pääs­tö­jä voi­tai­siin poliit­ti­ses­ti eli talou­del­li­ses­ti rea­lis­ti­ses­ti vähen­tää glo­baa­lis­ti. Saa­den Yhdys­val­lat, Kii­nan ja muut mukaan pit­käl­lä aikavälillä. 

    Jos näet uusiu­tu­vien mah­dol­li­suu­det kir­jan luke­mi­sen jäl­keen entis­tä rajal­li­sem­pi­na, gee­ni­muun­te­lun lähes väis­tä­mät­tö­mä­nä(?) ja ydin­voi­maa puol­ta­vat argu­men­tit vah­voi­na, niin mik­si et kir­joit­tai­si nii­tä poliit­ti­sen kan­nan­o­ton muo­toon? “Kan­na­tan ydin­voi­maa, geenimuuntelua…”

    Eikö ole todel­la ris­ti­rii­tais­ta, että toi­ses­sa ket­jus­sa jäl­leen “denia­lis­ti-sanan” käyt­töön asti sor­tuen pidät uhkaa sel­väs­ti kata­stro­faa­li­se­na, mut­ta et kui­ten­kaan niin kata­stro­faa­li­se­na ilmei­ses­ti, että lait­tai­sit uhkan tor­ju­mi­sen edel­lyt­tä­mien kei­no­jen (gee­ni­muun­te­lu, ydin­voi­ma, kaa­su?) sel­keän kan­nat­ta­mi­sen nii­den kan­nat­ta­mi­ses­ta puo­lu­ee­si Van­da­na Shi­va ‑sii­ven tahol­ta koi­tu­via sosi­aa­li­sia seu­raa­muk­sia arvok­kaam­mak­si? Täl­lä het­kel­lä kysy­mys on ajan­koh­tai­nen Rans­kas­sa, jos­sa pai­kal­li­set ympä­ris­tö­ak­ti­vis­tit ja vasem­mis­to­lai­set haluai­si­vat kovas­ti Rans­kan, jos­sa on yksi län­si­mai­den alhai­sim­pia hii­li­ja­lan­jäl­kiä, aja­van jopa vuo­si­kym­me­niä etua­jas­sa alas run­saas­ti ydin­voi­maan­sa ja kor­vaa­van sitä “uusiu­tu­vil­la”, jois­ta esi­mer­kik­si bio­polt­toai­nei­den CO2-pääs­töt jo sinäl­lään ovat kor­keam­pia, puut­tu­mat­ta sii­hen, että vaih­toeh­don hin­nan kohoa­mi­nen aina las­kee rea­lis­mia ja jo pai­kal­laan ole­van ja raken­ne­tun ydin­voi­ma­lan tuot­ta­ma ener­gia on todel­la hal­paa ja pääs­tö­tön­tä. Tosia­sias­sa osa alas aje­tus­ta ydin­voi­mas­ta tuli­si kor­vau­tu­maan fos­sii­li­sil­la, kuten on käy­mäs­sä Sak­sas­sa ja Japa­nis­sa. Eli ole täs­sä kan­sain­vä­li­nen mie­li­pi­de­vai­kut­ta­ja, älä­kä pii­lou­du sen kor­tin taak­se, että Suo­mes­sa on näil­lä näky­min ydin­voi­maa ihan riit­tä­miin rakenteilla.

    Tätä ris­ti­rii­taa kei­no­jen ja uhka­ku­van väi­te­tyn mit­ta­luo­kan välil­lä en tule iki­nä ymmär­tä­mään nii­den ilmei­sen älyk­käi­den ihmis­ten koh­dal­la, jot­ka ovat ole­vi­naan ilmastonmuutos“katastrofista” huo­les­tu­nei­ta. Enkä nii­tä ihmi­siä, jot­ka ris­ti­rii­dan tie­dos­ta­vat, mut­ta pitä­vät omaa sosi­aa­lis­ta muka­vuut­taan “kata­stro­fin” tor­jun­nan ede­saut­ta­mis­ta tär­keäm­pä­nä. Mik­si tuol­la asen­teel­la kenen­kään pitäi­si välit­tää asiasta?

    Öljyn sääs­tä­mi­nen teol­li­suu­den raa­ka-aineek­si on jo sinäl­lään ihan perus­tel­tu argu­ment­ti sen käy­tön vähen­tä­mi­sek­si ilmas­tos­ta riip­pu­mat­ta eikä minul­le skep­tik­ko­na, kuten ei skep­ti­koil­le ylei­sem­min­kään, oli­si mikään suu­ri ongel­ma, jos län­si­mai­den ener­gia­ta­lout­ta ruvet­tai­siin raken­ta­maan yhä enem­män ydin­voi­man ja kaa­sun varaan ja sil­lä län­si­mai­den CO2-pääs­töt esi­mer­kik­si puo­liin­tui­si­vat pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Näil­lä kei­noin Ster­nin arvio pääs­tö­vä­hen­nys­ten hin­nas­ta lie­ni­si lähem­pä­nä. “Uusiu­tu­vil­la”, eli vih­rei­den vaih­toeh­dol­la, Cato-ins­ti­tuut­ti lie­ni­si oikeas­sa. Jos arvos­tat rea­lis­mia, niin kum­paa sinun pitäi­si kan­nat­taa kata­stro­fin torjunnassa? 

    Para­dok­saa­li­ses­ti vih­reä jää­rä­päi­syys hyvin toden­nä­köi­ses­ti voi estää kon­kreet­tis­ta pääs­tö­jen vähen­tä­mis­tä ja ilmas­to­so­pi­muk­sen syn­tyä. Kuin­ka kau­an olet aja­tel­lut täs­tä asias­ta hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta muka­vuus­syis­tä vie­lä vaieta?

  17. Aki Suok­ko: Lisäk­si tek­no­lo­gia on kaik­kea muu­ta kuin yksin­ker­tais­ta, joten ei lai­tok­sia saa­da kovin nopeas­ti raken­net­tua, mikä on ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten kan­nal­ta hyvä, mut­ta tule­van talous­kas­vun kan­nal­ta huo­no asia.

    Teol­li­sen mit­ta­kaa­van CTL-pro­ses­se­ja on maa­il­mas­sa ollut käy­tös­sä vuo­des­ta 1935 alkaen. Eikä sen läh­tö­ai­neen tar­vit­se olla hiil­tä, mikä vain hii­li­ve­dyn sukui­nen käy, itse asias­sa puh­das hii­li on lähes huo­noin mah­dol­li­nen läh­tö­ai­ne. Niin­pä polt­toai­neet voi vään­tää maa­kaa­sus­ta ja polt­taa voi­ma­las­sa hiil­tä kaa­sun sijaan.

    Täs­sä ske­naa­rios­sa ainoa pie­nen pie­ni särö on se, että pro­ses­sit ovat ener­gia­syöp­pö­jä ja sitä kaut­ta tuot­ta­vat mas­sii­vi­set hii­li­pääs­töt. Ja kos­ka nii­tä kuol­lei­ta din­osau­ruk­sia saa nes­te­mäi­ses­sä muo­dos­sa edel­leen hal­val­la ja näp­pä­räs­ti, mui­ta reit­te­jä ei kan­na­ta laa­jem­min käyt­tää. Kyse on kui­ten­kin hin­nas­ta, ei mah­dol­li­suu­den puutteesta.

    Mitä sit­ten tulee öljyn käyt­töön raa­ka-ainee­na, niin sii­nä maa­öl­jy on toki hyvä raa­ka-aine. Kor­vaa­ma­ton se ei yleen­sä ole, kas­viöl­jyis­tä voi läh­teä teke­mään tai jos ener­gi­aa on riit­tä­väs­ti, aloi­te­taan vedes­tä ja hii­li­diok­si­dis­ta… Mut­ta jäl­leen täs­sä on se “jos ener­gi­aa on riittävästi”.

    Raa­ka-aine­käy­tös­sä öljyl­le on enem­män vaih­toeh­to­ja kuin luu­li­si. Muo­vi­kas­sin voi kor­va­ta pape­ri­kas­sil­la, kar­ton­gin muo­vi­pääl­lys­teen nano­sel­lu­loo­sal­la. Raken­teis­sa muo­via voi kor­va­ta kom­po­sii­teil­la (joi­den teke­mi­seen tar­vi­taan vähem­män öljyä), jne.

    Jo nyt bio­poh­jai­sia muo­ve­ja on käy­tös­sä ja tie­dos­sa monen­lai­si­na. Esi­mer­kik­si tui­ki­ta­val­lis­ta muo­vi­kas­si­muo­via (polye­tee­ni) voi­daan teh­dä ja laa­jas­sa mitas­sa teh­dään­kin ilman raa­ka­öl­jyä. Viral­li­nen ter­mi näil­le bio­poh­jai­sil­le muo­veil­le on “bio­ba­sed poly­mer”, jos­kin “bioplas­tic” on myös laa­jas­sa käytössä.

    Käy­tös­säm­me on kyl­lä joi­ta­kin hyvin tek­ni­siä mate­ri­aa­le­ja, joi­den val­mis­tuk­ses­sa raa­ka­öl­jyn kor­vaa­mi­nen on vai­ke­aa. Toi­saal­ta näi­den mate­ri­aa­li­nen lop­pu­tuot­teen kilo­hin­ta on yleen­sä ihan jotain muu­ta kuin öljyn hin­ta, jol­loin siel­lä öljyn kal­lis­tu­mi­nen näkyy viimeiseksi.

    Ei öljy ole kor­vaa­ma­ton­ta, jos ener­gi­aa on muu­ten käy­tet­tä­vis­sä. Öljyl­lä vain sat­tuu ole­maan muu­ta­ma miel­lyt­tä­vä omi­nai­suus (sopi­va sot­ku raa­ka-aineek­si, erit­täin kevyt­tä ja tihe­ää ener­gia­si­säl­töön­sä ver­rat­tu­na, help­poa käsi­tel­lä), joi­den vuok­si sii­tä on vähän tus­kal­lis­ta luopua.

    Jos maa­il­maa joh­det­tai­siin yhdel­lä joh­dol­la, öljyn polt­ta­mi­nen läm­mök­si kiin­teis­sä käyt­tö­koh­teis­sa lop­pui­si vii­meis­tään pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, ja se sääs­tet­täi­siin lii­ken­tee­seen ja raaka-aineeksi.

    Lii­ken­tees­sä­kin muu­ten lai­va- ja len­to­lii­ken­ne kär­sii huo­mat­ta­vas­ti ennen maan­tie­lii­ken­net­tä kus­tan­nus­ra­ken­tees­ta joh­tuen. Hen­ki­lö­au­toi­lu on aika lail­la jonon lop­pu­pääs­sää, kos­ka raa­ka­öl­jyn hin­nan osuus autoi­lun koko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta on kovin pieni.

  18. Has­sua. Minä olen aina aja­tel­lut panos­tuo­tos­ker­roin­ten liit­ty­vän nime­no­maan talous­tie­tei­li­jöi­den ajat­te­luun, mut­ta ehkä ne ovat sit­ten jokin tuo­tan­to­ta­lous­in­si­nöö­rien jut­tu. Insi­nöö­ria­jat­te­lu on ollut minul­le enem­män sitä, että miten tämä tai vas­taa­va asia voi­tai­siin teh­dä toi­sin tai miten voi­tai­siin teh­dä jotain aivan muu­ta. Asioi­ta mie­ti­tään kapea-alai­ses­ti ja laa­jem­mas­ta kon­teks­tis­ta irral­laan (kos­ka maa­il­mas­sa on kym­me­niä mil­joo­nia mui­ta insi­nöö­re­jä miet­ti­mäs­sä nii­tä mui­ta puo­lia), eikä kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta tar­kas­tel­la kuin vali­tun kon­teks­tin sisällä.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Joi­den­kin elin­ta­so on sitä, että las­ten­huo­nees­sa on sadoit­tain lelu­ja ja tois­ten sitä, että syö­dään hyvin kort­te­lin laa­tu­ra­vin­to­las­sa. Kulu­tus­ko­rin muu­to­son sitä, että eri­lai­ses­ta mate­ri­aa­li­ses­ta roins­ta siir­ry­tään korf­kea­laa­tui­siin palveluihin.

    Täs­sä on kui­ten­kin pie­ni kouk­ku. (Juu, olen insinööri…)

    Jos vaih­toeh­to­na on ostaa uusi tau­lu­te­le­vi­sio tai men­nä laa­tu­ra­vin­to­laan muu­ta­ma ker­ta, niin ilman muu­ta­han tuo plas­ma­te­le­vi­sio on huo­no vaih­toeh­to, eikö?

    En väi­tä, ettei näin oli­si, mut­ta ero ei ehkä sit­ten­kään ole kovin suu­ri. Kyse­hän on sii­tä, miten näi­den eri asioi­den hin­ta jakaan­tuu. Ravin­to­las­sa kok­ki saa jotain, elin­tar­vi­ke­toi­mit­ta­ja jotain, ravin­to­loit­si­ja jotain, tilo­jen omis­ta­ja jotain, val­tio saa alvit jne. Tau­lu­te­le­vi­sion osal­ta myy­jä saa jotain, kaup­pias saa jotain, tuk­ku­kaup­pias saa jotain ja val­tio saa alvit.

    Eko­ta­seen kan­nal­ta tilan­ne on myös vähän han­ka­la. Tau­lu­te­le­vi­sion teke­mi­seen on men­nyt pal­jon ener­gi­aa, mut­ta ei ruo­ka­kaan ole ihan ilmais­ta sii­nä suh­tees­sa. Lisäk­si laa­tu­ra­vin­to­las­sa hävik­ki on var­sin suur­ta, mikä hei­ken­tää tilan­net­ta sii­nä suh­tees­sa. Kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa ket­jus­sa on monen­lais­ta kul­jet­ta­mis­ta mukana.

    Huo­mat­ta­vas­ti parem­pi esi­merk­ki on se, että tau­lu­te­le­vi­sion sijas­ta han­kin­kin parin kuu­kau­den sii­vouk­set talou­tee­ni. Sil­loin kulu­tus­ko­ri muut­tuu olen­nai­ses­ti pal­ve­lu­val­tai­sem­mak­si ja eko­lo­gi­sem­mak­si (olet­taen, ettei sii­voo­ja tule vain minun luok­se­ni jos­tain kaukaa).

    Täs­sä kui­ten­kin kysy­mys alkaa olla se, mikä on vaih­dan­nais­ta mihin. Suu­ret ener­gia­syö­pöt ovat asu­mi­nen (läm­mit­tä­mi­nen), kul­ke­mi­nen (kone­voi­mai­nen liik­ku­mi­nen) ja syö­mi­nen. Mihin pal­ve­luun vaih­tai­sit läm­pi­män suih­kun? Aut­taa­ko nis­ka­hie­ron­ta sii­hen, jos jou­dut syö­mään mie­les­tä­si huo­nom­paa ruo­kaa? (Venä­läi­sil­lä on kyl­lä esi­mer­kik­si Kar­ja­lan tie­tyil­lä alueil­la tähän käy­tän­nöl­li­nen rat­kai­su. Läm­pi­män suih­kun ja kel­vol­li­sen ravin­non voi vaih­taa vii­naan. Mut­ta ehkä sil­loin­kaan valin­ta ei ole kovin vapaa.)

    Täs­sä tulee vie­lä hel­pos­ti tiet­ty ris­ti­rii­ta ihmis­ten aja­tus­ten välil­lä. Jos las­ten­huo­nees­sa on kym­me­nen kiloa sur­kei­ta muo­vi­le­lu­ja, niin ei nii­den val­mis­ta­mi­seen ole men­nyt enem­pää öljyä kuin sii­hen peh­me­ää ajat­te­lua edus­ta­vaan per­heen mum­mo­la­mat­kaan. Hir­veä rie­sa niis­tä muo­vi­le­luis­ta kyl­lä on, mum­mo­la­mat­kan ener­gian­käyt­tö hävi­ää sivis­ty­nees­ti vete­nä ja hii­li­diok­si­di­na ilmaan.

    Hin­ta­suh­tei­den muu­tos pakot­taa ihmi­siä muut­ta­maan kulu­tus­käyt­täy­ty­mis­tään. On kui­ten­kin vai­kea näh­dä, että niin­kin perus­ta­vaa laa­tua ole­vis­sa asiois­sa kuin asu­mi­nen, syö­mi­nen ja lii­ken­ne jous­to syn­tyi­si kovin vähäi­sil­lä hintamuutoksilla.

    Täs­sä on ihan vaka­vas­ti ris­ki sii­hen, että pal­ve­lu­val­tais­ten asioi­den kysyn­tä las­kee öljyn hin­nan nous­tes­sa. Jos olem­me lii­an sitou­tu­nei­ta ener­gia­val­tai­seen elin­ta­paam­me, ener­gia­val­tais­ten tuot­tei­den osuus kulu­tus­ko­ris­ta nousee.

    Talous­tie­tei­li­jät ovat sii­nä oikeas­sa, että kulu­tus­ko­rin sisäl­tö muut­tuu ajan myö­tä. Pitäi­si kui­ten­kin kysyä käyt­täy­ty­mis­tie­tei­li­jöil­tä, mis­sä mää­rin eri kate­go­rioi­den asiat ovat ihmi­sil­le todel­li­suu­des­sa vaihtokelpoisia.

  20. Jan­ne Kari­mä­ki:

    Ihmis­kun­nan hyvin­voin­ti ei kaa­du fos­sii­li­sen ener­gian lop­pu­mi­seen ja kallistumiseen.
    Se on riip­pu­vai­nen seu­raa­vis­ta asioista:
    — arvot, tar­vi­taan yhteiset
    — hal­lin­to, tar­vi­taan hyvä ja glo­baa­li hal­lin­to, jol­la val­taa on jär­ke­väs­ti hajau­tet­tu pai­kal­li­sil­le tasoille
    — tie­teen ja kan­san­ta­lou­den ymmär­rys päät­tä­jien tasolla

    Ensim­mäi­nen koh­ta on ok, tosin noi­hin yhtei­siin en oikein usko. Kol­mas koh­ta oli­si toi­vot­ta­vaa, ettei men­nä 110 lasis­sa suo­raan kivi­sei­nään, kuten Suo­mi on tekemässä.

    Sen sijaan tuo toi­nen on uto­pia, joka ei onnek­si kos­kaan toteu­du. Ter­ve kil­pai­lu on osoit­tau­tu­nut ihmis­la­jil­le kaik­kein par­haak­si tavak­si elää ja sopeu­tua. Jos ame­rik­ka­lai­sil­la ei oli­si tar­vet­ta pitää sota­ko­net­taan käyn­nis­sä, ei ihmis­kun­ta oli­si sat­san­nut niin pal­joa uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den tut­ki­muk­seen kuin nyt on tehty! 🙂

  21. Kon­ven­tio­naa­li­sen öljyn tuo­tan­to on jo kään­ty­nyt las­kuun, mut­ta vajaus­ta pei­te­tään nyt ei-kon­ven­tio­naa­li­sil­la. Nuo ei-kon­ven­tio­naa­li­set ovat huo­mat­ta­van kal­lii­ta. Sik­si öljyn hin­ta ei voi las­kea – se osa tuo­tan­nos­ta putoai­si pois. 

    Has­sua, että olen pää­ty­nyt jok­seen­kin päin­vas­tai­seen näke­myk­seen. Öljyn hin­ta ei voi nous­ta — siis pit­kä­ai­kai­ses­ti ja pal­jon — kos­ka vaih­toeh­tois­ta, mut­ta ei niin kovin pal­jon kal­liim­paa poten­ti­aa­lia tuot­taa on ymmär­tääk­se­ni aivan mas­sii­vi­set määrät. 

    Sen sijaan kysyn­nän kään­ty­mi­nen las­kuun voi­si romaut­taa hin­nan hel­pos­ti. Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa öljyn­ku­luts oli suu­rim­mil­laan 1970-luvul­la, ja lähem­pien­kin aiko­jen huip­pu oli jo kym­me­nen vuot­ta sitten.

    1. Olen trow­nin kans­sa samaa mielt, ettei öljyn tsa­pai­no­hin­ta voi pal­jon nous­ta, kos­ka kivi­hii­les­tä teh­tä­vät polt­toai­neet tule­vat­kan­na­tivk­si. Lyhy­tai­kai­set hin­ta­vaih­te­lut sen sijaan voi­vat jatkua.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    taPio
    Tai­dat olla insinööri.
    Jate­aan kulu­tus vaik­ka kar­keas­ti tava­roi­hin ja pal­ve­lui­hin. Joi­den­kin elin­ta­so on sitä, että las­ten­huo­nees­sa on sadoit­tain lelu­ja ja tois­ten sitä, että syö­dään hyvin kort­te­lin laa­tu­ra­vin­to­las­sa. Kulu­tus­ko­rin muu­to­son sitä, että eri­lai­ses­ta mate­ri­aa­li­ses­ta roins­ta siir­ry­tään korf­kea­laa­tui­siin pal­ve­lui­hin. Jos ajat­te­lee, että elin­ta­so on yhä enem­män roi­naa, sil­lin ei tie­ten­kään voi teh­dä oikein mitään. 

    En väi­tä että olet vää­räs­sä, olen vain epäi­le­väi­nen nume­roi­den suh­teen. Pal­ve­lui­den mai­nit­se­mi­ses­ta on tul­lut aja­tuk­set pysäyt­tä­vä kli­see. Kukaan ei ker­ro mitä siel­lä sisäl­lä on ja miten ne oikeas­ti toimivat. 

    Ingen göra­ren vasta-argumentti:

    Olet var­maan samaa miel­tä kans­sa­ni sii­tä, että tava­rat vs. pal­ve­lut ei ole oikea tapa ver­tail­la käy­tet­ty­jä ener­gia­mää­riä. Paras tapa on ver­ra­ta todel­lis­ta energiankulutusta. 

    Jos jäte­tään met­sä­teol­li­suus pois (31% ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta) muu teol­li­suus kulut­taa 23% suo­men ener­gias­ta, pal­ve­lut ja jul­ki­nen kulu­tus 19% ja koti ja maa­ta­lou­det 25%. Läh­de: http://www.stat.fi/til/ekul/tau.html Tau­luk­ko 4: Säh­kön­ku­lu­tus sek­to­reit­tain 1990–2007 (Excel) (12.12.2008)

    Pal­ve­lua­lo­jen mer­kit­tä­vim­mät sek­to­rit ovat kaup­pa, kul­je­tus ja varas­toin­ti, kiin­teis­tö ja asu­mi­nen, infor­maa­tio ja vies­tin­tä, ter­vey­den­huol­to. Kaik­ki nämä kulut­ta­vat huo­mat­ta­vas­ti ener­gi­aa ja fyy­sis­tä roi­naa. Lisäk­si sek­to­rit kuten hal­lin­to- ja rahoi­tus­pa­le­lut työl­lis­tä­vät aina vain vähem­män ihmi­siä, kos­ka IT-roi­na on jopa ener­gia­te­hok­kaam­paa kuin ihmi­set ja tuot­ta­vuus para­nee ihmi­siä vähentämällä. 

    Mai­nit­se­ma­si esi­merk­ki majoi­tus ja ravit­se­musa­lal­ta on alle todel­la pie­ni osuus pal­ve­luis­ta ja nii­hin kuu­luu pal­jon liik­ku­mis­ta pai­kas­ta toi­seen. Muu­ten, kuin­ka suu­ren osan kuvit­te­let ihmis­ten käyt­tä­vän tulois­taan viihteeseen? 

    Kaik­kien alo­jen ener­gia­te­hok­kuut­ta voi­daan kas­vat­taa, mut­ta muka­na on aina mer­kit­tä­vä ener­gia­kom­po­nent­ti. Jos kas­va­tam­me pal­ve­lu­ja 3%, täy­ty pal­ve­lu­jen ener­gian­sääs­tön olla tuo 3%, jot­ta pysym­me nollassa.

    Jot­ta tätä mie­len­kiin­tois­ta väit­te­lyä voi­si jat­kaa tar­vit­tai­siin var­maan nume­roi­ta. Esim. Jae­taan pal­ve­lut sek­to­rei­hin ja lis­ta­taan nii­den ener­gian­ku­lu­tuks, työl­lis­tä­mi­nen ja kas­vu­nä­ky­mät. Sit­ten ja kes­kus­te­laan sii­tä kuin­ka pal­jon ihmis­työ­voi­man osuut­ta suh­tees­sa ener­gian­ky­töön voi­daan kul­la­kin sek­to­ril­la kas­vat­taa niin että ener­gian­ku­lu­tus las­kee ja sii­tä kuin­ka pal­jon työl­li­syys näil­lä sek­to­reil­la voi kasvaa.

  23. Enpä kyl­lä meni­si ylis­tä­mään talous­tie­tei­li­jöi­den näp­pi­tun­tu­maa reaa­li­maa­il­maan suh­tees­sa insi­nöö­rei­hin. Resurs­sien rajal­li­suus ei kuu­lu eikä näy eko­no­mis­tien teo­riois­sa (eten­kään libertaaritalous“tieteilijöiden”), ja kun tähän kiin­nit­tää huo­mio­ta, vas­tauk­sek­si tulee, että inhi­mil­li­nen kek­se­liäi­syys on se run­sau­den­sar­vi, joka kyke­nee kor­vaa­maan kai­ken mikä uupuu. Mut­ta kuka muka voi­si tie­tää inhi­mil­li­ses­tä kek­se­liäi­syy­des­tä enem­män kuin insinööri!

  24. Jani-Pet­ri Mar­ti­kai­nen: “Talous­tie­tei­li­jä kysyy, kuin­ka pal­jon mak­saa tuot­taa kulut­ta­jil­le yhtä hyvä kulu­tus­ko­ri joka voi olla sisäl­löl­tään eri­lai­nen. Jos ener­gia­val­tai­set tuot­teet kal­lis­tu­vat ja työ­val­tai­set suh­tees­sa hal­pe­ne­vat, kulut­ta­ja sopeut­taa kulu­tus­ko­ri­aan niin että yhtä hyvään elin­ta­soon menee olen­nai­ses­ti vähem­män ener­gi­aa.” (-Osmo)
    Kiin­nos­ta­va kir­joi­tus. Kii­tos, mut­ta etkö tuos­sa ole­ta, että työ­voi­ma­val­tai­sen yhteis­kun­nan tuot­ta­vuus voi olla sama kuin konei­ta enem­män käyt­tä­vän? Aina­kaan minul­le ei ole mis­sään nimes­sä sel­vää, että se työ­voi­ma­val­tai­sem­pi yhteis­kun­ta VOI tuot­taa yhtä hyvän kulutuskorin. 

    Toi­saal­ta työ­voi­ma­val­tai­nen tuo­tan­to ei ole vält­tä­mät­tä ener­gia­val­tai­sen tuo­tan­non vas­ta­koh­ta, vaan on mah­dol­lis­ta, että tek­no­lo­gian kehi­tys puk­sut­taa meil­le sen yhtä hyvän kulu­tus­ko­rin vähem­pi­työ­voi­mai­sel­la­kin tuotannolla.

  25. Öljy­huip­pu vai­kut­taa talou­teen lähin­nä lii­ken­ne­polt­toai­nei­den kaut­ta. Muis­sa käyt­tö­tar­koi­tuk­sis­saan öljy on pal­jon hel­pom­min kor­vat­ta­vis­sa muil­la fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la, mut­ta auto­jen ja len­to­ko­nei­den polt­toai­nee­na vaih­toeh­dot ovat vähissä.

    Bio­mas­sa­pe­räi­set polt­toai­neet tule­vat aina ole­maan vain hyvin mar­gi­naa­li­nen osa palet­tia. Aina­kaan nii­tä ei kan­nat­tai­si rah­da­ta ympä­ri maa­il­maa vaan kulut­taa lähel­lä tuo­tan­toa­luei­taan. Voi­si­ko muu­ten sii­tä ben­san lant­raa­mi­ses­ta eta­no­lil­la vih­doin­kin luo­pua (tai edes pala­ta van­haan E5/E3 ‑talou­teen), se bra­si­lia­lai­nen sade­met­siä tuhoa­mal­la tuo­tet­tu eta­no­li ei ole mil­lään tavoin eko­lo­gi­nen rat­kai­su aina­kaan tän­ne toi­sel­le puo­lel­le maa­pal­loa rahdattuna.

  26. Insi­nöö­rin ja talous­tie­tei­li­jän ero tai­taa täs­sä olla se, että insi­nöö­ri ei filo­so­foi sil­lä, kuin­ka mon­ta kulu­tus­ko­ri­vaih­toeh­toa mah­dol­li­ses­ti on ole­mas­sa. Kyse­hän tai­taa olla insi­nöö­rin las­kel­mis­sa vain sii­tä, mitä nykyi­nen elä­män­ta­pa mak­sai­si muut­tu­neis­sa olo­suh­teis­sa osoit­taen, että nykyi­nen meí­nin­ki ei voi jat­kua. Alhaal­la on rima tie­teel­lä, jos tie­teel­li­sek­si saa­vu­tuk­sek­si las­ke­taan totea­mus, että ihmi­nen (pakon edes­sä) sopeutuu.

  27. Rat­kai­su­na on öljyä käyt­tä­vien kul­ku­neu­vo­jen ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­nen, jol­loin öljyn kulu­tus las­kee. Tähän voi­daan pääs­tä nyt aero­dy­naa­mi­suut­ta paran­ta­mal­la, mas­saa alen­ta­mal­la ja hybri­di­tek­no­lo­gioil­la ja lopul­ta säh­kö­au­toil­la ja lataus­ver­kos­toil­la. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä voi­daan käyt­tää LNG- ja CNG-maa­kaa­sua ras­kais­sa kul­ku­neu­vois­sa ja tak­seis­sa sekä jake­luau­tois­sa. Täl­löin die­se­liä vapau­tuu isois­sa hen­ki­lö­au­tois­sa käy­tet­tä­väk­si, die­sel­moot­to­rin hyö­ty­suh­de on kor­keam­pi kuin ben­sii­ni­moot­to­rin, sopii eri­tyi­ses­ti city­maas­tu­rei­hin ja lava-autoi­hin. Moot­to­ri­koot pie­nen­ty­vät, kts. I‑3 Ford Eco­Boost. Ole­mas­sa on edul­lis­ta mild hybrid ‑tek­no­lo­gi­aa, kuten start&stop. Die­se­liä ja kero­sii­nia voi­daan val­mis­taa maa­kaa­sus­ta. Säh­kön­tuo­tan­nos­sa öljyä käy­te­tään vähän, se voi­daan kor­va­ta LNG-maa­kaa­sul­la. Lai­vat voi­vat käyt­tää LNG-maa­kaa­sua. Säh­kö­au­tot yleis­ty­vät vähi­tel­len, 50 pro­sent­tia uusien auto­jen myyn­nis­tä ehkä 2030. Ongel­ma­ta­pauk­sis­sa öljyä voi­daan vapaut­taa stra­te­gi­sis­ta öljy­va­ras­tois­ta, polt­toai­ne­ve­roa voi­daan sää­tää, ajo­no­pek­sia teil­lä voi­daan las­kea ja voi­daan pyr­kiä aja­maan vähem­män… Autoa voi vaih­taa myös pie­nem­pään, eli esi­mer­kik­si city­maas­tu­ris­ta corol­laan. Trak­to­rit kulut­tu­vat vähän öljyä ja ne ovat tär­keys­jär­jes­tyk­ses­sä korkealla.

  28. Vihe­rins­si:Mihin pal­ve­luun vaih­tai­sit läm­pi­män suihkun?

    Läm­pi­mäs­tä suih­kus­ta ei tar­vit­se luo­pua, eikä sen säi­lyt­tä­mi­nen edes mak­sa yhtään ekstraa, mut­ta se tar­koit­taa­kin sii­hen juma­lat­to­maan hel­ve­tein­per­ke­lee­seen, ydin­voi­maan, turvautumista.

    Ei käy. Ydin­voi­man pahin vika on sii­nä, että se todel­la­kin mah­dol­lis­taa elä­män jat­ka­mi­sen nor­maa­li­na. Se ei ker­ta­kaik­ki­ses­ti käys suu­rim­mal­le osal­le vih­rei­tä (Hau­ta­la­han sen sanoi!) kulu­tus­ko­ri pitää saa­da toi­seen suun­taan vaik­ka romut­ta­mal­la sen sisältö.

    Ydin­voi­man kan­nat­ta­jien taus­ta-aja­tuk­se­na tun­tuu ole­van, että kaik­ki jat­ku­koon ennal­laan, busi­ness as usual. 

    http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/1073847115/Heidi+Hautalan+kolumni+352002Vain+Suomessa+se+on+riskia+vailla

    Eli ongel­ma on, että län­si­mai­nen elin­ta­pa jat­kui­si ennal­laan. Län­si­maa­lai­nen ei sai­si ran­gais­tus­ta aiti maan uhmaa­mi­ses­ta. Se on lop­pu­pe­leis­sä se ongel­ma, ei mikään muu.

  29. Kun öljy­pu­la tosis­saan iskee jou­tuu n kol­man­nes-puo­let suo­ma­lai­sis­ta muut­ta­maan pois Suo­mes­ta joko kes­ki-Euroop­paan, USA:hen tai Venä­jäl­le. Suo­men elin­kei­no­ra­ken­ne ja haja-asu­tus­po­li­tiik­ka ei tule kes­tä­mään sitä romah­dus­ta joka seu­raa kun ihmi­sil­lä ei ole enää varaa tan­ka­ta auto­jaan ja ruu­as­ta, vaat­teis­ta ja muis­ta vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­keis­tä jou­tuu mak­sa­maan kak­sin, kol­min­ker­tai­sen hin­nan nykyi­seen verrattuna. 

    Ainoas­taan Hel­sin­gin, Turun, Tam­pe­reen ja Oulun seu­dut tule­vat joten­kin pär­jää­mään mut­ta niis­sä­kin elä­mä tulee ole­maan köy­hem­pää kuin nyt. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä Suo­mes­ta tulee joko Ruot­sin tai Venä­jän osavaltio.

  30. Ensin läm­min kii­tos Osmol­le kir­jam­me luke­mi­ses­ta ja suo­siol­li­ses­ta arvios­ta. Kiitos. 

    Alla kom­ment­ti­ni joi­hin­kin kritiikkeihin:
    Et ole ainoa joka on pahoi­tel­lut hakemiston/tarkemman sisäl­lys­luet­te­lon puu­tet­ta. Vali­tet­ta­vas­ti. Ja vali­tet­ta­vas­ti sil­le on tie­tys­ti täs­sä vai­hees­sa han­ka­la teh­dä enää mitään muu­ta kuin ken­ties ottaa opiksi. 

    Kor­vik­kei­den val­mis­ta­mi­ses­ta ja hin­nois­ta. On mie­les­tä­ni aivan eri asia nos­taa polt­to­nes­tei­den kus­tan­nuk­sia veroil­la ver­rat­tu­na nii­den nos­ta­mi­seen tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten nos­tol­la. Veroil­la voi­daan rahoit­taa yhteis­kun­nal­le pal­ve­lui­ta, kun kal­liit tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set tar­koit­ta­vat sitä että vero­ja ei voi­da kerä­tä yhtä pal­jon, ja että suu­rem­pi osa kan­sa­kun­nan resurs­seis­ta menee itse polt­toai­neen tuo­tan­toon (ja vähem­män jää muu­hun kulu­tuk­seen ja hyvin­voin­nin järjestämiseen).

    Ilman öljyä ei ole teol­lis­ta yhteis­kun­taa on tie­tys­ti otsik­ko­ta­son totea­mus ja siten tar­koi­tet­tu­kin herät­tä­mään reak­tioi­ta. Ja olet oikeas­sa sii­nä että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä sopeu­tu­mis­ta tapah­tuu. Suu­rim­mat huo­le­nai­heem­me liit­ty­vät­kin kir­jas­sa lyhyen ja kes­ki­pit­kän (vuo­sien ja ehkä parin vuo­si­kym­me­nen, mut­ta ei vuo­si­kym­me­nien) aika­vä­liin. Ihan pelk­kää omaa päät­te­lyä ei asias­sa ole, sil­lä viit­taam­me moniin artik­ke­lei­hin, tut­ki­muk­siin ja tie­toi­hin, jot­ka osoit­ta­vat öljyn hin­nan ja käy­tön yhteyt­tä talou­del­li­sen akti­vi­tee­tin mää­rään. Täl­lä het­kel­lä kaik­ki ”vält­tä­mä­tön” on vie­lä todel­la riip­pu­vais­ta öljys­tä, ennen kaik­kea öljyä käyt­tä­vän logis­tii­kan kaut­ta. Läh­tö­koh­tai­ses­ti ihmi­set nos­ta­vat elin­ta­so­aan ensin tyy­dyt­tä­mäl­lä nämä vält­tä­mät­tö­mät tar­peet, mut­ta län­si­mai­den talous­kas­vu on ollut vii­me vuo­si­na lähin­nä ei-vält­tä­mät­tö­mien asioi­den kasvatusta. 

    Kun enem­män tulois­ta menee vält­tä­mät­tö­myyk­siin (polt­toai­ne, ruo­ka, ener­gia), jää vähem­män näi­hin kulu­tus­ko­rin vähem­män kulut­ta­viin asioi­hin kuten ravin­to­lat, pal­ve­lut ja muut (tämä meka­nis­mi on epä­suo­rem­pi). Lisäk­si kun öljyn tar­jon­ta las­kee (suh­tees­sa kysyn­tään), se nos­taa hin­to­ja, ja kysyn­tää tuhou­tuu. Täl­lä tuhou­tu­neel­la kysyn­näl­lä oli­si hal­vem­man öljyn maa­il­mas­sa teh­ty talou­del­lis­ta toi­min­taa, joka jää kor­keal­la hin­nal­la tapah­tu­mat­ta (tämä meka­nis­mi on suo­rem­pi). Kulu­tus­ko­ria voi sopeut­taa, mut­ta sil­lä ehdol­la että siel­lä AINA on vält­tä­mät­tö­myy­det. Ja kos­ka yhteis­kun­taam­me on kaa­voi­tet­tu pal­jol­ti hen­ki­lö­au­toi­lun ehdoil­la, on polt­toai­ne siel­lä vält­tä­mät­tö­myyk­sien jou­kos­sa monil­la sii­hen päi­vään asti, kun talous­vai­keuk­sien vuok­si menet­tää työn­sä. Nämä eivät ole tiuk­ko­ja fak­to­ja, mut­ta ne ovat mie­les­täm­me point­te­ja joi­ta ei ole juu­ri lain­kaan huo­mioi­tu nykyi­sel­lään, ja jot­ka tuli­si parem­min huo­mioi­da, myös talous­tie­tei­li­jöi­den. IMF on juu­ri äsket­täin yhdis­tä­nyt voi­man­sa Upp­sa­lan yli­opis­ton ”peak oil” tut­ki­mus­ryh­män kans­sa jot­ta öljy­hui­pun meka­nis­mit voi­tai­siin ottaa parem­min huo­mioon talous­en­nus­teis­sa ja laskelmissa. 

    Öljy­krii­sien aikaan talous sopeu­tui kal­lii­seen öljyyn supis­tu­mal­la lyhyel­lä täh­täi­mel­lä. Sit­ten poi­mit­tiin hel­pot hedel­mät: siir­ret­tiin säh­kön­tuo­tan­to pois öljys­tä lähin­nä ydin­voi­maan ja hii­leen. Nyt nämä hel­pot hedel­mät alka­vat vähen­tyä, joten jat­kos­sa sopeu­tu­mi­nen on koko ajan han­ka­lam­paa kos­ka käy­täm­me öljym­me tehok­kaam­min. Para­dok­saa­li­ses­ti öljyn käy­tön tehok­kuus siis myös kas­vat­taa sitä tuhoa joka tapah­tuu kun öljy jää saa­mat­ta (onnek­si se samal­la myös lisää mak­su­ky­kyä kysei­ses­tä öljys­tä). Ja mitä tulee talous­tie­tei­li­jo­öi­hin, niin käsit­tääk­se­ni hei­dän mal­leis­saan ener­gia on ollut lähin­nä kus­tan­nuse­rä (% bkt:stä) kun esi­mer­kik­si öljyn koh­dal­la se on samal­la myös todel­la monen muun talou­den akti­vi­tee­tin mah­dol­lis­ta­ja ylipäätään.

    Joh­dan­nais­mark­ki­nois­ta vie­lä sen ver­ran että pureu­dum­me asi­aan kir­jas­sa epä­suo­ras­ti muu­ta­mas­sa koh­das­sa. Joh­dan­nais­mark­ki­noil­le mene­vä tie­to on pit­käl­ti perus­tu­nut aivan johon­kin muu­hun kuin kir­jas­sam­me esil­le tuo­miim­me näke­myk­siin. Joh­dan­nais­mark­ki­noil­le lie­nee riit­tää että IEA tai muu vakuut­ta­va taho tekee (kysyn­tä­poh­jai­sen) ennus­teen öljyn tuo­tan­nos­ta ja sen kehi­tyk­ses­tä, jon­ka mukaan kas­vua tulee. Mei­dän tar­koi­tuk­sem­me on nime­no­maan tuo­da perus­tel­tua tois­ta näke­mys­tä asi­aan, myös joh­dan­nais­mark­ki­noi­den tietoisuuteen.
    Ja öljys­tä Venä­jäl­le mak­se­tut rahat tule­vat osit­tain takai­sin, mikä­li meil­lä on niis­tä jotain tar­jo­ta. Ran­ta­tont­te­ja, jää­kiek­ko-hal­le­ja ja ‑jouk­kuei­ta jne. Mie­les­täm­me se, että vaih­dam­me nykyis­tä öljyn­käyt­töäm­me, jota voi­si tehos­taa huo­mat­ta­vas­ti, reaa­lio­mai­suu­teen kuten maa-aluei­siin, on jon­kin­lai­nen ongel­ma. Se ei oli­si ongel­ma jos kysei­sel­lä öljyl­lä teh­täi­siin vas­taa­vas­ti vie­lä arvok­kaam­paa vien­ti­tuo­tet­ta – mut­ta nyt tilan­ne ei ole tämä. Vaih­to­ta­se on pahas­ti ali­jää­mäi­nen. Olem­me toki sii­nä mie­les­sä itsek­käi­tä, että olem­me kir­jas­sa huo­lis­saan nime­no­maan öljyä pal­jon käyt­tä­vän (mut­ta vähän tuot­ta­van) Euroo­pan ja län­si­mai­den tulevaisuudesta. 

    Kii­tos Osmol­le vie­lä kri­tii­kis­tä ja hyväs­tä palaut­tees­ta. Toi­vot­ta­vas­ti yllä ole­va hie­man avaa (eikä aina­kaan sekoi­ta) ajat­te­lu­pro­ses­se­jam­me kir­jan taka­na. Jos­kin nämä nyt oli­vat alle­kir­joit­ta­neen näke­myk­siä, eivät vält­tä­mät­tä mui­den kirjoittajien.

  31. Vihe­rins­si: Teol­li­sen mit­ta­kaa­van CTL-pro­ses­se­ja on maa­il­mas­sa ollut käy­tös­sä vuo­des­ta 1935 alkaen. Eikä sen läh­tö­ai­neen tar­vit­se olla hiil­tä, mikä vain hii­li­ve­dyn sukui­nen käy, itse asias­sa puh­das hii­li on lähes huo­noin mah­dol­li­nen läh­tö­ai­ne. Niin­pä polt­toai­neet voi vään­tää maa­kaa­sus­ta ja polt­taa voi­ma­las­sa hiil­tä kaa­sun sijaan.

    Täs­sä ske­naa­rios­sa ainoa pie­nen pie­ni särö on se, että pro­ses­sit ovat ener­gia­syöp­pö­jä ja sitä kaut­ta tuot­ta­vat mas­sii­vi­set hii­li­pääs­töt. Ja kos­ka nii­tä kuol­lei­ta din­osau­ruk­sia saa nes­te­mäi­ses­sä muo­dos­sa edel­leen hal­val­la ja näp­pä­räs­ti, mui­ta reit­te­jä ei kan­na­ta laa­jem­min käyt­tää. Kyse on kui­ten­kin hin­nas­ta, ei mah­dol­li­suu­den puutteesta.

    On tot­ta, että kivi­hii­les­tä on teh­ty ja teh­dään nes­te­mäi­siä polt­toai­nei­ta mm. Ete­lä-Afri­kas­sa, jos­sa oli kaup­pa­saar­to ja on edel­leen pal­jon hiil­tä. Mie­les­tä­ni ei pitäi­si kui­ten­kaan antaa sel­lais­ta kuvaa, että tämän tek­nii­kan skaa­laus on help­poa. Se ei nimit­täin ole help­poa eikä hal­paa. Eikä nopea­ta­kaan. Ete­lä-Afrik­ka sai lai­tok­sen pys­tyyn kol­mes­sa vuo­des­sa, mut­ta siel­lä luvi­tus­vaa­ti­muk­set ovat jotain tois­ta kuin meil­lä. Suo­mes­sa meni­si lähem­mäs 10 vuotta?

    Jos Suo­mi lopet­tai­si öljyn tuon­nin ja teki­si itse kai­ken nes­te­mäi­sen polt­toai­neen­sa (noin 200 000 tyn­ny­riä öljyä päi­väs­sä), niin pel­käs­tään inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set nel­jään 50 000 tyn­ny­riä päi­väs­sä nes­te­mäi­siä polt­toai­nei­ta tuot­ta­vaan lai­tok­seen oli­si luok­kaa 15–20 mil­jar­dia dol­la­ria. Tämä oli­si his­to­rial­li­sen suu­ri inves­toin­tioh­jel­ma. Tuo­tan­to­kus­tan­nusasr­vio nes­te­mäi­sel­le tuot­teel­le oli­si noin 60–100 dol­la­ria tyn­ny­ril­tä (http://www.cmu.edu/epp/iecm/rubin/PDF%20files/2011/Mantripragada%20&%20Rubin_Eval%20of%20CTL_Energy%20Policy_2011.pdf; ottaen huo­mioon, että Suo­mi ei saa kivi­hiil­tään sil­lä hin­nal­la, joil­la ame­rik­ka­lais­ten tut­ki­muk­ses­sa las­ket­tiin niin kes­kit­tyi­sin tuo­hon yläarvioon).

    Edel­lä mai­ni­tun tut­ki­muk­sen teki­jät varoit­te­li­vat, että tuo­tan­non mit­ta­kaa­vae­tua rajoit­taa usea seik­ka, mm. hapen kry­ogee­ni­set erot­ti­met, joi­ta tar­vi­taan useam­pia rin­nan tut­ki­muk­ses­sa kaa­vail­tuun koko­luok­kaan. Nii­tä ei ole teh­ty tähän men­nes­sä täs­sä koko­luo­kas­sa, joi­ta yksi lai­tos tar­vit­si­si. Niin­pä 50 000 tyn­ny­rin päi­vä­tuo­tan­non jäl­keen mit­ta­kaa­vae­tu on pie­ni eikä ole ris­kin­sä väärtti?

    On siis teo­rias­sa mah­dol­lis­ta Suo­men­kin siir­tyä tähän, mut­ta se vaa­ti­si his­to­rial­li­sia inves­toin­te­ja. Mis­tä löy­tyi­si rahoit­ta­jat? Mikä­li hii­li otet­tai­siin tal­teen (CCS), niin inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set oli­si­vat vie­lä suu­rem­mat ja kivi­hiil­tä kului­si arviol­ta nel­jän­nes enem­män. CCS ei ole kau­pal­lis­ta tek­no­lo­gi­aa, toi­sin kuin CTL. Vih­reä­nä en toi­voi­si, että tähän ryh­dy­tään vaan mie­luum­min yri­tet­täi­siin sopeu­tua vaik­ka elin­ta­son laskulla.

    Mitä kävi­si kivi­hii­len hin­nal­le Euroo­pas­sa, mikä­li nyt käyn­nis­tet­täi­siin mas­sii­vi­nen maa­il­man­laa­jui­nen CTL-ohjel­ma? Kivi­hii­len hin­ta on kol­min­ker­tais­tu­nut Euroo­pas­sa vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­ta vii­me vuo­siin, mikä viit­taa sii­hen, että hinn­an­nousu­pai­nei­ta voi­si olla mikä­li kulu­tus nousi­si jyrkästi. 

    Jos hii­len tal­teen­ot­toa ei oli­si, niin miten kävi­si CO2-pääs­töil­le? Riit­tää­kö kivi­hiil­tä vuo­si­kym­me­nik­si edes hiu­kan nouse­vil­la tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­la, mikä­li täl­lai­seen mas­sii­vi­seen inves­toin­tioh­jel­maan läh­det­täi­siin maa­il­man­laa­jui­ses­ti? Maan­kuo­res­ta kivi­hii­li ei lopu, mut­ta luul­ta­vas­ti se kal­lis­tuu jos sen kulu­tus­mää­rä nousee.

  32. Chris Goo­dall kir­joit­ti muu­ten äsket­täin hyvän blo­gi-kir­joi­tuk­sen tähän aihee­seen liittyen.
    http://www.carboncommentary.com/2013/08/02/3189

    Mikä­li ener­gian hin­ta nousee sen kulu­tus­käyt­täy­ty­mis­tä ohjaa­va vai­ku­tus ei jakau­du tasai­ses­ti. Köy­hem­mis­sä talouk­sis­sa ener­gia­kus­tan­nus­ten osuus on kor­keam­pi ja kulu­tus las­kee nopeam­min hin­nan muka­na, kun taas rik­kaam­mat talou­det eivät hin­nas­ta piit­taa. Englan­nis­sa hin­nan nousu näkyi rajuim­min sii­nä, että köy­him­mät käyt­ti­vät läm­mi­tyk­seen vähem­män ener­gi­aa kuin ennen. Heil­le tämä ei var­mas­ti­kaan näky­nyt yhtä hyvä­nä kulu­tus­ko­ri­na. Sama dyna­miik­ka var­maan näkyi­si myös esim. ruu­an hin­nas­sa. Köy­hem­pien täy­tyy ottaa se nopeam­min huo­mioon, kos­ka muu­ten mihin­kään muu­hun ei rii­tä rahaa.

  33. Jani-Pet­ri Mar­ti­kai­sel­la sekä nimi­mer­keil­lä taPio ja Vihe­rins­si on taas hyviä huo­mioi­ta, joten en tois­ta niitä.

    Lisään vain lusik­ka­ni sop­paan siten, että minä­kin epäi­len vah­vas­ti, oli­si­ko pal­ve­lu­ta­lou­den todel­li­nen ympä­ris­tö­ja­lan­jäl­ki olen­nai­ses­ti nykyis­tä vähäi­sem­pi. “Aineet­to­mat” pal­ve­lut kun tup­paa­vat ole­maan lopun­vii­mein yllät­tä­vän aineel­li­sia, kun esim. nii­den vaa­ti­ma infra­struk­tuu­ri huo­mioi­daan. Täs­tä muis­te­len näh­nee­ni tut­ki­mus­tie­toa­kin, mut­ten tie­ten­kään nyt muis­ta, mis­sä — jos joku muis­taa, niin pis­tä­kää ihmees­sä jakoon. 

    Toi­nen jut­tu on sit­ten vie­lä erik­seen tuo Vihe­rins­sin huo­mio, että mis­sä mää­rin nuo kulu­tus­ko­rit ihan todel­la ovat vaih­to­kel­poi­sia. Käyt­täy­ty­mis­tie­tei­li­jöi­tä tosi­aan tai­det­tai­siin tarvita.

  34. Suu­ria raha­vir­to­ja öljyn hin­nan nousu aiheut­taa, mut­ta nämä rahat eivät ole maa­il­man­ta­lou­des­ta pois. Öljyn­tuot­ta­ja­maat lisää­vät omaa kulu­tus­taan ja siten tuon­tia, mikä tuo rahat takai­sin. Tai sit­ten ne tule­vat takai­sin lainoina.”

    Mitä raha sit­ten lopul­ta on? Täs­tä saa vai­ku­tel­man, että kir­joit­ta­ja ei ole tar­peek­si pereh­ty­nyt rahan ole­muk­seen. Raha on nimit­täin poh­jim­mil­taan tapa pitää kir­jaa yhteis­kun­nan ener­gia­vir­rois­ta. Koko talous perus­tuu ener­gi­aan taval­la tai toi­sel­la, mitään ei tapah­du ilman ener­gi­aa. Sik­si jos me jou­dum­me inves­toi­maan yhä suu­rem­man osan talou­des­tam­me (raha=energia) uuden ener­gian tuot­ta­mi­seen muul­le talou­del­le vapaan energian/rahan mää­rä kutis­tuu. Tämä on las­ke­van EROEI:n ongelma. 

    Mikä­li halu­aa pereh­tyä nykyi­siin talous­on­gel­miin ener­gia­pers­pek­tii­vis­tä, suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti http://ourfiniteworld.com/ ‑blo­gin luke­mis­ta. Öljyn tär­keys elä­män­ta­pam­me kan­nal­ta on erään­lai­nen mus­ta jout­sen, vie­lä. Sen huo­maa­mi­nen on enem­män psy­ko­lo­gi­nen pon­nis­te­lu, kuin älyk­kyyt­tä vaa­ti­va. On vai­kea myön­tää, että kaik­ki perus­tuu­kin ener­gi­aan, eikä ihmi­sen kekseliäisyyteen.

  35. Ilman yhteis­kun­ta­ra­ken­teen, logis­tii­kan ja elä­män­ta­van muu­tos­ta ei ole näkö­pii­ris­sä yhtään rea­lis­tis­ta vaih­toeh­toa öljylle. 

    Täl­lä het­kel­lä kulu­tam­me rei­lut 5 kuu­tio­ki­lo­met­riä öljyä vuo­des­sa, yksi 300 mil­joo­nan lit­ran öljy­tank­ke­ri riit­tää puo­lek­si tun­nik­si. Oulu­jär­ven tila­vuus on 6 kuutiokilometriä.

    Esi­mer­kik­si Suo­men kokoi­sen maan met­sis­tä saa­daan sel­lai­set 130 mil­joo­naa kuu­tio­ta puu­ta vuo­des­ta ja puu­ta on kai­ken kaik­ki­aan sel­lai­set 2200 mil­joo­naa kuu­tio­ta. Vuo­tui­nen kas­vu riit­täi­si ruok­ki­maan öljyn­ku­lu­tuk­sen noin vuo­ro­kau­dek­si riip­puen sii­tä, mikä on lopputuote. 

    Tar­vit­tai­siin siis noin 50 mil­jar­dia kuu­tio­met­riä puu­ta kor­vaa­maan raa­ka­öl­jyn kulu­tus. Täy­sin mah­do­ton ajatus.

    Mik­ro­le­vät­kään eivät ole lähel­lä­kään käy­tän­nöl­lis­tä rat­kai­sua vaik­ka gee­ni­ma­ni­pu­loin­ti ja muut kei­not ovat osoit­ta­neet roh­kai­se­via tuloksia. 

    Suo­raan sanot­tu­na ydin­voi­man vas­tus­tus on monel­la tapaa jär­je­tön­tä vaik­ka ris­ke­jä toki on. Uraa­nia on maa­pal­lol­la yhtä pal­jon kuin tinaa ja polt­toai­nees­ta suu­ri osa sovel­tuu kierrätettäväksi.

    Esi­mer­kik­si suu­ris­sa rah­ti­lai­vois­sa voi­tai­siin käyt­tää ydin­reak­to­rei­ta. Suo­ma­lai­nen ydin­voi­ma­kes­kus­te­lu on aika nau­ret­ta­val­la tasol­la (aivan lii­an tun­ne­pi­tois­ta) ja saa voi­mak­kai­ta sävy­jä OL3:n ongel­mien vuoksi. 

    Pie­nem­män mit­ta­kaa­van ydin­reak­to­rit ovat hal­vem­pia ja tur­val­li­sia käyttää. 

    LO1 ja LO2 suu­rui­sil­la reak­to­reil­la oli­si käyt­töä kehi­tys­mais­sa. Eikä OL1 ja OL2 myös­kään ole lii­an suuria.

    Siir­ty­mä­ajal­le tar­vi­taan rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to, muu­ten jat­ke­taan kivi­hii­lel­lä ja öljyllä.

    Hii­li­voi­ma­loi­ta on suun­nit­teil­la pit­käl­ti yli 1100 kap­pa­let­ta ja nii­den yhteis­te­ho on suu­ruus­luok­kaa 1500 gigawattia. 

    Mie­lum­min ris­ki radio­ak­tii­vi­ses­ta sätei­lys­tä, kuin pari mil­joo­naa kuol­lut­ta hii­li­pääs­tö­jen vuok­si joka vuo­si… Ihan aikuis­ten oikeasti.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    taPio
    Tai­dat olla insinööri.
    Jate­aan kulu­tus vaik­ka kar­keas­ti tava­roi­hin ja pal­ve­lui­hin. Joi­den­kin elin­ta­so on sitä, että las­ten­huo­nees­sa on sadoit­tain lelu­ja ja tois­ten sitä, että syö­dään hyvin kort­te­lin laa­tu­ra­vin­to­las­sa. Kulu­tus­ko­rin muu­to­son sitä, että eri­lai­ses­ta mate­ri­aa­li­ses­ta roins­ta siir­ry­tään korf­kea­laa­tui­siin pal­ve­lui­hin. Jos ajat­te­lee, että elin­ta­so on yhä enem­män roi­naa, sil­lin ei tie­ten­kään voi teh­dä oikein mitään.

    Näkee sel­väs­ti mis­tä Osmo tyk­kää (olen luke­nut myös hänen kir­jo­jaan). Entäs jos kaik­ki eivät halua istua kult­tuur­kah­vi­las­sa tai laa­tu­ra­vin­to­las­sa (var­sin­kaan “Jako­mäes­sä”, jol­loin fyr­kat­kin ovat hint­sus­sa). Jos me olem­me ihan oikeas­ti huo­lis­sam­me ympä­ris­tös­tä, niin var­maa oli­si muu­ta­man kon­kreet­ti­nen ehdo­tus­kin pai­kal­laan, tämä lopu­ton teo­ret­ti­nen kes­kus­te­lu ympä­ris­tös­tä var­maan jat­ku­nee hamaan tule­vai­suu­teen, ilman mitään kon­kreet­ti­sia ehdo­tuk­sia. Vil­le Nii­nis­tö sanoi taan­noin tele­vi­sio­haas­tat­te­lus­sa, etä uusiu­tu­mat­to­mien pääs­tö­jen taso pitä­si las­kea 80%, siis miten ja mil­lä aika­vä­lil­lä. Jos se tar­koit­taa maa­seu­dun tyh­jen­nys­tä ja kau­pu­kien slum­miu­tu­mis­ta (olen aikai­sem­min­kin kom­men­toi­nut euroop­pa­lai­sia met­ro­po­le­ja), niin hyvä jos niin haluam­me. Lyön vaik­ka vetoa, että saan vas­ti­neek­si inter­net lin­kin, ja keho­tuk­sen, että lue tuosta,ilman ko. hen­ki­lön kom­ment­te­ja (muu­ta kuin, että hii­li­diok­sii­mää­rän alen­ta­mi­nen on tär­ke­ää ja mah­dol­li­ses­ti, että olen ilmastoskeptikko).

  37. nos:
    Insi­nöö­rin ja talous­tie­tei­li­jän ero tai­taa täs­sä olla se, 

    Itsea­sias­sa insi­nöö­rin ja talous­tie­tei­liän ero on sii­nä, että int­si­nöö­ri ei myön­nä kos­kaan olleen­sa tai ole­van­sa vää­räs­sä. Talous­tie­te­liä taas syyt­tää kata­stro­fis­ta “mar­ket fai­lu­rea”, mut­ta myön­tää että pie­leen meni.

  38. Eikö ide­aa­li­nen rat­kai­su oli­si käyt­tää aurin­ko- ja tuu­li­voi­maa nes­te­mäis­ten polt­toai­nei­den tuo­tan­toon? Täl­löin “tuu­ri­voi­ma­loi­ta” voi­tai­siin sijoit­taa tuo­tan­non kan­nal­ta opti­maa­li­siin paik­koi­hin eikä nii­den tehon vaih­te­lut sot­ki­si muu­ta säh­kö­verk­koa niin kuin nyky­ään. Nes­te­mäis­ten polt­toai­nei­den varas­toin­tiin, kul­je­tuk­seen ja jake­luun on taas ole­mas­sa val­mis (ja hyvin kal­lis) infra, joka puut­tuu esim. vedyl­tä — ja joka “tuu­ri­säh­kön” osal­ta on osoit­tau­tu­mas­sa jär­jet­tö­män kal­liik­si ja monel­ta osin tehottomaksi.

  39. Ei täs­sä ole mitään hätää. Poliit­ti­set päät­tä­jät vali­taan ulko­näön perus­teel­la ja suu­rim­mat pal­kat ovat jal­ka­pal­loi­li­joil­la ja viih­de­tai­te­li­joil­la, joka kan­nus­taa ihmi­siä tär­kei­siin töi­hin. Tämä yhtä­lö tulee rat­kai­se­maan nämä ongelmat.

  40. Muu­ta­ma pik­ku premissi:
    1) Ener­gian hin­ta voi pudo­ta nykyi­ses­tä rajus­ti raken­ta­mal­la mas­sii­vi­set mää­rät ydinvoimaa
    2) Öljyn tuo­tan­toa on mel­ko kal­lis­ta lisätä
    3) Kivi­hii­len tuo­tan­toa on hal­vem­paa lisätä
    4) Kaa­sul­la voi kor­va­ta muut fos­sii­li­set aina­kin polt­toai­nee­na. Myös autois­sa, ja se ei ole edes kovin kallista
    5) Jos ener­gia on riit­tä­vän hal­paa, niin kaa­sua voi tuot­taa hii­li­diok­si­dis­ta ja vedestä
    6) Maas­ta tule­va kaa­su kan­nat­taa polt­taa ennem­min kuin pääs­tää ilma­ke­hään, öljyä ja hiil­tä sen­si­jaan ei kan­nat­tai­si polt­taa ihan ympäristösyistä

    Eikö täs­sä nyt ole ilmei­nen joh­to­pää­tös, että ener­gias­sa pitäi­si siir­tyä koh­ti hal­vem­paa perus­e­ner­gi­aa kuten ydin­voi­maa ja toi­saal­ta kaa­sua, ja koet­taa saa­da kaik­ki muut fos­sii­li­set pois polt­toai­nei­den lis­tal­ta niin nopeas­ti kuin mahdollista. 

    Mik­si Vih­reät ei ole tätä miel­tä? Minus­ta aurin­ko­voi­ma­loi­den ja tuu­li­myl­ly­jen raken­ta­mi­nen on ihan hie­no jut­tu, mut­ta kun se ei näy­tä toteu­tu­van. Panos­ta­koon kai­kin moko­min tuu­leen ja aurin­koon, mut­ta ener­gian hin­nan *las­ku*, ei suin­kaan sen nousu, rat­kai­si­si pal­jon enem­män ja nopeam­min nii­tä ongel­mia jot­ka kii­reel­li­sim­min vaa­ti­vat ratkaisua.

  41. nos:Kyse­hän tai­taa olla insi­nöö­rin las­kel­mis­sa vain sii­tä, mitä nykyi­nen elä­män­ta­pa mak­sai­si muut­tu­neis­sa olo­suh­teis­sa osoit­taen, että nykyi­nen meí­nin­ki ei voi jat­kua. Alhaal­la on rima tie­teel­lä, jos tie­teel­li­sek­si saa­vu­tuk­sek­si las­ke­taan totea­mus, että ihmi­nen (pakon edes­sä) sopeutuu.

    Insi­nöö­reil­lä menee pie­leen sii­nä, kun ei ote­ta miten­kään huo­mioon sitä sopeutumista. 

    Jos esi­mer­kik­si sor­mus­ti­mant­tien hin­nat nousi­si­vat mil­joo­niin euroi­hin, insi­nöö­riai­voil­la teh­ty talou­del­li­nen ana­lyy­si tote­aa, että nai­mi­siin meno aiheut­taa tule­vai­su­des­sa hen­ki­lö­koh­tai­sen kon­kurs­sin. Niin­pä kukaan ei mene nai­mi­siin ja samal­la las­ten mää­rä romah­taa kos­ka suu­rin osa lap­sis­ta asuu täl­lä het­kel­lä avio­lii­tois­sa. Niin­pä timant­tien hin­to­jen nousu hävit­tää suo­ma­lai­set suku­puut­toon muu­ta­mas­sa sukupolvessa.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen trow­nin kans­sa samaa mielt, ettei öljyn tsa­pai­no­hin­ta voi pal­jon nous­ta, kos­ka kivi­hii­les­tä teh­tä­vät polt­toai­neet tule­vat­kan­na­tivk­si. Lyhy­tai­kai­set hin­ta­vaih­te­lut sen sijaan voi­vat jatkua.

    Samaa miel­tä Osmon ja tcrow­nin kans­sa ovat lähes kaik­ki peak oil ‑kes­kus­te­lua seu­raa­vat, sil­lä öljyn hinn­an­nousu eli­mi­noi sen kysyn­tää, jol­loin sen hin­ta las­kee, kos­ka kal­lein tuo­tan­to puto­aa pois. Kysyn­nän elpyes­sä hin­ta taas nousee, kun­nes kysyn­tää tuhou­tuu jne. Huo­no puo­li täs­sä on se, että kysyn­nän tuhou­tu­mi­sen myö­tä tuhou­tuu talou­del­lis­ta kas­vua. Tätä “ilmiö­tä” kut­su­taan ter­meil­lä “bum­py pla­teu” tai öljyn hin­nan oskil­laa­tio. Eläk­keel­le jää­nyt öljy­geo­lo­gi Colin Camp­bell ennus­ti bum­py pla­teun jo vuon­na 2003, joten tuo oskil­loi­va tasa­pai­no­hin­ta ei ole mikään uusi asia.

    Täl­lä tasa­pai­no­hin­nal­la on uskoak­se­ni (tämä on siis oma näke­myk­se­ni) tai­pu­mus hii­piä ylös­päin ajan myö­tä, sil­lä vii­mei­se­nä tuo­tan­toon tule­va tyn­ny­ri, joka ohjaa mark­ki­na­hin­taa, on koko ajan kal­liim­paa tuot­taa ja suh­teel­li­sen moni on val­mis mak­sa­maan polt­to­nes­tees­tä kor­kean­kin hin­nan. Maa­il­man­ta­lou­den kas­vul­le suo­tui­sa öljyn hin­ta (tar­peek­si suu­ri tuot­ta­jil­le ja tar­peek­si pie­ni kulut­ta­jil­le) käy siten koko ajan pie­nem­mäk­si. Toki kor­vaa­va hyö­dy­ke muut­tai­si asi­aa, mut­ta en hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti usko, että kivi­hii­li­nes­teet ehti­vät olen­nai­ses­ti tätä tasa­pai­no­hin­taa hei­laut­te­le­maan — sii­hen ei ole enää aikaa? Vuo­sit­tain mark­ki­noil­ta pois­tuu usei­ta mil­joo­nia päi­vä­tyn­ny­rei­tä hal­paa öljyn­tuo­tan­toa, joi­den kor­vaa­mi­seen vaa­dit­tai­siin 50–100 suu­reh­koa CTL-lai­tos­ta vuo­sit­tain. Mis­sä nämä ovat? 

    Olen kuvan­nut tätä talous­kas­vun kan­nal­ta sul­keu­tu­vaa öljyn hin­taik­ku­naa kirjoituksessani:
    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/04/24/talouden-toimintaikkuna-pienenee-koko-ajan/#.UgTY9NJSioM.

    Sit­ten tuo­hon kivihiileen…

    Kivi­hii­len tuo­tan­to­hui­pun ennus­te­taan jois­sa­kin läh­teis­sä tule­van jo vuon­na 2020 (http://www.energywatchgroup.org/fileadmin/global/pdf/EWG-update2013_long_18_03_2013.pdf)

    Tääl­lä varoi­te­taan hal­van hii­len ajan lop­pu­van pian (http://peakwatch.typepad.com/Heinberg%20&%20Fridley%20(End%20of%20cheap%20coal)%20-%20Nature%202010.pdf).

    Kii­na­lai­set tut­ki­jat ennus­ta­vat Kii­nan (joka tuot­ti lähes puo­let maa­il­man kivi­hii­les­tä vuon­na 2012) kivi­hii­len tuo­tan­to­hui­puk­si 2027–2032. Tuos­sa edel­li­ses­sä lin­kis­sä on vii­te tähän. 

    Mikä­li nämä arviot ovat lähel­lä totuut­ta, niin emme edes ehdi siir­tyä suu­res­sa mää­räs­sä kivi­hii­len nes­tey­tyk­seen, kun saam­me sanoa hyväs­tit talous­kas­vul­le? Kivi­hii­len tuo­tan­to­huip­pu tar­koit­taa myös säh­kön­tuo­tan­non huip­pua, mikä­li ydin­voi­maan ja/tai uusiu­tu­viin ei ehdi­tä siir­tyä tar­peel­li­ses­sa laa­juu­des­sa. Ilman säh­köä ei ole teol­lis­ta tuo­tan­toa. Kun työ­voi­maa on talous­tie­teen mukaan kor­vat­tu pää­omal­la, niin oikeas­ti se menee niin, että ihmi­sen teke­mää työ­tä on kor­vat­tu fos­sii­li­sel­la ener­gial­la. Vaih­to­suh­de on luok­kaa se, että yksi ihmi­sen teke­mä kWh on kor­vat­tu sadal­la tai sadoil­la kilowat­ti­tun­neil­la säh­köä tai muu­ta ener­gi­aa. Eli pää­oma on toi­sin sanoen ollut tek­no­lo­gi­aa, joka mah­dol­lis­taa ihmi­sen ener­gian kor­vaa­mi­sen fos­sii­li­sel­la ener­gial­la, hiu­kan myös vesi­voi­mal­la ja ydinvoimalla. 

    Ongel­ma on, että kivi­hii­li­re­ser­vien mää­rien arvioin­ti on han­ka­laa ja epä­mää­räis­tä ja se, että reser­vien mää­rä peri­aat­tees­sa kas­vaa hin­nan nous­tes­sa ja päin­vas­toin. Sen vuok­si on erit­täin vai­ke­aa arvioi­da mah­dol­li­sen kivi­hii­len tuo­tan­to­hui­pun ajan­koh­taa. Kii­nas­sa reser­ve­jä on päi­vi­tet­ty vii­mek­si vuon­na 1992, min­kä jäl­keen sen hii­len tuo­tan­to on kas­va­nut räjäh­dys­mäi­ses­ti yli kol­min­ker­tai­sek­si. Eikö täl­lä ole ollut vai­ku­tus­ta reser­vei­hin vai onko nous­sut hin­ta kom­pen­soi­nut tämän täy­del­li­ses­ti? Emme toi­sin sanoen voi luot­taa kivi­hii­len viral­li­siin reser­vei­hin. Näil­lä lie­nee myös tur­val­li­suus- ja ener­gia­po­liit­ti­sia mer­ki­tyk­siä, joten tark­ko­ja tie­to­ja ei sen­kään takia tipu? Ilmas­to­po­li­tii­kal­la tai sen puut­tu­mi­sel­la on myös vai­ku­tuk­sen­sa kivi­hii­len tuotantohuippuun.

    Mikä­li kivi­hii­les­tä ale­taan teh­dä polt­to­nes­tei­tä suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa, niin sitä aiem­min saa­vu­te­taan sen tuo­tan­to­huip­pu. Koros­tan siis, että kivi­hii­li ei maan­kuo­res­ta lopu, mut­ta sen laa­tu heik­ke­nee ja hin­ta tulee luul­ta­vas­ti nouse­maan ja lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä näh­tä­neen sen tuotantohuippu.

  43. Se on fak­ta, että kor­keat öljyn­hin­nat ovat tul­leet jää­däk­seen. Hin­ta­piik­ke­ja varams­ti tul­laan näke­mään suun­taan ja toi­seen, mut­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tren­di on vie­lä nykyi­ses­tä­kin ylöspäin.

    Suu­rin ja ehkä välit­tö­min uhka min­kä itse näen aihees­sa on maa­il­man ruo­ka­huol­to. Öljyn­hin­ta ja ruo­an­hin­ta mene­vät hyvin pit­käl­le käsi­kä­des­sä ja nii­tä käp­py­röi­tä voi tar­kas­tel­la pikai­sel­la googlauk­sel­la. 2007-08 ruo­ka­krii­si oli hyvä esi­merk­ki täs­tä. Bar­re­li­hin­ta kävi sie­lä 145$ ja mel­la­koi­ta oli ympä­ri maa­il­maa. Se on täy­sin ymmär­ret­tä­vää, jos nyt jon­kun hen­ki­lön tulot kehi­tys­maas­sa on 1$, jos­ta 70–80% menee ruo­kaan, niin eipä niit­ten ruo­an­hin­to­jen tar­vii kovin pal­joa tul­la ylös, kun tuol­la hen­ki­löl­lä ei oo varaa enään syö­dä. Puhu­mat­tak­kaan muis­ta tar­peis­ta tai las­ten­sa lähet­tä­mi­ses­tä kouluun.

    Mei­hin tääl­lä poh­jo­las­sa kor­keat öljyn­hin­nat ei vai­ku­ta ihan niin välit­tö­mäs­ti ja dra­maat­ti­ses­ti, kuin köy­hem­pien mai­den ihmi­siin. Talou­den­kas­vu var­mas­ti sak­kaa, kos­ka ihmi­sil­lä menee suu­rem­pi osa tulois­ta suo­raan kohon­nei­siin polt­toai­ne­hin­toi­hin tai toi­saal­ta ylei­seen inflaa­tion kiih­ty­mi­seen, mut­ta en usko mihin­kään romah­duk­seen. Kukaan ei var­mas­ti läh­de kaduil­le rie­hu­maan, jos ei voik­kaan viet­tä kesä­lo­maan­sa thai­maas­sa, vaan jou­tuu sen sijaan käy­mään vaik­ka ahve­nan­maal­la. Mei­dän elin­ta­so on niin kor­keal­la, että vaik­ka puo­let vie­täi­siin pois, niin ei mei­dän maa­il­ma kaa­tui­si (vai oli­ko vuon­na 80 luvul­la ihan hir­vee­tä elää?) (tämä ver­taus, jos ole­te­taan että bkt kuvaa elintasoa)

    En näe kor­keis­sa öljyn­hin­nois­sa ainoas­taa pahaa. Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä jos öljyn­hin­nat nouse­vat, niin sil­lä saat­taa olla kään­tei­nen vai­ku­tus ns.kiina-ilmiölle. Yksin­ker­tai­ses­ti, jos kule­jus­kus­tan­nuk­set nouse­vat, niin ne teh­taat ja tuo­tan­to kan­nat­taa­kin pitää mah­dol­li­sim­man lähel­lä kysyn­tää. Kana­da­lai­nen eko­no­mis­ti Jeff Rubin käsit­te­lee tätä aihet­ta kir­jois­saan. Suo­sit­te­len tutustumaan.

  44. Aki Suok­ko: Jos Suo­mi lopet­tai­si öljyn tuon­nin ja teki­si itse kai­ken nes­te­mäi­sen polt­toai­neen­sa (noin 200 000 tyn­ny­riä öljyä päi­väs­sä), niin pel­käs­tään inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set nel­jään 50 000 tyn­ny­riä päi­väs­sä nes­te­mäi­siä polt­toai­nei­ta tuot­ta­vaan lai­tok­seen oli­si luok­kaa 15–20 mil­jar­dia dol­la­ria. Tämä oli­si his­to­rial­li­sen suu­ri inves­toin­tioh­jel­ma. Tuo­tan­to­kus­tan­nusasr­vio nes­te­mäi­sel­le tuot­teel­le oli­si noin 60–100 dol­la­ria tyn­ny­ril­tä (http://www.cmu.edu/epp/iecm/rubin/PDF%20files/2011/Mantripragada%20&%20Rubin_Eval%20of%20CTL_Energy%20Policy_2011.pdf; ottaen huo­mioon, että Suo­mi ei saa kivi­hiil­tään sil­lä hin­nal­la, joil­la ame­rik­ka­lais­ten tut­ki­muk­ses­sa las­ket­tiin niin kes­kit­tyi­sin tuo­hon yläarvioon).

    Tur­vet­ta meil­lä kyl­lä riit­täi­si — hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­vaa ener­gia­tur­vet­ta­kin pitäi­si löy­tyä 24 mrd kuu­tio­met­riä. Eikö­hän tuos­ta mää­räs­tä saa puris­tet­tua jokusen tyn­ny­ril­li­sen öljyä­kin ihan koh­tuu kus­tan­nuk­sil­la — Vapo tai­taa lupail­la 0,50 € turvebensan/dieselin hinnaksi.

  45. Het­ken jo luu­lin, että otsik­ko oli­si “Suo­mi euron jälkeen” 🙂

    Öljyl­le on parem­paa­kin käyt­töä kuin polt­ta­mi­nen. Tar­vit­ta­va ener­gia pitäi­si tuot­taa muil­la menetelmillä.

    Samoin oli­si eurol­le­kin parem­paa käyttöä…

    Kriit­ti­nen ajat­te­lu on tuot­ta­vaa. Ilman kri­tiik­kiä ei ole kehitystä.

  46. Muka­vaa huo­ma­ta, että aihees­ta on syn­ty­nyt asian­tun­te­vaa kes­kus­te­lua. Samoin on hyvä näh­dä, että eri­mie­li­syy­det kos­ke­vat lähin­nä sitä, ovat­ko pit­kän ajan vai­ku­tuk­set juu­ri sel­lai­set kuin kir­jas­sa esitämme.
    Ihan aluk­si todet­ta­koon, että emme usko ole­vam­me var­mo­ja tule­vai­suu­den kehi­tyk­ses­tä. Yri­täm­me kir­jas­sa esit­tää, mik­si lähi­vuo­si­na eteen tule­va öljy­krii­si on ylei­ses­ti odo­tet­tua 1) toden­nä­köi­sem­pi, 2) vai­ku­tuk­sil­taan vaka­vam­pi ja 3) vai­keam­pi rat­kais­ta. Huo­lel­li­nen ris­kin­hal­lin­ta edel­lyt­tää­kin täs­sä tilan­tees­sa nykyis­tä parem­pia varautumistoimenpiteitä.
    Suu­rin kri­tiik­ki tun­tuu koh­dis­tu­van öljyn ja talou­den kyt­kök­siin, jot­ka ovat moni­nai­sia ja vai­keas­ti mal­lin­net­ta­via. Kir­jas­sa­kin tode­taan, että öljy­krii­si ja vel­ka­krii­si liit­ty­vät toi­siin­sa ja voi­vat jat­kos­sa vah­vis­taa toisiaan.
    Näkö­kul­mae­rot esi­mer­kik­si kes­kus­te­lus­sa esiin nos­te­tus­sa kulu­tus­ko­rin koos­tu­muk­ses­sa mene­vät hel­pos­ti mää­ri­tel­mien tasol­le, joten nii­den osal­ta voi olla vai­kea löy­tää yhtei­sym­mär­rys­tä kes­kus­te­li­joi­den välil­lä. Jos ostos­ko­ris­sa vaih­de­taan koko­li­ha jau­he­li­hak­si, kyse voi olla näkö­kul­mas­ta riip­puen ihmis­ten arvo­jen muut­tu­mi­ses­ta tai koko­li­han hin­nan nouse­mi­ses­ta aiem­man kulu­tus­ta­son kan­nal­ta lii­an korkeaksi.
    Samoin glo­baa­lis­sa talou­des­sa yksit­täi­sen kan­san­ta­lou­den öljy­riip­pu­vuut­ta on vai­kea mää­ri­tel­lä tai mita­ta yksi­se­lit­tei­ses­ti, kos­ka osa aiem­min kan­san­ta­lou­den sisäl­lä tapah­tu­nees­ta ener­gi­aa kulut­ta­vas­ta talou­del­li­ses­ta toi­min­nas­ta ja tuo­tan­nos­ta on siir­ret­ty mui­hin, eri­tyi­ses­ti kehit­ty­viin kan­san­ta­louk­siin. Tus­kin kukaan osaa sanoa, kuin­ka pal­jon ener­gi­aa on sitou­tu­nut Suo­meen tuo­ta­viin tuo­tan­to- ja kulu­tus­hyö­dyk­kei­siin nyt ja historiallisesti.
    Nos­tai­sin kui­ten­kin esiin totea­muk­sen, että öljy­krii­si tämän vuo­si­kym­me­nen puo­li­vä­lis­sä ei ole mah­dol­li­nen: “Jos täl­lai­nen tie­to on rii­dat­to­ma­na ole­mas­sa, sen pitäi­si näkyä joh­dan­nais­mark­ki­noil­la jo nyt”.
    Pidän tätä yhte­nä esi­merk­ki­nä ajat­te­lus­ta, jon­ka mukaan mark­ki­nat ovat oikeas­sa, ja sik­si monet kir­jas­sa esi­te­tyt väit­teet eivät voi pitää paik­kaan­sa. Kir­jan jul­kis­tus­ti­lai­suu­des­sa kävi ilmi, että myös TEM:n ja VATT:n asian­tun­ti­jat (eko­no­mis­te­ja molem­mat) ulkois­ti­vat Suo­men ener­gia­po­li­tii­kan pit­käl­ti mark­ki­na­me­ka­nis­meil­le. Kir­jas­sa onkin täs­tä syys­tä eril­li­nen osio (öljy)markkinoista.
    Epäi­len, että mark­ki­noi­den varaan las­ket­taes­sa ei aina ole mie­tit­ty kriit­ti­ses­ti mark­ki­noi­den kykyä arvos­taa kaik­kia ilmiöi­tä. Kysyn­kin, hyväk­syt­kö joh­dan­nais­mark­ki­noi­den sig­naa­lei­hin luot­taes­sa­si myös seu­raa­vat impli­siit­ti­set väittämät:
    1. Öljy­krii­sis­tä seu­raa nime­no­maan öljyn hin­nan voi­ma­kas nousu, eikä vain talou­del­li­sen toi­min­nan krii­siy­ty­mi­nen ja kysyn­nän tuhou­tu­mi­nen jo nyky­hin­noil­la esi­mer­kik­si Väli­me­ren maissa.
    2. Öljy­krii­sin puo­les­ta spe­ku­loi­vat pys­ty­vät tun­nis­ta­maan riit­tä­vän tar­kas­ti öljyn hin­nan nousun ajan­koh­dan ja muu­tok­sen suuruuden.
    3. Öljy­krii­sin puo­les­ta spe­ku­loi­vil­la on kykyä sijoit­taa salk­ku­jen­sa ris­kin­hal­lin­nan puit­teis­sa nime­no­maan kysei­siin öljy­joh­dan­nai­siin mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin joh­dan­nais­so­pi­mus­ten vas­ta­puo­lil­la, jot­ta hei­dän sijoi­tuk­sen­sa vai­kut­ta­vat kysei­sen aika­vä­lin hintoihin.
    4. Öljy­krii­sin puo­les­ta spe­ku­loi­vat usko­vat saa­van­sa kysei­sis­tä öljy­joh­dan­nai­sis­ta parem­man ris­ki­kor­ja­tun tuo­ton kuin lukui­sis­ta muis­ta sijoitusvaihtoehdoista.
    5. Öljy­joh­dan­nais­so­pi­mus­ten vas­ta­puo­let toi­mi­vat puh­taas­ti spe­ku­loi­ji­na, eikä niil­lä ole mui­ta sijoi­tus­pää­tök­siin vai­kut­ta­via ole­tuk­sia kuten arvio val­tioi­den inter­ven­tiois­ta, vas­tak­kai­sia posi­tioi­ta muis­sa sijoi­tusin­stru­men­teis­sa, tai val­miut­ta kor­ja­ta posi­tio­taan ajal­li­ses­ti muil­la sijoituksilla.
    Toi­voak­se­ni tämä lis­ta kan­nus­taa tar­kas­te­le­maan omia ole­tuk­si­aan kriit­ti­ses­ti ja ole­maan avoi­mem­pi niis­tä poik­kea­vil­le mie­li­pi­teil­le. Vaih­toeh­dot eivät ole toi­sen­sa pois­sul­ke­via, vaan täs­sä aihees­sa­han (kuten muis­sa­kin moni­mut­kai­sis­sa ilmiöis­sä) on kyse eri­lai­sis­ta arviois­ta perus­te­lui­den, vai­ku­tus­me­ka­nis­mien ja seu­raus­ten todennäköisyyksille.

  47. Poth1ue1:
    Eikö ide­aa­li­nen rat­kai­su oli­si käyt­tää aurin­ko- ja tuu­li­voi­maa nes­te­mäis­ten polt­toai­nei­den tuo­tan­toon? Täl­löin “tuu­ri­voi­ma­loi­ta” voi­tai­siin sijoit­taa tuo­tan­non kan­nal­ta opti­maa­li­siin paik­koi­hin eikä nii­den tehon vaih­te­lut sot­ki­si muu­ta säh­kö­verk­koa niin kuin nyky­ään. Nes­te­mäis­ten polt­toai­nei­den varas­toin­tiin, kul­je­tuk­seen ja jake­luun on taas ole­mas­sa val­mis (ja hyvin kal­lis) infra, joka puut­tuu esim. vedyl­tä – ja joka “tuu­ri­säh­kön” osal­ta on osoit­tau­tu­mas­sa jär­jet­tö­män kal­liik­si ja monel­ta osin tehottomaksi. 

    Erit­täin hyvä idea. Nyt tar­vi­taan enää se pro­ses­si, johon voi syöt­tää sisään sto­kas­ti­ses­ti saa­ta­vil­la ole­vaa säh­köä, hii­li­diok­si­dia ja vet­tä. Ulos tulee hiilivetyjä.

    CTL-pro­ses­sit ovat suu­ria jat­ku­via teol­li­sia pro­ses­se­ja, joi­den käyn­nis­tä­mi­nen ja alas­ajo on kovin hidas­ta ja kal­lis­ta puu­haa. Ne eivät myös­kään vält­tä­mät­tä kulu­ta kovin pal­jon säh­köä, pro­ses­si­vai­heet ovat tyy­pil­li­sem­min ekso­ter­mi­siä, jol­loin ener­gia tulee läh­tö­ai­nee­na käy­tet­tä­väs­tä polttoaineesta.

    Jos joku kek­sii mil­lään jär­ke­väl­lä hyö­ty­suh­teel­la toi­mi­van nes­te­mäi­siä polt­toai­nei­ta val­mis­ta­van pro­ses­sin, joka toi­mii aurin­ko­voi­mal­la (säh­kön kaut­ta tai suo­raan), se on erit­täin suu­ri edis­ty­sas­kel uusiu­tu­val­le ener­gial­le ja ener­gian varastoinnille.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olen trow­nin kans­sa samaa mielt, ettei öljyn tsa­pai­no­hin­ta voi pal­jon nous­ta, kos­ka kivi­hii­les­tä teh­tä­vät polt­toai­neet tule­vat­kan­na­tivk­si. Lyhy­tai­kai­set hin­ta­vaih­te­lut sen sijaan voi­vat jatkua.

    Nes­te­mäi­siä polt­toai­nei­ta voi val­mis­taa myös maa­kaa­sus­ta. Joku vuo­si sit­ten arvel­tiin, että öljyn hin­nan nousu luok­kaa $50/bbl tasol­le teki­si täs­tä kan­nat­ta­vaa — mikä mah­taa olla tilan­ne tänään?

    Kun maa­kaa­sus­sa on vetyä lii­kaa (sik­si se on kaa­sua) ja hii­les­sä lii­an vähän (…ja hii­li kiin­te­ää), niin sai­si­ko näis­tä yhdes­sä teh­tyä nes­tet­tä mel­ko helpostikin?

    Pai­neis­tet­tu kaa­su käy lii­ken­ne­polt­toai­neek­si sel­lai­se­naan var­sin pie­nin tek­ni­si­sin muu­tok­sin. Jos öljyn hin­ta uhkaa kara­ta ja hal­paa lius­ke­kaa­sua on yllin kyl­lin tar­jol­la, niin oli­si aika luon­te­vaa siir­tyä mm. tie­lii­ken­tees­sä CNG:n käyttöön.

  49. Aki Suok­ko: Tätä “ilmiö­tä” kut­su­taan ter­meil­lä “bum­py pla­teu” tai öljyn hin­nan oskil­laa­tio. Eläk­keel­le jää­nyt öljy­geo­lo­gi Colin Camp­bell ennus­ti bum­py pla­teun jo vuon­na 2003, joten tuo oskil­loi­va tasa­pai­no­hin­ta ei ole mikään uusi asia.

    Mil­lä tavoin tämä “bum­py pla­teau” poik­ke­aa min­kä tahan­sa mark­ki­na­hin­tai­sen raa­ka-aineen hin­ta­käyt­täy­ty­mi­ses­tä? Niin se vain menee, että hinn­an­nousu vähen­tää jos­tain jol­lain taval­la kysyn­tää ja hou­kut­te­lee mark­ki­noil­le uut­ta kapa­si­teet­tia. Jos­sain vai­hees­sa syn­tyy yli­tuo­tan­toa ja myy­jän mark­ki­nat vaih­tu­vat osta­jan mark­ki­noik­si. Esim. Tal­vi­vaa­ra on pääs­syt kon­kreet­ti­ses­ti mais­te­le­maan nik­ke­li­mark­ki­noi­den kuoppia.

    Aja­tus sii­tä, että öljyl­lä pitäi­si olla jokin vakaa, ennus­tet­ta­va (“oikea”?) hin­ta on aika vie­ras­ta mark­ki­na­ta­lou­del­le ja kuu­luu enem­män suun­ni­tel­ma­ta­lou­den puolelle.

  50. Rau­li Par­ta­nen: Joh­dan­nais­mark­ki­noil­le mene­vä tie­to on pit­käl­ti perus­tu­nut aivan johon­kin muu­hun kuin kir­jas­sam­me esil­le tuo­miim­me näke­myk­siin. Joh­dan­nais­mark­ki­noil­le lie­nee riit­tää että IEA tai muu vakuut­ta­va taho tekee (kysyn­tä­poh­jai­sen) ennus­teen öljyn tuo­tan­nos­ta ja sen kehi­tyk­ses­tä, jon­ka mukaan kas­vua tulee.

    Tämä on aika eris­kum­mal­li­nen koh­ta. “Joh­dan­nais­mark­ki­nat” eivät ole mikään mus­ta laa­tik­ko mihin joku syöt­tää infor­maa­tio­ta ja ulos pul­lah­taa hin­ta. Joh­dan­nais­mark­ki­na koos­tuu suu­res­ta mää­räs­tä toi­mi­joi­ta, jot­ka käyt­tä­vät mer­kit­tä­vän mää­rän resurs­se­ja mark­ki­nan ymmär­tä­mi­seen, enkä usko, että kovin moni toi­mi­ja tyy­tyy IEA:n raport­tiin ana­lyy­sis­sään. Se vai­kut­taa sel­väl­tä, että joh­dan­nais­mark­ki­noil­la val­lit­se­va näke­mys ei vas­taa tei­dän näke­mys­tän­ne maa­il­mas­ta, mut­ta sen mah­dol­li­suu­den lisäk­si, että joh­dan­nais­mark­ki­nat ovat vää­räs­sä, on myös se mah­dol­li­suus, että tei­dän ana­lyy­sin­ne on pie­les­sä. Minun on vai­kea uskoa, että esi­tät­te kir­jas­san­ne fak­to­ja, jot­ka eivät oli­si esi­mer­kik­si öljy­mark­ki­noil­la suh­teel­li­sen ylei­ses­sä tie­dos­sa. Huo­maut­tai­sin myös, että eri­lai­sil­le mark­ki­noil­le muo­dos­tuu kyl­lä usein eri­nä­köi­siä kuplia ja vir­he­hin­noit­te­lu­ja, mut­ta erit­täin har­voin niin päin, että jon­kin varal­li­suus­luo­kan arvo arvioi­daan lii­an pie­nek­si. (en nyt kek­si yhtä­kään esi­merk­kiä, ehkä joku muu keksii) 

    Ja kukaan­han ei estä tei­tä osal­lis­tu­mas­ta noil­le joh­dan­nais­mark­ki­noil­le kor­jaa­maan mark­ki­noi­den näke­mys­tä oike­aan suun­taan. Bonuk­se­na teet­te pal­jon rahaa jos näke­myk­sen­ne on oikein. 

    Tie­de­mies: Minus­ta aurin­ko­voi­ma­loi­den ja tuu­li­myl­ly­jen raken­ta­mi­nen on ihan hie­no jut­tu, mut­ta kun se ei näy­tä toteu­tu­van. Panos­ta­koon kai­kin moko­min tuu­leen ja aurin­koon, mut­ta ener­gian hin­nan *las­ku*, ei suin­kaan sen nousu, rat­kai­si­si pal­jon enem­män ja nopeam­min nii­tä ongel­mia jot­ka kii­reel­li­sim­min vaa­ti­vat ratkaisua.

    Ei näy­tä toteu­tu­van? Jos asen­ne­tun kapa­si­tee­tin kas­va­mi­nen 40% vuo­des­sa ei ole “toteu­tu­mis­ta”, niin mikä sitten? 

    Tuo on kyl­lä kum­mal­li­nen asia ‚että monet “vih­reät” tun­tu­vat toi­vo­van, että fos­sii­lis­ten hin­to­jen nousu oli­si rat­kai­su, kun kal­liil­la hin­noil­la ei enää halut­tai­si ostaa. Mut­ta kun se menee täs­mäl­leen päin­vas­toin. Jos hin­ta nousee, niin siel­tä maas­ta kai­ve­taan vii­mei­set­kin rip­peet ulos. Ainoa toi­vo — jos siis halu­taan fos­sii­lis­ten kulu­tus alas — on saa­da nii­den hin­ta niin alas, että nii­tä ei kukaan sil­lä hin­nal­la viit­si kai­vaa. Enkä suo­raan sanot­tu­na vie­lä­kään ymmär­rä miten kon­ven­tio­naa­li­nen ydin­voi­ma tuos­sa voi­si aut­taa. Siis ilman erit­täin radi­kaa­le­ja muu­tok­sia ja rajoit­tei­ta ener­gia­mark­ki­noi­hin ( http://www.bloomberg.com/news/2013–08-01/spain-hurts-solar-with-plan-to-penalize-power-producers.html )

  51. Tie­de­mies:
    Muu­ta­ma pik­ku premissi:
    1) Ener­gian hin­ta voi pudo­ta nykyi­ses­tä rajus­ti raken­ta­mal­la mas­sii­vi­set mää­rät ydinvoimaa 

    Jere­my Rif­ki­ni­nil­lä on mie­len­kiin­toi­nen eko­no­mis­tin näkö­kul­ma ydinenergiaan. 

    https://www.youtube.com/watch?v=V‑jeOTodAdI

    Ydin­voi­ma tuot­ta 6% maa­il­man ener­gias­ta (400 voi­ma­laa). Jot­ta ydin­voi­mal­la oli­si edes mini­maa­li­nen vai­ku­tus ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen, pitäi­si pääs­tä 20% tasoon. Tämä tar­koit­tai­si 3 uuden ydin­reak­to­rin val­mis­tu­mis­ta joka kuu­kausi seu­raa­vat 40 vuot­ta. Rif­ki­ni­nin mukaan ydin­voi­ma on rat­kai­su joka tulee aivan lii­an myöhään. 

    Lisäk­si hän huo­maut­taa että yli 40% rans­kan makean veden kulu­tuk­ses­ta menee ydin­voi­man lauh­du­tuk­seen. Jos reak­to­rit raken­net­tai­siin, ne pitäi­si raken­taa rannikolle.

  52. Andrei:
    Mei­dän elin­ta­so on niin kor­keal­la, että vaik­ka puo­let vie­täi­siin pois, niin ei mei­dän maa­il­ma kaa­tui­si (vai oli­ko vuon­na 80 luvul­la ihan hir­vee­tä elää?) 

    Aika suu­ri osa tuos­ta kas­vus­ta on men­nyt asu­mis­väl­jyy­den kas­vuun ja aika suu­ri osa asu­mis­väl­jyy­den kas­vus­ta on joh­tu­nut yhden ja kah­den hen­gen talouk­sien suh­teel­li­sen osuu­den noususta.

  53. Täs­sä sinän­sä mie­len­kiin­toi­ses­sa kes­kus­te­lus­sa häi­rit­see se, että sitä käy­dään akse­lil­la maaöljy-kivihiili(öljy). Maa­kaa­sul­la (perinteinen/liuske) voi­daan kui­ten­kin aika nopeas­ti kor­va­ta hyvin suu­ri osa öljyn polt­toai­ne­käy­tös­tä len­to­ko­nei­ta lukuunottamatta.

    Lius­ke­kaa­sun etu­na on, että sitä esiin­tyy sekä kes­kel­lä kulu­tus­ti­hen­ty­miä että nykyis­ten öljy­kent­tien alu­eel­la, jois­sa on pal­jon infra­struk­tuu­ria val­mii­na. Se antaa aikaa öljy­riip­pu­vuu­den vähen­tä­mi­seen ilman suu­ria investointeja.

  54. espoo­lai­nen autoi­li­ja: Mil­lä tavoin tämä “bum­py pla­teau” poik­ke­aa min­kä tahan­sa mark­ki­na­hin­tai­sen raa­ka-aineen hin­ta­käyt­täy­ty­mi­ses­tä? Niin se vain menee, että hinn­an­nousu vähen­tää jos­tain jol­lain taval­la kysyn­tää ja hou­kut­te­lee mark­ki­noil­le uut­ta kapa­si­teet­tia. Jos­sain vai­hees­sa syn­tyy yli­tuo­tan­toa ja myy­jän mark­ki­nat vaih­tu­vat osta­jan mark­ki­noik­si. Esim. Tal­vi­vaa­ra on pääs­syt kon­kreet­ti­ses­ti mais­te­le­maan nik­ke­li­mark­ki­noi­den kuoppia.

    Aja­tus sii­tä, että öljyl­lä pitäi­si olla jokin vakaa, ennus­tet­ta­va (“oikea”?) hin­ta on aika vie­ras­ta mark­ki­na­ta­lou­del­le ja kuu­luu enem­män suun­ni­tel­ma­ta­lou­den puolelle.

    En tar­koit­ta­nut, että öljyl­lä pitäi­si olla vakaa hin­ta. Tar­koi­tin vain, että öljyn hin­nan nous­tes­sa kysyn­tää tuhou­tuu ja luul­ta­vas­ti osa täs­tä talou­del­li­ses­ta akti­vi­tee­tis­ta jää koko­naan toteu­tu­mat­ta kom­pen­soi­tu­mat­ta jos­sain muu­al­la. Ote­taan esi­merk­ki: kun öljyn hin­ta on alhaal­la, kan­nat­taa Bra­si­lias­ta lai­va­ta rau­ta­mal­mia Kii­naan, jos­sa se rikas­te­taan ja kul­je­te­taan rikas­tee­na Yhdys­val­toi­hin, jos­sa se sula­te­taan. Kun öljyn hin­ta nousee, kan­nat­taa­kin mal­mi kul­jet­taa suo­raan Yhdys­val­toi­hin, jol­loin öljyn kysyn­tä pie­ne­nee. (Ymmär­tääk­se­ni osa täs­tä rahas­ta pois­tuu koko­nais­ky­syn­näs­tä, kos­ka kal­lis­tu­nees­ta öljys­tä koi­tu­vat tuon­ti­ku­lut eivät täy­sin kom­pen­soi­du kysyn­näs­sä toi­saal­la. Näin aina­kin talous­tie­tei­li­jä Jeff Rubin jär­kei­lee, kuten joku mai­nit­si­kin aiemmin.)

    Öljy ei ole mikä tahan­sa mark­ki­noil­la myy­tä­vä tuo­te. Se on talou­tem­me perus­ta. Öljyn hin­ta on nous­sut nelin­ker­tai­sek­si vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­ta, mut­ta mark­ki­noil­le on tul­lut vain vähän korvikkeita. 

    Osmos­ta poi­ke­ten en usko, että mark­ki­noil­le tulee kovin pal­jon kor­vaa­via tuot­tei­ta vaan pikem­min­kin että talous sopeu­tuu talous­kas­vun loppumisen/hidastumisen myö­tä aina­kin jon­kin aikaa. Hal­paa öljyä, jota koko ajan nousee maas­ta vähem­män, emme pys­ty kor­vaa­maan mil­lään. Kal­lis­ta öljyä ja sen kor­vi­ket­ta pys­ty­tään, mut­ta mis­sä mää­rin kas­vu­ta­lou­tem­me sopeu­tuu tähän? Tuo öljyn hin­nan voi­ma­kas oskil­loin­ti on sii­tä­kin ikä­vä ilmiö, että jos oli­sin sijoit­ta­ja, niin minun oli­si vai­kea arvioi­da kivi­hii­len nes­tey­tys­lai­tok­sen kan­nat­ta­vuut­ta, kun refe­rens­si­hin­nan, eli öljyn kes­kiar­vo­hin­nan ympä­ril­lä on pal­jon kohinaa.

    Öljyn mer­ki­tyk­sen maa­il­man talou­del­le näkee esi­mer­kik­si sii­tä, että Yhdys­val­tain vii­mei­ses­tä 11 taan­tu­mas­ta kym­men­tä on edel­tä­nyt öljyn hin­ta­piik­ki (Kali­for­nian yli­opis­ton talous­tie­teen pro­fes­so­ri James Hamil­ton, http://www.econbrowser.com/archives/2011/01/oil_shocks_and_2.html). Ja se, että öljyn hinn­an­nousu aiheut­ti stag­flaa­tio­ta 1970-luvul­la, joka yllät­ti talous­tie­tei­li­jät, että inflaa­tio ja työt­tö­myys voi­vat nous­ta samaan aikaan. Phi­lip­sin käy­rän mukaan näin ei voi­nut olla. Tämä­kin osal­taan ker­too miten spe­si­aa­li hyö­dy­ke öljy on.

    Öljyn ja öljy­poh­jais­ten tuot­tei­den kor­vaa­mi­nen jol­lain muul­la on han­ka­laa. Esi­merk­ki täs­tä saa­tiin Krei­kas­ta, jos­sa nos­tet­tiin läm­mi­ty­söl­jyn vero­kan­taa. Seu­rauk­se­na val­tion vero­tu­lot pie­ne­ni­vät, kun ihmi­set siir­tyi­vät polt­ta­maan puu­ta mis­tä löy­si­vät. Polii­sit eivät raas­ki­neet pidät­tää ihmi­siä, jot­ka kaa­toi­vat pui­ta puistoista.

    Toi­nen esi­merk­ki öljyn hei­kos­ta kor­vat­ta­vuu­des­ta on mais­sie­ta­no­li. Mais­sie­ta­no­lin ener­gian­ta­kai­sin­mak­su­ker­roin on luok­kaa 0,8–1,3 eli jokai­nen mais­sie­ta­no­lin anta­ma MJ on sito­nut 0,8 — 1,3 MJ pää­osin fos­sii­lis­ta ener­gi­aa esim. lan­noit­tei­den kaut­ta. Tämä on oikeas­taan erit­täin fun­da­men­taa­li point­ti sii­tä, miten öljy ja fos­sii­li­nen ener­gia yli­pää­tään ero­aa mones­ta muus­ta “hyö­dyk­kees­tä”. Uusiu­tu­va­kin ener­gia on riip­pu­vais­ta sii­tä, joku muo­to vähem­män joku enemmän.

    Toi­vot­ta­vas­ti sel­ven­si hiukan:).

  55. tcrown: Tämä on aika eris­kum­mal­li­nen koh­ta. “Joh­dan­nais­mark­ki­nat” eivät ole mikään mus­ta laa­tik­ko mihin joku syöt­tää infor­maa­tio­ta ja ulos pul­lah­taa hin­ta. Joh­dan­nais­mark­ki­na koos­tuu suu­res­ta mää­räs­tä toi­mi­joi­ta, jot­ka käyt­tä­vät mer­kit­tä­vän mää­rän resurs­se­ja mark­ki­nan ymmär­tä­mi­seen, enkä usko, että kovin moni toi­mi­ja tyy­tyy IEA:n raport­tiin analyysissään. 

    Joh­dan­nais­mark­ki­nat voi­vat olla vää­räs­sä ja pahas­ti ja kun ne ovat vää­räs­sä, niin tuho­vai­ku­tus voi olla hir­mui­nen, kuten vii­mek­si näh­tiin vuon­na 2007 sub-pri­me­krii­sis­sä. Monet asian­tun­ti­jat varoit­te­li­vat sil­loin­kin (mm. Jeff Rubin ja Nou­riel Rou­bi­ni), että met­sään ollaan menossa. 

    Kum­mas­ta seu­raa suu­rem­pi ris­ki suo­ma­lai­sil­le — sii­tä että alam­me sopeu­tua öljyn tuo­tan­to­hui­pun lähes­ty­mi­seen ja otam­me kir­jan opeis­ta vaa­rin vai sii­tä, että luo­tam­me joh­dan­nais­mark­ki­noi­hin, joi­den mukaan mitään öljyn tuo­tan­to­huip­pua ei vält­tä­mät­tä tule?

    Minus­ta aina­kin oli­si syy­tä kii­vaas­ti alkaa kehi­tel­lä näp­pä­riä kimp­pa­kyy­ti­pal­ve­lu­ja, ruva­ta kaa­voit­ta­maan vain jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­le jne. eli teh­dä kaik­kea sopeu­tu­mis­työ­tä, mikä vähen­tää riip­pu­vuut­tam­me öljystä.

  56. Poth1ue1: Tur­vet­ta meil­lä kyl­lä riit­täi­si – hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­vaa ener­gia­tur­vet­ta­kin pitäi­si löy­tyä 24 mrd kuu­tio­met­riä. Eikö­hän tuos­ta mää­räs­tä saa puris­tet­tua jokusen tyn­ny­ril­li­sen öljyä­kin ihan koh­tuu kus­tan­nuk­sil­la – Vapo tai­taa lupail­la 0,50 € turvebensan/dieselin hinnaksi.

    Seu­raa­va poh­din­ta on erit­täin hypo­teet­tis­ta, sil­lä minun on vai­kea kuvi­tel­la kan­nat­ta­va­ni tur­peen käyt­töä aina­kaan nykyis­tä enem­pää:). Mie­luum­min har­kit­si­sin ydin­voi­maa säh­kö­au­toi­hin yhdis­tet­ty­nä. Ongel­ma­na on tie­tys­ti säh­kö­au­to­jen kal­leus. Toi­saal­ta, ulko­mail­le valuu pal­jon öljy­ra­haa, joten mikä sit­ten oli­si sit­ten kan­san­ta­lou­den ja ympä­ris­tön kan­nal­ta paras ratkaisu?

    Sit­ten itse “tur­ve­nes­tey­tyk­seen”. En ole mikään tur­peen asian­tun­ti­ja mut­ta ymmär­tääk­se­ni tur­peen ener­gia­ti­heys on pie­neh­kö ja sii­tä syy­tä kul­je­tus­mat­ka lai­tok­sel­le ei voi olla kovin suu­ri. Syn­teet­ti­siä polt­toai­nei­ta val­mis­tet­taes­sa tar­vit­see lai­tok­sen mit­ta­kaa­van olla käsit­tääk­se­ni koko­luok­kaa 250–300 MW raa­ka-aine­te­hoa, että hapen­val­mis­tus­lait­tei­siin kan­nat­taa inves­toi­da. Näin mah­dol­li­sia sijoi­tus­paik­ko­ja pel­käs­tään tur­peel­le perus­tu­vil­le lai­tok­sil­le ei ole pal­jon, kos­ka kan­to­sä­de ei voi olla niin pie­ni, että hapen­tuot­to­lai­to­sin­ves­toin­ti on lii­an kal­lis suh­tees­sa tuo­tan­to­mää­rään eikä niin suu­ri, että tur­vet­ta jou­du­taan tuo­maan lii­an kau­kaa? En tosin tun­ne tur­ve-esiin­ty­mien “ener­gian jakau­tu­mis­sä­det­tä”, että voi­sin arvioi­da tätä enempää.

  57. Aki Suok­ko: Mie­les­tä­ni ei pitäi­si kui­ten­kaan antaa sel­lais­ta kuvaa, että tämän tek­nii­kan skaa­laus on help­poa. Se ei nimit­täin ole help­poa eikä hal­paa. Eikä nopea­ta­kaan. Ete­lä-Afrik­ka sai lai­tok­sen pys­tyyn kol­mes­sa vuo­des­sa, mut­ta siel­lä luvi­tus­vaa­ti­muk­set ovat jotain tois­ta kuin meil­lä. Suo­mes­sa meni­si lähem­mäs 10 vuotta?

    En ole täs­tä eri miel­tä. Tosin jos kan­sa­kun­nan talous uhkaa romah­taa, lupa­kä­sit­te­ly voi tapah­tua nopeu­te­tul­la tavalla.

    En pidä CTL:ää hyvä­nä tai ympä­ris­töys­tä­väl­li­se­nä tapa­na tuot­taa öljyn­kor­vik­kei­ta. Se kui­ten­kin jo nykyi­sel­lä tek­no­lo­gian tasol­la avaa öljyn saa­ta­vuu­den lähes rajoit­ta­mat­to­mak­si ja tuo jon­kin­lai­sen kat­to­hin­nan öljytynnyrille.

    Tämä (ja toki myös kaa­sus­ta teh­tä­vä GTL) teke­vät pelis­tä öljyn­tuot­ta­jien­kin kan­nal­ta aika jän­nit­tä­vän. Jos öljyn tyn­ny­ri­hin­ta nousee pysy­väs­ti yli CTL:n kan­nat­ta­vuus­ra­jan, maa­il­maan raken­ne­taan CTL-lai­tok­sia. Tämän jäl­keen jos hin­ta las­kee alle CTL:n kan­nat­ta­vuus­ra­jan esi­mer­kik­si kysyn­tä­jous­ton vuok­si, CTL ei häviä mihin­kään, kos­ka sil­lä vai­kut­tai­si ole­van isot inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set mut­ta pal­jon mal­til­li­sem­mat marginaalikustannukset.

    Tuo taas vie rahaa suo­raan pois öljyn­tuot­ta­jien kuk­ka­ros­ta. OPEC yrit­tää mak­si­moi­da jäsen­mait­ten­sa voi­tot, ja mer­kit­tä­vä mää­rä CTL:ää tai GTL:ää sot­kee tätä suun­ni­tel­maa pahas­ti juu­ri noi­den mata­lien mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten vuoksi.

    Olet­tai­sin OPEC:n ymmär­tä­vän tämän asian oikein hyvin. Öljyn hin­taa ei kan­na­ta pääs­tää vaih­toeh­tois­ten tuo­tan­to­ta­po­jen kyn­nys­ta­son yli. Mie­len­kiin­toi­nen tilan­ne tulee sii­nä vai­hees­sa, kun yhä useam­pi öljyn­tuot­ta­ja­maa jou­tuu käyt­tä­mään niin huo­no­ja varan­to­ja, että tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set alka­vat nous­ta maa­il­man­mark­ki­na­hin­nan tasalle.

    Yksi mah­dol­li­nen suo­jau­tu­mis­kons­ti kil­pai­lua vas­taan on se, että öljyn­tuot­ta­jat alka­vat vaa­tia mah­dol­li­sim­man kat­ta­vaa glo­baa­lia pääs­tö­kaup­paa. Sii­nä tilan­tees­sa CTL:n ja GTL:n tuo­tan­to­pääs­töt ovat huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­mat kuin perin­tei­sen öljyn­po­rauk­sen, mikä sit­ten antaa vie­lä vähän kil­pai­lue­tua öljyntuottajamaille.

    Kaik­ki yllä­ole­va on tie­ten­kin puh­taas­ti hypo­teet­tis­ta spe­ku­loin­tia. Tilan­ne on koko dyna­miik­kan­sa kaut­ta erit­täin moni­mut­kai­nen. Öljy­joh­dan­nais­mark­ki­noi­den rau­hal­li­suus voi joh­tua sii­tä­kin, että siel­lä ei usko­ta hal­li­tus­ten kyke­ne­vän öljyn hin­taa nos­ta­viin pää­tök­siin oikein missään.

  58. Heik­ki Waris: Nos­tai­sin kui­ten­kin esiin totea­muk­sen, että öljy­krii­si tämän vuo­si­kym­me­nen puo­li­vä­lis­sä ei ole mah­dol­li­nen: “Jos täl­lai­nen tie­to on rii­dat­to­ma­na ole­mas­sa, sen pitäi­si näkyä joh­dan­nais­mark­ki­noil­la jo nyt”.
    Pidän tätä yhte­nä esi­merk­ki­nä ajat­te­lus­ta, jon­ka mukaan mark­ki­nat ovat oikeas­sa, ja sik­si monet kir­jas­sa esi­te­tyt väit­teet eivät voi pitää paikkaansa. 

    Ei tar­vit­se ottaa mitään kan­taa mark­ki­noi­den autu­aak­si­te­ke­vyy­teen tai ‑teke­mät­tö­myy­teen, riit­tää kun kat­soo kalen­te­riin. Tämän vuo­si­kym­me­nen puo­li­vä­liin on 500 päi­vää. Sanoa, että öljy­krii­si tulee tämän vuo­si­kym­me­nen puo­li­vä­lis­sä, on sanoa, että se ehtii tul­la vie­lä edus­kun­nan täl­lä vaa­li­kau­del­la. Kyl­lä kii­ret­tä saa pitää.

    tcrown: Huo­maut­tai­sin myös, että eri­lai­sil­le mark­ki­noil­le muo­dos­tuu kyl­lä usein eri­nä­köi­siä kuplia ja vir­he­hin­noit­te­lu­ja, mut­ta erit­täin har­voin niin päin, että jon­kin varal­li­suus­luo­kan arvo arvioi­daan lii­an pie­nek­si. (en nyt kek­si yhtä­kään esi­merk­kiä, ehkä joku muu keksii) 

    Kyl­lä­hän 80-luvun kasi­no­vuo­si­na sai pal­jon huo­mio­ta tämä “asset strip­ping” ‑ilmiö, jos­sa yhtiöi­tä kan­nat­ti ostaa ja saman tien lopet­taa, kos­ka nii­den mark­ki­na-arvo oli las­ke­nut nii­den omai­suu­den arvon ala­puo­lel­le. Mut­ta täs­sä ei ole kysy­mys ihan tällaisesta…

  59. Aika kum­mal­lis­ta, että suo­ma­lai­sis­ta ei täs­sä kukaan (pika­lu­ke­mal­la), puhu puu- ja jäte­kaa­suis­ta tai ‑öljyis­tä mitään.
    Olet­te­ko kat­so­neet tule­vai­suu­den ener­gia­läh­teet kan­sal­li­ses­ta ener­gia- ja ilmas­to­stra­te­gias­ta maa­lis­kuul­ta 2013?

  60. Kal­le: Huvit­ta­vaa, miten Yhdys­val­tain (soti­las-) tekn­lo­gian vah­vuus yhä tuot­taa rat­kai­su­ja, jot­ka aut­ta­vat lopul­ta koko maailmaa.

    Se tekee tätä kos­ka sen on pakko.
    Ei sii­nä ole mitään huvit­ta­vaa, ettei maa­il­mas­ta löy­dy ketään muu­ta näi­tä kehit­tä­mään joko ahneu­den (öljy-yhtiöt) tai tyh­myy­den (polii­ti­kot) vuoksi.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olen suh­tau­tu­nut Peak oil teo­ri­aan vähän skep­ti­ses­ti. Perin­tei­nen öljy käy vähiin, mut­ta öljyn kal­tais­ta tuo­tet­ta voi­daan teh­dä hyvin muus­ta fos­sii­li­ses­ta polt­toai­nees­ta, sekä kivi­hii­les­tä, että esi­mer­kik­si öljyhiekasta. 

    Peak Oil (öljy­huip­pu) teo­ria ei ole teo­ria öljyn lop­pu­mi­ses­ta vaan tuo­tan­to­hui­pus­ta. Öljyä voi olla vaik­ka kuin­ka pal­jon, mut­ta sitä valuu “hitaam­min put­keen” syys­tä tai toi­ses­ta. Jot­ta hii­len nes­teyt­tä­mi­nen oli­si var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to, nes­tey­tyk­sen pitäi­si pys­tyä kor­vaa­maan mene­tet­ty tuotantovolyymi. 

    Höök, Mikael; Aleklett, Kjell (2009). “A review on coal to liquid fuels and its coal con­sump­tion” (PDF). Inter­na­tio­nal Jour­nal of Ener­gy Research (Wiley InterScience)

    Con­ver­sion ratios for CTL are gene­ral­ly esti­ma­ted to be between 1 and 2 barrels/ton coal. This puts a strict limi­ta­tion on futu­re CTL capaci­ty impo­sed by futu­re coal pro­duc­tion volu­mes, regard­less of other fac­tors such as eco­no­mics, emis­sions or envi­ron­men­tal concerns. Assu­ming that 10% of world coal pro­duc­tion can be diver­ted to CTL, the cont­ri­bu­tion to liquid fuel supply will be limi­ted to only a few mega bar­rels per day. This pre­vents CTL from beco­ming a viable miti­ga­tion plan for liquid fuel shor­ta­ge on a glo­bal sca­le. Howe­ver, it is still pos­sible for indi­vi­dual nations to deri­ve sig­ni­ficant sha­res of their fuel supply from CTL, but tho­se nations must also have access to equal­ly sig­ni­ficant coal pro­duc­tion capaci­ties. It is unrea­lis­tic to claim that CTL pro­vi­des a fea­sible solu­tion to liquid fuels shor­ta­ges crea­ted by peak oil. For the most part, it can only be a minor cont­ri­bu­tor and must be com­bi­ned with other strategies 

    Kir­joit­ta­jat pitä­vät teo­reet­ti­ses­ti mah­dol­li­se­na että hii­len nes­tey­tys kor­vai­si öljyn, mut­ta tar­vit­ta­van volyy­min tuot­ta­mi­nen vaa­ti­si astro­no­mi­set investoinnit. 

    Maa­il­man hii­li­tuo­tan­to on 7678Mt (2011) ja kas­vus­sa. Jot­ta öljy­huip­pu­teo­rian ennus­ta­ma tuo­tan­to­vo­lyy­min las­ku tule­vai­suu­des­sa voi­tai­siin kor­va­ta nes­tey­tyk­sel­lä, täy­tyi­si hii­len tuo­tan­toa lisä­tä 782–2555Mt vuo­des­sa, (siis joka vuo­si n. 10–30% lisää hiiltä). 

    ps. On myös ennus­tet­tu, että glo­baa­li Peak Coal (hii­li­huip­pu) on myös edes­sä, mut­ta arviot ovat hyvin hajallan.

  62. Heik­ki Waris: Öljy­krii­sis­tä seu­raa nime­no­maan öljyn hin­nan voi­ma­kas nousu, eikä vain talou­del­li­sen toi­min­nan krii­siy­ty­mi­nen ja kysyn­nän tuhou­tu­mi­nen jo nyky­hin­noil­la esi­mer­kik­si Väli­me­ren maissa.

    Voit­ko ker­toa vahän enem­män täs­tä öljy­krii­sis­tä mikä ei näy öljyn hin­nas­sa? En oikein ymmär­rä kon­sep­tia, miten se edes tunnistetaan? 

    Aki Suok­ko: Joh­dan­nais­mark­ki­nat voi­vat olla vää­räs­sä ja pahas­ti ja kun ne ovat vää­räs­sä, niin tuho­vai­ku­tus voi olla hirmuinen,

    Minua alkoi nyt häi­rit­se­mään tämä mie­li­ku­vi­tuk­sen puut­tee­ni. En var­si­nai­ses­ti pidä itseä­ni mark­ki­na­fun­da­men­ta­lis­ti­na, mut­ta osaat­ko ker­toa yhden esi­mer­kin sel­lai­ses­ta hir­mui­sen tuho­vai­ku­tuk­sen aiheut­ta­nees­ta (johdannais)markkinan hin­noit­te­lu­vir­hees­tä, mis­sä varal­li­suus­luok­ka on hin­noi­tel­tu lii­an hal­vak­si? Saat men­nä Hol­lan­nin tulp­paa­ni­ma­ni­aan asti tai vaik­ka pidemmällekin.

    Aki Suok­ko: joh­dan­nais­mark­ki­noi­hin, joi­den mukaan mitään öljyn tuo­tan­to­huip­pua ei vält­tä­mät­tä tule?

    Öljy­joh­dan­nai­sil­la ei käy­dä aktii­vis­ta kaup­paa kovin­kaan monen vuo­den pää­hän, joten ei nii­den perus­teel­la voi teh­dä kovin kum­moi­sia joh­to­pää­tök­siä sii­tä mitä tämän vuo­si­kym­me­nen lopul­la tapah­tuu. Tai no, voi­han nii­tä joh­to­pää­tök­siä teh­dä vaik­ka tee­leh­dis­tä, oli­pa jos­sa­kin medias­sa sel­lai­nen­kin öljy­ana­lyy­ti­kon argu­ment­ti, joka meni joten­kin niin, että kun tämän het­ken öljy­toi­mi­tuk­sen hin­ta on kor­keam­pi kuin toi­mi­tuk­sen vuo­den pääs­tä, se tar­koit­taa, että öljy halu­taan käsiin heti, eikä vuo­den pääs­tä, mikä taas enna­koi rajua öljyn hin­nan nousua. Uskoo ken tahtoo.

    Mitä taas lähi­tu­le­vai­suu­teen tulee, niin sii­hen riit­tää ihan tv-uutis­ten kat­so­mi­nen, että ei täl­lä maa­il­man­ta­lou­den kas­vu­nä­ky­mil­lä kyl­lä kovin dra­maat­tis­ta öljy­krii­siä ennen vuo­si­kym­me­nen puol­ta­vä­liä tar­vit­se pelä­tä. (Ellei Iran syys­tä tai toi­ses­ta pää­tä piris­tää uutis­vir­taa sul­ke­mal­la Hormuzinsalmen) 

    Aki Suok­ko: Minus­ta aina­kin oli­si syy­tä kii­vaas­ti alkaa kehi­tel­lä näp­pä­riä kimp­pa­kyy­ti­pal­ve­lu­ja, ruva­ta kaa­voit­ta­maan vain jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­le jne. eli teh­dä kaik­kea sopeu­tu­mis­työ­tä, mikä vähen­tää riip­pu­vuut­tam­me öljystä.

    Noi­hin nyt on aika pal­jon parem­pia­kin syi­tä kuin öljy­krii­sin pelko.

  63. Tapio:
    Täs­sä sinän­sä mie­len­kiin­toi­ses­sa kes­kus­te­lus­sa häi­rit­see se, että sitä käy­dään akse­lil­la maaöljy-kivihiili(öljy).Maakaasulla (perinteinen/liuske) voi­daan kui­ten­kin aika nopeas­ti kor­va­ta hyvin suu­ri osa öljyn polt­toai­ne­käy­tös­tä len­to­ko­nei­ta lukuunottamatta.

    Lius­ke­kaa­sun etu­na on, että sitä esiin­tyy sekä kes­kel­lä kulu­tus­ti­hen­ty­miä että nykyis­ten öljy­kent­tien alu­eel­la, jois­sa on pal­jon infra­struk­tuu­ria val­mii­na. Se antaa aikaa öljy­riip­pu­vuu­den vähen­tä­mi­seen ilman suu­ria investointeja.

    Kaa­su tulee ole­maan tule­vai­suu­des­sa huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä mer­kit­tä­väm­pi ener­gian­läh­de , se on aika sel­vä. Mai­nit­sit, että kaa­sun jake­luun oli­si infra val­mii­na. Näin var­mas­ti onkin mais­sa jois­sa on perin­tei­ses­ti käy­tet­ty kaa­sua, mut­ta suo­mes­sa tuo­ta maan­kat­ta­vaa infraa ei kyl­lä ole.

    Mitä tulee tuo­hon kaa­sun käy­tös­sä lii­ken­ne­polt­toai­nee­na, niin sii­hen pätee sama asia, kuin vaik­ka lii­ken­teen säh­köis­tyk­seen. Jos jokai­nen uusi hen­ki­lö­au­to täs­tä päi­väs­tä läh­tien oli­si kaa­suau­to, niin suo­men nykyi­sen hen­kiö­au­to­kan­nan uusi­mi­nen kes­täi­si suun­nil­leen 30 vuot­ta, nykyi­sel­lä uusiu­tu­mis­tah­dil­la. Kyse on tosi­aan pel­kis­tä hen­ki­lö­au­tois­ta. Nii­den lisäk­si pitäi­si uusia kul­je­tus­ka­lus­toa, jon­kun ver­ran juna­lii­ken­net­tä, maa­ta­lous­ko­nei­ta, lai­va­lii­ken­ne jne. ja jokai­nen vuo­si joka men­nään “busi­ness as usual” asen­teel­la, niin lyk­kää tuo­ta öljy­riip­pu­vuu­des­ta pää­syä hamaan tulevaisuuteen.

    Lisäk­si haluai­sin huo­maut­taa öljyn mer­ki­tyk­ses­tä suo­men kaup­pa­ta­sees­sa. 2000 luvun alus­sa suo­mi kulut­ti n.210 000 bar­re­lia / pv ja hin­nat pyö­ri 30$ huja­koil­la ja täs­tä las­ket­tu­na suo­mi toi käy­tet­tä­vää öljyä n.2,3 mil­jar­din dol­la­rin edes­tä, nyky­ään kulu­tus on jos­sain 190 000 bar­re­lin tie­tä­mis­sä ja hin­ta on pit­kään ollut 90–100$ luok­kaa ja näis­tä tulee 6–7 milar­dia dol­la­ria. Ero­tus on 4 mil­jar­dia dol­la­ria luok­kaa. Jos suo­men kaup­pa­ta­se on ollut pari vuot­ta sen 2–3 mil­jar­dia euroa pak­ka­sel­la, niin mie­les­tä­ni tuos­sa kar­keas­sa las­kel­mas­sa­ni on pointti.

  64. Vihe­rins­si:
    Tuo taas vie rahaa suo­raan pois öljyn­tuot­ta­jien kuk­ka­ros­ta. OPEC yrit­tää mak­si­moi­da jäsen­mait­ten­sa voi­tot, ja mer­kit­tä­vä mää­rä CTL:ää tai GTL:ää sot­kee tätä suun­ni­tel­maa pahas­ti juu­ri noi­den mata­lien mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten vuoksi. 

    OPEC toki yrit­tää mak­si­moi­da jäsen­mai­den­sa voi­tot (tai mini­moi­da tap­piot). Olem­me kui­ten­kin jo noin vuo­des­ta 2005 elä­neet “in a world wit­hout a swing pro­ducer”, sil­lä jopa Sau­di-Ara­bia on aja­nut tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti­aan täy­sil­lä lähes koko ajan. (Väit­tei­siin 2 Mbpd reser­vi­ka­pa­si­tee­tis­ta suh­tau­dun epäuskolla.)

    Öljyn­vie­jä­mai­den suu­rin ongel­ma on net­to­vien­nin pie­ne­ne­mi­nen oman väes­tön elin­ta­son ja öljyn­ku­lu­tuk­sen (ja usein myös väki­lu­vun) kas­vaes­sa. Kaik­ki nykyi­set öljyn­vie­jä­maat Nor­jaa ja Kana­daa lukuu­not­ta­mat­ta ovat kehit­ty­viä talouk­sia, ja monis­sa näis­tä talou­den kehi­tys­tä on yri­tet­ty buus­ta­ta sub­ven­toi­mal­la polt­toai­nei­den hin­to­ja. Oman öljyn­ku­lu­tuk­sen kas­vaes­sa lii­ak­si tämä tuot­taa vai­keuk­sia, kun sub­ven­tioi­hin ei ole enää varaa mut­ta asuk­kaat ovat tot­tu­neet pitä­mään nii­tä itses­tään­sel­vyy­te­nä. Indo­ne­sia muut­tui öljyn­vie­jä­maas­ta öljyn­tuo­ja­maak­si joi­tain vuo­sia sit­ten ja jät­ti OPECin 2009.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Export_Land_Model

  65. tcrown: Voit­ko ker­toa vahän enem­män täs­tä öljy­krii­sis­tä mikä ei näy öljyn hin­nas­sa? En oikein ymmär­rä kon­sep­tia, miten se edes tunnistetaan? 

    Mitä taas lähi­tu­le­vai­suu­teen tulee, niin sii­hen riit­tää ihan tv-uutis­ten kat­so­mi­nen, että ei täl­lä maa­il­man­ta­lou­den kas­vu­nä­ky­mil­lä kyl­lä kovin dra­maat­tis­ta öljy­krii­siä ennen vuo­si­kym­me­nen puol­ta­vä­liä tar­vit­se pelätä. 

    Osut täs­sä nau­lan kan­taan. 2009–2010 tie­noil­la kir­joi­te­tut rapor­tit (Pen­ta­gon, ITPOES) ennus­ti­vat sil­loi­sen kulu­tustren­din perus­teel­la, että vuo­si­kym­me­nen puo­li­vä­liin men­nes­sä (joka ei siis ole tar­kas­ti tam­mi­kuus­sa 2015) ei ole inves­toi­tu riit­tä­väs­ti uuteen tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tiin, jot­ta sil­lä voi­si kor­va­ta ole­mas­sa ole­vien kent­tien tuo­tan­non putoamisen.

    Ja kos­ka tuo­tan­to ei voi mil­lään olla alem­pi kuin kulu­tus, kulu­tuk­sen mukau­tuu tuo­tan­toon. Lius­ke­öl­jy­tuo­tan­non kas­vu (joka ei siis näy­tä ole­van pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä nyky­hin­noin lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa) hou­kut­te­li noi­ta ennus­tei­ta enem­män inves­toin­te­ja, joil­la myös saa­tiin tuo­tan­toa nopeas­ti markkinoille.

    Toi­saal­ta sii­tä huo­li­mat­ta ei ole näky­vis­sä, että talous oli­si palan­nut öljyn kulu­tuk­sen kas­vun kans­sa kor­re­loi­val­le kas­vu-ural­le. Onko link­ki kausaa­li­nen vai onko kyse vain aiem­pien vuo­si­kym­men­ten tilas­to­jen kans­sa kivas­ti kor­re­loi­vas­ta sattumasta?

    Kulu­tus on siis sopeu­tu­nut, mut­ta eihän sekään edel­ly­tä defla­to­ri­ses­sa ympä­ris­tös­sä hin­nan nousua. Tähän viit­ta­sin kom­ment­ti­ni ykköskohdalla.

  66. Suo­mes­sa tur­peen polt­ta­mi­sen lisää­mi­nen on type­rää, kos­ka se on ainoa stra­te­gi­nen varae­ner­gian­läh­de — ja tur­peen nos­ta­mi­seen sopi­vat alu­eet ovat jo vähis­sä. Peak tur­ve lie­nee jo saavutettu.

    Öljyn hin­ta­ta­so mää­rit­te­lee myös kaik­kien mui­den polt­toai­nei­den hin­ta­ta­son. Sää­lik­si käy pel­let­tei­hin siir­ty­nei­den koh­ta­lo, hin­ta on nous­sut reippaasti.

    Kan­nus­te­lou­kus­ta voi­ta­neen puhua myös ener­gia­mark­ki­noil­la, kun yksi­tys­ta­lou­del­li­ses­ti kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta tyh­mät vaih­toeh­dot ovat kannattavia.

  67. En ole seu­ran­nut kes­kus­te­lun alkua, mut­ta ilmei­ses­ti mel­ko vähän on puhut­tu vety­au­tois­ta. Hyun­dai on aloit­ta­mas­sa sar­ja­val­mis­tus­ta 2015 ja muil­la­kin on jo prototyyppejä.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokennoauto

    Mie­les­tä­ni ne sovel­tu­vat var­si­nais­ta säh­kö­au­toa parem­min Suo­meen. Plug-in säh­kö­sau­ton ongel­mia­han on se, että sen lataus on hidas­ta ja ajo­sä­de putu­aa tal­vel­la hel­pos­ti puo­leen kesä­olois­ta. Eli säh­kön­käyt­tö kas­vaa huo­mat­ta­vas­ti tal­vel­la (akun tehon las­ku, sisä­ti­lo­jen läm­mi­tys). Eli ongel­ma on sama kuin säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä, mik­si­kö­hän täs­tä ei puhuta ?

    Vedyn koh­dal­la ongel­ma on jake­lu­ver­kon puu­te. Vetyä­hän saa­daan elekt­ro­lyy­sil­lä vedes­tä, mut­ta tuo­tan­toa ei ole psal­joa Suo­mes­sa. Toden­nä­köi­sin­tä on pai­kal­li­nen val­mis­ta­mi­nen jake­lua­se­mil­la ja kul­je­tus ei ole jär­ke­vää ? Mie­les­tä­ni vedyn tuo­tan­to sopii hyvin yhteen tuu­li- ja aurin­ko­säh­kön kans­sa. Yli­mää­räi­sil­lä säh­kö­hui­puil­la voi­daan tuot­taa vetyä, joka voi­daan varastoida.

    Muu­ten­kin on syy­tä muis­taa, että Suo­men ener­giao­ma­va­rai­suus on vain 30% luok­kaa ja Suo­meen tuo­daan ener­gi­aa (öljy, kaa­su, kivi­hii­li, säh­kö ym) noin 7 mil­jar­din edes­tä vuo­sit­tain. Täs­sä oli­si kas­vua­laa Suo­mel­le, jot­ta saa­tai­siin oma­va­rai­suus edes 50% tasolle.

  68. Yksi näkö­kul­ma vie­lä tähän kes­kus­te­luun eli kan­sal­li­nen näkö­kul­ma: näh­däk­se­ni puheen­vuo­rot näyt­tä­vät olet­ta­van van­kan glo­baa­lin talou­den mikä ei ehkä ole aivan itses­tään sel­vää peak oilin jälkeen.…

    Siis­pä: rat­ka­suis­sa kan­nat­tai­si myös huo­mioi­da jon­kin­lai­nen oma­va­rai­suus ener­gian läh­teen ja ener­gian tuo­tan­toon tar­vit­ta­van tek­no­lo­gian suhteen.

    Siis: kan­nat­tai­si sat­sa­ta puu­hun ja tur­pee­seen ja näi­hin sopi­vaan teknologiaan.

  69. Minua alkoi nyt häi­rit­se­mään tämä mie­li­ku­vi­tuk­sen puut­tee­ni. En var­si­nai­ses­ti pidä itseä­ni mark­ki­na­fun­da­men­ta­lis­ti­na, mut­ta osaat­ko ker­toa yhden esi­mer­kin sel­lai­ses­ta hir­mui­sen tuho­vai­ku­tuk­sen aiheut­ta­nees­ta (johdannais)markkinan hin­noit­te­lu­vir­hees­tä, mis­sä varal­li­suus­luok­ka on hin­noi­tel­tu lii­an hal­vak­si? Saat men­nä Hol­lan­nin tulp­paa­ni­ma­ni­aan asti tai vaik­ka pidemmällekin.

    Mitä taas lähi­tu­le­vai­suu­teen tulee, niin sii­hen riit­tää ihan tv-uutis­ten kat­so­mi­nen, että ei täl­lä maa­il­man­ta­lou­den kas­vu­nä­ky­mil­lä kyl­lä kovin dra­maat­tis­ta öljy­krii­siä ennen vuo­si­kym­me­nen puol­ta­vä­liä tar­vit­se pelä­tä. (Ellei Iran syys­tä tai toi­ses­ta pää­tä piris­tää uutis­vir­taa sul­ke­mal­la Hormuzinsalmen) 

    Point­ti­ni oli lähin­nä se, että mark­ki­noi­den vii­sau­teen ei kan­na­ta kovin pal­jon luot­taa. Ei tääl­lä ole kukaan niin teh­nyt­kään, mut­ta kun tuli puhet­ta, että öljyn joh­dan­nais­mark­ki­noil­la ei mitään öljyn tuo­tan­to­huip­pua näy, niin halusin koros­taa, että mark­ki­noil­la on suo­ras­taan tai­pu­mus olla vää­räs­sä. Voi olla, että täs­sä tapauk­ses­sa eivät ole. Yksi syy tähän voi­si olla se, että talous­kas­vu lop­pui­si öljyn tuo­tan­to­hui­pun kans­sa suun­nil­leen samaan aikaan, jol­loin öljyn kysyn­tä sopeu­tui­si aina­kin jos­sain mää­rin auto­maat­ti­ses­ti tar­jon­taan. Monet ovat kir­joit­ta­neet talous­kas­vun pian edes­sä ole­vas­ta lop­pu­mi­ses­ta aina­kin minus­ta kovin uskot­ta­van tun­tui­sia kuvauk­sia kir­jois­saan, kuten Rik­hard Hein­berg, Jeff Rubin, Ste­ve Hal­let, John Mic­hael Greer. Öljy­joh­dan­nais­kaup­paa teke­vis­tä moni tun­te­nee tämän kal­tai­sen kirjallisuuden?

    En tun­ne joh­dan­nais­mark­ki­noi­ta kovin hyvin, mut­ta voi­ko jon­kin varal­li­suuse­rän hin­noit­te­lu lii­an hal­vak­si edes aiheut­taa sen kal­tais­ta tuhoa kuin vaik­ka­pa sub-pri­me-kupla teki joi­ta­kin vuo­sia sit­ten? Onko täs­sä kyse hiu­kan saman­kal­tai­ses­ta epä­sym­met­rias­ta, että osta­mal­la pörs­sio­sak­keen voin hävi­tä kor­kein­taan 100 % ja voit­taa lähes ääret­tö­mäs­ti rahaa? 

    Tuos­ta öljy­krii­sis­tä sanoi­sin, että olem­me par­hail­laan kol­man­nes­sa öljy­krii­sis­sä. Mää­rit­te­len öljy­krii­sin täs­sä niin, että öljyn­ku­lu­tus las­kee sel­väs­ti kehit­ty­neis­sä mais­sa samal­la kun sen hin­ta on poik­keuk­sel­li­sen kor­kea. Edel­li­set öljy­krii­sit oli­vat 1973 ja 1979. Öljyn kulu­tus on las­ke­nut OECD-mais­sa vuo­des­ta 2005 alkaen — toki hitaam­min kuin 1970-luvul­la (ks. kuva 2 tääl­lä http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/04/24/talouden-toimintaikkuna-pienenee-koko-ajan/#.UgdJGJJSiAg). Sama pätee itse asias­sa pri­mää­rie­ner­gi­aan­kiin, myös sen kulu­tus on kään­ty­nyt las­kuun OECD-mais­sa (kat­so vaik­ka BP Sta­tis­tical review of ener­gy 2013, Excel data), mut­ta uuti­sot­si­koi­hin tämä ei pää­se. Talous­kas­vun ja ener­gian­ku­lu­tuk­sen kyt­kös OECD-mais­sa on toi­sin sanoen aina­kin tila­päi­ses­ti (usei­ta vuo­sia kui­ten­kin) kat­ken­nut. Tähän voi olla syy­nä talous­kas­vun dema­te­ria­li­soi­tu­mi­nen (mihin en usko aina­kaan täy­del­li­se­nä seli­tyk­se­nä) tai sit­ten vaik­ka­pa vain se, että tuo­tan­to siir­tyy hyvin voi­mak­kaas­ti kehit­ty­viin mai­hin. Char­les Hall ja RIk­hard Hein­berg aina­kin ovat koros­ta­neet, että Yhdys­val­tain talous ei ole kas­va­nut vuo­des­ta 2005 tai 2007 alkaen lain­kaan, kun val­tion vel­kaan­tu­mi­nen huo­mioi­daan. Vel­kaan­tu­mi­nen on näp­pä­rä kei­no “kas­vat­taa” talout­ta niin, että ener­gian­ku­lu­tus ei kasva. 

    Hal­li­tus­kin on tajun­nut vii­meis­tään kesä­lo­man­sa jäl­keen sen, että raken­teel­li­nen krii­si on syvä, mut­ta tois­tai­sek­si en ole huo­man­nut, että kukaan tie­dos­tai­si kal­liin ener­gian mah­dol­lis­ta osuut­ta täs­sä. Nimi­merk­ki Andrein point­ti tuos­ta kaup­pa­ta­sees­ta ja öljyn hin­nas­ta oli osu­va. Ei oli­si pahas­ti pie­les­sä sanoa, että iso osa Suo­men vel­kaan­tu­mi­ses­ta joh­tuu kal­liin öljyn osta­mi­ses­ta Venäjältä.

  70. tcrown: Tämä on aika eris­kum­mal­li­nen koh­ta. “Joh­dan­nais­mark­ki­nat” eivät ole mikään mus­ta laa­tik­ko mihin joku syöt­tää infor­maa­tio­ta ja ulos pul­lah­taa hin­ta. Joh­dan­nais­mark­ki­na koos­tuu suu­res­ta mää­räs­tä toi­mi­joi­ta, jot­ka käyt­tä­vät mer­kit­tä­vän mää­rän resurs­se­ja mark­ki­nan ymmär­tä­mi­seen, enkä usko, että kovin moni toi­mi­ja tyy­tyy IEA:n raport­tiin ana­lyy­sis­sään. Se vai­kut­taa sel­väl­tä, että joh­dan­nais­mark­ki­noil­la val­lit­se­va näke­mys ei vas­taa tei­dän näke­mys­tän­ne maa­il­mas­ta, mut­ta sen mah­dol­li­suu­den lisäk­si, että joh­dan­nais­mark­ki­nat ovat vää­räs­sä, on myös se mah­dol­li­suus, että tei­dän ana­lyy­sin­ne on pie­les­sä. Minun on vai­kea uskoa, että esi­tät­te kir­jas­san­ne fak­to­ja, jot­ka eivät oli­si esi­mer­kik­si öljy­mark­ki­noil­la suh­teel­li­sen ylei­ses­sä tie­dos­sa. Huo­maut­tai­sin myös, että eri­lai­sil­le mark­ki­noil­le muo­dos­tuu kyl­lä usein eri­nä­köi­siä kuplia ja vir­he­hin­noit­te­lu­ja, mut­ta erit­täin har­voin niin päin, että jon­kin varal­li­suus­luo­kan arvo arvioi­daan lii­an pie­nek­si. (en nyt kek­si yhtä­kään esi­merk­kiä, ehkä joku muu keksii)

    Ja kukaan­han ei estä tei­tä osal­lis­tu­mas­ta noil­le joh­dan­nais­mark­ki­noil­le kor­jaa­maan mark­ki­noi­den näke­mys­tä oike­aan suun­taan. Bonuk­se­na teet­te pal­jon rahaa jos näke­myk­sen­ne on oikein. 

    Joo, pie­ni kär­jis­tys toki. Kir­jas­sa esit­te­lem­me tar­kem­min näke­myk­siäm­me ja taus­to­ja sil­le, mik­si aihees­ta kan­nat­taa olla huo­lis­saan joh­dan­nais­mark­ki­nois­ta huolimatta.
    Pari esi­merk­kiä sil­ti, kos­ka tämä kysy­mys oli yksi kir­jan lähtökohtia. 

    Suo­mi val­tio­ta­son toi­mi­ja­na on käy­tän­nös­sä täy­sin ulkois­ta­nut öljy-tilan­teen ris­kien havain­noin­nin ja ‑hal­lin­nan IEA:lle. Suo­mes­sa ei tie­tääk­se­ni ole mitään viral­li­sem­paa tahoa jon­ka teh­tä­vä­nä oli­si seu­ra­ta aihet­ta sen kriit­ti­sem­min. Se niis­tä mer­kit­tä­vis­tä resurs­seis­ta mark­ki­noi­den seu­raa­mi­ses­sa Suo­men osal­ta. Mut­ta joo, sinäl­lään kir­jam­me on osa tätä joh­dan­nais­mark­ki­noi­den toi­min­taa, sil­lä se pyr­kii tuo­maan esil­le siel­lä ken­ties ole­via puut­tei­ta. Olem­me käyt­tä­neet omal­ta osal­tam­me mer­kit­tä­väs­ti resurs­se­ja asian tut­ki­mi­seen ja tul­leet kir­jas­sa esi­tel­tyyn tulok­seen. Emme väi­tä (emme­kä edes toi­vo) ole­vam­me oikeas­sa, mut­ta toi­voi­sim­me että näke­myk­sem­me kumo­taan perustellusti.

    Kun tähän lisä­tään (kir­jas­sa­kin mai­nit­tu) IEA:n pata­sur­kea onnis­tu­mi­nen ennus­teis­saan sekä tuo­tan­non että hin­nan osal­ta vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen ajal­ta voi­daan mie­les­tä­ni kysyä: Onko kan­sa­kun­nan ris­kien­hal­lin­nan kan­nal­ta jär­ke­vää, että aihee­seen ei edel­leen­kään kiin­ni­te­tä käy­tän­nös­sä mitään huomiota? 

    Tuom­me kir­jas­sa pöy­tään myös kasan suh­teel­li­sen uskot­ta­via taho­ja joi­den näke­myk­set poik­kea­vat IEA:n visiois­ta mel­koi­ses­ti, ja pyrim­me kysy­mään, että oli­si­ko jär­ke­vää jon­kun vir­ka­mie­hen vil­kais­ta myös näi­tä? Edes sen ver­ran, että todis­tai­si nii­den joh­to­pää­tök­set uskot­ta­vas­ti vää­rik­si mikä­li haluam­me jät­tää ne huo­miot­ta omis­sa stra­te­giois­sam­me. Kuten on käy­nyt ilmi, ener­gia ja ilmas­to­stra­te­gian tuo­rees­sa päi­vi­tyk­ses­sä ei sanal­la mai­ni­ta öljyn tuo­tan­non huip­pua tai sen ris­ke­jä (eli edes sen mah­dol­li­suut­ta ei ole otet­tu huo­mioon). Se on mie­les­täm­me mel­koi­sen vastuutonta. 

    Joh­dan­nais­mark­ki­noil­le sijoit­ta­mi­ses­ta… heh… Ei tämä tie­to­kir­jo­jen kir­joit­ta­mi­nen Suo­mek­si nyt ihan NIIN hyvä bis­nes ole 😉

    Alla vie­lä link­ki kir­jan lukuun, jon­ka olen jul­kais­sut blo­gis­sa­ni. Se tosin on vain yksi näkö­kul­ma asi­hee­seen, mui­ta­kin kir­jas­sa on.

    http://kaikenhuippu.com/2013/02/26/kirjaprojekti-raaka-ainemarkkinoiden-vaikutus-oljyn-hintoihin/

  71. Count­ry­boy: Yli­mää­räi­sil­lä säh­kö­hui­puil­la voi­daan tuot­taa vetyä, joka voi­daan varastoida.

    Peri­aat­tes­sa samaa miel­tä, mut­ta onko sen varas­toin­tiin kek­sit­ty jotain uut­ta? Eikö se vuo­da läpi ja hau­ras­tu­ta metalliastiat?

  72. Heik­ki Waris: Osut täs­sä nau­lan kan­taan. 2009–2010 tie­noil­la kir­joi­te­tut rapor­tit (Pen­ta­gon, ITPOES) ennus­ti­vat sil­loi­sen kulu­tustren­din perus­teel­la, että vuo­si­kym­me­nen puo­li­vä­liin men­nes­sä (joka ei siis ole tar­kas­ti tam­mi­kuus­sa 2015) ei ole inves­toi­tu riit­tä­väs­ti uuteen tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tiin, jot­ta sil­lä voi­si kor­va­ta ole­mas­sa ole­vien kent­tien tuo­tan­non putoamisen. 

    Minul­la on nyt suu­ria vai­keuk­sia pysyä kär­ryil­lä. Siis kol­me vuot­ta sit­ten ennus­tet­tiin (pie­leen, kap­pas vain) että öljyn tuo­tan­to jää jäl­keen kysynnästä…

    Ja kos­ka tuo­tan­to ei voi mil­lään olla alem­pi kuin kulu­tus, kulu­tuk­sen mukau­tuu tuo­tan­toon. Lius­ke­öl­jy­tuo­tan­non kas­vu (joka ei siis näy­tä ole­van pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä nyky­hin­noin lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa) hou­kut­te­li noi­ta ennus­tei­ta enem­män inves­toin­te­ja, joil­la myös saa­tiin tuo­tan­toa nopeas­ti markkinoille. 

    …sit­tem­min öljy­lius­ke mah­dol­lis­ti enti­sil­lä kas­vu-uril­la pysymisen…

    Toi­saal­ta sii­tä huo­li­mat­ta ei ole näky­vis­sä, että talous oli­si palan­nut öljyn kulu­tuk­sen kas­vun kans­sa kor­re­loi­val­le kas­vu-ural­le. Onko link­ki kausaa­li­nen vai onko kyse vain aiem­pien vuo­si­kym­men­ten tilas­to­jen kans­sa kivas­ti kor­re­loi­vas­ta sattumasta?

    …jos­ta pää­tel­lään, että nykyi­set talou­den ongel­mat aiheu­tu­vat jos­ta­kin mys­ti­ses­tä öljy­krii­sis­tä, mikä ei näy sen enem­pää öljyn tuo­tan­nos­sa kuin hinnassa?

    Kulu­tus on siis sopeu­tu­nut, mut­ta eihän sekään edel­ly­tä defla­to­ri­ses­sa ympä­ris­tös­sä hin­nan nousua. Tähän viit­ta­sin kom­ment­ti­ni ykköskohdalla.

    Mikä ihmeen defla­to­ri­nen ympä­ris­tö? Ja mikä ihmeen sopeu­tu­mi­nen, muu­ta­ma rivi ylem­pä­nä juu­ri kir­joi­tit, että lius­ke­öl­jyn ansios­ta aiem­mat maa­il­man­lo­pun ennus­teet meni­vät pieleen?

    (Suo­mes­sa­han öljyn kysyn­tä on “sopeu­tu­nut” jo 70-luvul­ta läh­tien. Has­sua, että elin­ta­so tai­taa kui­ten­kin olla nous­sut niis­tä ajois­ta aika paljon)

  73. ” peak turve ”

    Tok­ko­pa sentään.
    Tur­vet­ta nos­te­taan puo­lel­la pro­sen­til­la Suo­men tur­me­maa-alueis­ta. Sama alue on käy­tös­sä pari vuosikymmentä.

    Arvion mukaan Suo­men sois­sa on enem­män ener­gi­aa kuin Poh­jan­me­ren öljys­sä. Tämän voi näh­dä mah­dol­li­suu­te­na tai peri­suo­ma­lai­sit­tain vain ongelmana.

    Öljyn kor­vaa­mis­ta pitää miet­tiä erik­seen ener­gian osal­ta ja öljy­poh­jais­ten tuot­tei­den osal­ta (muo­vi ym).

  74. Ööö… On tot­ta, että aurin­ko- ja tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­teet­ti ovat kas­va­neet, mut­ta ne kas­va­vat siel­lä mis­sä kas­va­vat sub­ven­tioil­la joil­la taa­taan aika kor­kea hin­ta niil­lä tuo­te­tul­le energialle. 

    Mitä tulee ydin­voi­maan, niin mas­sa­val­mis­te­tut pie­net modu­laa­ri­set reak­to­rit voi­vat aivan hyvin tul­la mark­ki­noil­le kas­va­val­la volyy­mil­lä. 3 reak­to­ria kuu­kau­des­sa? Mik­sei 100 viikossa?

  75. tcrown: Minul­la on nyt suu­ria vai­keuk­sia pysyä kär­ryil­lä. Siis kol­me vuot­ta sit­ten ennus­tet­tiin (pie­leen, kap­pas vain) että öljyn tuo­tan­to jää jäl­keen kysynnästä…

    …sit­tem­min öljy­lius­ke mah­dol­lis­ti enti­sil­lä kas­vu-uril­la pysymisen…

    …jos­ta pää­tel­lään, että nykyi­set talou­den ongel­mat aiheu­tu­vat jos­ta­kin mys­ti­ses­tä öljy­krii­sis­tä, mikä ei näy sen enem­pää öljyn tuo­tan­nos­sa kuin hinnassa?

    Mikä ihmeen defla­to­ri­nen ympäristö?

    Ja mikä ihmeen sopeu­tu­mi­nen, muu­ta­ma rivi ylem­pä­nä juu­ri kir­joi­tit, että lius­ke­öl­jyn ansios­ta aiem­mat maa­il­man­lo­pun ennus­teet meni­vät pieleen? 

    1. Ei pysyt­ty enti­sil­lä kas­vu-uril­la, vaan lius­ke­öl­jyn ansios­ta koko­nais­tuo­tan­to pys­tyi ainoas­taan juu­ri ja juu­ri kasvamaan.

    2. Kuten Osmo­kin tote­si, vel­ka­krii­si on ensi­si­jai­nen seli­tys talous­on­gel­miin. Mut­ta jos asi­aa kai­ve­lee yhtään sanaa “vel­ka­krii­si” syvem­mäl­tä, voi löy­tyä mui­ta­kin teki­jöi­tä jot­ka sitä ede­saut­ta­vat. Käyt­tä­jien tulo­ta­soon suh­teu­tet­tu­na riit­tä­vän edul­li­sen öljyn saa­ta­vuus ver­rat­tu­na aiem­paan on yksi täl­lai­nen teki­jä. Onko “krii­si” sopi­va ter­mi jos kysees­sä ei ole äkil­li­nen romah­dus? Jos ei, pitäi­si­kö yhtä lail­la sanoa että “vel­ka­krii­si” ei ole sopi­va ter­mi kos­ka eihän maa­il­man­ta­lous ole romahtanut?

    3. Jos ohjaus­ko­rot ovat kehit­ty­neis­sä mais­sa nol­las­sa (US, Japa­ni) tai mel­kein nol­las­sa (EU) ensim­mäis­tä ker­taa his­to­rias­sa, eikö kyse ole defla­to­ri­ses­ta ympä­ris­tös­tä? Vai mää­ri­tel­lään­kö rahan arvo kuluttajahintaindeksistä?

    4. Ei ollut maa­il­man­lo­pun ennus­tei­ta, ainoas­taan varoi­tuk­sia, että enna­koi­tu kulu­tuk­sen kas­vu ei rea­li­soi­tui­si, mikä hei­jas­tui­si muu­al­le talouteen.

    Lius­ke­öl­jyn tuo­tan­to­vo­lyy­mit yllät­ti­vät aika monet alan ammat­ti­lai­set­kin, vai mik­si luu­let että isot öljy­fir­mat kuten Shell läh­ti­vät mukaan vas­ta vii­me aikoi­na? Oli­si­vat saa­neet pal­jon hal­vem­mal­la 2009 tai 2010.

    Lius­ke­kaa­su ja ‑öljyil­miös­sä yhdis­tyy moni asia, joi­ta voi olla vai­kea tois­taa kon­ven­tio­naa­li­sen tuo­tan­non ala­mäen paik­kaa­mi­sek­si jäl­leen lähivuosina:
    1. Vapau­tus tuo­tan­non ympä­ris­tö­lain­sää­dän­nön mukai­sis­ta vas­tuis­ta (USA)
    2. Tuo­tan­to kui­val­la maal­la tar­vi­ten pel­käs­tään lukuis­ten yksi­tyis­hen­ki­löi­den (maa­no­mis­ta­jien) luvan toi­min­nan aloittamiseksi
    3. Pie­net tuo­tan­to­yk­si­köt joil­le ei tar­vit­se raken­taa mas­sii­vis­ta infrastruktuuria
    4. Pie­net tuo­tan­to­yh­tiöt joi­den pitää saa­da kas­sa­vir­taa tuot­ta­mal­la niin pal­jon kuin pystyy
    5. Tuo­tan­to­yh­tiöt kas­vu­yri­tyk­siä joil­le arvon pump­paa­mi­nen mah­dol­li­sim­man nopeal­la kas­vul­la (tuo­tan­non laa­jen­ta­mi­sel­la) on hyvä exit-strategia.
    6. Kas­vun vaa­ti­mien riit­tä­vien sijoi­tus­ten ohjau­tu­mi­nen tuo­tan­to­yh­tiöi­hin kos­ka sijoi­tuk­sen tuot­to-odo­tuk­set eivät dilu­toi­du kon­ven­tio­naa­li­sen öljy­fir­man mui­den toi­min­to­jen tun­ne­tus­ti pie­nem­pien kas­vuo­do­tus­ten johdosta.

  76. Count­ry­boy:
    En ole seu­ran­nut kes­kus­te­lun alkua, mut­ta ilmei­ses­ti mel­ko vähän on puhut­tu vety­au­tois­ta. Hyun­dai on aloit­ta­mas­sa sar­ja­val­mis­tus­ta 2015 ja muil­la­kin on jo prototyyppejä.

    Vety­au­ton ongel­ma on se, että se rat­kai­see ongel­man, jota ei ole. Meil­lä ei ole mitään ihmeel­lis­tä läh­det­tä vedyl­le, ja jos se vety teh­dään elekt­ro­lyy­sil­lä, akkusäh­kö­au­to voit­taa hyötysuhteessa.

    Vety­au­tos­ta ja vety­ta­lou­des­ta tulee mer­kit­tä­vä teki­jä sil­lä het­kel­lä, kun löy­tyy edul­li­nen tapa tuot­taa vetyä aurin­koe­ner­gial­la. Tapa voi olla mik­ro­bio­lo­gi­aan poh­jau­tu­va, tai se voi olla jokin ter­mi­nen pro­ses­si, jol­la aurin­ko­voi­mal­la saa hajoi­tet­tua vet­tä suo­raan hapek­si ja vedyksi.

    Mie­les­tä­ni vedyn tuo­tan­to sopii hyvin yhteen tuu­li- ja aurin­ko­säh­kön kans­sa. Yli­mää­räi­sil­lä säh­kö­hui­puil­la voi­daan tuot­taa vetyä, joka voi­daan varastoida.

    Näin voi­daan teh­dä, mut­ta tem­pun talou­del­li­nen kan­nat­ta­vuus edel­lyt­tää, että säh­kön hin­ta varas­ton pur­ku­het­kel­lä on noin kol­min­ker­tai­nen ver­rat­tu­na säh­kön hin­taan lataushetkellä.

    Vedyn varas­toin­ti sinän­sä ei ole kovin vai­ke­aa, jos­kaan Suo­men kal­lio­pe­rä ei ole sii­hen kovin sovel­tu­vaa. Yhdys­val­lois­sa on jo pit­kään ollut käy­tös­sä pari­kin suu­reh­koa varas­to­lai­tos­ta, ja vedyn kausi­hä­vik­ki on pie­niä prosenttilukuja.

  77. > vai oli­ko vuon­na 80 luvul­la ihan hir­vee­tä elää?

    Kun tuos­sa vähän aikaa sit­ten hösik­ses­sä ilmes­tyi Ilk­ka Malm­ber­gin jut­tu, niin blo­gi­kir­joit­te­lu­jen ja nii­den kom­ment­tien mukaan 1980-luvul­la suo­ma­lai­sil­la kuu­lem­ma ei oikein ollut jää­kaap­pe­ja, ja suo­ma­lai­set oli­vat jat­ku­vas­ti ruo­ka­myr­ky­tys­ten kou­ris­sa, kos­ka huo­no elintarvikehygienia.

  78. Heik­ki Waris:

    Lius­ke­kaa­su ja ‑öljyil­miös­sä yhdis­tyy moni asia, joi­ta voi olla vai­kea tois­taa kon­ven­tio­naa­li­sen tuo­tan­non ala­mäen paik­kaa­mi­sek­si jäl­leen lähivuosina:
    1. Vapau­tus tuo­tan­non ympä­ris­tö­lain­sää­dän­nön mukai­sis­ta vas­tuis­ta (USA)
    2. Tuo­tan­to kui­val­la maal­la tar­vi­ten pel­käs­tään lukuis­ten yksi­tyis­hen­ki­löi­den (maa­no­mis­ta­jien) luvan toi­min­nan aloittamiseksi
    3. Pie­net tuo­tan­to­yk­si­köt joil­le ei tar­vit­se raken­taa mas­sii­vis­ta infrastruktuuria
    4. Pie­net tuo­tan­to­yh­tiöt joi­den pitää saa­da kas­sa­vir­taa tuot­ta­mal­la niin pal­jon kuin pystyy
    5. Tuo­tan­to­yh­tiöt kas­vu­yri­tyk­siä joil­le arvon pump­paa­mi­nen mah­dol­li­sim­man nopeal­la kas­vul­la (tuo­tan­non laa­jen­ta­mi­sel­la) on hyvä exit-strategia.
    6. Kas­vun vaa­ti­mien riit­tä­vien sijoi­tus­ten ohjau­tu­mi­nen tuo­tan­to­yh­tiöi­hin kos­ka sijoi­tuk­sen tuot­to-odo­tuk­set eivät dilu­toi­du kon­ven­tio­naa­li­sen öljy­fir­man mui­den toi­min­to­jen tun­ne­tus­ti pie­nem­pien kas­vuo­do­tus­ten johdosta. 

    Hei­kin lis­taan lisäk­si vie­lä pari:
    7. Jenk­kien “Hold-by-Pro­duc­tion” ‑sopi­muk­set joi­ta teh­tiin taka­vuo­si­na pal­jon. Säi­lyt­tääk­seen tuo­tan­to-oikeu­det lii­saa­maan­sa maa­pa­laan, yhtiöi­den oli pak­ko aloit­taa tuo­tan­to nopeas­ti ja jat­kaa sitä kaa­sun hin­nois­ta riip­pu­mat­ta. Tämä joh­ti kaa­sun yli­tuo­tan­toon ja hin­to­jen romah­ta­mi­seen, jos­ta on vas­ta hil­jal­leen alet­tu toipua.

    8. Edel­li­seen yhdis­tet­ty­nä monien Exit-stra­te­gia oli pum­pa­ta maan/liisauksien arvo ja myy­dä se sit­ten seu­raa­val­le suu­rem­mal­le type­ryk­sel­le. Che­sa­peak Ener­gyn, joka on lie­nee koko lius­ke-ilmiön ilmen­ty­mä, enti­nen CEO on lausu­nut: ““I can assu­re you that buying lea­ses for x and sel­ling them for 5x or 10x is a lot more pro­fi­table than trying to pro­duce gas at $ 5 or $ 6 mcf.” 

    -> Toki tot­ta. Tämä onkin joh­ta­nut vii­me vuo­si­na mil­jar­dien alas­kir­jauk­siin, kun yhtiöt ovat jou­tu­neet tun­nus­ta­maan tosi­asiat, että ei sitä hal­val­la tuo­tet­ta­vaa kaa­sua ollut­kaan niin paljon.

    9. Ylei­nen reser­vien pai­sut­te­lu. Kaik­ki ovat kuul­leet nämä 100-vuo­den kaa­su­va­rat, jopa 200 vuo­den kaa­su­va­rat ‑lausun­not. Ne perus­tu­vat sii­hen että fir­ma (joka yleen­sä halu­aa joko rahoi­tus­ta tai myy­dä porausoi­keu­ten­sa) ottaa par­hai­ten tuot­ta­van kai­von­sa alu­eel­la, olet­taa sil­le 40+ vuo­den tuo­tan­toiän ja ext­ra­po­loi kai­von pro­dii­lin koko esiin­ty­mään. (kaa­sue­siin­ty­mät ehty­vät kes­ki­mää­rin noin 80 % 24 kk aika­na, on erit­täin toden­nä­köis­tä että ne pysyi­si­vät riit­tä­vän tuot­ta­vi­na useam­pia vuo­si­kym­me­niä). 100 vuo­den kaa­su­va­rat perus­tu­vat siis pas­kan­pu­hu­mi­seen. EIA:n mukaan varat ovat jos­sain 25 vuo­den paik­keil­la, mut­ta nekin perus­tu­vat opti­mis­ti­siin näke­myk­siin. Var­si­nai­seen tuo­tan­to­tie­toon perus­tu­vat ennus­teet ovat lähem­pä­nä 10 vuot­ta, mut­ta pal­jon riip­puu tie­ten­kin kaa­sun hinnasta. 

    Mut­ta suo­sit­te­len tcrown että lukai­set kir­jam­me, niin kes­kus­te­lua on mie­lek­kääm­pää jat­kaa. Olem­me erit­täin kiin­nos­tu­nei­ta poik­kea­vis­ta tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta ja läh­teis­tä. Kuten kir­jas­sa­kin toteam­me, tär­ke­ää ei ole se, kuka on oikeas­sa, vaan se, mikä on oikea vastaus.

  79. Tie­de­mies: Muu­ta­ma pik­ku premissi:
    1) Ener­gian hin­ta voi pudo­ta nykyi­ses­tä rajus­ti raken­ta­mal­la mas­sii­vi­set mää­rät ydinvoimaa
    Otta­mat­ta nyt sen kum­mem­min kan­taa ydin­voi­maan muu­ten, olen jon­kun sor­tin agnos­tik­ko, niin tämä pre­mis­si ei min­kään nykyi­sen kus­tan­nus­tie­don valos­sa yksin­ker­tai­ses­ti pidä paik­kaan­sa. Menee­kö sul­la nyt sekai­sin vai­ku­tus mark­ki­na­hin­taan ja tuotantokustannukseen?

  80. ano­nyy­mi: Peri­aat­tes­sa samaa miel­tä, mut­ta onko sen varas­toin­tiin kek­sit­ty jotain uut­ta? Eikö se vuo­da läpi ja hau­ras­tu­ta metalliastiat?

    Kyl­lä vedyn varas­toin­ti käsit­tääk­se­ni onnis­tuu helposti,kun mate­ri­aa­li on oike­aa. Vetyä­hän val­mis­taa mm Woi­kos­ki Oy ja sitä käy­te­tään laa­jas­ti teol­li­suu­des­sa ja labo­ra­to­riois­sa. Kyl­lä se metal­li­sy­lin­te­ris­sä pysyi aina­kin mei­dän labo­ra­to­rios­sa. Täs­sä yksi link­ki asi­aan liittyen:

    http://www.prizz.fi/linkkitiedosto.aspx?taso=2&id=594&sid=1119

  81. Mitä ne futuu­rit oikein ker­to­vat? Onko öljyn hin­ta jää­mäs­sä pysy­väs­ti sadan dol­la­rin tasolle? 

    Minä en näe öljy­hui­pus­ta puhu­mis­ta alar­mis­ti­se­na pelot­te­lu­na sii­tä, mitä tule­man pitää, vaan diag­noo­si­na nyky­ti­las­ta. Raa­ka­öl­jyn hin­ta oli kei­no­te­koi­sen kor­keal­la 1970-luvul­la OPECin poli­ti­koin­nin takia. Nyt se on kor­keam­mal­la eikä se ole tulos­sa alas. Eikä maa­il­man­ta­lous ole nyt mis­sään hir­mui­ses­sa kasvukuplassa.

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b0/Crude_oil_prices_since_1861.png

  82. Vihe­rins­si: Vety­au­ton ongel­ma on se, että se rat­kai­see ongel­man, jota ei ole. Meil­lä ei ole mitään ihmeel­lis­tä läh­det­tä vedyl­le, ja jos se vety teh­dään elekt­ro­lyy­sil­lä, akkusäh­kö­au­to voit­taa hyötysuhteessa.

    Akkusäh­kö­au­to voit­taa hyö­ty­suh­tees­sa, mut­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen kan­nal­ta olen­nais­ta on miten säh­kö on tuo­tet­tu. Jos esim kivi­hii­lel­lä tai maa­kaa­sul­la, säh­kö­au­to ei ole kovin suo­si­tel­ta­va. Tähän tulok­seen pää­tyi mm. äsket­täi­nen nor­ja­lai­nen LCA arvio. Lisäk­si sen ajo­mat­ka yhdel­lä latauk­sel­la on kesäl­lä vain noin 150 km ja tal­vel­la vain alle 100 km. Vety­au­tol­la se on 500–600 km ja täyt­tö kes­tää vain het­ken toi­sin kuin akun lataus. Akun teho las­kee tal­vel­la olen­nai­ses­ti. Elekt­ro­lyy­sil­la vydyn tuo­tan­non hyö­ty­suh­teek­si väi­te­tään 80–85% ja auton noin 55%. Vetyä voi­daan tie­tys­ti tuot­taa muu­ten­kin, maa­kaa­sus­ta tai puus­ta. Täl­lä het­kel­lä maa­kaa­su on hal­vin vaihtoaehto.

    Täs­sä link­ki Teke­sin polttokennohankkeeseen.

    http://www.tekes.fi/ohjelmat/Polttokennot/Ajankohtaista/Vety+tulee+sahkon+rinnalle?type=news

    Vetyä kyl­lä pys­ty­tään säi­lö­mään, kun­han mate­ri­aa­li on oikea ja pai­neen kes­tä­vä. Aina­kin meil­lä labo­ra­to­rios­sa se säi­lyy hyvin. 

    Suo­mes­sa on vetyä tuo­tet­tu liki sata vuot­ta Woi­kos­ki Oy:n toi­mes­ta, joka on raken­ta­nut vety­tank­kaus­a­se­man Vuo­saa­reen. Lisäk­si vetyä saa­daan sivu­tuot­tee­na monis­ta kemian teol­li­suu­den prosesseista.

  83. Tie­de­mies:
    Mitä tulee ydin­voi­maan, niin mas­sa­val­mis­te­tut pie­net modu­laa­ri­set reak­to­rit voi­vat aivan hyvin tul­la mark­ki­noil­le kas­va­val­la volyy­mil­lä. 3 reak­to­ria kuu­kau­des­sa? Mik­sei 100 viikossa? 

    Japa­nia koh­ta­si vuon­na 2011 val­ta­va kata­stro­fi, kun maan­jä­ris­tys lau­kai­si erään­lai­sen tuplat­su­na­min. Sii­nä kuo­li yli 10 000 ihmis­tä ja val­ta­vas­ti asuin­ta­lo­ja, kiin­teis­tö­jä, infras­tuk­tuu­ria ja irtaimistoa.

    Sen lisäk­si kuo­li 3 ihmis­tä ydin­voi­ma­la onnet­to­muu­des­sa Fukus­hi­mas­sa ja alu­een ympä­ris­töä evakuoitiin.

    Kum­mas­ta­ko pide­tään haloo­ta medias­sa? Hesa­rin pää­kir­joi­tuk­ses­sa­kin sivuu­tet­tiin yli 10 000 ihmi­sen kuo­le­ma yhdel­lä sanalla.

    Kuin­ka­han mon­ta on kuol­lut fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den saas­tei­den aiheutt­mien sai­rauk­sien vuok­si? Mil­joo­nat, kym­me­net mil­joo­nat, yli sata miljoonaa?

    Mon­ta­ko on kuol­lut ydin­voi­maon­net­to­muuk­sis­sa? Alle sata suo­raan onnet­to­muuk­sis­sa, muu­ta­ma tuhat altis­tu­mi­ses­ta radio­ak­tii­vi­suu­del­le. Hiros­hi­maa ja Naga­sa­kia ei las­ke­ta tähän lukuun.

    Ydin­voi­ma­hys­te­ria on täy­sin perus­tee­ton­ta propagandaa.

    1. Fukus­hi­man onnet­to­muus ei ole vie­lä miten­käään ohi. Sen takia kym­me­net tuhaqn­net jou­tu­vat elä­mään eva­kos­sa. Oli se aina­kin hyvin kallis.

  84. Count­ry­boy: Kyl­lä vedyn varas­toin­ti käsit­tääk­se­ni onnis­tuu helposti,kun mate­ri­aa­li on oikeaa. 

    Juu. Esi­mer­kik­si sopi­va maaperä.

    Vedyn varas­toin­nin hin­ta maan pääl­lä on suu­ruus­luok­kaa 100x ver­rat­tu­na vedyn varas­toin­tiin maa­pe­räs­sä. Maan pääl­lä tar­vi­taan kal­lii­ta kom­po­siit­ti­säi­liöi­tä (kos­ka vety­hau­ras­tu­mi­nen), jois­ta se moko­ma vie­lä lui­kah­taa kar­kuun. Maa­pe­räs­sä riit­tää sopi­va geo­lo­gi­nen muo­dos­tel­ma (suo­la­kai­vos, tie­tyn­lai­nen akvi­fe­ri). Kar­kaa se vety siel­lä­kin, mut­ta riit­tä­vän isos­sa säi­liös­sä pin­ta-alan ja tila­vuu­den suh­de on niin suo­tui­sa, että pie­ni pake­ne­mi­nen maa­pe­rään ei ihmeem­min tunnu.

    Vety toi­mii hyvin ener­gian tuk­ku­va­ras­to­na, mut­ta jake­lun kan­nal­ta sii­hen liit­tyy omat haas­teen­sa. Suu­rin haas­te on kui­ten­kin se, että ei meil­lä sitä vetyä mis­tään ihmeem­min yli­mää­rin synny.

  85. Vai­kut­taa­ko kor­kea ener­gian hin­ta oikeas­ti nykyi­seen talous­krii­siin? Jos ole­te­taan että kyl­lä, niin miten se näkyisi?

    Eikö suu­rim­man iskun ottai­si vas­taan ne ener­gi­aa tuo­vat kehit­ty­neet talou­det (=kor­kea tuon­tiöl­jyn kulu­tus per capi­ta) joil­la on heik­ko vien­ti­sek­to­ri (=nega­tii­vi­nen vai­ku­tus vaihtotaseeseen)? 

    Kehi­tys­tä voi­si jon­kin aikaa yrit­tää vas­tus­taa velkaantumalla.

    Joten­kin tämä täs­mää Euroo­pan tilan­tee­seen ja osit­tain USAn­kin, jos­kin siel­lä vel­kaan­tu­mi­sen lisäk­si paran­ne­taan energiaomavaraisuutta.

    Vai menee­kö arvio­ni täy­sin pieleen?

  86. Ymmär­sin­kö nyt oikein, että tämä ei ollut­kaan enää kes­kus­te­lua sii­tä, että tulee­ko lähiai­koi­na öljy­krii­si, vaan että onko “öljy­krii­si” jo pääl­lä? En nyt täs­tä läh­de väit­te­le­mään muu­ten kuin totea­mal­la, että kyl­lä tuo aika vah­vas­ti venyt­tää käsit­teidn nor­maa­li­käyt­töä kielessä.

    Heik­ki Waris: 3. Jos ohjaus­ko­rot ovat kehit­ty­neis­sä mais­sa nol­las­sa (US, Japa­ni) tai mel­kein nol­las­sa (EU) ensim­mäis­tä ker­taa his­to­rias­sa, eikö kyse ole defla­to­ri­ses­ta ympä­ris­tös­tä? Vai mää­ri­tel­lään­kö rahan arvo kuluttajahintaindeksistä? 

    No juu­ri­kin sii­tä. Sii­tä olen kul­lut väi­tel­tä­vän, että pitäi­si­kö inves­toin­ti­hyö­dyk­kei­den hin­nat olla muka­na inflaa­tios­sa, mut­ta har­vem­min sii­tä, että kor­ko­ta­so mää­rit­te­li­si inflaation.

    Lius­ke­öl­jyn tuo­tan­to­vo­lyy­mit yllät­ti­vät aika monet alan ammat­ti­lai­set­kin, vai mik­si luu­let että isot öljy­fir­mat kuten Shell läh­ti­vät mukaan vas­ta vii­me aikoi­na? Oli­si­vat saa­neet pal­jon hal­vem­mal­la 2009 tai 2010.

    Ei tar­vit­se kovin pal­joa seu­ra­ta min­kä tahan­sa mark­ki­nan alan ammat­ti­lai­sia, niin voi aika nopeas­ti teh­dä joh­to­pää­tök­sen, että aika moni alan ammat­ti­lai­nen yllät­tyy tapah­tui tai oli tapah­tu­mat­ta lähes mitä tahan­sa, sen ver­ran ris­ti­rii­tai­sia näke­myk­siä löytyy.

    Jos sen sijaan tulee yllä­tyk­se­nä, että jon­kun niin­kin oleel­li­sen hyö­dyk­keen kuin öljyn hin­nan nelin­ker­tais­tues­sa tuo­tan­to­puo­lel­la­kin ale­taan kek­siä jota­kin, pitää kyl­lä minun mie­les­tä­ni vähen­tää sie­nien osuut­ta ruokavaliossa.

    Rau­li Par­ta­nen: Joh­dan­nais­mark­ki­noil­le sijoit­ta­mi­ses­ta… heh… Ei tämä tie­to­kir­jo­jen kir­joit­ta­mi­nen Suo­mek­si nyt ihan NIIN hyvä bis­nes ole 

    https://www.nordnet.fi/mux/web/analys/experterna/expert/kommentar.html?expert=KARO&id=2978

    Kym­peil­lä noi­den ETF:ien osta­mi­nen voi olla vähän tyh­mää, mut­ta sata­sil­la ei enää aivan mah­do­ton­ta. Jos joku kek­sii kei­non (muun kuin jal­lu­pul­los­ta Tie­de­mie­hen kans­sa vedon­lyön­nin), mil­lä pys­tyy otta­maan näke­mys­tä sen suh­teen, että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä öljyn hin­ta las­kee, kuun­te­len mielelläni.

  87. a_l:
    Vai­kut­taa­ko kor­kea ener­gian hin­ta oikeas­ti nykyi­seen talous­krii­siin? Jos ole­te­taan että kyl­lä, niin miten se näkyisi?

    Eikö suu­rim­man iskun ottai­si vas­taan ne ener­gi­aa tuo­vat kehit­ty­neet talou­det (=kor­kea tuon­tiöl­jyn kulu­tus per capi­ta) joil­la on heik­ko vien­ti­sek­to­ri (=nega­tii­vi­nen vai­ku­tus vaihtotaseeseen)? 

    Kehi­tys­tä voi­si jon­kin aikaa yrit­tää vas­tus­taa velkaantumalla.

    Joten­kin tämä täs­mää Euroo­pan tilan­tee­seen ja osit­tain USAn­kin, jos­kin siel­lä vel­kaan­tu­mi­sen lisäk­si paran­ne­taan energiaomavaraisuutta.

    Vai menee­kö arvio­ni täy­sin pieleen?

    Mie­les­tä­ni ei mene vaan on nime­no­maan oikeil­la jäljillä:).

    Vel­kaan­tu­mi­nen on hel­poin mie­leen tule­va tapa teh­dä irti­kyt­ken­tää talous­kas­vun ja ener­gian­ku­lu­tuk­sen välil­lä, sil­lä vel­ka on tule­vai­suu­des­ta nyky­het­keen siir­ret­tyä mate­ri­aa­lis­ta kulu­tus­ta ja tule­vai­suu­teen siir­ret­tyä ener­gian kulu­tus­ta (vel­kaa voi aja­tel­la lupauk­se­na teh­dä työ­tä toi­sen hyväk­si myö­hem­min ja työ on (pit­käl­ti fos­sii­li­sen) ener­gian kulu­tus­ta muo­dos­sa tai toi­ses­sa). Toi­nen tapa löy­hen­tää talous­kas­vua ja pri­mää­rie­ner­gian kulu­tus­ta on ener­gia­te­hok­kuu­den kas­vu, jota on tapah­tu­nut myös, mut­ta nyt­hän tilan­ne on se, että ener­gian­ku­lu­tus on kään­ty­nyt las­kuun OECD-mais­sa eli suh­teel­li­sen irti­kyt­ken­nän (BKT kas­vaa nopeam­min kuin ener­gi­na­ku­lu­tus) sijaan on tapah­tu­nut abso­luut­ti­nen irti­kyt­ken­tä! Samaan aikaan talous on vai­voin kas­va­nut, mut­ta tus­kin kovin­kaan pal­jon jos jul­ki­sen velan kas­va­mi­nen huo­mioi­daan vähentävästi.

    Mie­les­tä­ni on ihan aiheel­lis­ta kysyä, että liit­ty­vät­kö OECD-mai­den ener­gian­ku­lu­tuk­sen las­ku (ener­gian­ku­lu­tus on siis kas­va­nut ensin sato­ja vuo­sia, mut­ta kään­ty­nyt las­kuun noin vuon­na 2005 ja hil­li­tön vel­kaan­tu­mi­nen vii­me vuo­si­na toi­siin­sa ja mis­sä mää­rin. Toi­nen, vas­tak­kai­nen tai täy­den­tä­vä vaih­toeh­to on, että las­ke­va ener­gian­ku­lu­tus liit­tyy pal­jol­ti ras­kaan teol­li­suu­den ulkois­ta­mi­seen kol­man­siin mai­hin. Täl­löin voi­daan puo­les­taan kysyä, että kuin­ka suur­ta osaa kan­sas­ta talous­kas­vu enää kos­ket­taa jos sii­hen tule­vi­na vuo­si­na pala­taan? Jos työ­tä siir­tyy kol­man­siin mai­hin, niin siel­tä tulee pää­oma­tu­loa vain har­voil­le ja vali­tuil­le. Minus­ta aina­kaan ei näy­tä, että kor­kean tuot­ta­vuu­den työ oli­si jää­mäs­sä kehit­ty­nei­siin mai­hin vaan pikem­min­kin päin­vas­toin, eli pal­ve­lu­työ jää ja teol­li­suus­työ suun­nit­te­lua ja tuo­te­ke­hi­tys­tä myö­ten saat­taa siir­tyä, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti olen ymmär­tä­nyt vää­rin. Talous­tie­teen pro­fes­so­ri Robert J. Gor­don ana­ly­soi­kin “haus­kas­ti” talous­kas­vua Yhdys­val­lois­sa köy­him­män 99 %:n näkö­kul­mas­ta (http://faculty-web.at.northwestern.edu/economics/gordon/is%20us%20economic%20growth%20over.pdf), sil­lä tuo rik­kain 1 % hui­te­lee aivan omas­sa todel­li­suu­des­saan. Väis­tä­mät­tä tulee mie­leen, että tulon­jaon tasai­suu­den huip­pu näh­ty Suo­mes­sa­kin jos­kaan ei tar­vit­se ehkä ihan köy­hin­tä 99 %:a tarkastella?

    Hal­van ener­gian aika näkyy Yhdys­val­tain kes­ki­luo­kan kul­ta-aika­na toi­ses­ta maa­il­man­so­das­ta aina ensim­mäi­seen öljy­krii­siin: kun USA:ssa tuo­tet­tiin run­saas­ti hal­paa koti­mais­ta öljyä toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen, niin siel­lä kes­ki­luok­ka vau­ras­tui suh­teel­li­sen tasai­ses­ti aina 1970-luvun tait­tee­seen saak­ka, jol­loin Yhdys­val­lois­sa tuli öljyn­tuo­tan­to­huip­pu (pai­kal­li­nen peak oil), ener­gia kal­lis­tui OPECin kar­tel­li­toi­mien vauh­dit­ta­mi­na ja ame­rik­ka­lais­ta tuo­tan­toa ryh­dyt­tiin ulkois­ta­maan hal­vem­man työ­voi­man mai­hin, jos­ta seu­rauk­se­na alem­man tulo­puo­lik­kaan reaa­li­pal­kat eivät ole juu­ri­kaan nous­seet 1970-luvul­ta alkaen(tämä ana­lyy­si on esi­tet­ty pal­jon vakuut­ta­vam­min kir­jas­sa Ener­gy and Wealth of Nations). Samas­sa kir­jas­sa on var­sin uskot­ta­va kuvaus sii­tä, kuin­ka Rea­ga­nin ja Thatc­he­rin poli­tii­kas­sa vai­kut­ta­mi­sen ajat osui­vat sopi­vas­ti yksiin koti­mais­ten erit­täin hyvä­laa­tuis­ten öljyen­siin­ty­mien kans­sa. Thatc­her lopet­ti kivi­hii­li­työ­läis­ten lak­koi­le­mi­sen (kivi­hii­li­teol­li­suu­den kul­ta-aika oli jo ohi Englan­nis­sa) ja onnen­kan­ta­moi­se­na löy­det­tiin suun­nil­leen samaan aikaan hil­lit­tö­mät Poh­jan­me­ren öljye­siin­ty­mät (jot­ka nyt ovat jo las­kus­sa). Liber­taa­ri­nen talous­po­li­tiik­ka ei oli­si kos­kaan nous­sut sii­hen lii­an isoon roo­liin­sa, johon se nousi, jos se ei oli­si sat­tu­nut yhteen kaik­kien aiko­jen par­hai­den öljye­siin­ty­mien löy­dön ja toi­saal­ta pit­kän rau­han­ajan kanssa?!

    Toi­voi­sin, että talous­tie­tei­li­jät kiin­nos­tui­si­vat toden teol­la kal­liin ener­gian, talous­kas­vun ja vel­kaan­tu­mi­sen kyt­kök­ses­tä, sil­lä heil­lä oli­si pal­jon annet­ta­vaa tähän. Olin jo menet­tä­nyt toi­vo­ni Osmon­kin suh­teen, kun­nes hän ava­si tämän keskustelun.

    Suo­sit­te­len ja toi­von, että Osmo lukee seu­raa­vak­si kir­jan Ener­gy and Wealth of Nations, sil­lä sii­tä­kin sai­si var­sin hedel­mäl­li­sen kes­kus­te­lun aikaiseksi.

  88. Mar­ko Hami­lo:
    Mitä ne futuu­rit oikein ker­to­vat? Onko öljyn hin­ta jää­mäs­sä pysy­väs­ti sadan dol­la­rin tasolle? 

    Minä en näe öljy­hui­pus­ta puhu­mis­ta alar­mis­ti­se­na pelot­te­lu­na sii­tä, mitä tule­man pitää, vaan diag­noo­si­na nyky­ti­las­ta. Raa­ka­öl­jyn hin­ta oli kei­no­te­koi­sen kor­keal­la 1970-luvul­la OPECin poli­ti­koin­nin takia. Nyt se on kor­keam­mal­la eikä se ole tulos­sa alas. Eikä maa­il­man­ta­lous ole nyt mis­sään hir­mui­ses­sa kasvukuplassa.

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b0/Crude_oil_prices_since_1861.png

    Juu­ri näin, kak­si ensim­mäis­tä öljy­krii­siä oli­vat seu­raus­ta OPECin kar­tel­lis­ta ja tämä kol­mas on seu­raus­ta geo­lo­gias­ta. Kuten Rau­li Par­ta­nen tote­si aiem­min, niin 1970-luvul­la öljyä haas­kat­tiin, jol­loin sen vähen­tä­mi­nen oli help­poa. Nyt jokai­nen tyn­ny­ri, joka vähen­ne­tään kulu­tuk­ses­ta aiheut­taa enem­män hait­taa talou­del­le. Kii­nal­la ja Intial­la on mer­kit­tä­vä kivi­hii­li­vi­pu (suu­ri hii­len osuus ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta suh­tees­sa öljyyn), jol­la talout­ta voi kas­vat­taa aina­kin jon­kin aikaa.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Fukus­hi­man onnet­to­muus ei ole vie­lä miten­käään ohi. Sen takia kym­me­net tuhaqn­net jou­tu­vat elä­mään eva­kos­sa. Oli se aina­kin hyvin kallis.

    Ei ole ohi ei. Japa­nin val­tion oli­si pitä­nyt ottaa se hal­lin­taan jo ajat sit­ten ja lähet­tää las­kut tepcolle.

    Ne tuhan­net evak­ko­lai­set ovat kui­ten­kin elossa!

    Tsu­na­mis­sa kuol­leet tuhan­net ihmi­set eivät palaa koskaan.

  90. Fukus­hi­man onnet­to­muus oli osa tsu­na­mia. Se että tsu­na­miin ei oltu varau­dut­tu, oli tie­ten­kin vir­he, mut­ta se ei ole mikään perus­te­lu ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­sel­le Sak­sas­sa tai Suo­mes­sa. Sak­san ydin­voi­ma­pää­tös oli puh­das­ta populismia.

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Fukus­hi­man onnet­to­muus ei ole vie­lä miten­käään ohi. Sen takia kym­me­net tuhaqn­net jou­tu­vat elä­mään eva­kos­sa. Oli se aina­kin hyvin kallis. 

    Sii­nä mie­les­sä se on kyl­lä ohi, että mer­kit­tä­vää lisä­vaa­raa ihmi­sil­le tai ympä­ris­töl­le itse voi­ma­las­ta tus­kin enää koi­tuu. Medias­sa kyl­lä repos­tel­laan nyt­kin esi­mer­kik­si tri­tium-vuo­dol­la, joka vas­taa noin 22–44 itse­va­lai­se­van EXIT-kyl­tin tri­tium­mää­rää (20–40 TBq). Repos­te­lu ker­too­kin lähin­nä median sen­saa­tion­nä­läs­tä ja sii­tä, ettei asi­aan ole pereh­dyt­ty muu­ten kuin kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen sanal­la sanoen dema­go­gis­ten tie­dot­tei­den kautta.

    Se on ihan tot­ta, että onnet­to­muus käy kal­liik­si ja tuhan­sia on eva­kos­sa. Sekin on tot­ta, että onnet­to­muut­ta ei oli­si saa­nut tapah­tua. Mut­ta mik­si se on niin kal­lis ja mik­si tuhan­net ovat evakossa?

    Japa­nis­sa vaa­di­taan kyl­lä kovaan ääneen, että “saas­tu­neet” maa-alu­eet pitäi­si puh­dis­taa alku­pe­räis­tä vas­taa­vaan kun­toon. Suu­ri osa näis­tä saas­tu­neis­ta alueis­ta on kui­ten­kin nyt tilas­sa, joka sätei­ly­an­nok­sen osal­ta vas­taa Suo­men kes­ki­mää­räis­tä tasoa tai on jopa alhaisempi. 

    Peri­aat­tees­sa kan­na­tan saas­tut­ta­ja mak­saa-peri­aa­tet­ta ja sitä, että kaik­kien onnet­to­muuk­sien kaik­ki jäl­jet oli­si sii­vot­ta­va. Mut­ta niin kau­an kun ydin­voi­man tär­kein­tä kil­pai­li­jaa, hii­li­voi­maa, ei ole mis­sään vel­voi­tet­tu kor­vaa­maan edes pien­tä osaa tuhois­taan, on mie­les­tä­ni hur­jaa uhka­pe­liä koko pla­nee­tan tule­vai­suu­del­la pela­ta täs­sä asias­sa kak­sil­la kor­teil­la vain ydin­voi­man torppaamiseksi.

    PS. Brit­ti­läi­nen ympä­ris­tö­ak­tii­vi Mark Lynas las­ket­ti äsket­täin Had­ley Cen­te­ris­sä ilmas­to­mal­lit sil­tä poh­jal­ta, että Green­peacen Ener­gy Revo­lu­tion-ske­naa­rio toteu­te­taan täy­si­mää­räi­se­nä, ongel­mit­ta, alkaen heti. Tulok­se­na 50% toden­nä­köi­syys 2.4°C ja 10% toden­nä­köi­syys 3.3°C läm­pe­ne­mi­ses­tä. Eli kun­nian­hi­moi­sin esi­tet­ty ydin­voi­ma­ton ske­naa­rio, täy­del­li­ses­ti toteu­tet­tu­na, ilman mitään odot­ta­mat­to­mia ongel­mia, alkaen välit­tö­mäs­ti, oli­si erit­täin vaa­ral­lis­ta uhka­pe­liä ilmas­ton stabiiliudella.

  92. PS. Stan­for­din yli­opis­ton prof­fa Mark Jacob­sen — joka tun­ne­taan 100% uusiu­tu­via-ske­naa­rioi­den voi­mal­li­ses­ta puf­faa­mi­ses­ta ja ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­ses­ta — las­ki muu­ten taan­noin jat­ko-opis­ke­li­jan­sa kans­sa Fukus­hi­man toden­nä­köi­siä ter­veys­vai­ku­tuk­sia. Hän käyt­ti sätei­ly­an­nos­vas­te­mal­le­ja tosin vas­toin suo­si­tuk­sia taval­la, joka sys­te­maat­ti­ses­ti yliar­vioi ris­kit, mut­ta sil­ti toden­nä­köi­sin tulos koko maa­il­mas­sa aiheu­tu­vil­le vaka­vil­le sai­ras­tu­mi­sil­le on noin 180 ja ennen­ai­kai­sil­le kuo­le­mil­le mil­lä tahan­sa aika­vä­lil­lä 130. 

    Voi kun kaik­ki ener­gian­tuo­tan­non onnet­to­muu­det oli­si­vat näin lieviä.

    Mer­kil­le­pan­ta­vaa las­kel­mas­sa on, että sii­nä las­ket­tiin myös eva­kuoin­nin mer­ki­tys: eva­kuoi­mat­ta jät­tä­mi­nen oli­si joh­ta­nut noin 28 ennen­ai­kai­seen kuo­le­maan, kun taas eva­kuoin­nin panii­kis­sa (johon pidän aina­kin moraa­li­ses­ti osa­vas­tuul­li­se­na sätei­ly­pe­lot­te­lul­la rat­sas­ta­nei­ta) kuo­li yli 600.

    Eli eva­kuoin­ti oli mer­kit­tä­väs­ti vaa­ral­li­sem­paa kuin ihmis­ten pai­kal­leen jät­tä­mi­nen oli­si luul­ta­vas­ti ollut. 

    Olen refe­roi­nut tut­ki­muk­sen täällä:

    http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/112384-fukushiman-vaikutukset-130-kuolemaa-50-vuoden-aikana

  93. Radio­ak­tii­vi­nen sätei­ly ja ydin­voi­ma rin­nas­te­taan aina ydin­so­taan ja tser­no­by­li­niin. Ei kos­kaan sii­hen, että meil­lä on vakaa perus­voi­ma, joka sääs­tä riip­pu­mat­ta tuot­taa meil­le säh­köä tasai­seen tahtiin.

    Lää­ke­tie­tees­sä radio­ak­tii­vi­nen sätei­ly pelas­taa ihmi­siä epä­suo­raan ja suoraan.

    Uraa­ni­kai­vok­set eivät eroa miten­kään muis­ta kai­vok­sis­ta, nii­den vai­ku­tuk­set ympä­ris­töön ovat saman­kal­tai­set. Itsea­sias­sa tule­vai­suu­des­sa kai­vos­ten mai­se­moin­ti tulee ole­maan kan­nat­ta­va toimintaa.

    Ydin­jä­te ei myös­kään ole mikään val­ta­va ris­ki, kos­ka alkeel­li­sim­mil­laan vesial­las riit­tää sen säilömiseen.

    Ydin­voi­ma on yksin­ker­tai­ses­ti erit­täin hyvä perus­voi­man muo­to monel­la mit­ta­ril­la mitat­tu­na, kan­ta­maan mei­dät koh­ti täy­sin uusiu­tu­vaa ener­gian­tuo­tan­toa. Pel­kil­lä aurin­ko­pa­nee­leil­la ja tuu­li­voi­ma­loil­la tähän ei yksin­ker­tai­ses­ti pystytä. 

    Tar­vi­taan laa­ja palet­ti, jos­sa on sopi­via tuo­tan­to­muo­to­ja pien­koh­tei­siin ja sit­ten perusvoimaksi.

    Kii­na var­sin­kin on sel­lai­nen val­tio, jos­sa ydin­voi­mal­la voi­tai­siin vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä hyvin mer­kit­tä­väs­ti. Myös Yhdys­val­lois­sa, jos­sa ei ole yli 40 vuo­teen tai­det­tu raken­taa yhtään uut­ta ydinvoimalaa.

    Jäl­kim­mäi­ses­sä ei voi­da edes kes­kus­tel­la ydin­voi­mas­ta ilman että green­peace seko­aa. Se on poliit­ti­nen itsemurha.

    Kyl­lä sitä tuol­la auto­tei­den var­sil­la lenk­keil­les­sä ja pyö­räil­les­sä miet­tii, että onko­han tämä kovin­kaan ter­veel­lis­tä lop­pu­jen lopuksi. 

    Sääs­tyy dia­be­tek­sel­tä, mut­ta kuo­lee keuhkosyöpään.

  94. Count­ry­boy: Akkusäh­kö­au­to voit­taa hyö­ty­suh­tees­sa, mut­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen kan­nal­ta olen­nais­ta on miten säh­kö on tuo­tet­tu. Jos esim kivi­hii­lel­lä tai maa­kaa­sul­la, säh­kö­au­to ei ole kovin suo­si­tel­ta­va. Tähän tulok­seen pää­tyi mm. äsket­täi­nen nor­ja­lai­nen LCA arvio. Lisäk­si sen ajo­mat­ka yhdel­lä latauk­sel­la on kesäl­lä vain noin 150 km ja tal­vel­la vain alle 100 km. Vety­au­tol­la se on 500–600 km ja täyt­tö kes­tää vain het­ken toi­sin kuin akun lataus. Akun teho las­kee tal­vel­la olen­nai­ses­ti. Elekt­ro­lyy­sil­la vydyn tuo­tan­non hyö­ty­suh­teek­si väi­te­tään 80–85% ja auton noin 55%. Vetyä voi­daan tie­tys­ti tuot­taa muu­ten­kin, maa­kaa­sus­ta tai puus­ta. Täl­lä het­kel­lä maa­kaa­su on hal­vin vaihtoaehto.

    En ole eri miel­tä kans­sa­si säh­kö­au­ton pääs­töis­tä. Nykyi­sel­lä säh­kön­tuo­tan­to­ra­ken­teel­la säh­kö­au­to on mie­le­käs vain hyvin kapeal­la käyt­tö­alu­eel­la. Mut­ta pitää muis­taa, että jos autos­ta teh­dään polt­to­ken­noau­to, siel­lä kul­kee säh­köä. Sil­loin vety­au­ton ver­tai­lu­koh­ta on säh­kö­au­to. Ja sii­nä vai­hees­sa pitää kysyä, mil­lä se vety tehdään.

    Jos se vety teh­dään maa­kaa­sus­ta, men­nään ns. taka­puo­li edel­lä puu­hun. On pal­jon hel­pom­paa tan­ka­ta kesys­ti käyt­täy­ty­vä maa­kaa­su sii­hen autoon kuin liu­kas, tilaa­vie­vä ja raken­tei­ta hau­ras­tut­ta­va vety.

    Säh­kö­au­ton toi­min­ta­sä­de on rajal­li­nen, mut­ta ladat­ta­van hybri­din koh­dal­la tätä ongel­maa ei ole. Ladat­ta­va hybri­di kul­kee suu­rim­man osan mat­kois­ta kui­ten­kin säh­köl­lä, jol­loin jos pääs­tö­tön­tä säh­köä oli­si saa­ta­vil­la, suu­rin osa eduis­ta oli­si saa­ta­vil­la. Vety­au­ton huo­nom­pi ener­gia­hyö­ty­suh­de on erit­täin suu­ri miinus.

    On aika vai­kea löy­tää sitä ske­naa­rio­ta, jos­sa vety­au­to oli­si paras vaih­toeh­to. Jos bio­poh­jais­ta mate­ri­aa­lia on pal­jon, kan­nat­taa käyt­tää bio­kaa­sua tai bio­poh­jai­sia nes­te­mäi­siä polt­toai­nei­ta. Vety­au­to kan­nat­taa sii­nä tilan­tees­sa, jos­sa säh­köä on käy­tös­sä ylen­mää­räi­ses­ti eikä bio­poh­jais­ta ener­gi­aa ole tar­jol­la. Mie­leen tulee Islan­ti, eipä juu­ri muuta.

    Jos siis hen­ki­lö­au­toi­lun koh­dal­la öljyn lop­pu­mi­nen on ongel­ma, vas­taus löy­tyy ladat­ta­vis­ta hybri­deis­tä, kaa­sus­ta ja bio­poh­jai­sis­ta polt­toai­neis­ta. Vety tulee kuvaan vas­ta sit­ten, jos fos­sii­li­set polt­toai­neet on kor­vat­tu kiin­teis­sä käyt­tö­pai­kois­sa jol­lain muulla.

  95. tcrown:
    No juu­ri­kin sii­tä. Sii­tä olen kul­lut väi­tel­tä­vän, että pitäi­si­kö inves­toin­ti­hyö­dyk­kei­den hin­nat olla muka­na inflaa­tios­sa, mut­ta har­vem­min sii­tä, että kor­ko­ta­so mää­rit­te­li­si inflaation.

    Kym­peil­lä noi­den ETF:ien osta­mi­nen voi olla vähän tyh­mää, mut­ta sata­sil­la ei enää aivan mahdotonta. 

    Blo­gi on mie­les­tä­ni keho paik­ka yhtei­seen näke­myk­seen joh­ta­val­le kes­kus­te­lul­le jos eri­mie­li­syyk­siä on mää­ri­tel­mis­tä alkaen. En muu­ten­kaan usko voi­va­ni muut­taa kan­taa­si. Pikem­min­kin pyrin tuo­maan uusia näkö­kul­mia niil­le muil­le kes­kus­te­lua seu­raa­vil­le, jot­ka ovat kiin­nos­tu­nei­ta uusis­ta ajattelutavoista.

    FYI, talou­te­ni on hajaut­ta­mi­ses­ta vähät välit­täen 100% sidok­sis­sa näke­myk­se­ni mukai­sis­sa koh­teis­sa, mut­ta en pidä mai­nit­se­mia­si ETF:iä tavoit­tei­de­ni mukai­si­na vaihtoehtoina.

  96. tcrown: Ymmär­sin­kö nyt oikein, että tämä ei ollut­kaan enää kes­kus­te­lua sii­tä, että tulee­ko lähiai­koi­na öljy­krii­si, vaan että onko “öljy­krii­si” jo pääl­lä? En nyt täs­tä läh­de väit­te­le­mään muu­ten kuin totea­mal­la, että kyl­lä tuo aika vah­vas­ti venyt­tää käsit­teidn nor­maa­li­käyt­töä kielessä.

    Mikä nyt krii­sik­si mää­ri­tel­lään. Ennem­min­kin kes­kus­te­lua sii­tä, mil­lä lail­la öljyn reaa­li­hin­nan hui­ma nousu vai­kut­taa nykyi­seen talous­krii­siin. Jää sit­ten tule­vai­suu­den talous­his­to­rioit­si­joi­den poh­dit­ta­vik­si mikä nykyi­sen talous­ku­ri­muk­sen aiheut­ti. Perin­tei­ses­ti kor­kea öljyn­hin­ta on ollut myrk­kyä talous­kas­vul­le, vaik­ka­kin talous­kas­vu on myös muu­ta kuin energiankulutusta.

    Sanot­ta­koon nyt tähän väliin disclai­me­ri­na, etten jak­sa uskoa syn­kim­piin peak oil-visioi­hin hyvin­voin­nin lop­pu­mi­ses­ta öljyn tuo­tan­to­huip­puun. Lius­ke­öl­jyn ja ‑kaa­sun tuo­tan­non nopea kas­vu osoit­taa miten myös tuo­tan­to­puo­li rea­goi, kun hin­ta nousee.

    Sen sijaan lyhyem­mäl­lä, 5–20 v aika­vä­lil­lä, van­ho­jen hal­po­jen läh­tei­den ehty­mi­nen ja kor­vau­tu­mi­nen uusil­la vai­keas­ti hyö­dyn­net­tä­vil­lä saat­taa aiheut­taa yllät­tä­viä talous­mur­hei­ta. Ongel­ma on nime­no­maan talou­del­li­nen (kan­san­tuot­teen kas­vua leik­kau­tuu), ei niin­kään tek­ni­nen (jou­dum­me vaih­ta­maan autot hevoskyytiin).

  97. Pitää olla roh­kei­ta uusia ideoi­ta ja näke­myk­siä. Eräs sel­lai­nen visio­nää­ri on Elon Musk, jon­ka näke­myk­sis­tä on put­kah­ta­nut mm. Falcon 9 ‑kan­to­ra­ket­ti ja Tes­la S ‑säh­kö­au­to.

    Tänään ylen uutis­kyn­nyk­sen ylit­ti “hyper­loop”, joka on suo­men­net­tu hyperputkeksi.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Hyperloop

    Näki­sin, että esi­mer­kik­si Suo­mes­sa täl­läi­nen oli­si oiva muo­to rah­din kul­je­tuk­seen samaan tapaan kuin rau­ta­tiel­lä­kin kul­je­te­taan rahtia.

    Suo­mes­sa pitäi­si roh­kais­ta ja tukea uusia inno­vaa­tioi­ta ja yri­tyk­siä, muu­ten ei ihmis­kun­nan haas­tei­ta voi­da ratkaista.

    Kul­ki­han James Bon­di­kin öljy­put­kes­sa kap­se­lis­sa makoil­len, heh 😉

  98. J. M. Kor­ho­nen:

    Mer­kil­le­pan­ta­vaa las­kel­mas­sa on, että sii­nä las­ket­tiin myös eva­kuoin­nin mer­ki­tys: eva­kuoi­mat­ta jät­tä­mi­nen oli­si joh­ta­nut noin 28 ennen­ai­kai­seen kuo­le­maan, kun taas eva­kuoin­nin panii­kis­sa (johon pidän aina­kin moraa­li­ses­ti osa­vas­tuul­li­se­na sätei­ly­pe­lot­te­lul­la rat­sas­ta­nei­ta) kuo­li yli 600.

    Eli eva­kuoin­ti oli mer­kit­tä­väs­ti vaa­ral­li­sem­paa kuin ihmis­ten pai­kal­leen jät­tä­mi­nen oli­si luul­ta­vas­ti ollut. 

    Kat­soin jon­kun dok­ka­rin ajat sit­ten ja sii­nä jot­kut pelas­tus­vi­ran­omai­set ker­toi­vat, että jot­ta läh­det­täi­siin eva­kuoi­maan suu­ria mää­riä ihmi­siä, niin uhka ihmis­hen­kien mene­tyk­sil­le täy­tyy olla huo­mat­ta­va. Tämä nime­no­maan sik­si, kos­ka itse eva­kuoin­neis­sa kuo­lee myös huo­mat­ta­va mää­rä ihmisiä.

    Jot­ta eva­kuoin­ti oli­si perus­tel­ta­vis­sa, niin itse vaa­ras­sa pitäi­si tul­la erit­täin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä enem­män uhre­ja kuin mitä evakuoinnissa.

    1. Kun eva­kuoin­ti­pää­tös teh­tiin, oli huo­mat­ta­va ris­ki erit­täin suu­res­ta radio­ak­tii­vi­ses­ta saas­tu­mi­ses­ta, kos­ka koko lai­tos oli vähäl­lä men­nä säpäleiksi.

  99. Kir­joit­ta­jat ovat pereh­ty­neet öljyyn erin­omai­ses­ti, mut­ta ydin­voi­man rat­kai­su­ky­vyn he sel­keäs­ti yliarvioivat.

    Ydin­voi­mal­la voi­tai­siin säh­kös­tä tuot­taa mak­si­mis­saan vuo­teen 1050 men­nes­sä n. 17% (MIT). Enem­pään ei talou­del­li­set resurs­sit ener­gia­teol­li­suu­des­sa rii­tä (1000kpl 1GW voi­ma­laan) ja tätä enem­mäl­le mää­räl­le ei riit­täi­si myös­kään uraa­nia. Siis kun kyse on sii­tä voi­ma­la­tyy­pis­tä, yhden­kier­ron fis­sio­voi­ma­las­ta, joka on täl­lä het­kel­lä tek­nis­ta­lou­del­li­ses­ti ainoa vaih­toeh­to. Kuten öljy, on myös uraa­ni säh­kön­tuo­tan­nos­sa suh­dan­ne­riip­pu­vai­nen asia. Ei niin herk­kä kuin öljy, mut­ta uraa­nin hin­nan vai­ku­tus MIT:n mukaan säh­kön­hin­taan kui­ten­kin kas­vaa nopeas­ti uraa­nin hin­nan nous­tes­sa. 30 dol­la­rin kilo­hin­nal­la se on noin 2.2% säh­kön hin­nas­ta, mut­ta 60 taa­lal­la jo 4,4% ja 200 dol­la­ria tekee ydin­voi­mas­ta jo täy­sin kil­pai­lu­ky­vyt­tö­män 14,7% osuu­del­la myy­tä­vän säh­kön hin­nas­ta. Pal­jon puhut­tu meri­ve­siu­raa­ni läh­tee hal­vim­mil­laan 300 taalalla. 

    Näi­hin sel­kei­siin rajoi­hin fis­sio­voi­ma­loi­den kan­sa ydin­voi­ma­lob­by maa­lai­lee tule­vai­suus­ku­via uraa­nin kier­rä­tyk­ses­tä, hyö­tö­voi­ma­lois­ta tai fuusio­reak­to­reis­ta. Hyö­tö­reak­to­re­ja ei ole luo­tet­ta­vas­ti satu toi­mi­maan, vaik­ka­kin Intian Throium/plutonium voi­ma­lat nyt kai­ke­ti ovat toi­min­nas­sa. Mut­ta se mik­si hyö­tö­voi­ma­loi­ta ei tul­la raken­ta­maan, joh­tuu yksin­ker­tai­ses­ti ulko­po­li­tii­kas­ta, sii­tä että hyö­tö­voi­mal­la kuka tahan­sa voi val­mis­taa ydin­a­se­kel­pois­ta plu­to­niu­mia. Ja sitä taas ei tul­la sal­li­maan yhdel­le­kään ei ydin­a­se­va­lal­le. JA näis­tä­kään kukaan ei Inti­aa lukuun otta­mat­ta edes hai­kai­le nii­den perään (Rans­kas­sa olut Euroo­pan ainoa säh­kö­verk­koon säh­köä tuot­ta­nut Superp­ho­nix sul­jet­tiin 96). Uraa­nin kier­rä­tys taas on osit­tau­tu­nut erit­täin huo­nok­si ideak­si. Enne­kuin Wes­ting­house myy­tiin Thos­hi­bal­le, oli Wes­ting­house toden­nut, että uraa­ni voi­daan kier­rät­tää jäl­leen­kä­sit­te­lyn kaut­ta max 10 ker­taa, sil­lä tämän jäl­keen polt­toai­ne­sau­vo­jen myr­kyt­ty­nei­syy­sas­te nousee lii­an kovak­si. Saa­te­mää­riä täl­lä vähen­net­tiin 1%, mut­ta kus­tan­nuk­set kul­je­tuk­si­neen ym. oli­vat suu­ria. Ainoa kau­pal­li­ses­ti kan­nat­ta­va polt­toai­ne­kier­rä­tys tapah­tuu MOX polt­toai­neil­la, joi­hin sekoi­te­taan ydin­a­seis­ta jää­vää mate­ri­aa­lia (mm. ydin­a­se­ra­joi­tus­ten seurauksena).

    Fuusio­reak­to­ri on vie­lä­kin kau­em­pa­na kuin hyö­tö­voi­ma­la, joka sopi­si suur­val­loil­le. ITER tut­kii tätä jos­kus tule­vai­suu­des­sa, mut­ta isot mate­ri­aa­lion­gel­mat (joi­ta tut­kii IFMIF) ovat edes­sä, sil­lä kos­ka ITER:ssä käy­te­tään Deu­te­rium-Tri­tium fuusio­ta, se vapaut­taa neut­ro­nin, jota me ihmi­set taas ei osa­ta ohjail­la ja se pom­mit­taa reak­to­ri­kuo­ren mate­ri­aa­lia, joka muut­tuu kor­kea­ra­dio­ak­tii­vi­sek­si ja hau­ras­tuu. Kuin­ka nopeas­ti, sitä ihme­tel­lään, mut­ta joka tapauk­ses­sa fuusio­voi­ma­lat­kin siis tuot­ta­vat kor­kea­ra­dio­ak­tii­vis­ta jätet­tä (vaik­ka­kin vain sato­jen vuo­sien varas­toin­ti­tar­vet­ta vas­taa­va) eikä ole mai­nos­te­tus­ti saas­tee­ton­ta. Fuusio­voi­ma­la on myös vie­lä­kin isom­pi raken­nus­han­ke, kuin nyky fis­sio­voi­mal­ta, ja vaik­ka polt­tai­ne onkin edul­lis­ta (ei ilmais­ta, huom!, se täy­tyy itse hyö­töä eli tuot­taa), niin inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set on niin suu­ret, ettei noi­ta pys­ty­si kovin­kaan nopeas­ti kan­nat­ta­vas­ti pykää­mään.. jos siis sel­lai­nen nyt olis edes vie­lä olemassa.

    Joten ikä­vä kyl­lä, ydin­voi­mas­ta ei ole maa­il­man ener­giaon­gel­maan rat­kai­sua, eikä vaik­ka oli­si tah­toa, ja sitä­kään ei maa­il­mal­la ole.

  100. tcrown: Ymmär­sin­kö nyt oikein, että tämä ei ollut­kaan enää kes­kus­te­lua sii­tä, että tulee­ko lähiai­koi­na öljy­krii­si, vaan että onko “öljy­krii­si” jo päällä?

    No, tää on vähän has­sua, mut­ta IMF:n jul­ki­lausu­ma jos­tain noin kuu­den-seit­se­män vuo­den takaa meni jota­kuin­kin niin, että “nor­maa­li” (siis mer­ki­tyk­ses­sä “ei ole krii­siä”) öljyn hin­ta seu­raa­val­le vuo­si­kym­me­nel­le oli­si reaa­li­nen noin 30$ barrelilta. 

    Vii­mei­sen kol­men vuo­den kes­kiar­vo on ollut yli 100$ ja 120$ yli­tyk­set eivät ole olleet miten­kään tavat­to­mia. Tänään ollaan näem­mä vähän alle 110$:ssa.

    Tämä on nyt mää­rit­te­ly­ky­sy­mys. Onko se “öljy­krii­si” sii­nä mie­les­sä että kaik­ki on pie­les­sä ja kun hin­ta on niin kor­kea, ja että maa­il­man­ta­lous sen vuok­si on romah­ta­mas­sa? Ei var­maan. Sen­si­jaan onko se “öljy­krii­si” sii­nä mie­les­sä, että öljy on niuk­kaa ja hin­ta nousee pik­ku hil­jaa, ja ihmi­set pyr­ki­vät sii­tä eroon? Ehkä onkin. Sel­vää kui­ten­kin on, että se on krii­si sii­nä mie­les­sä että hin­ta on yli kol­min­ker­tai­nen ver­rat­tu­na sii­hen, mitä sen “piti” olla sel­lai­sen tahon mie­les­tä, jon­ka teh­tä­vä­nä on olla kar­tal­la sii­tä mitä maa­il­man­ta­lou­des­sa tapahtuu.

    Se on makuasia.

  101. Vie­lä sana­nen tuos­ta ydin­voi­man kus­tan­nus­ta­sos­ta: Kuten on todet­tu, Olki­luo­to III on out­lier. Are­van muut EPR-reak­to­rit ovat val­mis­tu­neet joko aika­tau­lus­sa tai nopeam­min ja bud­jet­te­ja on ali­tet­tu. Lisäk­si on aivan uskot­ta­vaa, että val­von­ta­ko­neis­ton ras­kaus ja ylei­nen poliit­ti­nen vas­tus­tus ja hys­te­ria aiheut­ta­vat kus­tan­nus­ra­ken­teen, joka pakot­taa O3:n kokoi­siin mega­pro­jek­tei­hin jois­sa on mas­sii­vi­sia kustannusriskejä.

    Pie­nem­mät modu­laa­ri­set reak­to­rit oli­si­vat täs­sä suh­tees­sa parem­pi rat­kai­su. Nii­den edes­sä on poliit­ti­sia estei­tä. Voi tiet­ty sanoa, että “ei kan­na­ta raken­taa kos­ka ei halu­ta”, mut­ta tämä on vähän has­su perus­te­lu. Kus­tan­nuk­sia on mah­dol­lis­ta hina­ta alas­päin pal­jon­kin siir­ty­mäl­lä pie­nien reak­to­rei­den mas­sa­val­mis­tuk­seen. Nykyi­sen poliit­ti­sen ilma­pii­rin käyt­tä­mi­nen argu­ment­ti­na on vähän anke­aa, kos­ka samal­la peri­aat­teel­la voi perus­tel­la mitä tahan­sa type­rää mitä ihmi­set vastustavat.

  102. Tie­de­mies:

    Fukus­hi­man onnet­to­muus oli osa tsu­na­mia. Se että tsu­na­miin ei oltu varau­dut­tu, oli tie­ten­kin vir­he, mut­ta se ei ole mikään perus­te­lu ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­sel­le Sak­sas­sa tai Suo­mes­sa. Sak­san ydin­voi­ma­pää­tös oli puh­das­ta populismia.

    Se ei ole perus­te ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­seen Suo­mes­sa tai Sak­sas­sa, mut­ta heit­tää kyl­lä tum­man var­jon ydin­voi­man käyt­töön mais­sa, jos­sa viran­omais- ja yri­tys­toi­min­ta on “kor­rup­toi­tu­nut­ta”, jol­la täs­sä yhtey­des­sä tar­koi­tan sitä, ettei orga­ni­saa­tiois­sa ole aidos­ti itse­näi­siä tar­kas­tus- ja valvontajärjestelmiä.

    Sekä ydin­voi­man vas­tus­ta­jien että kan­nat­ta­jien oli­si syy­tä tutus­tua viral­li­seen Fukus­hi­man onnet­to­muus­ra­port­tiin, ei pel­käs­tään sen refe­raat­tei­hin. Samoin sii­hen kan­nat­tai­si tutus­tua jokai­sen krii­si­joh­ta­mi­sen kans­sa työskentelevän.

    Tuhoi­sat vety­rä­jäh­dyk­set oli­si voi­tu hel­pos­ti vält­tää. Tut­ki­muk­sen joh­ta­ja muis­taak­se­ni tii­vis­ti asian rapor­tin jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­des­sa: “A man­ma­de disaster”. 

    Ongel­mia oli niin val­vo­jien rii­pu­mat­to­muu­des­sa, varoi­tus­ten lai­min­lyön­nis­sä, joh­don tek­nil­li­ses­sä päte­vyy­des­sä, ope­raat­to­rien kou­lu­tuk­ses­sa jne., mut­ta ennen kaik­kea krii­si­joh­ta­mi­ses­sa. Val­vo­mois­sa toi­mi­neet ihmi­set teki­vät itses­tään välit­tä­mät­tä par­haan­sa. Hei­tän jopa kiel­let­tiin teke­mäs­tä oikei­ta asioita.

  103. Vihe­rins­si:
    Vety toi­mii hyvin ener­gian tuk­ku­va­ras­to­na, mut­ta jake­lun kan­nal­ta sii­hen liit­tyy omat haas­teen­sa. Suu­rin haas­te on kui­ten­kin se, että ei meil­lä sitä vetyä mis­tään ihmeem­min yli­mää­rin synny.

    Yksi vaih­toeh­to on lisä­tä sekaan häkää ja teh­dä meta­no­lia, joka on mel­kein yhtä help­po aine käsi­tel­lä kuin eta­no­li. Pro­ses­sin luu­li­si ole­van hal­vem­pi kuin vedyl­le tar­vit­ta­va infra, pum­put ynnä muut.

    Polt­to­ken­not­han eivät ole vie­lä tar­peek­si kes­tä­viä ja hal­po­ja kor­va­tak­seen polt­to­moot­to­rit tie­käy­tös­sä. Pak­ka­sen­kes­tä­vyys­kin on kyseenalaista.

    Vetyä kyl­lä voi­daan lait­taa syn­ty­mään ylen­mää­rin, mikä­li säh­köä riit­tää. Mut­ta jos Suo­men lii­ken­tees­sä käy­te­tyt polt­toai­neet, vajaa ton­ni löpöä per nup­pi per vuo­si, aio­taan kor­va­ta, tar­vi­taan luok­kaa kym­me­nen suur­ta ydinvoimalaa. 

    Ehkä eko­no­mis­teil­la on parem­pia ideoita.

  104. Vihe­rins­si: Juu. Esi­mer­kik­si sopi­va maaperä.

    Vedyn varas­toin­nin hin­ta maan pääl­lä on suu­ruus­luok­kaa 100x ver­rat­tu­na vedyn varas­toin­tiin maa­pe­räs­sä. Maan pääl­lä tar­vi­taan kal­lii­ta kom­po­siit­ti­säi­liöi­tä (kos­ka vety­hau­ras­tu­mi­nen), jois­ta se moko­ma vie­lä lui­kah­taa kar­kuun. Maa­pe­räs­sä riit­tää sopi­va geo­lo­gi­nen muo­dos­tel­ma (suo­la­kai­vos, tie­tyn­lai­nen akvi­fe­ri). Kar­kaa se vety siel­lä­kin, mut­ta riit­tä­vän isos­sa säi­liös­sä pin­ta-alan ja tila­vuu­den suh­de on niin suo­tui­sa, että pie­ni pake­ne­mi­nen maa­pe­rään ei ihmeem­min tunnu.

    Vety toi­mii hyvin ener­gian tuk­ku­va­ras­to­na, mut­ta jake­lun kan­nal­ta sii­hen liit­tyy omat haas­teen­sa. Suu­rin haas­te on kui­ten­kin se, että ei meil­lä sitä vetyä mis­tään ihmeem­min yli­mää­rin synny.

    Kum­ma kyl­lä kun se vety labo­ra­to­rios­sa säi­lyy hyvin pai­neis­te­tus­sa säi­liös­sä. Samoin vety­au­to­jen säi­liö­on­gel­ma lie­nee rat­kais­tu, kos­ka nii­tä ale­taan val­mis­taa piakkoin.

  105. J. M. Kor­ho­nen:
    Mer­kil­le­pan­ta­vaa las­kel­mas­sa on, että sii­nä las­ket­tiin myös eva­kuoin­nin mer­ki­tys: eva­kuoi­mat­ta jät­tä­mi­nen oli­si joh­ta­nut noin 28 ennen­ai­kai­seen kuo­le­maan, kun taas eva­kuoin­nin panii­kis­sa (johon pidän aina­kin moraa­li­ses­ti osa­vas­tuul­li­se­na sätei­ly­pe­lot­te­lul­la rat­sas­ta­nei­ta) kuo­li yli 600.

    Eli eva­kuoin­ti oli mer­kit­tä­väs­ti vaa­ral­li­sem­paa kuin ihmis­ten pai­kal­leen jät­tä­mi­nen oli­si luul­ta­vas­ti ollut. 

    Eva­kuoin­tien perus­tee­na oli­vat asian­tun­ti­joi­den arvioi­mat ris­kit, ei jäl­ki­vii­sas­te­lu. Aiheel­li­ses­ti pelät­tiin vie­lä suu­rem­paa ket­ju­reak­tio­ta. Tuu­len suun­nan kans­sa oltiin myös erit­täin onnek­kai­ta. Todel­li­siin ris­kei­hin perus­tu­nei­den eva­kuoin­tien uhrit ovat­kin nyt sätei­ly­pe­lol­la rat­sas­ta­nei­den uhreja?

    Eva­kuoin­te­ja suo­ri­tet­tiin vähem­män kuin mihin ennus­teet sätei­lyn leviä­mi­ses­tä oli­si anta­nut aihetta.

    http://www.bellona.org/articles/articles_2011/rad_forcasts_ignored

    http://www.nytimes.com/2011/08/09/world/asia/09japan.html?_r=2&

  106. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Myös Yhdys­val­lois­sa, jos­sa ei ole yli 40 vuo­teen tai­det­tu raken­taa yhtään uut­ta ydinvoimalaa.

    Jäl­kim­mäi­ses­sä ei voi­da edes kes­kus­tel­la ydin­voi­mas­ta ilman että green­peace seko­aa. Se on poliit­ti­nen itsemurha.

    Jaa. Kyl­lä USA:ssa raken­ne­taan koko ajan uut­ta ydin­voi­maa. Se että Green­peace ei “sekoa” eivät­kä muut­kaan, joh­tuu sii­tä että kysees­sä on soti­las­tar­koi­tuk­siin suun­ni­tel­luis­ta lai­tok­sis­ta. Itse asias­sa Green­peacel­ta ei edes kysy­tä mielipidettä. 

    Voi­si­ko­han Suo­mi ostaa muu­ta­man tuol­lai­sen sukellusvenereaktorin?

    USA:ssa muu­ten on tapah­tu­mas­sa ener­gia­sek­to­ril­la pal­jon ja koko ajan. Oma säh­köyh­tiö­ni heh­kut­taa koko ajan, että het­ken pääs­tä Ame­ri­kas­sa ollaan oma­va­rai­sia ener­gian suh­teen. Kak­si­kin hii­li­voi­ma­laa on räjäy­tet­ty näyt­tä­väs­ti ja tilal­le tulee kaa­su­voi­ma­loi­ta. Lähet­ti­vät säh­kö­pos­tiin oikein lin­kin räjäytysvideoon.

  107. Heik­ki Waris: Blo­gi on mie­les­tä­ni keho paik­ka yhtei­seen näke­myk­seen joh­ta­val­le kes­kus­te­lul­le jos eri­mie­li­syyk­siä on mää­ri­tel­mis­tä alkaen. En muu­ten­kaan usko voi­va­ni muut­taa kan­taa­si. Pikem­min­kin pyrin tuo­maan uusia näkö­kul­mia niil­le muil­le kes­kus­te­lua seu­raa­vil­le, jot­ka ovat kiin­nos­tu­nei­ta uusis­ta ajattelutavoista.

    Kokei­le. Ker­ro nyt vaik­ka ensi alkuun jokin ei aivan täy­sin huru-ukko­jen yllä­pi­tä­mä inter­net-sivu, mis­sä ker­ro­taan, että inflaa­tio mää­ri­tel­lään korkotasosta.

    Ja ei, en minä­kään ole niin nai­vi, että kuvit­te­li­sin saa­va­ni kovin­kaan monen pään kään­ty­mään mis­sään asias­sa.( http://xkcd.com/386/ )Mut­ta sii­tä kyl­lä olen vähän eri miel­tä, että “öljy lop­puu, sen hin­ta nousee, säh­kö kal­lis­tuu ja talous kär­sii” oli­si “uusi näkö­kul­ma tai ajat­te­lu­ta­pa”. Päin­vas­toin, Tuo­ta on huu­det­tu jo 70-luvul­ta, ja “kaik­ki” tie­tä­vät niin on. Minun motii­vi­ni on tuo­da se näkö­kul­ma, että tuo ei ole aivan niin var­maa. Näil­lä kes­kus­te­luil­la­han on tapa­na pää­tyä aika mus­ta­val­koi­seen argu­men­toin­tiin, ja maa­il­ma kui­ten­kin on hie­man moni­mut­kai­sem­pi paikka.

  108. Muo­toi­lin vies­ti­ni kii­rees­sä huo­nos­ti. En kri­ti­soi eva­kuoin­tia sinän­sä; kuten todet­tua, pää­tös teh­tiin sen het­ki­sil­lä tiedoilla.

    Olen kui­ten­kin täy­sin var­ma sii­tä, että eva­kuoin­nis­sa oli­si kuol­lei­ta tul­lut jopa huo­mat­ta­vas­ti vähem­män, jos ihmi­siä ei oli­si pelo­tel­tu vuo­si­kausia sätei­lyn vaa­roil­la. Esi­mer­kik­si ne sai­raa­loi­hin hoi­ta­jien paet­tua kuol­leet van­huk­set oli­si aivan hyvin ehdit­ty ottaa kai­kes­sa rau­has­sa kyy­tiin ilman juu­ri min­kään­lais­ta ris­kiä kenellekään. 

    Olen myös täy­sin var­ma sii­tä, että Fukus­hi­man kaik­kein mer­kit­tä­vim­mät ter­veys­vai­ku­tuk­set — psy­ko­lo­gi­set vai­ku­tuk­set — oli­si­vat sel­keäs­ti pie­nem­piä ilman eri taho­jen har­joit­ta­maa dema­go­gi­aa ja pelot­te­lua. Näis­tä on näh­däk­se­ni pelot­te­li­joil­la aina­kin moraa­li­nen osavastuu.

    Mitä tulee TjM:n väit­tei­siin, huo­mau­tan, että aseplu­to­niu­min tuot­ta­mi­nen hyö­tä­väl­lä säh­kön­tuo­tan­to­reak­to­ril­la on sanal­la sanoen type­rää. Pom­miin on pal­jon yksin­ker­tai­sem­pia­kin reit­te­jä, eikä ydin­a­se yli­pää­tään ole enää aikoi­hin ollut tek­no­lo­gi­nen vaan enem­män­kin poliit­ti­nen kysy­mys. Vaik­ka ydin­e­ner­gi­aa käy­te­tään laa­jem­mal­ti kuin kos­kaan, ydin­a­set­ta vaka­vas­ti havit­te­le­vien mai­den mää­rä on pie­nem­pi kuin kos­kaan sit­ten 1950-luvun, ja onpa sekin ihme näh­ty, että yksi maa on luo­pu­nut ydin­a­seis­taan kokonaan. 

    Ja jos plu­to­niu­mis­ta halu­taan ihan todel­la eroon, niin sen polt­ta­mi­nen reak­to­reis­sa on ainoa rat­kai­su. GE-Hitac­hin SPRISM-reak­to­ri on tiet­tä­väs­ti vah­voil­la Ison-Bri­tan­nian plu­to­nium­va­ras­ton tuhoa­mi­sek­si; maas­sa oli­si riit­tä­väs­ti varas­toi­tua plu­to­niu­mia jau­ha­maan SPRIS­Meil­lä koko saa­ri­val­ta­kun­nan kaik­ki säh­kö 500 vuo­den ajan.

  109. Sylt­ty: Insi­nöö­reil­lä menee pie­leen sii­nä, kun ei ote­ta miten­kään huo­mioon sitä sopeutumista.

    Insi­nöö­rit ovat ongel­ma­rat­kai­si­joi­ta. Jos ongel­ma reu­naeh­toi­neen mää­ri­tel­lään vää­rin, saa­daan vää­rä tulos.

    tcrown: Joh­dan­nais­mark­ki­na koos­tuu suu­res­ta mää­räs­tä toi­mi­joi­ta, jot­ka käyt­tä­vät mer­kit­tä­vän mää­rän resurs­se­ja mark­ki­nan ymmär­tä­mi­seen, enkä usko, että kovin moni toi­mi­ja tyy­tyy IEA:n raport­tiin analyysissään.

    Epäi­lyt­tää kovas­ti, että joh­dan­nais­markkí­noil­la ei juu­ri­kaan pyri­tä pit­kän täh­täi­men koko­nai­sym­mär­ryk­seen vaan pää­osin ana­ly­soi­daan lyhyen täh­täi­men kurs­sin­muu­tok­sia tai sit­ten hae­taan kes­ki­pit­kän täh­täi­men stra­te­gi­sia mono­po­li­tuot­to­ja. Pit­kän täh­täi­men asian­tun­ti­jat lie­ne­vät mel­koi­ses­sa vähem­mis­tös­sä, kos­ka sil­loin mah­dol­li­set tuo­tot toteu­tu­vat niin hitaasti.

    Andrei: Jos jokai­nen uusi hen­ki­lö­au­to täs­tä päi­väs­tä läh­tien oli­si kaa­suau­to, niin suo­men nykyi­sen hen­kiö­au­to­kan­nan uusi­mi­nen kes­täi­si suun­nil­leen 30 vuot­ta, nykyi­sel­lä uusiutumistahdilla.

    Edus­kun­ta­han ei tun­ne­tus­ti voi pakot­taa ketään teke­mään yhtään mitään.

    Tie­de­mies:
    Ööö… On tot­ta, että aurin­ko- ja tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­teet­ti ovat kas­va­neet, mut­ta ne kas­va­vat siel­lä mis­sä kas­va­vat sub­ven­tioil­la joil­la taa­taan aika kor­kea hin­ta niil­lä tuo­te­tul­le energialle.

    Jos muun ener­gian hin­ta nousee, sub­ven­tio­tar­ve laskee.

    J. M. Kor­ho­nen: Eli eva­kuoin­ti oli mer­kit­tä­väs­ti vaa­ral­li­sem­paa kuin ihmis­ten pai­kal­leen jät­tä­mi­nen oli­si luul­ta­vas­ti ollut.

    Mää­kin pyö­räi­len: Jot­ta eva­kuoin­ti oli­si perus­tel­ta­vis­sa, niin itse vaa­ras­sa pitäi­si tul­la erit­täin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä enem­män uhre­ja kuin mitä evakuoinnissa.

    Saat­taa hyvin­kin olla, että ihmis­ten pai­kal­leen jät­tä­mi­nen oli­si aiheut­ta­nut suu­rem­man panii­kin ja spon­taa­nin evakon.

    TjM: 200 dol­la­ria tekee ydin­voi­mas­ta jo täy­sin kil­pai­lu­ky­vyt­tö­män 14,7% osuu­del­la myy­tä­vän säh­kön hinnasta.

    Toi­saal­ta jos ener­gi­aan lai­te­taan hii­li­diok­si­di­ve­ro ja öljy lop­puu niin sil­lä on väki­sin­kin vai­ku­tuk­sia muun ener­gian hintaan.

  110. TjM:

    Joten ikä­vä kyl­lä, ydin­voi­mas­ta ei ole maa­il­man ener­giaon­gel­maan rat­kai­sua, eikä vaik­ka oli­si tah­toa, ja sitä­kään ei maa­il­mal­la ole. 

    Ihan tur­ha tätä ongel­maa on yrit­tä rat­kais­ta noin, kun sii­hen tus­kin löy­tyy yhtä aino­aa ratkaisua.

    Aivan kuten Suo­mes­sa odo­te­taan sitä uut­ta Noki­aa, mut­ta sitä yhtä ja suur­ta suos­ta nos­ta­jaa tus­kin kos­kaan tulee.

    Ydin­voi­mal­la voi­daan lei­ka­ta pääs­tö­jä huo­mat­ta­vas­ti ja näin tapah­tuu kokoajan.

    Sama pätee aurin­koe­ner­gi­aan, tuu­li­voi­maan, bio­ener­gi­aan ja niin edel­leen. Kuten aiem­min sanoin, tar­vi­taan koko paletti.

    Eikä sekään rii­tä vaan täy­tyy alkaa miet­ti­mään uusia tapo­ja jär­jes­tää yhteis­kun­nan toi­min­nat, kuten esi­mer­kik­si logis­tiik­ka, jot­ta voi­daan kor­va­ta fos­sii­li­set polttoaineet.

    Ydin­voi­maa ei kui­ten­kaan kan­na­ta hylä­tä, kos­ka sii­tä on val­ta­vas­ti hyö­tyä siir­ty­mä­ajan aikana.

    Inho­rea­lis­mia on puo­les­taan se, että esi­mer­kik­si Suo­mi ei tule kyke­ne­mään mihin­kään moder­nei­hin infras­tuk­tuu­ri­hank­kei­siin lähi­vuo­si­kym­me­niin. Talous­krii­si pakot­taa jo nyt tur­vau­tu­maan inves­toin­neis­sa van­hoi­hin, hal­vem­piin ratkaisuihin.

    Säh­kö­au­to­jen lataus­ver­kos­toa ei ole vie­lä edes suun­nit­te­luas­teel­la ja hal­vim­mat säh­kö­au­tot­kin mak­sa­vat yli 30 000 euroa. 

    Hal­li­tus teko­py­häs­ti ran­kai­see kulut­ta­jia hait­ta­ve­roil­la, mut­tei sit­ten kan­nus­ta vero­hel­po­tuk­sil­la nii­hin puh­taam­piin ratkaisuihin.

    Vaik­ka säh­kö­au­ton kul­jet­ta­ma säh­kö tuo­tet­tai­siin tur­peel­la, niin sil­ti se pois­tai­si ne pako­kaa­sut siel­tä kau­pun­gin kes­kus­tas­ta ja auto­tei­den varsilta. 

    Jo pel­käs­tään sen vuok­si säh­kö­au­toi­lua ja nii­den hank­ki­mis­ta pitäi­si tukea. Puh­taam­pi ilma ihmi­sil­le. Itse vas­tus­tin vie­lä pari vuot­ta sit­ten säh­kö­au­to­ja, mut­ta yksi kevät työ­mat­ka­pyö­räi­lyä paa­si­ki­ven­tien var­rel­la muut­ti mieleni.

    Maa­seu­dul­la, syr­jä­seu­dul­la, asuu alle 10 % suo­ma­lai­sis­ta, joten se on ihan yksi ja sama mil­lä tuo pie­ni ryh­mä ajaa siellä.

    Esi­mer­kik­si Tes­lan kot­te­ro, jota ei kau­heas­ti vie­lä val­mis­te­ta, kyke­nee jo 330–425 km mat­kaan. Kyl­lä tuol­la jo mök­ki­mat­kat­kin tekee. Nykyi­sil­lä autoil­la­kin pär­jäi­si jo mai­nios­ti kau­pun­ki­seu­dul­la. Kehi­tys­tä tapah­tuu täl­lä saral­la jatkuvasti.

    Vaan ei, hal­li­tus sei­soo tum­put suo­ra­na ja mitään ei saa­da pää­tet­tyä. Monel­la oli­si kiin­nos­tus­ta säh­kö­au­toi­hin, mut­ta hin­ta ja latausin­fras­tuk­tuu­rin puut­tu­mi­nen tekee sen käy­tän­nös­sä mahdottomaksi. 

    Suo­ma­lai­nen jäyk­kä byro­kra­tia ei kyke­ne vas­taa­maan nykyi­sen nopeas­ti muut­tu­van maa­il­man haas­tei­siin. Päät­tä­jis­sä on myös aivan lii­kaa kek­kos­lo­va­kian ajas­sa vii­pyi­le­viä poliit­ti­sia broilereita.

  111. ano­nyy­mi:
    Jos muun ener­gian hin­ta nousee, sub­ven­tio­tar­ve laskee.

    Mut­ta kun sen muun ener­gian hin­nan nousu on juu­ri se ongel­ma, ei mikään rat­kai­su. Hii­len, kaa­sun, tur­peen ja öljyn hin­ta nousee sil­loin kun run­saim­mat esiin­ty­mät alka­vat ehtyä. Sil­loin on jo aut­ta­mat­ta lii­an myö­häis­tä. Olen­nais­ta on, että sen ener­gian mar­gi­naa­li­hin­ta, joka kor­vaa hii­len, pitää olla alhai­sem­pi kuin sen ensim­mäi­sen jo maa­han jää­neen hii­li­ton­nin hinta. 

    Kaik­ki muut rat­kai­sut ener­gian osal­ta ovat peli­teo­reet­ti­ses­ti epäs­ta­bii­le­ja: Jos ener­gian hin­ta on kor­keam­pi, niin maas­sa jos­sa on hal­val­la maas­ta kai­vet­ta­vis­sa ole­vaa hiil­tä, on suu­ri kiusaus lip­sua kai­ken­lai­sis­ta sopi­muk­sis­ta. Mitä suu­rem­pi ero­tus on, sitä suu­rem­pi tämä kiusaus on, ja sitä vai­keam­pi mitään kan­sain­vä­li­siä sopi­muk­sia asias­ta on ylläpitää.

    Hii­li­diok­si­din yms verot­ta­mi­nen tie­ten­kin kan­nat­taa sil­ti, ja eri­tyi­ses­ti sel­lai­sis­sa mais­sa (kuten Suo­mes­sa) jois­sa ei ole hiil­tä (tosin tääl­lä on tur­vet­ta, ja sen osal­ta me jo näem­me miten tämä kiusaus toimii). 

    Ydin­voi­man tiuk­ka vas­tus­tus on kyl­lä puh­das­ta ilmastoterrorismia.

  112. tcrown: Kokei­le. Ker­ro nyt vaik­ka ensi alkuun jokin ei aivan täy­sin huru-ukko­jen yllä­pi­tä­mä inter­net-sivu, mis­sä ker­ro­taan, että inflaa­tio mää­ri­tel­lään korkotasosta. 

    Jos kes­kus­pank­kien alhai­nen kor­ko­ta­so on seu­raus­ta sii­tä, että ne eivät näe mitään inflaa­tio­ris­ke­jä, eikö kyse ole arvios­ta, että talous­ym­pä­ris­tös­sä deflaa­tio­ris­ki on suurempi?

    Kuten sanot­tu, on mää­rit­te­ly­ky­sy­mys, pide­tään­kö deflaa­tio­na his­to­rial­li­sen inflaa­tion kes­kiar­von alle jää­mis­tä, kes­kus­pank­kien kah­den pro­sen­tin inflaa­tio­ta­voit­teen alle jää­mis­tä, vai “oike­aa” deflaa­tio­ta (johon on vuo­ros­taan usei­ta kil­pai­le­via määritelmiä).

    Usein talou­des­sa tär­kein­tä sii­hen osal­lis­tu­vien toi­mi­joi­den kan­nal­ta ei ole abso­luut­ti­nen taso vaan muu­tos (esim. aiem­paan tasoon tai tren­di­ke­hi­tyk­seen verrattuna).

  113. Aloi­te­taan ihan sii­tä fak­tas­ta että aina­kaan seu­raa­vaan 100 vuo­teen ei ole mitään hätää että öljy loppuisi.

    öljy­hui­pul­la pelot­te­lu vih­rei­den ja myös mui­den toi­mes­ta osak­si perus­tuu sii­hen että halu­taan pitää öljyn hin­ta kor­keal­la. Tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ovat alle dol­la­rin barel­li, mut­ta lähi-idän elin­ta­soa yllä­pi­tääk­seen Sau­dit tar­vit­se­vat yli 50$ barelli. 

    Kysyn­tä on las­ke­nut tasai­ses­ti, mut­ta öljy on täl­lä het­kel­lä vah­vas­ti kei­no­tel­tu, esim usei­ta sato­ja tank­ke­rei­ta majai­lee maa­il­man meril­lä täy­des­sä las­tis­sa odot­ta­mas­sa parem­pia päi­viä. Samal­la tuo­tan­toa lei­ka­taan sopi­vas­sa suhteessa.

  114. Mik­si­kö­hän kukaan täs­sä kes­kus­te­lus­sa ei mai­nit­se etanoliautoja/flexifuelautoja. Meil­lä­hän on niil­le jo koh­tuul­li­nen jake­lu­ver­kos­to RE85 polt­toai­neen muo­dos­sa. Aina­kin kau­pun­ki­seu­duil­la jo riit­tä­vä. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten mark­ki­noil­la oli enem­män Flexifuel/Multifuel auto­ja kuin nyt, mut­ta polt­toai­net­ta ei juu­ri saa­ta­vis­sa. Nyt kun polt­toai­net­ta on parem­min tuo­daan auto­ja vähem­män Suo­meen. Flexi­fuel autot­han­mak­sa­vat vain noin vajaa 1000 euroa enem­män kuin vas­taa­vat bensamallit. 

    Suo­mes­sa­han polt­toai­nee­ta­no­li val­mis­te­taan St1:n toi­mes­ta ein­tar­vi­ke­teol­li­suu­den jät­teis­tä ja mah­dol­li­ses­ti uudes­sa lai­tok­ses­sa sahan­pu­rus­ta. Vaik­ke eta­no­lia kuluu­kin vähän enem­män, on koko­nais­vai­ku­tus CO2-pääs­töi­hin olen­nai­ses­ti pie­nem­pi kuin ben­sal­la tai dieselillä. 

    Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa eta­no­li­au­to­ja on pal­jon Suo­mea enem­män ja nii­tä on tuet­tu vero­tuk­sel­li­sin kei­noin. Mie­les­tä­ni eta­no­li­au­tot sopi­vat Suo­meen säh­kö­au­to­ja parem­min, kos­ka etäi­syy­det ovat pit­kiä ja säh­kö­au­tois­sa akun teho las­kee tal­vel­la pal­jon (ajo­mat­ka alle 100 km yhdel­lä latauksella).

  115. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Vaik­ka säh­kö­au­ton kul­jet­ta­ma säh­kö tuo­tet­tai­siin tur­peel­la, niin sil­ti se pois­tai­si ne pako­kaa­sut siel­tä kau­pun­gin kes­kus­tas­ta ja auto­tei­den varsilta.

    Säh­kö­au­ton säh­kö teh­dään mar­gi­naa­li­säh­köl­lä, joka on jotain fos­sii­lis­ta. Niin­pä sil­lä ei CO2-sääs­tö­jä saa­da ver­rat­tu­na vas­taa­van­ta­soi­seen muu­hun teknologiaan.

    Ja samoin: Jos säh­kö­au­to­jen sijaan kau­pun­git täy­te­tään puh­taim­man polt­to­moot­to­ri­tek­no­lo­gian autoil­la (käy­tän­nös­sä hybri­deil­lä), ero säh­kö­au­tois­tet­tuun kau­pun­ki-ilmaan on käy­tän­nös­sä nol­la. Säh­kö­au­to ei vähen­nä pöly­on­gel­maa, säh­kö­au­to ei vähen­nä ras­kai­den die­se­lien pääs­tö­jä, säh­kö­au­to ei vähen­nä van­ho­jen moot­to­rien päästöjä.

    Lisäk­si kau­pas­ta saa jo nyt auto­ja, joil­la voi kau­pun­kia­lu­eel­la ajaa säh­köl­lä ja maan­tiel­lä polttomoottorilla.

    Jos kau­pun­ki-ilman saas­tu­mi­nen on ongel­ma, sii­hen pitää tie­ten­kin puut­tua. Uut­ta tek­no­lo­gi­aa tar­vit­se­mat­to­mia tehok­kai­ta puut­tu­mis­kei­no­ja on run­saas­ti, eivät­kä säh­kö­au­tot — coo­liu­des­taan huo­li­mat­ta — ole kus­tan­nus­te­ho­kas rat­kai­su oikein mihinkään.

  116. Count­ry­boy:
    Mik­si­kö­hän kukaan täs­sä kes­kus­te­lus­sa ei mai­nit­se etanoliautoja/flexifuelautoja. Meil­lä­hän on niil­le jo koh­tuul­li­nen jake­lu­ver­kos­to RE85 polt­toai­neen muodossa.

    RE85 on aidos­ti hyvä polt­toai­ne eko­ta­seel­taan. Pait­si että sen voi­si heit­tää taval­li­sen ben­san sekaan kor­vaa­maan sade­met­säe­ta­no­lia, jol­loin ei tar­vit­tai­si flexi­fuel-auto­ja. Lop­pu­tu­los oli­si siis vie­lä parem­pi ja vähem­mil­lä pul­mil­la. (Eta­no­liin liit­tyy auto­käy­tös­sä jouk­ko tal­vi- ja pääs­tö­har­me­ja, joi­ta ben­sii­nin ja eta­no­lin lai­hal­la seok­sel­la ei ole.)

    Flexi­fuel on tar­peel­li­nen ja hyö­dyl­li­nen vas­ta sit­ten, kun sitä bio­poh­jais­ta polt­toai­net­ta tulee yli sen mää­rän, joka voi­daan tun­kea perin­teis­ten polt­toai­nei­den sekaan. Tämä ei ihan äkkiä meil­lä toteu­du, ja jos toteu­tuu, yli­jää­män voi myy­dä ruot­sa­lai­sil­le kor­vaa­maan brassiviinaa.

    Aina pitäi­si ver­tail­la vaih­toeh­toi­sia ske­naa­rioi­ta ja vali­ta niis­tä paras. Täs­sä pari vaihtoehtoa:

    1. Puus­ta teh­dään tik­ku­vii­naa, joka pol­te­taan autois­sa. Pääs­tö­jä sääs­tyy puun kor­vaa­man öljyn verran.

    2. Puus­ta teh­dään die­se­liä, joka pol­te­taan autois­sa. Pääs­tö­jä sääs­tyy puun kor­vaa­man öljyn verran.

    3. Puu pol­te­taan voi­ma­las­sa. Pääs­tö­jä sääs­tyy puun kor­vaa­man hiilen/turpeen verran.

    Kah­den ensim­mäi­sen välis­tä parem­muut­ta on hiu­kan vai­kea mää­rit­tää, mut­ta veik­kai­sin kak­ko­sen ole­van vähän parem­pi kuin ykkö­nen (aina­kin teo­rias­sa se saa­daan parem­mak­si). Kol­mo­nen kui­ten­kin hak­kaa kak­si edel­lis­tä heittämällä.

    Saman tar­kas­te­lun voi teh­dä vaik­ka bio­kaa­sun kans­sa. Sil­loin­kin tulos on se, että pol­te­taan bio­kaa­su voi­ma­las­sa kor­vaa­mas­sa kiin­tei­tä fos­sii­li­sia. Sil­loin sääs­tö on pal­jon suu­rem­pi kuin die­se­liä korvaamassa.

    Eri­tyi­ses­ti auto­lii­ken­teen pääs­tö­jen opti­moin­nis­sa käy niin, että lii­ken­ne­pääs­tö­jä opti­moi­mal­la pes­si­moi­daan mui­ta ener­gi­aan liit­ty­viä pääs­tö­jä. Säh­kön­tuo­tan­to ja lii­ken­ne kui­ten­kin kil­pai­le­vat osin samois­ta ener­gia­va­rois­ta öljyä lukuu­not­ta­mat­ta. Öljyl­lä on kui­ten­kin joi­ta­kin omi­nai­suuk­sia, jot­ka teke­vät sii­tä vai­keas­ti kor­vat­ta­van polt­toai­neen lii­ken­tee­seen, ja jois­ta ei ole suur­ta hyö­tyä energiantuotannossa.

    Lisäk­si koko alal­la tun­tuu ole­van niin, että jos jos­sain on sana “bio”, muka­na on suu­ri jouk­ko elin­kei­no­po­liit­ti­sia into­hi­mo­ja, jot­ka maa­la­taan vih­reik­si ja myy­dään ekona.

  117. Vihe­rins­si: RE85 on aidos­ti hyvä polt­toai­ne eko­ta­seel­taan. Pait­si että sen voi­si heit­tää taval­li­sen ben­san sekaan kor­vaa­maan sade­met­säe­ta­no­lia, jol­loin ei tar­vit­tai­si flexifuel-autoja.
    ‘snip’

    Voi­si­ko?
    Muu­ten hyvää insi­nöö­ria­jat­te­lua, mut­ta kun nykyi­set autot eivät sie­dä yli 10% eta­no­lia, puhu­mat­ta­kaan vanhemmista.

    1. mut­ta kun nykyi­set autot eivät sie­dä yli 10% etanolia

      Minus­ta ne näyt­tä­vät ihan autoil­ta, jot­ka sitä RE85:ttä tankkaavat.

  118. Heik­ki Waris: Kuten sanot­tu, on mää­rit­te­ly­ky­sy­mys, pide­tään­kö deflaa­tio­na his­to­rial­li­sen inflaa­tion kes­kiar­von alle jää­mis­tä, kes­kus­pank­kien kah­den pro­sen­tin inflaa­tio­ta­voit­teen alle jäämistä,

    Kyl­lä­hän deflaa­tiok­si voi mää­ri­tel­lä vaik­ka pil­vi­set päi­vät, mut­ta sil­loin ei kyl­lä pidä yllät­tyä sii­tä, että “eri­mie­li­syyk­siä on mää­ri­tel­mis­tä alkaen”.

    Rau­ta­lan­kaa englan­nin­kie­li­sen wiki­pe­dian ensim­mäi­sis­sä lauseissa:

    In eco­no­mics, defla­tion is a dec­rea­se in the gene­ral price level of goods and ser­vices. Defla­tion occurs when the infla­tion rate falls below 0% (a nega­ti­ve infla­tion rate). This should not be con­fused with disin­fla­tion, a slow-down in the infla­tion rate (i.e., when infla­tion decli­nes to lower levels).

  119. Aki Suok­ko: vel­ka on tule­vai­suu­des­ta nyky­het­keen siir­ret­tyä mate­ri­aa­lis­ta kulu­tus­ta ja tule­vai­suu­teen siir­ret­tyä ener­gian kulu­tus­ta (vel­kaa voi aja­tel­la lupauk­se­na teh­dä työ­tä toi­sen hyväk­si myö­hem­min ja työ on (pit­käl­ti fos­sii­li­sen) ener­gian kulu­tus­ta muo­dos­sa tai toisessa)

    Ja mate­ri­aa­li­seen kulu­tuk­seen ei tar­vi­ta ener­gi­aa? Vel­ka ei yhteis­kun­nan tasol­la ole mikään aika­ko­ne mikä pys­tyi­si siir­tä­mään yhtään mitään ajas­sa. Jos minä lai­naan sinul­le tänään euron, se tar­koit­taa, että sinä kulu­tat tänään eurol­la enem­män ja minä vähem­män, ja huo­men­na toi­sin­päin. (Toki kai­ken­nä­köi­set vel­ka­krii­sist saa­vat aikai­sek­si sen, että tuo­tan­toa jää tänään syn­ty­mät­tä, mut­ta ei se siir­ry huo­mi­seen se tuo­tan­to, vaan se hävi­ää. Lopullisesti.)

  120. tcrown: Kyl­lä­hän deflaa­tiok­si voi mää­ri­tel­lä vaik­ka pil­vi­set päi­vät, mut­ta sil­loin ei kyl­lä pidä yllät­tyä sii­tä, että“erimielisyyksiä on mää­ri­tel­mis­tä alkaen”.
    Rau­ta­lan­kaa englan­nin­kie­li­sen wiki­pe­dian ensim­mäi­sis­sä lauseissa: 

    Tie­dän kyl­lä miten deflaa­tio mää­ri­tel­lään. Sik­si käy­tin alku­pe­räi­ses­sä kom­men­tis­sa­ni ter­miä “defla­to­ri­nen ympä­ris­tö”. Se, joka on kiin­nos­tu­nut omien aja­tus­ten­sa kehit­tä­mi­ses­tä, pys­tyy kyl­lä nois­ta kah­des­ta sanas­ta poi­mi­maan olen­nai­sen kon­teks­tin. Se, jota kiin­nos­taa enem­män ajan­vie­te etsi­mäl­lä kri­ti­soi­ta­vaa mui­den kir­joi­tuk­sis­ta, lukee sanat tie­tys­ti omal­la tavallaan.

    Maa­il­maa ei voi redusoi­da oppi­kir­jo­jen seli­tys­ten mukai­sek­si, vaik­ka ne ovat­kin hou­kut­te­le­via yksin­ker­tai­suu­des­saan. Mut­ta yli­pää­tään en ole kii­nos­tu­nut pil­kun­vii­laa­mi­ses­ta asias­sa, joka ei enää lii­ty alku­pe­räi­seen aiheeseen.

  121. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minus­ta ne näyt­tä­vät ihan autoil­ta, jot­ka sitä RE85:ttä tankkaavat.

    Auto tulee olla val­mis­tet­tu tai muu­tet­tu tähän käyt­töön. USAs­sa nämä flex­fuel autot, jot­ka voi­vat käyt­tää mitä tahan­sa polt­toai­ne­suh­det­ta välil­lä puh­das ben­sii­ni — 85% eta­no­li, saa­vat kre­diit­tiä CAFE-las­ken­nas­sa (val­mis­ta­jan myy­mien kaik­kien auto­jen kes­ki­mää­räi­nen kulu­tus). Omis­ta­ja voi sit­ten tan­ka­ta mitä vain. Käy­tän­nös­sä erin­omai­sen usein taval­lis­ta ben­saa, sil­lä 85-ase­mia on har­vas­sa, lähin­nä nii­tä on mais­sin­kas­va­tus­vyö­hyk­keel­lä. Siel­lä taas pide­tään hie­no­ja idea­na, että val­tio mää­rää eta­no­lia käy­tet­tä­väk­si, jopa niin että kaik­ki osa­val­tion omis­ta­mat autot tulee olla flex­fu­le-tyyp­pi­siä. Onpa yllättävää.
    Flex­fuel autot ovat usiem­mi­ten mui­ta suu­rem­pia, kuten avo­la­va Ford F‑150 ja Jeep Grand Cherokee.
    Con­su­mers Gui­de leh­den mukaan naä­mä autot todel­li­suu­des­sa nos­ta­vat ben­sii­nin kulu­tus­ta, kos­ka ne ovat kes­ki­mää­räis­tä ras­kaam­pia eikä E85-polt­toai­net­ta myy­dä kuin vain pie­nel­lä osal­la koko USAn bensa-asemista.
    Siis taas kaik­ki ovat tyy­ty­väi­siä; auto­val­mis­ta­jat, mais­sin­kas­vat­ta­jat, CO2-kam­moi­set, iso­jen auto­jen osta­jat jne. Ainoa, joka ei ole tyy­ty­väi­nen, on veron­mak­sa­ja. Mut­ta hänen­hän on muu­ten­kin niin vai­ke­aa ymmär­tää mui­ta­kaan jalo­ja aja­tuk­sia, jois­sa hänel­lä on lähin­nä mak­sa­jan rooli.

  122. tcrown: Ja mate­ri­aa­li­seen kulu­tuk­seen ei tar­vi­ta ener­gi­aa? Vel­ka ei yhteis­kun­nan tasol­la ole mikään aika­ko­ne mikä pys­tyi­si siir­tä­mään yhtään mitään ajas­sa. Jos minä lai­naan sinul­le tänään euron, se tar­koit­taa, että sinä kulu­tat tänään eurol­la enem­män ja minä vähem­män, ja huo­men­na toi­sin­päin. (Toki kai­ken­nä­köi­set vel­ka­krii­sist saa­vat aikai­sek­si sen, että tuo­tan­toa jää tänään syn­ty­mät­tä, mut­ta ei se siir­ry huo­mi­seen se tuo­tan­to, vaan se hävi­ää. Lopullisesti.)

    Mate­ri­aa­li­seen kulu­tuk­seen tar­vi­taan ener­gi­aa, mut­ta kulu­tus on mah­dol­lis­ta vain kun joku on teh­nyt sen eteen työ­tä ja työ on ener­gian­ku­lu­tus­ta. Mate­ri­aa­lis­ta kulu­tus­ta ja työ­tä ei voi erot­taa toi­sis­taan. Esi­mer­kik­si kiloon muo­via kuluu ener­gi­aa 1–2 öljy­ki­lon ener­gian­si­säl­lön ver­ran. Joku on teh­taal­la hikoil­lut ja pro­ses­soi­nut etee­niä tms.

    Tar­koi­tin nime­no­maan, että (mate­ri­aa­li­sen) kulu­tuk­sen siir­to ajan yli velan avul­la tar­koit­taa, että toi­nen on kulut­ta­nut ener­gi­aa ja toi­nen tulee kulut­ta­maan myö­hem­min. Perin­tei­ses­ti vel­kaa käsi­tel­lään rahan siir­to­na ajan yli, mut­ta minus­ta on hyvä miet­tiä, että saml­la siir­tyy energiaa.

    Käsit­tääk­se­ni emme ole edes eri miel­tä täs­tä. Suo­men val­tio lai­naa mil­jar­de­ja vuo­des­sa, joi­den ansait­se­mi­seen on kulu­nut jos­sain muu­al­la hikeä ja fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Suo­ma­lai­set veron­mak­sa­jat ovat siis sitou­tu­neet kulut­ta­maan ener­gi­aa tule­vai­suu­des­sa tämän lai­noit­ta­jan hyväk­si. Toi­vot­ta­vas­ti ener­gia ei ole sil­loin kal­liim­paa kuin nyt;).

    Vel­ka on aika­ko­ne yhteis­kun­tien välil­lä. Esi­mer­kik­si kii­na­lais­ten vii­me vuon­na teh­dyn työn tulok­sis­ta suu­ri osa on lai­nat­tu val­tioil­le, joi­den vero­tu­lot eivät rii­tä jul­ki­sen sek­to­rin pyrit­tä­mi­seen. Esim. Suo­mi on täl­lai­nen val­tio. Eikö vel­ka nime­no­maan ole “aika­ko­ne” esi­mer­kik­si kii­na­lai­sen sääs­tä­jän ja suo­men val­tion välil­lä? Kii­na­lai­nen kulut­ti sen ener­gian jo ja me palau­tam­me sitä hänel­le pik­ku­hil­jaa takaisin.

  123. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minus­ta ne näyt­tä­vät ihan autoil­ta, jot­ka sitä RE85:ttä tankkaavat.

    RE85 autot ovat ns. mul­ti fuel ‑moot­to­reil­la varus­tet­tu­ja. Nii­tä tai­taa olla muu­ta­ma sata täs­sä maas­sa. Loput autot eivät voi käyt­tää RE85-polt­toai­net­ta nikot­te­le­mat­ta tai ilman vaurioita.

    Kyl­lä sun Osmo täy­tyy teh­dä vie­lä toi­nen edes­ta­kai­nen reis­su Sys­mään vuo­kra-autol­la, niin kyl­lä se tie­to kas­vaa vähä vähältä.

    1. Tie­dän, että suu­rin osa auto­kan­nas­tam­me on polt­toai­neen suh­teen avu­ton­ta. Yri­tin vain sanoa, että insi­nöö­ri osaa val­mis­taa auton, joka voi käyt­tää bio­eta­no­lia. Kun auto­kan­ta uusi­tuu run­saal­la sadal­la tuhan­nel­le autol­la vuo­sit­tain, auto­kan­ta ei ole estee­nä bio­eta­no­lin yleis­ty­mi­sel­le. Muis­tan hyvin ajan, jol­loin ben­sii­nis­sä oli aivan pak­ko olla lyi­jyä, kos­ka autot eivät pys­ty liik­ku­maan ilman sitä. Tämä rat­kais­tiin niin, että lyi­jyl­lis­tä ben­saa ei kiel­let­ty, mut­ta sitä vero­tet­tiin vähän kovem­min ja het­kes­sä kaik­ki autot pys­tyi­vät käyt­tä­mään lyi­jy­tön­tä. Yhdys­val­lois­sa autot käyt­tä­vät ben­saa, jon­ka oktaa­ni­lu­ku alkaa kah­dek­si­kol­la. Euroop­pa­lai­set autot eivät sil­lä liikkuisi.

  124. Rai­mo K: Voi­si­ko?
    Muu­ten hyvää insi­nöö­ria­jat­te­lua, mut­ta kun nykyi­set autot eivät sie­dä yli 10% eta­no­lia, puhu­mat­ta­kaan vanhemmista.

    Ei sitä jät­teis­tä teh­tyä eta­no­lia rii­tä yli sen 10 %:n kui­ten­kaan. St1:n hur­jim­mis­sa ske­naa­riois­sa yri­tys tuot­tai­si noin 200 000 ton­nia bio­eta­no­lia vuon­na 2020, mut­ta sii­nä on muka­na pal­jon myös puus­ta teh­tyä eta­no­lia. Ver­tai­lun vuok­si ben­sii­nin koko­nais­ku­lu­tus on noin 1 600 000 tonnia.

    Jäte-eta­no­lin mää­rä on jät­teen mää­rän vuok­si aika rajal­li­nen. Jos sitä eta­no­lia teh­dään puus­ta, puhu­taan koko­naan toi­ses­ta proble­ma­tii­kas­ta (= se puu kan­nat­tai­si mie­luum­min polttaa).

    Toi­saal­ta maa­il­mal­ta tule­vien pai­nei­den vuok­si FFV-autot yleis­ty­vät joka tapauk­ses­sa. Esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa on jo osa­val­tioi­ta, jois­sa ben­sii­ni­au­to­jen pitää olla FFV-autoja.

    Täl­lä het­kel­lä ei siis ole mitään ihmeem­pää syy­tä tukea tai yrit­tää siir­tyä FFV-autoi­hin meillä.

    1. Graa­fi­sen pape­rin kulu­tus las­ki alku­vuo­des­ta Euroo­pas­sa kuusi pro­sent­tia. Johon­kin­han se suo­ma­lai­nen puu pitää käyt­tää. Ehkä siis lii­ken­ne­polt­toai­neik­si. Tosin bio­die­sel saat­taa olla parem­pi vaih­toeh­to kuin bio­eta­no­li. Met­sä­teol­li­suu­den käyt­tä­mä puu­mää­rä vas­taa suu­ruus­luo­kal­taa maan­tie­lii­ken­teen ener­gian­tar­vet­ta. Tähän tie­toon kan­nat­taa tosin suh­tau­tua varauk­sel­la, kos­ka las­kin sen netis­tä googlaa­mie­ni tie­to­jen perus­teel­la, ja niis­sä voi olla suu­ria­kin virheitä.

  125. Sel­lu­loo­sae­ta­no­lia tuo­te­taan kau­pal­li­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa USA:ssa kah­des­sa lai­tok­ses­sa. Tuo­tan­to alkoi tänä vuon­na. Mis­sään muu­al­la ei täl­lä het­kel­lä kau­pal­li­ses­ti tuo­te­ta eta­no­lia selluloosasta.

    Näh­tä­väk­si jää, kuin­ka kau­an tuo­kin tuo­tan­to pysyy talou­del­li­ses­ti jär­ke­vä­nä. Pro­ses­si on tun­net­tu jo yli sadan vuo­den ajan, mut­ta se ei ole kos­kaan kau­pal­lis­tu­nut, kos­ka soke­rie­ta­no­lin tuo­tan­to on, ja on aina ollut, hal­vem­paa. Itse asias­sa hal­vin tapa tuot­taa eta­no­lia on edel­leen syn­te­ti­soi­da sitä maa­kaa­sus­ta ase­ty­lee­nin kaut­ta. (Sil­lä huo­miol­la, että toki val­tion sub­ven­toi­ma tuo­tan­to on tuo­tan­to­me­ne­tel­mäs­tä riip­pu­mat­ta vie­lä halvempaa.)

    1. Jos fos­sii­li­si­sa polt­toai­nei­ta on tar­koi­tus kor­va­ta eta­no­lil­la, ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta tuot­taa sitä fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta. Tik­ku­vii­naa on Suo­mes­sa teh­ty kyl­lä kau­an. Ymmär­tääk­se­ni kui­ten­kin bio­die­sel on parem­pi aja­tus, jos puus­ta ale­taan teh­dä liikennepolttoaineita.

  126. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minus­ta ne näyt­tä­vät ihan autoil­ta, jot­ka sitä RE85:ttä tankkaavat.

    Auto­ja­han ne ovat, tie­tys­ti. Mut­ta kuin­ka pal­jon nii­tä nykyi­ses­tä auto­kan­nas­ta on?

    Mei­dän nykyi­sen (hybridi)auton käyt­töh­jees­sa lukee, että max. 10% eta­no­lia ja sama tilan­ne on muil­la­kin, pait­si flexi­fuel-autoil­la. Niin että jos sitä eta­no­lia taval­li­seen ben­saan vie­lä lisä­tään, suu­ria vai­keuk­sia tulee nykyi­sel­lä auto­kan­nal­la ajaville.

  127. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yhdys­val­lois­sa autot käyt­tä­vät ben­saa, jon­ka oktaa­ni­lu­ku alkaa kah­dek­si­kol­la. Euroop­pa­lai­set autot eivät sil­lä liikkuisi.

    Yhdys­val­lois­sa ja Euroo­pas­sa “oktaa­ni” on mää­ri­tel­ty eri taval­la. Erot ainei­den välil­lä ovat todel­li­suu­des­sa pieniä.

  128. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tie­dän, että suu­rin osa auto­kan­nas­tam­me on polt­toai­neen suh­teen avu­ton­ta. Yri­tin vain sanoa, että insi­nöö­ri osaa val­mis­taa auton, joka voi käyt­tää bio­eta­no­lia. Kun auto­kan­ta uusi­tuu run­saal­la sadal­la tuhan­nel­le autol­la vuo­sit­tain, auto­kan­ta ei ole estee­nä bio­eta­no­lin yleis­ty­mi­sel­le. Muis­tan hyvin ajan, jol­loin ben­sii­nis­sä oli aivan pak­ko olla lyi­jyä, kos­ka autot eivät pys­ty liik­ku­maan ilman sitä. Tämä rat­kais­tiin niin, että lyi­jyl­lis­tä ben­saa ei kiel­let­ty, mut­ta sitä vero­tet­tiin vähän kovem­min ja het­kes­sä kaik­ki autot pys­tyi­vät käyt­tä­mään lyijytöntä.
    ‘snip’

    Aivan, jos auto­kan­tam­me uusiu­tuu noin 100.000 auton vuo­si­vauh­tia, vain noin 25,6 vuo­den kulut­tua kaik­ki voi­vat käyt­tää vaik­ka pelk­kää etanolia.

    Edel­leen­kään kaik­ki autot eivät voi käyt­tää lyi­jy­tön­tä ben­sii­niä, mut­ta toki on lisä­ai­nei­ta tank­kiin pan­ta­vak­si — ja aina­han voi teh­dä moottoriremontin.

  129. Aki Suok­koKäsit­tääk­se­ni emme ole edes eri miel­tä täs­tä. Suo­men val­tio lai­naa mil­jar­de­ja vuo­des­sa, joi­den ansait­se­mi­seen on kulu­nut jos­sain muu­al­la hikeä ja fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Suo­ma­lai­set veron­mak­sa­jat ovat siis sitou­tu­neet kulut­ta­maan ener­gi­aa tule­vai­suu­des­sa tämän lai­noit­ta­jan hyväk­si. Toi­vot­ta­vas­ti ener­gia ei ole sil­loin kal­liim­paa kuin nyt;). 

    Mie­len­kiin­tois­ta poh­dis­ke­lua. Kom­men­toin jos­kus aika­naan Talous­sa­no­miin ennen surpri­se­ve­lois­ta alka­nut­ta glo­baa­lia vel­ka­krii­siä, että velan­ot­to on lupaus nos­taa tuot­ta­vuut­taan vähin­tään velan kor­koa vas­taa­vas­ti. Vela­not­ta­jan suh­teel­li­nen ase­ma­han huo­no­nee jos hän ei tuo­hon kyke­ne. Ener­gia­tar­kas­te­lu on saman­ta­pai­nen vil­pi­tön lupaus :).

  130. Eikö­hän pal­mu­öl­jyplan­taa­seis­ta ole opit­tu, että tie­tyn polt­toai­neen suo­si­mi­nen on joko hyö­dy­tön­tä tai kään­tyy jopa tar­koi­tus­taan vastaan.
    Kos­ka pääs­tö­tön­tä (liikenne)polttoainetta ei ole, on lii­ken­teen ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa tär­kein­tä mini­moi­da ener­gian­ku­lu­tus per hlö/tonnikm.

    Tähän on kak­si yksin­ker­tais­ta kei­noa. Inves­toi­daan jouk­ko­lii­ken­tee­seen siel­lä mis­sä on jouk­ko­ja ja lii­ken­net­tä, ja las­ke­taan määräyksillä/verotuksella auto­jen ener­gian­ku­lu­tus­ta. Näin osit­tain toi­mi­taan­kin, mut­ta toi­saal­ta Suo­mes­sa die­sel­ve­ro on käy­tän­nös­sä hävit­tä­nyt Euroo­pas­sa kovin suo­si­tut talou­del­li­set pikkudieselit.

    Kul­loin­kin muo­dis­sa ole­van tek­no­lo­gian tuke­mi­nen jul­ki­sin varoin on aina type­rää. Jos säh­kö­au­tot tai flexi­fue­lit omaa­vat menes­ty­mi­sen edel­ly­tyk­set, ne menes­ty­vät myös ilman erivapauksia.

    1. Oikea tapa ohja­ta lii­ken­teen pääs­tö­jä oli­si maa­ilmn­laa­jui­nen auko­ton pääs­tö­kaup­pa tai hii­li­diok­sid­ve­ro, mutta…

  131. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tie­dän, että suu­rin osa auto­kan­nas­tam­me on polt­toai­neen suh­teen avu­ton­ta. Yri­tin vain sanoa, että insi­nöö­ri osaa val­mis­taa auton, joka voi käyt­tää bio­eta­no­lia. Kun auto­kan­ta uusi­tuu run­saal­la sadal­la tuhan­nel­le autol­la vuo­sit­tain, auto­kan­ta ei ole estee­nä bio­eta­no­lin yleis­ty­mi­sel­le. Muis­tan hyvin ajan, jol­loin ben­sii­nis­sä oli aivan pak­ko olla lyi­jyä, kos­ka autot eivät pys­ty liik­ku­maan ilman sitä. Tämä rat­kais­tiin niin, että lyi­jyl­lis­tä ben­saa ei kiel­let­ty, mut­ta sitä vero­tet­tiin vähän kovem­min ja het­kes­sä kaik­ki autot pys­tyi­vät käyt­tä­mään lyi­jy­tön­tä. Yhdys­val­lois­sa autot käyt­tä­vät ben­saa, jon­ka oktaa­ni­lu­ku alkaa kah­dek­si­kol­la. Euroop­pa­lai­set autot eivät sil­lä liikkuisi.

    Tuos­sa nyt tuli sel­lais­ta pup­pua, että oikein itket­tää. Lai­te­taan nyt esi­mer­kik­si tuo euroop­pa­lai­sen ja ame­rik­ka­lai­sen moot­to­ri­ben­sii­nin oktaa­ni­lu­kue­ro. Se joh­tuu vain ja ainoas­taan sii­tä, että oktaa­niar­vot mita­taan eri taval­la. KVG MON ja RON

    Lyi­jyl­lä on paran­net­tu ben­sii­nin puris­tus­kes­tä­vyyt­tä. Se oli sii­hen aikaan hal­vin ja paras rat­kai­su. Ilman lyi­jyä voi tie­tys­ti teh­dä toi­mi­vaa ben­sii­niä, mut­ta aikai­sem­min, ennen tie­to­tek­nii­kan kehit­ty­mis­tä ei sii­nä ollut oikein jär­keä kus­tan­nuk­sel­li­ses­ti. Lyi­jy oli ja on edel­leen mm. len­to­ko­ne­ben­sii­nis­sä paras lisä­ai­ne. Kor­vaa­vis­ta aineis­ta on ollut pal­jon hait­to­ja mm. vesistöissä.

    Joku pet­ro­ke­mian insi­nöö­ri voi var­mas­ti jatkaa.

  132. a_l:Näin osit­tain toi­mi­taan­kin, mut­ta toi­saal­ta Suo­mes­sa die­sel­ve­ro on käy­tän­nös­sä hävit­tä­nyt Euroo­pas­sa kovin suo­si­tut talou­del­li­set pikkudieselit.

    Ei ole pie­nin­tä­kään jär­keä vero­tuk­sel­la ohja­ta kaik­kia ihmi­siä hank­ki­maan die­se­la­to­ja, jolloin
    1) Kuluu vähem­män polt­toai­net­ta, jol­loin CO2-pääs­töt ale­ne­vat. Koko maa­il­ma hyötyy.
    2) Tulee enem­män pien­hiuk­kas­pääs­tö­jä, jot­ka jää­vät suo­ma­lais­ten hais­tel­ta­vak­si. Suo­me­lais­ten kuol­lei­suus nousee, joten suo­ma­lai­set kärsivät.

    En näe mitään jär­keä vähen­tää maa­il­man hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä suo­ma­lais­ten ter­vey­den kustannuksella.

  133. Vihe­rins­si: Säh­kö­au­ton säh­kö teh­dään mar­gi­naa­li­säh­köl­lä, joka on jotain fos­sii­lis­ta. Niin­pä sil­lä ei CO2-sääs­tö­jä saa­da ver­rat­tu­na vas­taa­van­ta­soi­seen muu­hun teknologiaan.

    Pait­si että toi­min­nas­sa ole­van pääs­tö­kau­pan alla tilan­ne on toi­nen ja säh­köl­lä aje­lu vähen­tää CO2-pääs­tö­jä: Jos lii­ken­teen suo­ria pääs­tö­jä (polt­to­moot­to­ri, pääs­tö­kau­pan ulko­puo­lel­la) saa­daan siir­ret­tyä pääs­tö­kau­pan pii­riin (säh­kö­moot­to­ri, säh­kö pääs­tö­kau­pan alai­ses­ta voi­ma­lai­tok­ses­ta), niin pääs­tö­kau­pan ulko­puo­li­sia ja rajoit­ta­mat­to­mia pääs­tö­ja saa­daan pääs­tö­mää­räl­tään rajoi­te­tun pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin pii­riin. Suo­ra pääs­tö pois­tui, mut­ta säh­kön lisä­käyt­tö koti­nur­kal­la­si ei nos­ta­nut Euroo­pan pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin koko­nais päästöjä. 

    Pääs­tö­kaup­pa (toi­mies­saan) luo täl­lai­sia odot­ta­mat­to­mia tilan­tei­ta, jois­sa CO2-inten­sii­vi­sem­pi toi­min­ta voi olla EU:n tasol­la parem­pi rat­kai­su kuin pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin ulko­puo­lel­la toteu­tet­tu pie­nem­pi CO2-pääs­tö. Tähän tör­mää esim. Hel­sin­gin ener­gia­rat­kai­su­ja poh­dit­taes­sa. Pääs­tö­jä aiheut­ta­van toi­min­nan siir­tä­mi­nen pääs­tö­kau­pan ulko­puo­li­sel­ta sek­to­ril­ta (toi­mi­van) pääs­tö­kau­pan alai­sen toi­min­nan pii­riin on teho­kas tapa vähen­tää pääs­tö­jä, kos­ka pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la on jous­ta­ma­ton pääs­tö­kat­to. Tosin en ole aivan var­ma toi­mii­ko meka­nis­mi täy­sin nyt taan­tu­man aika­na, kun pääs­tö­oi­keuk­sia on jää­nyt käyt­tä­mät­tä. Niis­tä­hän on ollut pal­jon poliit­tis­ta käden­vään­töä tänä kesä­nä EU-parlamentissa.

  134. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Graa­fi­sen pape­rin kulu­tus las­ki alku­vuo­des­ta Euroo­pas­sa kuusi pro­sent­tia. Johon­kin­han se suo­ma­lai­nen puu pitää käyt­tää. Ehkä siis liikennepolttoaineiksi.

    Onko kan­san­ta­lou­den näkö­kul­mas­ta mie­le­käs­tä kor­va­ta kor­kean jalos­tusas­teen vien­ti­tuo­te mata­lam­man jalos­tusas­teen tuot­teen valmistuksella/poltolla?

    Ehkä mie­lek­käin­tä oli­si teh­dä sii­tä puu­raa­ka-ainees­ta jotain muu­ta kor­kean jalos­tusas­teen vien­ti­tuo­tet­ta, kuten esi­mer­kik­si bio­ke­mi­kaa­le­ja tai ‑poly­mee­re­jä? Täs­sä yksi esi­merk­ki biojalostuksesta:

    http://www.eu-afore.fi/pdf/afore-leaflet3.pdf

    Lii­ken­ne­polt­toai­nei­den val­mis­tus run­ko­puus­ta ei näyt­täi­si ole­van se paras rat­kai­su ilmas­ton, luon­non moni­muo­toi­suu­den eikä kan­san­ta­lou­tem­me kannalta.

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1757–1707.2012.01169.x/abstract

  135. Tuo­mas: Pait­si että toi­min­nas­sa ole­van pääs­tö­kau­pan alla tilan­ne on toi­nen ja säh­köl­lä aje­lu vähen­tää CO2-pääs­tö­jä: Jos lii­ken­teen suo­ria pääs­tö­jä (polt­to­moot­to­ri, pääs­tö­kau­pan ulko­puo­lel­la) saa­daan siir­ret­tyä pääs­tö­kau­pan pii­riin (säh­kö­moot­to­ri, säh­kö pääs­tö­kau­pan alai­ses­ta voi­ma­lai­tok­ses­ta), niin pääs­tö­kau­pan ulko­puo­li­sia ja rajoit­ta­mat­to­mia pääs­tö­ja saa­daan pääs­tö­mää­räl­tään rajoi­te­tun pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin pii­riin. Suo­ra pääs­tö pois­tui, mut­ta säh­kön lisä­käyt­tö koti­nur­kal­la­si ei nos­ta­nut Euroo­pan pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin koko­nais päästöjä. 

    Pääs­tö­kaup­pa (toi­mies­saan) luo täl­lai­sia odot­ta­mat­to­mia tilan­tei­ta, jois­sa CO2-inten­sii­vi­sem­pi toi­min­ta voi olla EU:n tasol­la parem­pi rat­kai­su kuin pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin ulko­puo­lel­la toteu­tet­tu pie­nem­pi CO2-pääs­tö. Tähän tör­mää esim. Hel­sin­gin ener­gia­rat­kai­su­ja poh­dit­taes­sa. Pääs­tö­jä aiheut­ta­van toi­min­nan siir­tä­mi­nen pääs­tö­kau­pan ulko­puo­li­sel­ta sek­to­ril­ta (toi­mi­van) pääs­tö­kau­pan alai­sen toi­min­nan pii­riin on teho­kas tapa vähen­tää pääs­tö­jä, kos­ka pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la on jous­ta­ma­ton pääs­tö­kat­to. Tosin en ole aivan var­ma toi­mii­ko meka­nis­mi täy­sin nyt taan­tu­man aika­na, kun pääs­tö­oi­keuk­sia on jää­nyt käyt­tä­mät­tä. Niis­tä­hän on ollut pal­jon poliit­tis­ta käden­vään­töä tänä kesä­nä EU-parlamentissa.

    Pait­si että päs­tö­kaup­pa mut­kis­taa asi­aa, niin minä kyl­lä ihmet­te­len väi­tet­tä, jon­ka mukaan auto­jen säh­kö teh­täi­siin mar­gi­naa­li­säh­köl­lä joka oli­si siis fos­sii­lis­ta. Kun tar­kas­tel­laan auto­kan­nan muut­tu­mis­ta, puhu­taan niin pit­käs­tä aika­vä­lis­tä, että sil­lä ajal­la ehdi­tään raken­taa ydin­voi­ma­la sitä säh­kö­au­to­kan­taa varten. 

    Kaik­ki säh­kö­läm­mi­tys, suo­ra tai läm­pö­pum­put tms., perus­tuu mar­gi­naa­li­säh­köön, kos­ka meil­lä nyt on tämä vuo­de­nai­ko­jen vaih­te­lu mitä se on. Pääs­tö­tön säh­kö on joko perus­voi­maa kuten ydin­voi­ma tai sto­kas­tis­ta kuten tuu­li­voi­ma tai kesä­voi­maa kuten aurin­ko. Autoil­la aje­taan kui­ten­kin läpi vuo­den ja nii­tä voi latail­la öisin ja par­haim­mil­laan ne voi­vat antaa tehoa gri­diin päin, joten ne ovat ennem­min­kin osa rat­kai­sua kuin osa ongelmaa.

  136. Sylt­ty: Ei ole pie­nin­tä­kään jär­keä vero­tuk­sel­la ohja­ta kaik­kia ihmi­siä hank­ki­maan die­se­la­to­ja, jolloin1) Kuluu vähem­män polt­toai­net­ta, jol­loin CO2-pääs­töt ale­ne­vat. Koko maa­il­ma hyötyy.2) Tulee enem­män pien­hiuk­kas­pääs­tö­jä, jot­ka jää­vät suo­ma­lais­ten hais­tel­ta­vak­si. Suo­me­lais­ten kuol­lei­suus nousee, joten suo­ma­lai­set kärsivät.En näe mitään jär­keä vähen­tää maa­il­man hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä suo­ma­lais­ten ter­vey­den kustannuksella.

    Käsit­tääk­se­ni nyky­au­to­jen hiuk­kas­suo­dat­ti­met ovat mel­ko hyviä eikä mer­kit­tä­viä pääs­tö­jä enää synny.

    En muu­ten­kaan ehdot­ta­nut vero­tuk­sel­lis­ta ohjaus­ta vaan tas­a­puo­lis­ta vero­tus­ta eli ran­gais­tus­ve­ro­tuk­sen lopettamista.

    Nyky­mal­lin vero­tuk­sel­la este­tään suo­ma­lai­sia hank­ki­mas­ta par­haim­man ener­gia­ta­lou­den omaa­via auto­ja, jol­loin kuluu enem­män polt­toai­net­ta, joka 1) hei­ken­tää vaih­to­ta­set­ta — suo­ma­lai­set kärsivät
    2) syö suo­ma­lais­ten osto­voi­maa — suo­ma­lai­set kärsivät.

  137. Tuo­mas: Pait­si että toi­min­nas­sa ole­van pääs­tö­kau­pan alla tilan­ne on toi­nen ja säh­köl­lä aje­lu vähen­tää CO2-päästöjä

    Olen samaa mieltä.

    Siis sit­ten, kun pääs­tö­kaup­pa oikeas­ti toi­mii. Täl­lä het­kel­lä autoi­li­ja mak­saa hii­li­diok­si­di­ton­nis­ta mon­ta sataa euroa, säh­kö­läm­mit­tä­jä muu­ta­man euron. Sii­tä voi­si ehkä vetää jotain joh­to­pää­tös­tä pääs­tö­kau­pan­kin toimivuuteen.

  138. Tuo­mas: Lii­ken­ne­polt­toai­nei­den val­mis­tus run­ko­puus­ta ei näyt­täi­si ole­van se paras rat­kai­su ilmas­ton, luon­non moni­muo­toi­suu­den eikä kan­san­ta­lou­tem­me kannalta.

    Ilmas­ton kan­nal­ta bench­mar­kik­si pitää ottaa se, että se puu pol­te­taan sel­lai­se­naan, jol­loin se kor­vaa kiin­tei­tä fos­sii­li­sia sähköntuotannossa.

    Täl­lä het­kel­lä on sel­vää, että tämä vaih­toeh­to on parem­pi. Jos kui­ten­kin öljy­tuot­tei­ta ale­taan teke­mään laa­jem­min kiin­teis­tä fos­sii­li­sis­ta, puun jalos­ta­mi­nen die­se­lik­si ja hii­len polt­ta­mi­nen voi­ma­las­sa voi olla parem­pi kuin päin­vas­tai­nen tapa.

  139. Sylt­ty: Ei ole pie­nin­tä­kään jär­keä vero­tuk­sel­la ohja­ta kaik­kia ihmi­siä hank­ki­maan die­se­la­to­ja, jolloin
    1) Kuluu vähem­män polt­toai­net­ta, jol­loin CO2-pääs­töt ale­ne­vat. Koko maa­il­ma hyötyy.
    2) Tulee enem­män pien­hiuk­kas­pääs­tö­jä, jot­ka jää­vät suo­ma­lais­ten hais­tel­ta­vak­si. Suo­me­lais­ten kuol­lei­suus nousee, joten suo­ma­lai­set kärsivät.

    Vie­lä, kun kaik­kein ener­gia­te­hok­kaim­mat autot eivät vält­tä­mät­tä täl­lä het­kel­lä ole die­se­lei­tä, vaan ben­sii­nin­hy­bri­de­jä. Tosin näi­den kah­den väli­nen parem­muus riip­puu käyttötarkoituskesta.

    Muu­ten­kin ben­sii­ni­ko­neet ovat lähen­ty­neet die­se­lei­tä. Hyö­ty­suh­teet ovat paran­tu­neet ja samal­la hiuk­kas­pääs­töt ovat nous­seet. Täs­tä syys­tä mis­sään tapauk­ses­sa eri tek­no­lo­gioi­ta ei pitäi­si lait­taa eri vii­voil­le, jos ne voi­daan yhteismitallistaa.

    Vero­tuk­sen pitäi­si verot­taa polt­toai­net­ta fos­sii­li­sen hii­li­mää­rän perus­teel­la, ja käyt­tö­voi­ma­ve­ro (ajo­neu­vo­ve­ron käyt­tö­voi­maan sidon­nai­nen osuus) pitäi­si hävit­tää. Muis­ta pääs­töis­tä voi­si verot­taa joko sijain­ti­pai­kan ja pääs­tö­jen perus­teel­la tai mie­luum­min ruuh­ka­mak­su­jen kans­sa (= säh­kö­au­to pää­see hal­vem­mil­la ruuh­ka­mak­suil­la kuin suo­dat­ti­me­ton diesel).

    Tämän jäl­keen ihmi­set saa­vat ihan itse vali­ta. Pit­kää mat­kaa maan­tiel­lä aja­va sääs­te­liäs ostaa pie­nen die­se­lin. Kau­pun­ki­au­toi­li­ja saat­taa sit­ten vali­ta jotain muu­ta tai aina­kin ottaa uusim­pien nor­mien mukai­sen pie­nen die­se­lin, joka ei ben­sii­ni­au­toa kum­mem­min pilaa ilmaa.

    Mut­ta kun ras­kas lii­ken­ne ja his­to­ria ja elin­kei­no­po­li­tiik­ka ja alue­po­li­tiik­ka ja …

  140. newy­or­kis­ta: Tuos­sa nyt tuli sel­lais­ta pup­pua, että oikein itket­tää. Lai­te­taan nyt esi­mer­kik­si tuo euroop­pa­lai­sen ja ame­rik­ka­lai­sen moot­to­ri­ben­sii­nin oktaa­ni­lu­kue­ro. Se joh­tuu vain ja ainoas­taan sii­tä, että oktaa­niar­vot mita­taan eri taval­la. KVG MON ja RON
    ‘snip’

    Kyl­lä oktaa­ni­lu­ku mita­taan samal­la taval­la iso-oktaa­nin ja hep­taa­nin suhteena.

    Euroo­pas­sa ilmoi­te­taan RON eli Research Octa­ne Num­ber ja USAs­sa RONin ja MONin eli Motor Octa­ne Num­ber kes­kiar­vo. Kos­ka MON eli tie­tyl­lä tes­ti­moot­to­ril­la saa­tu arvo on alem­pi, USAn pum­puil­la näky­vis­sä ole­va arvo­kin on pienempi.

  141. Rai­mo K: Kyl­lä oktaa­ni­lu­ku mita­taan samal­la taval­la iso-oktaa­nin ja hep­taa­nin suhteena.

    Euroo­pas­sa ilmoi­te­taan RON eli Research Octa­ne Num­ber ja USAs­sa RONin ja MONin eli Motor Octa­ne Num­ber kes­kiar­vo. Kos­ka MON eli tie­tyl­lä tes­ti­moot­to­ril­la saa­tu arvo on alem­pi, USAn pum­puil­la näky­vis­sä ole­va arvo­kin on pienempi.

    Kyl­lä ne nyt vain mita­taan eri taval­la ja eri moot­to­rin kier­ros­no­peu­del­la. Kaik­kea sitä saa­kin lait­taa kom­men­tik­si. Tulok­set toki ilmoi­te­taan suh­tees­sa n‑heptaanin ja iso-oktaa­nin seoksiin.

  142. Jos kir­ja oli teh­ty ennen nykyis­tä lius­ke­kaa­su­buu­mia, niin onko sil­lä riit­tä­väs­ti rele­vans­sia nykytilanteessa?

  143. Sylt­ty: Ei ole pie­nin­tä­kään jär­keä vero­tuk­sel­la ohja­ta kaik­kia ihmi­siä hank­ki­maan die­se­la­to­ja, jolloin
    1) Kuluu vähem­män polt­toai­net­ta, jol­loin CO2-pääs­töt ale­ne­vat. Koko maa­il­ma hyötyy.
    2) Tulee enem­män pien­hiuk­kas­pääs­tö­jä, jot­ka jää­vät suo­ma­lais­ten hais­tel­ta­vak­si. Suo­me­lais­ten kuol­lei­suus nousee, joten suo­ma­lai­set kärsivät.

    En näe mitään jär­keä vähen­tää maa­il­man hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä suo­ma­lais­ten ter­vey­den kustannuksella.

    Oli­kos tämä se pals­ta, jos­sa men­nään tie­de edel­lä eikä levi­tel­lä omia luuloja?

    Vaik­ka­pa Tek­nii­kan Maa­il­man tal­vi­au­to­tes­tis­sä mita­taan pien­hiuk­ka­set ja nyky­au­tois­sa tilan­ne on kään­ty­nyt pää­lael­leen. Die­se­lau­to­jen pien­hiuk­kas­pääs­töt ovat pie­nem­mät kuin bensakoneissa.

  144. Ben­sii­ni on kevyt tis­le ja die­se­li on kes­ki­ras­kas tis­le. Näi­den väli­seen suh­tee­seen, eli kuin­ka pal­jon nii­tä saa­daan tyn­ny­ril­li­ses­tä öljyä, voi­daan jon­kin ver­ran vai­kut­taa, mut­ta ei hirveästi. 

    Die­se­lin suo­sion kas­va­mi­sen myö­tä nousee myös die­se­lin hin­ta her­kem­min — eräs öljy-yhtiön CEO väit­ti jopa että 2008 hin­to­jen räjäh­dys joh­tui sii­tä että Olym­pia­lai­sia var­ten Tokioon raa­hat­tiin pirus­ti die­sel-gene­raat­to­rei­ta kun hii­li­voi­ma­lat halut­tiin ima­go-ja ter­veys­syis­tä sam­mut­taa. Tämä loi die­se­lil­le suh­teel­li­ses­ti kysyn­tä­pii­kin, joka siir­tyi raa­ka-öljyyn sil­lä yhdes­tä lit­ras­ta öljyä saa vain sen tie­tyn mää­rän dieseliä.

    Noh, usko­koon ken tah­too miten voi­ma­kas tuo vai­ku­tus oli. Mut­ta peri­aat­tees­sa teil­lä kan­nat­taa siis olla tie­tys­sä suh­tees­sa die­sel ja ben­sa­käyt­töi­siä autoja.

  145. Tuo­mas: Onko kan­san­ta­lou­den näkö­kul­mas­ta mie­le­käs­tä kor­va­ta kor­kean jalos­tusas­teen vien­ti­tuo­te mata­lam­man jalos­tusas­teen tuot­teen valmistuksella/poltolla?

    Ehkä mie­lek­käin­tä oli­si teh­dä sii­tä puu­raa­ka-ainees­ta jotain muu­ta kor­kean jalos­tusas­teen vien­ti­tuo­tet­ta, kuten esi­mer­kik­si bio­ke­mi­kaa­le­ja tai ‑poly­mee­re­jä? Täs­sä yksi esi­merk­ki biojalostuksesta:

    http://www.eu-afore.fi/pdf/afore-leaflet3.pdf

    Lii­ken­ne­polt­toai­nei­den val­mis­tus run­ko­puus­ta ei näyt­täi­si ole­van se paras rat­kai­su ilmas­ton, luon­non moni­muo­toi­suu­den eikä kan­san­ta­lou­tem­me kannalta.

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1757–1707.2012.01169.x/abstract

    Kou­ral­li­nen bio­ja­los­ta­moi­ta tulee haa­li­maan kai­ken ete­läi­sen Suo­men bio­ener­gia­puun. Esi­mer­kik­si UPM:n lai­tok­sel­la tai­si olla yli 200km säde. Suo­meen ei mah­du mon­taa lai­tos­ta ja ne eivät voi men­nä pahas­ti limit­täin kun ei saa­da raaka-ainetta.

    Sen jäl­keen ainoa mah­dol­li­suus uusien perus­ta­mi­neen on luo­pua tukin kas­vat­ta­mi­ses­ta ja alkaa kas­vat­ta­maan ener­gia­puu­ta puu­pel­to­jen malliin.

    A‑Studiossa otet­tin esil­le sekin, että yksi bio­ja­los­ta­mo on sel­lai­nen 100 mil­joo­nan lii­ke­vaih­don bis­nes, kun yksi sel­lu­teh­das oli 400–500 miljoonan.

    On hyvä että hak­kuu­jät­teet käy­te­tään hyö­dyk­si, mut­ta ei täs­tä ole pape­ri­teol­li­suu­den kor­vaa­jak­si. Ei rii­tä risut täs­sä maassa.

  146. Mar­ko Hami­lo: Pait­si että päs­tö­kaup­pa mut­kis­taa asi­aa, niin minä kyl­lä ihmet­te­len väi­tet­tä, jon­ka mukaan auto­jen säh­kö teh­täi­siin mar­gi­naa­li­säh­köl­lä joka oli­si siis fos­sii­lis­ta. Kun tar­kas­tel­laan auto­kan­nan muut­tu­mis­ta, puhu­taan niin pit­käs­tä aika­vä­lis­tä, että sil­lä ajal­la ehdi­tään raken­taa ydin­voi­ma­la sitä säh­kö­au­to­kan­taa varten.

    Kom­ment­ti­ni sel­väs­ti vaa­tii vähän lisää pohjustamista.

    Point­ti­ni on se, että jos meil­lä on kah­den­kym­me­nen vuo­den kulut­tua 1 TWh/a säh­kö­au­to­jen säh­kön­ku­lu­tus­ta, säh­köä pitää tuot­taa tuo 1 TWh/a lisää. Käy­tän­nös­sä nyt ja pit­käl­le tule­vai­suu­teen mei­dän säh­kö­verk­koa­lu­eel­lam­me (Euroop­pa) uusiu­tu­vaa teh­dään koko ajan täyt­tä häkää lisää, joten tuo­tan­non yli­mää­räi­nen lisäys pitää repiä hidas­ta­mal­la fos­sii­lis­ten vähentämistä.

    Jos asi­aa kat­so­taan oikein pit­käl­lä aika­vä­lil­lä (vuo­si­sa­dan jäl­ki­puo­lis­ko), tilan­ne tulee toden­nä­köi­ses­ti muut­tu­maan, ja säh­kö­au­tot ovat sil­lä aika­vä­lil­lä oikea ratkaisu.

    Kyse ei siis ole sii­tä minuu­tis­ta tai tun­nis­ta, jol­loin säh­kö­au­to­ja lada­taan. Säh­kö­ver­kon päi­vit­täi­nen tai kuu­kausit­tai­nen sää­tö on koko­naan toi­nen tari­na. (Tosin täs­sä­kin suh­tees­sa säh­kö­au­to on ikä­vä kuor­ma, kun se kulut­taa säh­köä enem­män tal­vel­la kuin kesällä.)

    Mar­ko Hami­lo: par­haim­mil­laan ne voi­vat antaa tehoa gri­diin päin, joten ne ovat ennem­min­kin osa rat­kai­sua kuin osa ongelmaa.

    Tämä on var­sin ylei­nen argu­ment­ti, joka on pin­ta­puo­li­ses­ti hyvä ja oikein. Sil­lä on kui­ten­kin säh­kö­ver­kon kan­nal­ta jouk­ko tek­ni­siä ja talou­del­li­sia haas­tei­ta, jot­ka rajaa­vat etua hyvin paljon.

    Säh­kö­au­ton akku on opti­moi­tu suu­ril­le het­kel­li­sil­le lataus- ja pur­ku­vir­roil­le, ole­maan mah­dol­li­sim­man kevyt ja kes­tä­mään erit­täin ikä­viä olo­suh­tei­ta (läm­pö­ti­lat, täri­nä, tör­mäyk­set). Lisäk­si akun omis­ta­jil­la on pää­sään­töi­ses­ti hyvin saman­lai­sia toi­vei­ta akun varaus­ti­las­ta (aamul­la täynnä). 

    Akut ovat myös ver­kos­sa nime­no­maan kulut­ta­jien luo­na, joten nii­den käyt­tä­mi­nen muu­ten kuin pai­kal­li­sen tilan­teen tasa­pai­not­ta­mi­seen vaa­tii säh­kön kul­jet­ta­mis­ta monen por­taan läpi (akus­ta pien­jän­ni­te­verk­koon, siel­tä kes­ki­jän­ni­te­ver­kon kaut­ta kantaverkkoon).

    Täl­lä het­kel­lä säh­kö­au­ton akku voi­si tar­jo­ta 30 kWh kapa­si­teet­tia ja mak­saa 10 k€ ja kes­tää 1000 lataus­sykliä. Täs­tä nopeas­ti las­ket­tu­na akun kulu­mi­sen hin­ta on 10 k€ / 30 MWh = 30 snt/kWh. Kal­liik­si tulee säh­kö­au­ton akus­sa varas­toi­tu sähkö.

    Säh­kö­au­ton akus­ta tulee var­tee­no­tet­ta­va reser­vi­va­ras­to sit­ten, kun sen kulu­mis­kes­tä­vyys (tai hin­ta) ja kapa­si­teet­ti ovat sil­lä tasol­la, ettei­vät ne ole olen­nai­sia kysy­myk­siä käyt­tä­jäl­le. Täl­löin kulut­ta­jan toki kan­nat­taa vuo­kra­ta yli­mää­räis­tä kapa­si­teet­ti­aan pois. Aika­tau­lu täl­lai­sel­le tilan­teel­le on aika epä­sel­vä, ja lisäk­si samal­la tek­no­lo­gial­la käy hel­pos­ti niin, että verk­ko-ope­raat­to­ril­le on sil­ti muka­vam­paa ja hal­vem­paa pitää omia akus­to­jaan (kos­ka eivät nekään sit­ten enää pal­jon mak­sa) tai vaik­ka ostaa romik­sel­ta esio­mis­tet­tu­ja autonakkuja.

    Yksi iso kysy­mys on myös tar­ve. Sto­kas­ti­nen tuo­tan­to tuo kyl­lä nykyis­tä suu­rem­man tar­peen säh­kön varas­toi­mi­seen jon­kin ajan­jak­son yli. Säh­kö­au­ton akku on hyvä tun­tien tai ehkä parin päi­vän varas­toin­nil­le, mut­ta suu­rem­pi tar­ve oli­si pidem­män ajan varastoinnista.

    Säh­kö­au­to­jen akuil­le on kui­ten­kin ole­mas­sa aina­kin yksi hyvä käyt­tö, jos ne saa­daan ohjauk­sen pii­riin. Säh­kö­kat­ko­jen aika­na ne toi­mi­vat hyvin vara­voi­ma­na, kos­ka niis­tä saa vähän aikaa ison tehon irti. Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa verk­ko-ope­raat­to­ri voi myös mak­saa käyt­tä­mi­ses­tä käy­vän korvauksen.

    Toi­nen mah­dol­li­nen käyt­tö on säh­kö­au­toi­li­jan oman aurin­ko­pa­nee­lin säh­kön varas­toin­ti. Täl­löin pela­taan säh­kön vähit­täis­hin­nal­la, jol­loin pal­jon kor­keam­mat kus­tan­nuk­set ovat sal­lit­tu­ja kuin tuk­ku­hin­nan kans­sa. Täs­sä pelaa se sama logiik­ka, jon­ka mukaan aurin­ko­pa­nee­lis­ta voi tul­la kulut­ta­jan kan­nal­ta kan­nat­ta­va ostos, vaik­kei se sitä koko­nai­suu­den kan­nal­ta olisi.

  147. newy­or­kis­ta: Kyl­lä ne nyt vain mita­taan eri taval­la ja eri moot­to­rin kier­ros­no­peu­del­la. Kaik­kea sitä saa­kin lait­taa kom­men­tik­si. Tulok­set toki ilmoi­te­taan suh­tees­sa n‑heptaanin ja iso-oktaa­nin seoksiin.

    Siis RON ja MON mita­taan eri taval­la ja eri kier­ros­lu­vuil­la (mut­ta samal­la Wau­kes­ha CFR moot­to­ril­la) ja USAs­sa huol­tik­sel­la ilmoi­tet­ta­va oktaa­ni­lu­ku on nii­den kes­kiar­vo. Sii­tä käy­te­tään myös nimi­tys­tä Anti-Knock Index, mut­ta ko. oktaa­ni­lu­ku­jen kes­kiar­vo se on.

    Myös New Yorkissa.
    Ei pitäi­si väit­tää kai­ken­lais­ta — kun Googlea on niin help­po käyttää 😉

  148. Vihe­rins­si: Ilmas­ton kan­nal­ta bench­mar­kik­si pitää ottaa se, että se puu pol­te­taan sel­lai­se­naan, jol­loin se kor­vaa kiin­tei­tä fos­sii­li­sia sähköntuotannossa.

    Täl­lä het­kel­lä on sel­vää, että tämä vaih­toeh­to on parem­pi. Jos kui­ten­kin öljy­tuot­tei­ta ale­taan teke­mään laa­jem­min kiin­teis­tä fos­sii­li­sis­ta, puun jalos­ta­mi­nen die­se­lik­si ja hii­len polt­ta­mi­nen voi­ma­las­sa voi olla parem­pi kuin päin­vas­tai­nen tapa.

    Omaa taka­puol­ta polt­te­lee enem­män lii­ken­teen lähes täy­del­li­nen riip­pu­vuus tuon­tiöl­jys­tä. Ilmas­ton­muu­tos­ky­sy­myk­set ovat täy­sin tois­si­jai­sia. Puul­la ja tur­peel­la polt­toai­nei­den raa­ka-ainei­na on se hyvä puo­li, että nii­tä löy­tyy Suomesta.

    Pie­ni­kin polt­toai­neen tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti oli­si muka­va selkänoja.

  149. toke:
    Jos kir­ja oli teh­ty ennen nykyis­tä lius­ke­kaa­su­buu­mia, niin onko sil­lä riit­tä­väs­ti rele­vans­sia nykytilanteessa? 

    Lius­ke­kaa­su­buu­mi alkoi noin vuo­si­kym­men sit­ten — Euroo­pas­sa sii­tä tosin alet­tiin kuul­la vas­ta vii­me aikoi­na. Vuo­den 2011 lopul­ta lius­ke­kaa­sun tuo­tan­to on ollut yhdys­val­lois­sa tasan­teel­la (kos­ka hin­ta romah­ti). Öljyn kor­vaa­mi­nen kaa­sul­la on mut­ki­kas jut­tu, jota on teh­ty suh­teel­li­sen vähän (kei­no­ja on muu­ta­mia jot­ka esi­tel­lään kir­jas­sa, sama­ten kuin liuskekaasukin). 

    Toi­nen oikeas­taan eril­li­nen buu­mi on lius­ke­öl­jy (tiuk­ka öljy) buu­mi joka käyn­nis­tyi vas­ta muu­ta­ma vuo­si sit­ten, kun tuot­ta­jat huo­ma­si­vat että samal­la hydrofräk­käyk­sel­lä voi tuot­taa myös lius­ke­öl­jyä jota esiin­tyy Bak­ke­nis­sa Eagle For­dis­sa (jois­ta tulee 80 % lius­ke­öl­jyn tuo­tan­nos­ta — ovat ns. mär­kiä esiin­ty­miä). Näi­den esiin­ty­mien tek­ni­set resurs­sit ovat yhteen­sä 10 mil­jar­din tyn­ny­rin luok­kaa (4 kk glo­baa­lia kulu­tus­ta). Kali­for­nias­sa on hie­man enem­män (noin 15 Gb resurs­se­ja), mut­ta geo­lo­gia on todel­la haas­teel­lis­ta, kuten myös pai­kal­li­nen regu­laa­tio. Siel­lä ollaan esim suun­ni­tel­tu fräk­kää­mis­tä hapol­la, jos­ta pai­kal­li­set var­maan tyk­kää… Lius­kee­seen liit­tyy siis aika pal­jon epä­var­muuk­sia ja ennen­kaik­kea hypeä.

    Kir­ja val­mis­tui sii­nä 2013 vuo­den vaih­tees­sa, ja lius­ket­ta käsit­te­le­vät teks­tit päi­vi­tet­tiin ihan lop­pusuo­ral­la. Tämän jäl­keen on ilmes­ty­nyt pari resurs­si­päi­vi­tys­tä ja pari aika kriit­tis­tä raport­tia tuo­tan­nos­ta ja sen kehi­tyk­ses­tä. EIA jul­kai­si arvai­lu­jaan glo­baa­leis­ta resurs­seis­ta kevääl­lä mut­ta ne ovat vie­lä vuo­sia pelk­kiä arvai­lu­ja kun ei ole koe­po­rauk­sia / tuotantoa. 

    Uskoi­sin että kir­jan tar­joa­ma tie­to, jota on siis myös lius­kees­ta, on vie­lä suh­teel­li­sen tuoretta.

  150. Sekä maa­kaa­suun että lius­ke­kaa­suun liit­ty­vät vali­tet­ta­vas­ti mel­ko suu­ret metaanipäästöt/vuodot ilma­ke­hään. Uusim­pien arvioi­den mukaan maakaasusta/metaanista kar­kaa ilmaan 4–8% tuo­tan­non vuo­to­jen kaut­ta. Tämä tekee sii­tä jopa kivi­hiil­tä pahem­man kas­vi­huo­ne­kaa­sun, kos­ka itse metaa­nin sätei­ly­pa­ko­te on noin 20-ker­tai­nen kivi­hii­leen verrattuna.

  151. Vihe­rins­si: Vie­lä, kun kaik­kein ener­gia­te­hok­kaim­mat autot eivät vält­tä­mät­tä täl­lä het­kel­lä ole die­se­lei­tä, vaan ben­sii­nin­hy­bri­de­jä. Tosin näi­den kah­den väli­nen parem­muus riip­puu käyttötarkoituskesta.

    Ener­gia­te­hok­kuu­des­sa parem­muus riip­puu käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta, mut­ta CO2-pääs­tö­jen ja tie­ten­kin typen oksi­dien kan­nal­ta ben­sii­ni­hy­bri­di on edel­lä, käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta riippumatta.

  152. Jan­ne S: Ener­gia­te­hok­kuu­des­sa parem­muus riip­puu käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta, mut­ta CO2-pääs­tö­jen ja tie­ten­kin typen oksi­dien kan­nal­ta ben­sii­ni­hy­bri­di on edel­lä, käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta riippumatta.

    Ener­gia ja CO2-pääs­töt ovat ben­sii­nil­lä ja die­se­lil­lä liki­main sama asia. Jopa niin, että kilo­gram­ma­ku­lu­tus ja ener­gia ovat lähel­lä toi­si­aan. Sekaan­nus syn­tyy sii­tä, että die­sel on tiheäm­pää kuin ben­sii­ni, jol­loin lit­ra­ku­lu­tuk­set näyt­tä­vät kovin erilaisilta.

    Pie­niä ero­ja syn­tyy jo polt­toai­neen koos­tu­mus­muu­tos­ten vuok­si (kesä-/tal­vi­die­sel, bio-osuus, ben­sii­nin eta­no­li­mää­rä), ja jalos­tus­pääs­töt­kin vaih­te­le­vat monen muut­tu­jan mukaan. Täs­tä syys­tä muu­ta­man pro­sen­tin erot huk­ku­vat kohi­naan ja CO2-ver­tai­lu on käy­tän­nös­sä relevantein.

    Typen oksi­dien ja mui­den hen­gi­ty­sil­ma­pääs­tö­jen koh­dal­la säh­kö­au­to voit­taa pai­kal­lis­pääs­töis­sä, sii­hen ei polt­to­moot­to­ri­au­toil­la ole asi­aa. Täs­sä on kui­ten­kin hyvä yrit­tää joten­kin saa­da asioi­den rele­vans­si esiin, kos­ka nol­lan ja mel­kein nol­lan lait­ta­mi­nen parem­muus­jär­jes­tyk­seen ei vält­tä­mät­tä ole kovin järkevää. 

    Voi­maan­tu­le­vien Euro VI-nor­mien mukai­nen die­sel on ihan kau­pun­ki­kel­poi­nen­kin kul­ki­ne aina­kin mei­dän olois­sam­me. Käy­tän­nös­sä polt­to­pääs­töt tule­vat van­hem­mas­ta ja ras­kaam­mas­ta kalus­tos­ta, sii­nä suh­tees­sa uusim­mat hen­ki­lö­au­tot ovat käy­tän­nös­sä riit­tä­vän hyviä käyt­tö­voi­mas­ta riippumatta.

    Eli jäl­leen ker­ran pääs­tään sii­hen, että lain­sää­dän­nön ja vero­koh­te­lun pitäi­si olla tek­no­lo­gias­ta riip­pu­ma­ton­ta. Samat rajat ja samat vero­tus­pe­rus­teet kaikille.

  153. Ano­muu­mi: Omaa taka­puol­ta polt­te­lee enem­män lii­ken­teen lähes täy­del­li­nen riip­pu­vuus tuon­tiöl­jys­tä. Ilmas­ton­muu­tos­ky­sy­myk­set ovat täy­sin tois­si­jai­sia. Puul­la ja tur­peel­la polt­toai­nei­den raa­ka-ainei­na on se hyvä puo­li, että nii­tä löy­tyy Suomesta.

    Pie­ni­kin polt­toai­neen tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti oli­si muka­va selkänoja. 

    Hyvä uuti­nen on se, että muu­ta­man vuo­den sisäl­lä meil­lä on se oma pie­ni tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti. Suo­mes­sa on alan osaa­mis­ta ja tek­no­lo­gi­aa erit­täin paljon.

    Pal­jon riip­puu tie­tys­ti uhkas­ke­naa­rios­ta. Jos uhka­na on maa­il­man­laa­jui­nen öljyn lop­pu­mi­nen, suo­ma­lai­nen autoi­li­ja on siel­lä mak­su­ky­kyi­sim­mäs­sä desii­lis­sä, joten ei se koti­mai­sis­ta pel­ti­leh­mis­tä nopeas­ti lopu. Sopeu­tu­mi­sai­ka tulee ole­maan hyvin pitkä.

    Jos ske­naa­rio­na on kan­sain­vä­li­nen ammun­ta­kil­pai­lu tai Yel­lows­to­nen tuli­vuo­ren pur­kau­tu­mi­nen, meil­lä on varaa pudot­taa kulu­tus­tam­me erit­täin pal­jon ilman suo­ra­nai­sia hen­gis­sä­sel­viä­mis­vai­keuk­sia. Nykyi­ses­sä elä­män­tyy­lis­sä mar­gi­naa­li nor­maa­lin elä­män ja hen­gis­sä­sel­viä­mi­sen välil­lä on ennen­ko­ke­mat­to­man suuri.

    En siis oli­si täs­sä koh­das­sa kovin huo­les­tu­nut huol­to­var­muu­des­ta. Asia on koh­tuu­del­la kun­nos­sa ja tilan­ne para­nee lähi­vuo­si­na edelleen.

  154. Vihe­rins­si: Ener­gia ja CO2-pääs­töt ovat ben­sii­nil­lä ja die­se­lil­lä liki­main sama asia. Jopa niin, että kilo­gram­ma­ku­lu­tus ja ener­gia ovat lähel­lä toi­si­aan. Sekaan­nus syn­tyy sii­tä, että die­sel on tiheäm­pää kuin ben­sii­ni, jol­loin lit­ra­ku­lu­tuk­set näyt­tä­vät kovin erilaisilta.
    ‘snip’

    Sekaan­nus?
    Die­se­lin hyö­ty­suh­de 45% on parem­pi, joh­tuu kor­keam­mas­ta puris­tus­suh­tees­ta, jota voi­daan vie­lä ahta­mal­la nos­taa peri­aat­tees­sa rajattomasti.
    Otto-moot­to­rin hyö­ty­suh­de on noin 30%.

    Polt­toai­nei­den pai­noe­ros­ta joh­tu­va die­se­lin lit­ra­te­ho oli­si vain noin 11% suu­rem­pi, mut­ta die­sel on tätä tehokkaampi!

  155. Rai­mo K: Sekaan­nus?
    Die­se­lin hyö­ty­suh­de 45% on parem­pi, joh­tuu kor­keam­mas­ta puris­tus­suh­tees­ta, jota voi­daan vie­lä ahta­mal­la nos­taa peri­aat­tees­sa rajattomasti.
    Otto-moot­to­rin hyö­ty­suh­de on noin 30%.

    Polt­toai­nei­den pai­noe­ros­ta joh­tu­va die­se­lin lit­ra­te­ho oli­si vain noin 11% suu­rem­pi, mut­ta die­sel on tätä tehokkaampi!

    En oikeas­taan puhu­nut tuos­ta. Point­ti oli se, että jos auto­jen kulu­tuk­sia ver­ra­taan, auton koko­nai­se­ner­gia­te­hok­kuus tulee aika lail­la suo­raan polt­toai­neen kulu­tuk­se­na mas­sayk­sik­köi­nä tai hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen kaut­ta las­ket­tu­na. Jos puhu­taan auton ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta, sitä voi kat­soa var­sin suo­raan pääs­töis­tä tai kulu­te­tun polt­toai­neen massasta.

    Olet sii­nä oikeas­sa, että perus­muo­toi­nen die­sel on pal­jon parem­pi hyö­ty­suh­teel­taan kuin perus­muo­toi­nen otto­moot­to­ri. Kaik­kein tehok­kaim­mat läm­pö­voi­ma­ko­neet ovat kak­si­tah­ti­die­se­lei­tä tur­bii­nin kera. (Nii­tä ei ihan autoon kui­ten­kaan saa sovitettua.)

    Auto­jen koh­dal­la todel­li­suus on nyky­ään pal­jon moni­muo­toi­sem­pi kuin mitä eri syklien ver­tai­lu väit­täi­si, kos­ka käy­tän­nös­sä tämän het­ken hyö­ty­suh­teel­taan par­haat kau­pas­ta saa­ta­vat autot ovat pal­jol­ti bensiinimoottorisia.

    Syi­tä on mon­ta. Ensim­mäi­nen on se, että todel­li­suu­des­sa par­hai­den ben­sii­ni­moot­to­rien ter­mi­nen hyö­ty­suh­de on noin 36 % hyvin­kin laa­jal­la tehoa­lu­eel­la. Tämä edel­lyt­tää jotain nor­maa­lis­ta poik­kea­vaa sykliä, Atkin­son on ylei­sim­min käy­tös­sä. Vie­lä parem­paan hyö­ty­suh­tee­seen voi­si pääs­tä lai­ha­seok­sel­la, jos ei tar­vit­si­si välit­tää pääs­töis­tä. (Jo 20 vuot­ta sit­ten Hon­dal­la oli autos­sa ben­sii­ni­moot­to­ri, joka kil­pai­li die­se­lien kans­sa hyö­ty­suh­tees­sa, mut­ta sitä ei sai­si nykyi­sis­tä pääs­tö­mää­räyk­sis­tä miten­kään läpi.)

    Toi­nen eroa kaven­ta­va teki­jä löy­tyy sii­tä, että die­se­lien­kin hyö­ty­suh­teen kehit­tä­mi­nen on han­ka­laa ilman kom­pro­mis­se­ja mui­den omi­nai­suuk­sien kans­sa. Jos konees­ta halu­taan samal­la vähä­pääs­töi­nen (hiuk­ka­set, NOx) ja hil­jai­nen (ruis­ku­tuk­sen jak­so­tus), sen käy­tän­nön hyö­ty­suh­de nor­maa­lil­la käyt­tö­alu­eel­la ei ole kovin pal­jon yli 40 %.

    Käy­tän­nös­sä mer­kit­tä­vä ero auto­jen — ei moot­to­rien — hyö­ty­suh­tees­sa tulee hybri­di­soin­nis­ta. Ener­gia­te­hok­kaim­mat hybri­dit ovat täl­lä het­kel­lä TRW:n van­haan aja­tuk­seen perus­tu­vuia jär­jes­te­ly­jä, jois­sa on kak­si säh­kö­moot­to­ria, pla­neet­ta­vaih­teis­to ja Atkin­son-tyyp­pi­nen ben­sii­ni­moot­to­ri. Raken­ne on sel­lai­nen, että die­se­lin sovit­ta­mi­nen sii­hen on muka­vuus- ja pääs­tö­syis­tä vai­ke­aa. Täs­tä syys­tä die­sel­hy­bri­dit ovat käy­tän­nös­sä auto­ja, jois­sa on aivan tavan­omai­nen voi­ma­lin­ja ja sen lisäk­si säh­köi­nen voi­ma­lin­ja, ja niis­sä hybri­di­soin­nin hyö­ty jää vähäisemmäksi.

    Kehi­tys on kui­ten­kin kaik­ki­aan sikä­li mie­len­kiin­tois­ta, että moot­to­ri­tek­no­lo­giat lähe­ne­vät toi­si­aan niin käyt­tö­omi­nai­suuk­sil­taan kuin pääs­tö­haas­teil­taan­kin. On ihan mah­dol­lis­ta, että vii­den vuo­den kulut­tua die­sel­hy­bri­dit teke­vät ben­sii­ni­hy­bri­dit van­han­ai­kai­sen näköisiksi.

  156. Vihe­rins­si: Käy­tän­nös­sä mer­kit­tä­vä ero auto­jen – ei moot­to­rien – hyö­ty­suh­tees­sa tulee hybri­di­soin­nis­ta. Ener­gia­te­hok­kaim­mat hybri­dit ovat täl­lä het­kel­lä TRW:n van­haan aja­tuk­seen perus­tu­vuia jär­jes­te­ly­jä, jois­sa on kak­si säh­kö­moot­to­ria, pla­neet­ta­vaih­teis­to ja Atkin­son-tyyp­pi­nen bensiinimoottori. 

    Juu­ri noin. Kol­man­nen suku­pol­ven Toy­ota Prius pää­see suo­tui­sis­sa olo­suh­teis­sa, joi­hin ei las­ke­ta myö­tä­tuul­ta, maan­tie­a­jos­sa­kin 80–100 km/h nopeuk­sil­la 4–4,2 l/100km tie­noil­le kulu­tuk­ses­sa. Die­se­lil­lä vas­taa­viin pääs­töi­hin tar­vit­tai­siin n. 3,6–3,7 l/100km kulu­tus, mikä yhtä isol­la autol­la alkaa olla jo haas­ta­va saa­vut­taa. No tie­tys­ti aero­dy­na­miik­ka vai­kut­taa myös hieman. 

    Siis hybri­di­saa­tios­ta on hyö­tyä myös taa­ja­mien ulko­puo­lel­la, ja eikö­hän rat­kai­se­vaa ole täl­löin nime­no­maan moot­to­rin Atkin­son-sykli, jota ei juu­ri ei-hybri­deis­sä näe.

  157. Jan­ne S: Juu­ri noin. Kol­man­nen suku­pol­ven Toy­ota Prius pää­see suo­tui­sis­sa olo­suh­teis­sa, joi­hin ei las­ke­ta myö­tä­tuul­ta, maan­tie­a­jos­sa­kin 80–100 km/h nopeuk­sil­la 4–4,2 l/100km tie­noil­le kulu­tuk­ses­sa. Die­se­lil­lä vas­taa­viin pääs­töi­hin tar­vit­tai­siin n. 3,6–3,7 l/100km kulu­tus, mikä yhtä isol­la autol­la alkaa olla jo haas­ta­va saa­vut­taa. No tie­tys­ti aero­dy­na­miik­ka vai­kut­taa myös hieman.
    ‘snip’

    No eihän se Prius mikään iso auto ole.
    Ja esim. Audi A3 1.6 TDI:lle luva­taan yhdis­tel­mä­ku­lu­tuk­sek­si 3.8 l/100km ja CO2-pääs­töt 99 g/km.

    Mikä lie­nee todel­li­suus oikeas­sa liikenteessä?
    Mei­dän­kin autol­le (joka on ben­sa­hy­bri­di ja Priuk­sen koko­luok­kaa) luva­taan kulu­tuk­sek­si 4,4 l/100km, mut­ta todel­li­suus on 5,3 l/100km.

  158. Kii­tos mie­len­kiin­toi­ses­ta kir­joi­tuk­ses­ta, ja hyväs­tä vin­kis­tä kir­ja­hyl­lyn täytteeksi.

    Mitä miel­tä sinä olet ydin­voi­man käy­tös­tä Suomessa? 

    Muis­te­len sinun kosi­neen joi­ta­kin vuo­sia sit­ten ydin­voi­maa kan­nat­ta­via Vih­rei­den jäse­nik­si, toi­vo­tat­ko hei­dät yhä ter­ve­tul­leik­si, ja saa­vat­ko he tänä­kään päi­vä­nä puo­lu­ees­sa ään­tään kuuluville?

    Mikä on mie­li­pi­tee­si muun­to­gee­nis­ten kas­vien viljelyyn?

  159. Kun täs­sä nyt vajaa kym­me­nen vuot­ta tämän kir­jan jäl­keen pai­ni­taan sel­lai­sen öljy­krii­sin kans­sa, mis­sä mak­se­taan kym­me­niä dol­la­rei­ta bar­re­lia koh­den jos joku suos­tuu tuo­ta ongel­ma­jä­tet­tä vas­taa­not­ta­maan, niin mie­tin vain, oli­si­ko aika teh­dä jon­kin­lai­nen post mor­tem vii­me vuo­si­kym­me­nen alun öljy­huip­pu­kes­kus­te­lus­ta? Onko joku oppi­nut jota­kin? Vai onko öljy­huip­pu edel­leen kul­man taka­na? Aiheut­ti­ko tuo joi­ta­kin yhteis­kun­nal­li­sia pää­tök­siä, jot­ka osoit­tau­tui­vat vää­rik­si? Kuin­ka pal­jon ne maksoivat?

    1. Toki jos tämä koro­na-pysäh­dys tulee ole­maan tule­vai­suu­den kan­nal­ta pysy­vä olo­ti­la, olen val­mis esit­tä­mään jul­ki­sen anteek­si­pyyn­nön suden huu­te­luis­ta öljy­hui­pun suh­teen. Mut­ta kat­so­taan nyt ensin vaik­ka 20 vuot­ta, ole­tuk­se­ni kui­ten­kin on että jos­sain vai­hees­sa tämä pysäh­dys päät­tyy, ja maa­il­ma ja teol­li­suus tulee käyn­nis­ty­mään jäl­leen, ja täl­löin öljyl­le kyl­lä tulee löy­ty­mään ottajia.

      Suo­sit­te­len luke­maan täs­tä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta Soi­nin­vaa­ran huo­mion sii­tä mik­si öljyn hin­ta vaih­te­lee niin rajus­ti lyhyel­lä aika­vä­lil­lä tar­kas­tel­tu­na. Juu­ri täs­tä­hän nyt on kyse, kysyn­tä romah­ti käy­tän­nös­sä viik­ko­jen aika­jän­teel­lä, eikä tuo­tan­to sopeu­du noin nopeas­ti muut­tu­nee­seen tilanteeseen.

      1. Jark­ko:
        Toki jos tämä koro­na-pysäh­dys tulee ole­maan tule­vai­suu­den kan­nal­ta pysy­vä olo­ti­la, olen val­mis esit­tä­mään jul­ki­sen anteek­si­pyyn­nön suden huu­te­luis­ta öljy­hui­pun suh­teen. Mut­ta kat­so­taan nyt ensin vaik­ka 20 vuot­ta, ole­tuk­se­ni kui­ten­kin on että jos­sain vai­hees­sa tämä pysäh­dys päät­tyy, ja maa­il­ma ja teol­li­suus tulee käyn­nis­ty­mään jäl­leen, ja täl­löin öljyl­le kyl­lä tulee löy­ty­mään ottajia. 

        Vaik­ka tämä vii­mei­nen hei­lah­dus trig­ge­röi­kin kir­joi­tuk­se­ni, se ei oikeas­taan ole rele­vant­tia. Kun tätä kes­kus­te­lua käy­tiin vii­me vuo­si­kym­me­nen alus­sa, öljyn hin­ta hui­te­li pit­käl­lä toi­sel­la sadal­la dol­la­ril­la. Sii­tä ollaan nyt lui­sut­tu alas­päin ensim­mäi­set kym­me­nen vuot­ta, joten olem­me toi­vo­mas­ta­si 20 vuo­des­ta jok­seen­kin puo­les­sa välis­sä. Ja tuol­loin öljy­huip­pu oli tulos­sa aivan lähi­vuo­si­na. On aika sel­vää, että nämä ennus­ta­jat oli­vat sil­loin vää­räs­sä. Jos sama ennus­tus on nyt oikeas­sa, jon­kin on pitä­nyt muut­tua. Mikä se jokin on, mikä on muut­tu­nut? (Muis­tut­tai­sin, että eri­lai­sia lius­ke­öl­jy­jä on maas­sa edel­leen aivan jär­kyt­tä­vät mää­rät, eikä vie­lä­kään ole mitään kun­nol­lis­ta syy­tä uskoa, että öljyn­pump­pauk­sen tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen on pysähtynyt.)

      2. tcrown: Vaik­ka tämä vii­mei­nen hei­lah­dus trig­ge­röi­kin kir­joi­tuk­se­ni, se ei oikeas­taan ole rele­vant­tia. Kun tätä kes­kus­te­lua käy­tiin vii­me vuo­si­kym­me­nen alus­sa, öljyn hin­ta hui­te­li pit­käl­lä toi­sel­la sadal­la dol­la­ril­la. Sii­tä ollaan nyt lui­sut­tu alas­päin ensim­mäi­set kym­me­nen vuot­ta, joten olem­me toi­vo­mas­ta­si 20 vuo­des­ta jok­seen­kin puo­les­sa välis­sä. Ja tuol­loin öljy­huip­pu oli tulos­sa aivan lähi­vuo­si­na. On aika sel­vää, että nämä ennus­ta­jat oli­vat sil­loin vää­räs­sä. Jos sama ennus­tus on nyt oikeas­sa, jon­kin on pitä­nyt muut­tua. Mikä se jokin on, mikä on muut­tu­nut? (Muis­tut­tai­sin, että eri­lai­sia lius­ke­öl­jy­jä on maas­sa edel­leen aivan jär­kyt­tä­vät mää­rät, eikä vie­lä­kään ole mitään kun­nol­lis­ta syy­tä uskoa, että öljyn­pump­pauk­sen tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen on pysähtynyt.) 

        Kir­joi­tuk­ses­ta­ni ei ole kulu­nut kym­men­tä vuot­ta, vaan kak­si viik­koa. Pro­jek­toit minuun nyt jotain itsel­le­si luo­maa “öljy­huip­pu tulee huo­me­na ja syö mei­dät” peik­koa. Enhän tosin voi tie­tää mitä joku toi­nen on puhu­nut öljy­hui­pus­ta, mut­ta enpä hei­dän puheis­taan vastaakaan.

        Öljyn tuo­tan­toa voi­daan toki lisä­tä vaik­ka lähes­tul­koon “loput­to­miin”, eri­to­ten nois­ta epä­kon­ven­tio­naa­li­sis­ta läh­teis­tä, var­sin­kin jos ympä­ris­tön tur­me­le­mi­sel­le ei anne­ta arvoa. Ei öljy sinän­sä “lopu”, mut­ta eroei las­kee. Kuten alla kir­joi­tin (21.4.2020 14:47), se pork­ka­na on se että se on täten aina vain työ­lääm­pää, epä­kan­nat­ta­vam­paa ja täten muo­dos­taa rasit­teen talou­del­le. Ja mitä enem­män sit­ten jat­kam­me nojaa­mis­tam­me tuo­hon aina vain kal­lim­mak­si tule­vaan ener­gia­läh­tee­seen, sitä köy­hem­piä olem­me kokonaisuudessaan. 

        Toki öljyl­lä tie­ten on niin pal­jon mah­ta­via omi­nai­suuk­sia, ettei sen suo­ra kor­vaa­mi­nen ole mikään yksin­ker­tai­nen teh­tä­vä. Täten elä­män­ta­pam­me sekä talous­jär­jes­tel­mäm­me vaa­tii mit­ta­vaa remont­tia jot­ta voi­sim­me luo­pua fos­sii­li­riip­pu­vuu­des­tam­me, mut­ta näyt­tää ettei sitä tule kuin vas­ta pakon edes­sä. Saa sit­ten näh­dä mikä sen pakon meil­le lopul­ta luo, koro­nas­ta­han jot­kut sel­lais­ta ovat toi­vo­neet, mut­ta itse epäi­len ettei se rii­tä. Ennem­min­kin luu­len että sen tuhot talou­del­le aut­ta­vat mei­tä unoh­ta­maan elä­män­ta­pam­me kes­tä­vyy­teen liit­ty­vät kysymykset.

      3. Jark­ko: Kir­joi­tuk­ses­ta­ni ei ole kulu­nut kym­men­tä vuot­ta, vaan kak­si viik­koa. Pro­jek­toit minuun nyt jotain itsel­le­si luo­maa ”öljy­huip­pu tulee huo­me­na ja syö mei­dät” peik­koa. Enhän tosin voi tie­tää mitä joku toi­nen on puhu­nut öljy­hui­pus­ta, mut­ta enpä hei­dän puheis­taan vastaakaan.

        Se kon­teks­ti, jos­sa tätä kom­men­toin, on tämä Osmon alku­pe­räi­nen blo­gi­pos­taus, joka on jul­kais­tu vii­me vuo­si­kym­me­nen alku­puo­lel­la. Esit­tä­mä­si argu­men­tit on tuos­sa ylä­puo­lel­la esi­tet­ty mui­den kom­men­toi­jien ja Osmon kom­men­toi­man kir­jan kir­joit­ta­jien tahol­ta (siis tois­tan, vii­me vuo­si­kym­me­nen alku­puo­lel­la) käy­tän­nös­sä ident­ti­si­nä. Mikään muu ei ole siis muut­tu­nut kuin öljyn hin­ta, joka on pudon­nut sil­loi­ses­ta murto-osaan.

      4. Se kon­teks­ti, jos­sa tätä kom­men­toin, on tämä Osmon alku­pe­räi­nen blo­gi­pos­taus, joka on jul­kais­tu vii­me vuo­si­kym­me­nen alkupuolella. 

        Innos­tuin itse­kin luke­maan, mitä olen kir­joit­ta­nut kah­dek­san vuot­ta sit­ten. Tämä pätee yhä. Perin­tei­nen hal­pa “maa­öl­jy”. jota pum­pa­taan mini­maa­li­sin kus­tan­nuk­sin, ei rii­tä enää täyt­tä­mään kysyn­tää, vaan tar­vi­taan kai­ken maa­il­man öljy­hiek­kaa ja vesi­sä­rö­tys­tä. Näi­den tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ovat kym­men­ker­tai­sia ver­rat­tu­na Sau­di-ara­bian öljyn pump­paus­kus­tan­nujk­siin. On sik­si mys sel­vää, ettei öljyn hin­ta voi pysyä näin mata­la­na pit­kään, kos­ka nämä kal­liim­mat tavat tuot­taa öljyä hii­pu­vat muu­iten pois.

    2. Tuon kir­jan tee­sien poh­jal­ta ei tosi­aan nega­tii­vi­sia öljyn hin­to­ja osai­si odot­taa, mut­ta reaa­li­maa­il­ma on toi­sen­lai­nen kuin monet kir­jat. Nega­tii­vi­sil­la öljyn hin­noil­la on kyl­lä alan ana­lyy­ti­koi­den kes­kuu­des­sa spe­ku­loi­tu sii­tä läh­tien kun korot­kin ovat käy­neet nol­lan ala­puo­lel­la. Vii­mei­set puo­li vuot­ta tätä kes­kus­te­lua oli aktii­vi­sem­min, ja vii­mei­sen kuu­kau­den ajan on ollut las­kel­mien perus­teel­la enää lähin­nä vain ajan kysy­mys, mil­loin hin­ta poik­ke­aa nol­lan alle. Hel­mi­kuus­sa jo jul­kais­tiin öljy­alan kes­kei­sis­sä jul­kai­suis­sa las­kel­mia, joi­den mukaan maa­il­man öljy­las­kel­mat riit­tä­vät enää vain noin 3 kuu­kau­dek­si, jon­ka jäl­keen osta­jat eivät pys­ty enää öljyä osta­maan, vaik­ka tuo­tan­to jat­kui­si iso­vo­lyy­mi­se­nä. Sen jäl­keen Sau­di-Ara­bia vie­lä pai­noi kaa­sua öljyn­tuo­tan­nos­sa, ja öljy­alan jul­kai­su­jen mukaan vuo­kra­si tar­koi­tuk­sel­la val­ta­van lai­vas­ton kul­jet­ta­ma­na öljyä nime­no­maan koh­ti Yhdys­val­to­ja, jos­sa on pal­jon lius­ke­öl­jy­tuo­tan­toa, jon­ka Sau­di-Ara­bia on koke­nut kil­pai­le­van OPEC-öljyn tuo­tan­non kans­sa lii­kaa. Täs­sä saat­taa men­nä kui­ten­kin nyt muu­ta­kin nurin öljy­alal­la kuin vain Yhdys­val­to­jen lius­ke­öl­jy­tuot­ta­jia. Samal­la on arvioi­tu kas­va­van myös mm. kan­san­nousu­jen toden­nä­köi­syys ara­bi­mais­sa, kun öljy­tu­loil­la ei saa­da­kaan enää rahoi­tet­tua mai­den jul­ki­sia pal­ve­lui­ta kan­sal­le sekä elii­tin luk­suse­lä­mää. Voi olla, että tämän krii­sin jäl­keen sekä Euroop­pa, USA että ara­bi­maat ovat köyh­ty­neet, ja maa­il­man rik­kaat maat löy­ty­vät jat­kos­sa jos­tain ihan muu­al­ta, kuten eräis­tä Aasian maista.

  160. > Suu­ria raha­vir­to­ja öljyn hin­nan nousu aiheut­taa, mut­ta nämä rahat eivät ole maa­il­man­ta­lou­des­ta pois. Öljyn­tuot­ta­ja­maat lisää­vät omaa kulu­tus­taan ja siten tuon­tia, mikä tuo rahat takai­sin. Tai sit­ten ne tule­vat takai­sin lai­noi­na. Tus­kin öljyn­tuot­ta­ja­maat kai­va­vat rahat autio­maan hiek­kaan. (Tai jos kai­vai­si­vat, sil­loin sitä vain pai­net­tai­siin lisää.) Nopea muu­tos vaa­tii tie­tys­ti vai­keam­paa sopeu­tu­mis­ta kuin yhtä iso muu­tos hitaammin.

    En ole talous­tie­tei­li­jä, mut­ta esi­tän sil­ti eriä­vän mie­li­pi­tee­ni. Käy­tän­nös­sä mat­ka koh­ti öljy­huip­pua tar­koit­taa sitä, että öljyn tuot­ta­mi­nen muut­tuu aina vain työ­lääm­mäk­si. Öljyn kes­ki­mää­räi­nen eroei las­kee mer­kit­tä­väs­ti jat­ku­vas­ti, ja on teh­nyt sitä jo kau­an. Suo­mek­si sanot­tu­na, mei­dän täy­tyy teh­dä aina vain enem­män työ­tä saa­dak­sem­me saman ver­ran öljyä tuo­tet­tua. Samoin aina vain isom­pi osa tuo­te­tus­ta öljys­tä menee sen öljyn tuot­ta­mi­seen. Eri­to­ten lius­ke­öl­jy yms. ei-kon­ven­tio­naa­li­set mene­tel­mät ovat mer­kit­tä­väs­ti pal­jon työ­lääm­piä ja vaa­ti­vat enem­män tuo­tan­toon käy­tet­tyä ener­gi­aa kuin perin­tei­set öljylähteet.

    Täten ne raha­vir­rat todel­la­kin katoa­vat sin­ne autio­maan hiek­kaan. Ne mene­vät siis kas­va­nei­siin tuo­tan­to­ku­lui­hin, eikä niil­lä rahoil­la täten voi lisä­tä muu­ta kulu­tus­ta tai tuon­tia. Se lisään­ty­nyt työ öljyn hank­ki­mi­sek­si on jos­tain muus­ta pois.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.