Eläkejärjestelmä ei tarvitse pysyäkseen kestävänä eläkeiän korottamista, koska niin sanottu elinaikakerroin alentaa eläkkeitä automaattisesti, kun odotettavissa oleva elinikä nousee. Mutta juuri tämän takia lakisääteistä eläkeikää pitäisi oikeudenmukaisuuden nimissä korottaa. Jatka lukemista “Eläkeikä ja elinaikakerroin”
Kategoria: Talouspolitiikka
Perustulosta
Perustulokeskustelu on mennyt Suomessa huimasti eteenpäin viimeisen vuoden aikana. Erityisen ilahtunut olen, että nyt myös kokoomuksessa on oivallettu, miten perustulo oikeasti toimisi.
Laiton hetken emmittyäni mainoksen perustuloaloitteen allekirjoittamisesta tuohon viereen. Empiminen johtui siitä, että perustulokeskustelu on mennyt paitsi huimasti eteenpäin myös osittain vähän vikaraiteille.
Niin sanotussa Suomen BIEN-verkostossa on ihmisiä, jotka yrittävät tähdätä yhtä aikaa kahteen maaliin: perusturvan tason nostamiseen ja sen muuttamiseen perustuloksi. Nämä kaksi tavoitetta eivät sovi yhteen. Jatka lukemista “Perustulosta”
Matalatuottoinen työ
Kuvitelkaamme, että tehtävänä on lastata viljalaiva satamassa olevasta viljasäiliöstä käsityönä niin, että joukko ahtaajia kantaa viljaa säkeillä laivaan, tyhjentää säkin ja palaa hakemaan seuraavaa säkillistä. Mikä olisi paras koko säkille, jotta työ sujuisi mahdollisimman nopeasti? Työ on tehotonta, jos säkki on liian pieni, mutta suurta säkkiä taas osa kantajista ei jaksaisi kantaa ja he joutuisivat katsomaan penkiltä vahvempien aherrusta. Koulun matematiikan tunnilla opetetaan ratkaisemaan asia tyylikkäästi derivoimalla. Näin saatu vastaus on kuitenkin väärä. Kannattaa käyttää erikokoisia säkkejä, kullekin voimiensa mukaan.
Palkkataso on noussut Suomessa viime vuosikymmeninä ripeästi ja sen mukana myös alimmat palkat. Palkkojen nousu on seurausta tuottavuuden noususta, mutta kääntäen palkkojen nousu on myös nostanut tuottavuutta luovan tuhon kautta. Huonosti tuottavat työt ja kokonaiset teollisuuden alat saaneet väistyä ja työvoimaa on säästynyt tuottavammille aloille. Esimerkiksi tekstiiliteollisuutta ei Suomessa juuri enää ole. Ilman tätä tuottamattoman työn karsintaa emme olisi lainkaan niin rikkaita kuin nyt olemme. Jatka lukemista “Matalatuottoinen työ”
Miksi asumistuki on välttämätön osa perusturvaa?
Saajan kannalta asumistuki on huonoa rahaa, koska se on sidottu asumiseen, vaikka voisi olla parempi asua vähän vaatimattomammin ja käyttää säästyneet rahat vaikkapa ruokaan. Niinpä jokseenkin jokainen päätyy esittämään, että luovutaan asumistuesta ja ohjataan nuo rahat yleiseen, menoista riippumattomaan tulotukeen, siis korotetaan vaikka työmarkkinatukea. Pohdittuaan asiaa vähän pidemmälle jokainen lopulta päätyy siihen, että asumistuki on välttämätön osa perusturvaa. Se on välttämätön osa myös realistisia perustulomalleja.
Miksi? Jatka lukemista “Miksi asumistuki on välttämätön osa perusturvaa?”
Tiilikainen esittää työttömälle 300 euron etuoikeutettua tuloa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen esittää Uutisvuoksen kolumnissaan, että työtön saisi ansaita 300 euroa kuussa ilman, että työttömyysturvaa sovitetaan yhteen tulojen kanssa. Nykykäytännöllähän tuosta 150 euroa leikkautuisi pois työttömyyspäivärahasta tai työmarkkinatuesta.
Tiilikainen on oikeilla jäljillä, mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Tuollainen käytäntö oli aiemmin, mutta siitä luovuttiin, koska se vähensi työhaluja. Silloin sai ansaita 750 markkaa kuussa (nykyrahassa jotain 250 euroa), mutta tämän ylittävä osa leikkasi päivärahoja 80 prosentilla. Tästä tietysti seurasi, että työtä tehtiin vain tuohon 750 euroon saakka ja siihen lopetettiin. Jatka lukemista “Tiilikainen esittää työttömälle 300 euron etuoikeutettua tuloa”
Lainakatto ja verovähennysoikeus
Jos reaalikorko on nolla ja sen voi luottaa olevan nolla tästä ikuisuuteen, kiinteästä omaisuudesta kannattaisi teoriassa maksaa kuinka paljon tahansa – ainakin, jos se kelpaa lainan vakuudeksi sellaisenaan. Korotonta lainaahan voi olla kuinka paljn tahansa. Asuntolainojen matalat korot eivät räjäytä asuntojen hintoja heti, vaan vaiheittain, mutta nousulle ei periaatteessa ole kattoa. Jos ette usko, katsokaa, mitä on tapahtunut USA:ssa, Irlannissa, Kreikassa ja Espanjassa. Jatka lukemista “Lainakatto ja verovähennysoikeus”
On isojen uudistusten aika
Sain lopulta lomakiireiltäni luetuksi Esko Ahon kirjoituksen Taloudessa ei ole paluuta entiseen. Kohuun verrattuna kirjoitus vaikutti pettymykseltä. Eihän Aho sanonut oikeastaan kuin, että menee huonosti eivätkä ongelmat ratkea itsestään, vaan tarttis tehdä jotain.
Tämän minäkin voin allekirjoittaa. Erityisesti Suomella menee huonosti. Olemme menettäneet nopeasti paljon. Emme ole enää eukalyptuksen vuoksi sellainen puunjalostuksen suurvalta kuin ennen. Lisäksi paperinkulutus laskee tai ei ainakaan kasva niin nopeasti kuin kuvittelimme, koska painetulla sanalla menee huonosti ja nettipohjaisilla julkaisuilla hyvin. Jatka lukemista “On isojen uudistusten aika”
Rakenteellinen työttömyys
(Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa)
Patruuna-aikana Kekkosen hallitessa maata oli tapana, että paikkakuntaa hallinnut tehdas otti kokonaisvastuun väestön työllistämisestä. Koulunsa päättäneet pääsivät halutessaan tehtaalle töihin, nekin joiden todistus oli huono tai ruumiinrakenne hintelä. Tehtaalle oli kunnia-asia huolehtia työntekijöistään eläkeikään saakka, vaikka työkyky alkoi jo vähän reistailla.
Tämä on mennyttä. Yritysten välinen raaka kilpailu estää moisen laajasydämisyyden. Näin toimiva yritysjohtaja olisi pian entinen yritysjohtaja tai entisen yrityksen johtaja.
Nyt työllistymisen tulee kannattaa molemmille tai työsuhdetta ei synny. Työntekijän tulee saada niin paljon palkkaa, että työhön meno kannattaa ja työnantajan tulee saada palkalle riittävästi vastinetta. Yhä useammin jompikumpi edellytys puuttuu. Tästä johtuu rakenteellisen työttömyyden kasvu. Tämä on hyvä tunnustaa, jos haluamme nostaa työllisyyden muiden Pohjoismaiden tasolle. Työmarkkinoita pitää välillä auttaa erilaisin tuin, jotta kaikki saataisiin töihin. Jatka lukemista “Rakenteellinen työttömyys”
Hallitus teki telakkatuessa oikean päätöksen
Hallituksen vain 40 miljoonan euron arvoinen suora telakkatuki (innovaatiotuki) loistoristeilijälle ei ehkä riitä tuomaan tilausta Suomeen. Päätös oli vaikea, mutta minusta oikea.
Risteilijätilauksen arvioitiin tuovan 22 000 miestyövuotta Suomeen. Tätä arvioita voi kritisoida, koska mikään ei takaa, että telakka keskittyisi käyttämään vain suomalaisia alihankkijoita. On itse asiassa syytä olettaa, että hankkeen kotimaisuusaste olisi laskusuunnassa. Rikkidirektiivi ei riitä suojaamaan kotimaisia toimittajia puolalaisilta kilpailijoilta. Suomen valtion tuki tukisi puolalaisia ja venäläisiä alihankkijoita ilman, että Puola ja Venäjä maksaisivat tästä mitään. Jatka lukemista “Hallitus teki telakkatuessa oikean päätöksen”
Työvoimapulaa ei tule
Pääministeri sanoi äsken televisiossa, että odotettavissa oleva työvoimapula tulee parantamaan ikäihmisten mahdollisuutta päästä töihin.
Ei tällaista työvoimapulaa minun mielestäni ole odotettavissa kuin kapeilla aloilla, esimerkiksi hoitoalalla. Se työvoimapula, josta alituiseen varoitetaan, on oikeastaan veronmaksajapula. Huonosti menee kansantaloudella, jos työikäisiä on vähän ja tulonsiirroilla eläviä paljon. Ei ole työvoimapulaa, vaan on pulaa työssä käyvistä ja veroja maksavista. Tätä pulaa voidaan helpottaa esimerkiksi ulkomaisen työvoiman maahantulolla. Jatka lukemista “Työvoimapulaa ei tule”