Vuorotteluvapaa luotiin vuonna 1996 syvän työttömyyden aikana. Ajatuksena oli, että kun työpaikkoja ei riitä kaikille, ne jotka haluavat vapaalle töistä voivat tehdä tilaa työttömälle. Työtön saa hänen palkkansa ja työssä oleva työttömän työttömyyskorvauksen (toki eri nimellä) ja vapaa-aikansa. Molemmat voittivat, joten kuka voisi valittaa. Ei maksanut valtiollekaan mitään. Vuorotteluvapaalle menevälle maksettiin suunnilleen yhtä paljon kuin työttömyyskorvauksessa säästyi .
Nopeasti opittiin kiertämään vaatimusta, että tilalle on palkattava työtön. Ensin sovittiin, kuka menee vuorotteluvapaalle ja kuka tekee hänen työnsä, sitten tälle sijaistajalle järjestettiin päivä työttömänä. Tämä romutti koko järjestelmän perusteet ja erityisesti sen, ettei vuorotteluvapaa maksa yhteiskunnalle mitään.
Nyt hallitus aikoo tiukentaa vuorotteluvapaan ehtoja niin, että tilalle pitää palkata oikea työtön. Tämä kuulemma (HS 16.9) romuttaa koko järjestelmän, koska oikeat työttömät eivät työnantajille kelpaa tai heitä nyt ei kertakaikkisesti ole. HUS:n henkilöstöresurssipäällikkö (sic) Pia Keijonen on tyrmistynyt vaatimuksesta, koska hoitoalalla on täystyöllisyys ja pitkään työttöminä olleita sijaisia olisi vaikea löytää.
Sen nyt Pia Keinonen ainakin tuli kertoneeksi, että hoitoalalla vuorotteluvapaa tulee kalliiksi, koska se vain pahentaa alan työvoimapulaa. Asia olisi jopa päinvastoin, jos se pakottaisi työnantajat palkkaamaan niitä työttöminä olevia hoitoalan tutkinnon suorittaneita, joita työnantajat syystä tai toisesta vieroksuvat. Työjakson aikana he voisivat pätevöityä sekä työssään että työnantajan silmissä ja näin palata osaksi aktiivista työvoimaa.
Jos vaatimusta oikean työttömän palkkaamisesta ei hyväksytä, vuorotteluvapaan nimestä tulee poistaa harhaanjohtava osa ”vuorottelu” ja koko järjestelmän rahoitus tulee miettiä uudestaan.
Sinänsä voi löytyä hyviä perusteita siihen, että pidempi vapaa töistä voi olla osa hyvää elämää. Jos 40 vuoden työurasta on puoli vuotta vapaalla, ei se ole kuin runsas prosentti työpanoksesta. Silloin rahat siihen voitaisiin periä samaan tapaan kuin vuosilomiin – tai työssä oleva voisi säästää viikon vuodessa vuosilomastaan tulevaan pidempään vapaaseen.
No joo, mutta hoitoala on ehkä poikkeus jäykän hierarkiansa vuoksi.
Toimistoalalla vuorottelu yleensä tapahtuu niin, että vuorottelijan hommat tekee joku, joka saa pienen ylennyksen jne. ja ketjun loppuun voi palkata hanttihommia tekemään vaikkapa työttömänkin. Ja niitä on saatavana, perehtyneitäkin.
Esim. entinen pomoni on nyt vuorotteluvapaalla, hänen hommansa tekee eräs insinööri, joka on ollut ‘meillä’ vakitöissä jo pitkään ja hänen hommansa taas työtön tohtori (oikein viehättävä!), joka on ollut aikaisemminkin ja hoitanut mm. meikäläisen vanhaa hommaa.
Raimo K
Tuon ylennysketjun saa tehdä ja on tarkoitus saada tehdä jatkossakin, mutta nyt aiotaan vaatia, että taloon otetaan kuitenkin sisään vaikka sinne ketjun alapäähän oikea työtön. Se kuulemma romuttaa koko järjestelmän.
Oikeus pidempään lomaan pitkän työrupeaman jälkeen voisi olla työntekijän perusoikeus. Parempi näin, kuin että tarvitsisi suunnitella omia lomiaan kymmenen vuotta ennakkoon.
Tämäkin oikeus voisi kääntyä “vuorotteluvapaaksi” niin, että työnantaja palkkaisi (vapaaehtoisesti) hänen sijaisekseen työttömän, tai nostaisi toisen vaatimattomammassa tehtävässä toimivan työntekijänsä sijaiseksi ja palkkaisi työttömän tämän töihin.
Pitkän loman pitäisi mennä valtion tai työntekijän itsensä piikkiin, ei työnantajan, sillä muuten pitkän lomaoikeuden omaavia työntekijöitä välteltäisiin.
Vuorotteluvapaa on lähinnä naisten juttu. Muistaakseni yli 70% vuorottelijoista on naisia, pääosin keski-ikäisiä, hyvässä virassa työskenteleviä.
Mikä puolue uskaltaa uhmata tätä “sorrettua” ryhmää?
Turha etu, turhaa byrokratiaa, turhaa rahan haaskuuta tyhjänpäiväiseen hommaan. Jos ihmiset haluaa downshiftata, tehkööt sen täysin omilla rahoillaan, ei siihen pidä ainakaan valtion puolesta kannustaa.
Tässä nähdään taas, kuinka sinänsä hyvää tarkoittavasta järjestelmästä on tullut saavutettu etu jo muutenkin hyvässä asemassa olleille ihmisille. Lähinnä valtion ja kuntien viroissa oleville. Pia Keijosen tyrmistys vain vahvistaa tämän.
Omalla alallani, eli IT-alalla, vuorotteluvapaata ei juuri käytetä. En ole kuullut kenestäkään, joka olisi ollut vuorotteluvapaalla. Syy on hyvin yksinkertainen. Työtehtävät ovat niin monimutkaisia, ettei niihin löydy pystymetsästä työtöntä, joka noin vain voisi tulla jotakuta tuuraamaan. Työtön vaatisi pitkän perehdytyksen. Vuorotteluvapaasta koituisi työnantajalle tätä kautta ylimääräisiä kustannuksia ja yksityisellä sektorilla ei tietenkään niitä haluta. Niinpä meillä ei ole vuorotteluvapaatakaan.
Miksi tuohon vaaditaan omaa järjestelmäänsä? Työttömyyskorvaushan on juurikin palkka siitä että on työttömänä. Jos työläinen eroaa työstään, ja työnantaja palkkaa tilalle työttömän niin hommahan menee jo melko kustannusneutraalisti. Sujuvasti sujuakseen vaatinee tosin että sopii työnantajan kanssa että hän irtisanoo.
Vuorotteluvapaan voisi korvata sillä että työttömyyskorvausta saa myös itse irtisanoutuessaan heti?
Aiemmassa työpaikassa tuon vuorotteluvapaan kanssa toimittiin juuri Osmon kuvailemalla tavalla. Eipä tainnut moni pitkäaikaistyötön tuon systeemin kautta löytää töitä.
Pitkä työttömyysjakso aiheuttaa signaalivaikutuksen mutta monella lyhyellä työpätkällä ei ehkä ole vastaavaa vaikutusta vaikka riski pidempään työttömyysjaksoon voi lisääntyä.
Vuorotteluvapaa ei taida kovinkaan monelle olla mikään todellinen vapaa, vaan yhteiskunnan kustantama mahdollisuus tehdä välillä jotain “luovempaa”. Erityisesti toimittajille se on tilaisuus kirjoittaa kirja. Kirjasta koituvat tuototkin ajoittuvat kätevästi vasta vuorotteluvapaan jälkeen, joten ne eivät näy tuloissa vuorotteluvapaan aikana. Esimerkiksi tuoreimmassa Vihreä Lanka lehdessä kerrotaan, kuinka Timo Harakalla on nyt mukavasti aikaa kirjan kirjoittamiselle hänen jäätyään Ylestä vuorotteluvapaalle. Onko tämä vuorotteluvapaan idean mukaista toimintaa, en osaa sanoa. Se lienee kuitenkin varmaa, että jos vuorotteluvapaan ehtoja kiristetään, moni kirja jää kirjoittamatta.
Nämä ovat juuri sitä täysin turhaa, todellisuudesta irtaantunutta puuhastelua josta valtion/kuntien tulee päästä eroon ja keskittyä oleelliseen.
Kokeilu epäonnistui, siitä ei ole mitään hyötyä, poistettakoon kokonaan ilman suurempia seremonioita.
Jos halutaan antaa mahdollisuus ihmisille säästää lomiaan muutettakoon kirjanpitolaissa kohtaa siitä miten lomavelat on kirjattava.
Onpa taas typerä kehitelmä poliitikoilta. Yhtään ei olla ajateltu miten ihmiset alkavat käyttäytyä eikä kukaan ole seurannut ja tutkinut vaikutuksia. Downshiftaus pitää tehdä aina omilla rahoilla eikä siihen pidä tukea millään tavalla!!
Ongelman synnyttämisestä on kulunut 17 vuotta ja nyt hiukan viilataan ongelman kulmia sen sijaan, että poistettaisiin kokonaan. Olette te poliitikot surkea sakki.
Kyllähän tuo vuorotteluvapaa korjaa perustavanlaatuista vikaa Suomen työelämässä. Ei kukaan yli 40-vuotias todellakaan voi ottaa omaa lomaa vuodeksi ja palata suurinpiirtein samoihin hommiin. Ainoastaan lääkärit voi ja useimmat niin tekeekin. .. Mut siis kaikki normaalit nelikymppiset joutuvat loppuiäkseen työkkärin “uusi suunta”-kursseille täyttelemään “tunne itsesi”-nelikenttää yhä uudestaan.
Vuorotteluvapaan valuvika on sama kuin eläjkkeen superkarttuman — ne on suunniteltu ajatellen vain ja ainoastan julkisen sektorin virkoja.
Hyvää on mahdollisuus saada vuoden tauko työelämsätä johonkin ja sille ajalle saa pienen toimeentulutukikorvauksen. Hyötyä on kun veroprosentti on korkea ja vuorotteluvapaa on kahtena eri kalenterivuotena — ja puoliso ansaitsee.
Se mahdollistaa niin omaishoitajana toimimista kuin vuoden keikan kotiäitinä ulkomailla.
Suurin ongelma on, että se lisää julkisen sektorin tehottomuutta. Oikeastaan kenellekääne i voi sanoa vuorotetluvapasta ei — silloin henkilökuntaa kohdellaan eriarvoisesti. Yksitysellä puolella se taas ymmärretään pehmennetyksi lähdöksi, jolloin pelin henki ovat potkut paluun jälkeen. Julkisella puolella taas sotkut anetaan jollekin muulle hoidettavaksi ja sijaisuusketju johtaa kestämättömään toimintatapaan.
Alkuperäijen idea hyvä, toteutus huono.
Pikkupaikkaus “oiekan tyttömän” palkkaamsieen aiheuttaa vinoumaa julkiseen sektoriin entisestään. Kyllä siellä joku turhakehomma löytyy. Yksityisellä puolella ei niinkään sellaisenaan.
Sitten tuo automaattinen myöntö… ei toimi.
Työyhteisön kannalta ihan katastori mallina.
Toivomus — ajatelkaa lakeja säätäessänne muitakin kuin julkisen sektorin naisia. Joskus vaikka pk-yrityksen työntekijöitä.
Vuosilomien säästäminen on ilmeisesti mahdollista työ- ja virkasuhteissa nykyäänkin. Sitä vain käytetään eläkkeelle jäämisen aikaistamiseen, ei työkyvyn ylläpitämiseen. Yli puolen vuoden lomajaksot ennen lopullista eläkkeellejäämistä eivät ole harvinaisia. Tässä kohdin järjestelmää ja ainakin käytäntöjä olisi ehkä syytä tarkistaa.
Itse ottaisin pidemmän vapaan förskottina eläkkeestä eli siirtäisin eläkkeelle menoa pidettyjen vapaiden verran eteenpäin. Tämä tietysti vaatisi lakimuutoksia, että eläkeestäkin saisi kottia.
Lakipykälien rustaaminen tapahtuu ministeriöiden virkamiesten toimesta, joten ei se ole mikään ihme että käsitys työelämästä on äärimmäisen suppea.
Vuorotteluvapaa on esimerkki eriarvoistavasta viritelmästä joihin kaikilla ei ole mahdollisuutta muutoin kuin periaatteessa.
Toinenkin vaihtoehto on olemassa, ja se on yksityisille työnantajille tutumpi ja hyvin helppokäyttöinen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lomautus
Mutta vuorotteluvapaan korvaaminen lomautuksella ei käy koska suppean eliitin rahat jäävät saamatta.
Toki vuorotella saa niinkin, että oikeaa työtöntä ei palkata, mutta silloin sitä ei yhteiskunnan pitäisi rahoittaa.
Eipä siinä mitään rahaa jäisi saamatta, päinvastoin: vuorotteluvapaakorvaus on max. 70% työttömyyskorvauksesta, jonka lomautettu saisi.
Joo, olet oikeassa. Eipä palkansaaja pääse tukiverkoista lipeämään kovin helposti.
On mielestäni kuitenkin absoluuttisen väärin maksaa ansiosidonnaiseen sidottua vuorottelukorvausta. Vuorotteluvapaassahan kyse on lähinnä henkilön mukavuudenhalusta, joten tekemättömyydestä palkitseminen on lähinnä irvokasta — kaikillahan tuota optiota ei ole!
On näes huonoja työnantajia, huonoja projekteja, huonoja asiakkaita jotka laittavat huonot työnantajat huonojen projektien takia tiukille jne. Ja sitten on ei-palkansaajia eli maanviljelijöitä, yrittäjiä jne. joilla ko. optioita ei ole käsittääkseni edes teoriassa.
No, yhteiskunta säästää sen työttömän työttömyyskorvauksen ja 30% siitä, jonka vuorotteluvapaalla oleva lomautettuna saisi.
Ja kyllä tukiverkosta pääsee, jos haluaa. Ei työttömyyspäivärahaa eikä vuorotteluvapaakorvausta ole pakko hakea eikä ottaa vastaan.
Sama koskee eläkeiän nostoa.
Työllisistä julkisen sektorin työntekijöitä on n 25 % (luku viittaa suuruusluokkaan, ei ole siis tarkka luku) kaikista työllisistä.
Mutta kun katsotaan ikäluokkaa 55–64-vuotiaat niin julkisen sektorin osuus työlisistä on jo yli 50 % .
Ja yli 60-vuotiaissa julkisen sektorin osuus työllisistä on jo ARVIOLTA. 70 %
Osmo,
on kaunis ajatus saada pitkään työtä vailla olleille työttömille töitä vuorotteluvapaalla. Se sopii teollisuusyhteiskuntaan, jossa on tarjolla paljon sellaisia töitä, joiden tekeminen ei vaadi ammattitaitoa. Sen sijaan kaikissa vähänkin enemmän ammattitaitoa vaativissa töissä on kohtuutonta vaatia työnantajaa palkkaamaan työhön joku sellainen työtön, jolla ei ole ammattitaitoa.
Sinä olet sitä mieltä, että tämä nykymalli ei ole “vuorottelua” vaan pelkkää vapaan käyttöä. Olen eri mieltä. Esimerkiksi minun työpaikallani vuorotteluvapaa takaa töitä sellaisille nuorille ihmisille, jotka muuten olisivat työttömänä. Vuorottelun ansiosta he voivat jatkaa töissä suoraan esim. kesätöiden jälkeen ilman, että heidän on oltava pitkä pätkä työttömänä.
Jos minun työnantajani täytyisi palkata vuorotteluvapaan sijaiseksi joku yli kolme kuukautta työttömänä ollut, jolla ei ole alan koulutusta, niin voit olla varma, että vuorotteluvapaan saaminen meidän työmaallamme loppuu siihen. Meidän työmme on näet luottamuksellista ja vaatii syvällistä ymmärrystä siitä, mitä ollaan tekemässä. Ja Osmo katsos meidän työpaikallamme on 20 ihmistä, eikä meillä ole mitään “hierarkiaketjua”, jonka alapäähän voitaisiin palkata joku pitkäaikaistyötön. Onko Osmo kuullut, että työelämä on muuttunut?
Jos hallitus siis haluaa estää esim. lääkäreitä, opettajia ja muita korkeakoulutettuja pääsemästä vuorotteluvapaalle, niin siitä vaan. Ei tämä hallitus paljon muutenkaan ole työntekijöiden etua ajanut. Jos arvon hallitusta ja kansanedustajia sen sijaan kiinnostaa työelämän todellisuus, niin tervetuloa katsomaan. Työnantajienkin mielipidettä kannattaa joskus kuunnella.
Eikö tuollainen lomansäästö- eli sapattivapaajärjestelmä ole jo olemassa?
Eikös tuo vuorotteluvapaan korvaus lasketa peruspäivärahasta, eikä siis ansiosidonnaisesta?
Ja siils eikö tuossa osatavoitteena tosiaan ole tukea työssä jaksamista ja työurien pidentämistä myös? Se, että joku saa työtä tuossa ei voi olla keneltäkään pois, vai onko sillä väliä kumpi työttömistä (1 pv tai 1 v) on työssä tuon ajan ja kumpi työttömänä?
Jos vuorotteluvapaan ajaksi ei ole saatavissa — mitä en hetkeäkään usko — työvoimaa, silloin vuorotteluvapaaseen ei tule olla mahdollisuutta. Vuorotteluvapaa on myös työttömän oikeus; ei ainoastaan vakkarin elitistinen etuus pitää lomaa silloin kun huvittaa.
Itse asiassa edes hoitoalalla ei ole työvoimapulaa. Tuo HUS:n henkilöstöpäällikön vuodatus osoittaa vain sen, kuinka työnantajat ovat tottuneet valtaviin hakemusmassoihin. Työvoimapulasta huudellaan, jos ei ole kuin 50 hakijaa.
Asia on juuri kuten Osmo kirjoittaa. Järjestelmä ansaitsee paikkansa vain, jos se hyödyttää aidosti niitä ihmisiä, joita työnantajat vieroksuvat. Yksi tällainen on juuri ikä. Ikäsyrjintä alkaa nimittäin jo huomattavan varhain. Jos tämä ei kelpaa, järjestelmä joutaa mennä.
Korjaan omaa kommenttiani, kun tsekkasin eli jos kuuluu liittoon tai työttömyyskassaan, niin sieltä maksetaan ansiosidonnaisesta laskettuna. Eli jotain iloa siitäkin.
Tämä on kyllä aivan väärin. Myös niistä kassaan kuulumzttyomisxta maksetaan työttömyysvakuutusmaksut ja he maksavat niitä myös itse. Koska kassan jäsenmaksulla ei ole mitään tekemistä tuon etuisuyuden rahoituksen kanssa, on hyvin outoa panna etuus riippumaan siitä.
Eipä se nyt sitä vaadi, ei millään muotoa.
Riittää, kun siellä ketjun päässä on työtön (mielellään toki koulutettu, niinkuin esim. vaikkapa ‘meillä’ tohtori) — sitä kun ei tarvitse ottaa suoraan vapaalle lähtevän sijaiseksi.
Mielenkiintoinen oli tämän päivän A‑studion Paula Risikon haastattelu. Risikkoa haastateltiin työttömien pakkotyöllistämisestä
A‑studio oli kaivellut rakenneuudistuksen papereita ja päätynyt työttömien määrään NOIN 320000 ja , että heistä ei aktivoitu NOIN 220000.
Muistui mieleen vanha TEM selvitys työttömien virroista. Työttömistä LIKI. 70 % löysi itselleen selvän suunnan kolmessa kuukaudessa: Opiskelun tai uuden työpaikan.
Nykysäännösten mukaan mitään toimenpiteitä ei tehdä kuin kolme kuukautta on täyttynyt.
Ollaanko nyt pitämässä 420 miljoonaa systeemiin, jossa on tarkoitus tehdä mahdollisiman paljon paperia ? Työllistymistå tuskin paljoa nopeuttaa, että vasta työttömäksi jäänyt pistetään toimenpiteisiin ja estetän työnhaku.
Suomessa keskimääräinen työttömyysjakso on 15 viikon luokkaa, esim Ruotsissa 26 ja USA:ssaperäti 37 viikkoa http://www.bls.gov/
Vertailussa suurimmalla osalla työttömistä ei ole ongelmia uudelleentyölistymisessä, joten panosten uhraaminen tällaisiin tuntuu turhalta.
Toisaalta , kuntien pitäisi järjestää nytkin pitkäaikaistyöttömille tie työelämään . Heitä on YLI 70000 ja yli kaksi vuotta työttömänä olleita NOIN 32000
Pitkäaikaistyöttömistä noin. 2/3. on +50-vuotiaita.
Kun kuntien on pitänyt Nytkin lain mukaan järjestää työterveys-työllistämispalvelut näille niin tuntuu ihmeelliseltä, että lakien noudattamatta jättämistä korjataan säätämällä lisää lakeja rikottavaksi
Suurin uudistus näytti olevan, että työkkärin tädeille aletaan maksaa bonuksia siitä, kun saavat lätkäistyä uhrille karenssin
Niiiiin… Onhan se mukavaa kun muillekin kuin ainoastaan pitkäaikaistyöttömille tarjotaan mahdolisuutta heittäytyä laakereilleen vaikkapa kehittämään omaa osaamistaan.
Työttömän vaan tulee kysyä lupa työkkärin tädiltä voidakseen toteuttaa laillisia oikeuksiaan (PS. vaarana on, että työttömyyskorvaus katkaisteaan, jos et tiedä mitä teet.)
Tuota laakereilleen heittäytymistä ansiosidonnaisen suuruisella “vaihdossa vaihdettaessa” tasolla muuten ei työtömille aivan tuosta vaan tarjotakaan.
Tämä on puhtaimmillaan sellainen palvelu, jossa toiset käyttävät edut ja toisille jäävät vain maksut. Jos katsotte ketkä näitä käyttävät innokkaimmin. Kohtuullisen hyvätuloiset varmoissa työsuhteissa olevat (julkinensektori) olevat ihmiset. Itse en tiedä ainoatakaan sähköasentajaa, joka sellaisella olisi ollu. Jos firmassa on 10 asentajaa ja kaikkien pitää pysytyä yksin työskentelemään. Tilalle ei löydy työkkäristä ketään. Lisäksi vuorotteluvapaa korvaus tahtoo jäädä pienestä palkasta liian pieneksi. Itse sitä joskus pohdin. Olis voinut tehdä pari pimeetä keikkaa.
Tämä pitäisi lopettaa kokonaan. Rahanhaaskausta. En halua maksaa tähän veroja. Ay-liike vastustaa. Miksi? Ay-toimitsijoista suuri osa hyödyntää tätä. Hyvät palkat. Ikuinen suojatyö.
Joo, ei minulla ole mitään sitä vastaan että vuorotteluvapaan ehtoja kiristetään tältä osin, kikkailu yhden päivän työttömien kanssa vie pohjaa reiluuden perusajatukselta.
Mutta se, että vuorotteluvapaasta luovuttaisiin kokonaan… oma referenssini on se yksi työkaverini — miespuolinen insinööri yksityisellä puolella — joka piti vuorotteluvapaan. Ihan inhimilliselläkin tasolla hän on nyt pari vuotta ollut töissä paljon iloisemman näköinen ja tehokkaamman oloinen. Ei se ainakaan minussa herätä mitään katkeruutta jostain absoluuttisesta vääryydestä, että tällainen mahdollisuus on olemassa. Ennemminkin on reilua, että myös tämä sosiaaliturvaa kymmeniä vuosia työnteollaan ja veronmaksullaan ylläpitänyt ryhmä saa mahdollisuuden tällaisiin työuraa pidentäviin henkireikiin — etenkin kun tiukennusten jälkeen nämä eivät oikeastikaan lisää valtion menoja.
Mutta sitten on vielä tämä laajempi visio tulevaisuuden työelämästä. Tänä vuonna EK on jo vuorotteluvapaiden lisäksi ehtinyt kritisoida ja vaatia poistettavaksi työajan tasausta (eikun siis pekkaspäiviä, pidemmät työajat varmasti sopivat edelleen EK:lle hyvin). Ajattelumalli on selvästi, että suomalaisista pitää saada entistäkin parempia renkejä — tasaisia puurtajia jotka tekee mitä käsketään ilman suurempia älynväläyksiä.
Tässä ei ole mitään järkeä nykyaikaisen tietotyön näkökulmasta — omasta mielestäni pekkaspäivät ja vuorotteluvapaat ovat (tai niiden ainakin pitäisi pienellä viilauksella olla) niitä ainoita rakenteellisia kilpailuvaltteja joita suomalaisessa työelämässä on. Luovuutta, innovaatioita ja kasvuyrityksiä ei ilmesty jos aivoille ei anneta välillä lepoa ja aikaa oppia.
Mutta näitä tämän suomalaisen yhteiskunnan sattumalta kehittyineitä erityispiirteitä ei ymmärretä pitää arvossa ja käyttää pohjana uudenlaisen työkulttuurin luomiseen, vaan esimerkiksi vuorotteluvapaata pidetään jotenkin julkisen sektorin syöttöporsaiden häpeällisenä laiskotteluna — ja pekkaspäiviä pidetään vain jonain menneisyyden kaikuna vahvempien työntekijäjärjestöjen ajoilta.
Jos työ oikeasti tuntuu niin raskaalta, että tarvitsee about vuoden mittaista veronmaksajien sponssaamaa henkireikää, niin on yksinkertaisesti väärässä paikassa. Joko työ on omiin kykyihin nähden liian vaativaa taikka työpaikan ilmapiiri, työkalut, johtaminen tms. viihtyvyyteen vaikuttava seikka on pielessä.
Kumpaankaan ei pidemmän päälle vuoden lepoloma auta yhtään mitään.
Meillä jos huilisi kokonaisen vuoden, niin tipahtaa kyllä kyydistä ja aikaisemmalle tekemisen tasolle pääseminen ottaa sitten aikansa.
No kun ongelma on meillä nimenomaan se, että ei ole niitä “ketjun pään töitä”. Kaikki tekevät samaa hommaa, ei ole vahtimestarin, siivoojan eikä apupojan töitä tehtäväksi.
Ehkä tästä syystä naiset on enemmän vuorotteluvapailla — he ymmärtävät äitiyslomakokemuksiensa kautta ettei se jonkun muun asian tekeminen vuoden verran hävitä sitä syvällistä osaamista — tai että töistä poissaolo olisi automaattisesti huilimista. Väittäisin että asia on päinvastoin ja että jos jaksaa opetella uusia asioita vaikka vain puoli työpäivää päivässä, se nostaa osaamisen ja innostuksen vanhallakin alalla ihan uuteen lentoon.
Kyydistä tipahtamisen pelko ja velttoilijaksi leimaamisen sosiaalinen paine tuntuu olevan suuri ongelma. Cv:ssä ei saa olla aukkoja, ettei muut vain kuvittelisi downshiftaajaksi…
… ja jos hävittääkin, ura- ja palkkakehityksen hidastumisesta voi syyttää naisten syrjintää ja lasikattoa.
Tämä kyllä särähti minullekin korvaan. Pidän tätä vääränlaisena kannustimena. Vähän sama kuin se, että lääkäri saa bonusta mitä enemmän potilaita kykenee juoksuttamaan vastaanottonsa läpi päivässä. Ainakin yksityisellä puolella työskentelevä ystäväni laski ääneen tulojaan, että kuinka hirveästi voi tehdä rahaa, kun pääsee potilaista eroon viidessä minuutissa.
Noin utopistisen hienosta paikasta kukaan ei varmaan edes halua lähteä mihinkään… ei edes yöksi kotiin 😉
A‑studion ohjelmalla oli vain heikkoja yhtymäkohtia siihen, mitä osallistavasta sosiaaliturvasta on sanottu. Esim. Hesarin juttu oli tehty samasta tilaisuudesta ja se oli hyvin erilainen. Asiaa ollaan vasta alkamassa selvittää, joten mitään ohjeistuksia tai tulostavoitteita ei voi olla olemassa. En ymmärrä, mikä oli A‑studion ohjelman tarkoitus. Se oli ala-arvoinen journalistisesti.
Vuorotteluvapaan vapaana ymmärrän hyvin. Nykyinen toteutustapa on typerä. Työaikapankkien käyttöönotto olisi ratkaisu moneen asiaan. Se auttaisi tuottavuuden lisäämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Lomia, saldoja ja ylitöitä voisi säästää ja pitää joskus pitempiä taukoja ja palautua. Ei maksaisi yhteiskunnalle mitään, kohdistuisi oikeudenmukaisemmin niihin, jotka tekevät enemmän ja ei vähentäisi tehdyn työn kokonaismäärää.
Tämä on näitä hyvinvointivaltion rönsyjä. Näitä on paljon. Jokainen maksaa. Jokaista hoitamaan tarvitaan ihmisiä. Tämä ei edes toimi, niin kuin pitäisi, joten hyödyt ovat kyseenalaiset. Puretaan tämä ja muut rönsyt.
Ehkä sitten olisi varaa lastensairaalaan. Kestävyysvajekin paranisi. Mutta on tyypillistä, että mistään ei luovuta. Joten odotellaan sitä pakkoa.
Hassua, että soininvaarat ja vartiaset, jotka ovat maan älykkäimpiä. Eivät kykene esittämään mitään konkreettista tilanteen korjaamiseen. Kaikki ehdotukset ovat vain pikku viilauksia olemassa oleviin systeemeihin. Näissä liian laajalle leivinneille palveluksissa lienee syy nyky tilaan. Eli siihen mitä varten olemme hvyinvointivaltion luoneet, ei rahat enää riitä. Ihmisten veronmaksu into on romahtamassa. Ainakin ihan oman mututuntumani perusteella. Ihmisten kanssa kohtaamisisssa. Toki se sotii yleisiä tutkimuksia vastaan. Tutkimuksissa kun yleensä kysytään tyyliin. Oletko valmis maksaaan lisää veroja terveydenhuoltoon. Vastaus kyllä. Kysyttäisiin oletko valmis maksamaan suojatyöpaikkalaisten pitkistä lomista. Tai eduskunnan lisäraknnuksista.