Kategoria: Talouspolitiikka

Talous juridiikan vankina

Moni talousop­pin­ut pitää tiukkaa talouskuria Euroopas­sa jär­jet­tömänä. Talo-usno­belisti Paul Krug­manin mukaan Euroop­pa säästää itsen­sä hengiltä. Tule­vaisu­udessa talousti­eteen luen­noil­la käytetään Euroopan 2010-luvun talous-poli­ti­ikkaa varoit­ta­vana esimerkkinä samaan tapaan kuin brit­tien palaamista kul­takan­taan ensim­mäisen maail­man­so­dan jälkeen.

Kun talous on ala­mais­sa, pitäisi elvyt­tää. Säästöt ja veronko­ro­tuk­set lisäävät työt­tömyyt­tä niin paljon, ettei val­tio­talous tas­apain­o­tu. Tämä on nähty Krei-kas­sa ja Espanjassa.
Mik­si siis Suomes­sa leikataan meno­ja ja korote­taan vero­ja näin surkeina ai-koina? Jokainen ymmärtää, ettei Kotkan kaupun­gin kan­na­ta yksin velka­an­tua elvyt­tääk­seen koko Suomea. Suo­mi on EU:ssa yhtä pieni kuin Kot­ka Suomes-sa. Vuodes­ta 2009 Suomea on elvytet­ty toisek­si eniten EU:ssa Kyproksen jäl­keen. Rahat lop­pu­vat. Jat­ka lukemista “Talous juridi­ikan vankina”

Alueelliset palkkaerot maakuntien etu?

Käyn työa­siois­sa muu­ta­man ker­ran vuodessa Rau­mal­la, joka telakan lakkaut­tamisen ja yleisen raken­nemuu­tok­sen vuok­si on vaikean raken­nemuu­tok­sen aluet­ta. Yllä­tyk­sek­seni keskilu­okan ja myös taval­lis­ten duu­nar­ien kulu­tus­ta­so Rau­mal­la on selvästi korkeampi kuin Helsingis­sä, joka sen­tään on maan tärkein kasvukeskus. Eri­tyis­es­ti rau­malaiset asu­vat paljon ylel­lisem­min kuin helsinkiläiset. Jat­ka lukemista “Alueel­liset palkkaerot maakun­tien etu?”

Leikatako vai eikö leikata, siinäpä vasta pulma

Vihrei­den sähkö­pos­tilis­toil­la keskustel­laan valmis­tau­tu­mis­es­ta kehys­ri­iheen. Pal­stat ovat sul­jet­tu­ja ja keskuste­lut luot­ta­muk­sel­lisia, mut­ta oman kir­joituk­seni saan toki julk­istaa. Tässä vas­tauk­seni kysymyk­seen, mihin talous­poli­it­tiseen ajatuk­seen perus­tuu meno­jen leikkaami­nen ja vero­jen nos­to taan­tu­man olois­sa: Jat­ka lukemista “Leikatako vai eikö leika­ta, siinäpä vas­ta pulma”

NAIRU, katala juoni?

En ymmär­rä keskustelus­sa esi­in­tyvää vain­o­harhaiselta vaikut­tavaa asen­net­ta ns. NAIRU-teo­ri­aan. Kyse ei oikeas­t­aan ole edes teo­ri­as­ta vaan raken­netyöt­tömyy­den määritelmästä.

Kohta­laisen yksimielisiä ollaan siitä, että osa työt­tömyy­destä on suh­dan­nelu­on­toista ja osa rak­en­teel­lista. Raken­netyöt­tömyy­del­lä tarkoite­taan sitä työt­tömyy­den tasoa, jota nopeakaan talouskasvu ei kykene sulat­ta­maan. Raken­netyöt­tömyys kan­nat­taa ehkä jakaa vielä kitkatyöt­tömyy­dek­si ja varsi­naisek­si rak­en­teel­lisek­si työt­tömyy­dek­si sen selit­tämisek­si, mik­si huip­pusuh­dan­teenkin aikana ihan kuka tahansa voi joutua työt­tömäk­si kun varsi­nainen rak­en­teelli­nen työt­tömyys kohdis­tuu niihin, joil­la ei ole avoimia työ­paikko­ja vas­taavia omainain­suuk­sia tai jot­ka asu­vat vääräl­lä paikkakun­nal­la. Jat­ka lukemista “NAIRU, kata­la juoni?”

Miksi perheyritykset eivät kasva?

Val­tio­varain­valiokun­ta kävi pörssisäätiön luona aamukahvil­la. Olin varautunut nor­maali­in verot muiden mak­set­tavak­si ‑lät­inään, mut­ta nyt tuli ihan oikea argumentti. 

Suomes­sa pienyri­tyk­set eivät han­ki rahoi­tus­ta pörssistä, vaik­ka sitä aivan var­masti olisi saatavis­sa. Lahoaa­han ihmisil­lä läh­es sata mil­jar­dia rahaa pankki­tileil­lä. Ruot­sis­sa tilanne on aivan toinen. Tämä on huono jut­tu, kos­ka talouden men­estys edel­lyt­täisi, että taan­tu­vien alo­jen tilalle nousisi uusia. Ei nouse, kos­ka yri­tyk­set eivät pysty tai oikeas­t­aan eivät halua kas­vaa han­kki­mal­la lisää osakepääo­maa. Syy on vero­tuk­ses­sa ja melkein­pä vain siinä. Jat­ka lukemista “Mik­si per­heyri­tyk­set eivät kasva?”

Juhana Vartiaisen loistoesitys

Isän­nöin lauan­taina 8.3. vihreän sivistys­li­iton talous­poli­it­tista kurssia. Sen aluk­si Juhana Var­ti­ainen tiivisti aivan eri­no­mais­es­ti oman näke­myk­sen­sä pohjo­is­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan puo­lus­tamis­es­ta. Tilaisu­us strea­mat­ti­in net­ti­in. Juhanan esi­tyk­sen voi käy­dä kat­so­mas­sa tästä. Kan­nat­taa ehdot­tomasti käy­dä kat­so­mas­sa, vaik­ka kuvan laatu onkin vain vält­tävä. Sanat ovat kuvaa tärkeämpiä.

Itsekin horisen jotain tuon jak­son loppupuolella.

 

 

 

Aurinkoenergia vie energiasyöpön teollisuuden etelään?

Kansane­dus­ta­jien ja tutk­i­joiden yhteiselin TUTKAS jär­jesti eri­no­maisen sem­i­naarin radikaaleista tek­nol­o­gista ratkaisu­ista Osmo Kuusen, Ris­to Lin­turin ja Toni Ahlqvistin eduskun­nan tule­vaisu­us­valiokun­nalle kir­joit­ta­man julka­isun poh­jal­ta.  Voisin kir­joit­taa pitkästikin kaik­ista väläyte­ty­istä huimista mah­dol­lisuuk­sista, mut­ta ker­ron vain yhdestä tule­vaisu­u­denku­vas­ta, joka on ilmeinen, mut­ta jota en ole tul­lut ajatelleek­si. Jat­ka lukemista “Aurinkoen­er­gia vie ener­giasyöpön teol­lisu­u­den etelään?”

Älä nosta päätäsi juoksuhaudasta!

Nyt voin jo ehkä tun­nus­taa, että kir­joituk­seni van­hus­ten hoi­dos­ta oli tahalli­nen pro­vokaa­tio, jon­ka tarkoituk­se­na oli kir­voit­taa sel­l­aisia kom­ment­te­ja, joi­ta se kir­voit­tikin. Olin suun­nitel­lut esimerkin­lu­on­toista pro­vokaa­tio­ta vähän tois­es­ta aiheesta (asun­to­var­al­lisu­ud­es­ta ja sen uus­jaos­ta), mut­ta Urpo Kankaan haas­tat­telu antoi oivan tilaisu­u­den. En kiistä pohdiskelus­tani sanaakaan enkä siis vedä sano­jani pois, mut­ta julka­isin tek­stin vain näyt­tääk­seni, mil­laista palautet­ta poli­itikko saa, jos astuu askeleenkin mukaavu­usalueen­sa ulkop­uolelle. Tämä on iso ongel­ma Suomes­sa. Jat­ka lukemista “Älä nos­ta päätäsi juoksuhaudasta!”

Lapset vastuuseen vanhempiensa hoidosta?

Urpo Kan­gas on esit­tänyt, että Suomes­sakin, kuten melkein kaikissa muis­sa mais­sa, vas­tuu omien van­hempi­en van­hu­u­den hoivas­ta tulisi olla lap­sil­la, ainakin jos nämä ovat varakkai­ta. Olen itsekin poht­in­ut enem­män tai vähem­män ääneen samaa asi­aa – vuon­na 1970 tehty vas­tu­un siir­to yhteiskun­nalle taisi todel­la olla virhe – mut­ta tul­lut siihen tulok­seen, että asian muut­ta­mi­nen takaisin on kovin vaikeaa, kos­ka ihmiset ovat suun­nitelleet elämän­sä ja talouten­sa nykyisen hoival­u­pauk­sen mukaises­ti. Suuresti kun­nioit­ta­mani sosi­aalipoli­itikot Juho Saari ja Heik­ki Hiil­amo ovat jo ehti­neet leima­ta Urpo Kankaan ajatuk­sen epärealistiseksi. 

Mik­si melkein kaikkial­la muual­la nou­datet­tu käytän­tö olisi parem­pi kuin mei­dän omak­sumamme ulkois­t­a­mi­nen kunnalle? 

Suomen van­hus­ten­hoito on kallista ja laadul­taan huonoa. Jat­ka lukemista “Lapset vas­tu­useen van­hempi­en­sa hoidosta?”

Miksi Ruotsissa menee niin hyvin ja meillä niin huonosti? (2/2) Työperäinen maahanmuutto.

Moni teol­lisu­us­maa on täy­den­tänyt työikäis­ten määrää työperäisel­lä maa­han­muu­tol­la. Yhdys­val­to­jen ja Kanadan elin­voima on lähin­nä maa­han­muu­ton seu­raus­ta. Nämä maat ovat siir­to­lais­ten osalta hyvin valikoivia. Myös Ruot­si on ollut pitkään työvoimaa tuo­va maa. Suo­mi sitä vas­toi menet­ti työvoimaa ulko­maille, eri­tyis­es­ti Ruot­si­in. Suomen muut­to­tap­pio kään­tyi pysyväk­si muut­tovoitok­si vas­ta vuon­na 1981 ja merkit­tävää muut­tovoit­toa Suo­mi on saanut vas­ta vuodes­ta 2005 alka­en. Koko maan tasol­la ulko­maalais­taus­taisen väestön merk­i­tys on vähäi­nen, mut­ta pääkaupunkiseudun työ­markki­nat eivät ilman ulko­maalaisväestöä toimisi. Jat­ka lukemista “Mik­si Ruot­sis­sa menee niin hyvin ja meil­lä niin huonos­ti? (2/2) Työperäi­nen maahanmuutto.”