Palkkaerot ja yhteiskunnallinen tasa-arvo

(Artik­ke­li on jul­kais­tu Savon Sano­mis­sa 15.12.2013)

Suo­mes­ta kato­si vuo­sien 1995 – 2008 aika­na 300 000 kes­ki­palk­kais­ta työ­paik­kaa lähin­nä hyvä­palk­kai­sis­ta duu­na­riam­ma­teis­ta kuten pape­ri­teh­tais­ta. Tilal­le tuli toi­saal­ta kor­ke­aa kou­lu­tus­ta vaa­ti­via hyvä­palk­kai­sia ammat­te­ja, toi­saal­ta matalapalkkatöitä.

Tämä työ­paik­ka­ka­to on kes­kei­se­nä syy­nä dema­rien ahdin­koon ja perus­suo­ma­lais­ten nousuun aivan kuten pien­ti­lo­jen lak­kaut­ta­mi­set siir­si­vät 1960-luvul­la äänes­tä­jiä kes­kus­ta­puo­lu­eel­ta ven­na­mo­lai­sil­le. Jat­kues­saan kehi­tys uhkaa jopa yhteiskuntarauhaa.

= = =

Evan jul­kai­se­mas­sa Lau­ri Täh­ti­sen ja Ant­ti Tör­mä­sen pamfle­tis­sa Oikea palk­ka seli­te­tään, mik­si kam­paa­jan työ on tuot­ta­mat­to­mam­paa kuin työ peliyh­tiö Supercel­lis­sä. Kam­paa­ja voi pal­vel­la ker­ral­laan vain yhtä asia­kas­ta, mut­ta pele­jä voi myy­dä mil­joo­nil­le. Jos tämä oli­si koko tari­na, kam­paa­ja ryh­tyi­si teke­mään pele­jä. Ero syn­tyy osaa­mi­ses­ta ja sii­tä, miten monis­tet­ta­vuus vai­kut­taa pal­kit­se­mi­seen hyväs­tä laa­dus­ta. Hyvä kam­paa­ja voi velot­taa työs­tään enem­män kuin huo­no, mut­ta ei edes kym­men­ker­tai­ses­ti. Pelia­lal­la huip­pu­laa­tu on kaik­ki kai­kes­sa. Huo­nol­la tie­to­ko­ne­pe­lil­lä ei tie­naa mitään. Pelia­la kuu­luu voit­ta­ja vie kai­ken ‑maa­il­maan.

Evan pamfle­tin mukaan aloil­la, joil­la tuot­ta­vuus kas­vaa, pal­kat­kin voi­vat nous­ta ja päin­vas­toin. Met­su­rit eivät kui­ten­kaan ole rik­kai­ta, vaik­ka muu­ta­ma tuhat met­su­ria tekee nykyi­sin motoil­laan työn, joka veti vie­lä 50 vuot­ta sit­ten tal­vi­siin met­siin sato­ja­tu­han­sia mie­hiä. Toi­sin kuin Supercel­lin bit­ti­nik­ka­reil­la, met­su­reil­la ei ole sel­lai­sia tai­to­ja, ettei hei­tä voi­si korvata.

Työn mark­ki­na­hin­ta riip­puu toi­saal­ta sen tuot­ta­vuu­des­ta ja toi­saal­ta sii­tä, kuin­ka kor­vaa­ma­ton­ta osaa­mis­ta teki­jäl­lä on. Tee­mu Selän­teel­le kan­nat­taa mak­saa hyvin, sil­lä vaik­ka hänen pai­kal­leen tuli­joi­ta riit­tää, yhtä hyvää ei sai­si sen hal­vem­mal­la. Toi­saal­ta Selän­teen tasoi­nen jää­pal­lo­pe­laa­ja ei tie­nai­si juu­ri mitään, kos­ka jää­pal­lo ei ole ylei­sö­la­ji. Tätä tuot­ta­vuu­den ja kor­vaa­mat­to­muu­den yhdis­tel­mää voi kut­sua vaik­ka mark­ki­naeh­toi­sek­si palkaksi.

Evan rapor­tin mukaan pal­kan pitäi­si mää­räy­tyä mark­ki­naeh­toi­sem­min. Aja­tus ei ole sosi­aa­li­ses­ti kovin suo­sit­tu, mut­ta se perus­tel­laan pamfle­tis­sa hyvin.

= = =

Ennen kuin hyväk­sym­me isom­mat palk­kae­rot, kan­nat­taa pysäh­tyä miet­ti­mään, mik­si olem­me niin pal­jon rik­kaam­pia kuin sata vuot­ta sit­ten? Olem­me­ko pal­jon ahke­ram­pia kuin isoisovanhempamme?

Hyvin­voin­tim­me perus­tuu tek­no­lo­gian kehi­tyk­seen ja tuo­tan­to­pää­omaan, yksin­ker­tais­taen sii­hen, että aiem­mat suku­pol­vet ovat teh­neet työ­tä maa­il­man kehit­tä­mi­sek­si. Onko oikein jakaa aiem­pien suku­pol­vien työn hedel­mät nykyis­ten työ­pa­nos­ten suh­tees­sa, vaik­ka vau­rau­tem­me ei ole peräi­sin kuin vähäi­sel­tä osal­taan nykyih­mis­ten työstä?

Eri­tyi­sen epä­oi­keu­den­mu­kais­ta ja jopa sat­tu­man­va­rais­ta on jakaa rahat sen mukaan, mikä sat­tuu ole­maan kun­kin ryh­män ase­ma työ­mark­ki­noil­la kul­loin­kin. Jokin aika sit­ten kan­san­ta­lou­tem­me lepä­si pal­jol­ti pape­ri­mies­ten työn varas­sa, mut­ta nyt teh­tai­ta sul­je­taan. Supercel­lin kave­rei­den osaa­mi­sel­la ei oli­si ollut pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten käyt­töä, ei aina­kaan tie­to­ko­ne­pe­lien teke­mi­ses­sä. Nyt he tah­koa­vat mil­joo­nia, kos­ka niin monel­la on tas­kus­saan älypuhelin.

Supercel­lin perus­ta­jat sano­vat ole­van­sa onnis­tu­mi­ses­taan kii­tol­li­sia suo­ma­lai­sel­le hyvin­voin­ti­val­tiol­le ja saa­mal­leen ilmai­sel­le kou­lu­tuk­sel­le, ja mak­sa­vat sik­si iloi­ses­ti veron­sa sen sijaan, että siir­täi­si­vät hen­ki­kir­jan­sa kil­pa-autoi­li­joi­den tapaan Monacoon. Hatun­nos­ton arvoi­nen asia!

Evan pamfle­tin kir­joit­ta­jat ovat oikeas­sa sii­nä, että talous toi­mi­si parem­min, jos pal­kat mää­räy­tyi­si­vät mark­ki­naeh­toi­ses­ti. Ne, joil­la on eri­tyis­ky­ky­jä, hakeu­tui­si­vat teh­tä­viin, jois­sa nois­ta kyvyis­tä on eni­ten hyö­tyä. Tämä on talou­del­li­ses­ti teho­kas­ta, mut­ta oikeu­den­mu­kai­sek­si täs­tä syn­ty­vää tulon­ja­ko ei voi miten­kään väit­tää. Oikeu­den­mu­kai­suus on vähin­tään yhtä tär­ke­ää kuin talou­del­li­nen tehokkuus.

= = =

Suo­mes­sa palk­kae­rot ovat näi­hin päi­vin asti olleet pie­niä. Tilas­tois­sa työ­tä pide­tään mata­la­palk­kai­se­na, jos palk­ka on alle 2/3 kes­ki­pal­kas­ta. Suo­mes­sa mata­la­palk­kais­ta työ­tä tekee tämän mää­ri­tel­män mukaan kuusi pro­sent­tia väes­tös­tä, mut­ta Sak­sas­sa perä­ti 22 %. Hyvien duu­na­riam­mat­tien katoa­mi­nen luo pai­nei­ta mata­la­palk­ka­töi­den lisään­ty­mi­seen Suomessakin.

Fik­tii­vi­ses­sä kir­jas­saan Meri­to­kra­tian nousu 1870 – 2030 Mic­hael Young kuvaa terä­väs­ti osaa­mi­seen perus­tu­van yhteis­kun­nan jul­muut­ta ja sitä, kuin­ka se lopul­ta kään­tyy kan­san suur­ta enem­mis­töä vas­taan. Kir­jas­sa meri­to­kra­tia kaa­tuu lopul­ta popu­lis­ti­seen val­lan­ku­mouk­seen vuon­na 2030. Tuo lähes 60 vuot­ta van­ha ennus­te näyt­tää yhä uskottavalta.

Demo­kra­tias­sa on mah­do­ton­ta, että yhteis­kun­nan peli­sään­nöt toi­mi­vat kan­san suur­ta enem­mis­töä vas­taan. Väki­val­tai­nen val­lan­ku­mous ei ole toden­nä­köi­nen eikä edes tar­peen, kos­ka val­lan­ku­mouk­sen voi teh­dä vaa­li­uur­nil­la. Ongel­ma­na on, ettei kukaan oikein osaa sanoa, mitä kas­va­val­le eriar­vois­tu­mi­sel­le pitää ja voi teh­dä. Rans­ka­lai­set teki­vät pie­ni­muo­toi­sen val­lan­ku­mouk­sen vaa­leis­sa. Nyt uudet val­lan­pi­tä­jät ovat neu­vot­to­mia lupaus­ten­sa kanssa.

Palk­kae­rot todel­la paran­ta­vat talou­den toi­min­taa. Huip­pu­ky­ky­jen työ­pa­nok­ses­ta on mak­set­ta­va pal­jon, jot­tei sitä haas­ka­ta toi­sar­voi­siin töi­hin ja mata­la­tuot­toi­sen työn on olta­va teet­tä­jäl­le hal­paa, jot­ta työ­tä oli­si. Yhtä suu­ria hen­ki­lö­koh­tai­sia tuloe­ro­ja sen sijaan ei tarvita.

Olem­me kes­kit­ty­neet lii­kaa tasa­maan tuloe­ro­ja vain työl­lis­ten ja työt­tö­mien välil­lä. Progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen kaut­ta Suo­mes­sa lei­ka­taan jät­tian­sioi­ta tehok­kaas­ti, mut­ta pie­nis­tä pal­kois­ta jää käteen aivan lii­an vähän. Yhteis­kun­nal­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus edel­lyt­tää huo­mat­ta­vaa tulon­jaon kor­jaa­mis­ta pie­ni­palk­kais­ten hyväk­si – ei palk­ko­ja korot­ta­mal­la, kos­ka se teki­si pie­ni­palk­kai­sis­ta työt­tö­miä, vaan tulon­siir­to­jen avulla.

 

79 vastausta artikkeliin “Palkkaerot ja yhteiskunnallinen tasa-arvo”

  1. Osmo,

    miten se nimel­li­ses­ti suur­ta brut­to­palk­kaa saa­va asian­tun­ti­ja pys­tyy osta­maan sen pal­ve­lui­ta tar­joa­van hen­ki­lön työ­pa­nok­sen tun­nik­si kun net­to­palk­ka jää pie­nek­si ja aina on mah­dol­li­suus teh­dä itse tai jät­tää ostamatta? 

    Vai onko tar­koi­tus verot­taa vapaa-aikaa tai teh­dä hyö­dyk­kei­den ja pal­ve­lui­den nykyi­sis­tä hin­ta­suh­teis­ta edul­li­sem­pia pal­ve­lui­den suhteen?

  2. Oden vii­mei­nen kap­pa­le antaa mie­les­tä­ni vää­rän todis­tuk­sen juu­ri Suo­men tilan­tees­ta. Pie­niä ansioi­ta vero­te­taan Suo­mes­sa hyvin mal­til­li­ses­ti. Hal­li­tus toi­sen­sa jäl­keen on halun­nut hel­pot­taa pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten pal­kan­saa­jien ase­maa. Val­tion­ve­ro­tuk­seen kek­si­tään lisää progres­sio­por­tai­ta. Kun­nal­lis­ve­ro­tus on käy­tän­nös­sä teh­ty progres­sii­vi­sek­si. Pal­ve­lui­ta vero­te­taan kohoa­val­la arvonlisäverolla.

    Vero­tuk­sen anka­ruus koh­dis­tuu­kin nyt koko voi­mal­laan juu­ri nii­hin osaa­jiin, joi­den tie­doil­la ja tai­doil­la maam­me pitäi­si pär­jä­tä maa­il­man­laa­jui­ses­sa kil­pai­lus­sa. Tämän seu­rauk­set eivät ole hyvät.

    1. Jos ryh­dy­tään teke­mään kan­sain­vä­li­siä ver­tai­lu­ja, pitäi­si ver­ra­ta koko paket­tia, ottaa huo­mioon myös välil­li­set verot ja eri­lai­set tulon­siir­rot ja myös asu­mi­sen hinta.

  3. Roo­man val­ta­kun­nan sano­taan kaa­tu­neen lei­pään ja sir­kus­hu­vei­hin. EU:n ja USA:n voi ennus­taa kaa­tu­van lei­pään, pelei­hin ja sirkushuveihin.

  4. Pelin­te­ki­jät teke­vät mil­joo­nia kos­ka heil­lä on teki­jä­noi­keus­la­kien ansios­ta mono­po­li sil­le tuot­teel­le mitä he sat­tu­vat teke­mään. Ilman sään­te­lyä pelin hin­ta oli­si tasan nol­la, kos­ka kun peli on ker­ran teh­ty, sitä voi kopioi­da mää­rät­tö­mäs­ti ilman mitään lisä­kus­tan­nuk­sia. Otta­mat­ta kan­taa sii­hen ovat­ko teki­jä­noi­keus­lait koko­nai­suu­des­saan hyvä vai huo­no asia, ne joka tapauk­ses­sa aiheut­ta­vat rahan ker­ty­mis­tä näil­le super­täh­dil­le jot­ka onnis­tu­vat suo­si­tun pelin teke­mään. Samat lait toi­mi­vat kuin “nor­maa­leil­le­kin” mono­po­leil­le joi­ta var­maan­kin kaik­ki pitä­vät haitallisina.

  5. Olen samal­la kan­nal­la Osmo Soi­nin­vaa­ran kans­sa. Yllä esi­te­tyt kriit­ti­set puheen­vuo­rot sekoit­ta­vat asioi­ta. Kyse on peri­aat­tees­ta, että lii­an suu­ret palk­kae­rot toi­mi­vat lopul­ta kai­ken etua vas­taan. Tätä peri­aa­tet­ta pitää sit­ten sovel­taa läh­tö­koh­ta­na jokai­ses­sa käy­tän­nön ratkaisussa.

    Ja mikä on “lii­an suu­ri palk­kae­ro? Ei ehkä 2000€ vs 10000€, mut­ta onko 1000€ vs 20000€? Entä 1000€ vs 100000€?

    Mark­ki­noil­la saa olla dyna­miik­kaa, mut­ta ei mie­li­val­taa eikä kohtuuttomuutta.

  6. Mas­sii­vi­set tulon­siir­rot edel­lyt­tä­vät mas­sii­vis­ta vero­tus­ta. Miten moi­nen onnis­tuu talou­den glo­ba­li­soi­tues­sa? Suu­ret tulon­siir­rot tuot­ta­vil­ta yksi­löil­tä (ja yri­tyk­sil­tä) vähän tuot­ta­vil­le (tai pel­kil­le kulut­ta­jil­le) eivät var­mas­ti­kaan ole investointimagneetteja.

    Talou­del­lis­ten rea­li­teet­tien iskies­sä pääl­le ja hen­ki­lö­koh­tai­sen talou­del­li­sen tule­vai­suu­den muut­tues­sa epä­var­mak­si ihmi­set kes­kit­ty­vät sen het­kis­ten ongel­mien rat­kai­suun ja eri­lais­ten eko­no­mis­ten (ja eko­lo­gis­ten) uto­pioi­den raken­ta­mi­nen jää vähem­mäl­le. Täs­tä kär­si­vät var­mas­ti eni­ten Vih­rei­den kal­tai­set jako­puo­lu­eet, kuten Irlan­nin vii­me vaa­leis­sa havaittiin.

  7. Pek­ka Tai­pa­le:
    Oden vii­mei­nen kap­pa­le antaa mie­les­tä­ni vää­rän todis­tuk­sen juu­ri Suo­men tilan­tees­ta. Pie­niä ansioi­ta vero­te­taan Suo­mes­sa hyvin maltillisesti. 

    Työ­mark­ki­na­tu­keen ja toi­meen­tu­lo­tu­keen oikeu­te­tun työt­tö­män efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­roas­te on jotain luok­kaa 95%. Mis­sä hyvä­tu­lois­ten ryh­mäs­sä pääs­tään tuol­lai­siin lukuihin?

  8. Mitä suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien kus­tan­ta­ma sosi­aa­li­tur­va — kai­kil­le tän­ne tule­vil­le maa­il­man köy­hil­le — mer­kit­si­si yhteis­kun­nal­lam­me? Joh­tai­si­ko se mata­la­palk­ka­työn kan­nus­ta­vuu­den lisään­ty­mi­seen, kun perus­tur­va oli­si pak­ko las­kea näl­kä­ra­jal­le? Hyvin­voin­ti­val­tion tuhos­ta haa­vei­le­va liber­taa­ri­ka­ve­ri­ni oli huo­les­tut­ta­van mie­lis­sään Kon­tu­lan ehdotuksesta… 

    http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kontula%20sosiaaliturva-13130

  9. Asian sivus­ta yksi huo­mau­tus: tuloe­rois­ta pitäi­si pys­tyä kes­kus­te­le­maan niin että löy­det­täi­siin myös kei­no­ja posi­tii­vi­siin toi­miin eikä vain tar­jot­tai­si onnis­tu­jil­le keppiä.

    Otan esi­mer­kik­si tyy­pil­li­sen ura­po­lun joka voi joh­taa insi­öö­ril­le san­gen koh­tuul­li­siin ansioihin. 

    1)Valitse työ­nan­ta­jak­si esim. jenk­ki- tai sak­sa­lai­nen fir­ma eikä kun­taa, val­tio­ta tai suom­lais­ta jät­tiä. US ja GER HR-osas­tot ovat isän­tä­maan palk­ka­ta­son vuok­si tot­tu­neet mak­sa­maan kovem­pia palk­ko­ja kuin suomalaiset. 

    2) vaih­da työ­nan­ta­jaa uran alus­sa vähin­tään 3–4 ker­taa. Jokai­ses­sa vaih­dos­sa voit saa­da lisää palk­kaa mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin vuo­sit­tai­set taso­ko­ro­tuk­set. Sama­laa taso­ko­ro­tuk­set las­ke­taan tämän jäl­keen kor­keam­mas­ta pal­kas­ta. Temp­pu onnis­tuu vain 40‑v. asti (ikä­syr­jin­tä)

    Ope­tus siis täs­tä on, että hyviä palk­ko­ja ei kel­le­kään tar­jo­ta hel­pol­la, vaan yksi­lön on itsen­sä tais­tel­ta­va. Tämä vel­voit­taa mie­les­tä­ni myös mata­lia palk­ko­ja saa­via. Voi­daan esit­tää kysy­myk­set: mihin fir­moi­hin olet men­nyt töi­hin? Kuin­ka useas­ti olet vaih­ta­nut? Jos et ker­taa­kaan ja olet vain kun­nal­la töis­sä niin lais­kuu­des­ta sakotetaan.

  10. Osmo: “Oikeu­den­mu­kai­suus on vähin­tään yhtä tär­ke­ää kuin talou­del­li­nen tehokkuus.”

    Olen samaa miel­tä että oikeu­den­mu­kai­suus on tär­ke­ää pel­käs­tään jo sik­si­kin että jos palk­kae­rot nouse­vat kor­keik­si, popu­lis­mi ja kau­pan rajoit­tei­den kan­na­tus nousee ja sitä kaut­ta ale­taan har­joit­taa poli­tiik­kaa joka alen­taa tehokkuutta.

    Jo Karl Pear­son — tilas­to­tie­teen isä, eugee­nik­ko, sosia­lis­ti ja rotu­rea­lis­ti — varoit­te­li hyvin suur­ten tuloe­ro­jen kan­sa­kun­taa hei­ken­tä­vis­tä vaikutuksista:

    Kan­so­jen ja val­tioi­den väli­sis­sä konflik­teis­sa se val­tio, jos­sa on laa­ja köy­hä­lis­tö, hävi­ää sil­le val­tiol­le jon­ka väes­tö on tasa-arvoisempi.”

    Jopa Bus­hin hal­lin­nos­sa toi­mi­nut oikeis­to­lai­nen talous­tie­tei­li­jä varoit­te­li tuloe­ro­jen kas­vus­ta hie­man toi­ses­ta näkökulmasta:

    Ken­neth Sche­ve, a Yale poli­tical science pro­fes­sor, and Matt­hew Slaugh­ter, an eco­no­mist at the Tuck School of Busi­ness at Dart­mouth, wro­te a pro­voca­ti­ve piece in Foreign Affairs arguing that the Uni­ted Sta­tes should adopt a “fun­da­men­tal­ly more progres­si­ve fede­ral tax sys­tem” (e.g., tax the rich more) as the best way of saving glo­ba­liza­tion from a pro­tec­tio­nist backlash. What’s inte­res­ting is that the­se guys are not left-wing radicals wea­ring tie-dye shirts; Matt Slaugh­ter ser­ved in the Geor­ge W. Bush administration.”

    Mut­ta väi­te “vähin­tään yhtä tär­ke­ää” jää ilmaan. Mik­si vähin­tään yhtä tär­ke­ää. Kenen mielestä.

  11. Pelin­ke­hit­tä­jät eivät tie­naa Suo­mes­sa mil­joo­nia. Supercel­lin työn­te­ki­jöi­den ver­taa­mi­nen kes­ki­tu­loi­seen pelin­ke­hit­tä­jään on kuin lot­to­voit­ta­jan ver­taa­mi­nen perus duu­na­riin. Kes­ki­ver­to pelin­ke­hit­tä­jän palk­ka on nor­maa­lia kes­ki­ver­toa kor­keam­pi, mut­tei monin­ker­tai­ses­ti. Jenk­ki­lään ver­rat­tu­na pelin­ke­hit­tä­jien pal­kat Suo­mes­sa ovat mel­ko vaa­ti­mat­to­mat kes­ki­ver­rol­li­ses­ti. Kam­paa­ja ei voi hel­pos­ti myös­kään siir­tyä pelin­ke­hit­tä­jäk­si sii­hen vaa­dit­ta­van vuo­sien osaa­mi­sen takia aivan kuin ei lää­kä­rik­si tai lakimieheksikään.

  12. Lii­an suu­ret palk­kae­rot teke­vät yhteis­kun­nas­ta tehot­to­man. Sen näkee mm. monis­ta kehi­tys­mais­ta. Lii­an pie­net­kään palk­kae­rot eivät ole hyväk­si. Sen taas näkee mm. Suo­mes­ta. Koh­tuus kai­kes­sa, myös palk­kae­rois­sa, on hyväk­si. Mal­lia kan­nat­taa ottaa hyvin tuo­mi­si­ta Sak­sas­ta, Ruot­siss­ta ja Virosta.

  13. Komp­paan Tapio Pel­tos­ta. Vero­tuk­sem­me on lem­peä pie­ni­tu­loi­sil­le, mut­ta efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­roas­te nousee minul­la­kin työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­läi­se­nä kan­sa­ne­läk­keen ja asu­mis­tuen leik­kau­tu­mi­sen kaut­ta nopeas­ti 80% tie­noil­le ja yli­kin. Min­kään­lai­ses­ta kan­nus­ta­vuu­des­ta ei voi puhua, kos­ka lou­nas-ja työ­mat­ka­ku­lut huo­mioi­den net­toan­sio jäi­si hel­pos­ti mii­nuk­sel­le. Ongel­ma pii­lee tulos­oir­rois­sa ja sosi­aa­li­tuis­sa, joil­le pitäi­si todel­la­kin teh­dä jota­kin esim. kan­sa­lais­pal­kan tahi Libe­ran juu­ri ehdot­ta­man perus­ti­lin kaut­ta asu­mis­tu­kea myöten.

  14. Tapio Pel­to­nen: Työ­mark­ki­na­tu­keen ja toi­meen­tu­lo­tu­keen oikeu­te­tun työt­tö­män efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­roas­te on jotain luok­kaa 95%. Mis­sä hyvä­tu­lois­ten ryh­mäs­sä pääs­tään tuol­lai­siin lukuihin?

    Tämä on aivan tot­ta, suu­ri ongel­ma ja veri­nen vää­ryys. Mut­ta se joh­tuu tulon­siir­rois­ta ja sii­tä, että ne on suun­nat­tu eri­tyi­ses­ti vähä­tu­loi­sil­le. Nyt ehdo­tuk­se­na oli ilmei­ses­ti edel­leen lisä­tä tulon­siir­to­ja vähä­tu­loi­sil­le. Tämä yhtä­lö ei toimi.

    Tulon­siir­to­jen taso Suo­mes­sa on jo nyt erit­täin kor­kea. Jul­ki­set menot ovat 55–60 % brut­to­kan­san­tuot­tees­ta. Verot­ta­mal­la “rik­kai­ta” eli kes­ki­luok­kaa entis­tä enem­män ei rat­kai­sua löydy.

  15. Suo­mel­le paras esi­ku­va oli­si Baijeri.

    Lai­tam­me nai­set kotiin, lak­kau­tam­me päi­vä­hoi­don ja vas­taa­vat vero­ra­haa syö­vät ja nais­työ­voi­maa sito­vat palvelut.

    Teem­me perus­ter­vey­den­huol­los­ta yksi­tyis­yrit­tä­jien tuot­ta­man ja pakol­lis­ten vakuu­tuk­sien rahoittaman.

    Per­heil­le anne­taan vero­tuk­sen kaut­ta etu­ja ja vas­tuut­to­muu­den sub­ven­tiois­ta luo­vu­taan (kuten yksin­huol­ta­jien edut).

    Per­heet saa­vat yksin päät­tää asioistaan! 

    Meil­lä suo­ma­lai­sil­la on joku ihmeel­li­nen käsi­tys että tääl­lä kehi­te­tyt ins­ti­tuu­tiot oli­si­vat joten­kin yli­ver­tai­sia, mik­si emme kopioi­si Sak­sas­ta kun ilmai­sek­si saisimme?

    1. Sak­sas­ta on vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na kopioi­tu mal­le­ja pariin­kin ker­taan, eikä se ole tuo­nut mitään hyvää. 🙂

  16. Osmo,

    Lapuan liik­keen ja IKL:n kan­nat­ta­jat kat­soi­vat enem­män tuon­ne Mus­so­li­nin Ita­lian suuntaan…

  17. Kal­le:
    Lii­an suu­ret palk­kae­rot teke­vät yhteis­kun­nas­ta tehot­to­man. Sen näkee mm. monis­ta kehi­tys­mais­ta. Lii­an pie­net­kään palk­kae­rot eivät ole hyväk­si. Sen taas näkee mm. Suo­mes­ta. Koh­tuus kai­kes­sa, myös palk­kae­rois­sa, on hyväk­si. Mal­lia kan­nat­taa ottaa hyvin tuo­mi­si­ta Sak­sas­ta, Ruot­siss­ta ja Virosta.

    Ruot­sis­sa oli Suo­mea pie­nem­mät palk­kae­rot vuon­na 2010. Onko tilan­ne muut­tu­nut sen jälkeen?

    Läh­de:
    https://tilastokeskus.fi/artikkelit/2013/art_2013-03–11_004.html?s=0

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sak­sas­ta on vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na kopioi­tu mal­le­ja pariin­kin ker­taan, eikä se ole tuo­nut mitään hyvää. 

    Hyvin­voin­ti­val­tio­kin on Bis­marc­kin perua ja Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­sen idea viher­sor­mis­ta (Kes­kus­puis­to ym), jot­ka säteit­täi­ses­ti hal­ko­vat kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, on ilmei­ses­ti Ber­lii­nis­tä kopioitu.

  19. Austrian:

    …Teem­me perus­ter­vey­den­huol­los­ta yksi­tyis­yrit­tä­jien tuot­ta­man ja pakol­lis­ten vakuu­tuk­sien rahoittaman… 

    Noin­han kaik­ki toi­mi­vat ja edul­li­set euroop­pa­lai­set perus­ter­vey­den­huol­to­sys­tee­mit toi­mi­vat! Eihän tätä jär­jet­tö­män kal­lis­ta DDR-mal­lia tai­da olla jäl­jel­lä kuin Suo­mes­sa ja Kuubassa? 

    Jos olen ymmär­tä­nyt, niin parem­pia vakuu­tus­mal­le­ja kuin sak­sa­lai­nen, on kopioi­ta­vis­sa mm. Hol­lan­nis­ta. Enkä usko että Suo­men vakuu­tus­mal­li­kaan on huo­no, kyl­lä ne suu­rim­mat hei­kou­det ovat pal­ve­lu­jen tuotannossa. 😉

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sak­sas­ta on vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na kopioi­tu mal­le­ja pariin­kin ker­taan, eikä se ole tuo­nut mitään hyvää. 

    No, aina­kin hyvin­voin­ti­val­tio on Otto von Bis­marc­kin keksintö.

  21. on toi­saal­ta hyvä miet­tiä, kuin­ka suu­ri arvo talou­del­li­sel­la ase­mal­la on yhteis­kun­nal­li­seen sta­tuk­seen. Älyk­kö­mäi­nen kirur­gi voi var­mas­ti olla neli­kymp­pi­se­nä hyväs­sä ase­mas­sa, mut­ta eten­kin nuo­rem­mis­sa ikä­luo­kis­sa talou­del­li­nen sta­tus ei enää niin sel­väs­ti lin­ki­ty sosi­aa­li­seen sta­tuk­seen. Pie­neh­kö­palk­kai­nen komea tai­tei­li­ja­muusik­ko päi­hit­tää sosi­aa­li­ses­sa sta­tuk­ses­sa jur­rik­kain­si­nöö­rin 10–0.

    Mis­sä mää­rin 2000-luvun maa­il­mas­sa vero­po­li­tii­kal­la edes voi­daan estää eriar­vois­tu­mis­ta, jos sta­tus mää­räy­tyy yhä enem­män talou­del­lis­ten asioi­den ulko­puo­lel­la ole­vien asioi­den suhteen?

  22. Työn mark­ki­na­hin­ta riip­puu toi­saal­ta sen tuot­ta­vuu­des­ta ja toi­saal­ta sii­tä, kuin­ka kor­vaa­ma­ton­ta osaa­mis­ta teki­jäl­lä on. Tee­mu Selän­teel­le kan­nat­taa mak­saa hyvin, sil­lä vaik­ka hänen pai­kal­leen tuli­joi­ta riit­tää, yhtä hyvää ei sai­si sen hal­vem­mal­la. Toi­saal­ta Selän­teen tasoi­nen jää­pal­lo­pe­laa­ja ei tie­nai­si juu­ri mitään, kos­ka jää­pal­lo ei ole ylei­sö­la­ji. Tätä tuot­ta­vuu­den ja kor­vaa­mat­to­muu­den yhdis­tel­mää voi kut­sua vaik­ka mark­ki­naeh­toi­sek­si palkaksi.

    Mis­sä mää­rin toi­saal­ta urhei­li­jat tuot­ta­vat omat tulon­sa? Ympä­ri maa­il­man ihmi­set, jot­ka ovat saa­neet hal­tuun­sa val­ta­via luon­non­va­ro­ja, rahoit­ta­vat mii­nus­bud­je­til­la mil­jo­nää­riur­hei­li­joi­den palk­ko­ja. Venä­jäl­lä val­tion kaa­su­yh­tiöt mak­sa­vat mil­jo­nää­riur­hei­li­joi­den palk­ko­ja. Luon­non­va­roil­la rahoi­te­taan urhei­li­joi­ta. Entä kuin­ka moni sta­dion rahoi­te­taan yksityisesti?

  23. Enem­män tulon­siir­to­ja pie­ni­tu­loi­sil­le on kan­na­tet­ta­va ehdo­tus, mut­ta kolum­nin otsik­ko on har­haan­joh­ta­va. Palk­kae­ro­jen sijaan pitäi­si puhua tuloe­rois­ta (ja usein myös varal­li­suuse­rois­ta). Ero on tär­keä sik­si, että kas­va­va osa suu­ri­tu­lois­ten suu­ris­ta tulois­ta ei ole palk­ka­tu­lo­ja. Kolum­nis­sa mai­ni­tut Supercel­lin perus­ta­jien huip­pu­tu­lot­kaan eivät tain­neet olla palk­ka­tu­lo­ja. Ero on tär­keä myös sik­si, että palk­ka­tu­lois­ta puhu­mi­nen hou­kut­te­lee kes­kus­te­li­joi­ta vaa­ti­maan suu­ri­tu­lois­ten palk­ko­ja alem­mak­si, niin kun se nyt muka joten­kin lisäi­si tasa-arvoa, jos ilpo­kok­ki­lat ja ant­ti­her­li­nit mak­sai­si­vat vähän vähem­män juk­ka­hie­no­sil­le ja mattialahuhdille.

    1. En ole näh­nyt SuperCe­lin veroil­moi­tus­ta, mut­ta kyl­lä ne tulot ovat luon­teel­taan palk­ka­tu­lo­ja tai yrit­tä­jä­tu­lo­ja, mut­ta eivät kor­koa sijoi­te­tul­le pää­omal­le. Fir­mal­la ei ollut aloit­taes­saan juu­ri lain­kaan pää­omaa. Työl­lä se raha on ansait­tu, koh­tuul­li­sen kor­keal­la tun­ti­pal­kal­la tosin.

  24. OS: Yhteis­kun­nal­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus edel­lyt­tää huo­mat­ta­vaa tulon­jaon kor­jaa­mis­ta pie­ni­palk­kais­ten hyväk­si – ei palk­ko­ja korot­ta­mal­la, kos­ka se teki­si pie­ni­palk­kai­sis­ta työt­tö­miä, vaan tulon­siir­to­jen avulla.

    Sää­li, että täs­sä pääs­tään kovin hitaas­ti eteen­päin. Edes­sä nimit­täin näyt­tää ole­van uusi ongel­ma, mut­ta nyt hyvä­palk­kais­ten ja yhteis­kun­nan kan­nal­ta elin­tär­kei­den pal­kan­saa­jien kohdalla.

    Jos nyt olen radios­ta kuu­le­ma­ni tut­ki­mus­tu­lok­sen oikein ymmär­tä­nyt, osa nuo­ris­ta lää­kä­reis­tä arvos­taa lep­pois­ta­mis­ta niin pal­jon, ettei­vät he viit­si teh­dä nor­maa­lia työ­ai­kaa. Vähem­pi­kin kun riittää.

    Saman asian ker­toi minul­le jo muu­ta­mia vuo­sia sit­ten (myös) hal­lin­nol­li­ses­sa roo­lis­sa työs­ken­nel­lyt lää­kä­ri: Osa nuo­ris­ta lää­kä­reis­tä halu­aa teh­dä kor­kein­taan n. 150 työ­päi­vää ja vie­lä mää­ri­tel­lä vapaas­ti, mil­loin he vapaan­sa pitävät.

    Insi­nöö­rien koh­dal­la näkö­pii­ris­sä ei tätä ongel­maa ole ongel­maa, hei­dän palk­kan­sa onn sen ver­ran huo­not, että töi­tä pitää teh­dä. Jos sit­ten insi­nöö­ri ylen­ne­tään joh­ta­jak­si, sit­ten nii­tä töi­tä pitää teh­dä työ­ai­ka­lain­sää­dän­nös­tä välittämättä.

    Pel­kään kui­ten­kin, että paris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä jou­du­taan mene­mään ame­rik­ka­lai­seen sys­tee­miin, jos­sa yli­opis­tois­sa on kor­keat luku­kausi­mak­sut. Suo­ma­lai­nen ver­sio voi­si olla ante­li­aat stipendit.

    Kai tämä kuvaa­ma­ni tren­di joh­tuu sii­tä kiro­tus­ta suur­pää­oman vaikutuksesta.

  25. OS: Yhteis­kun­nal­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus edel­lyt­tää huo­mat­ta­vaa tulon­jaon kor­jaa­mis­ta pie­ni­palk­kais­ten hyväk­si – ei palk­ko­ja korot­ta­mal­la, kos­ka se teki­si pie­ni­palk­kai­sis­ta työt­tö­miä, vaan tulon­siir­to­jen avulla.

    Sää­li, että täs­sä pääs­tään kovin hitaas­ti eteen­päin. Edes­sä nimit­täin näyt­tää ole­van uusi ongel­ma, mut­ta nyt hyvä­palk­kais­ten ja yhteis­kun­nan kan­nal­ta elin­tär­kei­den pal­kan­saa­jien kohdalla.

    Jos nyt olen radios­ta kuu­le­ma­ni tut­ki­mus­tu­lok­sen oikein ymmär­tä­nyt, osa nuo­ris­ta lää­kä­reis­tä arvos­taa lep­pois­ta­mis­ta niin pal­jon, ettei­vät he viit­si teh­dä nor­maa­lia työ­ai­kaa. Vähem­pi­kin kun riittää.

    Saman asian ker­toi minul­le jo muu­ta­mia vuo­sia sit­ten (myös) hal­lin­nol­li­ses­sa roo­lis­sa työs­ken­nel­lyt lää­kä­ri: Osa nuo­ris­ta lää­kä­reis­tä halu­aa teh­dä kor­kein­taan n. 150 työ­päi­vää ja vie­lä mää­ri­tel­lä vapaas­ti, mil­loin he vapaan­sa pitävät.

    Insi­nöö­rien koh­dal­la näkö­pii­ris­sä ei tätä ongel­maa ole, hei­dän palk­kan­sa on sen ver­ran huo­not, että töi­tä pitää teh­dä. Jos sit­ten insi­nöö­ri ylen­ne­tään joh­ta­jak­si, sit­ten nii­tä töi­tä pitää teh­dä työ­ai­ka­lain­sää­dän­nös­tä välittämättä.

    Pel­kään kui­ten­kin, että paris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä jou­du­taan mene­mään ame­rik­ka­lai­seen sys­tee­miin, jos­sa yli­opis­tois­sa on kor­keat luku­kausi­mak­sut. Suo­ma­lai­nen ver­sio voi­si olla ante­li­aat stipendit.

    Kai tämä kuvaa­ma­ni tren­di joh­tuu sii­tä kiro­tus­ta suur­pää­oman vaikutuksesta.

  26. Ovat­ko palk­kae­rot kuin­ka pal­jon mer­kit­tä­väm­pi teki­jä kuin se, että köy­him­mil­lä­kin on mah­dol­li­suus koh­tuul­li­siin tuloi­hin, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat vaa­ti­mat­to­man elä­män ilman suu­rem­paa huol­ta ruo­an saa­mi­ses­ta pöy­tään, katon saa­mi­ses­ta pään pääl­le ja ter­vey­den­hoi­don saa­mi­ses­ta sil­loin, kun tulee tar­ve, ettei tar­vit­se pää­tyä näl­käi­se­nä kadul­le sairastamaan?

    Pal­jon­ko mini­mi­toi­meen­tu­lol­la elä­vä tun­tee olon­sa parem­mak­si, jos ne omat tulot ovat 1/10 tai 1/1000 lähei­sen teh­taan joh­ta­jan palkasta?

    Onko toi­sen iso palk­ka toi­sel­ta pois, jos kum­mal­la­kin on ruo­kaa ja asunto?

  27. Kal­le: Noin­han kaik­ki toi­mi­vat ja edul­li­set euroop­pa­lai­set perus­ter­vey­den­huol­to­sys­tee­mit toi­mi­vat! Eihän tätä jär­jet­tö­män kal­lis­ta DDR-mal­lia tai­da olla jäl­jel­lä kuin Suo­mes­sa ja Kuubassa? 

    Suo­men “jär­jet­tö­män kal­lis” perus­ter­vey­den­huol­to on edul­li­sem­pi kuin esi­mer­kik­si Sak­san perusterveydenhuolto.

    Eräs läh­de:

    http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/themes/05_health_and_health_systems.pdf

  28. Esin­nä­kin: Olen samaa miel­tä nimi­mer­kin Pelin­ke­hit­tä­jä kans­sa sii­tä, että “Supercel­lin ver­taa­mi­nen kes­ki­tu­loi­seen kuin lot­to­voit­ta­jan ver­taa­mi­nen perus­duu­na­riin”. Var­sin­kaan Supercel­lin tapauk­ses­ta ei voi vetää mitään raflaa­via joh­to­pää­tök­siä sii­tä, että asian­tun­ti­ja­työn ansio­ta­so ylei­ses­ti oli­si nuos­sut hui­mas­ti. Esim. IT-alal­la suu­rin osa työn­te­ki­jöis­tä vään­tää suur­ten yri­tys­ten jär­jes­tel­miä pal­koil­la, jot­ka eivät eivät ole kovin ihmeel­li­siä. Ja pekää­vät sitä­pait­si koko ajan, että hei­dän hom­man­sa siir­re­tään Intiaan!

    Toi­sek­si: Olen aikai­sem­min ymmär­tä­nyt OS:n ja myös esim. Var­tiai­sen kan­nat­ta­van sel­lai­sia työ­mark­ki­na­uu­dis­tuk­sia, että vähem­män kou­lu­tet­tu­jen työl­lis­tä­mi­nen oli­si työ­nan­ta­jil­le kan­nat­ta­vam­paa. Olen ymmär­tä­nyt, että he ovat kaa­vail­leet jon­kin­lais­ta kan­sa­lais­palk­kaa anta­maan tur­vaa, jon­ka puit­teis­sa sit­ten työ­tä voi­tai­siin hin­noi­tel­la mark­ki­naeh­toi­sem­mem­min ja näin saa­da vedet­tyä syr­jäy­ty­nei­tä ja sen vaa­ras­sa ole­via takai­sin yhteis­kun­nan tuot­ta­vik­si jäseniksi.

    Heik­ki Hii­la­mo sanoi hil­jat­tain VOX-semi­naa­ris­sa, että että työl­lis­ty­mi­sen edis­tä­mi­nen on paras­ta sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa. Onko Soi­nin­vaa­ra nyt hyl­kää­mäs­sä täl­lai­set aja­tuk­set van­ha­kan­tai­sen vasem­mis­to­lai­sen tulon­ja­ko­po­li­tii­kan hyväk­si? Vai olen­ko alun­pe­rin­kin ymmär­tä­nyt pit­kään kiin­nos­tuk­sel­la seu­raa­ma­ni Soi­nin­vaa­ran aja­tuk­set täy­sin vää­rin? Vai olen­ko ymmär­tä­nyt tämän kir­joi­tuk­sen täy­sin väärin?

  29. Putin kom­men­toi vähän aikaa sit­ten, että Venä­jän täy­tyy saa­da vien­ti­teol­li­suut­ta mm. kor­kean tuot­ta­vuu­den aloil­le. En kui­ten­kaan ymmär­rä, mikä moti­vaa­tio kenen­kän on “banaa­ni­val­tio­mai­sis­sa” tulon­ja­ko­mais­sa teh­dä oikein mitään, kun mel­kein kaik­ki omai­suus on pie­nen pii­rin käsis­sä. Ehkä insi­nöö­ri­nä sai­si elin­ta­soa ylös Nige­rias­sa tai Venä­jäl­lä, mut­ta eikö hyö­ty­suh­de ole aika sur­kea, jos kaik­ki omai­suus on päät­tä­jien tai viih­de­mil­jo­nää­rien käsis­sä tai lähipiirissä?

  30. Miten on mah­det­tu miet­tiä yksi­tyis­tä ja jul­kis­ta sek­to­ria. Mis­sä sys­tee­mis­sä meil­lä oli­si varaa mak­saa hyvää palk­kaa opetus‑, sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mes­sa? Kuka työ­teh­tä­vän hyö­dyn mää­rit­te­lee. Eetik­ko vai se jol­la on rahaa? Aika pie­net saa­vat olla tuloe­rot, että jokai­nen saa äänen­sä tasa­ve­roi­ses­ti kuu­lu­vil­le, jos rahal­la äänes­te­tään. Työ, jos­sa voi pal­vel­la vain yhtä ihmis­tä ker­ral­la, voi vaa­tia samo­ja tai­to­ja kuin mon­taa tai parem­min rik­kai­ta pal­ve­le­va, mut­ta olla inhi­mil­li­sil­tä vai­ku­tuk­sil­taan perus­ta­van­laa­tui­sem­pi. Työ­voi­main­ten­sii­vi­sil­le tär­keil­le aloil­le voi olla vai­ke­aa saa­da kun­non palk­ko­ja. Onnek­si monet osaa­vat teh­dä valin­to­ja muun­kin kuin pal­kan mukaan.

  31. Tapio: Insi­nöö­rien koh­dal­la näkö­pii­ris­sä ei tätä ongel­maa ole ongel­maa, hei­dän palk­kan­sa onn sen ver­ran huo­not, että töi­tä pitää teh­dä. Jos sit­ten insi­nöö­ri ylen­ne­tään joh­ta­jak­si, sit­ten nii­tä töi­tä pitää teh­dä työ­ai­ka­lain­sää­dän­nös­tä välittämättä.

    Joh­ta­jak­siy­len­nys ei ole edel­ly­tys tun­ti­pal­kan romah­duk­sel­le. Lai­naan TEKin työ­mark­ki­na­tut­ki­mus­ta 2013: 

    Rei­lu kol­mas­osa vas­taa­jis­ta (33.9%) ker­too, että hei­dän teh­tä­viin­sä kuu­luu tois­ten työn joh­ta­mis­ta ja teh­tä­vien jaka­mis­ta muil­le ilman muo­dol­lis­ta esi­mies­a­se­maa. Tämä niin sanot­tu pro­jek­ti­pääl­lik­kö­ryh­mä on kas­va­nut vuo­sien saa­tos­sa roi­mas­ti, viral­lis­ten lin­jae­si­mies­ten osuus taas on hil­jal­leen las­ke­nut.

    Vaik­ka TEKin tut­ki­muk­ses­sa sitä ei sano­ta­kaan, työ­ai­ka­ra­joi­tuk­set eivät nekään de fac­to tuo­ta poruk­kaa koske. 

    Eikä sii­nä sinän­sä mitään, koval­la työl­lä ja osaa­mi­sel­la tämä maa jaloil­leen nos­te­taan, jos nos­te­taan. Toi­vot­ta­vas­ti vain maan hal­li­tus ei elä sii­nä uskos­sa että äärim­mäi­sen hädän iskies­sä on vie­lä varaa teh­dä sisäi­nen deval­vaa­tio­kin. Jokin osa val­ko­kau­lus­duu­na­reis­ta (enkä sano ettei­vät­kö ehkä monet muut­kin) ovat jo eden­neet sil­lä tiel­lä kot­van matkaa.

  32. Tapio: Pel­kään kui­ten­kin, että paris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä jou­du­taan mene­mään ame­rik­ka­lai­seen sys­tee­miin, jos­sa yli­opis­tois­sa on kor­keat luku­kausi­mak­sut. Suo­ma­lai­nen ver­sio voi­si olla ante­li­aat stipendit.

    Ei kai­kis­sa USAn yli­opis­tois­sa suin­kaan ole kor­kei­ta luku­kausi­mak­su­ja, var­sin­kaan, jos on sen osa­val­tion asu­kas. Kal­liit ja kuu­lui­sat yli­opis­tot eivät vält­tä­mät­tä ole mikään hyvä sijoi­tus perus­tut­kin­toon täh­tää­väl­le, sen sijaan jat­ko-opis­ke­lus­sa ne voi­vat olla kyvykkäimmille.
    Kos­ka ne myös kil­pai­le­vat lah­jak­kuuk­sis­ta on käy­tös­sä laa­ja stipendijärjestelmä.

  33. Tapio:
    OS: Yhteis­kun­nal­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus edel­lyt­tää huo­mat­ta­vaa tulon­jaon kor­jaa­mis­ta pie­ni­palk­kais­ten hyväk­si – ei palk­ko­ja korot­ta­mal­la, kos­ka se teki­si pie­ni­palk­kai­sis­ta työt­tö­miä, vaan tulon­siir­to­jen avulla.

    Sää­li, että täs­sä pääs­tään kovin hitaas­ti eteen­päin. Edes­sä nimit­täin näyt­tää ole­van uusi ongel­ma, mut­ta nyt hyvä­palk­kais­ten ja yhteis­kun­nan kan­nal­ta elin­tär­kei­den pal­kan­saa­jien kohdalla.

    Jos nyt olen radios­ta kuu­le­ma­ni tut­ki­mus­tu­lok­sen oikein ymmär­tä­nyt, osa nuo­ris­ta lää­kä­reis­tä arvos­taa lep­pois­ta­mis­ta niin pal­jon, ettei­vät he viit­si teh­dä nor­maa­lia työ­ai­kaa. Vähem­pi­kin kun riittää.

    Saman asian ker­toi minul­le jo muu­ta­mia vuo­sia sit­ten (myös) hal­lin­nol­li­ses­sa roo­lis­sa työs­ken­nel­lyt lää­kä­ri: Osa nuo­ris­ta lää­kä­reis­tä halu­aa teh­dä kor­kein­taan n. 150 työ­päi­vää ja vie­lä mää­ri­tel­lä vapaas­ti, mil­loin he vapaan­sa pitävät.

    Insi­nöö­rien koh­dal­la näkö­pii­ris­sä ei tätä ongel­maa ole, hei­dän palk­kan­sa on sen ver­ran huo­not, että töi­tä pitää teh­dä. Jos sit­ten insi­nöö­ri ylen­ne­tään joh­ta­jak­si, sit­ten nii­tä töi­tä pitää teh­dä työ­ai­ka­lain­sää­dän­nös­tä välittämättä.

    Joo, insi­nöö­rien kes­ki­palk­ka kun on sää­lit­tä­vät 4000 e kuu­kau­des­sa ja DI:llä 5000 e/kk, ei ole mil­lään varaa ottaa leppoisammin. 

    Kyl­lä muil­la­kin aloil­la muu­ten hyvä­tu­loi­set nuo­ret teke­vät lyhyem­pää päi­vää jos vain on mahdollisuus.

  34. Simo Mele­nius:

    Onko toi­sen iso palk­ka toi­sel­ta pois, jos kum­mal­la­kin on ruo­kaa ja asunto?

    Raha tuo yhteis­kun­nal­lis­ta val­taa. Jos yhteis­kun­nas­sa on val­ta­via tuloe­ro­ja ja yksit­täi­sil­le hen­ki­löil­le on ker­ty­nyt val­ta­vas­ti omai­suut­ta, tämä tekee yhteis­kun­nas­ta vähem­män demo­kraat­ti­sen. Syn­tyy talou­del­li­nen eliit­ti, joka on samas­sa ase­mas­sa kuin poliit­ti­nen eliit­ti sosia­lis­ti­sis­sa mais­sa, eli tasa-arvoi­sem­pia kuin toi­set. Eli ovat toi­sel­ta pois.

  35. Palk­kae­rot todel­la paran­ta­vat talou­den toi­min­taa. Huip­pu­ky­ky­jen työ­pa­nok­ses­ta on mak­set­ta­va pal­jon, jot­tei sitä haas­ka­ta toi­sar­voi­siin töi­hin ja mata­la­tuot­toi­sen työn on olta­va teet­tä­jäl­le hal­paa, jot­ta työ­tä oli­si. Yhtä suu­ria hen­ki­lö­koh­tai­sia tuloe­ro­ja sen sijaan ei tarvita.”

    Palk­kae­rot vai­kut­ta­vat vain jos palk­ka­ro on tiedossa.
    Nyky­ään pal­kat ovat salai­sia eikä työ­to­ve­rit tie­dä tois­ten­sa palk­ko­ja eikä nii­tä anne­ta enää luottamusmiehillekään.

    Niin­pä tie­dol­la ei ole enää saman­lais­ta mer­ki­tys­tä kuin vie­lä 70–80-luvulla.
    Kun pal­kat oli­vat tie­dos­sa mones­ta­kin syys­tä niin jo 10 pen­nin ero tun­ti­pal­kois­sa vaikutti

    Nyt palk­kae­ro näkyy vas­ta kun ero on sato­ja-tuhan­sia euro­ja ja vain kulu­tus­ta­so pal­jas­taa palkkaeron

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En ole näh­nyt SuperCe­lin veroil­moi­tus­ta, mut­ta kyl­lä ne tulot ovat luonteelta

    Supercel­lin omis­ta­jien tulot ovat pää­osin myyn­ti­voit­toa. Yhtiö on toki mak­sa­nut palk­kaa­kin, mut­ta omis­tus oli hajau­tu­nut monel­le, joten suu­ri jouk­ko työn­te­ki­jöi­tä ‚ellei­vät kaik­ki, hyötyivät.

    Mut­ta tuot­to tuli omis­tuk­sen myynnistä

    1. SuperCel­lin tuot­to tuli omjai­suu­den myyn­nis­tä, mut­ta mis­tä se omai­suus tuli?
      Jos minä teen hir­veäs­ti töi­tä Tie­to­kei­no Oy:ssä ja jätän kai­ken rahan yri­tyk­seen ja sit­ten jos­kus myyn koko yri­tyk­sen, se on kyl­lä työs­tä tul­lut­ta tuloa, vaik­ka kir­ja­taan­kin myyntivoitoksi.

  37. ” Tee­mu Selän­teel­le kan­nat­taa mak­saa hyvin, sil­lä vaik­ka hänen pai­kal­leen tuli­joi­ta riit­tää, yhtä hyvää ei sai­si sen hal­vem­mal­la. Toi­saal­ta Selän­teen tasoi­nen jää­pal­lo­pe­laa­ja ei tie­nai­si juu­ri mitään, kos­ka jää­pal­lo ei ole ylei­sö­la­ji. Tätä tuot­ta­vuu­den ja kor­vaa­mat­to­muu­den yhdis­tel­mää voi kut­sua vaik­ka mark­ki­naeh­toi­sek­si palkaksi.”

    Selän­teen ura on hyvä esi­merk­ki sii­tä, että hui­pul­la ole­va on erit­täin epä­ta­sai­nen tuottavuudeltaan. 

    Huip­pu­vuo­sia sat­tuu har­voin , mut­ta kun ne on ripo­tel­tu tasai­ses­ti ural­le niin epä­on­nis­tu­mi­set unoh­de­taan ja muis­te­taan vain noi­den lois­to­vuo­sien teot ja se pitää mie­hen listoilla.

    NHL pelaa­jil­la on myös kor­kea jär­jes­täy­ty­mi­sas­te ja niin­pä alal­la on koet­tu pit­kiä työ­tais­te­lui­ta, hyvä­tu­loi­sil­la pelaa­jil­la kun on varaa lais­ko­tel­la vaik­ka koko kausi

    Työ­riit­jen yksi kysy­mys on ollut palk­ka­kat­to eli Selän­teen kal­tai­sel­le täh­del­le­kään ei halu­ta mak­saa jär­jet­tö­miä palk­ko­ja ver­rat­tu­na hil­jai­seen puurtajaan.
    NHL ei ole varaa mak­saa mitä tahan­sa ja niin­pä palk­ka­sum­maa rajoi­te­taan ja pyri­tään jaka­maan se tasaisemmin.

    Sama kos­kee yri­tys­tä­kin, palk­ka­sum­ma on siel­lä­kin rajoit­ta­va resurs­si ja jos joh­dol­le ja joil­le­kin mak­se­taan suur­ta palk­kaa niin se vähen­tää mui­den saa­maa summaa

  38. Jon­kin­lai­nen (jul­ki­nen) yhteis­kun­nal­li­nen kes­kus­te­lu tuloe­rois­ta lie­nee yksi tur­haut­ta­vim­mis­ta aiheis­ta seu­ra­ta. Tuo­ta kes­kus­te­lua käy­dään niin todel­li­suu­des­ta vie­raan­tu­neil­la ja huo­noil­la argu­men­teil­la, että ei voi kuin ihmetellä.

    Hel­poin­ta toki on syyt­tää ääne­käs­tä uskon­lah­koa, jon­ka mukaan kaik­ki tuloe­rot ovat hyväs­tä, niis­tä ei voi olla mitään hait­taa, ja kor­keam­mat tulot on vain oikeu­den­mu­kai­ses­ti ansait­tu. Mut­ta ei mal­til­li­sem­pien­kaan näke­mys­ten edus­ta­jien ana­lyy­se­jä kyl­lä miten­kään voi kehua.

    Aloi­te­taan vaik­ka noi­den tuloe­ro­jen mit­taa­mi­ses­ta. Yleen­sä kes­kus­tel­laan Gini-indek­sis­tä kun puhu­taan tuloe­ro­jen mit­taa­mi­ses­ta. Ja jo tuo osoit­taa, että men­nään pahas­ti met­sään. Pitäi­si ymmär­tää, että tuloe­ro ei ole mikään yksiu­lot­tei­nen enem­män on hyvästä/pahasta suu­re. Pitäi­si ymmär­tää, että jon­kin­lai­set tuloe­rot ovat vält­tä­mät­tö­miä yhteis­kun­nan toi­min­nal­le, samaan aikaan kuin toi­sen­lai­set tuloe­rot ovat hai­tal­li­sia yhteis­kun­nal­le. Ja jos tuloe­ro­ja mita­taan mit­ta­ril­la, mikä ei näe eroa noi­den tuloe­ro­jen välil­lä, mit­taus on täy­sin hyö­dy­tön­tä.

    Ehkä tämä pitää valais­ta esi­mer­kil­lä. Tar­kas­tel­laan kah­ta vii­den hen­gen popu­laa­tio­ta. Seu­raa­vas­sa näi­den popu­laa­tioi­den jäsen­ten tulot suuruusjärjestyksessä:

    1,2,3,4,5

    ja

    2,2,2,2,7

    Jos näp­päi­lin nume­rot oikein Exce­liin, noil­la popu­laa­tioil­la on täs­mäl­leen sama gini. Näke­myk­se­ni ei perus­tu for­maa­liin mate­ma­tiik­kaan, talous­tie­tee­seen tai empi­ri­aan, mut­ta olen val­mis lyö­mään jal­lu­pul­lon vetoa, että ensim­mäi­ses­sä yhteis­kun­nas­sa menee parem­min. Jäl­kim­mäi­ses­sä yhteis­kun­nas­sa on enem­män “huo­no­ja” tuloe­ro­ja kuin ensim­mäi­ses­sä. Minun mie­les­tä­ni ne yhteis­kun­nal­le vält­tä­mät­tö­mät tuloe­rot ovat suu­rien mas­so­jen tuloe­ro­ja. Kou­lu­te­tun lää­kä­rin ja insi­nöö­rin oli­si hyvä saa­da enem­män palk­kaa kuin ahtaa­jan. Huo­no tuloe­rot taas ovat nii­tä, mis­sä taval­la tai toi­sel­la joku pää­see har­joit­ta­maan rent-see­kin­giä (Puhu­taan nyt sit­ten dik­ta­tuu­ris­ta tai mono­po­lia­se­mas­sa ole­vas­ta tie­to­ko­neen käyt­tö­jär­jes­tel­mäs­tä tai patent­ti­sal­kus­ta. Tai ahtaajasta. ).

    Eli tar­vit­tai­siin jokin mit­ta­ri, joka pys­tyy erot­te­le­maan hyvän ja huo­non tuloe­ron toi­sis­taan. Jos esi­mer­kik­si ginin sijaan sovi­tet­tai­siin edel­li­sel­lä taval­la jär­jes­te­tyt tulot suo­ral­le pie­nim­män neliö­sum­man mene­tel­mäl­lä, tuo neliö­sum­ma ker­toi­si jotain oleel­lis­ta tuloe­ro­jen muo­dos­ta enem­män kuin gini ja tie­tys­ti kul­ma­ker­roin itse tuloe­rois­ta. (Ei minul­la ole hajua­kaan oli­si­ko mah­dol­li­sim­man pie­ni neliö­sum­ma hyvä. Sii­tä olen var­ma, että hyvin suu­ri neliö­sum­ma on huono)

    Toi­nen kysy­mys mitä poh­di­taan aivan lii­an vähän, on se, mis­tä yli­pää­tään syn­tyy se “oikeu­den­mu­kai­suus”, mil­lä ansai­tut kor­keat tulot ovat ansait­tu­ja. Noah Smit­hil­lä on aihees­ta mai­nio blo­gi­kir­joi­tus, joten en kir­joi­ta sii­tä tämän enempää:

    http://noahpinionblog.blogspot.fi/2013/06/i‑get-what-you-get-in-ten-years-in-two.html

    Ja vaik­ka hyväk­syt­täi­siin, että kai­kil­le kuu­luu tuot­ta­vuu­ten­sa mukaan, pää­dy­tään suo­hon kun yri­te­tään miet­tiä mitä yksi­lön tuot­ta­vuus oikein tar­koit­taa. Ongel­ma kun on, että yksi­lön tuot­ta­vuut­ta ei voi mita­ta tai edes aja­tel­la ilman ympä­röi­vän yhteis­kun­nan ja työn­jaon luo­maa kon­teks­tia. Tai toki voi, mut­ta tuol­la taval­la aja­tel­tu­na yksi­lön tuot­ta­vuus on niin mität­tö­män pie­ni ver­rat­tu­na yhteis­kun­nan jäsen­ten tuot­ta­vuu­teen, että ei sitä oikein ole mie­le­käs­tä poh­tia. Jos joku on eri miel­tä, voi men­nä kal­sa­reis­sa met­sään ja alkaa miet­tiä miten saa ruo­kaa ja katon pään pääl­le. Metal­lit pitää kai­vaa maas­ta, eikä val­mii­den pol­ku­jen tai tei­den käyt­tä­mi­nen­kään tai­da olla hyväksyttävää. 

    Ja vaik­ka edel­li­ses­tä­kin pääs­täi­siin yli ja saa­tai­siin tuo­tet­tu lisä­ar­vo allo­koi­tua “oikein” sen tuot­ta­jil­le, jou­du­taan vie­lä pysäh­ty­mään miet­ti­mään miten se lisä­ar­vo oikein mää­räy­tyy. Nykyi­ses­sä kes­kus­te­lus­sa lisä­ar­vo ole­te­taan objek­tii­vi­ses­ti mitat­ta­vak­si suu­reek­si, joka tie­tyn uskon­lah­kon hori­nois­sa vie­lä­pä on hel­pos­ti mitat­ta­vis­sa hin­nal­la. Mut­ta ei tuo noin mene. Lisä­ar­vo mää­räy­tyy täy­sin sub­jek­tii­vi­ses­ti, ja vie­lä niin, että se on osta­ja, ei “tuot­ta­ja” joka sen lisä­ar­von mää­rit­te­lee. Mata­lan tuot­ta­vuu­den työk­si kut­su­taan töi­tä, joi­den hin­ta on hal­pa. Samaan aikaan nuo voi­vat tuot­taa kuin­ka pal­jon tahan­sa kulut­ta­jan yli­jää­mää. Lait­ta­kaa sai­raan­hoi­ta­jat lak­koon ja ker­to­kaa sit­ten, että nuo teke­vät mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­tä. Jos resurs­sit allo­koi­daan hin­nan mukaan, niin ei ole mitään takei­ta, että kulut­ta­jan yli­jää­mä mak­si­moi­tuu. Ja kulut­ta­jan yli­jää­män kas­vat­ta­mi­nen (laa­jas­ti ymmär­ret­ty­nä) on kui­ten­kin ainoa asia min­kä vuok­si koko talous­jär­jes­tel­mä ja yhteis­kun­ta on olemassa.

    Tai­si tul­la vähän epä­ko­he­rent­ti avau­tu­mi­nen, ja tus­kin kai­kil­ta koh­dil­ta edes lop­puun asti mie­tit­ty. Minua vain ärsyt­tää tämän aihea­lu­een kes­kus­te­lun ylei­nen taso.(ei siis täl­lä pals­tal­la vaan ylei­ses­ti) Eikä minul­la todel­la­kaan ole vas­tauk­sia yllä­ole­viin ongelmiin.

  39. Krtek: Joo, insi­nöö­rien kes­ki­palk­ka kun on sää­lit­tä­vät 4000 e kuu­kau­des­sa ja DI:llä 5000 e/kk, ei ole mil­lään varaa ottaa leppoisammin. 

    Nois­sa hom­mis­sa jois­sa tie­naa 4000–5000e/kk, ei pär­jää lep­pois­ta­mal­la. Toi­sin sanoen pro­jek­ti­ma­na­ge­ri tai pää­suun­nit­te­li­ja ei voi miten­kään sel­viy­tyä omas­ta työs­tään otta­mal­la ren­nos­ti. Lisäk­si noi­hin lik­soi­hin pääs­tään vas­ta teke­mäl­lä 10v kun­nol­la duunia. 

    Toi­sin sanoen lep­pois­ta­jal­le ei ole noi­ta hom­mia kos­ka niis­sä on aika­tau­lut, joi­ta ei voi lep­pois­ta­mal­la pitää. 

    Tilan­ne on siis lää­kä­reil­lä ihan eri kun tuo­hon palk­ka­ta­soon men­nään heit­tä­mäl­lä heti val­mis­tu­mi­sen jäl­keen. Lisäk­si lää­kä­rin työ­suo­rit­teet ovat ihan eri­lai­sia, poti­las­käyn­ti on kes­ki­mää­rin mitä, jotain alle 20 minuut­tia. Täm­möi­nen työ on äärim­mäi­sen help­po pät­käis­tä jos­ta­kin koh­taa poik­ki. On iha toi­nen asia jos joku läh­tee kes­ken teh­das­pro­jek­tin lomai­le­maan ja yrit­tää sit­ten kor­va­ta täl­lais­ta läh­ti­jää jol­la­kin vara­mie­hel­le. Tai jakaa yhden pää­suun­nit­te­li­jan hom­mia kah­del­le miehelle.

    Ei sii­tä tule käy­tän­nös­sä juu­ri mitään.

  40. Osmo,

    eikös se Tie­to­kei­no Oy:n varal­li­suus ole nime­no­maan syn­ty­nyt sinun pää­oma­si ansios­ta? Pää on nykyi­ses­sä talou­des­sa isoin­ta pääomaa… 🙂

  41. Krtek: Joo, insi­nöö­rien kes­ki­palk­ka kun on sää­lit­tä­vät 4000 e kuu­kau­des­sa ja DI:llä 5000 e/kk, ei ole mil­lään varaa ottaa leppoisammin.

    Nyky­työ­elä­män lep­pois­ta­mis­va­ras­ta yli­pään­sä tänään aamu-TV:ssä. Kat­kel­ma:

    olen val­men­ta­nut yri­tys­maa­il­mas­sa 20 vuot­ta … Jos aja­tel­laan 20 vuot­ta sit­ten, 10 vuot­ta sit­ten, nyky­ti­lan­ne on aivan toi­nen. Vie­lä vii­si vuot­ta sit­ten … asiat ovat inte­si­fioi­tu­neet todel­la. Ihmi­sil­lä on työ­tä, teh­tä­viä, aina enem­män kuin sul­la on työ­ai­kaa. On ihan tur­ha kuvi­tel­la kun hakee uut­ta työ­paik­kaa, että saa sem­moi­sen työ­pai­kan jos­sa teh­tä­viin on allo­koi­tu oikea mää­rä työaikaa. 

    Yhdis­tä tuo­hon nyky­muo­din mukai­sen projektitoiminnan urakkaluonne:

    Jos hank­kees­sa on tavoit­teet X, Y ja Z, firm fixed price ja sopi­mus­sa­kot, niin työ­so­pi­muk­siin kir­jat­tu kk-palk­ka on silk­kaa val­ko­pe­sua. Jos tavoit­teet eivät muu­ten täy­ty, työ­vii­kot veny­vät 50‑, 60- ja 70-tun­ti­sik­si ja tun­ti­palk­ka lai­me­nee samaa tahtia. 

    Kuvit­te­li­sin että saman­ta­pai­ses­sa lou­kus­sa on mui­ta­kin kuin insi­nöö­ri­kun­taa. Ole­tan että esim. lää­kä­rien palk­koi­hin sisäl­tyy päi­vys­tyk­set? Kun las­kee mitä vero­progres­sion jäl­keen käteen jää ja vie­lä jakaa sen todel­lis­ta teh­tyä työ­tun­tia koh­den, tulos on pal­jon vähem­män raflaa­va kuin ilta­päi­vä­leh­tien sil­loin täl­löin jul­kai­se­mat palk­ka­ver­tai­lut (esim. täällä).

    Joo, kyl­lä­hän täs­sä hyvä­osai­sia ollaan, ja duu­ni on usein mie­len­kiin­tois­ta ja usein ainoas­taan hen­ki­ses­ti ras­kas­ta, mut­ta ihan niin kir­kas pil­ven kul­ta­reu­nus ei ole kuin pelk­kiä nimel­lis­brut­to­palk­ko­ja tui­jot­ta­mal­la kuvit­te­li­si. Ja joo, ei se vero­progres­sio ihan hir­mui­nen ole, mut­ta aina ne todel­li­set tun­ti­palk­ka­lu­ke­mat vähän läs­säyt­tä­vät när­käs­ty­nyt­tä tun­nel­maa joka syn­tyy kun ver­ra­taan nimel­lis­pal­koin johon­kin Lii­sa Lai­to­sii­voo­jaan. Niin pal­jon on piilotettu.

  42. Täs­sä- ja lähi­ket­juis­sa on hyviä kommentteja.
    Pidän Huk­ki­sen hypo­tee­sis­ta kor­kei­den joh­ta­ja­palk­ko­jen takana.

    Tcrown taas yrit­tää erot­tel­la ‘hyvät’ tuloe­rot ‘huo­nois­ta’ — fik­su aloi­te sekin. Aina­kaan minä en ole sitä miel­tä ettei­kö joku Göran Sund­holm oli­si ansain­nut joka sent­tiä mil­joo­na­tie­nes­teis­tään. Mut­ta sit­ten pin­ta­puo­lin saman­nä­köi­seen poruk­kaan tun­tuu pii­lou­tu­van jos jon­kin­lais­ta koi­ja­ria ja kes­kin­ker­tai­suut­ta. Minul­la ei ole val­mis­ta nyrk­ki­sään­töä ‘huo­no­jen’ tuloe­ro­jen seu­lo­mi­sek­si hyvis­tä, mut­ta asia on poh­ti­mi­sen väärti.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos minä teen hir­veäs­ti töi­tä Tie­to­kei­no Oy:ssä ja jätän kai­ken rahan yri­tyk­seen ja sit­ten jos­kus myyn koko yri­tyk­sen, se on kyl­lä työs­tä tul­lut­ta tuloa, vaik­ka kir­ja­taan­kin myyntivoitoksi. 

    Eli “pää­oma­tu­lo” on jos­kus aidos­ti “oman pään” tuot­ta­maa tuloa. 

    Kapi­taa­lin verot­ta­mi­nen ei sai­si joh­taa dekapituaatioon.

  44. Sylt­ty: Nois­sa hom­mis­sa jois­sa tie­naa 4000–5000e/kk, ei pär­jää lep­pois­ta­mal­la. Toi­sin sanoen pro­jek­ti­ma­na­ge­ri tai pää­suun­nit­te­li­ja ei voi miten­kään sel­viy­tyä omas­ta työs­tään otta­mal­la ren­nos­ti. Lisäk­si noi­hin lik­soi­hin pääs­tään vas­ta teke­mäl­lä 10v kun­nol­la duunia. 

    Toi­sin sanoen lep­pois­ta­jal­le ei ole noi­ta hom­mia kos­ka niis­sä on aika­tau­lut, joi­ta ei voi lep­pois­ta­mal­la pitää. 

    Höpö höpö 🙂 Sii­nä puhuu taas insi­nöö­ri, jon­ka työ on niin val­ta­van vai­ke­aa, ettei kukaan muu ihmi­nen voi sitä kos­kaan tehdä.

    Lep­pois­ta­mal­la pär­jää val­lan mai­nios­ti insi­nöö­ri-hom­mis­sa, jois­sa mak­se­taan sit­ten vaik­ka tuplas­ti­kin tuo sum­ma. Pro­jek­tit voi pilk­koa ja jakaa eikä osaa­mi­nen tai työn tehok­kuus vaik­ka­pa puo­li­päi­väi­se­nä mihin­kään häviä, pain­vas­toin. Jää aikaa välil­lä miet­tiä­kin asioita.

    Täy­tyy taju­ta, että juu­ri kor­keat pal­kat ja nii­den nykyi­nen mitä­tön verot­ta­mi­nen mah­dol­lis­ta­vat lep­pois­ta­mi­sen. Ei täy­si­pai­noi­seen elä­mään tar­vi­ta vaik­ka mai­nit­tua 4000–5000e/kk palk­kaa, alle puo­let sii­tä riit­tää. Mut­ta kun “osaa­jien” pal­kat ker­ran ovat noin val­ta­via, niin lep­pois­te­taan sit­ten — ja jäte­tään teke­mis­tä muil­le­kin, työt­tö­miä riit­tää. Har­mi vaan, että epä­oi­keu­den­mu­kais­ten tuloe­ro­jen vuok­si mata­lam­min pal­ka­tut jou­tu­vat pai­maan töi­tä täy­det 40h vii­kos­sa tai yli­kin. Ja se on vää­rin. Lisäk­si lii­an mata­la tulo­ve­roas­te osal­taan aiheut­taa nykyi­sen kes­tä­vyys­va­jeen — ja taas lei­ka­taan heikommilta.

  45. banaa­ni:
    Mis­sä mää­rin 2000-luvun maa­il­mas­sa vero­po­li­tii­kal­la edes voi­daan estää eriar­vois­tu­mis­ta, jos sta­tus mää­räy­tyy yhä enem­män talou­del­lis­ten asioi­den ulko­puo­lel­la ole­vien asioi­den suhteen?

    Eli yli­suu­ril­le pal­koil­le ei ole enää tar­vet­ta, koh­tuul­li­nen kor­vaus jokai­sel­le riit­tää. Ja toi­saal­ta ikui­nen vali­tus kor­keis­ta mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sen­teis­ta voi­daan lopul­ta­kin unohta. 

    Joten lisä­tään reip­paas­ti tulo­ve­ro­tuk­sen progres­sio­ta, mää­rä­tään elä­ke­kat­to ja pois­te­taan kes­tä­vyys­va­je. Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta on pelastettu.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra: SuperCel­lin tuot­to tuli omjai­suu­den myyn­nis­tä, mut­ta mis­tä se omai­suus tuli?

    Se ei tul­lut pel­käs­tään jär­jet­tö­män suu­rel­la työ­mää­räl­lä, vaan ennen kaik­kea sil­lä, että kysei­set hen­ki­löt osa­si­vat sijoit­taa työ­mää­rän juu­ri oike­aan paik­kaan ja teh­dä oikei­ta pää­tök­siä ja valintoja.

  47. Koti-isä: Höpö höpö Sii­nä puhuu taas insi­nöö­ri, jon­ka työ on niin val­ta­van vai­ke­aa, ettei kukaan muu ihmi­nen voi sitä kos­kaan tehdä.

    Olet­ko itse kos­kaan teh­nyt projektityötä?

    Eihän kyse ole sii­tä, ettei­kö moni voi­si teh­dä samaa työ­tä vaan sii­tä, että jos toi­nen jat­kaa sii­tä mihin ensim­mäi­nen jää, tou­hu menee todel­la pal­jon tehot­to­mak­si. Jos kadun­la­kai­si­ja vaih­tuu niin ei sii­tä tar­vit­se käyt­tää mon­taa päi­vää ihmet­te­lyyn, että mites päin tämän har­jan pitää olla ja mitä­hän kaik­kea pitäi­si ottaa huo­mioon näi­tä katu­ja tal­lail­les­sa. Kaik­ki tie­to kysei­ses­tä pro­jek­tis­ta kumu­loi­tuu teki­jöi­den pää­hän. Ei sitä tie­toa voi tuos­ta vain kaa­taa seu­raa­van kave­rin pää­hän vaik­ka se oli­si ihan yhtä hyvä tekijämies. 

    Pro­jek­tit voi pilk­koa ja jakaa eikä osaaminen

    Toi­sin sanoen et tie­dä yhtään mitään asias­ta jos­ta puhut.

  48. Täy­tyy taju­ta, että juu­ri kor­keat pal­kat ja nii­den nykyi­nen mitä­tön verot­ta­mi­nen mah­dol­lis­ta­vat lep­pois­ta­mi­sen. Ei täy­si­pai­noi­seen elä­mään tar­vi­ta vaik­ka mai­nit­tua 4000–5000e/kk palk­kaa, alle puo­let sii­tä riittää. 

    Heh. Taas yksi vii­sas, joka “tie­tää” pal­jol­la­ko sinä­kin siel­lä taka­ri­vis­sä tulet toimeen.

    Mut­ta kun “osaa­jien” pal­kat ker­ran ovat noin val­ta­via, niin lep­pois­te­taan sit­ten – ja jäte­tään teke­mis­tä muil­le­kin, työt­tö­miä riit­tää. Har­mi vaan, että epä­oi­keu­den­mu­kais­ten tuloe­ro­jen vuok­si mata­lam­min pal­ka­tut jou­tu­vat pai­maan töi­tä täy­det 40h vii­kos­sa tai yli­kin. Ja se on vää­rin. Lisäk­si lii­an mata­la tulo­ve­roas­te osal­taan aiheut­taa nykyi­sen kes­tä­vyys­va­jeen – ja taas lei­ka­taan heikommilta. 

    Voi­si­ko joku nyt vie­lä vähän ava­ta tätä logiik­kaa? Siis toi­saal­ta “alle puo­lel­la” 4–5000 e/kk pal­kas­ta (sano­taan nyt vaik­ka 2000 e/kk) elää täy­si­pai­nois­ta elä­mää, mut­ta sit­ten kui­ten­kin mata­lam­min pal­ka­tut (sano­taan nyt vaik­ka, kas, 2000 e/kk) jou­tu­vat teke­mään perä­ti nor­maa­lin työ­vii­kon voi­dak­seen elää samaa täy­si­pai­nois­ta elämää.

    Ei täs­tä nyt oikein pää­se muu­hun lop­pu­tu­lok­seen kuin sii­hen, että kukaan ei saa ansai­ta enem­män kuin mää, ja mie­lui­ten vie­lä rus­keat mao-puvut kaikille.

  49. Koti-isä: Joten lisä­tään reip­paas­ti tulo­ve­ro­tuk­sen progres­sio­ta, mää­rä­tään elä­ke­kat­to ja pois­te­taan kestävyysvaje. 

    …ja ede­sau­te­taan palk­ko­jen mak­sun pii­lot­ta­mis­ta vero­pa­ra­tii­sei­hin kai­ken­kar­vai­sil­la tavoilla. 

    Kes­tä­vyys­va­je oli­si joo syy­tä pois­taa, mut­ta ehdot­ta­ma­si toi­men­pi­teet ei sii­hen auta.

  50. Lep­pois­ta­mi­nen kuul­los­taa kyl­lä minus­ta­kin sil­tä että ei kil­pail­la mark­ki­noil­la eli käy­tän­nös­sä kurjistutaan. 

    Kun kuu­len tämän teo­rian lep­pois­tuim­sies­ta alan hie­man jo epäil­lä myös kan­sa­lais­palk­kaa. Ehkä kan­sa­lais­palk­kaan siir­ty­mi­nen joh­tai­si sii­hen että suu­rin osa ihmi­sis­tä alkai­si lep­pois­taa ja lep­pois­ta­mi­nen kus­tan­net­tai­siin sit­ten sup­pean ei-lep­poi­san väes­tön sel­kä­na­has­ta, jol­le hiu­kan nau­res­kel­tai­siin niin kuin venä­läi­set kireil­le sak­sa­lai­sil­la venä­läi­sis­sä klassikoissa.

    Kan­sa­lais­palk­kaa nos­tet­tai­siin joka vaa­lien jäl­keen kun demo­kra­tia dege­ne­roi­tui­si jon­kin­lai­sek­si kan­sa­lais-kor­rup­tiok­si mis­sä puo­lu­eet ostai­si­vat ääniä kan­sa­lais­pal­kan koro­tus­lu­pauk­sil­la, jot­ka sit­ten ei-lep­poi­sa vähem­mis­tö mak­sai­si, kun­nes väis­tyi­si taka­va­sem­paan eli ete­lä­ra­jan yli.

  51. Sylt­ty: Olet­ko itse kos­kaan teh­nyt projektityötä?

    Eihän kyse ole sii­tä, ettei­kö moni voi­si teh­dä samaa työ­tä vaan sii­tä, että jos toi­nen jat­kaa sii­tä mihin ensim­mäi­nen jää, tou­hu menee todel­la pal­jon tehottomaksi.

    Nyky­ään yhä mer­kit­tä­väm­pi osa kai­kis­ta töis­tä on pro­jek­ti­muo­toi­sia. Ja hyvä niin. Ne mah­dol­lis­ta­vat myös jous­ton, puo­lin ja toi­sin. Tark­kuu­del­taan riit­tä­vä ajan­käy­tön mit­ta­ri on vuo­si­työ­ai­ka. Toki ne vaa­ti­vat osaa­mis­ta myös orga­ni­soin­ti­puo­lel­la. Jos pro­jek­tin osa­na on teh­tä­viä, joi­ta voi teh­dä ainoas­taan yksi ihmi­nen, tyy­liin joka ainut viral­li­nen työ­päi­vä tar­kas­ti kel­lo 8–16, jotain on pahas­ti pielessä.

  52. Koti-isä: Pro­jek­tit voi pilk­koa ja jakaa eikä osaa­mi­nen tai työn tehok­kuus vaik­ka­pa puo­li­päi­väi­se­nä mihin­kään häviä, painvastoin.

    Ehdo­tan, että perus­tat pro­jek­tin, jos­sa kir­joi­te­taan maa­il­man­kir­jal­li­suu­den mes­ta­ri­teok­siin kuu­lu­va romaa­ni, aihee­na esi­mer­kik­si Siro­la-opis­ton vel­ho­kou­lun demo­kraat­ti­nen työn­joh­don suun­nit­te­lu. Kos­ka kir­joi­tus­työ on help­po pilk­koa ja kaik­ki osal­lis­tu­jat ovat yhtä hyviä ja arvok­kai­ta, voit hom­ma­ta vaik­ka sata kir­jai­li­jaa, jot­ka jokai­nen kir­joit­ta­vat kol­me sivua. Nämä sit­ten lai­te­taan yhteen kir­jak­si, jon­ka myyn­ti­tu­loil­la kaik­ki saa­vat koh­tuul­li­sen toi­meen­tu­lon. Asiak­kaat­kin var­maan osta­vat mie­luum­min täl­lai­sia soli­daa­ri­sia teok­sia kuin jon­kun yhden Row­lin­gin moni­mil­jo­nää­rik­si teke­viä kapi­ta­lis­tis-mono­po­lis­ti­sia tekeleitä.

    Ei muu­ta kuin tekemään!

    Ai niin: Siro­la-opis­to tosin on nyky­ään bis­nes­kon­fe­rens­si­kes­kus ja golfklu­bi, mut­ta älä anna sen häiritä.

    (Pahoit­te­len, tai­dan ruok­kia trollia.)

  53. Demo­kra­tias­sa on mah­do­ton­ta, että yhteis­kun­nan peli­sään­nöt toi­mi­vat kan­san suur­ta enem­mis­töä vas­taan. Väki­val­tai­nen val­lan­ku­mous ei ole toden­nä­köi­nen eikä edes tar­peen, kos­ka val­lan­ku­mouk­sen voi teh­dä vaa­li­uur­nil­la. Ongel­ma­na on, ettei kukaan oikein osaa sanoa, mitä kas­va­val­le eriar­vois­tu­mi­sel­le pitää ja voi tehdä. 

    Yksi ongel­ma täs­sä ajat­te­lus­sa on se, että kun eläm­me glo­baa­lis­sa talou­des­sa, ei ole mitään vaa­li­uur­nia, joil­la glo­baa­li poliit­ti­nen val­lan­ku­mous voi­tai­siin hoi­taa. Jos maas­sa X äänes­tä­jät halua­vat muut­taa peli­sään­tö­jä tasai­sem­man tulon­jaon suun­taan, niin sit­ten sii­nä häviä­vät kor­kea­tu­loi­set läh­te­vät maa­han Y ja X menet­tää koko­naan sen kul­ta­mu­nia muni­van kanansa. 

    Tai riit­tää, että kor­kea­tu­loi­set vain uhkaa­vat läh­teä, min­kä vuok­si min­kään maan demo­kraat­ti­ses­ti vali­tut eivät lop­pu­pe­lis­sä sit­ten uskal­la­kaan muut­taa peli­sään­tö­jä, vaan pai­na­vat ham­paat irves­sä yhden vaih­toeh­don poli­tii­kal­la jopa sil­loin­kin, kun tun­te­vat sen ole­van moraa­li­ses­ti vää­rin ja vas­toin sitä, mitä kan­sa­lai­set haluaisivat. 

    Ja kun tähän sop­paan yhdis­te­tään vie­lä talou­del­li­sel­la val­lal­la edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian mal­lis­sa ostet­ta­van poliit­ti­sen val­lan, niin lop­pu­tu­lok­se­na voi hyvin­kin olla umpi­ku­ja, jos­ta nor­maa­lit kan­sal­lis­val­tion tasol­la har­joi­tet­ta­van demo­kra­tian meka­nis­mit eivät tar­joa ulospääsyä. 

    Yhte­nä kei­no­na sii­hen, miten voit­ta­ja vie kai­ken sys­tee­miä voi­si lie­ven­tää, oli­si minus­ta kopio­suo­jaus- ja patent­ti­sään­tö­jen lie­ven­tä­mi­nen. Mai­ni­tun Selän­teen huip­pu­tu­lot joh­tu­vat ennen kaik­kea hänen lajin­sa vetä­mäs­tä tv-rahas­ta. Jos tv-jää­kiek­koa ei voi­si mono­po­li­soi­da teki­jä­noi­keuk­sien avul­la, jää­kiek­koon ei vir­tai­si samaa raha­mää­rää (mut­ta se tuot­tai­si edel­leen saman mää­rän viih­det­tä) eikä siten pelaa­jien pal­kat oli­si niin jär­jet­tö­män suu­ria. Sama kos­kee minus­ta mui­ta­kin sisällöntuotantoaloja.

  54. Koti-isäl­le pari kysy­mys­tä projektityöstä:

    Jos pilk­ko­mi­nen ja töi­den jat­ka­mi­nen on noin help­poa, mik­si­kä­hän STUK on niin huo­les­tu­nut AREVA:n suun­ni­tel­mis­ta vähen­tää Olki­luo­don työ­maal­ta (ulko­mais­ta) pro­jek­ti­vä­keä ja kor­va­ta hei­dät suomalaisilla?

    Mik­si­hän raken­nus­pro­jek­tien ket­jut­ta­mis­ta pide­tään ylei­ses­ti yhte­nä huo­non raken­ta­mis­laa­dun syynä?

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    SuperCel­lin tuot­to tuli omjai­suu­den myyn­nis­tä, mut­ta mis­tä se omai­suus tuli? 

    SuperCel­lin omis­ta­ja­työn­te­ki­jöi­den rahat tuli­vat yri­tyk­sen myy­mi­ses­tä toi­sel­le yri­tyk­sel­le, joka mak­soi rahat ole­te­tus­ta tuo­tos­ta tulevaisuudessa.

    Mitään sel­lais­ta tuo­tet­ta ei SuperCell ole teh­nyt, jon­ka myy­mi­ses­tä kulut­ta­jil­le nuo rahat oli­si­vat tulleet.

  56. Insi­nöö­ri­töis­sä tyy­pil­li­ses­ti lep­pois­te­taan pitä­mäl­lä tau­koa työ­pai­kan tai pro­jek­tin vaih­dok­sen yhtey­des­sä. Myös isyy­sai­ka on suo­sit­tua lep­pois­ta­mi­sai­kaa. Kyl­lä se ihan oikeas­ti onnistuu.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    SuperCel­lin tuot­to tuli omjai­suu­den myyn­nis­tä, mut­ta mis­tä se omai­suus tuli?
    Jos minä teen hir­veäs­ti töi­tä Tie­to­kei­no Oy:ssä ja jätän kai­ken rahan yri­tyk­seen ja sit­ten jos­kus myyn koko yri­tyk­sen, se on kyl­lä työs­tä tul­lut­ta tuloa, vaik­ka kir­ja­taan­kin myyntivoitoksi.

    Supercell on yhtiö ja sil­lä on osak­kei­ta ja oma pää­oma, joka on tul­lut omis­ta­jil­ta eli kyl­lä omai­suus on tul­lut oamis­ta­jil­ta. Sehän on voi­nut olla hyvin mini­maa­li­nen , se taas mer­kis­tee, että myyn­ti­voit­to on vain suurempi.

    Eikä tuos­sa työs­tä mak­set­tu vaan peli-ideas­ta, jol­la näh­tiin ole­van suu­ri tule­vai­suus eli todel­li­suu­des­sa mak­set­tiin tule­vai­suu­den tuotoista.

    Rat­kai­se­vin teki­jä mene­tyk­ses­sä on, että on oike­aan aikaan oikeas­sa paikassa

  58. Ano­nyy­mi:
    Pelin­te­ki­jät teke­vät mil­joo­nia kos­ka heil­lä on teki­jä­noi­keus­la­kien ansios­ta mono­po­li sil­le tuot­teel­le mitä he sat­tu­vat teke­mään. Ilman sään­te­lyä pelin hin­ta oli­si tasan nolla…

    Aamu­he­sa­rin viit­taus Sum­mer­sin stag­naa­tio­aja­tuk­siin pani miet­ti­mään maa­il­man suu­ria muu­tok­sia jot­ka voi­si­vat olla perus­ta­van­laa­tui­ses­ti maa­il­man­ta­lou­den nyky­hyy­ty­mi­seen vai­kut­ta­mas­sa. Yksi suu­ri ilmiö on tie­tys­ti van­he­ne­van väes­tön hil­li­tön sääs­tä­mi­nen mm. Kii­nas­sa, huo­li­mat­ta sii­tä että rahaa ei voi syö­dä.

    Mut­ta toi­nen suu­ri ilmiö — ja Ano­nyy­min hyvä point­ti liit­tyy sii­hen — on että pira­tis­mi on irroit­ta­mas­sa ainee­ton­ta talout­ta aineel­li­ses­ta talou­des­ta. Toi­saal­ta ainee­ton­ta hyvää riit­tää kai­kil­le rajat­to­mas­ti, mut­ta ainee­ton­ta hyvää tuot­ta­mal­la ei pys­ty enää ansait­se­maan nii­tä peli­merk­ke­jä joil­la aineel­lis­ta hyvää voi­si ostaa.

    Vaik­ka aineel­li­nen tulon­ja­ko onkin oma mato­purk­kin­sa sekin, aineet­to­man tulon­jaon irtoa­mi­nen aineel­li­ses­ta tulon­jaos­ta tuot­taa sopeu­tu­mis­vai­keuk­sia var­sin­kin siel­lä mis­sä mai­den väli­ses­sä työn­jaos­sa on (ennen vapaan kopioi­ta­vuu­den läpi­mur­toa) eri­kois­tut­tu aineet­to­maan tuo­tan­toon, ns. “osaa­mi­seen”.

    Min­kä­hän­lai­nen aineel­li­sen työn­jaon maa­il­ma täs­tä kak­si­na­pais­tu­mi­ses­ta seu­raa sit­ten kun uudel­leen­jär­jes­te­ly­ki­vut on käy­ty läpi? Jos siis het­kek­si jät­tää sivuun aineet­to­man maa­il­man dyna­mii­kan, jos­sa jokai­nen tekee kyky­jen­sä mukaan ja kaik­ki saa­vat tar­pei­den­sa mukaan. 

    Sul­keu­tuu­ko Suo­mi aineel­li­ses­ti oma­va­rai­sek­si, niin että syö­dään koti­mais­ta ruis­ta, asu­taan rin­ta­ma­mies­ta­lois­sa (ja kat­so­taan You­tu­bes­ta maa­il­man kaik­ki musiik­ki­vi­deot), ja läm­mi­te­tään puil­la? Vai löy­tää­kö Suo­mi suh­teel­li­set etun­sa aineel­li­ses­sa maa­il­man­kau­pas­sa, tai itkee ja löy­tää? Vai löy­ty­vät­kö elä­mi­sen eväät joten­kin kui­ten­kin aineel­li­sen-aineet­to­man raja­pin­nas­ta, jon­ne eriy­ty­mi­ses­tä huo­li­mat­ta mah­tuu pal­jon kuhi­naa sin­ne­kin? Esi­mer­kik­si: pait­si “haus­kim­mat koti­vi­deot” vapaas­sa levi­tyk­ses­sä tule­vat ole­maan myös “par­haat CAD-ohjel­mat”, ja uusia suh­teel­li­sia etu­ja tulee ehkä syn­ty­mään hyvä kou­lu­tus / par­haat CAD-ohjel­mat ‑raja­pin­nas­sa, tosin nii­den on sit­ten paras­ta olla aineel­li­sen, ei-kopioi­ta­van tuo­tan­non suh­teel­li­sia etuja.

    Kun­han ääneen ajattelen…

  59. Koti-isä: Lep­pois­ta­mal­la pär­jää val­lan mai­nios­ti insinööri-hommissa, 

    Pär­jää het­ken, mut­ta seu­raa­vis­sa yyteis­sä jää sit­ten koko­naan ilman, ja joku muu suun­nil­leen osaa­va saa vaan lisää teke­mis­tä, pak­ko­han sen on ehtiä hoi­taa tuon puo­li­viik­koi­sen­kin työt. Vaik­ka teo­rias­sa oli­si oikeas­sa, ihmis­ten väli­ses­sä toi­min­nas­sa on pak­ko vähän pela­ta var­man pääl­le mitä tulee tois­ten reak­tioi­hin, kun niil­lä on val­ta päät­tää elannostasi.

  60. Kiin­nos­ta­va näke­mys lää­kä­rin työ­ajan hal­lit­ta­vuu­des­ta, kun­pa se oli­si­kin tot­ta. 20 min pät­kät on tie­tys­ti suun­ni­tel­man mukaan help­po pis­tää poik­ki. Vaan entä­pä kun usein 20 min pät­käl­le lai­tet­tu hom­ma onkin moni­mut­kai­nen ja sen hoi­ta­mi­nen vie­kin 40 min tai enem­män. Ja se joka kär­sii hom­man hoi­ta­mi­ses­ta huo­nos­ti on ihmi­nen. Kuten myös se joka vihai­se­na odot­taa oven toi­sel­la puo­len. Lisäk­si labrat ja kuvauk­set, kir­jauk­set, lähet­teet palaut­tei­neen ja lausun­not. 5 minuut­tiin bud­je­toi­dut puhe­li­na­jat, jot­ka eivät iki­nä pysy ajassaan.

  61. Mik­ko Kivi­ran­ta: Aina­kaan minä en ole sitä miel­tä ettei­kö joku Göran Sund­holm oli­si ansain­nut joka sent­tiä mil­joo­na­tie­nes­teis­tään. Mut­ta sit­ten pin­ta­puo­lin saman­nä­köi­seen poruk­kaan tun­tuu pii­lou­tu­van jos jon­kin­lais­ta koi­ja­ria ja kes­kin­ker­tai­suut­ta. Minul­la ei ole val­mis­ta nyrk­ki­sään­töä ‘huo­no­jen’ tuloe­ro­jen seu­lo­mi­sek­si hyvis­tä, mut­ta asia on poh­ti­mi­sen väärti.

    Mon­ta­ko Sund­hol­mia poruk­kaan mah­tuu? Veik­kaan, ettei kau­hean mon­taa. Lisäk­si lie­nee sel­vää, ettei mies tee tuo­ta rahan peräs­sä vaan kos­ka pitää siitä.
    Eli tilan­ne on sel­lai­nen, että kor­kei­ta tulo­ja saa enim­mäk­seen sel­lai­set, jot­ka eivät nii­tä ansait­si­si vaan esi­mer­kik­si ulos­mit­taa­vat näen­näis­tä mut­ta vää­rää arvo­aan tai hyö­ty­vät huo­nos­ta työn­jaos­tan tai muus­ta jär­jes­tel­män epä­koh­das­ta, joka aset­taa hei­dät täl­lai­seen ase­maan. Pie­nem­pi vähem­mis­tö on sel­lai­sia, jot­ka ehkä ansait­si­si­vat nuo tulot, mut­ta he eivät oikeas­taan nii­tä sen suu­rem­min halua tai tarvitse.

    Minus­ta noi­ta tuloe­ro­ja ei aina­kaan kor­kei­den tulo­jen osal­ta tar­vit­se sinäl­lään seu­loa vaan kaik­kia voi­tai­siin suit­sia, kos­ka kukaan ei nois­sa tulo­luo­kis­sa var­si­nai­ses­ti kär­si, vaik­ka joil­le­kin ehkä teh­täi­siin tuol­ta osin vääryyttä.

  62. juk­kaaa­ku­la: Tämä kuva kuvaa sitä miten kor­keat tuloe­rot saat­ta­vat aiheut­taa sää­ty­kier­ron hitautta.

    Blo­gauk­sen ensim­mäi­sen väit­teen osal­ta käsit­tääk­se­ni on nime­no­maan tut­ki­mus­tie­toa päin­vas­tai­ses­ta, eli että insen­tii­vi ei tipu tuloe­ro­jen pie­nuu­des­ta tai kor­keas­ta sosi­aa­li­tur­vas­ta. (Väi­te itses­sään­hän on vain talous­teo­rian perus­o­le­tus homo eco­no­micuk­ses­ta, joka osoit­tau­tuu vir­heel­li­sek­si mones­sa muus­sa­kin reaa­li­maa­il­man tilanteessa.)

    Mik­ko Kivi­ran­ta: Kun­han ääneen ajattelen…

    Huo­mio­nar­vois­ta on se, että suo­rit­ta­va työ on myös ilman teki­jä­noi­keus­mo­no­po­lia teke­mi­sen arvois­ta. Muusi­kot­kin teke­vät rahan­sa keik­kai­le­mal­la. Työn teet­tä­mi­nen­kin kan­nat­taa, jos sen teke­mi­nen yleen­sä­kin kannattaa.

    Sen vuok­si onkin niin surul­lis­ta näh­dä tuo­tan­non siir­toa Kii­naan: pait­si, että tie­to­tai­to syn­tyy ja siir­tyy teke­mäl­lä, niin vaik­kei näin oli­si­kaan, pää­dy­tään tääl­lä elä­mään teki­jä­noi­keu­del­li­ses­sa tai muus­sa kei­no­te­koi­ses­sa suun­nit­te­lu­mo­no­po­lis­ti­ses­sa kuplas­sa, joka ei nojaa mihin­kään ja jon­ka tulok­set ovat hel­pos­ti kopioitavissa.

  63. Eikö­hän se ole sel­vää täs­sä vai­hees­sa, että mas­sii­vi­set tuloe­rot aiheu­tu­vat IPR:stä.

  64. Tie­de­mies:
    Eikö­hän se ole sel­vää täs­sä vai­hees­sa, että mas­sii­vi­set tuloe­rot aiheu­tu­vat IPR:stä.

    Tot­ta, mut­ta kuka oikeas­ti halu­aa luo­pua IPR:stä, kun sen luo­pu­mi­ses­ta pää­asial­li­ses­ti tuli­si­vat hyö­ty­mään kii­na­lai­set ja muut halpamaat?

  65. Yrit­tä­jän tai joh­ta­jan rikas­tu­mi­sen hyväk­syt­tä­vyys sai­si riip­pua myös sii­tä, mihin hän yli­mää­räi­set rahan­sa käyttää.

    Aina­kin Oulun seu­dun uus­rik­kaat ovat sijoit­ta­neet yli sata mil­joo­naa alu­een yri­tyk­siin ja monet toi­mi­vat aktii­vi­ses­ti yrit­tä­jien tukena.

    Onhan se kur­jaa, kun joku rikas­tuu, mut­ta onko se vää­rin? Suo­mi on pää­oma­köy­hä maa, min­kä tuo For­tu­min kaup­pa taas osoitti.

  66. Sylt­ty:

    Tie­de­mies:
    Eikö­hän se ole sel­vää täs­sä vai­hees­sa, että mas­sii­vi­set tuloe­rot aiheu­tu­vat IPR:stä.

    Tot­ta, mut­ta kuka oikeas­ti halu­aa luo­pua IPR:stä, kun sen luo­pu­mi­ses­ta pää­asial­li­ses­ti tuli­si­vat hyö­ty­mään kii­na­lai­set ja muut halpamaat?

    IPR:stä luo­pu­mi­nen rik­koi­si hin­ta­me­ka­nis­min aineet­to­man työn osal­ta. Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä ei ole edes Kii­nan etu jos resurs­sien allo­koin­nin ohjaus heik­ke­nee. Muu­tos­vai­hees­sa toki ne maat kär­si­vät joil­la on pit­kä ‘osaa­mi­seen inves­toin­nin’ his­to­ria ja ne hyö­ty­vät joil­la ei ole. Mut­ta tur­ha olet­taa ettei­kö myös Kii­nas­ta ala vyö­ryä (ja vyö­ry jo) kek­sin­tö­jä ja insinööriosaamista.

    IPR:stä luo­pu­mi­sel­la oli­si myös hyviä vai­ku­tuk­sia, joi­ta tie­ten­kin pitää pun­ta­roi­da suh­tees­sa edelliseen.

    Pitää myös huo­ma­ta että Kii­nan suu­rin (väliai­kai­nen) hyö­ty tuli­si aineet­to­man ja aineel­li­sen talou­den raja­pin­nas­ta, eli nii­den hyö­dyk­kei­den suh­teen joi­ta ei voi kopioi­da rajat­to­mas­ti ja joi­den val­mis­tuk­ses­sa Kii­nal­la on etu, mut­ta joi­den teke­mi­nen vaa­tii ‘osaa­mis­ta’. Kii­na talou­te­na hyö­dy sen enem­pää kuin Suo­mi­kaan esim. sii­tä sei­kas­ta että kaik­ki maa­il­man musiik­ki on ilmai­sek­si kuun­nel­ta­vis­sa, vaik­ka kii­na­lai­sar­tis­tit saa­vat­kin tulo­ja enää keikkailusta.

    Eri asia on sit­ten pys­tyy­kö IPR:ää val­vo­maan, tai vaa­tii­ko se sem­moi­sen polii­si­val­tion jota kukaan ei halua. Jos ei pys­ty, teol­li­suus­tuo­tan­nos­sa var­maan pala­taan 1800-luvun käy­tän­töi­hin: tek­ni­set rat­kai­sut pyri­tään salaa­maan tai pii­lot­ta­maan, tai myy­dään vain ‘luo­tet­ta­vil­le’ tahoil­le. Vai­keak­si sekin meni­si. IPR-jär­jes­tel­män tar­koi­tus­han on nime­no­maan kan­nus­taa avoi­muu­teen ja tie­don levit­tä­mi­seen, mikä ker­ran­nais­vai­ku­tuk­si­na tuot­taa uut­ta hyvin­voin­tia. Täl­lä­kin het­kel­lä kaik­ki 17 vuot­ta van­hem­mat tek­ni­set ideat on luet­ta­vis­sa patent­ti­tie­to­kan­nois­ta ja kenen hyvän­sä vapaas­ti käytettävissä.

    Huo­maan että ajat­te­lua sel­keyt­tää kun tekee jaon:
    1 — voit­to­puo­li­ses­ti ainee­ton talous (musiik­ki, pelit …)
    2 — voit­to­puo­li­ses­ti aineel­li­nen talous (vakiin­tu­nut osa maa­ta­lou­des­ta, teol­li­suu­des­ta j.n.e joka ei kehity)
    3 — noi­den kah­den raja­pin­ta (suun­nit­te­lu ja insinöörityö).

    1. Kos­ka Kii­na ei kun­nioi­ta patent­te­ja, nykyi­sin jäte­tään pal­jon kek­sin­tö­jä paten­toi­mat­ta vja pide­tään ne salai­si­na. Jos paten­teis­ta on tehok­kuus­tap­pioi­ta, tie­don pitä­mi­ses­tä salai­se­na syn­tyy vie­lä enem­män haittaa.

  67. Tie­de­mies:
    Eikö­hän se ole sel­vää täs­sä vai­hees­sa, että mas­sii­vi­set tuloe­rot aiheu­tu­vat IPR:stä.

    Toki IPR aiheut­taa tuloe­ro­ja, mut­ta näki­sin kyl­lä muut asiat mer­kit­tä­väm­pi­nä mas­sii­vi­sim­pien tuloe­ro­jen teki­jöi­nä, lähin­nä rahoi­tus­sek­to­rin hol­ti­ton pai­su­mi­nen ja glo­baa­lien suu­ry­ri­tys­ten koon kas­va­mi­nen. Kum­pi­kin sinän­sä poliit­tis­ten valin­to­jen tuloksia.

    Sylt­ty: Tot­ta, mut­ta kuka oikeas­ti halu­aa luo­pua IPR:stä, kun sen luo­pu­mi­ses­ta pää­asial­li­ses­ti tuli­si­vat hyö­ty­mään kii­na­lai­set ja muut halpamaat?

    Tämä kuu­los­taa kovas­ti sil­tä, että yri­tät sanoa, että on paha asia, jos hal­pa­maat hyö­ty­vät pal­jon ja me vain vähän.

  68. tcrown:

    Sylt­ty: Tot­ta, mut­ta kuka oikeas­ti halu­aa luo­pua IPR:stä, kun sen luo­pu­mi­ses­ta pää­asial­li­ses­ti tuli­si­vat hyö­ty­mään kii­na­lai­set ja muut halpamaat?

    Tämä kuu­los­taa kovas­ti sil­tä, että yri­tät sanoa, että on paha asia, jos hal­pa­maat hyö­ty­vät pal­jon ja me vain vähän.

    Sylt­ty edus­taa käsi­tääk­se­ni val­mis­ta­vaa vien­ti­teol­li­suut­ta, joka ei kuu­lu kate­go­ri­aan “hyö­tyy vähän”,vaan mah­dol­li­ses­ti kate­go­ri­aan “menet­tää aivan perhanasti”. 

    Tuos­sa Suo­men las­ke­mi­ses­sa yhdek­si laa­ti­kok­si joka “hyö­tyy vähän”, plus­saat MuTu:lla yhteen sen­ta­pai­sia hyö­ty­jä kuin “Nii­lo Nero­pat­ti löy­tää kai­ken wiki­pe­dias­ta” ja hait­to­ja kuin “Tau­no Teol­li­suus­duu­na­rin täy­tyy alen­taa palk­kan­sa hiki­pa­ja­mai­den tasol­le”. Tulos on yhtä luo­tet­ta­va kuin las­kea yhteen kol­men appel­sii­nin mene­tys ja kah­den ome­nan voitto.

    Vaih­toeh­toi­sia kehi­tys­kul­ku­ja (ja kai­ken­lai­sia ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia) on hir­mui­nen mää­rä, ja val­mis­ta­val­la teol­li­suu­del­la­kin on, en tie­dä, ehkä mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja kuin hiki­pa­jais­tua tai kuol­la pois. Mut­ta aika pat­tia­ral­laa suo­rin var­ta­loin hei­tät tuon “hyö­tyy vähän” ‑arvion. Espan­jan työt­tö­myys­lu­vuis­ta saa mal­lia kuin­ka “kivut­to­mas­ti” sisäi­sel­lä deval­vaa­tiol­la sope­du­taan edes van­han vau­raan Euroo­pan­osan sisällä.

    Väliai­kai­nen tran­si­tio­han tuo tie­tys­ti vain on.

  69. Mik­ko, en tuos­sa esit­tä­nyt omia argu­ment­te­ja­ni. Ihmet­te­lin vain Syl­tyn muo­toi­lua, jon­ka osaan tul­ki­ta kah­del­la taval­la. Joko vähän kir­jai­mel­li­sem­min niin kuin tuos­sa yllä ehdo­tin, tai hie­man vähem­män kir­jai­mel­li­ses­ti, eli Kii­na ja muut hal­pa­maat hyö­ty­vät pal­jon, ja län­si­maat kär­si­vät enem­män tai vähemmän. 

    Kum­pi­kin väi­te on minun mie­les­tä­ni vähän eris­kum­mal­li­nen, ja pitää sisäl­lään sitä laa­ti­koin­tia mis­tä minua syy­tät. Ensim­mäis­tä voi­si jopa kuva­ta vas­ten­mie­li­sek­si, toi­nen taas, no, minun mie­les­tä­ni jos joku väit­tää että jokin mono­po­li lisää yhteis­kun­nan hyvin­voin­tia, todis­tus­taak­ka on kyl­lä tuon väit­teen esit­tä­jäl­lä. Ja todis­tusai­neis­toa on näky­nyt aika vähän. Se on toki sel­vää, että mono­po­lin hal­ti­ja kär­sii jos mono­po­li ote­taan pois.

  70. tcrown:
    Kum­pi­kin väi­te on minun mie­les­tä­ni vähän eris­kum­mal­li­nen, ja pitää sisäl­lään sitä laa­ti­koin­tia mis­tä minua syytät. 

    Myön­ne­tään.

    …no, minun mie­les­tä­ni jos joku väit­tää että jokin mono­po­li lisää yhteis­kun­nan hyvin­voin­tia, todis­tus­taak­ka on kyl­lä tuon väit­teen esittäjällä.

    - Val­tion väki­val­ta­mo­no­po­li, ros­vo­pa­ro­nien sijas­ta (OK, proof omitted)? 

    - EKP:lle myön­net­ty mono­po­li euro­se­te­lei­den pai­na­mi­seen? (Proof omitted)

    - Hen­ki­lö­au­ton rekis­te­röi­dyl­le omis­ta­jal­le myön­net­ty mono­po­li auton käyt­töön, jota yhteis­kun­ta val­voo sii­nä­kin tapauk­ses­sa että joku kol­mas osa­puo­li saa auton tii­ri­koi­tua itsel­leen? (Proof omitted)

    - Radio­ak­tii­vis­ten ainei­den käsit­te­ly- ja käyt­tö­mo­no­po­li (yli 1MBq läh­teet), jon­ka STUK myön­tää asian­mu­kai­sen tut­kin­non suo­rit­ta­neil­le? (Proof omitted)

    Mie­les­tä­ni: kysy­mys ovat­ko IPR-oikeu­det hyö­dyk­si vai hai­tak­si vaa­tii pureu­tu­mis­ta syvem­mäl­le kuin peu­ka­lo­sään­nön “Mono­po­li => Paha” käyt­töä. Kum­paan suun­taan vaa­ka kal­lis­tuu, riip­puu mie­les­tä­ni jopa jär­jes­tel­män toteut­ta­mis­ta­van yksi­tyis­koh­dis­ta enem­män kuin sii­tä että sys­tee­miin voi ripus­taa kyl­tin “mono­po­li”.

    Ja todis­tusai­neis­toa on näky­nyt aika vähän. 

    Joo, vään­sim­me kät­tä toi­ses­sa säi­kees­sä sii­tä mikä kel­paa “todis­teek­si”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.