Miten palkoista pitäisi yleensä sopia

Vas­tauk­se­ni HS-raa­din kysymykseen.

Kes­kus­jär­jes­tö­jen välil­lä (tupo)

Euroa­lu­een jäse­ne­nä Suo­men on alis­tut­ta­va euro­mai­den väli­seen Sak­san joh­ta­maan kil­pai­luun työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten pitä­mi­ses­tä mata­la­na. Sik­si on voi­ta­va sopia hyvin pie­nis­tä pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta, ja se on mah­dol­lis­ta vain tuposopimuksissa.

Kas­va­va osa työ­voi­mas­ta tekee sel­lais­ta työ­tä, ettei se ole stan­dar­doi­ta­vis­sa TES:in mukai­siin kate­go­rioi­hin. Kas­va­va osa, lähin­nä samo­ja ihmi­siä, on myös työ­mark­ki­na-ase­mal­taan niin vah­vo­ja, ettei­vät he tar­vit­se sopi­mus­suo­jaa, vaan pär­jää­vät hyvin hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa neu­vot­te­luis­sa työ­nan­ta­jan kans­sa. Hei­hin ei pitäi­si sovel­taa koko järjestelmää.

Tupo­so­pi­muk­siin tuli­si jät­tää riit­tä­vää väl­jyyt­tä yri­tyk­sen sisäi­siin jär­jes­te­lyi­hin, jois­sa hen­ki­lö­koh­tai­sen pal­kan osuu­den pitäi­si olla nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi samaan tapaan kuin Ruotsissa.

Työ­nan­ta­jien halua­mis­sa yri­tys­koh­tai­sis­sa sopi­muk­sis­sa on ongel­ma, että ne hei­ken­tä­vät yri­tys­ten teke­mien inves­toin­tien kan­nat­ta­vuut­ta, kos­ka inves­toin­tien tuo­ma tuot­ta­vuu­den nousu ulos­mi­ta­taan palk­koi­hin. Tämä on havait­tu esi­mer­kik­si Rans­kas­sa. Näin ei käy TES-jär­jes­tel­mäs­sä, jos­sa saman­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä on sama palkkataso.

Euroa­lu­een sisäi­nen kil­pai­lu työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sil­la joh­taa lii­an pie­niin pal­kan­ko­ro­tuk­siin, lii­an alhai­seen inflaa­tioon ja sitä kaut­ta lii­an jäyk­kään palkkarakenteeseen.

153 vastausta artikkeliin “Miten palkoista pitäisi yleensä sopia”

  1. Palk­ka­rat­kai­sut nal­le­kark­kien jako­me­ne­tel­mä­nä nyt vain eivät enää glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa ole koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti kovin teho­kas mene­tel­mä. Jos “köy­hät” saa­vat samas­ta työ­suo­ri­tuk­ses­ta triplas­ti palk­kaa aasia­lai­seen ver­rat­tu­na, siir­tyy työ nopeas­ti. Ja niin sen glo­baa­lin koko­nais­ta­lou­del­li­suu­den nimis­sä pitää­kin tehdä.

    Tar­vi­taan uusia väli­nei­tä hyvin­voin­nin jaka­mi­seen. Perus­tu­lo oli­si hyvä.

  2. Jän­nä meka­nis­mi ja saat­taa pitää paik­kan­sa. Toi­saal­ta Suo­mes­sa oli­si mui­ta­kin tapo­ja jous­taa, kuin palk­ka­malt­ti, jot­ka paran­ta­vat suh­teel­lis­ta kil­po­lu­ky­kyäm­me. Tämä vain on pie­nes­sä polii­tik­ko­pii­ris­sä valit­tu tie. 

    Tulo­puo­lel­la veroas­teen las­ke­mi­nen vähän edes lähem­mäs EU:n kes­kiar­voa aut­taa. Eri­tyi­ses­ti koh­dis­tet­tu­na kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kaik­kei vahin­gol­li­sim­piin veroi­hin kuten ener­gia- ja pääomaverotukseen. 

    Meno­puo­lel­la on todel­la help­po näh­dä ongel­mien syy. Ei mil­lään Euroo­pan val­tiol­la, ehkä Nor­jaa lukuu­not­ta­mat­ta, ole varaa nykyi­sen­kal­tai­seen sosi­aa­li­tur­vaan. Kun rei­lus­ti yli 70% yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja, vain nii­hin teh­dyil­lä leik­kauk­sil­la on mer­ki­tys­tä. Kol­mas mer­ki­tyk­sel­li­nen menoe­rä on kou­lu­tus, joka luo tulevaisuutta.

  3. Tupos­sa on toki pal­jon hyvää­kin, mut­ta yksi asia aivan eri­tyi­ses­ti on per­siil­lään: yksi­tyi­nen ja jul­ki­nen sek­to­ri ovat taas saa­mas­sa saman “koro­tuk­sen”. Yksi­tyi­sen pitäi­si pys­tyä joten­kin rahoit­ta­maan jul­ki­nen, mikä ei ole onnis­tu­nut vuo­si­kausiin. Kun yksi­tyi­nen yri­tys tekee tap­pio­ta (tai lii­an vähän voit­toa), seu­rauk­se­na on yyteet. Kun jul­ki­nen bud­jet­ti kusee, nos­te­taan vero­ja ja ote­taan lisää vel­kaa. Näin net­to­mak­sa­ja­na en oikein jak­sa tupos­ta innostua.

  4. Työ­nan­ta­jien halua­mis­sa yri­tys­koh­tai­sis­sa sopi­muk­sis­sa on ongel­ma, että ne hei­ken­tä­vät yri­tys­ten teke­mien inves­toin­tien kan­nat­ta­vuut­ta, kos­ka inves­toin­tien tuo­ma tuot­ta­vuu­den nousu ulos­mi­ta­taan palkkoihin.”

    Eikö tämä kui­ten­kin ole toi­mia­lan ja pal­kan­saa­jien kan­nal­ta ter­veem­pää kuin tasapalkka? 

    Olen yli­pää­tän­sä sitä miel­tä, että myös tun­ti­palk­kais­ten työn­te­ki­jöi­den pal­kois­sa pitäi­si olla tun­tu­va (esim max. 10%) palk­ka­kausit­tain mak­set­ta­va palk­kio-osuus. Sen ei tuli­si olla sidot­tu yri­tyk­sen “voit­toon” vaan lähem­pä­nä teke­mis­tä ole­viin asioihin. 

    Vai­keis­sa tilan­teis­sa pitäi­si myös olla todel­li­nen mah­dol­li­suus koko yri­tys­tä kos­ke­viin mää­rä­ai­kai­siin pal­kan­alen­nuk­siin, työ­ai­ka­jous­toi­hin tms.

    Työn­te­ki­jät näke­vät var­sin hyvin, miten yri­tyk­sel­lä menee ja he oli­si­vat usein val­mii­ta jous­toi­hin. Nii­tä vain on vai­kea saa­da läpi, jot­tei tuli­si “ennak­ko­ta­pauk­sia”.

    1. Et ymmär­tä­nyt tuo­ta point­tia, jon­ka olen oppi­nut Juha­na Vartiaselta.
      Jos meil­lä oli­si käy­tän­tö, että säh­köyh­tiöt nos­ta­vat säh­kön hin­taa niil­le, jot­ka ovat teh­neet säh­kön sä’äs­töö vähen­tä­viä inves­toin­te­ja, jokai­nen ymmär­täi­si, että se hei­ken­täi­si sääs­tön kan­nat­ta­vuut­ta. Sik­si on parem­pi, että säh­kö on saman­hin­tais­ta kai­kil­le ja että samas­ta työs­tä yri­tyk­set, hyvät ja huu­onot, mak­sa­vat samaa palkkaa.

  5. Fidel:
    …Kun yksi­tyi­nen yri­tys tekee tap­pio­ta (tai lii­an vähän voit­toa), seu­rauk­se­na on yyteet. Kun jul­ki­nen bud­jet­ti kusee, nos­te­taan vero­ja ja ote­taan lisää velkaa… 

    Fidel puhuu asi­aa. Kun meno­pul­ta vie­lä ana­ly­soi­daan takem­min, niin käy­tän­nös­sä se mikä on totaa­li­ses­ti karan­nut ksä­sis­tä, on sosi­aa­li­tur­va. Olen hyvin­voin­ti­val­tion kan­nat­ta­ja ja pel­kään että täs­sä käy kuten Uudes­sa See­lan­nis­sa kävi, kun ei osat­tu jous­taa sosi­aa­li­me­nois­sa ajoissa.

  6. Yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la liu­ku­mat kom­pen­soi­vat alhai­set nimel­lis­ko­ro­tuk­set sopi­mus­kau­den lop­pu­puo­lel­la, jos ja kun talous­ti­lan­ne paranee.

    Toi­vot­ta­vas­ti nii­tä liu­ku­mia ei tule kunta-alalle!

    Toi­saal­ta län­si­mais­sa on hyvin yleis­tä, että myös kil­pai­lul­ta suu­rim­mak­si osak­si suo­jat­tu pal­ve­lusek­to­ri saa saman­lai­sen ansio­ke­hi­tyk­sen kuin muut­kin. Se on toi­min­nan luon­ne joka rat­kai­see, ei liha­va pape­ri­mies ole työn­te­ki­jä­nä kes­ki-ikäis­tä sai­raa­lan tätiä tuottavampi! 🙂

  7. Talous­tie­tees­sä perus­pe­ri­aa­te on se että tuo­tan­non­te­ki­jäl­lä on yksi hin­ta kai­kil­le. Eri hin­nat tuo­tan­non­te­ki­jöil­le joh­ta­vat tehot­to­muu­teen. Hal­vem­mal­la ne saa­nut voi­si voit­taa sil­lä jos se vuo­rai­si resurs­sit toi­sel­le, joka oli­si val­mis mak­sa­maan markkinahinnan.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Et ymmär­tä­nyt tuo­ta point­tia, jon­ka olen oppi­nut Juha­na Vartiaselta.
    Jos meil­lä oli­si käy­tän­tö, että säh­köyh­tiöt nos­ta­vat säh­kön hin­taa niil­le, jot­ka ovat teh­neet säh­kön sä’ästöö vähen­tä­viä inves­toin­te­ja, jokai­nen ymmär­täi­si, että se hei­ken­täi­si sääs­tön kan­nat­ta­vuut­ta. Sik­si on parem­pi, että säh­kö on saman­hin­tais­ta kai­kil­le ja että samas­ta työs­tä yri­tyk­set, hyvät ja huu­onot, mak­sa­vat samaa palkkaa.

    Kii­tok­sia, nyt ymmär­rän. Itse ajat­te­lin sitä, että hyviin, pal­kan­mak­su­ky­kyi­siin yri­tyk­siin siir­tyy kyvy­käs­tä väkeä hei­kom­mis­ta yri­tyk­sis­tä eli asial­la oli­si toi­mia­laa ter­veh­dyt­tä­vä vaikutus.

    AY-liik­keen aja­ma sama­palk­kai­suus siis mah­dol­lis­taa, että tuot­ta­vuu­taan kas­vat­ta­nei­siin yri­tyk­siin jää enem­män tulos­ta, jon­ka se voi käyt­tää kas­vuun, lisäin­ves­toin­tei­hin ja/tai osin­koi­hin. Mielenkiintoista!

  9. Fidel: yksi­tyi­nen ja jul­ki­nen sek­to­ri ovat taas saa­mas­sa saman “koro­tuk­sen”. Yksi­tyi­sen pitäi­si pys­tyä joten­kin rahoit­ta­maan jul­ki­nen, mikä ei ole onnis­tu­nut vuo­si­kausiin. Kun yksi­tyi­nen yri­tys tekee tap­pio­ta (tai lii­an vähän voit­toa), seu­rauk­se­na on yyteet. Kun jul­ki­nen bud­jet­ti kusee, nos­te­taan vero­ja ja ote­taan lisää velkaa.

    Suo­mes­sa tuot­ta­vuus on nous­sut yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la ja vas­taa­vas­ti pal­kat jul­ki­sel­la puolella 🙂

    Val­tion kes­kian­siot ovat euroai­ka­na kohon­neet roi­mas­ti yli yksi­tyi­nen sek­to­rin kes­kian­sioi­den. Pal­kat pitäi­si kor­ja­ta niin, että ne oli­si­vat jos­sain suh­tees­sa työn tuot­ta­vuu­den kanssa.

    Val­tion palk­ko­jen “tar­kis­tus­tau­luk­ko” löy­tyy tääl­tä: http://tinyurl.com/nmk4p8u

  10. Ylei­ses­ti ottaen kil­pai­lu palk­ka­kus­tan­nuk­sil­la joh­taa olim­man palk­ka­nel­jän­nek­sen palk­ka­ke­hi­tyk­sen jää­ty­mi­seen tai pai­nee­seen alen­taa JUURI sitä. Mate­maat­ti­ses­ti mal­li on oikea (vrt Sak­san esi­merk­ki) mut­ta eet­ti­ses­ti ei.

    Kes­ki­luo­kan hyvin­voin­ti ja palk­ka­ta­so on sen ver­ran hyvä, että nuri­na ylim­män tulo­nel­jän­nek­sen monin osin koh­tuut­to­mas­ta palk­ka­ke­hi­tyk­ses­tä ei syn­ny­tä tar­vit­ta­vaa muutosvoimaa.

    Vas­ta kun ylin tulo­nel­jän­nes koh­tuul­lis­taa palk­ko­jaan tai palk­kioi­taan voi­daan eet­ti­ses­ti ja moraa­li­ses­ti vaa­tia vähem­män ansait­se­vil­ta malt­tia ja koh­tuut­ta. Näin päin asiat mene­vät oikein.

    1. Voi­si­ko aja­tel­la, että pie­ni­palk­kais­ten tilan­net­ta kjo­hen­net­tai­siin mie­luum­min alen­ta­mal­la hei­dän vero­tus­taan ja/tai palk­kaa täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la, kuten asu­mis­tu­ki? Ei ole hyvä hin­noi­tel­la ihmi­siä työttömiksi.

  11. Andy:
    Ylei­ses­ti ottaen kil­pai­lu palk­ka­kus­tan­nuk­sil­la joh­taa olim­man palk­ka­nel­jän­nek­sen palk­ka­ke­hi­tyk­sen jää­ty­mi­seen tai pai­nee­seen alen­taa JUURI sitä. Mate­maat­ti­ses­ti mal­li on oikea (vrt Sak­san esi­merk­ki) mut­ta eet­ti­ses­ti ei… 

    Mik­si se ei oli­si eet­ti­ses­ti oikea? En ymmär­rä väi­tet­tä­si. Samal­la toki pitää tur­va­ta alim­man nel­jän­nek­sen ostovoima. 

    Sur­ku­hu­pai­saa täs­sä on, että alin­ta nel­jän­nes­tä var­ten luo­dun sosi­aa­li­pom­min rahoit­ta­mi­nen käsit­tä­mät­tö­män kor­keal­la veroas­teel­la puree juu­ri alim­man nel­jän­nek­sen elin­ta­soon. 😀 Veroas­teen pie­nen­tä­mi­nen aut­taa juu­ri pie­ni­palk­kai­sil­la töil­lä elä­viä toki välil­li­ses­ti rokot­taen sosiaalipummeja.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si­ko aja­tel­la, että pie­ni­palk­kais­ten tilan­net­ta kjo­hen­net­tai­siin mie­luum­min alen­ta­mal­la hei­dän vero­tus­taan ja/tai palk­kaa täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la, kuten asu­mis­tu­ki? Ei ole hyvä hin­noi­tel­la ihmi­siä työttömiksi.

    Tie­tys­ti voi­si. Kuka sen maksaa?

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si­ko aja­tel­la, että pie­ni­palk­kais­ten tilan­net­ta kjo­hen­net­tai­siin mie­luum­min alen­ta­mal­la hei­dän vero­tus­taan ja/tai palk­kaa täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la, kuten asu­mis­tu­ki? Ei ole hyvä hin­noi­tel­la ihmi­siä työttömiksi.

    Osmo, tuo ei toi­mi noin. Ensin­nä­kin asu­mis­tuet tun­ne­tus­ti vain valu­vat hin­toi­hin, joten ne voi pois­taa saman tien sekä vuo­kra- että omis­tus asun­noil­ta. Nopein tapa las­kea asu­mis­kus­tan­nuk­sia on toden­nä­köi­ses­ti pois­taa type­rä perin­tö­ve­ro. Se tuo kil­pai­lua vuo­kra­mark­ki­noil­le, rokot­taen toki polii­tik­koi­hin kyt­kök­sis­sä ole­vien “sosi­aa­lis­ten asun­to­ra­ken­ta­jien” katteita.

    Toi­sek­si ei ole niin­kään oleel­lis­ta alen­taa pie­ni­tu­lois­ten vero­ja kuin yleis­tä veroas­tet­ta. Ylei­nen veroas­teen las­ku puree hin­ta­ta­soon. Suo­mi on yksin­ker­tai­ses­ti lii­an kal­lis maa asua, var­sin­kin pienituloiselle.

  14. Austrian:
    Talous­tie­tees­sä perus­pe­ri­aa­te on se että tuo­tan­non­te­ki­jäl­lä on yksi hin­ta kai­kil­le. Eri hin­nat tuo­tan­non­te­ki­jöil­le joh­ta­vat tehot­to­muu­teen. Hal­vem­mal­la ne saa­nut voi­si voit­taa sil­lä jos se vuo­rai­si resurs­sit toi­sel­le, joka oli­si val­mis mak­sa­maan markkinahinnan.

    Noin­han se on käy­tän­nös­sä, mut­ta toi­mii­ko se teo­rias­sa”, kysyi enti­nen ekonomisti.

  15. Evert The Never­Rest: Suo­mes­sa tuot­ta­vuus on nous­sut yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la ja vas­taa­vas­ti pal­kat jul­ki­sel­la puolella 🙂

    Val­tion kes­kian­siot ovat euroai­ka­na kohon­neet roi­mas­ti yli yksi­tyi­nen sek­to­rin kes­kian­sioi­den. Pal­kat pitäi­si kor­ja­ta niin, että ne oli­si­vat jos­sain suh­tees­sa työn tuot­ta­vuu­den kanssa.

    Jul­kis­ten työn­te­ki­jöi­den kes­kian­sioi­den kar­kaa­mi­nen joh­tuu myös osak­si toi­min­to­jen ulkois­tuk­sis­ta. Jul­ki­sel­la puo­lel­la sääs­töt kos­ke­vat aina hei­koim­mis­sa ase­mas­sa ole­via ihmisiä. 

    Jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuus pitäi­si kor­ja­ta niin, että kor­keas­ti kou­lu­te­tun työ­voi­man palk­kaus nou­dat­tai­si edes joten­kin haluk­kai­den tuli­joi­den määrää. 

    Jos ei ole jär­ke­vää hin­noi­tel­la ihmi­siä työt­tö­mik­si, ei ole myös­kään jär­ke­vää hin­noi­tel­la aka­tee­mi­sia kou­lu­tus­ta vas­taa­mat­to­miin teh­tä­viin. Val­tiol­la on huu­ta­va pula monis­sa pai­kois­sa kou­lu­te­tuis­ta teki­jöis­tä, joi­ta ei ole varaa palkata.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si­ko aja­tel­la, että pie­ni­palk­kais­ten tilan­net­ta kjo­hen­net­tai­siin mie­luum­min alen­ta­mal­la hei­dän vero­tus­taan ja/tai palk­kaa täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la, kuten asu­mis­tu­ki? Ei ole hyvä hin­noi­tel­la ihmi­siä työttömiksi.

    Joo näin se just on. Kun siir­ry­tään teol­li­ses­ta yhteis­kun­nas­ta pal­ve­lu­yh­teis­kun­taan niin tuot­ta­vuu­den nousu hae­taan isom­pien ja tehok­kai­den konei­den sijas­ta ihmis­ten tehok­kaam­mas­ta työn­teos­ta ja manageerauksesta.

    Tähän kuvioon taas eivät pal­kan­ko­ro­tuk­set sovi. Kun isom­pien konei­den anta­maa tuot­ta­vuu­den nousua ei enää ole tar­jol­la, työ­voi­ma­val­tai­sil­la pal­ve­lua­loil­la pal­kan­ko­ro­tus mer­kit­see suo­raan irtisanomisia.

    Yllä­ole­va kos­kee tie­tys­ti vain yksi­tyis­tä sek­to­ria. Jul­ki­sel­la puo­lel­la voi­daan pas­sail­la näi­tä asioi­ta veroil­la ja val­toin velalla.

  17. Tapio, noin­han juu­ri käy että hei­koim­pien yri­tys­ten tuo­tan­non­te­ki­jät siir­ty­vät vah­vem­pien käyttöön.

    Ja tämä tapah­tuu par­hai­ten sil­loin kun yri­tyk­sen tuo­tan­non­te­ki­jöis­tään mak­sa­mat vuo­kra­hin­nat eivät rii­pu sen kannattavuudesta.

    Soli­daa­ri­nen palk­ka­po­li­tiik­ka on tie­tys­ti asia erik­seen kos­ka sil­loin alem­pien pal­ko­jen koro­tuk­sia aje­taan nor­maa­lia ay-liik­keen pal­ka­na­se­tan­ta­ta­voi­tet­ta korkeammalle. 

    Liit­to­koh­tai­sis­sa neu­vot­te­luis­sa ei var­mas­ti ote­ta sitä tavoi­tet­ta, vaan kukin liit­to ulos­mit­taa sen mikä sen työl­li­syys-palk­ka­ke­hi­tys kom­bi­naa­tiois­ta on mieluisin.

  18. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti sopi­mal­la sil­lä jokai­nen työn­te­ki­jä on eri­lai­nen. Toi­set teke­vät työn­sä parem­min kuin toiset.

    Työ­elä­män peli­sään­tö­jen täy­tyy olla samat, eli läh­tö­ti­lan­ne sama kai­kil­le kou­lu­tus­te­ki­jät huo­mioon ottaen. Mut­ta pal­kan suu­ruu­den täy­tyy perus­tua osaa­mi­seen ja työn tuottavuuteen.
    Tasa­päis­tä­mi­nen suo­sii lais­ko­ja ja lusmuja.

  19. Olen yli­pää­tän­sä sitä miel­tä, että myös tun­ti­palk­kais­ten työn­te­ki­jöi­den pal­kois­sa pitäi­si olla tun­tu­va (esim max. 10%) palk­ka­kausit­tain mak­set­ta­va palk­kio-osuus. Sen ei tuli­si olla sidot­tu yri­tyk­sen “voit­toon” vaan lähem­pä­nä teke­mis­tä ole­viin asioihin.”

    Ns tun­ti­palk­kai­set teke­vät useim­mi­ten urak­kaa eli palk­ka on sidot­tu suo­raan aikaansaannoksiin.

    Esim maa­la­ri saa pal­kan maa­lat­tu­jen m2 mukaan

    Vain val­ko­kau­lus­köy­hä­lis­tö saa pal­kan työ­pai­kal­la maat­tu­jen tun­tien perusteella

  20. Tupo­so­pi­muk­siin tuli­si jät­tää riit­tä­vää väl­jyyt­tä yri­tyk­sen sisäi­siin jär­jes­te­lyi­hin, jois­sa hen­ki­lö­koh­tai­sen pal­kan osuu­den pitäi­si olla nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi samaan tapaan kuin Ruotsissa.”

    Pelk­kä myyt­ti, Var­tiai­sen pro­pa­gan­daa . Muut­kin kuin Var­tiai­nen tunet­vat Ruot­sin sys­tee­me­jä ei hän ole ainoa ruot­sa­li­ses­sa orga­ni­saa­tios­sa työs­ken­nel­lyt suomalainen.

    Ruot­sis­sa samoin kuin Suo­mes­sa on hyvin saman­lai­nen palkkasysteemi

    Ylem­mät toi­mi­hen­ki­löt, joh­ta­jat ja asian­tun­ti­jat, sopi­vat var­sin väl­jäs­ti palk­kan­sa ja sen muo­dos­tuk­ses­ta, mut­ta eivät juu­ri­kaan mui­ta ehto­ja. Hei­tä on n10 % työn­te­ki­jöi­den kokonaismäärästä

    Kes­ki­joh­don ‚asian­tun­ti­joi­den ja kes­ki­palk­kais­ten palk­kaus perus­tuu suu­rel­ta osal­ta hen­ki­lö­koh­tai­seen lisiin esim minul­le on 70-luvul­ta läh­tien puo­let pal­kas­ta tul­lut hen­ki­lö­koh­tai­si­na lisinä.

    Näin vaik­ka olin 70–80-luvun val­tiol­la töissä

    Mata­lim­mis­sa kk-pal­kois­sa pal­kat ovat var­sin jäy­kät esim kau­pan myy­jien, varas­to­mies­ten etc pal­kat ovat aptee­kin hyl­ly­ta­va­raa eikä palk­kauk­seen voi juu­ri vai­kut­taa ja hen­ki­lö­koh­tai­set lisät ovat pieniä.

    Rak­sal­la ja teh­tais­sa työ­tä pus­ke­taan pää­asias­sa urakkapalkalla.Silloin palk­kaus on sidot­tu suoritteisiin

    Sen vuok­si on vai­kea ymmär­tää mik­si Osmo ajaa sel­lais­ta pal­kan­muo­dos­tus­ta, että nuo­rel­le saa mak­saa vain 50 cent­tiä per muu­rat­tu tii­li, mut­ta kes­ki-ikäi­sel­le euro per tiili ?
    (Huom pil­kut­ta­jat, tak­sat keksittyjä)

    Kas­va­va osa työ­voi­mas­ta tekee sel­lais­ta työ­tä, ettei se ole stan­dar­doi­ta­vis­sa TES:in mukai­siin kategorioihin. ”

    Kai­ken työn voi tuot­teis­taa, se on vält­tä­mä­tön­tä, jot­ta työ voi­daan hin­noi­tel­la ja myydä.

    Jos ei tun­ne kus­tan­nus­ta niin yri­tys on tuhoon tuomittu.

    Minul­la oli 80–90-luvun muu­tok­sis­sa tuke­na kel­lo­kal­le, joka tuot­teis­ti työ­vai­hei­ta ja mää­rit­te­li nii­den sisäl­lön ja kustannuksen

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si­ko aja­tel­la, että pie­ni­palk­kais­ten tilan­net­ta kjo­hen­net­tai­siin mie­luum­min alen­ta­mal­la hei­dän vero­tus­taan ja/tai palk­kaa täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la, kuten asu­mis­tu­ki? Ei ole hyvä hin­noi­tel­la ihmi­siä työttömiksi.

    Ei kel­paa tie­tyil­le tahoil­le. Sil­loin kun meil­le­kin tulee tun­tei­ta­he­rät­tä­viä “työ­tä­te­ke­viä köy­hiä” vaik­ka kyl­lä Suo­mes­sa pitäi­si “voi­da ansai­ta työl­lä tar­peek­si ihmi­sar­voi­seen elämään”. 

    Sitä voi miet­tiä mis­sä on kir­joi­tet­tu että näin on olta­va, ilmei­ses­ti jos­sain fors­san sopi­muk­ses­sa vuon­na 1905 eikä juma­lan­sa­naa sovi epäillä…

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si­ko aja­tel­la, että pie­ni­palk­kais­ten tilan­net­ta kjo­hen­net­tai­siin mie­luum­min alen­ta­mal­la hei­dän vero­tus­taan ja/tai palk­kaa täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la, kuten asu­mis­tu­ki? Ei ole hyvä hin­noi­tel­la ihmi­siä työttömiksi. 

    Minus­ta tämä on hyvin vaa­ral­li­nen ja herk­kä tilan­ne joka vaa­tii poliit­tis­ta peli­sil­mää. Poli­tiik­ka on pol­ku­riip­pu­vai­nen sys­tee­mi, path depen­dence. Jos vali­taan vää­rä pol­ku, tie­tä perus­tu­loon ei ehkä tule. 

    Toi­saal­ta on mah­dol­li­suus ede­tä koh­ti perus­tu­loa, toi­saal­ta on mah­dol­lis­ta luo­da työ­si­sä­käy­vien köy­hien luok­ka (kuten USA;ssa). Jäl­kim­mäi­nen säi­lyt­tää ero työt­tö­mien ja työl­lis­tet­ty­jen väil­lä ja ohjaa vähi­tel­len rahat toi­meen­tu­lon tuke­mi­ses­ta yri­tys­ten tuke­mi­seen. Lopul­li­nen ero on val­las­sa. Jos tulon­siir­rot kiin­ni­te­tään palk­kaan, luo­daan Suo­meen uusi ala­luok­ka, jon­ka työ­pa­nok­ses­ta yri­tyk­set ja yhteis­kun­ta neu­vot­te­le­vat. Ihmi­sis­tä tulee val­lan­käy­tön kohteita. 

    Jos Vih­reät ajau­tu­vat tuke­maan tulon­siir­to­ja jät­täen koko­nai­suu­den ja peri­aat­teet huo­miot­ta, voi­daan ajau­tua tilan­tee­seen jos­sa pai­ne perus­tu­loa koh­taan kor­va­taan täy­sin eri­lai­sel­la sys­tee­mil­lä jota ei haluttu.

  23. Pal­ve­lui­hin liit­tyy jon­kin­lai­nen outo käsi­tys että tuo­tan­to­tek­no­lo­gian eri­lai­suus suh­tees­sa val­mis­ta­vaan toi­min­taan voi­si joh­taa alem­paan palk­kaan kuin siel­lä vaik­ka teki­jä omai­si saman­lai­set kyvyt ja koulutuksen.

    Oma asian­tun­ti­jan palk­ka­ni Hkis­sä oli hie­man yli 4000 eur val­tiol­la ja yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la vas­taa­vis­sa teh­tä­vis­sä yli 800 euroa enem­män. Tosin val­tiol­la on tar­jo­ta lais­kot­te­lun mah­dol­li­suus työ­pai­kal­la, yli kak­si viik­koa pidem­pi loma 15v pal­ve­lun jäl­keen sekä suu­rem­pi var­muus tulo­ta­son pysyvyydestä.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si­ko aja­tel­la, että pie­ni­palk­kais­ten tilan­net­ta kjo­hen­net­tai­siin mie­luum­min alen­ta­mal­la hei­dän vero­tus­taan ja/tai palk­kaa täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la, kuten asu­mis­tu­ki? Ei ole hyvä hin­noi­tel­la ihmi­siä työttömiksi.

    Vas­taus:

    Mut­ta mik­si hyviä joh­don palk­ko­ja tai osin­ko­ja mak­sa­vat yri­tyk­set eivät voi­si mak­saa myös hyvin perus­työn­te­ki­jöil­le? Sama tuo­tan­to­kus­tan­nus mut­ta eri­lai­nen palk­kio­ja­ko. Myös kun­ta­sek­to­ril­la on varaa palk­ka­ta­so­jen tasaa­mi­seen, jos oikeu­den­mu­kai­suus ote­taan tavoitteeksi.

    Euroop­pa­lai­nen perus­työn­te­ki­jä ei voi kil­pail­la aasia­lai­sen työn­te­ki­jän kans­sa ja jos tähän kil­pai­luun läh­de­tään lop­pu­tu­lok­se­na on tääl­lä sama palk­ka­ta­so kuin aasiassa.

    Tukien kaut­ta perus­työn­te­ki­jöi­den avit­ta­mi­nen ei luo kes­tä­vää talou­den raken­net­ta ja kuten olem­me huo­man­neet, kun­nat ja val­tio eivät kes­tä lisään­ty­vää tuki­taak­kaa. Lisäk­si tuet tuot­ta­vat aina väliin­pu­toa­jia ja myös tukien myön­tä­mi­nen tulee viran­omai­sil­le kalliiksi.

    Lisäk­si nämä pie­ni­palk­kai­se­ten saa­mat tulon­siir­rot oli­si­vat­kin välil­li­siä tukia elin­kei­no­toi­min­nal­le. Mie­les­tä­ni nämä sek­to­rit pitäi­si pitää erillään.

    Perus­työn­te­ki­jöi­den ja pie­ny­rit­tä­jien pal­kat mene­vät muu­ten suo­raan perus­ku­lu­tuk­seen. Pien­ten yri­tys­ten vel­vol­li­suuk­sien alen­ta­mi­nen ja tur­va­ver­kon raken­ta­mi­nen niil­le voi­si olla tehok­kaam­pi lää­ke kuin yhteis­kun­nan tuil­la dum­pa­tut matalapalkkatyöntekijät.

    Mie­les­tä­ni yhteis­kun­nan toi­min­nan elin­voi­maa voi­daan mita­ta kah­del­la tekijällä:
    Tukien ja tulon­siir­to­jen mää­räl­lä ja perus­työ­tä teke­vien palk­ka­ta­sol­la. Näis­tä ensim­mäi­sen pitäi­si olla mah­dol­li­sim­man alhaal­la ja toi­sen mah­dol­li­sim­man ylhäällä.

  25. Euroa­lu­een sisäi­nen kil­pai­lu työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sil­la joh­taa lii­an pie­niin pal­kan­ko­ro­tuk­siin, lii­an alhai­seen inflaa­tioon ja sitä kaut­ta lii­an jäyk­kään palkkarakenteeseen.

    …ja lii­an pie­neen ostovoimaan. 

    Suo­mes­sa on todel­la syvä ja vaka­va kysyn­tä­la­ma. Palk­ka­ku­ri­muk­sen vas­ta­pai­nok­si ALV:a pitäi­si las­kea rajus­ti, jot­ta koti­mark­ki­nat läh­ti­si­vät käyn­tiin. Syn­tyi­si pal­jon enem­män työ­paik­ko­ja kuin mitä tupon on ker­rot­tu synnyttävän.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si­ko aja­tel­la, että pie­ni­palk­kais­ten tilan­net­ta kjo­hen­net­tai­siin mie­luum­min alen­ta­mal­la hei­dän vero­tus­taan ja/tai palk­kaa täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la, kuten asu­mis­tu­ki? Ei ole hyvä hin­noi­tel­la ihmi­siä työttömiksi.

    Tuo edel­lyt­täi­si, että hyvä­tu­loi­set mak­sa­vat veroa enemmän.

    Tämän päi­vän polit­ti­nen muo­ti­vir­taus kui­ten­kin ajaa suur­ten tulo­jen vero­jen keven­tä­mis­tä ja toi­saal­ta vero­kil­pai­lu, veron­kier­to ja vero­pa­ra­tii­sit huo­leh­ti­vat että vero­tet­ta­vaa ei jää näkyville.

    Ja kun palk­ko­jen osuus liu­kuu yhä pie­nem­mäk­si bkt ja pää­omien ja yri­tyt­sen vero­tus keve­nee, niin pal­kan­saa­jan vero­tus­ta ei voi enää kiristää

    http://www.utrend.tv/v/9‑out-of-10-americans-are-completely-wrong-about-this-mind-blowing-fact/

  27. Andy: Vas­ta kun ylin tulo­nel­jän­nes koh­tuul­lis­taa palk­ko­jaan tai palk­kioi­taan voi­daan eet­ti­ses­ti ja moraa­li­ses­ti vaa­tia vähem­män ansait­se­vil­ta malt­tia ja koh­tuut­ta. Näin päin asiat mene­vät oikein.

    Kyl­lä muu­ten, mut­ta etkö tien­nyt, että vain ylin nel­jän­nes ansait­see palk­kan­sa? Muut ovat tur­haa porukkaa.

  28. Kun­tien ja val­tion palk­ka­ta­so on nous­sut roi­mas­ti, vaik­ka toi­min­ta­ta­po­ja ei ole kehitetty. 

    Kun­nis­sa ei teh­dä pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta, vaik­ka kaik­kien yli 20 000 hen­gen kau­pun­geis­sa se onnis­tui­si ja oli­si tar­peen. Koko Kun­ta-TES on aivan lii­an laa­ja kirja. 

    Tupon ongel­ma on, että se on sama raha — vaik­ka todel­li­suu­des­sa sopi­mus­ten teks­te­jä pitäi­si jol­lain raha­mää­räl­lä myös kehit­tää ja eri alat ovat täs­sä erilaisia.

  29. Pal­kan­ko­ro­tut­sen jaka­mi­nen on sekin taitolaji.
    Aikoi­naan kun inflaa­tio oli 10 % luok­kaa niin koro­tuk­sia jaet­tiin run­saas­ti, yli 10 %, ja jaet­ta­vaa riit­ti niin yleis­ko­ro­tuk­siin kuin henkilökohtaisiin .

    Nyt kun inflaa­tio on ollut 1–2 % niin koro­tus­va­ra­kin on jää­nyt alle 5 % ja se vai­keut­taa pal­kan­ko­ro­tus­ten jakamista.

    Esim jos hen­ki­löl­lä on 10 alais­ta ja palk­ka­sum­ma 30000 niin tuol­lai­nen 4 % vuo­si­ko­ro­tus tar­koit­taa jako­va­ra­na 1200 euroa.Se alkaa olla mini­me­jä, joil­la voi­daan ohja­ta ja moti­voi­da henkilöstöä.

    Jos koro­tus­va­ra on alem­pi esim 2 % niin jako­va­raa on esi­mie­hel­lä enää 600 euroa.

    Pal­kan­ko­ro­tuk­sen mitoi­tus on useim­mi­ten 3–5 % eli lii­an pie­ni koe­taan pirui­luk­si ja sil­lä on nega­tii­vi­nen vai­ku­tus ja lii­an suu­res­ta ei ole hyötyä.

    Jos kaik­ki jako­va­ra pis­te­tään yleis­ko­ro­tuk­seen niin sil­loin ei voi­da kor­ja­ta sisäi­siä palk­ka­vää­ris­ty­miä tai pal­ki­ta hen­ki­löi­tä, jot­ka ovat kehittyneet.

    Jos taas kaik­ki pis­te­tään hen­ki­lö­koh­tai­siin koro­tuk­siin niin ne kasau­tu­vat muu­ta­mal­le henkilölle.Tuo 4 % jako­va­ra riit­tää lähes sama­nuu­rui­seen koro­tuk­seen kai­kil­le eli 90–150 euron korotuksiin.
    Jos jot­kut jäte­tään ilman niin sil­loin hei­dän reaa­lian­sion­sa las­ke­vat ja se on todel­la suu­ri demotivaattori.

    Kun jako­va­ra on pie­ni niin sil­loin ryh­män palk­ka­suh­tei­den muut­ta­mi­nen on hidas­ta puu­haa ja kes­tää vuosia.

    Niin­pä meil­lä on ongel­ma­na, että kun nuo­ri tulee töi­hin niin hänel­le on mak­set­ta­va kor­ke­aa palk­kaa, kos­ka palk­ka ei voi korot­taa ilman, että syn­tyy liu­ku­maa !!! Niin­pä esi­mie­hen on mak­set­ta­va hänel­le oitis kor­keam­paa palk­kaa, kos­ka myö­hem­min hänel­lä ei ole enää jako­va­raa epä­koh­dan poistamiseen.

    Tämä on eri­tyi­ses­ti suur­ten yri­tys­ten ja jul­ki­sen sek­to­rin ongel­ma, kos­kee siis yli puol­ta työllisistä

    Pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä voi olla jous­ta­vam­pi , mut­ta niis­sä­kin suu­ri koro­tus tekee loven kassaan.

    Kor­keam­pi inflaa­tio ja suu­rem­pi abso­luut­ti­nen jako­va­ra mah­dol­lis­tai­si­vat parem­min pal­kan­ko­ro­tus­ten käyt­tä­mi­sen motivoimiseen

    Tsoin pal­kan käyt­tö on hei­ken­ty­nyt, sil­lä yhä useam­pi pitää palk­kan­sa salai­suu­te­na eikä salai­sel­la tie­dol­la ole motivaatiomerkitystä.
    Pal­kan­ko­ro­tus aiheut­taa posi­tii­vis­ta kil­pai­lua vain, jos työ­to­ve­rit tie­tä­vät tois­ten­sa pal­kat ja ket­kä sai­vat koro­tuk­sen. Ja että esi­mie­hel­tä löy­tyy seu­raa­va­na virkistyspäivänä/pikkujouluna sel­vät perusteet

  30. Useim­mi­ten nuo koro­tuk­set ovat muo­toa yleiskorotus+henkilökohtaiset.

    Kun koro­tus­va­ra on pie­ni ja ensi­jai­nen tavoi­te on säi­lyt­tää osto­voi­ma niin hen­ki­lö­koh­tai­sin jää vähän eli jos 3 % menee yleis­ko­ro­tuk­seen niin 1 % jää henkilökohtaisiin.

    Tuos­sa esi­mer­kis­sä yhden esi­mie­hen 10 alai­sen 30000 palk­ka­sum­mas­ta se mer­kit­see 300 euroa eli sii­tä riit­tää 2–3 koro­tuk­seen, 7–8 jää ilman.

    Koro­tuk­sia siis tule har­voin, näin palk­ka­suh­tei­den muut­ta­mi­nen on todel­la hidas­ta ja kun orga­ni­saa­tioi­den ikä lyhyt niin eipä sii­nä mitään joh­don­mu­kais­ta palk­ka­po­li­tiik­ka kye­tä harrastamaan

  31. Pie­ni sel­ven­nys “jul­ki­sen puo­len” palk­ka­ke­hi­tyk­seen (Sha­keem jo tätä vähän aloitti): 

    Val­tion pal­ve­luk­ses­sa työs­ken­te­le­vien kes­ki­palk­kaa tar­kas­tel­taes­sa on syy­tä pitää mie­les­sä, että ulkois­tus­ten myö­tä val­tion palk­ka­lis­toil­la lie­nee enää hyvin vähän esim. sii­voo­jia tai huol­to­mie­hiä. Tek­nii­kan kehi­tys ja työ­ta­po­jen muut­tu­mi­nen taas on vie­nyt kont­to­reis­ta kone­kir­joit­ta­jat yms.

    Tyy­pil­li­ses­sä val­tion viras­tos­sa on siten vir­ka­mie­hi­nä lähin­nä kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja asian­tun­ti­joi­ta. Onko hei­tä sit­ten liikaa/sopivasti/liian vähän on toi­nen kysy­mys. Kes­ki­palk­ko­jen nousus­sa em. kehi­tyk­sen täy­tyy kui­ten­kin olla aivan olen­nai­nen tekijä. 

    Kun­ta­puol­ta en tun­ne tar­kem­min, joten en tie­dä, onko siel­lä näh­tä­vis­sä sama kehitys.

  32. Austrian: apio, noin­han juu­ri käy että hei­koim­pien yri­tys­ten tuo­tan­non­te­ki­jät siir­ty­vät vah­vem­pien käyttöön.

    Ja tämä tapah­tuu par­hai­ten sil­loin kun yri­tyk­sen tuo­tan­non­te­ki­jöis­tään mak­sa­mat vuo­kra­hin­nat eivät rii­pu sen kannattavuudesta.

    Voi­sit­ko ava­ta tätä lisää? Äkkiä aja­tel­len luu­li­si nime­no­maan kor­keam­pien palk­ko­jen hou­kut­te­le­van työn­te­ki­jöi­tä siir­ty­mään yri­tyk­ses­tä toiseen.

  33. Lii­an van­ha: Ns tun­ti­palk­kai­set teke­vät useim­mi­ten urak­kaa eli palk­ka on sidot­tu suo­raan aikaansaannoksiin.

    Tar­koit­ta­net siis, että tun­ti­palk­kai­set teke­vät useim­mi­ten n.s. hen­ki­lö­koh­tais­ta suo­raa urak­kaa. Pitää­kö­hän tämä enää paik­kaan­sa nyky­ai­kai­ses­sa jous­ta­vas­sa ja auto­ma­ti­soi­dus­sa tava­ra­tuo­tan­nos­sa. Pal­ve­lu­jen tuo­tan­to on sit­ten vie­lä asia erikseen.

  34. Kal­le: Mik­si se ei oli­si eet­ti­ses­ti oikea? En ymmär­rä väi­tet­tä­si. Samal­la toki pitää tur­va­ta alim­man nel­jän­nek­sen ostovoima. 

    Sur­ku­hu­pai­saa täs­sä on, että alin­ta nel­jän­nes­tä var­ten luo­dun sosi­aa­li­pom­min rahoit­ta­mi­nen käsit­tä­mät­tö­män kor­keal­la veroas­teel­la puree juu­ri alim­man nel­jän­nek­sen elin­ta­soon. Veroas­teen pie­nen­tä­mi­nen aut­taa juu­ri pie­ni­palk­kai­sil­la töil­lä elä­viä toki välil­li­ses­ti rokot­taen sosiaalipummeja.

    Eet­ti­ses­ti oikein on, että kaik­ki yhteis­kun­nas­sa tar­jol­la ole­vat työt on hin­noi­tel­tu niin, että nii­den teke­mi­sel­lä pär­jää koh­tuul­li­ses­ti. Tämä tar­koit­taa sitä että esim. sii­vo­ja pys­tyy kus­tan­ta­maan itsel­leen noin 7h työ­ru­pea­mal­la koh­tuul­li­sen asun­non koh­tuul­li­sel­ta etäi­syy­del­tä työ­pai­kas­ta + ym. koh­tuul­li­ses­sa elä­mäs­sä tar­vit­ta­vat jutut. Jos esim. sii­voo­ja jou­tuu teke­mään kah­ta työ­tä pär­jä­täk­seen, on kysees­sä epäeet­ti­nen yhteis­kun­ta ja tulonjako.

    Mie­les­tä­ni tätä ongel­maa ei kui­ten­kaan pidä rat­kais­ta yhteis­kun­nan luo­mil­la tulon­siir­roil­la vaan juu­ri yhtei­sil­lä palkkaratkaisuilla.

    Olen samaa miel­tä, että kai­ken­lais­ten tukien ja vähen­nys­ten ja vero­jen vii­dak­koa pitäi­si lisää­mi­sen sijaan alkaa pur­kaa. Tämä vii­dak­ko joh­taa väis­tä­mät­tä las­kel­moin­tiin, mut­ta mik­si se oli­si sen tuo­mit­ta­vam­paa itses­sään kuin sijoit­ta­jien las­kel­moin­ti? Mitä isot edel­lä sitä pie­net perässä…

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si­ko aja­tel­la, että pie­ni­palk­kais­ten tilan­net­ta kjo­hen­net­tai­siin mie­luum­min alen­ta­mal­la hei­dän vero­tus­taan ja/tai palk­kaa täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la, kuten asu­mis­tu­ki? Ei ole hyvä hin­noi­tel­la ihmi­siä työttömiksi.

    Tätä asi­aa on poh­dit­tu jo vuo­si­kausia, ja vas­ta- ja myö­tä­ar­gu­men­tit ovat sel­vil­lä. Oli­si­ko jo aika tut­kia asi­aa kvan­ti­ta­tii­vi­sil­la simuloinneilla. 

    Kal­le: Osmo, tuo ei toi­mi noin. Ensin­nä­kin asu­mis­tuet tun­ne­tus­ti vain valu­vat hin­toi­hin, joten ne voi pois­taa saman tien sekä vuo­kra- että omis­tus asunnoilta.

    Kai­kis­ta tuis­ta osa valuu vuo­kriin ja hin­toi­hin rii­pu­mat­ta sii­tä, tekee­kö tuen­saa­ja töi­tä vai onko koto­na tai kapakassa.

    PS: Pal­ta­mon kokei­lus­sa “pal­jas­tui” mm. se että, jos ihmi­sel­lä on vel­ko­ja tms. ulos­o­tos­sa, hänen kan­nat­taa pysyä pelk­kien tukien varassa.

    1. Vuo­kriin mene­vät aivan yhtä­läi­ses­ti pal­kan­ko­ro­tuk­set, veron­alen­nuk­set ja asu­mis­tu­ki olet­taen että asu­mis­tuen suu­ruus ei rii­pu vuo­kran suu­ruu­des­ta, niin kuin se käy­tän­nös­sä enää riipu.

  36. Lii­an van­ha, ole­tat että työn­te­ki­jät ovat saman­lai­sia, jota he eivät ole.

    Ay-lii­ke nopeut­taa ihmis­ten kor­vaa­mis­ta jär­jet­tö­mäl­lä palk­ka­po­li­tii­kal­laan, ympä­ri maa­il­man. Työ­eh­dot ja hen­ki­lö­koh­tai­nen pal­kit­se­mi­nen ovat tär­keäm­piä, kuin jokin täy­sin todel­li­suu­des­ta irral­laan ole­va tes:n mukai­nen palk­ka älyt­tö­mi­ne tupo-koro­tuk­si­neen. Ehkä tämän vuok­si nuo­ret eivät lii­tois­ta kau­heas­ti innostu.

    Moni­ko­han oli­si ansain­nut työl­lään enem­män? Moni­ko vähem­män? Mik­si teh­dä töi­tä antau­muk­sel­la kun kui­ten­kin saa saman kuin muutkin? 

    Suu­rin osa yri­tyk­sis­tä ovat sel­lai­sia, että hen­ki­lö­koh­tai­set neu­vot­te­lut eivät vie resurs­se­ja juu­ri lain­kaan, kos­ka työ­voi­maa on vähän.

    Yri­tyk­sen sisäi­set bonuk­set moti­voi­vat parem­min ja tupo on vain teat­te­ria jol­la ei ole mitään vir­kaa. Dema­rit ja ay lii­ke elä­vät 1900-luvul­la, jon­ka vuok­si vasem­mis­ton kan­na­tus on his­to­rial­li­sen alhaalla.

  37. Miten pal­kois­ta pitäi­si yleen­sä sopia” onkin hyvä kysymys.

    Ylei­sel­lä, eli glo­baa­lil­la tasol­la Suo­mi ei pidem­män pääl­le voi itse sopia pal­kois­taan ollenkaan.

    Suo­men talous on nimit­täin niin vah­vas­ti integroi­tu­nut maa­il­man­ta­lou­teen, että suo­ma­lai­set pal­kat lop­pu­jen lopuk­si mää­räy­ty­vät sieltä.

    Täs­tä syys­tä suo­ma­lais­ten vien­tia­lo­jen pitää saa­da joh­taa koko maan palk­ko­ja ja nii­den pitää puo­les­taan saa­da seu­ra­ta mah­dol­li­sim­man dynaa­mi­ses­ti kun­kin alan maa­il­man­laa­juis­ta kustannuskehitystä.

    Suo­men koti­mark­ki­na-alo­jen pal­kat, sekä jul­ki­sen sek­to­rin koko ja pal­kat pitää sit­ten skaa­la­ta vien­ti­sek­to­rin mukaan.

    Olen “klas­si­sen”, yleis­si­to­van tupon vas­tus­ta­ja sik­si, että se ei toi­mi yllä ole­van mukaisesti.

    Ja sit­ten konkretiaan:

    1) Jää­dy­te­tään YLEISSITOVASTI 70% Suo­men pal­kois­ta nykyi­sel­le tasol­leen ja anne­taan inflaa­tion syö­dä nii­den reaa­li­ta­soa kun­nes se saa­daan vuo­sien pääs­tä kil­pai­lu­ky­kyi­sel­le tasolle.
    Tätä tuke­maan pitää tie­ten­kin teh­dä sopi­va “soli­daa­ri­suuso­pe­raa­tio”, jot­ta kan­sa saa­daan tämä hyväksymään.

    2) 20% pal­kan­saa­jis­ta irro­tet­tai­siin yleis­si­to­vuu­des­ta ja annet­tai­siin noi­den palk­ko­jen pudo­ta heti 20…30%, jot­ta saa­daan louk­kuun jou­tu­neet ja nuo­ret töihin.

    3) Teh­dään rajut verotus‑, yms. raken­ne­muu­tok­set niin, että Suo­mes­ta tulee maa­il­man kiin­nos­ta­vin investointi‑, yrit­tä­mis- ja työl­lis­tä­mi­sys­tä­väl­li­nen dynaa­mi­nen maa.

    Näin talou­tem­me pysyy kil­pai­lu­ky­kyi­se­nä ja sel­lai­se­na, joka koko ajan muut­tu­vas­sa talous­ym­pä­ris­tös­sä luo darwi­nis­ti­ses­ti uut­ta, suku­puut­toon kuo­le­van osan tilalle.

    Mei­dän kan­nat­taa nyt pitää mie­les­sä se, että koko talous­teo­ri­aa kir­joi­te­taan paras­ta aikaa uusik­si, sil­lä tuo van­ha, Adam Smit­hin teo­ria on nyt todet­tu perus­tal­taan vääräksi. 

    Tilal­le tulee sen tun­nus­ta­mi­nen, että talou­des­sa­kaan ihmis-eläin ei toi­mi jär­ke­väs­ti vaan on tun­teit­ten­sa vie­tä­vä­nä ja siten kehit­tää koko ajan jär­jen­vas­tai­sia kuplia. Täs­tä puo­les­taan seu­raa jat­ku­via, vai­keas­ti ennus­tet­ta­via talouskriisejä.

    Näis­sä olo­suh­teis­sa voit­ta­ja­na sel­vi­ää vapaa ja ket­te­rän-neu­vo­kas met­säs­tä­jä-eläin, vai olem­me­ko muurahaisia?

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lai­nen, Darwi­niin usko­va yrittäjä

  38. JTS: Kun­tien ja val­tion palk­ka­ta­so on nous­sut roi­mas­ti, vaik­ka toi­min­ta­ta­po­ja ei ole kehitetty.

    Kun­ta­lii­tok­sis­sa pal­kat har­mo­ni­soi­daan kor­keim­man mukaan.

    Uskal­tai­si­ko joku las­kea esi­mer­kik­si mitä Hämeen­lin­nan kun­ta­lii­tok­sen pal­kan­ko­ro­tuk­set ovat tul­leet kumu­la­tii­vi­ses­ti mak­sa­maan. Koko kun­ta­lii­tos osoit­tau­tui­si höl­mö­läis­ten hommaksi.

    Niin ja kun­nis­sa ja edus­kun­nas­sa näis­tä päät­tä­neet ovat usein itse kun­nal­la töistä.

  39. JTS:
    Kun­tien ja val­tion palk­ka­ta­so on nous­sut roi­mas­ti, vaik­ka toi­min­ta­ta­po­ja ei ole kehitetty. 

    Kun­nis­sa ei teh­dä pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta, vaik­ka kaik­kien yli 20 000 hen­gen kau­pun­geis­sa se onnis­tui­si ja oli­si tar­peen. Koko Kun­ta-TES on aivan lii­an laa­ja kirja. 

    Tupo­non­gel­ma on, että se on sama raha – vaik­ka todel­li­suu­des­sa sopi­mus­ten teks­te­jä pitäi­si jol­lain raha­mää­räl­lä myös kehit­tää ja eri alat ovat täs­sä erilaisia.

    Kun­nal­li­sel­la sek­to­ril­la on samat teh­tä­vät riip­pu­mat­ta koos­ta. Nyt­kin kun­nal­li­nen sopi­mus on raamattu,mutta iavn muis­ta syis­tä kuin teh­tä­vien laa­jas­ta kirjosta.

    Eri ammat­ti­ryh­mät pyr­ki­vät suo­je­le­maan revii­re­jään, sen vuok­si esim uudel­len­si­joi­tus ei toi­mi kun­nis­sa vaan jou­du­taan irtisanomisiin.

  40. Meil­lä oli juu­ri yri­tys­koh­tai­sen erän jaka­mi­ses­ta neu­vot­te­lut ja tar­koi­tus oli­si kor­ja­ta tiet­ty­jen teh­tä­vien osal­ta lii­an alhai­sia palk­ko­ja kor­keam­mal­le tasol­le. Luon­nol­li­ses­ti se jät­tää vähem­män varaa muu­hun tulok­sel­li­suu­des­ta pal­kit­se­mi­seen. Yleis­ko­ro­tuk­sen sai­vat kaik­ki ja se osin neut­ra­li­soi hin­to­jen ja vero­jen nousua.

    Mut­ta noi­ta palk­ka­vää­ris­ty­miä syn­tyy tosi­aan sil­loin jos töi­hin tul­laan lii­an alhai­sel­la pal­kal­la. Onko mui­den saman yri­tyk­sen työn­te­ki­jöi­den kär­sit­tä­vä palk­ka­neu­vot­te­luis­sa joi­den­kin aiem­pien teke­mien hin­noit­te­lu­vir­hei­den seuraukset?

    Tai­sin itse vuo­si sit­ten men­nä nykyi­seen paik­kaa­ni lii­an alhai­sel­la palkalla.. 🙂

  41. Jos halut­tai­siin työl­lis­tää nuo­ria, niin pitäi­si mah­dol­lis­taa TES:iä alemm­mat pal­kat mää­rä­ajak­si esim. vuo­dek­si. He voi­si­vat saa­da val­tiol­ta palk­ka­tu­kea tänä aika­na. Toi­nen työl­lis­täm­mis­tä paran­ta­va teki­jä on irti­sa­no­mis­suo­jan hei­ken­tä­mi­nen eka­na vuotena.Etenkin pie­ny­rit­tä­jäll­le työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen tulee kal­liik­si ja lii­ka suu­ri ris­ki jos ao. hen­ki­lö ei ole teh­tä­vään soveltuva.

  42. Andy,

    jos työn hin­ta ase­te­taan lii­an suu­rek­si sen mark­ki­na-arvoon näh­den niin sil­loin syr­jäy­te­tään ihmi­siä pois työmarkkinoilta.

    Jos ei halu­ta mak­saa asu­mis­tu­kia, niin nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro ja välil­lis­ten työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten alen­nus pie­nem­pi­palk­kai­sil­le voi­si tul­la kysee­seen. Sil­loin suu­rem­pi­tu­lois­ten palk­kaan sidot­tu­ja mak­su­ja pitäi­si korot­taa että sosi­aa­li­tur­vaa rahoit­ta­vat ja mak­sa­vat orga­ni­saa­tiot pys­ty­vät suo­riu­tu­maan velvoitteistaan.

  43. Austrian:
    Pal­ve­lui­hin liit­tyy jon­kin­lai­nen outo käsi­tys että tuo­tan­to­tek­no­lo­gian eri­lai­suus suh­tees­sa val­mis­ta­vaan toi­min­taan voi­si joh­taa alem­paan palk­kaan kuin siel­lä vaik­ka teki­jä omai­si saman­lai­set kyvyt ja koulutuksen.

    Ero joh­tuu sii­tä pal­ve­luis­sa koko työn­te­ki­jän kapa­si­tee­ti myy­dään jo ensim­mäi­ses­sä sopi­muk­ses­sa. Sopi­mus­jat­kois­sa, kun hin­ta ale­nee, ei yksit­täi­ses­tä ihmi­ses­tä saa puris­tet­tua lisää teho­ja. Täl­löin palk­ko­jen nousu joh­taa irtisanomisiin.

    Konei­ta val­mis­tet­taes­sa taas on se “etu” että koneen omi­nai­suuk­sia voi kehit­tää parem­min kuin ihmi­sen omi­nai­suuk­sia. Uusis­ta kone­su­ku­pol­vis­ta saa lisää tehoa. Esim. läp­pä­ri mak­saa saman kuin ennen­kin vaik­ka nykyi­nen läp­pä­ri on monin­ker­tai­ses­ti suo­ri­tus­ky­kyi­sem­pi kuin 10 v sit­ten. Ihmi­nen taas on yhtä kyvy­käs kuin 10 v sittenkin.

  44. Osmo,

    ero on tie­tys­ti sii­nä että on moraa­li­sem­paa jos hin­to­jen nousu joh­tuu tulo­ta­son nousus­ta eikä eri­lais­ten sosi­aa­lie­tuuk­sien kasvusta.. 🙂

  45. Åke,

    pal­ve­lui­den tuo­tan­non hin­ta kas­vaa suh­tees­sa val­mis­ta­van toi­min­nan tuo­tan­non hin­taan. Kun tuo­tan­non­te­ki­jäl­lä on kai­kil­la sek­to­reil­la sama vuo­kra­hin­ta, niin voi­daan havai­ta että pal­ve­lui­den tuot­ta­vuus ei kasva.

    Se että kehit­ty­neis­sä mais­sa pal­ve­lui­den tuo­tan­non arvo on mer­kit­tä­vä suh­tees­sa koko­nais­tuo­tan­toon, joh­tuu val­mis­ta­van toi­min­nan suu­res­ta tuot­ta­vuu­des­ta. Pal­ve­lut eivät siis elä­tä kan­san­ta­lout­ta vaan seu­raa­vat sii­tä että aiem­min on saa­vu­tet­tu niin suu­ri tuo­tan­non taso muil­la sektoreilla.

    Kes­kia­jal­la pal­ve­lusek­to­rin pie­ni koko joh­tui alku­tuo­tan­non tuot­ta­mat­to­muu­des­ta. Val­mis­ta­vas­ta toi­min­nas­ta nyt puhumattakaan.…

  46. Erik Övers­kott­son (SDP) kiit­te­li eilen Ylen pää­uu­ti­sis­sa tupoa. Muka­na oli palk­ka­kus­tan­nus­ten kehi­tys­tä kuvaa graa­fi, joka on tut­tu MOT:n jak­sos­ta Vale, emä­va­le, Katai­sen tilasto. 

    Tupon täy­den­nyk­se­nä Erik suo­sit­te­li työ­an­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den int­res­sien yhdis­tä­jä­nä työ­ai­ka­pank­kia. Vii­den minuu­tin koh­dal­la hän sanoi, että “osto­voi­ma vie kulut­ta­jil­ta käteen jää­vää tuloa” ja sanoi vie­lä pääl­le, että “se on selvä”.

    Uutis­lä­he­tys on kat­sot­ta­vis­sa täältä:
    http://areena.yle.fi/tv/2037943

    Elä­mä on ihmi­sen paras­ta aikaa”
    — Mat­ti Nykänen

  47. Tapio,

    eri hin­nat saman­lai­sel­le tuo­tan­non­te­ki­jäl­le joh­ta­vat tehottomuuteen.

    Tie­tys­ti voi­si teh­dä mal­lin, jos­sa on tehot­to­mia ja tehokkaita
    tuo­tan­non­te­ki­jöi­tä. Sen jäl­keen saa­daan aikaan tilan­ne että kah­den yri­tyk­sen kan­nat­ta­vuus on sama, mut­ta toi­nen on tuot­ta­vam­pi tek­ni­ses­sä mielessä.

    Täy­tyy myön­tää että minul­la oli taus­tao­le­tuk­se­na tie­tyn­lai­nen homo­gee­ni­syy­so­let­ta­ma tuot­ta­vuu­del­le ja kil­pai­lul­li­set mark­ki­nat tuotannontekijöille.

    Talous­tie­det­tä on jos­kus kri­ti­soi­tu ole­mat­to­man maa­il­man taivaanmekaniikaksi… 🙂

  48. Mut­ta moraa­liar­gu­ment­tien ongel­ma on nii­den yleis­tet­tä­vyy­den puu­te sub­jek­tii­vi­sen koke­muk­sen ulkopuolelle…

  49. Andy: Eet­ti­ses­ti oikein on, että kaik­ki yhteis­kun­nas­sa tar­jol­la ole­vat työt on hin­noi­tel­tu niin, että nii­den teke­mi­sel­lä pär­jää koh­tuul­li­ses­ti. Tämä tar­koit­taa sitä että esim. sii­vo­ja pys­tyy kus­tan­ta­maan itsel­leen noin 7h työ­ru­pea­mal­la koh­tuul­li­sen asun­non koh­tuul­li­sel­ta etäi­syy­del­tä työ­pai­kas­ta + ym. koh­tuul­li­ses­sa elä­mäs­sä tar­vit­ta­vat jutut. Jos esim. sii­voo­ja jou­tuu teke­mään kah­ta työ­tä pär­jä­täk­seen, on kysees­sä epäeet­ti­nen yhteis­kun­ta ja tulonjako.

    Vii­saas­ti aja­tel­tu, mut­ta mis­tä­hän joh­tuu se, että suo­ma­lai­sen sii­voo­jan pal­kal­la elää joten kuten jos­sain Suo­men peri­fe­rias­sa, mut­tei Helsingissä?

  50. Konei­ta val­mis­tet­taes­sa taas on se “etu” että koneen omi­nai­suuk­sia voi kehit­tää parem­min kuin ihmi­sen omi­nai­suuk­sia. Uusis­ta kone­su­ku­pol­vis­ta saa lisää tehoa. Esim. läp­pä­ri mak­saa saman kuin ennen­kin vaik­ka nykyi­nen läp­pä­ri on monin­ker­tai­ses­ti suo­ri­tus­ky­kyi­sem­pi kuin 10 v sit­ten. Ihmi­nen taas on yhtä kyvy­käs kuin 10 v sittenkin.”

    Tuot­ta­vuu­den kas­vu ei ole ollut enää 300 vuo­teen sidot­tu pel­käst­tän ihmiseen.

    Nyky­ään tuot­ta­vuus on kom­bi­naa­tio monis­ta teki­jöis­tä: Ihmi­sen ominaisuuksista,terveydenhuollosta , työ­suo­je­lus­ta, koneel­lis­tu­mi­ses­ta , mate­ri­aa­lien paran­tu­mi­ses­ta, pro­ses­sien toi­mi­vuu­des­ta , logis­tii­kan toi­mi­vuu­des­ta etc
    Työ­ky­vyt­tö­mäk­si sai­ras­tu­nut tai vam­mau­tu­nut ihmi­nen ei tuo­ta mitään oli kuin­ka hyvä tahan­sa. Ihmi­nen ei myös­kään tuo­ta jos tuo­tan­to­pro­ses­si tai logis­tiik­ka takkuaa.

    Ihmi­nen ei ole myös­kään kovin tasai­nen tuot­ta­ja vaan ihmi­sen tuot­ta­vuus vaih­te­lee vii­kon, kuukauden,vuosien sisäl­lä merkittävästi

    Kun tar­kas­tel­laan suo­rit­tei­ta 40 vuo­den jak­sol­la niin eivät ne erot niin suu­ria ole kuin kuvitellaan.

    Tuot­ta­vuus on vain pelk­kä seli­tys pärs­tä­ker­toi­mel­la teh­tä­väl­le suosimiselle.

    Vain kun mit­ta­rit ovat sel­keät niin voi­daan hen­ki­löi­den tuot­ta­vuut­ta verrata

    Esim Jor­ma Olli­lan tuot­ta­vuus on nol­la 20 vuo­den jak­sol­la tar­kas­tel­tu­na eli hän sai kon­kurs­si­kyp­sän fir­man joh­det­ta­vak­seen ja jät­ti taak­seen kon­kurs­si­kyp­sän firman.

    Esim tek­ni­sen asia­kas­pal­ve­lun hen­ki­löi­den tuot­ta­vuut­ta voi tar­kas­tel­la muu­ta­mal­la tun­nus­lu­vul­la: Mon­ta­ko puhe­lua on vas­tat­tu kuukaudessa,kauanko puhe­lu kes­ti kes­ki­mää­rin, mon­ta­ko ongel­maa on rat­kais­tu asia­kas­pal­ve­li­jan toi­mes­ta, mon­ta­ko siir­tyi second lineen.

    Näi­tä luku­ja kun on tar­kas­tel­lut niin eipä ne erot niin suu­ria ole kuin kuvitellaan.

    Jos ero­ja on niin pitää tut­kia, onko pro­ses­si tar­peek­si yksin­ker­tai­nen, onko pul­lon­kau­lo­ja, puut­tuu­ko kou­lu­tus­ta etc Vai puut­tuu­ko työ­mo­ti­vaa­tio, onko yksi­tyi­se­lä­mä kun­nos­sa, onko sai­rauk­sia etc

    Tiket­ti­jär­jes­tel­mä ker­too lah­jo­mat­to­mas­ti nume­rot ja erot

  51. Austrian:
    jos työn hin­ta ase­te­taan lii­an suu­rek­si sen mark­ki­na-arvoon näh­den niin sil­loin syr­jäy­te­tään ihmi­siä pois työmarkkinoilta. 

    Mikä on esi­mer­kik­si sii­voo­jan tai ros­ka­kus­kin työn markkina-arvo?

    Se mini­mi­palk­ka, jol­la hom­maan saa­daan viro­lai­nen vuokratyöntekijä?

  52. Pää­piir­teis­sään olet, Osmo, oikeas­sa. Ongel­mal­li­nen on koh­ta, jos­sa arve­let, että osa työ­voi­mas­ta voi jää­dä tupo­jen ulko­puo­lel­le. Näin­hän on ollut tähän­kin asti: tiet­ty asian­tun­ti­ja- ja joh­to­ta­son teh­tä­vis­sä työs­ken­te­le­vä osa työ­voi­mas­ta neu­vot­te­lee omat palk­kan­sa. Oli­si kui­ten­kin toi­vot­ta­vaa, että kan­sal­li­sen soli­daa­ri­suu­den nimis­sä kaik­ki nou­dat­tai­si­vat malttia. 

    Ei ole oikein, jos esim yhtiön X työ­voi­mas­ta 98 % saa 20 euron koro­tuk­sen, mut­ta sit­ten muu­ta­mat pomot ja diplo­mi-insi­nöö­rit otta­vat 300 euron koro­tuk­sen. Pidem­män pääl­le tämä syö yhteis­hen­keä ja joh­taa pahim­mas­sa tapauk­ses­sa tulon­ja­ko­tais­te­luun myö­hem­min kovien palk­ka­vaa­teit­ten ja lak­ko­kier­teen muo­dos­sa. Vai­kei­na aikoi­na kaik­kien on joustettava.

    Huo­mio­si Rans­kan mal­lis­ta on terä­vä. Sitä kan­nat­tai­si poh­tia suo­ma­lai­sen teol­li­suuse­lii­tin laajemminkin.

  53. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Täs­tä syys­tä suo­ma­lais­ten vien­tia­lo­jen pitää saa­da joh­taa koko maan palk­ko­ja ja nii­den pitää puo­les­taan saa­da seu­ra­ta mah­dol­li­sim­man dynaa­mi­ses­ti kun­kin alan maa­il­man­laa­juis­ta kustannuskehitystä.
    ‘snip’

    Ja sit­ten konkretiaan:

    1) Jää­dy­te­tään YLEISSITOVASTI 70% Suo­men pal­kois­ta nykyi­sel­le tasol­leen ja anne­taan inflaa­tion syö­dä nii­den reaa­li­ta­soa kun­nes se saa­daan vuo­sien pääs­tä kil­pai­lu­ky­kyi­sel­le tasolle.
    Tätä tuke­maan pitää tie­ten­kin teh­dä sopi­va “soli­daa­ri­suuso­pe­raa­tio”, jot­ta kan­sa saa­daan tämä hyväksymään.

    2) 20% pal­kan­saa­jis­ta irro­tet­tai­siin yleis­si­to­vuu­des­ta ja annet­tai­siin noi­den palk­ko­jen pudo­ta heti 20…30%, jot­ta saa­daan louk­kuun jou­tu­neet ja nuo­ret töihin.
    ‘snip’
    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lai­nen, Darwi­niin usko­va yrittäjä

    Jaha, siis vien­tia­lo­jen pal­kat Kii­nan tasol­le ja sit­ten jää­dy­te­tään 70%, mut­ta kuka päät­tää, ket­kä kuu­lu­vat tuo­hon 70 prosenttiin?
    Ja miten vali­taan ne, jot­ka irro­te­taan ‘yleis­si­to­vuu­des­ta’ ja pudo­te­taan jopa alle Kii­nan tason?

    Kon­kre­ti­aa puut­tuu, mut­ta ilmei­ses­ti jää yrit­tä­jän teh­tä­väk­si, mää­rit­tää kuka ‘jää­dy­te­tään’ ja kuka ‘pudo­te­taan’.

    Epä­sel­vää on ainoas­taan se, miten tämä sit­ten työl­lis­tää ‘nuo­ret’ ja ‘louk­kuun jää­neet’ (ja oli­si­vat­ko he sit­ten jää­dy­tet­tä­viä vai pudo­tet­ta­via)? Vai suo­sit­te­lee­ko darwi­nis­ti: pal­kat niin alas, että vain voi­mak­kaim­mat jää­vät eloon?

  54. Lii­an van­ha: Tiket­ti­jär­jes­tel­mä ker­too lah­jo­mat­to­mas­ti nume­rot ja erot

    Sil­loin, kun työ on sel­lais­ta, jon­ka saa tiket­ti­jär­jes­tel­mään lai­tet­tua, mikä käy­tän­nös­sä tar­koit­taa rutii­ni­työ­tä. Mitä enem­män työ koos­tuu rutii­neis­ta, sitä vähem­män sii­nä yleen­sä on tuot­ta­vuus­vaih­te­lui­ta. (Poik­keuk­sia­kin on, esi­mer­kik­si lapiol­la teh­tä­väs­sä ojan­kai­vuus­sa erot ovat suuria.)

    Tuot­ta­vuus on aina hen­ki­lön ja työ­pai­kan tulo. Tuot­ta­vuuse­rot ovat eri­kois­tu­neem­mis­sa teh­tä­vis­sä suu­ria, mut­ta vää­rä ihmi­nen vää­räs­sä pai­kas­sa on tuot­ta­ma­ton. Huip­pu­luo­kan tuo­te­ke­hi­ty­sin­si­nöö­ri voi olla hui­mas­ti tuot­ta­vam­pi kuin medi­aa­ni­tyyp­pi, mut­ta sama tyyp­pi ei vält­tä­mät­tä ymmär­rä mark­ki­noin­nis­ta yhtään mitään (vaik­ka luu­lee­kin). Ja sama insi­nöö­ri samas­sa teh­tä­väs­sä voi olla hui­kean eri­lai­nen tuot­ta­vuu­del­taan riip­puen orga­ni­saa­tion kyvys­tä hyö­dyn­tää hänen tuottavuuttaan.

    Tämä on kui­ten­kin nime­no­maan perus­te sil­le, että palk­ko­jen pitää hei­jas­taa tuot­ta­vuut­ta. Jos ihmi­set sii­nä tilan­tees­sa hakeu­tu­vat itsel­leen kova­palk­kai­sim­piin hom­min, talous tyk­kää. Mitä jäy­kem­pää palk­ka­ra­ken­ne on, ja mitä hei­kom­paa on ihmis­ten liik­ku­vuus teh­tä­vien ja yri­tys­ten välil­lä, sitä huo­nom­min tämä toimii.

  55. Koti-isä: Mikä on esi­mer­kik­si sii­voo­jan tai ros­ka­kus­kin työn markkina-arvo?
    Se mini­mi­palk­ka, jol­la hom­maan saa­daan viro­lai­nen vuokratyöntekijä?

    Se mini­mi­palk­ka, jol­la joku hom­man tekee riit­tä­väl­lä laadulla.

    Toki lain­sää­dän­töä pitää nou­dat­taa, ja sii­tä yhteis­kun­nan oli­si syy­tä olla aika tarkkana.

    Pal­ve­luam­ma­teis­sa on kui­ten­kin hyvin olen­nais­ta huo­ma­ta, että tar­jol­la ole­van työn mää­rä riip­puu voi­mak­kaas­ti työn hin­nas­ta. Työn hin­taa alen­ta­mal­la työ­tä on enemmän.

    Samal­la on sel­vää, että Suo­mes­sa ei 500 euron pal­kal­la jär­ke­väs­ti elä, vaan yhteis­kun­nan pitää lait­taa jotain väliin. Mak­sa­ja­na on joka tapauk­ses­sa kes­ki­luok­ka, joka sit­ten vali­tus­ta mal­lis­ta riip­puen joko saa pal­ve­lui­ta vas­ti­neek­si rahal­leen tai ei saa.

  56. Osmo Soininvaara:

    Euroa­lu­een jäse­ne­nä Suo­men on alis­tut­ta­va euro­mai­den väli­seen Sak­san joh­ta­maan kil­pai­luun työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten pitä­mi­ses­tä matalana. 

    Ja kään­täen, euroa­lu­een ulko­puo­lel­la Suo­men ei oli­si pak­ko alis­tua Sak­san joh­ta­maan kil­pai­luun työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten pitä­mi­ses­tä matalana.

    Perus­tuu­ko vien­nin kil­pai­lu­ky­ky mis­sä mää­rin työ­voi­ma­kus­tan­nuk­siin? Jos Sak­sa, Ruot­si ja Suo­mi tuot­tai­si­vat kaik­ki saman laa­tuis­ta bulk­kia, vaik­ka­pa olii­viöl­jyä, niin sil­loin voi­tai­siin tode­ta työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten vai­ku­tus hin­toi­hin ja sil­loin osta­jaa pää­tös perus­tui­si saman laa­tui­sen olii­viöl­jyn hintaan.

    Hom­ma tuok­sah­taa saman­lai­sel­ta, kuin että yri­tys­joh­ta­jil­le pitää mak­saa hulp­peat palk­ka ja bonuk­set pääl­le, jot­ta he eivät kar­kaa ulko­mail­le. Ari Kor­vo­la ei löy­dä uusim­man Seu­ra-leh­den jutus­saan yhtään suo­ma­lais­ta joh­ta­jaa, joka oli­si pääs­syt näky­väl­le pai­kal­le toi­mi­tus­joh­ta­jak­si ulkomailla. 

    Eli suo­ma­lais­ten joh­ta­jien palk­ka­pe­rus­te­lut ovat täyt­tä puppua.

    Sitä vas­toin var­sin­kin suo­ma­lai­set jul­ki­sen hal­lin­non joh­ta­jat ovat kun­nos­tau­tu­neet kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si osta­jik­si ulko­mail­ta. Ensim­mäis­ten pak­kas­ten isket­tyä, Pen­do­li­not ajet­tiin vari­kol­le ja kal­liil­la rahal­la moda­tiin Suo­mes­sa toi­mi­vik­si. Mii­na­lai­vat kun parin vuo­den myö­häs­te­lyn jäl­keen saa­tiin, ajet­tiin saman tien tela­kal­le kor­jat­ta­vak­si. Met­ro ja bus­si­ju­tuis­sa on sot­ku­ja sak­sa­lais­ten kanssa.

    Ode var­maan tie­tää oikein hyvin, mil­lai­nen myy­jä on sak­sa­lai­nen ja mil­lai­nen osta­ja on suo­ma­lai­nen vir­ka­mies. Tur­ku osti sak­sa­lai­sel­ta Ini­til­tä bus­sien IT-jär­jes­tel­mä. Hin­nan pai­noar­vo kil­pai­lu­tuk­ses­sa oli 45 prosenttia.

    Siis hin­ta­kil­pai­lu­ky­ky oli vain 45 pro­sen­tin arvos­sa. Kai­kis­sa sel­lai­sis­sa hank­keis­sa, jois­sa ei ole kyse ident­ti­ses­tä tuot­tees­ta tai pal­ve­lus­ta käy­te­tään mui­ta­kin kri­tee­rei­tä kuin hinta.

    Toi­sin kuin suo­ma­lai­seen kil­pai­lu­ky­kyyn, sak­sa­lai­seen “kil­pai­lu­ky­kyyn” kuu­luu tai­to lah­jus­tel­la. Se on var­sin taval­li­nen tapa Sak­sas­sa ja oikeus­ta­paus­ten valos­sa, nime­no­maan jul­ki­nen puo­li on altis lah­jon­nal­le. Hel­sin­gin met­ro­toi­mis­ton joh­ta­ja muis­taak­se­ni tuo­mit­tiin van­keu­teen lah­jus­ten vas­taa­not­ta­mi­ses­ta Siemensiltä.

    Toi­saal­ta jos sak­sa­lai­nen yri­tys ei saa kaup­po­ja aikai­sek­si, se voi haas­taa osta­jan vaik­ka oikeu­teen. Edel­lä Turun koh­dal­la mai­nit­tu Init ei onnis­tu­nut Hel­sin­gis­sä saa­maan HSL urak­kaa. Mitä se teki? Se haas­toi HSL:n markkinaoikeuteen.

    Ruot­sa­lai­set puo­les­taan vakuut­ta­vat vil­pit­tö­myy­del­lään ja pal­ve­lu­ky­vyl­lään. Mene­pä johon­kin ruot­sa­lai­seen myy­mä­lään, ja jos heil­lä ei ole mitä haluat, he mel­kein juok­se­vat ulos kau­pas­ta hake­maan sen jostain.

    Suo­ma­lai­set tuot­teet ovat inno­va­tii­vi­sia ja laa­duk­kai­ta. Pitäi­si tut­kia, mis­sä mää­rin vien­ti ei vedä hin­nan takia, vai onko syy muu­al­la, esi­mer­kik­si joh­don ammat­ti­tai­dot­to­muu­des­sa ja myyn­tio­saa­mi­sen puutteissa.

  57. Andy: Eet­ti­ses­ti oikein on, että kaik­ki yhteis­kun­nas­sa tar­jol­la ole­vat työt on hin­noi­tel­tu niin, että nii­den teke­mi­sel­lä pär­jää kohtuullisesti. 

    Mie­les­tä­ni tätä ongel­maa ei kui­ten­kaan pidä rat­kais­ta yhteis­kun­nan luo­mil­la tulon­siir­roil­la vaan juu­ri yhtei­sil­lä palkkaratkaisuilla.

    Nykyi­nen tilan­ne on juu­ri­kin tuol­lai­nen. Eli koh­tuul­li­sen hyvät pal­kat kai­kil­la sekä vas­ta­pai­no­na jät­ti­työt­tö­myys kun ei kan­na­ta työllistää. 

    Mikään mah­ti maa­il­mas­sa ei tule muut­ta­maan “koh­tuul­li­sen hyvät pal­kat kai­kil­le + suu­ri ja kokoa­jan kas­va­va raken­teel­li­nen työttömyys”-yhdistelmää. Vähän vaa­ti­vat työt vähe­ne­vät koko ajan palk­ko­jen nouses­tes­sa eli myös raken­teel­li­nen työt­tö­myys tulee jat­ka­maan nousu­aan kos­ka uudet työt tule­vat supercel­lei­hin ja rovioi­hin eikä niis­sä pär­jää kuin har­vat ja valitut.

  58. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Pää­piir­teis­sään olet, Osmo, oikeas­sa. Ongel­mal­li­nen on koh­ta, jos­sa arve­let, että osa työ­voi­mas­ta voi jää­dä tupo­jen ulko­puo­lel­le. Näin­hän on ollut tähän­kin asti: tiet­ty asian­tun­ti­ja- ja joh­to­ta­son teh­tä­vis­sä työs­ken­te­le­vä osa työ­voi­mas­ta neu­vot­te­lee omat palk­kan­sa. Oli­si kui­ten­kin toi­vot­ta­vaa, että kan­sal­li­sen soli­daa­ri­suu­den nimis­sä kaik­ki nou­dat­tai­si­vat malttia. 

    Ei ole oikein, jos esim yhtiön X työ­voi­mas­ta 98 % saa 20 euron koro­tuk­sen, mut­ta sit­ten muu­ta­mat pomot ja diplo­mi-insi­nöö­rit otta­vat 300 euron koro­tuk­sen. Pidem­män pääl­le tämä syö yhteis­hen­keä ja joh­taa pahim­mas­sa tapauk­ses­sa tulon­ja­ko­tais­te­luun myö­hem­min kovien palk­ka­vaa­teit­ten ja lak­ko­kier­teen muo­dos­sa. Vai­kei­na aikoi­na kaik­kien on joustettava.

    Huo­mio­si Rans­kan mal­lis­ta on terä­vä. Sitä kan­nat­tai­si poh­tia suo­ma­lai­sen teol­li­suuse­lii­tin laajemminkin.

    Voi hel­lan­tuu­te­lis­sen­tään tätä katkeruutta.

    Ote­taan­pa esi­mer­kik­si eläk­keet Suomessa.

    Jos suu­rim­pia eläk­kei­tä koro­te­taan sadal­la eurol­la abso­luut­ti­nen sum­ma on jos­sain 200 mil­joo­nas­sa koro­tuk­sen jäl­keen. Jos tavik­sien kes­kie­lä­ke nousee sata euroa niin yli 22 mil­jar­din euron vuo­tui­seen sum­maan saa lät­käis­tä vie­lä 1–2 mil­jar­din korotuksen.

    Se nyt vaan on niin että toi­set joh­taa ja toi­set ovat joh­det­ta­via. Samoin pie­nim­piin palk­koi­hin menee enem­män rahaa kuin joh­ta­jan tai joh­ta­jien palkkoihin.

    Olvin toi­mi­tus­joh­ta­ja saa 400 000 euroa vuo­des­sa, tuo vas­taa nel­jää hyvä palk­kais­ta insinööriä. 

    Suo­ma­lais­ten joh­ta­jien pal­kat ovat aivan nau­ret­ta­van alhai­sia, muu­ta­maa poik­keus­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Mut­ta se haloo mikä näis­tä nousee ker­too enem­män Suo­mes­ta ja suomalaisuudesta.

    Erään yri­tyk­sen yt-neu­vot­te­luis­sa kysyt­tiin suo­raan, las­ke­taan­ko palk­ko­ja vai lai­te­taan­ko teh­das kiin­ni. Ay pam­put tuli­vat ker­to­maan pää­luot­ta­mus­mie­hel­le että sent­tiä­kään ette anna perik­si, teh­das kiin­ni ja yli 100 hen­keä työt­tö­mäk­si. Teh­das on tänä päi­vä­nä hiu­kan ete­läm­mäs­sä kuin Suomi.

  59. Oikeis­to­de­ma­ri: Huo­mio­si Rans­kan mal­lis­ta on terä­vä. Sitä kan­nat­tai­si poh­tia suo­ma­lai­sen teol­li­suuse­lii­tin laajemminkin.

    Itse asias­sa täs­sä pitää nime­no­maan ruåt­sa­lai­sia ihailla: 

    Vien­ti­teol­li­suus mää­rää siel­lä koro­tus­va­ran, jota muut eivät yli­tä, ja yri­tyk­sis­sä on suu­ri vapaus mää­ri­tel­lä hen­ki­lö­koh­tai­set pal­kan­ko­ro­tuk­set kun­han vain pysy­tään sovi­tun varan sisäl­lä. Hyviin yri­tyk­siin jää sisään kas­vun mah­dol­lis­ta­via tuot­to­ja ja myös hei­kom­mat yri­tyk­set voi­vat ter­veh­dyt­tää palkkarakennettaan.

  60. Evert The Never­Rest: Suo­ma­lai­set tuot­teet ovat inno­va­tii­vi­sia ja laa­duk­kai­ta. Pitäi­si tut­kia, mis­sä mää­rin vien­ti ei vedä hin­nan takia, vai onko syy muu­al­la, esi­mer­kik­si joh­don ammat­ti­tai­dot­to­muu­des­sa ja myyn­tio­saa­mi­sen puutteissa.

    Yksi syy on, ettei Suo­mel­la ole pit­kää his­to­ri­aa eikä brän­diä kor­kean jalos­tusar­von hyö­dyk­kei­den tuot­ta­ja­na muu­al­la kuin Venä­jäl­lä. Nouse­vat teol­li­suus­maat jou­tu­vat tyy­pil­li­ses­ti myy­mään tuot­teen­sa aluk­si, ja jopa vuo­si­kym­me­niä, hal­val­la, vrt. Japa­ni, sit­ten Korea, nyt Taiwan ja Kiina.

    Täs­sä suh­tees­sa EU-jäse­nyy­tem­me on ollut erit­täin tär­keä. Vie­lä 80-luvun lopul­la rans­ka­lai­nen osto­pääl­lik­kö ihmet­te­li, miten ihmees­sä olin pääs­syt myyn­ti­mat­kal­le rau­tae­si­ri­pun toi­sel­le puo­lel­le. No, kau­pat kui­ten­kin tuli ja koh­tuul­li­seen hintaan.

  61. Kes­kus­te­lu työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten pie­nes­tä osuu­des­ta tuot­teen hin­nas­sa on osit­tain yksi­sil­mäis­tä pro­ses­si­teol­li­suut­ta (m.l. sel­lu ja pape­ri) lukuu­not­ta­mat­ta. Esi­mer­kik­si metal­li­teol­li­suu­des­sa ali­han­kin­ta­ket­jun työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set pii­lou­tu­vat lop­pu­tuot­teen val­mis­ta­jan tava­ra- ja pal­ve­luos­toi­hin eivät­kä näy työvoimakustannuksina.

    Pro­ses­si­teol­li­suu­den tuot­teet ovat taas koko­lail­la stan­dar­doi­tua bulk­kia, jol­loin pie­net­kin erot kus­tan­nuk­sis­sa vai­kut­ta­vat kilpailukykyyn.

  62. Sylt­ty: Vähän vaa­ti­vat työt vähe­ne­vät koko ajan palk­ko­jen nouses­tes­sa eli myös raken­teel­li­nen työt­tö­myys tulee jat­ka­maan nousu­aan kos­ka uudet työt tule­vat supercel­lei­hin ja rovioi­hin eikä niis­sä pär­jää kuin har­vat ja valitut.

    Jos ja kun työn mää­rä vähe­nee (auto­maa­tio, tehos­tu­mi­nen, val­miik­si raken­net­tu yhteis­kun­ta) mik­si mei­dän sil­ti väki­pa­kol­la täy­tyy yrit­tää pitää kan­sa­kun­nan teke­män työn mää­rä vakio­na? Kun ei se nyt­kään onnis­tu, yhä suu­rem­pi osa poru­kas­ta on työttömänä.

    Eikö voi­da hyväk­syä se fak­ta, että työ­tä ei tar­vit­se enää teh­dä yhtä pal­joa kuin aina ennen. Eli tavoit­teen ei tar­vit­se enää olla 40 tun­tia vii­kos­sa jokais­ta työ­ky­kyis­tä kan­sa­lais­ta koh­den. Vaan esi­mer­kik­si 30 tun­tia. Kuten kohu­tut ja uut­ta suku­pol­vea edus­ta­vat supercel­li­läi­set­kin tote­si­vat, he kyl­lä anta­vat mie­lel­lään yhteis­kun­nal­le sil­le kuu­lu­van osuuden.

    Jos jat­ke­taan nyky­mal­lil­la, yhä pie­nem­pi osa poru­kas­ta tekee sitä 40 viik­ko­tun­tia ja loput 0 viik­ko­tun­tia. Ja mer­kit­tä­väs­ti isom­mil­la tulon­siir­roil­la jae­taan yhtei­nen varal­li­suus kaik­kien kan­sa­lais­ten kes­ken, että saa­daan pysy­mään yhteis­kun­ta koossa.

  63. Vihe­rins­si: Se mini­mi­palk­ka, jol­la joku hom­man tekee riit­tä­väl­lä laadulla.

    Toki lain­sää­dän­töä pitää nou­dat­taa, ja sii­tä yhteis­kun­nan oli­si syy­tä olla aika tarkkana.

    Samal­la on sel­vää, että Suo­mes­sa ei 500 euron pal­kal­la jär­ke­väs­ti elä, vaan yhteis­kun­nan pitää lait­taa jotain väliin. Mak­sa­ja­na on joka tapauk­ses­sa kes­ki­luok­ka, joka sit­ten vali­tus­ta mal­lis­ta riip­puen joko saa pal­ve­lui­ta vas­ti­neek­si rahal­leen tai ei saa.

    Jos ja kun ensin mai­ni­tul­la peri­aat­teel­la jat­ke­taan, viro­lai­sen vuo­kra­työ­voi­man vir­taa ei estä mikään. Ja samal­la yt-neu­vo­tel­laan ja ulkois­te­taan koti­mai­set teki­jät kortistoon.

    Jäl­kim­mäi­ses­sä kui­ten­kin vii­ta­taan sii­hen fak­taan, että koko kan­sa­kun­nas­ta pitäi­si pitää huol­ta. Ala­ti kas­va­vaa työ­tä vail­la ole­vien poruk­kaa ei oikein siis­tis­ti voi­da työn­tää rajan taa, vaik­ka jos­sain Kar­ja­las­sa tilaa kosol­ti olisikin.

    Miten kau­an yhteis­kun­ta kes­tää tätä ris­ti­rii­tais­ta mei­nin­kiä. Ote­taan ali­pal­kat­tu viro­lai­nen sii­voa­maan, lai­te­taan suo­ma­lai­nen samaan työ­hön 100% kyke­ne­vä kor­tis­toon ja siir­re­tään osa sääs­ty­vis­tä rahois­ta har­ve­ne­val­ta työs­sä­käy­vien jou­kol­ta vero­tuk­sen avul­la tuki­na eteen­päin. Hel­pos­ti lii­ku­tel­ta­vien tuot­tei­den val­mis­tuk­sen ulkois­tuk­sen hal­van työ­voi­man mai­hin vie­lä ymmär­tää, mut­ta aiom­me­ko ihan oikeas­ti hävi­tä tämän pelin koti­ken­täl­lä­kin, paik­kaan sido­tuis­sa pelveluissa?

    Tulee mie­leen kir­jan nimi “Ainoa vaih­toeh­to ja sen vaihtoehdot”.

  64. Pert­ti Haa­pa­ran­ta­han on hie­man kär­jis­te­tys­ti kir­joit­ta­nut Aka­tee­mi­ses­sa talous­blo­gis­sa että meil­lä ei ole kil­pai­lu­ky­ky ongel­maa vaan enem­män­kin joh­ta­mi­sen ongel­ma, yri­tyk­set eivät ole kehit­tä­neet hyviä uusia tuotteita.

    Työn­te­ki­jän kan­nal­ta tuo teo­ria on loh­dul­li­nen kos­ka voi syyt­tää mones­ta asias­ta yli­pal­kat­tu­ja ja ali­suo­riu­tu­via johtajia… 🙂

  65. Evert The Never­Rest:Suo­ma­lai­set tuot­teet ovat inno­va­tii­vi­sia ja laadukkaita.

    Kuten esi­mer­kik­si Sym­bian, Tal­vi­vaa­ran nik­ke­li sekä Winwin­din tuulivoimalat? 😉

  66. Evert The Never­Rest: Hom­ma tuok­sah­taa saman­lai­sel­ta, kuin että yri­tys­joh­ta­jil­le pitää mak­saa hulp­peat palk­ka ja bonuk­set pääl­le, jot­ta he eivät kar­kaa ulko­mail­le. Ari Kor­vo­la ei löy­dä uusim­man Seu­ra-leh­den jutus­saan yhtään suo­ma­lais­ta joh­ta­jaa, joka oli­si pääs­syt näky­väl­le pai­kal­le toi­mi­tus­joh­ta­jak­si ulkomailla.

    Suo­ma­lai­set tuot­teet ovat inno­va­tii­vi­sia ja laa­duk­kai­ta. Pitäi­si tut­kia, mis­sä mää­rin vien­ti ei vedä hin­nan takia, vai onko syy muu­al­la, esi­mer­kik­si joh­don ammat­ti­tai­dot­to­muu­des­sa ja myyn­tio­saa­mi­sen puutteissa. 

    Ehkä­pä suo­ma­lai­sia joh­ta­jia ei ole innol­la hou­ku­tel­tu ulko­mail­le, mut­ta juu­ri suo­ma­lai­sen joh­don ammat­ti­tai­dot­to­muu­den tai eri­kois­osaa­mi­sen tar­jon­nan vähäi­syy­den vuok­si on Suo­meen jou­dut­tu hou­kut­te­le­maan usei­ta­kin ulko­maa­lai­sia joh­ta­jia. Hei­tä ei voi hou­ku­tel­la Suo­men palk­ka­ta­sol­la, vaan tar­jol­le jou­du­taan anta­maan vähin­tään samat edut, mitä he sai­si­vat kotimaassaankin/nykyisessä työs­sään. Käy­tän­nös­sä enem­män­kin, kos­ka miten­kään suu­rel­la innol­la eivät ulko­mai­set­joh­ta­jat per­hei­neen Suo­meen ole muut­ta­mas­sa. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa pitää vie­lä kor­va­ta bonuk­set, jot­ka he muu­ten oli­si­vat aikai­sem­mas­ta työs­tään saaneet.

    Saa­han sitä pie­nem­pää­kin palk­kaa toki tar­jo­ta, mut­tei tai­da tul­la pes­te­jä sil­lä tavalla.

    Joh­don osaa­mis­va­jee­seen aut­taa joh­ta­jien (onnis­tu­nut) tuon­ti, koti­mai­nen tar­jon­ta ei para­ne yhtä helposti.

  67. Fidel:
    Tupos­sa on toki pal­jon hyvää­kin, mut­ta yksi asia aivan eri­tyi­ses­ti on per­siil­lään: yksi­tyi­nen ja jul­ki­nen sek­to­ri ovat taas saa­mas­sa saman “koro­tuk­sen”. Yksi­tyi­sen pitäi­si pys­tyä joten­kin rahoit­ta­maan jul­ki­nen, mikä ei ole onnis­tu­nut vuo­si­kausiin. Kun yksi­tyi­nen yri­tys tekee tap­pio­ta (tai lii­an vähän voit­toa), seu­rauk­se­na on yyteet. Kun jul­ki­nen bud­jet­ti kusee, nos­te­taan vero­ja ja ote­taan lisää vel­kaa. Näin net­to­mak­sa­ja­na en oikein jak­sa tupos­ta innostua. 

    Jul­kis­ten palk­ko­jen yli­suu­ret koro­tuk­set ovat toki huo­no kei­no (tosin tääl­lä vih­jat­tiin jo että kysees­sä voi olla tilas­to­har­ha: mata­la­palk­ka­pää­tä on ulkois­tet­tu fir­mo­jen teh­tä­väk­si ja vain kal­liim­pi­palk­kai­set ovat jää­neet) kos­ka pal­kan­ko­ro­tuk­set tup­paa­vat jää­mään pysy­vik­si eikä nii­tä voi kumo­ta hyvien aiko­jen koit­taes­sa, mut­ta suh­dan­ne­vaih­te­luis­sa jul­ki­sen sek­to­rin väliai­kai­nen pai­sut­ta­mi­nen on oikeaop­pis­ta Key­ne­si­läi­syy­tä. Hyvä kysy­mys tosin on aut­taa­ko ryyp­py­käyn­nis­tys täl­lä ker­taa, kun maa­il­mas­sa on moni asia his­to­rial­li­sel­la taval­la muut­tu­mas­sa: mm. (i) talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den ydin on siir­ty­mäs­sä itään, (ii) Nixo­nin 70-luvul­la käyn­nis­tä­män fiat-raha­ko­kei­lun dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set alka­vat val­je­ta, (iii) auto­maa­tion yleis­ty­mi­nen on räjäyt­tä­mäs­sä käsiin ennen­ko­ke­mat­to­man tulon­ja­ko-ongel­man, ja (iv) glo­ba­li­saa­tio on teh­nyt mones­ta asias­ta yhteismaa-ongelman jos­sa glo­baa­li opti­mi vaa­ti­si sito­vaa sopi­mis­ta kaik­kien toi­mi­joi­den kes­ken sen sijaan että jokai­nen toi­mi­ja Adam­sin näky­mät­tö­män käden hen­ges­sä opti­moi lokaa­lis­ti … ynnä muuta.

    En sil­ti mal­ta olla lainaamatta Krugmania ryyp­py­käyn­nis­tyk­seen liittyen:

    Asias­sa käy näin: aloi­te­taan kir­jan­pi­toi­den­ti­tee­tis­tä, täs­sä tapauk­ses­sa [yksi­tyis­ten säästöt]=[yritysten inves­toin­nit], koh­del­laan sitä syy-seu­raus­suh­tee­na [sääs­töt] -> [inves­toin­nit] ja kuvi­tel­laan että tämä riit­tää teke­mään tar­peet­to­mak­si sii­hen yksi­tyis­koh­tai­seen meka­nis­miin paneu­tu­mi­sen joka iden­ti­tee­tin aiheuttaa. 

    Täs­sä tapauk­ses­sa, kysy­tään­pä mitä tapah­tuu jos kulut­ta­jat päät­tä­vät lisä­tä sääs­tö­as­tet­taan. Mitä he tosia­sias­sa teke­vät? Vähen­tä­vät kulu­tus­taan. No, pitää­kö iden­ti­teet­ti [säästöt]=[investoinnit] yhä kutin­sa? Hyvin lyhyel­lä täh­täi­mel­lä toden­nä­köi­ses­ti pitää, sem­mois­ten meka­nis­mien kaut­ta jot­ka ovat vas­toin toi­mi­joi­den tar­koi­tus­ta — toi­sin sanoen em. kir­jan­pi­toi­den­ti­teet­ti ei sano että [tavoi­tel­lut sääs­töt] = [tavoi­tel­lut inves­toin­nit]. Jos kulut­ta­jat yrit­tä­vät sääs­tää, yri­tyk­set jou­tu­vat taval­laan inves­toi­maan vas­toin tah­to­aan, kun tava­ra ei mene kau­pak­si ja varas­tot kas­va­vat; toi­saal­ta kulut­ta­jat totea­vat ettei­vät he sääs­tä niin pal­joa kuin oli­si­vat tah­to­neet kos­ka hei­dän tulon­sa putoa­vat. Luon­nol­li­ses­ti tämä ei-toi­vot­tu lop­pu­tu­los joh­taa toi­mi­joi­den käyt­täy­tyi­mi­sen lisä­muu­tok­seen, jos­sa yri­tyk­set leik­kaa­vat tuo­tan­to­aan ja kulut­ta­jat kulu­tus­taan, kun­nes lopul­ta saa­vu­te­taan tasa­pai­no jos­sa [tavoi­tel­lut sääs­töt] = [tavoi­tel­lut inves­toin­nit]; tämä uusi tasa­pai­no ei vält­tä­mät­tä ole sel­lai­nen jos­sa inves­toin­nit lisään­ty­vät, ne saat­ta­vat vähentyä.

    Jot­ta voi teh­dä joh­to­pää­tök­sen että lisään­ty­neet [tavoi­tel­lut sääs­töt] joh­ta­vat lisään­ty­nei­siin [tavoi­tel­tui­hin inves­toin­tei­hin], pitää selit­tää meka­nis­mi jon­ka kaut­ta kulut­ta­jien lisään­ty­nyt sääs­tö­ha­lu luo yri­tyk­sil­le kan­nus­teen kulut­taa enem­män. Kor­ko­ta­son ale­ne­mi­nen hoi­tai­si hom­man — mut­ta ei talou­des­sa jos­sa kor­ko­ta­so on val­miik­si nollassa.”

    Ja key­ne­si­läi­nen rat­kai­su meni joten­kin niin että jul­ki­nen sek­to­ri avaa tämän umpi­sol­mun tör­sää­mäl­lä het­ken, ja ainoas­taan avaa sen — ei jää pysy­väs­ti törsäämään. 

    Esi­merk­ki­nä nyky­maa­il­man tilan­tees­ta on mm. se että vien­ti­ve­toi­nen talous ei voi teh­dä täm­möis­tä ryyp­py­käyn­nis­tys­tä yksi­nään, vaan se pitäi­si teh­dä koko kulut­ta­jat-tuot­ta­jat ket­jus­sa (joka on jakau­tu­nut eri mai­hin) samal­la ker­taa. Ja kul­la­kin maal­la on eri kan­nus­teet: on esi­mer­kik­si hou­kut­te­le­vaa antaa mui­den mai­den ottaa val­tion­vel­kaa käyn­nis­tyk­sen toteut­ta­mi­seen ja liit­tyä itse mukaan vas­ta hedel­mien poimimisvaiheessa.

  68. Tapio: Tar­koit­ta­net siis, että tun­ti­palk­kai­set teke­vät useim­mi­ten n.s. hen­ki­lö­koh­tais­ta suo­raa urak­kaa. Pitää­kö­hän tämä enää paik­kaan­sa nyky­ai­kai­ses­sa jous­ta­vas­sa ja auto­ma­ti­soi­dus­sa tava­ra­tuo­tan­nos­sa. Pal­ve­lu­jen tuo­tan­to on sit­ten vie­lä asia erikseen.

    Suo­raa urak­kaa teh­dään de fac­to myös pro­jek­ti­työs­sä, oltiin sit­ten jul­ki­sel­la tai yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la. Jos hank­kees­sa on tavoit­teet X, Y ja Z, firm fixed price ja sopi­mus­sa­kot, niin työ­so­pi­muk­siin kir­jat­tu kk-palk­ka on silk­kaa val­ko­pe­sua. Jos tavoit­teet eivät muu­ten täy­ty, työ­vii­kot veny­vät 50‑, 60- ja 70-tun­ti­sik­si ja tun­ti­palk­ka lai­me­nee samaa tahtia. 

    En ihan ymmär­rä kuin­ka jul­kis­hal­lin­nol­le tie­to­jär­jes­tel­miä teke­vät putii­kit ovat onnis­tu­neet asian­sa junai­le­maan. Ilmei­ses­ti yhden toi­mit­ta­jan louk­ku ja sen suo­ma ‘ote pal­leis­ta’ aut­taa joustoneuvotteluissa.

  69. Koti-isä, jos 40 tun­nin työ­vii­kol­la saat sii­voo­ja­na kasaan net­to­na 1200 euroa niin oli­sit­ko val­mis teke­mään 20 tun­tis­ta viik­koa soli­daa­ri­suu­des­ta mui­ta työt­tö­miä kohtaan?

    Luul­ta­vas­ti oli­sit, jos kyke­ni­sit elä­mään sil­lä 20 tun­nin palkalla.

  70. Koti-isä: Mikä on esi­mer­kik­si sii­voo­jan tai ros­ka­kus­kin työn markkina-arvo?

    Se mini­mi­palk­ka, jol­la hom­maan saa­daan viro­lai­nen vuokratyöntekijä?

    Vii­me­kä­des­sä se on se palk­ka jol­la yrit­tä­jä voi työ­tä eteen­päin myy­dä, niin että saa yri­tyk­sen muut­kin kulut mak­set­tua ja kor­vauk­sen yrit­tä­mi­sen ris­kil­le. Ja jos viro­lai­set kil­pai­le­vat hin­nat alas, niin sil­loin se palk­ka pai­nuu alas.

    Ja alen­tu­neet sii­vous­kus­tan­nuk­set sit­ten taas paran­taa pal­kan­mak­su­va­raa sii­vous­fir­mo­jen asia­kas yrityksissä. 

    Glo­baa­li maa­il­ma on kova enti­sil­le etuoi­keu­te­tuil­le. Elin­ta­soe­rot tasoit­tu­vat vält­tä­mät­tä ja se voi hyvin­kin tar­koit­taa mel­koi­sia elin­ta­son las­ku­ja Suomalaisille.

  71. Koti-isä: Jos ja kun työn mää­rä vähe­nee (auto­maa­tio, tehos­tu­mi­nen, val­miik­si raken­net­tu yhteis­kun­ta) mik­si mei­dän sil­ti väki­pa­kol­la täy­tyy yrit­tää pitää kan­sa­kun­nan teke­män työn mää­rä vakio­na? Kun ei se nyt­kään onnis­tu, yhä suu­rem­pi osa poru­kas­ta on työttömänä. 

    Vii­mei­set 200 vuot­ta työn mää­rä on vähen­ty­nyt kkun koneet teke isom­man osan mut­ta sil­ti töi­tä on suu­rim­mal­le osal­le riit­tä­nyt. Nais­ten työ­elä­mään kun ote­taan huo­mioon niin työs­sä käy­vien osuus on nyt pal­jon kor­keam­mal­la kuin ennen.

    Sitä mukaan kun resurs­se­ja vapau­tuu löy­tyy jos­tain jotain muu­ta mitä voi teh­dä. Vaik­ka nykyi­nen viih­de­teol­li­suus ei oli­si mah­dol­li­nen ilman, jos tuot­ta­vuus oli­si alhaisempi.

    Se mitä tuotteita/palveluita kulu­te­taan 50 vuo­den pääs­tä on mah­do­ton ennus­taa, mut­ta var­mas­ti se onjo­tain ihan muu­ta kuin tänäpäivänä

  72. Tapio: Yksi syy on, ettei Suo­mel­la ole pit­kää his­to­ri­aa eikä brän­diä kor­kean jalos­tusar­von hyö­dyk­kei­den tuot­ta­ja­na muu­al­la kuin Venäjällä.

    Yksi ala jos­sa meil­lä on ‘hyvä brän­di’ oli­si tie­to­tur­va. Olin juu­ri lau­an­tai­na kuun­te­le­mas­sa Mik­ko Hyyp­pös­tä, ja maa­il­mal­la on käyn­nis­sä lähes­tul­koon täy­si kyber­so­ta. Oli muu­ten hyvä esi­tys, olo on mel­kein kuin oli­si ollut Mar­tin Lut­her Kin­giä kuuntelemassa.

    Kah­vi­huo­nees­sa kes­kus­te­lim­me taan­noin että Suo­men ehkä kan­nat­tai­si pysyä NATOn ulko­puo­lel­la jo ihan pel­käs­tään luo­te­tun ase­man takaa­mi­sek­si tie­to­tur­va­mark­ki­noil­la. Työ­mat­kal­la kes­ki-Euroo­pas­sa satuin sääs­tö­syis­tä B&B‑majoitukseen, joka osoit­tau­tui kau­pun­ki­hu­vi­lak­si jon­ka pitä­jä oli tek­no­lo­gian ja lai­no­pin täy­si pro­fes­so­ri X:n yli­opis­tos­sa. Hän oli välit­tö­mäs­ti samaa miel­tä tie­to­tur­van räjäh­tä­vis­tä mark­ki­nois­ta, ja Suo­men mai­ne-edus­ta, var­sin­kin NATOn ulko­puo­lel­la. Maa­il­mas­sa on meneil­lään niin iso val­lan uudel­leen­ja­ko tie­to­verk­ko­jen kaut­ta että har­va taju­aa, ja tar­ve luo­te­tuil­le vies­tin­tä­työ­ka­luil­le tulee ole­maan valtava.

    Kun talous­tie­teis­sä puhu­taan tuo­tan­non siir­ty­mi­ses­tä mai­hin joil­la on suh­teel­li­nen etu, minul­le oli oival­lus että suh­teel­li­nen etu voi olla myös sosi­aa­li­ses­sa pää­omas­sa. Eikä kyse ole vain luo­te­tus­ta ase­mas­ta vaik­ka­pa tie­to­tur­vas­sa, vaan esi­mer­kik­si myös hank­kei­den liik­keel­le pot­kai­se­mi­sen jous­ta­vas­sa kevey­des­sä — tääl­lä tyy­pit tun­te­vat toi­sen­sa ja luot­ta­vat toi­siin­sa, tosin kuin maas­sa Z jos­sa part­ne­rien efor­tis­ta puo­let kuluu sen var­mis­ta­mi­seen että vas­ta­puo­li ei vedä välistä.

    Täl­le suo­ma­lais­ten nai­viil­le rehel­li­syy­del­le saa­daan vie­lä ilmai­sek­si kan­sain­vä­lis­tä mai­non­taa­kin. Mm. South Park ‑ani­maa­tio­sar­jas­sa oli taan­noin jak­so jos­sa maa­pal­lon väki hui­jaa­mal­la kup­pa­si rahaa ulkoa­va­ruu­den olioil­ta, ja ket­kä­pä oli­vat rehel­li­syy­den­tun­nos­saan pal­jas­ta­mas­sa juon­ta alie­neil­le — suo­ma­lai­set­pa tietenkin.

  73. Tapio,

    elin­kei­noe­lä­mä on sen vuok­si vaa­ti­nut ylei­siä alhai­sia tai jopa nol­la­ko­ro­tuk­sia että koti­mark­ki­noil­la toi­mi­vien pal­ve­lu­yri­tys­ten tuo­tan­non hin­ta nousee jos työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set kasvavat.

    Vien­ti­teol­li­suus taas jou­tuu kan­nat­ta­vuus­krii­siin jos sen tuo­tan­non maa­il­man­mark­ki­noil­la ase­te­tun hin­nan nos­ta­mi­nen ei ole mah­dol­lis­ta mut­ta koti­mai­nen panok­sen hin­ta kasvaa.

    Vien­ti­toi­mia­lat käyt­tä­vät run­saas­ti myös koti­mai­sia pal­ve­lui­ta väli­tuot­tei­na omas­sa tuotannossaan.

  74. Austrian: Vien­ti­toi­mia­lat käyt­tä­vät run­saas­ti myös koti­mai­sia pal­ve­lui­ta väli­tuot­tei­na omas­sa tuotannossaan.

    Tätä nime­no­maan tar­koi­tin, siis ettei lop­pu­tuot­teen val­mis­tuk­sen pie­net työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ole aina koko totuus. Tai­sin kir­joit­taa epäselvästi.

  75. Tämä on kui­ten­kin nime­no­maan perus­te sil­le, että palk­ko­jen pitää hei­jas­taa tuottavuutta. ”

    Näin var­maan, mut­ta minä perään­kin kay­tän­nösn sovel­lus­ta, joka ker­too tuot­ta­vuu­den edes lähes faktana.

    Jos tuot­ta­vuus arvioin­tion pel­kän esi­mie­hen varas­sa niin sil­loin tuo arvio on pärstäkerroin.

    Nyky­ään organ­saa­tioit muut­tu­vat useas­ti ja esi­mie­het vaihtuvat.Ennätys minul­la­kin on seit­se­män esi­mies­tä yhden vuo­den aikana.
    Kaik­kia en edes tavan­nut enkä ennät­tä­nyt edes kes­kut­sel­la , joten en ymmär­rä miten he kyke­ne­vät arvioi­maan hen­ki­lön tuottavuuden ??

    tei­ri­soi­da voi, täl­lai­sia teo­ree­tik­ko­ja on työ­elä­mä täynnä.

    Mut­ta har­va osaa pukea asian toi­min­nak­si, suu­rin osa sei­laa arvaamalla.

    Ilmei­ses­ti selvänäkijöitä ??

    Tämä näkyy myös suu­ris­sa vir­hear­viois­sa , kuten Mik­ko Kivi­ran­ta osu­vas­ti kuvaa

    ” Jos tavoit­teet eivät muu­ten täy­ty, työ­vii­kot veny­vät 50‑, 60- ja 70-tun­ti­sik­si ja tun­ti­palk­ka lai­me­nee samaa tahtia. ”

    IT alan työ­kult­tuu­ria on juu­ri tuol­lai­nen, että joh­don vir­heet ovat työn­te­ki­jän tuot­ta­vuu­den mit­ta­rei­ta eli hen­ki­lö on tuot­ta­va, jos repii joh­don vir­heen kor­jaa­mi­sen omas­ta selkänahasta.

    Tai tuot­ta­vuus mää­räy­tyy sat­tu­mien kautta

    Kun 2005 tie­noil­la enti­set tie­to­lii­ken­ne­asian­tun­ti­jat vaih­det­tiin IT-osaa­jik­si niin seu­rauk­se­na oli val­ta­via ongelmia.IT ‑alan kult­tuu­ris­sa ei pii­tat­tu huo­non työn seu­rauk­sis­ta , asen­ne oli että kor­ja­taan jos ei toimi.Yrityskohtaisissa sovel­luk­sis­sa niin voi var­maan­kin teh­dä, hait­ta­han kos­kee vain yhtä yritystä.

    Mut­ta kun kysees­sä on tie­to­lii­ken­ne­verk­ko niin hui­tais­ten teh­ty muu­tos joh­ti kym­me­nien tuhan­sien tilaa­jien yhteyk­sien kat­kea­mi­seen ja lii­ken­ne­ra­joi­tuk­siin, eston kas­vuun koko run­ko­ver­kos­sa SLA tavoit­tei­den rik­kou­tu­mi­seen, sak­koi­hin etc.

    Tämä joh­ti myös sat­tu­man­va­rai­siin arvioi­hin hen­ki­lön tuottavuudesta:Jos muu­tos sat­tui toi­mi­maan niin hen­ki­lö oli tuot­ta­va, mut­ta jos tuli moka niin muu­tok­sen teh­nyt hen­ki­lö oli ei-tuottava.

    Todel­li­nen rat­kai­su ei ollut noi­den sat­tu­mal­ta onnis­tu­nei­den pal­kit­se­mi­nen vaan työ­kult­tuu­rin ja men­tel­mien paran­nus, jon­ka jäl­keen kaik­ki sai­vat aikaan samaa laatua.

    Kun joh­ta­mi­nen pal­kit­see ja kan­nus­taa hosu­maan niin ongel­mil­le ei ole lop­pua ja sil­loin arvoi­daan hen­ki­lön näen­näis­tä tuottavuutta.

    Ihmi­sen perus­jut­tu on sokeus oman toi­min­nan vir­hei­siin ja se näkyy näis­sä­kin kir­joi­tuk­sis­sa, usko­taan, että vir­heet oavt muis­sa , huo­nois­sa työntekijöissä

  76. Vihe­rins­si:
    ‘snip’
    Pal­ve­luam­ma­teis­sa on kui­ten­kin hyvin olen­nais­ta huo­ma­ta, että tar­jol­la ole­van työn mää­rä riip­puu voi­mak­kaas­ti työn hin­nas­ta. Työn hin­taa alen­ta­mal­la työ­tä on enemmän.
    ‘snip’

    Aivan. Ja kun tätä sovel­le­taan läpi lin­jan, työn eli siis pal­ve­lu­jen osta­jia on vähem­män ja sit­ten on taas työ­tä entis­tä­kin vähemmän.

    Pal­ve­lua­lo­jen on ongel­ma­na Suo­mes­sa on kaut­ta aiko­jen ollut se, että alhai­ses­ta palk­ka­ta­sos­ta joh­tuen pal­ve­lu­jen osta­jia on ollut vähän.

  77. Rans­kan mal­lis­sa ongel­ma­na on hil­li­tön sään­te­ly ja lak­ko­herk­kyys. Kun työ­so­pi­muk­set ja nii­den päät­ty­mis­päi­vät oli­si­vat yksi­löl­li­siä, lak­koi­le­via oli­si pal­jon vähem­män ja inves­toin­tien kan­nat­ta­vuut­ta ei voi­si ulos­mi­ta­ta palk­koi­hin, vain oman työn­sä markkina-arvon.

    Jos este­tään pai­kal­li­sen tuot­ta­vuu­den mukai­nen yksi­löl­li­nen pal­kit­se­mi­nen, työn­te­ki­jöil­le ei syn­ny pai­net­ta siir­tyä sin­ne, mis­sä hei­tä tar­vi­taan enem­män, vaan tar­vi­taan lii­kaa irti­sa­no­mi­sia tai yri­tyk­sen ter­veet­kin osat vie­viä konkursseja.

    Osmo, inflaa­tion alhai­suus ei kui­ten­kaan ole työ­mark­ki­noi­den vaan EKP:n vika, osit­tain myös sen mandaatin.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Et ymmär­tä­nyt tuo­ta point­tia, jon­ka olen oppi­nut Juha­na Vartiaselta.
    Jos meil­lä oli­si käy­tän­tö, että säh­köyh­tiöt nos­ta­vat säh­kön hin­taa niil­le, jot­ka ovat teh­neet säh­kön sä’ästöö vähen­tä­viä inves­toin­te­ja, jokai­nen ymmär­täi­si, että se hei­ken­täi­si sääs­tön kan­nat­ta­vuut­ta. Sik­si on parem­pi, että säh­kö on saman­hin­tais­ta kai­kil­le ja että samas­ta työs­tä yri­tyk­set, hyvät ja huu­onot, mak­sa­vat samaa palkkaa. 

    Eikö oli­si hyvä, että ne yri­tyk­set jot­ka teke­vät eni­ten tulos­ta ovat piik­ki­pai­kal­la kun mie­ti­tään mihin työ­voi­ma­re­surs­se­ja koh­dis­te­taan? Vapail­la työ­mark­ki­noil­la noin kävi­si automaattisesti.

    Jos insi­nöö­ri­pa­ja 1:sessä ins­sin työ­pa­nos tuot­taa 100 000e vuo­des­sa ja paja 2:sessa 150 000e vuo­des­sa, niin on yhteis­kun­nan kan­nal­ta val­ta­vaa tuot­ta­vuu­den haas­kaus­ta jos insi­nöö­riä ei kan­nus­te­ta 10 000e vuo­si­palk­ka-erol­la valit­se­maan sitä tuot­ta­vam­paa yri­tys­tä. Kaik­ki voit­ta­vat kun työ­voi­man anne­taan koh­dis­tua sin­ne mis­sä tuot­ta­vuus on parasta.

  79. Kor­keal­la vero­tuk­sel­la suo­ma­lai­set on pako­tet­tu itse­pal­ve­luun. Eri­tyi­ses­ti kor­kea alv rokot­taa niin pal­ve­lu­jen käyt­tä­jiä kuin tuot­ta­jia­kin. Mata­la­palk­kai­sil­le (myös elä­ke­läi­sil­le) on aivan mah­do­ton­ta ostaa omal­la pie­nel­lä net­to­ra­hal­la tol­kut­to­man hin­tais­ta työ­tä. Laa­jem­paa pal­ve­luis­ta mak­sa­mis­ta ja nii­den kaut­ta teki­jöi­den työl­lis­ty­mis­tä on tur­ha haa­veil­la. Näil­lä eväil­lä pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta antaa odot­taa. Radi­kaa­lia muu­tos­ta on myös tur­ha odot­taa — näyt­tää siltä!
    Vali­tet­ta­vaa on, että yhteis­kun­ta jakau­tuu — “liu­ku­hih­na­lai­set” eivät saa duu­nia, kun hei­dän työ­pa­nos on lii­an kal­lis­ta — ei löy­dy kysyn­tää. kai­kis­ta ei tule peli­teol­li­suu­den “hel­miä”, joi­den työ­pa­nos kävi­si kau­pak­si. Liu­ku­hih­na­lais­ten mää­rä pik­ku­hil­jaa kas­vaa, jos­kus hel­mien mak­su­kan­to­ky­ky­kin lop­puu! Seu­raa­ko sii­tä kaa­os, kon­kurs­si vai mitä?
    Ale­taan olla rajoil­la vero­tuk­sen suhteen!

  80. Rai­mo K: Pal­ve­lua­lo­jen on ongel­ma­na Suo­mes­sa on kaut­ta aiko­jen ollut se, että alhai­ses­ta palk­ka­ta­sos­ta joh­tuen pal­ve­lu­jen osta­jia on ollut vähän.

    Alhai­ses­ta palk­ka­ta­sos­ta, hui­keas­ta vero­kii­las­ta ja jyr­käs­tä tulo­ve­ron progres­sios­ta ja jos­sain mää­rin asen­teis­ta. Meil­lä on kun­nia-asia osa­ta teh­dä itse.

  81. Mik­ko Kivi­ran­ta: Jul­kis­ten palk­ko­jen yli­suu­ret koro­tuk­set ovat toki huo­no kei­no […] kos­ka pal­kan­ko­ro­tuk­set tup­paa­vat jää­mään pysy­vik­si eikä nii­tä voi kumo­ta hyvien aiko­jen koittaessa

    Tämä kor­jau­tui­si inflaa­tiol­la ja sitä var­ten oli­si hyvä olla oma valuut­ta. Euroa­lue toi­mii hyvin Sak­sal­le, mut­ta toi­mii­ko muille?

  82. Lii­an van­ha: Kun joh­ta­mi­nen pal­kit­see ja kan­nus­taa hosu­maan niin ongel­mil­le ei ole lop­pua ja sil­loin arvoi­daan hen­ki­lön näen­näis­tä tuottavuutta.

    Kyl­lä ja tämän takia suo­rat ura­kat vaih­te­le­vas­sa ympä­ris­tös­sä ovat ongelmallisia.

    Työyh­tei­sö alkaa kum­mas­ti miet­tiä tuot­ta­vuu­teen­sa liit­ty­viä asioi­ta, kun sil­le onnis­tu­taan aset­ta­maan jär­ke­vät ja osit­tain kol­lek­tii­vi­set palk­kio­kri­tee­rit. Tar­peet­to­mia rutii­ne­ja nousee esil­le ja kes­ki­joh­to­kin saa kyytiä.

  83. Lii­an van­ha: IT alan työ­kult­tuu­ria on juu­ri tuol­lai­nen, että joh­don vir­heet ovat työn­te­ki­jän tuot­ta­vuu­den mit­ta­rei­ta eli hen­ki­lö on tuot­ta­va, jos repii joh­don vir­heen kor­jaa­mi­sen omas­ta selkänahasta.

    Eikö sem­moi­nen työn­te­ki­jä ole aika tuot­ta­va, joka pys­tyy kor­jaa­maan joh­don vir­heet ver­rat­tu­na sem­moi­seen, joka ei pysty?

    Jos työn­te­ki­jä pys­tyy toi­mi­maan tuot­ta­vas­ti huo­non­kin joh­don alai­suu­des­sa, niin parem­paa äijää on kyl­lä var­mas­ti vai­kea löy­tää. Hyvän joh­don alai­suu­des­sa pär­jää taas vähän tyhmempikin.

    Hyväs­tä joh­dos­ta ja esi­mie­his­tä on aina huu­ta­va pula. Puhu­mat­ta­kaan sel­lai­ses­ta joh­dos­ta, joka ei kos­kaan teki­si virheitä.

  84. Tapio: Tätä nime­no­maan tar­koi­tin, siis ettei­lop­pu­tuot­teen val­mis­tuk­sen pie­net työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ole aina koko totuus.Taisin kir­joit­taa epäselvästi.

    Kun tuo­tan­to hajaan­tuu pit­kiin ja moni­por­tai­siin tuo­tan­to­ket­jui­hin niin yksit­täi­sen yri­tyk­sen palk­ka­rat­kai­sul­la ei ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä lop­pu­tuot­teen hinnanmuodostuksessa.

    Täl­lai­sen ket­jun kus­tan­nus­ten­hal­lin­ta on vai­ke­aa ja kun tuo­tan­to hajaan­tuu tar­peek­si pie­niin niin suu­rin osa lop­pu­tuot­teen palk­ka­ku­luis­ta on joh­don ja hal­lin­non palkkoja

  85. Rai­mo K: Pal­ve­lua­lo­jen on ongel­ma­na Suo­mes­sa on kaut­ta aiko­jen ollut se, että alhai­ses­ta palk­ka­ta­sos­ta joh­tuen pal­ve­lu­jen osta­jia on ollut vähän.

    Mel­kein.

    … alhai­ses­ta käteen­jää­vän tulon tasos­ta joh­tuen… (Palk­ka ei miten­kään 1:1 mää­rit­te­le tulotasoa.)

    Koko dyna­miik­ka on yksit­täi­si­nä pali­koi­na tar­kas­tel­tu­na var­sin moni­mut­kai­nen vii­dak­ko. Pal­jon yksin­ker­tai­sem­mak­si se muut­tuu, jos tar­kas­tel­laan vain koko­nais­työ­pa­nos­ta. Jos työt­tö­mät ovat pal­ve­lu­töis­sä työt­tö­myy­den sijas­ta, Suo­mes­sa on enem­män pal­ve­lui­ta saatavilla.

    Jos kan­sa­kun­non koko­nais­työ­pa­nos kas­vaa, se tekee lisää jako­va­raa joka tapauk­ses­sa. Se ei vält­tä­mät­tä lisää jaet­ta­van rahan mää­rää (käy­tän­nös­sä kyl­lä sitä­kin, kun aina niis­tä pal­ve­luis­ta jotain sin­ko­aa sit­ten jo sin­ne “tuot­ta­van työn” kate­go­ri­aan), mut­ta se lisää vas­ti­net­ta sil­le rahalle.

    Täl­lä het­kel­lä monet pal­ve­lut mak­sa­vat lii­kaa osta­jal­le ja tar­joa­vat lii­an vähän tuloa myy­jäl­le. Parem­pi olla koto­na teke­mät­tä mitään. Tämä on se ongel­ma, johon pitäi­si puut­tua. Lop­pu­tu­los on jol­lain taval­la aja­tel­tu­na net­to­tu­lon­siir­to nyt työs­sä ole­vil­ta nyt työt­tö­mä­nä ole­vil­le, tekee asian miten päin vain.

  86. Lii­an van­ha: Kun tuo­tan­to hajaan­tuu pit­kiin ja moni­por­tai­siin tuo­tan­to­ket­jui­hin niin yksit­täi­sen yri­tyk­sen palk­ka­rat­kai­sul­la ei ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä lop­pu­tuot­teen hinnanmuodostuksessa.

    Aivan, lop­pu­tuot­teen hin­ta­han mää­räy­tyy mark­ki­noil­la, mut­ta lop­pu­tuot­teen val­mis­ta­jan kan­nat­ta­vuu­teen rat­kai­suil­la on vaikutusta. 

    Lii­an van­ha: Täl­lai­sen ket­jun kus­tan­nus­ten­hal­lin­ta on vai­ke­aa ja kun tuo­tan­to hajaan­tuu tar­peek­si pie­niin niin suu­rin osa lop­pu­tuot­teen palk­ka­ku­luis­ta on joh­don ja hal­lin­non palkkoja

    Todel­la mie­len­kiin­toi­nen väi­te! Siis KHT-orga­ni­saa­tiot­kin on kor­rup­toi­tu, kun asia ei käy ilmi tilinpäätöksistä.

  87. xyzzy: Vii­mei­set 200 vuot­ta työn mää­rä on vähen­ty­nyt kkun koneet teke isom­man osan mut­ta sil­ti töi­tä on suu­rim­mal­le osal­le riittänyt. 

    Palk­ko­jen osuus bkt:stä on ollut las­kus­sa 70-luvul­ta asti (mik­ro­pro­ses­so­rin keksiminen). 

    Työ­tä on help­po jär­jes­tää, toi­meen­tu­lo on toi­nen asia.

  88. sem­moi­nen työn­te­ki­jä ole aika tuot­ta­va, joka pys­tyy kor­jaa­maan joh­don vir­heet ver­rat­tu­na sem­moi­seen, joka ei pysty?

    Jos työn­te­ki­jä pys­tyy toi­mi­maan tuot­ta­vas­ti huo­non­kin joh­don alai­suu­des­sa, niin parem­paa äijää on kyl­lä var­mas­ti vai­kea löy­tää. Hyvän joh­don alai­suu­des­sa pär­jää taas vähän tyhmempikin.”

    Kysy­mys­hän ei ole vir­heen kor­jauk­ses­ta vaan onnen­kan­ta­moi­ses­ta .Jokai­nen ihmi­nen tekee , sel­lais­ta ei ole­kaan. Mut­ta jos tuot­ta­vuut­ta arvioi­dan sil­lä, että vir­heen vahin­gos­sa vält­tä­nyt on tuot­ta­va ja vir­heen teh­nyt luuse­ri ja täl­lais­ta käy­te­tään pal­kit­se­mis­pe­rus­tee­na niin eipä ole kak­sis­ta johtamispolitiikkaa.

    Kun toi­min­nan on olta­va var­maa niin työ­jär­jes­te­lyt on teh­tä­vä niin, että huo­noin­kin samo­ja teh­tä­viä teke­vä sel­vi­ää sii­tä ja vir­heet saa­daan eli­mi­noi­tua myös hyviltä.

    Jos toi­min­to on kriit­ti­nen niin se ei voi olla yhden hen­ki­lön varas­sa eikä kahdenkaan

  89. Vihe­rins­si: Jos kan­sa­kun­non koko­nais­työ­pa­nos kas­vaa, se tekee lisää jako­va­raa joka tapauk­ses­sa. Se ei vält­tä­mät­tä lisää jaet­ta­van rahan mää­rää (käy­tän­nös­sä kyl­lä sitä­kin, kun aina niis­tä pal­ve­luis­ta jotain sin­ko­aa sit­ten jo sin­ne “tuot­ta­van työn” kate­go­ri­aan), mut­ta se lisää vas­ti­net­ta sil­le rahalle.

    Täl­lä het­kel­lä monet pal­ve­lut mak­sa­vat lii­kaa osta­jal­le ja tar­joa­vat lii­an vähän tuloa myy­jäl­le. Parem­pi olla koto­na teke­mät­tä mitään. Tämä on se ongel­ma, johon pitäi­si puut­tua. Lop­pu­tu­los on jol­lain taval­la aja­tel­tu­na net­to­tu­lon­siir­to nyt työs­sä ole­vil­ta nyt työt­tö­mä­nä ole­vil­le, tekee asian miten päin vain.

    Täs­mäl­leen, tämä on asian ydin.

    Jako­va­raa voi­tai­siin myös kas­vat­taa teke­mäl­lä epä­tyy­pil­li­sis­tä työ­suh­teis­ta kan­nat­ta­via sekä työn teki­jäl­le että teet­tä­jäl­le. Tämä aivan var­mas­ti lisäi­si teh­ty­jen työ­tun­tien mää­rää myös muil­la kuin matalapalkka-aloilla.

    Epä­tyy­pil­li­siä työ­suh­tei­ta on mui­ta­kin kuin ns. nol­la-sopi­muk­set. Ne voi­si kyl­lä koh­tuut­to­man yksi­puo­li­si­na kieltää.

  90. Vihe­rins­si:
    Täl­lä het­kel­lä monet pal­ve­lut mak­sa­vat lii­kaa osta­jal­le ja tar­joa­vat lii­an vähän tuloa myy­jäl­le. Parem­pi olla koto­na teke­mät­tä mitään. Tämä on se ongel­ma, johon pitäi­si puut­tua. Lop­pu­tu­los on jol­lain taval­la aja­tel­tu­na net­to­tu­lon­siir­to nyt työs­sä ole­vil­ta nyt työt­tö­mä­nä ole­vil­le, tekee asian miten päin vain.

    Juu­ri näin. Yhteis­tä kak­kua täs­sä ollaan jakamassa.

    Nyky­me­no, jos­sa yhä har­vem­mat teke­vät työ­tä yhä parem­mal­la pal­kal­la ja yhä pie­nem­mäl­lä työn vero­tuk­sel­la on joh­ta­nut nykyi­seen epä­ta­sa­pai­noon. Tätä kes­tä­vyys­va­jet­ta pai­ka­taan lai­naa­mal­la rahaa yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­ta ja makuut­ta­mal­la ihmi­siä kor­tis­tos­sa. Kun ne rahat ja työt pitäi­si ottaa yhteis­kun­nan sisäl­lä niil­tä, joil­la on yli­mää­räis­tä. Sekä työ­ai­kaa eli ansioi­ta jaka­mal­la että veroina.

  91. dio­di: Palk­ko­jen osuus bkt:stä on ollut las­kus­sa 70-luvul­ta asti (mik­ro­pro­ses­so­rin keksiminen).
    ‘snip’

    Pää­oma­tu­lo­jen alem­mal­la vero­tuk­sel­la lie­nee enem­män osuut­ta ko. asi­aan kuin tek­no­lo­gian kehityksellä.

  92. Rai­mo K:
    Pal­ve­lua­lo­jen on ongel­ma­na Suo­mes­sa on kaut­ta aiko­jen ollut se, että alhai­ses­ta palk­ka­ta­sos­ta joh­tuen pal­ve­lu­jen osta­jia on ollut vähän. 

    Jos ylei­nen palk­ka­ta­so oli­si kor­keam­pi ja halut­tai­siin säi­lyt­tää nykyi­set palk­kae­rot, ole­tet­ta­vas­ti myös pal­ve­lua­lo­jen pal­kat oli­si­vat kor­keam­pia. Ja pal­ve­lut kal­liim­pia. Ja nii­den osta­jia edel­leen­kin lii­an vähän. 

    Palk­ka­ta­so ei siis ole lii­an alhai­nen vaan palk­kae­rot ovat lii­an alhaiset…

  93. Vihe­rins­si:
    ‘snip’
    Jos kan­sa­kun­non koko­nais­työ­pa­nos kas­vaa, se tekee lisää jako­va­raa joka tapauk­ses­sa. Se ei vält­tä­mät­tä lisää jaet­ta­van rahan mää­rää (käy­tän­nös­sä kyl­lä sitä­kin, kun aina niis­tä pal­ve­luis­ta jotain sin­ko­aa sit­ten jo sin­ne “tuot­ta­van työn” kate­go­ri­aan), mut­ta se lisää vas­ti­net­ta sil­le rahalle.
    ‘snip’

    Muu­ten hyvää logiik­kaa, mut­ta palk­ka­neu­vot­te­luis­sa ei jae­ta ‘jako­va­raa’, vaan rahaa, siis sitä rahaa, joka yri­tyk­sel­lä on käy­tet­tä­vis­sään. Työ­eh­to­so­pi­muk­set­han ovat vain mini­mi­so­pi­muk­sia, mitään ylä­ra­jaa ei ole — ja liu­ku­mis­ta joh­tuen pelk­kää tau­luk­ko­palk­kaa saa­va on mel­ko har­vi­nai­nen olio.

    Vai­kea kuvi­tel­la, että yri­tyk­set jat­ku­vas­ti, vuo­des­ta vuo­teen oli­si­vat suos­tu­neet mak­sa­maan enem­män, kuin on tar­peen (vaik­ka hei­dän jär­jes­tön­sä jat­ku­vas­ti yrit­tä­vät näin väit­tää­kin). Tus­kin yri­tys­joh­to ihan niin tyh­mää on?

    Ja talous­e­lä­män näky­mät ovat aina syn­kät ennen työ­eh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­ja ja lomau­tuk­sia ja irti­sa­no­mi­sia riit­tää (tosin juu­ri nyt näky­mät ovat mel­ko syn­kät maailmanlaajuisestikin).

  94. Ja täs­tä Sak­san poli­tii­kas­ta ja sen seu­raa­mi­ses­ta seu­raa euron hur­ja vah­vis­tu­mi­nen dol­la­riin nähden. 

    Täy­tyy vaan toi­voa, että EKP las­kee lisää euroa lii­ken­tee­seen ja elvyt­tää taloutta.

    Jos euroop­pa­lais­ten reaa­lian­siot las­ke­vat ja val­tioi­den­kin täy­tyy supis­taa kulu­tus­ta euron perus­so­pi­muk­sen mää­räys­ten takia, EKP:n täy­tyy elvyt­tää kysyn­tää, jot­ta talous voi kasvaa.

    Ja jot­ta hom­ma meni­si tas­a­puo­li­ses­ti EKP voi­si ostaa kaik­kien euro­mai­den vel­ka­pa­pe­rei­ta, vaik­ka samas­sa suh­tees­sa kuin euron pelas­tus­tal­koi­siin on osallistuttu.

    Mik­si EKP ei toi­mi näin, vaik­ka euroa­lu­een inflaa­tio on alle EKP:n tavoi­te­ta­son? Mik­si Lii­ka­nen ei ole kom­men­toi­nut tätä EKP:n QE-ope­raa­tioi­den puu­tet­ta? Mik­si Lii­kas­ta ei ole haas­ta­tel­tu ajan­koh­tais­oh­jel­mis­sa ja gril­lat­tu täs­tä asiasta? 

    Jos Sak­san talou­den yli­kuu­me­ne­mis­ta pelä­tään, voi­han Sak­san vel­ka­pa­pe­rei­den ostoa ali­pai­not­taa. Sak­sa joka­ta­pauk­ses­sa hyö­tyi­si ylei­seu­roop­pa­lai­sen kysyn­nän kas­vus­ta vien­nin lisään­ty­mi­sen kautta.

  95. Lii­an van­ha: Jos toi­min­to on kriit­ti­nen niin se ei voi olla yhden hen­ki­lön varas­sa eikä kahdenkaan

    Ter­ve­tu­loa jos­kus kokei­le­maan elä­mää pk-sektorilla!

  96. Palk­ko­jen osuus bkt:stä on ollut las­kus­sa 70-luvul­ta asti (mik­ro­pro­ses­so­rin keksiminen).”

    Palk­ko­jen osuu­den las­kun var­si­nai­nen selit­tä­vä teki­jä tosin on tuo­tan­non ja tuon­nin veroi­hin mene­vän osuu­den kas­vu. Kan­san­tu­lon kol­mas kom­po­nent­ti, eli pää­oma­tu­lo­jen ja kor­ko­jen osuus, on pysy­nyt 1970-luvul­ta tähän päi­vään jota­kuin­kin ennallaan.

    Palk­ko­jen osuus bkt:stä oli hui­pus­saan vuon­na 1992, ja se ei tar­koit­ta­nut sitä, että palk­ka­työ­läi­sil­lä oli­si men­nyt erin­omai­sen hyvin.

  97. Ay-liik­keen toi­min­ta­ta­vois­sa on syväl­li­nen valu­vi­ka, jos­sa ei hae­ta yhteis­kun­nan hyvää vaan jäsen­mak­su­tu­lo­ja lii­tol­le. Jot­kut ovat popu­lis­ti­sem­pia kuin toi­set tässäkin. 

    Toi­men ay-liik­keen ongel­ma on demo­kra­tia­va­jet­ta vas­taa­vat vaa­li­mal­lit, jois­sa lii­tot itse ohjaa­vat vah­vas­ti ehdo­kas­a­set­te­lua. Tämä myös estää uudis­tu­mis­ta ja kehit­tä­mäs­sä muu­ta kuin tupoa. Pai­kal­li­nen sopi­mi­nen voi­si käy­dä jäse­nil­le ja luot­ta­reil­le, mut­ta ei eten­kään lii­tol­le, joka halu­aa näkyvyyttä.

  98. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Voi hel­lan­tuu­te­lis­sen­tään tätä katkeruutta.

    Ote­taan­pa esi­mer­kik­si eläk­keet Suomessa.

    Jos suu­rim­pia eläk­kei­tä koro­te­taan sadal­la eurol­la abso­luut­ti­nen sum­ma on jos­sain 200 mil­joo­nas­sa koro­tuk­sen jäl­keen. Jos tavik­sien kes­kie­lä­ke nousee sata euroa niin yli 22 mil­jar­din euron vuo­tui­seen sum­maan saa lät­käis­tä vie­lä 1–2 mil­jar­din korotuksen.

    Se nyt vaan on niin että toi­set joh­taa ja toi­set ovat joh­det­ta­via. Samoin pie­nim­piin palk­koi­hin menee enem­män rahaa kuin joh­ta­jan tai joh­ta­jien palkkoihin.

    Olvin toi­mi­tus­joh­ta­ja saa 400 000 euroa vuo­des­sa, tuo vas­taa nel­jää hyvä palk­kais­ta insinööriä. 

    Suo­ma­lais­ten joh­ta­jien pal­kat ovat aivan nau­ret­ta­van alhai­sia, muu­ta­maa poik­keus­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Mut­ta se haloo mikä näis­tä nousee ker­too enem­män Suo­mes­ta ja suomalaisuudesta.

    Erään yri­tyk­sen yt-neu­vot­te­luis­sa kysyt­tiin suo­raan, las­ke­taan­ko palk­ko­ja vai lai­te­taan­ko teh­das kiin­ni. Ay pam­put tuli­vat ker­to­maan pää­luot­ta­mus­mie­hel­le että sent­tiä­kään ette anna perik­si, teh­das kiin­ni ja yli 100 hen­keä työt­tö­mäk­si. Teh­das on tänä päi­vä­nä hiu­kan ete­läm­mäs­sä kuin Suomi.

    Kat­ke­ruut­ta tai ei, mut­ta ihmi­nen on tun­te­va olen­to, joka hyvin her­käs­ti rea­goi epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­teen. Olen sen ver­ran oikeis­to­lai­nen dema­ri, että hyväk­syn ihan hyvin tuon 400 000 euron pal­kan Olvin joh­ta­jal­ta. Sil­ti toi­von, että Olvin joh­ta­ja­kin ottai­si täs­sä vai­keas­sa tilan­tees­sa sen 20 euron koro­tuk­sen, tai jät­täi­si otta­mat­ta. Tus­kin hänen tulo­ta­sol­laan 2000 euron kuu­kausi­ko­ro­tus­kaan mis­sään tun­tui­si, mut­ta työn­te­ki­jöi­tä se voi­si kat­ke­roit­taa. Uskon, että vii­sas joh­ta­ja tämän tajuaakin.

    Las­kel­ma­si pal­kan- tai eläk­keen­ko­ro­tus­ten mer­ki­tyk­ses­tä yhtei­sö­ta­sol­la on oikea. Ei kui­ten­kaan kan­na­ta vähek­syä yksi­lö­ta­son tun­te­muk­sia. Pie­nem­piin palk­koi­hin var­mas­ti menee yhteen­sä enem­män rahaa kuin joh­ta­jien palk­koi­hin. Se ei sil­ti oikeu­ta sika­mai­sia pal­kan­ko­ro­tuk­sia, joil­le ei löy­dy työn tuot­ta­vuu­des­ta enää mitään katet­ta. Jos 1 % yhteis­kun­nas­ta saa 30 % pal­kois­ta (kuvit­teel­li­nen esi­merk­ki), suu­ri­tu­lois­ten palk­koi­hin menee edel­leen vähem­män rahaa kuin mui­den palk­koi­hin. Mut­ta onko jako­suh­de enää oikea?

    Erit­täin suu­ret tuloe­rot ovat aina yhteis­kun­nan kan­nal­ta vahin­gol­li­sia. Mitä ihmi­nen tekee esim suu­rem­mal­la raha­sum­mal­la kuin 100 000 euroa vuo­des­sa? Tuol­la sum­mal­la saa kai­ken tar­vit­ta­van ja yli­kin, sääs­töön jää iso sum­ma, jos ei ole armo­ton tuh­la­ri. Isom­pien raha­sum­mien ahneh­ti­mi­ses­sa on usein kyse sii­tä, että ei enää ymmär­rä, mikä on maa­il­mas­sa tär­ke­ää. Vai onko niin, että kun ihmi­ses­tä tulee mai­nit­se­ma­si “joh­ta­ja”, kaik­ki pidäk­keet häviä­vät? Onko se kannatettavaa?

  99. Lii­an van­ha:Kun toi­min­na­non olta­va var­maa niin työ­jär­jes­te­lyt on teh­tä­vä niin, että huo­noin­kin samo­ja teh­tä­viä teke­vä sel­vi­ää sii­tä ja vir­heet saa­daan eli­mi­noi­tua myös hyviltä.

    Olen sano­nut sinul­le jo sata ker­taa että for­dis­mi ei toi­mi kuin liu­ku­hih­nal­la ja muis­sa vas­taa­vis­sa täy­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti palas­tel­ta­vis­sa tehtävissä.

    Ker­ro minul­le miten “jär­jes­tät työ­teh­tä­vät” niin että huo­no­kin raken­nus­mies saa lii­mat­tua höy­ryn­su­lun siis­tis­ti ja ilma­tii­viik­si eikä tee sii­hen rei­kiä myö­hem­mis­sä raken­nus­vai­heis­sa? Entä miten huo­li­ma­ton ja huo­no insi­nöö­ri voi saa­da aikai­sek­si 100 vir­hee­tön­tä pii­rus­tus­ta pysyen edes koh­tuul­la aika­tau­lus­sa ja miten tar­kas­tus voi löy­tää joka iki­sen vir­heen ajois­sa ennen tuotantoa? 

    Minä­pä ker­ron: ei mitenkään.

  100. JTS:
    Ay-liik­keen toi­min­ta­ta­vois­sa on syväl­li­nen valu­vi­ka, jos­sa ei hae­ta yhteis­kun­nan hyvää vaan jäsen­mak­su­tu­lo­ja lii­tol­le. Jot­kut ovat popu­lis­ti­sem­pia kuin toi­set tässäkin.
    ‘snip’

    Enpä ole havain­nut vas­ta­puo­len­kaan eli EK:n ja Yrit­tä­jien mitään ‘yhteis­tä hyvää’ hake­van — popu­lis­mia heil­lä on kyllä.

    Täl­lai­nen ‘valu­vi­ka’ mark­ki­na­ta­lou­des­sa on, mut­ta toi­mi­vaa vaih­toeh­toa ei ole kek­sit­ty (kokeil­tu­han toki on).

  101. Rai­mo K: Vai­kea kuvi­tel­la, että yri­tyk­set jat­ku­vas­ti, vuo­des­ta vuo­teen oli­si­vat suos­tu­neet mak­sa­maan enem­män, kuin on tar­peen (vaik­ka hei­dän jär­jes­tön­sä jat­ku­vas­ti yrit­tä­vät näin väit­tää­kin). Tus­kin yri­tys­joh­to ihan niin tyh­mää on?

    Täs­sä kan­nat­taa huo­ma­ta, että EK:ssa on val­ta suu­ril­la yri­tyk­sil­lä, PK-yri­tys­ten ääni jää viki­näk­si. Se mikä riit­tää suu­ril­le, ei vält­tä­mät­tä sovi pienille.

    EK:n suu­rin huo­li ei ole enää duu­na­rien pal­kois­sa, val­mis­tus­han voi­daan siir­tää muu­al­le ja tuo­da ulkoa väki rak­sal­le. Enem­män pai­noa on ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den palk­ko­jen ja työ­eh­to­jen kuris­sa pitä­mi­ses­sä, ener­gian hin­nas­sa, verois­sa yms.

  102. Koti-isä: Juu­ri näin. Yhteis­tä kak­kua täs­sä ollaan jakamassa.
    ‘snip’

    Mis­sä­hän se ‘yhtei­nen kak­ku’ muka sijaitsee?

    Tilan­teet eri yri­tyk­sis­sä ja toi­ma­loil­la ovat eri aikoi­na eri­lai­set, ei ole mitään yhteis­tä kak­kua, jos­ta ote­taan tai jäte­tään, vaik­ka EK ja VVM (ja muut­kin) yrit­tä­vät näin uskotella.

  103. Oikeis­to­de­ma­ri: Kat­ke­ruut­ta tai ei, mut­ta ihmi­nen on tun­te­va olen­to, joka hyvin her­käs­ti rea­goi epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­teen. Olen sen ver­ran oikeis­to­lai­nen dema­ri, että hyväk­syn ihan hyvin tuon 400 000 euron pal­kan Olvin johtajalta.

    Asi­aa on poh­ti­nut myös Kahneman. On psykologinen koe jos­sa osa­not­ta­ja A saa jon­kun sum­man, vaik­ka­pa kym­pin, jaet­ta­vak­si A:n ja B:n kes­ken. A saa päät­tää mie­li­val­tai­ses­ti jako­suh­teen, ja B:n teh­tä­väk­si jää joko hyväk­syä tai hylä­tä dii­li. Jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa kum­pi­kaan ei saa mitään.

    ‘Ratio­naa­li­ses­ti’ toi­mi­va B hyväk­syi­si min­kä tahan­sa dii­lin, jopa 9.99€ A:lle ja yksi sent­ti B:lle oli­si B:n kan­nal­ta parem­pi kuin ei mitään. Kokeis­sa kui­ten­kin B‑henkilöt alka­vat hylä­tä hyvin ‘epä­rei­lu­ja’ dii­le­jä, raja menee jos­sa­kin 8€/2€ tietämillä.

    Evo­luu­tio on jos­tain syys­tä näh­nyt hyö­dyl­li­sek­si ohjel­moi­da mei­dän kaa­lei­him­me tuom­moi­sen toi­min­non, halun ‘ran­kais­ta’ hyvin epä­rei­lus­ti toi­mi­via osa­puo­lia vaik­ka­pa sit­ten oman tap­pion uhal­la. Ilmei­ses­ti toi­min­ta­ta­pa on ratio­naa­li­nen kun kat­so­taan suu­rem­paa koko­nai­suut­ta, siis koko lau­man sel­viä­mis­tä pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, sen sijaan että jää­täi­siin tui­jot­ta­maan yhden osa­ta­pah­tu­man tai tran­sak­tion optimaalisuutta.

  104. Vihe­rins­si: Ter­ve­tu­loa jos­kus kokei­le­maan elä­mää pk-sektorilla!

    Ei kriit­ti­siä toi­min­to­ja anne­ta yhden pie­nen fir­man hoi­det­ta­vak­si, ei aina­kaan yhden firman.
    Ja toi­sin päin :Jos pik­ku fir­ma ottaa lii­an suu­ren ris­kin kan­net­ta­vak­seen niin vetä­jää voi pitää enti­se­nä yrittäjänä.

  105. Sylt­ty: Olen sano­nut sinul­le jo sata ker­taa että for­dis­mi ei toi­mi kuin liu­ku­hih­nal­la ja muis­sa vas­taa­vis­sa täy­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti palas­tel­ta­vis­sa tehtävissä.

    Ker­ro minul­le miten “jär­jes­tät työ­teh­tä­vät” niin että huo­no­kin raken­nus­mies saa lii­mat­tua höy­ryn­su­lun siis­tis­ti ja ilma­tii­viik­si eikä tee sii­hen rei­kiä myö­hem­mis­sä raken­nus­vai­heis­sa? Entä miten huo­li­ma­ton ja huo­no insi­nöö­ri voi saa­da aikai­sek­si 100 vir­hee­tön­tä pii­rus­tus­ta pysyen edes koh­tuul­la aika­tau­lus­sa ja miten tar­kas­tus voi löy­tää joka iki­sen vir­heen ajois­sa ennen tuotantoa? 

    Minä­pä ker­ron: ei mitenkään.

    Insi­nöö­ri on ja muu kou­lu­tet­tu hen­ki­lös­tö on käy­nyt läpi monen valin­ta­pro­ses­sia kou­lu­tuk­sen eri vaiheissa

    Ja kun fir­ma palk­kaa hen­ki­löi­tä, niin jos rek­ry­toi­ja ei ole täy­si tum­pe­lo niin sii­nä vai­hees­sa tapah­tuu vali­koi­tu­mi­nen sopi­viin tehtäviin.

    Mut­ta lopul­li­nen laa­tu voi­daan taa­ta vain työn orga­ni­soin­nil­la, tar­kas­tuk­sil­la, tes­tauk­sil­la ja taas tar­kas­ta­mi­sil­la ja testauksilla.

    En ole vie­lä kos­kaan tavan­nut hen­ki­löä , joka ei teki­si vir­hei­tä, pait­si Sylt­ty ja Viherinssi.

    Ja kun hoi­de­taan kriit­tis­tä funk­tioi­ta niin sitä ei voi jät­tää yhden ihmi­sen varaan eikä sil­lä ole mer­ki­tys­tä tekee­kö vir­hei­tä ker­ran vii­kos­sa tai ker­ran kuukaudessa.

    Jos halu­taan, että syn­tyy huo­noa jäl­keä niin hen­ki­lös­tön teke­mää laa­tua ei mil­lään taval­la kontrolloida.

    Tie­to­jär­jes­tel­mien huo­no laa­tu syn­tyy sen vuok­si, että työ­tä ei edes halu­ta teh­dä kunnolla:Korjataan, jos on vikaa on se seli­tys, jon­ka olen kuun­nel­lut jo 30 vuotta.

    Tai täs­sä ei voi mikään men­nä vikaan.

    Ja kun seu­raa­va­na aamu­na on mil­joo­na tilaa­ja poik­ki niin sii­nä on totuus val­jen­nut monel­le mes­ta­ril­le omis­ta kyvyistään.

    Sama kos­kee joh­toa­kin, nor­maa­lis­ti hal­li­tus ja tilin­tar­kas­ta­jat val­vo­vat joh­don­kin toimintaa

  106. Tapio: Täs­mäl­leen, tämä on asian ydin.

    Jako­va­raa voi­tai­siin myös kas­vat­taa teke­mäl­lä epä­tyy­pil­li­sis­tä työ­suh­teis­ta kan­nat­ta­via sekä työn teki­jäl­le että teet­tä­jäl­le. Tämä aivan var­mas­ti lisäi­si teh­ty­jen työ­tun­tien mää­rää myös muil­la kuin matalapalkka-aloilla.

    Epä­tyy­pil­li­siä työ­suh­tei­ta on mui­ta­kin kuin ns. nol­la-sopi­muk­set. Ne voi­si kyl­lä koh­tuut­to­man yksi­puo­li­si­na kieltää.

    Epä­tyy­pil­lie­se­tä ei tule kos­kaan kan­nat­ta­vaa, jos sop­pa­ri takaa 0‑tuntia töi­tä tai kulut nouse­vat lii­an kor­keik­si palk­kaan nähden.

    Jos tar­jot­tu­jen työ­tun­tien mää­rä on pie­ni ja palk­ka alhai­nen niin ei kukaan cent­te­jä kerää.

    Rahan arvo on muut­tu­nut tie­tyl­lä taval­la, pik­ku sum­maa ei koe­ta enää vai­van arvoiseksi

    Olen nyt osta­nut pal­ve­lui­ta van­hem­mil­le­ni ja itsel­le­kin 4H ker­hoil­ta ja toi­min­ta on ollut hyvää.
    Mut­ta kun työ kes­tää 1–4 tun­tia niin sil­loin veloi­te­taan myös mat­kus­ta­mi­ses­ta, mat­ka-ajas­ta ja-kuluista

    Pal­ve­lun hin­ta on 13,30€/tunti, hin­ta sisäl­tää ALV:n (24%). Työn tilaa­ja huo­leh­tii tar­vik­keet ‚koneet ja työ­ka­lut työntekijälle.

    Vaik­ka hin­ta on hal­pa niin nuo­rel­le jää enem­män käteen kuin Mäk­kä­ril­lä tai siivoamalla.

    Mitään suur­ta ammat­ti­tai­toa on tur­ha odot­taa, mut­ta nor­maa­lit kotias­ka­reet ja juh­la-avus­tuk­set käyvät.

  107. JTS:
    Ay-liik­keen toi­min­ta­ta­vois­sa on syväl­li­nen valu­vi­ka, jos­sa­ei hae­ta yhteis­kun­nan hyvää vaan jäsen­mak­su­tu­lo­ja lii­tol­le. Jot­kut ovat popu­lis­ti­sem­pia kuin toi­set tässäkin. 

    Toi­men ay-liik­keen ongel­ma on demo­kra­tia­va­jet­ta­vas­taa­vat vaa­li­mal­lit, jois­sa lii­tot itse ohjaa­vat vah­vas­ti ehdo­kas­a­set­te­lua. Tämä myös estää uudis­tu­mis­ta ja kehit­tä­mäs­sä muu­ta kuin tupoa. Pai­kal­li­nen sopi­mi­nen voi­si käy­dä jäse­nil­le ja luot­ta­reil­le, mut­ta ei eten­kään lii­tol­le, joka halu­aa näkyvyyttä.

    Lii­ton teke­mä sopi­mus ei ole este pai­kal­li­sel­le sopi­mi­sel­le. Toki luot­ta­rin kan­nat­taa piir­tää nimen­sä vain sel­lai­seen pape­riin joka on lii­ton neu­vot­te­le­maa parempi.

  108. Oikeis­to­de­ma­ri: Erit­täin suu­ret tuloe­rot ovat aina yhteis­kun­nan kan­nal­ta vahin­gol­li­sia. Mitä ihmi­nen tekee esim suu­rem­mal­la raha­sum­mal­la kuin 100 000 euroa vuo­des­sa? Tuol­la sum­mal­la saa kai­ken tar­vit­ta­van ja yli­kin, sääs­töön jää iso sum­ma, jos ei ole armo­ton tuh­la­ri. Isom­pien raha­sum­mien ahneh­ti­mi­ses­sa on usein kyse sii­tä, että ei enää ymmär­rä, mikä on maa­il­mas­sa tär­ke­ää. Vai onko niin, että kun ihmi­ses­tä tulee mai­nit­se­ma­si “joh­ta­ja”, kaik­ki pidäk­keet häviä­vät? Onko se kannatettavaa?

    Jos suo­ma­lai­nen koke­nut DI hou­ku­tel­laan Indo­ne­si­aan tuo­maan koke­muk­sen­sa sikä­läi­sen yri­tyk­sen käyt­töön, ei hänel­le voi tar­jo­ta Indo­ne­sia­lais­ta kes­ki­palk­kaa, ei edes Indo­ne­sia­lai­sen insi­nöö­rin keskipalkkaa. 

    Tun­tui se ympä­ris­tös­sä asu­vien indo­ne­sia­lais­ten mie­les­tä oikeu­den­mu­kai­sel­ta eli ei, kysei­sen DI:n palk­ka­ta­so läh­ti­si hänen palk­ka­ta­sos­taan Suo­mes­sa — toden­nä­köi­ses­ti tuplat­tu­na kor­vauk­sek­si han­ka­las­ta muu­tos­ta vie­raa­seen ympä­ris­töön, jos­kus jopa per­heen kans­sa (las­ten kou­lut ym). Eli tuloe­ron oikeu­den­mu­kai­suus on moni­mut­kai­nen juttu.

    Toi­nen jut­tu on sit­ten “pää­oma­tu­lon luon­tei­nen palk­ka­tu­lo”, jos­ta kir­joi­tin tän­ne toi­seen kes­kus­te­luun muinoin:

    Ongel­ma­na on se, että osa palk­ka­tu­lois­ta mää­räy­tyy pää­oma­si­joi­tus­mark­ki­noil­la, vaik­ka palk­ka­tu­lon saa­ja ei kan­na sijoi­tus­ris­kiä. Esi­mer­kik­si kon­sult­ti, sijoi­tus­pank­kii­ri tai yri­tys­la­ki­mies veloit­taa työs­tään sen mukaan, mitä neu­vot voi­vat tuot­taa. Jos neu­vo­ja anne­taan kym­me­nien mil­jar­dien lii­ke­toi­min­nal­le, pro­sent­ti­kin voi­tos­ta on pal­jon. Tap­pio­ris­kiä ei kon­sult­ti kan­na. Näil­lä palk­ka­tu­loil­la on siten saa­ta­vis­sa suu­ry­rit­tä­jän voi­ton­mah­dol­li­suu­det ilman sijoitusriskiä.

    Kun suu­ry­ri­tyk­sen omis­ta­jat sit­ten suu­res­sa vii­sau­des­saan mak­sa­vat kon­sult­tiyh­tiöl­le suu­ria sum­mia voit­toa mah­dol­li­ses­ti tuot­ta­vis­ta neu­vois­ta, tulee kysy­myk­seen, mik­sei toi­mi­tus­joh­ta­jal­le mak­se­ta samal­la taval­la – muu­ten­han hänen­kin kan­nat­taa siir­tyä kon­sul­tik­si. Täl­lä taval­la jär­jet­tö­män suu­ruus­luo­kan pal­kat leviä­vät yri­tys­ten johtoryhmiin.”

  109. Rai­mo K: Pää­oma­tu­lo­jen alem­mal­la vero­tuk­sel­la lie­nee enem­män osuut­ta ko. asi­aan kuin tek­no­lo­gian kehityksellä.

    f=“#comment-309159”>Raimo K: diodi

    Pal­kan osuus bkt:stä on alen­tun­tu kai­kis­sa OECD mais­sa saman kaa­van mukaan 70-luvul­ta lähtien.

  110. Jaa, näyt­tää mene­vän omal­ta koh­dal­ta­ni van­han ker­tauk­seen, ehkä on aika vaieta.

    Pala­tak­se­ni kui­ten­kin alku­pe­räi­seen kysy­myk­seen, miten pal­kois­ta pitäi­si sopia, ehdo­tuk­se­ni on seuraava:

    - Peli jae­taan kol­meen pöy­tään: vien­tiy­ri­tyk­set, koti­maan yri­tyk­set ja jul­ki­nen sektori.
    — PK-yri­tyk­set ote­taan täy­si­val­tai­sik­si neu­vot­te­li­joik­si koti­maan pöytään.
    — Orga­ni­soi­tu ylä­ta­son neu­vot­te­lu Ruot­sin tapaan.
    — Vien­ti­lii­to­jen neu­vot­te­lut aset­ta­vat pal­kan­ko­ro­tuk­sil­le raa­mit, perus­tel­lut poik­keuk­set OK.
    — Lii­tot kes­kit­ty­vätt ylä­ta­sol­la n.s. tekstikysymyksiin.
    — Yri­tyk­sil­le anne­taan hyvin suu­ri vapaus neu­vo­tel­la kus­tan­nus­raa­min puit­teis­sa ole­vat hen­ki­lö­koh­tai­set korotukset.
    — Sopi­muk­sis­sa ei saa olla tar­peet­to­mia palk­ka­ta­soa korot­ta­via takaisinkytkentämekanismeja.
    — Yri­tys­koh­tai­set krii­si­lausek­keet ote­taan käyt­töön, t.s. että pai­kal­li­ses­ti voi­daan sopia mää­rä­ai­kai­sis­ta pal­kan­alen­nuk­sis­ta ja/tai työ­ai­ka­jär­jes­te­lyis­tä ilman “toi­mit­si­joi­den” pai­nos­tus­ta. Mie­li­val­lan estä­mi­sek­si krii­sin totea­mi­seen käy­te­tään kol­man­nen osa­puo­len, esim. tilin­tar­kas­ta­jan lausuntoa.

    Perus­te­lu­na toi­sek­si vii­mei­seen koh­taan se, että aina­kin taka­vuo­si­na sopi­muk­siin oli täl­lai­sia meka­nis­me­ja kir­jat­tu: Jos annoit sopi­muk­sen ylit­tä­viä hen­ki­lö­koh­tai­sia koro­tuk­sia par­hail­le ihmi­sil­le­si, se joh­ti seu­raa­vas­sa sisäi­ses­sä palk­ka­ver­tai­lus­sa mui­den­kin saman lii­ton jäsen­ten palk­ko­jen koro­tuk­seen. Aina­kin sil­loin pal­kan­saa­ja­puo­lel­la oli parem­pia mate­maa­tik­ko­ja kuin työnantajilla.

  111. JTS: Ay-liik­keen toi­min­ta­ta­vois­sa on syväl­li­nen valu­vi­ka, jos­sa ei hae­ta yhteis­kun­nan hyvää vaan jäsen­mak­su­tu­lo­ja lii­tol­le. Jot­kut ovat popu­lis­ti­sem­pia kuin toi­set tässäkin.

    Toi­men ay-liik­keen ongel­ma on demo­kra­tia­va­jet­ta vas­taa­vat vaa­li­mal­lit, jois­sa lii­tot itse ohjaa­vat vah­vas­ti ehdo­kas­a­set­te­lua. Tämä myös estää uudis­tu­mis­ta ja kehit­tä­mäs­sä muu­ta kuin tupoa. Pai­kal­li­nen sopi­mi­nen voi­si käy­dä jäse­nil­le ja luot­ta­reil­le, mut­ta ei eten­kään lii­tol­le, joka halu­aa näkyvyyttä.

    AY-liik­keen teh­tä­vä on ajaa työn­te­ki­jöi­den asi­aa. Osal­ta lii­tois­ta tämä on unoh­tu­nut. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa pal­ve­lua­lo­jen ammat­ti­liit­to (PAM), joka sopii työ­eh­to­so­pi­muk­sia tois­ten liit­to­jen työ­eh­to­so­pi­muk­sien sovel­ta­mi­sa­lal­le alle näi­den työ­eh­to­so­pi­muk­sien tason. Tavoit­tee­na on kas­vat­taa omaa vai­ku­tus­val­taan­sa työn­te­ki­jöi­den kus­tan­nuk­sel­la. Voi­daan­kin kysyä kenen asial­la PAM oikein on? 

    Suo­meen tar­vi­taan kii­rees­ti lain­sää­dän­nöl­li­nen uudis­tus, jos­sa lii­ton edus­ta­vuu­del­le ase­te­taan kun­nol­li­sia vaa­ti­muk­sia. Nyt meil­lä on tilan­ne, jos­sa työn­te­ki­jä­liit­to, jol­la ei ole tie­tyil­lä aloil­la lain­kaan jäse­niä, voi sopia työ­eh­to­so­pi­muk­sia näi­den työn­te­ki­jöi­den pään­me­nok­si mil­lään taval­la työn­te­ki­jöi­tä kuu­le­mat­ta. Tämä jos mikä on auto­ri­tää­ris­tä toi­min­taa ja kysee­na­lais­ta jo ihan perus­tus­lain näkökulmasta. 

    Kun puhu­taan demo­kra­tia­va­jees­ta, niis­tä kär­sii eri­tyi­ses­ti suu­ret ja aivan eri­tyi­ses­ti pal­ve­lua­lo­jen suu­ret ammat­ti­lii­tot. Pai­kal­li­sia ammat­tio­sas­to­ja ei usein ole, eikä siten mah­dol­li­suut­ta vai­kut­taa omiin asioi­hin­sa. Lisäk­si äänes­tä­mi­sel­lä ei usein voi vai­kut­taa, kos­ka lii­ton toi­min­ta on orga­ni­soi­tu niin, ettei äänes­tä­mi­sel­lä ole mitään merkitystä.

    Demo­kra­tia sen sijaan toteu­tuu, vas­toin yleis­tä käsi­tys­tä, yli­voi­mai­ses­ti par­hai­ten “lak­ko­herk­ki­nä” pide­tyis­sä kul­je­tusa­lo­jen lii­tois­sa, jois­sa äänes­te­tyn hen­ki­lö­kun­nan osuus on huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi. Hei­dät voi­daan vaih­taa. Lisäk­si ammat­tio­sas­tot ovat pie­nem­piä ja siten vai­kut­ta­mi­nen pai­kal­li­siin asioi­hin äänes­tä­mi­sel­lä on mahdollista.

    Suo­mes­sa ei ymmär­re­tä tosia­si­aa, että meil­lä tie­tyt suu­ret pal­ve­lua­lo­jen työn­te­ki­jä­lii­tot sol­mi­vat huo­mat­ta­via hei­ken­nyk­siä nii­hin työ­so­pi­mus­lain koh­tiin, jois­ta saa sopia työ­eh­to­so­pi­muk­sel­la hei­kom­min. Mis­tä tämä moti­vaa­tio teh­dä niin sano­tus­ti riman alit­ta­via työ­eh­to­so­pi­muk­sia sit­ten kum­pu­aa? Onko kysy­mys jäsen­ten edus­ta vai ken­ties liit­to­jen hen­ki­lös­tön omas­ta muka­vas­ta elä­mäs­tä vaki­nai­ses­sa työ­suh­tees­sa, vaik­ka kaik­ki edus­tet­ta­vat ovat osa-aikai­sia, vuo­kra­työn­te­ki­jöi­tä ja pie­ni­palk­kai­sia ihmi­siä — lii­ton siu­nauk­sel­la toki.

    Pai­kal­li­sen sopi­mi­sen laa­jen­ta­mi­nen edel­lyt­tää lain­sää­tä­jän puut­tu­mis­ta sekä liit­to­jen edus­ta­vuus­va­jee­seen että demo­kra­tia­va­jee­seen. Nykyi­nen tilan­ne on joh­ta­nut sii­hen, että lii­tot kil­pai­le­vat kuka tekee hal­vim­man työ­eh­to­so­pi­muk­sen. Työ­nan­ta­ja vain vaih­taa työ­nan­ta­ja­liit­toa sen mukai­ses­ti ja ottaa käyt­töön hal­vim­man. Sopi­ja­lii­tol­la ei ole vält­tä­mät­tä yhtä­kään jäsen­tä. Täl­le on teh­tä­vä pikai­ses­ti lop­pu. Muu­al­la Euroo­pas­sa on ihan tavan­omais­ta, että vain edus­ta­vin liit­to saa teh­dä sopi­muk­sen tai työn­te­ki­jöi­den on äänes­tä­mäl­lä tun­nus­tet­ta­va hei­tä edus­ta­va ammat­ti­liit­to. Täs­tä EK ei toki muis­ta kos­kaan mai­ni­ta, kun se huu­taa pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta Suo­meen. Rusi­nat pitää saa­da pullasta.

  112. Jokai­sel­la on mah­dol­li­suus opis­kel­la vaik­ka kaup­pa­tie­teen­mais­te­rik­si ja hank­kia laa­ja ver­kos­to ympä­ril­leen. Kepu­lai­sit­tain puhu­taan nuotiopiireistä.

    Kai­kis­ta ei voi tul­la joh­ta­jia, ei edes insi­nöö­re­jä tai huma­nis­te­ja. Mut­ta olen­nais­ta on se, että jokai­sel­la on mahdollisuus.

    Ihmi­nen on perus­luon­teel­taan ahne eläin, toi­set itsek­kääm­piä kuin toi­set. On hyvin luon­nol­lis­ta, että toi­set halua­vat enem­män kuin muut. Enkä usko, että ihmi­nen oli­si kehit­ty­nyt val­ta­la­jik­si ilman ahneutta. 

    Ahneut­ta tar­vi­taan jos­sain mää­rin ihan joka päi­väi­ses­sä elä­mäs­sä, kos­ka muu­ten­han emme osai­si pitää puo­liam­me. Toi­set hyväk­si­käyt­tää tois­ten epäit­se­kyyt­tä. Tämä­kin on täy­sin luon­nol­lis­ta käyttäytymistä.

    Palk­ko­jen koh­dal­la ei kui­ten­kaan ole mer­ki­tys­tä muul­la kuin sil­lä, että miten suu­ri pie­ni­tu­loi­sen osto­voi­ma on. Suh­teel­la johon­kin rik­kaim­paan pro­sent­tiin ei ole merkitystä. 

    Vah­va kes­ki­luok­ka on mie­les­tä­ni jokai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan sel­kä­ran­ka. Kes­ki­luok­ka jou­tuu kan­ta­maan vas­tuun­sa, kes­ki­luok­ka ei kyke­ne luo­vaan kirjanpitoon.

    Suo­mes­sa elin­kus­tan­nuk­set ja kor­kea vero­tus naker­ta­vat kes­ki­luok­kaa, kuten myös työ­paik­ko­jen kar­kaa­mi­nen ulkomaille.

    Huvit­taa sekin, että eräs­tä pank­kii­ria pide­tään Suo­mes­sa oikea­na kroi­sok­se­na, vaik­ka muu­hun maa­il­maan ver­rat­tu­na hän on lähin­nä nappikauppias. 

    Se että Suo­mes­sa kes­ki­ty­tään tap­pe­le­maan 20 euron pal­kan­ko­ro­tuk­ses­ta on täy­sin jär­je­tön­tä resurs­sien tuhlaamista.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra on puhu­nut pie­ni­tu­lois­ten vero­tuk­sen alen­ta­mi­ses­ta, joka on täy­sin oikea suun­ta. Ainoas­taan käteen jää­vän net­to­sum­man osto­voi­mal­la on mer­ki­tys­tä mar­ke­tin kassalla.

    Jos tätä net­to­sum­maa läh­de­tään korot­ta­maan pal­kan­ko­ro­tuk­sin tilan­tees­sa, jos­sa maa­il­mas­sa on yli 100 mil­joo­naa työ­tön­tä aikuis­ta niin voi­daan olla var­mo­ja, että net­to­sum­mas­ta tulee nol­la­sum­ma. Joku tekee hal­vem­mal­la ja maas­sa, jos­sa ei ole työehtosopimuksia.

  113. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Palk­ka­ta­so ei siis ole lii­an alhai­nen vaan palk­kae­rot ovat lii­an alhaiset…

    Aivan, ja oikeas­taan lii­an alhais­ten palk­kae­ro­jen lisäk­si pal­kat ovat lii­an kor­kei­ta. Pie­net palk­kae­rot ja kor­keat pal­kat tar­koit­ta­vat sitä, että pal­ve­lua­lo­jen kus­tan­nuk­sia on vai­kea mak­saa, mut­ta on hal­paa ja help­poa ostaa ulko­mail­ta tava­raa. Jos palkka/kustannustaso oli­si alhai­sem­pi ja palk­kae­rot edes saman­lai­set, oli­si koti­mais­ten pal­ve­lu­jen osta­mi­nen hie­man järkevämpää.

    Jos ostan kii­na­lai­sen kame­ran ja pudo­tan sen ja se menee rik­ki, kan­nat­taa­ko kor­ja­ta? Ei kan­na­ta. Kan­nat­taa ostaa uusi kii­na­lai­nen kame­ra. Jos kor­jaut­ta­mi­nen oli­si hal­vem­paa suh­tees­sa tuon­ti­ta­va­raan, tilan­ne voi­si olla toinen.

  114. Lii­an van­ha: Ei kriit­ti­siä toi­min­to­ja anne­ta yhden pie­nen fir­man hoi­det­ta­vak­si, ei aina­kaan yhden firman.
    Ja toi­sin päin :Jos pik­ku fir­ma ottaa lii­an suu­ren ris­kin kan­net­ta­vak­seen niin vetä­jää voi pitää enti­se­nä yrittäjänä.

    Point­ti oli se, että vie­lä kes­ki­suu­ris­sa­kin fir­mois­sa yksit­täi­nen hen­ki­lö voi olla hyvin mer­kit­tä­vä ja jopa kriit­ti­nen lii­ke­toi­min­noil­le. Hen­ki­lö­riip­pu­vuus on yksi suu­rim­pia pk-sek­to­rin kor­kean asian­tun­ti­juu­den yri­tys­ten ris­ke­jä. Sitä voi ja pitää yrit­tää vähen­tää yri­tyk­sen sisäi­sil­lä jär­jes­te­lyil­lä, mut­ta sii­nä­kin tulee nopeas­ti raja vastaan.

  115. Lii­an van­ha: En ole vie­lä kos­kaan tavan­nut hen­ki­löä , joka ei teki­si vir­hei­tä, pait­si Sylt­ty ja Viherinssi.

    Jou­dun tuot­ta­maan pettymyksen!

    Osa uras­ta­ni on ollut eri­lai­sis­sa tuo­te­ke­hi­tys­teh­tä­vis­sä, jois­sa teh­dään lähin­nä vir­hei­tä. Tuo­te­ke­hi­ty­sin­si­nöö­rin työ­ajas­ta suu­rin osa kuluu sel­lais­ten asioi­den paris­sa, jot­ka eivät iki­nä pää­dy tuotteisiin.

    Joh­to­teh­tä­vis­sä teke­mie­ni vir­hei­den rahal­lis­ta arvoa en viit­si edes yrit­tää las­kea. Elän kui­ten­kin sii­nä uskos­sa ja toi­vos­sa, että niis­sä­kin teh­tä­vis­sä teke­mie­ni oikei­den pää­tös­ten ja asioi­den lisä­ar­vo on kui­ten­kin ollut suu­rem­pi kuin teke­mie­ni vir­hei­den kustannukset.

  116. Osal­ta lii­tois­ta tämä on unoh­tu­nut. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa pal­ve­lua­lo­jen ammat­ti­liit­to (PAM), joka sopii työ­eh­to­so­pi­muk­sia tois­ten liit­to­jen työ­eh­to­so­pi­muk­sien sovel­ta­mi­sa­lal­le alle näi­den työ­eh­to­so­pi­muk­sien tason. ”

    Yri­tyk­ses­sä käy­te­tyn työehtosopimuksen/t valit­see työ­nan­ta­ja yksi­puo­li­ses­ti. Työn­te­ki­jät voi­vat olla jär­jes­täy­ty­nei­tä mihin liit­toon halua­vat, mut­ta vain työ­nan­ta­jan valit­se­mil­la lii­toil­la on neuvotteluoikeus..

    Nuo työ­eh­to­so­pi­mut­sen laa­jen­nuk­set joh­tu­vat tuos­ta työ­eh­to­so­pi­mus­hop­pai­lus­ta. Uusi alas­ta poik­kea­va työ­eh­to­so­pi­mus vali­taan, kos­ka niis­sä ei ole varau­dut­tu toi­sen alan ehtoihin.

    Kau­pan alan ja AKT jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on aivan eri luokkaa.Kaupan ala on yksi­tyi­nen pal­ve­lua­la ja jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on n 50% kun taas AKT kuu­luu lähin­nä teol­li­suu­teen, jos­sa jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on 86 % ja näin pie­nes­sä ja agres­sii­vi­ses­sa jou­kos­sa var­maan 100 %

    Pal­ve­lua­lo­jen heik­kou­den aiheut­taa suu­ri vaih­tu­vuus ja sii­tä joh­tu­va alhai­nen jär­jes­täy­ty­mi­sas­te. Jouk­ko­voi­maa ei juu­ri ole ja kun ei ole jäse­niä eivät­kä edun­val­vo­jat ole tut­teu­ja niin äänes­tys% jää hyvin alhaiseksi.

    On oikeas­taan aika has­sua, että kor­kein jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on par­haas­sa työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vil­la ja alhai­sin huo­noim­mas­sa työ­mark­ki­na-ase­mas­sa olevilla,

    http://www.tem.fi/files/30376/TEM_27_2011_netti.pdf

  117. Tapio:
    Jaa, näyt­tää mene­vän omal­ta koh­dal­ta­ni van­han ker­tauk­seen, ehkä on aika vaieta.

    Pala­tak­se­ni kui­ten­kin alku­pe­räi­seen kysy­myk­seen, miten pal­kois­ta pitäi­si sopia, ehdo­tuk­se­ni on seuraava:

    - Peli jae­taan kol­meen pöy­tään: vien­tiy­ri­tyk­set, koti­maan yri­tyk­set ja jul­ki­nen sektori.
    — PK-yri­tyk­set ote­taan täy­si­val­tai­sik­si neu­vot­te­li­joik­si koti­maan pöytään.
    ‘snip’

    Aika vähän pöy­tiä, kun ottaa huo­mioon kuin­ka pal­jon eri alo­ja on — tai sit­ten pöy­dis­tä tulee niin iso­ja, että yhteyt­tä voi pitää vain kännykällä 😉

    Pie­ny­ri­tys­ten mukaan otta­mi­nen oli­si kyl­lä perusteltua.

    Peri­aat­tees­sa pal­kan­ko­ro­tus­ten tuli­si mää­räy­tyä tuot­ta­vuu­den mukaan eli sii­nä mie­les­sä EK:n aja­ma TUPO-vas­tai­suus on perus­tel­tua, mut­ta EK itse muna­si sen esit­tä­mäl­lä palk­ka-ank­ku­rei­ta ja että koro­tus­ten pitäi­si olla kai­kil­la aloil­la samat. Tot­ta kai seu­rauk­se­na oli se, että kaik­ki kyt­tä­si­vät, että mitä ‘noi’ saavat.

    Toi­saal­ta liit­to­koh­tai­sis­sa ei kes­kus­jär­jes­töl­lä ole roo­lia, mikä selit­tää SAK:n TUPO-myön­tei­syy­den, vaik­ka se on työn­te­ki­jöi­den ansio­ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta huo­no. Sehän teh­dään huo­noim­min tuot­ta­van alan mukaan — mikä kyl­lä sopii myös hyvin tuot­ta­vil­le aloille.

  118. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    ‘snip’
    Se että Suo­mes­sa kes­ki­ty­tään tap­pe­le­maan 20 euron pal­kan­ko­ro­tuk­ses­ta on täy­sin jär­je­tön­tä resurs­sien tuhlaamista.
    snip’

    Ota­pa huo­mioon, että työ­nan­ta­ja­puo­li tap­pe­li 20 euron koro­tuk­ses­ta suu­rem­pia koro­tuk­sia vastaan!

    Ja kuten on niin moni jo toden­nut, joh­don mil­joo­nat ovat vain pie­ni osa koko palk­ka­sum­mas­ta, mas­sat ratkaisevat.

  119. Rai­mo K: Peri­aat­tees­sa pal­kan­ko­ro­tus­ten tuli­si mää­räy­tyä tuot­ta­vuu­den mukaan eli sii­nä mie­les­sä EK:n aja­ma TUPO-vas­tai­suus on perus­tel­tua, mut­ta EK itse muna­si sen esit­tä­mäl­lä palk­ka-ank­ku­rei­ta ja että koro­tus­ten pitäi­si olla kai­kil­la aloil­la samat. Tot­ta kai seu­rauk­se­na oli se, että kaik­ki kyt­tä­si­vät, että mitä ‘noi’ saavat.

    Aivan, mut­ta tuo OS:n heit­tä­mä näkökulma: 

    Työ­nan­ta­jien halua­mis­sa yri­tys­koh­tai­sis­sa sopi­muk­sis­sa on ongel­ma, että ne hei­ken­tä­vät yri­tys­ten teke­mien inves­toin­tien kan­nat­ta­vuut­ta, kos­ka inves­toin­tien tuo­ma tuot­ta­vuu­den nousu ulos­mi­ta­taan palk­koi­hin. Tämä on havait­tu esi­mer­kik­si Rans­kas­sa. Näin ei käy TES-jär­jes­tel­mäs­sä, jos­sa saman­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä on sama palkkataso.”

    muut­ti aja­tus­ku­vioi­ta­ni. Tuo palk­ka-ank­ku­ri­pe­ri­aa­te todel­la­kin mah­dol­lis­taa sen, että jos tuot­ta­vuus­kas­vua ei ulos­mi­ta­ta yri­tys­koh­tai­siin palk­koi­hin, alan hyvät yri­tyk­set saa­vat suh­teel­lis­ta etua joko kas­va­mi­seen tai omis­ta­jien pal­kit­se­mi­seen, ja huo­not yri­tyk­set tuo­mi­taan kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myy­teen ja konkursseihin.

    AY-lii­ke on läh­te­nyt kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa mie­len­kiin­toi­seen peliin.

    Kan­sa­kun­nan kan­nal­ta täs­sä pelis­sä on äärim­mäi­sen tär­ke­ää, kuka hyväk­sy­tään palkka-ankkuriksi.

  120. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si­ko aja­tel­la, että pie­ni­palk­kais­ten tilan­net­ta kjo­hen­net­tai­siin mie­luum­min alen­ta­mal­la hei­dän vero­tus­taan ja/tai palk­kaa täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la, kuten asu­mis­tu­ki? Ei ole hyvä hin­noi­tel­la ihmi­siä työttömiksi.

    Kun val­tion vero­tu­lois­ta yli 80% tulee tasa­ve­rois­ta, niin mitä­hän pitäi­si tehdä?

    Mik­ko Kivi­ran­ta: Yksi ala jos­sa meil­lä on ‘hyvä brän­di’ oli­si tietoturva.

    Vil­li veik­kaus kum­paa ope­te­taan suo­men kou­lu­lai­tok­ses­sa enem­män: käsi­töi­tä vai ohjel­moin­tia? Ja kum­mas­ta olis enem­män hyö­tyä vien­ti­tu­lo­jen saamiseksi?

  121. Vihe­rins­si: Jou­dun tuot­ta­maan pettymyksen!

    Osa uras­ta­ni on ollut eri­lai­sis­sa tuo­te­ke­hi­tys­teh­tä­vis­sä, jois­sa teh­dään lähin­nä vir­hei­tä. Tuo­te­ke­hi­ty­sin­si­nöö­rin työ­ajas­ta suu­rin osa kuluu sel­lais­ten asioi­den paris­sa, jot­ka eivät iki­nä pää­dy tuotteisiin.

    Joh­to­teh­tä­vis­sä teke­mie­ni vir­hei­den rahal­lis­ta arvoa en viit­si edes yrit­tää las­kea. Elän kui­ten­kin sii­nä uskos­sa ja toi­vos­sa, että niis­sä­kin teh­tä­vis­sä teke­mie­ni oikei­den pää­tös­ten ja asioi­den lisä­ar­vo on kui­ten­kin ollut suu­rem­pi kuin teke­mie­ni vir­hei­den kustannukset.

    Näin­hän se on, kun kat­soo taak­se­päin niin se vain sar­ja virheitä.

    Har­va kui­ten­kaan noi­ta muis­te­lee eikä esi­mie­hen­kään etua pal­ve­le työn­te­ki­jöi­den vir­hei­den korostaminen.

    Niin­pä hen­ki­lö­ar­viois­sa pai­na­vat useim­mi­ten vain menes­tyk­set, sen vuok­si esi­mie­hen teke­mä tuot­ta­vuusar­vio on enem­män tai vähem­män epärealistinen.

    Kui­ten­kin yksi tehok­kaim­mis­ta tuot­ta­vuu­den nos­ta­jis­ta on vir­hei­den välttäminen .

    Mut­ta jos ne hau­da­taan ja tie­toi­ses­ti pei­tel­lään niin hen­ki­lö­ar­vioit , jär­jes­tel­mien kuin myös orga­ni­saa­tion kehit­tä­mi­nen ajau­tu­vat sivuraiteelle

  122. Lii­an vanha:“On oikeas­taan aika has­sua, että kor­kein jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on par­haas­sa työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vil­la ja alhai­sin huo­noim­mas­sa työ­mark­ki­na-ase­mas­sa olevilla..”
    — Onhan se has­sua, mut­ta tuos­sa tai­si syy ja seu­raus men­nä vää­rin päin.

  123. Rai­mo K: Ja kuten on niin moni jo toden­nut, joh­don mil­joo­nat ovat vain pie­ni osa koko palk­ka­sum­mas­ta, mas­sat ratkaisevat.

    Kum­mas­ti vain niil­le­kin löy­tyy puo­les­ta­pu­hu­jia, vaik­ka kyse on koko­nai­suu­te­na aivan mität­tö­mäs­tä asias­ta. Aika kak­si­nais­mo­ra­lis­tis­ta toimintaa.

  124. Oikeis­to­de­ma­ri: Mitä ihmi­nen tekee esim suu­rem­mal­la raha­sum­mal­la kuin 100 000 euroa vuo­des­sa? Tuol­la sum­mal­la saa kai­ken tar­vit­ta­van ja yli­kin, sääs­töön jää iso sum­ma, jos ei ole armo­ton tuh­la­ri. Isom­pien raha­sum­mien ahneh­ti­mi­ses­sa on usein kyse sii­tä, että ei enää ymmär­rä, mikä on maa­il­mas­sa tär­ke­ää. Vai onko niin, että kun ihmi­ses­tä tulee mai­nit­se­ma­si “joh­ta­ja”, kaik­ki pidäk­keet häviä­vät? Onko se kannatettavaa?

    Ensin­nä­kään: 100 keur on kyl­lä aivan lii­an alhai­nen raja johon­kin “rik­kai­den luokkaan”

    Toi­sek­si: eikös se ole vaan hyvä, että fir­mat mak­sa­vat rahaa palk­koi­na joi­ta kui­ten­kin vero­te­taan aika kovas­ti. Vaih­toeh­to oli­si mak­saa rahat osin­koi­na jol­loin yhteis­kun­nal­le jää vähem­män. Kovat pal­kat ovat täs­tä syys­tä toivottavia.

    Lisäk­si näi­tä bonuk­sia mor­ka­taan suot­ta, jos vain kri­tee­rit ovat oikeat. Esi­mer­kik­si se yksi for­tu­min joh­ta­ja teki kaup­po­ja jot­ka takuul­la oli­vat kaik­kien nii­den bonuk­sien arvoi­sia. Eli kyl­lä kan­nat­ti palkita.

    Sen sijaan tämä argu­ment­ti että joh­ta­jat läh­te­vät ulko­mail­le jos ei ole bonuk­sia on kyl­lä maa­il­man huo­noin. Eivät ne läh­de. Ei niil­le tule edes kyselyjä.

  125. Mik­ko Kivi­ran­ta: Yksi ala jos­sa meil­lä on ‘hyvä brän­di’ oli­si tie­to­tur­va. Olin juu­ri lau­an­tai­na kuun­te­le­mas­sa Mik­ko Hyyp­pös­tä, ja maa­il­mal­la on käyn­nis­sä lähes­tul­koon täy­si kybersota.

    Tar­ken­nan tätä vähän nyt kun aihe­pii­ris­tä kohu­taan. Esi­mer­kik­si F‑Secure toi­mii jo alal­la jos­sa yri­te­tään vah­vis­taa var­si­nais­ta PC:tä kes­tä­mään kyber­hyök­käyk­siä. Se teh­tä­vä tun­tuu lähes toi­vot­to­mal­ta, kun sys­tee­mi on ulko­puo­lel­ta muo­kat­ta­vis­sa ja samas­sa seka­mels­kas­sa mah­dol­li­sen kryp­to­sys­tee­min kans­sa pyö­ri­vät video­koo­de­kit, TCP/IP-pinot sun muut video­pe­lit. Jos haa­voit­tu­vuu­den toden­nä­köi­syys kas­vaa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti koo­din moni­mut­kais­tues­sa, tuo lähes­ty­mis­ta­pa tun­tuu lähes toi­vot­to­mal­ta — mut­ta toki antaa jat­ku­van lei­pä­puun tietoturvafirmoille.

    Itse oli­sin lait­ta­mas­sa kryp­to­sys­tee­min yti­men eril­li­se­nä rau­ta­na eril­li­seen purk­kiin, jota (a) ei pys­ty ulko­puo­lel­ta muok­kaa­maan ja (b) joka on luot­ta­mus­ta herät­tä­vän yksin­ker­tai­nen[*]. Itse tein ensim­mäi­set koo­di­ni ‑79 lukion Apple II+:lla. Sen käyt­tö­jär­jes­tel­mä, Apple­soft Basic, oli ROM-muis­tis­sa jota ei voi muo­ka­ta ja niin yksin­ker­tai­nen että minul­la oli­si ollut mah­dol­li­suus ymmär­tää sen toi­min­ta. Sil­ti sil­lä oli­si voi­nut toteut­taa monia nyky­ai­kai­sia kryp­tausal­go­rit­me­ja, var­sin­kin nopeam­man pro­ses­so­rin kans­sa — käyt­tö­jär­jes­tel­män ei oli­si tar­vi­nut olla yhtään moni­mut­kai­sem­pi. Nyky­käyt­tö­jär­jes­tel­mis­tä sen sijaan on lähes mah­do­ton var­mis­taa mitä kaik­kea kone­pel­lin alla on käyn­nis­sä. Jopa Linuxin tapauk­ses­sa, jon­ka avoin läh­de­koo­di on sen­tään saa­ta­vil­la, on aika teo­reet­tis­ta että joku tosi­aan kah­lai­si kai­ken koo­din läpi, saa­ti var­mis­tai­si mitä kaik­kea todel­li­suu­des­sa kone­pel­lin alla pyö­ri­vään coreen on latau­tu­nut. Hyp­pö­nen jopa puhees­saaan vih­ja­si että Linuxis­sa on muka­na pal­jon SCO:ta jos­ta ei tie­dä mitä kaik­kea sekaan on piilotettu.

    Käy­tän­nön veh­je voi­si vaik­ka­pa olla kryp­taa­va hands-free kän­nyk­kään. Ainoas­taan toi­nen kave­ri jol­la on saman­lai­nen hands-free, ja avain, pys­tyy saa­maan puhe­lus­ta sel­vän. Vaik­ka äly­kän­nyk­kään oli­si uju­tet­tu mil­lai­nen virus, sig­naa­li tulee mik­ro­fo­nis­ta jo kryp­tat­tu­na, ja menee kuu­lok­kee­seen yhä kryp­tat­tu­na. Agnet­ha Mer­kel var­maan ostai­si heti yhden luu­rin. Eili­sen uuti­sis­ta pää­tel­len Val­tio­neu­vos­tol­le­kin voi­si myy­dä muu­ta­man. Jos kryp­tauk­sen perus­tai­si openPGP:hen[**], maa­il­mal­ta löy­tyy jo val­mis pal­ve­lin­ten infra­struk­tu­ri avain­ten välit­tä­mi­seen. Jos en oli­si huk­ku­mas­sa mui­hin pro­jek­tei­hin, teki­sin var­maan­kin itse proof-of-concept’in — tuos­sa on pöy­dän­kul­mal­la ADUC7026 dev­kit­ti, ei opti­maa­li­nen tar­koi­tuk­seen mut­ta ehkä sii­tä demon saisi.

    Toi­nen myyn­ti­kel­poi­nen purk­ki voi­si olla USB-näp­päi­mis­tön piu­haan kiin­ni­tet­tä­vä kryp­tain, jos­sa on oma pik­ku kal­vo­näp­päi­mis­tö sala­sa­nan syöt­tä­mi­seen ilman että key­log­ge­ri pää­see väliin, ja oma pik­ku LCD-näyt­tö lyhyi­den teks­tien luke­mi­seen ilman että screen-cap­tu­re pää­see väliin[***]. Nor­maa­lis­ti näp­päi­lyt meni­si­vät suo­raan pur­kin läpi PC:lle, mut­ta kun pai­nai­sin vaik­ka­pa kal­vo­näp­päin­ta joka tar­koit­taa “Vies­ti Soi­nin­vaa­ral­le”, naput­te­li­sin “Olen muu­ten sitä miel­tä että Kart­ha­go on hävi­tet­tä­vä”, ja pai­nai­sin kal­vo­näp­päin­tä “Val­mis” — sil­loin näp­päi­mis­tö lähet­täi­si­kin PC:lle seu­raa­van tekstin…
    —–BEGIN PGP MESSAGE—–
    Ver­sion: GnuPG v2.0.20 (MingW32)

    hQEOA9ateKnTKDHsEAQAuQou5ySByRWTC/Hgb1UJTAABDAH8vICvPvYvg4Olq36a
    Lj0B8Hhjm7JMHr8Ob8Rz0dGOcSSNBJ2vecjH8EBabHJysWSbXamUy611lbCkadDy
    UX9hAJhYUCU3yljaTuevgTaq7djtxI94fMNEnn+aesQPinhZzr79gw2f80+IH4AE
    ALi7gpFvDIeT3FlLmuyKr1i9yi3biypBbp5Pjy5OsBB0TiWziaxHdeaSlM5XrhEN
    qxTsp3SZlncRZ6/1XQSFZ9tsxZLLBTaRlJH/wLsb2cFu8Bsu32AcxYT3wfVJ6P8h
    hH8ZwTw7wTgbu/zNLqbl18yX1W4BuSAjD4zh/oIoRHgJyVBjsTaK89uNr0HZ2nuv
    NgAmKi/h19oiXHq+jwwLu2ZDxIF5hf0/CGRlSsZH+W3XxZZzS+y1TZm3MR/VPHJd
    CuGXtmdDE54jVOGNTBc522HjfA==
    =bfTM
    —–END PGP MESSAGE—–
    …ja teks­ti meni­si PC:llä vaik­ka­pa säh­kö­pos­tioh­jel­maan, jos juu­ri säh­kö­pos­tioh­jel­ma sat­tuu ole­maan avoin­na näp­päi­mis­töä kuun­te­le­mas­sa. Kysei­ses­sä sian­sak­sas­sa on Kart­ha­go-vies­ti kryp­tat­tu­na Osmon jul­ki­sel­la PGP-avai­mel­la (jon­ka olen saa­nut PGP-avain­pal­ve­li­mel­ta) ja jon­ka ainoas­taan Osmo pys­tyy avaa­maan avai­men­sa salai­sel­la puolikkaalla.

    Tuom­mois­ten purk­kien raken­ta­mi­ses­sa on kyse vähem­män tek­no­lo­gias­ta kuin luot­ta­muk­ses­ta raken­ta­jaa koh­taan. Ja Sta­li­nin sanoin: luot­ta­mus hyvä, val­von­ta parem­pi. Aina parem­pi jos purk­ki käyt­tää avoin­ta läh­de­koo­dia joka on riit­tä­vän yksin­ker­tai­nen ollak­seen käyt­tä­jän (tai käyt­tä­jän nört­ti­ka­ve­rin) luet­ta­vis­sa ja ymmärrettävissä. 

    Minus­ta Suo­mel­la oli­si tuhan­nen taa­lan paik­ka käyt­tää “suh­teel­lis­ta etu­aan” ja ryh­tyä raken­ta­maan tuom­moi­sia purkkeja.

    ————————————————–
    [*] Tämä luot­ta­mus on muu­ten samaa sukua kuin se jon­ka puu­te han­ka­loit­taa sähköisiä vaalijärjestelmiä. Perin­tei­ses­sä ään­ten­las­kus­sa rivi­kan­sa­lai­nen­kin ymmär­tää kuin­ka äänes­tys­lip­pu pysyy koko ajan val­vo­jien sil­mien alla, eikä se aineen häviä­mät­tö­myy­den nojal­la voi kado­ta uur­nas­ta eikä teh­dä kloo­nia itses­tään. Sys­tee­mi on riit­tä­vän yksin­ker­tai­nen. Säh­köi­ses­sä tapauk­ses­sa rivi­kan­sa­lai­nen ei tätä ymmär­rä, ja jos äänes­tys­jär­jes­tel­mä on vähän­kään ROM-muis­tiin pol­tet­tua Apple II ‑käyt­tis­tä moni­mut­kai­sem­pi niin ei ymmär­rä nörttikään.

    [**] PGPs­sä tai GPGs­sä on etu­na myös “web of trust” ‑mal­li, ser­ti­fi­kaat­tien hie­rar­kian sijaan johon iso­ve­li aina pää­see väliin. Täs­tä­kin oli puhet­ta sen B&B‑proffan kanssa.

  126. Tapio:
    ‘snip’
    Tuo palk­ka-ank­ku­ri­pe­ri­aa­te todel­la­kin mah­dol­lis­taa sen, että jos tuot­ta­vuus­kas­vua ei ulos­mi­ta­ta yri­tys­koh­tai­siin palk­koi­hin, alan hyvät yri­tyk­set saa­vat suh­teel­lis­ta etua joko kas­va­mi­seen tai omis­ta­jien pal­kit­se­mi­seen, ja huo­not yri­tyk­set tuo­mi­taan kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myy­teen ja konkursseihin.

    AY-lii­ke on läh­te­nyt kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa mie­len­kiin­toi­seen peliin.

    Kan­sa­kun­nan kan­nal­ta täs­sä pelis­sä on äärim­mäi­sen tär­ke­ää, kuka hyväk­sy­tään palkka-ankkuriksi.

    Ay-liik­keen on tie­ten­kin pelat­ta­va sitä peliä, mitä työ­mark­ki­noil­la pela­taan ja kyl­lä työ­nan­ta­ja­puo­lel­la on mää­rää­vä ase­ma, nyt ja aina…

    Ja palk­ka-ank­ku­ril­la EK tar­koit­ti sitä, että kai­kil­le sama ank­ku­riar­von mukai­nen mini­maa­li­nen koro­tus. Ei siis kuka tai ket­kä, vaan kuin­ka pal­jon eli 1%.
    Ei toiminut.

  127. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    ‘snip’
    Käy­tän­nön veh­je voi­si vaik­ka­pa olla kryp­taa­va hands-free kän­nyk­kään. Ainoas­taan toi­nen kave­ri jol­la on saman­lai­nen hands-free, ja avain, pys­tyy saa­maan puhe­lus­ta sel­vän. Vaik­ka äly­kän­nyk­kään oli­si uju­tet­tu mil­lai­nen virus, sig­naa­li tulee mik­ro­fo­nis­ta jo kryp­tat­tu­na, ja menee kuu­lok­kee­seen yhä kryp­tat­tu­na. Agnet­ha Mer­kel var­maan ostai­si heti yhden luu­rin. Eili­sen uuti­sis­ta pää­tel­len Val­tio­neu­vos­tol­le­kin voi­si myy­dä muutaman.
    ‘snip’

    Joo, Black­ber­ry aikoi­naan ker­toi ole­van­sa hyvin kryp­tat­tu lai­te. Sit­ten tuli ilmi, että oli­han sii­hen pitä­nyt jät­tää NSA:n men­tä­vä auk­ko. Tilan­ne lie­nee sama muis­sa­kin laitteissa.
    Ja sama pätee ilmei­ses­ti myös kau­pal­li­ses­ti saa­ta­va­na ole­viin salausohjelmiin. 😉

    Voi­si siis olet­taa, että niin hyvin salaa­va lai­te yllät­täen ei toi­mi­si verkossa?

  128. Rai­mo K: Ja palk­ka-ank­ku­ril­la EK tar­koit­ti sitä, että kai­kil­le sama ank­ku­riar­von mukai­nen mini­maa­li­nen koro­tus. Ei siis kuka tai ket­kä, vaan kuin­ka pal­jon eli 1%.
    Ei toiminut.

    En tun­ne yksi­tyis­koh­tia nyky­kier­rok­ses­ta, mut­ta ajat­te­lin Ruot­sin mal­lia, jos­sa käsit­tääk­se­ni sekä työ­nan­ta­ja- että työn­te­ki­jä­puo­len vien­ti­lii­tot sopi­vat mak­si­mi­ko­ro­tuk­ses­ta (potis­ta) ja jon­ka yli muut eivät käve­le. Sopi­mus toi­mii ank­ku­ri­na ylös­päin, mut­ta muut voi­vat sit­ten sopia samas­ta tai alem­mas­ta korotuksesta.

    Vähän uus­mer­kan­ti­lis­ti­sel­ta vai­kut­taa, mut­ta pie­net maat voi­vat olla aikan­sa vapaamatkustajina.

    Rai­mo K: Ay-liik­keen on tie­ten­kin pelat­ta­va sitä peliä, mitä työ­mark­ki­noil­la pela­taan ja kyl­lä työ­nan­ta­ja­puo­lel­la on mää­rää­vä ase­ma, nyt ja aina…

    AY-lii­ke on suos­tu­nut pelaa­maan “tupla vai kuiti”-pelin ase­mas­ta “kas­vu vai osinko”-peliä.

  129. Fidel:
    Lii­an vanha:”On oikeas­taan aika has­sua, että kor­kein jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on par­haas­sa työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vil­la ja alhai­sin huo­noim­mas­sa työ­mark­ki­na-ase­mas­sa olevilla..”
    — Onhan se has­sua, mut­ta tuos­sa tai­si syy ja seu­raus men­nä vää­rin päin.

    Suu­rin syy alhai­seen jär­jes­täy­ty­mi­sas­tee­seen ovat pie­net tulot ja luhyet työsuhteet.

    Pie­ni­tu­loi­sel­la ei ole varaa mak­saa jäsen­mak­su­ja ja lyhyi­den työ­suh­tei­den, vuo­ro­työn, osa-aika­työn etec vuok­si ei syn­ny yhteisöä

    Ja ennen kaik­kea ei ole varaa men­nä lak­koon. Köy­hä liit­to ei pal­joa avus­tuk­sia mak­sa japi­nei­kin tulo­jen tip­pu­mi­nen kataa talouden.

    Pie­ni­tu­loi­set eivät kyke­ne puo­lus­ta­ma­na etujaan

    Hyvä­tu­loi­nen voi olla pit­kään lakos­sa esim lää­kä­rit seit­se­män­kin kuukautta

    Eikä lää­kä­rei­tä uskal­la arvos­tel­la edes Ben Zys­kowiz, lak­koi­le­va kaup­pa­pii­ka sen sijaan on ahne p

  130. Mik­ko Kivi­ran­ta: Yksi ala jos­sa meil­lä on ‘hyvä brän­di’ oli­si tietoturva.

    Joo. Suo­men ulko­mi­nis­te­riö huo­leh­tii­kin täs­tä maabrän­din raken­ta­mi­ses­ta ker­ras­saan erinomaisesti.

  131. Lii­an van­ha: Pie­ni­tu­loi­sel­la ei ole varaa mak­saa jäsen­mak­su­ja ja lyhyi­den työ­suh­tei­den, vuo­ro­työn, osa-aika­työn etec vuok­si ei syn­ny yhteisöä
    Ja ennen kaik­kea ei ole varaa men­nä lak­koon. Köy­hä liit­to ei pal­joa avus­tuk­sia mak­sa japi­nei­kin tulo­jen tip­pu­mi­nen kataa talouden.

    No ei. Ennen maa­il­mas­sa ihmi­set lak­koi­li­vat, vaik­ka koko­päi­väi­sen työ­läi­sen tulot oli­vat osto­voi­mal­taan nykyis­tä toi­meen­tu­lo­tuen mini­mi­ta­soa pal­jon pie­nem­mät, ja lakos­sa vas­taan tuli kir­jai­mel­li­ses­ti näl­kä. Mut­ta sil­loin lakol­la oli mah­dol­lis­ta saa­vut­taa jotain.

    Var­si­nai­nen syy alhai­seen jär­jes­täy­ty­mi­sas­tee­seen on se, että ihmi­set ymmär­tä­vät, ettei ay-lii­ke kyke­ne tai halua hank­kia heil­le etu­ja “tais­te­le­mal­la”. Suo­mes­sa har­joi­te­tul­la jouk­ko­voi­mal­la ei voi pakot­taa ame­rik­ka­lai­sia ja aasia­lai­sia asiak­kai­ta osta­maan suo­ma­lai­sia tuot­tei­ta suo­ma­lai­sen työ­läi­sen mää­rää­mään hintaan.

    Toi­sin sanoen ihmi­set eivät ole aivan tyh­miä. He tie­tä­vät, että raja­tuot­ta­vuu­den ylä­puo­lel­le nos­te­tut työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set joh­ta­vat sii­hen, että ei työl­lis­ty­tä. Ihmis­ten kan­nat­taa teh­dä pät­kiä jos sii­tä saa sen ver­ran rahaa kuin tar­vit­see, ja pyr­kiä hakeu­tu­maan muil­le aloil­le — tai sit­ten jää­dä työ­elä­män ulko­puo­lel­le, kos­ka sosi­aa­li­tur­va takaa parem­mat tulot kuin pie­ni­palk­kai­nen työ, jota ei isom­mil­la kus­tan­nuk­sil­la kan­na­ta teettää.

  132. Tapio: En tun­ne yksi­tyis­koh­tia nyky­kier­rok­ses­ta, mut­ta ajat­te­lin Ruot­sin mal­lia, jos­sa käsit­tääk­se­ni sekä työ­nan­ta­ja- että työn­te­ki­jä­puo­len­vien­ti­lii­tot sopi­vat mak­si­mi­ko­ro­tuk­ses­ta (potis­ta) ja jon­ka yli muut eivät käve­le. Sopi­mus toi­mii ank­ku­ri­na ylös­päin, mut­ta muut voi­vat sit­ten sopia samas­ta tai alem­mas­ta korotuksesta.
    ‘snip’

    AY-lii­ke on suos­tu­nut pelaa­maan “tupla vai kuiti”-pelin ase­mas­ta “kas­vu vai osinko”-peliä.

    Palk­ka-ank­ku­ris­ta ei ole ollut jut­tua täl­lä kier­rok­sel­la, se kek­sit­tiin 2010 ja hylät­tiin ilmei­ses­ti toi­mi­mat­to­ma­na EK:n sil­loi­sen joh­don muka­na. Ruot­sis­sa on omat kuvion­sa, ei pidä sekoittaa.

    Ikä­vä kyl­lä ay-liik­keel­le ja siis pal­kan­saa­jil­le näyt­tää jää­vän aina kuit­ti, kas­vua tuo­vat inves­toin­nit teh­dään muu­al­le. Esim. sak­sa­lai­set yri­tyk­set inves­toi­vat myös Saksaan.

  133. En tun­ne yksi­tyis­koh­tia nyky­kier­rok­ses­ta, mut­ta ajat­te­lin Ruot­sin mal­lia, jos­sa käsit­tääk­se­ni sekä työ­nan­ta­ja- että työn­te­ki­jä­puo­len vien­ti­lii­tot sopi­vat mak­si­mi­ko­ro­tuk­ses­ta (potis­ta) ja jon­ka yli muut eivät käve­le. Sopi­mus toi­mii ank­ku­ri­na ylös­päin, mut­ta muut voi­vat sit­ten sopia samas­ta tai alem­mas­ta korotuksesta.”

    Tupoai­kaan vien­ti­lii­tot toi­mi­vat pää­na­vaa­ja­na ja mää­rit­ti­vät tason, koti­mark­ki­nat sai­vat alem­pia korotuksia

  134. Rai­mo K: Ay-liik­keen on tie­ten­kin pelat­ta­va sitä peliä, mitä työ­mark­ki­noil­la pela­taan ja kyl­lä työ­nan­ta­ja­puo­lel­la on mää­rää­vä ase­ma, nyt ja aina…

    Taval­laan näin. Samal­la taval­la asiak­kaal­la on mää­rää­vää ase­ma myy­jään näh­den. Pait­si jos on myy­tä­väs­tä pula. Kysy vaik­ka lääkäreiltä.

    Ay-liik­keen koh­dall­la yksi yhteis­kun­nal­li­nen haas­te on se, että ay-lii­ke ajaa itsen­sä etua. Tämä tar­koit­taa sitä, että yksit­täi­nen ammat­ti­liit­to ajaa sekä oman jäse­nis­tön­sä etua työ­nan­ta­jia vas­taan että omaa etu­aan toi­sia ammat­ti­liit­to­ja vastaan.

    Täs­tä seu­raa se, että ay-lii­ke ei ihan suo­raan aja edes pal­kan­saa­jien etua ylei­ses­ti, saa­ti työ­voi­man etua. Jäse­nis­tön pal­kan nouse­mi­nen on lii­ton edun mukais­ta, vaik­ka se joh­tai­si työt­tö­myy­den lisään­ty­mi­seen jos­sain muualla.

    Lisäk­si on iso jouk­ko työ­elä­mä­ky­sy­myk­siä, jot­ka ovat saman lii­ton jäsen­ten kes­ki­näi­siä. Esi­merk­ki­nä täs­tä käy opet­ta­jien van­hem­pain­va­paat ja nii­den sijais­ta­mi­nen, joi­hin liit­to ei ota kantaa.

    Tie­tys­ti täs­sä voi­si kysyä sitä­kin, miten ay-lii­ke pela­si vetu­rin­kul­jet­ta­jien kaa­os­la­kon koh­dal­la työ­nan­ta­ja­puo­len sään­nöil­lä. Tai mil­lään muul­la­kaan sään­nöil­lä. Koko työ­tais­te­lu oli kau­nis esi­merk­ki sii­tä, että ihan var­mas­ti kyse ei ollut sii­tä, mitä työn­te­ki­jä­puo­li sanoi (huo­li junien myöhästymisestä).

    En kui­ten­kaan ole väit­tä­mäs­sä, että ay-lii­ke oli­si tar­pee­ton. Ei se kui­ten­kaan ihan nyky­päi­vän vaa­ti­muk­siin näy­tä aina vas­taa­van. Eikö työ­nan­ta­ja­puo­li­kaan käy­tök­ses­tään ihan aina puh­tai­ta pape­rei­ta saa. Samaa liit­to­jen kes­ki­näis­tä ja sisäis­tä tap­pe­lua se siel­lä­kin on.

  135. En tun­ne yksi­tyis­koh­tia nyky­kier­rok­ses­ta, mut­ta ajat­te­lin Ruot­sin mal­lia, jos­sa käsit­tääk­se­ni sekä työ­nan­ta­ja- että työn­te­ki­jä­puo­len vien­ti­lii­tot sopi­vat mak­si­mi­ko­ro­tuk­ses­ta (potis­ta) ja jon­ka yli muut eivät käve­le. Sopi­mus toi­mii ank­ku­ri­na ylös­päin, mut­ta muut voi­vat sit­ten sopia samas­ta tai alem­mas­ta korotuksesta.”

    Tupois­sa pää­na­vaa­ja­na on aina ollut vien­ti­sek­to­ri ja se on lin­jan­nut muil­le tason, jota ei ylitetä.

    Vuon­na 2007 EK aloit­ti kam­pan­jan liitto/yrityskohtaisesta ratkaisusta.Innokkaimpia liit­to­koh­tai­sen palk­ka­rat­kai­sun vaa­ti­joi­ta oli Jor­ma Ollila.

    Mut­ta kaik­ki meni pie­leen: Katai­sen lupauk­set jul­ki­sen sek­to­rin kor­keis­ta pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta rea­li­soi­tui­vat ja jul­kin­ne sek­to­ri aloit­ti päänavaajana

    Ja se joh­ti sii­hen, että yksi­tyi­nen veti vie­lä kor­keam­mak­si ja kun edet­tiin yri­tys­ta­sol­le niin yri­tyk­sis­sä ei ollut neu­vot­te­lu­ko­ke­mus­ta ja niin­pä tuhoa täy­den­net­tiin yri­tys­ta­son lii­an suu­ril­la korotuksilla.

    Palk­ka­ku­lut pomp­pa­si­vat niin yksi­tyi­sel­lä kuin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ja meno jat­kui vie­lä pari vuotta.

    Kun samaan aikaan sat­tui lama niin kus­tan­nus­ke­hi­tys­tä ei saa­tu kuriin ja kil­pai­lu­ky­ky romah­ti, kun tuot­ta­vuus las­ki tuo­tan­to­mää­rien hiivuttua.

    Suu­rin osa jul­ki­sen sek­to­rin vajees­ta on Katai­sen lupauk­sen aiheuttamaa.

    Mikä­li 2007 olis teh­ty Tupo niin vau­rioit oli­si­vat olleet pienemmät

  136. Var­si­nai­nen syy alhai­seen jär­jes­täy­ty­mi­sas­tee­seen on se, että ihmi­set ymmär­tä­vät, ettei ay-lii­ke kyke­ne tai halua hank­kia heil­le etu­ja “tais­te­le­mal­la”. Suo­mes­sa har­joi­te­tul­la jouk­ko­voi­mal­la ei voi pakot­taa ame­rik­ka­lai­sia ja aasia­lai­sia asiak­kai­ta osta­maan suo­ma­lai­sia tuot­tei­ta suo­ma­lai­sen työ­läi­sen mää­rää­mään hintaan.”

    Mik­si suu­ri­tu­lois­ten jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on koream­pi kuin pie­ni­tu­lois­ten ? Luu­li­si hyvä­tu­loi­sil­la ole­van parem­mat edel­ly­tyk­set neu­vo­tel­la omat palk­kan­sa ja työehtonsa ?

    Yksi­tyi­sel­lä pal­ve­lusek­to­ril­la eli kaik­kien pie­ni­tu­loi­sim­mil­la aloil­la jär­jes­täy­ty­mis­tas­te on n 50 % .
    Vain työt­tö­mil­lä järe­jes­täy­ty­mi­sas­te on alhai­sem­pi n 30 %

    Val­tiol­la taas jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on kor­kein , yli 85 % vaik­ka työ­pai­kat ovat suo­jat­tu­ja ja vakai­ta ja toi­saal­ta kou­lu­tusas­to kor­kein ja ase­ma sitä­kin kaut­ta turvattu.

    ja jos halu­taan kurio­si­teet­ta­ja niin NHL pelaa­jien jär­jes­täy­ty­mi­sas­te ylit­tää pal­kan­saa­jat 100 % , samoin F1 kuljettajien.

    Jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on täy­sin päin­vas­tai­nen kuin hyö­ty­ajat­te­lu edellyttäisi.

    Jokai­nen liit­to hank­kii etun­sa omal­la tais­te­lul­laan, ei etu­ja kukaan muu taistele.

    Ongel­ma on, että köy­hien lii­tol­la ei tänä päi­vä­nä ole sel­lai­sia reurs­se­ja kuin esim lääkäreillä.

    Ja tänä päi­vä­nä ei mak­suai­ko­ja las­kuil­le heru kuten ennen .Jos vuo­kra jää maks­ma­tat niin pihal­le len­tää oitis ja mer­kin­tä luot­to­tie­dois­sa vie kan­sa­lai­soi­keu­det ja jopa työpaikan .
    Suur­per­hei­den aikaan suku aut­toi, omas­ta peru­na­maas­ta sai ruo­kaa , joes­ta, meres­tä kalaa ja mökin saat­toi läm­mit­tää puil­la ja roskilla.

    1. En tie­dä, mis­tä Lii­an Van­ha saa tilas­ton­sa. Jos puhut suu­ri­tu­lois­ten jär­jes­täy­ty­mi­sas­tees­ta noin yli­pään­sä, pitäi­si ottaa mukaan kaik­ki suu­ri­tu­loi­set, siis esi­mer­kik­si yri­tys­ten toi­mi­tus­joh­ta­jat, joi­den jär­jes­täy­ty­mi­sas­te line­nee nolla.
      Lää­kä­rei­den jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on kor­kea, kos­ka löää­kä­ri­lii­ton jäse­nyys tuo pal­jon mui­ta etu­ja kuin etu­jen puo­lus­ta­mi­sen työmarkkinoilla.

  137. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    …Mut­ta pal­kan suu­ruu­den täy­tyy perus­tua osaa­mi­seen ja työn tuottavuuteen.Tasapäistäminen suo­sii lais­ko­ja ja lusmuja. 

    Mones­sa avoi­men sek­to­rin työ­pai­kas­sa tuo on help­po toteut­taa. Jul­ki­sel­la puo­lel­la ei niin­kään, kos­ka ei ole löy­det­ty toi­mi­via mit­ta­rei­ta. Eli peri­aat­tees­sa juu­ri noin, mut­ta käy­tän­nös­sä tuo­ta ei kye­tä mones­sa­kaan jul­ki­sen puo­len työ­pai­kas­sa toteuttamaan.

    Ikä­vä puo­li täs­sä on, että työn­te­ki­jät usein ymmär­tä­vät, ettei palk­ka muo­dos­tu oikeu­den­mu­kai­ses­ti. Se vai­kut­taa motivaatioon.

    Ihan vaka­vas­ti­kin otet­ta­vat hen­ki­löt ovat väit­tä­neet A‑palkkaluokkien olleen oieu­den­mu­kai­se­pia kuin nykyis­ten arvot­tu­jen palk­ko­jen. 😀 Jotain tart­tis tehdä.

  138. Mik­ko Kivi­ran­ta: Itse oli­sin lait­ta­mas­sa kryp­to­sys­tee­min yti­men eril­li­se­nä rau­ta­na eril­li­seen purkkiin

    Avoi­muu­den toi­nen puo­li on se, ettei rau­dan tai käyt­tö­jär­jes­tel­män val­mis­ta­jat­kaan pää­se sin­ne mitään sel­lais­ta lait­ta­maan tahal­laan tai tah­to­mat­taan, mis­tä ei pää­se eroon.

    Tämä luot­ta­mus on muu­ten samaa sukua kuin se jon­ka puu­te han­ka­loit­taa säh­köi­siä vaalijärjestelmiä.

    Ei luot­ta­mus vaan sen puu­te. Jos on vain pak­ko luot­taa, kyse ei ole oikeas­taan ole luot­ta­muk­ses­ta. Tie­to­tur­val­li­suus­puo­lel­la luot­ta­mus syn­tyy vas­ta var­men­nuk­sen (tai sen mah­dol­li­suu­den) kautta.

  139. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En tie­dä, mis­tä Lii­an Van­ha saa tilas­ton­sa. Jos puhut suu­ri­tu­lois­ten jär­jes­täy­ty­mi­sas­tees­ta noin yli­pään­sä, pitäi­si ottaa mukaan kaik­ki suu­ri­tu­loi­set, siis esi­mer­kik­si yri­tys­ten toi­mi­tus­joh­ta­jat, joi­den jär­jes­täy­ty­mi­sas­te line­nee nolla.
    Lää­kä­rei­den jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on kor­kea, kos­ka löää­kä­ri­lii­ton jäse­nyys tuo pal­jon mui­ta etu­ja kuin etu­jen puo­lus­ta­mi­sen työmarkkinoilla.

    Mol.i sivuil­ta poimin.

    http://www.tem.fi/files/30376/TEM_27_2011_netti.pdf

    Tj mää­rä on sen ver­ran vähäinen,jos yrit­tä­jä ‑tj ei las­ke­ta mukaan.
    Yrit­tä­jä tj kuu­lu­vat useim­mi­ten yrit­tä­jien etu­jär­jes­töi­hin, joten kyl­lä hekin ovat pää­osin järjestäytyneet

    Eivät­kä suur­ten yri­tys­ten tj:t ole jär­jes­täy­ty­mät­tö­miä, heil­lä on hyvä-veli-ker­ho ja munamarttayhdistykset.

    Mut­ta oli­han noi­ta yrit­tä­jiä­kin Akavan,STTK ja jopa SAK jäseninä

  140. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En tie­dä, mis­tä Lii­an Van­ha saa tilas­ton­sa. Jos puhut suu­ri­tu­lois­ten jär­jes­täy­ty­mi­sas­tees­ta noin yli­pään­sä, pitäi­si ottaa mukaan kaik­ki suu­ri­tu­loi­set, siis esi­mer­kik­si yri­tys­ten toi­mi­tus­joh­ta­jat, joi­den jär­jes­täy­ty­mi­sas­te line­nee nolla.
    Lää­kä­rei­den jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on kor­kea, kos­ka löää­kä­ri­lii­ton jäse­nyys tuo pal­jon mui­ta etu­ja kuin etu­jen puo­lus­ta­mi­sen työmarkkinoilla.

    Lää­kä­reil­lä on kui­ten­kin pal­jon lak­ko­päi­viä, pari puo­len vuo­den lak­koa vaa­tii talou­del­li­sia muskeleita

    Ei kaup­pa­pii­oil­la ole sel­lai­seen varaa

  141. Lii­an van­ha: Lää­kä­reil­lä on kui­ten­kin pal­jon lak­ko­päi­viä, pari puo­len vuo­den lak­koa vaa­tii talou­del­li­sia muskeleita

    Ei kaup­pa­pii­oil­la ole sel­lai­seen varaa

    Jaa että pari puo­len vuo­den lak­koa? Sii­tä­hän tulee koko vuo­si. Ja mil­loin­kas lää­kä­reil­le nii­tä lak­ko­päi­viä onkaan tul­lut? On sii­tä aikaa.

    Lää­kä­rit käyt­ti­vät jokus aika hana­kas­ti hakusaar­to­ja lii­an mää­räi­le­viä työ­nan­ta­jia vas­taan, nykyi­sin ei ole tar­vet­ta moiseen.

    1. Lää­kä­rit oli­vat aivan tur­has­sa lakos­sa run­saat kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Tur­has­sa, kos­ka lää­kä­rit eivät juu­ri kos­kaa saa TES:n mukais­ta palk­kaa, vaan ovat neu­vo­tedl­leet itsel­leen huo­mat­ta­vas­ti parem­man pal­kan itse. Sik­si lakol­la ei ollut mitään vai­ku­tus­ta lää­kä­rien palk­koi­hin, lyhyt­tä sopeu­tu­mis­kaut­ta lukuunottamatta.

  142. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lää­kä­rit oli­vat aivan tur­has­sa lakos­sa run­saat kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Tur­has­sa, kos­ka lää­kä­rit eivät juu­ri kos­kaa saa TES:n mukais­ta palk­kaa, vaan ovat neu­vo­tedl­leet itsel­leen huo­mat­ta­vas­ti parem­man pal­kan itse. Sik­si lakol­la ei ollut mitään vai­ku­tus­ta lää­kä­rien palk­koi­hin, lyhyt­tä sopeu­tu­mis­kaut­ta lukuunottamatta.

    Lää­kä­rit eivät tosi­aan saa TES:n mukais­ta palk­kaa, heil­lä on oma VES — kym­me­nen (?) vuot­ta sit­ten sitä myös nou­da­tet­tiin ja sai­raa­lois­sa nou­da­te­taan vieläkin.

    Lakol­la oli siis vai­ku­tus — ja se vai­ku­tus tun­tuu vie­lä­kin niin, että lää­kä­reil­lä ei ole tar­vet­ta työtaistelutoimiin.

  143. PS: oli­han lää­kä­rei­den lakol­la mm. sel­lai­nen vai­ku­tus, että rahaa ei enää riit­tä­nyt sai­raan­hoi­ta­jien palkankorotuksiin.
    Esim. TYKS:issä suo­ri­tet­tiin työ­teh­tä­vien vaa­ti­vuu­den arvioin­ti ja sil­lä perus­teel­la tar­kis­tet­tiin sai­raan­hoi­ta­jien palk­ko­ja. Koro­tus oli hui­ma 1,86 €/kk!

  144. Cati­li­na:
    Kyl­lä se on KTES, mitä luetaan.

    No, Kun­ta­työ­nan­ta­jien sivu­jen mukaan “Kun­nal­li­nen lää­kä­rien vir­kaeh­to­so­pi­mus 2014–2016 on voi­mas­sa 1.3.2014–31.1.2017” — muil­la aloil­la voi olla mui­ta sopi­muk­sia, mut­ta ko. lak­ko oli kyl­lä kunta-alalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.