Esseitä tuloerojen kasvusta (1) Miksi suuret palkat karkaavat?

Olin aikeis­sa kir­joit­taa useam­man jutun sar­jan tuloe­ro­jen kas­vus­ta. Kätee­ni osui Lau­ri Täh­ti­sen ja Ant­ti Tör­mä­sen Evan pamflet­ti­sar­jas­sa jul­kai­se­ma kir­ja­nen Oikea palk­ka, jos­sa käsi­tel­tiin kovin saman­lai­sia kysy­myk­siä, jois­ta aioin kir­joit­taa. Tämä kir­ja­nen on hedel­mäl­li­nen refe­rens­si, kos­ka sii­nä sano­taan var­sin hyvin moni sel­lai­nen asia, joi­ta minä­kin aioin sanoa, mut­ta argu­men­toi­daan toi­saal­ta sel­keäs­ti väit­tei­tä, jois­ta olen täy­sin eri mieltä.

Nou­da­tan täs­sä kir­joi­tus­sar­jas­sa löy­häs­ti Täh­ti­sen ja Tör­mä­sen kir­jan raken­net­ta, voi­dak­se­ni kom­men­toi­da hei­tä ja esit­tääk­se­ni oman tul­kin­ta­ni asiasta.

Joku voi sanoa, että huo­li tuloe­ro­jen kas­vus­ta on Suo­mes­sa aihee­ton, eivät ne meil­lä nyt niin suu­ria ole. Minä olen huo­lis­sa­ni niis­tä teki­jöis­tä, jot­ka ovat tuloe­ro­jen kas­vun taus­tal­la, kos­ka ne näyt­tä­vät voi­mis­tu­van niin, ettei ero­jen kas­vul­le ole rajaa. Mikä mei­tä oikein odot­taa 2020-luvulla?

Mik­si palk­ka-astei­kon ylä­pää­hän on tul­lut todel­la suu­ria palk­ko­ja?  Täh­ti­nen ja Tör­mä­nen selit­tä­vät tämän joh­tu­van sii­tä, että osaa­jal­le kan­nat­taa mak­saa enemmän.

Niin kan­nat­taa, mut­ta ei kai­kil­le osaa­jil­le. Hyväl­le raken­nus­mie­hil­le kan­nat­tai­si mak­saa nykyis­tä enem­män, jos näin saa­tai­siin talo­ja, jot­ka eivät homeh­du, mut­ta sil­ti yksit­täi­sel­le raken­nus­mie­hel­le ei kan­na­ta mak­saa eikä mak­se­ta sato­ja tuhan­sia vuo­des­sa, kos­ka hän voi vai­kut­taa vain oman työn­sä tulok­siin. Ark­ki­teh­ti voi vai­kut­taa enem­män insi­nöö­ri, joka kehit­tää parem­man tavan raken­taa talo­ja ver­rat­to­mas­ti enemmän.

Olen­nais­ta on ymmär­tää osaa­mi­sen vipu­var­si. Vipu­vart­ta lisää se, kuin­ka monen ihmi­sen työn tulok­siin osaa­mi­nen vai­kut­taa, onko lop­pu­tu­los monis­tet­ta­vis­sa ja mis­sä mää­rin lii­ku­taan voit­ta­ja vie kai­ken maa­il­mas­sa? Kor­kei­ta palk­ka­vaa­tei­ta hel­pot­taa, jos saman­lai­sia osaa­jia on tar­jol­la vain vähän.

Huip­pu­muusik­ko­jen tulot kas­voi­vat räjäh­dys­mäi­ses­ti, kun musiik­kia opit­tiin tal­let­ta­maan ja myy­mään mil­joo­nil­le. Live­kon­ser­teis­sa parem­pi muusik­ko tie­naa enem­män kuin huo­nom­pi, mut­ta kym­me­niä mil­joo­nia äänit­tei­tä myy­mäl­lä ansait­see val­ta­van pal­jon enemmän.

Tal­len­tei­den myy­mi­nen lisää muusi­kon osaa­mi­sen vipu­vart­ta, mut­ta ei joh­da sen­tään voit­ta­ja vie kai­ken ‑maa­il­maan. Par­haat mal­lit tah­koa­vat jät­ti­sum­mia rahaa ja huo­nom­mat eivät mitään. Mas­sa­tuot­tei­den maa­il­ma yhdis­tet­ty­nä voit­ta­ja vie kai­ken maa­il­maan tuot­taa gigant­ti­sia voit­to­ja. Office-pake­tin voi myy­dä mil­jar­dil­le asiak­kaal­le, mut­ta pal­jon nerok­kaam­pi ohjel­mis­to vaik­ka­pa met­ro­työ­maan orga­ni­soi­mi­sek­si ei tuo­ta pal­jon­kaan, vaik­ka hak­kai­si kaik­ki kil­pai­li­jan­sa ylivoimaisesti.

Yri­tys­joh­ta­jien vipu­var­si on suu­ri. Jos pys­tyy paran­ta­maan tuhan­nen hen­gen yri­tyk­sen tuot­ta­vuut­ta pro­sen­til­la, on tie­nan­nut kym­me­nen hen­gen pal­kan. Eri­tyi­sen arvo­kas on huip­pu­tai­ta­va suu­ry­ri­tyk­sen joh­ta­ja alal­la, jol­la val­lit­see voit­ta­ja vie kai­ken ase­tel­ma. Nokian oli­si kan­nat­ta­nut kym­me­nen vuot­ta sit­ten mak­saa mil­jar­din euron vuo­si­palk­kaa jol­le­kin Ste­ven Job­sin veroi­sel­le kyvyl­le mie­luum­min kuin kokea nöy­ryyt­tä­vä tap­pio. Ongel­ma on tie­tys­ti sii­nä, miten tun­nis­taa täl­lai­nen huip­pu­ky­ky etu­kä­teen. Toi­saal­ta pal­jon hal­vem­mal­la pää­si­si, jos nii­tä taas löy­tyi­si sadoit­tain jois­ta valita.

77 vastausta artikkeliin “Esseitä tuloerojen kasvusta (1) Miksi suuret palkat karkaavat?”

  1. Teit pie­nen avauk­sen. Hyvä niin. Tämä aihe on kui­ten­kin niin laa­ja että sitä on mah­do­ton­ta pik­ku “las­tuis­sa” hallita.

    Esim. Ste­ve Jobs ei ole ollut “vapaas­ti siir­rel­tä­vä resurs­si” vaan itse­näi­nen toi­mi­ja, joka on otta­nut mitä on halun­nut eikä kysel­lyt sitä kenel­tä­kään. Sel­lai­sia on har­vas­sa. Toi­saal­ta monet ihmis­kun­nan suu­ret hyvän­te­ki­jät eivät halua edes pal­kin­toa. Eikä paha­kaan vas­taa­vas­ti aina saa palkkaansa.

    Palk­ka­kes­kus­te­lu oli­si kes­kus­te­lun lii­an laa­jen­tu­mi­sen estä­mi­sek­si syy­tä ank­ku­roi­da suur­ten pal­kan­saa­ja­mas­so­jen yhtey­teen. Sii­nä yhtey­des­sä ja sitä taus­taa vas­ten voi­daan arvioi­da “teh­dyn raa’an työn” ja “onnek­kai­den arvaus­ten” palk­kaus­pe­ri­aat­tei­den saat­ta­mis­ta samal­le lin­jal­le. Voi­si­pa ehkä esit­tää niin­kin että esim. menes­tyk­se­käs suur­si­joit­ta­ja ei oli­si “reaa­li­sel­la” työl­lään ansain­nut vält­tä­mät­tä kum­mois­ta­kaan vel­li­lau­tas­ta päi­vit­täin eteensä …

    Ei mei­dän pää­oma­köy­hien ihmis­ten kan­na­ta men­nä yli­mi­toi­tet­tu­jen palk­kioi­den pok­ku­roi­jien jouk­koon, vaik­ka sii­tä oli­si jotain kaut­ta itsel­le­kin pien­tä lisä­lik­saa tih­ku­mas­sa. Sitä nimi­tet­täi­siin lakei­jan hommaksi.

  2. miten­hän käy nyt, kun Joke­rit liit­ty­vät KHL:ään? Tai­dam­me saa­da todel­la puna­vih­reän tulon­ja­ko­sys­tee­min. Eikö urhei­li­joil­la ole mah­dol­lis­ta siir­tää osa tulois­taan myö­hem­min vero­tet­ta­vak­si? Jos Joke­reis­sa on jät­ti­tu­lo­ja, niin mil­jo­nää­rit voi­vat siir­tää osan tulois­taan myö­hem­min vero­tet­ta­vak­si. Iha­nan puna­vih­re­ää. Kiak­ko­vie­raat hajot­ta­vat sata ton­nia vuo­des­sa tie­naa­vien lii­ke­ti­lat ja autot, ja mene­vät sen jäl­keen hur­raa­maan kiek­ko­mil­jo­nää­reil­le, jot­ka val­tion avul­la pakoi­le­vat veroja.

  3. Olen edel­leen sitä miel­tä, että jos joku saa 20 000 euroa kuu­kau­des­sa, se on riit­tä­väs­ti mis­tä tahan­sa työs­tä, oli­pa se kuin­ka vas­tuul­lis­ta tahan­sa. Tätä suu­rem­mat pal­kat ovat tur­hia eivät­kä kas­va­ta kenen­kään luo­vaa tai vähem­män luo­vaa työ­pa­nos­ta. Jos suo­ma­lais­joh­ta­jil­le mak­se­taan lois­ta­vas­ta työs­tään muu­al­la enem­män, ehkä he sit­ten läh­te­vät pal­kan peräs­sä ulko­mail­le. Kuka edes kai­paa joh­ta­jik­si ihmi­siä, joi­den tär­kein (tai ainoa) kan­nus­tin työs­sä pysy­mi­seen on palk­ka? Palk­kai­sit­ko sel­lai­sen työntekijän?

  4. Jos­pa huip­pu­joh­ta­jan tun­nis­ta­mi­nen onkin kai­ken ydin. Huip­pu­joh­ta­ja tun­nis­te­taan vain aiem­man suo­ri­tuk­sen perus­teel­la. Täl­löin joh­ta­jia on yhtä rajal­li­nen mää­rä kuin on ura­po­lul­le sopi­via yri­tyk­siä. Tämä rajoit­taa tar­jon­taa. Jos huip­pu­joh­ta­jan asian­tun­ti­juus voi­tai­siin mää­rit­tää luo­tet­ta­vas­ti ennal­ta, oli­si tar­jon­ta suu­rem­paa ja pal­kat poten­ti­aa­li­ses­ti alempia.

    Mikän on huip­pu­joh­ta­ja­tut­ki­muk­sen nykytila?

  5. Nokian oli­si kan­nat­ta­nut kym­me­nen vuot­ta sit­ten mak­saa mil­jar­din euron vuo­si­palk­kaa jol­le­kin Ste­ven Job­sin veroi­sel­le kyvyl­le mie­luum­min kuin kokea nöy­ryyt­tä­vä tappio.” 

    Ste­ven Job­sin kun­nian­hi­mo oli aivan muu kuin raha. Jos hän oli­si ollut mil­jar­din euron palk­ka­joh­ta­ja, tus­kin fir­ma oli­si menestynyt. 

    Itsea­sias­sa Nokian­kin on sanot­tu kaa­tu­neen sen takia, kun se hou­kut­te­li rahal­la ulko­mai­sia joh­ta­jia ‑kai­vo­sin­si­nöö­riä ym, joil­la ei ollut edes substanssiosaamista.

    Jon­kin fir­man kon­kurs­sin voi kyl­lä selit­tää jol­lain eelo­pil­la, mut­ta menes­tyk­sen redusoi­mi­nen fir­man joh­ta­jaan on kyl­lä mel­koi­nen yksinkertaistus.

    Kan­nat­taa lukea Peter­sin ja Water­ma­nin kir­ja Menes­tyk­sen pro­fii­le­ja (In Search of Excel­lence). He tut­ki­vat For­be­sin 500 lis­tal­la ole­vien fir­mo­jen menes­tyk­sen taus­to­ja. Kir­ja on joh­ta­mi­so­pin ehdo­ton klas­sik­ko. Apple oli­si ollut muka­na, mut­ta kir­ja ilmes­tyi jo vuon­na 1982.

    Kir­ja esit­tää vakuut­ta­vas­ti, miten todel­li­set menes­tys­te­ki­jät tule­vat aivan muu­al­ta kuin ylim­män joh­don pal­kois­ta ja kir­jan luet­tu­aan taju­aa, mik­si Nokial­le­kin kävi niin kuin kävi, kun joh­to nousi kor­keuk­siin­sa ja koko fir­ma sakkasi.

    Soli­diu­mis­sa­kin kan­nat­tai­si lukea Peter­sin ja Water­ma­nin kir­ja tark­kaan ja aja­tuk­sel­la läpi.

  6. Oikeis­to­de­ma­ri” on “edel­leen sitä miel­tä”, että 20 000 euroa kuu­kau­des­sa suu­rem­mat pal­kat ovat turhia.

    Onko­han aja­tus se, että jos omis­ta­ja halu­aa mak­saa fir­man­sa palk­ka­joh­ta­jal­le enem­män kuin 20 ton­nia kuus­sa, se pitäi­si kiel­tää ja tämä omis­ta­ja tuli­si tasa-arvo­syis­tä mää­rä­tä pitä­mään nuo rahat itse?

    Ilpo Kok­ki­la muis­taak­se­ni jos­kus syk­syl­lä ilmoit­tau­tui joh­ta­jien palk­ka­mal­tin kan­nat­ta­jak­si. Sii­tä lausun­nos­ta hän­tä moni ay-liik­keen edus­ta­ja kiit­te­li. Ihmet­te­lin sil­loin ay-väen nai­viut­ta, Kok­ki­la­han ei ole huip­pu­palk­ko­jen saa­ja vaan mak­sa­ja. Lausun­nol­laan hän oikeas­taan vain ilmoit­ti suos­tu­van­sa pitä­mään palk­ka­ren­kin­sä Juk­ka Hie­no­sen lii­at lik­sat itse. Ah, miten reilua!

    Vaka­vas­ti puhuen, ongel­man ydin ei ole pal­kois­sa eri­tyi­ses­ti vaan tuloe­rois­sa yleen­sä ja nii­den tasoit­ta­mi­nen palk­ka­sään­nös­te­lyn avul­la voi vie­dä vikaan niin palk­ka­hai­ta­rin ylä- kuin ala­pääs­sä­kin. Usein parem­pi rat­kai­su on se, että anne­taan brut­to­palk­ko­jen (ja mui­den tulo­jen) mää­räy­tyä mark­ki­noil­la ja tasoi­te­taan net­to­tu­lo­ja nykyis­tä soli­daa­ri­sem­mal­la vero- ja tulon­siir­to­po­li­tii­kal­la. Tätä kai Ode­kin edel­li­sen pos­tauk­sen kolum­nil­laan ajoi takaa.

  7. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Olen edel­leen sitä miel­tä, että jos joku saa 20 000 euroa kuu­kau­des­sa, se on riit­tä­väs­ti mis­tä tahan­sa työs­tä, oli­pa se kuin­ka vas­tuul­lis­ta tahan­sa. Tätä suu­rem­mat pal­kat ovat tur­hia eivät­kä kas­va­ta kenen­kään luo­vaa tai vähem­män luo­vaa työ­pa­nos­ta. Jos suo­ma­lais­joh­ta­jil­le mak­se­taan lois­ta­vas­ta työs­tään muu­al­la enem­män, ehkä he sit­ten läh­te­vät pal­kan peräs­sä ulko­mail­le. Kuka edes kai­paa joh­ta­jik­si ihmi­siä, joi­den tär­kein (tai ainoa) kan­nus­tin työs­sä pysy­mi­seen on palk­ka? Palk­kai­sit­ko sel­lai­sen työntekijän?

    Las­ke­taan­pa vähän, oli­si­ko tuo sopi­va palk­ka, jos sen sai­si vaik­ka Koneen toimitusjohtaja:
    — ole­te­taan, että per­hees­sä perus 3 las­ta. Tuol­lai­ne työ on 24/7, joten puo­li­son lähes pak­ko olla koto­na. Eli nuo per­heen ainoat tulot.
    — ansio­tu­lo­ve­ro­ja tos­ta menee noin 50%, eli käteen 120 000 per vuosi
    — ole­te­taan perus 5 hen­gen asun­to tai talo vähän parem­mal­ta asui­na­lu­eel­ta. Eli vaik­ka mil­joo­nan asun­to­lai­na 20 vuo­den aika­tau­lul­la ja kor­ko 3%. Vas­tik­keet ja muut kulut pääl­le, niin kämp­pään menee vuo­des­sa noin 90 tonnia

    Tän jäl­keen jää kaik­keen muu­hun 30 ton­nia vuo­des­sa vii­del­le hen­gel­le, eli 500€/hlö kuu­kau­des­sa. Kyl­lä sil­lä saa vie­lä lap­set joi­hin­kin hal­poi­hin har­ras­tuk­siin ja ehkä käy ker­ran Kana­rial­la kah­den täh­den hotel­lis­sa. Mut ei tuo nyt ihan sel­lais­ta elin­ta­soa ole mitä voi­si olet­taa suo­men suu­rim­man yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja­na saavansa.

  8. Pal­lo,

    tuo las­kel­ma­si ei ole ainoa vaihtoehto:

    TJ:n vai­mo voi men­nä töi­hin ja pal­ka­ta las­ten­hoi­ta­jan omal­la net­to­pal­kal­laan hoi­ta­maan lap­sia päivisin.

    Per­he menet­tää molem­pien vapaa-ajan molem­mis­sa tapauksissa… 🙂

    Itse asias­sa Jor­ma Olli­la sanoi että hänen vai­mon­sa pys­tyi kes­kit­ty­mään uraan­sa kun he palk­ka­si­vat kotia­pua 1990-luvun alussa.

  9. Ongel­ma ei lie­ne niin­kään palk­ka­na ymmär­ret­tä­väs­tä pal­kas­ta vaan pää­oma­tu­lon luon­tei­ses­ta pal­kas­ta. En täs­sä tar­koi­ta verot­ta­jan mää­ri­tel­mää vaan tulon­läh­teen luon­net­ta. Peri­aat­tees­sa on ole­mas­sa palk­kaa ja pääomatuloa.

    Palk­ka on kor­vaus työs­tä. Työ on mak­sa­jal­le jon­kin arvois­ta. Pal­kan­saa­ja ei jou­du ris­ki­si­joit­ta­maan sääs­tö­jään saa­dak­seen tuon pal­kan. Sik­si inflaa­tio on pie­neh­kö ongel­ma, kun­han pal­kan suu­ruut­ta kor­ja­taan esim. vuo­sit­tain. Pal­kan­saan­tiin liit­ty­vän ris­kin pois­taa (tai lie­vit­tää) palk­ka­tur­va. Työt­tö­myyt­tä en täs­sä las­ke palk­ka­tu­lon ris­kik­si, kos­ka “aina­han” voi siir­tyä uuteen työ­paik­kaan. Palk­ka­tu­lol­le ei ole luon­nol­lis­ta rajaa, kos­ka jon­kun hen­ki­lön työ­pai­nos voi olla rajat­to­man arvo­kas työ­nan­ta­jal­leen (vrt. epä­on­nis­tu­ja­pää­joh­ta­ja -> kon­kurs­si vs. supe­ron­nis­tu­ja­pää­joh­ta­ja). Jyrk­kä progres­siom­me lie­vit­tää tätä ongelmaa.

    Pää­oma­tu­lo on kor­vaus sääs­tö­jen sijoit­ta­mi­ses­ta johon­kin. Sijoi­tuk­seen liit­tyy suu­rem­pi tai pie­nem­pi ris­ki menet­tää osa pää­omas­ta tai se koko­naan. Ris­ki vaih­te­lee, samoin odo­tet­ta­va tuot­to. Var­sin­kin pit­kä­ai­kais­ta sijoi­tus­ta syö lisäk­si inflaa­tio. Pää­oma­tu­lon mää­räl­le ei voi lait­taa rajaa, kos­ka sijoi­tus­sum­mal­le­kaan ei ole rajaa. Sik­si jyrk­kä progres­sio on mah­dot­to­muus, suu­rem­mil­la tuloil­la inflaa­tio voi syö­dä koko tulon eikä progres­sio ota huo­mioon sijoi­tus­ris­kiä. Jos val­tio ei ryh­dy pelas­ta­maan epä­on­nis­tu­nei­ta ris­ke­jä, ei täs­sä ole syy­tä estää onnis­tu­neis­ta ris­keis­tä seu­raa­via suu­ria voit­to­ja­kaan. Jos progres­sio­ta tuo­daan kehiin, niin pitää­kö suu­ren elä­ke­ra­has­ton mak­saa suu­rem­paa vero­pro­sent­tia sijoi­tus­voi­tois­taan kuin pie­nen eläkerahaston?

    Ongel­ma­na on se, että osa palk­ka­tu­lois­ta mää­räy­tyy pää­oma­si­joi­tus­mark­ki­noil­la, vaik­ka palk­ka­tu­lon saa­ja ei kan­na sijoi­tus­ris­kiä. Esi­mer­kik­si kon­sult­ti, sijoi­tus­pank­kii­ri tai yri­tys­la­ki­mies veloit­taa työs­tään sen mukaan, mitä neu­vot voi­vat tuot­taa. Jos neu­vo­ja anne­taan kym­me­nien mil­jar­dien lii­ke­toi­min­nal­le, pro­sent­ti­kin voi­tos­ta on pal­jon. Tap­pio­ris­kiä ei kon­sult­ti kan­na. Näil­lä palk­ka­tu­loil­la on siten saa­ta­vis­sa suu­ry­rit­tä­jän voi­ton­mah­dol­li­suu­det ilman sijoitusriskiä.

    Kun suu­ry­ri­tyk­sen omis­ta­jat sit­ten suu­res­sa vii­sau­des­saan mak­sa­vat kon­sult­tiyh­tiöl­le suu­ria sum­mia voit­toa mah­dol­li­ses­ti tuot­ta­vis­ta neu­vois­ta, tulee kysy­myk­seen, mik­sei toi­mi­tus­joh­ta­jal­le mak­se­ta samal­la taval­la – muu­ten­han hänen­kin kan­nat­taa siir­tyä kon­sul­tik­si. Täl­lä taval­la jär­jet­tö­män suu­ruus­luo­kan pal­kat leviä­vät yri­tys­ten johtoryhmiin.

    Suu­ret voi­tot ilman sijoit­ta­jan ris­kiä. Täs­sä palk­ka­ra­ken­teen suu­ron­gel­ma. Vero­tuk­ses­sa sit­ten on aivan omat ongelmansa.

  10. Kai­kil­le, jot­ka irvai­le­vat suo­ma­lais­ten joh­ta­jien mah­dol­lis­ta pakoa ulko­mail­le: ei niin­kään ole ongel­ma, suos­tu­vat­ko suo­ma­lai­set joh­ta­jat työs­ken­te­le­mään Suo­mes­sa ja tän­ne vero­ja mak­sa­maan, vaan sii­nä, saa­daan­ko tän­ne vär­vät­tyä tar­peen mukaan joh­ta­jia ja asian­tun­ti­joi­ta ulko­mail­ta. Intia­lai­sel­la tai ame­rik­ka­lai­sel­la pää­joh­ta­jal­la ei lie­ne kum­mois­ta tun­ne­si­det­tä pysyä Suomessa.

  11. JaSa:
    Onko­han aja­tus se, että jos omis­ta­ja halu­aa mak­saa fir­man­sa palk­ka­joh­ta­jal­le enem­män kuin 20 ton­nia kuus­sa, se pitäi­si kiel­tää ja tämä omis­ta­ja tuli­si tasa-arvo­syis­tä mää­rä­tä pitä­mään nuo rahat itse? 

    OS kir­joit­taa edel­lä: “Minä olen huo­lis­sa­ni niis­tä teki­jöis­tä, jot­ka ovat tuloe­ro­jen kas­vun taus­tal­la, kos­ka ne näyt­tä­vät voi­mis­tu­van niin, ettei ero­jen kas­vul­le ole rajaa. Mikä mei­tä oikein odot­taa 2020-luvulla?”

    Yksi taus­tal­la ole­va teki­jä on juu­ri yllä kuvat­tu tilan­ne, jos­sa omis­ta­ja näkee ainoik­si vaih­toeh­doik­si yli­mää­räi­sen 20 000e jaka­mi­sek­si antaa se lisä­palk­ka­na palk­ka­joh­ta­jal­le tai pitää se itsellään.

    Kuin oikea vas­taus oli­si jakaa se 20 000e yri­tyk­sen työn­te­ki­jöi­den kes­ken, sii­voo­jas­ta läh­tien. Yhdes­sä he kaik­ki ovat sen tulok­sen teh­neet. Tai sit­ten voi kehit­tää toi­min­taa ja pal­ka­ta uusia tekijöitä.

    Kos­ka ahne ei osaa näin toi­mia, mei­tä odot­taa 2020-luvul­la levot­to­mat ajat.

  12. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Olen edel­leen sitä miel­tä, että jos joku saa 20 000 euroa kuu­kau­des­sa, se on riit­tä­väs­ti mis­tä tahan­sa työs­tä, oli­pa se kuin­ka vas­tuul­lis­ta tahan­sa. Tätä suu­rem­mat pal­kat ovat tur­hia eivät­kä kas­va­ta kenen­kään luo­vaa tai vähem­män luo­vaa työ­pa­nos­ta. Jos suo­ma­lais­joh­ta­jil­le mak­se­taan lois­ta­vas­ta työs­tään muu­al­la enem­män, ehkä he sit­ten läh­te­vät pal­kan peräs­sä ulko­mail­le. Kuka edes kai­paa joh­ta­jik­si ihmi­siä, joi­den tär­kein (tai ainoa) kan­nus­tin työs­sä pysy­mi­seen on palk­ka? Palk­kai­sit­ko sel­lai­sen työntekijän?

    1) kysy­mys lie­nee teo­reet­ti­nen kos­ka näi­tä yli 20 keur palk­ko­ja lie­nee mini­maa­li­sen vähän — tämä on vain dema­rien vaa­li­tä­ky ilman käy­tän­nön merkitystä

    2) voin vakuut­taa että lähes kai­kil­la ihmi­sil­lä tär­kein moti­voi­va teki­jä töis­sä on palk­ka — kokei­le lopet­taa pal­kan­mak­sua ja kat­so moni­ko tulee töihin

    3) suo­ma­lais­joh­ta­jat eivät saa työ­tar­jouk­sia ulko­mail­ta muis­ta kuin suo­ma­lai­sis­ta fir­mois­ta — muu­ta­ma poik­keus on toki

    Kan­nat­taa myös muis­taa että domi­no­teo­rias­ta joh­tuen tois­ten työ­pa­nos on kyl­lä arvok­kaam­pi kuin tois­ten. Jos yksi myy­jä saa sopi­muk­sen, 300 ihmis­tä tuo­tan­nos­sa työl­lis­tyy vii­dek­si vuo­dek­si. Jos ei myy niin… eli domi­not eivät kaadu.

  13. åke: Kan­nat­taa myös muis­taa että domi­no­teo­rias­ta joh­tuen tois­ten työ­pa­nos on kyl­lä arvok­kaam­pi kuin tois­ten. Jos yksi myy­jä saa sopi­muk­sen, 300 ihmis­tä tuo­tan­nos­sa työl­lis­tyy vii­dek­si vuo­dek­si. Jos ei myy niin… eli domi­not eivät kaadu.

    Myy­jä ilman nii­tä 300 tuo­tan­non ihmis­tä on tar­pee­ton, jos ei ole mitä myy­dä. On pal­jon hel­pom­paa kor­va­ta yksi myy­jä, kuin 300 työn­te­ki­jän tuotantokoneisto.

    Kum­pi on lopul­ta tär­keäm­pi, yksi­lö vai yhteisö?

    Kuvit­te­le Supercel­lin poruk­ka kehit­tä­mäs­sä tuot­tei­taan vii­da­kos­sa ilman säh­köä alkua­suk­kail­le jot­ka eivät ole puhe­lin­ta näh­neet­kään. Kehit­ty­nyt yhtei­sö ei ole itses­tään­sel­vyys ja se on koko nykyi­sen toi­min­tam­me perus­ta. Tämän Supercel­lin poruk­ka­kin oli tajun­nut ja sik­si sen mie­les­tä tulok­set menes­tyk­ses­tä kuu­lui­vat myös yhtei­söl­le. Pää­tään aktii­vi­ses­ti nos­ta­va ääriyk­si­lö­kes­kei­nen ajat­te­lu­ta­pa on naii­vis­sa lyhyt­nä­köi­syy­des­sään var­man tuhon tie.

  14. Ei suu­ret tulot ole mikään ongel­ma, jos niis­tä mak­set­tai­siin verot.
    Ns. kehit­ty­vien mai­den tuke­mi­nen taval­li­sel­ta kan­sal­ta kerät­tä­vil­lä vero­va­roil­la ja hal­li­tuk­sen raken­ne­pa­ke­tit ovat täyt­tä hum­puu­kia niin kau­an kun­nes vero­pa­ra­tii­sit saa­daan kan­sain­vä­li­sil­lä sopi­muk­sil­la lop­pu­maan. Nii­tä ei sana­he­li­näs­tä huo­li­mat­ta halua mikään val­tio lopettaa.

    http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/12/16/tutkimus-veroparatiisien-torjunta-jaanyt-sanahelinaksi/201317327/12

    Aja­tus­hau­to­mo Glo­bal Financial Integri­tyn raport­ti jou­lu­kuus­sa jul­kis­tet­tu raport­ti ker­toi, että vuon­na 2011 kehit­ty­vät maat menet­ti­vät 687 mil­jar­dia euroa pää­omaa lait­to­mas­ti ulko­mail­le. Mää­rä oli kas­va­nut kym­me­nek­sen vuo­des­ta 2010. Euroo­pas­sa ongel­mas­ta kär­si­vät pahas­ti Venä­jä ja itäi­nen Eurooppa.”

    http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/10/09/suomella-paljon-veroparatiisin-piirteita/201314062/12

    Vero­hal­li­tuk­sen mukaan pel­käs­tään Bri­tan­ni­aan mak­set­tu­jen osin­ko­jen vuok­si Suo­mi menet­tää vuo­sit­tain 200–500 mil­joo­naa euroa verotuloja”

  15. 2) voin vakuut­taa että lähes kai­kil­la ihmi­sil­lä tär­kein moti­voi­va teki­jä töis­sä on palk­ka – kokei­le lopet­taa pal­kan­mak­sua ja kat­so moni­ko tulee töihin

    On hiu­kan tur­haa vetää esi­merk­ki ääri­pää­hän, pitää kans­sa­kes­kus­te­li­jaa tyh­mä­nä ja olla vie­mät­tä kes­kus­te­lua eteen­päin. Ei kyse ole palk­kaa tai ei palk­kaa ‑ske­naa­rios­ta ja hyvin pie­nel­lä googlet­te­lul­la sel­vi­ää, ettei palk­ka (tai sen suu­ruus) ole oikeas­ti ainoa moti­voi­va eikä edes suu­rin yksit­täi­nen moti­voi­va teki­jä val­tao­sal­le ihmisistä.

  16. Koti-isä: Myy­jä ilman nii­tä 300 tuo­tan­non ihmis­tä on tar­pee­ton, jos ei ole mitä myy­dä. On pal­jon hel­pom­paa kor­va­ta yksi myy­jä, kuin 300 työn­te­ki­jän tuotantokoneisto.

    Kum­pi on lopul­ta tär­keäm­pi, yksi­lö vai yhteisö?

    Kuvit­te­le Supercel­lin poruk­ka kehit­tä­mäs­sä tuot­tei­taan vii­da­kos­sa ilman säh­köä alkua­suk­kail­le jot­ka eivät ole puhe­lin­ta näh­neet­kään. Kehit­ty­nyt yhtei­sö ei ole itses­tään­sel­vyys ja se on koko nykyi­sen toi­min­tam­me perus­ta. Tämän Supercel­lin poruk­ka­kin oli tajun­nut ja sik­si sen mie­les­tä tulok­set menes­tyk­ses­tä kuu­lui­vat myös yhtei­söl­le. Pää­tään aktii­vi­ses­ti nos­ta­va ääriyk­si­lö­kes­kei­nen ajat­te­lu­ta­pa on naii­vis­sa lyhyt­nä­köi­syy­des­sään­var­man tuhon tie.

    Heh, yhtei­söl­li­syy­teen voi toki vedo­ta, mut­ta me myy­jät tie­däm­me että jos me emme tee tulos­ta, niin mei­dän on ihan tur­ha vedo­ta “yhtei­söl­li­syy­teen.” Jos me emme tee tulos­ta niin sekä joh­to että tuo­tan­to on koh­ta nis­kas­sa syyt­tä­mäs­sä ja pot­kut tie­dos­sa. Sanoit itse­kin että yksi myy­jä on help­po kor­va­ta ja sen me tie­däm­me. Tai­dat odot­taa myy­jil­tä uhrau­tu­mis­ta alem­pien palk­ko­jen muo­dos­sa vaik­ka et itse tai­da olla val­mis ulot­ta­maan “yhtei­söl­li­syyt­tä” kor­vat­ta­viin myyjiin 😀

  17. ij:
    Kai­kil­le, jot­ka irvai­le­vat suo­ma­lais­ten joh­ta­jien mah­dol­lis­ta pakoa ulko­mail­le: ei niin­kään ole ongel­ma, suos­tu­vat­ko suo­ma­lai­set joh­ta­jat työs­ken­te­le­mään Suo­mes­sa ja tän­ne vero­ja mak­sa­maan, vaan sii­nä, saa­daan­ko tän­ne vär­vät­tyä tar­peen mukaan joh­ta­jia ja asian­tun­ti­joi­ta ulkomailta.

    Ei asian­tun­ti­joi­ta tähän kes­kus­te­luun kan­na­ta sot­kea, sil­lä ei niil­le mis­sään päin maa­il­maa kovin ihmeel­li­siä palk­ko­ja mak­se­ta. Ei aina­kaan tämän kes­kus­te­lun mittapuulla.

    Asian­tun­ti­joi­ta on sitä pait­si muu­ten­kin aika help­po vär­vä­tä ulko­mail­ta: täy­tyy vain tar­jo­ta mie­len­kiin­toi­sia töi­tä hyvis­sä olois­sa. Moni fir­ma tosin epä­on­nis­tuu täs­sä, kos­ka ne eivät edes yri­tä olla hyviä työ­paik­ko­ja, vaan lähin­nä tehok­kai­ta mut­ta kes­kin­ker­tai­sia tuo­tan­to­lai­tok­sia. Vie­lä­kin hel­pom­paa asian­tun­ti­joi­den vär­vää­mi­nen toki oli­si, jos Suo­mi oli­si englan­nin­kie­li­nen maa Itä­me­ren eteläpuolella.

  18. Pal­lo: Las­ke­taan­pa vähän, oli­si­ko tuo sopi­va palk­ka, jos sen sai­si vaik­ka Koneen toimitusjohtaja:
    — ole­te­taan, että per­hees­sä perus 3 las­ta. Tuol­lai­ne työ on 24/7, joten puo­li­son lähes pak­ko olla koto­na. Eli nuo per­heen ainoat tulot.
    — ansio­tu­lo­ve­ro­ja tos­ta menee noin 50%, eli käteen 120 000 per vuosi
    — ole­te­taan perus 5 hen­gen asun­to tai talo vähän parem­mal­ta asui­na­lu­eel­ta. Eli vaik­ka mil­joo­nan asun­to­lai­na 20 vuo­den aika­tau­lul­la ja kor­ko 3%. Vas­tik­keet ja muut kulut pääl­le, niin kämp­pään menee vuo­des­sa noin 90 tonnia

    Tän jäl­keen jää kaik­keen muu­hun 30 ton­nia vuo­des­sa vii­del­le hen­gel­le, eli 500€/hlö kuu­kau­des­sa. Kyl­lä sil­lä saa vie­lä lap­set joi­hin­kin hal­poi­hin har­ras­tuk­siin ja ehkä käy ker­ran Kana­rial­la kah­den täh­den hotel­lis­sa. Mut ei tuo nyt ihan sel­lais­ta elin­ta­soa ole mitä voi­si olet­taa suo­men suu­rim­man yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja­na saavansa. 

    Eli lap­set ovat alle kou­lui­käi­siä, min­kä vuok­si puo­li­son pitää olla koto­na, mut­ta toi­saal­ta heil­le pitäi­si olla kal­liit har­ras­tuk­set. Sanoi­sin­pa, että esi­merk­ki­si on tar­koi­tuk­sel­la väännetty. 

    Kei­tä muu­ten niis­sä mil­joo­nan asun­nois­sa oikein asuu, jos 20 000 kuu­kausi­tu­loil­la jou­tuu köy­häs­te­le­mään, jos sel­lai­sen hank­kii? Yli 100 000 vuo­si­tu­lot (joka on siis alle puo­let tuos­ta) on vähän rei­lut pro­sent­ti suo­ma­lai­sis­ta tulon­saa­jis­ta. Min­kä­lai­ses­sa kur­juu­des­sa suo­ma­lai­set oikein elä­vät, jos sinus­ta noil­la tuloil­la ei saa kun­non elintasoa? 

    Mut­ta ker­ro­pa sinä omin sanoin, mikä oli­si sit­ten tuol­lai­sel­le yri­tys­joh­ta­jal­le tar­peek­si iso palk­ka? Mik­si tuo “tar­peek­si” on kai­kil­le muil­le ihmi­sil­le niin pal­jon alem­pa­na ja iso osa heis­tä pys­tyy elä­mään onnel­lis­ta elä­mää, vaik­ka saa vain mur­to-osan tuos­ta 240 000 euron vuosipalkasta?

  19. Mikä täs­sä on niin vaikeaa.

    Jos yksi­tyi­nei­set yri­tyk­set tah­to­vat tule­vai­suu­des­sa mak­saa entis­tä isom­pia palk­ko­ja avain­hen­ki­löil­leen niin tämä on aivan ok. Suu­ri mut­ta sie­det­tä­vä vero­pro­sent­ti tekee täs­tä hyvän tulo­läh­teen yhteis­kun­nal­le­kin. Itses­tä 50% tun­tui­si sopi­val­ta suu­rim­mal­ta mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sen­til­ta mut­ta täs­tä luvus­ta oli­si kiva näh­dä tie­teel­li­siä­kin arvioita.

    Ongel­ma on siis vain. Ne lisään­ty­vät mata­la­palk­ka­työt. Täs­sä teh­tä­vä polii­ti­koil­le löy­tää tapa yhdis­tää jär­ke­väs­ti sosi­aa­li­tur­va ja työ. Yhteis­kun­nal­la menee parem­min kun kaik­ki saa­daan pidet­tyä jär­ke­vis­sä töis­sä kyky­jen­sä mukaan. Ei tämä mitään raket­ti­tie­det­tä voi olla. Kep­piä ja pork­ka­naa molem­pia tar­vi­taan ja yksin­ker­tai­nen on kau­nis­ta. Yhdis­tä­kää sii­hen perus­tu­loon enem­män kep­piä niin menee parem­min läpi ja kek­si­kää sil­le myös uusi nimi kun van­ha ammu­taan alas jo tottumuksesta.

  20. Soi­nin­vaa­ra:

    Nokian oli­si kan­nat­ta­nut kym­me­nen vuot­ta sit­ten mak­saa mil­jar­din euron vuo­si­palk­kaa jol­le­kin Ste­ven Job­sin veroi­sel­le kyvyl­le mie­luum­min kuin kokea nöy­ryyt­tä­vä tappio. 

    Mitä josS­te­ve Jobs, Mar­ko Ahti­saa­ri, Esko Aho, Step­hen Elop ja Björn Wahl­roos oli­si­vat hake­neet Nokial­le töihin?

    Jos Ste­ve Job­sin ja Björn Wahl­roos oli­si­vat pääs­seet haas­tat­te­luis­ta läpi, niin hei­dän tien­sä oli­si tys­sää­nyt vii­meis­tään soveltuvuustesteihin

    Lausun­nos­sa todet­tai­siin: “Täl­lais­ten diver­gent­tien per­soo­nal­li­suuk­sien valin­ta Nokian kon­ver­gent­ti­seen joh­to­por­taa­seen saat­tai­si olla hyvin haasteellista”.

    Sen sijaan muut ovat tes­tien perus­teel­la hyviä tyyp­pe­jä ja tur­val­li­sia valin­to­ja, joil­le voi tar­jo­ta joh­to­por­taan tasois­ta palk­kaa ja etuja.

  21. Mik­si mei­dän mui­den pitää pääs­tä mää­rit­te­le­mään, mikä on Kone Oyj:n joh­ta­jal­le tahi vas­taa­val­le tar­peek­si iso palk­ka — tai lii­an iso palkka?

    Joh­ta­jan pal­kal­la ja sen (yli)verotuksella ei ole juu­ri­kaan teke­mis­tä sen kans­sa, miten muut ihmi­set tule­vat toi­meen. Sil­lä on sen sijaan pal­jon­kin teke­mis­tä sen kans­sa, onko Suo­mes­sa pää­kont­to­ri­toi­min­to­ja, myyn­ti­joh­toa, tuo­te­ke­his­tys­tä jne — toi­min­to­ja jois­sa työl­lis­tyy suu­rim­man vero­ker­ty­män tuot­ta­va kes­ki­luok­ka, siis noin suun­nil­leen tulo­ja­kau­man 40k-100k vuo­des­sa ansait­se­vat, jot­ka muo­dos­ta­vat 16.3% tulon­saa­jis­ta ja mak­sa­vat 42.1% tuloveroista.

  22. åke: 1) kysy­mys lie­nee teo­reet­ti­nen kos­ka näi­tä yli 20 keur palk­ko­ja lie­nee mini­maa­li­sen vähän – tämä on vain dema­rien vaa­li­tä­ky ilman käy­tän­nön merkitystä

    2) voin vakuut­taa että lähes kai­kil­la ihmi­sil­lä tär­kein moti­voi­va teki­jä töis­sä on palk­ka – kokei­le lopet­taa pal­kan­mak­sua ja kat­so moni­ko tulee töihin

    3) suo­ma­lais­joh­ta­jat eivät saa työ­tar­jouk­sia ulko­mail­ta muis­ta kuin suo­ma­lai­sis­ta fir­mois­ta – muu­ta­ma poik­keus on toki

    Kan­nat­taa myös muis­taa että domi­no­teo­rias­ta joh­tuen tois­ten työ­pa­nos on kyl­lä arvok­kaam­pi kuin tois­ten. Jos yksi myy­jä saa sopi­muk­sen, 300 ihmis­tä tuo­tan­nos­sa työl­lis­tyy vii­dek­si vuo­dek­si. Jos ei myy niin… eli domi­not eivät kaadu.

    Jos “yhden myy­jän” ves­so­ja ei ole sii­vot­tu tai katu­ja aurat­tu, “yksi myy­jä” tus­kin pää­see työ­pai­kal­leen myyn­tiu­rak­kaan­sa har­joit­ta­maan. Joku on myös hoi­ta­nut “yhden myy­jän” kou­lu­tuk­sen ja pitää huol­ta hänen lap­sis­taan päi­vä­ko­dis­sa ja koulussa.

    Siis­pä tär­ke­ää oli­si huo­ma­ta, että “yksi myy­jä” on vain pala­nen suu­res­sa pala­pe­lis­sä, jos­sa jokai­sen työ­pa­nos on arvo­kas. On hai­hat­te­lua — tosin nyky­ään hyvin yleis­tä — luul­la, että jot­kut meis­tä ovat yli-ihmi­siä, jot­ka elät­tä­vät kaik­kia mui­ta super­voi­mil­laan. Jot­ta “yksi myy­jä” saa teh­tyä työn­sä, tar­vi­taan nii­tä sataa muuta.

    Toi­nen kysy­mys on tuo palk­ka. On tot­ta, että pal­kan­mak­sun lopet­ta­mi­nen sai­si jät­täy­ty­mään pois töis­tä, mut­ta tuo vaih­toeh­to on teo­reet­ti­nen, pal­jon teo­reet­ti­sem­pi kuin koh­das­sa 1. mai­nit­se­ma­si tilanne.

    Perus­o­le­tus on, että kai­kis­ta töis­tä — orja­töi­tä ja työ­har­joit­te­lua lukuu­not­ta­mat­ta — mak­se­taan palk­kaa. Työ­tä ei kui­ten­kaan pitäi­si teh­dä pel­käs­tään pal­kan takia ja ensi­si­jai­ses­ti pal­kan innoit­ta­ma­na, vaan muis­ta syis­tä. Pal­kan suu­ruus ja var­sin­kaan pal­kan nos­ta­mi­nen huo­mat­ta­vas­ti mui­den ylä­puo­lel­le ei sai­si olla työ­elä­mäs­sä ykkös­jut­tu. Har­voin se nor­maa­li-ihmi­sel­le onkaan.

  23. Samu­li Saa­rel­ma: Eli lap­set ovat alle kou­lui­käi­siä, min­kä vuok­si puo­li­son pitää olla koto­na, mut­ta toi­saal­ta heil­le pitäi­si olla kal­liit har­ras­tuk­set. Sanoi­sin­pa, että esi­merk­ki­si on tar­koi­tuk­sel­la väännetty. 

    Kei­tä muu­ten niis­sä mil­joo­nan asun­nois­sa oikein asuu, jos 20 000 kuu­kausi­tu­loil­la jou­tuu köy­häs­te­le­mään, jos sel­lai­sen hank­kii? Yli 100 000 vuo­si­tu­lot (joka on siis alle puo­let tuos­ta) on vähän rei­lut pro­sent­ti suo­ma­lai­sis­ta tulon­saa­jis­ta. Min­kä­lai­ses­sa kur­juu­des­sa suo­ma­lai­set oikein elä­vät, jos sinus­ta noil­la tuloil­la ei saa kun­non elintasoa? 

    Mut­ta ker­ro­pa sinä omin sanoin, mikä oli­si sit­ten tuol­lai­sel­le yri­tys­joh­ta­jal­le tar­peek­si iso palk­ka? Mik­si tuo “tar­peek­si” on kai­kil­le muil­le ihmi­sil­le niin pal­jon alem­pa­na ja iso osa heis­tä pys­tyy elä­mään onnel­lis­ta elä­mää, vaik­ka saa vain mur­to-osan tuos­ta 240 000 euron vuosipalkasta?

    Saa­rel­mal­le kir­joi­tuk­ses­taan täy­si kymp­pi. 240 000 vuo­des­sa on tar­peek­si kenel­le tahan­sa. Kukaan ei tuo­ta enem­pää tar­vit­se — tuol­la sum­mal­la elää jo niin her­roik­si kuin vain halu­aa. Yli­mää­räi­nen tuo­hon pääl­le on turhaa.

  24. OS:n mai­nit­se­maan Lau­ri Leh­ti­sen ja Ant­ti Tör­mä­sen Evan pamflet­ti­sar­jas­sa jul­kai­se­ma kir­ja­seen “Oikea palk­ka” kan­nat­taa tutustua. 

    Pamfle­tin ensim­mäi­nen kuva on mie­len­kiin­toi­nen. Itse nimeäi­sin se Euroo­pan mai­den kateus­kar­tak­si. Sii­nä on Y‑akselilla maan kan­sa­lais­ten käsi­tys tuloe­ro­jen tasaus­tar­pees­ta ja x‑akselilla maan mitat­tu GINI-kerroin.

    Suo­mi ja vel­jes­kan­sam­me Unka­ri ovat posi­tii­vi­sia poikkeuksia!

  25. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Olen edel­leen sitä miel­tä, että jos joku saa 20 000 euroa kuu­kau­des­sa, se on riit­tä­väs­ti mis­tä tahan­sa työs­tä, oli­pa se kuin­ka vas­tuul­lis­ta tahan­sa. Tätä suu­rem­mat pal­kat ovat tur­hia eivät­kä kas­va­ta kenen­kään luo­vaa tai vähem­män luo­vaa työ­pa­nos­ta. Jos suo­ma­lais­joh­ta­jil­le mak­se­taan lois­ta­vas­ta työs­tään muu­al­la enem­män, ehkä he sit­ten läh­te­vät pal­kan peräs­sä ulko­mail­le. Kuka edes kai­paa joh­ta­jik­si ihmi­siä, joi­den tär­kein (tai ainoa) kan­nus­tin työs­sä pysy­mi­seen on palk­ka? Palk­kai­sit­ko sel­lai­sen työntekijän? 

    Sinä sai­sit hel­pos­ti vähin­tään tuon 20 000 euroa kuus­sa, jos pys­tyi­sit jos­sa­kin rek­ry­toin­ti­fir­mas­sa tois­tu­vas­ti löy­tä­mään asiak­kail­le­si huip­pu­joh­ta­jia jot­ka 20 000 eurol­la kuus­sa teke­vät joh­ta­ji­na saman lisä­ar­von kuin ne kil­pai­le­vien head­hun­te­rei­den löy­tä­mät ehdok­kaat, jot­ka vaa­ti­vat 200 000 euroa kuussa.

  26. Han­nu:
    Ongel­ma on siis vain. Ne lisään­ty­vät mata­la­palk­ka­työt. Täs­sä teh­tä­vä polii­ti­koil­le löy­tää tapa yhdis­tää jär­ke­väs­ti­so­si­aa­li­tur­va ja työ. Yhteis­kun­nal­la menee parem­min kun kaik­ki saa­daan pidet­tyä jär­ke­vis­sä töis­sä kyky­jen­sä mukaan. Ei tämä mitään raket­ti­tie­det­tä voi olla. Kep­piä ja pork­ka­naa molem­pia tar­vi­taan ja yksin­ker­tai­nen on kau­nis­ta. Yhdis­tä­kää sii­hen perus­tu­loon enem­män kep­piä niin menee parem­min läpi ja kek­si­kää sil­le myös uusi nimi kun van­ha ammu­taan alas jo tottumuksesta. 

    Perus­tu­lo + vähän progres­sii­vis­ta hol­hous­ta (a.k.a. kep­pi) = Perustili 

    http://www.libera.fi/perustili/perustili-koottu-aineisto/

  27. Samu­li Saa­rel­ma:
    Kei­tä muu­ten niis­sä mil­joo­nan asun­nois­sa oikein asuu, jos 20 000 kuu­kausi­tu­loil­la jou­tuu köy­häs­te­le­mään, jos sel­lai­sen hank­kii? Yli 100 000 vuo­si­tu­lot (joka on siis alle puo­let tuos­ta) on vähän rei­lut pro­sent­ti suo­ma­lai­sis­ta tulon­saa­jis­ta. Min­kä­lai­ses­sa kur­juu­des­sa suo­ma­lai­set oikein elä­vät, jos sinus­ta noil­la tuloil­la ei saa kun­non elintasoa? 

    Mut­ta ker­ro­pa sinä omin sanoin, mikä oli­si sit­ten tuol­lai­sel­le yri­tys­joh­ta­jal­le tar­peek­si iso palk­ka? Mik­si tuo “tar­peek­si” on kai­kil­le muil­le ihmi­sil­le niin pal­jon alem­pa­na ja iso osa heis­tä pys­tyy elä­mään onnel­lis­ta elä­mää, vaik­ka saa vain mur­to-osan tuos­ta 240 000 euron vuosipalkasta?

    Niis­sä mil­joo­na­käm­pis­sä asuu joko tyyp­pe­jä jot­ka on peri­nyt rahaa (tai sen käm­pän), menes­ty­nei­tä yrit­tä­jiä, tai pal­kan­saa­ja­per­hei­tä joi­den net­to­tu­lot on yli 120te vuo­des­sa. Tai sit­ten tyyp­pe­jä, jot­ka on osta­nut käm­pän ennen kuin sen arvo nousi mil­joo­niin. Mut­ta niis­sä ei asu mon­taa­kaan per­het­tä joi­den net­to­tu­lot on alle 120te/v, ellei lisäk­si ole perit­tyä rahaa.

    Mus­ta täs­sä on kyse ihan oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta. Jot­ta pää­see suo­men suu­rim­man yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­jak­si pitää olla käy­tän­nös­sä suo­men paras ja ahke­rin työn­te­ki­jä. Onko oikein, että teke­mäl­lä täl­lais­ta työ­tä esim 20 vuot­ta ei voi pääs­tä lähel­le­kään samaa varal­li­suut­ta kuin tyh­jän­toi­mit­ta­ja, joka on sat­tu­nut peri­mään mum­mol­taan ran­ta­ta­lon Kas­ki­saa­res­ta? Ja kan­nus­taa­ko tämä esi­merk­ki mui­ta ole­maan ahke­ria ja pyr­ki­mään ural­laan eteenpäin.

  28. Kyl­lä täs­sä kes­kus­te­lus­sa kan­nat­taa pitää mie­les­sä se, että suo­men perus­tus­lain mukaan meil­lä on oikeus omai­suu­den suojaan.

    Jos fir­man omis­ta­ja kat­soo tar­peel­li­sek­si suo­ja­ta omai­suut­taan palk­kaa­mal­la todel­la kova­palk­kai­sen huip­puo­saa­jan, sii­hen ei pitäi­si kel­lään olla nokan koputtamista.

    kyl­lä suo­mes­sa oli­si jo aika lopet­taa rui­ku­tus tois­ten pal­kois­ta. Sen sijaan pitäi­si käy­dä kiin­ni sel­lai­siin töi­hin, jois­ta omis­ta­jat ja asiak­kaat ovat val­miit mak­sa­maan kovia palkkoja.

    Jos maas­sa ei tyy­li muu­tu, suo­men reit­taus puto­aa pian kol­mes­ta aaas­ta kol­meen öööhön

    Sep­po korppoo
    Yrit­tä­jä ja laillisuusmies

  29. Pal­lo:Onko oikein, että teke­mäl­lä täl­lais­ta työ­tä esim 20 vuot­ta ei voi pääs­tä lähel­le­kään samaa varal­li­suut­ta kuin tyh­jän­toi­mit­ta­ja, joka on sat­tu­nut peri­mään mum­mol­taan ran­ta­ta­lon Kaskisaaresta?

    Periä saa mil­joo­nia, mut­ta ei itse tienata 😉

  30. Pek­ka Tai­pa­le:
    Joh­ta­jan pal­kal­la ja sen (yli)verotuksella ei ole juu­ri­kaan teke­mis­tä sen kans­sa, miten muut ihmi­set tule­vat toimeen. 

    On. Jokai­nen tur­haan yhtiön X joh­ta­jal­le mak­set­tu euro on pois kulu­tus­ky­syn­näs­tä, joka koh­dis­tuu samai­sen yhtiön X tuot­tei­siin, kos­ka se menee tämän joh­ta­jan tas­kuun eikä yhtiön poten­ti­aa­lis­ten asiak­kai­den taskuun.

    For­dis­mi yad­da yad­da key­ne­si­läi­nen ali­ku­lu­tus­hy­po­tee­si yad­da yad­da yadda.

  31. Pal­lo:
    Mus­ta täs­sä on kyse ihan oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta. Jot­ta pää­see suo­men suu­rim­man yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­jak­si pitää olla käy­tän­nös­sä suo­men paras ja ahke­rin työntekijä. 

    Täs­tä täy­tyy vie­lä vähän nipot­taa. Ei kor­keat joh­ta­jan pai­kat ole pal­kin­to­ja hyvin teh­dys­tä työs­tä. Eli ei ole mitään syy­tä nos­taa paras­ta ja ahke­rin­ta joh­ta­jak­si. Mui­den pal­kan­saa­jien näkö­kul­mas­ta­han joh­ta­ja on mei­dän mui­den pal­ve­li­ja joka hank­kii meil­le muil­le töi­tä ja pitää huol­ta sii­tä että pal­kan­mak­su jatkuu.

    POint­ti siis on, että joh­ta­jan ei tar­vit­se edes olla ahke­ra ja kun­nol­li­nen vaan hänen pitää hais­taa tule­vat busi­nek­set jot­ta rahaa tulee jat­kos­sa­kin. Se on myös oikea oikeu­den­mu­kai­suu­den mää­ri­tel­mä täs­sä asias­sa. Täs­sä asias­sa pal­kan­saa­jan ja ommis­ta­jan int­res­sit­kin yhdistyvät.

  32. Tom­mi Uscha­nov: On. Jokai­nen tur­haan yhtiön X joh­ta­jal­le mak­set­tu euro on pois kulu­tus­ky­syn­näs­tä, joka koh­dis­tuu samai­sen yhtiön X tuot­tei­siin, kos­ka se menee tämän joh­ta­jan tas­kuun eikä yhtiön poten­ti­aa­lis­ten asiak­kai­den taskuun.

    Täs­sä on perus­ta­vaa laa­tua ole­va vää­ri­nym­mär­rys. Menes­ty­vien yhtiöi­den hin­noit­te­lu ei ole kus­tan­nus­poh­jais­ta, vaan perus­tuu sii­hen, mitä asiak­kaat ovat val­mii­ta ja kyvyk­käi­tä maksamaan.

    Aiföö­ni­si hin­ta ei mää­räy­dy sen mukaan, sai­ko Ste­ve Jobs palk­kaa dol­la­rin vai sata mil­joo­naa. Aiföö­nin hin­ta mää­räy­tyy sen mukaan, mitä ylei­sö suos­tuu pulittamaan.

    (Ehkä dra­maat­ti­sim­min tämän muu­ten huo­maa asu­mi­sen hin­nas­sa, kun sekä myy­tä­vien että vuo­krat­ta­vien asun­to­jen hin­ta nousee vero­vä­hen­nys­ten ja asu­mis­tu­kien mukaan).

    Tosin, kus­tan­nus­poh­jai­ses­sa­kin hin­noit­te­lus­sa joh­ta­jan pal­kan vai­ku­tus aiföö­nin hin­taan oli­si sil­ti jos­sain tuot­teen hin­nan vii­den­nen mer­kit­se­vän nume­ron kiep­peil­lä, eli huk­kuu sentinpyöristysvirheeseen.

  33. Mar­ko Hami­lo: Sinä sai­sit hel­pos­ti vähin­tään tuon 20 000 euroa kuus­sa, jos pys­tyi­sit jos­sa­kin rek­ry­toin­ti­fir­mas­sa tois­tu­vas­ti löy­tä­mään asiak­kail­le­si huip­pu­joh­ta­jia jot­ka 20 000 eurol­la kuus­sa teke­vät joh­ta­ji­na saman lisä­ar­von kuin ne kil­pai­le­vien head­hun­te­rei­den löy­tä­mät ehdok­kaat, jot­ka vaa­ti­vat 200 000 euroa kuussa. 

    En oikein ymmär­rä, mikä täs­sä oli point­ti. On täy­sin sel­vää, että Oikeis­to­de­ma­rin heit­to riit­tä­väs­tä pal­kas­ta oli vain moraa­li­nen käsi­tys sii­tä, mikä oli­si riit­tä­vä palk­ka. Se, että käy­tän­nös­sä täl­lais­ta ei tie­ten­kään nykyi­ses­sä talous­sys­tee­mis­sä voi toteut­taa, on toi­nen jut­tu ja sen poh­jal­ta hänen ehdo­tuk­sen­sa kri­ti­soin­ti on täy­sin epäreilua. 

    Eli ensim­mäi­nen kysy­mys on, että saa­vu­te­taan­ko yli 20 000 euron pal­koil­la jotain, jos jäte­tään pois se, että jos ei mak­se­ta noin pal­joa, niin ne, joil­le nykyi­sin mak­se­taan tuo­ta enem­män, mene­vät jon­ne­kin muu­al­le? Jos saa­vu­te­taan net­to­hy­vin­voin­nin lisäys­tä (hen­ki­lö esim. tekee työ­tään tehok­kaam­min), niin sit­ten voi aja­tel­la, että palk­ka on oikeu­tet­tu. Jos ei saa­vu­te­ta, ja jos sen lisäk­si tode­taan, että mitään muu­ta­kaan moraa­lis­ta syy­tä mak­saa tuo­ta enem­pää kel­le­kään ei ole, niin sit­ten voi­daan poh­tia, että oli­si­ko syy­tä muut­taa nykyi­sen talous­sys­tee­min sään­tö­jä. Noi­ta sään­tö­jä ei tie­ten­kään joku pie­ni Suo­mi voi yksin muuttaa.

  34. Pal­lo: Mus­ta täs­sä on kyse ihan oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta. Jot­ta pää­see suo­men suu­rim­man yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­jak­si pitää olla käy­tän­nös­sä suo­men paras ja ahke­rin työn­te­ki­jä. Onko oikein, että teke­mäl­lä täl­lais­ta työ­tä esim 20 vuot­ta ei voi pääs­tä lähel­le­kään samaa varal­li­suut­ta kuin tyh­jän­toi­mit­ta­ja, joka on sat­tu­nut peri­mään mum­mol­taan ran­ta­ta­lon Kas­ki­saa­res­ta? Ja kan­nus­taa­ko tämä esi­merk­ki mui­ta ole­maan ahke­ria ja pyr­ki­mään ural­laan eteenpäin.

    Niin, tämä viit­taa sii­hen, että yhteis­kun­nas­sa on mui­ta­kin epä­oi­keu­den­mu­kai­suuk­sia kuin vain epä­ta­sai­nen tulonjako. 

    Mik­si sen par­haan ja ahke­rim­man työn­te­ki­jän pitäi­si saa­da yli 10 ker­taa enem­män kuin taval­li­sen hyvän ja kes­ki­mää­räi­sen ahke­ran työn­te­ki­jän? Ja tar­koi­tan kysy­myk­sel­lä­ni nyt moraa­lis­ta oikeut­ta sii­hen palk­kaan, en sitä, että jos tuo­ta ei mak­se­ta, niin sit­ten hän menee jon­ne­kin muualle.

  35. Pal­kan­alen­nuk­set myyn­nin edis­tä­mi­sek­si ovat syök­sy­kier­re, kos­ka pal­kat ovat osto­voi­ma. Joh­ta­jien pal­koil­la ei koko­nais­ky­syn­tää pide­tä yllä.
    Pal­kois­ta pitää puhua samaan­ai­kaan sekä tuo­tan­non että kulu­tuk­sen näkö­kul­mas­ta. Yleen­sä pal­kois­ta puhu­taan vain lii­ke­ta­lou­del­lis­ten las­kel­mien kaut­ta, siel­lä on syök­sy­kier­re toiminnassa.
    Pal­kat ovat neu­vot­te­lu­ky­sy­mys, ja neu­vot­te­lu­ja voi käy­dä vain tasa­vah­vat osa­puo­let eikä mit­kä tahan­sa osapuolet.

  36. Pek­ka Tai­pa­le: Täs­sä on perus­ta­vaa laa­tua ole­va vää­ri­nym­mär­rys. Menes­ty­vien yhtiöi­den hin­noit­te­lu ei ole kus­tan­nus­poh­jais­ta, vaan perus­tuu sii­hen, mitä asiak­kaat ovat val­mii­ta ja kyvyk­käi­tä maksamaan. 

    Sama asia toi­sel­la taval­la ilmais­ten: hin­nois­sa on ilmaa, jos­ta aiheu­tuu hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta, kun asia­kas­kun­ta rajau­tuu kor­kean hin­nan vuoksi.

    Tosin, kus­tan­nus­poh­jai­ses­sa­kin hin­noit­te­lus­sa joh­ta­jan pal­kan vai­ku­tus aiföö­nin hin­taan oli­si sil­ti jos­sain tuot­teen hin­nan vii­den­nen mer­kit­se­vän nume­ron kiep­peil­lä, eli huk­kuu sentinpyöristysvirheeseen. 

    Täs­sä on taas vähän tämä ajat­te­lu­ta­pa, jon­ka mukaan hii­li­diok­si­di­pääs­töt­kin saa­daan pie­nik­si, jos maa­il­ma jae­taan neliö­ki­lo­met­rin ruu­tui­hin. Kyse ei ole yhden yksit­täi­sen fir­man käy­tök­ses­tä vaan hyvin­voin­ti­tap­piois­ta, joi­ta koko tämä maa­il­man­laa­jui­nen oli­gark­ki­luok­ka aiheut­taa kollektiivisesti.

    Yhdys­val­lois­sa jo yksis­tään 10 suu­ri­tu­loi­sin­ta toi­mi­tus­joh­ta­jaa sai­vat yhteen­sä 4,7 mil­jar­din dol­la­rin tulot tänä vuon­na. Se on jo yksis­tään samaa luok­kaa kuin esi­mer­kik­si pie­nen Wyomin­gin osa­val­tion puo­len­tois­ta kuu­kau­den BKT.

  37. Pek­ka Tai­pa­le:

    Tom­mi Uscha­nov: On. Jokai­nen tur­haan yhtiön X joh­ta­jal­le mak­set­tu euro on pois kulu­tus­ky­syn­näs­tä, joka koh­dis­tuu samai­sen yhtiön X tuot­tei­siin, kos­ka se menee tämän joh­ta­jan tas­kuun eikä yhtiön poten­ti­aa­lis­ten asiak­kai­den taskuun.

    Täs­sä on perus­ta­vaa laa­tua ole­va vää­ri­nym­mär­rys. Menes­ty­vien yhtiöi­den hin­noit­te­lu ei ole kus­tan­nus­poh­jais­ta, vaan perus­tuu sii­hen, mitä asiak­kaat ovat val­mii­ta ja kyvyk­käi­tä maksamaan.

    Aiföö­ni­si hin­ta ei mää­räy­dy sen mukaan, sai­ko Ste­ve Jobs palk­kaa dol­la­rin vai sata mil­joo­naa. Aiföö­nin hin­ta mää­räy­tyy sen mukaan, mitä ylei­sö suos­tuu pulittamaan.

    Argu­ment­ti vii­den­nes­tä desi­maa­lis­ta on var­maan oikein, mut­ta tätä tois­ta argu­ment­tia en ymmär­rä? Asiak­kaat­han ovat val­mii­ta mak­sa­maan enem­män ja aiföö­nin hin­ta siis nousee kor­keam­mak­si (tai nii­tä tuo­te­taan enem­män) nime­no­maan jos voit­to­ra­hat mene­vät duu­na­rien (poten­ti­aa­lis­ten Aiföön-asiak­kai­den) tas­kuun, joh­ta­jan tas­kun sijasta.

    Mal­li on tie­tys­ti has­su kun maa­il­mas­sa on vain aiföö­ne­jä ja nii­den teki­jöi­tä. X‑firman pal­kan­saa­jat osta­vat myös Y- ja Z‑firmojen tuot­tei­ta. Täm­möi­sen talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den kan­nus­ta­mi­nen ei tosin ole enää X‑johtajan eikä X‑omistajien int­res­sis­sä, mut­ta se kyl­lä­kin on kan­san­ta­lout­ta pyö­rit­tä­vän P‑poliitikon int­res­sis­sä. Niin­kuin Krugman on sanonut, Äidil­tä opi­tut talous­vii­sau­det jot­ka toi­mi­vat hyvin oman huus­hol­lin ja ehkä fir­man­kin pyö­rit­tä­mi­ses­sä, eivät enää päde koko­nais­ta kan­san­ta­lout­ta pyö­ri­tet­täes­sä. Sik­si menes­tys bis­nes­mie­he­nä ei ole mikään takuu menes­tyk­ses­tä (talous)poliitikkona tai keskuspankkiirina.

    Herää kysy­mys onko syn­ty­väs­sä talou­del­li­ses­sa toi­me­liai­suu­des­sa eroa jos (i) X‑johtaja saa zil­joo­na euroa ja ostaa LYX- ja FERR-tuot­teit­ta, ver­rat­tu­na sii­hen että (ii) zil­joo­na euroa jae­taan X‑duunareille jot­ka osta­vat LIDL- ja RAINB-tuot­tei­ta. Jos unoh­de­taan se moraa­li­soin­nin­ha­jui­nen kysy­mys kenen hyväk­si ja kenen kan­nus­ta­mi­sek­si talou­den oli­kaan tar­koi­tus toi­mia, ongel­ma tulee sii­tä­kin että X‑johtaja tup­paa pane­maan rahan­sa sukan­var­teen eikä edes LYX- tai FERR-tuot­tei­siin. Sem­moi­nen on pahas­ta, eri­tyi­ses­ti näi­nä likvi­di­teet­ti­lou­kun aikoina.

    Yksi Äidin opet­ta­mis­ta talous­vii­sauk­sis­ta on että sääs­tä­mi­nen on aina ja joka tilan­tees­sa hyväs­tä — ja sii­nä onkin fik­su tule­vai­suu­teen varau­tu­mi­sen aspek­ti, ynnä (yksi­tyi­sel­le hyvä mut­ta [luu­li­sin] kan­san­ta­lou­del­le paha) kor­koa-korol­le-kier­tee­seen rent-see­ke­rik­si pyr­ki­mi­nen. Kan­san­ta­lou­des­sa lie­nee opti­maa­li­nen mää­rä sääs­tä­mis­tä. Ver­taus­ku­vak­si käy­nee maan­vil­je­li­jä, jon­ka on vii­sas­ta olla syö­mät­tä koko vil­ja­sa­to­aan jot­ta jotain jää kyl­vet­tä­väk­si­kin, naa­pu­ril­le lai­nat­ta­vak­si jne. Mut­ta voi­daan kuvi­tel­la Dic­ken­si­läi­nen tosi ita­ra maan­vil­je­li­jä joka ei hen­no syö­dä edes sen ver­taa että pysyi­si hen­gis­sä, vaan pis­tää kai­ken sääs­töön ja kuo­lee lopul­ta näl­kään. Tosi­maa­il­man maan­vil­je­li­jät luul­ta­vas­ti alka­vat syö­dä kun kipu vat­sas­sa tun­tuu lii­an koval­ta, mut­ta kan­san­ta­lou­des­sa ongel­ma on että kipu tun­tuu eri pai­kas­sa kuin mis­sä sääs­tö­pää­tök­set teh­dään — vähän niin­kuin tie­tyt neu­ro­pa­tiat jois­sa ihmi­sel­tä puut­tuu tun­toais­ti ja hän saat­taa vau­rioit­taa käten­sä huo­maa­mat­ta koko asiaa.

  38. Pasi: Pal­kan­alen­nuk­set myyn­nin edis­tä­mi­sek­si ovat syök­sy­kier­re, kos­ka pal­kat ovat ostovoima.

    Tämä pitää paik­kan­sa vain osit­tain, koska
    1) tulon­siir­rot ovat osto­voi­ma, ja
    2) osto­voi­ma on ulkomailla.

    Osto­voi­man yllä­pi­tä­mi­nen eri­tyi­ses­ti tulon­siir­to­ja lisää­mäl­lä on toki tie, joka ennen pit­kää joh­taa mah­dot­to­maan tilan­tee­seen, eri­tyi­ses­ti tie­tys­ti sil­loin kun ope­roi­daan tava­roi­den ja pal­ve­lui­den vien­ti­mark­ki­noil­la, samoin kuin tie­tys­ti ihmis­ten tuontimarkkinoilla.

  39. Hin­nois­sa on ilmaa” on täs­sä vähän saman­lais­ta reto­riik­kaa kuin se, että kapi­ta­lis­tin arvon­li­sä on “riis­ton aste”.

  40. Tom­mi Uscha­nov: Yhdys­val­lois­sa jo yksis­tään 10 suu­ri­tu­loi­sin­ta toi­mi­tus­joh­ta­jaa sai­vat yhteen­sä 4,7 mil­jar­din dol­la­rin tulot tänä vuon­na. Se on jo yksis­tään samaa luok­kaa kuin esi­mer­kik­si pie­nen Wyomin­gin osa­val­tion puo­len­tois­ta kuu­kau­den BKT.

    Toi­saal­ta: ei tar­vit­se ottaa kuin yksi nois­ta joh­ta­jis­ta, vaik­ka Ste­ve Jobs, ja havai­ta että hänen hau­ta­kir­joi­tuk­sen­sa kiin­nos­taa mei­kä­läis­tä luo­vaa luok­kaa enem­män kuin Wyomin­gin koko vuo­den BKT.

  41. Samu­li Saa­rel­ma:

    Eli ensim­mäi­nen kysy­mys on, että saa­vu­te­taan­ko yli 20 000 euron pal­koil­la jotain, jos jäte­tään pois se, että jos ei mak­se­ta noin pal­joa, niin ne, joil­le nykyi­sin mak­se­taan tuo­ta enem­män, mene­vät jon­ne­kin muu­al­le? Jos saa­vu­te­taan net­to­hy­vin­voin­nin lisäys­tä (hen­ki­lö esim. tekee työ­tään tehok­kaam­min), niin sit­ten voi aja­tel­la, että palk­ka on oikeu­tet­tu. Jos ei saa­vu­te­ta, ja jos sen lisäk­si tode­taan, että mitään muu­ta­kaan moraa­lis­ta syy­tä mak­saa tuo­ta enem­pää kel­le­kään ei ole, niin sit­ten voi­daan poh­tia, että oli­si­ko syy­tä muut­taa nykyi­sen talous­sys­tee­min sääntöjä.

    Mus­ta suu­rin posi­tii­vi­nen vai­ku­tus joh­ta­jien suu­ril­la pal­koil­la on se, että ne kan­nus­taa myös mui­ta pyr­ki­mään joh­ta­jik­si. Oman koke­muk­sen mukaan ne työn­te­ki­jät jot­ka pyr­ki­vät ete­ne­mään ural­laan ovat huo­mat­ta­vas­ti tehok­kaam­pia ja ahke­ram­pia kuin ne jot­ka ajatt­le­vat ole­van­sa eläkepestissään.

    Sanot­ta­koon vie­lä, että itse olen palk­kaa­ni tyy­ty­väi­nen kes­ki­tu­loi­nen ja tavoit­te­len mie­luum­min lisää vapaa-aikaa kuin lisää palk­kaa. Sik­si olen iloi­nen, että löy­tyy myös nii­tä, jot­ka ovat val­mii­ta teke­mään stres­saa­vaa työ­tä ja pit­kiä päi­viä vain saa­dak­seen lisää palk­kaa ja sta­tus­ta. Ja mak­sa­maan vie­lä yli puo­let saa­mas­taan pal­kan­li­säs­tä veroa. Jos nämä tyy­pit alkai­si­vat downs­hif­taa­maan (kos­ka ura­po­lun pääs­sä ei oli­si­kaan pal­kin­toa), oltai­siin me kaik­ki pulassa.

  42. Samu­li Saa­rel­ma: Mik­si sen par­haan ja ahke­rim­man työn­te­ki­jän pitäi­si saa­da yli 10 ker­taa enem­män kuin taval­li­sen hyvän ja kes­ki­mää­räi­sen ahke­ran työn­te­ki­jän? Ja tar­koi­tan kysy­myk­sel­lä­ni nyt moraa­lis­ta oikeut­ta sii­hen palk­kaan, en sitä, että jos tuo­ta ei mak­se­ta, niin sit­ten hän menee jon­ne­kin muualle.

    Ajat­te­le­ma­si moraa­lin mukaan ihmi­sel­le pitäi­si mak­saa palk­ka pon­nis­te­lu­jen mukaan. Tämä on aja­tuk­se­na muka­va, kun­nes huo­maa sii­nä ole­van kak­si reikää.

    Ensim­mäi­nen liit­tyy noi­hin pon­nis­te­lui­hin. Pitää­kö palk­ka mak­saa yksi­lön koke­mien pon­nis­te­lui­den vai esi­mer­kik­si työ­tun­tien mukaan? Voi­sin argu­men­toi­da, että kos­ka saan palk­ka­ni niil­lä opeil­la, joi­ta sain sata­tun­ti­sil­la työ- ja opis­ke­lu­vii­koil­la, minul­le kuu­luu iso korvaus.

    Tai sit­ten taas naa­pu­ri voi­si ihan rehel­li­ses­ti argu­men­toi­da, että hänel­le sän­gys­tä nouse­mi­nen ja vaat­tei­den puke­mi­nen on isom­pi pon­nis­tus kuin minul­le täy­den työ­päi­vän teke­mi­nen. Niin­pä hänel­le pitäi­si mak­saa enem­män rahaa kuin minulle.

    Toi­nen pul­ma liit­tyy ihan tuot­ta­vuu­teen. Jos pon­nis­te­luis­ta mak­se­taan, niin tai­de­maa­la­rik­si ryh­ty­neel­le kau­pan kas­sal­le pitäi­si mak­saa maa­laa­mi­ses­ta isoa palk­kaa, jos sivel­ti­men oikein päin kädes­sä pitä­mi­nen vaa­tii kovia pon­nis­te­lui­ta. Täl­lä taas ei saa toi­mi­vaa talout­ta aikaan millään.

    Palk­kae­ro­jen perim­mäi­nen perus­te on se, että ihmi­sil­lä pitää olla moti­vaa­tio paran­taa koke­maan­sa elin­ta­soa hakeu­tu­mal­la tuot­ta­vam­piin töi­hin. (Tuot­ta­vuus riip­puu luon­nol­li­ses­ti hen­ki­lös­tä ja teh­tä­väs­tä eikä ole absoluutti.)

  43. Tom­mi Uscha­nov: Sama asia toi­sel­la taval­la ilmais­ten: hin­nois­sa on ilmaa, jos­ta aiheu­tuu hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta, kun asia­kas­kun­ta rajau­tuu kor­kean hin­nan vuoksi. 

    Se on sitä hin­ta­me­ka­nis­min toi­min­taa, se on mark­ki­na­ta­lou­den kova ydin ja nykyi­sen tie­don valos­sa ei ole kek­sit­ty hyvää tapaa kor­va­ta hin­ta­me­ka­nis­mia jol­lain muul­la mekanismilla.

    Tuo hin­nois­sa ole­va ilma näkyy kor­kei­na voit­toi­na ja antaa sig­naa­lin sii­tä, että enem­män lisää näi­tä ja heti! Toi­sin sanoen yli­voi­tot ohja­vat inves­toin­tien vyö­ryn kysei­sel­le alalle.

    Jos kos­ke­tus­näyt­töi­siä ipho­ne­ja oli­si myy­ty perus­pu­he­li­mien hin­nal­la, kil­pai­li­joil­la ei oli­si ollut kii­ret­tä alkaa pult­taa­maan kos­ke­tus­näyt­tö­jä omiin puhe­li­miin­sa. Applea­kaan tus­kin oli­si alun­pe­rin­kään kiin­nos­ta­nut tuot­taa ipho­nea, jota oltai­siin myy­ty jon­kun perus­pu­he­li­men hin­nal­la. Vas­taa­vas­ti Sym­bian-ros­kaa­kin myy­täi­siin var­maan vie­lä ihan kurant­tei­na puhelimina.

    Oli­si­ko se muka haus­kaa (muis­ta kuin suomalaisista)??

  44. Onko oikein, että teke­mäl­lä täl­lais­ta työ­tä esim 20 vuot­ta ei voi pääs­tä lähel­le­kään samaa varal­li­suut­ta kuin tyh­jän­toi­mit­ta­ja, joka on sat­tu­nut peri­mään mum­mol­taan ran­ta­ta­lon Kas­ki­saa­res­ta? Ja kan­nus­taa­ko tämä esi­merk­ki mui­ta ole­maan ahke­ria ja pyr­ki­mään ural­laan eteenpäin. 

    Suo­mes­sa on nyky­ään muo­tia olla sitä miel­tä, että per­he­taus­tal­la ei saa olla mitään mer­ki­tys­tä, ja esi­mer­kik­si sil­lä, että jon­kun van­hem­mat tai iso­van­hem­mat ovat menes­ty­neet elä­mäs­sään taval­la tai toi­sel­la ei pitäi­si olla mitään vai­ku­tus­ta nyky­pol­ven elä­mään, eikä sii­tä sai­si olla kenel­le­kään min­kään­lais­ta hyö­tyä. Sama toi­sin sanot­tu­na on, että kukaan meis­tä ei sai­si miten­kään pon­nis­tel­la las­ten­sa ja/tai suku­lais­ten­sa (tule­van) hyvin­voin­nin eteen, tai vähin­tään­kin val­tion teh­tä­vä­nä on teh­dä se mah­dol­li­sim­man vai­keak­si. Kos­ka sekin on täy­sin yhtä epäreilua.

    Kyl­lä se minus­ta aina­kin on koh­tuul­li­sen kan­nus­ta­vaa, että voin kar­tut­taa omai­suut­ta siten, että lap­se­ni ja hei­dän lap­sen­sa voi­vat tul­la hyvin toi­meen — aina­kin kan­nus­ta­vam­paa kuin se, että heil­le lät­käis­tään kuol­les­sa­ni juma­lat­to­mat perin­tö­ve­rot, joi­den mak­sa­mi­sek­si mah­dol­li­ses­ti perit­ty asun­to täy­tyy myy­dä ja val­tion näin kup­paa­mat rahat lai­te­taan jon­kun minis­te­rin työ­huo­neen uusiin kalusteisiin.

  45. Taan­tu­ma tasaa tuloe­ro­ja. Tuo­reen tilas­ton mukaan tulo­re­rot oli­vat vuon­na 2012 samal­la tasol­la kuin kym­me­nenn vuot­ta sitten.

    Ero­jen kaven­tu­mi­nen joh­tui suu­ri­tu­lois­ten tulo­jen pie­ne­ne­mi­ses­tä ja pie­ni­tu­lois­ten tulo­jen kas­vus­ta. Väes­tön suu­ri­tu­loi­sim­man kym­me­nes­osan reaa­li­tu­lot ale­ni­vat 5,9 pro­sent­tia vuo­des­ta 2011 vuo­teen 2012.

    Lisää seli­tys­tä täällä:
    http://stat.fi/til/tjkt/2012/02/tjkt_2012_02_2013-12–18_tie_002_fi.html

  46. Pal­lo: Mus­ta suu­rin posi­tii­vi­nen vai­ku­tus joh­ta­jien suu­ril­la pal­koil­la on se, että ne kan­nus­taa myös mui­ta pyr­ki­mään joh­ta­jik­si. Oman koke­muk­sen mukaan ne työn­te­ki­jät jot­ka pyr­ki­vät ete­ne­mään ural­laan ovat huo­mat­ta­vas­ti tehok­kaam­pia ja ahke­ram­pia kuin ne jot­ka ajatt­le­vat ole­van­sa eläkepestissään.

    Ja tar­koi­tat­ko, että vaik­ka­pa se mai­nit­tu 20 000 €/kk ei oli­si kan­nus­tin 3000 €/kk hank­ki­val­le duu­na­ril­le ja hän ei pyr­ki­si sii­hen palk­kaan ural­laan ete­ne­mään, jos se vain hänen kyvyil­lään oli­si mahdollista? 

    Jos nämä tyy­pit alkai­si­vat downs­hif­taa­maan (kos­ka ura­po­lun pääs­sä ei oli­si­kaan pal­kin­toa), oltai­siin me kaik­ki pulassa. 

    Entä­pä jos he alka­vat downs­hif­taa­maan sik­si, että ovat saa­neet jo tar­peek­si? Mitä jos tilan­ne on se, että heis­tä on muka­va saa­da vaik­ka­pa se 20 000 €/kk, ja he pon­nis­te­le­vat sil­le tasol­le pääs­täk­seen, mut­ta jos he sit­ten saa­vat­kin samoil­la pon­nis­te­luil­la 100 000 €/kk, he alka­vat­kin poh­tia, että mik­si­pä täs­sä enää uhrai­si kal­lis­ta vapaa-aikaan­sa, kun pal­jon vähem­mäl­lä­kin saa huo­mat­ta­vas­ti parem­man mate­ri­aa­li­sen elin­ta­son kuin 99% muis­ta kansalaisista? 

    Itse sanot jopa kes­ki­tu­loi­se­na tavoit­te­le­va­si enem­män vapaa-aikaa kuin palk­kaa. Sinä siis jo nykyi­sil­lä pie­nil­lä (verr­rat­tu­na sii­hen 20 000€/kk tasoon) tuloil­la­si kat­sot saa­va­si ihan tar­peek­si mate­ri­aa­lis­ta hyvin­voin­tia, mut­ta vapaa-aikaa sinus­ta oli­si muka­va saa­da lisää.

  47. Vihe­rins­si: Palk­kae­ro­jen perim­mäi­nen perus­te on se, että ihmi­sil­lä pitää olla moti­vaa­tio paran­taa koke­maan­sa elin­ta­soa hakeu­tu­mal­la tuot­ta­vam­piin töi­hin. (Tuot­ta­vuus riip­puu luon­nol­li­ses­ti hen­ki­lös­tä ja teh­tä­väs­tä eikä ole absoluutti.)

    Minus­ta menet met­sään ana­lyy­sis­sä­si sen suh­teen, että vas­tus­tai­sin kaik­kia palk­kae­ro­ja. En tie­ten­kään. tcrow­nil­la on hyvä pos­taus tuos­sa toi­ses­sa ket­jus­sa (“Palk­kae­rot ja yhteis­kun­nal­li­nen tasa-arvo”), jos­sa hän käsit­te­lee juu­ri hyviä ja huo­no­ja tuloe­ro­ja. Nii­tä hyviä tuloe­ro­ja tar­vi­taan juu­ri sii­hen, mitä sinä kir­joi­tat. En viit­si tähän alkaa tois­ta­maan kaik­kea hänen kir­joit­ta­maan­sa, vaan toi­von, että jos olet hänen esi­tää­miä aja­tuk­si­aan vas­taan, esi­tät ne sii­nä ketjussa. 

    Huo­maa siis, että minun kysy­myk­se­ni oli, että mik­si sen par­haan työn­te­ki­jän pitäi­si saa­da 10 ker­taa enem­män kuin mui­den, ei esi­mer­kik­si, mik­si hänen pitäi­si saa­da 2 ker­taa enem­män. Se 2 ker­taa enem­män tai ehkä vie­lä 5 ker­taa­kin menee vie­lä sen “hyvän” tuloe­ron piik­kiin, jos­sa todel­la­kin kan­nus­te­taan ihmi­siä paran­ta­maan tuot­ta­vuut­taan, hakeu­tu­maan par­haan tuot­ta­vuu­ten­sa mukai­siin töi­hin ja teke­mään töi­tä ahke­ras­ti, mut­ta mitä sil­lä enää saa­vu­te­taan, kun tuloe­ro nos­te­taan tasol­ta 10 ker­taa suu­rem­pi tasol­le 100 ker­taa suu­rem­pi (jol­la tasol­la huip­pu­joh­ta­jien pal­kat suh­tees­sa duu­na­rei­den palk­koi­hin maa­il­mal­la ovat)? Siis mil­lään mai­nit­se­mil­ta­si syillä? 

    Ymmär­rän, että tuo­ta­kin pork­ka­naa voi­daan tar­vi­ta nyky­ti­lan­tees­sa kil­pai­lul­li­sis­ta syis­tä (tai aina­kin näin voi­daan väit­tää), mut­ta tämä ei minus­ta ole perus­te­lu kil­pai­lun “sään­nöil­le”.

  48. Samu­li Saa­rel­ma: Entä­pä jos he alka­vat downs­hif­taa­maan sik­si, että ovat saa­neet jo tar­peek­si? Mitä jos tilan­ne on se, että heis­tä on muka­va saa­da vaik­ka­pa se 20 000 €/kk, ja he pon­nis­te­le­vat sil­le tasol­le pääs­täk­seen, mut­ta jos he sit­ten saa­vat­kin samoil­la pon­nis­te­luil­la 100 000 €/kk, he alka­vat­kin poh­tia, että mik­si­pä täs­sä enää uhrai­si kal­lis­ta vapaa-aikaan­sa, kun pal­jon vähem­mäl­lä­kin saa huo­mat­ta­vas­ti parem­man mate­ri­aa­li­sen elin­ta­son kuin 99% muis­ta kansalaisista?

    Yhteis­kun­nas­sa ei juu­ri ole erit­täin kor­kea­palk­kai­sia teh­tä­viä, jois­sa voi­si downs­hif­ta­ta. Ilmei­ses­ti jois­sa­kin lää­ke­tie­teen ja juri­dii­kan alan teh­tä­vis­sä täy­si­päi­väi­nen palk­kio­ta­so voi nous­ta tuon­ne 20 000 €/kk, mut­ta ei siel­lä­kään saa 100 000 €/kk tun­ti­työ­tä tekemällä.

    Käy­tän­nös­sä kor­kea­palk­kai­set joh­ta­jat ovat erit­täin sidot­tu­ja töi­hin­sä, teke­vät pit­kää päi­vää ja viik­koa ja pitä­vät kän­nyk­kän­sä pääl­lä 24/7. Toi­sin sanoen downs­hif­taus ei ole vaihtoehto.

    Jos ase­tet­tai­siin jokin palk­ka­kat­to, sen jäl­keen oli­si jouk­ko huip­pu­joh­ta­jia, jot­ka ovat täs­sä palk­ka­ka­tos­sa. Yri­tyk­sel­lä ei oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä enää mitään tulos­palk­kaus­ta, kos­ka kaik­kien oli­si pak­ko tar­jo­ta tasan palk­ka­ka­ton ver­ran vakiopalkkaa.

    Kos­ka käy­tän­nös­sä kil­pai­lu työ­nan­ta­jien välil­lä ei voi­si men­nä rahal­la eikä työ­ajal­la, kil­pai­lua käy­täi­siin työ­oloil­la. Sii­nä­hän sitä tuli­si yllät­tä­viä kokous­mat­ko­ja aurin­ko­ran­ni­koil­le ja hiih­to­ma­joil­le ynnä muu­ta mukavaa.

    Mark­ki­na­ta­lou­den hui­jaa­mi­nen on yleen­sä vähän han­ka­laa. Sään­te­lys­tä tulee aina sivuvaikutuksia.

  49. Samu­li Saa­rel­ma: Ja tar­koi­tat­ko, että vaik­ka­pa se mai­nit­tu 20 000 €/kk ei oli­si kan­nus­tin 3000 €/kk hank­ki­val­le duu­na­ril­le ja hän ei pyr­ki­si sii­hen palk­kaan ural­laan ete­ne­mään, jos se vain hänen kyvyil­lään oli­si mahdollista?

    Luu­len, ettet oikein hah­mo­ta mil­lai­nen mää­rä eri­ta­soi­sia teh­tä­viä mah­tuu perus­duu­na­rin ja suu­ry­ri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­jan väliin. Ei perus­duu­na­rin tavoi­te yleen­sä ole tul­la Mic­ro­sof­tin toi­mi­tus­joh­ta­jak­si, vaan esim tul­la oman yksik­kön­sä esi­mie­hek­si tai siir­tyä teke­mään vähän haas­ta­vam­pia tehtäviä.

    Palk­kauk­sen pitäi­si olla sel­lais­ta, että se kan­nus­taa kai­ken­lai­seen urakehitykseen.

    Pik­ku­las­kel­ma: Jae­taan työ­teh­tä­vät vaa­ti­vuu­den perus­teel­la kym­me­neen eri luok­kaan, jois­ta luok­ka 1 on perus­duu­na­ri ja luok­ka 10 suu­ry­ri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja. Tämä on todel­la har­va jako, eli työ­teh­tä­vien vaa­ti­vuuse­rot todel­la suu­ret. Ole­te­taan että ryh­mä 1 tie­naa 3000e/kk. Jos aja­tel­laan, että yhden pykä­län nousu astei­kos­sa (eli siir­ty­mi­nen huo­mat­ta­vas­ti vaa­ti­vam­piin teh­tä­viin) oikeut­taa 50% pal­kan­ko­ro­tuk­seen, niin saa­daan eri ryh­mil­le seu­raa­vat kuukausipalkat:

    1 — 3 000
    2 — 4 500
    3 — 6 750
    4 — 10 125
    5 — 15 188
    6 — 22 781
    7 — 34 172
    8 — 51 258
    9 — 76 887
    10 — 115 330

    Onko täl­lai­nen 50% koro­tus siir­ryt­täes­sä huo­mat­ta­vas­ti vaa­ti­vam­piin teh­tä­viin mie­les­tä­si koh­tuu­ton, kun vie­lä progres­sii­vi­nen vero­tus syö sii­tä mer­kit­tä­vän osan?

  50. Samu­li Saa­rel­ma: mitä sil­lä enää saa­vu­te­taan, kun tuloe­ro nos­te­taan tasol­ta 10 ker­taa suu­rem­pi tasol­le 100 ker­taa suu­rem­pi (jol­la tasol­la huip­pu­joh­ta­jien pal­kat suh­tees­sa duu­na­rei­den palk­koi­hin maa­il­mal­la ovat)? Siis mil­lään mai­nit­se­mil­ta­si syillä?

    Sil­lä saa­vu­te­taan se, että palk­ka­hai­ta­rin ylä­pääs­sä­kin on ole­mas­sa mah­dol­li­suus paran­taa palk­kio­ta­soa. Jos teh­dään abso­luut­ti­nen palk­ka­kat­to, deri­vaat­ta jämäh­tää sii­nä koh­das­sa nollaksi.

    En sano, että suu­ret tulot oli­si­vat sinän­sä tavoi­tel­ta­va tai hyvä asia yhteis­kun­nal­li­ses­ti. Minus­ta­kin for­mu­la­ta­son tulot tun­tu­vat koh­tuut­to­mil­ta, enkä pidä suo­ma­lais­ten huip­pu­joh­ta­jien tulo­jen kas­vat­ta­mis­ta minään tavoit­tee­na. On kui­ten­kin talou­den kan­nal­ta huo­no aja­tus aset­taa tiuk­ko­ja rajoja.

    Tuloe­ro­jen yhteis­kun­nal­li­nen vai­kut­ta­vuus on kui­ten­kin pal­jon olen­nai­sem­pi sen vähi­ten ansait­se­van 99 %:n kes­ken. Eni­ten yhteis­kun­nal­li­sia ongel­mia aiheu­tuu sii­tä, jos tulo­hai­ta­rin ala­pääs­sä ei ole mah­dol­lis­ta omal­la toi­min­nal­la paran­taa elin­ta­soa. Toi­nen ongel­ma on se, jos ihmi­set hajaan­tu­vat kovin terä­vä­ra­jai­ses­ti eri tuloluokkiin.

  51. Samu­li Saa­rel­ma: Mik­si sen par­haan ja ahke­rim­man työn­te­ki­jän pitäi­si saa­da yli 10 ker­taa enem­män kuin taval­li­sen hyvän ja kes­ki­mää­räi­sen ahke­ran työn­te­ki­jän? Ja tar­koi­tan kysy­myk­sel­lä­ni nyt moraa­lis­ta oikeut­ta sii­hen palkkaan,

    Sik­si että sen “par­haan” työn­te­ki­jän mer­kit­tä­vyys yri­tyk­sen menes­tyk­sel­le on pla­jon suu­rem­pi 10x taval­li­sen työn­te­ki­jän merkitys.

    Mikä moraa­li­nen oikeus muil­la (val­tiol­la) on tul­la mää­rit­te­le­mään minun ja valit­se­ma­ni työn­te­ki­jän välis­tä palkkausta. 

    Mikä moraa­li­nen oikeus yhteis­kun­nal­la on verot­taa palk­kaa n. 70%, näin aiheut­taen mer­kit­tä­viä hyvinvointitappioita?

  52. Samu­li Saa­rel­ma: Ymmär­rän, että tuo­ta­kin pork­ka­naa voi­daan tar­vi­ta nyky­ti­lan­tees­sa kil­pai­lul­li­sis­ta syis­tä (tai aina­kin näin voi­daan väit­tää), mut­ta tämä ei minus­ta ole perus­te­lu kil­pai­lun “sään­nöil­le”.

    Hyvin ver­kos­toi­tu­nut joh­ta­ja joka pys­tyy muut­ta­maan pelin “sään­tö­jä” on yri­tyk­sel­le arvok­kaam­pi kuin yksi­kään työn­te­ki­jä, ja hyvin­kin yri­tyk­sen ole­mas­sao­lol­le yhtä kriit­ti­nen kuin kaik­ki työn­te­ki­jät yhteen­sä. Jos joh­ta­ja pys­tyy muut­ta­maan kil­pai­luo­lo­suh­tei­ta vapaas­ta kil­pai­lus­ta rajoi­tet­tuun kil­pai­luun, on hän yleen­sä palk­kan­sa ansain­nut. Huip­pu­joh­ta­ja on mark­ki­na­häi­riö­ge­ne­raat­to­ri ja überlobbari.

  53. Pal­lo: Mut ei tuo nyt ihan sel­lais­ta elin­ta­soa ole mitä voi­si olet­taa suo­men suu­rim­man yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja­na saavansa.

    Koneen toi­mi­tus­joh­ta­ja voi kyl­lä jär­jes­tää asian­sa (=dele­goi­da) myös siten, ettei kaik­ki kaa­du vai­mon har­teil­le. Ja ongel­ma­han esi­mer­kis­sä yli­pää­tään on se, että koti­vai­mon koti­vai­mous ja yli­ku­lu­tus aiheut­taa ongel­mat eikä pal­kan taso. En oikein näe, mik­si tätä pitäi­si kor­va­ta pal­kas­sa. Kuu­los­taa kovas­ti hen­ki­lö­koh­tai­sel­ta vir­heel­tä joko vai­mon­va­lin­nas­sa tai elä­män­suun­nit­te­lus­sa. Mik­si ihmees­sä tämän pitäi­si vai­kut­taa asi­aan mil­lään tavalla?

    Vai olet­ko ken­ties val­mis mak­sa­maan saman ero­tuk­sen bus­si­kus­kin koti­vai­mol­le ja tuplaa­maan sen kai­kil­le yksin­huol­ta­jil­le? Epäi­len­pä ettet ole.

    Yhteis­kun­ta yksin­ker­tai­ses­ti toi­mii parem­min, jos ihmi­set teke­vät työ­tään, kos­ka pitä­vät sii­tä eikä öky­palk­kion toivossa.

    ij: Pal­kan­saa­ja ei jou­du ris­ki­si­joit­ta­maan sääs­tö­jään saa­dak­seen tuon palkan.

    Ei tosi­aan. Käy­tän­nös­sä pal­kan­saa­ja ris­ki­si­joit­taa koko elä­män­sä tuon pal­kan eteen. Pal­kan­saa­ja on pal­jon riip­pu­vai­sem­pi pal­kas­taan kuin sijoit­ta­ja sijoi­tuk­sis­taan. Kun talous tak­ku­aa, ensim­mäi­se­nä läh­tee “ris­ki­tön” työn­te­ki­jä eikä suin­kaan omis­ta­jil­le mak­set­tu “ris­kil­li­nen” voitto.

    ij: Suu­ret voi­tot ilman sijoit­ta­jan ris­kiä. Täs­sä palk­ka­ra­ken­teen suurongelma.

    Ongel­ma löy­tyy myös elin­kus­tan­nuk­sis­ta. Ne ovat regres­sii­vi­siä, joten tuloe­ro-ongel­ma on oikeas­taan nimel­li­siä tuloe­ro­ja suu­rem­pi. Suu­ri­tu­loi­sen tulot ker­tau­tu­vat, kos­ka rahaa jää monin­ker­tai­ses­ti sääs­töön. Lisäk­si pää­omas­ta saa vie­lä­pä työn­te­koa suu­rem­man voi­ton ja vero­tus­kin on pienempää.

    Koti-isä: Yksi taus­tal­la ole­va teki­jä on juu­ri yllä kuvat­tu tilan­ne, jos­sa omis­ta­ja näkee ainoik­si vaih­toeh­doik­si yli­mää­räi­sen 20 000e jaka­mi­sek­si antaa se lisä­palk­ka­na palk­ka­joh­ta­jal­le tai pitää se itsellään.

    Niin­pä. Juu­ri täl­lai­nen ajat­te­lu­ta­pa pait­si kas­vat­taa ylim­män luo­kan palk­ko­ja myös las­kee mui­den reaa­li­palk­ko­ja, mikä las­kee osto­voi­maa, vähen­tää kulu­tus­ta, pakot­taa lisää sääs­tö­jä näil­le alem­mil­le luo­kil­le ja syven­tää kierrettä.

    Pek­ka Tai­pa­le: Mik­si mei­dän mui­den pitää pääs­tä mää­rit­te­le­mään, mikä on Kone Oyj:n joh­ta­jal­le tahi vas­taa­val­le tar­peek­si iso palk­ka – tai lii­an iso palkka?

    Sik­si, kos­ka tasa-arvo on ihmi­soi­keus ja rahal­la voi ostaa itsel­leen lisää mui­ta oikeuk­sia ja muil­le epä­ta­sa-arvoa. Lisäk­si sil­lä saa vai­ku­tus­val­taa, jol­la tilan­net­ta voi kään­tää vie­lä enem­män omak­si eduk­si. Jos raha oli­si väli­ne, jol­la sai­si ostet­tua vain asioi­ta, joil­la ei oli­si mitään oikeuk­siin liit­ty­viä seu­rauk­sia, kenen­kään suu­ret pal­kat eivät var­maan­kaan kau­heas­ti mui­ta kiin­nos­tai­si, ellei kyse oli­si suo­ra­nai­ses­ta kor­rup­tios­ta, tms.

    Pal­lo: Onko oikein, että teke­mäl­lä täl­lais­ta työ­tä esim 20 vuot­ta ei voi pääs­tä lähel­le­kään samaa varal­li­suut­ta kuin tyh­jän­toi­mit­ta­ja, joka on sat­tu­nut peri­mään mum­mol­taan ran­ta­ta­lon Kas­ki­saa­res­ta? Ja kan­nus­taa­ko tämä esi­merk­ki mui­ta ole­maan ahke­ria ja pyr­ki­mään ural­laan eteenpäin.

    Eli ongel­ma ei ole­kaan tulon suu­ruu­des­ta vaan perin­tö­ve­ron pie­nuu­des­sa. Ehkä sii­tä­kin pitäi­si teh­dä progressiivinen.

    Pek­ka Tai­pa­le: Toi­saal­ta: ei tar­vit­se ottaa kuin yksi nois­ta joh­ta­jis­ta, vaik­ka Ste­ve Jobs, ja havai­ta että hänen hau­ta­kir­joi­tuk­sen­sa kiin­nos­taa mei­kä­läis­tä luo­vaa luok­kaa enem­män kuin Wyomin­gin koko vuo­den BKT.

    Kuu­los­taa kovas­ti sil­tä, että mei­dän luo­va luok­kam­me on ylipalkattua.

    Pal­lo: Sik­si olen iloi­nen, että löy­tyy myös nii­tä, jot­ka ovat val­mii­ta teke­mään stres­saa­vaa työ­tä ja pit­kiä päi­viä vain saa­dak­seen lisää palk­kaa ja statusta.

    Entäs jos tuo työ kes­kit­tyy noi­hin käsiin vain sen vuok­si, että he halua­vat lii­kaa rahaa? Muu­ten­han se dele­goi­tai­siin useam­mal­le hen­ki­löl­le, jol­loin työl­li­syys paran­tui­si, tuloe­rot las­ki­si­vat ja hyvin­voin­ti leviäi­si laajemmalle.

    sunimh: kan­nus­ta­vam­paa kuin se, että heil­le lät­käis­tään kuol­les­sa­ni juma­lat­to­mat perin­tö­ve­rot, joi­den mak­sa­mi­sek­si mah­dol­li­ses­ti perit­ty asun­to täy­tyy myy­dä ja val­tion näin kup­paa­mat rahat lai­te­taan jon­kun minis­te­rin työ­huo­neen uusiin kalusteisiin.

    No ehkä ei pitäi­si äänes­tää Kokoo­mus­lai­sia minis­te­reik­si vaan sem­moi­sia, jos käyt­tä­vät rahan paremmin…
    Jää­hän tuos­ta vie­lä sil­ti perin­töä jäl­jel­le. Jos se on sii­tä kiin­ni, että jäl­ke­läi­sen on saa­ta­va perin­tö­nä juu­ri asun­to, niin voi jät­tää sit­ten jäl­keen­sä vähän pie­nem­män asun­non ja pääl­le likvi­diä omai­suut­ta perin­tö­ve­roon. Ei sen nyt niin vai­kea­ta pitäi­si olla.

  54. spot­tu: Huip­pu­joh­ta­ja on mark­ki­na­häi­riö­ge­ne­raat­to­ri ja überlobbari.

    Eli peri­aat­tees­sa hei­dät pitäi­si pis­tää saman­tien lin­naan. Moraa­li­set syyt näi­den ihmis­ten pal­kit­se­mi­seen vähe­ne­vät kes­kus­te­lun jat­kues­sa. Kyse on siis jon­kin­lai­ses­ta suojelurahasta.

    hup­sis: Mikä moraa­li­nen oikeus yhteis­kun­nal­la on verot­taa palk­kaa n. 70%, näin aiheut­taen mer­kit­tä­viä hyvinvointitappioita?

    Tuo ehkä aiheut­taa hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta tuon pal­kan saa­jal­le, mut­ta verot­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen aiheut­tai­si suu­rem­paa tap­pio­ta kai­kil­le muille.

    Pal­lo: Luu­len, ettet oikein hah­mo­ta mil­lai­nen mää­rä eri­ta­soi­sia teh­tä­viä mah­tuu perus­duu­na­rin ja suu­ry­ri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­jan väliin. Ei perus­duu­na­rin tavoi­te yleen­sä ole tul­la Mic­ro­sof­tin toi­mi­tus­joh­ta­jak­si, vaan esim tul­la oman yksik­kön­sä esi­mie­hek­si tai siir­tyä teke­mään vähän haas­ta­vam­pia tehtäviä.
    Palk­kauk­sen pitäi­si olla sel­lais­ta, että se kan­nus­taa kai­ken­lai­seen urakehitykseen.

    Ongel­ma onkin juu­ri se, että on jo alku­jaan eriy­tet­ty työn­te­ki­jät eri luok­kiin palk­kauk­sen osal­ta. Joh­to­teh­tä­vien aloi­tus­pal­kat tai aina­kin pal­kat ylen­nyk­sen jäl­keen ovat jo duu­na­ril­le täy­sin tavoit­ta­mat­to­mia. Se sii­tä “kai­ken­lai­ses­ta” ura­ke­hi­tyk­ses­tä. Siel­tä ei yksin­ker­tai­ses­ti nousta.

  55. Samu­li Saa­rel­ma: En oikein ymmär­rä, mikä täs­sä oli point­ti. On täy­sin sel­vää, että Oikeis­to­de­ma­rin heit­to riit­tä­väs­tä pal­kas­ta oli vain moraa­li­nen käsi­tys sii­tä, mikä oli­si riit­tä­vä palk­ka. Se, että käy­tän­nös­sä täl­lais­ta ei tie­ten­kään nykyi­ses­sä talous­sys­tee­mis­sä voi toteut­taa, on toi­nen jut­tu ja sen poh­jal­ta hänen ehdo­tuk­sen­sa kri­ti­soin­ti on täy­sin epäreilua. 

    Eli ensim­mäi­nen kysy­mys on, että saa­vu­te­taan­ko yli 20 000 euron pal­koil­la jotain, jos jäte­tään pois se, että jos ei mak­se­ta noin pal­joa, niin ne, joil­le nykyi­sin mak­se­taan tuo­ta enem­män, mene­vät jon­ne­kin muu­al­le? Jos saa­vu­te­taan net­to­hy­vin­voin­nin lisäys­tä (hen­ki­lö esim. tekee työ­tään tehok­kaam­min), niin sit­ten voi aja­tel­la, että palk­ka on oikeu­tet­tu. Jos ei saa­vu­te­ta, ja jos sen lisäk­si tode­taan, että mitään muu­ta­kaan moraa­lis­ta syy­tä mak­saa tuo­ta enem­pää kel­le­kään ei ole, niin sit­ten voi­daan poh­tia, että oli­si­ko syy­tä muut­taa nykyi­sen talous­sys­tee­min sään­tö­jä. Noi­ta sään­tö­jä ei tie­ten­kään joku pie­ni Suo­mi voi yksin muuttaa.

    Kysy­mys kos­ki sitä, saa­ko 200 000 eurol­la parem­man joh­ta­jan kuin 20 000 eurol­la. Se joka väit­tää ettei saa, voi todis­taa väit­teen­sä etsi­mäl­lä ne huip­pu­joh­ta­jat jot­ka pys­ty­vät samaan kuin kal­liit joh­ta­jat mut­ta veloit­ta­vat kym­me­nes­osan. Veik­kaan että huip­pu­joj­ta­jis­sa on täl­lai­sia har­vas­sa. Huip­pu­tut­ki­joil­le ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se mak­saa hir­veän suu­ria palk­ko­ja, hei­tä voi­nee saa­da tar­joa­mal­la labran jos­sa on kaik­ki her­kut ja tule­vat nobe­lis­tit. Mut­ta yri­tys­joh­ta­jien jou­kos­sa lie­nee aika vähän sel­lai­sia, joil­le raha ei mer­kit­se. Pys­tyn tun­nus­ta­maan tämän fak­tan tosi­asia­na, vaik­ka en itse omas­ta arvo­maa­il­mas­ta käsin sitä raha­nah­neut­ta ymmärräkään.

  56. Mar­ko Hami­lo: Kysy­mys kos­ki sitä, saa­ko 200 000 eurol­la parem­man joh­ta­jan kuin 20 000 eurol­la. Se joka väit­tää ettei saa, voi todis­taa väit­teen­sä etsi­mäl­lä ne huip­pu­joh­ta­jat jot­ka pys­ty­vät samaan kuin kal­liit joh­ta­jat mut­ta veloit­ta­vat kym­me­nes­osan. Veik­kaan että huip­pu­joj­ta­jis­sa on täl­lai­sia harvassa. 

    Mihin­kä­hän kysy­myk­seen nyt viit­taat? On sel­vää, että olois­sa, jois­sa voi tar­jo­ta 200 000 euron pal­kan, sil­lä on hou­kut­te­le­vuut­ta ja sen avul­la voi siten hou­ku­tel­la itsel­leen joh­ta­jan, joka on siten jol­tain toi­sel­ta fir­mal­ta pois­sa. Minus­ta kes­kus­te­lu ei kui­ten­kaan kos­ke­nut tätä.

  57. Vihe­rins­si: Yhteis­kun­nas­sa ei juu­ri ole erit­täin kor­kea­palk­kai­sia teh­tä­viä, jois­sa voi­si downshiftata.

    Miten niin ei ole? Jää­mäl­lä pois työn­teos­ta 50-vuo­ti­aa­na sen sijaan, että pais­koi­si töi­tä 65-vuo­ti­aak­si, on minus­ta hel­poin tapa downs­hif­ta­ta, eikä mikään estä tätä teke­mäs­tä, jos on ehti­nyt 50-vuo­ti­aak­si men­nes­sä kerä­tä tar­peek­si rahaa pat­jan alle. 

    Jos ase­tet­tai­siin jokin palk­ka­kat­to, sen jäl­keen oli­si jouk­ko huip­pu­joh­ta­jia, jot­ka ovat täs­sä palkkakatossa. 

    Miten­kään vält­tä­mät­tä ei tar­vit­se aset­taa palk­ka­kat­toa, vaan voi­daan vain vetää progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen ylim­piä mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sent­te­ja ylös­päin niin, että seu­raus on se, että työ­nan­ta­jat voi­vat toki kaa­taa enem­män ja enem­män rahaa sii­hen joh­ta­jan palk­kauk­seen, mut­ta täs­tä suu­rem­pi ja suu­rem­pi osa menee muun yhteis­kun­nan hyväk­si ja siel­lä on sit­ten sil­lä mah­dol­lis­ta tasa­ta nii­tä tuloeroja.

    Toi­nen jut­tu on se, että käy­tän­nös­sä jois­sain urhei­lu­lii­gois­sa on palk­ka­kat­to. Mik­si tämä toi­mii siel­lä, mut­tei toi­mi­si yri­tys­maa­il­mas­sa? Ja tämä on siis täy­sin ilman val­tion sää­te­lyä tai mitään “tuloe­rot ovat pahas­ta” ‑ajat­te­lua luo­tu. Pelaa­vat­ko ne ammat­tiur­hei­li­jat, jot­ka ovat siel­lä palk­ka­ka­tos­sa joten­kin vähem­män täy­sil­lä kuin pelai­si­vat, jos hei­dän palk­kaan­sa ei oli­si rajoi­tet­tu? Jos eivät, niin mik­si tämä päti­si yritysjohtajiin? 

    Jos duu­na­ri, oli hän sit­ten taval­li­nen 3000 €/kk tie­naa­va tai jää­kiek­ko­mil­jo­nää­ri, on mah­dol­lis­ta saa­da teke­mään par­haan­sa työ­nan­ta­jan hyväk­si vain sil­lä työ­so­pi­muk­sel­laan, niin mik­sei vas­taa­va oli­si mah­dol­lis­ta yritysjohtajalle?

  58. Vihe­rins­si: Sil­lä saa­vu­te­taan se, että palk­ka­hai­ta­rin ylä­pääs­sä­kin on ole­mas­sa mah­dol­li­suus paran­taa palk­kio­ta­soa. Jos teh­dään abso­luut­ti­nen palk­ka­kat­to, deri­vaat­ta jämäh­tää sii­nä koh­das­sa nollaksi.

    Tuo deri­vaa­tan nol­las­sa ole­mi­nen­ko täs­sä se ongel­ma on? Minus­ta tuo­hon menon vaa­ras­ta ollaan vie­lä aika kau­ka­na, kun palk­ko­jen nousut ovat pro­sen­tu­aa­li­sia. Ks. vaik­ka Pal­lon lis­taa tuol­la ylem­pä­nä. Sii­nä toi­sek­si vaa­ti­vim­mas­ta työs­tä vaa­ti­vim­paan työ­hön siir­ryt­täes­sä palk­ka nousee 40 000 €/kk, mikä on siis 10 ker­taa suu­rem­pi pal­kan nousu kuin mitä alim­mal­la tasol­la ole­va saa ylipäätään. 

    Tuos­sa Pal­lon tau­lu­kos­sa pal­kat nouse­vat eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti työn vaa­ti­mus­ta­son mukaan. Kysy­mys on, että onko tämä oikeu­den­mu­kais­ta? Mik­si sii­hen hou­kut­te­luun, että halu­aa teh­dä vaa­ti­mus­ta­son 10 työ­tä ver­rat­tu­na sii­hen, että tyy­tyi­si tasol­le 9, pitää mak­saa lähes 100 ker­taa enem­män kuin sen hou­kut­te­luun, että halu­aa teh­dä tason 2 työ­tä sen sijaan, että tyy­tyi­si tason 1 työ­hön? Mitä jos pal­kat nousi­si­vat­kin line­aa­ri­ses­ti työn vaa­ti­vuu­den mukaan? Deri­vaat­ta ei oli­si nol­la, mut­ta ei myös­kään niin suu­ri kuin nykyisin. 

    Tuloe­ro­jen yhteis­kun­nal­li­nen vai­kut­ta­vuus on kui­ten­kin pal­jon olen­nai­sem­pi sen vähi­ten ansait­se­van 99 %:n kes­ken. Eni­ten yhteis­kun­nal­li­sia ongel­mia aiheu­tuu sii­tä, jos tulo­hai­ta­rin ala­pääs­sä ei ole mah­dol­lis­ta omal­la toi­min­nal­la paran­taa elintasoa. 

    Täs­tä olen samaa miel­tä. Sik­si en täy­sin ymmär­rä­kään, mik­si tääl­lä niin kiih­keäs­ti puo­lus­te­taan sen tulo­hai­ta­rin ylä­pään moraa­lis­ta oikeut­ta omal­la toi­min­nal­laan paran­taa omaa elin­ta­so­aan ihan eri ker­ta­luo­kas­sa kuin mitä siel­lä ala­pääs­sä on mahdollista. 

    Minus­ta­kin siis tuloe­rot ovat vält­tä­mät­tö­miä ihmis­ten kan­nus­ti­mia. Tämä pätee siel­lä tuloas­tei­kon ala­pääs­sä. Siel­lä nii­den puu­te aiheut­tai­si suur­ta epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den tun­net­ta. Mut­ta kysy­mys on se, että pätee­kö tämä enää siel­lä tuloas­tei­kon yläpäässä.

  59. hup­sis: Sik­si että sen “par­haan” työn­te­ki­jän mer­kit­tä­vyys yri­tyk­sen menes­tyk­sel­le on pla­jon suu­rem­pi 10x taval­li­sen työn­te­ki­jän merkitys. 

    Tämä ei perus­te­le tou­hun moraa­lis­ta oikeut­ta, vaan läh­tee sii­tä moraa­liak­sioo­mas­ta, että kaik­ki mark­ki­na­ta­lou­den tuot­ta­ma tulo­ja­ko on mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti oikein, eli kai­ken, min­kä ihmi­nen pys­tyy mark­ki­noil­ta itsel­leen repi­mään, myös oikeu­den­mu­kai­ses­ti kuu­luu hänel­le. Tämä on toki yksi moraa­li­nen läh­tö­koh­ta, mut­ta sen väit­tä­mi­nen jok­si­kin abso­luut­ti­sek­si totuu­dek­si, menee ihan lii­an pitkälle. 

    Mikä moraa­li­nen oikeus muil­la (val­tiol­la) on tul­la mää­rit­te­le­mään minun ja valit­se­ma­ni työn­te­ki­jän välis­tä palkkausta. 

    Yhteis­kun­nal­la on juu­ri moraa­li­nen oikeus ottaa niil­tä, joil­la ihmi­set näke­vät ole­van epä­oi­keu­den­mu­kai­sen pal­jon ja antaa niil­le, joil­la he näke­vät ole­van epä­oi­keu­den­mu­kai­sen vähän. 

    Mikä moraa­li­nen oikeus yhteis­kun­nal­la on verot­taa palk­kaa n. 70%, näin aiheut­taen mer­kit­tä­viä hyvinvointitappioita?

    Mihin tuo väi­te hyvin­voin­ti­tap­pios­ta perus­tuu? Nyt siis puhu­taan nii­den par­hai­den työn­te­ki­jöi­den työ­pa­nok­ses­ta, ei sii­tä, että työ­tön poh­tii sitä, että meni­si­kö töi­hin vai ei. Nämä par­haat työn­te­ki­jät ovat juu­ri par­hai­ta sik­si, että ovat ahke­ria ja tun­nol­li­sia annet­tu­jen teh­tä­vien täyt­tä­jiä. Mikä hyvin­voin­ti­tap­pio sii­nä syn­tyy, että tuol­la yllä mai­ni­tul­la Pal­lon lis­tal­la vaa­ti­mus­ta­sol­ta 9 siir­ryt­täes­sä vaa­ti­mus­ta­sol­le 10 palk­ka ei nousi­si­kaan 40 000 €/kk, vaan pal­jon vähem­män (vaik­ka­pa sen 30% tuos­ta, joka tuol­la sinun vero­pro­sen­til­la­si sii­tä jäi­si yli)?

  60. Pal­lo: Palk­kauk­sen pitäi­si olla sel­lais­ta, että se kan­nus­taa kai­ken­lai­seen urakehitykseen.

    Olen samaa miel­tä. En kui­ten­kaan ymmär­tä­nyt, mik­si sen astei­kon piti olla eks­po­nen­ti­aa­li­nen eikä esim. lineaarinen. 

    Mik­si fir­mo­jen par­haat työn­te­ki­jät eli ne, jot­ka ovat siel­lä työn vaa­ti­vuusas­tei­kon ylä­pääs­sä, ovat myös huo­noi­ten moti­voi­tu­nei­ta, eli vaa­ti­vat eni­ten rahaa pon­nis­tel­lak­seen seu­raa­vaa askel­ta var­ten, mut­ta siel­lä astei­kon ala­pääs­sä ole­te­taan pien­ten koro­tus­ten tuot­ta­van saman­lai­sen lisäponnistuksen?

  61. Samu­li Saa­rel­ma: Olen samaa miel­tä. En kui­ten­kaan ymmär­tä­nyt, mik­si sen astei­kon piti olla eks­po­nen­ti­aa­li­nen eikä esim. lineaarinen. 

    Line­aa­ri­nen asteik­ko ei ole vält­tä­mät­tä oikeu­den­mu­kai­nen, sil­lä aina­kin suu­reh­kon yri­tyk­sen ylim­mil­lä joh­ta­jil­la täy­tyy olla har­vi­nai­sen hyvät kyvyt monel­la omi­nai­suusak­se­lil­la, eli kysy­mys on esin­ty­mis­to­den­nä­köi­syyk­sien tulos­ta. Jos­kus toki riit­tää muu­ta­ma äärio­mi­nai­suus mal­liin S.Jobs. Eks­po­nen­ti­aa­li­suu­teen en osaa otta kantaa.

    Samu­li Saa­rel­ma: Mik­si fir­mo­jen par­haat työn­te­ki­jät eli ne, jot­ka ovat siel­lä työn vaa­ti­vuusas­tei­kon ylä­pääs­sä, ovat myös huo­noi­ten moti­voi­tu­nei­ta, eli vaa­ti­vat eni­ten rahaa pon­nis­tel­lak­seen seu­raa­vaa askel­ta varten

    Riip­puu vähän sii­tä, mitä pal­kol­lis­ryh­mää tar­koi­tat. Jos tar­koi­tat ylem­pää joh­toa, kuvaa­mis­sa­si fir­mois­sa on joko koko joh­ta­mi­nen pie­les­sä tai ne ovat kuo­le­mas­sa ja niis­tä halu­taan tiris­tää vie­lä vii­meist tipat irti.

    Jos tar­koi­tat kes­ki­joh­toa tai mui­ta, työ­eh­to­so­pi­muk­sen ulko­puo­li­nen pal­kit­se­mis­jär­jel­mä ei ole onnis­tu­nut. Ehkä ylen­tä­mis­po­li­tii­kas­sa­kin on ollut toi­vo­mi­sen varaa.

  62. Tapio: Line­aa­ri­nen asteik­ko ei ole vält­tä­mät­tä oikeu­den­mu­kai­nen, sil­lä aina­kin suu­reh­kon yri­tyk­sen ylim­mil­lä joh­ta­jil­la täy­tyy olla har­vi­nai­sen hyvät kyvyt monel­la omi­nai­suusak­se­lil­la, eli kysy­mys on esin­ty­mis­to­den­nä­köi­syyk­sien tulosta.

    Hup­sis, jäi lai­naus­mer­kit tuon sanan “tulo” ympä­ril­tä. En enää tai­da osa­ta mää­rit­tää oike­aa toden­nä­köi­syys­funk­tio­ta ilman opin­to­jen kertausta. 

    Tar­koi­tuk­se­na­ni oli kuva­ta sitä, että mitä enem­män har­vi­nai­sia kyky­jä vaa­di­taan yksi­löl­tä, sitä vähem­män hei­tä on, ja ettei luku­mää­rä vähe­ne lineaarisesti.

  63. Vihe­rins­si: Käy­tän­nös­sä kor­kea­palk­kai­set joh­ta­jat ovat erit­täin sidot­tu­ja töi­hin­sä, teke­vät pit­kää päi­vää ja viik­koa ja pitä­vät kän­nyk­kän­sä pääl­lä 24/7. Toi­sin sanoen downs­hif­taus ei ole vaihtoehto.

    Hal­vek­sit­ta­vaa downs­hif­taus­ta kut­su­taan nois­sa pii­reis­sä “hal­li­tusam­mat­ti­lai­suu­dek­si”.

    hup­sis: Mikä moraa­li­nen oikeus muil­la (val­tiol­la) on tul­la mää­rit­te­le­mään minun ja valit­se­ma­ni työn­te­ki­jän välis­tä palkkausta. 

    Jos vapaa sopi­musoi­keus jois­sa­kin asiois­sa uhkaa yhteis­kun­nan vakaut­ta, saa aina­kin minun moraa­li­sen tuke­ni tuon sopi­musoi­keu­den rajoit­ta­mi­seen. Ja minun moraa­li­ni mukaan on oikein rajoit­taa hol­houk­se­na­lais­ten ihmis­ten sopi­musoi­keut­ta. Samoin jos jot­kin yhteis­kun­nan toi­mi­jat teke­vät joh­don­mu­kai­ses­ti huo­no­ja pää­tök­siä omal­ta kan­nal­taan, on se moraa­li­ses­ti oikein rajoit­taa näi­den sopimusvapautta. 

    Ja tämä moraa­li­fi­lo­so­fi­nen väit­te­ly­hän rat­ke­aa käy­tän­nös­sä hel­pos­ti. Se voit­taa kenel­lä on isoim­mat pys­syt. Demo­kra­tias­sa se on enemmistö.

  64. Samu­li Saa­rel­ma: Olen samaa miel­tä. En kui­ten­kaan ymmär­tä­nyt, mik­si sen astei­kon piti olla eks­po­nen­ti­aa­li­nen eikä esim. lineaarinen. 

    Pal­kan­ko­ro­tuk­set pitää suh­teut­taa tuloi­hin, jot­ta kan­nus­ta­vuus on sama riip­pu­mat­ta sii­tä mis­sä koh­das­sa asteik­koa on.

    Sun line­aa­ri­sen logii­kan mukaan myös esim päi­vä­sak­ko­jen pitäi­si olla yhtä suu­ret työt­tö­mil­lä ja suu­ri­tu­loi­sil­la. Kan­nus­tai­si­ko se mil­jo­nää­riä ole­maan aja­mat­ta ylinopeutta?

  65. Kun puhu­taan pro­sen­tu­aa­li­sis­ta pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta ja nii­den kan­nus­ta­vuu­des­ta, pitäi­si mie­les­tä­ni ottaa huo­mioon myös koro­tuk­sen pro­sen­tu­aa­li­nen osuus ns. vapaas­ta tulos­ta (kiin­tei­den meno­jen jälkee).

    Esi­merk­ki­nä, jon­ka teh­tä­vä on lähin­nä olla valai­se­va, voi­si olla kak­si ihmis­tä jois­ta hen­ki­lö A saa 2000 e/kk net­to­na ja hen­ki­lö B 4000 e/kk net­to­na. Pie­ni­tu­loi­sil­la kiin­tei­den meno­jen (miten ne nyt halu­aa mää­ri­tel­lä) osuus on yleen­sä isom­pi, sano­taan 1400 e/kk hen­ki­löl­lä A ja 2000 e/kk hen­ki­löl­lä B. 10% pal­kan­ko­ro­tus on A:lle 33% koro­tus vapai­siin tuloi­hin, mut­ta B:lle vain 20% koro­tus vapai­siin tuloihin.

    Sama ilmiö (vähän kään­tei­ses­ti) oli ole­mas­sa kun sai vie­lä asu­mis­li­sää. 20% vuo­kran­ko­ro­tus (250e -> 300e) oli­si ollut oikeas­ti 100% vuo­kran­ko­ro­tus, sil­lä asu­mis­li­sä oli molem­mis­sa tapauk­sis­sa kiin­teä 200e.

  66. tcrown: Ja tämä moraa­li­fi­lo­so­fi­nen väit­te­ly­hän rat­ke­aa käy­tän­nös­sä hel­pos­ti. Se voit­taa kenel­lä on isoim­mat pys­syt. Demo­kra­tias­sa se on enemmistö.

    Itse asias­sa se vali­tet­ta­vas­ti voit­taa, joka hal­lit­see kes­kus­te­lua ja äänes­tyk­siä eli median omis­ta­jat, sen hal­lin­noi­jat ja polii­ti­kot sekä molem­pien “pii­rit” ovat aika vah­voil­la. Tämä ei ole enem­mis­tö aina­kaan nyky­lain­sää­dän­nöl­lä eikä myös­kään sisäl­tä­ne kau­hean pal­jon ihmi­siä alem­mis­ta luokista.

  67. Pal­lo: Pal­kan­ko­ro­tuk­set pitää suh­teut­taa tuloi­hin, jot­ta kan­nus­ta­vuus on sama riip­pu­mat­ta sii­tä mis­sä koh­das­sa asteik­koa on. 

    Mik­si pitää olla suh­teu­tet­tu­na tuloi­hin? Kuten kir­joi­tin, ovat­ko yri­tyk­sen joh­ta­jat huo­nom­min moti­voi­tu­nei­ta kuin rivi­työn­te­ki­jät, jos saa­dak­seen saman kan­nus­ta­vuu­den, hei­dän pitää saa­da isom­pi tuk­ku euroja? 

    Ja vaik­ka hyväk­syi­si sen, että askel­vä­lin line­aa­ri­suus oli­si riit­tä­mä­tön kan­nus­tin, niin tar­koit­taa­ko tämä suo­raan, että eks­po­nen­ti­aa­li­nen on sit­ten oikea lähestymistapa? 

    Sun line­aa­ri­sen logii­kan mukaan myös esim päi­vä­sak­ko­jen pitäi­si olla yhtä suu­ret työt­tö­mil­lä ja suu­ri­tu­loi­sil­la. Kan­nus­tai­si­ko se mil­jo­nää­riä ole­maan aja­mat­ta ylinopeutta? 

    Päi­vä­sak­ko­jen idea on sii­nä, että tulois­ta riip­pu­mat­ta pitää teh­dä X päi­vää työ­tä, jot­ta saa sen sakon mak­set­tua. En ymmär­rä, miten tämä ver­tais­tuu tuo­hon pal­kan­ko­ro­tus­ten suuruuteen.

  68. Samu­li Saa­rel­ma:

    Päi­vä­sak­ko­jen idea on sii­nä, että tulois­ta riip­pu­mat­ta pitää teh­dä X päi­vää työ­tä, jot­ta saa sen sakon mak­set­tua. En ymmär­rä, miten tämä ver­tais­tuu tuo­hon pal­kan­ko­ro­tus­ten suuruuteen.

    Jos mie­les­tä­si 500e on yhtä hyvä pal­kan­ko­ro­tus tulo­luo­kas­ta riip­pu­mat­ta, niin eikö sil­loin 500e sak­ko ole myös yhtä hyvä ran­gais­tus tulois­ta riippumatta?

    Ja toi­sin­päin, jos sopi­va ran­gais­tus (ja sopi­va kan­nus­tin ole­maan aja­mat­ta yli­no­peut­ta) on X päi­vän palk­ka, niin eikö Y päi­vän palk­ka ole sopi­va kan­nus­tin urakehitykselle?

  69. Samu­li Saa­rel­ma:
    Mik­si sii­hen hou­kut­te­luun, että halu­aa teh­dä vaa­ti­mus­ta­son 10 työ­tä ver­rat­tu­na sii­hen, että tyy­tyi­si tasol­le 9, pitää mak­saa lähes 100 ker­taa enem­män kuin sen hou­kut­te­luun, että halu­aa teh­dä tason 2 työ­tä sen sijaan, että tyy­tyi­si tason 1 työ­hön? Mitä jos pal­kat nousi­si­vat­kin line­aa­ri­ses­ti työn vaa­ti­vuu­den mukaan? 

    Rahan pal­kit­se­vuus on loga­rit­mis­ta. Jos saa palk­kaa 5000 rahaa, niin 1000 rahan pal­kan­ko­ro­tus lisää onnel­li­suut­ta tie­tyl­lä mää­räl­lä. Jos taas saa jo palk­kaa 10000 rahaa, niin saman onnel­li­suu­den lisä­mi­seen pitää saa­da lisä­palk­kaa 2000 rahaa.

  70. Pal­lo: Pal­kan­ko­ro­tuk­set pitää suh­teut­taa tuloi­hin, jot­ta kan­nus­ta­vuus on sama riip­pu­mat­ta sii­tä mis­sä koh­das­sa asteik­koa on.

    Sun line­aa­ri­sen logii­kan mukaan myös esim päi­vä­sak­ko­jen pitäi­si olla yhtä suu­ret työt­tö­mil­lä ja suu­ri­tu­loi­sil­la. Kan­nus­tai­si­ko se mil­jo­nää­riä ole­maan aja­mat­ta ylinopeutta?

    Yli­no­peu­den hait­ta­han ei rii­pu aja­jan tulois­ta, jos sak­ko on tar­peek­si kor­kea niin yhteis­kun­nal­le on parem­pi että mil­jo­nää­ri ajaa ylinopeutta.
    Joten sakon tuli­si olla sama sum­ma kai­kil­le, sel­lai­nen sum­ma että yli­no­peus­sa­kois­ta on enem­män hyö­tyä kuin yli­no­peuk­sis­ta haittaa.

  71. Pal­lo:

    1 –3 000
    2 –4 500
    3 –6 750
    4 –10 125
    5 –15 188
    6 –22 781
    7 –34 172
    8 –51 258
    9 –76 887
    10 –115 330

    Onko täl­lai­nen 50% koro­tus siir­ryt­täes­sä huo­mat­ta­vas­ti vaa­ti­vam­piin teh­tä­viin mie­les­tä­si koh­tuu­ton, kun vie­lä progres­sii­vi­nen vero­tus syö sii­tä mer­kit­tä­vän osan?

    Tuos­ta tau­lu­kos­ta puut­tuu pari mer­kit­tä­vää teki­jää, joi­den puu­te tekee ver­tai­lun mah­dot­to­mak­si. Jo n. 6000 eur/kk pal­kois­sa nimit­täin on lähes aina pykä­lä jos­sa yli­työt ja mat­ka-aika sisäl­ly­te­tään kuu­kausi­palk­kaan. Eli jot­ta ver­tai­lusi onnis­tui­si sinun pitää huo­mioi­da nämä teki­jät taulukossasi.

  72. Pal­lo: …Mut ei tuo nyt ihan sel­lais­ta elin­ta­soa ole mitä voi­si olet­taa suo­men suu­rim­man yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja­na saavansa. 

    Tuo huo­mio­si 7/24 työs­tä pitää paik­kan­sa, eikä kyse ole pel­käs­tään avoi­men sek­to­rin joh­ta­jis­ta vaan myös huip­pu­vir­ka­mie­his­tä. Palk­ka on vain yksi osa­te­ki­jä koko­nai­suu­des­sa. Jot­ta voit teh­dä töi­tä 7/24, on työ­nan­ta­jan kyet­tä­vä luo­maan sii­hen edel­ly­tyk­set. Suo­mes­sa vero­tus ei tue jär­ke­vää jakoa palk­kaan ja mui­hin edel­ly­tyk­siin: vir­ka-asun­to, auto kul­jet­ta­ji­neen, pal­ve­lus­kun­ta jne. Oli­si kiva, jos vero­lain­sää­dän­nöl­lä oli­si jokin muu­kin poh­ja kuin suun­na­ton kateus. 😉

  73. tcrown: Hal­vek­sit­ta­vaa downs­hif­taus­ta kut­su­taan nois­sa pii­reis­sä “hal­li­tusam­mat­ti­lai­suu­dek­si”.

    Jos kat­sot iso­jen­kin yri­tys­ten hal­li­tus­ten kokous­palk­kioi­ta, niin eivät ne kovin iso­ja ole. Käy­tän­nös­sä taval­li­sen jäse­nen (ja puheen­joh­ta­jan­kin) hal­li­tus­palk­kiot ovat kym­me­nes­osa toi­mi­tus­joh­ta­jan pal­kas­ta tai alle. Yli viit­tä hal­li­tus­paik­kaa pörs­siy­ri­tyk­sis­sä on aniharvalla.

    Hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja saa palk­kio­ta isom­mis­sa yri­tyk­sis­sä tyy­pil­li­ses­ti noin 100 000 euroa vuo­des­sa. Puheen­joh­ta­juuk­sia ei käy­tän­nös­sä voi olla kuin yksi, ja sen hoi­ta­mi­nen sivu­toi­mi­ses­ti on jo sii­nä rajalla.

    Työ­mää­räs­tä ker­to­nee sekin, että monis­sa yri­tyk­sis­sä on ylim­mäl­lä joh­dol­la rajoi­tus ulko­puo­lis­ten hal­li­tus­paik­ko­jen mää­räs­sä. Tyy­pil­li­nen rajoi­tus on “kak­si jäse­nyyt­tä tai yksi puheen­joh­ta­juus”, mut­ta yri­tyk­sil­lä on myös yhden jäse­nyy­den rajoja.

    Poliit­ti­ses­ti moti­voi­dut ja vali­tut posi­tiot ovat sit­ten toi­nen tari­na. Niis­sä voi pääs­tä hyvil­le­kin tun­ti­pal­koil­le, kos­ka työ­mää­rä voi olla var­sin maltillinen.

  74. Pet­ja Y: Joten sakon tuli­si olla sama sum­ma kai­kil­le, sel­lai­nen sum­ma että yli­no­peus­sa­kois­ta on enem­män hyö­tyä kuin yli­no­peuk­sis­ta haittaa.

    Joten­kin “yllät­tä­vää”, että sakot eivät sai­si olla “kan­nus­ta­via”, mut­ta eten­kin kor­keam­pien palk­ko­jen tuli­si olla sitä mah­dol­li­sim­man paljon..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.