Kategoria: Talouspolitiikka

Suomi öljyn jälkeen

Kolme insinööriä (?), Rauli Par­ta­nen, Har­ri Palo­heimo ja Heik­ki Waris ovat kir­joit­ta­neet yli 300-sivuisen tiiliskiv­en öljy­hui­pus­ta.  Siinä ker­ro­taan, että hal­van öljyn aika on ohi ja että siitä seu­raa kaikkea ikävää.

Kir­ja on todel­la ansiokas tietopaket­ti vähän kaikesta mikä liit­tyy öljyyn ja sen korvikkeisi­in. Kan­nat­taa lukea fak­to­jen takia, vaik­ka ei johtopäätök­sistä olisi samaa mieltä. Har­mi, ettei kir­jas­sa ole selkeäm­pää jäsen­nys­tä ja/tai hakemis­toa, kos­ka arvokas­ta tietoa on han­kala löytää, jos ei muista, mis­sä tarkalleen käsitelti­in asi­aa, johon halu­aisi vielä pala­ta. Halu­an korostaa kir­jan ansioi­ta, kos­ka seu­raavas­sa keski­tyn niihin kohti­in, joista olen eri mieltä. Jat­ka lukemista “Suo­mi öljyn jälkeen”

Sosiaaliturvasta vastikkeellisempaa?

Iltale­hden mukaan olen tyr­män­nyt MTV3:n haas­tat­telus­sa sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Paula Risikon esi­tyk­sen vastik­keel­lisem­mas­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta. En tyr­mää, mut­ta asi­aan liit­tyy ongelmia.

Pohjo­is­mais­sa sosi­aal­i­tur­va, eri­tyis­es­ti nuorten sosi­aal­i­tur­va on täysin vastik­keel­lista. Se on toimin­ut kohta­laisen hyvin, parem­min ainakin kuin suo­ma­lainen rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ylläpitävä käytän­tö. Vastik­keel­lisu­ut­ta perustel­laan nuorten aktivoin­nil­la ja totut­tau­tu­misel­la työelämään, mut­ta vastik­keel­lisu­u­den talous­te­o­reet­ti­nen perustelu on ihan muual­la. Tätä talous­te­o­reet­tista perustelua pohjo­is­maiset asiantun­ti­jat pain­ot­ta­vat sem­i­naareis­sa, vaan eivät julk­isu­udessa. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­vas­ta vastikkeellisempaa?”

Kahtia jakautunut Eurooppa

Kierte­ly kuukau­den ver­ran Euroop­paa fil­lar­il­la ja junal­la osoit­ti konkreet­tis­es­ti Euroopan jakau­tuneisu­u­den. Ei tarvitse kat­soa talous­luku­ja. Sen näkee jopa fil­lar­in sat­u­las­ta. Pohjoises­sa, ger­maanisia kieliä puhu­val­la alueel­la kaik­ki toi­mi, oli kuri­nalaista ja kunnossa.

Fil­lar­il­la sen näki siinä, että pyöräteitä oli pohjoises­sa läh­es kaikkial­la ja niitä oli autoil­i­joil­ta saadun palaut­teen perus­teel­la myös syytä käyt­tää. Tur­val­lisu­us meni ajo­mukavu­u­den edelle. Pyörätei­den pin­noite oli suun­nitel­tu vauh­tia hidas­tavak­si ja risteyk­sistä ei voin­ut ajaa vauhdil­la läpi. Pyöräi­ly oli hidas­ta, kos­ka sitä hidastet­ti­in tarkoituk­sel­la. Jat­ka lukemista “Kah­tia jakau­tunut Eurooppa”

Suomessa on OECD-maiden eriarvoisin terveydenhuolto

(Kir­joi­tus on julka­istu 30.6.2013 Savon Sanomis­sa, hie­man lyhyem­mässä muodossa)

 

Run­sas kymme­nen vuot­ta sit­ten OECD arvioi Suo­ma­laisen ter­vey­den­huol­lon eri­ar­voisim­mak­si tutk­i­tu­ista 22 maas­ta — tai tulkin­nas­ta riip­puen kol­man­nek­si eri­ar­voisim­mak­si Mek­sikon ja Yhdys­val­to­jen jäl­keen. Sen jäl­keen eri­ar­voisu­us on vain kas­vanut, kos­ka työssä käyvät käyt­tävät yhä enem­män työter­veyshuoltoa ja ter­veyskeskuk­si­in pääsy on vaikeu­tunut lääkärip­u­lan ja aliresur­soin­nin vuok­si. Olisiko jum­bosi­jamme nyt jo kiistaton?

Eri­ar­voisu­us on jät­tänyt jälken­sä. Sosi­aaliset ter­vey­serot ovat Suomes­sa kan­sain­välis­es­ti ver­rat­tuna huo­mat­ta­van suuret ja kas­va­vat koko ajan. Mitä alem­pi koulu­tus ja pienem­mät tulot, sitä lyhyem­pi elämä.  Todel­lisu­us on tätäkin karumpi, sil­lä koulu­tus on huono mit­taa­maan yhteiskun­nal­lista ase­maa. Pelkäl­lä kansak­oulupo­h­jal­la on kohot­tu merkit­tävi­in asemi­in eikä aka­teem­i­nen tutk­in­to suo­jaa syr­jäy­tymiseltä. Asuinaluei­den välil­lä on paljon suurem­pia ero­ja eli­na­jan odot­teessa. Asum­i­nen ker­too yhteiskun­nal­lis­es­ta ase­mas­ta enem­män kuin koulu­tus. Jat­ka lukemista “Suomes­sa on OECD-maid­en eri­ar­voisin terveydenhuolto”

Väylämaksut ovat ristisubventioiden sekamelska

Joskus kauan sit­ten, var­maankin viime vuosi­tuhan­nel­la, liiken­nealan asiantun­ti­ja sanoi min­ulle, että Perämeren satamien pitämisessä auki talvisin ei ole kansan­taloudel­lista järkeä. Olisi paljon halvem­paa kul­jet­taa rahti junal­la Turku­un tai Han­koon kuin pitää väylät auki kym­me­nien miljoonien euro­jen kustannuksella.

Tämä tuli mieleeni, kun yritin ymmärtää jotain väylä­mak­su­ista ja niiden uud­is­tamis­es­ta. Väylä­mak­suil­la pitäisi kerätä laivoil­ta suun­nilleen väylien ylläpi­don ja jään­mur­tamisen kus­tan­nuk­set. Ihan ei per­itä, vaan parinkymme­nen miljoo­nan euron piilo­sub­ven­tio tässäkin on.

Tätä piilo­sub­ven­tio­ta paljon merkit­tävämpi on ris­tisub­ven­tioiden sekamel­s­ka, jos­sa jotkut lai­vat mak­sa­vat selvästi liikaa ja jot­ta toiset voisi­vat mak­saa aivan liian vähän. Saman voi ilmaista toisin, että osaa liiken­teestä piiloverote­taan ja osaa piilo­sub­ven­toidaan. Jat­ka lukemista “Väylä­mak­sut ovat ris­tisub­ven­tioiden sekamelska”

Vihreiden ryhmäpuhe budjettiraamista/Osmo Soininvaara

12.6.2013

Euroopan Union­in piti olla hyv­in­voin­ti­val­tioiden lin­nake maail­mankau­pas­sa. Mei­dän piti näyt­tää muille, että men­estyä voi tin­kimät­tä yhteiskun­nal­lis­es­ta tasa-arvos­ta ja sivistyk­sel­li­sistä arvoista.

Nyt Euroopan esimerk­ki ei tai­da oikein vaku­ut­taa. Yhteiskun­nalli­nen eri­ar­voisu­us ja jopa nälkä on lev­iämässä. Mon­es­sa maas­sa ollaan menet­tämässä kokon­ainen sukupolvi työt­tömyy­delle. Euroopan kehi­tys uhkaa vau­ri­oitua vuosikymmeniksi. 

Kaik­ki maat maail­mas­sa kär­sivät vuo­den 2008 tapah­tu­mista, mut­ta muut maanosat ovat toipuneet. Vain Euroop­pa vajoaa yhä syvem­mälle. Jat­ka lukemista “Vihrei­den ryh­mäpuhe budjettiraamista/Osmo Soininvaara”

Terveyskeskukset tarjoamaan työterveyshuoltoa

EU:n elämän­hankaloit­tamisvi­ra­nomaiset vaa­ti­vat Suomeakin yhtiöit­tämään kaik­ki kun­nal­liset toimin­not, jot­ka toimi­vat markki­noil­la. Tämä ei tarkoi­ta vain satamia ja ener­gialaitok­sia, vaan se voi tarkoit­taa myös kun­nan ter­veyskeskuk­ses­saan antamia työter­veyspalvelui­ta vapaae­htoisen työter­veyshuol­lon osalta. Tämä on kyl­lä aika type­r­ää. Ongel­mana on, että monis­sa EU-mais­sa ei ole julk­ista ter­vey­den­hoitoa lainkaan, vaan on pakolli­nen sairaus­vaku­u­tus ja yksi­tyiset palve­lut. Tulee hyvin kalli­ik­si, mut­ta jono­ja ei toisaal­ta ole. Mei­dän kannal­tamme ongel­ma on, että EU:ssa ei ymmär­retä verora­hoit­teista ter­vey­den­huoltoa. Jat­ka lukemista “Ter­veyskeskuk­set tar­joa­maan työterveyshuoltoa”

Huonosti toimiva hallitusyhteistyö

Toimit­ta­jat kyse­liv­ät eilisessä TV 1:n puheen­jo­hta­japa­neelis­sa väit­teestäni, että hal­li­tusy­hteistyö sujuu huonos­ti, kos­ka kokoomus ja demar­it ampu­vat alas tois­t­en­sa ehdo­tuk­sia. On ehkä hyvä sanoa lop­pu­un aja­tus, jos­ta ehdin A‑Studiossa sanoa vain osan, ennen kuin toimit­ta­ja siir­si puheen mui­hin asioihin.

Pidän Suomen taloudel­lista tilan­net­ta erit­täin huolestut­ta­vana. Olen kir­joit­tanut tästä ennenkin, joten en mene nyt yksityiskohtiin.

Joillekin asioille nyt vaan ei voi mitään, mut­ta kyl­lä tämä on myös itse aiheutet­tu ongel­ma. Haikailen kovin siihen poli­it­tiseen kult­tuuri­in, joka Suomes­sa val­lit­si Lip­posen kah­den hal­li­tuk­sen aikana. Sil­loin nimit­täin osat­ti­in tehdä päätök­siä. Lip­po­nen peri maan todel­la huonokun­toise­na, mut­ta kahdek­san vuo­den kulut­tua Suo­mi oli ykkö­nen melkein kaikessa muus­sa kuin mar­raskuises­sa säässä. En kaik­ista päätök­sistä pitänyt, mut­ta poli­ti­ik­ka oli johdon­mukaista ja tulosta tuli. Jat­ka lukemista “Huonos­ti toimi­va hallitusyhteistyö”

Eurokriisin hinta ja perustuslaki

(Kom­ment­tipuheen­vuoroni eduskun­nas­sa jär­jeste­tyssä sem­i­naaris­sa Emu ja val­tiosään­nön rajat)

Eurokri­isin hin­ta Suomelle koos­t­uu pääasi­as­sa, ellei yksi­no­maan, siitä menete­tys­tä tuotan­nos­ta, jon­ka kri­isin tuot­ta­ma lama on Suomelle aiheut­tanut. Oheises­sa kuvas­sa yht­enäi­nen vii­va kuvaa toteu­tunut­ta BKT:ta vuo­den 2012 hin­tata­sos­sa ja katkovi­i­va sitä, mitä se olisi voin­ut olla ilman kri­isiä. Miedon­sin kuvaa olet­ta­mal­la nor­maa­likasvuk­si 2,5 %, vaik­ka kasvu edel­lis­inä vuosi­na oli ollut keskimäärin 3,2 %.

Eurokriisin hinta

Jat­ka lukemista “Eurokri­isin hin­ta ja perustuslaki”

Digitaalinen palvelutalous

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomis­sa 19.5.2013)

Kiinas­sa valmis­te­tus­ta Nokian viiden­sadan euron äly­puhe­limes­ta jää Kiinaan kymme­nen euroa eli siis kak­si pros­ent­tia. Näil­lä puhe­limil­la Nokia ei ainakaan vielä tee voit­toa, joten koko tuo 500 euroa on men­nyt matkan var­rel­la kus­tan­nuksi­na eri puo­lille. Arvol­la mitat­tuna pääosa näistä muista työ­vai­heista on tehty työpöy­dän ääressä tietokoneel­la pane­mal­la bit­te­jä järjestyk­seen. Valmis­tus­ta Kiinas­sa suo­ma­lais­ten ei kan­na­ta paljon sur­ra kuin ehkä Salos­sa, sil­lä Suomeen puhe­li­men arvon­lisäyk­ses­tä pää­tyy yhä kak­sikym­men­tä ker­taa enem­män kuin Kiinaan. Jat­ka lukemista “Dig­i­taa­li­nen palvelutalous”