Helsinkiläisen poliitikon pitäisi riemuita siitä, että onnistuimme saamaan jäänmurtajatilauksen Turun sijasta Helsinkiin. En osaa olla tästä yksiselitteisen innostunut, koska Turku tarvitsee näitä työpaikkoja kuitenkin enemmän.
Raumakin tarvitsisi.
Mitenkähän saisi venäläisen osapuolen keksimään, että voisivat luopua Helsingin telakasta ja ottaa tilalle Rauman telakan?
Helsinki tulee toimeen ilman noita työpaikkoja, Rauma ei tule.
Rauman telakka on paljon parempi ja sen taitaa saada aika halvalla. Sinne menee esimerkiksi rautatie toisin kuin Helsingin telakalle. Aika asiantunteva taho valaisi minua asiasta sanoen, että saman laivan rakentaa Raumalla puolta halvemmalla Helsinkiin nähden.
Helsingin telakka sijaitsee kaupunkirakenteen kannalta hyvin ongelmallisella paikalla. Avautuisi paljon hyvää rakennusmaata, jos telakka siirtyisi pois.
Helsingin telakan yksi valtti on valtava telakkahalli, jossa laiva voidaan koota valmiiksi sisätiloissa. Tällaista ei muualta löydy. Tie- ja ratayhteyttäkin sopivampi tekniikka kuljetuksiin on uittaminen, rannalla kun ollaan. Helsingin telakalle lienee tuotukin Kaliningradissa koottuja lohkoja.
Aivan kuten Meri-Rastilan casessa ensin olisi kannattanut tiivistää vanhaa rakennetta suosittua puistoa uhraamatta, kannatan Helsingin rannatkin (Jätkäsaari, Kalasatama) rakentaa oikeasti ennen telakan uhraamista. Maa-alaltaan telakka on verrattain pieni – suurin osa esimerkiksi Hernesaaresta on jo joutomaana.
Varmaan telakan, kuten Malmin kentänkin, aikanaan tappaa sen oman toiminnan kannattamattomuus. Ei kulttuurisesti ja elinkeinollisesti elävää toimintaa kannata häätää kun se ei ole mitenkään välttämätöntä.
Kuka omistaa tontin Helsingissä, se on arvokas?
Ilman ministeri Vapaavuorta meillä olisi Oasis loistoristeilijä valmistumassa ja Rauman telakka olisi edelleen pystyssä. Martin Saarikunnas oli aivan oikeassa, kun sanoi, että Vapaavuori tuhoaa suomalaisen telakkateollisuuden.
Eduskunnan kyselytunnilla Vapaavuori osoitti miten äärimmäisen oikeistolainen uusliberaali hän on. Edes puoluetoveri Ilkka Kanerva ei saanut häntä kääntämään piirunkaan verran kantojaan. Taisi käydä päin vastoin.
Miksi ostajan pitäsi maksaa laiva etukäteen? Eihän autojakaan niin osteta/valmisteta?
Onneksi ajat ovat muuttumassa ja seuraava elinkeinoministeri on varmasti suopeampi valtion omistajuudelle yrityksissä. Valtion omistajuudella suomalainen teollisuus on luotu, eikä se pysy pystyssä kvartaalitalouden kuopissa ilman valtion selustatukea.
Hyvä Osmo!
Enpä olisi arvannut näin mainion oivalluksen syntyvän helsinkiläisen poliitikon päässä. Kannattaisi varmaan antaa tämä vinkki suoraan Raumalle, jos venäläiset eivät lue tätä blogiasi.
Enpä ole ihan varma. Enemmänkin luulen, että mitä tahansa Suomi olisi tarjonnut, Ranska olisi pistänyt paremmaksi. Ranskan valtio selvästikin haluaa säilyttää kyvyn tehdä lentotukialusten kokoisia laivoja ja Oasis-sarja pitää tätä kykyä yllä.
Laiva ei ole sarjavalmisteinen tai -varioitu auto. Jos haluat ostaa muutaman uniikin auton, kyllä sinun pitää maksaa ennakkoja.
OS:n aiheeseen palatakseni, eivätkö ne turkulaiset kehuneet takavuosina yhteyksistään Putiniin. Nyt jos koskaan näitä suhteita kannattaisi käyttää kaikkien osapuolten eduksi.
Helsingin telakka on historiallinen erikoisuus, jonka maat olisi parempi saada hyödyllisempään käyttöön.
Osmo Soininvaara, suuri kiitos! Tämä on järkevimpiä poliittisia avauksia pitkään aikaan. Helsingissä telakan merkitys on vähäinen, Raumalla elintärkeä.
Surullisinta on, että Rauman telakka on ollut kannattava. Sen on ajanut ongelmiin korealainen rahoitusongelmainen STX, joka on kuunnellut turkulaisia pomoja. Ongelmia ei ole aiheuttanut kannattamattomuus vaan töiden siirto Turkuun.
Raumalaisten puolta pitänyt loistava rahoitusneuvottelija, varatoimitusjohtaja Timo Suistiohan ajettiin STX:ltä pois, kun hän oli järjestellyt Raumalle uusia tilauksia. Nämä tilaukset siirrettiin Turkuun Suistion poistamisen jälkeen, mutta valitettavasti ilman Suistiota tilauksille ei ole saatu rahoitusta. Joku voisi olla vahingoniloinen, minä olen lähinnä surullinen ja katkera.
Koska olin palkkaamassa Timo Suistiota BMH:n toimitusjohtajaksi, voin kertoa, ettei häntä savustettu pois vaan houkuteltiin uuteen tehtävään.
Näpertelyä osmo näpertelyä!!
Julkisensektorin bkt osuus on 58%. Kokonaisveroaste 45%. Turun seudulla lähes kaikki kunnat korottavat veroja ja maksuja. Oma asuin kuntani Raisio nosti prosenttia 18,5- 19.75, lisäksi kiinteistöveroa ym. Varainsiirtoveroa on nostettu, joka hidastaa asuntokaupaa ym.. Nämä ne syövät kilpailukykyä ja vievät ihmisten työllistymis mahdollisuuksia. Kyllä noin älykkään ihmisen pitäisi se ymmärtää. Mutta Kaikki osmot ja juhanit rakentelevat suomesta vain seuraavaa espanajaa pikku veron korotuksillaan. Pikkutuki sinne ja toinen tänne. Sääntö sinne ja tänne. Ei tällaisissa oloissa enää mitään talouskasvua synny. Kyllä todella pitkälle koulutetut varmaan pärjäävät. Mutta tämä valtio lyö ulos suuren joukon kansalaisiaan.
Ulos osmot ja muut demarit, vasemmistiliittoaiset, ja ……
Hernesaari ja Jätkäsaari ovat molemmat kaupunkirakenteen ja sen liikenteen kannalta hyvin ongelmallisella paikalla. Tämä on polveilevista niemistä, kapeista kannaksista ja saarista koostuvan Helsingin ongelma.
Kaupungin päättäjät ovat aikojen saatossa päättäneet sallia aikoinaan Eteläsatamaan, Kauppatorille ja peräti Katajannokalle asti kulkeneen satamaradan lakkauttamisen ja hävittämisen. Kyseisellä radalla oli muutama haara muuallekin, mm. Jätkäsaareen ja Hernesaareen. Rata kulki mm. nykyisen baanan kautta. Myös Puistokadun kohdalla on ao. lakkautetun radan paikalla nykyisin pyörätie.
Ruoholahdesta Merisataman ratapihaan ulottunut rataosa ja sieltä silloisen Aker Yardsin telakalle, aiemmin Wärtsilän Hietalahden telakalle johtanut sivuraide olivat ilmeisesti käytössä aina vuoteen 2005 saakka. Radan lakkauttamispäätöstä tehneet olivat siis ilmeisesti tekemässä telakasta aiempaa huonompaa?
Käsittääkseni telakalla ei ollut junaradalle elintärkeää tarvetta. Kaupungillakaan ei pitäisi olla tarvetta rakentaa kaikkia rantojaan täyteen asuntoja tai (Espoon Keilaniemen tapaan) toimistotaloja nykyisen muotivirtauksen mukaan. Telakan on aina asuinrakennuksia luonnollisempaa ja tarkoituksenmukaisempaa sijaita veden äärellä, jo yksin sen takia, että valmiit laivat saadaan vaikeuksitta merelle.
Helsingin ja Rauman telakoiden keskinäisestä paremmuudesta en lähtisi väittelemään. Molemmilla telakoilla on rakennettu upeita laivoja. Helsingin Hietalahden telakalla yli sata vuotta sitten rakennettu J.L. Runeberg on niistä yksi, sieltä varhaisemmasta päästä. Toivottavasti näemme taas piakkoin Hietalahden telakan laivasarjalle jatkoa …
Oden idea on hieno ja arvokas. Postaan siihen pian, mutta ensin vastaan Tapiolle.
RCCL odotti ratkaisua kuukausia ja vasta pakon edessä meni Ranskaan, missä ei ole edes tarvittavaa osaamista. Nyt sitä haetaan Suomesta.
Minä hetken miettisin ennen kuin maksaisin kylppäriremontin etukäteen virolaiselle tai mille tahansa remonttifirmalle. Laivanrakennuksessa käytetään ennakkomaksuja.
Ministeri Vapaavuoren mukaan laivanrakennus on sairas ala nimenomaan rahoismenettelejynen takia, vaikka etumaksujakin käytetään.
Samalla logiikalla asuntorakentaminenkin on sairasta ja se pitäisi lopettaa Suomesta:
”Asunto-osakeyhtiön rakentamisvaiheen aikana kuluttajan kanssa voidaan tehdä sitova kauppa, mikäli rakennuttaja on asettanut asuntokauppalain edellyttämät vakuudet ja turva-asiakirjat sekä noudattanut muutoinkin mitä asuntokauppalaissa säädetään rakentamisvaiheen aikana tehtävästä kaupasta.”
Vapaavuori onneksi ssäästi verorahoja palamasta STX:n konkurssipesässä. Isänmaallinen teko. Ei niillä rahoilla mitään laivaa tänne olisi tullut ja ranskalaiset saavat nyt maksaa turskat.
Purjeivojen Parkkien rakentaminen on loppunut, samoihin loistoristelijöiden aika meni jo.
Suomalaisella opposition teollisuuspolittikalla täällä pidettäisiin edelleen maailmanluokan terventuotantoakin, mielellään Helingin keskustassa.
Muuten Supercellin puolikkaan myymisestä Japaniin maahan tuli rahaa noin loistoristelijän hinnan verran.
Kun tuodaan yksi ohjushävittäjä ”huollettavaksi” Helsingin telakkaan niin se herättää paljon enemmän kunnioitusta kuin jos se tehdään Raumalla.
Toisaalta taas muualla Euroopaassa on myös toisensuuntaista kehitystä. Jos Berliini ollee malliesimerkki siitä, että lentokenttiä siirretään kauemmas keskustasta, mutta Lontoossa taas tehtiin uusi kenttä ihan keskustaan. Lontoo, kanaalin takana, sopinee paremmin esimerkiksi, kuin hyvät raideyhteydet muualle Keski-Eurooppaan omaava Berliini.
Katsoo nyt tuleeko murtaja, mutta kai sinne Tehtaankadulle voi yhä mennä ehdottelemaan itsekin, jos siis tuo asialliset eväät mukanaan isännille, jotta ottavat edes portista sisään. Pannahinen, jos tämä modernisaatiohömppä on tuollaisenkin yhteistyön tuhonnut.
Järkevämpää se olisi siirtää tällaiset tilaa vievät teolliset toimet pois keskustasta, vaikka Raumalle koska niillä on se hauska murre, ja tehdä samalla paljon parempaa aluepolitiikkaa, kuin mitä kepulainen virastojen siirtely ja ylisuurien infrahankkeiden pykäily pitkin asumatonta erämaata pelkän hetkellisen työllisyyden nimissä on, unohtamatta tietysti erästä aluepoliittista ydinvoimalaa. Mutta rahaahan on, kun sen vuosittain helsinkiläisiltä vie, kuten kepulainen sananlasku sanoo. Eipähän tarvitsisi katsella myöskään Arktiksen tuhoajien rakentamista, jotka pitäisi ajaa syvän päälle ankkuriin, tyhjentää tankit, maalata kylkeen sateenkaari ja jäädä odottamaan ranskalaisia sammakkomiehiä.
Kyllä tuolle paikalle tulisi nopeasti halukkaita ehdottelemaan kaikennäköistä työllistävää toimintaa, kun on turistisatamakin vieressä. Lisäksi mahtavalle paikalle saisi taas lisää asuntoja. Laivojahan varmaan voi piirrellä Helsingissäkin, joten jos se suunnittelupuoli on yhä Helsingissä, niin siinä mielessä ei tulisi taloudellista tappiota, vaan työllisten määrä nousisi maan laajuisesti tällä tempulla kokonaisuudessaan. Sääli vain, että emme kuulemma rikastu työllisten määrää nostamalla, vaan houkuttelemalla bulkkitoimintaa veronalennuksilla.
Telakkahalli on muuten aika silmäänpistävän hallitseva yksityiskohta Helsingin edustalta katsottuna. Sääli, että vaakamambona saa rakentaa mitä vain, mutta sitten fallosten kanssa alkaa posket punoittamaan. Vasemmistokin halajaa konkreettista taloudellista toimintaa pelkän spekuloinnin tilalle, mutta ei.
Ihanko totta? No sitten maailmalla liikkuu paljon väärää tietoa. Hyvä kun korjasit! Toisaalta nyt voi vielä katkerampana miettiä, että voi Osmo minkä teit, Rauman telakka menetti parhaan puolustajansa. Vaikka peli taisi siinä vaiheessa olla selvä?
Maahamme tarvittaisiin selvästi lisää W. Wahlforssin ja M. Saarikankaan kaltaisia teollisuusmiehiä.
Monipuolinen tuotantorakenne on suuri etu, jos yhdellä alueella kysyntä-/tai kilpailutilanne on välillä heikko. Näin voi aika ajoin käydä. Aikoinaan tämä asia ymmärrettiin, kun teollisuusyrityksillä oli telakoiden lisäksi mm. konepajatoimintaa. Pelkkien palveluiden tai pelialankaan varaan ei tulevaisuuttamme pitäisi rakentaa. Turismi ei Kreikallekaan riittänyt.
Yhdysvalloissa on jo huomattu, että pelkkä suunnittelu ja tuotekehitys ei riitä. Suunnittelun lisäksi pitää myös tutkia, testata, rakentaa, ottaa käyttöön, huoltaa sekä kuunnella asiakkaita kaiken aikaa, kerätä palautetta muualtakin ja hyödyntää sitä jälleen uuden suunnittelussa.
Telakkatoimintaa ei pitäisi yrittää väenväkisin ajaa ulos Helsingistä. Hietalahden telakka perustettiin aikoinaan kaupungin laidalle. Ei ole telakan vika, jos kaupunki on myöhemmin kasvanut sen ympärille. Sitäpaitsi telakka ja laivat elävöittävät ja monipuolistavat satamakaupungin kaupunkikuvaa, joka olisi aika yksitoikkoinen ja tylsä, jos kaikkialla olisi vain pelkkiä rannoille ahdettuja asuntoja, hotelleja tai toimistoja.
Tässä vielä vähän jatkoa edelliseen kirjoitukseeni:
Telakkateollisuus tulee nähdä, ei pelkästään teräksen hitsaamisena, vaan myös laajan ja monipuolisen kokonaisuuden tarjoavana meriteollisuutena, sen tarjoamina lukuisina eri muina liiketoimintamahdollisuuksina, jotka antavat muillekin yrityksille, telakoiden alihankkijoille, valtavan määrän tilaisuuksia kasvattaa osaamistaan ja kehittää tuotteitaan (myös palvelupuolella) niin kotimarkkinoilla kuin ulkomaille vientiäkin varten.
Alan ongelmana on ollut se, että telakoittemme omistus on ollut liian pitkään ajopuun asemassa. Jos voittoa on hyvinä vuosina tehty, olisi siitä pitänyt edes osa investoida tehokkaamman tuotannon kehittämiseen ja riittävän monipuolisen tuotevalikoiman aikaansaamiseen.
Telakkateollisuuteen tai meriteollisuuteen nihkeästi suhtautuvat poliitikot, ja varsinkin ministerit, saattavat vaikuttaa erittäin haitallisesti (tai positiivisesti, päätöksistä riippuen,) alan kehitykseen ja maamme hyvinvointiin tulevaisuudessa. On muistettava, että maamme on kuin saari ja sen takia: ’Navigare necesse est’!
Helppo sanoa, mutta kun noin 80% laivasta tehdään telakan ulkopuolella alihankkijoiden toimesta niin siis mihin pitäisi investoida?
Suunnittelu ja sen myötä tuotevalikoimakin on ulkoistettu.
Tämä on juuri tämä suomen talouden ongelma. Jos täällä olisi edes jonkun verran yrityshaluisia pääomia liikkeellä niin ehkä joku suomalainenkin voisi ostaa telakan.
Vaan kun ei ole. Ollaan venäläisten ja korealaisten jne jne varassa. Tämä on seuraus vuosikymmeniä jatkuneesta kotimaisten yrittäjähenkisten pääomien nitistämisestä suomessa.
Rauman telakalle on raideyhteys, mutta sitä ei ole käytetty vuosiin (niin kuin Helsingin telakankaan raideyhteyttä ei käytetty moneen vuoteen ennen sen purkamista).
Turun telakan raideyhteyttä käytetään, mutta VR:n kuljetus- ja hinnoittelupolitiikan tietäen ei olisi ihme, vaikka sen käyttö lähivuosina lakkaisi. Telakan junaliikenne ei ole päivittäistä, saapuvat erät ovat yleisesti alle kymmenen vaunun kokoisia eikä vaunuja kuljeteta terästehtaalta suorilla junilla vaan välillä tarvitaan vaihtotöitä, mikä VR:n nykymittapuulla tarkoittaa auttamattoman huonoa kannattavuutta.
Kukahan joskus puolustaisi meitä turkulaisia – tässäkin keskustelussa Telakkatoimintaa ajetaan Raumalle.
En voi ymmärtää ministeri Vapaavuoren perusteluja, jos verrataan Esim. Talvivaara v. Turun telakka.
Mitä tarkoitat sillä, ettei Ranskassa ole osaamista: Ohessa lista Chantier de l’Atlantiquen valmistamista aluksista.
http://fr.wikipedia.org/wiki/Liste_des_navires_construits_aux_Chantiers_de_l%27Atlantique
Aika vähän Helsingin telakalla on paikallista työvoimaa. Jos telakka lopetetaan, niin työllisyysvaikutus on positiivinen
Ranskan STX:n johtaja sanoi uutisissa kaupan jälkeen, että heillä ei ole tämän luokan loistoristeilijään osaamista ja että he tulevat käyttääm avuksi Suomen meriklusteria, jolla on osaamista kyseisen loistoristeilijän rakentamisesta – olihan niitä tehty suomessa kaksi kappaletta.
Parisenkymmentä suomalaista yritystä on jo tekemässä töitä ja parikymmentä on menossa.
Tätä siis tarkoitan. Laivojahan voi rakentaa pitkän listan, mutta lista ei välttämättä kerro mistä se osaaminen tulee. Tehdään Suomessakin Mersuja, mutta ilman osien ja komponenttien tuontia ulkomailta taitaisi valmistus loppua kuin seinään. Loistoristeilijän kohdalla Suomi oli harvinaisen omavarainen.
Olisi kannattanut ostaa STX kokonaan pois kuleksimasta niin Ranska saisi maksaa niitä suojelumaksujaan tänne meille..
Osaaminen siirtyy tuommoisen projektin myötä aika vikkelästi sinne Ranskaan.