Onko päästökauppa epäonnistunut?

Moni on arvos­tel­lut EU:n pääs­tö­kaup­paa toi­mi­mat­to­muu­des­ta, kos­ka pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on las­ke­nut käy­tän­nös­sä nol­laan. Näin myös tänään HS:n pää­kir­joi­tuk­ses­sa. Tämän seu­rauk­se­na esi­mer­kik­si kivi­hii­len käyt­tö on lisään­ty­mäs­sä, kos­ka pääs­tö­kaup­pa ei sitä enää rajoi­ta kuten muu­ta­ma vuo­si sitten.

Toi­saal­ta voi­daan sanoa, että pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on nol­las­sa, kos­ka EU:n pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin pääs­töt ovat vähen­ty­neet niin pal­jon kuin piti­kin vähen­tyä ja vähän enem­män­kin. On siis pysyt­ty tavoit­tees­sa, mut­ta kui­ten­kin vää­rin sammutettu? 

Voi­daan tie­tys­ti sanoa, että tavoi­te on lii­an vaa­ti­ma­ton ja sitä pitäi­si kiris­tää. Niin pitäi­si­kin ja kan­nat­tai­si teh­dä juu­ri nyt.

On väi­tet­ty, että EU:n pääs­tö­kaup­pa on vain siir­tä­nyt pääs­tö­jä mui­hin mai­hin. Kum­mal­lis­ta, että ilmai­set pääs­tö­oi­keu­det yli­pään­sä siir­tä­vät mitään, mut­ta väi­te ei muu­ten­kaan kes­tä empii­ris­tä sel­vi­tys­tä. Voi olla, että vähän semen­tin val­mis­tus­ta on siir­ty­nyt vaik­ka­pa Suo­mes­ta Venä­jäl­le, mut­ta tämä on kovin vaa­ti­ma­ton­ta. Pal­jon teol­li­suus­tuo­tan­toa on siir­ty­nyt kehit­ty­viin mai­hin, mut­ta sii­hen tai­ta­vat vai­kut­taa kym­men­ker­tai­set palk­kae­rot enem­män kuin aika vaa­ti­mat­to­mat erot ener­gian hin­nas­sa. Mones­sa kehi­tys­maas­sa sitä pait­si säh­kö on kal­liim­paa kuin Euroo­pas­sa ja säh­kön tuo­tan­nos­sa on pal­jon kat­ko­ja. Myös Kii­nas­sa käy­dään pääs­tö­kaup­paa. Aiem­min blo­gil­la ker­roin, että Thai­maan ilmas­to­po­li­tii­kan tavoit­teet ovat pal­jon kun­nian­hi­moi­sem­pia kuin Euroo­pan ja tämän vai­ku­tus säh­kön hin­taan on suu­rem­pi. Euroo­pan vas­tuuseen liit­ty­vät pääs­töt, mut­ta pääs­tö­kaup­pa ei ole näi­tä ero­ja aiheuttaneet.

Pääs­tö­kau­pan on teh­nyt osit­tain ham­paat­to­mak­si se, että pääs­tö­jä on yri­tet­ty vähen­tää myös monil­la muil­la kei­noil­la. Nämä muut kei­not on teh­ty hyväs­sä uskos­sa, mut­ta kun samal­la ei ole vähen­net­ty vas­taa­vaa mää­rää pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää, nuo muut toi­met ovat tosia­sias­sa tehot­to­mia. Jos uskom­me, että pääs­tö­oi­keus joh­taa kus­tan­nus­te­hok­kaim­paan tapaan vähen­tää pääs­tö­jä, sen sot­ke­mi­nen näil­lä muil­la toi­mil­la tekee asias­ta kal­liim­paa, mut­ta ei tehokkaampaa.

Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan nol­laan­tu­mi­nen on kui­ten­kin hyvin huo­no asia, kos­ka se on vie­nyt kan­nat­ta­vuu­den monel­ta toi­mia­lal­ta, jot­ka ovat thä­hän­neet esi­mer­kik­si uusiu­tu­va n ener­gian tuot­ta­mi­seen – aja­tel­laan nyt vaik­ka puu­ener­gian ase­maa Suo­mes­sa. Jos uskom­me, että Euroo­pan lama jos­kus päät­tyy ja talous piris­tyy, pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee, mut­ta nuo toi­mia­lat on jo tapet­tu. Sik­si oli­si perus­tel­tua, että pääs­tö­oi­keuk­sien huu­to­kau­pas­sa sovel­let­tai­siin mini­mi­hin­taa, vaik­ka­pa 30 €/tonni,  ja myy­mät­tö­mät pääs­tö­oi­keu­det mitätöitäisiin.

Mini­mi­hin­ta on perus­tel­tua jo sik­si­kin, että vaik­ka olem­me Euroo­pas­sa pääs­tö­mää­rien vähen­tä­mi­ses­sä aika­tau­lus­sa, tuo aika­tau­lu on lii­an hidas ilma­ke­hän kan­nal­ta. Jokai­sen pääs­tö­ton­nin tuot­ta­ma hait­ta on pal­jon suu­rem­pi kuin tuo 30 €/tonni.

101 vastausta artikkeliin “Onko päästökauppa epäonnistunut?”

  1. Näin­hän asia on. Mutta.

    Hin­ta­lat­tian aset­ta­mi­nen tai myy­mät­tö­mien pääs­tö­oi­keuk­sien imu­roin­ti ovat teo­rias­sa hie­no­ja rat­kai­su­ja. Ikä­vä kyl­lä, käy­tän­nös­sä ne sat­tu­vat mai­hin, jois­sa hii­le­tön­tä ener­gian­tuo­tan­toa on vähem­män. Vaik­ka koko kan­san­ta­lout­ta kat­soen isku ei oli­si suu­ri, regu­laa­tio­po­li­tii­kas­sa on käsit­tääk­se­ni sel­vää koke­mus­ta sii­tä, miten koh­ta­lai­sen pie­ni­kin etu­ryh­mä pys­tyy tor­ju­maan tämän­kal­tai­set regu­laa­tion kiris­tyk­set hyvin­kin pitkään.

    Nykyi­ses­sä talous­ti­lan­tees­sa pidän­kin erit­täin epä­to­den­nä­köi­se­nä, että euroop­pa­lai­sil­la polii­ti­koil­la oli­si suur­ta hin­kua suos­tua kiin­tiöi­den mer­kit­tä­vään leik­kauk­seen tai hin­ta­lat­ti­aan. Täs­tä voi­nee ekstra­po­loi­da aika hyvin myös sen, mitä mah­dol­li­suuk­sia ilmas­to­tie­teen kan­nal­ta tar­vit­ta­vil­la pääs­tö­leik­kauk­sil­la tulee nykyi­sin nou­da­tet­ta­van poli­tii­kan val­li­tes­sa olemaan.

    Mikä avuk­si? Mis­tään yksit­täi­ses­tä tem­pus­ta ei lie­ne ihme­lääk­keek­si, mut­ta ennus­tan vah­vas­ti poliit­ti­sen tah­don ole­van suo­raan ver­ran­nol­li­nen hii­let­tö­män ener­gian saa­ta­vuu­teen ja kään­täen ver­ran­nol­li­nen sen hin­taan. Muun­lai­sen akti­vis­min ohel­la pitäi­si siis teh­dä har­tia­voi­min töi­tä suh­teel­li­sen edul­li­sen, hii­let­tö­män ener­gian tuo­tan­non lisäämiseksi.

  2. Polii­tik­ko­jen ei pidä ottaa lii­an suur­ta kun­ni­aa sii­tä, että lama on sat­tu­nut pinen­tä­mään Euroo­pan päästöjä.

    Jos pääs­tö­jä halu­taan tosis­saan pie­nen­tää, fos­sii­li­ve­ro oli­si pal­jon parem­pi kuin pääs­tö­kaup­pa. Se oli­si pääs­tö­kaup­paa var­ma­toi­mi­sem­pi meka­nis­mi, kos­ka se leik­kai­si saas­tut­ta­mi­sen kan­nat­ta­vuut­ta auto­maat­ti­ses­ti tie­tyl­lä pro­sen­til­la, eikä oli­si yhtä altis vuo­sit­tai­sil­le poliit­ti­sil­le sää­te­lyil­le. Se myös koh­dis­tui­si (toi­vott­vas­ti) kaik­keen fos­sii­lien polttoon.

    Jos pitää toi­mia pääs­tö­kaup­pa­mal­lin puit­teis­sa, ehkä jokin sel­vä sito­va sopi­mus sii­tä, mil­lä tah­dil­la Euroo­pan fos­sii­lien polt­to lop­puu tai lähes lop­puu (myös muil­la aloil­la kuin nykyi­sen pääs­tö­kau­pan aloil­la) pakot­tai­si sää­tä­mään para­met­rit niin, että kulu­tus tosi­aan las­ki­si. (Hyvä myös fos­sii­li­ve­ro­mal­lis­sa.) Ei siis tavoit­tei­ta, vaan päätöksiä.

    Jos asias­sa halu­taan ede­tä, pitää myös ottaa käyt­töön fos­sii­li­tul­lin kal­tai­sia jär­jes­te­ly­jä niil­le mail­le, jot­ka eivät ole täs­sä tai saman tasoi­ses­sa jär­jes­te­lys­sä muka­na. Jos tätä ei val­mis­tel­la, pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen voi jää­dä tekemättä.

    Käy­tän­nön asiois­ta kiin­nos­tai­si tie­tää se, mil­loin Suo­men vih­rein kau­pun­ki, Hel­sin­ki aikoo luo­pua hii­len ja maa­kaa­sun­kin pol­tos­ta. Onko suun­ni­tel­ma jo tehty?

    1. EU:N pääs­tö­kaup­pa toi­mii juu­ri niin kuin Juho Laa­tu esit­ti. Liik­keel­lä ole­vat pääs­tö­oi­eu­det vähe­ne­vät ase­te­tus­sa tahdissa.

  3. Hii­li­ton­nin hin­ta lähen­te­lee nol­laa, kos­ka pääs­tö­oi­keuk­sia tul­vii ovis­ta ja ikku­nois­ta. Kysyn­tää ei juu­ri­kaan ole kii­tos taloustaantuman.

    Vai­kea pitää jär­jes­tel­mää onnis­tu­nee­na. Jos pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on nol­las­sa, ei pääs­tö­kaup­pa ohjaa pääs­tö­vä­hen­nyk­siin mil­lään lailla.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    EU:N pääs­tö­kaup­pa toi­mii juu­ri niin kuin Juho Laa­tu esit­ti. Liik­keel­lä ole­vat pääs­tö­oi­eu­det vähe­ne­vät ase­te­tus­sa tahdissa.

    Sito­vas­ti? Minä vuon­na, mil­lä tasol­la? Alle 5% nykyi­ses­tä? Kat­taen muut­kin pääs­töt kuin nykyi­sen pääs­tö­kau­pan alan? Näi­hin voi­sin olla tyy­ty­väi­nen (jos vuo­si­mää­rä­kin oli­si vähäinen).

    1. Pääs­tö­kaup­pa kos­kee pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ria, ei mui­ta hii­li­diok­sid­pääs­tö­jä, kos­ka sil­lä ei voi vai­kut­taa nii­hin mui­hin. Tavoi­e­ta on 20 % ale­ne­ma vuo­teen 2020 men­nes­sä ja tähän tavoit­tee­seen on vedet­ty suo­ra vii­va, jota on nou­da­tet­tu orjallisesti.

  5. Mil­lä taval­la mini­mi­hin­ta toi­mi­si käy­tän­nös­sä? Jos minul­la sat­tui­si ole­maan yli­mää­räi­siä pääs­tö­oi­keuk­sia taka­tas­kus­sa, niin jou­tui­sin­ko lait­ta­maan niil­le hin­nak­si vähin­tään tuon mini­mi­hin­nan? Tämä­hän teki­si sen, että yri­tyk­sen sisäl­lä pääs­tö­oi­keuk­sia voi siir­tää sie­lun­sa kyl­lyy­des­tä, ulko­puo­lel­le ei.

    Suu­rin osa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta on jaet­tu ilmai­sek­si his­to­rial­lis­ten pääs­tö­jen perus­teel­la. Tämän vuok­si oikeuk­sia on kovin hal­val­la kaupan.

    Oli­si mon­ta tapaa fik­sa­ta pääs­tö­kaup­pa toi­mi­vak­si. Näil­le kai­kil­le tavoil­le on yhteis­tä se, että pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousi­si. Lobitilobitilob.

    1. Pääs­tö­oi­keu­det myy­dään nyt pää­asias­sa huto­kau­pal­la. Tar­koi­tuín tuol­la mini­mi­hin­nal­la täs­sä kau­pas­sa käy­tet­tä­viä hintoja.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pääs­tö­kaup­pa kos­kee pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ria, ei mui­ta hii­li­diok­sid­pääs­tö­jä, kos­ka sil­lä ei voi vai­kut­taa nii­hin mui­hin. Tavoi­e­ta on 20 % ale­ne­ma vuo­teen 2020 men­nes­sä ja tähän tavoit­tee­seen on vedet­ty suo­ra vii­va, jota on nou­da­tet­tu orjallisesti.

    Tavoit­tee­seen pää­se­mis­tä hel­pot­taa vie­lä huo­mat­ta­vas­ti se, että taan­tu­man aika­na käyt­tä­mät­tä jää­neet oikeu­det eivät haih­du hii­li­diok­si­di­na ilmaan, vaan ne voi lykä­tä käy­tet­tä­väk­si tuon­nem­pa­na. Sen vuok­si vuo­teen 2020 men­nes­sä pääs­tö­kaup­pa on ham­paa­ton, vaik­ka pääs­töt nousi­si­vat huomattavasti.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pääs­tö­kaup­pa kos­kee pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ria, ei mui­ta hii­li­diok­sid­pääs­tö­jä, kos­ka sil­lä ei voi vai­kut­taa nii­hin mui­hin. Tavoi­e­ta on 20 % ale­ne­ma vuo­teen 2020 men­nes­sä ja tähän tavoit­tee­seen on vedet­ty suo­ra vii­va, jota on nou­da­tet­tu orjallisesti.

    En vie­lä läh­de luot­ta­vai­se­na lepäi­le­mään, vaan aion yhä patis­tel­la EU:ta, jot­ta han­ke laa­je­ni­si kaik­kiin fos­sii­li­siin, oli­si sito­vam­pi kuin pelk­kä tavoi­te, täh­täi­si 95% vähen­nyk­seen ja oli­si nopeam­pi (esim. 10 v).

    Kiin­nos­ta­vaa näh­dä, mitä tapah­tuu, kun nykyi­nen lama ei enää pai­na kulu­tus­ta alas. Sak­sa siir­tyy kai­ke­ti jo nyt entis­tä enem­män hii­leen ja mui­hin fos­sii­li­siin. Työ­pai­kat vir­taa­vat Kii­naan, jos Kii­na ei ole muka­na tal­kois­sa. USA:kaan ei ole kovin innostunut.

    Suo­men toi­voi­sin vähen­tä­vän fos­sii­lis­ten kulu­tus­ta vaik­ka muu EU ei ete­ni­si­kään. Sama Hel­sin­gil­le. Ja Euroo­pan­kin soi­si jo miet­ti­vän, mil­lai­sin kei­noin Euroo­pan talou­den toi­min­ta taa­taan tilan­tees­sa, jos­sa mut eivät ole yhtä innok­kai­ta vähen­tä­mään fos­sii­li­sen kulutusta.

  8. Mini­mi­hin­ta pn kau­nis aja­tus, mut­tei lop­puun asti ajateltu.

    Ole­te­taan, että mini­mi­hin­ta oli tuo 30 €, mut­ta pääs­tö­oi­keu­den todel­li­nen arvo (eli se, min­kä osta­ja on halu­kas mak­sa­maan) oli­si 5 €. Jää­kö kaup­pa nyt teke­mät­tä vai mak­saa­ko osta­ja suo­siol­la ylihintaa? 

    Jos myy­jä halu­aa oikeas­ti eroon pääs­tö­oi­keuk­sis­ta, niin ilman muu­ta hän sopii osta­jan kans­sa, että myyn­ti­hin­ta on (lain vaa­ti­ma?) mini­mi, mut­ta samal­la myy­jä mak­saa osta­jal­le takai­sin tuon ero­tuk­sen, 25 €, niin että osta­jan todel­li­nen osto­hin­ta vas­taa pääs­tö­oi­keu­den todel­lis­ta arvoa.

    Esim. näin: jos osta­ja tar­vit­see yhden pääs­tö­oi­keu­den, niin hän ostaa myy­jäl­tä kak­si oikeut­ta mini­hin­taan 60€ ja sen jäl­keen myy­jä ostaa yhden oikeu­den takai­sin hin­taan 55€.

    1. Vil­le Kart­tu­nen ei nyt hah­mot­ta­nut sitä, että val­tiot myy­vät noi­ta oikeuk­sia joka vuo­si ja kun ne on käy­tet­ty, nii­tä ei voi myy­dä eteen­päin. Jos val­tio ei mak­sa liik­keel­le yhtään pääs­tö­oi­keut­ta alle 30 euron ton­ni­hin­taan, ei syn­ny jäl­ki­mark­ki­noi­ta­kaan, jol­la hin­nat las­ki­si­vat tämän alle.

  9. Jos ne ovat ker­ran niin hal­po­ja, niin eikö vih­rei­den kan­nat­ta­jil­ta löy­dy sitä ver­taa tal­koo­hen­keä, että ostai­si­vat muu­ta­man sata otn­nia pois kuleksimasta?

    1. Olen esit­tä­nyt, että len­to­liik­ken­teen ane­kau­pas­sa siir­ryt­täi­siin pääs­tö­oi­keuk­sien osta­mi­seen. Voi­daan ostaa vaik­ka aiheu­tet­tuun kuor­mi­tuk­seen näh­den vii­sin­ker­tai­nen mää­rä. Täs­tä­kin Gene­ven mat­kas­ta pitäi­si mak­saa aina­kin kymppi.

  10. Euroo­pan unio­nis­sa (kuten OECD-mais­sa kes­ki­mää­rin) pri­mää­rie­ner­gian, öljyn ja säh­kö­ener­gian kulu­tus ovat olleet las­kus­sa jo vuo­des­ta 2005–2006 läh­tien. Monis­sa län­si­mais­sa autol­la ajet­tu­jen kilo­met­rien mää­rät ovat las­kus­sa jo vuo­des­ta 2005, kun ne nousi­vat vuo­si­kym­me­niä ennen sitä. Jopa Yhdys­val­lois­sa, joka on yksi­tyi­sau­toi­lun mek­ka ja jos­sa väes­tö kasvaa.

    Voi olla aiheel­lis­ta kysyä, että onko tren­di pysy­vä? Var­muu­del­la ei tie­ten­kään voi­da sanoa, mut­ta asi­aa kan­nat­taa seu­ra­ta. Samaan aikaan öljyn hin­ta on nelin­ker­tais­tu­nut alle kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Lähes kaik­kien ener­gian­kan­ta­jien hin­nat ovat jos­sain mää­rin sidok­sis­sa öljyn hin­taan. Metal­lien, ruu­an ja lan­noit­tei­den hin­nat ovat olleet myös his­to­rial­li­sen kor­keal­la vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­ta alkaen. Lius­ke­kaa­su on toki ollut hal­paa mm. lii­saus­so­pi­mus­ten ja Wall Stree­tin kent­tien yhteen­pa­ke­toin­nin (muis­tut­taa subpri­me-krii­siä edel­tä­nyt­tä hyvien ja huo­no­jen asun­to­lai­no­jen yhteen­pa­ke­toin­tia) ansios­ta. Tilan­ne kor­jaan­tuu lähes var­mas­ti lähivuosina.

    Kehit­ty­vis­sä mais­sa, kuten Kii­na, ener­gian­ku­lu­tus on puo­les­taan kas­va­nut jyrkästi.

    Onko aivan mah­do­ton ske­naa­rio, että talous ei enää län­si­mais­sa kas­va, joten myös­kään pääs­töt eivät kas­va? Onko län­si taan­tu­vaa ja itä nouse­vaa? Miten tämän pitäi­si vai­kut­taa pääs­tö­kaup­paan? Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­noit­te­lus­sa lie­nee ole­te­taan jon­kin­lai­nen talous­kas­vu ja pääs­tö­oi­keuk­sien tar­peen kor­re­loin­ti sii­hen? Eli nii­den hin­ta tulee ole­maan alhai­nen ja ohjaus­vai­ku­tus mitä­tön, mikä­li talous ei läh­de Euroo­pas­sa kasvuun?

  11. Ennus­tan, että vuo­teen 2020 koko pääs­tö­kaup­pa lop­puu. Poliit­ti­nen tuki sil­le nimit­täin vähi­tel­len hävi­ää ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen odo­tel­les­sa itseään.

    Syn­ty­neet vahin­got kan­san­ta­lou­del­lem­me ovat jo sii­nä vai­hees­sa sen ver­ran mit­ta­vat, että tule­vat suku­pol­vet saa­vat ammen­net­tua aihees­ta mon­ta hie­noa väitöskirjaa.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pääs­tö­oi­keu­det myy­dään nyt pää­asias­sa huto­kau­pal­la. Tar­koi­tuín tuol­la mini­mi­hin­nal­la täs­sä kau­pas­sa käy­tet­tä­viä hintoja.

    Tuo toi­mii, kos­ka ener­gia­sek­to­ri jou­tuu osta­maan pääs­tö­oi­keu­ten­sa. Muut­han tai­ta­vat oikeu­ten­sa saa­da pää­osin ilmaiseksi.

  13. Ode: “Aiem­min blo­gil­la ker­roin, että Thai­maan ilmas­to­po­li­tii­kan tavoit­teet ovat pal­jon kun­nian­hi­moi­sem­pia kuin Euroo­pan ja tämän vai­ku­tus säh­kön hin­taan on suu­rem­pi. Euroo­pan vas­tuuseen liit­ty­vät pääs­töt, mut­ta pääs­tö­kaup­pa ei ole näi­tä ero­ja aiheuttaneet.”

    Syys­tä­kin Thai­maas­sa yri­te­tään teh­dä jota­kin, tilan­ne on pal­jon huo­nom­pi kuin Suo­mes­sa. Syyt eivät ole miten­kään epäitsekkäät.

    Maa on pahas­ti riip­pu­vai­nen ener­gian tuon­nis­ta. Val­tao­sa säh­kös­tä (70% 2011) tuo­te­taan maa­kaa­sul­la, jota tuo­daan Myan­ma­ris­ta. Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den osuus maan ener­gian tuo­tan­nos­ta 83% (Suo­mi 39% tai 46 % jos las­ke­taan mukaan). Maas­sa käyet­ty kivi­hii­li on kovas­ti rik­ki­pi­tois­ta lig­niit­tä. Thai­maal­la on kyl­lä syys­tä­kin tar­ve yrit­tää lisä­tä uusiu­tu­van ener­gian osuut­ta. Eri­tyi­ses­ti kes­ki­ty­tään bio­mas­saan ja aurin­koe­ner­gi­aan, jota siel­lä riit­tää runsaasti

    1. Count­ry­boy,
      Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että Thai­maa n hii­li­diok­si­di­pääs­töt asu­kas­ta koh­den ovat perä­ti 40 pro­sent­tia Suo­men pääs­töis­tä eli siis aivan lii­an korkeat.

  14. Iso ongel­ma on sekin, että jos pääs­tö­kau­pan kans­sa ede­tään nyky­tah­dil­la, mer­kit­tä­vä osa EU:n vähä­pääs­töi­sem­mäs­tä fos­sii­li­ses­ta säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tis­ta eli maa­kaa­su­lai­tok­sis­ta on jo ajet­tu alas vuo­teen 2020 men­nes­sä, ja sit­ten olem­me entis­tä pahem­min kiin­ni kivi­hii­les­sä, var­sin­kin Saksassa.

    Ei nyt maa­kaa­su­kaan mikään todel­la pit­kän aika­vä­lin rat­kai­su ole, mut­ta oli­si todel­la tär­ke­ää, että 2020-luvun fos­sii­li­se­na sää­tö­voi­ma­na oli­si­vat edes maa­kaa­su­lai­tok­set, eivät­kä kivi- ja rus­ko­hii­li­lai­tok­set. Tar­vit­ta­vat lai­tok­set kun ovat jo ole­mas­sa, ja nii­hin ei siis edes tar­vit­tai­si juu­ri lisäin­ves­toin­te­ja. Täl­lä het­kel­lä näyt­tää kui­ten­kin sil­tä, että Sak­sas­sa sul­je­taan kaa­su­voi­ma­loi­ta ja ava­taan hiilivoimaloita.

  15. Minus­ta suu­ryh­tiöt tar­kas­ti las­ke­vat mitä teh­das­ta kan­nat­taa pyö­rit­tää ja pie­ni­kin pääs­tö­oi­keus­mak­su voi siir­tää suu­ren­kin tuo­tan­non muu­al­le, vie­lä­pä niin että pääs­töt monin­ker­tais­tu­vat. Ja euroop­pa­lais­ten hii­li­pääs­töt­hän eivät ole las­ke­neet vaan ne on vain siir­ret­ty rajo­jen taak­se. Vih­reil­le täs­sä on ostet­tu kal­liil­la hyvä oma­tun­to, vahin­ko vain että teol­li­suus­työ suo­mes­ta on samal­la romah­ta­nut. Vih­rei­tä downs­hif­taa­jia se ei tie­tys­ti kos­ke ennen­kuin sosi­aa­li­luu­kut jou­du­taan raha­pu­las­sa sulkemaan.

    1. Euroo­pas­ta on tuo­tan­toa siir­ret­ty muu­al­le, mut­ta kyl­lä Euroo­pan pääs­töt ovat myös las­ke­neet. Eivät Suo­mes­sa, mut­ta esi­mer­kik­si Sakd­sas­sa ja Puolassa.

  16. Osmo, mihin perus­tat väit­tee­si palk­kae­ro­jen mer­kit­tä­väm­mäs­tä vai­ku­tuk­ses­ta ver­rat­tu­na ener­gian hin­taan? Oma käsi­tyk­se­ni on nimit­täin toinen.

    Jos tuo pitäi­si paik­kan­sa, oli­si se aika­moi­nen isku suo­ma­lai­sel­le työl­le. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­tai­si, ettei Suo­mes­sa ole muu­ta­man vuo­den pääs­tä työ­tä, jol­lei var­sin­kin suo­ri­tus­por­taan palk­koi­hin tule todel­la mer­kit­tä­vää laskua.

    Oma käsi­tyk­se­ni on toi­nen. Toki palk­kae­ro­jen on suo­ta­vaa kas­vaa, mut­ta nii­den ei ole suo­ta­vaa reve­tä yhtä suu­rik­si kuin kehit­ty­vis­sä mais­sa ovat.

    1. Kal­le. Aloi­ta nyt vaik­ka las­ke­mal­la, mikä on palk­ko­jen ker­tau­tu­va osuus tuot­tei­den lop­pu­hin­nas­ta ja mikä on palk­ko­jen. Tääl­tä Gene­ves­tä en läh­de tilas­to­ja etsi­mään, mut­ta Suo­men BKT:sta palk­ko­jen osuus on kyl­lä monin­ker­tai­nen ener­gian osuu­teen. Lisäk­si, jos yri­tyk­set meni­si­vät­kin hal­van työ­voi­man mai­hin ei hal­po­jen palk­ko­jen vaan hal­van säh­kön hin­nan peräs­sä, pitäi­si kai sen säh­kön edes olla hal­vem­paa. Sen lisäk­si, että sitä pitäi­si olla saa­ta­vil­la ihan päi­vit­täin. Kii­na nyt esi­mer­kik­si on maa, joka on jat­ku­vas­sa energiakriisissä.

  17. Kal­le:
    Osmo, mihin perus­tat väit­tee­si palk­kae­ro­jen mer­kit­tä­väm­mäs­tä vai­ku­tuk­ses­ta ver­rat­tu­na ener­gian hin­taan? Oma käsi­tyk­se­ni on nimit­täin toinen.

    Jos tuo pitäi­si paik­kan­sa, oli­si se aika­moi­nen isku suo­ma­lai­sel­le työl­le. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­tai­si, ettei Suo­mes­sa ole muu­ta­man vuo­den pääs­tä työ­tä, jol­lei var­sin­kin suo­ri­tus­por­taan palk­koi­hin tule todel­la mer­kit­tä­vää laskua.

    Oma käsi­tyk­se­ni on toi­nen. Toki palk­kae­ro­jen on suo­ta­vaa kas­vaa, mut­ta nii­den ei ole suo­ta­vaa reve­tä yhtä suu­rik­si kuin kehit­ty­vis­sä mais­sa ovat.

    Suo­mi on taan­tu­va maa. Pari uut­ta ydin­voi­ma­laa ei sitä muuk­si muu­ta. Talous­kas­vu näyt­tää siir­ty­neen kehit­ty­viin mai­hin ken­ties pysy­väs­ti ja sitä on hyvin han­ka­la muuk­si muut­taa. Teol­li­suu­den osuus Suo­men brut­to­kan­san­tuot­tees­ta on pudon­nut kol­man­nek­sel­la alle kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Suo­mes­sa teol­li­suus saa säh­kön­sä hal­vem­mal­la kuin mis­sään muu­al­la Euroo­pas­sa (http://www.energy.eu/). Eli kal­liis­ta ener­gias­ta suo­ma­lai­sen teol­li­suus­työn ongel­mat eivät todel­la­kaan johdu.

    Suo­men ongel­ma ei niin­kään ole suu­ret palk­kae­rot vaan se, että kes­ki­palk­kai­nen työ muut­tuu nopeas­ti alhai­sen tuot­ta­vuu­den työk­si. Toki myös iso­jen palk­ko­jen mää­rä nousee, mut­ta niin vähän että se ei kom­pen­soi tätä ikä­vää kehi­tys­tä. Tämä kes­ki­luok­kai­sen työn katoa­mi­nen on ollut Yhdys­val­lois­sa­kin ongel­ma jo pitkään.

    Kol­mas maa­il­man­so­ta käy­dään talou­des­sa ja se on jo var­sin pitkällä:

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/17/kolmas-maailmansota-kaydaan-maailmantaloudessa/

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Euroo­pas­ta on tuo­tan­toa siir­ret­ty muu­al­le, mut­ta kyl­lä Euroo­pan pääs­töt ovat myös las­ke­neet. Eivät Suo­mes­sa, mut­ta esi­mer­kik­si Sakd­sas­sa ja Puolassa. 

    Sak­sas­sa CO2-“päästöt” nousi­vat 1.6% vuon­na 2012 edel­li­ses­tä vuo­des­ta. On ole­tet­ta­vaa, että nousu lähi­vuo­si­na jat­kuu edel­leen joh­tuen mie­li­puo­li­ses­ta uusiu­tu­van ener­gian poli­tii­kas­ta sekä ympä­ris­töys­tä­väl­lis­ten ydin­voi­ma­loi­den alasajosta.

    Vuo­teen 1990 ver­rat­tu­na ollaan toki 25% alem­mal­la tasol­la joh­tuen erit­täin epä­te­hok­kaan Itä-Sak­san teol­li­suu­den alas­ajos­ta tai saneerauksesta.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le. Aloi­ta nyt vaik­ka las­ke­mal­la, mikä on palk­ko­jen ker­tau­tu­va osuus tuot­tei­den lop­pu­hin­nas­ta ja mikä on palk­ko­jen. Tääl­tä Gene­ves­tä en läh­de tilas­to­ja etsi­mään, mut­ta Suo­men BKT:sta palk­ko­jen osuus on kyl­lä monin­ker­tai­nen ener­gian osuu­teen. Lisäk­si, jos yri­tyk­set meni­si­vät­kin hal­van työ­voi­man mai­hin ei hal­po­jen palk­ko­jen vaan hal­van säh­kön hin­nan peräs­sä, pitäi­si kai sen säh­kön edes olla hal­vem­paa. Sen lisäk­si, että sitä pitäi­si olla saa­ta­vil­la ihan päi­vit­täin. Kii­na nyt esi­mer­kik­si on maa, joka on jat­ku­vas­sa energiakriisissä. 

    Ener­gian edul­li­nen hin­ta ja luo­tet­ta­va saan­ti on nii­tä har­vo­ja kil­pai­lu­valt­te­ja, joi­ta meil­lä on jäl­jel­lä ener­giain­ten­sii­vi­sen ras­kaan teol­li­suu­den pitä­mi­sek­si maas­sa. Pide­tään tämä asian­ti­la täl­lai­se­na, eikö? 

    Se tar­koit­taa ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­sen nopeut­ta­mis­ta sekä uusiu­tu­van ener­gian tukien ja syöt­tö­ta­rif­fien vastustamista.

    Mikään muu tääl­lä Suo­mes­sa ei ole­kaan hal­paa ja nyt myös rah­dis­ta on teh­ty kal­lis­ta vih­rei­den aja­mal­la rikkidirektiivillä.

    Koko teol­li­suu­den palk­ka­sum­man ja ener­gia­las­kun ver­tai­lu ei ker­ro mitään sii­tä miten ener­gian hin­ta vai­kut­taa sitä eri­tyi­ses­ti tar­vit­se­vaan teol­li­suu­teen, kuten puun- ja metallinjalostus.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Euroo­pas­ta on tuo­tan­toa siir­ret­ty muu­al­le, mut­ta kyl­lä Euroo­pan pääs­töt ovat myös las­ke­neet. Eivät Suo­mes­sa, mut­ta esi­mer­kik­si Sakd­sas­sa ja Puolassa.

    Pääs­tö­jen vähe­ne­mi­nen on todel­lis­ta, jos joko kulu­tus siir­tyy vähä­pääs­töi­sem­pään suun­taan tai tuo­tan­to muut­tuu vähä­pääs­töi­sem­mäk­si. En oikein osaa näh­dä Euroo­pan pääs­tö­vä­hen­nyk­siä täs­tä perspektiivistä.

    Pääs­töt ovat siir­ty­neet osin muu­al­le, osin kulu­tus on vähen­ty­nyt talous­taan­tu­man vuok­si, ja osin itä­blo­kin (ja vähän mui­den­kin) sur­ke­aa tek­no­lo­gi­aa on uusit­tu. Näis­tä kor­kein­taan hii­li­vuo­don voi­si lait­taa pääs­tö­kau­pan ansiok­si. Kulu­tus­tot­tu­muk­sis­sa on vähän vai­kea vuo­si­kym­men­pers­pek­tii­vil­lä näh­dä mitään puhdistumista.

    Aina­kin pääs­tö­oi­keuk­sien nyky­hin­noil­la on aika vai­kea kek­siä todel­li­sia päästövähennyksiä.

  21. Mis­tä noi­ta pääs­tö­oi­keuk­sia voi ostaa ja min­kä­lai­sin menettelyin?

  22. Kaup­paa: Ener­gian edul­li­nen hin­ta ja luo­tet­ta­va saan­ti on nii­tä har­vo­ja kil­pai­lu­valt­te­ja, joi­ta meil­lä on jäl­jel­lä ener­giain­ten­sii­vi­sen ras­kaan teol­li­suu­den pitä­mi­sek­si maas­sa. Pide­tään tämä asian­ti­la täl­lai­se­na, eikö? 

    Se tar­koit­taa ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­sen nopeut­ta­mis­ta sekä uusiu­tu­van ener­gian tukien ja syöt­tö­ta­rif­fien vastustamista.

    Mikään muu tääl­lä Suo­mes­sa ei ole­kaan hal­paa ja nyt myös rah­dis­ta on teh­ty kal­lis­ta vih­rei­den aja­mal­la rikkidirektiivillä.

    Koko teol­li­suu­den palk­ka­sum­man ja ener­gia­las­kun ver­tai­lu ei ker­ro mitään sii­tä miten ener­gian hin­ta vai­kut­taa sitä eri­tyi­ses­ti tar­vit­se­vaan teol­li­suu­teen, kuten puun- ja metallinjalostus.

    Eikö tuo ener­giain­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den alas­ajo ole jo niin pit­käl­lä, ettei sitä enää kään­ne­tä? Vaik­ka Suo­men teol­li­suus saa säh­kön­sä kaik­kein hal­vim­mal­la Euroo­pas­sa, niin teol­li­suu­den osuus brut­to­kan­san­tuot­tees­ta on pudon­nut kol­man­nek­sel­la alle kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Peli on pit­käl­ti ras­kaan teol­li­suu­den suh­teen jo pelat­tu. Yhdys­val­lois­ta­kin ras­kas teol­li­suus on pit­käl­ti läh­te­nyt ja siel­lä ei esi­mer­kik­si ole teräs­teol­li­suut­ta enää juu­ri lain­kaan, joten kyse on jos­sain mää­rin väis­tä­mät­tö­mäs­tä kehi­tyk­ses­tä, johon pitäi­si yrit­tää par­haim­man mukaan sopeu­tua. Näh­tä­väk­si jää, jää­kö meil­le enti­nen elin­ta­so kun teol­li­suus läh­tee ja pal­ve­lut jää­vät. Itse en sii­hen usko. Vaclav Smil on kir­joit­ta­nut hil­jan ame­rik­ka­lai­sel­ta kan­til­ta aihees­ta kir­jan “Made in USA”, jos­sa hän vyö­ryt­tää luki­jal­le dataa, joka vies­tii sii­tä, että teol­li­suu­den myö­tä menee elin­ta­son kas­vu, joka näkyy mm. mii­nus­merk­ki­se­nä kauppataseena.

    Voi­si olla pal­jon parem­pi, jos koti­mark­ki­nam­me muis­tut­tai­si­vat sitä maa­il­maa jon­ne yri­täm­me osaa­mis­tam­me vie­dä eli maa­il­maa jos­sa ener­gian ennus­tet­ta­va saa­ta­vuus on ongel­ma ja sen hin­ta on suu­ri? Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa ener­gia on niin hal­paa, että tääl­lä on erit­täin haas­ta­vaa kehit­tää vien­ti­tuo­tet­ta täl­lä saral­la eli vien­tiä on olta­va ener­gia­tek­no­lo­giay­ri­tyk­sel­lä heti, että se voi pärjätä. 

    Voi­sim­me­han tie­tys­ti vali­ta myös stra­te­gian jos­sa raken­nam­me Suo­meen kym­me­nen uut­ta ydin­voi­ma­laa ja käy­täm­me niis­tä saa­dun säh­kön banaa­nin kas­vi­huo­ne­vil­je­lyyn. Kas­va­va Kii­nan kes­ki­luok­ka var­mas­ti tyk­kää banaaneista.

    Tai sit­ten mei­dän pitäi­si jo pik­ku­hil­jaa ymmär­tää, että maa­il­ma jano­aa uusia, kes­tä­viä ener­gia­rat­kai­su­ja ja jos viem­me kon­sep­te­ja ja uut­ta tek­no­lo­gi­aa maa­il­mal­le niin sii­nä ei rik­ki­di­rek­tii­vit pal­jon hait­taa. Meil­lä on muu­ten Suo­mes­sa joi­ta­kin toi­mi­joi­ta, jot­ka har­joit­ta­vat lii­ke­toi­min­taa rik­ki­di­rek­tii­viin sopeu­tuen, joten ei sii­tä pel­käs­tään hait­taa ole. Jos­pa teol­li­suus sopeu­tui­si haas­tee­seen eikä vaa­ti­si kompensaatioita.

    Tuo Osmon kom­ment­ti, jos­sa ener­gian ja palk­ko­jen suh­teel­lis­ta tär­keyt­tä voi­daan arvioi­da nii­den brut­to­kan­san­tuo­teo­suu­del­la, on sel­väs­ti eko­no­mis­tin kou­lu­tuk­sen saa­neen kom­ment­ti. Vali­tet­ta­vas­ti se hei­jas­te­lee yhtä uusklas­si­sen talous­tie­teen suu­rim­mis­ta ereh­dyk­sis­tä. Pro­fes­so­rit Rei­ner Küm­mel, Char­les Hall ja Robert Ayres ovat jul­kai­suis­saan osoit­ta­neet, että val­ta­vir­ta­ta­lous­tie­teen työ­hön ja pää­omaan perus­tu­vat talous­kas­vu­mal­lit aliar­vioi­vat ener­gian ja mate­ri­aa­lin käy­tön roo­lin tuot­ta­vuu­den ja elin­ta­son kas­vus­sa 1900-luvul­la noin kym­me­nen­ker­tai­ses­ti. Täs­tä seu­raa, että vaik­ka ener­gian osuus BKT:sta oli­si vain 5 %, niin sen roo­li talous­kas­vus­sa voi hyvin olla yli 50 %.

    Talous­kas­vus­ta vain pie­ni osa on saa­tu joh­det­tua työn ja pää­oman kas­vus­ta. Talous­tie­de antoi täl­le tuot­ta­vuu­den kas­vun val­tao­sal­le, jota työ ja pää­oma eivät seli­tä, mys­ti­sen nimen “tek­no­lo­gi­nen kehi­tys”. Sit­tem­min on sel­vin­nyt, että tuos­ta tek­no­lo­gi­ses­ta kehi­tyk­ses­tä ener­gian ja mate­ri­aa­lien käy­tön tehos­tu­mi­sel­la ja lisään­ty­neel­lä kulu­tuk­sel­la selit­tyy 75–90 %. Var­sin­kin mal­li jos­sa ei käy­te­tä pri­mää­rie­ner­gi­aa, vaan sitä osaa pri­mää­rie­ner­gias­ta, joka pää­tyy hyö­ty­käyt­töön, selit­tää talous­kas­vun oival­li­ses­ti. Esi­mer­kik­si säh­kön­tuo­tan­non hyö­ty­suh­de para­ni usei­ta sato­ja pro­sent­te­ja 1900-luvul­la. Tämä joh­ti hal­ven­tu­nee­seen ener­gi­aan ja edel­leen lisään­ty­nee­seen ener­gian­ku­lu­tuk­seen ja talous­kas­vuun. Har­mil­lis­ta täs­sä on se, että säh­kön­tuo­tan­non hyö­ty­suh­de fos­sii­li­sis­ta ener­gian­kan­ta­jis­ta voi paran­tua arvos­ta 4 % arvoon 40 % suh­teel­li­sen hel­pos­ti, kuten 1900-luvun aika­na esi­mer­kik­si kivi­hii­len osal­ta tapauh­tui, mut­ta ei enää juu­ri­kaan tämän jäl­keen fysii­kan lai­eis­ta joh­tuen. Tämän vuok­si täs­tä ei enää ole saa­ta­vis­sa juu­ri­kaan talous­kas­vua, vaan se täy­tyy saa­da jos­tain muu­al­ta. Vali­tet­ta­vas­ti talous­kas­vu ei väis­tä­mät­tä hakeu­du mihin­kään pit­kän ajan luon­tai­seen kes­kiar­voon, vaan sen eteen täy­tyy jotain täy­tyy oikeas­ti tehdä. 

    En oikein usko, että nykyi­nen erit­täin alhai­nen pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta oli­si syy­nä Euroo­pan ahdin­koon vaan kyse on jos­tain pal­jon fun­da­men­taa­lim­mas­ta asiasta.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tääl­tä Gene­ves­tä en läh­de tilas­to­ja etsi­mään, mut­ta Suo­men BKT:sta palk­ko­jen osuus on kyl­lä monin­ker­tai­nen ener­gian osuuteen. 

    Niin,keskiarvo. Miten ihmees­sä tuos­ta voi­daan pää­tel­lä, että ener­giain­ten­si­vi­sil­lä aloil­la ener­gian hin­nal­la ei oli­si mitään merkitystä?

    Tuu­li­voi­man osuus suo­men ener­gian­tuo­tan­nos­ta on ihan ole­ma­ton. Samal­la logii­kal­la nii­tä on aivan tur­ha raken­taa yhtään lisää, ei nii­lä ole mitään merkitystä.

  24. Kaup­paa:
    Vuo­teen 1990 ver­rat­tu­na ollaan toki 25% alem­mal­la tasol­la joh­tuen erit­täin epä­te­hok­kaan Itä-Sak­san teol­li­suu­den alas­ajos­ta tai saneerauksesta.

    Ihan täy­sin tuo las­ku ei harp­pi-Sak­san alas­ajos­ta joh­du, mut­ta tämä on kyl­lä hyvin tär­keä tie­don­jy­vä, jota näis­sä kes­kus­te­luis­sa ei kovin usein mai­ni­ta. Vas­tai­suu­den varal­le, täs­sä tut­ki­mus­tie­toa aihees­ta: Fraun­ho­fer-ins­ti­tuu­tin pape­ri vuo­del­ta 2001:

    http://www.isi.fraunhofer.de/isi-media/docs/x/de/publikationen/wallfall/co2report-isi-e-final.pdf

    (olen­nai­ses­ti ottaen samat asiat ovat myös ver­tai­sar­vioi­dus­sa julkaisussa: 

    http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.3763/cpol.2001.0136#.UlOXrGQY1hR )

    Joh­to­pää­tös: vuo­sien 1990 ja 2000 välil­lä Sak­sas­sa tapah­tu­neis­ta kai­kis­ta pääs­tö­vä­hen­nyk­sis­tä n. 50% oli “wallfall”-bonusta eli näi­tä Itä-Sak­san pika­voit­to­ja. Jos vain ener­gia­sek­to­ri las­ke­taan, luku on n. 60%. 

    Inhot­taa kuu­los­taa näin rik­ki­näi­sel­tä levyl­tä, mut­ta tämä aset­taa “ei ydinvoimaa”-päästövähennysstrategian jos­sain mää­rin arve­lut­ta­vaan valoon. Jos se tie­don­jy­vä, että Sak­san tavoi­te on teh­dä 60 vuo­des­sa sama min­kä Rans­ka teki alle 20 vuo­des­sa (80% säh­kös­tä hii­let­tö­mäs­ti) ei sitä jo tee. Tai IPCC:n SRREN-rapor­tin lop­pu­tu­los. Tai Sak­san ener­gian­tuo­tan­non vii­me­ai­kai­nen päästökehitys.

    Henk. koht. epäi­len vah­vas­ti, että Sak­san tilan­ne vai­kut­taa olen­nai­ses­ti pääs­tö­kau­pan nykyi­seen alen­nus­ti­laan. Ener­gian hin­ta on kysei­ses­sä maas­sa muu­ten­kin jo poliit­ti­ses­ti arka aihe.

  25. Mie­les­tä­ni edel­leen paras rat­kai­su oli­si hii­li­tul­lit, eli esim. EU käy­tän­nös­sä aloit­taa kaup­pa­so­dan iske­mäl­lä tul­lin kaik­kien nii­den talous­a­luei­den tuot­teil­le, jois­sa ei käy­dä pääs­tö­kaup­paa tai ei täy­tä tiet­ty­jä pääs­tö­vaa­ti­muk­sia. Tämä aina­kin rat­kai­si­si hii­li­vuo­don ongel­maa ja lait­tai­si euroop­pa­lai­sen tuo­tan­non samal­le vii­val­le tuon­ti­ka­man kans­sa. Hom­ma pitäi­si tosin aloit­taa hie­no­va­rai­ses­ti ja koor­di­noi­dus­ti mui­den mai­den kans­sa, muu­ten voi­si tul­la rumaa jäl­keä kun EU-USA-Kii­na nokit­te­li­si toi­si­aan ja iski­si myös tul­kin­nan­va­rai­sia tul­le­ja joi­ta sit­ten rat­kot­tai­siin ja lobat­tai­siin WTO:ssa loput­to­miin. Mut­ta sil­ti, täl­lai­nen meka­nis­mi oli­si paras kos­ka täs­sä rat­ke­ai­si se ongel­ma mitä eri­tyi­ses­ti USA on aina pelän­nyt että “juu muu­ten kyl­lä pääs­tö­jä lei­kat­tai­siin mut­ta kun työ­pai­kat ja teollisuus”. 

    Ja ennen kuin joku äläh­tää että “ei mee läpi” niin täs­tä meka­nis­mis­ta on jo ennak­ko­ta­paus WTO:ssa muis­taak­se­ni kalas­tuk­seen liit­tyen, eli maa saa lait­taa ran­gais­tus­tul­lia myös vapaa­kau­pan pii­ris­sä sil­lä ehdol­la, että omas­sa maas­sa omia tuot­tei­ta kos­kee samat vaa­ti­muk­set. Muis­taak­se­ni Krug­man­kin on tätä vaih­toeh­toa ehdottanut.

  26. Sylt­ty: Niin,keskiarvo. Miten ihmees­sä tuos­ta voi­daan pää­tel­lä, että ener­giain­ten­si­vi­sil­lä aloil­la ener­gian hin­nal­la ei oli­si mitään merkitystä? 

    Osmon logii­kal­la voi­si teh­dä myös sel­lai­sen joh­to­pää­tök­sen, että mitä suu­rem­pi on jul­ki­sen sek­to­rin osuus (hyvin työ­voi­ma­val­tais­ta toi­min­taa), sen pie­nem­pi mer­ki­tys ener­gian hin­nal­la on kansantaloudelle.

    Tie­tys­ti paras­ta tulos saa­daan mak­si­moi­mal­la jul­ki­sen sek­to­rin koko ja ener­gian hin­ta yhtäaikaa.

  27. Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta ei lie­ne kui­ten­kaan ainoa ympä­ris­töön liit­ty­vä teki­jä, joka on Euroo­pas­sa kal­liim­paa kuin kehi­tys­mais­sa. Ympä­ris­töä saa tuho­ta ilmai­sek­si muil­la­kin kei­noil­la, kuten pääs­tä­mäl­lä jäte­ve­siä puh­dis­ta­mat­ta tai kier­rät­tä­mät­tä teol­li­suus­jä­tet­tä. Koko­nai­suus rat­kai­see. Samoin työ­voi­man palk­kaa­mi­sen kus­tan­nus koko­nai­suu­des­saan on rat­kai­se­vaa. Tie­tyil­lä aloil­la nuo ympä­ris­töl­li­set teki­jät saat­ta­vat olla huomattaviakin.

    Minus­ta asia kai­pai­si vakuut­ta­vaa lisä­tut­ki­mus­ta, eli jota ei ole teh­ty työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen toi­mes­ta tai rahoituksella.

    1. Sha­keem,
      Olet­ko tul­lut aja­tel­leek­si, mitä tar­koit­taa, että Euron kurs­si on kel­lu­va? Se tasa­pai­noit­taa alu­een vaih­to­ta­seen. Jos me hei­ken­näm­me omaa kil­pai­lu­ky­kyäm­me sil­lä, että jäte­ve­det on puh­dis­tet­ta­va, euron arvo heik­ke­nee sen ver­ran, että kil­pai­lu­ky­ky suun­nil­leen palau­tuu. Lop­pu­tu­lok­se­na on, että me erk­kois­tum­me puh­taa­seen tuo­tan­toon ja vas­tuut­to­mat maat likai­seen tuotantoon.

  28. Vih­reät eivät lepää ennen kuin vii­mei­nen­kin ener­gi­aa tar­vit­se­va vien­ti­teol­li­suu­den työ­paik­ka on Suo­mes­ta kadon­nut. Ja maa­il­ma pelas­tuu! (Sil­lä­hän ei tie­ten­kään ole mer­ki­tys­tä, että sama tuo­te teh­dään jos­sain muu­al­la huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mal­la hiilijalanjäljellä)

  29. Kai jon­kin­lai­nen hait­ta­ve­ro kivi­hii­lel­le oli­si tar­peen. Pääs­tö­kaup­pa ei oikein toi­mi las­ke­van talou­den olois­sa. Muis­taak­se­ni aika­naan täl­lai­nen oli­kin ja se pois­tet­tiin 1990-luvul­la Pek­ka Haa­vis­ton olles­sa ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri­nä, syyt joh­tui­vat muka­mas EU:sta. Eräät maat­han, mm. USA ovat teh­neet pää­tök­sen, ettei hii­li­voi­ma­loi­ta enään tueta.

    Vih­reät ovat pro­fi­loi­tu­neet epä­suo­ras­ti kivi­hii­li­puo­lu­eek­si, vaik­ka he sitä viral­li­ses­ti vas­tus­ta­vat­kin. Ydin­e­ner­gi­aa ei saa käyt­tää, jät­tei­tä ja tur­vet­ta polt­taa eikä vesi­voi­maa raken­taa. Kivi­hiil­tä käy­te­tään eri­tyi­ses­ti Suo­men suu­ris­sa kau­pun­geis­sa, jois­sa vih­reät ovat vah­voil­la. En nyt tie­ten­kään väi­tä, että tämä oli­si koko­naan vih­rei­den syy­tä, kyl­lä kokoo­mus sii­nä hyvin avittaa.

    Wind­fall-vero on myös para­dok­si. Vero­te­taan ener­gi­aa pääs­töt­tö­myy­des­tä (vesi­voi­ma, ydin­voi­ma). Saman logii­kan mukaan pitäi­si verot­taa myö­hem­min myös tuu­li- ja aurinkoenergiaa.

    1. Wind­fall­ve­rol­la vero­te­taan ennen vuot­ta 2004 raken­net­tua pääs­tö­tön­tä ener­gi­aa, myös aurin­ko- ja tuu­li­voi­ma­loi­ta. Aja­tuk­se­na on, että nuo ovat saa­neet pääs­tö­kau­pas­ta ansio­ton­ta hyö­tyä, kun peli­sään­tö­jä on muu­tet­tu. Minus­ta aika­ra­ja 2004 on vää­rä, sil­lä aina­kin minä tie­sin pääs­tö­kau­pan tulos­ta etu­kä­teen, mut­ta EU ei hyväk­sy­nyt aikai­sem­paa aika­ra­jaa. Uusiin inves­toin­tei­hin tämä ei vai­ku­ta mitään.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Countryboy,
    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että Thai­maa n hii­li­diok­si­di­pääs­töt asu­kas­ta koh­den ovat perä­ti 40 pro­sent­tia Suo­men pääs­töis­tä eli siis aivan lii­an korkeat.

    No aika hyvä taso näin kehi­tys­maak­si. Esi­mer­kik­si naa­pu­ri­val­tio Viet­na­min CO2-pääs­töt/­hen­ki ovat noin 10% Thai­maan pääs­töis­tä. Maa­kaa­sun pääs­töt ovat kas­va­neet räjäh­dys­mäi­ses­ti Thaimaassa(ennen vuot­ta 1980 nol­la). Thai­maan lukui­hin voi myös suh­tau­tua hie­man kriit­ti­ses­ti, sii­nä tus­kin on muka­na maas­sa ylei­nen hajapoltto.

  31. Pääs­tö­kaup­pa ohjaa lopul­ta vain inves­toin­te­ja, joi­ta taas ei teh­dä laman aika­na. Tai jos mark­ki­noil­ta ei ole kas­vua odo­tet­ta­vis­sa. Pääs­tö­kaup­pa ohjaa vain jos mark­ki­noil­la on niin pal­jon vetoa, että inves­toi­ja halu­aa inves­toi­da, mak­soi mitä maksoi.

    Täs­tä syys­tä pääs­tö­kaup­pa ei toi­mi Euroo­pas­sa. Laman aika­na, tai hii­pu­vil­la mark­ki­noil­la, pääs­tö­kaup­pa ei ohjaa. Iso vir­he siis.

    1. Kyl­lä pääs­tö­ka­sujp­pa ohjaa ole­mas­sa ole­vien lai­tos­ten käyt­tä­jär­jes­tys­tä ja polt­toai­ne­va­lin­to­ja moni­käyt­töi­sis­sä voimaloissa.

  32. Pääs­tö­kaup­pa on oikeu­den­mu­kai­sin meka­nis­mi lii­ke­toi­min­nan ohjauk­ses­sa. CO2 sys­tee­mis­sa pie­net poliit­ti­set vii­lauk­set “hel­po­tuk­si­na” ovat tuot­ta­neet kupru­ja, mut­ta toi­min­ta­mal­li on oikea.

    Vaih­toeh­to­na on nor­mioh­jaus, jol­le sil­le­kin on paik­kan­sa. Nor­mit taas ovat pal­jon jäykempiä.

    Pääs­tö­kaup­pa ohjaa koh­tuul­li­sen peh­meäl­lä taval­la hin­noit­te­le­mal­la puh­taan ympä­ris­tön, jol­le aiem­min ei ollut hin­taa. Täl­löin pys­ty­tään käyt­tä­mään teh­ty­jä inves­toin­te­ja jär­ke­väs­ti koh­ti elin­kaa­ren lop­pua ja samal­la ohja­taan uusia investointeja.

    Minun on ollut vai­kea ymmär­tää tääl­lä­kin ollut­ta niti­nää? Jos toki halu­taan tuho­ta Suo­men teol­li­nen poh­ja koko­naan — kuten EK tai­taa yrit­tää — niin toki jat­ke­taan kuten ennen­kin ja jäte­tään höydn­tä­mät­tä inno­vaa­tiot toi­mi­nas­sa. Ilman koti­mark­ki­naa vien­tiä­kään ei lii­kaa löy­dy, joten tun­ne­tus­ti täl­lai­nen ohjaus enem­män­kin tukee teollisuutta.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä pääs­tö­ka­sujp­pa ohjaa ole­mas­sa ole­vien lai­tos­ten käyt­tä­jär­jes­tys­tä ja polt­toai­ne­va­lin­to­ja moni­käyt­töi­sis­sä voimaloissa.

    Kyl­lä täs­tä tai­taa olla mini­maa­li­sen vähän esimerkkejä.

    1. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin ener­gia­lai­tok­sel­la on tämä mah­dol­li­suus. Koko maas­sa voi­ma­loil­la on tiet­ty talou­del­li­suu­teen perus­tu­va käyt­tö­jär­jes­tys, johon pääs­tö­kaup­pa vai­kut­taa puun ja maa­kaa­sun puo­les­ta ja kivi­hiil­tä ja tur­vet­ta vastaan.

  34. Jyväs­ky­läs­sä on isot kasat kivi­hiil­tä ja JE tila­si juu­ri lisää. Hal­pa hin­ta. Sopii ker­ros­ta­loa­su­kin yrit­tää boi­ko­toi­da kivi­hii­len lou­hin­taa Jyväs­ky­läs­sä ensi talvena…

    Ei pääs­tö­kaup­pa toi­mi, jos kivi­hii­li on kil­pai­lu­ky­kyi­sin polttoaine.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lop­pu­tu­lok­se­na on, että me erk­kois­tum­me puh­taa­seen tuo­tan­toon ja vas­tuut­to­mat maat likai­seen tuotantoon.

    Ei se nyt vali­tet­ta­vas­ti näin käy­tän­nös­sä mene. Esi­mer­kik­si ilma­ke­hään pum­pa­tut kas­vi­huo­ne­kaa­sut leviä­vät ympä­riin­sä ja mak­sam­me aika­naan seurauksista. 

    Vaik­ka OS toi­sin väit­tää, Euroop­pa on menet­tä­nyt pääs­tö­kau­pan, ener­gia­ve­ro­jen, ideol­gian yms. aiheut­ta­mien ener­gia­hin­tao­do­tus­ten takia pal­jon teol­li­suut­ta ja tuo­tan­toa “vas­tuut­to­mi­hin” mai­hin, jois­sa kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen omi­nais­pääs­töt ovat oleel­li­ses­ti täkä­läi­siä suu­rem­mat. Koko maa­pal­lo on täs­tä kärsinyt. 

    Pääs­tö­kaup­pa on sinän­sä hyvä asia. Euroop­pa on lamas­sa, mut­ta kun nousu läh­tee aika­naan liik­keel­le, pääs­tö­oi­keuk­sil­le tulee Sak­san Ener­giewen­den takia nopeas­ti hin­taa. Poh­ja­hin­ta vää­ris­täi­si tilan­net­ta tar­peet­to­ma­si, pit­kit­täi­si vain tätä ja seu­raa­vaa lamaa.

  36. Kyl­lä työ­nan­ta­ja­ni kat­soo erit­täin tar­kas­ti lop­pu­tuot­teen ja panos­ten suh­det­ta kun tuo­tan­toa optimoidaan.

    Hii­li­lauh­teen aja­mi­ses­sa ns. Clean-Dark Spread on tär­keä teki­jä kos­ka se vai­kut­taa suo­raan tuo­tan­non kannattavuuteen.

  37. Kaup­paa: Ennus­tan, että vuo­teen 2020 koko pääs­tö­kaup­pa lop­puu. Poliit­ti­nen tuki sil­le nimit­täin vähi­tel­len hävi­ää ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen odo­tel­les­sa itseään.
    .

    Itse­kin kuu­lin Teboi­lin pisu­aa­ril­la vas­taa­vaa tie­toa rekkamiehiltä.

  38. Åke
    “Kyl­lä täs­tä tai­taa olla mini­maa­li­sen vähän esimerkkejä.” 

    For­tum sul­ki Inkoon hii­li­voi­ma­lai­tok­sen­sa etua­jas­sa kan­nat­ta­mat­to­ma­na. Suu­ri osa Suo­men polt­to­voi­ma­lois­ta on säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­nos­sa. Säh­kö­voi­ma­loi­den käy­tön sijas­ta kan­nat­ta­vam­paa on usein ollut säh­kön tuon­ti. Vii­me vuo­si­na Suo­mi on ollut pal­jol­ti tuon­ti­säh­kön varas­sa. Uudel­le ener­gian tuo­tan­nol­le on koti­mais­ta ja euroop­pa­lais­ta kysyn­tää, kun­han se on kan­nat­ta­vaa markkinahintaan.

  39. åke: Kyl­lä täs­tä tai­taa olla mini­maa­li­sen vähän esimerkkejä. 

    Tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sen las­ke­mi­nen ja sitä kaut­ta ajo­jär­jes­tyk­sen mää­rit­tä­mi­nen on ener­giayh­tiöi­den joka­päi­väis­tä työ­tä. Tie­dän, kun olen itse­kin sitä tehnyt.

    Pääs­tö­kaup­pa nyky­ti­lan­tees­sa ei toi­mi, sil­lä pääs­tö­oi­keuk­sien alhai­nen hin­ta yhdes­sä kau­ko­läm­mön vero­tuk­sen kans­sa tekee hii­li­lauh­tees­ta kan­nat­ta­vam­man säh­kön tuo­tan­to­muo­don kuin yhteis­tuo­tan­nol­la tuo­te­tus­ta kaa­susäh­kös­tä. Toi­voa antaa se, että hii­li­lauh­teen kus­tan­nuk­set kas­va­vat nopeas­ti pääs­tö­oi­keu­den hin­nan nous­tes­sa, kos­ka sil­lä on sekä suu­ri pääs­tö­ker­roin että huo­no hyö­ty­suh­de. Niin­pä edes koh­tuul­li­nen hin­ta­ta­son elpy­mi­nen kor­jai­si tämän nurin­ku­ri­sen tilanteen.

  40. JTS: toki jat­ke­taan kuten ennen­kin ja jäte­tään höydn­tä­mät­tä inno­vaa­tiot toiminassa.

    Kovaa puhet­ta.

    Esi­merk­ke­jä?

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sha­keem,
    Olet­ko tul­lut aja­tel­leek­si, mitä tar­koit­taa, että Euron kurs­si on kel­lu­va? Se tasa­pai­noit­taa alu­een vaih­to­ta­seen. Jos me hei­ken­näm­me omaa kil­pai­lu­ky­kyäm­me sil­lä, että jäte­ve­det on puh­dis­tet­ta­va, euron arvo heik­ke­nee sen ver­ran, että kil­pai­lu­ky­ky suun­nil­leen palau­tuu. Lop­pu­tu­lok­se­na on, että me erk­kois­tum­me puh­taa­seen tuo­tan­toon ja vas­tuut­to­mat maat likai­seen tuotantoon.

    En aja­tel­lut tätä täs­tä näkökulmasta.

  42. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Jyväs­ky­läs­sä on isot kasat kivi­hiil­tä ja JE tila­si juu­ri lisää. Hal­pa hin­ta. Sopii ker­ros­ta­loa­su­kin yrit­tää boi­ko­toi­da kivi­hii­len lou­hin­taa Jyväs­ky­läs­sä ensi talvena…

    Ei pääs­tö­kaup­pa toi­mi, jos kivi­hii­li on kil­pai­lu­ky­kyi­sin polttoaine. 

    Jyväs­ky­läs­sä tilat­tiin Venä­läis­tä kivi­hiil­tä kat­ti­laan, kos­ka Kel­jon­lah­den uusi voi­ma­la ei toi­mi­nut­kaan odo­te­tus­ti hakkeella. 

    Ei sinän­sä huo­no asia — saa­tiin­han hii­lel­lä voi­ma­la toi­mi­maan myös pal­jon kustannustehokkaammin.

    Ja sivu­tuot­tee­na syn­tyy har­mi­ton­ta kas­vi­lan­noi­tet­ta nimel­tä hii­li­diok­si­di, joka tut­ki­tus­ti nos­taa lähes kaik­kien kas­vien kas­vua vil­ja­kas­veis­ta meriheinään.

  43. Ton­ni käteen:
    Åke
    “Kyl­lä täs­tä tai­taa olla mini­maa­li­sen vähän esimerkkejä.” 

    For­tum sul­ki Inkoon hii­li­voi­ma­lai­tok­sen­sa etua­jas­sa kannattamattomana. 

    Pääs­tö­kau­pal­la ja Inkoon voi­ma­lan alas­ajol­la ei ole juu­ri­kaan teke­mis­tä kes­ke­nään. Alas­ajon syy on Inkoon voi­ma­lan vähäi­set käyt­tö­tun­nit, jol­loin kiin­teät kulut eivät tule katetuksi.

    Inkoo­ta on jo pit­kään käy­tet­ty lähin­nä tur­vaa­maan säh­kön saan­ti tal­ven kovim­mil­la pak­ka­sil­la. On erit­täin huo­les­tut­ta­vaa, että tuo vii­mei­nen oljen­kor­si on koh­ta pois­sa käytöstä.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin ener­gia­lai­tok­sel­la on tämä mah­dol­li­suus. Koko maas­sa voi­ma­loil­la on tiet­ty talou­del­li­suu­teen perus­tu­va käyt­tö­jär­jes­tys, johon pääs­tö­kaup­pa vai­kut­taa puun ja maa­kaa­sun puo­les­ta ja kivi­hiil­tä ja tur­vet­ta vastaan. 

    Suo­mes­ta ei löy­dy sel­lais­ta mää­rää haket­ta, että Hel­sin­gin Ener­gial­la oli­si mitään mah­dol­li­suut­ta ajaa voi­ma­laan­sa sil­lä. Jos tuo­hon men­nään, tuo­daan hake jos­tain muu­al­ta kuin Suomesta.

    Muu­ten­kin Hel­sin­gin Ener­gian voi­ma­loi­den otta­mi­nen mukaan tähän on älyl­lis­tä epä­re­hel­li­syyt­tä, sil­lä yhteis­tuon­non tois­ta osaa — läm­pöä — on joka tapauk­ses­sa tuo­tet­ta­va, jot­ta Vih­rei­den­kin kan­nat­ta­jat saa­vat läm­pöä pat­te­rei­hin­sa ter­mos­taat­tia sää­tä­mäl­lä kau­ko­läm­mön muodossa. 

    Hel­sin­gin Ener­gial­la ei juu­ri­kaan ole mah­dol­li­suut­ta olla käyt­tä­mät­tä voi­ma­loi­taan talvipakkasilla.

    Täs­sä tapauk­ses­sa pääs­tö­kau­pal­la saa­daan aikaan vain ja ainoas­taan Hel­sin­gin ener­gian kan­nat­ta­vuu­den hei­ken­ty­mi­nen, jol­loin kau­pun­gin on enti­ses­tään­kin supis­tet­ta­va menojaan.

    1. Tar­koi­tin Hel­sin­gin ener­gian osal­ta sitä, että se voi opti­moi­da kivi­hii­len ja kaa­sun välil­lä. Tois­tai­sek­si pääs­tö­kaup­pa on vain lihot­ta­nut HE:n tulos­ta, kos­ka se on nos­ta­nut säh­kön hin­taa, mut­ta tämä tulos­ta paran­ta­va vai­ku­tus liki nol­laan­tuu, kun pääs­tö­oi­keuk­sis­ta tulee maksullisia.

  45. z: Itse­kin kuu­lin Teboi­lin pisu­aa­ril­la vas­taa­vaa tie­toa rekkamiehiltä. 

    Hie­noa, että olet saa­nut tämän tie­don useas­ta kanavasta.

  46. Maa­ria: Tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sen las­ke­mi­nen ja sitä kaut­ta ajo­jär­jes­tyk­sen mää­rit­tä­mi­nen on ener­giayh­tiöi­den joka­päi­väis­tä työ­tä. Tie­dän, kun olen itse­kin sitä tehnyt.

    Pääs­tö­kaup­pa nyky­ti­lan­tees­sa ei toi­mi, sil­lä pääs­tö­oi­keuk­sien alhai­nen hin­ta yhdes­sä kau­ko­läm­mön vero­tuk­sen kans­sa tekee hii­li­lauh­tees­ta kan­nat­ta­vam­man säh­kön tuo­tan­to­muo­don kuin yhteis­tuo­tan­nol­la tuo­te­tus­ta kaa­susäh­kös­tä. Toi­voa antaa se, että hii­li­lauh­teen kus­tan­nuk­set kas­va­vat nopeas­ti pääs­tö­oi­keu­den hin­nan nous­tes­sa, kos­ka sil­lä on sekä suu­ri pääs­tö­ker­roin että huo­no hyö­ty­suh­de. Niin­pä edes koh­tuul­li­nen hin­ta­ta­son elpy­mi­nen kor­jai­si tämän nurin­ku­ri­sen tilanteen.

    Joo, tot­ta ajo­jär­jes­tyk­seen tiet­ty vaikuttaa.

    Ajat­te­lin itse lähin­nä muu­ta teollisuutta.

    Mut­ta käy­nee­kö pääs­tö­kau­pan kans­sa niin, että suo­mes­ta sul­je­taan näi­tä län­si­ran­ni­kon hii­li­voi­ma­lai­tok­sia jot­ka ei nyt­kään käy kesäl­lä. Nii­tä tap­paa joko uusi ydin­voi­ma­la tai sit­ten pääs­tö­kaup­pa tai molem­mat. Tilal­le tulee sit­ten ydin­säh­köä ja tuon­ti­säh­köä. Minul­le tämä sopii, mut­ta hie­man vinos­ti voi kysyä , että tämä­kö se tavoi­tel­tu ohjaus­vai­ku­tus oli?? heh

  47. Hak­keen tuot­ta­mi­nen vaa­tii pal­jon fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Ensin täy­tyy istut­taa, sit­ten rai­va­ta, kor­ja­ta ja lopul­ta kul­jet­taa. Koko ket­ju on täy­sin fos­sii­lis­ten varassa. 

    Mitä enem­män ja mitä kau­em­paa, sitä pie­nem­mäk­si hak­keen “net­toe­ner­gia” jää.

    Puu­kaa­su­put­kis­to voi­si olla kokei­le­mi­sen arvoinen.

  48. Ei se hak­keen tuot­ta­mi­nen nyt niin pal­joa fos­sii­li­sia vaa­di. Met­sän­vil­je­lys­sä­kin ollaan Suo­mes­sa siir­ty­mäs­sä luon­tai­sen uudis­tu­mi­sen suun­taan. Asias­ta on teh­ty äsken väi­tös­kir­ja­kin Lap­peen­ran­nan tek­nil­le­ses­sä yli­opis­tos­sa. Sen mukaan sitä kan­nat­tai­si tuo­da vie­lä mel­ko kau­kaa­kin. En nyt löy­tä­nyt link­kiä tähän, mut­ta löy­tyy netistä.

    Tuk­hol­man kau­pun­ki käyt­tää pal­jon eri­lai­sia bio­mas­so­ja ja sil­lä on oma pel­let­ti­teh­das­kin poh­joi­sem­pa­na Ruotsissa.Kaupunki myös käyt­tää olii­viöl­jyn puris­tus­jä­tet­tä ete­lä-Euroo­pas­ta asti. Samoin Ruot­sis­sa näkyy pajupeltoja.
    IPCC:n uusim­man rapor­tin mukaan bio­mas­so­jen CO2-pääs­töt ovat kui­ten­kin pie­nim­mäs­tä pääs­tä vesi­voi­man ja ydin­voi­man jälkeen.

  49. Sylt­ty: Niin,keskiarvo. Miten ihmees­sä tuos­ta voi­daan pää­tel­lä, että ener­giain­ten­si­vi­sil­lä aloil­la ener­gian hin­nal­la ei oli­si mitään merkitystä?Tuulivoiman osuus suo­men ener­gian­tuo­tan­nos­ta on ihan ole­ma­ton. Samal­la logii­kal­la nii­tä on aivan tur­ha raken­taa yhtään lisää, ei nii­lä ole mitään merkitystä.

    Kat­so­taan­pa asi­aa sii­tä kes­kei­sim­mäs­tä näkö­kul­mas­ta, eli mikä on palk­ka­me­no­jen ja ener­gia­me­no­jen osuus vaik­ka­pa sano­ma­leh­den arvo­ket­jus­sa a) tilan­tees­sa ilman päästöveroja/päästökauppa tai b) päästöverojen/päästökaupan kans­sa. Täs­tä on jul­kais­tu tut­ki­muk­sia­kin 2000-luvun alus­sa ennen pääs­tö­kau­pan astu­mis­ta voi­maan, Lin­na­nen ym. 2002:

    https://db.tt/8G5BXhA8

    Jos siel­tä kat­so­taan kuvaa 2, niin sii­nä kes­kel­lä on sano­ma­leh­den arvo­ket­jun hin­nan­muo­dos­tus a) ilman pääs­tö­ve­ro­ja vuon­na 1998 ja b) pääs­tö­ve­ro­jen kans­sa 2020. Val­koi­sel­la on ener­gia­kus­tan­nus­ten osuus, mus­tal­la työn ja har­maal­la muiden.

    Kun puhu­taan hii­li­vuo­dos­ta, niin Osmo tekee edel­lä aivan oikean huo­mion, että kyl­lä pää­tök­sen­te­ki­jöil­lä on pai­ne men­nä sin­ne muu­al­le riip­pu­mat­ta sii­tä, onko pääs­tö­kaup­paa vai ei. Mei­dän kor­keam­pi palk­ka­ta­so teol­li­suus­tuo­tan­nos­sa ei voi jat­kua kovin­kaan pit­kään ilman, että se näkyy kilpailukyvyssä. 

    Eräs met­sä­teol­li­suu­den edus­ta­ja (yksi esi­merk­ki ener­giain­ten­sii­vi­ses­tä sek­to­ris­ta) ker­toi pari­sen vuot­ta sit­ten, että suo­ma­lai­nen puu mak­saa enem­män teh­taan por­til­le tuo­tu­na kuin mitä on kui­va­tun sel­lun koko val­mis­tus­ket­jun kus­tan­nuk­set Ete­lä-Ame­ri­kas­sa. Mikä sii­nä suo­ma­lai­ses­sa puus­sa mak­saa? Työ­voi­ma, pääs­tö­ve­ro­tus vai joku muu? Ja toi­saal­ta, ener­gia-inten­sii­vi­nen teol­li­suus on raken­ta­nut itsel­leen ja par­hail­laan­kin raken­taa Suo­meen CO2-neut­raa­lia, kil­pai­lu­ky­kyi­seen hin­taan tuo­tet­ta­vis­sa ole­vaa energiantuotantoa.

  50. åke: Joo, tot­ta ajo­jär­jes­tyk­seen tiet­ty vaikuttaa.

    Ajat­te­lin itse lähin­nä muu­ta teollisuutta.

    Pape­ri­teol­li­suus aina­kin on oppi­nut käyt­tä­määnn hyväk­si kysyn­tä­jous­ton mah­dol­li­suut­ta säh­kön hin­ta­piik­kien aikaan. Pape­ri­ko­ne voi­daan ajaa alas muu­ta­mak­si tun­nik­si, jos tuo­tan­to­kus­tan­nus nousee lii­kaa ja toi­min­ta muut­tuu­kin tap­piol­li­sek­si. Täl­lä on ollut vähen­tä­vä vai­ku­tus säh­kön hin­ta­piik­kei­hin parin vii­me vuo­den aika­na. Muu teol­li­suus seu­ran­nee peräs­sä. Pääs­tö­kau­pal­la tosin ei ole tähän suo­raa vaikutusta.

    åke:
    Mut­ta käy­nee­kö pääs­tö­kau­pan kans­sa niin, että suo­mes­ta sul­je­taan näi­tä län­si­ran­ni­kon hii­li­voi­ma­lai­tok­sia jot­ka ei nyt­kään käy kesäl­lä. Nii­tä tap­paa joko uusi ydin­voi­ma­la tai sit­ten pääs­tö­kaup­pa tai molem­mat. Tilal­le tulee sit­ten ydin­säh­köä ja tuon­ti­säh­köä. Minul­le tämä sopii, mut­ta hie­man vinos­ti voi kysyä , että tämä­kö se tavoi­tel­tu ohjaus­vai­ku­tus oli?? heh

    Komeas­ti kävi­vät tänä kesä­nä. Enem­män­kin olis tuo­tet­tu, jos ei oli­si ollut tuo­tan­to­tek­ni­siä ongel­mia useam­mal­la­kin län­si­ran­ni­kon laitoksella.

    Ohjaus­vai­ku­tuk­ses­ta voi­daan tosi­aan olla use­aa miel­tä. Minus­ta­kaan tämä “lisää ydin­tä ja Skan­di­na­vian vettä”-vaihtoehto ei nyt ole se huo­noin vaih­toeh­to. Toi­vot­ta­vas­ti edes osa hii­li­lauh­tees­ta kor­vau­tuu vaik­ka­pa aurin­ko- tai bio­ener­gial­la toi­mi­val­la pientuotannolla.

  51. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Hak­keen tuot­ta­mi­nen vaa­tii pal­jon fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Ensin täy­tyy istut­taa, sit­ten rai­va­ta, kor­ja­ta ja lopul­ta kul­jet­taa. Koko ket­ju on täy­sin fos­sii­lis­ten varassa. 

    Mitä enem­män ja mitä kau­em­paa, sitä pie­nem­mäk­si hak­keen “net­toe­ner­gia” jää.

    Puu­kaa­su­put­kis­to voi­si olla kokei­le­mi­sen arvoinen.

    No, täs­sä oli­si yksi idea, Jout­se­non bio­kaa­su­ja­los­ta­mo. Maa­kaa­su­ver­kos­to on jo ole­mas­sa. Kan­nat­ta­vuu­den kom­pas­tus­ki­ve­nä lie­nee puu­kaa­sun jalos­ta­mi­nen lähes puh­taak­si metaa­nik­si, joka vie pal­jon energiaa.

  52. Tuo­mas:
    “Kat­so­taan­pa asi­aa sii­tä kes­kei­sim­mäs­tä näkö­kul­mas­ta, eli mikä on palk­ka­me­no­jen ja ener­gia­me­no­jen osuus vaik­ka­pa sano­ma­leh­den arvoketjussa..”
    Ensin­nä­kin, sano­ma­leh­ti on aika ontu­va esi­merk­ki. Ja ennen kaik­kea: kes­kei­sin näkö­kul­ma kil­pai­lu­ky­vyn kan­nal­ta on tuot­teen hin­ta asiak­kaal­le (laa­dun ohel­la). Hal­pa­työ­voi­maa ei Suo­mes­sa ole (Euroo­pan tasol­la ei eri­tyi­sen kal­lis­ta­kaan), joten mik­si ihmees­sä teol­li­suut­ta pitäi­si vie­lä kurit­taa kal­liil­la ener­gial­la? CO2 pääs­tö­jen vuok­si? Ei hal­van työ­voi­man mais­sa aina­kaan ener­gia­te­hok­kuu­des­sa ja puh­taas­sa ener­gia­tuo­tan­nos­sa olla Suo­mea edel­lä. Eli tuo­tan­to ja työ­pai­kat siir­ty­vät esi­mer­kik­si Inti­aan ja CO2 pääs­töt vain kas­va­vat. Pääs­tö­kau­pan taus­tal­la on kyl­lä kau­nis aja­tus, mut­ta toi­miak­seen oikeas­ti sen pitäi­si olla huo­mat­ta­vas­ti kat­ta­vam­pi maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Nykyi­sel­lään se “oikein” toi­mies­saan lähin­nä vää­ris­tää kil­pai­lua Euroo­pan tappioksi.

  53. Tuo­mas:Kun puhu­taan hii­li­vuo­dos­ta, niin Osmo tekee edel­lä aivan oikean huo­mion, että kyl­lä pää­tök­sen­te­ki­jöil­lä on pai­ne men­nä sin­ne muu­al­le­riip­pu­mat­ta sii­tä, onko pääs­tö­kaup­paa vai ei. 

    Eli argu­ment­ti on käy­tän­nös­sä “ener­gian hin­ta ei merk­kaa mitään, kun työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat suuremmat”. 

    Sel­vä, kokeil­laan­pas tätä logiik­kaa ilmastoasioihin:
    “Ei mei­dän kan­na­ta tääl­lä Suo­mes­sa teh­dä mitään hii­li­pääs­tö­jen suit­se­mi­sek­si, kos­ka Kii­nan pääs­töt ovat niin pal­jon suu­rem­mat, että mei­dän toi­met ovat merkityksettömiä”

    Ener­gian osuus Suo­men BKT:sta on sinun ja Osmon mie­les­tä mer­ki­tyk­se­tön. Toi­sin sanoen kos­ka Suo­men osuus maa­il­man hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä on pie­nem­pi mitä ener­gian osuus suo­men BKT:sta, mei­dän ei kan­na­ta teh­dä sen­kään eteen yhtään mitään.

    1. Jot­ta suo­ma­lai­nen teol­li­suus muut­tai­si­hal­van ener­gian peräs­sä kehi­tys­mai­hin, pitäi­si kai tuon ener­gian olla koh­de­maas­sa halvempaa.

  54. Count­ry­boy:
    Ei se hak­keen tuot­ta­mi­nen nyt niin pal­joa fos­sii­li­sia vaa­di. Met­sän­vil­je­lys­sä­kin ollaan Suo­mes­sa siir­ty­mäs­sä luon­tai­sen uudis­tu­mi­sen suun­taan. Asias­ta on teh­ty äsken väi­tös­kir­ja­kin Lap­peen­ran­nan tek­nil­le­ses­sä yli­opis­tos­sa. Sen mukaan sitä kan­nat­tai­si tuo­da vie­lä mel­ko kaukaakin. 

    Suo­ma­lai­nen met­sän­vil­je­ly ei ole lähi­mail­la­kaan luontaista.

    Kan­nat­ta­vuus on eria­sia kuin ekologisuus.

    Esi­mer­kik­si nyt on kan­nat­ta­vaa haket­taa tuk­ke­ja hak­keek­si Yhdys­val­lois­sa ja rou­da­ta se Isoon Bri­tan­ni­aan pol­tet­ta­vak­si bio­polt­to­lai­tok­ses­sa. Eko­lo­gi­ses­ti aja­tel­len tämä on järjetöntä.

    1. Sitä met­sä­ha­ket­ta tulee Bri­tan­ni­aan Kana­das­ta eikä Yhdys­val­lois­ta ja ne puut ovat tuho­hyön­teis­ten tap­pa­mia ja pilaa­mia, eikä niis­tä sik­si ole kuin poltettavaksi.

  55. Maa­ria: Pape­ri­teol­li­suus aina­kin on oppi­nut käyt­tä­määnn hyväk­si kysyn­tä­jous­ton mah­dol­li­suut­ta säh­kön hin­ta­piik­kien aikaan. Pape­ri­ko­ne voi­daan ajaa alas muu­ta­mak­si tun­nik­si, jos tuo­tan­to­kus­tan­nus nousee lii­kaa ja toi­min­ta muut­tuu­kin tap­piol­li­sek­si. Täl­lä on ollut vähen­tä­vä vai­ku­tus säh­kön hin­ta­piik­kei­hin parin vii­me vuo­den aika­na. Muu teol­li­suus seu­ran­nee peräs­sä. Pääs­tö­kau­pal­la tosin ei ole tähän suo­raa vaikutusta.

    Oli­pa yllä­tys, en ole täs­tä ennen kuullutkaan.

    Jos siis pääs­tö­oi­keuk­sei­sen hin­nan nous­tes­sa säh­kön hin­ta nousee niin sehän tar­koit­taa sit­ten sitä että pape­ri­teol­li­suus sei­soo vie­lä enemmän.

    Ja tämä­hän on tie­tys­ti myrk­kyä vien­ti­teol­li­uu­del­le ja ‑tuloil­le. Pape­ri­teol­li­suus on pää­oma­val­tais­ta ja vuo­den jokai­nen tun­ti pitäi­si käyt­tää joko tuot­toon tai huol­toon. Toi­vot­ta­vas­ti muut eivät seu­raa perässä.

    1. åke
      Pidät­kö yri­tys­joh­ta­jia aivan tol­loi­na? Kyl­lä he osaa­vat las­kea upo­te­tut kus­tan­nuk­set ja muut­tu­vat eril­leen. Pape­ri­teh­das kan­nat­taa sul­kea, kun pro­ses­siin sitou­tu­va säh­kö on niin kal­lis­ta, että tuo­tan­non muut­tu­vat kus­tan­nuk­set ylit­tä­vät tuo­tan­non arvon. Par­haim­mil­laan säh­kön hin­ta on käy­nyt tuhan­nes­sa euros­sa /MWh.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jot­ta suo­ma­lai­nen teol­li­suus muut­tai­si­hal­van ener­gian peräs­sä kehi­tys­mai­hin, pitäi­si kai tuon ener­gian olla koh­de­maas­sa halvempaa.

    Kysy­mys ei ole vält­tä­mät­tä muut­ta­mi­ses­ta, sil­lä jos suo­ma­lai­nen yri­tys ei inves­toi Suo­meen, mut­ta esim. vas­taa­va kii­na­lai­nen yri­tys inves­toi Kii­naan, se näyt­tää aikaa myö­ten tuo­tan­non siirtymisenä.

    Ener­gian hin­ta esim. BRIC-mais­sa ja vas­taa­vis­sa on aika jous­ta­va var­sin­kin maan omal­le suur­teol­li­suu­del­le. Usein myös mer­kit­tä­vän ulko­mai­sen inves­toi­jan ener­gian hin­ta on neu­vot­te­lu­ky­sy­mys. Luvut ovat salai­sia eivät­kä näy tilastoissa.

  57. Count­ry­boy:
    Ei se hak­keen tuot­ta­mi­nen nyt niin pal­joa fos­sii­li­sia vaa­di. Met­sän­vil­je­lys­sä­kin ollaan Suo­mes­sa siir­ty­mäs­sä luon­tai­sen uudis­tu­mi­sen suun­taan. Asias­ta on teh­ty äsken väi­tös­kir­ja­kin Lap­peen­ran­nan tek­nil­le­ses­sä yli­opis­tos­sa. Sen mukaan sitä kan­nat­tai­si tuo­da vie­lä mel­ko kaukaakin. 

    (snip)

    IPCC:n uusim­man rapor­tin mukaan bio­mas­so­jen CO2-pääs­töt ovat kui­ten­kin pie­nim­mäs­tä pääs­tä vesi­voi­man ja ydin­voi­man jälkeen.

    Täs­sä nyt on erit­täin tär­keä hok­sa­ta kak­si asi­aa: että link­kaa­ma­si Eero Jäp­pi­sen väik­kä­ri tar­kas­te­li vain kul­je­tus­ten vai­ku­tuk­sia bio­mas­san hii­li­ta­see­seen, ja kun maan­käy­tön muu­tok­set ym. huo­mioi­daan, niin bio­mas­sa ei vält­tä­mät­tä ole ollen­kaan niin vih­re­ää kuin kuvi­tel­laan. Pie­nis­sä mää­rin käy­tet­ty­nä bio­mas­sa on ihan hyvä jut­tu, isom­mas­sa skaa­las­sa hii­li­ta­se ei vält­tä­mät­tä hir­veäs­ti eroa hiilestä!

    Täs­tä aihees­ta löy­tyy pal­jon ete­viä asian­tun­ti­joi­ta, kuten VTT:n Sam­po Soi­ma­kal­lio ja Tuo­mas Helin, mut­ta hei­dän kom­ment­te­jaan odo­tel­les­sa mun valis­tu­nut arvauk­se­ni on, että nuo IPCC:n arviot tule­vat mene­mään aika ran­kas­ti uusik­si. Sen ver­ran on uut­ta tut­ki­mus­ta aihees­ta ihan vii­me vuo­si­na tullut.

  58. åke: Toi­vot­ta­vas­ti muut eivät seu­raa perässä.

    Ovat teh­neet sovel­tu­vin osin jo pape­ri­teol­li­suut­ta aiemmin.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sitä met­sä­ha­ket­ta tulee Bri­tan­ni­aan Kana­das­ta eikä Yhdys­val­lois­ta ja ne puut ovat tuho­hyön­teis­ten tap­pa­mia ja pilaa­mia, eikä niis­tä sik­si ole kuin poltettavaksi.

    Joka tapauk­ses­sa, välis­sä on Atlan­tin valtameri.

  60. @Fidel & Syltty

    Käsit­tääk­se­ni edel­lä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa ja kom­ment­ti­ket­jus­sa on kes­kus­tel­tu sii­tä, aiheut­taa­ko Euroo­pan pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mä hii­li­vuo­toa. Onko tavoit­teen­ne kes­kus­tel­la sii­tä (=jat­kan­ko kes­kus­te­lua kans­san­ne sii­tä aihees­ta?) vai olet­te­ko tääl­lä vain pur­ka­mas­sa tur­hau­tu­mis­tan­ne ener­gia­kus­tan­nus­ten nousus­ta (samal­la kun hal­li­tus on lei­kan­nut työ­nan­ta­jien mak­sa­mia vero­ja työ­voi­mas­ta)? Jos jäl­kim­mäis­tä, niin jat­ka­kaa ilman minua.

    Fidel kir­joit­ti:

    ennen kaik­kea: kes­kei­sin näkö­kul­ma kil­pai­lu­ky­vyn kan­nal­ta on tuot­teen hin­ta asiakkaalle

    Sitä­hän se arvo­ket­jun hin­nan­muo­dos­tus juu­ri­kin kuvaa. En osta raa­ka­sel­lua, vaan val­mii­ta tuot­tei­ta, kuten sanomalehden.

    Eli tuo­tan­to ja työ­pai­kat siir­ty­vät esi­mer­kik­si Inti­aan ja CO2 pääs­töt vain kasvavat.

    Kes­kus­tel­laan­ko sii­tä, mik­si ne sin­ne siir­ty­vät ja onko Euroo­pan pääs­tö­kaup­pa mer­kit­tä­vä aiheut­ta­ja sil­le? Vai itke­tään­kö vain rin­gis­sä glo­ba­li­saa­tion muka­naan tuo­maa kehi­tys­tä? Minua kiin­nos­taa näis­tä vaih­toeh­dois­ta täl­lä haa­vaa tuo ensim­mäi­nen, blo­gi­kir­joi­tuk­sen tee­mas­sa pysytellen.

    Sylt­ty kirjoitti:

    Eli argu­ment­ti on käy­tän­nös­sä “ener­gian hin­ta ei merk­kaa mitään, kun työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat suuremmat”

    Jos tuo­tan­non­te­ki­jän A kus­tan­nus on tuot­teen X hin­nan­muo­dos­tuk­sel­le mer­kit­tä­vin, ja huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi muu­al­la kuin Suo­mes­sa, niin miten vali­di argu­ment­ti on väit­tää että tuo­tan­to siir­tyy toi­seen maa­han tuo­tan­non­te­ki­jän B kas­vun myö­tä eikä tuon A:n? Argu­ment­ti­si on yhtä puut­teel­li­nen kuin ay-väkeä pel­kää­vän teol­li­suus­joh­ta­jan, joka jul­ki­sis­sa lausun­nois­saan syyt­tää 3. mai­hin muut­ta­mi­sen syyk­si ener­gia­ve­ro­tus­ta. Var­sin­kin, kun saman teol­li­suus­joh­ta­jan fir­mal­la on suo­rat säh­kö­nos­to­so­pi­muk­set osit­tain omis­ta­man­sa ydin­voi­ma­lan kans­sa (=ei pääs­tö­kau­pan muka­naan tuo­maa hin­ta­li­sää energialaskulla)?

    Miten ontu­va maan X ja maan Y pääs­tö­ta­so­ver­tauk­se­si liit­tyy poh­din­taan sii­tä, mikä todel­li­nen syy ajaa bulk­ki­tuo­te­teol­li­suut­ta pois Suomesta?

    @J.M. Kor­ho­nen: Kom­men­toin töi­tä liip­paa­via asioi­ta mie­lum­min huo­me­nis­sa ihmis­ten aikaan ja tuo­rein silmin.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    åke
    Pidät­kö yri­tys­joh­ta­jia aivan tol­loi­na? Kyl­lä he osaa­vat las­kea upo­te­tut kus­tan­nuk­set ja muut­tu­vat eril­leen. Pape­ri­teh­das kan­nat­taa sul­kea, kun pro­ses­siin sitou­tu­va säh­kö on niin kal­lis­ta, että tuo­tan­non muut­tu­vat kus­tan­nuk­set ylit­tä­vät tuo­tan­non arvon. Par­haim­mil­laan säh­kön hin­ta on käy­nyt tuhan­nes­sa euros­sa /MWh.

    Tämä­hän oli­kin hyvä kysy­mys. Kyl­lä pape­ri- ja teräs­teol­li­suu­des­sa on tiet­tä­väs­ti muu­ten­kin pit­kiä ajan­jak­so­ka per vuo­si jol­loin tuo­tan­non kus­tan­nuk­set ylit­tä­vät tuo­tan­non arvon. Sopii käy­dä vil­kai­se­mas­sa ko. fir­mo­jen tuloksia.

    1. åke
      Niis­sä fir­mo­jen tulok­sis­sa ov at muka­na myös pää­oma­ku­lut, jot­ka vir­taab­va­ty vaik­ka yhtiö sei­soo. Yhtiön joh­to tekee pää­tök­set muuttuvi9en kulu­jen perusteella.

  62. J. M. Kor­ho­nen: Täs­sä nyt on erit­täin tär­keä hok­sa­ta kak­si asi­aa: että link­kaa­ma­si Eero Jäp­pi­sen väik­kä­ri tar­kas­te­li vain kul­je­tus­ten vai­ku­tuk­sia bio­mas­san hii­li­ta­see­seen, ja kun maan­käy­tön muu­tok­set ym. huo­mioi­daan, niin bio­mas­sa ei vält­tä­mät­tä ole ollen­kaan niin vih­re­ää kuin kuvi­tel­laan. Pie­nis­sä mää­rin käy­tet­ty­nä bio­mas­sa on ihan hyvä jut­tu, isom­mas­sa skaa­las­sa hii­li­ta­se ei vält­tä­mät­tä hir­veäs­ti eroa hiilestä!

    Täs­tä aihees­ta löy­tyy pal­jon ete­viä asian­tun­ti­joi­ta, kuten VTT:n Sam­po Soi­ma­kal­lio ja Tuo­mas Helin, mut­ta hei­dän kom­ment­te­jaan odo­tel­les­sa mun valis­tu­nut arvauk­se­ni on, että nuo IPCC:n arviot tule­vat mene­mään aika ran­kas­ti uusik­si. Sen ver­ran on uut­ta tut­ki­mus­ta aihees­ta ihan vii­me vuo­si­na tullut.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Life-cycle_greenhouse-gas_emissions_of_energy_sources

    No kyl­lä täs­sä yo lin­kis­sä ole­vat arvot ovat 50% per­sen­tii­le­jä, tie­tys­ti lukui­sia eri­lai­sia tut­ki­muk­sia ja väit­tei­tä on. Suo­mes­sa kyl­lä käy­te­tään pää­osin hak­kuu­tä­tei­tä ja nuo­ris­ta har­ven­nus­met­sis­tä (mm. hies­koi­vi­kot) saa­ta­vaa puu­ta. Maan­käyt­tö ei pal­joa muu­tu, kos­ka uusi met­sä on saa­ta­va aikaan. Jäp­pi­sen väi­tös­kir­jas­sa oli tar­kas­tel­tu myös met­sä­maan hii­li­va­ras­to­jen mmu­tok­sia. Sen sijaan en löy­tä­nyt sii­tä arvioi­ta kivi­hii­len kul­je­tus­mat­kan pääs­töis­tä aina­kaaan äkkiä selaa­mal­la. Ehkä ne siel­lä ovat. Suo­men hii­li­hän tulee pää­osin pit­kän mat­kan takaa Sipe­rias­ta ja Venä­jäl­tä (70%).

  63. Tuo­mas: Jos tuo­tan­non­te­ki­jän A kus­tan­nus on tuot­teen X hin­nan­muo­dos­tuk­sel­le mer­kit­tä­vin, ja huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi muu­al­la kuin Suo­mes­sa, niin miten vali­di argu­ment­ti on väit­tää että tuo­tan­to siir­tyy toi­seen maa­han tuo­tan­non­te­ki­jän B kas­vun myö­tä eikä tuon A:n?

    Tava­ran ja pal­ve­lu­jen ostot teh­dään sen het­kis­ten hin­to­jen, toi­mi­tus­var­muu­den jne. perus­teel­la, inves­toin­nit taas odo­tus­ten (kysyn­tä, hin­nat, kus­tan­nuk­set, rahan hin­ta, verot, poliit­ti­nen vakaus jne.) perusteella.

    Ener­gian hin­ta ja sen odo­tet­tu kehi­tys on vain yksi teki­jä koko­nai­sar­vios­sa. Ener­giain­ten­sii­vi­ses­sä perus­teol­li­suu­des­sa, m.l. puo­li­joh­de­teol­li­suus sil­lä on kui­ten­kin suu­ri merkitys.

  64. Mark­ki­nat eivät tie­ten­kään toi­mi, jos tuot­teen hin­ta on nol­la, mut­ta se on nol­la, kos­ka pääs­töt ovat vähen­ty­neet niin kuin oli tar­koi­tus­kin. Eli kum­pi oli tar­koi­tus? Saa­da pääs­tö­kaup­pa toi­mi­maan vai saa­da pääs­töt vähenemään?

    En edel­leen­kään ymmär­rä, mik­si Fee-and-Divi­dend ‑mal­li ei ole saa­nut enem­pää huo­mio­ta? Se ilmei­ses­ti toi­mi­si. Aina­kaan sen aset­ta­ma hin­ta ei oli­si riip­pu­vai­nen mis­tään ennal­ta sovi­tuis­ta kiin­tiöis­tä. Lisäk­si se koh­dis­tui­si kaikkiin
    fos­sii­li­siin sek­to­ris­ta riippumatta.

    http://planeetta.wordpress.com/2009/05/23/hiilivero-james-hansenin-mallin-mukaan/

  65. Tuo­mas: Jos tuo­tan­non­te­ki­jän A kus­tan­nus on tuot­teen X hin­nan­muo­dos­tuk­sel­le mer­kit­tä­vin, ja huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi muu­al­la kuin Suo­mes­sa, niin miten vali­di argu­ment­ti on väit­tää että tuo­tan­to siir­tyy toi­seen maa­han tuo­tan­non­te­ki­jän B kas­vun myö­tä eikä tuon A:n?

    Älä nyt viit­si, ihan tur­haa hen­kis­tä kuper­keik­kaa yri­tät nyt tehdä. 

    Jos palk­ka­ku­lut rat­kai­se­vat kai­ken, mik­si miel­lä edes _on_ teol­li­suut­ta? Eikö kai­ken teol­li­suu­den oli­si tuon logii­kan mukaan pitä­nyt jo men­nä? Eli se teol­li­suus joka tääl­lä on, on var­maan sem­mois­ta jon­ka koh­dal­la jot­kut muut kuin palk­ka­kus­tan­nuk­set rat­kai­se­vat. Esi­mer­kik­si pape­ri­teh­das vs. t‑paitatehdas.

    Ei tuo ener­gian hin­nan kiel­tä­mi­nen eroa miten­kään ilmas­to­de­nia­lis­mis­ta. Kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa maa­il­man­ku­va on raken­tu­nut tie­tyl­lä taval­la ja vää­rän­lai­nen tie­to hor­jut­tai­si sitä.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    åke
    Pidät­kö yri­tys­joh­ta­jia aivan tol­loi­na? Kyl­lä he osaa­vat las­kea upo­te­tut kus­tan­nuk­set ja muut­tu­vat eril­leen. Pape­ri­teh­das kan­nat­taa sul­kea, kun pro­ses­siin sitou­tu­va säh­kö on niin kal­lis­ta, että tuo­tan­non muut­tu­vat kus­tan­nuk­set ylit­tä­vät tuo­tan­non arvon. Par­haim­mil­laan säh­kön hin­ta on käy­nyt tuhan­nes­sa euros­sa /MWh.

    Olet­han tie­toi­nen, että nuo tuhan­nen euron megawat­ti­hin­nat ovat joh­tu­neet yksi­no­maan tuu­li­voi­man tuo­tan­non suu­res­ta vaih­te­lus­ta lähin­nä Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa, jos­ta tuo hin­ta on yhtei­sen mark­ki­na-alu­een vuok­si valu­nut myös Suomeen.

    Yri­tys­joh­ta­jat kyl­lä osaa­vat las­kea. Muut­tu­neil­la kus­tan­nuk­sil­la pää­te­tään kun­kin het­ken tuo­tan­non tilas­ta. Vuo­si­ta­son kus­tan­nus­ker­ty­mä vs. tuo­tot mää­rää­vät onko toi­min­ta kannattavaa.

    Jokai­nen kei­no­te­koi­nen piik­ki ener­gian hin­nas­sa naker­taa kan­nat­ta­vuut­ta ja tekee inves­toin­nit Suo­meen entis­tä epätodennäköisiksi.

    1. Tuo tuhat euroa joh­tui sii­tä, että Ruot­si sopi­mus­ten vas­tai­ses­ti kiel­si säh­kön vien­nin, kun tehos­ta alkoi olla pulaa. Sii­tä on muu­ta­ma vuo­si eikä sil­loin vie­lä ollut Ruot­sis­sa juu­ri­kaan tuulivoimaa.

  67. Count­ry­boy:

    J. M. Kor­ho­nen: Täs­sä nyt on erit­täin tär­keä hok­sa­ta kak­si asi­aa: että link­kaa­ma­si Eero Jäp­pi­sen väik­kä­ri tar­kas­te­li vain kul­je­tus­ten vai­ku­tuk­sia bio­mas­san hii­li­ta­see­seen, ja kun maan­käy­tön muu­tok­set ym. huo­mioi­daan, niin bio­mas­sa ei vält­tä­mät­tä ole ollen­kaan niin vih­re­ää kuin kuvi­tel­laan. Pie­nis­sä mää­rin käy­tet­ty­nä bio­mas­sa on ihan hyvä jut­tu, isom­mas­sa skaa­las­sa hii­li­ta­se ei vält­tä­mät­tä hir­veäs­ti eroa hiilestä!”

    Count­ry­boy:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Life-cycle_greenhouse-gas_emissions_of_energy_sources

    No kyl­lä täs­sä yo lin­kis­sä ole­vat arvot ovat 50% per­sen­tii­le­jä, tie­tys­ti lukui­sia eri­lai­sia tut­ki­muk­sia ja väit­tei­tä on. Suo­mes­sa kyl­lä käy­te­tään pää­osin hak­kuu­tä­tei­tä ja nuo­ris­ta har­ven­nus­met­sis­tä (mm. hies­koi­vi­kot) saa­ta­vaa puu­ta. Maan­käyt­tö ei pal­joa muu­tu, kos­ka uusi met­sä on saa­ta­va aikaan. Jäp­pi­sen väi­tös­kir­jas­sa oli tar­kas­tel­tu myös met­sä­maan­hii­li­va­ras­to­jen mmu­tok­sia. Sen sijaan en löy­tä­nyt sii­tä arvioi­ta kivi­hii­len kul­je­tus­mat­kan pääs­töis­tä aina­kaaan äkkiä selaa­mal­la. Ehkä ne siel­lä ovat. Suo­men hii­li­hän tulee pää­osin pit­kän mat­kan takaa Sipe­rias­ta ja Venä­jäl­tä (70%).

    J.M. Kor­ho­nen kai­pa­si edel­lä kom­ment­tia. Ensim­mäi­sek­si taus­tot­ta­va kysy­mys: Jos Suo­men soil­le ker­tyi­si vuo­sit­tain enem­män hiil­tä kuin tur­ve­soil­ta vuo­sit­tain kor­jat­tai­siin, niin oli­si­ko tur­peen polt­to ilmas­to­neut­raa­lia toi­min­taa (=alue­ta­son hii­li­ta­seen tar­kas­te­lu)? Vai onko syy­tä kat­soa, miten tur­ve­suon kas­vi­huo­ne­kaa­su­ta­seet muut­tu­vat tur­peen nos­ton & pol­ton joh­dos­ta ver­rat­tu­na alu­een kehi­tyk­seen ilman tur­peen­nos­to­toi­mia? Suo­ma­lai­sen tie­dea­ka­te­mian kan­nan­o­ton mukaan jäl­kim­mäis­tä (s. 27–29):

    http://www.acadsci.fi/kannanottoja/turpeenenergiakaytto.pdf

    Eeron väi­tös­kir­ja taas kes­kit­tyy logis­tiik­ka­ket­ju­jen fos­sii­lis­ten pääs­tö­jen ympä­ril­le, ei met­sän hii­li­ta­sei­den muu­tos­ten tut­ki­muk­seen. Se sel­vi­ää jo väi­tös­kir­jan otsi­kos­ta tahi tii­vis­tel­mäs­tä. Väi­tös­kir­jas­sa kyl­lä nii­hin met­sän hii­li­ta­sei­siin vii­ta­taan, mut­ta tode­taan että ole­te­taan ne nollaksi:

    Furt­her­mo­re, on a nationwi­de sca­le, the current
    annual growth of forests in Fin­land also clear­ly exceeds the amount fel­led, resul­ting in a net
    inc­re­ment of wood volu­me and car­bon stocks in living wood. This trend is expec­ted to
    con­ti­nue (Fin­nish Forest Research Ins­ti­tu­te 2012). The­re­fo­re, the emis­sions rela­ted to carbonstock
    chan­ges caused by land-use chan­ge were assu­med to be zero, in line with IPPC
    gui­de­li­nes (IPCC 2006).

    Ana­lo­gi­ses­ti ensim­mäi­seen kysy­myk­see­ni liit­tyen, onko puun ener­gia­käy­tön ilmas­to­vai­ku­tus nol­la (tai vii­len­tä­vä), jos alu­eel­li­nen met­sien hii­li­ta­se ei pie­ne­ne? Vai oli­si­ko syy­tä tar­kas­tel­la elin­kaa­ri­sia ilmas­to­vai­ku­tuk­sia yo. tie­dea­ka­te­mian kan­nan­o­ton lin­jan mukai­ses­ti, eli kat­soa kor­juun vai­ku­tus­ta hii­li­ta­see­seen vs. tilan­ne, jos­sa sitä ener­gia­puu­ta ei kor­ja­ta­kaan? Jos halu­taan arvioi­da kaik­kia ener­gian­tuo­tan­to­ta­po­ja objek­tii­vi­ses­ti samoil­la mene­tel­mil­lä, niin ilman muu­ta jälkimmäistä.

    Count­ry­bo­yn Wiki­pe­dia-lin­kin takaa löy­ty­vät, IPCC SRREN 2011 jul­kai­sus­ta löy­ty­vät bio­ener­gian elin­kaa­ri­set pääs­tö­ker­toi­met pitä­vät sisäl­lään vain fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tön. Niis­tä elin­kaa­ris­ten pääs­tö­jen arviois­ta puut­tuu tuo maan­käy­tön suo­ra vai­ku­tus. Täs­tä maan­käy­tön suo­ras­ta vai­ku­tuk­ses­ta, ja sen arvioin­nis­ta kiin­nos­tu­neil­le vaik­ka­pa tämä luentovideo,

    http://ilmastotieto.wordpress.com/2013/09/12/luento-biopolttoaineiden-energiakaytosta/

    tämä esi­tys IEA Bio­ener­gy 2012 workshopista,

    http://ieabioenergy-task38.org/workshops/vienna12_II/Helin_T.pdf

    tai tämä review artik­ke­li met­sän hii­li­ta­se­vai­ku­tus­ten huo­mioin­nis­ta elinkaaritarkasteluissa,

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcbb.12016/abstract

    On hyvä ymmär­tää, että maan­käy­tös­tä voi syn­tyä (ja syn­tyy) ilmas­to­vai­ku­tuk­sia ilman, että maan­käyt­tö­luok­ka vaih­tuu toi­seen (=nimel­li­nen maan­käy­tön muu­tos). Maan­käy­töl­lä on siten aina ilmas­to­vai­ku­tuk­sia, liit­tyy se maa-alan tar­ve sit­ten ener­gian­tuo­tan­toon tai mihin tahan­sa muu­hun ihmistoimintaan. 

    Rele­vant­ti kysy­mys kuu­luu­kin, miten ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus muut­tuu, jos (kun) käy­täm­me maa-alaa enem­män tai inten­sii­vi­sem­min bio­ener­gian tuo­tan­toon. Sitä voi poh­dis­kel­la vaik­ka­pa tämän kuvan äärellä:

    http://www.ipcc.ch/publications_and_data/ar4/wg1/en/figure‑7–3.html

    -Tuo­mas

  68. Sylt­ty: Jos palk­ka­ku­lut rat­kai­se­vat kai­ken, mik­si miel­lä edes _on_ teol­li­suut­ta? Eikö kai­ken teol­li­suu­den oli­si tuon logii­kan mukaan pitä­nyt jo men­nä? Eli se teol­li­suus joka tääl­lä on, on var­maan sem­mois­ta jon­ka koh­dal­la jot­kut muut kuin palk­ka­kus­tan­nuk­set rat­kai­se­vat. Esi­mer­kik­si pape­ri­teh­das vs. t‑paitatehdas.

    Ei tuo ener­gian hin­nan kieltäminen […]

    Tot­ta kai ener­gian hin­nal­la on vai­ku­tus­ta ener­gi­aa käyt­tä­vän toi­mi­jan kil­pai­lu­ky­kyyn, sehän on päi­vän­sel­vää. Sik­si ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lin­tä­toi­met (mikä­li ne kokee tar­peel­li­sek­si, onko­han meil­lä täs­sä näke­my­se­ro?) täy­tyy toteut­taa kei­noil­la, jot­ka ovat kan­san­ta­lou­del­le edul­li­sim­pia. Menes­ty­vä toi­mi­ja seu­raa ja enna­koi toi­min­taym­pä­ris­tön­sä tule­via muu­tok­sia ja toi­mii sen mukai­ses­ti (vrt. ydin­voi­ma­loi­den omis­tus­ra­ken­ne & mah­dol­li­suus saa­da säh­köä ohi Nordpoolin). 

    Ja ethän lai­ta sano­ja suu­hu­ni, en edel­leen­kään väi­tä että palk­ka­ku­lut on ainoa kus­tan­nus­te­ki­jä. Mut­ta jos ollaan kiin­nos­tut­tu poh­ti­maan mit­kä syyt aja­vat tuo­tan­toa X pois Suo­mes­ta, ja onko todel­li­nen syy oikeas­ti väi­tet­ty hii­li­vuo­to, niin tot­ta kai pitää sit­ten kat­soa sitä toi­mi­jan kus­tan­nus­ra­ken­net­ta koko­nai­suu­te­na. Var­mas­ti talou­des­sa ja eri tuo­tan­to­ket­juis­sa on yksit­täi­siä toi­mi­joi­ta, joil­le ener­gia­kus­tan­nuk­set ovat juu­ri se kriit­ti­nen teki­jä. Nii­den­kö vuok­si pääs­tö­vä­hen­nyk­sis­tä (ja kes­kei­sis­tä hil­lin­nän hin­ta­lap­pua mini­moi­vis­ta työ­ka­luis­ta) pitäi­si luo­pua? Tähän asti se on kom­pen­soi­tu ilmais­ten pääs­tö­oi­keuk­sien jaol­la näil­le kriit­ti­sil­le toimijoille.

    -Tuo­mas

  69. Lähin­nä tär­ke­ää on kui­ten­kin se, vähe­ne­vät­kö met­sä­va­ran­not vai eivät. Suo­mes­sa ne ovat lisään­ty­neet, kuten mones­sa muus­sa­kin maas­sa vii­me vuo­si­na (esim. Pek­ka Kau­pin tut­ki­muk­set ym.)
    Myös suot ovat pää­osin alka­neet kas­vaa met­sää parem­min sit­ten oji­tus­ten, 80% niis­tä on onnis­tu­nei­ta met­sän­tut­ki­joi­den mukaan. Tätä tie­tys­ti on vai­kea fun­da­men­ta­lis­ti­sen luon­non­suo­je­li­jan hyväk­syä. Toki niis­tä on aika­naan ollut metaanipäästöjä.

  70. Fak­taa, olet­ko pereh­ty­nyt säh­kö­mark­ki­noi­den logiik­kaan? Pääs­tö­kaup­pa ohjaa polt­to­voi­ma­loi­den muut­tu­via kus­tan­nuk­sia, voi­ma­loi­den muut­tu­vat kus­tan­nuk­set ohjaa­vat ajo­jär­jes­tys­tä ja ajo­jär­jes­tys käyttötunteja. 

    Fak­taa
    “Pääs­tö­kau­pal­la ja Inkoon voi­ma­lan alas­ajol­la ei ole juu­ri­kaan teke­mis­tä kes­ke­nään. Alas­ajon syy on Inkoon voi­ma­lan vähäi­set käyt­tö­tun­nit, jol­loin kiin­teät kulut eivät tule katetuksi.”

  71. Ton­ni käteen:
    Fak­taa, olet­ko pereh­ty­nyt säh­kö­mark­ki­noi­den logiik­kaan? Pääs­tö­kaup­pa ohjaa polt­to­voi­ma­loi­den muut­tu­via kus­tan­nuk­sia, voi­ma­loi­den muut­tu­vat kus­tan­nuk­set ohjaa­vat ajo­jär­jes­tys­tä ja ajo­jär­jes­tys käyttötunteja. 

    Olen pereh­ty­nyt.

    Edel­leen­kään Inkoon alas­ajon syy­nä ei ole pääs­tö­kaup­pa vaan Inkoon ongel­ma on se, että se tuot­taa pelk­kää säh­köä. Yhteis­tuo­tan­to hii­lel­lä (esim. Hel­sin­gin ener­gial­la) on aina kus­tan­nuk­sis­sa sel­väs­ti pelk­kää säh­kön­tuo­tan­toa hal­vem­paa ja siis ajo­jär­jes­tyk­ses­sä ensin.

    Inkoo­ta on vuo­sia käy­tet­ty lähin­nä huip­pu­voi­ma­na tal­ven kovim­pi­na pak­ka­si­na. Täl­lai­ses­sa käy­tös­sä se ei juu­ri CO2-“päästöjä” tuo­ta, mut­ta pitää meil­lä pat­te­rit läm­pi­mä­nä ja teh­taat käyn­nis­sä nois­sa tilanteissa.

    Kun ajo­tun­te­ja Inkool­le tulee pel­kän säh­kö­tuo­tan­to­ky­vyn vuok­si vähän, ei pääs­tö­kaup­pa juu­ri tilan­net­ta muu­ta — voi­ma­la tekee tap­pio­ta muutenkin.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo tuhat euroa joh­tui sii­tä, että Ruot­si sopi­mus­ten vas­tai­ses­ti kiel­si säh­kön vien­nin, kun tehos­ta alkoi olla pulaa. Sii­tä on muu­ta­ma vuo­si eikä sil­loin vie­lä ollut Ruot­sis­sa juu­ri­kaan tuulivoimaa. 

    Noi­ta kovia hin­ta­piik­ke­jä oli­vat mm.:
    — 17.12.2009 klo 16–18
    — 8.1.2010 klo 7–10
    — 22.2.2010 klo 7–12 ja 17–19

    Nois­sa kai­kis­sa oli perim­mäi­nen syy se, että tuo­tan­toa oli lii­an vähän kulu­tuk­seen näh­den ja tähän vai­kut­ti mm. pit­käk­si men­neet Ruot­sin ydin­voi­ma­loi­den revisiot.

    Tal­ven kovil­le kulu­tus­pii­kel­le hyvin tyy­pil­lis­tä kui­ten­kin on sekin, että tuu­li­voi­ma ei tuo­ta juu­ri mitään. Tal­ven kor­kea­pai­ne tiput­taa tuu­li­tuo­tan­non yleen­sä lähes nol­laan kun kui­ten­kin noi­den pit­käk­si men­nei­den ydin­voi­ma­loi­den revi­sioi­den­kin aikaan oli 50–60% Ruot­sin ydin­voi­mas­ta saatavilla.

    Sik­si tuu­li­voi­man varaan ei voi las­kea mitään. Sama mää­rä kapa­si­teet­tia on raken­net­ta­va var­muu­den vuok­si jol­la­kin muul­la­kin — luo­tet­ta­val­la — tuotantotavalla.

    Tal­ve­na 2009–2010 oli Ruot­sis­sa raken­net­tua tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­teet­tia n. 2500 MW, kun sitä nyt on noin 3500 MW. Eli kyl­lä siel­lä oli sitä sil­loin­kin mer­kit­tä­väs­ti. Se vain on tal­ven kor­kea­pai­neen aikaan jok­seen­kin hyödytöntä.

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    åke
    Niis­sä fir­mo­jen tulok­sis­sa ov at muka­na myös pää­oma­ku­lut, jot­ka vir­taab­va­ty vaik­ka yhtiö sei­soo. Yhtiön joh­to tekee pää­tök­set muuttuvi9en kulu­jen perusteella.

    Heh, eihän se nyt noin yksin­ker­tais­ta ole. Kyl­lä pää­tök­siin ajamisesta/seisomisesta vai­kut­taa pal­jon enem­män vaik­ka asiakassuhde.

    Joka tapauk­ses­sa voi­daan tode­ta, että jos jo nol­la­hin­tai­sil­la pääs­tö­oi­keuk­sil­la teh­tai­ta sei­so­te­taan, niin pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan nousu tulee teke­mään tuhoa suo­ma­lai­ses­sa vientiteollisuudessa.

    Itse kyl­lä uskon että tuo Maa­rian kom­ment­ti pape­ri­teh­tai­den sei­sot­ta­mi­ses­ta säh­kön hin­nan vuok­si kuvaa jotain var­sin har­vi­nais­ta tilan­net­ta ja on aika vah­vas­ti lii­oi­tel­tu. Tus­kin säh­kön het­kel­li­nen hin­ta on mikään oikea ohhaus­me­ka­nis­mi pape­ri­teh­tai­den ajossa.

  74. On inves­toi­tu hii­li­säh­kö­voi­maa vähä­pääs­töi­sem­pään ener­gian­tuo­tan­toon ja se on men­nyt ajo­jär­jes­tyk­ses­sä ohi. Tämä oli pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­män tar­koi­tus ja näin on tapahtunut. 

    Oli­si­ko hii­li­säh­kö­voi­ma­lat ajo­jär­jes­tyk­ses­sä ohit­ta­via maa­kaa­su ja bio­voi­ma­loi­ta raken­net­tu nykyi­ses­sä mää­rin, jos pääs­tö­kaup­paa ei olisi?
    ‑toden­nä­köi­ses­ti ei olisi. 

    Tuo­tai­siin­ko Ruot­sis­ta ja Nor­jas­ta nykyis­tä mää­rää vesi­voi­ma­säh­köä, jos pääs­tö­kaup­paa ei oli­si ‑toden­nä­köi­ses­ti ei tuo­tai­si, vaan ajet­tai­siin enem­män hiilivoimaloita. 

    Oli­si­ko Suo­mes­sa enem­män ener­giain­ten­sii­vis­tä hii­li­voi­ma­säh­köä kulut­ta­vaa teol­li­suut­ta, jos säh­kön hin­ta oli­si edul­li­sem­pi ilman pääs­tö­kaup­paa? ‑Hyvin toden­nä­köi­ses­ti olisi.

    -> Ilman pääs­tö­kaup­paa hii­li­voi­ma­loil­le oli­si enem­män kysyn­tää ja nii­den kan­nat­ta­vuus oli­si parempi. 

    Pääs­tö­kaup­pa on nime­no­maan suun­ni­tel­tu tie­tyn koko­nais­val­tai­sen pääs­tö­vä­hen­nys­tu­lok­sen saa­vut­ta­mi­sek­si välil­lis­ten vai­ku­tus­ten kautta. 

    Sik­si mihin­kään yksit­täi­seen rat­kai­suun ei vai­ku­ta pel­käs­tään pääs­tö­kaup­pa, vaan se toi­mii yhte­nä vai­kut­ti­me­na koko­nai­suu­den ohjaa­mi­sek­si halut­tuun suuntaan. 

    Voi siis olla, että Inkoo oli­si sul­jet­tu vaik­kei pääs­tö­kaup­paa oli­si, mut­ta toden­nä­köi­sem­min sitä oli­si ajet­tu nor­maa­lin käyt­töi­kän­sä lop­puun kuin nyt.

    Pitäi­si­kö kai­kes­ta huo­li­mat­ta Inkoo­ta pitää reser­vi­voi­ma­la­na kovien pak­kas­ten varal­le, vaik­ka kan­ta­ver­kon piik­kiin, on eril­li­nen kysymys. 

    Fak­taa
    “Edel­leen­kään Inkoon alas­ajon syy­nä ei ole pääs­tö­kaup­pa vaan Inkoon ongel­ma on se, että se tuot­taa pelk­kää säh­köä. Yhteis­tuo­tan­to hii­lel­lä (esim. Hel­sin­gin ener­gial­la) on aina kus­tan­nuk­sis­sa sel­väs­ti pelk­kää säh­kön­tuo­tan­toa hal­vem­paa ja siis ajo­jär­jes­tyk­ses­sä ensin.”

  75. åke: tse kyl­lä uskon että tuo Maa­rian kom­ment­ti pape­ri­teh­tai­den sei­sot­ta­mi­ses­ta säh­kön hin­nan vuok­si kuvaa jotain var­sin har­vi­nais­ta tilan­net­ta ja on aika vah­vas­ti lii­oi­tel­tu. Tus­kin säh­kön het­kel­li­nen hin­ta on mikään oikea ohhaus­me­ka­nis­mi pape­ri­teh­tai­den ajossa.

    Ehkä parem­pi esi­merk­ki on valo­kaa­ri­uu­nien käyt­tö metal­lur­gi­ses­sa teol­li­suu­des­sa. Nii­den ajos­sa on iät ja ajat otet­tu huo­mioon säh­kön hin­ta muu­ta­man seu­raa­van tun­nin aikana.

  76. Tapio: Ehkä parem­pi esi­merk­ki on valo­kaa­ri­uu­nien käyt­tö metal­lur­gi­ses­sa teollisuudessa.Niiden ajos­sa on iät ja ajat otet­tu huo­mioon säh­kön hin­ta muu­ta­man seu­raa­van tun­nin aikana.

    Joo, mut­ta toi­saal­ta masuu­ne­ja, titaa­ni­diok­si­din valm­si­tus­ta tai öljyn­jal­so­ta­mo­ja ei niin vaan pysäy­te­tä. Näi­tä ei siis pääs­tö­kaup­pa oikein ohjaa. Vink­ki: nyt kan­nat­tai­si ostaa kun­non päästöoikeudet

  77. Sylt­ty:
    Jos ne ovat ker­ran niin hal­po­ja, niin eikö vih­rei­den kan­nat­ta­jil­ta löy­dy sitä ver­taa tal­koo­hen­keä, että ostai­si­vat muu­ta­man sata otn­nia pois kuleksimasta?

    Pelot­taa aja­tel­la­kin, mitä tahoa (ja bis­nes­mal­lia) täl­lä toi­men­pi­teel­lä suo­raan tuet­tai­siin luon­non­suo­je­lun varjolla.

    Tapio: Vaik­ka OS toi­sin väit­tää, Euroop­pa on menet­tä­nyt pääs­tö­kau­pan, ener­gia­ve­ro­jen, ideol­gian yms. aiheut­ta­mien ener­gia­hin­tao­do­tus­ten takia pal­jon teol­li­suut­ta ja tuo­tan­toa “vas­tuut­to­mi­hin” mai­hin, jois­sa kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen omi­nais­pääs­töt ovat oleel­li­ses­ti täkä­läi­siä suu­rem­mat. Koko maa­pal­lo on täs­tä kärsinyt.

    Hii­li­vuo­toon ei olla puu­tut­tu. Tul­le­ja ei ole lyö­ty rajoil­le. Pääs­tö­kaup­pa­mal­lin ongel­ma on se, ettei ole ole­mas­sa yksi­se­lit­teis­tä tul­li­hin­taa, jon­ka tuon­ti­ta­va­roil­le voi­si aset­taa. Tämä avaa ovet syy­tök­sil­le epä­rei­lus­ta koh­te­lus­ta, mikä­li tul­lit ase­te­taan. Lähes­ty­mis­ta­pa on siis väärä.

  78. åke: Heh, eihän se nyt noin yksin­ker­tais­ta ole. Kyl­lä pää­tök­siin ajamisesta/seisomisesta vai­kut­taa pal­jon enem­män vaik­ka asiakassuhde.

    Joka tapauk­ses­sa voi­daan tode­ta, että jos jo nol­la­hin­tai­sil­la pääs­tö­oi­keuk­sil­la teh­tai­ta sei­so­te­taan, niin pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan nousu tulee teke­mään tuhoa suo­ma­lai­ses­sa vientiteollisuudessa.

    Itse kyl­lä uskon että tuo Maa­rian kom­ment­ti pape­ri­teh­tai­den sei­sot­ta­mi­ses­ta säh­kön hin­nan vuok­si kuvaa jotain var­sin har­vi­nais­ta tilan­net­ta ja on aika vah­vas­ti lii­oi­tel­tu. Tus­kin säh­kön het­kel­li­nen hin­ta on mikään oikea ohhaus­me­ka­nis­mi pape­ri­teh­tai­den ajossa.

    Entäs huol­to­jen ajoit­ta­mi­nen? Huo­ma­taan, että koneel­le pitäi­si teh­dä muu­ta­man tun­nin kes­tä­vä huol­to. Väli­tön­tä tar­vet­ta ei ole, vaan voit ajaa koneel­la esim. seu­raa­vaan aamuun asti. Sil­loin kan­nat­taa ajaa yöl­lä hal­van säh­kön aikaan ja ottaa kone alas vas­ta aamul­la, kun säh­kön hin­ta alkaa koho­ta. Lisäk­si sääs­tät mah­dol­li­sen työ­voi­man kus­tan­nuk­sis­sa, kun huol­to­hen­ki­löil­le ei tar­vi mak­saa yöli­siä. Tämä on hyvin­kin ylei­nen tilanne.

    Säh­kö­pörs­sin sään­nöt vaa­ti­vat, että yli 100 MW:n kulu­tuk­sen muu­tok­sis­ta on ilmoi­tet­ta­va jul­ki­ses­ti etu­kä­teen. UPM on ilmoit­ta­nut teke­vän­sä kak­si huol­toa seu­raa­van kuu­den vii­kon aika­na. Toi­nen 24.10. (to) ja toi­nen 29.10. (ti). Molem­mat siis kes­kel­lä päi­vää ja viik­koa, ei vii­kon­lop­pu­na. Vii­me kes­ki­viik­ko­na oli yksi vii­den tun­nin huol­to, kes­kel­lä päi­vää. Huol­lon aika­na sääs­ty­vä säh­kö kan­nat­taa myy­dä mie­luum­min kal­liil­la kuin halvalla.

    http://umm.nordpoolspot.com/ ja lai­ta fil­te­rik­si com­pa­ny-koh­taan UPM (tai Sto­ra Enso), voit tut­kia noi­ta ihan itsekin.

  79. Count­ry­boy:
    Lähin­nä tär­ke­ää on kui­ten­kin se, vähe­ne­vät­kö met­sä­va­ran­not vai eivät. Suo­mes­sa ne ovat lisään­ty­neet, kuten mones­sa muus­sa­kin maas­sa vii­me vuo­si­na (esim. Pek­ka Kau­pin tut­ki­muk­set ym.)
    Myös suot ovat pää­osin alka­neet kas­vaa met­sää parem­min sit­ten oji­tus­ten, 80% niis­tä on onnis­tu­nei­ta met­sän­tut­ki­joi­den mukaan. Tätä tie­tys­ti on vai­kea fun­da­men­ta­lis­ti­sen luon­non­suo­je­li­jan hyväk­syä. Toki niis­tä on aika­naan ollut metaanipäästöjä.

    Oji­tus­ten vai ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen vuoksi?

    Met­sä- ja suo-oji­tuk­set ova Suo­men his­to­rian suu­rin ja laa­jin ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fi. Suur­ten jär­vien syvän­teis­sä on met­rien pak­sui­sia humus­ker­ros­tu­mia. Joet ja kos­ket ovat myös saa­neet osan­sa. Ojis­ta valu­vat hap­pa­mat vedet tap­pa­vat kalo­ja vie­lä tänä­kin päi­vä­nä, var­sin­kin kun ojia on ennal­lis­tet­tu. Esi­mer­kik­si kuha lähes hävi­tet­tiin oji­tuk­sil­la, joka on mer­kit­tä­vä laji kalataloudellisesti.

    Mik­si oji­tuk­set sit­ten teh­tiin? Kos­ka suun­ni­tel­ma­ta­lou­des­sa elä­nees­sä Suo­mes­sa ei ollut parem­paa­kaan teke­mis­tä. Mas­sii­vi­set alu­eet oji­tet­tiin ihan vain alue­po­li­tii­kan vuok­si. Samaa Kes­kus­ta ajaa vie­lä vuon­na 2013. Pitäi­si saa­da lisää rahaa teko­hen­gi­tet­tä­vil­le koney­rit­tä­jil­le. 80 mil­joo­naa veroeu­ro­ja ei tun­nu riit­tä­vän poh­jat­to­maan kai­voon kipattavaksi.

    Nuo oji­tuk­set teh­tiin ilman min­kään­lai­sia sel­vi­tyk­siä oji­tet­ta­vien aluei­den luon­toar­vois­ta. Jär­vi­tai­me­nen poi­kas­tuo­tan­toa­lueil­la jäl­ki oli mur­haa­vaa kun purot vedet­tiin suo­rak­si ja tukit­tiin kiin­toai­nek­sel­la ja humuksella.

    Oji­tuk­set teh­tiin täy­sin yhtä sum­mit­tai­ses­ti kuin Lapin savo­tat­kin. Niis­tä pää­tet­tiin kepu­lai­seen tapaan.

    Riis­ta­kan­nat kär­si­vät luon­non­ti­lais­ten soi­den, kos­tei­koi­den ja met­sien katoa­mi­ses­ta. Kala­kan­nat hap­pa­mis­ta valu­mis­ta ja kiintoainespäästöistä.

    Mihin me tar­vit­sem­me lisää met­sä­va­ran­to­hace­des talou­del­li­ses­sa mie­les­sä, kos­ka jo nyt suu­ri osa jää käyttämättä? 

    Sik­si­kö, että lisään­ty­vä tar­jon­ta pol­ki­si hin­nat alas ja teol­li­suus sai­si hal­vem­paa raa­ka-ainet­ta? Entä­pä met­sän omistajat?

    Suo­mi on ollut räh­mäl­lään met­sä­ma­fian edes­sä rei­lun vuo­si­sa­dan. Eikö­hän ala riit­tä­mään. Jos­pa siir­ryt­täi­siin 2000- luvulle?

  80. Maa­ria: Entäs huol­to­jen ajoit­ta­mi­nen? Huo­ma­taan, että koneel­le pitäi­si teh­dä muu­ta­man tun­nin kes­tä­vä huol­to. Väli­tön­tä tar­vet­ta ei ole, vaan voit ajaa koneel­la esim. seu­raa­vaan aamuun asti. Sil­loin kan­nat­taa ajaa yöl­lä hal­van säh­kön aikaan ja ottaa kone alas vas­ta aamul­la, kun säh­kön hin­ta alkaa koho­ta. Lisäk­si sääs­tät mah­dol­li­sen työ­voi­man kus­tan­nuk­sis­sa, kun huol­to­hen­ki­löil­le ei tar­vi mak­saa yöli­siä. Tämä on hyvin­kin ylei­nen tilanne.

    Säh­kö­pörs­sin sään­nöt vaa­ti­vat, että yli 100 MW:n kulu­tuk­sen muu­tok­sis­ta on ilmoi­tet­ta­va jul­ki­ses­ti etu­kä­teen. UPM on ilmoit­ta­nut teke­vän­sä kak­si huol­toa seu­raa­van kuu­den vii­kon aika­na. Toi­nen 24.10. (to) ja toi­nen 29.10. (ti). Molem­mat siis kes­kel­lä päi­vää ja viik­koa, ei viikonloppuna.Viime kes­ki­viik­ko­na oli yksi vii­den tun­nin huol­to, kes­kel­lä päi­vää. Huol­lon aika­na sääs­ty­vä säh­kö kan­nat­taa myy­dä mie­luum­min kal­liil­la kuin halvalla.

    http://umm.nordpoolspot.com/ ja lai­ta fil­te­rik­si com­pa­ny-koh­taan UPM (tai Sto­ra Enso), voit tut­kia noi­ta ihan itsekin.

    Joo toki huol­lot kan­nat­taa teh­dä päi­vä­sai­kaan ja vii­kol­la ja kal­liin säh­kön aikaan.

    POint­ti on se, että kaik­ki kal­liin säh­kön vuok­si sei­so­mi­nen tulee tar­peet­to­mi­na tuo­tan­non menetyksinä.

    Jos huol­to ei vaa­di väli­tön­tä toi­min­taa niin toki se kan­nat­taa teh­dä pape­ri­ko­neel­la ns rät­ti­sei­so­kis­sa eli vii­kot­tai­sess­sa sei­so­kis­sa jol­loin joka tapauk­ses­sa aje­taan kone alas. Jos kone pitää lisäk­si ajaa alas ennen rät­ti­sei­sok­kia niin se mer­kit­see tar­pee­ton­ta tuo­tan­non menetystä.

    Toki nämä vahin­gol­li­set sei­so­kit kan­nat­ta hyö­dyn­tää mah­dol­li­suuk­sien mukaan eli teh­dä huol­to­töi­tä jos säh­kön hin­nan vuok­si pitää ajaa kone alas. Mut­ta lisä­tap­pio­ta sii­tä tulee. Sii­tä ei pää­se mihinkään.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Countryboy,
    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että Thai­maa n hii­li­diok­si­di­pääs­töt asu­kas­ta koh­den ovat perä­ti 40 pro­sent­tia Suo­men pääs­töis­tä eli siis aivan lii­an korkeat.

    Miten Thai­maan pääs­töt voi olla lii­an suu­ret jos ne on vain 40% Suo­men pääs­töis­tä? Eihän suo­ma­lai­sil­la ole mitään varaa puhua yhtään mitään niin kau­an kuin mei­dän pääs­töt on PALJON korkeammat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.