Ne bis in idem — saivartelua rötösherrojen hyväksi

Jos veroil­moi­tuk­se­si myö­häs­tyy unoh­duk­sen tai muun sel­lai­sen syyn takia, verot­ta­ja mää­rää vero­tuk­seen veron­ko­ro­tuk­sen. Täl­lai­nen yleen­sä aika vähäi­nen hal­lin­nol­li­nen sank­tio on omi­aan pitä­mään yllä hen­kis­tä ryh­tiä veronmaksajissa. 

Nyt kor­kein oikeus on päät­tä­nyt, että jos hen­ki­löl­le, joka on syyl­lis­ty­nyt kuin­ka tär­ke­ään veron­kier­toon hyvän­sä, on mää­rät­ty puut­teel­li­ses­ta veroil­moi­tuk­ses­ta pie­ni­kin veron­ko­ro­tus, hän­tä ei voi syyt­tää tuo­miois­tui­mes­sa enää tuos­ta rikok­ses­ta, kos­ka samas­ta teos­ta ei voi kah­des­sa eri pro­ses­sis­sa mää­rä­tä ran­gais­tus­ta. Kor­kein oikeus oli myös sitä miel­tä, että jos veron­ko­ro­tus­ta ei ole mää­rät­ty, mut­ta oli­si voi­tu mää­rä­tä, sil­loin­kaan vero­pe­tok­ses­ta ei voi syyt­tää. Ali­pal­kat­tu vero­vir­kai­li­ja, jon­ka on mää­rä­ajas­sa joko mää­rät­tä­vä tai olta­va mää­rää­mät­tä vero­ko­ro­tus­ta muo­dos­taa tämän mukaan yhden hen­gen tuo­miois­tui­men, joka on tämän rötök­sen käsi­tel­lyt syy­te­tyn eduk­si, jos ei ole mää­rä­ai­kaan men­nes­sä mää­rän­nyt veron­ko­ro­tus­ta. Se oli sit­ten sii­nä.   

Kor­keim­man oikeu­den kan­ta mer­kit­see, ettei nyky­lain mukaan tulo­ve­ro­tuk­ses­sa voi syyt­tää oikeas­taan mis­sään olo­suh­tees­sa, kos­ka vero­tus on saa­tet­ta­va lop­puun seu­raa­van vuo­den mar­ras­kuus­sa ja sii­nä yhtey­des­sä veron­ko­ro­tus on joko teh­ty tai jätet­ty tekemättä. 

Tämä KKO:n pää­tös vapaut­ti syyt­teis­tä suu­ren mää­rän iso­ja kalo­ja, jot­ka oli­vat jää­neet kiin­ni, kun Sak­san verot­ta­ja osti vähän lail­li­suu­den raja­mail­la liik­ku­van kau­pan kaut­ta varas­tet­tu­ja tie­to­ja liech­tens­tei­ni­lai­ses­ta pan­kis­ta. Suo­mes­sa vas­ta har­kit­tiin, voi­ko näi­tä tie­to­ja käyt­tää syyt­teen perus­tee­na, kun KKO:n tuo­mio lopet­ti koko pro­jek­tin veron­kier­tä­jien voitoksi. 

Lakia muu­te­taan nyt pikai­ses­ti niin, että vero­hal­lin­non mää­rä­ai­kaa veron­ko­ro­tuk­sen mää­rää­mi­sek­si piden­ne­tään. Jää aikaa jät­tää veron­ko­ro­tus mää­rää­mät­tä ja siir­tää koko jut­tu rikos­pro­ses­siin. Heti kun laki tulee voi­maan, KKO:n pää­tös dekri­mi­na­li­soi­da vero­pe­tok­set pois­tuu aina­kin osit­tain. Täs­sä on nyt vain se vika, että jos­kus veron­ko­ro­tus taas oli­si pal­jon mer­kit­tä­väm­pi toi­mi kuin pie­net sakot tai lyhyt ehdol­li­nen van­keus. Teke­mäl­lä riko­sil­moi­tuk­sen itse­ään vas­taan voi vält­tyä isol­ta veron­ko­ro­tuk­sel­ta ja pääs­tä pie­nil­lä sakoilla. 

Minus­ta ainoa mah­dol­li­suus on, että tuo­miois­tui­mel­le anne­taan val­ta mää­rä­tä myös veron­ko­ro­tus, mut­ta se onkin sit­ten jo pidem­pi asia. Sank­tion on myös talou­del­li­ses­ti olta­va jos­sain suh­tees­sa tavoi­tel­tuun etuun ja kiinnijäämisriskiin. 

En osaa samais­tua lain­kaan KKO:n har­joit­ta­maan juri­di­seen sai­var­te­luun. En ole aivan yksin. Myös KKO:n yhdes­tä­tois­ta tuo­ma­ris­ta vii­si äänes­ti vastaan. 

En kyl­lä ymmär­rä sitä­kään, että rikok­seen syyl­lis­ty­nyt­tä ei voi tuo­mi­ta, jos todis­tusai­neis­to on han­kit­tu lain­vas­tai­ses­ti. Eihän se tee rikos­ta pie­nem­mäk­si. Mis­sä on sää­det­ty sub­jek­tii­vi­ses­ta oikeu­des­ta olla jää­mät­tä kiin­ni? Aja­tel­laan nyt vaik­ka, että polii­si kat­soo tir­kis­te­ly­mie­les­sä naa­pu­ri­ta­lon ikku­nas­ta sisään ja näkee yllä­tyk­sek­seen tuo­reel­taan mur­han ja tun­nis­taa mur­haa­jan. Mur­haa­jaa ei muka sai­si tämän todis­tuk­sen perus­teel­la tuo­mi­ta mur­has­ta, kos­ka polii­si ei oli­si saa­nut kat­soa. Mur­haa­ja pitää tuo­mi­ta mur­has­ta ja tir­kis­te­li­jä tirkistelystä.

123 vastausta artikkeliin “Ne bis in idem — saivartelua rötösherrojen hyväksi”

  1. En kyl­lä ymmär­rä sitä­kään, että rikok­seen syyl­lis­ty­nyt­tä ei voi tuo­mi­ta, jos todis­tusai­neis­to on han­kit­tu lainvastaisesti.”

    Ei muu­ta kuin pam­pul­la lyö­mään ja kovem­mal­la kidu­tuk­sel­la uhkaa­maan niin eikö­hän ala tun­nus­tuk­sia tulla…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Syyl­lis­tyy­kö soi­nin­vaa­ra täs­sä ajat­te­luun, että syyl­li­syys kyl­lä tie­de­tään jo ennen tuomiota.

    Usein­han oikeu­den tuo­miot ovat epä­var­mo­ja. Enem­män näke­mys­tä kuin fak­taa ja totuut­ta. Minus­ta on ihan perus­tel­tua että tätä arvaus­leik­kiä lei­ki­tään vain ker­ran per epäily.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. KKO vain tul­kit­see edus­kun­nan sää­tä­miä lake­ja. Jos huo­nos­ti suun­ni­tel­lut lait joh­ta­vat tuol­lai­siin tul­kin­toi­hin, edus­kun­nan tulee­kin kor­ja­ta vir­heen­sä mah­dol­li­sim­man pian.

    Minus­ta kaik­ki veron­ko­ro­tus­asiat voi­si myös hyvin näh­dä eril­li­si­nä val­tion ja veron­mak­sai­en väli­se­nä raha­lii­ken­teen jär­jes­te­lyi­nä, joi­ta ei tar­vit­se pitää ran­gais­tuk­si­na, jot­ka estäi­si­vät myö­hem­mät mah­dol­li­set oikeus­lai­tok­sen ran­gais­tuk­set (jos asi­aan liit­tyy rikol­lis­ta toi­min­taa). Ei kai veron­ko­ro­tus ole ran­gais­tus sii­nä­kään mie­les­sä, että kyse voi usein olla täy­sin neut­raa­lis­ti ja kenen­kään mihin­kään syyl­lis­ty­mät­tä vain uudes­ta arviois­ta sen suh­teen, pal­jon­ko jon­kun tuli­si mak­saa vero­ja. Kaik­ki veron­ko­ro­tuk­sen saa­neet eivät ole rikol­li­sia. Jon­kun vero­ja koro­te­taan ja jon­kun vero­ja alen­ne­taan, eikä vero­jen alen­nus­kaan takoi­ta sitä, että val­tio oli­si ollut rikol­li­nen. Ehkä edus­kun­ta voi­si lähes­tyä asi­aa täs­tä näkö­kul­mas­ta. Vero­mää­rän muut­ta­mis­ta ei tar­vit­se tul­ki­ta ran­gais­tuk­sek­si rikoksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Tuo todis­tee­na­käyt­tö­kiel­to, jos­ta vali­tat, joh­tuu var­maan­kin sii­tä, ettei polii­se­ja käy­tän­nös­sä tuo­mi­ta vir­ka­vir­heis­tä. Jos luet oikeus­asia­mie­hen rat­kai­su­ja, voit havai­ta, että syyt­tei­tä ei juu­ri kos­kaan mää­rä­tä nos­tet­ta­vak­si, vaik­ka perus­oi­keuk­sia oli­si lou­kat­tu. Polii­sit myös tie­tä­vät tämän. EOA:n tai oikeus­kans­le­rin huo­mau­tus ei pal­jon pai­na. Eri­tyi­ses­ti oikeus­kans­le­rin rat­kai­su­tie­to­kan­nas­ta näkee, että polii­si syyl­lis­tyy samoi­hin vir­hei­siin toistuvasti.

    Jos lait­to­mas­ti han­kit­tua todis­tet­ta saa käyt­tää, ei ole käy­tän­nös­sä mitään syy­tä olla hank­ki­mat­ta todis­tei­ta lain­vas­tai­sin keinoin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Tir­kis­te­ly on aika pie­ni rikos, eikä sii­tä ole suur­ta­kaan etua. Sen sank­tio oli­si pie­ni (var­sin­kin jos katuu eikä sano naut­ti­van­sa sii­tä). Polii­sin tir­kis­te­lys­tä voi­si pian kehit­tyä maan tapa, mut­ta ketä­pä nyt polii­sin tir­kis­te­lyt haittaisivat?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Onko tämä sitä har­maa­ta talout­ta, jota pyri­tään ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la kit­ke­mään tuo­reel­la kam­pan­jal­la http://www.mustatulevaisuus.fi/

    Vai­ko sit­ten­kin suo­ras­taan muo­di­kas­ta “vero­suun­nit­te­lua”, joka on täy­sin sal­lit­tua toi­min­taa. Samaan tapaan kuin alko­ho­li­juo­mien tul­li­va­paa tuo­mi­nen rajan takaa.

    Ainut lää­ke tähän­kin tau­tiin ovat val­veu­tu­neet ja kai­ken­lai­sis­ta sidon­nai­suuk­sis­ta vapaat kan­san­edus­ta­jat ja kan­sa­lai­set. Joi­ta on häviä­vän pie­ni osa koko porukasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Mik­si laa­ja­mit­tais­ta ja sys­te­maat­tis­ta veron­kier­toa ei koh­del­la jär­jes­täy­ty­nee­nä rikol­li­suu­te­na joka oikeut­tai­si järeäm­mät toi­met myös polii­sin tiedonkeruuseen?

    Minus­ta oikeus­val­tios­sa pitäi­si olla itses­tään sel­vää että viran­omai­sen lain­vas­tai­sel­la taval­la hank­ki­maa todis­tusai­neis­toa ei voi käyt­tää todis­tee­na. Peri­aat­tee­na tätä voi ver­ra­ta rikok­sel­la saa­dun hyö­dyn menet­tä­mi­seen, nyt sitä vain sovel­le­taan yhteis­kun­taan rikol­li­sen hyväk­si. Jo nyt on erit­täin vai­ke­aa saa­da polii­sia vas­tuuseen mis­tään. Jos todis­tusai­neis­ton ei tar­vit­se olla lail­li­ses­ti han­kit­tua tapauk­set jois­sa polii­si toi­mii lait­to­mas­ti ja pys­tyy peit­tä­mään lait­to­muu­ten­sa lisään­ty­vät. Hyvin toi­mi­van oikeus­jär­jes­tel­män pitää ottaa se ris­ki että jos­kus ihmi­set jää­vät tuo­mit­se­mat­ta kos­ka viran­omai­nen toi­mi laittomasti. 

    Ikä­vä kyl­lä Suo­mes­sa ja EU:ssa lait­to­mas­ti han­ki­tut todis­teet eivät ole auto­maat­ti­ses­ti epäkelpoja: 

    Pel­käs­tään se seik­ka, että todis­te tai todis­teen sisäl­tä­mä tie­to on han­kit­tu lain­vas­tai­sel­la taval­la, ei vie­lä vält­tä­mät­tä mer­kit­se sitä, ettei täl­lais­ta todis­tet­ta sai­si käyt­tää oikeu­den­käyn­nis­sä. Euroo­pan ihmi­soi­keus­tuo­miois­tuin on kat­so­nut, ettei lain­vas­tai­ses­ti han­ki­tun todis­tusai­neis­ton hyö­dyn­tä­mi­nen ole sinän­sä Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­sen 6 artiklan vas­tais­ta, jos menet­te­ly koko­nai­suu­des­saan täyt­tää oikeu­den­mu­kai­sen oikeu­den­käyn­nin vaa­ti­muk­set (ks. Schenk ‑tapaus, tuo­mio 12.7.1988 ja Khan ‑tapaus, tuo­mio 12.5.2000). …

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2010/i‑sho20100012

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Soi­nin­vaa­ra:
    “Kor­kein oikeus oli myös sitä miel­tä, että jos veron­ko­ro­tus­ta ei ole mää­rät­ty, mut­ta oli­si voi­tu mää­rä­tä, sil­loin­kaan vero­pe­tok­ses­ta ei voi syyt­tää. Ali­pal­kat­tu vero­vir­kai­li­ja, jon­ka on mää­rä­ajas­sa joko mää­rät­tä­vä tai olta­va mää­rää­mät­tä vero­ko­ro­tus­ta muo­dos­taa tämän mukaan yhden hen­gen tuo­miois­tui­men, joka on tämän rötök­sen käsi­tel­lyt syy­te­tyn eduk­si, jos ei ole mää­rä­ai­kaan men­nes­sä mää­rän­nyt veronkorotusta.”

    Kor­kein oikeus:
    “36. — - — Ne bis in idem ‑sään­nös­tä joh­tu­vaa este­vai­ku­tus­ta ei ole perus­tel­tua kyt­keä vas­ta sii­hen menet­te­lyn vai­hee­seen, jos­sa seu­raa­mus­rat­kai­su tulee lopul­li­sek­si, mut­ta ei toi­saal­ta myös­kään seu­raa­muk­seen mah­dol­li­ses­ti joh­ta­van hal­lin­nol­li­sen menet­te­lyn vireil­le­tu­loon. Kor­kein oikeus pää­tyy sii­hen, että jos vero­tus­me­net­te­lys­sä veron­ko­ro­tus­ta kos­ke­vaa pää­tös­val­taa on käy­tet­ty joko mää­rää­mäl­lä veron­ko­ro­tus tai jät­tä­mäl­lä se mää­rää­mät­tä, syy­tet­tä samaan tekoon perus­tu­vas­ta vero­pe­tos­ri­kok­ses­ta ei enää voi­da nos­taa taik­ka sen käsit­te­lyä jat­kaa. Edel­ly­tyk­siä syy­te­asian käsit­te­lyyn ei siten enää ole.”

    Jos Kor­keim­man oikeu­den pää­tös­tä lukee tar­kas­ti, “vas­taan­pa­ni­joi­ta” oli nel­jä eikä vii­si. Näis­tä kah­des­ta syys­tä suo­sit­te­len, että itse kukin (blo­gis­ti mukaan luet­tu­na) lukee kysei­sen pää­tök­sen aja­tuk­sel­la aina­kin ker­ran ennen enem­piä johtopäätöksiä.
    http://www.kko.fi/62629.htm

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Oikein, Edus­kun­nal­la olii täs­sä ihan oikei­ta hom­mia näi­den väli­ky­sy­mys­ten sijaan.

    KKO:n riip­pu­mat­to­muus näyt­täy­tyy aika usein oimi­tui­si­na rat­kai­sui­na. Täs­sä ensim­mäi­se­nä mie­leen tulee, että mil­lais­ten kon­sult­tiyh­tiöi­den kaut­ta mah­de­taan arvoi­sien riip­pu­mat­to­mien tuma­rei­den väli­mie­oi­keuk­sis­sa toi­mi­mi­ses­ta mak­se­tut palk­kiot kierrättää?

    Val­ko­kau­lus­ri­kol­li­suus on perin­tei­ses­ti ollut hyvin kevyes­ti ran­gais­tua, vaik­ka yhteis­kun­nal­li­set vai­ku­tuk­set ovat suu­ria. Ero jup­po­ri­kol­li­suu­den tuo­mioi­hin on merkittävä.

    10 mil­joo­nan koru­var­kaus (kili­ka­li yöl­lä) ver­rat­tu­na 120 mul­joo­nan veronkiertovarkauteen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Kak­sois­ran­gais­ta­vuu­den kiel­to ei ole mitään sai­var­te­lua, niin­kuin Ode asi­aa tun­te­mat­ta puus­kah­taa. Se on kan­sain­vä­li­ses­ti hyväk­syt­ty nor­mi ihmis­ten tasa-arvos­ta lain edes­sä, jota meil­lä vaan ei ole ollut tapa­na nou­dat­taa. Kun Ruot­si vih­doin hyväk­syi ko. nor­min käy­tön vii­me kesä­nä oli KKO:n käy­tän­nös­sä pak­ko antau­tua. Nyt vain jän­ni­te­tään onko nor­mi myös Suo­mes­sa takau­tu­va ja jos on niin kuin­ka pit­käl­le. Esi­mer­kik­si pank­ki­krii­sin jäl­ki­puin­neis­sa ihmi­siä ran­gais­tiin oikeus­val­tiol­le häpeäl­li­ses­ti samois­ta “rikok­sis­ta” moneen kertaan. 

    En myös­kään voi käsit­tää mitä ihmet­tä Ode oikein ajat­te­lee kun hän tukee lait­to­mas­ti han­kit­tu­jen todis­tei­den käyt­töä oikeus­pro­ses­sis­sa. Sehän tar­koit­tai­si väli­tön­tä oikeu­del­lis­ta anar­ki­aa ja oman käden oikeutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Samaa olen ihme­tel­lyt. Sama kuin varas­te­tun tava­ran palaut­ta­mi­nen var­kaal­ta omis­ta­jal­le oli­si jo ran­gais­tus eikä varas­ta sen jäl­keen miten­kää enää saa tuo­mi­ta tai ran­gais­ta toi­seen kertaan.

    KKO toi­mii itse vas­toin ihmi­soi­keus­o­pi­muk­sia, kun se ei miten­kään perus­te­le ratkaisujaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Käsit­tääk­se­ni täs­sä Ne bis in idem ‑rat­kai­sus­sa ei ole kyse KKO:n ikio­mas­ta tul­kin­nas­ta, vaan sii­tä että kysei­nen oikeus­is­tuin, pit­kin ham­pain, suos­tui vii­mein tai­pu­maan asias­sa, jos­sa EIT:n suun­nal­ta on tul­lut Suo­mel­le sanomista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. …rikok­seen syyl­lis­ty­nyt­tä ei voi tuo­mi­ta, jos todis­tusai­neis­to on han­kit­tu lainvastaisesti.”

    Mut­ta mis­sä mää­rin tämä peri­aa­te on Suo­mes­sa voi­mas­sa? Aina­kin tuo­rees­sa esi­tyk­ses­sä todis­te­lusään­tö­jen uudis­tuk­sek­si kiel­let­täi­siin ehdot­to­mas­ti vain kidut­ta­mal­la han­ki­tun todis­teen käyt­tö. Muu­ten lait­to­mas­ti han­kit­tu todis­te voi­tai­siin kyl­lä sul­kea pois, jos sii­hen on pai­na­vat syyt, mitä se sit­ten tar­kal­leen tar­koit­tai­si­kaan. Mut­ta ei mil­lään muo­toa niin, että auto­maat­ti­ses­ti vapautetaan.

    Ame­rik­ka­lai­sis­ta tv-sar­jois­ta tun­ne­taan tämän peri­aat­teen kuo­hut­ta­va ja intui­tion vas­tai­nen muo­to, joka kui­ten­kin on tiem­mä täy­sin sikä­läi­nen inno­vaa­tio ja joka perus­tuu Yhdys­val­tain perus­tus­lain nel­jän­nen lisäyk­sen tiuk­kaan tul­kin­taan. Hie­man mer­kil­li­seen mut­ta sinän­sä täy­sin joh­don­mu­kai­seen tul­kin­taan — pykä­lä on kir­joi­tet­tu niin, että kan­sa­lai­sel­la taval­laan _on_ “sub­jek­tii­vi­nen oikeus” olla jää­mät­tä kiin­ni, ts. sii­hen, ettei val­tio­val­ta pen­go hänen asioi­taan. Kos­ka se on sää­det­ty perus­oi­keu­den tasoi­sek­si, se tie­tyis­sä tilan­teis­sa ajaa ohi yhteis­kun­nan kri­mi­naa­li­po­liit­tis­ten int­res­sien. Ame­ri­kas­sa todel­la on vapau­tet­tu rikol­li­sia täy­sin sel­vis­sä tapauk­sis­sa tämän vuoksi.

    Var­si­nai­ses­ti tul­kin­nan tar­koi­tuk­se­na on toki ollut pakot­taa viran­omai­set _oikeasti_ nou­dat­ta­maan lakia esi­tut­kin­nas­sa. Mit­kään kurin­pi­dol­li­set toi­met, nuh­teet tai sakot eivät tep­si. Ainoa teho­kas sank­tio on se, että syyt­tä­jän keis­si hylä­tään ja syy­tet­ty vapau­te­taan. Rikok­sel­la saa­tu hyö­ty ikään kuin ote­taan pois. Se sai jopa FBI:n aika lail­la kuriin.

    Ame­ri­kas­sa­kaan peri­aa­te ei ole ehdo­ton vaan se on voi­mas­sa vain tie­tyin ehdoin, ja maan kor­kein oikeus on jat­ku­vas­ti tiu­ken­ta­nut ehto­ja. Kui­ten­kin se estää esi­mer­kik­si viran­omai­sia hara­voi­mas­ta ihmis­ten kote­ja tek­ni­sin vakoi­lu­lait­tein rikol­lis­ten löy­tä­mi­sen toi­vos­sa. (Tai pitäi­si estää.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Eina­ri ei ymmär­rä. Asia on juu­ri päin vas­toin kuin kir­joi­tuk­ses­sa on esi­tet­ty. Kun vero­vir­kai­li­ja mää­rää veron­ko­ro­tuk­sen, rikok­ses­ta ei voi­da enää syyt­tää. Vero­vel­vol­li­nen siis vapau­tuu syyt­teis­tä ja mah­dol­li­sis­ta ran­gais­tuk­sis­ta sii­nä tapauk­ses­sa, että veron­ko­ro­tus mää­rä­tään mak­set­ta­vak­si eikä sii­nä tapauk­ses­sa, ettei määrätä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Evert The Never­Rest: Sama kuin varas­te­tun tava­ran palaut­ta­mi­nen var­kaal­ta omis­ta­jal­le oli­si jo rangaistus

    Ei se ole ran­gais­tus. Mut­ta jos lisäk­si tuo­mi­taan varas­te­tun tava­ran arvon pääl­le ran­gais­tuk­sen­omai­ses­ti mak­set­ta­vak­si jokin sak­ko, niin se onkin jo sit­ten rangaistus.

    Näh­däk­se­ni kak­sois­ran­gais­ta­vuu­den kiel­lon estä­mät­tä voi­tai­siin mene­tel­lä niin, että
    1) mak­sa­mat­ta jätet­ty vero peri­tään sen suu­rui­se­na kuin se oli­si kuu­lu­nut alun­pe­rin­kin mak­saa, ja
    2) rikos­pro­ses­si aje­taan erik­seen, ja sii­nä voi tul­la ran­gais­tuk­se­na sak­koa tai vankeutta.

    Mik­si näin ei tehdä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Näh­däk­se­ni kak­sois­ran­gais­ta­vuu­den kiel­lon estä­mät­tä voi­tai­siin mene­tel­lä niin, että
      1) mak­sa­mat­ta jätet­ty vero peri­tään sen suu­rui­se­na kuin se oli­si kuu­lu­nut alun­pe­rin­kin mak­saa, ja
      2) rikos­pro­ses­si aje­taan erik­seen, ja sii­nä voi tul­la ran­gais­tuk­se­na sak­koa tai vankeutta.

      Mik­si näin ei tehdä?

      Näin ei teh­dä, kos­ka veron­ko­ro­tuk­sen mää­rää­mi­sel­le on niin tiuk­ka aika­ra­ja, ettei syyt­tä­jä saa syy­tet­tä val­miik­si. Ei auta edes, että jäte­tään veron­ko­ro­tus mää­rää­mät­tä, kos­ka se on KKO:n mukaan vapaut­ta­va tuomio. 

      Nyt lakia muu­te­taan niin, ettäå verot­ta­jan har­kin­ta-aikaa piden­ne­tään ja verot­ta­ja voi luo­pua veron­ko­ro­tuk­ses­ta syytte3en hyväk­si. Suil­loin taas voi vapau­tua isos­ta veron­ko­ro­tuk­ses­ta ja mak­saa pie­nen sakon.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Mat­ti B.: Kak­sois­ran­gais­ta­vuu­den kiel­to ei ole mitään sai­var­te­lua, niin­kuin Ode asi­aa tun­te­mat­ta puus­kah­taa. Se on kan­sain­vä­li­ses­ti hyväk­syt­ty nor­mi ihmis­ten tasa-arvos­ta lain edes­sä, jota meil­lä vaan ei ole ollut tapa­na noudattaa. 

    Mil­tä­hän tämä kuu­los­tai­si. Hen­ki­lö XX ottaa teh­däk­seen palk­ka­mur­ha­kei­kan. Hän pysä­köi lois­toau­ton­sa uhrin por­tin eteen, soit­taa nimet­tö­män ilmian­non pysä­köin­nin­val­von­taa, mur­tau­tuu koh­tee­seen, tap­paa uhrin nis­ka­lau­kauk­sel­la ja jää odot­te­le­maan pysä­köin­nin­val­vo­jaa. Kun tämä on teh­nyt työn­sä, XX palaa autol­leen, panee sak­ko­la­pun tyy­ty­väi­se­nä tas­kuun­sa. Myö­hem­min oikeu­den­käyn­nis­sä hänen asia­na­ja­jan­sa pysyy osoit­ta­maan, että auton pysä­köin­ti oli osa keik­kaa ja sii­tä on jo annet­tu yksi ran­gais­tus, joten enem­män syyt­teet louk­kaa­vat XX:n ihmisoikeuksia.

    Näin ei ehkä sen­tään voi tapah­tua, mut­ta kyl­lä monen vuo­den van­ki­la­tuo­mion vält­tä­mi­nen suu­res­ta vero­ri­kok­ses­ta sen takia, että on jou­tu­nut mak­sa­maan vähäi­sen veron­ko­ro­tuk­sen, lähen­te­lee tätä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Elin­kei­noe­lä­mä on ujut­ta­nut KKO omia edustajiaan.
    Samoin KKO:n jäse­nis­tä teke­vät isoa tiliä elin­kei­noe­lä­män oikeusjutuissa.

    Kun sivu­toi­men palk­ka on suu­rem­pi kuin pää­toi­men niin syn­tyy riippuvuussuhde.

    Ei KKO ole elin­kei­noe­lä­mää ja sen pyö­rit­tä­jiä kos­ke­vis­sa asiois­sa riippumaton

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Kom­ment­ti Osmo Soi­nin­vaa­ral­le 25.9.2013 kel­lo 17:10: blo­gis­ti ei vie­lä­kään ymmär­rä. Sitee­raan KKO:n pää­tök­sen tois­ta kohtaa:
    “32. — - — Täs­tä syys­tä ei voi­da­kaan pitää perus­tel­tu­na sel­lais­ta tul­kin­ta­vaih­toeh­toa, että jo veron­ko­ro­tuk­seen mah­dol­li­ses­ti joh­ta­van vero­tus­me­net­te­lyn vireil­lä­olo estäi­si rikos­syyt­teen vireil­le­pa­non. Vero­tus­me­net­te­ly voi­daan kui­ten­kin kat­soa ihmi­soi­keus­so­pi­muk­sen tar­koit­ta­mak­si rikos­asiak­si vii­meis­tään sil­loin, kun veron­ko­ro­tus mää­rä­tään tai teh­dään pää­tös sii­tä, ettei veron­ko­ro­tuk­seen ole perusteita.”
    http://www.kko.fi/62629.htm

    Veron­ko­ro­tus­ta ei ole vero­tus­me­net­te­ly­lain 32 §:n mukaan pak­ko määrätä.
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19951558#L4P32

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Osmo, ongel­man ydin on se, että Suo­mi on häviä­mäs­sä vero­kil­pai­lun. Vero­po­li­tii­kan perus­tee­na pitää olla jotain muu­ta­kin kuin suun­na­ton kateus.

    EU:n yksi joh­ta­va peri­aa­te on, että pää­omat saa­vat liik­kua vapaas­ti. Jokai­nen voi vero­tut­taa pää­oman­sa juu­ri siel­lä, mis­sä halu­aa lail­li­ses­ti. Se että joku tekee vie­lä muo­to­vir­hei­tä, kor­jaan­tuu kyl­lä hyvin nopeasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. EU:n yksi joh­ta­va peri­aa­te on, että pää­omat saa­vat liik­kua vapaas­ti. Jokai­nen voi vero­tut­taa pää­oman­sa juu­ri siel­lä, mis­sä halu­aa laillisesti.
      Jokai­nen saa vero­tut­taa tulon­sa mis­sä EU-maas­sa halu­aa, kun­han myös asuu sii­nä maasx­sa, kou­lut­taa lap­sen­sa sii­nä maas­sa ja käy lää’­kä­ris­sä vain sen maan las­kuun. Jos nämä maat mene­vät ris­tiin, se ei ole enää lail­lis­ta. Mik­si luu­let Sak­san verot­ta­jan osta­neen tal­le­tus­tie­to­ja Lichtensteinista?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Tot­ta kai tir­kis­te­li­jän lausu­mia voi­daan käyt­tää todis­tee­na. Hyö­dyn­tä­mis­kiel­to ei kos­ke Osmon kuvaa­mia tilan­tei­ta ja se on todel­la tär­keä suo­ja ihmis­ten perus­oi­keuk­sil­le eri­lai­sia polii­sin luo­via ja lakiin perus­tu­mat­to­mia kei­no­ja vas­taan. Luo­via kons­te­ja, kuten eri­lai­sia rekis­te­rei­tä jon­ne voi­daan sujaut­taa vaik­ka­pa lap­set syn­ty­pe­rän perusteella. 

    Jos verot­ta­ja on asias­sa päät­tä­nyt jät­tää veron­ko­ro­tuk­sen mää­rää­mät­tä, on verot­ta­ja pitä­nyt tekoa niin lie­vä­nä, ettei se viit­si mää­rä­tä edes veron­ko­ro­tus­ta. Tus­kin­pa nämä jutut meni­si­vät rikos­pro­ses­siin muutoinkaan.

    KKO:n rat­kai­su mer­kit­see kyl­lä monis­sa tapauk­sis­sa isom­pien jut­tu­jen dekri­mi­na­li­soin­tia, mikä ei ole hyvä asia. Oikeu­den­käy­tön jul­ki­suus toi­mii myös tehok­kaa­na ennal­ta ehkäi­se­vä­nä teki­jä­nä. Yli­pää­tään pidän myös yleis­ten tuo­miois­tui­mien tuo­mit­se­mis­toi­min­taa erit­täin pal­jon kor­keam­pi­ta­soi­sem­pa­na, kuin eri­lais­ten viran­omais­ta­ho­jen pää­tök­siä ole­mat­to­mi­ne perusteluineen. 

    Kor­kein oikeus muut­ti lin­jaan­sa Ruot­sin Högs­ta Doms­to­le­nin (Mål nr B 4946–12) annet­tua ensin vas­taa­van ratkaisun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Lisäk­si on syy­tä muis­taa, että vero­va­ro­ja tahal­laan tai vahin­gos­sa hui­jaa­vat avun tar­vit­si­jat, ja eri­lai­sia työ­voi­ma­vi­ran­omais­ten mää­rää­miä sank­tioi­ta täs­tä joh­tuen kär­si­neet, tuo­mi­taan toki jat­kos­sa­kin — myös — petoksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Näin ei teh­dä, kos­ka veron­ko­ro­tuk­sen mää­rää­mi­sel­le on niin tiuk­ka aika­ra­ja, ettei syyt­tä­jä saa syy­tet­tä val­miik­si. Ei auta edes, että jäte­tään veron­ko­ro­tus mää­rää­mät­tä, kos­ka se on KKO:n mukaan vapaut­ta­va tuomio.
    ‘snip’

    Vapaut­ta­va ‘tuo­mio’ kai edel­lyt­tää, että asias­ta teh­dään pää­tös. Jos ei pää­te­tä, ei se voi olla ‘tuo­mio­kaan’.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Suo­men viran­omai­set sai­vat tie­dot veron­kier­tä­jis­tä jo 2008.

    Aikaa on siis ollut muut­taa lakia. Asi­aan tar­tut­tiin vas­ta sen jäl­keen kun tie­to vuo­ti jul­ki­suu­teen mar­ras­kuusa 2012.

    KKO teki pätök­sen­sä hei­nä­kuus­sa, jol­loin Suo­mi on lomal­la ja asia saat­toi jää­dä huo­maa­mat­ta­kin julkisuudessa.

    Näyt­tää sil­tä, että polii­ti­kot kes­kit­ty­vät vain euron ver­ran kier­tä­viin, eliit­ti halu­taan vapaut­taa kai­kis­ta seuraamuksista,

    Hyvä esi­merk­ki on val­mis­teil­la ole­va laki hal­lin­ta­oi­keus­re­kis­te­rin sal­li­mi­ses­ta Suo­mes­sa asu­vil­le sijoittajille.

    Samaan aikaan tavis­ten kyt­täys­tä lisä­tään kiel­tä­mäl­lä käteiskaupat.

    Samoin Suo­mi luo­vut­taa tili- ja tili­siir­to­tie­to­ja USA:n tie­dus­te­lu­pal­ve­lul­le, mut­ta suo­ma­lai­nen verot­ta­ja tai polii­si ei saa nii­tä käyttöönsä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Arvoi­sat päät­tä­jät ovat muu­ten jo osan­neet enna­koi­da tule­vaa vii­me jou­lu­kuus­ta lähtien.
    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2012/20120191

    Onkos “sai­var­te­lun” todel­li­nen syy sit­ten­kin se, että halu­taan kiin­nit­tää huo­mio pois Edus­kun­nan toi­min­ta­ta­vois­ta tai jos­tain muusta?
    http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+191/2012

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Mie­len­kiin­toi­sek­si asia muut­tuu, kun ver­taa näi­den suur­kier­tä­jien tuo­mio­ta taviksiin.

    Laki eikä KKO eivät ole otta­neet kan­taa sii­hen val­lit­se­vaan käy­tän­töön, jos­sa verot­ta­ja on mää­rän­nyt veron­ko­ro­tuk­sen ja oikeus rangaistuksen.

    Moni on pyy­tä­nyt vali­tus­lu­paa­kin KKO:ta, mut­ta ei ole saanut.
    Jul­ki­suu­teen ei ole tul­lut, mis­tä KKO on saa­nut aloit­teen ottaa kan­taa asi­aan, mut­ta tavis­ten koh­te­lus­ta se ei ole lähtenyt.

    Näi­den super­ve­ron­kier­tä­jien nimet ja sopi­muk­set on julis­tet­tu salai­sik­si, tavis­ten tuo­miot ovat sen sijaan julkisia.

    Epä­mää­räi­syy­des­tä voi pää­tel­lä, ettei­vät super­kier­tä­jät ole mak­sa­neet mitään, eivät edes nor­maa­lia veroa.

    Näyt­tää sil­tä, että toi­set ovat oikeu­den edes­sä tasa-arvoi­sem­pia kuin toiset.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Suo­mi on täyn­nä päin per­set­tä sää­det­ty­jä lakeja.
    Täs­sä­kin tapauk­ses­sa oikea paik­ka syy­tök­sil­le lie­nee eduskunta. 

    Verot­ta­jaa hui­jaa­mi­nen on ennen ollut­kin pahem­pi asia kuin mur­ha, joten lie­nee ihan koh­tuul­lis­ta, että ran­gais­ta­vuus aset­tuu “nor­maa­lin” rikol­li­suu­den tasolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Taval­laan vero­jen tai elä­ke­mak­su­jen koro­tuk­set myö­häs­ty­nei­den tai vää­rien ilmoi­tus­ten vuok­si eivät kau­heas­ti eroa polii­sin anta­mis­ta sakois­ta. Mut­ta onko tosi­aan niin, että esim. lii­ken­ne­rik­ko­muk­ses­ta annet­tu sak­ko estää syyt­tä­mäs­tä samas­ta asias­ta, vaik­ka uut­ta todis­tusai­neis­toa löy­tyy näyt­tä­mään, että kysees­sä oli isom­pi rikos?
    Rikol­li­sin kei­noin han­ki­tus­ta todis­tusai­neis­tos­ta olen samaa miel­tä, on vas­toin maa­lais­jär­keä, ettei pie­nen muo­to­vir­heen vuok­si saa­tua todis­tusai­neis­toa saa käyt­tää. Sen sijaan pitää olla tark­ka­na, ettei men­nä sii­hen, että polii­si pei­te­toi­min­nas­sa hou­kut­te­lee ihmi­siä rikoksentekoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Miten esim. 100 000 euron suu­rui­nen veron­ko­ro­tus (=mak­sa­mat­ta jää­neen veron pääl­le lai­tet­ta­va koro­tus) on vähem­män ran­gais­tus kuin 100 000 euron sakko?

    Eikö­hän täs­sä ole sai­var­te­li­joi­ta ne, jot­ka ovat sitä miel­tä, että keven­ne­tys­sä hal­lin­nol­li­ses­sa menet­te­lys­sä mää­rät­tä­vä anka­ruu­del­taan saman suu­rui­nen sank­tio oli­si joten­kin eri asia kuin rikos­pro­ses­sis­sa mää­rät­tä­vä sakko.

    Lain­sää­tä­jän epä­re­hel­lis­tä perus- ja ihmi­soi­keuk­sil­la kik­kai­lua­han tämä vain on. Rikos­pro­ses­sis­sa epäil­lyn pro­ses­su­aa­li­set oikeu­det ovat parem­mat kuin hal­lin­to­pro­ses­sis­sa. Lain­sää­tä­jän rat­kai­su kut­sua samaa asi­aa eri nimel­lä on nyt onnek­si loppumassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Miten hitos­sa täs­tä­kin nyt on saa­tu ongelma…

    Verot­ta­ja perii oman­sa ja syyt­tä­jä tekee oman työn­sä, eli syyt­tää, jos syy­te­kyn­nys ylit­tyy. Näil­lä kah­del­la ei pitäi­si olla mitään teke­mis­tä tois­ten­sa kans­sa: tie­tääk­se­ni verot­ta­ja ei ole oikeus­lai­tos eikä oikeus­lai­tok­sen mää­rää­miä ran­gais­tuk­sia suo­ri­te­ta lisä­ve­roi­na. Ei aina­kaan pitäisi.

    On ymmär­ret­tä­vää, ettei syyt­tä­jä voi syyt­tää samaa ihmis­tä samas­ta käis­sis­tä useal­la eri rikos­ni­mik­keel­lä heti ker­ta toi­sen­sa jäl­keen aina, kun teki­jä on saa­nut yhden uuden tuo­mion lisää. Mut­ta miten tuo­ta samaa logiik­kaa voi muka uskot­ta­vas­ti edes yrit­tää käyt­tää verot­ta­jan kanssa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Mat­ti B.:
    Kak­sois­ran­gais­ta­vuu­den kiel­to ei ole mitään sai­var­te­lua, niin­kuin Ode asi­aa tun­te­mat­ta puus­kah­taa. Se on kan­sain­vä­li­ses­ti hyväk­syt­ty nor­mi ihmis­ten tasa-arvos­ta lain edes­sä, jota meil­lä vaan ei ole ollut tapa­na nou­dat­taa. Kun Ruot­si vih­doin hyväk­syi ko. nor­min käy­tön vii­me kesä­nä oli KKO:n käy­tän­nös­sä pak­ko antau­tua. Nyt vain jän­ni­te­tään onko nor­mi myös Suo­mes­sa takau­tu­va ja jos on niin kuin­ka pit­käl­le. Esi­mer­kik­si pank­ki­krii­sin jäl­ki­puin­neis­sa ihmi­siä ran­gais­tiin oikeus­val­tiol­le häpeäl­li­ses­ti samois­ta “rikok­sis­ta” moneen kertaan. 

    En myös­kään voi käsit­tää mitä ihmet­tä Ode oikein ajat­te­lee kun hän tukee lait­to­mas­ti han­kit­tu­jen todis­tei­den käyt­töä oikeus­pro­ses­sis­sa. Sehän tar­koit­tai­si väli­tön­tä oikeu­del­lis­ta anar­ki­aa ja oman käden oikeutta. 

    Vero­vi­ran­omai­nen ei ole oikeus­lai­tos joten oikeas­taan lisä­ve­ro­la­pun kir­joit­ta­mi­sel­la tai kir­joit­ta­mat­ta jät­tä­mi­sel­lä ei pitäi­si olla mer­ki­tys­tä. Toki KKO:lla on tämä tie­dos­sa mut­ta fisut on nyt niin iso­ja että tähän on päädytty. 

    Eli jos ammun ikku­nan rik­ki naa­pu­ri­ta­los­ta syyl­lis­tyn ampu­ma-ase­ri­kok­seen, mut­ta entä­pä jos oikeus­lai­tok­ses­ta riip­pu­ma­ton taho, eli isän­nöit­si­jä las­kut­taa ikku­nan kor­jaus­ku­lut niin sel­viän­kin ilman rikosseuraamusta?

    Nyky­ajan oikeus­op­pi­nei­den jär­jen­juok­su on hyvin mielenkiintoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Ei Ne bis in idem-peri­aat­teen sovel­ta­mi­nen ole mikään yllä­tys, aihees­ta on kes­kus­tel­tu oikeus­op­pi­nei­den kes­ken jo pit­kään ennen KKO:n pää­tös­tä ja ylei­nen kan­ta oli pikem­min­kin se, että van­ha oikeus­tul­kin­ta oli kes­tä­mä­tön ylei­sen oikeus­tur­van kan­nal­ta. Ja vaik­ka pää­tök­sen teki­kin KKO, niin todel­li­nen pää­tös tuli Euroo­pan Oikeustuomioistuimesta.

    Perus­on­gel­ma täs­sä on se, että Suo­mes­sa vie­lä­kään ei viran­omai­set, oikeus­is­tui­met tai lain­sää­tä­jät ole sisäis­tä­neet euroop­pa­oi­keu­den vai­ku­tuk­sia. Sen takia Suo­mi sys­te­maat­ti­ses­ti hävi­ää vero­tuk­seen liit­ty­viä oikeus­ta­pauk­sia Euroo­pan tuo­miois­tui­mes­sa. Kehi­tys­tä on onnek­si tapah­tu­nut ja nyky­ään lain­sää­dän­nön val­mis­te­lus­sa ote­taan huo­mioon euroop­pa­oi­keu­del­li­nen näkö­kul­ma, mut­ta jo voi­mas­sa ole­van lain­sää­dän­nön päi­vit­tä­mi­nen tun­tuu tapah­tu­van vain EU tuo­miois­tui­mien pää­tös­ten kautta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Täs­sä on nyt blo­gis­ti hie­man hei­koil­la jäil­lä. Kor­kein oikeus on ollut alun­pe­rin eri lin­jal­la ja jou­tui eri­lais­ten pai­nei­den vuok­si muut­ta­maan kan­taan­sa hei­nä­kuus­sa rat­kai­sul­la KKO 2013:59. Mitä nuo pai­neet oli­vat? Ehkä rat­kai­se­vim­mat oli­vat kak­si edus­kun­nan perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan lausun­toa (PeVL 9/2012 vp s. 3 ja PeVL 17/2013 vp s. 3), joi­hin KKO viit­taa tuo­mion­sa koh­das­sa 9 ja 14–16. Blo­gis­ti voi siis etsiä sylt­ty­teh­das­ta lähem­pää kuin uskoi­kaan. KKO ei siis kek­si­nyt tul­kin­taa itse, vaan jou­tui omak­su­maan mui­den näke­myk­sen jää­ty­ään yksin linjalleen.

    Toi­sek­seen veron­ko­ro­tus­ta har­ki­taan yleen­sä vero­pe­tok­sik­si epäil­lyis­sä tapauk­sis­sa vas­ta vero­tar­kas­tuk­sen jäl­keen, jol­loin mää­rä­ai­ka jäl­ki­ve­ro­tuk­sel­le on yli vii­si vuot­ta. Veron­ko­ro­tus­ta ei siis tar­vit­se mää­rä­tä seu­raa­van vuo­den mar­ras­kuu­hun mennessä.

    Kol­man­nek­si käsi­tys sii­tä, ettei lai­to­mas­ti han­kit­tua todis­tet­ta voi­si hyö­dyn­tää ei vas­taa Suo­men oikeut­ta eikä EIT:n käy­tän­töä. Suo­mes­sa on esim. hyö­dyn­net­ty lää­kä­rin salas­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den rik­ko­mal­la syn­ty­nyt­tä näyt­töä tapauk­ses­sa KKO 2011:91. Tapauk­ses­sa KKO 2007:58 on hyö­dyn­net­ty sala­kuun­te­lu­tal­len­net­ta, vaik­ka kuun­te­luun annet­tu tuo­miois­tui­men lupa oli sit­tem­min kumot­tu. Tuon rat­kai­sun koh­das­sa 7 KKO selos­taa sen ylei­sen peri­aat­teen, että myös lait­to­mas­ti han­kit­tua todis­tet­ta voi­daan läh­tö­koh­tai­ses­ti hyödyntää.

    EIT on lukui­sis­sa tapauk­sis­sa toden­nut, että lai­ton todis­te kel­paa, ellei kysees­sä ole kidu­tus tai muu ihmi­sar­voa louk­kaa­va kei­no, jol­la todis­te on saa­tu. Hyväk­syi­si­kö blo­gis­ti nekin?

    Eri asia on se, että lait­to­mas­ti han­ki­tul­le näy­töl­le ei ole EIT:n käy­tän­nös­sä — jota Suo­mes­sa­kin myö­täil­lään — annet­tu samaa todis­tus­voi­maa kuin “lail­li­sel­le” näy­töl­le. Jos polii­si esim. vas­toin lain kiel­toa kuun­te­lee papin ja hänel­le ripit­täy­ty­vän rikol­li­sen kes­kus­te­lua, ei tuo­mio­ta saa perus­taa yksin täl­lai­sen sala­kuun­te­lun tal­len­teel­le. Mitä me yksin­ker­tai­ses­ti teki­sim­me edus­kun­nan sää­tä­mäl­lä läh­de­suo­jal­la, rip­pi­sa­lai­suu­del­la ja asian­ajo­sa­lai­suu­del­la, jos nii­den louk­kaa­mi­sen ainoa seu­raus oli­si sakot vir­ka­vel­vol­li­suu­den rik­ko­mi­ses­ta — ja ehkä kun­nia­merk­ki omal­ta esi­mie­hel­tä hyvin sel­vi­te­tyn rikok­sen ansiosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. MF

      Toi­sek­seen veron­ko­ro­tus­ta har­ki­taan yleen­sä vero­pe­tok­sik­si epäil­lyis­sä tapauk­sis­sa vas­ta vero­tar­kas­tuk­sen jäl­keen, jol­loin mää­rä­ai­ka jäl­ki­ve­ro­tuk­sel­le on yli vii­si vuot­ta. Veron­ko­ro­tus­ta ei siis tar­vit­se mää­rä­tä seu­raa­van vuo­den mar­ras­kuu­hun mennessä.

      Vero­jaos­ton saa­man tie­don mukaan nimi­mer­kin tie­to ei pidä paik­kaan­sa. KKO:n valit­se­ma lin­ja täs­sä asias­sa joh­taa sii­hen, ettei vero­ri­kok­sis­ta voi tulo­ve­ron osal­ta nos­taa syyt­tei­tä lainkaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    EU:n yksi joh­ta­va peri­aa­te on, että pää­omat saa­vat liik­kua vapaas­ti. Jokai­nen voi vero­tut­taa pää­oman­sa juu­ri siel­lä, mis­sä halu­aa laillisesti.
    Jokai­nen saa vero­tut­taa tulon­sa mis­sä EU-maas­sa halu­aa, kun­han myös asuu sii­nä maasx­sa, kou­lut­taa lap­sen­sa sii­nä maas­sa ja käy lää’kärissä vain sen maan las­kuun. Jos nämä maat mene­vät ris­tiin, se ei ole enää lail­lis­ta. Mik­si luu­let Sak­san verot­ta­jan osta­neen tal­le­tus­tie­to­ja Lichtensteinista?

    Tämä on mie­len­kiin­toi­nen jut­tu, sil­lä kukaan ei seu­raa mis­sä maas­sa ihmi­set asuvat.

    Jos asut kol­mes­sa maas­sa niin et edes riko lakia, kos­ka vero­tusoi­keus on vain sil­lä val­tiol­la, jos­sa vie­tät 183 päivää.

    Mut­ta kuka­pa sitä seuraisi ?

    Verot­ta­jien yhteis­työ on ole­ma­ton­ta EU:ssa ja niin­pä EU:ssa on jo mil­joo­nia ihmi­siä, jot­ka eivät mak­sa vero­ja mihin­kään maahan.
    Puo­la­lai­set, viro­lai­set etec teke­vät hyvän tilin liik­ku­mal­la pimeä­nä työ­voi­ma­na ympä­ri Eurooppaa.

    Mones­sa EU-maas­sa he eivät ole edes oikeu­tet­tu­ja sosi­aa­li­tur­vaan , ter­vey­den­hoi­toon tai las­ten koulutukseen.

    Mik­si he mak­sai­si­vat vero­ja­kaan mihinkään ?

    Asuin itse­kin toi­ses­sa EU-maas­sa ja mak­soin sin­ne mm elä­ke­mak­sut. Kun kyse­lin eläk­kee­ni perään minul­le nau­ret­tiin, oli­si pitä­nyt kuu­lem­ma asua kah­dek­san vuot­ta. Rahat kyl­lä kel­pa­si­vat, mut­ta tuo asu­mis­pe­rus­tai­nen sosi­aa­li­tur­va on Osmon iltasatua

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos et ople vero­vel­vol­li­nen Syuo­mes­sa, et myös­kään voi vie­dä lap­siai­si suo­ma­lai­seen kou­luun tai käy­dä terve4yskeskuksessa muu­ten kuin akuut­ti­käyn­nil­lä. Akuut­ti­käyn­nis­tä lähe­te­tään las­ku sii­hen maa­han, jos­sa mak­sat vero­si. On myös mah­do­ton­ta väit­tää, että mak­sat tulo­ve­roa Suo­me­ren työ­tu­lois­ta­si, mut­ta et pääomatuloistasi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Ode: “Täs­sä on nyt vain se vika, että jos­kus veron­ko­ro­tus taas oli­si pal­jon mer­kit­tä­väm­pi toi­mi kuin pie­net sakot tai lyhyt ehdol­li­nen van­keus. Teke­mäl­lä riko­sil­moi­tuk­sen itse­ään vas­taan voi vält­tyä isol­ta veron­ko­ro­tuk­sel­ta ja pääs­tä pie­nil­lä sakoilla.”

    Ei pidä paik­kaan­sa. Rikos­tuo­mion yhtey­des­sä voi­daan tuo­mi­ta ja tuo­mit­tai­siin­kin rikos­hyö­ty mene­te­tyk­si val­tiol­le. Vero­pe­tok­sen tapauk­ses­sa kysees­sä on rikok­sel­la saa­tu veroe­tu tai sen sur­ro­gaat­ti eli sijaan tul­lut omaisuus.

    Ne bis in idem ‑peri­aat­teen kan­nal­ta ongel­ma veron­ko­ro­tuk­ses­sa onkin juu­ri se, ettei se vas­taa mak­sa­mat­ta jää­nyt­tä veroa, vaan on rangaistuksenluonteinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ode: “Täs­sä on nyt vain se vika, että jos­kus veron­ko­ro­tus taas oli­si pal­jon mer­kit­tä­väm­pi toi­mi kuin pie­net sakot tai lyhyt ehdol­li­nen van­keus. Teke­mäl­lä riko­sil­moi­tuk­sen itse­ään vas­taan voi vält­tyä isol­ta veron­ko­ro­tuk­sel­ta ja pääs­tä pie­nil­lä sakoilla.”

      Ei pidä paik­kaan­sa. Rikos­tuo­mion yhtey­des­sä voi­daan tuo­mi­ta ja tuo­mit­tai­siin­kin rikos­hyö­ty mene­te­tyk­si val­tiol­le. Vero­pe­tok­sen tapauk­ses­sa kysees­sä on rikok­sel­la saa­tu veroe­tu tai sen sur­ro­gaat­ti eli sijaan tul­lut omaisuus.

      Ne bis in idem ‑peri­aat­teen kan­nal­ta ongel­ma veron­ko­ro­tuk­ses­sa onkin juu­ri se, ettei se vas­taa mak­sa­mat­ta jää­nyt­tä veroa, vaan on rangaistuksenluonteinen.

      Jos sala­kul­je­tat maa­han mil­joo­na askia savuk­kei­ta ja myyt ne Tam­me­lan toril­la, jou­dut kiin­ni jää­tyä­si mak­sa­maan verot ja tul­lit savu­ke­tuon­nis­ta­si (noin kak­si mil­joo­naa euroa, täs­sä ei ole mitään ran­gais­tus­ta) ja tähän pääl­le muu­ta­man kym­me­nen pro­sen­tin veron­koo­ro­tuk­sen (tämä on ran­gais­tus). Kan­nat­taa hank­kia tuo­mioi­su­ti­mes­ta kahdcen kuu­kau­den ehdol­li­nen van­keus mie­luum­min kuin jou­tua mak­sa­maan tuo veron­ko­ro­tus. Jos auto­si tan­kis­ta löy­tyy löpöä, fus­kusi talou­del­li­nen arvo las­ku­te­taan veron­ko­ro­tuk­sel­la ymmär­tääk­se­ni kol­min­ker­tai­se­na. Aja­tuk­se­na on, että var­kaal­le ei rii­tä varas­te­tun tava­ran palaut­ta­mi­nen sii­nä har­vi­nai­ses­sa tapauk­ses­sa, että jää kiin­ni, vaan varas­ta­mi­nen pitää teh­dä joten­kin kan­nat­ta­mat­to­mak­si myös odotusarvomielessä.
      Täs­tä sot­kus­ta ei pää­se kuin sil­lä, että veron­ko­ro­tus siir­re­tään ylei­sen tuo­miois­tui­men puo­lel­le. Se on koh­tuul­lis­ta myös sikä­li, että jos­kus veron­ko­ro­tus on ran­gais­tuk­se­na niin suu­ri, että se pitää­kin käsi­tel­lä tuo­miois­tui­mes­sa. Samas­ta teos­ta­han saa kyl­lä tul­la kak­si eri­lais­ta ran­gais­tus­ta, mut­ta ei kah­des­sa eri prosessissa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Tämä onko vain Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa. Muis­sa EU mais­sa asia ei näy­tä ole­van ajankohtainen.

    Muis­sa EU-mais­sa verot siis mak­se­taan tun­nol­li­ses­ti ja ajal­laan, elik­kä hom­ma hai­see ja pahasti.

    Nokia, Mari­mek­ko, KKO.…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Ei tämän tul­kin­nan pitäi­si olla olla kenel­lek­kään yllätys.

    http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/search/label/veronkorotus

    Koko kon­sep­ti, mis­sä voi­daan kuvi­tel­la val­tion saa­van rahat veron­ko­ro­tuk­ses­ta ja mak­sa­jaa ran­gais­taan on täy­sin absurdi.

    Jokai­nen voi miet­tiä vas­taa­vaa käy­tän­töä vaik­ka kau­pan ja näpis­tä­jän välil­lä. Ihmi­nen X varas­taa kau­pas­ta tuot­teen, jää kiin­ni ja sii­tä sovi­taan kau­pan kans­sa, että asia on OK kun mak­saa sii­tä kak­sin­ker­tai­sen hin­nan kau­pal­le. Tämän jäl­keen kaup­pa haas­taa näpis­tä­jän oikeu­teen ja vaa­tii ran­gais­tuk­sen, kos­ka rikos on tapah­tu­nut ja oikeus tuo­mit­see täs­tä saman ran­gais­tuk­sen, kuin vas­taa­vas­ta näpis­tyk­ses­tä ilman aiem­min tapah­tu­nut­ta korvausta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Evert The Never­Rest:
    Samaa olen ihme­tel­lyt. Sama kuin varas­te­tun tava­ran palaut­ta­mi­nen var­kaal­ta omis­ta­jal­le oli­si jo ran­gais­tus eikä varas­ta sen jäl­keen miten­kää enää saa tuo­mi­ta tai ran­gais­ta toi­seen kertaan.

    Ymmär­rät­kö mitä veron­ko­ro­tus tarkoittaa?

    Se ei tar­koi­ta sitä, että vain mak­sa­mat­ta jää­nyt vero pitää mak­saa. Vaan se tar­kot­taa sitä, että pääl­le lisä­tään ran­gais­tuk­sen­omai­nen lisävero.

    Toi­sin sanoen, ana­lo­gia varas­te­tun tava­ran palaut­ta­mi­ses­ta ontuu pahas­ti ja tar­vit­see luul­ta­vas­ti pyörätuolin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Mika: Eli jos ammun ikku­nan rik­ki naa­pu­ri­ta­los­ta syyl­lis­tyn ampu­ma-ase­ri­kok­seen, mut­ta entä­pä jos oikeus­lai­tok­ses­ta riip­pu­ma­ton taho, eli isän­nöit­si­jä las­kut­taa ikku­nan kor­jaus­ku­lut niin sel­viän­kin ilman rikosseuraamusta? 

    Sekoi­tat vahin­gon­kor­vauk­sen ja ran­gais­tuk­sen. Jos kor­vaat isän­nöit­si­jäl­le rik­ko­ma­si ikku­nan, kor­vaat aiheut­ta­ma­si vahin­gon, etkä mitään muuta.

    Kun verot­ta­ja perii mak­sa­mat­ta jää­neet verot koro­tet­tu­na, se koro­tus on ran­gais­tus sii­tä, että alku­pe­räi­set verot jäi­vät maksamatta.

    Ana­lo­gi­ses­ti ikku­noi­hin pala­tak­se­ni, jos isän­nöit­si­jäl­lä oli­si joku oikeus periä ikku­nan rik­ko­mi­ses­ta aiheu­tu­nut vahin­ko vaik­ka­pa kak­sin­ker­tai­se­na, oltai­siin ken­ties saman­kal­tais­ten asioi­den äärel­lä kuin mis­tä täs­sä vero­tus­häs­sä­käs­sä on kyse.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Evert The Never­Rest:
    Samaa olen ihme­tel­lyt. Sama kuin varas­te­tun tava­ran palaut­ta­mi­nen var­kaal­ta omis­ta­jal­le oli­si jo ran­gais­tus eikä varas­ta sen jäl­keen miten­kää enää saa tuo­mi­ta tai ran­gais­ta toi­seen kertaan. 

    Ei noin. Eihän tuos­sa ole ran­ga­si­tus­ta. Jos verot­ta­ja oli­si vain vaa­ti­nut mak­sa­mat­to­mat verot se ei oli­si ollut ran­gais­tus ja syyt­teen oli­si voi­nut nos­taa. Ja se , että syy­teoi­keus menee kun koro­tuk­sen oli­si voi­nut antaa on sekin ihan loo­gi­nen. Muu­toin­han vero­vir­kai­li­ja voi­si eriar­vois­taa kan­sa­lai­sia suo­je­le­mal­la osaa veron­ko­ro­tuk­sel­la ja jät­tä­mäl­lä osan syyteprossessiin.

    Kyl­lä tämä oli aivan tar­peel­li­nen pää­tös. Van­ha suo­men tapa jos­sa verot­ta­ja ilman mitään kun­nol­lis­ta tut­kin­taa voi ran­ga­si­ta koro­tuk­sel­la, joka on mak­set­ta­va vaik­ka si oli­si rii­da­na­lai­nen ja vie­lä tupla ran­gais­tus jos oikeus­lai­tos sat­tuu ole­maan samaa miel­tä. Ei sel­lais­ta voi sal­lia oikeusvaltiossa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­tä sot­kus­ta ei pää­se kuin sil­lä, että veron­ko­ro­tus siir­re­tään ylei­sen tuo­miois­tui­men puo­lel­le. Se on koh­tuul­lis­ta myös sikä­li, että jos­kus veron­ko­ro­tus on ran­gais­tuk­se­na niin suu­ri, että se pitää­kin käsi­tel­lä tuo­miois­tui­mes­sa. Samas­ta teos­ta­han saa kyl­lä tul­la kak­si eri­lais­ta ran­gais­tus­ta, mut­ta ei kah­des­sa eri prosessissa.

    Täs­sä se suu­ri vii­saus on.

    KKO:n pää­tös on kiel­tä­mät­tä arki­jär­jen kan­nal­ta vää­rä, mut­ta oikeus­pe­ri­aat­tei­den mukaan se on oikea. Perus­on­gel­ma on sii­nä, että verot­ta­ja mää­rää ran­gais­tuk­sia. Se ei ole verot­ta­jan tehtävä.

    On ymmär­ret­tä­vää, että kaik­kia vero­vi­lun­ke­ja ei kan­na­ta kier­rät­tää raas­tu­van kaut­ta. Ehkä nii­tä var­ten pitää perus­taa eril­li­nen vero­tuo­miois­tuin, jon­ka pää­tök­sis­tä voi­si valit­taa HO:een. Olen­nais­ta oikeus­tur­van­kin kan­nal­ta kui­ten­kin oli­si, että käsit­te­ly tapah­tui­si oikeus­lai­tok­sen piirissä.

    Vero­puo­len oma vali­tus­pro­ses­sin­sa on toi­nen asia, kos­ka sii­nä läh­tö­koh­ta­na on sään­tö­jen tul­kit­se­mi­nen, ei rikol­li­nen toi­min­ta. Nii­den­kin pää­tös­ten pitää aina olla vali­tus­kel­poi­sia oikeus­tur­van vuok­si, mut­ta var­si­nai­sen pää­tök­sen teke­mi­seen ei tar­vi­ta oikeuslaitosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Jot­kut täs­sä pää­si­vät lii­an vähäl­lä, mut­ta onko tämä nyt vas­tai­suu­den varal­ta niin paha hoi­det­ta­vak­si. Annet­tai­siin verot­ta­jal­le oikeus mää­rä­tä lie­väh­köis­tä tapauk­sis­ta, jois­ta näpäy­tyk­sen luon­toi­nen mak­su riit­tää, pie­neh­kö veron­ko­ro­tus, ja suu­ret kalat sit­ten syyteenalaisiksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­tä sot­kus­ta ei pää­se kuin sil­lä, että veron­ko­ro­tus siir­re­tään ylei­sen tuo­miois­tui­men puo­lel­le. Se on koh­tuul­lis­ta myös sikä­li, että jos­kus veron­ko­ro­tus on ran­gais­tuk­se­na niin suu­ri, että se pitää­kin käsi­tel­lä tuomioistuimessa. 

    Voi­ko aja­tel­la niin­kin, että jos­kus veron­ko­ro­tuk­set ovat myös var­sin pie­niä, ja tapauk­sia on niin pal­jon, että vero­vi­ran­omai­sil­le kan­nat­taa antaa “vero­tuk­sen pysä­köin­ti­vir­he­mak­sun mää­rää­mi­soi­keus”? Näin kaik­ki tapauk­set eivät ete­ne tuo­miois­tui­meen saak­ka, vaan ris­ti­rii­dat­to­mat tapauk­set hoi­tu­vat jo verot­ta­jan pää­tök­sel­lä. Tuo­miois­tui­men puo­lel­le men­täi­siin vain, jos verot­ta­ja kat­soo rikok­sen omia toi­mi­val­tuuk­si­aan laa­jem­mak­si tai jos vero­tet­tu halu­aa valit­taa asias­ta oikeus­lai­tok­seen. Verot­ta­ja oli­si siis veroe­pä­sel­vyyk­sien pika­rat­kai­si­ja, joka keven­täi­si tuo­miois­tuin­ten taak­kaa, ja “toi­nen tuo­mio” oli­si vain “ylem­män oikeus­as­teen” uusi pää­tös, joka kor­vai­si aiem­man päätöksen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Tuos­sa­han tuo kes­kei­nen ongel­ma tuli jo esille.
    Mik­si on eril­li­nen hal­lin­to-oikeus? Suo­je­le­mas­sa vir­ka­mie­hiä kansalaisilta? 

    Tämä­kin oli­si pal­jon hel­pom­paa, jos ei oli­si koko hal­lin­to-oikeut­ta, vaan vain yksi oikeus­lai­tos ja yksi pro­ses­si. Täl­löin verot, ran­gais­tuk­set ja veron­ko­ro­tuk­set voi­tai­siin nätis­ti käsi­tel­lä samas­sa pro­ses­sis­sa ja saa­da yksi kaik­ki asiat huo­mioi­va päätös.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Vih­reät ajaa täs­sä­kin kak­sil­la rat­tail­la. Hal­li­tus­puo­lue Vih­reät ajaa on hil­jaa sii­tä, että hal­li­tus ajaa täy­sil­lä Suo­meen hal­lin­ta­re­kis­te­riä, joka mah­dol­lis­taa veron­kier­ron (tai aina­kin vai­keut­taa oleel­li­ses­ti vero­vil­pin pal­jas­tu­mis­ta). Samaan aikaan vih­reien enti­nen puheen­joh­ta­ja pahek­suu sitä, että lakia tul­ki­taan niin kuin se on kir­joi­tet­tu, eli vero­vil­pis­tä sel­vi­ää ilman rangaistusta. 

    On vää­rin syyt­tää tilan­tees­ta oikeus­is­tuin­ta. pitäi­si syyt­tää edus­kun­taa ja var­sin­kin halö­li­tus­puo­luei­den kansanedustajia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Jaak­ko Hir­vo­nen: Sekoi­tat vahin­gon­kor­vauk­sen ja ran­gais­tuk­sen. Jos kor­vaat isän­nöit­si­jäl­le rik­ko­ma­si ikku­nan, kor­vaat aiheut­ta­ma­si vahin­gon, etkä mitään muuta.

    Kun verot­ta­ja perii mak­sa­mat­ta jää­neet verot koro­tet­tu­na, se koro­tus on ran­gais­tus sii­tä, että alku­pe­räi­set verot jäi­vät maksamatta.

    Ana­lo­gi­ses­ti ikku­noi­hin pala­tak­se­ni, jos isän­nöit­si­jäl­lä oli­si joku oikeus periä ikku­nan rik­ko­mi­ses­ta aiheu­tu­nut vahin­ko vaik­ka­pa kak­sin­ker­tai­se­na, oltai­siin ken­ties saman­kal­tais­ten asioi­den äärel­lä kuin mis­tä täs­sä vero­tus­häs­sä­käs­sä on kyse.

    Luin tuo­ta EIT:n lin­jan­ve­toa, ja sii­nä (luin Viro­lai­sen sel­ko­kie­li­sen seli­tyk­sen) kai läh­de­tään sii­tä että mikä tahan­sa viran­omai­nen mää­rää “ran­gais­tuk­sen”, jol­loin veron­ko­ro­tus onkin jo rangaistus. 

    Juri­dii­kan tie­tä­myk­se­ni on siis ollu puut­teel­li­nen, pahoittelut.

    Toi­saal­ta tuo avaa aivan mah­ta­vat kor­rup­tio­kupru­mah­dol­li­suu­det kos­ka sit­ten on help­po lah­joa vero­vi­ran­omai­nen anta­maan sopi­van­ko­koi­nen sak­ko (muis­te­taan­pa että myös Kreik­ka on Eurooppaa :).

    Ja jos aja­tel­laan tuu­li­pu­ku­ri­kok­sia, niin jos vaik­ka­pa lap­sen ero-isä vii­kon­lop­pu­ta­paa­mi­sen yhtey­des­sä sat­tuu teke­mään lap­seen koh­dis­tu­van sek­su­aa­li­ri­kok­sen — ja viran­omai­nen mää­rää vii­kon­lop­pu­ta­paa­mi­set lop­pu­maan, pätee­kö “ne bis in idem”, kos­ka sil­loin­han viran­omai­nen on jo ran­gais­tuk­sen antanut?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Osmo: “Täs­sä on nyt vain se vika, että jos­kus veron­ko­ro­tus taas oli­si pal­jon mer­kit­tä­väm­pi toi­mi kuin pie­net sakot tai lyhyt ehdol­li­nen van­keus. Teke­mäl­lä riko­sil­moi­tuk­sen itse­ään vas­taan voi vält­tyä isol­ta veron­ko­ro­tuk­sel­ta ja pääs­tä pie­nil­lä sakoilla.”

    Eipä se nyt niin mene. Pelk­kä riko­sil­moi­tus ei ole mikään tuo­mio eikä siis estä mitään. Vas­ta tuo­mio tai syyt­tä­mät­tä­jät­tä­mis­pää­tös on ja vas­ta sen jäl­keen veron­ko­ro­tus ei ole mah­dol­li­nen — ja vas­taa­vas­ti vas­ta pää­tös veron­ko­ro­tuk­ses­ta tai korot­ta­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä estää rikostuomion.

    Ja isois­sa jutuis­sa tosi­aan veron­ko­ro­tus on anka­ram­pi seu­raa­mus kuin oikeu­den tuo­mio ehdol­li­ses­ta van­keu­des­ta ja mität­tö­mäs­tä sakosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos et ople vero­vel­vol­li­nen Syuo­mes­sa, et myös­kään voi vie­dä lap­siai­si suo­ma­lai­seen kou­luun tai käy­dä terve4yskeskuksessa muu­ten kuin akuut­ti­käyn­nil­lä. Akuut­ti­käyn­nis­tä lähe­te­tään las­ku sii­hen maa­han, jos­sa mak­sat vero­si. On myös mah­do­ton­ta väit­tää, että mak­sat tulo­ve­roa Suo­me­ren työ­tu­lois­ta­si, mut­ta et pääomatuloistasi.

    Puo­la­lai­sel­la put­ki­mie­hel­lä lap­set ovat koti­maas­sa koulussa.
    Lää­kä­ri­las­kua sel­vi­tel­lään jälkikäteen,harva köy­hä työi­käi­nen käy lää­kä­ris­sä säännöllisesti,etenkin jos se maksaa .

    Tai kuten suo­ma­lai­sel­la pai­ta­kaup­pi­aal­la oli oma vakuu­tus ja hän kävi yksityisellä.Ulkomaisessa vakuu­tus­yh­tiös­sä eivät kuu­lem­ma kysele,mihin maa­han mak­sat verosi.Jos ottaa täl­lai­seen vakuu­tuk­seen rajoi­tuk­sia niin se on halpakin.

    Ja jos sat­tuu vaka­vam­paa niin voi pala­ta kotimaahan.
    Suo­ma­lai­nen on Suo­men sosi­aa­li­tur­van pii­ris­sä muut­to­päi­väs­tä eikä enti­siä veron­mak­su­mai­ta kysellä.

    Edut ovat perustasoa,mutta hei­nä­sirk­ko­ja riittää

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mil­tä­hän tämä kuulostaisi.

    Idioot­ti­mai­sel­ta. Tuos­sa esi­mer­kis­sä vain vää­rin­py­sä­köin­nis­tä ei sai­si ran­gais­ta uudestaan.
    Voit täs­sä var­mas­ti lue­tel­la ne mur­ha­ta­pauk­set, joi­den yhtey­des­sä on edes vai­vau­dut­tu ran­kai­se­maan väärinpysäköinnistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Kom­ment­ti nimi­mer­kil­le “Mää­kin pyö­räi­len kir­joit­ti 25.9.2013 klo 20:23”: kan­nat­taa lukea, mitä Suo­men val­tio­sään­tö­oi­keu­del­li­sen seu­ran ajan­koh­tais­pals­tal­la lausu­taan asiasta:
    ““On kui­ten­kin otet­ta­va huo­mioon, että tuo­miois­tui­men on käsi­tel­tä­vä­nään ole­vaa asi­aa rat­kais­tes­saan nou­da­tet­ta­va voi­mas­sa ole­vaa oikeut­ta. Kor­kein oikeus tote­aa, että ne bis in idem ‑kiel­los­sa on kysy­mys sii­tä, miten tul­ki­taan rikos­asian vas­taa­jal­le kuu­lu­via ja perus­oi­keuk­si­na tur­vat­tu­ja kes­kei­siä oikeus­tur­van takei­ta. Täs­tä kysy­myk­ses­tä perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta on lausu­nut sel­keän kan­nan, joka sul­kee pois ne bis in idem ‑kiel­lon rajoit­ta­mi­sen peräk­käi­siin menet­te­lyi­hin. Näi­hin seik­koi­hin näh­den Kor­kein oikeus kat­soo, että edel­lä todet­tu­jen perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan lausu­mien mer­ki­tys ei voi rajoit­tua vain sen käsi­tel­tä­vä­nä ole­van sään­nö­seh­do­tuk­sen tul­kin­taan, vaan niis­tä ilme­ne­vät kes­kei­set peri­aat­teet ja tavoit­teet tulee ottaa huo­mioon myös tul­kit­taes­sa voi­mas­sa ole­vaa oikeut­ta. Kan­nan­ot­to­jen huo­mioon otta­mis­ta puol­taa myös se, että ne on esi­tet­ty sel­lai­ses­sa yhtey­des­sä, jos­sa ne bis in idem ‑kiel­lon sovel­ta­mi­nen on ollut nimen­omai­ses­ti esil­lä. Vii­me kädes­sä perus­tus­lain 6 §:stä seu­raa­va vel­vol­li­suus nou­dat­taa yhden­ver­tai­suut­ta lain­käy­tös­sä edel­lyt­tää tuo­miois­tui­mel­ta kan­nan­ot­to­jen huo­mioon otta­mis­ta, kun se jou­tuu vas­taa­van­kal­tai­ses­sa tul­kin­ta­ti­lan­tees­sa otta­maan kan­taa sanot­tuun kysymykseen.” 

    Voi­ko asi­aa tämän parem­min ja suo­rem­min sanoa? Juu­ri näin toi­mii perus­tus­la­kia tul­kit­se­va riip­pu­ma­ton tuo­miois­tuin ja juu­ri näin tulee myös perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan tul­kin­ta­kan­nan­ot­to­jen mer­ki­tys ymmär­tää. Tuo­miois­tuin­ten tulee tur­va­ta perus- ja ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mi­nen anta­mal­la niil­le voi­mas­sa ole­van oikeu­den mukai­nen sisäl­tö. Sii­nä mis­sä ihmi­soi­keuk­sien sisäl­tö mää­räy­tyy pit­käl­ti kan­sain­vä­lis­ten val­von­tae­lin­ten oikeus­käy­tän­nös­sä, perus­oi­keuk­sien sisäl­löl­le on syy­tä hakea joh­ta perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan lausun­nois­ta. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan lausun­not puo­les­taan ovat – väit­ti valio­kun­ta itse täl­tä osin mitä tahan­sa – tul­kin­to­ja perus­tus­lain sisäl­lös­tä, eivät jol­la­kin taval­la voi­mas­sa ole­vas­ta oikeu­des­ta irral­li­sia ja ainoas­taan lausun­toa annet­taes­sa sää­det­tä­vä­nä ole­vaan lakiin koh­den­tu­via kan­nan­ot­to­ja ko. lakieh­do­tuk­sen suh­tees­ta perustuslakiin.

    Kor­keim­man oikeu­den ja perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan kan­nan­ot­to­jen jäl­keen on oikeu­del­li­ses­ti kiis­ta­ton­ta että ne bis in idem ‑kiel­to sovel­tuu Suo­men oikeus­jär­jes­tyk­ses­sä sekä peräk­käi­siin että rin­nak­kai­siin menet­te­lyi­hin. Yhtä kiis­ta­ton­ta soi­si ole­van, että perus- ja ihmi­soi­keu­det otet­tai­siin tuo­miois­tui­mis­sa jat­kos­sa­kin yhtä vaka­vas­ti kuin kor­keim­man oikeu­den tämän päi­väi­ses­sä vah­ven­ne­tus­sa jaos­to­rat­kai­sus­sa otet­tiin. Se ei oli­si mitään perus­oi­keus­fun­da­men­ta­lis­mia, vaan nor­maa­lia riip­pu­ma­ton­ta lainkäyttöä.”
    http://perustuslakiblogi.wordpress.com/2013/07/05/tulkinnan-muutoksia-kko-201359/

    Ja sit­ten­pä kan­nat­taa ver­ra­ta sitee­rat­tu­ja aja­tuk­sia blo­gis­tin asen­tee­seen, joka arvio­ni mukaan on Arka­dian­mäel­lä var­sin ylei­nen (sii­tä huo­li­mat­ta, että KKO on kyen­nyt täs­sä tapauk­ses­sa viit­taa­maan perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan näkemsyksiin). 

    En ole ehti­nyt aja­tuk­sel­la pereh­tyä blo­gis­tin mai­nit­se­man lakie­si­tyk­sen perus­te­lui­hin, mut­ta arve­len joh­to­täh­te­nä ole­van asioi­den teke­mi­sen mah­dol­li­sim­man hel­pok­si hal­lin­nol­le (sen sijaan että vaa­dit­tai­siin hal­lin­non sopeut­ta­van omia toi­min­to­jaan). Aina sil­loin täl­löin oma vai­ku­tel­ma­ni onkin, että Arka­dian­mäel­lä toi­mi­taan hal­lin­non jat­kee­na eikä kansaneduskuntana.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä, mut­ta kun se park­ki­pirk­ko on jo anta­nut sen sakon, sil­loin syyt­tä­jä on myö­häs­sä ja jut­tu kaa­tuu sii­hen. Näin on nykyi­nen tilan­ne vero­ri­kos­ten osal­ta juu­ri täl­lä hetkellä.

    Eihän sii­nä ole kysy­mys samas­ta rikoksesta/rikkomuksesta. Syyt­tä­jä ei voi­si oikeu­den­käyn­nis­sä enää vaa­tia ran­gais­tus­ta pysä­köin­nis­tä, kun sen on jo ran­gais­tu, mut­ta ei sitä mur­haa ole mil­lään taval­la käsitelty.

    Vero­rik­ko­muk­ses­sa on kyse sel­keäs­ti yhdes­tä asias­ta. Ja pääl­lek­käi­set ran­gais­tuk­set tule­vat sel­keäs­ti samoil­la perusteilla

    Ei mil­lään taval­la vertailukelpoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vero­rik­ko­muk­ses­sa on kyse sel­keäs­ti yhdes­tä asias­ta. Ja pääl­lek­käi­set ran­gais­tuk­set tule­vat sel­keäs­ti samoil­la perusteilla.

      Eivät tule. Veron­ko­ro­tus voi tul­la sii­tä, että on vain ollut huo­li­ma­ton ja unoh­ta­nut ilmoit­taa jotain. Vero­ri­kok­sen tuo­mit­ta­vuu­teen vai­kut­taa se, että onkin pei­tel­lyt asi­aa, perus­ta­nut tilin vää­räl­lä nimell­lä, ja niin edel­leen. Vero­ti­kos tulee rikok­ses­ta, veron­ko­ro­tus ei edel­ly­tä mitään rikosta.
      Mut­ta entä ajo­kor­tin mene­tys ja polii­sin anta­ma sak­ko yli­no­peu­des­ta? Ne nyt aina­kin tule­vat samas­ta teos­ta mut­ta eri prosessissa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä, mut­ta kun se park­ki­pirk­ko on jo anta­nut sen sakon, sil­loin syyt­tä­jä on myö­häs­sä ja jut­tu kaa­tuu sii­hen. Näin on nykyi­nen tilan­ne vero­ri­kos­ten osal­ta juu­ri täl­lä hetkellä.

    Ne bis in idem tulee luon­nol­li­ses­ti sovel­let­ta­vak­si, kun kyse on samas­ta tosi­sei­kas­tos­ta. Pysä­köin­nin­val­vo­jan mää­rää­mä pysä­köin­ti­vir­he­mak­su ei perus­tu samaan sei­kas­toon kuin myö­hem­min rikos­pro­ses­sis­sa mää­rät­tä­vä ran­gais­tus henkirikoksesta.

    Mika: Luin tuo­ta EIT:n lin­jan­ve­toa, ja sii­nä (luin Viro­lai­sen sel­ko­kie­li­sen seli­tyk­sen) kai läh­de­tään sii­tä että mikä tahan­sa viran­omai­nen mää­rää “ran­gais­tuk­sen”, jol­loin veron­ko­ro­tus onkin jo rangaistus. 

    Se, mil­loin sank­tio kat­so­taan ne bis in idem ‑peri­aat­teen kan­nal­ta ran­gais­tuk­sek­si, perus­tuu ns. Engel-kri­tee­rei­hin (ks. EIT:n tapaus Engel and Others v. the Net­her­lands). Seu­raa­mus­ta pitää tar­kas­tel­la suh­tees­sa tekoon, jos­ta seu­raa­mus mää­rä­tään. Seu­raa­mus voi­daan kat­soa ‘ran­gais­tuk­sek­si’ vedo­ten teon oikeu­del­li­seen luon­neh­din­taan kan­sal­li­ses­sa oikeu­des­sa, teon todel­li­seen luon­tee­seen tai mää­rät­tä­vis­sä ole­van seu­raa­muk­sen ankaruuteen.

    Siis yksis­tään teos­ta mää­rät­tä­vän seu­raa­muk­sen anka­ruus voi teh­dä teos­ta ‘riko­soi­keu­del­li­sen’ ja siten sii­tä mää­rät­tä­väs­tä sank­tios­ta ‘riko­soi­keu­del­li­sen ran­gais­tuk­sen’. Riko­soi­keu­del­li­sek­si luon­neh­dit­ta­via teko­ja kos­kee kah­des­ti ran­kai­se­mi­sen kielto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Kyl­lä veron­ko­ro­tuk­sen kor­koi­neen voi verot­ta­ja mää­rä­tä vero­tar­kas­tuk­ses­sa 5 vuot­ta taak­se­päin. Se on pal­jon anka­ram­pi sank­tio, kuin se pie­ni sak­ko, jon­ka oikeus voi­si määrätä.Koko vero­hyö­ty menee kor­ko­jen kera. Eikä täs­sä ole kyse yhden mie­hen tuo­miois­tui­mes­ta ja vali­tusoi­keus on KHO:een asti.
    Tähän asti tör­keät vero­ri­kok­set on lisäk­si vie­ty oikeu­teen, jos­sa on tul­lut tuo pie­ni sak­ko lisä­sank­tio­ta. Nyt on sit­ten tämä toi­seen ker­taan käsit­te­ly jätet­ty pois. Minus­ta tämä on pel­käs­tään hyvä asia: ei kah­ta tuo­mio­ta samas­ta asias­ta, verot­ta­jan tuo­mio riittää.
    On näi­tä kah­den tuo­mion rikok­sia muu­al­la­kin. Jos esim. joku poi­mii rau­hoi­te­tun kas­vin luon­nos­ta, sii­tä ran­gais­taan oikeu­des­sa. Mut­ta jos tuon rikok­sen teki­jä sat­tuu ole­maan maan­vil­je­li­jä, niin hänel­tä lei­ka­taan tuon oikeu­den mää­rää­män tuo­mion lisäk­si maa­ta­lous­tu­kia monikymmenkertaisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Juho Laa­tu: “vero­tuk­sen pysä­köin­ti­vir­he­mak­sun määräämisoikeus”?

    Juu­ri näin­hän jär­jes­tel­mä toi­mii jo nyt, tai siis pitäi­si toi­mia — jos ei toi­mi, se on hal­lin­non huo­noa toteutusta.

    Ode sit­ten haluai­si, että ensin anne­taan pysä­köin­ti­vir­he­mak­su ja sit­ten sen lisäk­si toi­ses­sa pro­ses­sis­sa vankilaa.

    Minus­ta asia on jär­jes­tet­tä­vis­sä niin, että verot­ta­ja voi pää­tyä kol­meen vaihtoehtoon:
    1) tode­ta, että vero­tet­ta­va menet­te­li oikein, tai asia on mer­ki­tyk­set­tö­män pie­ni, joten ei kan­na­ta periä lisäveroja
    2) tode­ta, että vero­tet­ta­va menet­te­li vää­rin, mut­ta asia on sii­nä mää­rin sel­vä eikä tör­keä, joten peri­tään vero kuten se kuu­lui­kin periä sekä “pysä­köin­ti­vir­he­mak­su”
    3) tode­taan että tämä oli iso rötös ja menee rikos­pro­ses­siin, jos­sa sit­ten mää­rä­tään ran­gais­tus ja rikos­hyö­dyn menetys.

    Joko 1), 2) tai 3). Ei useam­pia yhtaikaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Se, mil­loin sank­tio kat­so­taan ne bis in idem ‑peri­aat­teen kan­nal­ta ran­gais­tuk­sek­si, perus­tuu ns. Engel-kri­tee­rei­hin (ks. EIT:n tapaus Engel and Others v. the Net­her­lands). Seu­raa­mus­ta pitää tar­kas­tel­la suh­tees­sa tekoon, jos­ta seu­raa­mus mää­rä­tään. Seu­raa­mus voi­daan kat­soa ‘ran­gais­tuk­sek­si’ vedo­ten teon oikeu­del­li­seen luon­neh­din­taan kan­sal­li­ses­sa oikeu­des­sa, teon todel­li­seen luon­tee­seen tai mää­rät­tä­vis­sä ole­van seu­raa­muk­sen ankaruuteen.

    Siis yksis­tään teos­ta mää­rät­tä­vän seu­raa­muk­sen anka­ruus voi teh­dä teos­ta ‘riko­soi­keu­del­li­sen’ ja siten sii­tä mää­rät­tä­väs­tä sank­tios­ta ‘riko­soi­keu­del­li­sen ran­gais­tuk­sen’. Riko­soi­keu­del­li­sek­si luon­neh­dit­ta­via teko­ja kos­kee kah­des­ti ran­kai­se­mi­sen kielto. 

    Jos kupru on niin iso että sii­tä tulee rikos­re­kis­te­ri­mer­kin­tä tai mer­kin­tä supo­tuk­seen esim. lie­väs­tä petok­ses­ta tai vero­pe­tok­ses­ta — ei voi­da kat­soa että vero­vi­ran­omai­sen ran­gais­tuk­sen­omai­nen mak­sun ole­van anka­ruu­del­taan lähes­kään samaa luok­kaa kuin rikostuomion.

    Petus­te­lut ontu­vat pahasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Väi­te sii­tä, että vii­si tuo­ma­ria äänes­ti vas­taan ei pidä paik­kaan­sa. Ainoas­taan kak­si tuo­ma­ria äänes­ti vas­taan. Enem­mis­tö (6 tuo­ma­ria) oli sitä miel­tä, että syy­tet­tä ei voi tut­kia veron­ko­ro­tuk­sen mää­rää­mi­sen jäl­keen. Kol­me tuo­ma­reis­ta oli sitä miel­tä, että syy­tet­tä ei voi nos­taa enää sii­nä vai­hees­sa kun veron­ko­ro­tus on tul­lut lain­voi­mai­sek­si (eli vali­tusai­ka on lop­pu­nut tai veron­ko­ro­tus on rat­kais­tu lopul­li­ses­ti). Täs­sä tapauk­ses­sa veron­ko­ro­tus oli lain­voi­mai­nen, eli nimen­omai­sen tapauk­sen osal­ta tuo­ma­rei­den äänet meni 9–2.

    En oikein ymmär­rä sitä, mikä tar­ve polii­ti­koil­la on valit­taa sii­tä, miten lain­sää­dän­töä tul­ki­taan kun polii­ti­koil­la on kaik­ki val­ta muut­taa lain­sää­dän­töä. Tuo­ma­rit kun yleen­sä tul­kit­see lakia lähin­nä niin kuin se on tar­koi­tet­tu. Täs­sä tapauk­ses­sa sovel­let­tiin Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­mus­ta, jon­ka on kat­sot­tu mene­vän kan­sal­li­sen tul­kin­ta­lin­jan ohi, eikä sovel­let­ta­van lain valin­ta ole mitään sai­var­te­lua. Jos täs­sä asias­sa on ongel­ma, niin ei Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­seen ole mikään pak­ko kuu­lua tai sii­hen voi jät­tää varau­mat, mitä artiklo­ja ei halu­ta nou­dat­taa. Tämä on ihan kan­san­edus­ta­jien vapaas­ti pää­tet­tä­vis­sä ja itse­kin voit teh­dä täs­tä vaik­ka lakialoitteen.

    Samal­la taval­la ne bis in idem-kiel­to rajoit­taa muu­ta­kin lain­käyt­töä. Esi­mer­kik­si näis­sä hal­lin­to­seu­raa­muk­sen jäl­kei­sis­sä rikos­seu­raa­mus­asiois­sa ei voi­da mää­rä­tä vir­heel­li­ses­tä pysä­köin­nis­tä tuo­mio­ta lii­ken­teen vaa­ran­ta­mi­ses­ta sen jäl­keen jos on jo annet­tu park­ki­sak­ko. Tai pum­mil­la junas­sa mat­kus­ta­vaa ei voi enää syyt­tää petok­ses­ta sen jäl­keen kun val­von­ta­mak­su on mää­rät­ty. Vaik­ka var­mas­ti näi­den molem­pien seu­raa­muk­sien mää­rää­mi­sel­lä voi­tai­siin tehok­kaam­min ehkäis­tä vää­rin­py­sä­köin­tiä ja pum­mil­la matkustamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Pek­ka Tai­pa­le: Juu­ri näin­hän jär­jes­tel­mä toi­mii jo nyt, tai siis pitäi­si toi­mia – jos ei toi­mi, se on hal­lin­non huo­noa toteutusta.

    Minus­ta asia on jär­jes­tet­tä­vis­sä niin, että verot­ta­ja voi pää­tyä kol­meen vaihtoehtoon:
    1) tode­ta, että vero­tet­ta­va menet­te­li oikein, tai asia on mer­ki­tyk­set­tö­män pie­ni, joten ei kan­na­ta periä lisäveroja

    2) tode­ta, että vero­tet­ta­va menet­te­li vää­rin, mut­ta asia on sii­nä mää­rin sel­vä eikä tör­keä, joten peri­tään vero kuten se kuu­lui­kin periä sekä “pysä­köin­ti­vir­he­mak­su”
    3) tode­taan että tämä oli iso rötös ja menee rikos­pro­ses­siin, jos­sa sit­ten mää­rä­tään ran­gais­tus ja rikos­hyö­dyn menetys.

    Joko 1), 2) tai 3). Ei useam­pia yhtaikaa. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pek­ka Tai­pa­le, juu­ri noin pitäi­si mene­tel­lä, mut­ta kor­keim­man oikeu­den kan­ta on toinen. 

    Eikö KKO:n kan­ta nime­no­maan ollut se, että vain yhden nois­ta kol­mes­ta saa teh­dä? Ja kun koh­ta 2 oli teh­ty, koh­taan 3 ei ole menemistä.

    Täs­sä suh­tees­sa siis KKO:n kan­ta on hyvin loo­gi­nen. KKO:lla tosin oli vähän eri­mie­li­syyt­tä sii­tä, onko koh­ta 2 hoi­det­tu sii­nä vai­hees­sa, kun lisä­mak­su mää­rä­tään, vai sii­nä vai­hees­sa, kun sii­tä tulee lain­voi­mai­nen. Tämä on vähän kimu­rant­ti kysy­mys, kos­ka kum­pi­kin kan­ta on puolustettavissa.

    Ongel­ma on koh­das­sa 2. Nyt mää­rät­tiin veron­ko­ro­tus tapauk­ses­sa, jos­sa on ainek­sia tör­ke­ään vero­pe­tok­seen, ja se on kyl­lä joko huo­noa lain­sää­dän­töä tai huo­noa hallintoa.

    Koko­nai­suut­ta kat­sot­taes­sa näyt­tää nime­no­maan sil­tä, että mää­rä­tes­sään veron­ko­ro­tuk­sen verot­ta­ja ylit­ti sen roo­lin, mikä sil­lä oli­si pitä­nyt olla. Isom­mis­sa tapauk­sis­sa sekin on jo vähän ongel­mal­lis­ta, että vahin­gon kär­si­jä saa mita­ta rangaistuksen.

    Häs­sä­kän taus­tal­la voi vie­lä olla sekin, että jäl­kim­mäi­ses­sä menet­te­lys­sä ran­gais­tuk­sek­si tulee sak­koa tai van­keut­ta, mut­ta talou­del­li­nen sank­tio jää vii­väs­tys­kor­ko­jen suu­rui­sek­si. Rikos­re­kis­te­ri­mer­kin­tä riit­tää kyl­lä pelot­ta­maan osaa veron­kier­tä­jis­tä (“mel­kein rehel­li­set” rik­kaat), mut­ta talou­del­lis­ta hyö­tyä tavoit­te­le­via se ei pelota.

    Täs­tä taas pääs­tään sii­hen, että tuo­miois­tui­men pitäi­si voi­da mää­rä­tä vero­pe­tok­sis­sa ran­gais­tus­luon­tei­nen sak­ko, joka on suh­tees­sa petoshyötyyn. 

    Nyky­jär­jes­tel­mä on perus­tu­nut kah­teen eril­li­seen pääl­lek­käi­seen pro­ses­siin, joi­den jär­jes­tys on jok­seen­kin satun­nai­nen (esi­mer­kik­si polt­toai­ne­ta­pauk­sis­sa ensin tulee sak­ko, sit­ten veron­ko­ro­tus). Vero­hal­lin­non tul­kin­nan mukaan pääl­lek­käi­syys on sal­lit­tua, jos pro­ses­sit ovat käyn­nis­ty­neet niin, ettei ensim­mäi­ses­tä ole lopul­lis­ta pää­tös­tä ennen toi­sen käyn­nis­tä­mis­tä. Tämä on jo kan­sa­lai­sen­kin kan­nal­ta sekavaa.

    Sys­tee­mi toi­mi­si ihan hyvin, jos sii­nä sel­väs­ti todet­tai­siin ne bis in ide­min vaa­ti­muk­set ja toi­mit­tai­siin sen mukaan. Isot jutut pitäi­si aina käsi­tel­lä tuo­miois­tui­mis­sa kaik­ki­ne sanktioineen.

    Ei tämän niin vai­ke­aa pitäi­si olla, lii­ken­ne­jut­tui­hin on raken­net­tu ihan onnis­tu­nees­ti nel­jä por­ras­ta: hal­lin­nol­li­nen mak­su pysä­köin­ti­vir­heis­tä, rike­sak­ko, polii­sin mää­rää­mä sak­ko, tuo­miois­tui­men mit­taa­ma rangaistus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kir­joit­ta­ja ei ymmär­tä­nyt, että KKO päät­ti, että syy­tet­tä ei myös­kään saa nos­taa, jos verot­ta­ja on “päät­tä­nyt”, ettei veron­ko­ro­tus­ta mää­rä­tä. Asias­ta taas on pak­ko päät­tää samas­sa yhtey­des­sä, kun vero­tuk­ses­ta pää­te­tään ja vero­tuk­ses­ta on taas pak­ko päät­tää mää­rä­ajas­sa. Näin teh­tiin koko­nai­suus, jos­sa vero­pe­tok­ses­ta ei tosia­sias­sa voi syyt­tää mis­sään olois­sa. Asia on tar­koi­tus kor­ja­ta niin, että veron­ko­ro­tuk­ses­ta voi päät­tää myö­hem­min, jol­loin vero­ri­kok­set tule­vat uudes­taan kriminalisoiduiksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Tie­to­ni sii­tä, että Suo­mes­sa ei lait­to­mas­ti saa­tu­ja todis­tei­ta sai­si mis­sään olo­suh­teis­sä käyt­tää oli vir­heel­li­nen. Se joh­tui sii­tä, että Lich­tens­tei­nin tileis­tä kiin­ni jää­neet ovat kaik­ki valit­ta­neet vero­tus­pää­tök­ses­tä sil­lä perus­teel­la, että oli aivan epis­tä, että he jäi­vät kiin­ni, kun joku myi pank­ki­tie­to­ja lait­to­mas­ti Sak­san verot­ta­jal­le. Se onkin vain yri­tys kaa­taa vero­tus­pää­tös, mut­ta asia on vireillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    MF

    Vero­jaos­ton saa­man tie­don mukaan nimi­mer­kin tie­to ei pidä paik­kaan­sa. KKO:n valit­se­ma lin­ja täs­sä asias­sa joh­taa sii­hen, ettei vero­ri­kok­sis­ta voi tulo­ve­ron osal­ta nos­taa syyt­tei­tä lainkaan.

    Min­kä­lai­sia “asian­tun­ti­joi­ta” edus­kun­nal­la on oikein käy­tet­tä­vis­sään? Jou­duin aikoi­naan avus­ta­maan isää­ni eräs­sä veroa­sias­sa. Sii­nä asias­sa oli kyl­lä mää­rät­ty veron­ko­ro­tuk­set ja sak­ko­ko­rot 5 vuot­ta taak­se­päin. Eikä todel­la­kaan ollut mil­joo­na-asiat kysees­sä. Teki­kö­hän verot­ta­ja vir­heen ja isän oli­si kuu­lu­nut sel­vi­tä ilman sanktioita?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kir­joit­ta­ja ei ymmär­tä­nyt, että KKO päät­ti, että syy­tet­tä ei myös­kään saa nos­taa, jos verot­ta­ja on “päät­tä­nyt”, ettei veron­ko­ro­tus­ta mää­rä­tä. Asias­ta taas on pak­ko päät­tää samas­sa yhtey­des­sä, kun vero­tuk­ses­ta pää­te­tään ja vero­tuk­ses­ta on taas pak­ko päät­tää mää­rä­ajas­sa. Näin teh­tiin koko­nai­suus, jos­sa vero­pe­tok­ses­ta ei tosia­sias­sa voi syyt­tää mis­sään olois­sa. Asia on tar­koi­tus kor­ja­ta niin, että veron­ko­ro­tuk­ses­ta voi päät­tää myö­hem­min, jol­loin vero­ri­kok­set tule­vat uudes­taan kriminalisoiduiksi.

    Ja voi­si luul­la myös, että vero­hal­lin­nol­la on käy­tet­tä­vis­sään juris­te­ja, jot­ka voi­vat arvioi­da, onko kysees­sä rikos ja antaa asian polii­sin tut­kit­ta­vak­si ja syyt­tä­jän syy­tet­tä­väk­si vai mää­rä­tään­kö veronkorotus.
    Ja epäi­le­mät­tä tämä KKOn pää­tös aiheut­taa ajat­te­lua myös verohallinnossa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Pek­ka Tai­pa­le: Joko 1), 2) tai 3). Ei useam­pia yhtaikaa.

    Niin­pä. Mut­ta minus­ta oli­si toi­saal­ta myös perus­tel­tua, jos päi­vän­va­loon tul­les­sa uusia tosi­seik­ko­ja, ran­gais­tuk­sen perus­tues­sa vain osaan tosi­sei­kois­ta, tms. voi­si jo ran­gais­tuis­ta pik­ku­rik­keis­tä­kin vie­lä hakea suu­rem­paa ran­gais­tus­ta oikeu­des­sa kun­han vain jo kär­sit­ty ran­gais­tus vähen­ne­tään uudesta.

    Sii­nä mie­les­sä olen Mikan linjoilla.

    Vihe­rins­si: Ongel­ma on koh­das­sa 2. Nyt mää­rät­tiin veron­ko­ro­tus tapauk­ses­sa, jos­sa on ainek­sia tör­ke­ään vero­pe­tok­seen, ja se on kyl­lä joko huo­noa lain­sää­dän­töä tai huo­noa hallintoa.

    Täs­sä taas taval­li­nen pul­liai­nen miet­tii, oli­ko rötös­te­li­jöil­lä suh­tei­ta vir­ka­mie­his­tön suuntaan.

    Vihe­rins­si: Täs­tä taas pääs­tään sii­hen, että tuo­miois­tui­men pitäi­si voi­da mää­rä­tä vero­pe­tok­sis­sa ran­gais­tus­luon­tei­nen sak­ko, joka on suh­tees­sa petoshyötyyn.

    Lisäk­si tie­tys­ti rikos­hyö­dyn täy­si­mit­tai­nen menettäminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Pek­ka Tai­pa­le: Joko 1), 2) tai 3). Ei useam­pia yhtaikaa. 

    Aivan, tämä oli­si jär­ke­vää. Jois­sain tapauk­sis­sa voi­si olla myös jär­ke­vä jat­kaan koh­dan 2 sovel­ta­mi­sen jäl­keen vie­lä oikeu­den­kin käsit­te­lyyn (koh­ta 3). Pitää vain tar­kaaan sää­tää, mil­loin tuo on mah­dol­lis­ta (uusia todis­tei­ta, vali­tus­pro­ses­si tms.).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vie­lä ker­ran. KKO:n mie­les­tä syy­tet­tä ei voi nos­taa, jos vero­vir­kai­li­ja on päät­tä­nyt, ette mää­rää veron­ko­ro­tus­ta ja pää­tös täs­tä on teh­tä­vä mää­rä­ajas­sa. Muu­tam­me lakia.

    Pai­no sanal­la ‘päät­tä­nyt’ — ts. pitää olla vali­tus­kel­poi­nen pää­tös.
    Epäi­le­mät­tä laki­muu­tos sel­ven­tää tilannetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Lai­naus KKO:n perus­te­lus­ta: “ei voi­da­kaan pitää perus­tel­tu­na sel­lais­ta tul­kin­ta­vaih­toeh­toa, että jo veron­ko­ro­tuk­seen mah­dol­li­ses­ti joh­ta­van vero­tus­me­net­te­lyn vireil­lä­olo estäi­si rikos­syyt­teen vireil­le­pa­non. Vero­tus­me­net­te­ly voi­daan kui­ten­kin kat­soa ihmi­soi­keus­so­pi­muk­sen tar­koit­ta­mak­si rikos­asiak­si vii­meis­tään sil­loin, kun veron­ko­ro­tus mää­rä­tään tai teh­dään pää­tös sii­tä, ettei veron­ko­ro­tuk­seen ole perusteita.”

    Siis mää­rä­tään tai teh­dään pää­tös, pelk­kä vireil­lä­olo ei estä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. KKO päät­ti, että syy­tet­tä ei myös­kään saa nos­taa, jos verot­ta­ja on “päät­tä­nyt”, ettei veron­ko­ro­tus­ta mää­rä­tä. Asias­ta taas on pak­ko päät­tää samas­sa yhtey­des­sä, kun vero­tuk­ses­ta pää­te­tään ja vero­tuk­ses­ta on taas pak­ko päät­tää määräajassa.”

    Eikös voi­si päät­tää sit­ten niin, että pää­te­tään jää­dä odot­ta­maan kun­nes syy­tea­sia on rat­kais­tu. Sil­loin pää­tös on annet­tu mää­rä­ajas­sa. Voi­han pää­tös olla muu­ta­kin kuin “kyl­lä” tai “ei”. 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eikös voi­si päät­tää sit­ten niin, että pää­te­tään jää­dä odot­ta­maan kun­nes syy­tea­sia on rat­kais­tu. Sil­loin pää­tös on annet­tu mää­rä­ajas­sa. Voi­han pää­tös olla muu­ta­kin kuin “kyl­lä” tai “ei”. 😉

      Yri­tät näkö­jään sovel­taa ter­vet­tä jär­keä alu­eel­la, joka kuu­luu kui­ten­kin juri­dii­kan piiriin. 🙂

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Mik­si luu­let Sak­san verot­ta­jan osta­neen tal­le­tus­tie­to­ja Lichtensteinista? 

    Kos­ka Loch­tenss­tein on liit­ty­nyt EU:iin? Toki nuo­kin tal­le­tuk­set kuu­le­man mukaan pys­tyy teke­mään nyky­ään lail­li­ses­ti, pie­nel­lä ketjutuksella.

    Oleel­lis­ta on, että pää­oman voi oikeas­ti nyky­ään vero­tut­taa juu­ri siin EU-maas­sa, mis­sä sen halu­aa teh­dä. Pää­omaa tosin täy­tyy olla vähän enem­män, kuin meil­lä mat­ti mei­kä­läi­sil­lä on. 

    Täs­sä­kin ket­jus­sa on jo tul­lut esi­le, ettei edes KKO tah­do oikein uskoa, että val­tio­so­pi­muk­set sito­vat Suo­mea­kin. Suo­men lain­sää­dän­tö ei lähes­kään kai­kil­ta osin kes­tä päi­vän­va­loa. Mm. vero­lain­sää­dän­nös­sä on kupru­ja, joi­ta kor­jail­laan vas­ta EYT:n pää­tös­ten jälkeen.

    Jos­kus asiois­ta muo­dos­tuu fars­se­ja, kuten auto­ve­ro­tuk­ses­ta. Kaik­ki tie­tä­vät, ettei lain­sää­dän­tö ole lail­lis­ta, mut­ta jos­tain käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä halu­taan toi­mia sul­je­tun talou­den mal­leil­la — ja kan­sa­lai­set maksavat.

    Ikä­vä puo­li täs­sä on, ettei kukaan täys­jär­ki­nen pidä iso­ja yli­mää­räi­siä pää­omi­aan Suo­mes­sa. Se vai­kut­taa niin vero­tu­loi­hin kuin työ­paik­koi­hin­kin. Vero­po­li­tii­kan perus­teek­si pitää vih­doin kek­siä jotain muu­ta­kin kuin suun­na­ton kateus. Kil­pai­lu­ky­kyi­sel­lä vero­tuk­sel­la vero­poh­ja laa­je­nee, eikä yhteis­kun­nan meno­jen mak­sa­ja­na ole pel­käs­tään me kes­ki­luok­kaan kuu­lu­vat, kuten nyt on käynyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Minus­ta täs­sä on kyse myös sii­tä, että hal­lin­nol­li­sen menet­te­lys­sä oikeus­tur­va ei ole yhtä kor­kea kuin rikos­pro­ses­sis­sa. Näin anka­rat ran­gais­tuk­set pitäi­si mie­les­tä­ni ehdot­to­mas­ti mää­rä­tä riko­soi­keu­del­li­ses­sa menet­te­lys­sä. Samal­la voi­daan sit­ten mää­rä­tä ran­gais­tus myös veropetoksesta.

    Esi­merk­ki:
    Vero­tus­me­net­te­ly­lain (1558/1995) 30 §:n mukaan omai­suu­den lisäys, jos­ta vero­vel­vol­li­nen ei kyke­ne anta­maan luo­tet­ta­vaa sel­vi­tys­tä, kat­so­taan vero­vel­vol­li­sen vero­tet­ta­vak­si tulok­si. Veron­ko­ro­tus­ta ei kui­ten­kaan voi­da määrätä.

    Oli­si­ko oikein, jos riko­soi­keu­del­li­seen sak­ko­ran­gais­tuk­seen anka­ruu­del­taan ver­rat­ta­vis­sa ole­va veron­ko­ro­tus voi­tai­siin mää­rä­tä perus­tuen “sel­vit­tä­mät­tö­mään omai­suu­den lisäyk­seen”, mitä kos­ke­vaa sään­nös­tä sovel­le­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti vero­vel­vol­li­sen vahingoksi?

    Vero­pe­tos­ta kos­ke­vas­sa rikos­tut­kin­nas­sa oli­si sitä vas­toin nou­da­tet­ta­va syyt­tö­myy­so­let­ta­man ja itse­kri­mi­noin­ti­suo­jan periaatteita.

    (Toi­nen jut­tu on se, että rikos­pro­ses­sis­sa­kin saa­te­taan kier­tää mai­nit­tu­ja peri­aat­tei­ta naa­mioi­mal­la kysy­mys “todis­tusoi­ke­del­li­sek­si”.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Juho Laa­tu:
    KKO vain tul­kit­see edus­kun­nan sää­tä­miä lake­ja. Jos huo­nos­ti suun­ni­tel­lut lait joh­ta­vat tuol­lai­siin tul­kin­toi­hin, edus­kun­nan tulee­kin kor­ja­ta vir­heen­sä mah­dol­li­sim­man pian.

    Minus­ta kaik­ki veron­ko­ro­tus­asiat voi­si myös hyvin näh­dä eril­li­si­nä val­tion ja veron­mak­sai­en väli­se­nä raha­lii­ken­teen jär­jes­te­lyi­nä, joi­ta ei tar­vit­se pitää ran­gais­tuk­si­na, jot­ka estäi­si­vät myö­hem­mät mah­dol­li­set oikeus­lai­tok­sen ran­gais­tuk­set (jos asi­aan liit­tyy rikol­lis­ta toi­min­taa). Ei kai veron­ko­ro­tus ole ran­gais­tus sii­nä­kään mie­les­sä, että kyse voi usein olla täy­sin neut­raa­lis­ti ja kenen­kään mihin­kään syyl­lis­ty­mät­tä vain uudes­ta arviois­ta sen suh­teen, pal­jon­ko jon­kun tuli­si mak­saa vero­ja. Kaik­ki veron­ko­ro­tuk­sen saa­neet eivät ole rikol­li­sia. Jon­kun vero­ja koro­te­taan ja jon­kun vero­ja alen­ne­taan, eikä vero­jen alen­nus­kaan takoi­ta sitä, että val­tio oli­si ollut rikol­li­nen. Ehkä edus­kun­ta voi­si lähes­tyä asi­aa täs­tä näkö­kul­mas­ta. Vero­mää­rän muut­ta­mis­ta ei tar­vit­se tul­ki­ta ran­gais­tuk­sek­si rikoksesta.

    Nyt et ymmär­rä sitä, mikä veron­ko­ro­tus on. Kysees­sä on ran­gais­tuk­sen­luon­tei­nen sank­tio, jol­la koro­te­taan lain perus­teel­la muu­toin mää­rät­tä­vää veroa. Se ei siis tar­koi­ta, että veroa nos­tet­tai­siin lain perus­teel­la las­ket­ta­vaan oike­aan määrään.

    Osmo puo­les­taan vetää yllä mel­ko kovas­ti mut­kia suoraksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Atte Saa­ri: Nyt et ymmär­rä sitä, mikä veron­ko­ro­tus on. Kysees­sä on ran­gais­tuk­sen­luon­tei­nen sanktio … 

    Ehdo­tin että vero­jen mää­rää­mis­tä ja nii­den korot­ta­mis­ta ei tul­kit­tai­si ran­gais­tuk­sek­si (vrt. tar­kas­tus­mak­su, vii­väs­tys­kor­ko, pal­ve­lu­mak­su, arvio­ve­ro­tus), ja näin pääs­täi­siin eroon tuos­ta kak­sin­ker­tai­sen ran­gais­tuk­sen ongelmasta.

    (Ehdo­tin myös vaih­toeh­toa, jos­sa mää­rä­tyt lisä­ve­rot tul­ki­taan “alim­man oikeus­as­teen pää­tök­sek­si”, jos­ta voi valit­taa ylem­piin oikeusasteisiin.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Vero­tus­ta kan­nat­taa suun­ni­tel­la, mikä on täy­sin lail­lis­ta. Kor­kea vero­tus on merk­ki tehot­to­mas­ta tavas­ta hoi­taa asioi­ta. Vero­kil­pai­lu on vain hyväk­si, mut­ta olem­me häviä­mäs­sä sen. 

    Ai tämä ei ole viral­li­sen litur­gian mukais­ta? Kan­nat­taa vaih­taa litur­gi­aa, ennen kuin rahat on loppu. 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    MF

    Vero­jaos­ton saa­man tie­don mukaan nimi­mer­kin tie­to ei pidä paik­kaan­sa. KKO:n valit­se­ma lin­ja täs­sä asias­sa joh­taa sii­hen, ettei vero­ri­kok­sis­ta voi tulo­ve­ron osal­ta nos­taa syyt­tei­tä lainkaan.

    Pure­taan­ko kaik­ki aikai­sem­mat pää­tök­set ? Oli­si vää­rin jos täl­lä vapau­te­taan vain nuo 20 kiin­ni jää­nyt­tä suurkiertäjää ?

    Olen ollut kol­me kuu­kaut­ta mat­koil­la ja minul­le on jää­nyt epä­sel­väk­si, mis­tä KKO intou­tui tut­ki­maan asiaa ? 

    Ja kai­ken lisäk­si kes­kel­lä loma­kaut­ta ? Asial­la on ollut kum­mal­li­sen kii­re, sil­lä ei KKO nor­maa­lis­ti lomia peru/katkaise täl­lais­ten asioi­den vuoksi.

    Lii­ke-elä­mä on tois­tu­vas­ti mää­rän­nyt mil­lais­ta lain­sää­dän­töä Suo­meen teh­dään esim Ollila/Lex Nokia ym. Puut­tu­vat­ko he nyt jo oikeus­lai­tok­sen toimintaan ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Kom­ment­ti Lii­an van­hal­le 28.9.2013 kel­lo 5:58: oheis­tan sitaa­tin rat­kai­sus­ta, joka kos­kee hovioi­keu­den tuo­mio­ta 31.10.2011:
    “Ottaen huo­mioon asian tähä­nas­ti­nen kes­to ja vii­väs­ty­mi­ses­tä aiheu­tu­va hait­ta asian­osai­sil­le hovioi­keus otti vii­vy­tyk­sen vält­tä­mi­sek­si asian välit­tö­mäs­ti ratkaistavakseen.”
    http://www.kko.fi/62629.htm

    Tuos­ta­kin on siis vie­lä joku­nen tovi men­nyt, että KKO on hoi­ta­nut oman osuutensa.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Lii­an van­ha: …Oli­si väärin …

    Nyt on pahas­ti sekai­sin, mikä on todel­li­nen ongel­ma. Jos Suo­men vero­tus oli­si joten­kin tol­kul­lis­ta, ei kenel­lä­kään oli­si min­kään­lais­ta tar­vet­ta yrit­tää vero­tut­taa itse­ään muu­al­la kuin Suo­mes­sa. Vero­po­li­tii­kan perus­tak­si on pak­ko löy­tää jotain muu­ta, kuin pelk­kä suun­na­ton kateus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Olen ollut kol­me kuu­kaut­ta mat­koil­la ja minul­le on jää­nyt epä­sel­väk­si, mis­tä KKO intou­tui tut­ki­maan asiaa ?
    ‘snip’

    Kor­kein oikeus ei intou­tu­nut, vaan vero­pe­tok­ses­ta tuo­mit­tu pyy­si vali­tus­lu­paa ja se myön­net­tiin (sinän­sä mel­ko vähä­pä­töi­ses­sä asiassa).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    KKO:n mie­les­tä pää­tös on se, ettei tee mitään etkä todel­la­kaan voi valit­taa sii­tä, ettei sinul­le ole mää­rät­ty veronkorotusta.

    Aiem­min sitee­ra­sin suo­raan KKO:n pää­tös­tä ja sen mukaan on jos­sain mää­rin epä­sel­vää, mil­loin eri pro­ses­sien kat­so­taan tul­leen vireil­le sii­nä mää­rin, että ne estä­vät toi­si­aan, mut­ta “vii­meis­tään sil­loin, kun veron­ko­ro­tus mää­rä­tään tai teh­dään pää­tös sii­tä, ettei veron­ko­ro­tuk­seen ole perus­tei­ta” — eli kyl­lä se pää­tös on olen­nai­nen asia.

    On tot­ta, että hen­ki­lö, joka saa pää­tök­sen, että veron­ko­ro­tus­ta ei mää­rä­tä, ei sii­tä var­maan­kaan vali­ta, mut­ta veron­saa­jil­la (val­tio, kun­ta, seu­ra­kun­ta) saat­taa olla int­res­si valit­taa ja tämä muu­tok­sen­ha­ku täy­tyy olla mah­dol­li­nen — ts. vali­tus­kel­poi­nen pää­tös täy­tyy olla, muu­ten ei ole mitään päätöstä.

    Ja veron­ko­ro­tus ei ole nor­maa­lia rutii­ni­ve­ro­tus­ta, en aina­kaan minä ole kos­kaan saa­nut vero­pää­tös­tä, jos­sa luki­si, että veron­ko­ro­tus­ta ei (täl­lä ker­taa) määrätä.

    Täy­tyy vie­lä tode­ta, että KKO:n pää­tös kos­ki nime­no­maan yhtä tapaus­ta, jos­sa veron­ko­ro­tus oli mää­rät­ty, joten sii­tä ei vält­tä­mät­tä voi teh­dä kovin pit­käl­le mene­viä pää­tel­miä tapauk­sis­ta, jois­sa veron­ko­ro­tus­ta ei ole määrätty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Ehkä oli­si sel­kein­tä, ettei mitään veron­ko­ro­tuk­sia mää­rät­täi­si. Vii­väs­tys­kor­ko perit­täi­siin tie­ten­kin myö­häs­ty­neis­tä mak­suis­ta ja jos on kyse rikok­ses­ta, se käsi­tel­lään oikeu­des­sa, joka voi mää­rä­tä rangaistukset.
    Jos näh­dään tar­peel­li­sek­si, vii­väs­ty­neil­le vero­mak­suil­le voi­daan mää­rä­tä tavan­omais­ta suu­rem­pi viivästyskorko.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Hen­ki­lö ajaa ilman kort­tia pimeäl­lä ilman valo­ja juo­vus­päis­sään yli­no­peut­ta ja tör­mää toi­seen autoon, jon­ka kul­jet­ta­ja kuolee. 

    Polii­si tulee pai­kal­le. Kul­jet­ta­ja myön­tää aja­neen­sa yli­no­peut­ta. Polii­si kir­joit­taa yli­no­peus­sa­kot ja vie­lä puhal­lut­taa kul­jet­ta­jan. Veres­sä on promilleja.

    Sak­ko­ran­gais­tuk­sen jäl­keen asi­aa onko siis tur­ha vie­dä enää kärä­jil­le, jot­ta kul­jet­ta­ja tuo­mit­tai­siin ajo-oikeu­det­ta aja­mi­ses­ta, rat­ti­juo­pu­muk­ses­ta, lii­ken­teen vaa­ran­ta­mi­ses­ta ja kuo­le­man­tuot­ta­muk­ses­ta. Kul­jet­ta­jaa ei voi myöst­kään tuo­mi­ta ajokieltoon.

    Vakuu­tus­yh­tiö jou­tuu­ko kor­vaa­maan vahin­got, jot­tei rik­koi­si ihmisoikeussopimuksia.

    Verot­ta­jan on mää­rät­tä­vä veron­ko­ro­tus, jos vero­vel­vol­li­nen on 1) tahal­laan anta­nut vää­rän ilmoi­tuk­sen tai 2) ei ole lain­kaan anta­nut ilmoi­tus­ta tahi 3) tahal­laan ilmoit­ta­nut tulon vää­rä­nä tulolajina.

    Verot­ta­ja jos ensin kat­soo asian tahat­to­mak­si, eikä mää­rää veron­ko­ro­tus­ta, ja sit­ten ilme­nee­kin, että teko on tahal­li­nen, niin eikö täs­sä­kään tapauk­ses­sa voi mää­rä­tä veronkorotusta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Tuo tilan­ne “verobn­ko­ro­tus on pää­tet­ty jät­tää mää­rää­mät­tä” tar­koit­taa vain tilan­net­ta, jos­sa hen­ki­löä tai yri­tys­tä on epäil­ty vero­vil­pis­tä. Asi­aa on tut­kit­tu esim. vero­tar­kas­tuk­ses­sa ja asias­ta on ehkä pyy­det­ty vas­ti­nei­ta. Vero­tar­kas­ta­ja on saat­ta­nut teh­dä esi­tyk­sen veron­ko­ro­tuk­sen mää­rää­mi­ses­tä. Jos täl­löin teh­dään pää­tös, ettei veron­kor­tus­ta mää­rä­tä on kysees­sä “syyt­teen hyl­kää­mi­nen” sii­nä mie­les­sä, että kak­si peräk­käis­tä ran­gais­tuk­seen mah­dol­liss­ti joh­ta­vaa pro­ses­sia on kiel­let­ty. Siis ei vain kah­des­ti ran­kai­se­mi­nen vaan myös kah­des­ti syyt­tä­mi­nen ovat kiel­let­ty­jä. Jos ensi­pro­ses­si pää­ty syyt­teen hyl­kää­mi­seen ei tois­ta syy­tet­tä voi­da samas­sa asias­sa nos­taa. Asia ilme­ni ennak­ko­ta­pauk­ses­sa KKO 2012:106.

    On siis eri asia jos sään­nön­mu­kai­ses­sa vero­tus­me­net­te­lys­sä ei mää­rä­tä veron­ko­ro­tus­ta ja se, että jäl­ki­ve­ro­tus­rat­kai­sun yhtey­des­sä pää­te­tään olla mää­rää­mät­tä veron­ko­ro­tus. Jäl­kim­mäi­nen tilan­ne ilme­nee tyy­pil­li­ses­ti kun esim. vero­tar­kas­tuk­ses­sa on tut­kit­tu vaik­ka­pa kol­men vuo­den kir­jan­pi­toa ja vero­tus­ta. Jos veron­ko­ro­tus tämän tut­kin­nan jäl­keen mää­rä­tään vain vuo­del­ta 1 ja 2 on myös vuo­si 3 Ne bis in idem ‑suo­jan piirissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meil­le kyl­lä ker­rot­tiin KKO:n kan­nan mer­kit­se­vän, että “pää­tös” veron­ko­ro­tuk­sen peri­mät­tä jät­tä­mi­ses­tä on teh­ty, jos mää­rä­ai­ka pää­tök­sel­le on men­nyt umpeen.

    Epäi­len suu­res­ti että asia oli­si näin! Se ei oli­si hyvää hallintoa.
    Tar­vit­tai­siin ilmei­ses­ti KKO:n ennak­ko­pää­tös myös täl­lai­ses­ta tapauksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Lii­an van­ha:
    Suo­men viran­omai­set sai­vat tie­dot veron­kier­tä­jis­tä jo 2008.

    Aikaa on siis ollut muut­taa lakia. 

    KKO teki pätök­sen­sä hei­nä­kuus­sa, jol­loin Suo­mi on lomal­la ja asia saat­toi jää­dä huo­maa­mat­ta­kin julkisuudessa.

    Näyt­tää sil­tä, että polii­ti­kot kes­kit­ty­vät vain euron ver­ran kier­tä­viin, eliit­ti halu­taan vapaut­taa kai­kis­ta seuraamuksista,

    Hyvä esi­merk­ki on val­mis­teil­la ole­va laki hal­lin­ta­oi­keus­re­kis­te­rin sal­li­mi­ses­ta Suo­mes­sa asu­vil­le sijoittajille.

    Täl­lä ker­taa Lii­an Van­ha osui napa­kymp­piin. Juu­ri näin suh­mu­roin­ti Suo­mes­sa toi­mii ja näkyy. Veren­pai­ne nousee aina kun kuu­len har­maan talou­den välis­tä­ve­tä­jä-mai­nok­sia radios­ta, ja samaan aikaan ko. mai­nos­ten rahoit­ta­jat (Hal­li­tus) val­mis­te­lee pus­kis­sa hal­lin­ta­re­kis­te­ri­la­kia, joka lail­lis­tai­si veron­kier­ron. Rikkaille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Kal­le: Nyt on pahas­ti sekai­sin, mikä on todel­li­nen ongel­ma. Jos Suo­men vero­tus oli­si joten­kin tol­kul­lis­ta, ei kenel­lä­kään oli­si min­kään­lais­ta tar­vet­ta yrit­tää vero­tut­taa itse­ään muu­al­la kuin Suo­mes­sa. Vero­po­li­tii­kan perus­tak­si on pak­ko löy­tää jotain muu­ta, kuin pelk­kä suun­na­ton kateus.

    Veron­kier­toon on myös sem­moi­nen rat­kai­su että kiel­le­tään veron­kier­to, ja sank­tioi­daan sii­tä niin että se oikeas­ti lop­puu. Jos se on jon­kun eu pykä­län vas­tais­ta, nau­re­taan sil­le pykä­läl­le niin­kuin oma­nar­von­tun­toi­set EU-maat jat­ku­vas­ti teke­vät mitä moni­nai­sim­mil­le pykälille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Evert The Never­Rest:
    Hen­ki­lö ajaa ilman kort­tia pimeäl­lä ilman valo­ja juo­vus­päis­sään yli­no­peut­ta ja tör­mää toi­seen autoon, jon­ka kul­jet­ta­ja kuolee. 

    Polii­si tulee pai­kal­le. Kul­jet­ta­ja myön­tää aja­neen­sa yli­no­peut­ta. Polii­si kir­joit­taa yli­no­peus­sa­kot ja vie­lä puhal­lut­taa kul­jet­ta­jan. Veres­sä on promilleja.

    Sak­ko­ran­gais­tuk­sen jäl­keen asi­aa onko siis tur­ha vie­dä enää kärä­jil­le, jot­ta kul­jet­ta­ja tuo­mit­tai­siin ajo-oikeu­det­ta aja­mi­ses­ta, rat­ti­juo­pu­muk­ses­ta, lii­ken­teen vaa­ran­ta­mi­ses­ta ja kuo­le­man­tuot­ta­muk­ses­ta. Kul­jet­ta­jaa ei voi myös­kään tuo­mi­ta ajokieltoon.
    ‘snip’

    Mis­tä­hän satu­kir­jas­ta moi­nen ske­na­rio on peräisin?

    Itse olen aja­nut vain hir­vi­ko­la­rin ja ensim­mäi­nen mitä polii­si teki, oli puhal­lu­tus. Yli­no­peu­des­ta ei edes kysytty.
    Jos vai­na­ja oli­si ollut ihmi­nen eikä hir­vi, tus­kin kovin kevyes­ti oli­si asi­aan suhtauduttu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Timo H: Veron­kier­toon on myös sem­moi­nen rat­kai­su että kiel­le­tään veron­kier­to, ja sank­tioi­daan sii­tä niin että se oikeas­ti loppuu. 

    Kiel­le­tään­kö samal­la myös muut rikokset?

    Veron­kier­to on jo nyt lai­ton­ta. Vero­suun­nit­te­lua (on lain puit­teis­sa tapah­tu­vaa vero­jen mini­moin­tia) saa teh­dä, ja hai­tal­li­sen vero­suun­nit­te­lun estä­mi­nen on lain­sää­tä­jien homma.

    Koko kes­kus­te­lus­sa aihee­na on (tai pitäi­si olla) se, kuka mää­rää ran­gais­tuk­set veron­kier­ros­ta. Nyt verot­ta­ja voi mää­rä­tä veron­ko­ro­tuk­sen ran­gais­tuk­sek­si veron­kier­ros­ta, ja ne bis in idem ‑peri­aa­te estää sen jäl­keen oikeus­is­tui­mes­sa annet­ta­van rangaistuksen.

    Joko tähän pitää tyy­tyä tai sit­ten isom­pien ran­gais­tus­ten mää­rää­mi­nen pitää siir­tää oikeus­lai­tok­sel­le. Sii­nä ei lie­ne mitään lain­sää­dän­nöl­lis­tä ongel­maa. Samal­la pitää kui­ten­kin var­mis­taa, että isois­ta vero­pe­tok­sis­ta tuo­miois­tui­mel­la pitää olla mah­dol­li­suus antaa riit­tä­vän kovat rahal­li­set sanktiot.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Timo H: Veron­kier­toon on myös sem­moi­nen rat­kai­su että kiel­le­tään veron­kier­to, ja sank­tioi­daan sii­tä niin että se oikeas­ti lop­puu. Jos se on jon­kun eu pykä­län vas­tais­ta, nau­re­taan sil­le pykä­läl­le niin­kuin oma­nar­von­tun­toi­set EU-maat jat­ku­vas­ti teke­vät mitä moni­nai­sim­mil­le pykälille.

    Täs­sä on ajatusta!
    Samal­la voi­tai­siin kiel­tää kaik­ki muut­kin rikokset.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. jgalt: Minus­ta täs­sä on kyse myös sii­tä, että hal­lin­nol­li­sen menet­te­lys­sä oikeus­tur­va ei ole yhtä kor­kea kuin rikosprosessissa.

    Olen aikai­sem­min­kin huo­man­nut, että moraa­li­kä­si­tyk­se­ni ovat sen ver­ran epäs­tan­dar­de­ja, että en odo­ta­kaan kovin monen ole­van täs­sä asias­sa samaa miel­tä kans­sa­ni, mut­ta minun näh­däk­se­ni val­tio on se, joka yhteis­kun­ta­mal­lis­sam­me takaa lop­pu­kä­des­sä omis­tusoi­keu­den. Jos meil­lä nyt on omai­suuse­rä, jon­ka “omis­ta­ja” ei tuo­ta ole asial­li­ses­ti täl­le omis­tusoi­keuk­sien takaa­jal­le eli val­tiol­le eli verot­ta­jal­le ilmoit­ta­nut, ei täl­lä “omis­ta­jal­la” kyl­lä ole minun mie­les­tä­ni min­kään­lais­ta moraa­lis­ta oikeut­ta vaa­tia omai­suu­del­leen val­tion takaa­maa omis­tusoi­keu­den suo­jaa tai muu­ta­kaan oikeus­tur­vaa. Eli minun puo­les­ta­ni ko. omai­suu­den saa taka­va­ri­koi­da val­tiol­le koko­nai­suu­des­saan tuot­toi­neen päi­vi­neen hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä, oikeus­is­tuin voi sit­ten tuo­mi­ta tuo­hon pääl­le sopi­vak­si kat­so­man­sa ran­gais­tuk­sen peli­sään­tö­jen rik­ko­mi­ses­ta. (Tämä siis teo­rias­sa, käy­tän­tö lie­nee monimutkaisempi)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Kom­ment­ti Osmo Soi­nin­vaa­ral­le 28.9.2013 kel­lo 15:02: mik­si et vas­taa sel­ke­ään kysy­myk­seen (kenen mie­les­tä “pää­tös” veron­ko­ro­tuk­sen peri­mät­tä jät­tä­mi­ses­tä on teh­ty, jos mää­rä­ai­ka pää­tök­sel­le on men­nyt umpeen?)? 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Asia on näin esi­tel­ty edus­kun­nan vero­jaos­tol­le ja sik­si mää­rä­ai­kaan vero­ko­ro­tuk­sen mää­rää­mi­sel­le nyt veny­te­tään niin, että syyt­tä­jäl­le jää aikaa syyt­tää. Vero­vuot­ta seu­raa­va mar­ras­kuu ei tie­ten­kään kos­ke tapaus­ta, jos­sa verot­ta­ja ei ole vie­lä saa­nut tie­toa pimi­te­tyis­tä tulois­ta, mut­ta kun tie­to yli­mää­räi­sis­tä tulois­ta on verot­ta­jal­le tul­lut, pää­tös vero­tuk­ses­ta on teh­tä­vä mää­rä­ajas­sa. Täs­sä Lich­tens­tei­nin tapauk­ses­sa verot­ta­jan tie­toon tulot oli­vat tul­leet, niis­tä oli teh­tä­vä mää­rä­ajas­sa vero­tus­pää­tös ja sii­hen liit­ty­vä pää­tös suun­taan tai toi­seen veron­ko­ro­tuk­ses­ta samal­la kun syyt­tä­jä vas­ta sel­vit­ti, onko näyt­töä rikok­ses­ta ja kes­täi­si­vät­kö ne oikeudessa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Tämä ennak­ko­pää­tök­se­nä ole­va ‘ne bis in idem’ tapaus KKO 5.7.2013 ei kos­ke mitään Liech­tens­tei­nin jut­tua vaan suh­teel­li­sen vähä­pä­töis­tä asi­aa vero­vuo­sil­ta 2001, 2002 ja 2003 — hovioi­keus tuo­mit­si ao:n tör­keäs­tä vero­pe­tok­ses­ta (tekoai­ka 31.10.2003 – 31.10.2004) sekä toi­ses­ta rikok­ses­ta yhtei­seen ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen — nämä KKO siis kumosi.

    Olen­ko siis ainoa, joka on luke­nut tämän ‘ne bis in idem’ ratkaisun?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Vihe­rins­si: Joko tähän pitää tyy­tyä tai sit­ten isom­pien ran­gais­tus­ten mää­rää­mi­nen pitää siir­tää oikeus­lai­tok­sel­le. Sii­nä ei lie­ne mitään lain­sää­dän­nöl­lis­tä ongel­maa. Samal­la pitää kui­ten­kin var­mis­taa, että isois­ta vero­pe­tok­sis­ta tuo­miois­tui­mel­la pitää olla mah­dol­li­suus antaa riit­tä­vän kovat rahal­li­set sanktiot.

    Jep,

    Näh­däk­se­ni tämän tyyp­pi­nen jär­jes­te­ly on toteu­tet­ta­va, jos verot­ta­jan hui­jaa­mi­nen halu­taan yhä pitää kri­mi­na­li­soi­tu­na. Mitään työ­mat­ka­ku­lu­asioi­ta ei kan­na­ta vie­dä edes kir­jal­li­seen oikeus­pro­ses­siin, mut­ta noin 500‑1000 euros­sa vero­vel­kaa voi­si kul­kea tut­kin­ta­pyyn­nön raja. Rajan ylit­tä­vät tapauk­set esi­te­tään suo­raan polii­sil­le, jol­loin ne käsi­tel­lään aina ensi­si­jai­ses­ti rikosasioina. 

    Vas­tus­tan lisä­sank­tio­val­lan siir­tä­mis­tä verot­ta­jal­le sii­tä syys­tä, että hei­dän rat­kai­su­toi­min­tan­sa, kuten viran­omais­ten rat­kai­su­toi­min­ta yleen­sä, ei ole samal­ta pla­nee­tal­ta yleis­ten tuo­miois­tui­mien kans­sa. Monet viran­omais­ten hal­lin­to­pää­tök­set ovat aivan ala-arvoi­sia, perus­te­le­mat­to­mia, eikä nii­hin saa­da laa­tua vaik­ka edus­kun­na­noi­keus­asia­mies on vuo­si­kausia yrit­tä­nyt pii­pit­tää, että pää­tök­set pitää perus­tel­la. Ongel­ma­na on toki myös se, ettei Suo­men yli­va­ro­vai­nen oikeus­asia­mies käy­tä nii­tä nat­so­ja, jot­ka hänel­lä on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­sen 7. lisä­pöy­tä­kir­ja mää­rit­tää ne bis in idem ‑peri­aat­teen seuraavasti:

    4. artikla.
    KOHTA 1. Ketään ei saa saman val­tion tuo­mio­val­lan nojal­la tut­kia uudel­leen tai ran­gais­ta oikeu­den­käyn­nis­sä rikok­ses­ta, jos­ta hänet on jo lopul­li­ses­ti vapau­tet­tu tai tuo­mit­tu syyl­li­sek­si kysei­sen val­tion lakien ja oikeu­den­käyn­ti­me­net­te­lyn mukaisesti.

    MUTTA SITTEN TULEE KOHTA 2.

    2. Edel­li­sen kap­pa­leen mää­räyk­set eivät estä otta­mas­ta jut­tua uudel­leen tut­kit­ta­vak­si asian­omai­sen val­tion lakien ja oikeu­den­käyn­ti­me­net­te­lyn mukai­ses­ti, jos on näyt­töä uusis­ta tai vas­ta esiin tul­leis­ta tosi­sei­kois­ta tai jos aiem­mas­sa pro­ses­sis­sa on tapah­tu­nut sel­lai­nen perus­ta­vaa laa­tua ole­va vir­he, joka voi­si vai­kut­taa lopputulokseen.
    _____

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. http://yle.fi/uutiset/apulaisoikeusasiamies_tutkii_verohallinnon_toimet_liechtensteinin_veronkiertojutussa/6856961

    Hyvä! Verot­ta­ja ei mis­sään nimes­sä ole koh­del­lut suo­ma­lai­sia yhdenvertaisesti. 

    Vali­tet­ta­vas­ti me kui­ten­kin tie­däm­me jo EOA:n rat­kai­sun. EOA lausuu luul­ta­vas­ti käsi­tyk­sen­sä verot­ta­jal­le, jon­ka mukaan verot­ta­jal­la on men­nyt hom­mat niin sano­tus­ti pui­hin. Asias­sa ei kui­ten­kaan ryh­dy­tä toteut­ta­maan vir­ka­vas­tuu­ta, kos­ka se ja se toi­nen­kin vero­hal­lin­non pääl­lik­kö on EOA:n hyvä kave­ri lin­nan­juh­lis­ta. Tyy­dy­tään sor­men heris­tä­mi­seen, ettei kenel­le­kään tule paha mie­li, ja luo­te­taan sii­hen, että teki­jät otta­vat opik­seen. Näin ei tie­ten­kään tapah­du, ja vir­ka­mie­het pitä­vät edus­kun­nan oikeus­asia­mies­tä pilk­ka­naan jatkossakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Vali­tet­ta­vas­ti on aihei­ta, jos­sa periat­teet ovat ehdot­to­mia. Rais­ka­ta tai mur­ha­ta ei saa vähää­kään, eikä ihmis­tä voi tuo­mi­ta kahdesti.
    Onko aja­tus, että riit­tä­vän hyvän syyn takia voi­daan laki unoh­taa ja ottaa kylä­kä­rä­jät käyttöön?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Sha­keem: Monet viran­omais­ten hal­lin­to­pää­tök­set ovat aivan ala-arvoi­sia, perus­te­le­mat­to­mia, eikä nii­hin saa­da laa­tua vaik­ka edus­kun­na­noi­keus­asia­mies on vuo­si­kausia yrit­tä­nyt pii­pit­tää, että pää­tök­set pitää perus­tel­la. Ongel­ma­na on toki myös se, ettei Suo­men yli­va­ro­vai­nen oikeus­asia­mies käy­tä nii­tä nat­so­ja, jot­ka hänel­lä on.

    Tämä kyl­lä pätee pit­käl­ti myös suo­ma­lai­siin oikeus­is­tui­miin kor­kein­ta oikeut­ta myöten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Jaak­ko Hir­vo­nen:
    Käsit­tääk­se­ni täs­sä Ne bis in idem ‑rat­kai­sus­sa ei ole kyse KKO:n ikio­mas­ta tul­kin­nas­ta, vaan sii­tä että kysei­nen oikeus­is­tuin, pit­kin ham­pain, suos­tui vii­mein tai­pu­maan asias­sa, jos­sa EIT:n suun­nal­ta on tul­lut Suo­mel­le sanomista.

    Tis­mal­leen, Soi­nin­vaa­ral­ta ja tämän päi­vän (4.10) Talous­e­lä­mäl­tä oli jää­nyt tämä olen­nai­nen taus­ta täy­sin sivuun, juu­ri täs­tä juris­ti­pii­reis­sä on puhut­tu jo mon­ta kuukautta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.