Esseitä tuloerojen kasvusta (2)Tuottavuuden nousu ja palkkatason kehitys

Usein kuu­lee sanot­ta­van, että pal­kat voi­vat nous­ta eni­ten aloil­la, joil­la tuot­ta­vuu­den kas­vu on suu­rin­ta. Jotain tämän suun­tais­ta sano­vat myös Täh­ti­nen ja Tör­mä­nen. Väi­te riip­puu pel­käs­tään sii­tä, miten tuot­ta­vuus määritellään.

Yleen­sä työn tuot­ta­vuu­del­la tar­koi­te­taan teh­tyä tuo­tan­toa jaet­tu­na käy­te­tyil­lä työ­tun­neil­la. Tuot­ta­vuus nousee, jos työ­tun­tia koh­den syn­tyy enem­män tuotantoa. 

1960-luvul­la noin 200 000 suo­ma­lais­ta osal­lis­tui met­sä­töi­hin teh­den töi­tä jus­tee­rin ja hevos­ten avul­la. Nyt ammat­ti­mai­sia met­su­rei­ta on jotain 5 000 – 10 000 ja puu­ta kor­ja­taan met­sis­tä sel­väs­ti enem­män. Työn tuot­ta­vuus on siis moni­kym­men­ker­tais­tu­nut, mut­ta met­su­reis­ta ei ole tul­lut öky­rik­kai­ta.

Tek­no­lo­gian tuo­ma tuot­ta­vuu­den nousu menee pää­sään­töi­ses­ti asiak­kai­den hyväk­si. Jos ei mene, jotain vikaa on kil­pai­luo­lois­sa. Yri­tyk­seen se jää lisään­ty­vi­nä tuloi­na työn­te­ki­jöil­le ja omis­ta­jil­le jaet­ta­vak­si vain, jos yri­tys on jol­lain tavoin kil­pai­li­joi­taan edellä. 

Kun työn­te­ki­jöi­den tar­ve nopeas­ti vähe­nee, hei­dän ase­man­sa työ­mark­ki­noil­la ei aina­kaan hel­po­tu. Näin aja­tel­len tuot­ta­vuu­den nousu pai­naa alan palk­ko­ja pikem­min­kin alas- kuin ylöspäin. 

Täh­ti­nen ja Tör­mä­nen eivät tar­koi­ta tuot­ta­vuu­den kas­vul­la tätä vaan sitä, kuin­ka pal­jon rahaa yri­tyk­seen tulee teh­tyä työ­tun­tia koh­ti. Tuot­ta­vuus ei nouse, jos tava­raa syn­tyy aiem­paan näh­den kak­sin­ker­tais­ta tah­tia, mut­ta hin­ta las­kee puoleen. 

Mik­si jol­lain alal­la raha­na las­ket­tu tuot­ta­vuus hen­keä koh­den on suu­rem­pi kuin muualla?

1) Ala kas­vaa ja osaa­vas­ta hen­ki­lö­kun­nas­ta on puu­tet­ta ja niin on kil­pai­li­joil­la­kin (pelia­lan menes­ty­vä osa). Tämän pitäi­si olla ilmiö­nä väliai­kai­nen ja kado­ta var­sin nopeas­ti. Jotain ammat­tia­laa voi­daan suo­jel­la lii­al­ta kil­pai­lul­ta rajoit­ta­mal­la kou­lu­tus­ta (lää­kä­rit).

2) Alal­la on luon­nol­li­nen tai laki­sää­tei­nen mono­po­li tai toi­min­ta on luvan­va­rais­ta. (tak­sit, aptee­kit, ennen myös lentoliikenne).

3) Työ vaa­tii eri­tyi­siä tai­to­ja, joi­ta vain har­va voi hank­kia (Tee­mu Selän­ne, kol­me teno­ria). Toi­nen teki­jä koros­tuu huo­mat­ta­vas­ti voit­ta­ja vie kai­ken ‑maa­il­mas­sa.

4) Yri­tyk­sen tuot­teis­sa on sel­lai­sia omi­nai­suuk­sia, joi­ta kil­pai­li­jan tuot­teis­sa ei ole tai näin aina­kin osta­jat kuvit­te­le­vat (iPad nyt esi­mer­kik­si) Tämä on var­sin riip­pu­vai­nen immateraalioikeuksista.

5) Yri­tys on tuo­tan­non orga­ni­soi­mi­ses­sa ja tuo­tan­to­tek­nii­kas­sa parem­pi kuin kil­pai­li­jan­sa. Tämän­kin luu­li­si ole­van väliai­kais­ta. Kil­pai­li­jat urk­ki­vat sel­vil­le, mik­si toi­nen on parem­pi ja paran­ta­vat omaa toimintaansa. 

Koko­naan toi­nen asia on, että joil­la­kin yhteis­kun­nan avai­na­loil­la on mah­dol­lis­ta ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­nan ansios­ta hank­kia mui­ta parem­pi ansio­ta­so. Tämä edel­lyt­tää lak­ko-oikeut­ta ja sitä, että, työ­eh­to­so­pi­muk­sia alem­pia palk­ko­ja ei saa mak­saa, vaik­ka haluk­kai­ta tuli­joi­ta oli­si. pape­ri­teh­tais­sa tämä oli mah­dol­lis­ta, kos­ka suo­ma­lai­set ja ruot­sa­lai­set pape­ri­teh­taat oli­vat kil­pai­li­joi­taan parem­pia ja hyvin pää­oma­val­tai­sia sekä esi­mer­kik­si kul­je­tusa­lal­la, kos­ka on kyse pai­kal­li­ses­ta pal­ve­lus­ta, jota ei uhkaa se, että kul­je­tus­kus­tan­nuk­set vaik­ka­pa Kii­nan sisäl­lä ovat pal­jon halvemmat.

33 vastausta artikkeliin “Esseitä tuloerojen kasvusta (2)Tuottavuuden nousu ja palkkatason kehitys”

  1. Yleen­sä työn tuot­ta­vuu­del­la tar­koi­te­taan teh­tyä tuo­tan­toa jaet­tu­na käy­te­tyil­lä työ­tun­neil­la. … Täh­ti­nen ja Tör­mä­nen eivät tar­koi­ta tuot­ta­vuu­den kas­vul­la tätä vaan sitä, kuin­ka pal­jon rahaa yri­tyk­seen tulee teh­tyä työ­tun­tia kohti.”.

    Miten näis­tä koko yri­tys­ta­son mit­ta­reis­ta pääs­tään yksi­lö­ta­sol­le, miten mää­ri­te­tään yksit­täi­sen “osaa­jan” työn tuot­ta­vuus, jos hän on osa moni­mut­kais­ta organisaatiota?

  2. Osmo: “Yleen­sä työn tuot­ta­vuu­del­la tar­koi­te­taan teh­tyä tuo­tan­toa jaet­tu­na käy­te­tyil­lä työ­tun­neil­la. Tuot­ta­vuus nousee, jos työ­tun­tia koh­den syn­tyy enem­män tuotantoa.”

    Juu­ri niin. Ja mil­lä tuo­tan­toa yri­tyk­sis­sä mita­taan? Rahal­la tie­tys­ti, mil­lä­pä muul­la­kaan, raha on ainoa yhteis­mi­tal­li­nen mittari.

  3. Työn­tek­jän tuot­ta­vuus on hin­ta, jon­ka työn osta­ja on val­mis mak­sa­maan kil­pail­luil­la työ­mark­ki­noil­la. Mitään muu­ta mit­ta­ria ei ole.

  4. Tuo­hon luet­te­loon voi­si lisätä:

    X Ala on imma­te­raa­lioi­keuk­sien hal­lin­taan perus­tu­vien mono- tai oli­go­po­lien käsis­sä. Lää­ke­teol­li­suus oli vuo­si­sa­dan ver­ran tällainen. 

    Y Ala on nopean (tek­no­lo­gi­sen) kehi­tyk­sen vai­hees­sa, siis vie­lä epä­kyp­sä. Tämä etu haih­tuu ajan myö­tä, ellei­vät joh­ta­vat toi­mi­jat saa muu­tet­tua alaa X‑tyyppiseksi.

  5. Täh­ti­nen ja Tör­mä­nen eivät tar­koi­ta tuot­ta­vuu­den kas­vul­la tätä vaan sitä, kuin­ka pal­jon rahaa yri­tyk­seen tulee teh­tyä työ­tun­tia kohti.”
    — Näi­nol­len jul­ki­sel­la sek­to­ril­la (sos-ter-ym) työn tuot­ta­vuus ei nouse iki­nä vaik­ka työn­te­ki­jät pai­nai­si­vat nis­ka limas­sa 12 tun­nin työ­päi­viä pie­nel­lä pal­kal­la ja äärim­mäi­sen tehok­kaal­la orga­ni­saa­tiol­la. Rahaa ei tule “fir­maan” yhtään enem­pää, päin­vas­toin sitä kuluu enem­män. Mitä enem­män työ­tä teh­dään vaik­ka­pa sai­raa­las­sa, sitä suu­rem­pia ovat kulut (lisään­ty­neet toi­men­pi­teet, huo­ne­ti­lat, mate­ri­aa­lit). Teho­kas sosi­aa­li-vir­ka­li­ja puo­les­taan hoi­taa fyrk­kaa köy­hil­le kak­sin­ker­tai­sel­la vauh­dil­la kuin löy­säi­le­väm­pään työ­tah­tiin tot­tu­nut virkailija..
    vai kuinka ?
    Her­ra mei­tä var­jel­koon sil­tä, että museoih­mi­set museioi­vat ja pal­kal­li­set ympä­ris­tö­huo­les­tu­jat suo­je­le­vat kaik­kea yhä kiih­ty­väl­lä tah­dil­la tehok­kuu­den ja työn tuot­ta­vuu­den nimissä…
    🙂

  6. Kun kes­kus­tel­laan tuloe­rois­ta kan­nat­taa pitää mie­les­sä se, että kaik­kien suo­men talou­den vetu­ri­fir­mo­jen on pak­ko aja­tel­la ja toi­mia kansainvälisesti.

    on suo­men tuhon tie aja­tel­la ja toi­mia niin­kuin suo­mi oli­si jokin umpios­sa toi­mi­va lintukoto.

    Toi­mim­me 24/7 pyö­ri­väs­sä, darwi­nis­ti­ses­sa, jat­ku­vas­ti muut­tu­vas­sa maailmanmarkkinassa.

    olen itse fir­man toi­mi­tus­joh­ta­ja ja myyn­ti­tyk­ki. Jokai­sen kau­pan kotiin­tuon­ti on veri­sen ja pit­kä­jän­tei­sen pon­nis­te­lun tulos.

    jat­ku­va onnis­tu­mi­nen täs­sä on hyvin monen teki­jän yhteis­vai­ku­tus. Tätä työ­tä on siten mah­do­ton mita­ta tun­neis­sa tai yhden vuo­den tulok­sen mukaan.

    Kaik­ki on pidem­män pääl­le sii­tä kiin­ni, että pys­tyy esit­tä­mään kil­pai­li­jaa parem­man stoo­rin, pys­tyy otta­maan ja kan­ta­maan ris­kiä, ja on onnea­kin mukana.

    On kaik­kien etu, että kan­sain­vä­li­sen tason toi­mi­tus­joh­ta­jal­le ja muil­le huip­puo­saa­jil­le mak­se­taan per­ke­leen hyvää palkkaa.

    Tuloe­rot ovat lop­pu­pe­leis­sä kui­ten­kin sekun­dää­ri­nen juttu.

    Näin se menee…

    Sep­po korppoo
    Yrit­tä­jä ja stoorinkertoja

  7. Kuten nii­nis­tö­kin hil­jat­tain sanoi, nyt on 3. Maa­il­man­so­ta käyn­nis­sä talou­den alalla!

    Koko ajan tääl­lä etu­rin­ta­mal­la käy­dään tali-Ihan­ta­la ratkaisutaistelua.

    Häviä­jä jou­tuu luo­vut­ta­maan mark­ki­na-ase­mia. Tap­pioi­ta tulee koko ajan työ­paik­ko­jen häviä­mi­sen ja kon­kurs­sien myötä.

    Kyl­lä nyt on jo aika lopet­taa juh­li­mi­nen siel­lä koti­rin­ta­mal­la ja ruve­ta sel­lai­siin raken­ne­muu­tos­toi­miin, ettei etu­rin­ta­ma ei petä.

    Nyt pitää hyö­kä­tä, jot­ta saa­daan mene­te­tyt ase­mat takaisin!

    Rat­kai­sun avai­met ovat tääl­lä etu­rin­ta­mal­la, eivät­kä 5 — 10 vuot­ta van­ho­jen dato­jen ja todel­li­suu­del­le vie­rait­ten teo­rioit­ten tutkimisessa.

    Se gini-ker­toi­men oikea paik­ka on edes­sä­ni ole­vas­sa lasissa.

    Sep­po korppoo
    6‑tuumainen myyn­ti­tyk­ki, joka toi­vot­taa kaik­ki ter­ve­tul­leik­si tän­ne eturintamalle!

  8. Suo­mes­sa tuloe­rot ovat maa­il­man pie­nim­mät. Ruot­sis­sa­kin ne ovat rai­lus­ti suur­rem­mat. Esi­mer­kik­si kun Suo­mes­sa uuti­soi­tiin paris­ta ensim­mäi­ses­tä Labo­gi­hi­nin omis­ta­jas­ta Ruot­sis­sa moi­sia meno­pe­le­jä oli luo­kaa sata eikä ihet­ta uutisiin.

    Kan­nat­taa­ko inves­toi­da osaa­mi­seen hnki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la? Opin­to­jen lisäk­si yleen­sä sii­hen liit­tyy pie­nel­lä pal­kal­la pereh­ty­mis­tä ennen tulo­jen nousua osaa­mi­sen kasvettua.

    Eri­kois­lää­kä­rin kou­lu­tus on 6 vuot­ta lää­ke­tie­tee­no­pin­to­ja, noin 6 vuot­ta työ­tä ja eri­kois­tu­mis­ta ja sen jäl­keen aina­kin joku­nen vuo­si työ­ko­ke­mus­ta ja täydennyskoulutusta. 

    Ohjel­mis­toark­ki­teh­din osal­ta 5 vuot­ta alan kou­lu­tus­ta ja sen lisä­ki aina­kin vii­den vuo­den työ­ko­ke­mus ja ajan tasal­la ole­va täydennyskoulutus.

    Kan­san­edus­ta­jan kore­kan palk­ka­ta­son selit­tää, että työ­pai­kan jou­tuu osta­maan omil­la rahoil­la tai lai­noil­la ja ne on pys­tyt­tä­vä mak­sa­maan nel­jäs­sä vuo­des­sa. Lisäk­si toi­meen­tu­lo aina­kin hie­man nos­taa kor­rup­tion kustannuksia.

    Toi­mi­tus­joht­jil­la ja jää­kiek­koi­li­joil­la yhteis­tä on, että ura voi päät­tyä minuu­tis­sa. Palk­ka­ta­so on kor­vaus­ta myös sii­tä, että irti­sa­no­mis­suo­jaa ei ole. Toi­mis­tus­joh­ta­jal­le mak­se­taan myös sii­tä, että kan­taa vas­tuun ja toi­mii työ­nan­ta­jan etu­jen mukai­ses­ti, esi­mer­kik­si ei han­ki lisätuloja. 

    Mat­ti Vuo­rian palk­kaa lie­nee perus­tel­tu sil­lä, että muu­ten häneen voi­tai­siin vai­kut­taa ulko­puo­lel­ta. Hän­hän on entien pie­ni­palk­kai­nen vir­ka­mies ja hän pys­tyi­si ohjaa­maan sijoi­tus­kia tal­vi­vaa­roi­hin ja vastaaviin.

    Jul­ki­sen sek­to­rin erit­täin kor­kea palk­ka­ta­soa on vai­kea ymmär­tää. Irti­sa­no­mis­rik­siä työs­sä ei juu­ri­kaan ole. Työn tuot­ta­vuu­den nouse­mi­nen ei ole ollut lain­kaan suh­tees­sa palk­ka­ta­son nousuun.

    Muu­ta­ma suu­ri­tu­loi­nen ei nos­ta köy­hää kan­saa vau­rau­teen, mut­ta tule­ro­ton yhteis­kun­ta­kaan ei ole kau­hean toimiva.

    Ode, jän­ni­tyk­sel­lä odo­tan, että mis­tä tuloe­rois­ta oikein kir­joi­tat? Muu­ta­mas­ta varak­kaas­ta? Medi­aa­itys­sä­käy­vän ja kou­lut­ta­mat­to­man työt­tö­män nuo­ren net­to­tu­lo­jen eros­ta? Kan­sa­ne­läk­keen ja medi­aa­työ­eläk­keen erosta?

  9. Entä sil­loin kun pal­kat nouse­vat voi­mak­kaas­ti vaik­ka tuot­ta­vuus ei ole paran­tu­nut. Näin kävi Suo­mes­sa v. 2007 työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa. Oma palk­ka­ni­kin nousi 2007–2009 tasan 14 %. Fir­man palk­ka­ta­so oli jo ennes­tään kor­keam­pi kuin kil­pai­li­joil­la. Ay ei suos­tu­nut tin­ki­mään. Seu­rauk­se­na oli usei­ta mit­ta­via irtisanomisia.

    Ruot­sin työ­eh­to­so­pi­mus­mal­lis­sa näin ei oli­si käynyt?

  10. Miten on mah­dol­lis­ta. Että jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuus on jat­ku­vas­ti ollut las­kus­sa. Palk­ka­ta­so siel­lä kui­ten­kin nous­sut koko ajan???

    Tähän Osmon ja kave­rei­den pitäi­si löy­tää lääk­keet. Se on otet­tu nos­ta­mal­la suo­ma­lais­ten sel­kä­na­has­ta ja nos­ta­mal­la vero­ja. Pis­tä­mäl­lä vai­keas­ti­työl­lis­ty­viä ihmi­siä kilo­met­ri­teh­taal­le. Nyt sitä las­kua mak­se­taan. Tyh­jän länkyttäjät!!!

  11. Koti-isä:
    “Yleen­sä työn tuot­ta­vuu­del­la tar­koi­te­taan teh­tyä tuo­tan­toa jaet­tu­na käy­te­tyil­lä työ­tun­neil­la. … Täh­ti­nen ja Tör­mä­nen eivät tar­koi­ta tuot­ta­vuu­den kas­vul­la tätä vaan sitä, kuin­ka pal­jon rahaa yri­tyk­seen tulee teh­tyä työ­tun­tia kohti.”.

    Miten näis­tä koko yri­tys­ta­son mit­ta­reis­ta pääs­tään yksi­lö­ta­sol­le, miten mää­ri­te­tään yksit­täi­sen “osaa­jan” työn tuot­ta­vuus, jos hän on osa moni­mut­kais­ta organisaatiota? 

    Eri yri­tyk­sis­sä on käy­tän­nös­sä monen­lai­sia toi­min­ta­ta­po­ja, mut­ta lähes kaik­kial­la mark­ki­naeh­toi­nen palk­ka mää­räy­tyy suun­nil­leen seu­raa­van pro­ses­sin mukaan.

    Ensin ilmes­tyy idea rek­ry­toi­da uusi työn­te­ki­jä. Tämä voi liit­tyä joko isom­paan kuvaan (vaik­ka­pa uuden toi­min­non perus­ta­mi­nen), lisään­ty­neen työ­kuor­man jaka­mi­seen tai läh­te­vän työn­te­ki­jän korvaamiseen.

    Jot­ta pää­tös työn­te­ki­jän hake­mi­ses­ta voi­daan teh­dä, joku jou­tuu mää­rit­te­le­mään sen, mitä rek­ry­toin­nil­la halu­taan saa­da aikaan. Täs­sä vai­hees­sa raha tulee kuvaan mukaan, ja tar­vi­taan tar­kas­te­lu työn­te­ki­jän vai­ku­tuk­ses­ta yri­tyk­sen tuloihin. 

    Jos­kus tar­kas­te­lu on help­po; jos hom­maan ei saa­da teki­jää, ollaan pulas­sa. Jos­kus taas tar­kas­te­lu on aika pit­käl­li­nen­kin pro­ses­si, johon sisäl­tyy pal­jon vaih­toeh­to­ja (teh­dään itse, vuo­kra­taan, oste­taan pal­ve­lua, jäte­tään tekemättä). 

    Epä­var­muut­ta tulee tule­vai­suu­teen ulot­tu­vis­ta arvauk­sis­ta (“jos otam­me työn­te­ki­jän, voim­me teh­dä X, joka paran­taa lii­ke­vaih­toam­me ole­tet­ta­vas­ti sum­mal­la Y”). Tämä epä­var­muus on tyy­pil­lis­tä yrit­tä­mi­seen liit­ty­vis­sä päätöksissä.

    Näin on mää­ri­tel­ty samal­la työn­te­ki­jän mak­si­mi­kus­tan­nuk­set, jos­ta palk­ka muo­dos­taa osan. Jos las­ku­toi­mi­tus ker­too, että suu­rin mak­set­ta­vis­sa ole­va palk­ka on kor­keam­pi kuin arvaus työn­te­ki­jäl­le mak­set­ta­vas­ta todel­li­ses­ta pal­kas­ta, rek­ry­toin­tia voi­daan jatkaa.

    Sen jäl­keen pis­te­tään kaik­ki saa­ta­vil­la ole­vat kan­di­daa­tit riviin ja vali­taan se, joka täyt­tää vaa­ti­muk­set ja tulee hal­vim­mal­la. Näis­sä toki käy­tän­nös­sä jou­tuu teke­mään valin­taa, kos­ka jos­kus voi kan­nat­taa ottaa joku rei­lus­ti mini­mi­vaa­ti­muk­set ylit­tä­vä kalliimmalla.

    Koros­tan sitä, että pro­ses­sis­sa on vai­hei­ta, jois­sa ei ole eksak­te­ja mit­ta­rei­ta ole­mas­sa. Kui­ten­kin käy­tän­nös­sä on niin, että jos työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sil­la on miten­kään mer­kit­tä­vä roo­li yri­tyk­sen tulok­ses­sa (yleen­sä on), hyvä onnis­tu­mi­nen rek­ry­toi­mi­ses­sa on erit­täin huo­mat­ta­va kil­pai­lue­tu. Tämän vuok­si yri­tyk­set yrit­tä­vät las­kea ja arvioi­da aika tar­kas­ti eri vaihtoehtoja.

    Yllä­ole­vas­ta voi nopeas­ti poi­mia, että pal­kan ylä­ra­ja tulee hen­ki­lön mar­gi­naa­li­vai­ku­tuk­ses­ta lii­ke­vaih­toon. Ala­ra­ja tulee sii­tä, kuin­ka hal­val­la joku suos­tuu tule­maan teke­mään hom­man. Mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuus on eri asia kuin tuot­ta­vuus, kos­ka mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuus on yksi­lön koh­dal­la mää­ri­tet­tä­vis­sä kah­den eri ske­naa­rion ero­na (yksi­lö on töissä/ei ole töis­sä), yksit­täi­sel­lä hen­ki­löl­lä taas ei ole mitään yleis­tet­tä­vis­sä ole­vaa tuottavuutta.

    Täs­sä on sel­lai­nen vin­keä piir­re, että yksi­löi­den mar­gi­naa­li­vai­ku­tus­ten sum­ma lii­ke­vaih­toon on useim­mi­ten pal­jon suu­rem­pi kuin itse lii­ke­vaih­to. Se on se orga­ni­saa­tion arvonlisä.

    Jul­ki­sel­la puo­lel­la tilan­ne on sikä­li eri, että raha­mää­rä on fik­sat­tu, ja sil­lä yri­te­tään saa­da mah­dol­li­sim­man hyviä tulok­sia aikaan. Sil­loin tuot­ta­vuus­las­kel­mas­sa lop­pu­tu­lok­se­na ei ole yri­tyk­sen tulos, vaan ko. orga­ni­saa­tion tavoi­ta (poti­laan hoi­to­tu­los, tmv.) Mate­ma­tiik­ka on kui­ten­kin sama.

  12. sep­po korp­poo:
    ‘snip’
    Tuloe­rot ovat lop­pu­pe­leis­sä kui­ten­kin sekun­dää­ri­nen juttu.

    Näin se menee…

    Sep­po korppoo
    Yrit­tä­jä ja stoorinkertoja

    Niin­pä — pait­si tie­tys­ti yhteis­kun­ta­rau­han kannalta.

  13. AH: Näi­nol­len jul­ki­sel­la sek­to­ril­la (sos-ter-ym) työn tuot­ta­vuus ei nouse iki­nä vaik­ka työn­te­ki­jät pai­nai­si­vat nis­ka limas­sa 12 tun­nin työ­päi­viä pie­nel­lä pal­kal­la ja äärim­mäi­sen tehok­kaal­la organisaatiolla. 

    Kyl­lä useim­mil­le jul­ki­sil­le­kin pal­ve­luil­le (suo­rit­teil­le) voi­daan mää­ri­tel­lä vir­tu­aa­li­nen myyn­ti­hin­ta. Se on eri­tyi­sen help­poa, jos alal­la on yksi­tyi­siä toimijoita.

    Raha­mää­rä per työ­tun­ti on sii­nä mie­les­sä rat­kai­se­va­ti parem­pi mit­ta­ri kuin suo­ri­te­mää­rä per työ­tun­ti, että se on hyvä työ­ka­lu kar­si­maan tar­peet­to­mia ja huo­no­tuot­toi­sia suoritteita.

  14. JTS: Toi­mi­tus­joht­jil­la ja jää­kiek­koi­li­joil­la yhteis­tä on, että ura voi päät­tyä minuu­tis­sa. Palk­ka­ta­so on kor­vaus­ta myös sii­tä, että irti­sa­no­mis­suo­jaa ei ole. Toi­mis­tus­joh­ta­jal­le mak­se­taan myös sii­tä, että kan­taa vas­tuun ja toi­mii työ­nan­ta­jan etu­jen mukai­ses­ti, esi­mer­kik­si ei han­ki lisätuloja.

    Tämän lorun olen kuul­lut useas­ti­kin. Jää­kiek­koi­li­jan koh­dal­la se voi oikeas­ti pitää­kin paik­kaan­sa. Yksi paha louk­kaan­tu­mi­nen, eikä sen jäl­keen ole enää pää­syä hui­pul­le. Mut­ta pätee­kö tämä tosi­aan toi­mi­tus­joh­ta­jien koh­dal­la? Hyvin usein kuu­lee ns. kul­tai­sis­ta käden­pu­ris­tuk­sis­ta, jois­sa irti­sa­no­tuil­le tj:lle mak­se­taan taval­li­sen duu­na­rin näkö­kul­mas­ta täy­sin täh­ti­tie­teel­li­siä sum­mia. Minus­ta täl­lai­set ovat aika hem­me­tin hyvä irti­sa­no­mis­suo­ja ver­rat­tu­na sii­hen, kun duu­na­ril­le anne­taan ken­kää “tuo­tan­nol­li­sis­ta syis­tä”, eli syis­tä, joi­hin duu­na­ri itse ei ole voi­nut miten­kään vaikuttaa. 

    Toi­sek­si, mikä estää tj:tä hank­ki­mas­ta uut­ta duu­nia sii­nä, mis­sä irti­sa­not­tua duu­na­ria­kin? Jos hänen tuot­ta­vuu­ten­sa on oikeas­ti hyvä, niin eikö hänel­le tup­sah­da nii­tä työ­tar­jouk­sia sol­ke­naan? Vaik­ka sit­ten jou­tui­si­kin hie­man las­ke­maan palk­ka­vaa­ti­mus­taan sii­tä, mitä sai ennen irti­sa­no­mis­taan, niin sil­ti pitäi­si pal­kan olla rei­lus­ti kor­keam­pi kuin taval­li­sel­la duunarilla. 

    Kuin­ka monel­la koko­päi­vä­työ­tä teke­väl­lä duu­na­ril­la sit­ten on mah­dol­li­suus hank­kia lisä­tu­lo­ja, joi­den pois­jään­ti oli­si hänel­le joten­kin suu­ri mene­tys? Aika har­val­la, joten mik­si täs­tä pitäi­si tj:lle joten­kin eri­tyi­ses­ti kor­va­ta? Ja mik­si se edes hait­tai­si fir­maa, jos tj teki­si vapaa-aika­naan jotain, jos­ta hänel­le joku mak­sai­si, kun­han se tou­hu ei aiheu­ta fir­mal­le mitään suo­ra­nais­ta haittaa? 

    Ja mitä tuon “toi­mii työ­nan­ta­jan etu­jen mukai­ses­ti” suh­teen tulee, niin eikö tämä ole ihan suo­raan ole­tusar­vo kai­kis­sa työ­suh­teis­sa, eli työn­te­ki­jä toi­mii työ­nan­ta­jan hyväk­si ja saa sii­tä talou­del­li­sen kor­vauk­sen. Mik­si tj:lle pitäi­si antaa täl­lä perus­teel­la jokin erityiskorvaus? 

    Vai vii­ta­taan­ko täs­sä sii­hen, että toi­sin kuin taval­li­sel­la duu­na­ril­la, tj:llä on pal­jon suu­rem­mat mah­dol­li­suu­det puu­has­tel­la jotain hyö­dy­tön­tä, kulut­taa fir­man raho­ja tur­huuk­siin ja sil­ti väit­tää toi­mi­van­sa työ­nan­ta­jan hyväk­si ja sik­si hänel­le pitää joten­kin kor­va­ta se, ettei hän tuol­lai­seen ryhdy?

  15. JTS:

    Ode, jän­ni­tyk­sel­lä odo­tan, että mis­tä tuloe­rois­ta oikein kir­joi­tat? Muu­ta­mas­ta varak­kaas­ta? Medi­aa­itys­sä­käy­vän ja kou­lut­ta­mat­to­man työt­tö­män nuo­ren net­to­tu­lo­jen eros­ta? Kan­sa­ne­läk­keen ja medi­aa­työ­eläk­keen erosta?

    Var­maan ylei­ses­tä kehi­tyk­ses­tä. KEhi­tys menee sii­hen suun­taan, että jää­kiek­koi­li­ja tie­naa vuo­des­sa 100:n ohjel­mis­toark­ki­teh­din pal­kan. Mikä tilan­ne on 2020-luvul­la? Ei sel­lai­nen yhteis­kun­ta voi toi­mia pidem­män päälle.

  16. Mie­len­kiin­nos­ta kysyn seu­raa­vaa. Onko laki­tek­nis­tä estet­tä sil­le, että kiin­teis­tö­ve­ro voi­si olla suu­rem­pi niil­le, ket­kä eivät asu Suo­mes­sa? Jos esi­mer­kik­si for­mu­la­mi­jo­nää­ri haluai­si pakoil­la vero­ja, niin hänen Suo­mes­sa omis­ta­mis­taan kiin­teis­töis­tä otet­tai­siin monin­ker­tai­nen vero?

  17. Aika kapea jakau­ma Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan:
    http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288633678775.html

    Pie­ni­palk­kai­sis­sa kokoai­kais­sa töis­sä sijoi­tus­taan III tuloluokkaan.
    Kaik­kien ienim­mät net­to­tu­lot ovat toki työ­elä­mään tutus­tu­vil­la kou­lu­lai­sil­la ja muil­la satun­nai­sia tulo­ja saa­vil­la. Toi­meen­tu­lo­tu­ki ja asu­mis­tu­ki vie­vät jo II tuloluokkaan.

    Suu­ri­tu­loixin X tulo­kym­me­nys yli 40 500 euron net­to­tu­loil­la vuo­des­sa ei aivan koh­tuut­to­mal­ta ökyi­lyil­tä vaikuta.

    Rik­kai­ta ja varak­kai­ta on kovin vähän. Jul­ki­sen puo­len joh­to­teh­tä­vien pal­kat vie­vät heti suu­rit­loi­sim­paan ryhmään.

    Köy­hyy­den pois­ta­mi­nen on sit­ten eri kes­kus­te­lun aihe.

  18. banaa­ni: Onko laki­tek­nis­tä estet­tä sil­le, että kiin­teis­tö­ve­ro voi­si olla suu­rem­pi niil­le, ket­kä eivät asu Suomessa?

    En tun­ne asi­aa, mut­ta tai­taa olla ihan EU:n perus­vaa­ti­muk­sia, että kaik­kia koh­del­laan samal­la taval­la: Ei ensin­nä­kään voi­da koh­del­la ulko­maa­lai­sia eri taval­la kuin Suo­mes­sa asu­via ulko­maa­lai­sia, mut­ta toi­saal­ta ei voi­da myös­kään koh­del­la ulko­mail­la asu­via suo­ma­lai­sia eri lail­la kuin ulko­maa­lai­sia. Toki, jos onnis­tuu, niin tehkää.

    Se on näi­tä EU:n iha­nuuk­sia, että ensin muut vero­kil­pai­lee samal­la valuu­tal­la ja samoil­la vapail­la koti­mark­ki­noil­la ja sit­ten mak­se­taan näil­le kehi­tys­mää­rä­ra­ho­ja, kos­ka vero­ra­hat ei riitä.

    1. Onhan meil­lä kiin­teis­tö­ve­ro kor­keam­pi niil­le, jot­ka eivät asu kun­nas­sa vaki­tui­ses­ti vaan ainoas­taan kesäisin.

  19. banaa­ni: KEhi­tys menee sii­hen suun­taan, että jää­kiek­koi­li­ja tie­naa vuo­des­sa 100:n ohjel­mis­toark­ki­teh­din pal­kan. Mikä tilan­ne on 2020-luvul­la? Ei sel­lai­nen yhteis­kun­ta voi toi­mia pidem­män päälle.

    Jää­kiek­koi­li­joil­la, muusi­koil­la, poke­riam­mat­ti­lai­sil­la ja huu­me­kaup­piail­la on saman­lai­nen tulo­ja­kau­ma. Perus­ta­sol­la tie­naa vähem­män kuin siis­ti­jä­nä ja vain ehn­kä yksi sadas­ta saa­vut­taa mitään suu­ria tuloja.

    Lah­jak­kuus­aloil­la ja huu­me­kau­pas­sa nämä muu­ta­mat huip­pupl­ka­tut pitä­vät alan työ­voi­man vetovoimasta.

    Vii­he­teol­li­suus käyt­tää muu­ta­maa hup­puan­sioi­den saa­jaa koko alan esi­ku­va­na ja antaa mie­li­ku­van rikas­tu­mi­sen mahdollisuudesta. 

    Yksi sadas­ta n 16 vuo­ti­aas­ta jää­kiek­ko­jun­nus­ta pelaa eläis­sään edes yhdes­sä lii­ga­pe­lis­sä, raha­lii­gois­sa vas­taa­va­ti pää­see tie­naa­maan ehkä yksi sadas­ta lii­ga­pe­laa­jas­ta. Sil­ti van­he­miis­ta ja yhteis­kun­nas­ta sii­hen kan­nus­te­taan ja tätä äärim­mäi­sen har­vi­nais­ta tilai­suut­ta vai­van arvoisena.

    Lot­to ja raha­pe­lit toi­mi­vat samal­la logii­kal­la, voi­si­han sen pää­po­tin jakaa useam­mal­le. Vaik­ka toden­nä­köi­syys koh­tuul­li­seen voit­toon kas­vaa, into loto­ta ja myös sijoit­taa aikaa tree­naa­mi­seen, pie­ne­nee roimasti.

    Jos joku voit­taa lotos­sa, pää­see raha­lii­gaan, tie­naa poke­ris­sa tai vaik­ka myy yri­tyk­sen­sä ja rikas­tuu, se ei yhteis­kun­taa pitäi­si pal­joa het­kaut­taa. Se on niin harvinaista.

    Fik­sut lap­set totea­vat­kin, ettei kiin­nos­ta ja kyl­lä pär­jää vaik­ke teek­kään mittän.

  20. Mie­les­tä­ni nyt kan­nat­taa pan­na kak­si tule­vai­suus-ske­naa­rio­ta vas­tak­kain seuraavasti:

    Ske­naa­rio 1.

    Tuloe­rot pysy­vät pie­ni­nä. Sen seu­rauk­se­na kan­sain­vä­li­sen tason huip­puo­saa­jat vie­vät par­haat idean­sa muualle.
    Suo­men talous sak­kaa ja lopul­ta maa jou­tuu ekpn ja imfn hol­houk­seen. Ollaan pol­vil­laan ano­mas­sa rahaa krei­kal­ta ja espan­jal­ta, jot­ka ovat jo teh­neet rakennemuutoksensa.
    Suo­mi menet­tää hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tunnusmerkit.

    Ske­naa­rio 2.

    tuloe­rot kas­va­vat roi­mas­ti kun huip­puo­saa­jil­lem­me mak­se­taan kan­sain­vä­li­nen mark­ki­na­hin­ta sii­tä, että anta­vat par­haan panok­sen­sa oman maan­sa hyväk­si ja näin vetä­vät maan rajuun kas­vuun, mikä puo­les­taan pelas­taa maan.
    samaan sys­syyn tulee pari yleis­lak­koa ja kol­mi­kan­ta­kar­tel­li kaatuu.
    sit­ten suo­mi jat­kaa län­si­mai­se­na hyvinvointivaltiona.

    Itse kan­na­tan ske­naa­rio­ta nr 2.

    Sep­po korppoo
    Yrit­tä­jä ja suo­ma­lai­nen patriootti.

  21. JTS:
    Suo­mes­sa tuloe­rot ovat maa­il­man pie­nim­mät. Ruot­sis­sa­kin ne ovat rai­lus­ti suur­rem­mat. Esi­mer­kik­si kun Suo­mes­sa uuti­soi­tiin paris­ta ensim­mäi­ses­tä Labo­gi­hi­nin omis­ta­jas­ta Ruot­sis­sa moi­sia meno­pe­le­jä oli luo­kaa sata eikä ihet­ta uutisiin. 

    Ruot­sis­sa on Suo­mea pie­nem­mät tuloe­rot, aina­kin Gini-ker­toi­mel­la mitattuna.

    Läh­teet:
    https://tilastokeskus.fi/artikkelit/2013/art_2013-03–11_006.html

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=tessi190

  22. sep­po korp­poo:
    Mie­les­tä­ni nyt kan­nat­taa pan­na kak­si tule­vai­suus-ske­naa­rio­ta vas­tak­kain seuraavasti:

    Ske­naa­rio 1.

    Tuloe­rot pysy­vät pie­ni­nä. Sen seu­rauk­se­na kan­sain­vä­li­sen tason huip­puo­saa­jat vie­vät par­haat idean­sa muualle.
    Suo­men talous sak­kaa ja lopul­ta maa jou­tuu ekpn ja imfn hol­houk­seen. Ollaan pol­vil­laan ano­mas­sa rahaa krei­kal­ta ja espan­jal­ta, jot­ka ovat jo teh­neet rakennemuutoksensa.
    Suo­mi menet­tää hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tunnusmerkit.

    Ske­naa­rio 2.

    tuloe­rot kas­va­vat roi­mas­ti kun huip­puo­saa­jil­lem­me mak­se­taan kan­sain­vä­li­nen mark­ki­na­hin­ta sii­tä, että anta­vat par­haan panok­sen­sa oman maan­sa hyväk­si ja näin vetä­vät maan rajuun kas­vuun, mikä puo­les­taan pelas­taa maan.
    samaan sys­syyn tulee pari yleis­lak­koa ja kol­mi­kan­ta­kar­tel­li kaatuu.
    sit­ten suo­mi jat­kaa län­si­mai­se­na hyvinvointivaltiona.

    Itse kan­na­tan ske­naa­rio­ta nr 2.

    Sep­po korppoo
    Yrit­tä­jä ja suo­ma­lai­nen patriootti.

    Ske­na­rio 3: Tuloe­rot kas­va­vat suu­rik­si, mut­ta Suo­mi on pie­ni maa eikä pär­jää kil­pai­lus­sa suu­rem­pien kans­sa. Sen seu­rauk­se­na kan­sain­vä­li­sen tason huip­puo­saa­jat vie­vät par­haat idean­sa muu­al­le jne.

    Suo­mi on pie­ni maa, pulaa on huip­puo­saa­jis­ta ja huip­pui­deois­ta, ei nii­tä ulko­mail­le muut­ta­jia lii­em­mäl­ti ole. Eräs­kin ‘yrit­tä­jä ja pat­rioot­ti’ pysyy Suomessa.

    Pos­tauk­ses­sa­si on pal­jon tyh­jää, mis­tä se kertoo?

    1. Aika vähän näi­tä suo­ma­lai­sia yri­tys­maa­il­man huip­puo­saa­jia on ulko­mai­siin yri­tyk­siin vir­ran­nut, vaik­ka Suo­mes­sa mak­se­taan­kin yri­tys­joh­ta­jil­le niin sää­lit­tä­vän huo­noa palk­kaa. Jos toteu­tu­nut­ta aivo­vuo­toa pidet­täi­siin mit­ta­ri­na, pitäi­si nos­taa tut­ki­joi­den ja pro­fes­so­rien palkkoja.

  23. banaa­ni:
    Mie­len­kiin­nos­ta kysyn seu­raa­vaa. Onko laki­tek­nis­tä estet­tä sil­le, että kiin­teis­tö­ve­ro voi­si olla suu­rem­pi niil­le, ket­kä eivät asu Suo­mes­sa? Jos esi­mer­kik­si for­mu­la­mi­jo­nää­ri haluai­si pakoil­la vero­ja, niin hänen Suo­mes­sa omis­ta­mis­taan kiin­teis­töis­tä otet­tai­siin monin­ker­tai­nen vero? 

    Mitä iloa/hyötyä sii­tä olisi?

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aika vähän näi­tä suo­ma­lai­sia yri­tys­maa­il­man huip­puo­saa­jia on ulko­mai­siin yri­tyk­siin vir­ran­nut, vaik­ka Suo­mes­sa mak­se­taan­kin yri­tys­joh­ta­jil­le niin sää­lit­tä­vän huo­noa palk­kaa. Jos toteu­tu­nut­ta aivo­vuo­toa pidet­täi­siin mit­ta­ri­na, pitäi­si nos­taa tut­ki­joi­den ja pro­fes­so­rien palkkoja.

    Onko sinul­la asias­ta tar­kem­paa tie­toa? Itse arvioi­sin hei­tä ole­van aina­kin tuhat­kun­ta ulko­mais­ten yri­tys­ten senior-teh­tä­vis­sä. Useim­mat ovat läh­te­neet Suo­mes­ta jo 10…30 vuot­ta sit­ten, joten he ovat “hävin­neet kartalta”.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onhan meil­lä kiin­teis­tö­ve­ro kor­keam­pi niil­le, jot­ka eivät asu kun­nas­sa vaki­tui­ses­ti vaan ainoas­taan kesäisin.

    Kyl­lä kai se vapaa-ajan asun­non kiin­teis­tö­ve­ro on vaki­tui­sen asun­non kiin­teis­tö­ve­roa kor­keam­pi myös sil­loin, kun omis­ta­ja asuu samas­sa kunnassa?

  26. JTS: Jää­kiek­koi­li­joil­la, muusi­koil­la, poke­riam­mat­ti­lai­sil­la ja huu­me­kaup­piail­la on saman­lai­nen tulo­ja­kau­ma. Perus­ta­sol­la tie­naa vähem­män kuin siis­ti­jä­nä ja vain ehn­kä yksi sadas­ta saa­vut­taa mitään suu­ria tuloja.

    Esi­mer­kik­si muusi­koi­den osal­ta voi­si asi­aa jär­keis­tää sää­tä­mäl­lä perus­tu­lo ja muut­ta­mal­la teki­jä­noi­keus­la­kia ja ‑raken­tei­ta jär­ke­väm­mäk­si. Ottaen huo­mioon, että kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön tar­koi­tus lie­nee edis­tää kult­tuu­ria, näi­hin pitäi­si löy­tyä jokai­sen puo­lu­een vank­ku­ma­ton kannatus.

    Perus­tu­lo estäi­si teol­li­suu­den monas­ti mai­nos­ta­mat artis­tien näl­kä­kuo­le­mat ja mah­dol­lis­tai­si myös pie­nem­pien artis­tien toi­min­nan, kun taas tut­ki­mus­ten perus­teel­la pira­tis­mi (ja siis sen sal­li­mi­nen) ei juu­ri­kaan aiheu­ta muu­tos­ta koko­nais­tu­loi­hin mut­ta nime­no­maan tasaa tulo­ja hui­puil­ta muil­le. Lisäk­si kaset­ti­mak­sut voi­si pois­taa kulut­ta­jil­ta, siir­tää ne suo­siol­la kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön bud­jet­tiin ja muut­taa jako­pe­rus­teet sel­lai­sik­si, ettei sekään pal­kit­si­si pel­käs­tään näi­tä kau­pal­li­sia huip­pu­ja vaan tasai­sem­min kaik­kia. Nii­den siir­to bud­jet­tiin saat­tai­si hyvin­kin olla vero­neut­raa­lia tai jopa posi­tii­vis­ta, kos­ka nyt mak­sun alai­sia tuot­tei­ta ei yksin­ker­tai­ses­ti edes kan­na­ta ostaa Suomesta.

  27. Tämä tee­ma “Essei­tä tuloe­ro­jen kas­vus­ta (2)Tuottavuuden nousu ja palk­ka­ta­son kehi­tys” on sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen, mut­ta sii­hen liit­tyy kyky­ti­lan­tees­sa vaka­via ongelmia:

    Tee­man taus­tal­la on var­maan hyviä­kin GINI-yms. tut­ki­muk­sia, mut­ta ne voi­vat perus­tua vain van­haan his­to­rial­li­seen dataan, joka ei ole nyky­ti­lan­tees­sa enään relevanttia.

    Olen vakuut­tu­nut sii­tä, että nykyi­nen, ennen­ko­ke­mat­to­man nopea tek­no­lo­gi­nen ja mark­ki­noit­ten kehi­tys on niin rajua, että tut­ki­mus ei pys­ty esi­mer­kik­si “Tuot­ta­vuu­den nousu ja palk­ka­ta­son kehi­tys”- osa­te­ki­jää milek­kääs­ti reaa­lia­jas­sa seuraamaan.

    Suo­mi elää nyt kes­kel­lä tätä tilan­net­ta ja on talou­del­li­ses­sa syöksykierteessä.

    Mui­den muka­na OS pyr­kii var­sin kii­tet­tä­väs­ti saa­maan täs­tä kehi­tyk­ses­tä jotain otet­ta, mut­ta tilan­ne näyt­tää kar­kaa­van mel­kein kai­kil­ta käsistä.

    Suo­men his­to­rias­sa on ollut jak­so­ja, jol­loin monet ovat jou­tu­neet totea­maan, että isän­maa ei voi tar­jo­ta riit­tä­väs­ti työ­tä ja tulevaisuudenmahdollisuuksia.

    Täs­sä tilan­tees­sa sadat tuhan­net suo­ma­lai­set ovat läh­te­neet per­hei­neen mm. Ruot­siin, USA­han, Kana­daan ja Australiaan.

    Nyt olem­me taas saman­lai­ses­sa tilanteessa.

    Olem­me Himas­lai­ses­sa nega­tii­vi­suu­den kier­tees­sä, jos­sa kat­so­taan, että epä­on­nis­tu­mis­ta­kin pahem­pi asia on onnis­tu­mi­nen. Suu­ret, kan­sai­vä­li­sen tason pal­kat ovat kau­his­tus ja val­lit­see “vii­mei­nen sam­mut­taa valot”-menttaliteetti.

    Nokias­ta, met­sä­teol­li­suu­des­ta, telak­ka­teol­li­suu­des­ta, jne. on hei­tet­ty kilo­met­ri­teh­taal­le tuhan­sia kan­sain­vä­li­sen tason huippuosaajia.

    Työ­paik­kan­sa tois­tai­sek­si säi­lyt­tä­neil­le­kin sig­na­loi­daan, että näkö­pii­sis­sä on vain maa­il­ma­nen­nä­tys-tason vero­tus­ta, ver­ta, hikeä ja kyy­ne­liä, puhu­mat­ta­kaan kan­sain­vä­li­sen tason palkkakehityksestä.

    Miles­tä­ni oli­si traa­gis­ta, jos aloi­te­ky­kyi­sim­mät huip­puam­mat­ti­lai­set läh­te­vät nyt jou­koit­tain maas­ta, hake­maam itsel­leen ja lap­sil­leen parem­paa tulevaisuutta.

    Lähi­pii­ris­sä­ni täl­lai­sia tapauk­sia jo on ja kuu­le­man mukaan mui­den­kin läh­tö­kyn­nys on alenemassa.

    Mie­les­tä­ni Suo­mes­sa pitää nyt teh­dä radi­kaa­li ideo­lo­gi­nen pere­stroik­ka, joka onnis­tuu pal­jon parem­min kuin Neu­vos­to­lii­ton vastaava.

    Etusi­jal­le pitää pan­na hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me säi­lyt­tä­mi­nen palk­kae­ro­jen kas­vus­ta riippumatta.

    Kai­ken­lais­ta yrit­tä­mis­tä ja huip­puo­sa­mis­ta pitää tukea ja kan­nus­taa, ja jäyk­si­ty­neet van­hat raken­teet purkaa.

    Sep­po Korppoo
    Huo­les­tu­nut yrit­tä­jä, joka huo­maa, että tääl­lä Austraa­lis­sa on kova pöhi­nä päällä.

  28. Ovat­ko Suo­men pie­net tuloe­rot lisän­neet onnellisuutta?

    Jää­kiek­koi­li­jat läh­te­vät ulko­mail­le tie­naa­man, he sen­tään ovat julk­kik­sia. Ulko­mail­la uraa teh­nei­tä aka­tee­mi­sen alan ja yri­tys­maa­il­man ihmi­siä on koh­tuul­li­sen pal­jon, mut­ta he eivät ole julk­kik­sia. Suo­ma­lai­setn uury­ri­tys­ten joh­ta­jis­ta — ikä­luok­ka +50 v — ei kau­heas­ti odo­te­ta siir­ty­mää enää maa­il­mal­le. Läh­ti­jät ovat sii­nä 30 vuo­tiai­ta, jol­loin mene­tyk­set ovat koko uran ajal­ta suuria.

    Toi­mi­tus­jo­ha­jil­le ja kyl­tai­sen käden­pu­ris­tuk­sen saa­jil­la ei ole irti­sa­no­mi­sai­kaa, mut­ta yleen­sä kiel­to toi­mia alal­la suun­nil­leen sen puris­tuk­sen kes­ton ver­ran. Jos kun­ta-TES sal­li­si­si saman — siis kun­nan­joh­ta­jal­le vuo­den palk­ka kou­raan ja kielt toi­mi vuo­den aika­na jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, se oli­si oikein hie­noa. Aina­kin Salos­sa ja Oulus­sa juhlittaisiin.

    Suo­men eri­koi­suus on, että iham mis­sä tahan­sa kokoai­ka­työs­sä ole­va on jo lähes kes­ki­tu­loi­nen. Tilas­to­nik­ka­rit voi­vat ker­toa miten “tutus­tu työ­elä­mään” 400 euroa vuo­si­lik­sa­na vai­kut­ta­vat hei­dän mit­ta­miin jakaumiin.

    Ehkä niil­lä Sibe­liuk­sen saa­mil­la mil­joo­nil­la voi­tai­siin tukea lah­jat­to­mia sävel­tä­jiä ja mah­dol­lis­tet­tai­siin hei­dän oikeu­ten­sa elää unel­maan­sa. Lisää­ko se sit­ten laa­ud­kas­ta musiikkia?

  29. Vuon­na 2012 Suo­mes­sa pääsi
    — suu­ri­tu­loi­sim­paan 20 %:in 33 440 € nettotuloilla
    — suu­rim­paan tulo­kym­me­nyk­seen 40 584 € nettotuloilla
    — suu­rim­paan 5 %:in 48 862 € nettotuloilla
    — suu­rim­paan 1 %:in 78 162 € nettotuloilla
    — suu­rim­paan ½ %:in 99 074 € nettotuloilla.

    Luvut ovat ala­ra­jo­ja ko. frak­tii­liin ja sisäl­tä­vät palk­ka- ja pää­oma­tu­lot nettona.

    Läh­de:
    http://193.166.171.75/database/statfin/tul/tjkt/tjkt_fi.asp

    Tämän perus­teel­la Suo­mes­sa on rei­lus­ti alle ½ % oikeas­ti hyvä­tu­lois­ta ylä­luok­kaa, siis sel­lais­ta on tai voi­si jät­täy­tyä pois työ­elä­mäs­tä ennen elä­kei­kää. Kaik­ki muut mak­se­le­vat (tai ovat aina­kin mak­sel­leet) asun­to­lai­no­jaan tai vuokraa.

  30. JTS: Ehkä niil­lä Sibe­liuk­sen saa­mil­la mil­joo­nil­la voi­tai­siin tukea lah­jat­to­mia sävel­tä­jiä ja mah­dol­lis­tet­tai­siin hei­dän oikeu­ten­sa elää unel­maan­sa. Lisää­ko se sit­ten laa­ud­kas­ta musiikkia?

    Tie­tys­ti, jos oma käsi­tys on se, että on vain Sibe­lius ja loput on lah­jat­to­mia, niin kysy­mys on oikeu­tet­tu. Vaa­tii vaan aika heik­koa käsi­tys­tä ympä­röi­väs­tä maa­il­mas­ta läh­teä tuommoiseen.

    Sibe­lius on ensin­nä­kin kuol­lut, hän ei mil­joo­nia enää tar­vit­se. Vaik­ka kuin­ka pal­jon peri­kun­nal­le mak­sai­sit, Sibe­lius ei enem­pää sinul­le sävellä.
    Toi­sek­seen, meil­lä on täm­möi­nen popu­lää­ri­musii­kin ala, jos­sa on juu­ri näi­tä tulo­huip­pu­ja, joil­le voi­si mak­saa hie­man vähem­män, jot­ta saa­tai­siin esiin nii­tä mui­ta­kin artis­te­ja. Nii­tä, jot­ka eivät mah­du kloo­nat­tu­jen lis­ta­ra­dioi­dem­me soit­to­lis­toil­le ja joi­den musii­kin levit­tä­mi­nen muil­la tavoin on niin suu­ri rikos, jos­ta voi pää­tyä eli­ni­käi­seen vel­ka­van­keu­teen, kos­ka tuo­tat jotain epä­mää­räi­sin perus­tein las­ket­tua, todis­ta­ma­ton­ta “vahin­koa”.

    Voi olla, ettet ole näi­tä mui­ta kuul­lut, mut­ta siel­lä on pal­jon lah­jo­ja ja poten­ti­aa­lia ja hyviä kap­pa­lei­ta, mut­ta ehkä ne eivät ole niin help­po­ja ja pin­nal­li­sia, että levy-yhtiöi­den kan­nat­taa läh­teä teho­soi­tol­la nii­tä kau­pal­lis­ta­maan ja syö­mään oman “huip­puar­tis­tin” eväi­tä. Sin­ne 20 hitin lis­tal­le, kun mah­tuu vain rajal­li­nen mää­rä hit­te­jä ja on hel­pom­paa myy­dä kol­men artis­tin ja kuut­ta “hit­tiä” kuin kol­mea­kym­men­tä artis­tia ja kuut­ta­kym­men­tä kappaletta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.