Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa pannaan paljon painoa kuntasektorin säästöihin toimintaa tehostamalla sekä lakisääteisiä toimintoja karsimalla ja normistoa vapauttamalla. Yhtenä keinona tähän on suuri kuntauudistus, jossa oletetaan syntyvän paljon mahdollisuuksia karsia toimintojen päällekkäisyyttä ja tehostaa palveluja. Molemmat tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia, suorastaan välttämättömiä.
Onko tässä kuitenkin jokin ristiriita?
Kuntien menot ovat melkein kokonaan henkilöstömenoja. Kahksi miljardia vastaa noin 40 000 hengen palkkamenoja. Se on noin kymmenen prosenttia alan työvoimasta, mikä ei ole tehostamistoimena mitenkään ylivoimainen. Samanaikaisesti oletetaan melkein jokaisen kunnan Suomessa osallistuvan kuntaliitoksiin. Se taas tarkoittaa, että koko kunta-alalle tulee viiden vuoden irtisanomiskielto. Miten silloin vähennetään henkilökuntaa 40 000 hengellä?
”Se taas tarkoittaa, että koko kunta-alalle tulee viiden vuoden irtisanomiskielto. Miten silloin vähennetään henkilökuntaa 40 000 hengellä?”
Luonnollisen poistuman, ts eläkkeelle jäävien ja yksityiselle puolelle siirtyvien tilalle ei palkata uusia? En jaksanut kaivaa tilastoja paljonko eläkkeelle lähtijöitä olisi, mutta eiköhän niitä riitä.
Eläkkeelle siirtyvien määrä riittäisi, jos kaikki kunnan työntekijät voisivat siirtyä tekemään toistensa töitä, siis vaikka rakennusviraston osastopäällikkö voisi siirtyä terveyskeskuslääkäriksi. Tarve vähentää henkilökuntaa ei kuitenkaan kohdistu eri aloihin samassa suhteessa kuin eläköityminen. Lisäksi kuntien olisi hyvä voida palkata myös nykyaiksien koulutuksen saaneita, koska minun ikäiseni eivät osaa kaikkea uutta.
Hyvä kysymys!
Kuntien menoista (muistaakseni) noin 70% on henkilöstökuluja, mutta silti.
Eikö 5 vuoden irtisanomissuojaa voisi vähentää esim. 3 vuodeksi?
Paras ratkaisu olisi kuitenkin se, että kuntaliitoksia ei tehtäisi, vaan ratkaistaisiin sote-kysymys ensin, koska se on se varsinainen ongelma.
Sote on yli puolet kuntien tehtävistä. Jos sote tehdään vaikka maakunnalliseksi, se on oikeastaan valtava kuntauudistus, jossa maakunta muuttuu kunnaksi ja kunnat juridisina yksikköinä jäisävät hoitamaan joitain vähäisiä tehtäviä tavallaan kunnanosahallintona.
Jos sillä tarkoitettiin sitä että viiden vuoden kuluttua voidaan henkilöstöä vähentää? Samalla kun voimassa on rekrytointikielto tiettyihin toimintoihin ja eläköityminen, niin ainakin osa ongelmasta häviää.
Tietysti kuntien velkakanta on sillä aikaa ehtinyt kasvaa ehkä 8 miljardia tai enemmän..
”Se taas tarkoittaa, että koko kunta-alalle tulee viiden vuoden irtisanomiskielto. Miten silloin vähennetään henkilökuntaa 40 000 hengellä.”
Ei mitenkään. Päinvastoin.
Keskustelin Oulussa opettajana toimivan ystäväni kanssa. Heitä uhkaa työuupumus.
Kymmenen kunnan kuntaliitoksessa entiset rehtorit ym. ovat nyt koulutoimessa suunnittelijoina ym. He tehtailevat nyt työkseen ”uudistuksia”, mikä on tietänyt jatkuvia muutoksia opetustoimessa ja opettajan tehtävissä.
Tulevien leikkausten vaikutus on kaksinkertainen, sillä kun virkamiesten määrää/palkkoja leikataan, niin se madaltaa ostovoimaa. Eli yritysten tuotteille, ja palveluille ei enää löydy yhtä hyvin maksukykyisiä asiakkaita.
Myös inflaatioon liittyy moninkertaisia nousupaineita. Kun työntekijöitä siirtyy massoina eläkkeelle, niin tuotetaan paljon vähemmän. Siis tarjonta vähentyy, joka on se rahanmäärän lisääntymistä huomattavasti tehokkaampi inflaation aiheuttaja.
Globaaleista vaikutuksista BRICS-valtioiden kasvu on yksi voimakkaimmista. Heidän yhteinen BKT lienee jo paljon isompi kuin koko euro-alueen, ja kasvaessaan yli 5% vuodessa nostaa heidän ostovoimaa todella tuntuvasti. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan ulkopuolelta löytyy yhä enemmän kykyä ostaa raaka-aineita, ja kysynnän kasvaessa näemme tälläkin alueella inflaatiota. Siis jos jonkun Suomessa olevan keskussairaalaan remonttiin menisi 200-miljoonaa, niin inflaation jälkeen mennee yli 300-miljoonaa.
On siis rakenneuudistusten aika, ja niitä mahdollisuuksiahan riittää. Voimme lopettaa kaikenlaisten tukien maksamisen lentokentille, josta rahaa vuotaa etelän-matkaajille, ja nopea hyöty tulee kun laillistetaan bordellit. Tällöin raiskausten, ja pelon määrä vähentyy nopeasti, ja kyseenalaisilta tahoilta valtiolle/kunnille ohjautuvat verorahat saadaan paikkaamaan nopeasti syntyviä talousaukkoja.
Lounais-Sipoon alueliitoksen yhteydessä v. 2009 Sipoon kunta joutui luovuttamaan koulun ja kaksi päiväkotia Helsingille. Kaupungin palkkalistoille siirtyi Sipoosta 71 työntekijää. Täten Helsingin kaupungin noin 39000 työntekijälle muodostui irtisanomissuoja tämän vuoden loppuun asti.
Älytöntä.
Kunnanosaliitoksesta ei synny irtisanomissuojaa. Helsinki on aivan vapaaehtoisesti päättänyt, ettei se missään oloissa irtisano henkilökuntaansa, mutta tämä päätös perustuu vapaaehtoisuuteen.
Olen samaa mieltä.
Miksi lopettaa kuntia, kun niiden tehtävät voidaan siirtää alueelle/maakunnalle.
Sen jälkeen kunta sopeuttaa henkilöstönsä niihin töihin, mitä jäljellä on.
Koska verotusoikeus olisi alueilla/maakunnilla, kunnat saisivat rahaa vain niille jäävien tehtävien tehokasta hoitoa varten.
Toisaalta – kuntien säätöjä ei halua kukaan. Ei kukaan.
Kunnan työntekijät liittoineen ovat ensimmäuisenä vastutamassa.
Valien lähestyessä kukaan uraansa jatkava poliitikko ei uskalla kannattaa kuntaliitosta tai työpaikkojen vähentämistä ja ulkoistamista. Se synnyttää sen verran melua, että paikka jää saamatta.
Kuntalaiset suhtautuvat periaatteellisesti skeptisesti kaikkiin muutoksiin.
Kunnan johdon ja kunnan perinteiseten valtasukujen näkökulmasta on komeeta kun kunalla on väkeä ja valtaa. Siis kunnan toiminnot ja henkilökunnan määrä ovat kunnan johdon uran mittareitta, enemmän on parempi.
Ode, näillä lähtökohdilla kaikilla on toki halua puhua ”säätösitä” ja ”rakenneuudistuksista” kun vain mitään ei muuteta. Ei tämä homma tästä enää lähde ilman todellakin suurta kriisiytymistä, vai keksitkö mitään näkökulmaa? Taloustieteissäkin jo myönnetään, etteivät ihmiset ole rationaalisia.
”(Kuntaliitto tiedottaa 7.12.2011) Kunta-ala kamppailee jo nyt erittäin nopean henkilöstön eläkepoistuman kanssa. Seuraavien viiden vuoden aikana kuntien työntekijöiden eläkepoistuma on erittäin nopeaa, kun eläkkeelle siirtyy vuosittain 16 000–17 000 työntekijää.”
Jos viidessä vuodessa jää eläkkeelle yhteensä n 80 000 kuntatyöntekijää niin on siinä vielä varaa palkata 40 000 uutta ja silti väki vähenee 40 000:lla.
Poistuma yhdellä alalla ei helpota likaan työvoimaan toisella alalla.
Toivottavasti tämä älytään tämän palstan ulkopuolellakin. Muitakin tehtäviä mm. teiden auraus, tulisi siirtää alue/maakuntatasolle. Ylipäätään sellaiset tehtävät, joista on saatavissa keskittämällä synergiaetua.
Toisaalta, samalla keinotekoiset ja kustannuksia lisänneet porkkanaliitokset pitää purkaa paikallisen vaikuttamisen nimissä.
Tämän jälkeen kukaan tuskin voi enää vastustaa sote-uudistusta taloudellisilla ja kotiseutusyillä.
Suomen Kuvalehti väittää: ”Irtisanomissuoja syntyy lain mukaan myös osakuntaliitoksessa, jos liitettävästä kunnanosasta siirtyy henkilöstöä liitoskumppanin palvelukseen.”
(http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/helsingin-39-000-tyontekijalla-on-irtisanomissuoja-syyna-71-ihmisen-siirtyminen-sipoosta)
Tähän on harvinaisen yksinkertainen ratkaisu. Ei oleteta kuntaliitoksia. Näin väkeä voi vähentää, jos niin pätetään, ja kulutkin saadaan pysymään helpommin alhaisina. Kuntaliitoksista ei siis tule säästöjä, joten ne voi vapaasti näissä säästötalkoissa unohtaa (ehkä jo siksikin, että olisi hyvä keskittyä välillä itse asiaan eli valtion talouden kuntoon saattamiseen).
Se pitää muistaa, että kunta-alan suuresta työntekijämäärästä valtaosa on toteuttamassa sotea ja koulutusta. Niistäkin voi säästää, mutta tämä tarkoittaa tietenkin peruspalveluiden alasajoa. Muitakin pieniä säästökohtia kuntien taloudessa varmasti on, ja suurissa kunnissa ehkä jopa liikaa yleishallintoa ja hallintoportaita.
Kumpaan tässä siis tähdätään, peruspalveluiden leikkaamiseen vai vain turhan byrokratian ja kutien turhien tehtävien karsimiseen? Jälkimmäisessä tapauksessa ei kovin suuria säästöjä voi olettaa, ja ensimmäsessä pitää hyväksyä yhteiskunnan peruspalveluiden jonkinasteinen alasajo.
(Muistutan vielä, että pitää käydä läpi myös muut säästökeinot kuin kuntatalous.)
Tätä ristiriitaa minäkään en ole voinut ymmärtää.
Tommi Uschanov rinnasti HSssa En ymmärrä (= en voi sietää) kieli-ilmaisut.
En voi sietää miten tätä kärkipoliitikkojen aivopierua ajetaan eteenpäin.
Kunnat voivat sopeuttaa henkilöstöään pidemmällä aikavälillä, mutta kyllä tässä ehtii kurki kuolla ennenkuin suo sulaa ja viisi vuotta kuluu.
Kuntien säästökeinot on tosi vähäiset silloin kun henkilöstömenoihin ei voi kajota ja se johtaa pöhköihin pakkoleikkauksiin. Myydään kiinteistöjä jotka olisivat kunnossa ja jätetään kunnostamatta kiinteistöjä, jotka sitä kipeästi tarvisivat.
Soinin ”nilkki” keskustelussa SDP:n Lindtman tiesi, ettei kuntatyöntekijöiden suoja kahlitse jatkamaan samassa tehtävässä eikä samalla palkalla.
Olisi hyvä saada toteutuneista kuntaliitoksista nopsasti taustatietoa miten laajalti tällaisia tehtävänimikkeen ja palkanalennuksia on toteutettu.
Toiseen suuntaan harmonisointi kyllä toimii. Noudatetaan aina sen liitoskaupungin palkkaehtoja, jossa on parhaat lisät ja johto saa tietysti korotuksen kun kuntakoko on kasvanut.
Jos pääkaupunkiseudun kunnat tekisivät kuntaliitokset näillä ehdoilla, olisi se harakiri koko maalle.
Tuosta nimenomaisesta esimerkistä olisin itse puoliksi eri mieltä. Isoimmat maakuntatason yhteiset väylät voidaan aurata maakunnan päätöksellä ja rahoilla, mutta jos lähinnä kunnan omia asukkaita palvelevista kaduista puhutaan, sopivan palvelu- ja siten rahankäytön tason valinnassa on parempi noudattaa subsidiariteettiperiaatetta. Synergiaetuja saa jo tarpeeksi sillä että kunnat, jotka eivät halua hankkia omaa kalustoa, ostaa aurauspalveluja koko alueella toimivalta yrittäjältä.
Irtisanomissuoja pois kokonaan ja kunnat yhteen, vaikka väkisin. Suomeen riittää se 20-30 kuntaa, riippuen tilanteesta. Elinkelpoisuus on tapauskohtainen ja riippuu kunnan elinkeinorakenteesta.
Jos pienessä kunnassa on vaikkapa tuottoisa kaivos, tehdas, matkailua ja sen varassa elellään niin antaa mennä vaan. Jos kunta roikkuu valtionosuuksien varassa niin lihoiksi ja äkkiä!
Se kyllä naurattaa miten Keskusta vastustaa kuntaliitosta vain ja ainoastaan siksi, että Keskustan valta voisi murentua maakunnissa.
Miten kurjaksi kuntalaisten elämä täytyy tehdä oman vallanhimon nimissä?
Nyt pitäisi ajatella kuntalaisia ja miten ne palvelut voidaan jatkossakin tuottaa sinne peräkylille saakka! Kunnantalon poteroissa makaamalla varmistetaan se, että palvelut leikataan ja veroäyrit menevät helposti yli 25:n!
@Osmo: Eläkkeelle siirtyvien määrä riittäisi, jos kaikki kunnan työntekijät voisivat siirtyä tekemään toistensa töitä, siis vaikka rakennusviraston osastopäällikkö voisi siirtyä terveyskeskuslääkäriksi.
Merkitseekö tämä nyt myös sitä, että olet harkinnut uudelleen kantaasi tähän:
http://www.soininvaara.fi/2008/03/13/miksei-vaihdeta-opettajia/
Olet siis rehellisesti valmis myöntämään olleesi väärässä?
kommentaattori, en nyt kerrtakaikkisest5i ymmärtänyt kommenttiasi. Mitä tekemistä on opettahjien työnjaon järkjeistämisellä tämän asian kanssa?
> kommentaattori, en nyt kerrtakaikkisest5i ymmärtänyt kommenttiasi. Mitä tekemistä on opettahjien työnjaon järkjeistämisellä tämän asian kanssa?
Näin asian, jolla oli (kylläkin aika kaukainen) yhteys tähän asiaan. Minusta siinä oli mahdollisuus sinulla kerrankin myöntää tämä aikaisempi hölmöilysi (olen ennenkin yrittänyt) ja sitten päästä eteenpäin elämässä.
muutama neuvo:
1.vihreät tekevät lakialoitteen, jossa kuntaliitosten irtisanomissuoja tippuu(vaikka)2vuoteen.
2.ei pakkoliitoksia tarvitse tehdä, kunhan hallitus vaan ei myönnä ns. persaukisille kunnille harkinnanvaraista tukea.
Kyllä kunnat itse sitten joutuvat tekemään tarvittavat päätökset(kun rahaa ei ole) ja tähän taas valtio voi antaa tukea jos esim 2kuntaa yhdistyy ja tulee hallinnollisia säästöjä.(siis sen irtisanomissuoja-ajan päätyttyä)
Näinhän Kouvolassakin tehdään-viisi vuotta myöhässä tosin.
Jos kunnanisät ei ilman 5 vuoden irtisanomissuojia uudistuksia laita vireille, suoja on parempi olla olemassa kuin olla olematta. Se päästäänkö säästötavoitteisiin muutama vuosi aikaisemmin vai myöhemmin on kohtalaisen yhdentekevää kun kestävyysvaje on se varsinainen ongelma. Yksilötasollakin siirtymäaika suunnitella elämänsä jatkoa, jos lähtö on tulossa, on ihan inhimillinen ajatus. Enemmän mietityttää kuntaliitosten ketjuttamismahdollisuus, eli 5 vuoden välein uusia liitoksia putkeen ettei irtisanomissuojaa menetetä. Sen voisi yksinkertaisesti kieltää, eli yksi suoja per nuppi tai kuntaliitos.
Kuntauudistuksella saadaan suuret säästöt, kun se kohdennetaan oikein. Pikkukuntien kanssa puuhastelu ei ole tuloksekasta, mutta suurten kuntien purkaminen pienemmiksi yksiköiksi tuottaa nopeasti tulosta. Tällä hetkellä edullisin koko per capita on Suomessa 30 000 asukasta.
Juuri niin! Erinomainen ajatus!
(paitsi että eihän sen tarvitse olla maakuntamalli?)
Ja ainakin meillä sote on 70% kunnan budjetista.
Tämä tarkoittanee sitä, että mielestäsi rakennusviraston insinöörin pitäisi siirtyä avoimeen terveyskeskuslääkärin virkaan?
Kunnat eivät siis osallistu nuorisokamppanjaan ainakaan rekrytoinnein. Ai niin, erilaista työpaja, harjoittelu tms. toimintaa rekrykiellot eivät tietenkään koske.
Kokkolasta kajahtaa myöskin:
http://yle.fi/uutiset/kokkolan_tyontekijat_kaikki_mukaan_taloustalkoisiin/6847360
”Henkilöstö on sitä mieltä, että kyllä veroprosenttia voisi nostaa. Näin koko kaupunki osallistuisi säästötalkoisiin, eivätkä vain kaupungin työntekijät.”
Edes vasemmistopopulistien käsitys kuntatalouden säästöistä ja tuottavuuden nostamisesta ei kai voi olla se, että sama henkilöstö (irtisanomissuoja) tekee vähemmän töitä (tehtävien karsiminen). Joten jos kuntauudistus saadaan läpi, eduskunnan on pystyttävä poistamaan irtisanomiskielto.
Vaikka en nyt erityinen Helsinki-fani olekaan, arvostan Helsingin kaupungin tapaa työllistää esimerkiksi monia vajaakuntoisia ja ihmisiä, joilla syystä tai toisesta voisi muutoin olla vaikeuksia saada työtä yksityiseltä puolelta. Helsinki työllistää heitä myös käsitykseni mukaan, voin olla väärässä, asiallisin työehdoin. Tämä on hieno asia.
Kun säästöihin ajaudutaan, toivoisin, ettei taas ensimmäisenä käydä heikoimpien kimppuun, jotta hivenen ylemmällä portaalla bileet jatkuisivat. Tämä ei edes usein säästä juuri mitään ainakaan laadun ja palvelun kärsimättä, sillä kyse on usein työstä, joka on pakko tehdä (siivous, ruoanlaitto jne jne.).
Tarvitaan isoja päätöksiä ja kokeiluja. Erilaisten virastojen operoinnin ulkoistamista ja kilpailuttamista kaikkine päälliköineen voisi tutkia. Säästöt jäävät torsoksi, jos ”osaajakerros” pelastetaan johonkin uuteen suojatyöpaikkavalvontaelimeen. Julkisen vallan käyttöä kontrolloitaisiin tuomioistuimien avulla tavanomaisten valitusten kautta.
Lisäksi olisi kohtuullista huomioida Kataisen hallituksen aikaisemmat leikkauspäätökset kuntien valtionosuuksiin (3-4mrd), talouslaman vaikutus kuntatalouteen sekä laajan eläköitymisen vaikutus kuntatalouteen. Kunnat eivät siis joudu ratkomaan pelkästään rakennepaketin tuomia kustannuspaineita.
En myöskään käsitä kuntaministeri Virkkusen vastausta siitä, että kunta- ja soteratkaisujen hyötyjä ei voida laskea etukäteen. Kuinka hallitus voi päättää yhtään mistään, ellei se laske etukäteen toimiensa vaikutuksia? Ja onhan meillä jo liuta suuria kuntaliitoksia, joiden vaikutuksia kuntatalouteen voidaan arvioida. Mutta ehkä vastauksia ei haluta kuulla, koska ne eivät sisällöltään vastaa hallituksen intressejä.. Salo, Kokkola, Kouvola jne. Tilastonikkarien kannattaisi perehtyä kuntien talouslukuihin ja tilastoihin, ehkä jotain tietoa kuitenkin on saatavissa.
Ja itse blogin ytimeen, olen tässä asiassa Soinin ja Soininvaaran kanssa samoilla linjoilla, eli 5 vuoden takuu työpaikan säilymiselle ei ole mahdollinen näissä oloissa ja tämä on yksi asia lisää siihen listaan, johon kirjataan SDP:n jääräpäisiä ja tyhmiä linjauksia tällä vaalikaudelle.
Ei irtisanominen voi enää tapahtua noin vain vaan edellytyksenä tällaisissa kuntaliitoksissa on , että selvitetään uudelleensijoitusmahdollisuus.
Kunnat kuuluvat ns suuriin työnantajiin ja ennenkaikkea edustavat julkista valtaa, jonka pitäisi toimia esimerkkinä muille työnantajille, joten niillä on se raskain velvoite uudellensijoitukseen.
”Työnantaja ei voi suoraan irtisanoa työntekijää, jos hänet voidaan sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin.
Ensijaisesti työntekijälle on tarjottava hänen nykyisiä tehtäviä vastaavia toimia.
Työntekijän voi siirtää vähäarvoisempiinkin töihin, jos aikaisempaan työhön rinnastettavaa työtä ei ole tarjolla.
Työntekijälle on siis tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.
Uusi työ voi olla osa-aikainen tai määräaikainen, jos muuta ei ole tarjolla
Yritys, jolla on toimipisteitä koko maassa tai useassa maassa, on velvollinen tarjoamaan työtä muiltakin paikkakunnilta ja maista.
Työtarjouksen on oltava niin selkeä, että työntekijä ymmärtää, että kysymyksessä on muun työn tarjoaminen ja että työtä tarjotaan nimenomaan irtisanomisen vaihtoehtona.
Työntekijällä on oikeus kieltäytyä tarjotusta muusta työstä ,mutta jos työntekijä kieltäytyy vastaanottamasta muuta työtä hänen työsopimuksen mukaisen työnsä lakattua, hänet voidaan irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.
Jos työntekijä kieltäytyy muusta kuin työsopimuksessa sovitusta työstä, ei tarkoita sitä, että hän olisi itse irtisanoutunut.
Tarvittaessa työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.
Uudelleenkoulutus voi tilanteesta riippuen olla perehdyttämis-, täydennys- tai jatkokoulutusta. Sen laajuutta arvioidaan muun muassa työpaikan koon perusteella ja sen tulee olla työssä tarvittavaa ja työnantajan tarpeisiin sopivaa. Työnantajan koulutusvelvollisuus ei ulotu ammatillisen peruskoulutuksen antamiseen.”
– See more at: http://opuslex.fi/tyontekijan-uudelleensijoittamisvelvollisuus/#sthash.Qo61gpZi.dpuf
Kyllä kuntaliitos olisi tuotannollinen ja taloudellinen syy, mutta laki estää irtisanomiset.
Toki on hieno asia, mutta onko se kaupungin tehtävä? Maailmassa on paljon hienoa ja humaania jota en toivo helsingin kaupungin ryntäävän tekemään. Vaikka olisi kuinka mukavaa ja kilttiä.
Toivon että helsingin kaupunki muistaa ydintoimintansa, tarjota mahdollisimman hyvä kaupunki helsinkiläisille asua.
Joskus tuntuu, että tämä tehtävä hämärtyy ratkaistessa kaikkia maailman ongelmia.
Helposti. Esimerkkinä Helsinki voisi karsia suurella kädellä toimintojaan. Yksityiset vähintää yhtähyvin suoriutuisivat monista asioista kuten ruokailun järjestämisestä. Kaupungilla yli 40 tuhatta työntekijää kun vastaavasti puolet suuremalla, Tukholmalla on 45 tuhatta. Tämä on sitä Suomalaista tehokkuutta, missä verottaja reilulla kädellä vie palkanmaksajien taskusta rahaa toisten taskuun..
En ota edes kantaa johtaja-armadioihin, 5 vuoden irtisanomisaikaan, yleiseen tehottomuuteen työteossa ym ym ym.-.
Beta
Tilasoilla valehteleminen on vähän ikävää. Tiedät varmaankin hyvin, että Ruotsissa kunnan toimialue on kapeampi kuin Suomessa, koska siitä puuttuu kokonaan terveydenhoito ja joukkoliikenne. Sinun pitäisi laskea mukaan Tukholman läänin henkilökunta. Ruotsissa kuntasektorin palveluksessa on huomattavasti suurempi osa väestöä kuin Suomessa.
Myös tuo uudelleensijoitus-koulutus- velvoite on laissa .Sitä varten on tuo pitkä yt-aika
Eikä uudellensijoitus ole suomalainen keksintö, sen alku on 30-luvun USA:ssa ja sieltä se on levinnyt pikku hiljaa Eurooppaan ja nyt 70 vuoden kuluttua jopa Suomeen.
Tuo irtisanomisuoja ei muuten suojaa tehtävämuutoksilta, ei ainakaan Kuntaliiton mukaan, joten tuo irtisanomissuoja ei suojaa palkanalennuksiltakaan, jos uusi tehtävä on alempipalkkainen.
Irtisanomisperuste astuu voimaan vasta kun on tutkittu uudelleensijoitus,-koulutus mahdollisuudet eikä tehtävää löydy.
Tai työntekijä kieltäytyy tarjostusta tehtävästä.
Eli ennen kuin päästään vetoamaan tuohon viiden vuoden suojaan niin todennäköiseti uusi tehtävä on löytynyt tai henkilö irtisanottu/irtisanoutunut
Itse olin Telessä töissä ja 1970-luvun lopulla meitä oli n 20000 ja 1994 yhtiöittämisen yhtedessä enää 6000 .Siihen aikaan irtisanomissuoja oli vieläkin täydellisempi kuin tänään , joten vähenemä saatiin aikaiseksi luonnollisella poistumalla.Yksiköitä ei ulkoistettu, päinvastoin, jako Postiin ja Teleen toi lisää henkilökuntaa.
Silloinkin sovellettiin kuitenkin sääntöä, että jos tarjotut tehtävät eivät kelvanneet niin sen jälkeen irtisanottiin. Näin lähti muutama sata ihmistä.
Kyllä naurattaa kun jossain luki kunnissa jouduttavan lähivuosina irtisanomaan ehkä jopa satoja työntekijöitä 400 000:sta. Samaan aikaan Nokia on irtisanonut tuhansia, Metso heitti juuri yli 600 ja niin edelleen.
On siellä kunnilla kyllä nykyään niin tuulista, että jopa promille työvoimasta saatetaan irtisanoa hetkellä minä hyvänsä! Uskaltavatkohan mennä enää aamulla töihin kun keikkuvat noin löysässä hirressä?
Uudelleensijoitusvelvollisuus toki on eli siis velvollisuus tarjota avointa työpaikkaa, mutta avoimia työpaikkojahan vähennystilanteessa ei ole.
Eikä sitä kaavoitusinsinööriä terveyskeskuslääkäriksi siirretä, vaikka olisikin, eikä kyllä lähihoitajaksi vanhustenhuoltoonkaan. Eikä ole mitään koulutusvelvollisuutta.
Harvassa ovat 400.000 työntekijän kunnat Suomessa.
Kunnat ovat itsenäisiä hallintoyksiköitä ja verrattavissa erillisiin yhtiöihin. Kunnat eivät ole edes konserni yhteensä itsehallintonsa vuoksi.
Kun verrataan noita kuntakohtaisia irtisanomismääriä noihin yksityisiin yhtiöihin nin liikutaan samoissa suhteellisissa määrissä.
Kyllä tuo koulutusvelvoitekin on,luepa tuosta linkistä.Se ei koske peruskoulutusta,joten insinööristä ei tarvitse kouluttaa lääkäriä,mutta insinööristä on koulutettava rakennustarkastaja, jos sellainen paikka avautuu.
Vaikka henkilöstöä vähennetään niin ei se tarkoita ettei myös täytettäviä paikkoja olisi esim jos rakennuspuolen johtajien paikkoja vähennetään niin rakennustarkastajia voi jäädä eläkkeelle ja paikat on täytettävä
Valtionosuusjärjestelmä pitäisi lakkauttaa kokonaan. On täysin kohtuutonta, että suurilta kasvukeskuksilta revitään satoja miljoonia vuosittain ripoltetaviksi tuppukyliin.
Tällä sitten tuetaan täysin elinkelvottomia kuntia, jotka eivät olisi olemassa ilman tätä tekohengitystä.
Tämän päivän Kalevassa oli lääkintöneuvos Niilo Keräsen kirjoittama erinomainen artikkeli ”Kuntien velvollisuudet lisääntyvät – miten siinä säästät”. Se on luettavissa noin viikon kuluttua osoitteessa http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/. Keränen kuvailee useita uuden päivystysasetuksen aiheuttamia kalliita seurauksia.
Sylttytehtaana näyttäisivät olevan perfektionistit virkamiehet, joita heikot ministerit eikä eduskunta uskalla vastustaa. Tai sitten poliitikoilla on piilevänä agendana tappaa terveyskeskuspäivystykset suurkuntien ulkopuolella.
Kustannusvaikutus jää nähtäväksi, maksaja tosin muuttuu.
Seurasin eduskunnan sote-keskustelua. Eduskunnassa on 200 erilaista mielipidettä asiasta.
Kuntaliitoksista saataisiin kyllä toiminnallista synergiaa yhteenkasvaneissa kunnissa. Sitä vastoin jo toteutetutkin hajallaan olevien kuntien yhdistäminen on tuonut vain lisäkustannuksia ja palveluiden heikentymistä.
Tässä ketjussa on esitetty, miten sotea ei pidä tehdä kuntaliitos edellä vaan alue/maakunta edellä, elikkä kyseiset tehtävät ja verotusoikeus siirretään alueille/maakunnille.
Aluetasolla olisi suorilla kansanvaaleilla valitut valtuustot. Lisäksi pitäisi enemmistödemokratian diktatuurin takia olla valtuuston lisäksi toinen kamari.
(Suomen valtion nykyiset talous- ja muut ongelmat johtuvat pitkälti enemmistödiktatuurista, kun määräenemmistösäännöt poistettiin eikä kansanäänestyksiäkään tsaristisen perinnön takia ole käytetty. Aivan samalla tavalla, kuin halpa raha johtaa vääriin investointeihin, helppo päätöksenteko johtaa mielivaltaisiin ja tuhoisiin päätöksiin).
Enpä lukenut ko. asianajajan mielipiteitä, vaan työsopimuslakia, 4§ 2. mom.: ”Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.”
Eipä liene kohtuullista, että kunta kouluttaisi kustannuksellaan kaavoitusinsinöörin rakennusinsinööriksi – eipä ole kunnalla sellaista koulutusjärjestelmää (eikä ole muillakaan työnantajilla).
Pikkukamarit ovat melko laajasti jo käytössä 😉
Eivätkä maakuntavaltuustot sen paremmin haja-asutusalueiden palveluita turvaa, päinvastoin, sillä haja-asutusalueiden ongelma ei liity päätöksentekoon vaan (kuten nimikin sanoo) hajanaiseen ja harvaan asutukseen: ihmiset vähenevät ja niin pitää palveluidenkin vähetä.
Heitänpäs tähän aiheeseen liittyen kysymyksen pohdittavaksi.
Kumpiko on parempi vaihtoehto, kovan työn ja onnistumisen palkitseminen, vai laiskan ja huonon työn rankaiseminen?
Kuka on kirjoittanut haja-asutusalueista? Ei kukaan.
Kirjoittajan kannattaisi satstata postausten laatuun eikä määrään.
Päätöksenteko entistä kauemmas maksajasta, joten rahaa voidaan hassata entistä hulvattomammin. Oikea tavoite on tuon prosenttiosuuden roima laskeminen. Pieni harjoitustyö aiheesta, mikä oikeasti kuuluu yhteiskunnalle. 😉
Ruotsissa kunnallisvero on tasoa 30% ja siitä landstingetin osuus noin 40% ja kunnan osuus noin 60%, näin tyypillisesti. Valtion vero Ruotsissa on sitten melko pieni eli tasoa 6% yms.
Terveydenhuollon yksikkönä maakunta on selvästi kuntaa tarkoituksenmukaisempi. Tietysti se ei takaa palveluja joka kolkassa, mutta lääkärien toiminnan kannalta se olisi parempi. Saataisiin toisilta kollegiaalista tukea ja voitaisiin paremmin yhdistää eri tasot terveydenhuollossa. Terveydenhuollon uudistus olisi helpointa toteuttaa vanhojen sairaanhoitopiirien pohjalta, nimi voi olla mikä tahansa. Niiden hallinto pitäisi valita suorilla vaaleilla kunnallisvaalien yhteydessä.
Isäntäkuntamallihan näyttää olevan muualla maailmassa täysin tuntematon ja epädemokraattinen tekele.
Odoton mielenkiinnolla THL:n esitystä asiasta.
Minä olen kirjoittanut haja-asutusalueista, etkö huomannut?
Antaapa tulla pari ehdotusta (edes) karsittavista asioista!
Rakennsutarkastajan virkaan kelpaavat suoraan niin rakennusinsinöörit kuin kaavoitusinsinöörit, ei heidän koulutuksessaan ole merkittäviä eroja.
Selvittelin juuri mökkini kaava- asioita paikallisen rakennustarkaatajan kanssa, joka yhteystietojen mukaan on takennusinsinööri.
Ja harva yritys kouluttaa enää itse, koulutus ostetaan ulkoa ja oppilaitokset räätälöivät tarvittavaa koulutusta joustavasti.Siitähän ne elävät.
Näin tehtiin jo 80-luvulla kun ihmisiä uudelleensijoitettiin , joten ei tämä mitään uutta ole
Totta kai rakennustarkastajan virkaan kelpaa rakennusinsinööri, mutta kaavoitus ja talonrakennus ovat eri asioita.
Ja koulutusfirmat tosiaan elävät koulutuksesta, terävä havainto(!), mutta mikään työnantaja ei maksa tutkintoon johtavasta koulutuksesta – eikä maksanut 80-luvullakaan.
Olen kyllä maakuntamallin kannalla, nimenomaan Ahvenanmaan maakunnan mallin kannalla, se ei ole liian iso (voisi se täällä mantereella olla isompikin).
Sipilän esiintyminen Ylen ykkösaamussa oli muutoin linjakasta, mutta kun kysyttiin maakuntien hallinosta, hän selvästi kierteli eikä ollut oma itsensä.
Sipilästä jäi se se käsitys, että maakuntia hallittaisiin kotikunnista käsin.
Tällainen malli ei olisi kansanvaltainen, vaan valta piiloutuisi maakunnalliseen pelinpolitiikkaan.
Onko niin, että keskustassa on laskelmoitu, että jos alue/maakuntavaltuustot valittaisiin suoralla kansanvaalilla, keskustan asema oli heikompi kuin kotikunta/kabinetti -mallissa.
Vaalimatematiikkaa en ole tästä missään nähnyt. Ehkä sitä on puoluetoimistoissa?
Vahvasti näyttää siltä. Hyvä ajatus romuttuu ainakin puoliksi.
Maakuntiin pitäisi keskittää paitsi eräitä kuntien toimintoja myös monia nyt valtion vastuulla olevia tehtäviä. Nykyinen osittainen päällekkäisyys aiheuttaa sekä tehottomuutta että kustannuksia. Hyvä esimerkki oli TV:n 45-minuutissa esitetty Muhoksen Romun tapaus. Kunta valvoi yhtä, ELY toista, eikä kunta voinut puuttua ELY:n osuuteen. Lopputuloksena oli, ettei kukaan valvonut enää mitään.
Itse asiassa vasta maakuntahallinto, jossa maakuntavaltuusto valittaisiin suorilla vaaleilla ja jolla olisi suora verotusoikeus, toisi aikaa myöten merkittäviä säästöjä.
Kyyti tulee olemaan kylmää seuraavan 2:n vuoden aikana kuntapuolella, kun nyt ne rahat oikeasti on loppu.
Toisaalta taas hallitus on kykenemätön tekemään päätöksiä/säästöjä, kun ek-vaalit ja persujen pelko ovat koko ajan ilmassa.
Sääliksi käy seuraavaa hallitusta, kun nykyhallitus onnistui pitämään kulisseja pystyssä- velkarahalla.
Toisaalta taas jää historiaan hallituksena joka päättämättömyydelläänsä sai aikaan oy Suomi ab:n velkasuhteen kasvamaan järkyttäviin mittasuhteisiin.
olisiko tämä hyvä testamentti tuleville sukupolville tältä hallitukselta:
http://www.youtube.com/watch?v=ojv56pp1kMk
btw;onko lomautuskielto myös viideksi vuodeksi, kun kunnat liittyvät yhteen?
Ei se nyt ihan näin ole jos katsotaan Ruotsia ja Tanskaa. Verorahoista kuitenki 60% menee primäärikunnille Ruotsissa. Ja Tanskassa Regioneilla ei ole suoraa verotusoikeutta.
Seuraavassa on esimerkkejä aloista, joista Ruotsin kunnat (ei siis maakuntataso) vastaavat:
– esikoulut ja yhdeksänvuotiset peruskoulut
– lukiot
– vanhusten huolto
– vammaishuolto
– elatustuki
– kirjastot
– suunnittelu ja rakentaminen
– ympäristön ja terveyden suojelu
– vesi
– jätevesihuolto
– katujen puhdistus
– jätehuolto
– hätä- ja pelastustoimi
No, uusimmassa Kuntalehdessä on maininta Forssan kaupungin säästöistä 90-luvun lamassa: 1 miljoonan säästöillä saatiin aikaan 1,5 miljoonan kustannukset.
Siitä vaan säästämään, kun se on niin helppoa 😉
Olen havainnut ja nyt on VATT on tutkinut laajemminkin, että kuntaliitosten alla on tapana ottaa velkaa. Raportin mukaan v. 2009 liitoskunnat ottivat lisää velkaa 280 miljoonaa euroa. Lisäksi liitoskuntien rahavarat hupenivat 120 miljoonalla eurolla.
Viiala ja Toijala yhdistyivät muutama vuosi sitten. Siinä liitoksessa meno ja meininki asettui isomman ja velkaisen Toijalan moodiin. Verot ja velat jatkavat nousuaan.
Nyt kuntauudistuksessa Akaan itsenäisyys on vaakalaudalla. Akaa onkin päättänyt ottaa miljoonien velan teollisuuhallin rakentamista varten. Halliin tulevan yrityksen omistaa Venäjän toiseksi rikkain mies, oligarkki Mihail Fridman.
Toisaalta kuntien menoja ja velvollisuuksia lisättiin koko 2000-luvun ajan niin paljon, että ihmetyttää miten niitä kustannuksia voi olla edelleen olemassa.
Semmoista toimea kun ei kuntapuolella tunnu olevan, mihin panostamalla ei saataisi moninkertaiesti säästöjä ja vastaavasti säästämällä aiheutettaisi moninkertaisesti kustanuksia. Kaiken järjen mukaan lisääntyvien velvollisuuksien olisi pitänyt näkyä pikkuhiljaa merkittävinä säästöinä. Eipä ole näkynyt.
Muisti näköjään pätkki, kyllä 80-luvulla tarjottiin aiabn tutkintoihin tähtäävää koulutusta
Esim teknikosta insinööriksi ja insinööristä diplomi-insinööriksi
Kun teknologia vaihtui reletekniikasta tietokoneohjattuun ja kaapelit kuparista valokaapeleihin niin tarvittiin uutta osaamista eikä sitä saa koulun penkiltäkään, kun yhtä aikaa pitää hallita molemmat teknologiat
Niinpä räätälöitiin koulutusohjelmia, joissa saattoi työn ohella opiskella ylemmän tutkinnon ja uuden teknologian.
Koulutus oli tietysti suppea, koska ne teknologian alueet, jotka vielä olivat käytössä, eivät sisältyneet opiskeluohjelmiin.
Opiskelu oli omatoimista ja luennot ym olivat pääaosin viikonloppuisin ja iltaisin ja usein etäluentoina
Eikä Sonera ollut ainoa, myös Nokia ja yksityiset puhelinlaitokset osallistuivat koulutukseen.
Työnantaja tuki koulutusta osallistumalla koulutuksen kuluihin, antamalla jonkin verran vapaata ja tukemalla matkoja tentteihin etc
Ja kun tuli NMT-GSM- kaapeli-tv teknologioita niin samoin meneteltiin näissäkin yhteyksissä
Ja välittäjistä koulutettiin henkilöitä asiakaspalveluun , valvomoihin, henkilöstöhallintoon, talouteen
Näissäkin oli loppututkintoon tähtääviä kursseja, yleensä paikallisten kauppaoppilaitosten kanssa
Vastaavasti asentajia uudellenkoulutettiin digitekniikkan, valokaapeleihin etc ja moni asentaja osallistui insinöörikoulutukseenkin.
Ei ole ihme, jos Suomessa on paljon työttömyyttä, kun suurimmalla osalla on sinun kaltaisesi jäykkä asenne koulutuksen ja työtehtävien välillä.
Kuitenkin suuri enemmistö on sitä mieltä, että työttömän pitää ottaa vastaan mitä työtä tahansa ?
Ja tätä tarjottiin irtisanotuille?
Ei kuulosta uskottavalta.
Eipä todellakaan. Lisääntyneet velvoitteet näkyvät lisääntyneinä kustannuksina, kuten loogista onkin.
Kuulin uskomattoman tarina kunnan rakennustarkastajasta. Hän oli kohteessa tekemässä katselmusta toimenpidelupaa varten.
Asukas kysyi, montako viikkoa luvan käsittely kestää? Rakennustarkastaja sanoi, että yhtään viikkoa. Hän antaa luvan saman tien.
Montakohan asiaa voitaisiin kunnissa tehdä saman tien, ja lyhentää/nopeuttaa prosesseja, ja paljonkohan se säästäisi kaikkien aikaa ja vaivaa?