Helsingin seudun kuntien on lisättävä kaavoitusta (3): Helsingin budjettiraamissa on valuvika

Hel­sin­gis­sä käy­dään parai­kaa neu­vot­te­lu­ja kym­me­nen vuo­den inves­toin­ti­raa­mis­ta. Kevääl­lä sovit­tiin, että inves­toin­tien katok­si lai­te­taan 435 M€/vuosi. Bud­jet­ti­ra­joi­tus on tuo­nut ilah­dut­ta­vaa suh­teel­li­suu­den­ta­jua, kun kaik­kea rahan­käyt­töä jou­du­taan poh­ti­maan suh­tees­sa vaih­toeh­toi­siin menoi­hin. Näin sen pitää­kin olla, vaik­ka vähän kir­pai­see, kun hyvis­tä asiois­ta jou­tuu luopumaan.

Todet­ta­koon, että Espoon inves­toin­ti­ta­so on 500 M€/vuosi. Espoo on puol­ta pie­nem­pi ja sen asu­kas­lu­vun kas­vu on puo­let Hel­sin­gin kas­vu­vauh­dis­ta. Sitä se sir­pa­lei­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne tietää.

Hel­sin­gin inves­toin­ti­ka­tos­sa on kui­ten­kin valu­vi­ka, joka pakot­taa rajoit­ta­maan asun­to­tuo­tan­toa, vaik­ka sitä pitäi­si nopeut­taa. Kat­to kos­kee brut­toin­ves­toin­te­ja, jol­loin se kos­kee silk­kaa rahan­me­noa aivan samal­la taval­la kun inves­toin­tia, jon­ka saa vuo­den kulut­tua kak­sin­ker­tai­se­na takai­sin. Jou­du­taan pane­maan vas­tak­kain kes­kus­ta­kir­jas­to ja asun­to­tuo­tan­to, vaik­ka asun­to­tuo­tan­to ei mak­sai­si kau­pun­gil­le lopul­ta sent­tiä­kään. Ongel­ma ei ole aivan pie­ni, vaan vää­ris­tää pää­tök­sen­te­koa pahasti.

Asun­to­tuo­tan­non vaa­ti­mien infra- ja pal­ve­luin­ves­toin­tien hin­ta pitäi­si raa­mis­sa olla net­to­mää­räi­se­nä niin, että sii­tä vähen­ne­tään ton­tin­luo­vu­tus­tu­lot joko myyn­ti­hin­ta­na tai vuo­kra­tuo­ton nyky­ar­vo­na. Vas­ta sen jäl­keen koko raa­mis­sa on mitään järkeä.

En tie­ten­kään tar­koi­ta, että inves­toin­te­ja tuos­ta vain lisät­täi­siin maan­myyn­ti- ja vuo­kraus­tu­loil­la, kos­ka nuo tulot ovat nyt bud­je­tis­sa sen kokoi­si­na kuin ne ovat. Mut­ta nopeam­pi kaa­voi­tus ja kaa­vo­jen nopeam­pi toteut­ta­mi­nen  lisää sekä meno­ja että tulo­ja. Meno­jen lisäyk­ses­tä pitää vähen­tää tulo­jen lisäys ja vain tätä ero­tus­ta tulee tarkastella.

119 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun kuntien on lisättävä kaavoitusta (3): Helsingin budjettiraamissa on valuvika”

  1. Jou­du­taan pane­maan vas­tak­kain kes­kus­ta­kir­jas­to ja asun­to­tuo­tan­to, vaik­ka asun­to­tuo­tan­to ei mak­sai­si kau­pun­gil­le lopul­ta senttiäkään.”

    Tähän on help­po rat­kai­su: hau­da­taan koko kes­kus­ta­kir­jas­to, sil­lä asun­to­tuo­tan­to on tär­keäm­pää. Sil­ti­kin, vaik­ka nämä eivät oli­si vas­tak­kain, oli­si parem­pi vah­vis­taa lähiöi­den kir­jas­to­ja jot­tei­vat kaik­ki pal­ve­lut kar­kai­si kes­kus­taan. Pitäi­si myös kysyä mikä on fyy­sis­ten kir­jas­to­jen tar­peel­li­suus nyky­ään, kun mel­kein kai­ken voi kli­ka­ta netistä.

  2. Hel­sin­gin seu­dun kun­tien on lisät­tä­vä kaavoitusta 

    Kau­niai­nen ei tai­da läm­mi­tä täl­le aja­tuk­sel­le. Kai miel­lyt­tä­vä ja väl­jä asui­nym­pä­ris­tö­kin voi olla kun­ta­lais­ten etu.

    1. Kai miel­lyt­tä­vä ja väl­jä asui­nym­pä­ris­tö­kin voi olla kun­ta­lais­ten etu

      Asukkaita/neliökilometri
      Kau­niai­nen 1450
      Espoo 500

  3. Ei väl­jä asui­nym­pä­ris­tö, kau­pun­gin kes­kus­tan lie­peil­lä, ole kun­ta­lais­ten etu. Sii­nä kau­pun­gin talous lyhyel­lä ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kär­sii, jos kas­vua, joka oli­si tulos­sa, rajoi­te­taan. Tii­vis kaa­voit­ta­mi­nen ja raken­ta­mi­nen on kun­ta­lais­ten ja veron­mak­sa­jien etu.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asukkaita/neliökilometri
    Kau­niai­nen 1450
    Espoo 500 

    Hel­sin­gis­sä lai­te­taan ton­tit puo­lik­kaik­si, ja väliin jää­neet viher- ja vir­kis­ty­sa­lu­eet raken­ne­taan. Kau­niai­nen ehkä(?) kat­soo itsen­sä jo täy­teen raken­ne­tuk­si. Espoo voi­si kas­vat­taa väes­tö­ti­heyt­tä kaa­voit­ta­mal­la kan­sal­lis­puis­ton, seu­raa­mal­la Hel­sin­gin mal­lia tai (toden­nä­köi­sim­min) muut­ta­mal­la maa­seu­tu­mai­sia osi­aan kau­pun­gik­si. Hel­sin­gin stra­te­gias­sa on jo pien­tä yli­tii­vis­tä­mi­sen ris­kiä. Entis­ten sata­mien raken­ta­mi­nen on luon­te­vaa, mut­ta monet muut hank­keet jo alen­ta­vat kau­pun­gin arvoa minun silmissäni.

  5. Jär­jen käyt­tö pitäi­si aina sal­lia. Tiu­kat inves­toin­ti­raa­mit saat­ta­vat aiheut­taa huo­no­ja pää­tök­siä myös siten, että omis­ta jär­ke­vis­tä inves­toin­neis­ta siir­ry­tään kal­lii­den ulko­puo­lis­ten pal­ve­lu­jen käyttöön.

    Inves­toin­ti­raa­meil­la yri­te­tään usein hil­li­tä vel­kaan­tu­mis­ta, mut­ta jot­kut inves­toin­nit voi­vat vähen­tää vel­kaan­tu­mis­ta. Jos kau­pun­ki sijoit­taa tänä vuon­na mil­joo­nan johon­kin hank­kee­seen ja myy sen sit­ten ensi vuon­na kah­del­la mil­joo­nal­la, niin kau­pun­ki­han voi inves­toi­mal­la pie­nen­tää koko­nais­vel­kaan­sa miljoonalla.

    Joten suun­nit­te­lun läh­tö­koh­dak­si ase­te­tut raa­mit pitää olla jous­ta­vat monel­ta koh­dal­ta ei vain tär­keän asun­to­tuo­tan­non osal­ta. Koko käsi­te pitäi­si ymmär­tää jous­ta­vak­si eikä tiu­kan rajoittavaksi.

  6. Osmo: Kat­to kos­kee brut­toin­ves­toin­te­ja, jol­loin se kos­kee silk­kaa rahan­me­noa aivan samal­la taval­la kun inves­toin­tia, jon­ka saa vuo­den kulut­tua kak­sin­ker­tai­se­na takai­sin. Jou­du­taan pane­maan vas­tak­kain kes­kus­ta­kir­jas­to ja asun­to­tuo­tan­to, vaik­ka asun­to­tuo­tan­to ei mak­sai­si kau­pun­gil­le lopul­ta senttiäkään. 

    Täs­sä on jotain hyvin suo­ma­lais­ta. 1950-luvul­la Suo­mi sai huo­mau­tuk­sia muun muas­sa YK:lta, kos­ka val­tio ei ollen­kaan edes teh­nyt inves­toin­ti­bud­jet­tia ja käyt­tö­bud­jet­tia erik­seen, kuten kai­kis­sa muis­sa län­si­mais­sa. Taus­tal­la ole­vas­sa ajat­te­lu­ta­vas­sa kiis­tet­tiin, että jul­ki­nen sek­to­ri yli­pään­sä voi teh­dä inves­toin­te­ja lain­kaan. Koko inves­toin­ti-sanaa pidet­tiin vain hie­no­na sivis­ty­sa­na­na, jol­la yri­te­tään pei­tel­lä, että tuh­lauk­ses­ta­han sii­nä on vain kysy­mys, kuten kaik­ki nor­maa­lit ja hyveel­li­set ihmi­set tietävät!

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asukkaita/neliökilometri
    Kau­niai­nen 1450
    Espoo 500 

    Ja Hel­sin­ki 608 as./km^2… Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan seu­raa­va opin­to­mat­ka Kau­niai­siin, tuon­ne urbaa­niin mekkaan?

    Hie­man rele­van­tim­mal­la taval­la las­ket­tu­na eli ilman meria­luei­ta Espoon väes­tö­ti­heys oli vuo­den alus­sa 822 as./maa-km^2.

  8. Tom­mi Uscha­nov: …tuh­lauk­ses­ta­han sii­nä on vain kysymys. 

    No mut­ta inves­toin­ti­han on sitä kau­he­aa las­kel­moi­tua voi­ton­ta­voit­te­lua ellei jopa ihan kei­not­te­lua eli siis perim­mil­tään ahneutta.

  9. Näh­däk­se­ni yksi ongel­ma näis­sä kes­kus­te­luis­sa on, ettei ole sel­vää, mis­tä alue­ta­sos­ta puhu­taan, kun puhu­taan tii­viy­des­tä. Väes­tön­ti­hey­det ja alue­te­hok­kuu­det riip­pu­vat kovas­ti sii­tä, min­kä­lai­sia alue­ra­jauk­sia käyt­tää. Ans­si Jout­si­nie­mi on kir­joit­ta­nut mie­les­tä­ni osu­vas­ti, että “jo euroop­pa­lai­sit­tain­kin tar­kas­tel­len omi­nais­piir­tee­näm­me on asua lii­an ahtaas­ti lii­an väl­jäs­sä kaupungissa”.

  10. Jos ei ole rahaa, niin rahaa ei ole, vaik­ka oli­si kuin­ka rik­kaan talon poika.” 

    Vaik­ka talous­ar­vio­suun­nit­te­lus­sa kuin­ka ruve­taan hank­kei­den kir­jan­pi­dol­li­sia net­to­ja kir­jaa­maan, niin raken­ta­mis­het­kel­lä pitää kui­ten­kin olla rii­hi­kui­vaa tis­kiin. Sen rii­hi­kui­van kon­ser­ni­ta­soi­set han­kin­ta­ku­lu­vai­ku­tuk­set rupea­vat äkkiä syö­mään myös pel­käl­le raken­nus­hank­keel­le las­ket­tua net­toa. Yli­vel­kaan­tu­mi­sel­la on hinta.

    Prio­ri­soin­ti tekee kipe­ää polii­ti­koil­le, mut­ta heil­le se hom­ma on annet­tu. On ter­vet­tä kehi­tys­tä, että päät­tä­jät jou­tu­vat kuu­los­te­le­maan äänes­tä­jien todel­li­sia pre­fe­rens­se­jä tiu­kan pai­kan tul­len; kun ei voi enää vain luva­ta yhdek­sää hyvää ja kym­men­tä kau­nis­ta. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti lyk­käi­sin esim. kes­kus­ta­kir­jas­ton raken­ta­mis­ta mää­rää­mät­tö­mäk­si ajaksi.

  11. Pitäi­si myös kysyä mikä on fyy­sis­ten kir­jas­to­jen tar­peel­li­suus nyky­ään, kun mel­kein kai­ken voi kli­ka­ta netistä.

    Ehkä tämä kom­ment­ti osoit­taa kaik­kein par­hai­ten, mikä on ongel­ma­na Hel­sin­gis­sä. Kau­pun­gis­ta on jo vuo­sien ajan puut­tu­nut kun­nol­li­nen pää­kir­jas­to, eivät­kä hel­sin­ki­läi­set enää edes tajua, mihin sitä tar­vit­tai­siin. Sitä sosi­aa­lis­ta teh­tä­vää, jota muu­al­la maas­sa (esim. Oulus­sa tai Tam­pe­reel­la) hoi­ta­vat pää­kir­jas­tot, hoi­taa Hel­sin­gis­sä Aka­tee­mi­nen kir­ja­kaup­pa. Pasi­lan “pää­kir­jas­to” on syr­jäs­sä, ruma eikä sil­lä ole samaa ase­maa kuin mui­den Suo­men kau­pun­kien pääkirjastoilla.

    Kir­jas­ton idea­na on se, että siel­tä ovat saa­ta­vis­sa ilmai­sek­si lai­nak­si ne tie­to­läh­teet, jois­ta muu­ten jou­tui­si mak­sa­maan: ajan­vie­te­kir­jat, tie­to­kir­jat, aika­kaus­leh­det ym. Osaan näis­tä ei pää­se ver­kos­sa käsik­si lain­kaan, osas­ta jou­tuu mak­sa­maan ihan hirveästi.

    Lähiön sivu­kir­jas­to on tär­keä paik­ka, sil­lä siel­tä saa taval­li­nen kan­sa­lai­nen tar­vit­se­man­sa kir­jal­li­suu­den: romaa­nit, isoim­mat aika­kaus­leh­det, las­ten­kir­jat sekä perus­ta­son tie­to­kir­jal­li­suu­den. Sen sijaan sel­lai­nen yksi­lö, joka halu­aa sivis­tää itse­ään jol­lain eri­koi­sem­mal­la tie­to­kir­jal­li­suu­del­la, lukea eri alo­jen ammat­ti­leh­tiä tai vaik­ka­pa 1930-luvul­la jul­kais­tu­ja romaa­ne­ja, jou­tuu väki­sin mene­mään pää­kir­jas­toon. Näi­tä aineis­to­ja (joi­ta ei todel­la­kaan löy­dy netis­tä) ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pitää kuin yhdes­sä kirjastossa.

    Näin siis kir­joi­tan ihmi­se­nä, joka käyn lap­si­ne­ni omas­sa maa­kun­ta­kir­jas­tos­sa­ni noin ker­ran kuus­sa. Tuon siel­tä kotiin kak­si kas­sil­lis­ta kir­jo­ja: toi­sen kas­sin las­ten­kir­jo­ja lap­sil­le­ni, toi­sen kas­sin näi­tä “eri­koi­sem­pia aineis­to­ja” itselleni.

  12. Sipe­ria:
    Ei väl­jä asui­nym­pä­ris­tö, kau­pun­gin kes­kus­tan lie­peil­lä, ole kun­ta­lais­ten etu. Sii­nä kau­pun­gin talous lyhyel­lä ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kär­sii, jos kas­vua, joka oli­si tulos­sa, rajoi­te­taan. Tii­vis kaa­voit­ta­mi­nen ja raken­ta­mi­nen on kun­ta­lais­ten ja veron­mak­sa­jien etu. 

    Tii­vis raken­ta­mi­nen hel­pot­taa jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mis­tä ja lyhen­tää työ­mat­ko­ja. Tosin samaan pääs­täi­siin jo nau­ha­kau­pun­ki­mal­lil­la­kin, ilman että kaik­ki välit pitää raken­taa umpeen. Lii­ken­teen lisäk­si huo­mioon tulee ottaa mm. ihmis­ten viih­ty­vyys, joka aika monen koh­dal­la puol­taa väljyyttä.

    Myös kil­pai­lu suu­rim­man ja mah­ta­vim­man ase­mas­ta voi olla yksi (ei kovin ratio­naa­li­nen) syy tii­vis­tä­mi­sel­le. Kun­nat kil­pai­le­vat myös kes­ke­nään rik­kais­ta asuk­kais­ta ja fir­mois­ta. Mut­ta tämä on tie­ten­kin nol­la­sum­ma­pe­liä, jos­sa yksi voit­taa ja toi­nen häviää.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asukkaita/neliökilometri
    Kau­niai­nen 1450
    Espoo 500

    Pal­jon­ko Kal­lios­sa on, 25 tuhat­ta tai jot­sin per km2?
    Seu­raa­ko täs­tä, että esim. Käpy­lään tai Kum­pu­laan pitäi­si raken­taa lujas­ti lisää. Siel­lä­hän on niin väljää.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asukkaita/neliökilometri
    Kau­niai­nen 1450
    Espoo 500

    Kor­keim­mat neliö­hin­nat, jot­ka vies­ti­vät viih­tyi­syy­des­tä jos­ta ihmi­set halua­vat mak­saa, ovat siel­lä mis­sä on suu­rin asu­kas­ti­heys­kin, yli 10 000 as. / km2. Yksi viih­tyi­syys­te­ki­jä on se, että umpi­kort­te­leis­ta muo­dos­tu­vas­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa on vähem­män melu­hait­to­ja kuin esi­kau­pun­geis­sa tai edes maa­seu­dul­la lähel­lä väy­liä. Tuos­sa kar­tas­sa alin tie­lii­ken­teen melu­ta­so on Johan­nek­sen­kir­kon ympä­ril­lä. Ullan­lin­na­lai­nen herää toden­nä­köi­sem­min lai­van sumu­tor­veen kuin aamun ensim­mäi­seen ratikkaan.

    http://www.hri.fi/fi/sovellukset/tieliikenteen-melutasot-helsingissa/

  15. Kat­to kos­kee brut­toin­ves­toin­te­ja, jol­loin se kos­kee silk­kaa rahan­me­noa aivan samal­la taval­la kun inves­toin­tia, jon­ka saa vuo­den kulut­tua kak­sin­ker­tai­se­na takaisin. 

    Joo, eihän täs­sä jär­keä ole. 

    Mut­ta ongel­ma on se, että ne luva­tut tuo­tot eivät vält­tä­mät­tä toteudu. 

    Ts. seli­tyk­sen, anna mul­le mark­ka nyt, saat huo­men­na kym­pin takas tuot­toi­na on kuul­tu moneen ker­taan. Ja se on maa­il­man hel­poin tapa saa­da se oma han­ke läpi.

    Vähin­tään­kin sit­ten pitäi­si sanoa että ok, me anne­taan sul­le mark­ka nyt, mut­ta jos sitä kymp­piä ei tule, me ote­taan se mark­ka takas jos­tain vuo­den päästä.

  16. Sipe­ria:
    Ei väl­jä asui­nym­pä­ris­tö, kau­pun­gin kes­kus­tan lie­peil­lä, ole kun­ta­lais­ten etu. Sii­nä kau­pun­gin talous lyhyel­lä ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kär­sii, jos kas­vua, joka oli­si tulos­sa, rajoi­te­taan. Tii­vis kaa­voit­ta­mi­nen ja raken­ta­mi­nen on kun­ta­lais­ten ja veron­mak­sa­jien etu. 

    Roh­ke­nen epäil­lä. En usko, että talous ja sen kas­vu ovat edel­ly­tyk­siä hyväl­le elämälle.

    1. Jos ei halua asua lähel­lä mui­ta ihmi­siä, Suo­mes­ta löy­tyy kyl­lä tilaa asua kau­ka­na kai­kes­ta omas­sa rau­has­sa. Mut­ta mik­si pitää kiel­tää mui­ta asu­mas­ta toi­mi­vis­sa taa­ja­mis­sa? On oikein hyvä, jos joku asuu vapaa­eh­toi­ses­ti syr­jäs­sä, kos­ka niin moni halu­aa asua kaupungissa.

  17. Kos­kee­ko tuo inves­toin­ti­kat­to vain kau­pun­gin omaa bud­jet­tia vai­ko koko kaupunkikonsernia?

    Jos kyse on vain ensim­mäi­ses­tä tapauk­ses­ta, niin sii­tä vaan perus­ta­maan joku Hel­sin­gin alue­ke­hi­tys Oy, jol­le pesä­mu­nak­si työn­ne­tään inves­toin­te­ja vaa­ti­vat alu­eet ja riit­tä­vä kasa pää­oma­lai­naa, jot­ta vero­kar­hu voi­daan pitää eril­lään mah­dol­li­sis­ta voi­tois­ta. Kysei­nen Oy voi sit­ten ihan vapaas­ti lait­taa ko. aluei­den infran kun­toon ja myy­dä tai vuo­kra­ta vapau­tu­neet tontit.

    Samaa sabluu­naa voi sovel­taa myös asuntotuotantoon.

    Kas näin on inves­toin­ti­ra­joi­tuk­set näp­pä­räs­ti kier­ret­ty ja samal­la ehkä muu­ten­kin keven­net­ty kau­pun­gin taset­ta. Kon­sul­toin­ti­palk­kion 0,5 m€ voi mak­saa erik­seen ilmoit­ta­mal­le­ni tilille.

    PS. vas­ta­ha­koi­set polii­ti­kot ja vir­ka­mie­het saa hel­pos­ti hank­keen taak­se lupai­le­mal­la hal­li­tus- ja hal­lin­to­neu­vos­to­paik­ko­ja, työ­paik­ko­ja per­heen­jä­se­nil­le ja suku­lai­sil­le sekä kon­sult­ti­töi­tä kave­rei­den fir­moil­le. Näis­tä neu­vois­ta palk­kiot voi mak­saa Jer­seyn saa­ril­la sijat­se­van sää­tiön tilille.

    1. Samaan pää­see tuol­la net­tout­ta­mi­sel­la. Noil­la kau­pun­gin osa­keyh­tiöil­lä, jot­ka ovat kai­ken demo­kra­tian ulko­puo­lel­la, on suu­ri alt­tius inves­toin­da Lapin majoi­hin ja muu­hun sellaiseen.

  18. Osmo:

    Asukkaita/neliökilometri
    Kau­niai­nen 1450
    Espoo 500″

    Kehä 3:n ulko­puo­li­nen Espoo on mil­tei asu­ma­ton­ta. Siel­lä tai­taa kui­ten­kin olla val­tao­sa Espoon pin­ta-alas­ta. Kehä 3:n sisä­puo­lei­nen Espoo on kau­pun­ki­mai­ses­ti asu­tet­tu. Onko Espoon väes­tö­ti­heyt­tä las­ket­tu kehä 3:n sisäpuolelta?

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Samaan pää­see tuol­la net­tout­ta­mi­sel­la. Noil­la kau­pun­gin osa­keyh­tiöil­lä, jot­ka ovat kai­ken demo­kra­tian ulko­puo­lel­la, on suu­ri alt­tius inves­toin­da Lapin majoi­hin ja muu­hun sellaiseen.

    Mut­ta jos on poliit­ti­ses­ti täy­sin mah­do­ton­ta luo­pua brut­to­mää­räi­ses­tä inves­toin­ti­ka­tos­ta, niin eikö sil­loin pari kelo­hon­ka­mök­kiä jos­sain Saa­ri­se­läl­lä ole pie­ni hin­ta sii­tä, että sato­jen mil­joo­nien inves­toin­nit saa­tai­siin liik­kel­le? Lisäk­si muu­ta­ma popu­lis­tin alku pää­si­si tule­vai­suu­des­sa hel­pos­ti val­tuus­toon vaa­ti­mal­la “rötös­her­ro­jen” päi­tä vadille.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ei halua asua lähel­lä mui­ta ihmi­siä, Suo­mes­ta löy­tyy kyl­lä tilaa asua kau­ka­na kai­kes­ta omas­sa rau­has­sa. Mut­ta mik­si pitää kiel­tää mui­ta asu­mas­ta toi­mi­vis­sa taa­ja­mis­sa? On oikein hyvä, jos joku asuu vapaa­eh­toi­ses­ti syr­jäs­sä, kos­ka niin moni halu­aa asua kaupungissa. 

    Eikös tut­ki­mus­ten (?) mukaan kui­ten­kin enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta halua asua oma­ko­ti­ta­los­sa? Vai onko se nyky­ään kes­kus­tan kerrostalokaksiossa?

    1. Eräs­kikn tut­ki­mus sanoo, että enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta halu­aa juo­da aamul­la kah­via. Hal­ju­aa­ko Kari S kiel­tää teen juo­mi­sen. Suo­mes­sa on varat­tu alle pro­mil­le ker­ros­ta­lo­ton­teik­si. Eivät­kö ne 999 pro­mil­lea rii­tä omakotiasujille.

  21. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:… joka halu­aa sivis­tää itse­ään jol­lain eri­koi­sem­mal­la tie­to­kir­jal­li­suu­del­la, lukea eri alo­jen ammat­ti­leh­tiä tai vaik­ka­pa 1930-luvul­la jul­kais­tu­ja romaa­ne­ja, jou­tuu väki­sin mene­mään pää­kir­jas­toon. Näi­tä aineis­to­ja (joi­ta ei todel­la­kaan löy­dy netis­tä) ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pitää kuin yhdes­sä kirjastossa. 

    Eri­koi­sem­pi mate­ri­aa­li löy­tyy Hel­sin­gis­sä­kin netin kaut­ta ja on tilat­ta­vis­sa sin­ne lähiö­kir­jas­toon. Monu­men­taa­li-wow-ark­ki­teh­tuu­ril­la ja nuo­ri­so­ta­lo-olo­huo­neel­la ei ole tar­jot­ta­va­na mitään sel­lais­ta joka kor­vai­si sen kus­tan­ta­mi­sek­si sul­jet­ta­vat lähikirjastot.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ei halua asua lähel­lä mui­ta ihmi­siä, Suo­mes­ta löy­tyy kyl­lä tilaa asua kau­ka­na kai­kes­ta omas­sa rau­has­sa. Mut­ta mik­si pitää kiel­tää mui­ta asu­mas­ta toi­mi­vis­sa taa­ja­mis­sa? On oikein hyvä, jos joku asuu vapaa­eh­toi­ses­ti syr­jäs­sä, kos­ka niin moni halu­aa asua kaupungissa.

    Mut­ta eräs­kin OS ehdot­ti juu­ri, että Suo­men menes­tyk­sen takaa­mi­sek­si mah­dol­li­sim­man suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta siir­re­tään mah­dol­li­sim­man nopeas­ti Hel­sin­gin seu­dul­le. Tar­koit­taa­ko tämä, että noil­ta siir­ret­tä­vil­tä kiel­le­tään haja-asu­tusa­lu­eel­la asu­mi­nen, tai hei­dät jol­lain taval­la pai­nos­te­taan muut­ta­maan Hel­sin­gin seu­dul­le? Anne­taan vapaa­eh­toi­ses­ti haja-asu­tusa­lueil­la asu­vien asua siel­lä, ja vapaa­eh­toi­ses­ti ker­ros­ta­lo­kes­kit­ty­mis­sä asu­vien asua siellä.

    Tämän pääl­le voi­daan toki vie­lä opti­moi­da hie­man talou­den ja mui­den kehi­tys­tar­pei­den mukaan (ihmis­ten asu­mispre­fe­rens­seis­tä hie­man tin­kien), joko yksi­suun­tai­ses­ti kes­kit­tä­mäl­lä, yksi­suun­tai­ses­ti hajaut­ta­mal­la, tai raken­ta­mal­la jon­kin­lai­nen eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja tuke­va sym­bioo­si. Pitää vain sopia sii­tä, mit­kä yhteis­kun­nan tar­peet aja­vat ihmis­ten omien asu­mis­tar­pei­den ohi, ja mil­lai­nen tasa­pai­no on paras.

    Yhtä­löön kuu­luu myös kysy­mys, pal­jon­ko talou­den (ja hal­lin­non) luon­tai­sen kes­kit­ty­mis­ke­hi­tyk­sen / mono­po­li­soi­tu­mi­sen kan­nat­taa antaa ohja­ta ihmi­siä ja akti­vi­teet­te­ja yhteen pis­tee­seen? Haluam­me­ko kes­kit­tää kai­ken Hel­sin­kiin, tai ehkä jon­ne­kin kes­kei­sem­pään Euroop­paan, tai maa­kun­ta­kau­pun­kei­hin, vai haluam­me­ko jon­kin­lai­sen jakau­man, jos­sa akti­vi­teet­tia on kai­kil­la tasoil­la? Myös uusi kom­mu­ni­koin­ti­tek­niik­ka muut­taa yhteis­kun­taa ja mah­dol­lis­taa uusia tapo­ja orga­ni­soi­da yhteiskuntaa.

    1. Mut­ta eräs­kin OS ehdot­ti juu­ri, että Suo­men menes­tyk­sen takaa­mi­sek­si mah­dol­li­sim­man suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta siir­re­tään mah­dol­li­sim­man nopeas­ti Hel­sin­gin seudulle. 

      Juho
      Luit­ko lai­naan sitä pos­taus­ta­ni. Refe­roin sii­nä VM:n ja Erk­ki Lii­ka­sen esi­tyk­siä. Miten voit kir­joit­taa noin?

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Samaan pää­see tuol­la net­tout­ta­mi­sel­la. Noil­la kau­pun­gin osa­keyh­tiöil­lä, jot­ka ovat kai­ken demo­kra­tian ulko­puo­lel­la, on suu­ri alt­tius inves­toin­da Lapin majoi­hin ja muu­hun sellaiseen.

    Joo, yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la sel­lai­siin inves­toin­ti­hin ole ollut varaa sit­ten 80-luvun.

    Takai­sin­mak­suai­ka­las­kel­mat toi­vat rotia inves­toin­tei­hin. Kaa­va­mai­ses­ti sovel­let­tu­na ne tie­ten­kin vei­vät tuhoon, mut­ta vas­tuul­li­sel­la joh­ta­jal­la oli aina vara sanoa esi­mie­hel­leen: “Uskon tähän asi­aan, vaik­ka inves­toin­ti­las­kel­ma on epä­mää­räi­nen. Annat­ko rahat?”. Tulos tai ulos, mut­tei ensim­mäi­sel­lä, toi­sel­la jne. ker­ral­la, mut­ta jos ei onnis­tu, niin sitten.

    Tämä oli yksi Nokian­kin salai­suuk­sis­ta nii­nä sen hyvi­nä aikoina.

    Voi­si­ko­han takai­sin­mak­suai­ka­pe­ri­aa­tet­ta hyö­dyn­tää myös jul­ki­sel­la puo­lel­la? Ei kate­go­ri­ses­ti, mut­ta pää­tök­sen­teon tukena.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eräs­kikn tut­ki­mus sanoo, että enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta halu­aa juo­da aamul­la kah­via. Hal­ju­aa­ko Kari S kiel­tää teen juo­mi­sen. Suo­mes­sa on varat­tu alle pro­mil­le ker­ros­ta­lo­ton­teik­si. Eivät­kö ne 999 pro­mil­lea rii­tä omakotiasujille. 

    Vas­taan tähän epäil­len, että Osmo on sekoit­ta­nut S:n ja N:n. Tosin ei S eikä N ole käsi­tel­lyt teenjuontia.
    Poh­din, mis­tä ne ker­ros­ta­lo­fa­naa­ti­kot ovat kek­si­neet, että ne ruu­tu­kaa­vat on laa­dit­ta­va juu­ri tän­ne, mis­sä on asut­tu vuo­si­kym­me­niä pien­ta­los­sa. Onhan tuol­la Sipoos­sa tilaa raken­taa auto­ton ker­ros­ta­lo­kau­pun­ki sil­le pro­mil­lel­le kan­sa­lai­sis­ta. Lai­tat­te kor­kei­ta talo­ja hyvin ahtaas­ti, niin tuot­ta­vuus­kin pysyy huipussaan.
    Samal­la voi kokeil­la uusia tyy­le­jä, vaik­ka jät­tää keit­tiöt pois asun­nois­ta, kun ruo­kai­lu on kui­ten­kin ulkois­tet­tu kivi­ja­lan intialaiskeittiölle.

    1. Kari N
      Uskot­ko markkinatalouteen?
      Jos pitää päät­tää, kaa­voi­te­taan­ko jokin tont­ti ker­ros­ta­loil­le vai pien­ta­loil­le, mik­si sitä ei sai­si rat­kais­ta sen perus­teel­la, kum­mat mak­sa­vat ton­tis­ta enem­män, ker­ros­ta­lon vbai pien­ta­lon asuk­kaat? Jos näin teh­dään, ker­ros­ta­lot tule­vat Töö­löön ja Kal­lioon ja pien­ta­lot vähän etäämmälle?

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Juho
    Luit­ko lai­naan sitä pos­taus­ta­ni. Refe­roin sii­nä VM:n ja Erk­ki Lii­ka­sen esi­tyk­siä. Miten voit kir­joit­taa noin? 

    Ok, saan sit­ten­kin ehkä teh­dä sen joh­to­pää­tök­sen, että et aja Hel­sin­gin kas­vat­ta­mis­ta (eikä insi­nöö­ri ole Hel­sin­gis­sä tuot­te­li­aam­pi). Mut­ta epäi­len kyl­lä, että täs­sä lii­ku­taan jos­sain har­maal­la alu­eel­la, ehkä kes­kit­tä­mi­sen suun­taan nojaillen.

    1. Minun vel­vol­li­suu­te­ni kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa on kaa­voit­taa asun­to­ja sii­nä tah­dis­sa, kuin väkeä halu­aa Hel­sin­kiin muut­taa. Ketään ei pako­te­ta, mut­ta ei pitäi­si myös­kään estää.

  26. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Ehkä tämä kom­ment­ti osoit­taa kaik­kein par­hai­ten, mikä on ongel­ma­na Hel­sin­gis­sä. Kau­pun­gis­ta on jo vuo­sien ajan puut­tu­nut kun­nol­li­nen pää­kir­jas­to, eivät­kä hel­sin­ki­läi­set enää edes tajua, mihin sitä tar­vit­tai­siin. Sitä sosi­aa­lis­ta teh­tä­vää, jota muu­al­la maas­sa (esim. Oulus­sa tai Tam­pe­reel­la) hoi­ta­vat pää­kir­jas­tot, hoi­taa Hel­sin­gis­sä Aka­tee­mi­nen kir­ja­kaup­pa. Pasi­lan “pää­kir­jas­to” on syr­jäs­sä, ruma eikä sil­lä ole samaa ase­maa kuin mui­den Suo­men kau­pun­kien pääkirjastoilla.

    Kir­jas­ton idea­na on se, että siel­tä ovat saa­ta­vis­sa ilmai­sek­si lai­nak­si ne tie­to­läh­teet, jois­ta muu­ten jou­tui­si mak­sa­maan: ajan­vie­te­kir­jat, tie­to­kir­jat, aika­kaus­leh­det ym. Osaan näis­tä ei pää­se ver­kos­sa käsik­si lain­kaan, osas­ta jou­tuu mak­sa­maan ihan hirveästi.

    Lähiön sivu­kir­jas­to on tär­keä paik­ka, sil­lä siel­tä saa taval­li­nen kan­sa­lai­nen tar­vit­se­man­sa kir­jal­li­suu­den: romaa­nit, isoim­mat aika­kaus­leh­det, las­ten­kir­jat sekä perus­ta­son tie­to­kir­jal­li­suu­den. Sen sijaan sel­lai­nen yksi­lö, joka halu­aa sivis­tää itse­ään jol­lain eri­koi­sem­mal­la tie­to­kir­jal­li­suu­del­la, lukea eri alo­jen ammat­ti­leh­tiä tai vaik­ka­pa 1930-luvul­la jul­kais­tu­ja romaa­ne­ja, jou­tuu väki­sin mene­mään pää­kir­jas­toon. Näi­tä aineis­to­ja (joi­ta ei todel­la­kaan löy­dy netis­tä) ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pitää kuin yhdes­sä kirjastossa.

    Näin siis kir­joi­tan ihmi­se­nä, joka käyn lap­si­ne­ni omas­sa maa­kun­ta­kir­jas­tos­sa­ni noin ker­ran kuus­sa. Tuon siel­tä kotiin kak­si kas­sil­lis­ta kir­jo­ja: toi­sen kas­sin las­ten­kir­jo­ja lap­sil­le­ni, toi­sen kas­sin näi­tä “eri­koi­sem­pia aineis­to­ja” itselleni.

    Kehi­tys kul­kee jo net­ti­kir­jas­ton suun­taan, kuten uusi lef­fo­jen­kat­se­lu­pal­ve­lu osoit­taa. Tar­vi­taan vain kir­jas­to­kort­ti, jol­la jokai­nen voi kulut­taa digi­taa­lis­ta aineis­toa netin ääres­sä. Täs­sä­hän sääs­tää aikaa­kin kun ei tar­vit­se vai­vau­tua fyy­si­ses­ti pai­kan pääl­le tai voi jopa ulko­mail­la naut­tia koti­kau­pun­kin­sa palveluista.

    Ja kuten jo todet­tiin, jos jotain ei ole saa­ta­va­na muu­ta kuin fyy­si­ses­sä muo­dos­sa, niin aina sen voi tila­ta sivu­kir­jas­toon tai käy­dä Pasi­las­sa, joka muu­ten on var­sin hyvien kul­ku­yh­teyk­sien päässä.

    Vaik­ka paik­ka, mis­sä fyy­sis­tä aineis­toa säi­ly­te­tään, tar­vi­taan, niin ei sen tar­vit­se olla Hel­sin­gin arvok­kaim­mal­la pai­kal­la. Kyl­lä syi­den pitäi­si olla pai­na­vam­pia kuin esteet­ti­nen ympä­ris­tö. Kir­jas­to­jen ystä­viä luu­li­si läm­mit­tä­vän aja­tus että kir­jas­to­ton­tis­ta net­toa­val­la kau­pun­gil­la jäi­si parem­min rahaa jo ole­mas­sa ole­vien kir­jas­to­jen tukemiseen.

    1. Joa­kin
      Näy­tät kuvit­te­le­van, että kir­jas­to on lähin­nä kir­ja­lai­naa­mo. Kos­ka olet vii­mek­si käy­nyt kun­nol­li­ses­sa kirjastossa?

  27. Tämä­hän on nyt ihan has­suil­la rai­teil­la koko kes­kus­te­lu. Jos­tain tun­dral­ta huu­del­laan, että “älkää nyt aina­kaan kau­pun­kia raken­ta­ko sin­ne Hel­sin­kiin, me ei viih­dyt­täis siel­lä”. Eihän tar­vii tul­la tän­ne! Ette­hän tulis muutenkaan.

    Mitä tulee noi­hin vihe­ra­luei­siin ja jopa met­siin kau­pun­gis­sa, niin nii­tä sääs­tyy sitä enem­män mitä enem­män raken­ne­taan ~20 k as/km² ‑aluei­ta ~5 k as/km² ‑aluei­den sijaan. Ja nii­tä van­ho­ja­han voi myös tiivistää.

    Puut­tuu se “tyk­kää” ‑nap­pi asuk­kail­ta, hank­kei­ta saa ja voi vas­tus­taa ja hidas­taa kai­ken­maa­il­man vali­tuk­sil­la, mut­ta tyk­kää­mäl­lä ei voi kiih­tyt­tää. Tai vas­ta­va­li­tuk­sel­la kaa­taa valitusta.

    Osmo, mitä se mei­tä kiin­nos­taa kaa­voi­te­taan­ko Hel­sin­gin seu­dul­la, kaa­voi­te­taan me Hel­sin­kiin tuo­ta tii­vis­tä (~15…20k as/km²) sen ver­ran kun sil­le on tuli­joi­ta ja otta­koot Nur­mi­jär­vi oma­ko­tia­su­jat. Kyl­lä kai nyky­ään on tol­kul­lis­ta hyvää veron­mak­sa­jaa tulos­sa kaupunkiin(kin). On vaan lii­an kal­lis­ta. Aina­kin mulle.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asukkaita/neliökilometri
    Kau­niai­nen 1450
    Espoo 500 

    Kau­niai­sis­sa kaik­ki on tähän asti kai­ken lisäk­si toi­mi­nut. Nyt ter­veys­kes­kus­se­koi­lun jäl­keen ei ihan kaikki.

    Olen asu­nut sekä suu­ris­sa että pie­nis­sä kun­nis­sa ja tie­dän eron. Pie­net, kor­kein­taan parin kol­men­kym­me­nen tuhan­nen asuk­kaan kun­nat toi­mi­vat, kos­ka päät­tä­jä on lähel­lä kuntalaista. 

    Jos pik­ku­kun­nas­sa teet type­rän pää­tösk­sen, niin naa­pu­ri soit­taa ja antaa palaut­teen. Suu­ris­sa kun­nis­sa polii­ti­koil­la on varaa teh­dä type­riä pää­tök­siä, kuten kes­kus­ta­kir­jas­to, kos­ka sitä palau­tet­ta ei tule.

    Kun­ta­uu­dis­tus tar­vi­taan ehdot­to­mas­ti. Hel­sin­ki, Espoo jne on pil­kot­ta­va pie­nem­mik­si ja tehok­kaam­mik­si yksi­köik­si. Sen jäl­keen hel­sin­ki­läi­set saa­vat käyt­tää rahan­sa kes­kus­ta­kir­jas­toon, mut­ta en usko esi­mer­kik­si töö­lö­läis­ten tai laut­ta­saa­re­lais­ten läh­te­vän tuon maksumiehiksi.

    1. Voi­si­ko ylen­palt­ti­sil­la vero­tu­loil­la olla jotain teke­mis­tä sen kans­sa, että Kau­niai­sis­sa kaik­ki toimii?

  29. Kari N: Eikös tut­ki­mus­ten (?) mukaan kui­ten­kin enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta halua asua oma­ko­ti­ta­los­sa? Vai onko se nyky­ään kes­kus­tan kerrostalokaksiossa? 

    Valit­se kak­si kolmesta:
    (1) Asun omakotitalossa
    (2) Asun keskustassa
    (3) Mak­soin asun­nos­ta­ni vähem­män kuin X mil­joo­naa. (X riip­puu mis­tä kau­pun­gis­ta on kyse).

    Viit­taa­mas­sa­si gal­lu­pis­sa on tähän hen­keen var­maan­kin kysyt­ty halu­ja pel­kän ykkös­koh­dan suh­teen. Gal­lu­peis­sa esi­te­tyt toi­veet alka­vat kum­mas­ti muut­tua jos nii­den eteen pitää ava­ta lom­pak­ko tai val­mis­tau­tua aja­maan tun­ti suun­taan­sa töi­hin joka päivä.

  30. Töö­lön­lah­den “kes­kus­ta­kir­jas­tos­sa” olen­nais­ta ei ehkä sit­ten­kään ole se, mikä on talon toi­min­to, vaan että alu­eel­le saa­tai­siin taso­kas­ta raken­nus­tai­det­ta lisää. Musiik­ki­ta­los­sa mene­tet­tiin jo yksi mah­dol­li­suus, ja yksi­tyi­sel­lä rahal­la teh­dyt uudis­ra­ken­nuk­set näyt­tä­vät ole­van aika bulk­kia, Sano­ma­ta­los­ta läh­tien. Paras­ta oli­si ollut jät­tää alue raken­ta­mat­ta, mut­ta kun se pitää raken­taa, teh­täi­siin sit­ten edes kau­nii­ta taloja;)

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si­ko ylen­palt­ti­sil­la vero­tu­loil­la olla jotain teke­mis­tä sen kans­sa, että Kau­niai­sis­sa kaik­ki toimii? 

    Ylen­palt­ti­set vero­tu­lot var­mas­ti hel­pot­ta­vat Kau­niais­ten tilan­net­ta, mut­ta Kal­le puhui enem­män­kin toi­ses­ta oleel­li­ses­ta kysy­myk­ses­tä, kun­nan pie­nes­tä koos­ta. Minus­ta tuo argu­ment­ti pätee hyvin pie­nis­sä kun­nis­sa. Kaik­ki tun­te­vat val­tuu­te­tut, ovat hei­dän kans­saan jok­seen­kin samal­la tasol­la, ja voi­vat vaik­ka soit­taa heil­le mil­loin vain. Pie­ni koko on siis täs­sä mie­les­sä sel­vä etu.

    Ja jos puhu­taan ylel­li­sis­tä vero­tu­lois­ta, kai Hel­sin­gil­lä­kin pitäi­si kaik­kien pal­ve­lui­den olla huip­pu­kun­nos­sa. Ei se, että joku piak­ka­kun­ta on vie­lä Hel­sin­kiä­kin rik­kaam­pi per asu­kas anna Hel­sin­gil­le oikeut­ta toteut­taa ylel­li­sil­lä vero­tu­loil­laan huo­no­ja palveluita.

    (Jaa niin, hal­li­tus­puo­luei­den jäse­net­hän eivät saa tun­nus­taa pien­ten paik­ka­kun­tien etu­ja, sil­lä hal­li­tuk­sen ohjel­maan kuu­luu nii­den puo­li­pak­ko­ni­put­ta­mi­nen aina­kin täs­sä suh­tees­sa huo­nom­min toi­mi­vik­si suurkunniksi.)

  32. Kehi­tys kul­kee jo net­ti­kir­jas­ton suun­taan, kuten uusi lef­fo­jen­kat­se­lu­pal­ve­lu osoit­taa. Tar­vi­taan vain kir­jas­to­kort­ti, jol­la jokai­nen voi kulut­taa digi­taa­lis­ta aineis­toa netin ääressä. 

    Kehi­tys ei täl­lä het­kel­lä todel­la­kaan kul­je net­ti­kir­jas­ton suun­taan. Säh­köi­sen ja fyy­si­sen aineis­ton välil­lä on mer­kit­tä­vä teki­jä­noi­keu­del­li­nen ero: fyy­si­ses­tä aineis­tos­ta kun­ta mak­saa ker­ran, min­kä jäl­keen lai­naus ja uudel­leen­käyt­tö on kun­nal­le ilmais­ta (kir­jas­toa­pu­ra­hat pois lukien). Säh­köi­ses­tä aineis­tos­ta kun­ta mak­saa lisens­si­mak­su­ja jat­ku­vas­ti. Tämän vuok­si fyy­si­nen aineis­to on kun­nal­le pit­käl­lä aika­vä­lil­lä edul­li­sem­paa. (Säh­köi­sen ja fyy­si­sen aineis­ton hal­lin­noin­ti mak­saa suun­nil­leen saman. Ero on vain sii­nä, mihin rahat mene­vät: tiloi­hin vai laitteisiin.)

    Fyy­si­sen aineis­ton käy­tet­tä­vyy­den kan­nal­ta on puo­les­taan olen­nais­ta, että se on ylei­sö­hyl­lyis­sä esil­lä, ei varas­tos­sa. Vain hyl­lys­sä ole­vaa mate­ri­aa­lia voi ottaa käteen­sä ja sela­ta. Kau­ko­lai­naus on sen ver­ran työ­läs­tä, että sii­hen ryh­tyy vain, jos tie­tää jo ennal­ta kysei­sen kir­jan tai leh­den ole­van poik­keuk­sel­li­sen mielenkiintoinen.

    Kir­jas­ton paik­kaan taas liit­tyy olen­nai­ses­ti yhteis­kun­nal­li­nen ideo­lo­gia. Kir­jas­to edus­taa vapaa­ta tie­toa, yhteis­kun­nan mah­dol­lis­ta­maa omaeh­tois­ta kan­san­si­vis­tys­tä. Halu­taan­ko sen ole­van pii­los­sa Pasi­las­sa vai Sano­ma­ta­lon, raha­val­lan ja yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa ole­van tie­toai­neis­ton lin­nak­keen vie­res­sä? Halu­taan­ko, että Hel­sin­gin kes­kus­tan ainoa paik­ka, jos­sa voi tutus­tua rau­has­sa kir­joi­hin, on Aka­tee­mi­nen kirjakauppa?

    Jos val­tio­neu­vos­toa vas­ta­pää­tä on yli­opis­to, tuli­si edus­kun­taa vas­ta­pää­tä olla todel­la­kin kir­jas­to. Oikea kir­jas­to, ei nuorisotalo.

  33. Joa­kim: …sen voi tila­ta sivu­kir­jas­toon tai käy­dä Pasi­las­sa, joka muu­ten on var­sin hyvien kul­ku­yh­teyk­sien päässä.

    Mikä sivu­kir­jas­to? Käyt­tö­ku­lui­hin ei ole jat­kos­sa varaa sekä lähiös­sä että Töö­lön­lah­del­la. Tämä vali­tet­ta­va tosia­sia ei ole kos­kaan esil­lä juhlapuheissa.

    Minul­le kel­pai­si kyl­lä varas­tos­ta tilat­tu­jen kir­jo­jen nou­to­luuk­ku samaan tyy­liin kuin smart­post-auto­maat­ti. Tai kurii­ril­la postiluukkuun.

    Vih­reät ja vasem­mis­to ovat aja­mas­sa hie­non kuu­lois­ta han­ket­ta kuvi­tel­len että se vai­ku­taa kult­tuu­rin ja pie­nen ihmi­sen puo­lus­ta­mi­sel­ta, mut­ta tajua­mat­ta lain­kaan että se sotii oikeas­ti hei­dän omia lähiö­ke­hi­tys­a­ja­tuk­si­aan vas­taan ihan samal­la taval­la kuin lähi­kaup­pa­pal­ve­lut tuhoa­vien moot­to­ri­tie­mar­ket­tien rakentaminen. 

    Kes­kus­taan kes­kit­tä­mi­nen aiheut­taa tar­pee­ton­ta liikennettä.

    Joa­kim:
    Vaik­ka paik­ka, mis­sä fyy­sis­tä aineis­toa säi­ly­te­tään, tar­vi­taan, niin ei sen tar­vit­se olla Hel­sin­gin arvok­kaim­mal­la paikalla. 

    Varas­to saa olla vaik­ka tat­ta­ri­suol­la minun puo­les­ta­ni. Tai ulkois­tet­tu jol­le­kin ete­läi­sem­mäl­le rahvaraamatukogulle. 

    Mut­ta nime­tään se kes­kus­tan kan­sa­lai­so­lo­huo­ne rehel­li­ses­ti nuo­ri­son auto­no­mi­sek­si sosia­li­ti­lak­si ja ote­taan raken­ta­mis- ja yllä­pi­to­ra­hat asi­aan­kuu­lu­val­ta momen­til­ta hei­ken­tä­mät­tä nykyi­siä toi­mi­via kirjastopalveluita.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joakin
    Näy­tät kuvit­te­le­van, että kir­jas­to on lähin­nä kir­ja­lai­naa­mo. Kos­ka olet vii­mek­si käy­nyt kun­nol­li­ses­sa kirjastossa? 

    Niin­pä niin — saa­han siel­tä myös kävelysauvoja…

  35. Hel­sin­gin kau­pun­gin­kir­jas­to tar­jo­aa seu­raa­via pal­ve­lui­ta eri toi­mi­pis­teis­sään. Onko tämä nyt esi­merk­ki sii­tä “kun­nol­li­ses­ta kir­jas­tos­ta” vai onko sel­lais­ta esi­ku­vaa haet­ta­va jos­tain kauempaa…?

    Asia­kas­päät­tei­tä
    Asiakastietokone
    Asiakastietokone
    Dataprojektori
    Diaprojektori
    Dokumenttikamera
    E‑kirjanlukulaite
    E‑kortinlukulaite
    Energiankulutusmittari
    Eril­li­set näppäimistöt
    Esiintymislava
    Fax (koti­maa­han)
    Fax (ulko­mail­le)
    Kah­vi­lat ja ravintolat
    Kirjakierrätyspiste
    Kirjastopalvelut
    Kokoustila
    Kopio­ko­ne (mus­ta­val­ko)
    Kopio­ko­ne (väri)
    Kuntoiluvälineet
    Lan­ga­ton verk­ko (Wi-Fi)
    Las­ten romppukone
    Lautapelejä
    Luku-TV (näkö­vam­mai­sil­le)
    Lukusali
    Mediatyöasema
    Mikrokortin/filmin lukulaitteet
    Mikroluokka
    Monitoimitila
    Muistikortinlukija
    Musii­kin kuuntelumahdollisuus
    Musiikkistudio
    Näyttelytila
    Opetustila
    Paperisilppuri
    Pelihuone
    Pelikonsoli
    Piirtoheitin
    Ryhmätyötila
    Sali
    Skanneri
    Soittimet
    Soittohuone
    TV:n katselumahdollisuus
    Taulutietokone
    Tulos­tus (mus­ta­val­ko)
    Tulos­tus (väri)
    Työhuone
    Ulkopelejä
    VHS-DVD ‑digi­toin­ti­lai­te
    Verenpainemittari
    Videoeditointi
    Viivakoodinlukija
    Älytaulu
    Ääni­tal­len­tei­den digitointilaite

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kari N
    Uskot­ko markkinatalouteen?
    Jos pitää päät­tää, kaa­voi­te­taan­ko jokin tont­ti ker­ros­ta­loil­le vai pien­ta­loil­le, mik­si sitä ei sai­si rat­kais­ta sen perus­teel­la, kum­mat mak­sa­vat ton­tis­ta enem­män, ker­ros­ta­lon vbai pien­ta­lon asuk­kaat? Jos näin teh­dään, ker­ros­ta­lot tule­vat Töö­löön ja Kal­lioon ja pien­ta­lot vähän etäämmälle? 

    Osmo, olet­ko var­ma, että rahan voi­mal­la saa­daan paras ympä­ris­tö lap­sel­le kas­vaa ja ihmi­sel­le elää? 

    Ei, en kan­na­ta vapaa­ta markkinataloutta.

    1. Eikö kui­ten­kin oli­si jär­ke­väm­pää, että ne ker­ros­ta­lo­valt­ria­set autot­to­mat alu­eet ovat kan­ta­kau­pun­gis­sa ja ne laa­jat oma­ko­ti­ton­tit suu­ri­ne park­ki­kent­ti­neen siel­lä Sipoos­sa? Kes­kus­ta on aina siel­lä, mis­sä ona pal­jon ihmi­siä, joten ava­ria oma­ko­ti­tont­te­ja ei voi olla keskustoissa.

  37. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Hel­sin­gin kau­pun­gin­kir­jas­to tar­jo­aa seu­raa­via pal­ve­lui­ta eri toimipisteissään.

    Asiakaspäätteitä
    Asiakastietokone

    Älytaulu
    Ääni­tal­len­tei­den digitointilaite 

    Tapio­lan kir­jas­tos­sa on nyky­ään myös Paja, jos­ta kuu­lem­ma löy­tyy myös mm. 3D-print­te­ri ja ompelukoneita.

    Jul­ki­sis­ta “inno­voin­tio­lo­huo­neis­ta” tai “raken­te­lu­ti­lois­ta” (loo­gi­se­na jat­ku­mo­na aineet­to­mien hyö­dyk­kei­den itse­pal­ve­lu- tai yhtei­sö­tuot­ta­mi­sel­le Ii-Pee-Ärrät­tö­mäs­sä maa­il­mas­sa) on puhut­tu kon­teks­tis­sa, jos­ta en nyt saa kiin­ni tähän hätään.

  38. Juho Laa­tu: Ylen­palt­ti­set vero­tu­lot var­mas­ti hel­pot­ta­vat Kau­niais­ten tilan­net­ta, mut­ta Kal­le puhui enem­män­kin toi­ses­ta oleel­li­ses­ta kysy­myk­ses­tä, kun­nan pie­nes­tä koos­ta. Minus­ta tuo argu­ment­ti pätee hyvin pie­nis­sä kun­nis­sa. Kaik­ki tun­te­vat val­tuu­te­tut, ovat hei­dän kans­saan jok­seen­kin samal­la tasol­la, ja voi­vat vaik­ka soit­taa heil­le mil­loin vain. Pie­ni koko on siis täs­sä mie­les­sä sel­vä etu. 

    Pie­ni koko on var­mas­ti etu, mut­ta kau­pun­kia pitää pys­tyä hal­lit­se­maan myös koko­nai­suu­te­na. Lii­ken­ne­verk­koa ei vain yksin­ker­tai­ses­ti pys­ty suun­nit­te­le­maan kau­pun­gin­osa ker­ral­laan, eikä pal­ve­lut­kaan löy­dy aina samal­ta alu­eel­ta jos­sa asuu.

    Käy­tän­nös­sä Suo­men kes­kia­jal­ta periy­ty­vä kun­ta­hal­lin­to­lai­tos on täy­sin ham­paa­ton nyky­ai­kai­sen suur­kau­pun­gin haas­tei­den edes­sä. Koko lain­sää­dän­tö pitäi­si repiä kau­pun­ki­seu­tu­jen osal­ta auki, mut­ta kun tämä tun­tuu ole­van poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta, niin seu­raa­vak­si paras vaih­toeh­to on koko pas­kan kerää­mi­nen yhdek­si kunnaksi.

    ps: Näin syn­ty­pe­räi­se­nä espoo­lai­se­na Suur-Tapio­lan erot­ta­mi­nen omak­si yksi­kök­seen voi­si olla aika kova siir­to: Tapio­lan, Wes­ten­din ja Hau­ki­lah­den kun­nal­lis­ve­ro­tu­lot ja Kei­la­nie­men yhtei­sö­ve­rot mah­dol­lis­tai­si­vat oikeas­ti rik­kaan kun­nan syn­ty­mi­sen. Syn­ty­väs­sä 40 000 asuk­kaan kau­pun­gis­sa oli­si vie­lä kir­sik­ka­na pääl­lä Ota­nie­men kou­lu­tus­pal­ve­lut ja urhei­lu­puis­ton lii­kun­ta­pai­kat. Jäl­jel­le jää­vä Pro­le-Espoo voi­si sit­ten liit­tyä vaik­ka Vantaaseen.

  39. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:Näin siis kir­joi­tan ihmi­se­nä, joka käyn lap­si­ne­ni omas­sa maa­kun­ta­kir­jas­tos­sa­ni noin ker­ran kuus­sa. Tuon siel­tä kotiin kak­si kas­sil­lis­ta kir­jo­ja: toi­sen kas­sin las­ten­kir­jo­ja lap­sil­le­ni, toi­sen kas­sin näi­tä “eri­koi­sem­pia aineis­to­ja” itselleni. 

    Itse käyn ker­ran, kah­des­ti vii­kos­sa, kun se on sii­nä noin parin kort­te­lin pääs­sä (vaik­kei tääl­lä nyt kun­nol­li­sia kort­te­lei­ta ole­kaan) ja per­heen kak­si­vuo­tias­kin pää­see innol­la kokei­le­maan mat­kal­la potkupyöräänsä. 

    En haluai­si sinän­sä tiu­kas­ti vas­tus­taa aja­tus­ta, että Hel­sin­gis­sä oli­si pää­kir­jas­to pai­kas­sa, mis­sä ihmi­set liik­kui­si­vat (jos­kus nuo­rem­pa­na oli­sin sel­lais­ta var­maan käyt­tä­nyt­kin, ehkä jopa nykyi­sel­lä entis­tä digi­ta­li­soi­tu­neem­mal­la ajal­la), mut­ta jos sen käyt­töä rahoi­te­taan esi­mer­kik­si nipis­täml­lä lähi­kir­jas­to­ni aukio­loai­ko­ja, niin omal­ta osal­ta­ni se tar­koit­taa mer­kit­tä­väs­ti huo­non­tu­nut­ta pal­ve­lu­ta­soa kor­keam­pia kus­tan­nuk­sia kompensoimaan.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ei halua asua lähel­lä mui­ta ihmi­siä, Suo­mes­ta löy­tyy kyl­lä tilaa asua kau­ka­na kai­kes­ta omas­sa rau­has­sa. Mut­ta mik­si pitää kiel­tää mui­ta asu­mas­ta toi­mi­vis­sa taa­ja­mis­sa? On oikein hyvä, jos joku asuu vapaa­eh­toi­ses­ti syr­jäs­sä, kos­ka niin moni halu­aa asua kaupungissa.

    Eli jo joku vapaa­eh­toi­ses­ti muut­ta hel­sin­gis­tä nur­mi­jär­vel­le niin oikein hyvä?

    1. Eli jo joku vapaa­eh­toi­ses­ti muut­ta hel­sin­gis­tä nur­mi­jär­vel­le niin oikein hyvä?

      Kyl­lä. On hyvä, jos joku halu­aa Töö­lös­tä Nur­mi­jär­vel­le, kos­ka sil­loin joku, joka halu­aa Töö­löön pää­see Töö­löön. Paha on se, että niin moni, joka haluai­si kau­pun­kiin, jou­tuu muut­ta­maan Nurmijärvelle.

  41. Juho Laa­tu: Ylen­palt­ti­set vero­tu­lot var­mas­ti hel­pot­ta­vat Kau­niais­ten tilan­net­ta, mut­ta Kal­le puhui enem­män­kin toi­ses­ta oleel­li­ses­ta kysy­myk­ses­tä, kun­nan pie­nes­tä koosta.

    Kysy­mys: Sai­si­ko Kau­niais­ten hal­lin­to­mal­lil­la Jako­mäen seu­tu­kun­nal­le vas­taa­van toi­min­nal­li­sen laa­dun, jos alue ero­tet­tai­siin väes­töl­tään Kau­niais­ten kokoi­sek­si kunnaksi?

    Jos ei, mik­si ei?

  42. Kari N: Osmo, olet­ko var­ma, että rahan voi­mal­la saa­daan paras ympä­ris­tö lap­sel­le kas­vaa ja ihmi­sel­le elää?

    Onko sinul­la näyt­töä sii­tä, että Töö­lös­sä tai Eiras­sa vart­tu­vat lap­set pär­jää­vät elä­mäs­sään huo­nom­min ter­vey­del­li­ses­ti, talou­del­li­ses­ti tai sosi­aa­li­ses­ti kuin Muo­nios­sa syn­ty­vät lapset?

  43. åke: Eli jo joku vapaa­eh­toi­ses­ti muut­ta hel­sin­gis­tä nur­mi­jär­vel­le niin oikein hyvä?

    Jos muut­to Nur­mi­jär­vel­le tulee sii­tä syys­tä, että nime­no­maan halu­aa muut­taa kau­em­mas Hel­sin­gis­tä, kaik­ki voit­ta­vat. Jos muut­to tapah­tuu sik­si, ettei sopi­vaa asu­mis­ta ole saa­ta­vil­la lähem­pä­nä Hel­sin­kiä, asia ei ole niin­kään hyvä.

    Hin­ta­ta­so­ja seu­raa­mal­la väi­tän, että Nur­mi­jär­vel­le tai Mänt­sä­lään muu­te­taan lähin­nä jäl­kim­mäi­ses­tä syys­tä. Moni haluai­si asua lähem­pä­nä Hel­sin­kiä, mut­ta sii­hen ei ole varaa. Se taas joh­tuu sii­tä, että nii­tä asun­to­ja lähem­pä­nä Hel­sin­kiä on huo­nos­ti saa­ta­va­na, mikä nos­taa hintaa.

    Asu­mi­nen on toki aina kom­pro­mis­se­ja. Jos tavoit­tee­na on heh­taa­rin tont­ti ja hevos­tal­li, paik­ka ei ole Hel­sin­ki. Hin­nois­ta kui­ten­kin näkee, että nenä­lii­nan kokoi­nen tont­ti ja pie­neh­kö talo Hel­sin­gis­sä kel­pai­si monel­le, samoin se per­hea­sun­to Töö­lös­sä tai Kampissa.

  44. Paras paik­ka raken­taa ker­ros­ta­lo on lähiön park­ki­paik­ka. Lähiöi­den rumuus ja mai­ne joh­tuu yhtä pal­jon park­ki­pai­kois­ta kuin rumis­ta taloista.
    Yhdel­lä iskul­la saa­daan siis:
    ‑Ruma talo pii­loon uuden taakse
    ‑Uusi ja van­ha park­ki­paik­ka pii­loon uuden talon alakerroksiin
    ‑Alu­een väes­tö raken­ne ja mai­ne kuntoon

  45. Pasi­lan kir­jas­tos­sa ei ole mie­les­tä­ni mitään vikaa. Raken­nus ei ole ehkä niin tyy­li­käs mut­ta se ajaa sen asian min­kä ison kir­jas­ton asia­kas tar­vit­see. Sijain­nis­sa­kaan ei ole vikaa, junal­la pää­see sin­ne monel­ta suun­nal­ta, 2 rai­tio­vau­nu­lin­jaa ja lukui­sia bus­si­lin­jo­ja menee sen läheltä. 

    Lisäk­si pk-seu­dun 2 muun ison kau­pun­gin pää­kir­jas­tot Espoon Lep­pä­vaa­ras­sa ja Van­taan Tik­ku­ri­las­sa ovat myös hel­sin­ki­läis­ten käy­tet­tä­vis­sä ja yli­opis­to­jen kir­jas­tot pal­ve­le­vat tie­de­kir­jo­ja tarvitsevia.

  46. teek­ka­ri: Pie­ni koko on var­mas­ti etu, mut­ta kau­pun­kia pitää pys­tyä hal­lit­se­maan myös koko­nai­suu­te­na. Lii­ken­ne­verk­koa ei vain yksin­ker­tai­ses­ti pys­ty suun­nit­te­le­maan kau­pun­gin­osa ker­ral­laan, eikä pal­ve­lut­kaan löy­dy aina samal­ta alu­eel­ta jos­sa asuu. 

    Kau­niais­ten tapauk­ses­sa kyse on yhte­näi­ses­tä pää­kau­pun­ki­seu­dun taa­ja­mas­ta, joten on luon­te­vaa toteut­taa pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne (aina­kin osin) yhteis­työs­sä eri kun­tien kes­ken — ja näin­hän on teh­ty­kin. Kau­niais­teen pie­nuus ei tai­da täs­sä hai­ta­ta toteutusta.

    Käy­tän­nös­sä Suo­men kes­kia­jal­ta periy­ty­vä kun­ta­hal­lin­to­lai­tos on täy­sin ham­paa­ton nyky­ai­kai­sen suur­kau­pun­gin haas­tei­den edessä. 

    Miten niin? Mik­si olisi?

    ps: Näin syn­ty­pe­räi­se­nä espoo­lai­se­na Suur-Tapio­lan erot­ta­mi­nen omak­si yksi­kök­seen voi­si olla aika kova siir­to: Tapio­lan, Wes­ten­din ja Hau­ki­lah­den kun­nal­lis­ve­ro­tu­lot ja Kei­la­nie­men yhtei­sö­ve­rot mah­dol­lis­tai­si­vat oikeas­ti rik­kaan kun­nan syntymisen.

    En kan­na­ta pak­koe­ro­ja, kuten en pak­ko­lii­tok­sia­kaan, mut­ta jos Suur-Tapio­la ja muu Espoo molem­mat kat­so­vat muo­dos­ta­van­sa omat luon­nol­li­set kun­tan­sa, minun puo­les­ta­ni eron voi hyvin toteuttaa.

    Suur-Tapio­lan osien rik­kaut­ta en käyt­täi­si argu­ment­ti­na. Mie­les­tä­ni Suo­men kun­ta­hal­lin­to tuli­si toteut­taa niin, että kun­nat eivät hyö­dy rik­kais­ta asuk­kais­taan niin pal­joa, että se kan­nus­tai­si eroon köy­hem­mis­tä kun­nan osis­ta (tai kaap­paa­maan vaik­ka­pa Sipoon rik­kaim­pia osia). Täl­tä osin kun­ta­hal­lin­nos­sa siis tar­vit­tai­siin uudis­tuk­sia. (Nykyi­nen hal­li­tus voi­si sil­ti unoh­taa kun­ta­uu­dis­tuk­sen­sa, kos­ka se näyt­tää vetä­vän päin­vas­tai­seen suuntaan.)

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Paha on se, että niin moni, joka haluai­si kau­pun­kiin, jou­tuu muut­ta­maan Nurmijärvelle. 

    Tun­te­kaam­me myö­tä­tun­toa myös nii­tä (var­sin lukui­sia) syn­nyin­seu­tu­aan rakas­ta­via koh­taan, jot­ka ovat jou­tu­neet muut­ta­maan työn peräs­sä kaupunkeihin. 🙂

  48. Vihe­rins­si: Kysy­mys: Sai­si­ko Kau­niais­ten hal­lin­to­mal­lil­la Jako­mäen seu­tu­kun­nal­le vas­taa­van toi­min­nal­li­sen laa­dun, jos alue ero­tet­tai­siin­väes­töl­tään Kau­niais­ten kokoi­sek­si kunnaksi?

    Jos ei, mik­si ei? 

    Kau­niais­ten hal­lin­to­mal­li on kai aika nor­maa­li suo­ma­lai­sen kun­nan hal­lin­to­mal­li. Suu­rin ero mui­hin on kai asuk­kai­den rik­kaus. Uskon että mal­li toi­mi­si myös Jako­mäes­sä, vaik­ka tuo lähiö onkin (maan­tie­teel­li­ses­ti) totut­tua kun­ta­ko­koa pie­nem­pi. Suu­rim­mat ongel­mat syn­tyi­si­vät kai samois­ta syis­tä kuin muil­le­kin Suo­men köy­hil­le kun­nil­le. Omien vero­tu­lo­jen vähäi­syys voi siis olla ongel­ma (jos val­tio ei toteu­ta vero­tu­lo­jen tasus­ta oikeudenmukaisesti).

    Minus­ta köy­hil­lä pitäi­si kui­ten­kin olla oikeus nor­maa­liin itse­näi­syy­teen sii­nä mis­sä rik­kail­la­kin. Ei köy­hyys ole perus­te kiel­tää itse­näis­tä pää­tök­se­ne­koa. Oikeu­den­mu­kai­nen rahoi­tus­mal­li on minus­ta sel­lai­nen, jos­sa kai­kil­le Suo­men kan­sa­lai­sil­le taa­taan yhteis­vas­tuul­li­ses­ti samat perus­pal­ve­lut. Rik­kaat voi­vat raken­taa itsel­leen jotain yli­mää­räis­tä tämän perus­ta­son pääl­le, mut­ta sovit­tu­jen perus­pal­ve­lui­den tuli­si toi­mia kaik­kial­la Suo­mes­sa sovi­tul­la toi­mi­val­la tasolla.

    Monis­sa Suo­men pie­nis­sä kun­nis­sa perus­pal­ve­lut toi­mi­vat hyvin, ja usein ne toteu­te­taan myös rik­kai­ta seu­tu­ja edul­li­sem­min. Perus­pal­ve­lui­den osal­ta Jako­mä­ki ei siis muo­dos­tai­si poik­keus­ta. Perus­pal­ve­lut voi­vat toi­mia siel­lä hyvin (yhtä hyvin kuin Kau­niai­sis­sa, mut­ta ilman rik­kai­den ekstro­ja), jos vain heil­lä on halu jär­jes­tää pal­ve­lut itse.

    1. Kai­kil­le kun­nil­le taa­taan 92 pro­sent­tia kes­ki­mää­räi­sis­tä vero­tu­lois­ta, mikä on sel­väs­ti yli medi­aa­nin. Jos ne pie­net kun­nat ovat pal­jon tehok­kaam­pia, täl­lähn ne var­maan­kin pärjäävät.

  49. Vihe­rins­si: Onko sinul­la näyt­töä sii­tä, että Töö­lös­sä tai Eiras­sa vart­tu­vat lap­set pär­jää­vät elä­mäs­sään huo­nom­min ter­vey­del­li­ses­ti, talou­del­li­ses­ti tai sosi­aa­li­ses­ti kuin Muo­nios­sa syn­ty­vät lapset? 

    Ei ole näyt­töä. En ole edes tuo­ta väit­tä­nyt, itse­kin sen tiedät.

    Pitäi­sin sil­ti oikea­na, että ennen kuin Suo­men lop­pu­väes­tö ahde­taan Hel­sin­gin­nie­mel­le, oli­si edes joku usko sii­hen, että sil­lä on myön­tei­nen vai­ku­tus ihmis­ten elä­män­laa­tuun. Vai­kut­taa sil­tä, että asuk­kai­ta ahde­taan tän­ne vain sik­si, että se on joi­den­kin las­kel­mien mukaan talou­del­li­nen menes­tys. Asuk­kaat ovat vain talous­pe­lin nap­pu­loi­ta, vain tuot­ta­vuus asu­kas­ta koh­den mer­kit­see jotain.

    1. Ketään ei pako­te­ta Hel­sin­gin nie­mel­le. Päin vas­toin, yri­te­tään tor­jua muut­to­sa­ko­la, joka on pari­ton­nia asuntoneliö.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kai­kil­le kun­nil­le taa­taan 92 pro­sent­tia kes­ki­mää­räi­sis­tä vero­tu­lois­ta, mikä on sel­väs­ti yli medi­aa­nin. Jos ne pie­net kun­nat ovat pal­jon tehok­kaam­pia, täl­lähn ne var­maan­kin pärjäävät.

    En ota kan­taa sii­hen, onko 92 pro­sent­tia riit­tä­vä taso. Minus­ta oikea taso on sel­lai­nen, jol­la voi toteut­taa kaik­ki kun­tien toteu­tet­ta­vak­si mää­rä­tyt pal­ve­lut. Perus­pal­ve­lut kuu­lu­vat siis kai­kil­le, rik­kail­le ja köy­hil­le, yhteis­vas­tuul­li­ses­ti kus­tan­net­tu­na, eikö niin?

    Toi­nen kysy­mys on, pal­jon­ko tulo­ja pitäi­si taa­ta rik­kaim­mil­le kun­nil­le. Tuli­si­ko rik­kail­le jär­jes­tää parem­mat pal­ve­lut, vai tuli­si­ko rik­kai­den­kin saa­da samat perus­pal­ve­lut samoil­la hin­noil­la? Haluam­me­ko kan­nus­taa kun­tia ker­man kuo­rin­taan (= rik­kai­den veron­mak­sa­jien kalas­te­luun), vai vakio­mal­lis­ten perus­pal­ve­lui­den toteuttamiseen?

    Kol­mas kysy­mys on, tuli­si­ko (köy­hien kun­tien) köy­hien mak­saa perus­pal­ve­luis­taan enem­män kuin mui­den, kor­keam­man vero­pro­sen­tin muodossa?

  51. Poth1ue1:
    Kos­kee­ko tuo inves­toin­ti­kat­to vain kau­pun­gin omaa bud­jet­tia vai­ko koko kaupunkikonsernia?

    Jos kyse on vain ensim­mäi­ses­tä tapauk­ses­ta, niin sii­tä vaan perus­ta­maan joku Hel­sin­gin alue­ke­hi­tys Oy, jol­le pesä­mu­nak­si työn­ne­tään inves­toin­te­ja vaa­ti­vat alu­eet ja riit­tä­vä kasa pää­oma­lai­naa, jot­ta vero­kar­hu voi­daan pitää eril­lään mah­dol­li­sis­ta voi­tois­ta. Kysei­nen Oy voi sit­ten ihan vapaas­ti lait­taa ko. aluei­den infran kun­toon ja myy­dä tai vuo­kra­ta vapau­tu­neet tontit.

    Samaa sabluu­naa voi sovel­taa myös asuntotuotantoon.

    Kas näin on inves­toin­ti­ra­joi­tuk­set näp­pä­räs­ti kier­ret­ty ja samal­la ehkä muu­ten­kin keven­net­ty kau­pun­gin taset­ta. Kon­sul­toin­ti­palk­kion 0,5 m€ voi mak­saa erik­seen ilmoit­ta­mal­le­ni tilille.

    PS. vas­ta­ha­koi­set polii­ti­kot ja vir­ka­mie­het saa hel­pos­ti hank­keen taak­se lupai­le­mal­la hal­li­tus- ja hal­lin­to­neu­vos­to­paik­ko­ja, työ­paik­ko­ja per­heen­jä­se­nil­le ja suku­lai­sil­le sekä kon­sult­ti­töi­tä kave­rei­den fir­moil­le. Näis­tä neu­vois­ta palk­kiot voi mak­saa Jer­seyn saa­ril­la sijat­se­van sää­tiön tilille.

    Tuo on jo kek­sit­ty kival­le sää­tiöl­le tont­ti ja omat varat lai­nak­si, ei tar­vit­se tur­haan kier­rät­tää kau­pun­gin jäy­kän pää­tös­ru­tii­nin kaut­ta inves­toin­te­ja karsittavana.

  52. Kai­pa se lopul­ta on ihan tot­ta, että hel­sin­gin seu­dun kaa­voi­tus­ta oli­si lisät­tä­vä. Suo­mi tyh­je­nee hel­sin­kiin. Ei sil­le mitään voi. Hel­sin­ki elää pal­ve­luis­ta, muu suo­mi tuo­tan­nos­ta. Kun tuo­tan­to lop­puu, niin eipä sit­ten muu­ta kuin muut­to hesaan ja joi­tain pal­ve­li­jan hom­mia hakemaan.

    Eli hyvä oli­si lisä­tä kaa­voi­tus­ta, että kaik­ki mah­tu­vat ilman että hin­nat kar­kaa­vat käsis­tä. On type­rää jou­tua mak­sa­maan kal­liis­ti mukavasta/tilavasta asu­mi­ses­ta kau­pun­gis­sa. Sik­si nyky­ään kan­nat­taa muut­ta ympäryskuntiin.

    Luu­len että nyky­ään on kova himo kaa­voit­taa tii­vis­tä, mikä on har­mi. Täs­sä aja­tel­laan lii­kaa rahaa eikä ihmis­tä. Tii­viin ystä­vät eivät vie­lä ole rat­kais­seet likei­ses­tä asu­mi­ses­ta koi­tu­via har­me­ja ja hait­to­ja. Kyl­lä kau­pun­kiin­kin mah­tuu hyvin 1000–1200 m²:n oma­ko­ti­ta­lo­ton­tit. Esim. ara­bian ran­ta on esi­merk­ki lii­an tii­viis­tä minun makuuni.

  53. Kari N: Pitäi­sin sil­ti oikea­na, että ennen kuin Suo­men lop­pu­väes­tö ahde­taan Hel­sin­gin­nie­mel­le, oli­si edes joku usko sii­hen, että sil­lä on myön­tei­nen vai­ku­tus ihmis­ten elämänlaatuun. 

    Mik­si ihmees­sä ihmi­set haluai­si­vat mak­saa iso­ja raho­ja muu­tos­ta, joka hei­ken­tää hei­dän elä­män­laa­tu­aan? Vai ovat­ko pää­kau­pun­ki­seu­dul­le muut­ta­jat hölmöjä?

    Täs­sä koh­das­sa asun­to­jen hin­ta on hyvä kon­sult­ti. Täs­sä on koko ajan kyse sii­tä, että pyri­tään vält­tä­mään asun­to­jen hin­nan kar­kaa­mis­ta kovin kau­as muus­ta Suo­mes­ta. Ei sii­tä, että muun Suo­men asuk­kail­le annet­tai­siin meno­lip­pu Hel­sin­kiin ja vie­täi­siin pas­si pois.

  54. Juho Laa­tu: Kol­mas kysy­mys on, tuli­si­ko (köy­hien kun­tien) köy­hien mak­saa perus­pal­ve­luis­taan enem­män kuin mui­den, kor­keam­man vero­pro­sen­tin muodossa?

    Tuo­hon on help­po vas­ta­ta: köy­hät eivät kovin pal­jon vero­ja mak­sa, oli pro­sent­ti mikä hyvän­sä. Tyh­jäs­tä on paha nyhjäistä.

    Mut­ta Kau­niai­siin pala­tak­se­ni: Unoh­dat koko ajan sen tilin­pää­tök­sen meno­puo­len. Kau­niais­ten menes­tys joh­tuu kyl­lä osin hyvis­tä vero­tu­lois­ta, mut­ta niis­tä kui­ten­kin suu­ri osa häi­pyy tasauk­sen myö­tä tai­vaan tuu­liin kau­pun­gin kan­nal­ta. Huo­mat­ta­van mer­kit­tä­vä teki­jä on meno­ra­ken­ne. Kau­niais­lai­set käyt­tä­vät yksi­tyi­siä pal­ve­lui­ta, ovat sosi­aa­li­ses­ti ongel­mat­to­mam­pia, jne. kuin väes­tö keskimäärin.

    Ker­man­kuo­rin­nan idea on tulo­jen mak­si­moin­nin lisäk­si meno­jen mini­moin­ti. Ja vie­lä iloi­ses­ti hyvä­tu­loi­set ja ongel­mat­to­mat kovin mie­lel­lään asu­vat mui­den hyvä­tu­lois­ten ja ongel­mat­to­mien kans­sa. Täs­tä syys­tä vähän epäi­len Jako­mäen kau­pun­gin menes­tys­tä, vaik­ka sil­lä oli­si sama mää­rä rahaa käyt­tää palveluihin.

    Jos sys­tee­mi oli­si neut­raa­li, kau­pun­kien voi­si antaa hajo­ta mie­li­val­tai­siin yksi­köi­hin (joil­la ehkä oli­si jokin mini­mi­ko­ko). Tääl­lä mai­nit­tu Kaak­kois-Espoo voi­si olla ihan hyvä, samoin Lou­nais-Hel­sin­ki. Uskoi­sin kun­ta­ha­jo­tuk­sil­la ole­van näi­den aluei­den asuk­kai­den voi­mak­kaan tuen…

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ketään ei pako­te­ta Hel­sin­gin nie­mel­le. Päin vas­toin, yri­te­tään tor­jua muut­to­sa­ko­la, joka on pari­ton­nia asuntoneliö.

    Onko kan­san­edus­ta­jat pako­te­tu Hel­sin­gin nie­mel­le (tai lähis­töl­le) kak­ko­sa­sun­toon? Entä hen­ki­lö, joka ei ole enää koti­paik­ka­kun­nal­taan töi­tä löy­tä­nyt, vaan on työn peräs­sä jou­tu­nut muut­ta­maan Hel­sin­kiin? Entä yli­opis­tos­sa töis­sä ole­va assy­rio­lo­gi? Aina­kin van­ke­ja on pako­tet­tu johon­kin Hel­sin­gin vankilaan.

    Vapai­ta ihmi­siä Suo­mes­sa kai har­voin pako­te­taan min­ne­kään, muu­ten kuin teke­mäl­lä muu­tos­ta talou­del­li­nen vält­tä­mät­tö­myys tai mer­kit­tä­vä etu, tie­tyn työn saa­mi­sen ehto, tai takaa­mal­la par­haat ura­ke­hi­tys­mah­dol­li­suu­det tie­tys­sä pai­kas­sa. Täl­lai­sia muut­to­ja var­sin moni suo­ma­lai­nen on teh­nyt entis­tä asuin­paik­kaa epä­mie­lui­sam­mal­le paikkakunnalle.

  56. R.Silfverberg:
    Pasi­lan kir­jas­tos­sa ei ole mie­les­tä­ni mitään vikaa. Raken­nus ei ole ehkä niin tyy­li­käs mut­ta se ajaa sen asian min­kä ison kir­jas­ton asia­kas tar­vit­see. Sijain­nis­sa­kaan ei ole vikaa, junal­la pää­see sin­ne monel­ta suun­nal­ta, 2 rai­tio­vau­nu­lin­jaa ja lukui­sia bus­si­lin­jo­ja menee sen läheltä. 

    Lisäk­si pk-seu­dun 2 muun ison kau­pun­gin pää­kir­jas­tot Espoon Lep­pä­vaa­ras­sa ja Van­taan Tik­ku­ri­las­sa ovat myös hel­sin­ki­läis­ten käy­tet­tä­vis­sä ja yli­opis­to­jen kir­jas­tot pal­ve­le­vat tie­de­kir­jo­ja tarvitsevia.

    Lisää tähän vie­lä Yhdys­val­tain., Bri­tan­nian, Sak­san ja Venä­jän kult­tuu­ri­kes­kuk­set. Hana­saa­ri on samoin kai­ki­lel avoin.

  57. Tämä on ollut vähän sel­lai­sat juu­pas-eipäs kinas­te­lua. Minä kysyn seuraavaa:

    Miten Hel­sin­ki on varan­nut rahat Töö­lön vie­mä­ri- ja vesi­joh­to­ver­kos­ton täy­del­li­seen kor­jauk­seen. Tie­to­ni voi­vat olla van­hen­tu­neet. Vuon­si­na 2006–2008 heik­ko vie­mä­röin­ti aiheut­ti tois­tu­vas­ti kaduil­la tul­via ja talo­yh­tiöil­le vesi­va­hin­ko­ja. Onko asia kor­jat­tu? Ja jos on, niin milloin?

    1. Hel­sin­ki ei ole enää vas­tuus­sa vesi- ja vie­mä­ri­ver­kos­tos­ta vaan sii­tä vas­taa HSY. En ole iahn var­ma, onko täl­lai­nen vas­tuus siir­tä­mi­nen him­me­liin lain­kaan järkevää.

  58. Juho Laa­tu: Vapai­ta ihmi­siä Suo­mes­sa kai har­voin pako­te­taan min­ne­kään, muu­ten kuin teke­mäl­lä muu­tos­ta talou­del­li­nen vält­tä­mät­tö­myys tai mer­kit­tä­vä etu, tie­tyn työn saa­mi­sen ehto, tai takaa­mal­la par­haat ura­ke­hi­tys­mah­dol­li­suu­det tie­tys­sä pai­kas­sa. Täl­lai­sia muut­to­ja var­sin moni suo­ma­lai­nen on teh­nyt entis­tä asuin­paik­kaa epä­mie­lui­sam­mal­le paikkakunnalle.

    Pas­sii­vi ei tee mitään. Kuka tekee nämä talou­del­li­set erot?

  59. åke: Luu­len että nyky­ään on kova himo kaa­voit­taa tii­vis­tä, mikä on har­mi. Täs­sä aja­tel­laan lii­kaa rahaa eikä ihmis­tä. Tii­viin ystä­vät eivät vie­lä ole rat­kais­seet likei­ses­tä asu­mi­ses­ta koi­tu­via har­me­ja ja hait­to­ja. Kyl­lä kau­pun­kiin­kin mah­tuu hyvin 1000–1200 m²:n oma­ko­ti­ta­lo­ton­tit. Esim. ara­bian ran­ta on esi­merk­ki lii­an tii­viis­tä minun makuuni.

    Jos tont­tien pie­nuus oli­si ongel­ma ihmis­ten mie­les­sä, se näkyi­si hin­nas­sa. Kui­ten­kin van­ho­jen rin­ta­ma­mie­sa­luei­den tont­te­ja on loh­kot­tu siten, että nii­hin raken­ne­taan kol­me tai nel­jä­kin taloa. (Tyy­pil­li­ses­ti ton­til­le saa yhteen­sä 450 m² raken­nusoi­keut­ta.) Pie­niä tont­te­ja jako tuot­taa, mut­ta niis­tä mak­se­taan halu­tuil­la alueil­la esi­mer­kik­si 250 000 euroa, vaik­ka pie­nel­lä lisä­ra­hal­la sai­si Mänt­sä­län kor­keu­del­ta isom­man ton­tin ja sil­le talon.

    Toi­saal­ta tuol­lai­nen hin­ta­ta­so ker­too myös sii­tä, että kau­pun­kiin ei mah­du nii­tä isom­pia tont­te­ja, kos­ka niis­tä tuli­si aivan jär­jet­tö­män hin­tai­sia — ellei tavoit­tee­na ole kerä­tä alu­eel­le crè­me de la crè­me. Parem­pi kan­nus­taa tont­tien jaka­mis­ta pie­niin tont­tei­hin ja antaa iso­jen tont­tien ihmis­ten suo­siol­la muut­taa kauemmas.

    1. Tämä­hän on täy­sin ton­tin osta­jan valit­ta­vis­sa. Jos halu­aa 400 neliön ton­tin sijas­ta 1600 neliön ton­tin, sen kun ostaa nel­jä toi­sis­saan kiin­ni ole­vaa ja jät­tää kol­me rakentamatta.

  60. Vihe­rins­si: Tuo­hon on help­po vas­ta­ta: köy­hät eivät kovin pal­jon vero­ja mak­sa, oli pro­sent­ti mikä hyvän­sä. Tyh­jäs­tä on paha nyhjäistä. 

    Köy­hien asuk­kai­den kan­soit­ta­mien köy­hien kun­tien perus­duu­na­rit mak­sa­vat perus­pal­ve­lusi­taan (kor­kean kun­nal­lis­ve­ro­pro­sen­tin vuok­si) enem­män kuin rik­kaan kun­nan vas­taa­vat perus­duu­na­rit. Onko tämä hyvä käytäntö?

    Mut­ta Kau­niai­siin pala­tak­se­ni: Unoh­dat koko ajan sen tilin­pää­tök­sen meno­puo­len. Kau­niais­ten menes­tys joh­tuu kyl­lä osin hyvis­tä vero­tu­lois­ta, mut­ta niis­tä kui­ten­kin suu­ri osa häi­pyy tasauk­sen myö­tä tai­vaan tuu­liin kau­pun­gin kan­nal­ta. Huo­mat­ta­van mer­kit­tä­vä teki­jä on meno­ra­ken­ne. Kau­niais­lai­set käyt­tä­vät yksi­tyi­siä pal­ve­lui­ta, ovat sosi­aa­li­ses­ti ongel­mat­to­mam­pia, jne. kuin väes­tö keskimäärin. 

    Lie­nem­me yhtä miel­tä sii­tä, että Kau­niai­sil­la on mui­ta kun­tia enem­män rahaa käy­tet­tä­väk­si perus­pal­ve­lui­den toteuttamiseen.

    Ker­man­kuo­rin­nan idea on tulo­jen mak­si­moin­nin lisäk­si meno­jen mini­moin­ti. Ja vie­lä iloi­ses­ti hyvä­tu­loi­set ja ongel­mat­to­mat kovin mie­lel­lään asu­vat mui­den hyvä­tu­lois­ten ja ongel­mat­to­mien kans­sa. Täs­tä syys­tä vähän epäi­len Jako­mäen kau­pun­gin menes­tys­tä, vaik­ka sil­lä oli­si sama mää­rä rahaa käyt­tää palveluihin.

    Mut­ta tote­tut­ta­vat­han monet pie­net, köy­hät, mel­ko kor­kean työt­tö­myy­den ja pit­kien etäi­syyk­sien maa­seu­tu­kun­nat­kin perus­pal­ve­lut asuk­kail­leen. Mik­si Jako­mä­ki oli­si nii­tä huonompi?

    Jos sys­tee­mi oli­si neut­raa­li, kau­pun­kien voi­si antaa hajo­ta mie­li­val­tai­siin yksi­köi­hin (joil­la ehkä oli­si jokin mini­mi­ko­ko). Tääl­lä mai­nit­tu Kaak­kois-Espoo voi­si olla ihan hyvä, samoin Lou­nais-Hel­sin­ki. Uskoi­sin kun­ta­ha­jo­tuk­sil­la ole­van näi­den aluei­den asuk­kai­den voi­mak­kaan tuen…

    Nyky­sys­tee­mis­sä kun­tien jaka­mi­nen voi olla ongel­mal­lis­ta sik­si, että kun­tien rahoi­tus­mal­li suo­sii rik­kai­den asuk­kai­den kun­tia. Tyy­pil­li­ses­ti siis rikas osa voi­si han­kiu­tua köy­häs­tä osas­ta eroon mie­lel­lään, mut­ta köy­hä osa ei ehkä haluai­si pääs­tää rikas­ta osaa lähtemään.

    Minun puo­les­ta­ni jär­jes­tel­mää voi­si vapaas­ti kehit­tää sii­hen suun­taan, että rikas kun­ta ei juu­ri hyö­tyi­si rik­kais­ta asuk­kais­taan, eikä köy­hä kär­si­si köy­his­tään. Perus­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­nen on saman hin­tais­ta kai­kil­le asuk­kail­le, joten kun­tien perus­ra­hoi­tus voi­si nou­dat­taa parem­min täl­lais­ta tasa­jaon peri­aa­tet­ta. Perus­pal­ve­lui­den pääl­le toteu­tet­ta­vat pal­ve­lut voi­si toteut­taa kun­ta­lais­ten omil­la rahoil­la, eli rik­kaat voi­si­vat täl­lä tasol­la saa­da kaik­kea hie­noa­kin, jos haluai­si­vat sii­tä mak­saa. Mut­ta perus­pal­ve­lut siis kai­kil­le yhteis­vas­tuul­li­ses­ti jok­seen­kin samal­la hinnalla.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­mes­sa on varat­tu alle pro­mil­le ker­ros­ta­lo­ton­teik­si. Eivät­kö ne 999 pro­mil­lea rii­tä omakotiasujille.

    Et muu­ten tai­da tie­tää, mitä raken­ta­mi­sen sään­nök­sil­le siel­lä muu­al­la Suo­mes­sa on teh­ty. Oma­ko­ti­ta­loa ei todel­la­kaan saa raken­taa 990 pro­mil­lel­le niis­tä 999:stä jot­ka eivät ole ker­ros­ta­lo­tont­te­ja, kos­ka raken­ta­mi­nen on käy­tän­nös­sä ohjat­tu vain taajamiin. 

    Mones­sa pie­nes­sä kun­nas­sa täs­tä ollaan hie­man kat­ke­ria, kos­ka asia näh­dään siten, että Kehä I:n sisäl­lä teh­dyl­lä pää­tök­sel­lä vau­raat mut­ta muun maan elä­mäs­tä mitään tie­tä­mät­tö­mät ja sitä hal­vek­su­vat päät­tä­jät estä­vä näi­tä pie­niä ja usein aika köy­hiä­kin kun­tia hyö­dyn­tä­mäs­tä omia vahvuuksiaan.

    Siis esi­mer­kik­si niin, että sai­si kun­taan muut­ta­va asu­kas sai­si raken­taa oma­ko­ti­ta­lon jär­ven ran­nal­le kau­niil­le pai­kal­le kaa­va-alu­een ulko­puo­lel­ta osta­mal­leen maalle.

    1. Luu­len, että kun­nat sai­si­vat sal­lia raken­ta­mi­sen taa­ja­mien ulko­puo­lel­le, jos sitou­tui­si­vat sii­hen, ettei­vät yri­tä ulkois­taa täs­tä aiheu­tu­via kulu­ja val­tiol­le. Toi­sin sanoen, että täs­tä aiheu­tu­vat infra­ku­lut, kou­lu­kyy­dit ja van­hus­ten­hoi­don kas­va­vat menot eivät oikeut­tai­si val­tio­no­suuk­siin. Omal­la rahal­laan saa kyl­lä teh­dä tyhmyyksiä.

  62. Juho Laa­tu: Mut­ta tote­tut­ta­vat­han monet pie­net, köy­hät, mel­ko kor­kean työt­tö­myy­den ja pit­kien etäi­syyk­sien maa­seu­tu­kun­nat­kin perus­pal­ve­lut asuk­kail­leen. Mik­si Jako­mä­ki oli­si nii­tä huonompi?

    Point­ti­ni ei ollut se, oli­si­ko Jako­mä­ki elin­kel­poi­nen kun­ta. Point­ti­ni on se, että Kau­niai­nen ei kel­paa esi­mer­kik­si kuin ker­man­kuo­rin­nas­ta ja hyväs­tä tuu­ris­ta. Sil­lä ei voi perus­tel­la jon­kin tie­tyn koko­luo­kan tai hal­lin­to­mal­lin opti­maa­li­suut­ta. Jako­mäes­tä ei saa Kau­niais­ta, vaik­ka kuin­ka kopioi­si hallintomallin.

    1. Hel­sin­ki menes­tyi­si talou­del­li­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti parem­min, jos se jakau­tui­si kort­te­lin kokoi­sik­si kun­nik­si. Puo­let näis­tä pää­si­si vero­tu­lo­jen tasauk­sen pii­riin ja rahaa Hel­sin­gin nykyi­sel­le alu­eel­le tuli­si rop­pa­kau­pal­la lisää. Jako­mä­ki nyt esi­mer­kik­si oli­si saamapuolella.

  63. Vihe­rins­si: Jos tont­tien pie­nuus oli­si ongel­ma ihmis­ten mie­les­sä, se näkyi­si hin­nas­sa. Kui­ten­kin van­ho­jen rin­ta­ma­mie­sa­luei­den tont­te­ja on loh­kot­tu siten, että nii­hin raken­ne­taan kol­me tai nel­jä­kin taloa. (Tyy­pil­li­ses­ti ton­til­le saa yhteen­sä 450 m² raken­nusoi­keut­ta.) Pie­niä tont­te­ja jako tuot­taa, mut­ta niis­tä mak­se­taan halu­tuil­la alueil­la esi­mer­kik­si 250 000 euroa, vaik­ka pie­nel­lä lisä­ra­hal­la sai­si Mänt­sä­län kor­keu­del­ta isom­man ton­tin ja sil­le talon.

    Pik­ku­ton­tit­kin on toki parem­pia kuin sei­nä sei­nää vas­ten raken­ne­tut ker­ros- ja rivitalot.

    Vaik­ka sanot että mark­ki­na­me­ka­nis­mi todis­taa että tont­tien pie­nuus ei ole ihmi­sil­le ongel­ma niin ereh­dyt. Tont­te­ja toki loh­ko­taan ja haluk­kai­ta osta­jia riit­tää kau­pun­heis­sa, mut­ta samal­la naa­pu­rus­ton tyy­ty­mät­tä­myys lis­sään­tyy mikä näkyy sii­nä että muu­tok­sis­ta myös vali­te­taan kun­taan (vaik­ka eihän ne vali­tuk­set menes­ty). Ei mark­ki­na­me­ka­nis­mi todis­ta sitä että myös naa­pu­rit ilah­tu­vat kun ikku­nan vie­reen nousee uusi talo. Päin­vas­toin se on. Joten ereh­dyit täs­sä kun et kat­so­nut koko kuvaa, vaan ainoas­taan markkinoita.

  64. Vihe­rins­si: Mik­si ihmees­sä ihmi­set haluai­si­vat mak­saa iso­ja raho­ja muu­tos­ta, joka hei­ken­tää hei­dän elä­män­laa­tu­aan? Vai ovat­ko pää­kau­pun­ki­seu­dul­le muut­ta­jat hölmöjä?
    Täs­sä koh­das­sa asun­to­jen hin­ta on hyvä kon­sult­ti. Täs­sä on koko ajan kyse sii­tä, että pyri­tään vält­tä­mään asun­to­jen hin­nan kar­kaa­mis­ta kovin kau­as muus­ta Suo­mes­ta. Ei sii­tä, että muun Suo­men asuk­kail­le annet­tai­siin meno­lip­pu Hel­sin­kiin ja vie­täi­siin pas­si pois. 

    Ihmi­set eivät muu­ta Hel­sin­kiin poh­dit­tu­aan asui­na­lu­een vai­ku­tuk­sia elä­män­laa­tuun. Työn peräs­sä muu­te­taan. Samoin kuin 60–70-luvulla muu­tet­tiin Ruot­siin. Kyse on ennem­min talou­del­li­ses­ta pakos­ta kuin halusta.

    Mikä on hin­nan kon­sul­toi­va vai­ku­tus? Kala­sa­ta­mas­sa pää­see asu­maan sata­ne­liöi­seen asun­toon 300 tuhan­nel­la. Onko se pal­jon? Var­mas­ti koko Suo­mea aja­tel­len, mut­ta ei tääl­lä. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la samal­la rahal­la saa oma­ko­ti­ta­lo­ton­tin reuna-alueelta.

    1. Var­maan­kin muu­te­taan työn peräs­sä, mut­ta mik­si työ­pai­kat muut­ta­vat? Mik­si työ­pai­kat kes­kit­ty­vät kaik­kial­la maa­il­mas­sa suu­riin kau­pun­kei­hin, ihan­ko vain ilkeyt­tään tai sil­kas­ta sattumasta?

  65. Vihe­rins­si: Pas­sii­vi ei tee mitään. Kuka tekee nämä talou­del­li­set erot?

    Aika paha kysy­mys. Kuka tekee aluei­den väli­set talou­del­li­set erot?

    1) Luon­to, eli hyvä met­sä- ja pel­to­maa antaa rik­kauk­sia, ja mine­raa­lit ja kalai­sat vedet myös

    2) Ihmi­set lisään­ty­mäl­lä, eli väes­tön­kas­vu vähen­tää jokai­sen yksi­lön osuut­ta luon­non rikkauksista

    3) Ihmi­set kult­tuu­ril­la, eli hyvin toi­mi­va yhtei­sö tuot­taa rik­kauk­sia­kin hyvin (Suo­mes­sa maa­kun­tien väli­set erot ovat tosin aika vähäisiä)

    4) Yli­opis­to­jen sijain­nis­ta päät­tä­vät, sil­lä yli­opis­to­jen lähis­töl­le jää tyy­pil­li­ses­ti pal­jon lah­ja­kas­ta ja aktii­vis­ta porukkaa

    5) Val­tion vir­ko­jen sijain­nis­ta päät­tä­vät, sil­lä yhtei­sin vero­va­roin kus­tan­net­ta­vat toi­met kerää­vät vero­va­ro­ja hal­lin­to­paik­ka­kun­nil­le (ja kaik­kein eni­ten tie­ten­kin pääkaupunkiseudulle)

    6) Enem­mis­tö­hal­li­tuk­set, sil­lä on help­po vaik­ka­pa leik­kail­la val­tio­no­suuk­sia jos­tain (tämä vain yhte­nä tuo­ree­na esimerkkinä)

    7) Yri­tys­ten sijoi­tuk­sis­ta päättävät

    8) Rik­kaat ja köy­hät kan­sa­lai­set valit­se­mal­la asuinkuntansa

    Tuos­sa jotain alkuun. En tie­dä onko vas­taus toi­mi­va, kun en tun­ne kysy­myk­sen taka­na ole­via tavoitteita.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Var­maan­kin muu­te­taan työn peräs­sä, mut­ta mik­si työ­pai­kat muut­ta­vat? Mik­si työ­pai­kat kes­kit­ty­vät kaik­kial­la maa­il­mas­sa suu­riin kau­pun­kei­hin, ihan­ko vain ilkeyt­tään tai sil­kas­ta sattumasta?

    Yksi (jo yksi­nään­kin kes­ki­ty­mi­sil­miön selit­tä­vä) syy on työ­voi­man saan­ti. On help­po perus­taa tai siir­tää yrtyk­siä paik­koi­hin, jois­sa työ­voi­maa on run­saas­ti saatavilla.

    1. Juho
      Etkö sano­nut ensin, että työ­voi­ma jou­tuu muut­ta­maan vas­ten­tah­toi­ses­ti kau­pun­kei­hin, kos­ka työ­pai­kat ovat siel­lä., Nyt sanot, että työ­pai­kat jou­tu­vat muut­ta­maan vas­ten­tah­toi­ses­ti kau­pun­kei­hin, kos­ka työ­voi­ma on siellä.
      Voi­sit­ko aja­tel­la, että työ­pai­kat muut­ta­vat kau­pun­kei­hin, kos­ka nii­den on edul­lis­ta olla lähel­lä toi­sia työ­paik­ko­ja ja tuot­ta­vuus kär­sii pahas­ti, jos kaik­ki yri­tys­ten väli­nen kans­sa­käy­mi­nen mer­kit­see pit­kiä etäi­syyk­siä. Siis, wet­tä maan­tie­teel­li­nen kes­kit­ty­mi­nen nyt vain on edullista. 

  67. Vihe­rins­si: Point­ti­ni ei ollut se, oli­si­ko Jako­mä­ki elin­kel­poi­nen kun­ta. Point­ti­ni on se, että Kau­niai­nen ei kel­paa esi­mer­kik­si kuin ker­man­kuo­rin­nas­ta ja hyväs­tä tuu­ris­ta. Sil­lä ei voi perus­tel­la jon­kin tie­tyn koko­luo­kan tai hal­lin­to­mal­lin opti­maa­li­suut­ta. Jako­mäes­tä ei saa Kau­niais­ta, vaik­ka kuin­ka kopioi­si hallintomallin.

    Kal­le viit­ta­si omiin koke­muk­siin­sa pie­nen kun­nan eduis­ta. Minus­ta väi­te sii­tä, että asuk­kai­den ja päät­tä­jien lähei­syys oli­si tie­tyis­sä tilan­teis­sa etu on aika luon­te­va ja uskot­ta­va. En tie­dä kai­paa­ko tuo väi­te lisä­pe­rus­te­lu­ja. Kau­niai­nen on vain yksi, sat­tu­mal­ta rikas esimerkki.

  68. åke: Ei mark­ki­na­me­ka­nis­mi todis­ta sitä että myös naa­pu­rit ilah­tu­vat kun ikku­nan vie­reen nousee uusi talo. Päin­vas­toin se on. Joten ereh­dyit täs­sä kun et kat­so­nut koko kuvaa, vaan ainoas­taan markkinoita.

    NIMBY on aina kes­kuu­des­sam­me, usein vie­lä ihan omas­sa sisimmässämme.

    Sil­ti mark­ki­na­me­ka­nis­mi tote­aa asian myös naa­pu­rien osal­ta. Heil­lä­kin on vaih­toeh­to­na myy­dä oma kiin­teis­tön­sä koval­la hin­nal­la ja ostaa jotain mie­lui­sam­paa samal­la rahal­la muu­al­ta. Jos he eivät sitä tee, hekin arvos­ta­vat enem­män tii­vis­tä kau­pun­kia­su­mis­ta kuin väl­jää maaseutuasumista.

  69. Vihe­rins­si: NIMBY on aina kes­kuu­des­sam­me, usein vie­lä ihan omas­sa sisimmässämme.

    Sil­ti mark­ki­na­me­ka­nis­mi tote­aa asian myös naa­pu­rien osal­ta. Heil­lä­kin on vaih­toeh­to­na myy­dä oma kiin­teis­tön­sä koval­la hin­nal­la ja ostaa jotain mie­lui­sam­paa samal­la rahal­la muu­al­ta. Jos he eivät sitä tee, hekin arvos­ta­vat enem­män tii­vis­tä kau­pun­kia­su­mis­ta kuin väl­jää maaseutuasumista.

    Tot­ta kai meil­lä on nim­by sisim­mäs­säm­me. Me ajat­te­lem­me myös omaa viihtyisyyttämme.

    Mut­ta tuo vii­mei­nen lausee­si on jo älyl­li­nen kuper­keik­ka. Ei tuol­lais­ta joh­to­pää­tös­tä voi vetää. Kor­re­laa­tio, kausaalisuus.…

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho
    Käyt­täi­sit neut­raa­lim­pa­na esi­merk­ki­nä vaik­ka Karkkilaa. 

    Kal­le valit­si Kau­niai­sen esi­mer­kik­seen. En tun­ne Kark­ki­laa hyvin, mut­ta 9011 asuk­kaal­laan se voi­si käy­dä pie­nes­tä kun­nas­ta. Ole­tan että päät­tä­jät ja asuk­kaat ovat mel­ko lähel­lä toi­si­aan Karkkilassakin.

    Kark­ki­la ei muu­ten ole mikään neut­raa­li esi­merk­ki, vaan var­si­nai­nen ääri­ta­paus Suo­men kun­tien jou­kos­sa (samon kuin Kauniainen).

    Kal­len väi­te oli miels­tä­ni kyl­lä kun­ta­neu­taa­li, vaik­ka hän valit­si­kin ilmei­ses­ti itsel­leen lähei­sen, hie­man epä­ta­val­li­sen pik­ku­kun­nan (Kau­niai­nen) esimerkkitapauksekseen.

  71. Juho Laa­tu: Tuos­sa jotain alkuun. En tie­dä onko vas­taus toi­mi­va, kun en tun­ne kysy­myk­sen taka­na ole­via tavoitteita.

    Pal­jon point­te­ja, joil­la on sel­väs­ti jotain vai­ku­tus­ta johon­kin suun­taan. Kul­ta­kai­vos­ta ei kan­na­ta perus­taa Hel­sin­gin kes­kus­taan (kos­ka siel­lä ei ole kul­taa kai­vet­ta­vak­si). Sel­lu­teh­das kan­nat­taa lait­taa met­sän kes­kel­le (kos­ka maa on hal­paa eikä raa­ka-ainet­ta tar­vit­se hakea kau­kaa). Kokoon­pa­no­teol­li­suut­ta kan­nat­taa lait­taa kau­em­mas kes­kuk­sis­ta (kos­ka maa ja sovel­tu­va työ­voi­ma on edul­lis­ta). Lob­baus­jär­jes­tön kan­nat­taa sijai­ta lähel­lä minis­te­riöi­tä. Intia­lai­sen ravin­to­lan kan­nat­taa sijai­ta siel­lä, mis­sä on asiakkaita.

    Täs­sä suh­tees­sa mate­ma­tiik­ka on yksit­täis­ten toi­min­to­jen kan­nal­ta yksin­ker­tais­ta. Yleen­sä toi­min­not syn­ty­vät sin­ne, mis­sä niil­lä on par­haat toi­min­tae­del­ly­tyk­set. Jos jokin lii­ke­toi­min­ta vaa­tii useam­man alan eri­tyis­osaa­mis­ta, sil­lä on tai­pu­mus syn­tyä väes­tö­kes­kit­ty­mään. Jos taas lii­ke­toi­min­ta tar­vit­see pal­jon tilaa, se syn­tyy syrjemmällä.

    Kau­pun­gis­tu­mi­sen meka­nis­mi on ihan sel­vä ja yksin­ker­tai­nen. Näyt­tää myös sil­tä, että sil­lä ei kovin sel­kei­tä rajo­ja ole, kos­ka maa­il­mas­sa on pal­jon hyvin suu­ria kau­pun­ke­ja. Tämä viit­taa sii­hen, että tii­viy­des­tä syn­ty­vät ongel­mat ovat vähäi­sem­piä kuin sen tuo­mat hyödyt.

    Olen joten­kin luke­vi­na­ni rivien välis­tä tus­kan sii­tä, ettei pää­kau­pun­ki­seu­dun hal­lit­se­va talou­del­li­nen ase­ma ole ihan rei­lun tun­tui­nen asia maa­kun­tien kan­nal­ta. Olen samaa miel­tä, ei se ole rei­lua. Ei Hel­sin­ki ole teh­nyt mitään sel­lais­ta asi­aa, että se ansait­si­si olla joh­ta­vas­sa ase­mas­sa. Hel­sin­ki on perus­tet­tu käy­tän­nös­sä pariin ker­taan huo­nol­la menes­tyk­sel­lä ja pako­tet­tu val­loit­ta­jan käs­kys­tä toi­mi­maan pää­kau­pun­ki­na. Kyse on tuu­ris­ta, ei tai­dos­ta. Tam­pe­re, Hämeen­lin­na, Salo tai jopa Tur­ku voi­si­vat olla maan­tie­teel­li­ses­ti parem­pia paik­ko­ja pääkaupungille.

    His­to­rial­le ei kui­ten­kaan voi teh­dä mitään. Pää­kau­pun­kien siir­to­ja on kokeil­tu, mut­ta ei Can­ber­ra ole miten­kään menes­ty­nyt ver­rat­tu­na Mel­bour­neen tai Sydneyyn. 

    Täl­lä het­kel­lä pää­kau­pun­ki­seu­tu itse omal­la jäyk­kyy­del­lään ja nim­byi­lyl­lään vas­tus­taa muut­to­lii­ket­tä. Se tus­kin on koko maan talou­del­le hyväk­si, kos­ka koko­nais­tuo­tan­non mak­si­moin­nin kai pitäi­si olla tavoit­tee­na. Sil­loin jaet­ta­vaa riit­tää enem­män niil­le, jot­ka elä­vät tulon­siir­to­jen varassa.

    Täs­sä koh­das­sa kysy­mys ei edes ole sii­tä, että otet­tai­siin jotain jos­tain pois. Kyse on sii­tä, että yri­te­tään vähän madal­taa pk-seu­dun kal­liin ja ahtaan asu­mi­sen tuo­maa kyn­nys­tä. Madal­ta­mis­ta ei teh­dä maa­kun­tien rahoil­la, eivät­kä maa­kun­nat ole syyl­li­siä näi­hin haasteisiin.

  72. åke: Tot­ta kai meil­lä on nim­by sisim­mäs­säm­me. Me ajat­te­lem­me myös omaa viihtyisyyttämme.

    Mut­ta tuo vii­mei­nen lausee­si on jo älyl­li­nen kuper­keik­ka. Ei tuol­lais­ta joh­to­pää­tös­tä voi vetää. Kor­re­laa­tio, kausaalisuus….

    Yri­te­tään vielä:

    Jos hen­ki­lö X jää asu­maan tii­vis­ty­vän yhteis­kun­ta­ra­ken­teen kes­kel­lä ole­vaan kiin­teis­töön­sä, hän edel­leen pitää kiin­teis­töään itsel­leen par­haa­na ko. kus­tan­nus­luo­kan paik­ka­na asu­na. Hän arvos­taa sil­loin kiin­teis­tön sijain­tia enem­män kuin asu­mis­väl­jyyt­tä, kos­ka käy­tän­nös­sä hänen kiin­teis­tön­sä hin­nal­la sai­si pal­jon väl­jyyt­tä toisaalta.

    Ymmär­rän sen, että oman asui­na­lu­een tii­vis­ty­mi­nen voi har­mit­taa kovas­ti­kin. Sii­hen tii­vis­ty­mi­seen kui­ten­kin liit­tyy se, että kiin­teis­tö­jen arvot nouse­vat usein huo­mat­ta­vas­ti­kin. Näin ollen tii­vis­ty­mi­sen uhril­la on vaih­toeh­to muut­taa väl­jem­mäl­le alueelle.

    1. Tont­ti tii­viis­ti raken­ne­tus­sa ympä­ris­tös­sä on sel­väs­ti arvok­kaam­pi kuin väl­jäs­ti raken­ne­tus­sa. Tämä tie­tys­ti joh­tuu etäi­syy­des­tä, mut­ta väl­jäs­ti raken­net­tuun ympä­ris­töön liit­tyy aina pit­kät etäiusyydet.

      Kuvi­tel­kaam­me, että voi­sim­me muut­taa kau­pun­kia kuin tie­to­ko­ne­pe­lis­sä ja muut­taa Kruu­nun­haan väl­jien oma­ko­ti­tont­tien (e=0,1)alueeksi kai­ken muun pysyes­sä ennal­laa. Tuli­si var­maan arvok­kai­ta ja halut­tu­ja tont­te­ja, var­si­nai­nen etuoi­keu­tet­tu­jen kau­pun­gin­osa, jos­kin Kruu­nun­haan koko­nai­sar­vo romah­tai­si, kos­ka eivät ne rik­kaat niin rik­kai­ta sen­tään ole. Asun­to­ja oli­si ehkä vii­des­kym­me­ne osa sii­tä mitä nyt. Jos sama teh­täi­siin koko Hel­sin­gil­le ja ker­ros­ta­lo­kes­kit­ty­mä työ­paik­koi­neen siir­tyi­si vaik­ka Emsa­löön, Kruu­nun­haan väl­jäs­ti raken­ne­tut ton­tit oli­si­vat yhtä vähän arvok­kai­ta kuin ne nyt ovat jos­sain muu­al­la Juma­lan selän taka­na. Haa­ve väjäs­tä ton­tis­ta lähel­lä kaik­kea on mah­dol­li­nen vain, jos muis­ta ton­teis­ta ei tehdfä yhtä väljiä.

  73. Juho Laa­tu: Kark­ki­la ei muu­ten ole mikään neut­raa­li esi­merk­ki, vaan var­si­nai­nen ääri­ta­paus Suo­men kun­tien jou­kos­sa (samon kuin Kauniainen).

    Mut­ta eikö juu­ri tämä tee sen, että alku­pe­räi­nen argu­ment­ti toi­mii huo­nos­ti. Kau­niai­nen ei voi hyvin ensi­si­jai­ses­ti hal­lin­to­mal­lin­sa vuok­si, eikä Kark­ki­lal­la mene huo­nos­ti ensi­si­jai­ses­ti hal­lin­to­mal­lin­sa vuok­si. Kark­ki­las­ta ei saa Kau­niai­sia, vaik­ka kun­nan koko hal­lin­non vaih­tai­si päittäin.

    Näil­lä ei tie­ten­kään voi todis­taa sitä­kään, että Kau­niais­ten tai Kark­ki­lan mal­li oli­si huono.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho
    Etkö sano­nut ensin, että työ­voi­ma jou­tuu muut­ta­maan vas­ten­tah­toi­ses­ti kau­pun­kei­hin, kos­ka työ­pai­kat ovat siellä., 

    Aina­kin lukui­sien muut­ta­jien koh­dal­la näin on tai­nut käydä.

    Nyt sanot, että työ­pai­kat jou­tu­vat muut­ta­maan vas­ten­tah­toi­ses­ti kau­pun­kei­hin, kos­ka työ­voi­ma on siellä.

    Sanoi­sin että yri­tyk­set perus­ta­vat *haluk­kaas­ti* työ­paik­ko­ja kau­pun­kei­hin, kos­ka siel­lä on pal­jon työ­voi­maa tarjoilla.

    Voi­sit­ko aja­tel­la, että työ­pai­kat muut­ta­vat kau­pun­kei­hin, kos­ka nii­den on edul­lis­ta olla lähel­lä toi­sia työpaikkoja

    Tämä viit­taa var­maan­kin pal­jol­ti tuo­hon jo mai­nit­tuun työ­voi­man help­poon saatavuuteen.

    Myös syner­giae­tu­ja voi olla sii­nä mie­les­sä, että yksi teh­das tuo­taa puo­li­val­mis­tei­ta toi­sel­le teh­taal­le, ja noi­den puo­li­val­mis­tei­den (ehkä pai­na­via) kul­je­tus on niin kal­lis­ta, että etäi­syys naa­pu­ri­teh­taa­seen kan­nat­taa opti­moi­da lyhyeksi.

    ja tuot­ta­vuus kär­sii pahas­ti, jos kaik­ki yri­tys­ten väli­nen kans­sa­käy­mi­nen mer­kit­see pit­kiä etäisyyksiä. 

    Tuo on pal­jon alas­ta kiin­ni. Säh­kö­pos­ti kul­kee nyky­ään yhtä suju­vas­ti Japa­niin kuin naa­pu­ri­kau­pun­gin­osaan. Naa­pu­ri­fir­man asiat voi­vat usein olla kau­pun­gis­sa yhtä vie­rai­ta kuin ker­ros­ta­lon naa­pu­ria­sun­non asuk­kaan asiat, ja ajas­sa etäi­syys johon­kin toi­seen kau­pun­gin­osaan voi olla yhtä pit­kä kuin maa­seu­dul­la etäi­syys kun­nas­ta toiseen.

    Mikä­hän oli­si hyvä esi­merk­ki yri­tyk­ses­tä, jon­ka toi­min­ta vaa­tii kau­pun­ki­mais­ta tois­ten fir­mo­jen lähei­syyt­tä? Var­mas­ti lähei­syy­des­tä hyö­ty­viä­kin tapauk­sia on, mut­ta kuin­ka pal­jon? Joku sel­lai­nen ala, jol­la tar­vi­taan päi­vit­täis­tä ihmis­ten välis­tä fyy­sis­tä kans­sa­käy­mis­tä usei­den yri­tys­ten välil­lä oli­si hyvä esi­merk­ki. Ehkä­pä osa­päi­väi­siä mal­le­ja (joil­la on toi­nen­kin työ­paik­ka) välit­tä­vä mal­li­toi­mis­to oli­si jon­kin­moi­nen esi­merk­ki yri­tyk­ses­tä, joka toi­mii par­hai­ten suu­res­sa kau­pun­gis­sa, kos­ka vaa­tii lukui­sien ihmis­ten liik­ku­vuut­ta mones­ta paikasta/yrityksestä toiseen.

    Toi­saal­ta Hel­sin­gis­sä suu­ri osa työs­tä on toi­mis­to­työ­tä (= kont­to­ris­sa tie­to­ko­neen ja puhe­li­men viers­sä istu­mis­ta), jos­ta osan voi­si kyl­lä teh­dä ihan mis­sä vain, vaik­ka­pa Hyvin­kääl­lä tai jol­lain pikkupaikkakunnalla.

    Siis, wet­tä maan­tie­teel­li­nen kes­kit­ty­mi­nen nyt vain on edullista. 

    Joi­tain etu­ja on (ks. yllä). Kes­kit­ty­mis­tä tapah­tuu myös muis­ta syis­tä, esi­mer­kik­si sik­si että monet yksi­löt halua­vat pää­kont­to­rin tai kes­kus­hal­lin­non vie­reen kalas­taak­seen siel­tä mah­dol­li­ses­ti putoa­via murusia tai ura­mah­dol­li­suuk­sia. Kaik­ki kes­kit­ty­mis­tä puol­ta­vat sei­kat eivät pal­ve­le kan­san­ta­lou­den koko­nai­se­tua, vaik­ka voi­vat­kin pal­vel­la yhden yri­tyk­sen tai yhden yksi­lön koko­nai­se­tua (ehkä yri­tyk­sen­kin koko­nai­se­dun vas­tai­ses­ti). Ja lisäk­si ihmi­sel­lä on mui­ta­kin tar­pei­ta kuin kan­san­ta­lou­den koko­nai­se­tu. (Esi­mer­kik­si teol­li­sen tuo­tan­non alkuai­ko­jen teol­li­suus­kes­kit­ty­miä ei jäl­ki­kä­teen pide­tä ihan­teel­li­si­na pai­koi­na aina­kaan ihmis­ten kannalta.)

  75. Vihe­rins­si: Kau­pun­gis­tu­mi­sen meka­nis­mi on ihan sel­vä ja yksin­ker­tai­nen. Näyt­tää myös sil­tä, että sil­lä ei kovin sel­kei­tä rajo­ja ole, kos­ka maa­il­mas­sa on pal­jon hyvin suu­ria kau­pun­ke­ja. Tämä viit­taa sii­hen, että tii­viy­des­tä syn­ty­vät ongel­mat ovat vähäi­sem­piä kuin sen tuo­mat hyödyt. 

    Ei saa olet­taa, että luon­nol­li­nen kes­kit­ty­mis­ke­hi­tys toi­mi­si auto­maat­ti­ses­ti (ihmis­ten) hyö­dyk­si. Kes­kit­ty­mi­nen on joh­ta­nut his­to­rias­sa myös slum­miu­tu­mi­seen, ahtaa­seen asu­mi­seen, tau­tei­hin, mono­po­lei­hin, alis­ta­mi­seen, (ei toi­vot­tuun) siir­to­lai­suu­teen yms.

    Olen joten­kin luke­vi­na­ni rivien välis­tä tus­kan sii­tä, ettei pää­kau­pun­ki­seu­dun hal­lit­se­va talou­del­li­nen ase­ma ole ihan rei­lun tun­tui­nen asia maa­kun­tien kannalta. 

    Kuten sanot, kysees­sä on hal­lin­nol­li­nen eri­kois­a­se­ma, joka pitää jol­lain kun­nal­la olla. Raho­jen oikeu­den­mu­kai­nen jako pitää suun­ni­tel­la, samal­la taval­la kuin raho­jen jako rik­kail­le ja köy­hil­le, val­tiol­le ja kun­nil­le, ter­vey­teen ja hallintoon.

    Pää­kau­pun­kien siir­to­ja on kokeil­tu, mut­ta ei Can­ber­ra ole miten­kään menes­ty­nyt ver­rat­tu­na Mel­bour­neen tai Sydneyyn. 

    Miten menes­tys­tä mita­taan täs­sä tapauk­ses­sa? Pitäi­si­kö Can­ber­ran olla yhtä suu­ri kuin Austra­lian suu­rim­mat kau­pun­git? Eikö pie­neh­kö pää­kau­pun­ki voi olla hyvä pääkauunki?

    Täl­lä het­kel­lä pää­kau­pun­ki­seu­tu itse omal­la jäyk­kyy­del­lään ja nim­byi­lyl­lään vas­tus­taa muut­to­lii­ket­tä. Se tus­kin on koko maan talou­del­le hyväk­si, kos­ka koko­nais­tuo­tan­non mak­si­moin­nin kai pitäi­si olla tavoit­tee­na. Sil­loin jaet­ta­vaa riit­tää enem­män niil­le, jot­ka elä­vät tulon­siir­to­jen varassa.

    Tuo­ta en voi oikein alle­kir­joit­taa. Ei mak­si­maa­li­nen kes­kit­tä­mi­nen käsit­tääk­se­ni tuo­ta opti­maa­lis­ta talou­del­lis­ta tulos­ta (eikä opti­maa­lis­ta elä­mi­sen tasoa kaikille).

    Koko­nais­te­hok­kuus (ei vält­tä­mät­tä ‑tuo­tan­to) on tär­keä voi­ma­va­ra ja hyvä ren­ki, mut­ta ei ykköstavoite.

    Täs­sä koh­das­sa kysy­mys ei edes ole sii­tä, että otet­tai­siin jotain jos­tain pois. Kyse on sii­tä, että yri­te­tään vähän madal­taa pk-seu­dun kal­liin ja ahtaan asu­mi­sen tuo­maa kyn­nys­tä. Madal­ta­mis­ta ei teh­dä maa­kun­tien rahoil­la, eivät­kä maa­kun­nat ole syyl­li­siä näi­hin haasteisiin.

    Pää­kau­pun­gin tulee teh­dä kaik­ken­sa asuk­kai­den­sa viih­ty­vyy­den ja talou­den paran­ta­mi­sek­si. Se saa myös kil­pail­la par­hais­ta ihmi­sis­tä, rahas­ta, koos­ta ja val­las­ta mui­den Suo­men kun­tien kans­sa. Val­tion tulee toi­saal­ta aset­taa tavoit­teet sil­le, miten koko maan väes­tön viih­ty­vyy­tä ja talout­ta pal­vel­laan par­hai­ten. Val­tio voi siis myös rajoit­taa Hel­sin­gin kehi­tys­tä (vaik­ka­pa tuloe­ro­ja tasoit­ta­val­la politiikalla).

  76. Vihe­rins­si: Mut­ta eikö juu­ri tämä tee sen, että alku­pe­räi­nen argu­ment­ti toi­mii huo­nos­ti. Kau­niai­nen ei voi hyvin ensi­si­jai­ses­ti hal­lin­to­mal­lin­sa vuok­si, eikä Kark­ki­lal­la mene huo­nos­ti ensi­si­jai­ses­ti hal­lin­to­mal­lin­sa vuok­si. Kark­ki­las­ta ei saa Kau­niai­sia, vaik­ka kun­nan koko hal­lin­non vaih­tai­si päittäin.

    Näil­lä ei tie­ten­kään voi todis­taa sitä­kään, että Kau­niais­ten tai Kark­ki­lan mal­li oli­si huono.

    Kal­len väi­te oli: “Pie­net, kor­kein­taan parin kol­men­kym­me­nen tuhan­nen asuk­kaan kun­nat toi­mi­vat, kos­ka päät­tä­jä on lähel­lä kuntalaista.”

    Eikö tuo voi­si toi­mia niin Kau­niai­sis­sa, Kark­ki­las­sa kuin Vel­kual­la­kin (sil­loin kun se vie­lä oli oma kuntansa)?

  77. Juho Laa­tu: Kal­len väi­te oli: “Pie­net, kor­kein­taan parin kol­men­kym­me­nen tuhan­nen asuk­kaan kun­nat toi­mi­vat, kos­ka päät­tä­jä on lähel­lä kuntalaista.”
    Eikö tuo voi­si toi­mia niin Kau­niai­sis­sa, Kark­ki­las­sa kuin Vel­kual­la­kin (sil­loin kun se vie­lä oli oma kuntansa)?

    Täh? Lei­ki­tään että asui­sin Osmon naa­pu­ris­sa ja käy­tä­vä­kes­kus­te­lus­sa ehdot­tai­sin että “Kivi­nok­ka pitää raken­taa”. Sit­ten tuli­si toi­nen naa­pu­ri ja sanoi­si “Ja Kivi­nok­kaa ei sit­ten raken­ne­ta”. Miten täs­sä päät­tä­jän lähei­syys kun­ta­lai­sia teki­si Osmon pää­tök­sen­teos­ta parempaa?

  78. ant­ti: Täh? Lei­ki­tään että asui­sin Osmon naa­pu­ris­sa ja käy­tä­vä­kes­kus­te­lus­sa ehdot­tai­sin että “Kivi­nok­ka pitää raken­taa”. Sit­ten tuli­si toi­nen naa­pu­ri ja sanoi­si “Ja Kivi­nok­kaa ei sit­ten raken­ne­ta”. Miten täs­sä päät­tä­jän lähei­syys kun­ta­lai­sia teki­si Osmon pää­tök­sen­teos­ta parempaa? 

    Ehkä niin, että Osmo tot­te­li­si joko sinua tai naa­pu­ria­si, mut­ta ei raken­nus­liik­keen lob­ba­ria, ei puo­lu­een­sa pää­je­hua, eikä kaa­voit­tai­si Kivi­nok­kaa itsel­leen (kos­ka molem­mat val­vot­te hänen toi­mi­aan jatkuvasti).

  79. Juho Laa­tu: Kal­len väi­te oli: “Pie­net, kor­kein­taan parin kol­men­kym­me­nen tuhan­nen asuk­kaan kun­nat toi­mi­vat, kos­ka päät­tä­jä on lähel­lä kuntalaista.”
    Eikö tuo voi­si toi­mia niin Kau­niai­sis­sa, Kark­ki­las­sa kuin Vel­kual­la­kin (sil­loin kun se vie­lä oli oma kuntansa)?

    Voi­si. Mut­ta sitä ei voi perus­tel­la sil­lä, että tämä pitää paik­kan­sa, kos­ka Kau­niai­sis­sa kaik­ki toi­mii hyvin.

  80. Juho Laa­tu: Kes­kit­ty­mi­nen on joh­ta­nut his­to­rias­sa myös slum­miu­tu­mi­seen, ahtaa­seen asu­mi­seen, tau­tei­hin, mono­po­lei­hin, alis­ta­mi­seen, (ei toi­vot­tuun) siir­to­lai­suu­teen yms.

    Ja kui­ten­kin ihmi­set ovat mie­luum­min asu­neet ahtaas­ti slum­meis­sa kuin jää­neet maa­seu­dul­le. Mik­si? Kos­ka siel­lä maa­seu­dul­la ei ollut edes nii­tä elä­mi­sen edel­ly­tyk­siä. Ja nii­tä ei sil­le väki­mää­räl­le halu­tul­la elin­ta­sol­la iki­nä ole ollutkaan.

    Maa­seu­dul­le ei syn­ny uusia työ­paik­ko­ja. Luon­non­va­ra-alan työ­pai­kat ovat siel­lä, mut­ta tehos­tu­mi­nen tar­koit­taa sitä, että alal­la tar­vi­taan koko ajan suh­tees­sa vähem­män väkeä tuot­ta­maan kau­pun­ki­lais­ten ruo­ka tai kai­va­maan kul­ta kau­pun­ki­lais­ten kultakoruihin.

    Kysy­mys ei ole sii­tä, että nyt muu­tet­tai­siin joten­kin peli­sään­tö­jä, ja sen vuok­si maal­ta häviä­vät työt. Kysy­mys on sii­tä, että maal­la­kin halu­taan koko ajan kor­keam­paa elin­ta­soa, eikä sitä rii­tä kai­kil­le. Lopuil­le se elin­ta­so löy­tyy kaupungista.

    1. Kir­jas­sa Triumph of the City Edward Glae­ser käyt­tää koko­nai­sen luvun sen sel­vit­tä­mi­seen, että kau­pun­kien slum­mit ovat hyvä ja vält­tä­mä­tön asia. Ihmi­set teke­vät ratio­naa­li­sen pää­tök­sen siir­tyes­sään toi­met­to­muu­des­ta maa­seu­dul­la slum­mei­hin, jois­ta sen­tään voi pääs­tä eteen­päin toi­sin kuin maa­ton maalla.

  81. Juho Laa­tu: Ehkä niin, että Osmo tot­te­li­si joko sinua tai naa­pu­ria­si, mut­ta ei raken­nus­liik­keen lob­ba­ria, ei puo­lu­een­sa pää­je­hua, eikä kaa­voit­tai­si Kivi­nok­kaa itsel­leen (kos­ka molem­mat val­vot­te hänen toi­mi­aan jatkuvasti).

    Mis­tä minä tie­dän mitä lob­ba­ri soit­te­li­si? Raken­ta­kaa Kivi­nok­ka (että saan ura­koi­ta) tai älkää raken­ta­ko (vaan raken­ne­taan jos­sain muu­al­la mis­sä on tont­ti odot­ta­mas­sa) on molem­mat mah­dol­li­sia puhe­lui­ta. Päät­tä­jien omien maa­no­mis­tuk­sien koplaus kaa­voi­tuk­siin tai­taa kum­mis­kin olla ylei­sem­pää vähän pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la, esim jon­kun Tuusu­lan kokoi­sis­sa. Yhtä lail­la puo­luei­den val­tuus­to­ryh­mät pitä­vät rivin­sä pie­nem­mil­lä paik­ka­ku­nil­la, puo­luei­den liit­tou­mat voi­vat toki olla mui­ta kuin Helsingissä.

  82. Juho Laa­tu: Ei saa olet­taa, että luon­nol­li­nen kes­kit­ty­mis­ke­hi­tys toi­mi­si auto­maat­ti­ses­ti (ihmis­ten) hyö­dyk­si. Kes­kit­ty­mi­nen on joh­ta­nut his­to­rias­sa myös slum­miu­tu­mi­seen, ahtaa­seen asu­mi­seen, tau­tei­hin, mono­po­lei­hin, alis­ta­mi­seen, (ei toi­vot­tuun) siir­to­lai­suu­teen yms. 

    Klas­si­nen hämäys. Mikä nyt siis on joh­ta­nut mihin­kin, ja mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä? Saman­ai­kai­nen esiin­ty­mi­nen ei todis­ta kausaa­li­suut­ta. “Kun Pek­ka söi jää­te­löä, sala­ma iski puuhun.”

  83. Vihe­rins­si: Ja kui­ten­kin ihmi­set ovat mie­luum­min asu­neet ahtaas­ti slum­meis­sa kuin jää­neet maa­seu­dul­le. Mik­si? Kos­ka siel­lä maa­seu­dul­la ei ollut edes nii­tä elä­mi­sen edel­ly­tyk­siä. Ja nii­tä ei sil­le väki­mää­räl­le halu­tul­la elin­ta­sol­la iki­nä ole ollutkaan.

    Se että maa­seu­dul­la voi olla ongel­mia ei kumoa sitä, että kes­kit­ty­mis­ke­hi­tyk­seen voi liit­tyä omat ongel­man­sa. Osa kes­kit­ty­mi­sen ongel­mis­ta on myös syn­ty­nyt vas­ta taa­ja­mien oman väes­tön­kas­vun tai taa­ja­mas­ta toi­seen muu­ton myötä.

    Maa­seu­dul­le ei syn­ny uusia työ­paik­ko­ja. Luon­non­va­ra-alan työ­pai­kat ovat siel­lä, mut­ta tehos­tu­mi­nen tar­koit­taa sitä, että alal­la tar­vi­taan koko ajan suh­tees­sa vähem­män väkeä tuot­ta­maan kau­pun­ki­lais­ten ruo­ka tai kai­va­maan kul­ta kau­pun­ki­lais­ten kultakoruihin.

    Kyl­lä työ­paik­ko­ja syn­tyy ja kato­aa maa­seu­dul­la, ihan niin kuin muu­al­la­kin. Maa­seu­dun asuk­kais­ta vain pie­ni osa työs­ken­te­lee nyky­ään perus­tu­tan­nos­sa. (Ja kau­pun­ki­lai­set­han eivät tuo­ta oikein mitään, kun vain sisir­te­le­vät toi­mis­tois­sa pape­ria pinos­ta toi­seen, eikö niin? 😉 )

    Kysy­mys ei ole sii­tä, että nyt muu­tet­tai­siin joten­kin peli­sään­tö­jä, ja sen vuok­si maal­ta häviä­vät työt. Kysy­mys on sii­tä, että maal­la­kin halu­taan koko ajan kor­keam­paa elin­ta­soa, eikä sitä rii­tä kai­kil­le. Lopuil­le se elin­ta­so löy­tyy kaupungista.

    Ok. Uskon että uskot, että maa­seu­dul­la työn­te­ko on perus­tuo­tan­toa lukuu­not­ta­mat­ta kannattamatonta ;-).

    1. Maa­seu­dun ongel­ma Suo­mes­sa on iso­ja­ko, jon­ka seu­fauk­se­na meil­lä ei ole kyliä vaan yksit­tä­siä talo­ja siel­lä tääl­lä kes­kel­lä sadan heh­taa­rin yksi­näi­syyt­tä. Euroo­pas­sa maa­seu­dul­la­kin asug­taan taa­ja­mis­sa (Suo­mek­si kau­pun­ki) min­kä seu­rauk­se­na muu­tos mui­hin elin­kei­noi­hin on edes mahdollinen.

  84. ant­ti: Mis­tä minä tie­dän mitä lob­ba­ri soit­te­li­si? Raken­ta­kaa Kivi­nok­ka (että saan ura­koi­ta) tai älkää raken­ta­ko (vaan raken­ne­taan jos­sain muu­al­la mis­sä on tont­ti odot­ta­mas­sa) on molem­mat mah­dol­li­sia puheluita.

    Tie­dät sik­si, että tun­net Osmon hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, ja osaat arvioi­da puhuu­ko hän sinu­le pal­tu­ria vai ei. Osmon naa­pu­rit tai muut luot­ta­mus­mie­het myös juo­rua­vat sinul­le heti, jos Osmo viet­tää aikaan­sa raken­nus­väen kans­sa. Suu­res­sa kau­pun­gis­sa sinul­la ei ole hajua­kaan sii­tä, mitä Osmo tekee työs­sään, luot­ta­mus­toi­mis­saan ja vapaa-ajal­laan, etkä sinä eivät­kä kave­ri­si ole edes koko mies­tä kos­kaan nähneet.

    Päät­tä­jien omien maa­no­mis­tuk­sien koplaus kaa­voi­tuk­siin tai­taa kum­mis­kin olla ylei­sem­pää vähän pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la, esim jon­kun Tuusu­lan kokoisissa. 

    Aina­kin pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la nuo koplauk­set tule­vat var­mem­min kor­vii­si (Kal­len mai­nit­se­mis­ta syis­tä). En usko että kor­rup­tio oli­si pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la yleisempää.

    Yhtä lail­la puo­luei­den val­tuus­to­ryh­mät pitä­vät rivin­sä pie­nem­mil­lä paik­ka­ku­nil­la, puo­luei­den liit­tou­mat voi­vat toki olla mui­ta kuin Helsingissä.

    Näi­tä on var­mas­ti kai­ken kokoi­sis­sa kunnissa.

  85. Kal­le K.: Klas­si­nen hämäys. Mikä nyt siis on joh­ta­nut mihin­kin, ja mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä? Saman­ai­kai­nen esiin­ty­mi­nen ei todis­ta kausaa­li­suut­ta. “Kun Pek­ka söi jää­te­löä, sala­ma iski puuhun.”

    Nämä esi­merk­ki­ta­pauk­set oli­vat aika suo­ra­vii­vai­sia. Onko slum­miu­tu­mi­nen aiheut­ta­nut kes­kit­ty­mis­tä? Ei,koska kes­kit­ty­nyt väes­tö on jo slum­miu­tu­mi­sen ehto. Mono­po­lit ovat mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti lii­an kes­kit­ty­nyt­tä val­taa. Jne.

    Kyl­lä nuo kaik­ki esi­mer­kit minus­ta liit­ty­vät vah­vem­min väes­tö­ti­hen­ty­miin kuin haja-asutukseen.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ihmi­set teke­vät ratio­naa­li­sen pää­tök­sen siir­tyes­sään toi­met­to­muu­des­ta maa­seu­dul­la slum­mei­hin, jois­ta sen­tään voi pääs­tä eteen­päin toi­sin kuin maa­ton maalla.

    Riip­puu kai slum­mis­ta ja maat­to­man tilan­tees­ta, kum­pi on vai­keam­pi paik­ka yrit­tää eteen­päin. Slum­mis­sa voi ehkä aloit­taa pul­lo­jen keruul­la, maa­ton voi ryh­tyä ren­gik­si tai men­nä met­sä­töi­hin (ole­tan että kyse oli täs­sä men­neis­tä ajoista).

    Maal­ta slum­miin siir­ty­neet ovat kai teh­neet ratio­naa­li­sen pää­tök­sen koko­nais­ti­lan­teen­sa paran­ta­mi­sek­si, mut­ta tämä ei tee tuoll­lai­ses­ta tii­vis­ty­mi­sen astees­ta ongelmatonta.

  87. Ihan käsit­tä­mä­tön­tä väit­te­lyä taas. 

    Ei Suo­mes­sa kukaan näl­kään kuo­le eli jos joku muut­taa työn peräs­sä pks, se osoit­taa että pk-seu­dul­la ahtaas­ti asu­mi­nen ja työs­sä käy­mi­nen on täm­möi­sen ihmi­sen mie­les­tä muka­vam­paa, kuin kor­ves­sa työt­tö­mä­mä makoilu. 

    Ihan yhtä hyvin voi­tai­siin väit­tää, että on tosi epä­te­ho­kas­ta kai­vok­sia perus­te­taan pakos­ta Lap­piin pit­kin kor­pia vaik­ka oikeas­ti ne halut­tai­siin raken­taa Uudel­le­maal­le, jot­ta saa­tai­siin pal­jon työ­voi­maa! Kai­vok­set menee aika sel­keäs­ti sem­moi­sel­le alu­eel­le, jos­ta löy­tyy jotain kai­vet­ta­vaa ja työ­pai­kat sem­moi­sel­le alu­eel­le, jos­ta saa­daan työvoimaa. 

    Ja on ihan höpö­hö­pöä väit­tää, ettei­kö lähei­syys ole tehok­kuut­ta tai että email kor­vai­si lähei­syy­den. Tie­to­lii­ken­neyh­tey­det kyl­lä aut­ta­vat, mut­ta tyy­pil­li­ses­ti isom­mis­sa kes­kuk­sis­sa nekin ovat parem­mat kuin korvessa.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­seu­dun ongel­ma Suo­mes­sa on iso­ja­ko, jon­ka seu­fauk­se­na meil­lä ei ole kyliä vaan yksit­tä­siä talo­ja siel­lä tääl­lä kes­kel­lä sadan heh­taa­rin yksi­näi­syyt­tä. Euroo­pas­sa maa­seu­dul­la­kin asug­taan taa­ja­mis­sa (Suo­mek­si kau­pun­ki) min­kä seu­rauk­se­na muu­tos mui­hin elin­kei­noi­hin on edes mahdollinen.

    Ise­näi­set talot voi kat­soa myös eduk­si. Riip­puu vähän sii­tä, mitä halu­aa. Moni pitää esi­mer­kik­si sii­tä, että naa­pu­ri ei kur­ki ikku­nas­ta sisään.

    Iso­ja­ko teh­tiin kai pal­jol­ti maa­ta­lou­den tehos­ta­mi­sek­si. Nyt tilan­ne voi tie­ten­kin olla jo muuttunut.

    Min­kä sel­lai­sen elin­kei­non iso­jaon aikaan­saa­ma maa­seu­dun raken­ne nyky­ään eli­mi­noi, jon­ka kimp­pu­ky­lät sal­li­si­vat? (meil­lä päin on molem­pia, enkä muis­ta ihmis­ten valin­neen ammat­te­jaan tuon eron mukaan)

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tont­ti tii­viis­ti raken­ne­tus­sa ympä­ris­tös­sä on sel­väs­ti arvok­kaam­pi kuin väl­jäs­ti raken­ne­tus­sa. Tämä tie­tys­ti joh­tuu etäi­syy­des­tä, mut­ta väl­jäs­ti raken­net­tuun ympä­ris­töön liit­tyy aina pit­kät etäiusyydet.

    Kuvi­tel­kaam­me, että voi­sim­me muut­taa kau­pun­kia kuin tie­to­ko­ne­pe­lis­sä ja muut­taa Kruu­nun­haan väl­jien oma­ko­ti­tont­tien (e=0,1)alueeksi kai­ken muun pysyes­sä ennal­laa. Tuli­si var­maan arvok­kai­ta ja halut­tu­ja tont­te­ja, var­si­nai­nen etuoi­keu­tet­tu­jen kau­pun­gin­osa, jos­kin Kruu­nun­haan koko­nai­sar­vo romah­tai­si, kos­ka eivät ne rik­kaat niin rik­kai­ta sen­tään ole. Asun­to­ja oli­si ehkä vii­des­kym­me­ne osa sii­tä mitä nyt. Jos sama teh­täi­siin koko Hel­sin­gil­le ja ker­ros­ta­lo­kes­kit­ty­mä työ­paik­koi­neen siir­tyi­si vaik­ka Emsa­löön, Kruu­nun­haan väl­jäs­ti raken­ne­tut ton­tit oli­si­vat yhtä vähän arvok­kai­ta kuin ne nyt ovat jos­sain muu­al­la Juma­lan selän taka­na. Haa­ve väjäs­tä ton­tis­ta lähel­lä kaik­kea on mah­dol­li­nen vain, jos muis­ta ton­teis­ta ei tehdfä yhtä väljiä.

    Täs­sä nyt vähän kes­kus­tel­laan ohi. Mut­ta point­ti­ni on kar­keas­ti se, että vaik­ka lat­te­vih­reät halua­vat hifis­tel­lä mar 50 m² kak­siois­sa met­roa­se­man ja kaup­pa­kes­kuk­sen pääl­le raken­ne­tus­sa pil­ven­piir­tä­jäs­sä johon ei auto­paik­ko­ja mah­du niin on mei­tä muitakin.

    Hyvää kau­pun­kia­su­mis­ta minus­ta voi­si olla vaik­ka poh­jois-espoo­seen raken­net­ta­vat oma­ko­ti­ta­loa­lue 1000 m² ton­teil­la. Väli­mat­kan siel­tä töi­hin ja mar­ket­tiin kul­ki­sin mie­lel­lä­nin omal­la autolla.

    Ei siis tämän kummempaa.

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Åke
    Sopii hyvin.
    Toi­vot­ta­vas­ti työ­paik­ka­si on Espoossa.

    Ai niin nii­tä piti tie­tys­ti vie­lä raken­taa niin pal­jon että ei tar­vit­se muut­taa ympä­rys­kun­tiin. Riit­tä­vän suu­ri tar­jon­ta toi­si hin­taa alas. Onhan Espoos­sa nyt­kin oma­ko­ti­ta­lo­ja vaik­ka hau­ki­lah­des­sa mut­ta eihän sin­ne voi muut­taa ilman lottovoittoa.…

    Tus­kin­pa tähän rat­kai­sua löy­tyy. Kal­tais­se­ni jot­ka mie­lel­lään asui­si­vat espoos­sa oma­ko­ti­ta­los­sa mut­ta rahat eivät rii­tä jou­tu­vat joko espoo­seen ker­ros­ta­loon tai sit­ten oma­ko­ti­ta­loon nurmijärvelle.

  91. Sylt­ty:
    Ihan käsit­tä­mä­tön­tä väit­te­lyä taas. 

    Ei Suo­mes­sa kukaan näl­kään kuo­le eli jos joku­muut­taa työn peräs­sä pks, se osoit­taa että pk-seu­dul­la ahtaas­ti asu­mi­nen ja työs­sä käy­mi­nen on täm­möi­sen ihmi­sen mie­les­tä muka­vam­paa, kuin kor­ves­sa työt­tö­mä­mä makoilu. 

    Asi­aa.

    Ihan yhtä hyvin voi­tai­siin väit­tää, että on tosi epä­te­ho­kas­ta kai­vok­sia perus­te­taan pakos­ta Lap­piin pit­kin kor­pia vaik­ka oikeas­ti ne halut­tai­siin raken­taa Uudel­le­maal­le, jot­ta saa­tai­siin pal­jon työ­voi­maa! Kai­vok­set menee aika sel­keäs­ti sem­moi­sel­le alu­eel­le, jos­ta löy­tyy jotain kai­vet­ta­vaa ja työ­pai­kat sem­moi­sel­le alu­eel­le, jos­ta saa­daan työvoimaa. 

    Asi­aa.

    Ja on ihan höpö­hö­pöä väit­tää, ettei­kö lähei­syys ole tehok­kuut­ta tai että email kor­vai­si lähei­syy­den. Tie­to­lii­ken­neyh­tey­det kyl­lä aut­ta­vat, mut­ta tyy­pil­li­ses­ti isom­mis­sa kes­kuk­sis­sa nekin ovat parem­mat kuin korvessa.

    Höpö­hö­pöä. 🙂

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kai­kil­le kun­nil­le taa­taan 92 pro­sent­tia kes­ki­mää­räi­sis­tä vero­tu­lois­ta, mikä on sel­väs­ti yli medi­aa­nin. Jos ne pie­net kun­nat ovat pal­jon tehok­kaam­pia, täl­lähn ne var­maan­kin pärjäävät. 

    Pie­net kun­nat ovat tehok­kai­ta ja pär­jää­vät. Kau­niai­nen oli niin teho­kas, että minis­te­riö halusi vält­tä­mät­tä tuho­ta joten­kin toi­mi­van teveys­kes­kuk­sen, kos­ka se osoit­ti lii­an sil­mään­pis­tä­väs­ti mikä oikeas­ti toi­mii. Nyt kun­ta mak­saa enem­män huo­nom­mis­ta palveluista! 🙁

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ” Tont­ti tii­viis­ti raken­ne­tus­sa ympä­ris­tös­sä on sel­väs­ti arvok­kaam­pi kuin väl­jäs­ti raken­ne­tus­sa. Tämä tie­tys­ti joh­tuu etäi­syy­des­tä, mut­ta väl­jäs­ti raken­net­tuun ympä­ris­töön liit­tyy aina pit­kät etäiusyydet.

    Kuvi­tel­kaam­me, että voi­sim­me muut­taa kau­pun­kia kuin tie­to­ko­ne­pe­lis­sä ja muut­taa Kruu­nun­haan väl­jien oma­ko­ti­tont­tien (e=0,1)alueeksi kai­ken muun pysyes­sä ennal­laa. Tuli­si var­maan arvok­kai­ta ja halut­tu­ja tont­te­ja, var­si­nai­nen etuoi­keu­tet­tu­jen kau­pun­gin­osa, jos­kin Kruu­nun­haan koko­nai­sar­vo romah­tai­si, kos­ka eivät ne rik­kaat niin rik­kai­ta sen­tään ole. Asun­to­ja oli­si ehkä vii­des­kym­me­ne osa sii­tä mitä nyt. Jos sama teh­täi­siin koko Hel­sin­gil­le ja ker­ros­ta­lo­kes­kit­ty­mä työ­paik­koi­neen siir­tyi­si vaik­ka Emsa­löön, Kruu­nun­haan väl­jäs­ti raken­ne­tut ton­tit oli­si­vat yhtä vähän arvok­kai­ta kuin ne nyt ovat jos­sain muu­al­la Juma­lan selän taka­na. Haa­ve väjäs­tä ton­tis­ta lähel­lä kaik­kea on mah­dol­li­nen vain, jos muis­ta ton­teis­ta ei tehdfä yhtä väljiä.”

    TV-ohjel­ma­sat kävi ilmi, että Parii­sin hie­noim­piiin kuu­lu­vas­sa 16:ssa kau­pun­gin­osas­sa löy­tyy 5000 m²:asuntoja ja yksit­täis­ta­loa (kar­ta­noi­ta). — Joten kyl­lä jopa suur­kau­pun­gi­sa voi elää ihmi­sar­vois­ta elä­mää — edel­lyt­täen että papal­la on varaa maksaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.