Miksi päättäminen on niin vaikeata?

Kir­joi­tus on jul­kais­tu Näkö­kul­ma-artik­ke­li­na Suo­men Kuvalehdessä.

Joku voi­si sanoa kir­joi­tus­ta huo­nos­ti ajoi­te­tuk­si, sil­lä jo ennen Suo­men Kuva­leh­den tuloa pai­nos­ta hal­li­tus teki jou­kon pää­tök­siä ja ennen kaik­kea lupa­si teh­dä suu­ria pää­tök­siä jat­kos­sa. Se ei pois­ta sitä, että maam­me on putoa­mas­sa muu­tok­sen kärjestä.

===

Oli Suo­mel­ta ihmeel­li­nen suo­ri­tus nous­ta sodan jäl­keen syr­jäi­syy­des­tä, köy­hyy­des­tä ja monen mie­les­tä taka­pa­jui­suu­des­ta edis­ty­neek­si ja vau­raak­si maak­si ja sijoit­tua kär­ki­jouk­koon vähän kai­kis­sa kan­sain­vä­lis­sä ver­tai­luis­sa. Onko kukois­tus­kausi jää­mäs­sä lyhyek­si? Kovin moni vah­vuuk­sis­tam­me on mure­ne­mas­sa yhtä aikaa.

Teol­li­suu­tem­me on vai­keuk­sis­sa. Perin­tei­nen pape­ri­teol­li­suus supis­tuu euka­lyp­tus­sel­lun tun­kies­sa mark­ki­noil­le ja pape­rin kulu­tuk­sen vähe­tes­sä jyr­käs­ti print­ti­me­dian vai­keuk­sien vuoksi.

Metal­li­teol­li­suu­den ase­ma on hei­ken­ty­nyt Kii­nas­sa ja itäi­sen Euroo­pan nousun takia. Inves­toin­ti­ta­va­roi­den osal­ta maan­tie­teel­li­nen sijain­tim­me ei voi­si olla huo­nom­pi. Inves­toin­tien pain­opis­te on Itä-Aasias­sa. Kii­nas­ta kat­sot­tu­na Kemin sata­ma on meri­teit­se etäi­sin sata­ma koko maailmassa.

Nokia-vetoi­sen IT-alan nousu taas tai­si olla sel­lai­nen ihme, ettei se ehkä voi­nut­kaan kes­tää kovin kau­an. Toki jäl­jel­le on jää­nyt pal­jon poten­ti­aa­lis­ta osaamista.

Teol­li­suu­den vai­keuk­sil­la voi­daan selit­tää muut­kin vai­keu­det, kos­ka talou­del­li­sen poh­jan pet­täes­sä pet­tää kaikki.

= = =

On sil­ti itse­pe­tos­ta väit­tää, että vai­keu­tem­me joh­tu­vat vain ulkoi­sis­ta olo­suh­teis­ta. Mik­si emme pys­ty mukau­tu­maan muu­tok­seen kuten muut? Ei ole riit­tä­väl­lä tar­mol­la jat­ket­tu työ­tä, jol­la Suo­mi trim­mat­tiin huip­pu­kun­toon. Asiat on jätet­ty jamaan, jos­sa ne oli­vat par­hai­na vuo­si­nam­me. Maa­il­ma ei ole pysäh­ty­nyt. Jos jääm­me pai­kal­lem­me, mei­dän käy niin kuin meil­le on käymässä.

Meil­lä oli esi­mer­kik­si aika­naan maa­il­man par­hai­siin kuu­lu­va ter­vey­den­huol­to. Nyt se on arvioi­tu OECD-mai­den eriar­vos­ta­vim­piin kuu­lu­vak­si. Rahaa menee enem­män, mut­ta tuo­tos on huonompi.

Hyvä sijoi­tuk­sem­me Pisa-tut­ki­muk­sis­sa on osoi­tus pait­si hyvis­tä kou­luis­ta, myös las­ten hyväs­tä kas­vu­ym­pä­ris­tös­tä. Parii­sin slum­meis­sa kas­va­nei­den las­ten opet­ta­mi­nen on vaa­ti­vam­paa. Las­ten ase­ma on Suo­mes­sa edel­leen hyvä, mut­ta liki kaik­ki muu­tok­sen suun­taa osoit­ta­vat mit­ta­rit ovat punaisella.

Pek­ka Kuusen seu­raa­jat raken­si­vat Suo­meen toi­mi­van sosi­aa­li­po­liit­ti­sen koko­nai­suu­den teol­li­suusyh­teis­kun­nan tar­pei­siin. 1980-luvul­la työl­li­syy­sas­teem­me oli hyvä ja sosi­aa­li­set erot oli­vat pie­niä. Sit­tem­min raken­teel­li­nen työt­tö­myys on noin kol­min­ker­tais­tu­nut. Teol­li­suusyh­teis­kun­nan sosi­aa­li­po­li­tiik­ka ei toi­mi enää jäl­ki­teol­li­ses­sa yhteis­kun­nas­sa, mut­ta yri­tyk­set ajan­mu­kais­taa hyvin­voin­ti­val­tio­ta ovat ker­ta ker­ran jäl­keen kaa­tu­neet. Seu­rauk­se­na on raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä ja syr­jäy­ty­mis­tä. Sosi­aa­li­po­li­tiik­ka vie enem­män rahaa ja toteut­taa teh­tä­vään­sä huo­nom­min. Yhteis­kun­nal­lis­ten ero­jen kas­vu naker­taa luot­ta­mus­ta ja sosi­aa­lis­ta pää­omaa, joka on ollut kes­kei­siä vahvuuksiamme.

Siir­ty­mi­nen teol­li­ses­ta yhteis­kun­nas­ta urbaa­niin pal­ve­lu­yh­teis­kun­taan on val­tai­sa ja vält­tä­mä­tön muu­tos, jon­ka seu­rauk­se­na veto­voi­mai­sim­mat kau­pun­git kas­va­vat nopeas­ti. Kau­pun­ki­seu­tu­jen hal­lin­to ei ole pysy­nyt muu­tok­sen vauh­dis­sa. Kun­tien osaop­ti­moin­nin seu­rauk­se­na kau­pun­kim­me raken­tu­vat huo­nos­ti. Täs­tä mak­sam­me kym­me­niä vuo­sia huo­noi­na kau­pun­kei­na ja työt­tö­myy­te­nä. Kau­pun­ki­mai­set pal­ve­lut eivät menes­ty haja­nai­ses­sa yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­sa. On myös lii­kaa taan­tu­via kau­pun­ke­ja, kos­ka alue­po­li­tiik­ka on yhä viri­tet­ty ehkäi­se­mään maal­ta­pa­koa, vaik­ka muut­to­lii­ke on kau­pun­kien välistä.

Lis­taa voi­si jat­kaa. Olem­me jää­mäs­sä jäl­keen tie­teel­li­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa ja osaa­mi­ses­sa. Tie­to­tek­nii­kan käyt­tö jul­ki­ses­sa hal­lin­nos­sa on alkeel­lis­ta ver­rat­tu­na vaik­ka­pa Viroon, vaik­ka sen alan piti olla vah­vuuk­siam­me. Ja niin edel­leen. Meis­tä on tulos­sa van­han­ai­kai­nen yhteis­kun­ta. Mik­si meil­lä ei enää pys­ty­tä päätöksiin?

= = =

En tie­dä, miten hyviä pää­tök­siä Kek­ko­sen aika­na teh­tiin, mut­ta minus­ta Lip­po­sen hal­li­tuk­set oli­vat vii­mei­siä, joil­la oli kykyä isoi­hin pää­tök­siin. En ollut kai­kes­ta samaa miel­tä, mut­ta oli hyvä, että ongel­mil­le teh­tiin yli­pää­tän­sä jotain.

Voi­daan selit­tää päät­tä­jien hen­ki­lö­koh­tai­sil­la omi­nai­suuk­sil­la, ettei samaan pys­ty­tä enää, mut­ta se on huo­no seli­tys. On kokeil­tu kaik­ki kol­me mah­dol­lis­ta kah­den suu­ren puo­lu­een varaan raken­tu­vaa hal­li­tus­poh­jaa, eikä yksi­kään ole toi­mi­nut. Mut­ta eipä ole saa­tu tulok­sia kol­mi­kan­nas­sa­kaan. Jotain on muut­tu­nut koko yhteis­kun­nas­sa eikä sitä pidä selit­tää yksi­löis­tä käsin.

Suo­men vah­vuus oli ennen pie­nuu­den mah­dol­lis­ta­ma ver­kos­toi­tu­mi­nen.  aik­ki tun­si­vat kaik­ki ja kai­kes­ta voi­tiin neu­vo­tel­la eikä ketään voi­nut pet­tää. Nyt ver­kos­toi­tu­mi­nen on huo­nos­sa mai­nees­sa, ellei suo­ras­taan kriminalisoitua.

Kun jokai­nen hoi­taa vain omaa tont­ti­aan, pää­tök­sen­te­ko loh­kou­tuu. Koko­nai­sop­ti­moin­ti kor­vau­tuu osaop­ti­moin­nil­la ja isot refor­mit pie­nil­lä hienosäädöillä.

Hal­lin­to ei toi­mi niuk­kuu­den olois­sa. Kun rahaa on vähän, kaik­ki puo­lus­ta­vat vim­mai­ses­ti omaan­sa. Val­tion raa­mi­bud­je­toin­ti on joh­ta­nut sii­hen, että kukin minis­te­riö omis­taa oman raa­min­sa eikä pain­opis­tei­tä kye­tä muut­ta­maan kuin mar­gi­naa­li­ses­ti. Nuo­ri­so­ta­kuus­ta oltiin yksi­mie­li­siä, mut­ta rahaa tar­koi­tuk­seen ei työ­mi­nis­te­riön sisäl­tä löy­ty­nyt tar­vet­ta vas­taa­vas­ti. Suu­ret sanat väl­jäh­tyi­vät taas hienosäädöksi.

Onko val­tion lähes täy­del­li­nen vetäy­ty­mi­nen teol­li­suus­po­li­tii­kas­ta jär­ke­vää? Suo­men ja Ruot­sin mat­ka­pu­he­lin­osaa­mi­nen luo­tiin val­tioi­den voi­mak­kaan ohjauk­sen avul­la luo­mal­la NMT-stan­dar­di monien kil­pai­le­vien rat­kai­su­jen sijaan. Nyt sel­lai­nen oli­si epä­so­pi­vaa val­tiol­lis­ta ohjausta.

 

180 vastausta artikkeliin “Miksi päättäminen on niin vaikeata?”

  1. Hyvä kir­joi­tus. Toi­sin vie­lä yhden asian esil­le, eli vim­mat­tu sää­te­lyn ja byro­kra­tian lisää­mi­nen. Olem­me osin omin voi­min ja osin EU:n ansios­ta lisän­neet yhteis­kun­taa jäh­met­tä­vää ja asioi­den teke­mi­sen kal­liik­si teke­vää sää­te­lyä kaik­kial­le yhteiskuntaan. 

    Olem­me taval­laan hukan­neet tasa­pai­non joh­ta­mi­sen ja työn teke­mi­sen välil­lä. Mitä enem­män työn­te­ki­jöi­den (ja myös joh­don) aika kuluu mää­räys­ten mukai­sen byro­kra­tian huo­mioi­mi­seen sitä hei­kom­mak­si työn tuot­ta­vuus käy ja sitä vähem­män on aikaa innovatiivisuuten.

  2. Suo­men suu­rin ongel­ma ovat sen johtajat.
    Yri­tyk­sis­sä ja poli­tii­kas­sa astui val­taan kam­ree­ri­su­ku­pol­vi ‚täl­lä suku­pol­vel­la on kyl­lä hyvä kou­lu­tus, mut­ta hyvin kapea koke­mus­poh­ja todel­li­ses­ta elämästä.

    Puut­tuu näkemyksiä,paperiteollisuus on hyvä esi­merk­ki. Sen joh­to ei ole vie­lä­kään älyn­nyt muut­taa tuotantosuuntaa.
    Nokian pelas­tus 1990 luvul­la oli pape­ri-ja kumi­teol­li­suu­den hylkääminen.

    Nykyi­sel­lä kam­ree­ri­joh­do­ö­la se oli­si näi­ve­tet­ty kuo­li­aak­si jo 90-livulla

  3. Mik­si päät­tä­mi­nen on niin vai­ke­aa? Täs­sä pari spe­ku­la­tii­vis­ta haja-ajatusta.

    Olem­me tien­haa­ras­sa yhteis­kun­nan roo­lin suh­teen. Ihmi­set ovat aidos­ti eri miel­tä sii­tä mitä pitäi­si teh­dä. Aikoi­naan pää­tök­siä saa­tiin teh­tyä, kos­ka a) asiois­ta oli­tiin noin ylei­ses­ti samaa miel­tä tai b) luul­tiin, että asiois­ta oltiin noin ylei­ses­ti samaa mietlä.

    Poliit­ti­nen roh­keus puut­tuu. Aikam­me ilmiö­nä ovat ammat­ti­po­lii­ti­kot. Heil­le tyyp­pil­lis­tä on, että tär­kein­tä on nel­jän vuo­den pääs­sä hää­möt­tä­vät vaa­lit sil­lä mitään muu­ta­kaan työ­tä ei ole olemassa.

    Poliit­ti­sen jär­jes­tel­män ikä alkaa olle sel­lai­nen, että pää­tök­sen­te­ko on pelk­kää etu­ryh­mä­po­li­tiik­kaa. Kaik­ki raken­teet ovat suun­ni­tel­tu nol­la­sum­ma­pe­liin ja oman ryh­män etu­jen puo­lus­ta­mi­seen. Tämä kos­kee niin puo­luei­ta (RKP puo­lus­taa ruot­sin­kie­li­siä, Kepu maa­lai­sia, Dema­rit työ­läi­siä, Kok­ka­rit yri­tyk­siä ja yrit­tä­jiä) kuin ministeriöitäkin.

    Meil­lä on vain huo­no tuu­ri ja meil­le on sat­tu­nut nip­pu heik­ko­lah­jai­sia tyh­jän­toi­mit­ta­jia (Katai­nen, Urpi­lai­nen) joh­ta­jik­si aika­na, jol­loin tar­vet­ta oli­si ollut todel­li­sil­le johtajille.

  4. Osmo: “Meil­lä oli esi­mer­kik­si aika­naan maa­il­man par­hai­siin kuu­lu­va ter­vey­den­huol­to. Nyt se on arvioi­tu OECD-mai­den eriar­vos­ta­vim­piin kuuluvaksi.”

    Aikai­sem­pi oli oma arvio, OECDn arvio on ulko­puo­li­sen tekemä.

    Aikai­sem­min Suo­mi oli lähes kai­kes­sa maa­il­man paras, mut­ta sit­ten alet­tiin saa­da ulko­puo­li­sia arvioita.

  5. Vai­kei­ta asioi­ta. Yksi ongel­ma on se, että niin moni suun­soit­ta­ja luu­lee tie­tä­vän­sä miten asiat hoidetaan.

    Menes­tys joh­taa ylpis­ty­mi­seen ja ylpis­ty­mi­nen joh­taa kyke­ne­mät­tö­myy­teen rat­kais­ta asioi­ta. Mut­ta kun menes­tys päät­tyy, myös nöy­ryys lisään­tyy ja ongel­mia opi­taan taas ratkaisemaan.

    Sykli jat­kuu, kuten mate­maat­ti­nen his­to­rioit­si­ja Peter Turc­hin on vii­me aikoi­na ibn Khal­du­nin hen­ges­sä todistanut.

    http://kansankokonaisuus.blogspot.fi/2010/06/syklinen-historian-kasitys-strategiset_10.html

  6. Pahin yksit­täi­nen teki­jä kil­pai­lu­ky­vyn romah­ta­mi­ses­sa on suo­ma­lai­sen työn laa­dun romah­ta­mi­nen (Kaup­pa­leh­ti 13.8.2013), kum­ma kyl­lä tätä ei ole lii­em­min kom­men­toi­tu. Asia on ilmei­ses­ti lii­an kipeä asia niin yri­tys­joh­ta­jil­le kuin työntekijöillekin.

    22 maa­ta käsit­tä­väs­sä ver­tai­lus­sa Suo­mi oli joko vii­mei­nen tai kol­men vii­mei­sen jou­kos­sa, Suo­men ohi ovat aja­neen mm. Puo­la (!), Tsek­ki, Slo­va­kia ja Unka­ri. Laa­dun lisäk­si heik­ko oli myös toimitusvarmuus.

    Tätä ei yli­mal­til­li­sel­la palk­ka­rat­kai­sul­la kompensoida.

  7. Pää­tök­sen­teos­sa on pari­kin oleel­lis­ta ongelmaa. 

    Aiem­min pää­tök­set poh­jau­tui­vat tut­ki­tul­le tie­dol­le. Nyt läh­tö­koh­ta­na ovat men­neen maa­il­man mie­li­ku­vat, pie­nen kave­ri­pii­rin puheet ja asen­teet, sekä ikio­mat “mus­ta tuntuu”-fiilarit.

    Kun läh­tö­koh­ta on vää­rä, lop­pu­tu­los­kaan ei voi olla oikea. Yhä uudel­leen ilmoi­te­taan oikeat tavoit­teet, mut­ta lähes sään­nön­mu­kai­ses­ti vali­taan vää­rän kei­not ‑juu­ri ne, jot­ka vie­vät kau­em­mas tavoitteesta. 

    Ote­taan vaik­ka työt­tö­myys esi­mer­kik­si. Työ­tön näh­dään aina työ­ha­lut­to­ma­na, jota pitää kiris­tä­mäl­lä osal­lis­tu­maan työ­elä­mään, ja kehi­tel­lään sii­hen tar­koi­tuk­seen sopi­via kei­no­ja. Todel­li­suu­des­sa työs­sä­ole­via, työ­ha­lui­sia, ammat­ti­tai­toi­sia ihmi­siä on irti­sa­not­tu muu­ta­mas­sa vuo­des­sa sata­tu­hat­ta, ja kun­ta­mi­nis­te­rin mukaan työ­voi­maa vähen­ne­tään kun­nis­ta vie­lä 200 000 työn­te­ki­jän verran. 

    Toi­nen vir­he, mitä tois­te­taan, on pää­tös­ten seu­raus­ten sel­vit­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen. Suo­mi on sitou­tu­nut Lap­sen oikeuk­sien sopi­muk­seen, ja samal­la sel­vit­tä­mään niin val­tiol­li­sel­la kuin kun­ta­ta­sol­la jokai­sen pää­tök­sen lapsivaikutukset. 

    Jos niin oli­si teh­ty, lap­si­köy­hyys ei oli­si syven­ty­nyt ja laa­jen­tu­nut, kuten nyt on tapah­tu­nut, eikä uuti­soi­tai­si lap­si­per­hei­den lisään­ty­väs­tä asunn­ot­to­muu­des­ta, kuten nyt tapahtuu. 

    Samoin oli­si jätet­ty teke­mät­tä koti­hoi­don­tuen uudis­tus, joka vei lap­si­per­heil­tä oikeu­den päät­tää omal­le per­heel­leen sopi­vin tapa hoi­taa lap­set ja samaan aikaan kie­rol­la taval­la lyhen­si lukuis­ten las­ten koti­hoi­don aikaa. Tämä tapah­tui täy­sin vas­toin sitä tie­toa, min­kä suo­ma­lai­nen laa­du­kas tut­ki­mus on pien­ten las­ten kehi­tyk­ses­tä sel­vit­tä­nyt. (esim. Pik­ku­lap­sen kehi­tys ei kes­tä sel­lais­ta ihmis­suh­de­kuor­mi­tus­ta, joka päi­vä­ko­deis­sa on, ja aiheut­taa aggres­sii­vi­suu­den lisään­ty­mis­tä jne jne) 

    Samoin jätet­tiin sel­vit­tä­mät­tä lisä­kus­tan­nuk­set, jot­ka päi­vä­ko­tien lisä­ra­ken­ta­mi­nen ja hen­ki­lö­kun­nan palk­kaa­mi­nen tuo­vat tullessaan. 

    Hel­sin­gin Uuti­set on 3/2012 las­ke­nut, että pel­käs­tään Hel­sin­gil­le tulee 20milj lisä­las­ku + 15–20 uuden päi­vä­ko­din raken­ta­mi­ses­ta koi­tu­vat kus­tan­nuk­set, jos kaik­ki kak­si­vuo­ti­aat siir­ty­vät päi­vä­ko­tei­hin. Nyt teh­ty pää­tös tuo lap­set jo puo­li­tois­ta vuo­tiai­na päi­vä­ko­tiin, sil­lä isät­hän eivät uskal­la jää­dä pois töis­tä pelä­tes­sään työ­paik­kan­sa menetystä. 

    Pää­tök­sen­te­ki­jöil­lä pitäi­si kyl­lä olla mah­dol­li­suu­det hank­kia tie­toa asiois­ta laa­jas­ti. Erit­täin vahin­gol­li­nen on pää­tös pie­nen­tään vapaan tut­ki­muk­sen, yli­opis­to­tut­ki­muk­sen rahoi­tus­ta. Puo­lu­ee­ton tut­ki­mus antaa oike­aa tietoa. 

    Sen sijaan sel­lai­nen lausun­to­teh­tai­lu, jos­sa tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti poi­mi­taan omaan teo­ri­aan sopi­via point­te­ja perus­te­luik­si ja jäte­tään koko jouk­ko oleel­li­sia asioi­ta huo­miot­ta, ei pal­ve­le yhteis­kun­nan etua. Sel­lai­nen kum­min­kin näyt­tää saa­van kovin pal­jon jul­ki­suut­ta. Vai­ku­tuk­set näky­vät myös päätöksenteossa. 

    Sitä ihmet­te­len, mik­si puo­lu­eet, jot­ka eivät täy­sin voi men­nä nykyi­sen pää­tök­sen­teon lin­jaus­ten taak­se, sil­ti roik­ku­vat muka­na ja jää­vät vah­vis­ta­maan lin­jauk­sia. Jät­täy­ty­mäl­lä pois vas­ta­pai­no vah­vis­tui­si, ja jär­ke­vien pää­tös­ten aika tuli­si pal­jon nopeammin.

  8. Joku voi­si sanoa kir­joi­tus­ta huo­nos­ti ajoitetuksi 

    Hyvin ajoi­tet­tu.

    Teol­li­suu­den vai­keuk­sil­la voi­daan selit­tää muut­kin vai­keu­det, kos­ka talou­del­li­sen poh­jan pet­täes­sä pet­tää kaik­ki. … On sil­ti itse­pe­tos­ta väit­tää, että vai­keu­tem­me joh­tu­vat vain ulkoi­sis­ta olosuhteista. 

    Teol­li­suu­den / talou­den vai­keu­det selit­ty­vät aina­kin 1) meis­tä riip­pu­mat­to­mil­la ulkoi­sil­la teki­jöil­lä (Kii­nan nousu, pape­rin kulu­tuk­sen vähe­ne­mi­nen), 2) omil­la satun­nai­sil­la höl­möi­lyil­lä (Nokian kuih­tu­mi­nen) ja 3) hal­li­tus­tem­me vii­vyt­te­lyl­lä ja vää­ril­lä valinnoilla.

    Mik­si emme pys­ty mukau­tu­maan muu­tok­seen kuten muut? 

    Näyt­täi­si tosi­aan sil­tä, että aiem­piin vuo­siin (esim. talou­den nousu sodan jäl­keen, Lip­po­sen aika) ver­rat­tu­na Suo­mi ei kyke­ne teke­mään tar­vit­ta­via uudis­tuk­sia ja ohjaa­maan omaa kehi­tys­tään yhtä luon­te­vas­ti parem­mil­le urille.

    Kun mie­tin syi­tä, yksi ilmei­nen syy näyt­täi­si ole­van se, että Suo­mea hal­li­taan nyky­ään pal­jol­ti EU:n osa­na. Hal­li­tus ei pyri­kään oman lin­jan mää­rit­te­lyyn, vaan koros­taa pää­sään­töi­ses­ti EU:n lin­jaus­ten toteut­ta­mis­ta Suo­mes­sa. Tuo ei tie­ten­kään ole opti­maa­li­nen asen­ne. Jos Suo­mi halu­aa opti­moi­da yhteis­kun­tan­sa toi­min­nan, sen tuli­si opti­moi­da nime­no­maan sitä, ja näh­dä EU vain kehyk­se­nä, jon­ka puit­teis­sa Suo­mi toi­mii, osa­na tuo­ta yhteis­tä mark­ki­na-aluet­ta. Ei EU tule Suo­men asioi­ta suo­ma­lais­ten polii­tik­ko­jen puo­les­ta sel­vit­tä­mään. Pitäi­si siis uskal­taa ottaa myös itse ohjak­sia käsiin. Pie­ni­kin mää­rä täl­lais­ta kuvaa­maa­ni lai­na­va­loon luot­ta­vaa asen­net­ta voi joh­taa sii­hen, että vai­keat mut­ta tar­peel­li­set uudis­tuk­set jää­vät teke­mät­tä. Joh­ta­vat polii­tik­kom­me ovat myös kulut­ta­neet pal­jon aikaa EU:n krii­si­ko­kouk­sis­sa ja krii­sien selvittämisessä.

    En sano että EU oli­si yksin syy­pää kaik­keen, mut­ta sel­väs­ti se vie jon­kin ver­ran aikaa ja ener­gi­aa omien asioi­den hoitamiselta.

    Nykyi­sen hal­li­tuk­sen koh­dal­la yksi sel­vä ongel­ma on se, että se on valin­nut var­sin pola­ri­soi­van lin­jan, jos­sa euro­mai­den (jär­jes­tel­män sään­tö­jen vas­tai­nen) tuke­mi­nen, EU:n ja euroa­lu­een inte­graa­tion syven­tä­mi­nen, kun­tien lak­kaut­ta­mi­nen ja suur­ten kau­pun­kien puo­lel­la ole­mi­nen jaka­vat vah­vas­ti kan­saa. Lähes perus­tus­lain tasoi­sia mer­kit­tä­viä pää­tök­siä nui­ji­taan pöy­tään hal­li­tuk­sen enem­mis­tön tur­vin. Tämä tekee yhteis­työn oppo­si­tion kans­sa aika vai­keak­si, ja syö poh­jaa kon­sen­sus­hen­ges­sä ja huo­lel­la val­mis­tel­luil­ta pit­kän täh­täi­men uudistuksilta.

    Kol­mas seli­tys voi­si olla se, että maa­il­ma nyt vain muut­tuu ympä­ril­läm­me niin nope­aan tah­tiin, että oma tah­to­ti­la ja hyvät suun­ni­tel­mat eivät ehdi moi­ses­sa vauh­dis­sa edes muo­tou­tua. Täs­sä kai­vat­tai­siin avoin­ta asen­net­ta, hyvää kes­kuse­lua ja kaik­kien, asian­tun­ti­joi­den ja kan­sa­lais­ten kuun­te­le­mis­ta. Ei sää­ty­ta­lon viral­lis­ten semi­naa­rien tyy­liin, vaan ihan oikeas­ti. Vaa­tii aikaa ja halua kuun­nel­la, ja vähän nöyryyttä.

    Meil­lä oli esi­mer­kik­si aika­naan maa­il­man par­hai­siin kuu­lu­va ter­vey­den­huol­to. Nyt se on arvioi­tu OECD-mai­den eriar­vos­ta­vim­piin kuu­lu­vak­si. Rahaa menee enem­män, mut­ta tuo­tos on huonompi. 

    Vii­mei­set hal­li­tuk­set ovat onnis­tu­nees­ti ja var­sin tie­toi­ses­ti onnis­tu­neet jaka­maan Suo­men ter­vey­den­huol­lon A‑kansalaisten ja B‑kansalaisten ter­vey­den­huol­toon. Ei ihme jos eriar­voi­suus lisään­tyy ja B‑puolella esiin­tyy ongel­mia. (Eivät muu­ten kun­tal­lii­tok­set­kaan tee hyvää maa­kun­tien terveyspalveluille.)

    Siir­ty­mi­nen teol­li­ses­ta yhteis­kun­nas­ta urbaa­niin pal­ve­lu­yh­teis­kun­taan on val­tai­sa ja vält­tä­mä­tön muu­tos, jon­ka seu­rauk­se­na veto­voi­mai­sim­mat kau­pun­git kas­va­vat nopeasti. … … 

    Muu­tos savu­piip­pu­teol­li­suu­des­ta eteen­päin on ollut tär­keä. Mut­ta tuon kau­pun­kiin kes­kit­tä­mi­sen voi­si kyl­lä unoh­taa. Se jos mikä on perua jos­tain teol­lis­tu­mi­sen alkua­joil­ta. Net­ti ja pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta toi­mii ihan hyvin myös maal­la (oop­pe­raa ja mui­ta eri­kois­tu­neem­pia jut­tu­ja lukuu­not­ta­mat­ta, Savon­lin­na poikkeuksena).

    Nyt ver­kos­toi­tu­mi­nen on huo­nos­sa mai­nees­sa, ellei suo­ras­taan kriminalisoitua. 

    No ei kai sen­tään. Pitää vain kar­sia rikol­lis­luon­tei­set kuviot pois tuos­ta ver­kos­toi­tu­mi­ses­ta. Myös avoi­muu­den lisää­mi­nen aut­taa pitää­mään ver­kos­toi­tu­mi­sen lail­li­sil­la poluilla.

    Oli­sin val­mis “vähen­tä­mään ver­kos­toi­tu­mis­ta” niin, että (Mon­terqui­eun tyy­liin) poliit­kot ja talous­e­lä­mä ero­tet­tai­siin toi­sis­taan hie­man parem­min. Pal­kin­tor­vir­ko­jen, elä­ke­vir­ko­jen ja hal­li­tus­paik­ko­jen sijaan polii­tik­ko­jen ja uran­sa lopet­ta­nei­den polii­tik­ko­jen hyvin­voin­nis­ta voi­si ensi­si­jas­sa huo­leh­tia val­tio. Tämä paran­tai­si polii­tik­ko­jen riip­pu­mat­to­muut­ta, ja neut­ra­loi­si hei­dän int­res­se­jään ja motiiveitaan.

    Onko val­tion lähes täy­del­li­nen vetäy­ty­mi­nen teol­li­suus­po­li­tii­kas­ta jär­ke­vää? Suo­men ja Ruot­sin mat­ka­pu­he­lin­osaa­mi­nen luo­tiin val­tioi­den voi­mak­kaan ohjauk­sen avul­la luo­mal­la NMT-stan­dar­di monien kil­pai­le­vien rat­kai­su­jen sijaan. Nyt sel­lai­nen oli­si epä­so­pi­vaa val­tiol­lis­ta ohjausta. 

    Val­tiol­la voi kyl­lä olla tuot­ta­via sijoi­tuk­sia, mut­ta useim­mis­sa tapauk­sis­sa on hyvä, että poliit­ti­nen toi­mi­ja pitää näp­pin­sä eros­sa lii­ke-elä­män pää­tös­kis­tä. Fir­mat joi­den pää­tök­set teh­dään seu­raa­vat vaa­lit mie­les­sä eivät yleen­sä saa saman tasoi­sia pää­tök­siä kuin fir­mat, joi­ta joh­de­taan fir­man tavoit­tei­den mukaan.

    Mut­ta val­to voi­si myös osal­lis­tua aloil­la, jot­ka ovat val­tiol­le kes­kei­siä ja jois­sa Suo­mel­la on jokin int­res­si val­tio­na. Täl­lai­sia voi­si­vat olla vaik­ka­pa kai­vok­set / luon­non­va­rat ja lentoliikenne.

    Teol­li­suus­po­li­tiik­kaan voi osal­lis­tua täy­sin rin­noin stan­dar­doin­nin puo­lel­la. Siel­lä luo­daan poh­jaa var­si­nai­sel­le peräs­sä tule­val­le teol­li­suu­del­le. Täs­sä­kin blo­gis­sa kes­kus­tel­tiin juu­ri kun­tien ICT-han­kin­nois­ta. Stan­dar­dit tie­to­jen jaka­mi­seen yms. oli­si­vat todel­la ter­ve­tul­lei­ta. Val­tio voi­si myös hyvin tuot­taa (tai rahoit­taa) hyö­dyl­lis­tä avoin­ta koo­dia tuot­ta­via hank­kei­ta. Näil­lä sek­to­reil­la voi­si saa­da pal­jon­kin aikaan.

  9. Ei ole riit­tä­väl­lä tar­mol­la jat­ket­tu työ­tä, jol­la Suo­mi trim­mat­tiin huippukuntoon.

    Osa täs­tä trim­mauk­ses­ta oli yli­suu­ria leik­kauk­sia, joi­den aiheu­ta­mat vajeet kumu­loi­tui­vat ja alka­vat nyt aiheut­taa suu­rem­pia ongelmia.

    Kun jokai­nen hoi­taa vain omaa tont­ti­aan, pää­tök­sen­te­ko lohkoutuu.

    Nyt kaik­ki sit­ten miet­ti­vät, kuin­ka jär­ke­vää oli läh­teä siir­tä­mään pre­si­den­tin val­taa pää­mi­nis­te­ril­le ja teh­dä edus­kun­ta­vaa­leis­ta pää­mi­nis­te­rin­vaa­lit. Ennen oli pää­mi­nis­te­ri, joka koor­di­noi hal­li­tuk­sen toi­min­taa. Nyt noi­den muu­tos­ten jäl­keen on pää­mi­nis­te­ri, joka hoi­taa pre­si­den­tin hom­mat ja (pää­mi­nis­te­rin­vaa­lien vuok­si) puo­lue­joh­ta­jan hom­mat. Jos aikaa jää, koor­di­noi­daan hal­li­tuk­sen toi­min­taa. Ja sit­ten ihme­tel­lään mik­si minis­te­rit soo­loi­le­vat ja hal­li­tus ei saa mitään aikaiseksi.

    Asi­aa ei auta Kokoo­muk­sen vaa­li­me­nes­tyk­ses­tä joh­tu­van yli-itse­var­muu­den tuo­ma poliit­ti­nen ehdot­to­muus hei­dän itse pys­tyt­tä­mäs­sään sateenkaarihallituksessa.

  10. Mar­ko Kive­lä:
    …vim­mat­tu sää­te­lyn ja byro­kra­tian lisää­mi­nen. Olem­me osin omin voi­min ja osin EU:n ansios­ta lisän­neet yhteis­kun­taa jäh­met­tä­vää ja asioi­den teke­mi­sen kal­liik­si teke­vää sää­te­lyä kaik­kial­le yhteiskuntaan. 

    Olem­me taval­laan hukan­neet tasa­pai­non joh­ta­mi­sen ja työn teke­mi­sen välillä…

    Nyt tun­tuu var­sin­kin oikeal­la lai­dal­la ole­van muo­dis­sa syyt­tää ongel­mis­ta lii­al­lis­ta sää­te­lyä. Kuvaa­vaa on, että esi­mer­kik­si pari saman aiheen sii­vel­lä otsi­koi­hin nous­sut­ta kan­san­edus­ta­jaa oli­vat itse olleet sää­tä­mäs­sä kri­ti­soi­mi­aan lakeja.

    Sää­te­ly ja byro­kra­tia ovat vas­ta­koh­tia luot­ta­muk­sel­le. Pala ame­rik­ka­lais­ta mal­lia, jos­sa kaik­ki pää­te­tään lopul­ta oikeus­sa­lis­sa. Jos vas­tas­sa on yhtei­sön sijaan kas­vot­to­mat mark­ki­na­voi­mat, ei sii­nä pal­joa luot­ta­mus­ta raken­ne­ta. On mää­rät­tä­vä, mil­lai­nen kur­kun on olta­va. Muu­ten joku myy meil­le kurk­ku­na jotain aivan muu­ta, kun ei sitä ollut erik­seen kiellettykään.

  11. Suo­mes­sa samat EU-sään­nök­set tuot­ta­vat eri­lais­ta, ekstre­mis­ti­sem­pää sään­te­lyä kuin ver­tai­lu­kel­poi­sis­sa muis­sa jäsen­val­tiois­sa. Tar­koi­tus ei ole kii­kut­taa komis­sioon kan­te­lui­ta sii­tä, että jokin jäsen­val­tio oli­si lai­min­lyö­nyt vel­voit­teen­sa, mut­ta voi­sit­te sel­vit­tää tätä empii­ri­ses­ti rele­van­teis­sa asiois­sa ja maissa.

    Suo­ma­lai­set sul­ke­vat kan­nat­ta­vaa teol­li­suus­tuo­tan­toa, kos­ka suo­ma­lais­ten pitää kil­pail­la pää­oman tuot­toas­teel­la ja sijoit­ta­jien suo­sios­ta. Vah­va koti­mai­nen kölio­mis­ta­juus oli­si hyvä, vaik­ka sit­ten valtio-omistajuus.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men vah­vuus oli ennen pie­nuu­den mah­dol­lis­ta­ma ver­kos­toi­tu­mi­nen. Kaik­ki tun­si­vat kaik­ki ja kai­kes­ta voi­tiin neu­vo­tel­la eikä ketään voi­nut pet­tää. Nyt ver­kos­toi­tu­mi­nen on huo­nos­sa mai­nees­sa, ellei suo­ras­taan kriminalisoitua. 

    Kaik­ki tun­te­vat edel­leen kaik­ki. Pii­rit ovat pää­asias­sa mer­kit­tä­vän pie­net. Mik­si ver­kos­to­ui­tu­mi­ses­ta on tul­lut lähes kri­mi­na­li­soi­tua? Kuvit­te­li­si, että ver­kos­to­jen ide­aa­li­nen teh­tä­vä on nime­no­maan jous­ta­voit­taa toi­min­taa ja hel­pot­taa kom­pro­mis­sien (= pää­tös­ten) tekoa.

    Oma näke­myk­se­ni on, että poli­tii­kan teon visio on muut­tu­nut. Vie­lä mai­nit­se­mas­sa sodan­jäl­kei­ses­sä ajas­sa voi­tiin teh­dä pää­tök­siä, jot­ka teh­tiin pit­kän täh­täi­men “yhtei­sen Suo­men” hyväk­si. Nyt­tem­min poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko vai­kut­taa muut­tu­neen lob­baus­ryh­mien köy­den­ve­dok­si, jos­sa eri­lai­set etu­jär­jes­töt pitä­vät kyn­sin ham­pain kiin­ni omas­ta lyhyen aika­vä­lin edustaan.

    Ajat­te­le esi­mer­kik­si koti­hoi­don tues­ta käy­tä­vää kes­kus­te­lua. Olin var­sin yllät­ty­nyt, kun usein tasa-arvon puo­les­ta puhu­nut Anna Kon­tu­la hyök­kä­si (IL:n mukaan: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013083017430924_uu.shtml) voi­mak­kaas­ti koti­hoi­don tuen suku­puo­li­kiin­tiöi­tä vas­taan. Mie­tin het­ken, ja tote­sin, että tie­ten­kin. Kysees­sä on muu­tos, joka suo­ra­nai­ses­ti “vie” yhdel­tä ryh­mäl­tä ja “antaa” toi­sel­le ryh­mäl­le. On aivan luon­nol­lis­ta, että täs­sä koh­taa peri­aat­teet unoh­tu­vat ja mer­kit­tä­väl­le lob­baus­ryn­nis­tyk­sel­le myön­ny­tään. Omia on kosis­kel­ta­va. Häl­lä väliä raken­ne­uu­dis­tuk­sis­ta. Nehän kui­ten­kin ovat yli­huo­mi­sen murheita.

    Sama tren­di tois­tuu myös esi­mer­kik­si elä­ke­kes­kus­te­lus­sa. Mie­les­tä­ni kyke­ne­mät­tö­myys teh­dä pää­tök­siä ei niin­kään ole kiin­ni sii­tä, että pää­tök­siä ei ehkä halut­tai­si tai pys­tyt­täi­si teke­mään, vaan sii­tä että poli­tii­kan luon­ne on mutu­tu­nut yhtei­sen hyvin­voin­ti­val­tion raken­ta­mi­ses­ta ja yllä­pi­tä­mi­ses­tä edun­saa­ja­ryh­mien väli­seen tämän­päi­vän pii­ra­kan­ja­koon sil­lä­kin ris­kil­lä, että kaik­ki pii­rak­ka oli­si yli­huo­mi­seen men­nes­sä syöty.

  13. OS kir­joit­taa edel­lä: “Mut­ta eipä ole saa­tu tulok­sia kol­mi­kan­nas­sa­kaan. Jotain on muut­tu­nut koko yhteis­kun­nas­sa eikä sitä pidä selit­tää yksi­löis­tä käsin.”

    Täs­sä­hän se asian ydin juu­ri onkin: Asiat nimen omaan pitää selit­tää nyt yksi­lös­tä käsin.

    Jos aja­tel­laan asiat val­tios­ta, ei-yksi­lös­tä käsin kuten OS näyt­tää halua­van, ollaan hege­li­läis-marxi­lai­sen talous­o­pin kans­sa teke­mi­sis­sä, jos­ta nykyi­nen neu­vot­to­muu­tem­me on peräisin.

    Täl­le para­dig­mal­le ihmi­sen vapaus on kau­his­tus, eikä sii­hen sisäl­lyk­kään edes ihmi­sen käsitettä. 

    Tämä para­dig­ma tun­ne­tus­ti joh­taa suo­ja­pyö-yhteis­kun­taan ja hir­viö­mäi­seen hol­houk­seen, jos­sa kah­li­taan ihmi­sen vapaus sää­tä­mäl­lä kaik­kea toi­min­taa vii­meis­tä detal­jia myö­ten, sak­ko­jen uhal­la ja hirmuverotuksella.

    Val­tion int­res­sin sijaan pitää läh­teä liik­keel­le vapaas­ta suo­ma­lai­ses­ta mie­hes­tä ja nai­ses­ta, eli Kan­tin paradigmasta.

    Suo­ma­lai­sil­le pitää antaa vapaus toteut­taa unel­mi­aan, tes­ta­ta par­hai­ta ideoi­taan koh­taa­mal­la raju kan­sain­vä­li­nen kil­pai­lu sil­mäs­tä silmään.

    Jos suo­ma­lai­nen perus­taa esi­mer­kik­si fir­man ja ottaa yrit­tä­jä­ris­kin unel­man­sa toteut­ta­mi­sek­si, sii­nä sivus­sa työl­lis­täen mui­ta­kin, hänel­le pitää täs­tä antaa oikeu­den­mu­kai­nen korvaus.

    Jos hän ris­ki­no­tos­saan vie­lä­pä onnis­tuu ja uhkaa jopa tul­la sika-rik­kaak­si, hänel­le pitää se sallia.

    Hänel­le pitää aplo­dee­ra­ta ja antaa mita­li, eikä syyl­lis­tää mät­käi­se­mäl­lä hir­mu­ve­rot, kuten nyt tehdään.

    Kan­tin para­dig­man mukaan yhden menes­ty­mi­nen ei ole muil­ta pois, sil­lä näin talous läh­tee kas­vuun, työl­li­syys para­nee ja yhtei­seen kas­saan ropi­see rahaa hyvin­voin­tim­me ylläpitämiseen.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka kat­soo oikeu­dek­seen tul­la sika-rikkaaksi

  14. Mar­ko Kive­lä:
    Hyvä kir­joi­tus. Toi­sin vie­lä yhden asian esil­le, eli vim­mat­tu sää­te­lyn ja byro­kra­tian lisää­mi­nen. Olem­me osin omin voi­min ja osin EU:n ansios­ta lisän­neet yhteis­kun­taa jäh­met­tä­vää ja asioi­den teke­mi­sen kal­liik­si teke­vää sää­te­lyä kaik­kial­le yhteiskuntaan. 

    Olem­me taval­laan hukan­neet tasa­pai­non joh­ta­mi­sen ja työn teke­mi­sen välil­lä. Mitä enem­män työn­te­ki­jöi­den (ja myös joh­don) aika kuluu mää­räys­ten mukai­sen byro­kra­tian huo­mioi­mi­seen sitä hei­kom­mak­si työn tuot­ta­vuus käy ja sitä vähem­män on aikaa innovatiivisuuten.

    Tämä on aivan tot­ta ja tuo byro­kra­tian kas­vu ei koh­dis­tu vain jul­ki­seen sek­to­riin vaan on myös yksi­tyi­sen sek­to­rin ongel­ma. Kun tie­to­työn­te­ki­jä saa uuden “työ­ka­lun” niin aika usein sen tar­koi­tuk­se­na on tuot­taa raport­tia joh­dol­le. Tai jos jokin sovel­lus kor­va­taan uudel­la ohjel­mal­la, niin toden­nä­köi­ses­ti tämä uusi ohjel­ma on entis­tä kömpelömpi.

    Rutii­ni­töi­tä on siir­ret­ty sih­tee­reil­tä hen­ki­löil­le, jot­ka osaa­vat ne huo­nom­min ja joil­la on kor­keam­pi palk­ka. Tämä näyt­tää hyväl­tä, kos­ka “kal­lii­den tuki­funk­tioi­den” osuus suh­tees­sa ydin­lii­ke­toi­min­taan pie­ne­nee. Mis­sään ei näy se, että kor­kean tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jä käyt­tää aikaan­sa rutii­nei­hin, joi­ta ei osaa kunnolla.

  15. Hyvin kir­joi­tet­tu, rat­kai­sueh­do­tuk­sia vie­lä puuttuu.

    Ensik­si, täs­sä välil­lä meni yhden päät­tä­jä­su­ku­pol­ven (1995 — 2007) koh­tuul­li­sen muka­vas­ti ylös­päin. Ei ollut enää pers­tun­tu­maa vai­keuk­sis­sa ole­mi­seen ja Nokia oli kaik­ki kai­kes­sa, muu­ta ei tar­vit­tu. Inno­vaa­tio­kes­kus­te­lu alkoi niu­kas­ti ennen romahdusta.

    Onko Suo­mi iso vai pie­ni maa? Päät­tä­jien jou­kos­sa on ilmei­ses­ti käsi­tys että iso, aina­kin Bel­gi­aa ja Ruot­sia isom­pi. No, ei olla. Pie­nes­sä maas­sa pitää osa­ta pär­jä­tä niuk­ku­del­la niin hen­ki­ses­ti kuin aineellisesti.

    Poliit­ti­nen litur­gia kehuu kou­lua ja yli­opis­to­ja. nii­den tuot­ta­ma tie­to ei kel­paa oikeas­tan mil­le­kään puo­lu­eel­le. Yli­opis­tot ovat pää­osin hil­jaa kuin hii­ri, siel­lä­kään ei siis ole aja­tuk­sia eikä sanot­ta­vaa. Yksi­ty­set “aja­tus­ha­tuo­mot” ovat teh­ty tuot­ta­maan se vas­taus mitä polii­tik­ko halu­aa, ilman tur­haa tie­teel­lis­tä rasitetta. 

    Mitä teh­dä — joh­de­taan esimerkillä.

    Lak­kau­te­tan eril­li­set minis­te­riöt ja nii­den eril­li­set toi­min­not yhdek­si val­tio­neu­vos­tok­si. Yksi tie­to­tek­niik­ka, yksi talous­hal­lin­to, yksi val­tio­neu­vos­to. Minis­te­rei­den työn­ja­ko­kin vapau­tuu orga­ni­saa­tio­kah­leis­ta. Toki jokin raken­ne säi­lyy kuten muis­sa­kin vas­taa­vis­sa mais­sa val­tio­sih­tee­rei­neen ja alivaltiosihteereineen.

    Sote uudis­tus aloi­te­aan yhdis­tä­mäl­lä HUS:isa lukuu­not­ta­mat­ta muut yli­opis­to­sai­raa­lat yhh­dek­si orga­ni­saa­tiok­si. HUS sik­si, että siel­lä ovat nekin alat, joi­ta muil­la ei ole ja pari mil­joo­naa on ihan hyvä koko. Vaa­ti­van eri­koi­saa­iraan­hoi­don kes­kei­näi­set rii­dat sovi­taan kes­ke­nään, mie­lel­lään kan­sa­lais­ten eduk­si. Täl­löin ei tar­vis­te kik­kail­la niin pal­joa eri­lai­sil­la alue­ra­joil­la. Jos yhe­tis­työ toi­mii muu­ten­kin, siir­ty­mi­nen on sitä helpompaa.

    Palau­te­taan lää­nit — noin 10 ja Ahve­nan­maa on hyvä mää­rä. Kaik­ki alu­eel­li­set toi­mi­jat hätä­kes­kuk­sis­ta tak­si­lu­pien myön­tä­mi­seen, veroi­hin ja polii­siin teh­dään lää­ni­koh­tai­ses­ti samoil­la val­tion­vi­ran­omais­ra­joil­la. Yhteis­työ hel­pot­tuu ja sel­key­tyy. Vaa­li­pii­rit ovat lää­ni­nen kokoi­sia, mikä onkin se poliit­ti­nen jytky. 

    Val­tion ja kun­tien eläk­keet ovat jo Kevas­sa, yhdes­sä paikassa. 

    Vero­tus maa­kun­ta­koh­tai­sek­si kun­nal­lis­ve­ron sijaan. Verot ovat kovem­mat poh­joi­ses­sa ja idäs­sä kuin ete­läs­sä, mikä vas­taa todel­li­suut­ta. Veron­ta­saus­ta vähen­ne­tään. Maa­kun­tiin vali­taan val­tuus­tot — maa­kä­rä­jät — suo­ril­la vaa­leil­la ja maa­kun­nan vero­ra­hoil­la hoi­de­taan maa­kun­nan sosi­aa­li­ku­lut, tev­rey­den­huol­to, kou­lu­tus, kaa­voi­tus, muu kuin val­tion infra ja elin­kei­no­tuet. Kun­nat saa­vat loput hom­mat hoi­taa per nup­pi tulou­tuk­sel­la, jos kyvy eivät rii­tä niin kun­ta tai­taa olla lii­an pieni.

    Nykyi­set jul­ki­suuso­mai­susu­mas­sat siir­re­tään ilman kor­vaus­ta ja vero­ja uudel­le omistajalleen.

    Tär­kein­tä lie­nee ymmär­tää, että kaik­kia ongel­mia ei rat­kais­ta lain­sää­dän­nöl­lä vaan sil­lä että teh­dään jotain uut­ta uudel­la taval­la. Uusia asioi­ta piäi­si voi­da kokeil­la ensin käy­tän­nös­sä ja vas­ta sen jäl­keen kat­soa tar­vi­taan­ko laki­muu­tok­sia. Jos hom­ma toi­mii, sit­ten muu­te­taan lake­ja, muta ensik­si kokeil­laan vaik­ka poik­keus­lu­val­la vas­toin nykylakeja.

    Val­tio ja kun­nat ovat myös mark­ki­na inno­vaa­tioil­le, oli kil­pai­lu­lain­sää­dän­tö mil­lai­nen tahan­sa. Etu on saa­da myös uusia ideoi­ta maa­han ympä­ri maa­il­maa. Teh­dään se uusi pro­to­tyyp­pi­jään­sär­ki­jä öljy­nor­jun­ta­va­rus­tuk­sel­la. Ote­taan käyt­töön clean­tec­hia. Kaik­ki ei onnis­tu mut­ta ei se nyky­mei­nin­gil­lä­kään aina onnistuisi.

    Suut­tuu­ko kan­sa? Ei oikeas­taan, osa polii­ti­kois­ta vaih­tuu, mut­ta se kuu­luu asi­aan. Osa van­han val­lan tuki­ver­kos­tois­ta kaa­tuu rys­kyen ja he teke­vät kaik­ken­sa muu­tos­ten vastustamiseksi.
    Kyl­lä me kan­sa­lai­set uskom­me, kun tode­taan nykyis­ten toi­min­ta­ta­po­jen ole­van äly­va­pai­ta. Jopa kun­nan duu­na­ri sen ymmär­tää, jos ollaan rehellisiä.

  16. .…Siir­ty­mi­nen teol­li­ses­ta yhteis­kun­nas­ta urbaa­niin pal­ve­lu­yh­teis­kun­taan on val­tai­sa ja vält­tä­mä­tön muutos…

    Jopas on täy­del­lis­tä huu­haa­ta, joka ker­too enem­män­kin sii­tä miten cityih­mi­set ovat täy­sin todel­li­suu­des­ta etääntyneitä.

    Teol­li­nen yhteis­kun­ta ja suo­men vien­ti­teol­li­suus ovat nii­tä asioi­ta joil­la yhteis­kun­nan hyvin­voin­ti pal­ve­lui­ta pide­tään pystyssä.
    Hel­sin­gin city­vih­reät eivät var­maan työl­lis­tä yhti­käs ainut­ta ihmis­tä omil­la varoillaan.
    Lähes kaik­ki saa­vat palk­kan­sa jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta eli mui­den suo­ma­lais­ten työstä.

    Hesa naut­tii tol­kut­to­mas­ti val­tion tukia, joka hem­me­tin raken­nus­hank­kee­seen lai­te­taan val­tion var­jo­ja, kes­kus­ta­kir­jas­toon­kin pis­te­tään mui­den suo­ma­lais­ten varo­ja 30 mil­joo­naa vii­meis­ten tie­to­jen mukaan. Pal­jon­kos val­tion varo­ja lai­tet­tiin olym­pias­ta­dio­nin kor­jauk­seen entä met­roon, jne. jne. jne. jne.…..

    Suo­men ongel­mat joh­tu­vat päät­tä­jien pää­kau­pun­ki kes­kei­syyy­des­ta joka on joh­ta­nut mas­sii­vi­siin rahan siir­toi­hin muu­al­ta suo­mes­ta pääkaupunkiseudulle.

    Jos kehä­kol­mo­sen sisä­puo­li­ses­ta alu­ees­ta teh­täi­siin oma val­tio se oli­si kon­kurs­sis­sa saman tien. Hesa elää muun suo­men työstä.

    Lii­an monet val­tion viras­tot ja pal­ve­lut ovat kes­ki­tet­ty­jä pää­kau­pun­kiin, sama pätee yri­tyk­sien pää­kont­to­rei­hin, ja hesa­lai­set pää­se­vät naut­ti­maan näis­sä työs­ken­te­le­vien mak­sa­mis­ta vero­tu­lois­ta jon­ka mak­sa­vat muut suomalaiset.

    Päät­tä­jät teke­vät jat­ku­vas­ti lisää eri­lai­sia ener­gia ja ympä­ris­tö­ve­ro­ja jot­ka rasit­ta­vat yri­tys­ten toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia suo­mes­sa, ja sit­ten ihme­tel­lään kun talous menee huonosti.

  17. Mar­ko Kive­lä:
    Hyvä kir­joi­tus. Toi­sin vie­lä yhden asian esil­le, eli vim­mat­tu sää­te­lyn ja byro­kra­tian lisää­mi­nen. Olem­me osin omin voi­min ja osin EU:n ansios­ta lisän­neet yhteis­kun­taa jäh­met­tä­vää ja asioi­den teke­mi­sen kal­liik­si teke­vää sää­te­lyä kaik­kial­le yhteiskuntaan. 

    Täs­tä esi­merk­ki omis­ta töis­tä­ni. Tar­vit­sen sän­nöl­li­ses­ti elekt­ro­ni­sia kom­po­nent­te­ja, eksoot­ti­sia mate­ri­aa­le­ja sun mui­ta vim­pai­mia, kokei­den teke­mi­seen ja pro­to­tyyp­pien raken­te­luun. Eikä kos­kaan oikein tie­dä etu­kä­teen mitä pyö­ri­vää tai­ka­lyh­tyä tai kali­broi­tua käki­kel­loa seu­raa­vas­sa­kin hom­mas­sa taas tulee tarvitsemaan.

    Ennen van­haan romp­pei­den hank­ki­mi­nen oli mel­ko vai­val­lois­ta. Piti keräil­lä eri toi­mit­ta­jien pape­ri­sia tuo­te­ka­ta­loo­ge­ja mes­suil­ta, maa­han­tuo­jil­ta rui­naa­mal­la ym. läh­teis­tä. Osia tar­vi­tes­sa piti teh­dä puhe­li­mel­la soit­to­kier­ros eri maa­han­tuo­jil­le, ja kysel­lä kuka pys­tyi­si toi­mit­ta­maan, näyt­tei­nä tai johon­kin hin­taan, pie­nen mää­rän mil­loin mitäkin.

    Tuom­moi­nen toi­min­ta on tehos­tu­nut aivan jär­kyt­tä­väs­sä mää­rin vuo­sien var­rel­la. Kaik­ki tuo­te­luet­te­lot löy­ty­vät netis­tä. Luet­te­loi­ta ei tar­vit­se edes pla­ra­ta omin sil­min, vaan haku­ko­neet etsi­vät sopi­vat kom­po­nen­tit annet­tu­jen para­met­rien perus­teel­la. Kaik­kein pie­nim­mil­tä­kin maa­il­man syr­jä­kol­kis­sa sijait­se­vil­ta inno­va­tii­vis­til­ta pik­ku­pa­joil­ta voi tila­ta hei­dän kaik­kein uusim­pia pro­to­tyyp­pe­jään — maa­han­tuo­jaa ei tar­vit­se olla olemassakaan. 

    Vakiin­tu­neem­pien tava­ran­toi­mit­ta­jien logis­ti­nen tehok­kuus on jotain käsit­tä­mä­tön­tä: klik­kai­le para­met­ri­ses­ti haet­ta­vas­ta tuo­te­luot­te­los­ta tar­vit­se­ma­si osat ostos­ko­riin, syö­tä luot­to­kor­tin nume­ro, ja osat ovat pos­ti­laa­ti­kos­sa­si seu­raa­va­na aamu­päi­vä­nä (jos toi­mi­tus­va­ras­to sijait­see Euroo­pas­sa) DHL:n tai vas­taa­van kurii­rin toi­mit­ta­ma­na. Jos tilaa USA:sta, eteen tulee fak­ta että maa­pal­lo ei kos­kaan nuku. Jos kokeet ovat veny­neet ilta­myö­hään, ja yhtäk­kiä tar­vit­see jotain hila­vit­ku­tin­ta, sen voi tila­ta uudel­ta man­te­reel­ta, jos­sa ollaan vas­ta herää­mäs­sä. Kun­han tilaus on teh­ty vir­ka-aika­na, suih­ku­ko­neet kyl­lä len­nät­tä­vät osat peril­le pöy­däl­le­si yli yön ja läpi viikonloppujen.

    Mil­lä taval­la työ­nan­ta­ja­ni sit­ten hyö­dyn­tää täm­möis­tä työn­jaon ja logis­ti­sen tehok­kuu­den hir­muis­ta kiih­ty­mis­tä? No, meil­lä enää tut­ki­jat eivät han­ki itse mitään, vaan väliin perus­tet­tiin han­kin­taor­ga­ni­saa­tio. Minä kopioin käsin tilaus­koo­de­ja siel­tä toi­mit­ta­jan para­met­ri­se­ti haet­ta­vas­ta luettelosta/tilauslomakkeesta. Naput­te­len ne sit­ten työ­nan­ta­jan ERP-jär­jes­tel­mään. Jär­jes­tel­män toi­ses­sa pääs­sä eri­kois­tu­nut osto­hen­ki­lö, vir­ka-aika­na, naput­te­lee ne koo­dit takai­sin tava­ran­toi­mit­ta­jan luetteloon/tilauslomakkeeseen.

    Luu­len ettei kes­kus­joh­to tuom­mois­ta jär­jes­tel­mää silk­kaa tyh­myyt­tään pys­tyt­tä­nyt — vaik­ka on sekin mah­dol­lis­ta että kun elää siel­lä hui­pul­la pel­käs­tään ERPin tuup­paa­mien nume­roi­den varas­sa, ilman takai­sin­kyt­ken­tää ja käsi­tys­tä mitä putii­kis­sa oikeas­ti tapah­tuu, todel­li­suu­den­ta­ju kato­aa. Toden­nä­köi­sem­min kui­ten­kin han­kin­ta­la­ki tai joku muu pykä­lis­tö vaa­tii tilas­toi­maan ja toden­ta­maan mis­tä läh­teis­tä ja mihin kate­go­rioi­hin kuu­luen tava­raa mil­loin­kin tila­taan. Niin­pä minä sit­ten ERPiin naput­te­lun kaut­ta teen kyseis­tä tilas­toin­ti­työ­tä, ja luo­kit­te­len 0.1 sen­tin kap­pa­le­hin­tai­sia vas­tuk­sia ja 2 euron kap­pa­le­hin­tai­sia tran­sis­to­rei­ta eri kategorioihin.

    Lajit­te­lu­työ­tä teen vero­kii­lan tur­vot­ta­mal­la kus­tan­nus­ta­sol­la­ni, joka oikeas­taan edel­lyt­täi­si sem­mois­ta tehok­kuut­ta etten tee itse yhtään mitään min­kä joku muu osaa teh­dä, ja min­kä siis voi ostaa joko tava­ra­na tai pal­ve­lu­na ulko­puo­lel­ta. Täy­sin äly­tön­tä — ja täs­sä vas­ta yksi esimerkki.

  18. Mar­ko Kive­lä: Olem­me taval­laan hukan­neet tasa­pai­non joh­ta­mi­sen ja työn teke­mi­sen välil­lä. Mitä enem­män työn­te­ki­jöi­den (ja myös joh­don) aika kuluu mää­räys­ten mukai­sen byro­kra­tian huo­mioi­mi­seen sitä hei­kom­mak­si työn tuot­ta­vuus käy ja sitä vähem­män on aikaa innovatiivisuuten

    Coa­se’n kat­to on vas­tas­sa kun orga­ni­saa­tioon liit­ty­vät tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set hal­vaut­ta­vat kai­ken toi­min­nan. Poi­mit­tu talous­no­be­lis­ti Ronald Coase:n töistä.

    Kos­ka palaut­teen anta­mi­nen kir­joit­ta­mal­la (niin­kuin ERPin kaut­ta joh­ta­mi­nen edel­lyt­tää) on hidas­ta ja vai­val­lois­ta, luu­len että lähes kaik­ki takai­sin­kyt­ken­tä ‘joh­don’ ja var­si­nai­sen toi­min­nan välil­lä on kat­ken­nut hie­rark­ki­ses­ti joh­de­tuis­sa orgi­ni­saa­tiois­sa. Ne ajau­tu­vat tuu­lia­jol­la min­ne sit­ten ajautuvatkaan. 

    Gary Hamel’han on ehdot­ta­nut rat­kai­suk­si vas­tuun siir­tä­mis­tä ja luot­ta­muk­sen anta­mis­ta var­si­nai­sen työn teke­väl­le ruo­hon­juu­ri­ta­sol­le — mikä kyl­lä edel­lyt­tää että rek­ry­toi­taes­sa saa­daan kai­vet­tua esiin ne innos­tu­neet ja luot­ta­muk­sen arvoi­set ‘hyvät tyy­pit’. Mie­les­tä­ni tuo muis­tut­taa juu­ri sitä van­haa hyvää Suo­men maa­il­man­kar­tal­le nos­ta­nut­ta tapaa. 

    Vähin­tään­kin, jos hie­rar­kiois­ta ei uskal­le­ta luo­pua, takai­sin­kyt­ken­tä­pro­ses­sin pitäi­si olla kevyt ja jous­ta­va, MBWA-tyy­liin joka nos­ti Hew­lett-Pac­kar­din maa­il­man hui­pul­la ja jota Ste­ve Jobs (vaik­ka oli­kin vai­kea tyyp­pi) myös harrasti.

  19. Erit­täin hyvää teks­tiä, joka lait­taa miettimään.

    Mar­ko Kive­lä, jos tuo­te ei myy niin on tur­ha syyt­tää byrokratiaa.

    Suo­men ongel­ma on se, ettei meil­lä ole tuot­tei­ta, jot­ka käy­vät kaupaksi.

    Suo­ma­lai­nen laa­tu ei ole paran­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti ja muut ovat saa­neet mei­dät kiinni.

    Ava­ruus­teol­li­suus tulee ole­maan se 2000-luvun ensim­mäi­sen vuo­si­sa­dan suu­ri jut­tu. Aivan kuten 1900-luvul­la oli tie­to­ko­ne ja sitä aiem­min polt­to­moot­to­ri 1800-luvun lopul­la monien mui­den tär­kei­den kek­sin­tö­jen kanssa.

    Toi­nen suu­ri jut­tu on syvän­me­ren­poh­jan resurs­sien hyö­dyn­tä­mi­nen, esi­mer­kik­si jalo­me­tal­lien louhiminen. 

    Yksi mah­dol­li­suus oli­si puun käyt­tä­mi­nen ava­ruu­des­sa. Puul­la on omi­nai­suuk­sia, jot­ka voi­si­vat olla hyö­dyl­li­siä kyl­mäs­sä ava­ruu­des­sa. Ava­ruus on joka tapauk­ses­sa se seu­raa­va suu­ri tun­te­ma­ton, jon­ne ihmis­kun­ta tunkeutuu.

    Clean­tech tais­te­lu on jo suu­rel­ta osin mene­tet­ty kii­na­lai­sil­le, kos­ka Kii­nan on pak­ko hank­kia puh­taam­paa tek­no­lo­gi­aa ja he eivät sitä tah­do ostaa muualta.

    Pidän aika toden­nä­köi­se­nä, että Suo­mi on jo his­to­ri­aa muo­dos­sa, jos­sa me Suo­men tun­nem­me. Valitettavasti.

    Ei ole näkö­pii­ris­sä mitään sel­lais­ta radi­kaa­lia tuo­tet­ta, jota ei muu­al­la kyet­täi­si tekemään.

    Oikeas­taan vain kus­tan­nus­kil­pai­lu on sel­lai­nen, mitä Suo­mi voi jos­sain mää­rin yrittää.

    Tosin, onhan meil­lä Kone. 

    Ehkä­pä Kone kek­sii avaruushissin. 🙂

  20. Jaas­su:
    ….Siir­ty­mi­nen teol­li­ses­ta yhteis­kun­nas­ta urbaa­niin pal­ve­lu­yh­teis­kun­taan on val­tai­sa ja vält­tä­mä­tön muutos…

    Jopas on täy­del­lis­tä huu­haa­ta, joka ker­too enem­män­kin sii­tä miten cityih­mi­set ovat täy­sin todel­li­suu­des­ta etääntyneitä.

    Teol­li­nen yhteis­kun­ta ja suo­men vien­ti­teol­li­suus ovat nii­tä asioi­ta joil­la yhteis­kun­nan hyvin­voin­ti pal­ve­lui­ta pide­tään pystyssä.

    Olen täyh­sin tie­toi­nen sii­tä, miten tär­keä vaih­to­ta­seel­lem­me teol­li­suus on, mut­ta nyt puhu­taan sen vai­ku­tuk­ses­ta työl­li­syy­teen, kos­ka sil­lä on vai­ku­tus työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­seen. Kun savu­piip­pu­teol­li­suus automatisoituu,m teh­tais­sa nyt vain on pal­jon vähem­män väkeä kuin ennen. Tilas­to­kes­kus mit­taa ilmiö­tä huo­nos­ti, mut­ta muu­tos­ta voi seu­ra­ta SAK-lais­ten teol­li­suus­liit­to­jen jäsenmääristä. 

    Teol­li­suu­den työ­pai­kat vähe­ne­vät tilas­tois­sa hitaam­min kuin työ­pai­kat teh­tais­sa, sil­lä teo0llisuudeksi las­ke­taan jopa Nokia, jol­la ei kai ole juu­ri mitään teol­lis­ta tuo­tan­toa Suo­mes­sa., suun­nit­te­lu­työ­tä sitä enem­män. Duu­na­rei­ta on vähem­män, mut­ta aka­tee­mi­sia toi­mis­tos­sa töis­sä ole­via on vas­taa­vas­ti enem­män. Nämä erit­täin kovaa kou­lu­tus­ta vaa­ti­vat suun­nit­te­lu ym. teh­tä­vät tah­to­vat myös sijoit­tua suu­riin kau­pun­kei­hin. Yhden savu­pii­pun paik­ka­kun­nil­la ne viih­ty­vät koros­te­tun huonosti. 

    On esi­tet­ty, että teol­li­suu­den suun­nit­te­lu­työ pitäi­si las­kea pal­ve­luk­si. Sil­loin teol­li­suus työl­lis­täi­si enää hyvin vähän väkeä. Sil­lä, miten asiat tilas­toi­daan, ei nyt kyl­lä ole pal­jon mer­ki­tys­tä. Olen­nais­ta on, että työ kes­kit­tyy suu­ril­le työ­mark­ki­na-alueil­la, siis kau­pun­kei­hin ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, pidäm­me­kö tätä hyvä­nä vai huo­no­na asiana.

    Mut­ta kun kaik­ki teol­li­suu­den duu­na­rit eivät voi muut­tua huip­pusuun­nit­te­li­joik­si, jotain työ­tä tuli­si kek­siä myös vähem­män osaa­val­le työ­voi­mal­le., Tois­teui­sek­si ei ole kek­sit­ty kuin tyt­tö­myys tai pal­ve­lua­lat. Oal­ve­lua­lat taas eivät menes­ty kuin sdiel­lä, mis­sä asuu riit­tä­väs­ti ihmisiä. 

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mut­ta kun kaik­ki teol­li­suu­den duu­na­rit eivät voi muut­tua huip­pusuun­nit­te­li­joik­si, jotain työ­tä tuli­si kek­siä myös vähem­män osaa­val­le työ­voi­mal­le., Tois­teui­sek­si ei ole kek­sit­ty kuin tyt­tö­myys tai palvelualat…

    Ok, eli tähän tuot­ta­vuu­den kas­vu on mei­dät joh­ta­nut. Oikeas­ti täs­sä yhteis­kun­nas­sa tar­vi­taan ainoas­taan näi­den “huip­pusuun­nit­te­li­joi­den” työ­pa­nos, mut­ta kos­ka jokai­sen kan­sa­lai­sen on aivan pak­ko teh­dä 40 tun­tia “töi­tä” vii­kos­sa, niin nii­tä jou­du­taan puo­li­vä­ki­sin kek­si­mään eri­lai­sis­ta palveluista.

    Mitä jos a) jaet­tai­siin tämä huip­pu­työ­pa­nos tasai­sem­min ja b) luo­vut­tai­siin 40 viik­ko­työ­tun­nin pak­ko­pai­das­ta. Samal­la pääs­täi­siin eroon sekä työt­tö­mis­tä että palvelutyöllistämispakosta.

  22. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Erit­täin hyvää teks­tiä, joka lait­taa miettimään.

    Mar­ko Kive­lä, jos tuo­te ei myy niin on tur­ha syyt­tää byrokratiaa.

    Suo­men ongel­ma on se, ettei meil­lä ole tuot­tei­ta, jot­ka käy­vät kaupaksi.

    Suo­ma­lai­nen laa­tu ei ole paran­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti ja muut ovat saa­neet mei­dät kiinni.

    Täs­sä oli samo­ja aja­tuk­sia kuin itsel­lä­ni­kin. Tär­ke­ää­hän on siis lopul­ta inno­voin­ti. Uudet kau­pak­si käy­vät tuot­teet ja palvelut.

    Ymmär­rän tie­tys­ti että kan­san­ta­lou­des­ta kiin­nos­tu­neet yleen­sä miet­ti­vät asi­aa yhteis­kun­nan raken­tei­den kaut­ta eikä yksittäiset/tulevien inno­vaa­tioi­den kautta.

    Hyvä kir­joi­tus soi­nin­vaa­ral­ta. Muka­va huo­ma­ta, että vih­reän polii­ti­kon alta pal­jas­tuu ihan val­ta­vir­ran talous­mies. Näi­tä lisää.

    ehkä­pä suo­ma­lais­ten tule­vai­suus on tosi­aan se, että kaik­ki asu­vat hel­sin­gis­sä ja pese­vät tois­ten­sa paitoja. 🙂

    Pal­ve­luis­ta­kin on toki mah­dol­lis­ta kehitt­tää vien­ti­tuot­tei­ta pape­ria kor­vaa­maan. Esi­merk­kei­nä fil­lip­pii­ni­läi­set pii­at ja sveit­si­läi­set pank­ki­pal­ve­lut. Kuka kek­sii ensin, että kum­paan mei­dän kan­nat­tai­si panos­taa?? Sanoi­sin että ihan hyvä tule­vai­suu­den ske­naa­rio meil­le on eri­lais­te pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­nen rik­kail­le venäläisille.

  23. Aki Suok­ko:

    Rutii­ni­töi­tä on siir­ret­ty sih­tee­reil­tä hen­ki­löil­le, jot­ka osaa­vat ne huo­nom­min ja joil­la on kor­keam­pi palk­ka. Tämä näyt­tää hyväl­tä, kos­ka “kal­lii­den tuki­funk­tioi­den” osuus suh­tees­sa ydin­lii­ke­toi­min­taan pie­ne­nee. Mis­sään ei näy se, että kor­kean tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jä käyt­tää aikaan­sa rutii­nei­hin, joi­ta ei osaa kunnolla.

    Pidän tätä ylei­se­nä har­ha­na, mut­ta sil­ti har­ha­na. Jos todel­la oli­si näin, joku kon­sult­ti teki­si hyvät rahat hank­ki­mal­la ulkois­tet­tu­na sih­tee­ri­pal­ve­lut väliin. Todel­li­suu­des­sa sinus­ta vain tun­tuu täl­tä, kun jou­dut hoi­ta­maan omat matkalaskusi.

    Apro­poo, hyvä­nä puo­le­na: jos työ­si on kal­liim­paa, kan­nat­taa sen auto­ma­ti­soin­ti parem­min, joten tulos­sa on help­po­käyt­töi­sem­piä jär­jes­tel­miä näi­hin rutiinitöihin.

    T. Toi­mi­tus­joh­ta­ja joka ei iki­nä haluai­si pala­ta aikaan jol­loin ei saa­nut itse vara­ta omia mat­ko­jaan, tai sih­tee­rin hoi­ta­maan puhe­lin­vas­taa­jan työ­hön, tai pape­ris­ten muis­tioi­den lähet­tä­mi­seen sisäi­ses­sä postissa…

  24. Aki Suok­ko: Rutii­ni­töi­tä on siir­ret­ty sih­tee­reil­tä hen­ki­löil­le, jot­ka osaa­vat ne huo­nom­min ja joil­la on kor­keam­pi palk­ka. Tämä näyt­tää hyväl­tä, kos­ka “kal­lii­den tuki­funk­tioi­den” osuus suh­tees­sa ydin­lii­ke­toi­min­taan pie­ne­nee. Mis­sään ei näy se, että kor­kean tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jä käyt­tää aikaan­sa rutii­nei­hin, joi­ta ei osaa kunnolla.

    Tämä on esi­merk­ki sii­tä että joh­to ei las­ke kus­tan­nuk­sia sil­le mitä Coa­se kut­sui orga­ni­saa­tion pyö­rit­tä­mi­ses­ta aiheu­tu­vik­si sisäi­sik­si tran­sak­tio­ku­luik­si. Voi olla monia syi­tä mik­sei laske: 

    - Nyky­muo­din mukai­ses­sa tie­to­jär­jes­tel­mil­lä joh­ta­mi­ses­sa mikään sem­moi­nen nume­ro ei nouse joh­don tie­toi­suu­teen, jol­le ei ole eri­tyi­ses­ti avat­tu put­kea tie­to­jär­jes­tel­män läpi.

    - Esi­mer­kik­si itse­pal­ve­lu-rutii­ni­töi­den (spe­sia­lis­til­la tee­tet­ty­nä [*]) kus­tan­nuk­sen muo­dol­li­nen arvioi­mi­nen, sel­lai­sel­la “tie­teel­li­sel­lä täs­mäl­li­syy­del­lä” että se kes­tää päi­vän­va­loa paperille/tietojärjestelmään kir­joi­tet­tu­na, voi olla yhtä kal­lis ope­raa­tio kuin itse­pal­ve­lu­työ itses­sään. Van­han­tyy­li­ses­sä Mana­ge­ment by Wal­king Around-mal­lis­sa joh­ta­ja sai intui­tii­vi­sen käsi­tyk­sen pää­tös­ten­sä kus­tan­nuk­sis­ta suo­raan. Pitää muis­taa että itse­pal­ve­lu-rutii­ni­työt tekee kal­liik­si pait­si mene­tet­ty työ­ai­ka, myös ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set kuten aja­tuk­sen kat­kea­mi­nen kes­ken pit­kä­jän­teis­tä kes­kit­ty­mis­tä vaa­ti­vaa var­si­nais­ta työ­pro­ses­sia, tai ylei­nen kes­kit­ty­mis­tä hajoit­ta­va vitu­tus kun jou­tuu teke­mään asioi­ta joi­ta ei kun­nol­la osaa ja työ­ka­luil­la jot­ka toi­mi­vat keh­nos­ti. Ker­ran­nais­vai­ku­tus­ten arvioi­mi­nen “tie­teel­li­sen tar­kas­ti” on pal­jon isom­pi ope­raa­tio (ehkä jopa mah­do­ton­ta) kuin nii­den arvioin­ti näppituntumalla.

    - Voi olla että maa­il­ma ja sen muka­na orga­ni­saa­tioi­hin koh­dis­tu­vat vaa­ti­muk­set ovat muut­tu­neet niin moni­mut­kai­sik­si että perin­tei­sen pyra­mi­dior­ga­ni­saa­tion joka ker­rok­ses­sa syn­ty­vä Coa­se-kit­ka sum­mau­tuu ja itse­ään ruok­ki­mal­la ker­tau­tuu, niin että pyra­mii­dil­la ei enää nyky­maa­il­mas­sa ker­ta­kaik­ki­aan pär­jää. Tämä on monel­la suun­nal­la joh­ta­nut orga­ni­saa­tioi­den madal­ta­mi­seen ja vas­tuun siir­tä­mi­seen alem­mas — mikä sopii­kin hyvin suo­ma­lai­seen itse­näi­sen teke­mi­sen mentaliteettiin. 

    Tuo vii­mei­nen koh­ta on muu­ten toteu­tu­mas­sa sitä­kin kaut­ta, että eri­näi­sis­tä syis­tä (mm. IPR:n rapau­tu­mi­nen, auto­maa­tios­ta joh­tu­va “orga­ni­soi­dun” työn vähe­ne­mi­nen) yhä enem­män ja enem­män työ­tä teh­dään vapaa­eh­toi­ses­ti ja itse­pal­ve­lu­na — esi­mer­kik­si se iäni­kui­nen Linux-käyt­tö­jär­jes­tel­mä, Rep Rap 3D-print­te­ri, tai vaik­ka­pa eri­lai­set jouk­ko­ra­hoi­te­tut hankkeet.

  25. Ihan hyvää poh­dis­ke­lua Osmol­ta. Vali­tet­ta­vas­ti kir­joi­tus ei sisäl­tä­nyt yhtää asi­aa, mik­si Suo­mi on jou­tu­nut tähän tilan­tee­seen. Ei myös­kään yhtään ehdo­tus­ta miten täs­tä nous­tai­siin takai­sin menes­ty­väk­si kansakunnaksi.

    Suo­ma­lai­sil­ta on parin vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen aika­na hävin­nyt kan­sal­lis­tun­to ja isän­maal­li­suus. On hoet­tu glo­ba­li­saa­tion etu­ja ja oltu sii­nä uskos­sa, että kun maa­il­ma paran­tuu, niin suo­ma­lais­ten­kin ase­ma paran­tuu. Nyt on taas ker­ran lyöt­täy­dyt­ty Sak­san vana­ve­teen ja luul­laan , että myö­täi­le­mi­nen Sak­san poli­tiik­kaa pelas­taa pie­nen kansamme. 

    Tosia­sias­sa Sak­sa ajaa häi­käi­le­mät­tö­mäs­ti vain omaa etu­aan. Näin on ollut aina­kin vii­mei­set 500 vuot­ta. Kah­den häviä­män­sä maa­il­man­so­dan jäl­keen Sak­sa on nous­sut Euroo­pan mah­dik­si. Sak­sa­lai­nen uskon­puh­dis­ta­ja Mar­tin Lut­her kir­joit­ti useam­pia­kin kir­jo­ja juu­ta­lais­ten yli­val­las­ta ja liet­soi erit­täin voi­mak­kaas­ti anti­se­mi­tis­miä. Yksi hänen kir­jois­taan “Juu­ta­lai­sis­ta ja hei­dän val­heis­taan” on luet­ta­vis­sa Hel­sin­gin yli­opis­ton kir­jas­ton net­ti­ver­sio­na https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26563/Luther.pdf?sequence=2 Ottei­ta täs­tä kir­jas­ta voi lukea Vapaa-ajat­te­li­ja leh­des­tä vuo­del­ta 2003 http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/evankelisluterilaisuuden_pimea_puoli.html

    Kun Suo­mes­ta on met­sä- ja metal­li­teol­li­suus sekä It- teol­li­suus vie­ty Kii­naan ja Inti­aan ja mui­hin köy­hiin mai­hin, joi­den työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten kans­sa emme pys­ty mil­lään kil­pai­le­maan, niin Suo­men on pak­ko löy­tää uusia kil­pai­lu­ky­kyi­siä tuot­tei­ta. Toi­vom­me on edel­leen met­sis­sä. Puun­ta on pak­ko kye­tä jalos­ta­maan sel­lai­sik­si tuot­teik­si, joil­la on kan­sain­vä­lis­tä kysyn­tää. Uusiu­tu­van ener­gian, mm. bio­die­sel, tuo­tan­nos­sa met­sien hak­kuu­jät­teet ovat ensiar­voi­sen tär­keäs­sä ase­mas­sa. Nes­te Oy osaa teh­dä bio­die­se­liä mel­kein mis­tä tahan­sa. Täs­sä vain yksi ehdo­tus, mui­ta var­mas­ti löy­tyy vaik­ka kuin­ka pal­jon, jos Suo­meen saa­daan oikea isän­maal­li­nen hen­ki pääl­le emme­kä tyy­dy odot­ta­maan glo­ba­li­saa­tion rat­kai­se­van kaik­ki ongelmamme.

  26. Savu­piip­pu­teol­li­suus nimi­tyk­sen käyt­tä­mi­nen on hie­man hal­ven­ta­vaa, useim­mat teh­taat jois­sa on moi­sia piip­pu­ja ovat koh­tuul­li­sen kor­kean tek­no­lo­gian lai­tok­sia, jopa vih­rei­den hal­vek­si­mat pape­ri­teh­taat jois­sa suo­ma­lais­ten osaa­mi­nen on ollut kaut­ta aiko­jen maa­il­man huippua.

    Auto­maa­tion vai­ku­tuk­set työ­paik­koi­hin ovat tul­leet jo pari vuo­si­kym­men­tä sit­ten ja nii­den seu­rauk­se­na monien teh­tai­den tuot­ta­vuus ja myös yhteis­kun­nan vero­tu­lot ovat kas­va­neet, samal­la auto­maa­tio on tuo­nut muka­naan vaa­ti­vam­man tek­no­lo­gian osaa­mis­ta ja lisää työ­paik­ko­ja kos­ka joi­den­kin täy­tyy se auto­maa­tio­kin suun­ni­tel­la ja yllä­pi­tää sekä valmistaa.

    Joi­den­kin asioi­den kes­kit­ty­mi­nen suu­rem­mil­le paik­ka­kun­nil­le on enem­män­kin polit­tis­ten pää­tös­ten seu­raus jos­sa yhteis­kun­nan varo­ja on sijoi­tet­tu val­tion viras­toi­hin ja val­tion yri­tys­ten pää­kont­to­rei­hin ja kou­lui­hin ja vas­taa­viin siten että seu­rauk­se­na väki on läh­te­nyt kas­vuun, enem­män­kin voi­si kysyä mik­si on käy­nyt niin että hel­sin­kiin jos­sa ei eri­tyi­sem­min ole kos­kaan val­mis­tet­tu pal­joa­kaan vien­tiin mene­viä tuot­tei­ta on sijoi­tet­tu maan päälentokenttä. 

    Pal­jon parem­pi paik­ka sil­le oli­si 100 kilo­met­riä hesas­ta poh­joi­seen, oli­si lähem­pä­nä muu­ta suo­mea, nyt­hän se on pis­tet­ty jok­seen­kin niin kau­as muus­ta suo­mes­ta kuin olla voi.

    Se mik­si väkeä on muu­al­ta suo­mes­ta jou­tu­nut muut­ta­maan työn­pe­rään hel­sin­kiin on pit­käl­le seu­raus­ta täs­sä maas­sa har­joi­te­tus­ta politiikasta.

  27. Täy­tyy ihail­la, että vie­lä­kin löy­tyy Suo­mes­sa ihmi­siä jot­ka anta­vat ilmai­sek­si työ­pa­nok­sen­sa eri­lai­sis­sa vapaa­eh­tois­toi­mis­sa saa­den vai­vois­taan vain hyvän mielen.

    Kun verot­ta­ja kaa­pii kaik­ki mah­dol­li­set koh­teet urhei­luseu­ran pul­lan­myyn­tiä myö­ten, saa­daan tal­koo-osal­lis­tu­mi­nen tehok­kaas­ti tape­tuk­si. Hyvän­te­ke­väi­syys, vapaa­eh­toi­suus ja yhteis­vas­tuu katoa­vat. Ns yhtei­nen hyvä kär­sii, mut­ta so what. 

    On vai­ke­aa ymmär­tää yleen­sä­kään sitä, että tuot­tei­den ja pal­ve­lu­jen veron­ko­ro­tuk­set pelas­tai­si­vat jul­kis­ta talout­ta. Kes­ki­ver­to suo­ma­lai­sel­la ei juu­ri ole palk­ka­tu­lois­sa sel­lais­ta yli­jää­mää, jos­ta voi­si ottaa noin vain verot­ta­mal­la löy­sät pois.

    Vali­tet­ta­vas­ti usein yri­te­tään esit­tää ulos­päin vau­raut­ta vaik­ka per­heen talou­des­sa on rank­ka­kin kes­tä­vyys­va­je. Nykyi­sin jo kou­lu­lap­sil­la on olta­va äly­kän­nyk­kä, kun kai­kil­la muil­la­kin on.

    Sit­ten noi­hin kun­ta­uu­dis­tus­kaa­vai­lui­hin pitäi­si saa­da vih­doin rat­kai­su. Ei voi loput­to­miin aset­taa sel­vi­tys­työ­ryh­miä. Yleen­sä vas­tus­tus tii­vis­tyy kysy­myk­seen: mitä hyö­tyä sii­tä minul­le on. Kun yksin­ker­tai­nen vas­taus oli­si, että kun­ta­uu­dis­tuk­sel­la este­tään heik­ko­jen kun­tien konkurssit.Jotkut vie­lä halua­vat asias­ta kan­sa­nää­nes­tys­tä. Siel­tä­kö se vii­saus sit­ten löy­det­täi­siin, eikä kukaan oli­si vas­tuus­sa lopputuloksesta.Kansa kun on kuu­lem­ma aina oikeassa.

    Joku laki pitäi­si olla jul­ki­sen velan ehdot­to­mal­le mak­si­mi­mää­räl­le. Näin elet­tiin ennen ja se oli jär­ke­vää talou­den­pi­toa. Kui­ten­kin jot­kut talous­ih­mi­set esit­tä­vät vaka­vis­saan lisää velan­ot­toa. Sit­ten kun rea­lis­mi iskee velan takai­sin­mak­sus­sa, on myö­häis­tä teh­dä muu­ta kuin ankei­ta leik­kauk­sia. Tau­ti ei para­ne enää levol­la ja lää­ke­hoi­dol­la. Teh­dään amputaatioita.

  28. Krtek: Pidän tätä ylei­se­nä har­ha­na, mut­ta sil­ti har­ha­na. Jos todel­la oli­si näin, joku kon­sult­ti teki­si hyvät rahat hank­ki­mal­la ulkois­tet­tu­na sih­tee­ri­pal­ve­lut väliin. Todel­li­suu­des­sa sinus­ta vain tun­tuu täl­tä, kun jou­dut hoi­ta­maan omat matkalaskusi.

    On tot­ta, että kir­joi­tin tuos­sa sekä omas­ta tun­tu­mas­ta­ni että sii­tä, mitä olen tut­ta­va­pii­ris­sä­ni asias­ta kes­kus­tel­lun perus­teel­la pää­tel­lyt. Har­hai­suus on siten täy­sin mah­dol­lis­ta:). Tule­vai­suus on pal­jon parem­pi jos minun aja­tuk­se­ni sii­tä ovat har­hai­sia, joten mie­lel­lä­ni soi­sin niin olevan;).

    Minus­ta tuol­la logii­kal­la, että “jos todel­la näin oli­si, niin joku teki­si täl­lä hyvät rahat” on omat heikkoutensa…

    …Kak­si talous­tie­tei­li­jää käve­li kadul­la. Toi­nen sanoi, että “Kat­so! Maas­sa on 100 euron sete­li”. Toi­nen talous­tie­tei­li­jä ei vai­vau­tu­nut edes kat­so­maan maa­han, kos­ka “jos siel­lä oli­si sata­nen, joku oli­si sen jo ottanut”.

    Ongel­ma­han täs­sä on tie­tys­ti ajal­li­nen vii­ve, eli sata­nen läh­tee maas­ta mut­ta ei ennen kuin ensim­mäi­nen sen on siel­lä huo­man­nut. Mitä jär­keä muu­ten oli­si muu­ten yrit­tää kek­siä jotain uut­ta vim­pain­ta, joka paran­taa tuot­ta­vuut­ta, kos­ka “jos se vim­pain paran­tai­si tuot­ta­vuut­ta, niin joku muu­han sen oli­si keksinyt”.

    Tuo ulkois­ta­mi­nen ei mie­les­tä­ni toi­mi aina kovin hyvin. Sih­tee­rin sitou­tu­mi­nen työ­hön­sä on pal­jon suu­rem­paa kun hän­tä ei ole ulkois­tet­tu. Ja nime­no­maan sitou­tu­neen sih­tee­rin työ­pa­nok­sen arvo on ver­taan­sa vail­la. Minul­la on vuo­sien takaa koke­mus, jos­sa erit­täin ammat­ti­tai­toi­nen sih­tee­ri teki muu­ta­mas­sa tun­nis­sa sen, johon minul­ta oli­si men­nyt viik­ko. Sih­tee­ri­työ on vain yksi esi­merk­ki täs­tä rutii­ni­työn siir­ty­mi­ses­tä tie­to­työn­te­ki­jöil­le, mut­ta mie­les­tä­ni mer­kit­tä­vä sel­lai­nen. Sii­vouk­sen tasos­ta työ­pai­koil­la puo­les­taan huo­maa, että mitä työn laa­dul­le hel­pos­ti käy kun se ulkoistetaan.

    Minä uskon, että emme ole vie­lä tajun­neet, että sih­tee­rien työ oli todel­la arvo­kas­ta ja että hei­dän mää­rään­sä orga­ni­saa­tiois­sa kan­nat­tai­si lisä­tä. Uskon myös, että tämä ei rat­kai­se tule­vai­suu­den haas­tei­ta, mut­ta pikem­min­kin ker­too nykyi­sin val­lal­la ole­vas­ta osaop­ti­moin­nis­ta, joka näyt­tää edul­li­sem­mal­ta kuin onkaan.

  29. Olis­ko­han kyse myös sii­tä, että pää­tök­set, vaik­ka oli­si­vat miten fan­tas­ti­sia, eivät ole järkeviä.

    Minä en käsi­tä miten työ­voi­man lisää­mi­nen, työ­urien piden­tä­mi­nen, arki­py­hien pois­ta­mi­nen ym. lisää­vät tuottavuutta?

    Onko se tuot­ta­vuut­ta, että kaik­ki hul­lun lail­la tou­hua­vat jotain. Maa­jus­si­kin voi kyn­tää pel­to­aan vuo­den ympä­ri, mut­ta tuot­ta­vam­paa ja tehok­kaam­paa se on kun sen tekee vii­kos­sa parissa.

    Eikö Suo­mes­sa pitäi­si mie­luum­min panos­taa kou­lu­tuk­sen ja tek­no­lo­gian avul­la toi­min­nan tehos­ta­mi­seen ja jär­keis­tä­mi­seen eli ratio­na­li­soin­tiin kuin työ­ajan piden­tä­mi­seen ja työ­voi­man maahantuontiin?

    Hel­sin­gin Sano­mien työ­paik­kail­moi­tuk­sia käy­tet­tiin jos­kus suh­dan­ne­mit­ta­ri­na. Las­kin tänään sil­mä­mää­rin ilmoi­tuk­set. Nii­tä ei ollut “kuin sil­loin ennen” ja tus­kin “aika enti­nen enää palaa”. 

    Jul­ki­sen sek­to­rin ilmoi­tuk­sia oli eni­ten. Ne eivät ole enää mitään viral­li­sia rivi-ilmoi­tuk­sia, vaan kors­kei­ta mai­nos­toi­mis­tois­sa tee­tet­ty­jä yri­tys­mäi­siä mai­nok­sia, jois­sa haki­joil­le luva­taan maat ja taivaat…

    1. Hel­sin­gin Sano­mien työ­paik­kail­moi­tuk­sia käy­tet­tiin jos­kus suh­dan­ne­mit­ta­ri­na. Las­kin tänään sil­mä­mää­rin ilmoi­tuk­set. Nii­tä ei ollut “kuin sil­loin ennen” ja tus­kin “aika enti­nen enää palaa”. 

      Hesa­ri ilmoi­tus­vä­li­nee­nä on katoa­vaa kan­san­pe­rin­net­tä sekä työ­mark­ki­noil­la että asuntokaupassa.

  30. Aki Suok­ko: Rutii­ni­töi­tä on siir­ret­ty sih­tee­reil­tä hen­ki­löil­le, jot­ka osaa­vat ne huo­nom­min ja joil­la on kor­keam­pi palkka.

    Rutii­ni­töi­tä on siir­ret­ty sih­tee­reil­tä Mic­ro­soft Officel­le, m2:lle ja muil­le toimistokavereille.

    Aika har­voin asian­tun­ti­joi­den ja joh­ta­jien ajan­käy­tön ongel­ma on se, että yksin­ker­tai­sia rutii­ne­ja oli­si lii­kaa. Kalen­te­ri­ru­tii­ne­ja nykyi­seen yri­tys­joh­ta­mi­seen kuu­luu pal­jon, mut­ta eivät ne yleen­sä ole yksinkertaisia.

  31. Mik­ko Kivi­ran­ta: Gary Hamel‘han on ehdot­ta­nut rat­kai­suk­si vas­tuun siir­tä­mis­tä ja luot­ta­muk­sen anta­mis­ta var­si­nai­sen työn teke­väl­le ruohonjuuritasolle

    Minun kor­vaa­ni tämä kuu­los­taa teo­ree­ti­koi­den vii­sas­te­lul­ta, kos­ka fik­sut yri­tys­joh­ta­jat ovat tien­neet tämän empii­ri­ses­ti. Mitä enem­män yksi­löl­le antaa — ja yksi­lö ottaa — vas­tuu­ta omas­ta työs­tään, sitä parem­min hom­mat yleen­sä suju­vat. Haas­teet tule­vat yksi­löi­den eri­lai­sis­ta val­miuk­sis­ta ja orga­ni­saa­tioi­den eri­lai­ses­ta kyvys­tä raja­ta teh­tä­viä järkevästi.

    Pidän vähän eri­koi­se­na juu­ri nyt puhua hie­rar­ki­ses­ta joh­ta­mi­ses­ta, kos­ka suo­ma­lai­nen joh­ta­mi­nen ei sitä miten­kään eri­tyi­ses­ti ole. Sodan­käy­neet joh­ta­jat joh­ti­vat hyvin auto­ri­tää­ri­ses­ti, mut­ta sen suku­pol­ven elä­köi­ty­mi­ses­tä on kol­me vuo­si­kym­men­tä. (Monis­sa orga­ni­saa­tiois­sa men­nään jo vas­ta­liik­keen puo­lel­la, esi­mie­hil­tä puut­tuu uskal­lus puut­tua asioi­hin sil­loin­kin, kun pitäisi.)

    Lop­pu­tu­los näyt­tää ole­van se, että mitä enem­män vas­tuu­ta ja pää­tös­val­taa siir­tyy orga­ni­saa­tios­sa alem­mas, sitä vaa­ti­vam­paa joh­ta­mi­ses­ta tulee. Asian­tun­ti­jaor­ga­ni­saa­tios­sa lisä­pul­mia tulee joh­ta­juu­den ja asian­tun­ti­juu­den erot­ta­mi­ses­sa, mikä ei yleen­sä toi­mi ollen­kaan sujuvasti.

    En yri­tä väit­tää, että me suo­ma­lai­set oli­sim­me orga­ni­saa­tio- tai joh­ta­mis­osaa­mi­sel­tam­me hyviä. Emme ole. Pie­ni valon­pil­kah­dus tulee lähin­nä sii­tä, että maa­il­mal­la muut­kin pai­ni­vat samo­jen ongel­mien parissa.

  32. Aki Suok­ko: Tai jos jokin sovel­lus kor­va­taan uudel­la ohjel­mal­la, niin toden­nä­köi­ses­ti tämä uusi ohjel­ma on entis­tä kömpelömpi.

    Tie­dät­kö, mil­loin yri­tyk­sen tie­to­jär­jes­tel­mä on käyt­tä­jien mie­les­tä par­haim­mil­laan ja liki täy­del­li­nen? Samal­la sekun­nil­la, kun uuden tule­mi­ses­ta kerrotaan…

  33. Koti-isä: Mitä jos a) jaet­tai­siin tämä huip­pu­työ­pa­nos tasai­sem­min ja b) luo­vut­tai­siin 40 viik­ko­työ­tun­nin pakkopaidasta. 

    Luu­len, että tuo sopi­si erit­täin hyvin monil­le. Työt­tö­myy­son­gel­ma on rat­kais­tu, kaik­ki teke­vät 30 tun­nin työviikkoa.

    Pait­si… Olet­ko ihan var­ma, että vaik­ka­pa nii­tä huip­pusuun­nit­te­li­joi­ta saa kou­lu­tet­tua niis­tä työttömistä?

  34. Aki Suok­ko:

    Tuo ulkois­ta­mi­nen ei mie­les­tä­ni toi­mi aina kovin hyvin. Sih­tee­rin sitou­tu­mi­nen työ­hön­sä on pal­jon suu­rem­paa kun hän­tä ei ole ulkoistettu. 

    Tämä on aika off-topic mut­ta kyl­lä­hän eri­lai­nen ulkois­ta­mi­nen nime­no­maan on edul­lis­ta lii­ke­toi­min­nal­le: kun joku osaa teh­dä parem­min niin anna teh­tä­vät sil­le ja anna sen ansai­ta lant­tin­sa. Näin se kehi­tys kehit­tyy. Muu­ten­han var­maan vie­lä pape­rin­te­ki­jät­kin väsäi­si­vät itse pape­ri­ko­neen­sa ja nii­hin säh­kö­moot­to­rit ja kehit­täi­si­vät vie­lä uusia metal­le­ja put­kiin. Eli kyl­lä eri­kois­tu­mi­nen ja ulkois­ta­mi­nen (sekä tuot­tei­den että pal­ve­lui­den) on hie­no asia

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mut­ta kun kaik­ki teol­li­suu­den duu­na­rit eivät voi muut­tua huip­pusuun­nit­te­li­joik­si, jotain työ­tä tuli­si kek­siä myös vähem­män osaa­val­le työ­voi­mal­le., Tois­teui­sek­si ei ole kek­sit­ty kuin tyt­tö­myys tai pal­ve­lua­lat. Oal­ve­lua­lat taas eivät menes­ty kuin sdiel­lä, mis­sä asuu riit­tä­väs­ti ihmisiä. 

    Mihin Hel­sin­gin pal­ve­lua­lan työ­paik­koi­hin maa­kun­tien teol­li­suu­den duu­na­rit siir­re­tään? Siis sel­lai­siin, jois­sa on kysyn­tää lisä­työ­voi­mas­ta, ja joi­ta ei voi maa­kun­nis­sa har­joit­taa. En oikein vie­lä kek­si­nyt sopivia.

    Jos pal­ve­lua­la tul­ki­taan tiu­kas­ti kam­paa­ja­tyy­li­sik­si pal­ve­luam­ma­teik­si, voi tul­la ongel­mia sen suh­teen, että var­si­nais­ta tuo­tan­toa ei ole mis­sään. (Eli hom­ma ei pyö­ri niin, että kaik­ki myy­vät kam­paa­ja- ja peseu­la­pal­ve­lui­ta toisilleen.)

    Miten tuo kes­kit­tä­mi­nen ja pal­ve­luam­mat­tei­hin siir­ty­mi­nen siis käy­tän­nös­sä toimii?

    1. Juho
      Kat­so miten sii­re­ty­mi­nen poalveluammatte4ihin on tapah­tu­nut Yhdys­val­lois­sa, Rans­kas­sa, Sak­sas­sa ja Ita­lias­sa, niin ei tar­vit­se teoritisoida.

  36. Juho Laa­tu: 2) omil­la satun­nai­sil­la höl­möi­lyil­lä (Nokian kuihtuminen)

    Nokian romah­duk­sen jat­ku­mi­nen Step­hen Elo­pin joh­ta­ja­kau­del­la on aika jän­nä tapaus, kun näyt­tää vähän sil­tä, että “höl­möi­ly” ei ole ihan “omaa” eikä “satun­nais­ta”. Tie­tys­ti Nokian joh­ta­mi­ses­sa oli paho­ja ongel­mia pit­kään ennen Elo­pin nimit­tä­mis­tä. Orga­ni­saa­tio tuu­dit­tau­tui menes­tyk­seen­sä eri tavoin, byro­kra­ti­soi­tui ja kangistui.

    Joh­ta­jan vaih­ta­mi­nen oli var­maan tar­peen, mut­ta jäl­ki­kä­teen ja vii­me kuu­kausi­na jul­ki tul­lei­den tie­to­jen valos­sa näyt­tää sil­tä, että Elo­pin tavoit­tee­na oli alus­ta asti — toi­sin kuin hän ja fir­ma ovat väit­tä­neet — Nokian oman ohjel­mis­to­ke­hi­tyk­sen aja­mi­nen alas, kos­ka se oli ris­ti­rii­das­sa Mic­ro­sof­tin tavoit­tei­den kans­sa. Tämän vuo­den alku­puo­lel­la vireil­lä oli sit­ten Nokian myyn­ti Mic­ro­sof­til­le, joka kariu­tui, kos­ka Nokial­la meni lii­an huo­nos­ti — lap­si oli kadon­nut tehok­kaan pesu­ve­den muka­na. Lopul­ta Elo­pin lähei­nen yhteis­työ- ja neu­vot­te­lu­kump­pa­ni ja enti­nen pomo Mic­ro­sof­tis­sa, toi­mi­tus­joh­ta­ja Ball­mer, sai män­nä vii­kol­la pot­kut. On pää­dyt­ty tilan­tee­seen, jos­sa Nokias­ta on teke­mäl­lä teh­ty täy­sin riip­pu­vai­nen Mic­ro­sof­tis­ta, mut­ta Mic­ro­sof­tin mobii­li­stra­te­gi­aa pide­tään ylei­ses­ti pahas­ti epä­on­nis­tu­nee­na, eikä ole tie­dos­sa, mihin suun­taan Mic­ro­sof­tin tule­va joh­ta­ja (joka muu­ten ei ole Elop) alkaa sitä viedä.

    Joku kom­men­taat­to­ri perään­kuu­lut­ti isän­maal­li­suut­ta. Nokia on tie­tys­ti pit­kään ollut pää­osin ulko­mai­ses­sa omis­tuk­ses­sa, eikä pörs­siyh­tiö vis­siin nyky­maa­il­mas­sa voi muu­ten­kaan tun­nus­taa isän­maa­ta sen kum­mem­min. Nokia oli myös erit­täin suu­ri yri­tys pie­nes­sä maas­sa, mis­tä syn­tyi väis­tä­mät­tä se ris­ki, että suht pie­ni jouk­ko yri­tys­joh­ta­jia sat­toi nopeas­ti muut­tu­val­la alal­la moka­ta ison osan Suo­men talou­des­ta. Sil­ti pitää ihme­tel­lä, mil­lä tie­doil­la ja kenen asial­la Nokian hal­li­tus on toi­mi­nut vii­me vuodet.

  37. Jaas­su:
    Jos kehä­kol­mo­sen sisä­puo­li­ses­ta alu­ees­ta teh­täi­siin oma val­tio se oli­si kon­kurs­sis­sa saman tien. Hesa elää muun suo­men työstä. 

    Jos kehä­kol­mo­sel­le vedet­täi­siin raja, ei mikään muuttuisi. 

    Ellei sit­ten kehä­kol­mo­sen ulko­puo­li­nen Suo­mi tah­toi­si poh­jo­lan Poh­jois-Koreak­si ja sul­ki­si rajo­jaan kai­kel­ta kaupankäynniltä…

    Itsea­sias­sa pää­kau­pun­ki­seu­tu voi­si pär­jä­tä aika muka­vas­ti ilman muu­ta Suo­mea. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on yli mil­joo­na ihmis­tä ja se on satamakaupunki.

    Ainoat suu­rem­mat uhka­te­ki­jät oli­si­vat päi­jän­ne­tun­ne­lin sisäl­tä­män juo­ma­ve­den ja muu­al­ta tuo­dun säh­kön hin­ta. Toi­saal­ta, pää­kau­pun­ki­seu­tu voi­si halu­tes­saan antaa luvat ydin­voi­ma­lan raken­ta­mi­sel­le, ja pääl­lys­tää raken­nus­kan­nan aurin­ko­pa­nee­leil­la. Sen lisäk­si juo­ma­vet­tä voi­si tuot­taa Suo­men­lah­den vähä­suo­lai­ses­ta vedestä. 

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat myös sääs­tä­si­vät aika muka­vas­ti val­tio­no­suuk­sien hävi­tes­sä. Myös suu­ri osa viras­tois­ta voi­tai­siin lak­kaut­taa, kos­ka nyt­hän koko maan byro­kra­tian hoi­ta­mi­nen mak­saa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le aika paljon.

    Kah­tia­jaos­ta kär­si­si käy­tän­nös­sä vain muu Suo­mi, kos­ka esi­mer­kik­si muun Suo­men tuot­ta­mil­le tuot­teil­le, jot­ka pää­kau­pun­ki­seu­tu nyt ostaa, ei vält­tä­mät­tä oli­si kysyntää. 

    Eihän nyt­kään asiat ole niin, että pää­kau­pun­ki­seu­tu ostai­si kai­ken tar­vit­se­man­sa muu­al­ta Suo­mes­ta. Pää­kau­pun­ki­seu­dun tuon­nis­ta tulee yli­voi­mai­ses­ti suu­rin­osa muu­al­ta maa­il­mas­ta, kuten muun­kin Suomen.

    Jos­kus 1900-luvun puo­li­vä­lis­sä, kun tuon­ti Suo­meen oli lähin­nä appel­sii­ne­ja ja coca-colaa niin asiat oli­si­vat toisin.

    Suo­raan sanot­tu­na, ei ole miten­kään yllä­tys, että ihmi­set siir­ty­vät kau­pun­kei­hin maal­ta joka puo­lel­la maapalloa.

  38. Out­si­der: Joku laki pitäi­si olla jul­ki­sen velan ehdot­to­mal­le mak­si­mi­mää­räl­le. Näin elet­tiin ennen ja se oli jär­ke­vää taloudenpitoa. 

    Mitä­hän tämä oikein tarkoittaa?

    Tie­dos­sa­ni ei ole yhtään moder­nia rikas­ta teol­li­suus­maa­ta, jos­sa val­tion velat­to­muus oli­si yli­pään­sä otet­tu edes teo­rias­sa talous­po­li­tii­kan viral­li­sek­si tavoit­teek­si. Aina­kaan täl­lä het­kel­lä nii­tä ei ole yhtään. Lähim­mäk­si tai­taa pääs­tä Nico­lae Ceauşescun joh­ta­ma kom­mu­nis­ti­nen Roma­nia 80-luvul­la, jos­sa perus­tus­la­kiin oli – ensin kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä tavan­omai­sen 99 pilk­ku jon­kin pro­sen­tin kan­na­tuk­sen saa­tu­aan – jopa kir­jat­tu suo­ra kiel­to ottaa ulko­mail­ta enää kos­kaan enää yhtään vel­kaa. Mut­ta kun kan­sa oli aikan­sa kat­sel­lut tämän kon­kreet­ti­sia seu­rauk­sia arkie­lä­mäs­sään, niin se tun­ne­tus­ti nousi kapi­naan ja Ceauşescu ammuttiin.

    Nyky­ti­lan­ne on kieh­to­vaa seu­rat­ta­vaa. Ceauşescun sta­li­nis­ti­sen dik­ta­tuu­rin mie­leen tuo­va talous­po­li­tiik­ka näyt­tää Suo­mes­sa saa­van jat­ku­vaa hen­gäs­ty­nyt­tä ylis­tys­tä juu­ri poliit­ti­sel­ta oikeis­tol­ta. Se on men­nyt talous­po­li­tii­kas­saan niin kau­as äärioi­keal­le, että tulee jo ääri­va­sem­mal­ta ulos.

    Kui­ten­kin jot­kut talous­ih­mi­set esit­tä­vät vaka­vis­saan lisää velan­ot­toa. Sit­ten kun rea­lis­mi iskee velan takai­sin­mak­sus­sa, on myö­häis­tä teh­dä muu­ta kuin ankei­ta leikkauksia. 

    Lai­naus vuo­den takai­ses­ta kir­jas­ta­ni Mik­si Suo­mi on Suo­mi (s. 105–106):

    Val­tion vel­ka rin­nas­te­taan [Suo­mes­sa] jat­ku­vas­ti jon­kin­lai­seen yksi­tyis­hen­ki­lön tai koti­ta­lou­den otta­maan pank­ki­lai­naan, jon­ka kans­sa sil­lä on vain hyvin pin­nal­li­sia yhtä­läi­syyk­siä. Ihmi­sen on yleen­sä mak­set­ta­va lai­nan­sa pois ennen kuin hän jää eläk­keel­le, mut­ta val­tio ei jää eläk­keel­le vaan jat­kaa ‘työ­elä­mäs­sä’ vuo­si­sa­das­ta toi­seen. Val­tion lai­no­jen takai­sin mak­sa­mi­ses­sa ei näin ole min­kään­lais­ta ajal­lis­ta taka­ra­jaa niin kau­an kuin takai­sin­mak­su­ky­kyyn luo­te­taan markkinoilla.

    Tär­kein teki­jä sii­nä, että val­tion­vel­ka pysyy aisois­sa, eie­des ole usein­kaan se, että velan pää­omaa mak­set­tai­siin pois. Vel­ka­taak­kaa hel­pot­taa vähin­tään yhtä pal­jon talous­kas­vu, joka pie­nen­tää velan pro­sent­tio­suut­ta brut­to­kan­san­tuot­tees­ta ja siten velan aiheut­ta­maa suh­teel­lis­ta rasi­tus­ta. Toi­nen vel­kaa pie­nen­tä­vä avain­te­ki­jä on inflaa­tio, joka alhai­se­na­kin vähen­tää vel­ka­taak­kaa mer­kit­tä­väs­ti, kun velan takai­sin­mak­suai­ka on niin pit­kä kuin val­tion­ve­lal­la. Esi­mer­kik­si Bri­tan­nian val­tiol­la on yhä jäl­jel­lä vel­kaa, joka on otet­tu alun perin 200 vuot­ta sit­ten Napo­leo­nin vas­tai­sia sotia var­ten. Vel­kaa on tie­ten­kin jat­ket­tu tänä aika­na usei­ta kym­me­niä ker­to­ja, mut­ta sen alku­pe­räi­nen pää­oma on kutis­tu­nut kah­vi­ra­hoik­si: valuu­tan osto­voi­ma on enää pie­ni mur­to-osa sii­tä mitä se oli velan otta­mis­het­kel­lä. Suo­mes­sa sen sijaan puhu­taan ikään kuin val­tio­va­rain­mi­nis­te­riöl­lä oli­si Suo­men kan­san nimis­sä ole­va puhe­lin­liit­ty­mä ja se oli­si otta­nut teks­ti­vies­til­lä pika­vi­pin, joka on mak­set­ta­va takai­sin kah­den vii­kon kulut­tua. On huo­mio­nar­vois­ta, että vaa­ti­muk­sia Suo­men vel­ko­jen mak­sa­mi­ses­ta ei kos­kaan kuvi­te­ta roh­kai­se­vil­la esi­mer­keil­lä muis­ta val­tiois­ta, jot­ka oli­si­vat mak­sa­neet vel­kan­sa jos­sain vai­hees­sa lopul­li­ses­ti pois. Syy­nä on yksin­ker­tai­ses­ti se, että täl­lai­sia val­tioi­ta ei his­to­rias­ta todel­li­suu­des­sa juu­ri­kaan löydy.

    Val­tio rin­nas­te­taan vel­kaan­tu­ja­na usein pait­si koti­ta­louk­siin myös yksi­tyi­siin yri­tyk­siin. Hyvin ylei­nen on puhe­ta­pa, jos­sa vali­tel­laan sitä, että val­tio ei muka suh­tau­du vel­kaan­tu­mi­seen yhtä vas­tuul­li­ses­ti kuin yri­tyk­set. Tämä on hyvin kum­mal­li­nen ajat­te­lu­ta­pa. Nime­no­maan yri­tys­maa­il­mas­sa pide­tään täy­sin nor­maa­li­na, että jopa vaka­va­rai­nen yhtiö pitää vel­kaa tasees­saan vuo­des­ta toi­seen mak­sa­mat­ta sitä pois. Siel­lä pun­ni­taan toi­si­aan vas­ten nii­tä hyö­ty­jä ja hait­to­ja, jot­ka aiheu­tui­si­vat toi­saal­ta sii­tä, että vel­ka mak­set­tai­siin nyt pois, ja toi­saal­ta sii­tä, että mak­sa­mis­ta lykät­täi­siin. Val­tion­ta­lout­ta kos­ke­vas­sa kes­kus­te­lus­sa sen sijaan on ole­tusar­voi­se­na toi­min­ta­ta­pa­na velan mak­sa­mi­nen pois heti kun se vain on mah­dol­lis­ta. Mak­sa­mi­sen lyk­kää­mi­nen myö­hem­mäk­si on jon­kin­lai­nen eril­li­nen poikkeus.

    Aja­tel­laan­pa, että jon­kin pörs­siyh­tiön yhtiö­ko­kouk­ses­sa joku osak­kee­no­mis­ta­ja vaa­ti­si, että yhtiö ei saa jakaa lain­kaan osin­koa ennen kuin kaik­ki sen tasees­sa ole­va vel­ka on mak­set­tu pois. Jos voit­toa jae­taan osak­kail­le, se on moraa­lis­ta tur­mel­tu­nei­suut­ta, erään­lais­ta yhtiön vel­ko­jil­ta varas­ta­mis­ta. Kuvit­te­lee­ko kukaan, että tätä kom­ment­tia seu­rai­si mikään muu reak­tio kuin höl­mis­ty­nyt naurunremakka?”

  39. Lau­ri Kum­pu­lai­nen kirjoitti:
    Jos kehä­kol­mo­sel­le vedet­täi­siin raja, ei mikään muuttuisi.

    Ellei sit­ten kehä­kol­mo­sen ulko­puo­li­nen Suo­mi tah­toi­si poh­jo­lan Poh­jois-Koreak­si ja sul­ki­si rajo­jaan kai­kel­ta kaupankäynniltä…

    Itsea­sias­sa pää­kau­pun­ki­seu­tu voi­si pär­jä­tä aika muka­vas­ti ilman muu­ta Suo­mea. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on yli mil­joo­na ihmis­tä ja se on satamakaupunki.

    Mil­lä­hän pää­kau­pun­ki­seu­tu pär­jäi­si, kun muu­al­ta suo­mes­ta tule­van mas­sii­vi­set tulon­siir­rot loppuisivat ?

    Kom­ment­ti­si kuvas­taa että sinul­la Lau­ri ei ole ymmär­rys­tä sii­tä mikä on pää­kau­pun­ki­seu­dun tilan­ne. Kaik­kien vero­va­roil­la rahoi­tet­ta­vien pal­ve­lu­jen kes­kit­tä­mi­nen on tuo­nut pää­kau­pun­ki­seu­dul­le talous­kas­vua, mut­ta sen mak­sa­vat muut suomalaiset.

    Nämä mil­joo­na ihmis­tä huo­mai­si­vat että tois­ten­sa pal­ve­le­mi­nen ei toi­mi kuin sen ver­ran aikaa kun näi­den sääs­töt riittävät.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei ole käy­tän­nös­sä yhtään yri­tys­tä joka pysyi­si pys­tys­sä lukuu­not­ta­mat­ta joi­ta­kin pal­ve­lua­lan yri­tyk­siä jos muut suo­ma­lai­set lak­kai­si­vat käyt­tä­mäs­tä näi­den palveluja.

    Mut­ta val­tion viras­to­ja ja eri­lai­sia orga­ni­saa­tioi­ta on tuhot­to­mas­ti, kuvit­te­le mitä käy kun näi­den väki irti­sa­not­tai­siin kun muun suo­men rahoi­tus lop­pui­si, hesan vero­tu­lot romahtaisivat.

    Käy­tän­nös­sä muul­la suo­mes­sa asu­vil­la ei ole kos­kaan tar­vet­ta käyt­tää pää­kau­pun­ki­seu­dun pal­ve­lu­ja. Mut­ta nyky­sin har­joi­tet­tu poli­tiik­ka pakoit­taa sii­hen kos­ka niin monia vero­va­roil­la rahoi­tet­tu­ja pal­ve­lu­ja on sijoi­tet­tu pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Turis­mi­kin romah­tai­si, kuka halua­si mat­kus­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le muun suo­men sijaan ? 

    Sit­ten kun muun suo­men pää­len­to­kent­tä sijoi­tet­tai­siin pik­kui­sen kau­em­mas­sa kukaan ei käyt­täi­si enää van­taan len­to­ken­tää ja loput­kin yri­tyk­set siir­tyi­si­vät hesas­ta pois. 

    Sen jäl­keen alkai­si hesa­lais­ten asuk­kai­den muut­to takai­sin maal­le ja hesas­ta tuli­si sadan tuhan­nen asuk­kaan viih­tyi­sä kaupunki.

    1. Jaa­su

      Mil­lä­hän pää­kau­pun­ki­seu­tu pär­jäi­si, kun muu­al­ta suo­mes­ta tule­van mas­sii­vi­set tulon­siir­rot loppuisivat ?

      Mitä­hän ne muu­al­ta Suo­mes­ta tule­vat mas­sii­vi­set tulon­siir­rot ovat? Val­tion tulot pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta (verot ja mak­sut ja kun­tien väli­nen tulon­ta­saus) ovat sel­väs­ti suu­rem­pia kuin val­tion menot, mukaan luet­tu­na pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mak­se­tut val­tion pal­kat. Miten Jaa­su voi olla täs­tä tietämätön?

  40. Mik­ko H: Nokian romah­duk­sen jat­ku­mi­nen Step­hen Elo­pin joh­ta­ja­kau­del­la on aika jän­nä tapaus, kun näyt­tää vähän sil­tä, että “höl­möi­ly” ei ole ihan “omaa” eikä “satun­nais­ta”.

    Tuo “satun­nai­nen höl­möi­ly” oli tosi­aan huo­noh­kos­ti Nokian osu­va sana­va­lin­ta. Käsit­tääk­se­ni kyse on ollut enem­män­kin pysy­väs­tä kyvyt­tö­myy­des­tä, joka jos­sain vai­hees­sa kään­si kurs­sin las­kuun, eikä Step­hen Elo­pil­la­kaan ole mitään ihme­lääk­kei­tä tilan­teen kor­jaa­mi­seen ollut. Omaa tuo höl­möi­ly on sii­nä mie­les­sä ollut, että ulkoi­set pai­neet eivät Noki­aa kaa­ta­neet, vaan puh­taas­ti sisäi­set ongel­mat. (iPho­ne oli yksi yksit­täi­nen kaa­ta­ja, mut­ta Nokian ongel­ma ei ollut se, että Apple oli­si juos­sut llian lujaa, vaan se, että se ei itse eden­nyt käy­tän­nös­sä ollenkaan.)

    Joh­ta­jan vaih­ta­mi­nen oli var­maan tar­peen, mut­ta jäl­ki­kä­teen ja vii­me kuu­kausi­na jul­ki tul­lei­den tie­to­jen valos­sa näyt­tää sil­tä, että Elo­pin tavoit­tee­na oli alus­ta asti – toi­sin kuin hän ja fir­ma ovat väit­tä­neet – Nokian oman ohjel­mis­to­ke­hi­tyk­sen aja­mi­nen alas, kos­ka se oli ris­ti­rii­das­sa Mic­ro­sof­tin tavoit­tei­den kanssa. 

    Aina­kin Nokian ohjel­mis­to­puo­li oli sur­keas­sa jamas­sa. Jotain piti teh­dä, esim. hyö­dyn­tää Mic­ro­sof­tin tuot­tei­ta, Androi­dia, omia Linux-hank­kei­ta tai mui­ta omia tuot­tei­ta. Ohel­mis­to­puo­li on kui­ten­kin niin mer­kit­tä­vä stra­te­gi­ses­ti, että itse en oli­si noin tyys­tin hylän­nyt tuo­ta fir­man osaa.

    On pää­dyt­ty tilan­tee­seen, jos­sa Nokias­ta on teke­mäl­lä teh­ty täy­sin riip­pu­vai­nen Microsoftista

    Tämä on tosi­aan vaa­ral­lis­ta. Step­hen Elo­pil­la voi his­to­rias­taan joh­tuen olla tur­han opti­mis­ti­nen kuva Mic­ro­sof­tis­ta ja sen pysy­väs­tä hyö­dyl­li­syy­des­tä Nokialle.

    Joku kom­men­taat­to­ri perään­kuu­lut­ti isän­maal­li­suut­ta. Nokia on tie­tys­ti pit­kään ollut pää­osin ulko­mai­ses­sa omistuksessa 

    Mut­ta toki loi Suo­meen pal­jon palk­ka­tu­lo­ja, kas­vat­ti osaa­mis­ta ja on perus­tu­nut suo­ma­lai­sel­le taval­le hoi­taa hommat.

    Sil­ti pitää ihme­tel­lä, mil­lä tie­doil­la ja kenen asial­la Nokian hal­li­tus on toi­mi­nut vii­me vuodet. 

    Miels­tä­ni höl­möi­lyä on kes­tä­nyt jo aina­kin kym­me­nen vuot­ta. Step­hen Elo­pin aika­na lisäys­tä on tul­lut vain tuos­ta Mic­ro­soft-valin­nas­ta, joka oli ris­kial­tis, ja joka saat­toi olla hie­man Mic­ro­soft-värit­ty­nyt­kin. Mut­ta muu­ten Nokia on ollut samal­la kituut­ta­val­la lin­jal­la kuin aiemminkin.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho
    Kat­so miten sii­re­ty­mi­nen poalveluammatte4ihin on tapah­tu­nut Yhdys­val­lois­sa, Rans­kas­sa, Sak­sas­sa ja Ita­lias­sa, niin ei tar­vit­se teoritisoida.

    Täy­tyy tun­nus­taa, että lasi­ni eivät kan­na aivan tuon­ne asti. En tie­dä mikä noi­den mai­den kehi­tyk­ses­sä on rin­nas­tet­ta­vis­sa väi­tet­tyyn Suo­men vält­tä­mät­tö­mään kehi­tys­kul­kuun ja kan­nat­ta­vaan stra­te­gi­aan siir­tää maa­kun­tien teol­li­suu­den duu­na­rit suu­rim­piin kau­pun­kei­hin pal­ve­luam­mat­tei­hin. Olen tuos­ta stra­te­gias­ta nyt pahas­ti pihalla.

    1. Ei ketään olla siir­tä­mäs­sä, mut­ta edes­sä on väis­tä­mä­tön elin­kei­no­ra­ken­teen muu­tos teh­das­sa­leis­ta pal­ve­lui­hin. Pal­ve­lut eivät menes­ty kuin kau­pun­geis­sa eivät­kä osaa­mi­sam­ma­tit ilman mah­dol­lis­ta poäiv ittäi­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen. Vuo­ro­vai­ku­tuk­sek­si ei aina­kaan tois­tai­sek­si rii­tä net­ti. Kau­pun­ki­tut­ki­joi­den mukaan net­to on tähän asti vain lisän­nyt kes­kit­ty­mi­sen hyö­ty­jä, mut­ta toki jos­kus vuon­na 2030 tilan­ne voi olla toinen.

  42. Tom­mi Uscha­nov: Nime­no­maan yri­tys­maa­il­mas­sa pide­tään täy­sin nor­maa­li­na, että jopa vaka­va­rai­nen yhtiö pitää vel­kaa tasees­saan vuo­des­ta toi­seen mak­sa­mat­ta sitä pois. 

    Kir­jan­pi­don­kurs­sil­la ope­te­taan alus­ta saak­ka, että yri­tyk­sel­lä on oma tili lyhy­tai­kai­sel­le velal­le ja pit­kä­ai­kai­sel­le velalle.

    Lyhy­tai­kai­nen vel­ka voi joh­tua vaik­ka jon­kun ison tilauk­sen toteut­ta­mi­ses­ta, kun taas pit­kä­ai­kai­nen vel­ka on useim­mi­ten han­kit­tu esi­mer­kik­si yri­tyk­sen perus­ta­mi­sen yhtey­des­sä pääomaksi.

    Ihmet­te­len sitä, että kun Suo­mel­la on nyt AAA luo­ki­tus niin mik­si Suo­mi ei ota nyt vel­kaa tule­vai­suu­den rakentamiseen? 

    Esi­mer­kik­si Lapin rau­ta­tiet voi­si­vat olla hyvin tär­kei­tä täl­lä vuo­si­sa­dal­la, kos­ka Koil­lis­väy­lä on toden­nä­köi­ses­ti sula kesäi­sin jat­kos­sa jopa koko vuo­si­sa­dan ja kauemminkin. 

    Myös muut infras­tuk­tuu­riin liit­ty­vät suu­ren mit­ta­kaa­van pro­jek­tit ovat sel­lai­sia, mihin tätä hal­paa vel­kaa kan­nat­tai­si inves­toi­da. Tut­ki­mus ja tuo­te­ke­hi­tys myös tar­vit­se­vat lisää varo­ja suo­ma­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä ja nime­no­maan suo­ma­lai­ses­sa omis­tuk­ses­sa ole­vis­sa yrityksissä.

  43. Nokian pelas­tus 1990 luvul­la oli,että siel­lä sal­lit­tiin rön­syi­ly. Nyky­ai­ka­na sel­lai­sia ei sal­li­ta ja ne oksi­taan välit­tö­mäs­ti pois.

    Nokian val­ta­ra­ken­ne muut­tui 1990- luvul­la ja joh­to kes­kiit­ti val­lan itsel­leen täydellisesti.
    Pik­ku ostoi­hi­nin tai pro­jek­tei­hin tar­vit­tiin joh­don lupa.
    Niin­pä mitään muu­ta kuin joh­don keksimiä/hyväksymiä asioi­ta kehitettiin

    Kun ihmi­sen kyky on rajal­li­nen niin Nokia tipah­ti kärjestä.
    Eipä sil­ti, ei muil­la­kaan kän­ny­kän­val­mis­ta­jil­lae­ne hyvin kännykkäbisineksessä.

  44. Pää­tök­sen­teon vai­keut­ta kuvas­ta­nee myös se, että en oikein huo­man­nut tuos­sa mas­sii­vi­ses­sa muu­tos­pa­ke­tis­sa mitään joka viit­tai­si yli­tur­von­neen jul­kis­hal­lin­non supistuksiin. 

    No, lisä­ve­roil­la täs­tä taas selvitään.

  45. Jon­kun pitäi­si teh­dä FAQ tätä “muu suo­mi elät­tää pk-seutua”-argumentin takia. Tyy­pil­li­ses­ti val­ta­va osa kes­kus­te­lua­jas­ta menee sen ilmi­sel­vän asian todis­te­luun, että val­tio voi kah­mia vero­tu­lo­ja vain siel­tä mis­sä on rahaa (pk-seu­tu, kas­vu­kes­kuk­set), ei siel­tä mis­sä sitä ei ole (kaik­ki muut).

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei ketään olla siir­tä­mäs­sä, mut­ta edes­sä on väis­tä­mä­tön elin­kei­no­ra­ken­teen muu­tos teh­das­sa­leis­ta pal­ve­lui­hin. Pal­ve­lut eivät menes­ty kuin kau­pun­geis­sa eivät­kä osaa­mi­sam­ma­tit ilman mah­dol­lis­ta poäiv ittäi­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen. Vuo­ro­vai­ku­tuk­sek­si ei aina­kaan tois­tai­sek­si rii­tä net­ti. Kau­pun­ki­tut­ki­joi­den mukaan net­to on tähän asti vain lisän­nyt kes­kit­ty­mi­sen hyö­ty­jä, mut­ta toki jos­kus vuon­na 2030 tilan­ne voi olla toinen.

    Joo näin se vali­tet­ta­vas­ti on. Hel­sin­ki tulee kas­va­maan muun suo­men tyhjentyessä. 

    Van­han vit­sin mukaan menes­ty­vän mar­ke­tin kyl­jes­sä pitää olla apteek­ki ja alko. Voi­si sanoa, että menes­ty­väs­sä pal­ve­lu­kau­pun­gis­sa pitää olla huvi­tuk­sia, yli­opis­to ja lentokenttä.

    Onhan näi­tä siis suo­mes­sa mui­ta­kin mut­ta kyl­lä­hän hel­sin­gis­sä nuo yllä­ole­vat on par­haat mitä suo­mes­ta löytyy.

  47. Lii­an van­ha:
    Nokian pelas­tus 1990 luvul­la oli,että siel­lä sal­lit­tiin rönsyily.

    Noin­ko­han on? Nokian menes­tyk­sen taka­na oli kyl­lä enem­män, että enti­nen monia­layh­tiö kar­si rön­syt ja päät­ti kes­kit­tyä yhteen asi­aan eli mat­ka­pu­he­li­miin ja verkkoihin.

  48. Jos pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si oma val­tio sen vaih­to­ta­se oli­si alijäämäinen.

  49. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    mik­si Suo­mi ei ota nyt vel­kaa tule­vai­suu­den raken­ta­mi­seen? Esi­mer­kik­si Lapin rau­ta­tiet voi­si­vat olla hyvin tärkeitä 

    Samaa miel­tä, ja kan­nat­tai­si pis­tää mah­dol­li­sim­man pian toi­mek­si. Rau­ta­tie­yh­teys jää­me­rel­le ja vas­taa­vas­ti ete­läs­sä Tal­lin­na­tun­ne­lin kaut­ta muu­hun Euroop­paan pois­tai­si Suo­men eris­ty­nei­syyt­tä huomattavasti.

  50. Mika:
    Pää­tök­sen­teon vai­keut­ta kuvas­ta­nee myös se, että en oikein huo­man­nut tuos­sa mas­sii­vi­ses­sa muu­tos­pa­ke­tis­sa mitään joka viit­tai­si yli­tur­von­neen jul­kis­hal­lin­non supistuksiin. 

    No, lisä­ve­roil­la täs­tä taas selvitään.

    Tätä ‘yli­tur­poa­mis­ta’ eräät kovas­ti toi­tot­ta­vat, mut­ta kos­kaan eivät ker­ro, mitä lakkautetaan.

    Ja mones­ti vie­lä vii­ta­taan sii­hen, miten hie­nos­ti Ruot­si pär­jää (niin­kuin pär­jää­kin), mut­ta eipä ole jul­ki­nen sek­to­ri siel­lä eri­tyi­sen pie­ni (kuten ei Tanskassakaan).

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä­hän ne muu­al­ta Suo­mes­ta tule­vat mas­sii­vi­set tulon­siir­rot ovat? Val­tion tulot pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta (verot ja mak­sut ja kun­tien väli­nen tulon­ta­saus) ovat sel­väs­ti suu­rem­pia kuin val­tion menot, mukaan luet­tu­na pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mak­se­tut val­tion pal­kat. Miten Jaa­su voi olla täs­tä tietämätön?

    Ok, ker­ron ihan nor­maa­lin päät­te­lyn perusteella.

    hel­sin­ki-van­taan len­to­kent­tä, jok­seen­kin kaik­ki suo­men yri­tyk­set, ulko­maa­lai­set niin turis­tit kuin bis­nes­mat­kai­li­jat ja suo­ma­lai­set jot­ka mat­kus­ta­vat koneel­la, jou­tu­vat käyt­tä­mään pää­kau­pun­ki­seu­dun kent­tää ja käyt­tä­vät koh­tuul­li­sen suu­ren sum­man varo­ja pää­kau­pun­ki­seu­dun ja len­to­kent­tä­alu­een pal­ve­luis­sa, jota sit­ten näky­vät epä­suo­ras­ti alu­een verotuloissa.
    Täs­sä yksi tulon­siir­to jos­sa rahaa siir­tyy muu­al­ta suo­mes­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, kos­ka muil­la ei ole kan­sain­vä­lis­tä lentokenttää.

    Tämän tyyp­pi­set tulon­siir­rot eivät tai­da näkyä nois­sa las­kel­mis­sa vaik­ka ne ovat todellisia.

    Jos­ta­kin syy­tä vuo­saa­reen­kin piti saa­da oma sata­ma vaik­ka suo­mes­sa oli jo ennes­tään mel­koi­nen mää­rä nii­tä. Sekin on yksi kes­kit­tä­mi­sen muo­to jol­la osit­tain tar­koi­tuk­sel­la hei­ken­net­tiin mui­den suo­mes­sa ole­vien sata­mien toi­min­taa, ja saa­tiin edel­leen lisää tulon­siir­to­ja pääkaupunkiseudulle.

    Edus­kun­ta ja kaik­ki minis­te­riöt ja vas­taa­vat, näis­sä työs­ken­te­le­vien vero­tu­lot ja kulut­ta­mi­seen käy­te­tyt varat jää­vät pää­osin pää­kau­pun­ki­seu­dul­le vaik­ka val­tio mak­saa näi­den pal­kat ja ylläpidon.

    Monis­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun raken­nusu­ra­kois­ta mak­saa val­tion vähin­tään­kin osan, ja näis­tä saa­vat suu­rim­man hyö­dyn seu­dul­la toi­mi­vat yhtiöt.
    On len­to­kent­tä, oop­pe­rat, met­rot, kes­kus­kir­jas­to, YLE, jne.…

    Hesas­sa on oop­pe­rat, kan­sal­lis­teat­te­rit jne. jne vas­taa­via orga­ni­saa­tioi­ta joi­den rahoi­tus ja raken­ta­mi­nen sekä kun­nos­tus ja yllä­pi­to lie­nee val­tion varoista.

    On VR:n, pos­tin, YLE, vero­vi­ras­to, ja lukuis­ten val­tion orga­ni­saa­tioi­den pää­kont­to­rit ja viras­to­jen joi­den yllä­pi­to on vero­va­rois­ta, mut­ta niis­sä työs­ken­te­le­vien palk­ko­jen vero­tu­lot ja rahan­käyt­tö jää­vät pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Ja näi­den eri­lai­set sup­port toi­min­not lan­kea­vat alu­een yrityksille.

    Usei­den yhtiöi­den pää­kont­to­rit ovat kes­ki­tet­ty pää­kau­pun­ki­seu­dul­le lähin­nä sen vuok­si että alu­eel­le on poliit­ti­sin pää­tök­sin ja val­tion varo­jen avul­le saa­tu kehi­tet­tyä parem­mat lii­ken­neyh­tey­det muu­al­le. Kui­ten­kin näi­den yhtiöi­den pal­ve­lu­ja käyt­tä­vät kaik­ki suo­ma­lai­set, kuten eri­lai­set kau­pan­kes­kus­liik­keet ja maa­han­tuon­tiy­ri­tyk­set. Mut­ta suu­ren osan tuo­tois­ta kui­ten­kin jää pääkaupunkiseudulle.

    Eri­lai­set yli­opis­tot ja kor­kea­kou­lut, joi­den yllä­pi­to mak­se­taan val­tion varois­ta aiheut­ta­vat sen että ihmis­ten on pak­ko muut­taa opin­to­jen peräs­sä, tämä­kin on yksi seik­ka jos­ta pää­kau­pun­ki seu­tu saa mer­kit­tä­viä etu­ja, sen lisäk­si kou­lut hou­kut­te­le­vat yrityksiä.

    Täs­sä oli vain muu­ta­mia esi­merk­ke­jä niis­tä tulon­siir­rois­ta joi­ta pää­kau­pun­ki­seu­tu saa muu­al­ta suo­mes­ta ja val­tiol­ta. Tosin ne jos­ta­kin syys­tä jäte­tään las­kel­mis­ta pois vaik­ka ovat aivan todellisia.

    Suu­rim­mal­la osal­la suo­men kau­pun­geis­ta ei ole juu­ri mitään saman­kal­tai­sia etu­ja ver­rat­tu­na sii­hen mitä pää­kau­pun­ki­seu­tu saa suo­men val­tion kaut­ta ja polii­tis­ten pää­tös­ten seurauksena.

    1. Jaa­su
      Nuo kaik­ki ovat muka­na sii­nä las­kel­mas­sa, jos­sa val­tio käyt­tää pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vähem­män rahaa kuin saa siel­tä. Myös len­toa­se­man menot.

  52. Evert The Never­Rest:
    Jos pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si oma val­tio sen vaih­to­ta­se oli­si alijäämäinen. 

    Ei ole mitään syy­tä, ettei­kö kau­pun­ki­val­tion vaih­to­ta­se voi­si olla ylijäämäinen. 

    Onko­han jos­sain las­kel­maa, jos­ta näki­si mikä oli­si pää­kau­pun­ki­seu­dun vaih­to­ta­se, jos irroi­tet­tai­siin muus­ta Suo­mes­ta joh­tu­vat kulut?

    Itse arve­len tule­vai­suu­des­sa ole­van suur­ten kau­pun­ki­val­tioi­den muo­dos­ta­mia liit­to­val­tioi­ta. Voi olla, että nämä yksi­köt ovat mel­ko pit­käl­le itse­näi­siä esi­mer­kik­si ruu­an­tuo­tan­non näkökulmasta.

    Syn­teet­ti­nen liha tekee tulo­aan ja eri­lai­set vähän ener­gi­aa kulut­ta­vat “biosfää­rit” ovat kas­vi­huo­ne­tuo­tan­non seu­raa­va suu­ri askel. 

    Juu­ri täl­läi­sen kal­tai­set läpi­mur­rot voi­vat enti­ses­tään voi­mis­taa kau­pun­kien kas­vua ja kehitystä.

    Maa­seu­dul­le ihmis­kun­ta tus­kin kos­kaan palaa. Esi­mer­kik­si aste­roi­din tai komee­tan iskey­ty­mi­nen teki­si perin­tei­sen maa­ta­lou­den mah­dot­to­mak­si, kuten ydin­so­ta­kin. On vai­kea aja­tel­la sel­lais­ta tilan­net­ta, jos­sa juu­ri maa­seu­dul­le palaa­mi­nen oli­si ainut vaihtoehto.

    Esi­mer­kik­si, jos aurin­ko­myrs­ky tai gam­ma­sä­de­puls­si tap­pai­si suu­ren osan ihmis­kun­nas­ta ja tuhoai­si suu­ren osan nyky­tek­no­lo­gias­ta ei se tar­koit­tai­si ettei­kö tie­to­ko­nei­ta osat­tai­si val­mis­taa uudes­taan. Ei ihmis­kun­nan tie­to ja tai­to pyyh­kiy­dy tuos­ta vain, var­sin­kin kun aika val­ta­va mää­rä tie­toa on edel­leen­kin pape­ril­la mm. kir­jo­jen muodossa.

    Minä en osaa ottaa kan­taa sii­hen, mikä oli­si mie­lui­sin kehi­tys ihmis­kun­nal­le. En vain näe lop­pua kau­pun­gis­tu­mi­sel­le, enkä kehi­tyk­sen nopeal­le jatkumiselle.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei ketään olla siir­tä­mäs­sä, mut­ta edes­sä on väis­tä­mä­tön elin­kei­no­ra­ken­teen muu­tos teh­das­sa­leis­ta pal­ve­lui­hin. Pal­ve­lut eivät menes­ty kuin kau­pun­geis­sa eivät­kä osaa­mi­sam­ma­tit ilman mah­dol­lis­ta poäiv ittäi­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen. Vuo­ro­vai­ku­tuk­sek­si ei aina­kaan tois­tai­sek­si rii­tä net­ti. Kau­pun­ki­tut­ki­joi­den mukaan net­to on tähän asti vain lisän­nyt kes­kit­ty­mi­sen hyö­ty­jä, mut­ta toki jos­kus vuon­na 2030 tilan­ne voi olla toinen.

    Pari epäi­lys­tä tuo­hon teoriaan:

    1) Jos puhu­taan tois­ten (pai­kal­lis­ten) ihmis­ten pal­ve­le­mi­sen tyyp­pi­sis­tä pal­ve­luam­ma­teis­ta, ne menes­ty­vät kyl­lä maa­kun­nis­sa­kin, kos­ka siel­lä­kin on ihmisiä.

    2) Jos puhu­taan tois­ten (pai­kal­lis­ten) ihmis­ten pal­ve­le­mi­sen tyyp­pi­sis­tä pal­ve­luam­ma­teis­ta, teh­das­työ­läis­ten (ja mui­den samal­la taval­la uut­ta tuot­ta­vien) mas­si­vi­nen siir­ty­mi­nen noi­hin amma­tei­hin on mie­le­käs­tä vain, jos jäl­jel­le jää­vien “tuot­ta­vien” ammat­tien tuot­ta­vuus on paran­tu­nut niin pal­jon, että meil­lä on varaa kas­vat­taa noi­den pal­ve­lui­den osuut­ta. Juu­ri nyt emme tai­da olla tuol­lai­ses­sa yltä­kyl­läi­ses­sä tilanteessa.

    Jos puhu­taan tois­ten ulko­maa­lais­ten ihmis­ten pal­ve­le­mi­sen tyyp­pi­sis­tä pal­ve­luam­ma­teis­ta, eli Suo­men tapauk­ses­sa lähin­nä mat­kai­lus­ta, nuo pal­ve­luam­ma­tit ovat (tois­tem­me pal­ve­le­mi­ses­ta poi­ke­ten) Suo­men kan­nal­ta “tuot­ta­via” (kos­ka lisää­vät euro­jen mää­rää Suo­mes­sa). Nii­tä­kin on run­saas­ti maa­kun­nis­sa, eikä vain kasvukeskuksissa.

    3) Osaa­mi­sa­lan ammat­te­ja on kyl­lä maa­kun­nis­sa­kin. Ehkä on jokin ala, jol­la vaa­di­taan jat­ku­via monien osaa­vien ihmis­ten hen­ki­lö­koh­tai­sia vie­rai­lu­ja toi­sis­sa yri­tyk­sis­sä, joka vaa­ti­si kas­vu­kes­kuk­sen yri­tys­ti­hey­den menes­tyäk­seen. Tulee mie­leen esi­mer­kik­si yri­tyk­sil­le ITC-alan kon­sul­toin­tia tar­joa­va yri­tys, tai tek­ni­siä doku­ment­te­ja toi­sil­le kie­lil­le kään­tä­vä yri­tys, tai joku design-yri­tys (tai­ta­vat tosin olla enem­män teol­li­suu­den ammat­te­ja kuin pal­ve­luam­mat­te­ja luo­ki­tuk­sel­taan, eivät­kä nii­den kau­pun­kiin siir­ty­nei­den teol­li­suu­den duu­na­rei­den työ­paik­ko­ja). Mut­ta kyl­lä nämä­kin toi­mi­vat maa­kun­nis­sa täy­sin vai­vat­to­mas­ti. Ja nyky­ään toi­mi­vat pal­jol­ti myös netin ja puhe­li­men väli­tyk­sel­lä tai perä­ti mai­den rajo­jen yli. En siis vie­lä osta sitä­kään väi­tet­tä, että kon­tak­tit pakot­tai­si­vat suu­rim­man osan “osaa­mis­kon­tak­tiam­ma­teis­ta” kasvkeskuksiin.

    En siis löy­dä oikein perus­te­lui­ta sil­le, mik­si siir­ty­mi­nen pal­ve­luam­mat­tei­hin tai osaa­mi­sam­mat­tei­hin ei toi­mi­si myös maakunnissa.

    Enkä myös­kään vie­lä kek­si­nyt mui­ta (teol­li­suu­den tyy­liin) tuot­ta­via pal­ve­luam­mat­te­ja enti­sil­le teol­li­suu­den duu­na­reil­le kuin tuon mat­kai­lun, joka toi­mii sekä maa­kun­nis­sa että kas­vu­kes­kuk­sis­sa. (Toi­mii siis Suo­men tasol­la raha­sam­po­na, jos muil­la mail­la on varaa ja kiin­nos­tus­ta kulut­taa lisää rahaa mat­kai­luun Suo­mes­sa. Eli ei ole maa­pal­lon tasol­la “tuot­ta­va” ammatti.)

    1. Juho
      Puhut tuos­ta pal­ve­luam­mat­tien sijoit­tu­mi­ses­ta ikään kuin se oli­si jul­ki­sen val­lan päät­ret­tä­vis­sä. Min­ner joku perus­taa ravin­to­lan, riip­puu vain ja ainoas­taan sii­tä, min­ne sel­lai­nen kan­nat­taa perustaa.

  54. 1
    Tek­ni­nen kehi­tys on joh­ta­nut niin moni­mut­kai­seen yhteis­kun­taan ja laa­joi­hin koko­nai­suuk­siin että sen ohjaa­mi­seen ei enää pystytä.
    2
    Tämä on myöd demo­kra­tian krii­si. Kuin­ka tek­ni­sen kehi­tyk­sen läpi­tun­ke­maa yhteis­kun­taa voi­vat ohja­ta demo­kraat­ti­ses­ti vali­tut “min­kä ammat­ti­kun­nan” edus­ta­jat tahan­sa? Mitä demo­kra­ti­aa se on, että stra­te­gi­set suun­ta­vii­vat luo­vat ne jot­ka asio­ta ovat vähi­ten poh­ti­neet ja jot­ka nii­hin ovat vähi­ten perehtyneet?
    3
    Hie­rark­ki­nen asioi­den val­mis­te­lu­jär­jes­tel­mä jäh­met­tää edis­tyk­sen sil­loin kun vaa­dit­tai­siin jous­ta­vaa ja näke­myk­sel­lis­tä reagointia.
    4
    Demo­kra­tia ei edel­ly­tä lamaan­nut­ta­vaa hie­rark­ki­aa, sitä voi­daan pur­kaa ja ehkä­pä siel­tä syn­ty­vät­kin ne todel­li­set sääs­töt. Nyt­hän tämä koneis­to yrit­tää löy­tää sääs­tö­jä = math­do­ton yhtä­lö. — Eikös Nokian­kin ala­mä­ki suo­ma­lai­so­mis­tuk­ses­sa joh­tu­nut (jon­kun läh­teen mukaan) juu­ri täs­tä syystä?

  55. Vihe­rins­si:
    En yri­tä väit­tää, että me suo­ma­lai­set oli­sim­me orga­ni­saa­tio- tai joh­ta­mis­osaa­mi­sel­tam­me hyviä. Emme ole. Pie­ni valon­pil­kah­dus tulee lähin­nä sii­tä, että maa­il­mal­la muut­kin pai­ni­vat samo­jen ongel­mien parissa.

    Aina kun kuun­te­lee suo­ma­lai­sen inno­vaa­tio­toi­min­nan tai joh­ta­mi­sen erin­omai­suu­den ylis­tys­tä ei voi kuin päi­vi­tel­lä sitä, miten nopeas­ti unoh­tuu, että menes­tys on mil­tei aina vain onnet­to­man hyvän tuu­rin ansio­ta. Muis­tan aina­kin yhden väi­tös­kir­jan (http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=86), jos­sa mel­ko sel­väs­ti kävi ilmi, että Nokian­kin mat­ka­pu­he­lin­me­nes­tyk­ses­sä teh­tiin pit­kin mat­kaa paho­ja vir­hei­tä mut­ta kil­pai­li­jat sor­tui­vat usein vie­lä pahem­paan tum­pu­loin­tiin. Muis­tan­pa muu­an Phi­lip­sin yrit­tä­neen jopa pääs­tä kehi­tyk­seen mukaan osta­mal­la Nokian mie­hiä Rans­kan tehtailleen.

    Huvit­ta­vin­ta on se, että Televa/Telenokian aika­na digi­taa­li­sen puhe­lin­kes­kuk­sen kehi­tys­työ teh­tiin joh­dol­ta salaa. Nyt kes­kus­lii­ke­toi­min­ta NSN on siis se, joka pitää koko Noki­aa vie­lä pystyssä.

    Itse pidän suo­ma­lai­sen lii­ke­toi­min­nan romah­ta­mi­sen syy­nä kaup­pa­kor­kea­kou­lun kes­kit­ty­mis­tä kate­tuot­to­ta­voi­te­kou­lu­tuk­seen. Nykyi­nen yri­tys­joh­to ei osaa aja­tel­la, mitä val­mis­tam­me sit­ten, kun ole­mas­sao­le­vat tuot­teet eivät enää mene kau­pak­si. Pela­taan vain kate­tuo­ton avul­la niin kau­an kuin tuo­tan­to­lin­ja pyö­rii, auto­maa­tio­ta lisä­ten ja hen­ki­lös­töä pur­kaen. Kun kate­tuot­to­ta­voi­te ei enää yli­ty sul­je­taan teh­das ja siir­re­tään ker­ty­neet varat osin­koi­na ulko­mai­sil­le rahastoille.

  56. Evert The Never­Rest:
    Jos pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si oma val­tio sen vaih­to­ta­se oli­si alijäämäinen. 

    Jep, mut­ta pää­oma­tu­lo­ja Muu-Suo­men plan­taa­seis­ta, teol­li­suu­des­ta ja muus­ta siir­to­maa­omai­suu­des­ta tuli­si enem­män kuin riit­tä­väs­ti kat­ta­maan alijäämän.

    Savu­pii­put eivät ehkä ole Hel­sin­gis­sä, mut­ta ei nii­den tar­vit­se­kaan olla. Ei Eura­jo­ki tuot­tai­si kilowat­tia­kaan säh­köä pel­kil­lä oman kun­nan rah­keil­la, eivät­kä maa­jus­sit jyvää­kään vil­jaa ilman tukiaisia.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho
    Puhut tuos­ta pal­ve­luam­mat­tien sijoit­tu­mi­ses­ta ikään kuin se oli­si jul­ki­sen val­lan päät­ret­tä­vis­sä. Min­ner joku perus­taa ravin­to­lan, riip­puu vain ja ainoas­taan sii­tä, min­ne sel­lai­nen kan­nat­taa perustaa. 

    Käy­tin ter­miä “siir­ty­mi­nen” (en esim. “siir­tä­mi­nen”) vält­tääk­se­ni otta­mas­ta kan­taa sii­hen, siir­re­tään­kö hei­dät val­tion (ja kun­tien) ohjauk­sen avul­la, yri­tys­ten ohjauk­sen avul­la, siir­ty­vät­kö kenen­kään tie­toi­ses­ti asi­aan vai­kut­ta­mat­ta luon­non­lain­omai­sen keki­ty­mis­ke­hi­tyk­sen seu­rauk­se­na, vai halua­vat­ko omas­ta halus­taan siir­tyä kaupunkiin.

    Käsi­tyk­se­ni on, että jos mark­ki­noi­den (ja kun­tien) anne­taan pyö­riä täy­sin vapaas­ti, kes­kit­ty­mis­tä tapah­tuu. Mut­ta en ole vakuut­tu­nut sii­tä, että tuo oli­si vält­tä­mä­tön­tä, taou­del­li­sin­ta tai ihmis­ten viih­ty­vyy­den kan­nal­ta toi­vot­ta­vin­ta. Yhtä kau­nii­ta tule­vai­suu­den­ki­via voi maa­la­ta väes­tö­ja­kau­mal­taan nykyi­sen kal­tai­sen Suo­men kehityksestä.

  58. Minus­ta län­si­mais­ten yhteis­kun­tien pää­tök­sen­te­koa vai­keut­taa yksit­täis­ten pää­tös­ten ns. raja­hyö­dyn tai suh­teel­li­sen hyö­dyn pie­ni mer­ki­tys. Eli pit­käl­le sää­del­lys­sä hyvin­voin­tiyh­tei­kun­nas­sa, jos­sa lähes kaik­ki ovat ns. kes­ki­luok­kai­sia, jokai­nen muu­tos tuo vain mel­ko vähän lisä­ar­voa. Kas­va­vis­sa talouk­sis­sa aina­kin osa pää­tök­sis­tä tuo suh­tees­sa pal­jon enem­män hyvin­voin­tia, vau­raut­ta tms, jol­loin niis­tä päät­tä­mi­nen ja nii­den toteut­ta­mi­nen on hel­pom­min perusteltavissa.

    Län­si­mais­sa jokai­nen ole­mas­sa ole­va etu — eli saa­vu­tet­tu mah­dol­li­suus — tul­ki­taan oikeu­dek­si johon lii­te­tään vaa­ti­mus sen pysy­vyy­des­tä tai mah­dol­li­sen hei­ken­tä­mi­sen suh­teet­to­mas­ta kom­pen­soin­nis­ta. Kun tähän yhdis­te­tään ns. sek­to­ri­po­li­tiik­ka ja vah­vat etu­jär­jes­töt, on lähes min­kä tahan­sa asian muut­ta­mi­nen tai muu­tok­ses­ta päät­tä­mi­nen erit­täin vaikeaa.

    Kai­ken kruu­naa media­ha­kui­nen poli­tiik­ka, jos­sa omien äänes­tä­jä­ryh­mien int­res­sien edis­ta­mi­sen lisäk­si on tär­ke­ää pyr­kiä estä­mään mui­den puo­luei­den etu­ryh­mä­po­li­tii­kan onnis­tu­mi­nen. Eli oma kan­na­tus voi­daan säi­lyt­tää myös siten, että este­tään eli vas­tus­te­taan muil­le tär­kei­den asioi­den eteen­päin­vie­mis­tä. Lop­pu­tu­lok­se­na on sit­ten pal­jon mete­liä ilman liikettä.

  59. Ihmi­nen rat­koo ongel­mia lisää­mäl­lä komplek­si­suut­ta: uusia val­von­tae­li­miä, vir­ko­ja, lake­ja, sää­dök­siä, käy­tän­tö­jä, työ­ka­lu­ja, viras­to­ja jne. Komplek­si­suus nie­lee osan­sa käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta resurs­seis­ta, olkoon se työ­ai­kaa eli rahaa. Kil­pai­lun pitäi­si joh­taa tur­han taa­kan kar­si­mi­seen, mut­ta mik­si kor­po­raa­tiois­ta kuu­luu päinvastaista?

    Joh­ta­mis­ta ja pää­tök­siä teh­dään muis­sa­kin orga­ni­saa­tiois­sa kuin yri­tyk­sis­sä. Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ei ole kil­pai­lua eikä siten suo­jaa hal­lin­non tyh­mil­tä ideoil­ta. Stra­te­giao­sas­tot pai­su­vat, var­si­nai­nen teke­mi­nen laihtuu.

  60. Jaas­su:hel­sin­ki-van­taan len­to­kent­tä, jok­seen­kin kaik­ki suo­men yri­tyk­set, ulko­maa­lai­set niin turis­tit kuin bis­nes­mat­kai­li­jat ja suo­ma­lai­set jot­ka mat­kus­ta­vat koneel­la, jou­tu­vat käyt­tä­mään pää­kau­pun­ki­seu­dun kent­tää ja käyt­tä­vät koh­tuul­li­sen suu­ren sum­man varo­ja pää­kau­pun­ki­seu­dun ja len­to­kent­tä­alu­een pal­ve­luis­sa, jota sit­ten näky­vät epä­suo­ras­ti alu­een verotuloissa.
    Täs­sä yksi tulon­siir­to jos­sa rahaa siir­tyy muu­al­ta suo­mes­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, kos­ka muil­la ei ole kan­sain­vä­lis­tä lentokenttää.

    Mitä oikein yri­tät sanoa? 

    Sitä­kö, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on kan­nat­ta­vaa lii­ke­toi­min­taa kos­ka siel­lä kan­nat­taa olla, mut­ta ei sai­si olla? Että kan­nat­ta­va lii­ke­toi­min­ta on “tulon­siir­to maa­kun­nil­ta”? WTF? Uudel­la­maal­la ei ole ainut­ta­kaan teräs­teh­das­ta, onko Raa­hen ja Tor­nion teräs­teh­tai­den tuot­tei­den han­kin­ta sit­ten “tulon­siir­to maakuntiin”?

    Tämä on taas ihan kais­ta­päi­nen näke­mys. Jos jos­sain on kul­taa, se on ihan oikein ja sen kai­va­mi­nen on Oike­aa Työ­tä. Jos jos­sain on pel­toa, sen vil­je­le­mi­ne on Oike­aa Työ­tä. Jos jos­sain on kan­nat­ta­vaa lii­ke­toi­min­taa, se on ihan oikein, pait­si sil­loin jos se kan­nat­ta­vuus tapah­tuu Hesas. Sil­loin se on ihan väärin!

  61. Joi­den­kin asioi­den kes­kit­ty­mi­nen suu­rem­mil­le paik­ka­kun­nil­le on enem­män­kin polit­tis­ten pää­tös­ten seu­raus’ (Jaas­su)
    Nimeä jou­tes­sa­si vaik­ka 10 muu­ta maa­ta, jos­sa ei tapah­du min­kään­lais­ta keskittymistä.
    Kos­ka jos kysees­sä on pelk­kä poli­tiik­ka, niin tot­ta Moo­ses jos­sa­kin muu­al­la nou­da­te­taan toi­sen­lais­ta politiikkaa.

  62. Itse­ai­heu­tet­tu­ja ongel­mia sen­tään voi­daan rat­koa. Vali­tet­ta­vas­ti palk­ka­ta­so ja vapaa­päi­vät eivät ole tuot­ta­vuuson­gel­man juurisyitä.

    - kulu­tuse­lekt­ro­niik­ka oli täy­sin Nokian varas­sa, Suo­meen ei syn­ty­nyt muu­ta mas­sa­mais­ta val­mi­tus­ta (jos­sain) teke­vää tie­to­tek­niik­ka­teol­li­suut­ta. Sulau­tet­tu­jen it-jär­jes­tel­mien teke­mi­nen koneau­to­maa­tioon rää­tä­löi­dys­ti on eri laji ja vaa­tii eri­lais­ta osaa­mis­ta. Sik­si täs­sä jää inhi­mil­li­siä resurs­se­ja hyödyntämättä.

    - Laa­tu­työ muis­tet­tin 90-luvun alus­sa, sit­ten sen mer­ki­tys unoh­det­tiin. Perin­tei­den teol­li­su­duen ehkä tär­kein kil­pai­lu­te­ki­jä, jota muu­ten ne tiu­kat nor­mit aut­ta­vat. Laa­tuun liit­tyy myös amma­ti­tai­don arvos­ta­mi­nen ja työ­kul­tuu­ri, joka on joten­kin rapau­tu­nut kai­kil­la tasoilla.

    - Yksi­puo­li­nen elin­kei­no­ra­ken­ne on altis iskuil­le, onnek­si se enää ei ole sel­lua ja lautaa.

    - Pal­ve­lusek­to­rin kehit­ty­mät­tö­myys (kuten mainittu)

    - Maa­han­muut­ta­jien saa­mi­nen. Ihmis­ten muka­na tulee myös ideoi­ta ja todel­la­kin mer­kit­tä­vä osa talout­ta toi­mii maa­han­muut­ta­jien ansios­ta. Toki aiheu­ta­ta myös kulu­ja mut­ta kovin hei­kos­ti tämän kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen mer­ki­tys on oival­let­tu. Pää­akau­pun­ki­su­deul­le tär­keä kasvumoottori.

    Lain­sää­dän­nöl­lä on vain vähän teh­tä­vis­sä, mut­ta arvo­joh­ta­juut­ta tar­vit­tai­sin muis­sa­kin asiois­sa kuin mies­ten ja nais­ten tasa-arvossa.

    Suo­mi on tekn­lo­gias­sa samal­la tasol­la kuin urhei­lus­sa, paril­la alla mit­tal­li­si­jo­ja ja jois­sa­kin yli­te­tään a‑karsintaraja.

    Kes­kus­te­lu­kul­tuu­ri on etu­jen aja­mis­ta eikä kan­sa­kun­nan sel­viä­mi­sen edis­tä­mis­tä. Sii­tä voi­si aloittaa.

  63. Rai­mo K: Tätä ‘yli­tur­poa­mis­ta’ eräät kovas­ti toi­tot­ta­vat, mut­ta kos­kaan eivät ker­ro, mitä lakkautetaan.

    Ja mones­ti vie­lä vii­ta­taan sii­hen, miten hie­nos­ti Ruot­si pär­jää (niin­kuin pär­jää­kin), mut­ta eipä ole jul­ki­nen sek­to­ri siel­lä eri­tyi­sen pie­ni (kuten ei Tanskassakaan).

    Minä lak­kaut­tai­sin ihan eka­na 5‑vuotiset suo­ja­työ­pai­kat kun­ta­lii­tos­ten yhteydessä.

  64. Sylt­ty: Mitä oikein yri­tät sanoa? 

    Sitä­kö, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on kan­nat­ta­vaa lii­ke­toi­min­taa kos­ka siel­lä kan­nat­taa olla, mut­ta ei sai­si olla? 

    Tote­sin vain että nuo ovat tulon­siir­to­ja val­tiol­ta pää­akau­pun­gin asuk­kail­le. Len­to­ken­tän pyö­rit­tä­mi­nen on kan­nat­ta­vaa muun muas­sa val­tion tukien vuok­si ja se hou­kut­te­lee ympä­ril­leen yrityksiä.

    Hel­sin­ki-van­taan len­to­kent­tä­kin on raken­net­tu ja yllä­pi­de­tään val­tion varoil­la, mut­ta suu­rim­mat hyö­dyt sii­tä saa pää­kau­pun­ki­seu­dun kaupungit.

    Minus­ta­kin oli­si muka­vaa jos muu­al­le suo­meen raken­net­tai­siin enem­män val­tion varoil­la kai­ken­lai­sia orga­ni­saa­tioi­ta ja pal­ve­lui­ta joi­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kaat jou­tui­si­vat käyttämään.
    Jos ymmär­rät analogian.

    Jos­kus tulee mie­leen että pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kaat eivät tun­nu ymmär­tä­vän että monil­la suo­ma­lai­sil­la saat­taa olla 800 kilo­met­rin mat­ka vaik­ka­pa lentokentälle. 

    Tämä on har­joi­te­tun poli­tii­kan seurausta.

    Suo­men kan­sain­vä­li­nen pää­len­to­ken­tän tuli­si pal­vel­la kaik­kia suo­ma­lai­sia, eikä pel­käs­tään pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kai­ta. Yhteis­kun­nan kan­nal­ta paras paik­ka sil­le oli­si aina­kin 100 kilo­met­riä poh­joi­sem­pa­na. Se myös hou­kut­te­li­si yri­tyk­sia alu­eel­le, ja tilaa oli­si enem­män sen ympä­ril­lä, jol­loin yri­tyk­sil­lä oli­si hal­vem­paa maa­ta ja saa­tai­siin tehok­kaam­pi liikenneverkosto.

    1. Jaa­su
      Yrit­täi­sit edes pereh­tyä fak­toi­hin. Len­to­kent­tä (Fina­via) toi­mii kan­nat­ta­vas­ti kui­ten­kin niin, että Hel­sin­ki-Van­taa len­toa­se­man voi­tos­ta siir­re­tään 50 mnil­joo­naa euroa maa­kun­tien tap­piol­lis­ten kent­tien subventoitiin.
      Myös Tam­per­teel­la on kent­tä, jon­ne len­to­yh­tiöt voi­si­vat len­tää pal­jon pie­nem­min kus­tan­nuk­sin kuin Hel­sin­kiin, mut­ta ei ole ollut Tam­pe­reen ken­täl­lä tun­gos­ta. Ete­lä-Suo­mes­ta etsi­tään kun­taa, joka suos­tui­si otta­maan maan kak­kos­ken­tän alu­eel­leen niin, että Hel­sin­gis­tä saa­tai­siin Mal­min kent­tä hyö­ty­käyt­töön. Täs­tä ken­täs­tä tuli­si myös hal­pa­le­to­yh­tiöi­den ja tilaus­mat­ko­jen kent­tä, mut­ta vapaa­eh­tois­ta kun­taa teke­mään täl­lai­nen uhraus ei ole ilmaantunut. 

  65. Jaas­su: Tote­sin vain että nuo ovat tulon­siir­to­ja val­tiol­ta pää­akau­pun­gin asukkaille.

    Ode vas­ta­si­kin jo tuo­hon lentokenttähommaan.

    Mut­ta etkö sinä miten­kään pys­ty käsit­tä­mään, että val­tio ottaa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta enem­män rahaa veroi­na, mitä se siel­lä kulut­taa? Tajuat­ko että kun las­ket pk-seu­dul­ta kerä­tyt tulo­ve­rot, alvit ja kai­ken muun yhteen ja ver­taan val­tion sil­le alu­eell käyt­tä­miin rahoi­hin, niin lop­pu­tu­lok­se­na on että pk-seu­dul­ta siir­re­tään rahaa muu­al­le ja paljon?

    Mikä täs­sä on niin vai­kea­ta käsit­tää? Jos edus­kun­ta­ta­lo on Hel­sin­gis­sä, niin ihan vas­taa­vas­ti mil­jar­dien maa­ta­lous­tuet mene­vät maa­kun­tiin, milj­ra­dien alue­tuet mene­vät maa­kun­tiin, kaik­ki kai­vok­set mene­vät maa­kun­tiin, polii­si, armei­ja ja vaik­ka mitä val­tion rahoil­la hodiet­ta­vaa tou­hua sijait­see maa­kun­nis­sa. Ja sii­hen pääl­le vie­lä ote­taan Hel­sin­gin kun­nal­lis­ve­ro­tu­lois­ta­kin noin pari­sa­taa mil­joo­naa ja anne­taan köy­hil­le maakunnissa.

    Jos val­tio siir­tää rahaa maa­kun­tiin enem­män mitä maa­kun­nis­ta vir­taa rahaa Hel­sin­kiin, niin kyl­lä se tar­koit­taa sitä että Hel­sin­ki ylät­tää maa­kun­tia, eikä toisinpäin. 

    Tie­ten­kin perus­ke­pu­lai­nen tapa on las­kea val­tion rahoi­tuk­ses­ta ainoas­taan edus­kun­nan ja TKK:n kus­tan­nuk­set ja unoh­taa täy­sin kaik­ki monet kyme­net maa­kun­tien AMK:t ja yli­opis­tot sekä tie­ten­kin maa­ta­lous­tu­ki ja vie­lä­pä täy­sin sivuut­taa val­tion vero­jen kerääminen!

  66. Len­to­kent­tä­kes­kus­te­lus­sa kan­na­taa muis­taa, että Tur­ku ja Tam­pe­re ovat Hel­sin­ki-Van­taan vara­kent­tiä, jol­lai­nen tar­vi­taan. Turun kent­tä oli­si raken­nus­maa­na ilme­sies­ti tuot­ta­vam­pi kuin lentokenttänä.

    Hal­payh­tiöt len­tä­vät Hel­sin­kiin, kos­ka kau­ko­yh­tey­det ovat niil­le myös syöttöliikennettä.

    Kuo­pio, Jyväs­ky­lä ja Tam­pe­re ovat lisäk­si yhteis­käyt­töi­siä soti­las­kent­tiä, jot­ka ovat kus­tan­nus­te­hok­kai­ta. Vaa­sa elää ABB:n ja Wärt­si­län työmatkustamistarpeesta.

    Mal­min kernt­tä on har­ras­teil­mai­lun pää­tut­ki­koh­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Se trvit­see oman eril­li­sen kiitoradan/kentän, jot­ta aika­tau­lul­li­nen lii­ken­ne ei ruuhkaantuisi.

    Hihas­ta ravis­tet­tu­na Joen­suu, Lap­peen­ran­ta ja Kemi muut­tu­ne­vat kun­nal­li­sek­si Sei­nä­joen kal­tai­sek­si ken­tik­si, pois Fina­vian hallinnosta.

    Visai­nen kysy­mys: mil­lä tasoll hal­lin­nos­sa käsi­tel­lään moni­ka­na­vais­ta lii­ken­net­tä ja este­tään Tra­fin, Fina­vian ja Rata­ha­lin­non osaoptimointi?

  67. Krtek: Pidän tätä ylei­se­nä har­ha­na, mut­ta sil­ti har­ha­na. Jos todel­la oli­si näin, joku kon­sult­ti teki­si hyvät rahat hank­ki­mal­la ulkois­tet­tu­na sih­tee­ri­pal­ve­lut väliin. Todel­li­suu­des­sa sinus­ta vain tun­tuu täl­tä, kun jou­dut hoi­ta­maan omat matkalaskusi.

    Apro­poo, hyvä­nä puo­le­na: jos työ­si on kal­liim­paa, kan­nat­taa sen auto­ma­ti­soin­ti parem­min, joten tulos­sa on help­po­käyt­töi­sem­piä jär­jes­tel­miä näi­hin rutiinitöihin.

    T. Toi­mi­tus­joh­ta­ja joka ei iki­nä haluai­si pala­ta aikaan jol­loin ei saa­nut itse vara­ta omia mat­ko­jaan, tai sih­tee­rin hoi­ta­maan puhe­lin­vas­taa­jan työ­hön, tai pape­ris­ten muis­tioi­den lähet­tä­mi­seen sisäi­ses­sä postissa…

    Johan siel­lä on kon­sult­ti tar­joa­mas­sa pal­ve­lui­ta välis­sä. Siel­lä on Han­sel, kil­pai­lu­tet­tu mat­ka­toi­mis­to, toi­mis­to­tar­vi­ke­kaup­pias, jon­ka lis­tal­ta tar­vik­keet vali­taan ynnä muita.

    Ei meil­lä (val­tiol­la) saa ostaa mat­ko­ja suo­raan netis­tä. Mei­dän pitää käyt­tää kil­pai­lu­tet­tua mat­ka­toi­mis­toa, joka suo­sit­te­lee ensi­si­jai­ses­ti kul­le­kin len­to­rei­lil­le kil­pai­lu­tuk­sen voit­ta­nut­ta len­to­yh­tiö­tä. Hal­pa­len­to­yh­tiöi­tä ei saa käyt­tää, kos­ka ne eivät myy mat­ko­ja mat­ka­toi­mis­ton kaut­ta. Hotel­lit­kin pitäi­si ensi­si­jai­ses­ti vara­ta mat­ka­toi­mis­ton kaut­ta, mut­ta sii­nä sen­tään saa teh­dä poik­keuk­sen, jos kokous­jär­jes­tä­jä tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den vara­ta hotel­li suoraan.

    Mat­ka­toi­mis­to­kin voi toi­mia hyvin. Ennen koko lai­tok­sel­la oli nimet­ty hen­ki­lö mat­ka­toi­mis­tos­sa, joka tun­si ihmis­ten mat­ka­koh­teet ja tavat. Riit­ti, että soit­ti ja ker­toi, että olen taas menos­sa saman­lai­seen pro­jek­ti­ko­kouk­seen kuin puo­li vuot­ta aiem­min. Ker­roin kokousa­jan ja sain pika­puo­liin jär­ke­vän ehdo­tuk­sen len­noik­si ja hotel­lik­si. Nyt meil­lä on nimet­ty tii­mi, joten joka iki­nen ker­ta pro­jek­ti­ko­kouk­seen läh­det­täes­sä pitää ite­roi­da. Ker­ron edel­leen kokousa­jan ja koh­teen, mut­ta ensim­mäi­sek­si tar­jot­ta­vat len­not ovat lähes aina kel­vot­to­mia eli joko lii­an kal­lii­ta tai aika­tau­lul­taan jär­jet­tö­miä. Sit­ten kor­ja­taan. Mitään hotel­lia ei osa­ta suo­si­tel­la, kos­ka sopi­mus­ho­tel­lit ovat vää­räl­lä puo­lel­la kau­pun­kia (poliit­tis­ten viras­to­jen luo­na), eivät­kä siel­lä, min­ne minä menen. Erääl­lä­kin mat­kal­la ker­roin täs­mäl­leen, mis­sä kokous­paik­ka on. En ehti­nyt tar­kis­taa hotel­lin sijain­tia ja niin­pä hotel­li oli kau­pun­gin vas­tak­kai­sel­la lai­dal­la. Ei suo­ria bussi‑, juna- tai met­ro­yh­teyk­siä, joten mei­dän kol­men hen­gen dele­gaa­tiom­me kul­ki taksilla.

    Mat­ka­las­kut oli ennen help­po teh­dä. Täy­tet­tiin loma­ke, lii­tet­tiin kopiot kui­teis­ta mukaan ja sii­nä se. Aikaa kului 15 minuut­tia. Nyt pitää ensin käy­dä skan­naa­mas­sa kui­tit, sit­ten teh­dä mat­ka­las­ku (jos ohjel­ma sat­tuu toi­mi­maan), osa­ta täyt­tää kai­ken­lai­sia koh­dis­tus­nu­me­roi­ta (kysy­tään sih­tee­ril­tä, joka ennen täyt­ti ne itse lomak­kee­seen) ja vie­lä var­mis­taa, että kaik­ki on kun­nos­sa ennen las­kun lähet­tä­mis­tä eteen­päin asia­tar­kas­ta­jal­le ja hyväk­syt­tä­väk­si. Ennen sih­tee­ri soit­ti tai kävi kysy­mäs­sä ja kor­ja­si, jos las­kus­ta oli jotain unoh­tu­nut tai vää­rin, nyt las­ku palau­te­taan jär­jes­tel­mäs­sä takai­sin korjattavaksi.

    Ennen uuden tie­to­ko­neen han­kin­ta oli sekin help­poa. Sel­vi­tin, mil­lai­sen koneen tar­vit­sen. SIt­ten var­mis­tin pomol­ta, että voin tila­ta koneen. Sen jäl­keen riit­ti, että kävin IT-väen luo­na ker­to­mas­sa halua­va­ni uuden koneen ja sel­lai­nen sit­ten tilat­tiin ja tuli muu­ta­mas­sa vii­kos­sa val­miik­si asen­net­tu­na pöy­däl­le­ni. Nyt asi­aa ei voi tie­ten­kään hoi­taa näin. Ensin pitää käy­dä kysy­mäs­sä IT-väel­tä, mil­lai­sia konei­ta on, sit­ten pitää sel­vit­tää kah­del­ta pomo­por­taal­ta, että koneen voi hank­kia, vaik­ka se oli­si jo han­kin­ta­suun­ni­tel­mas­sa. Seu­raa­vak­si pyy­de­tään IT-väkeä pyy­tä­mään konees­ta tar­jous hovi­hank­ki­jal­ta. Kun tar­jous on saa­tu, se pitää toi­mit­taa eteen­päin hyväk­syt­tä­väk­si ja käsi­tel­tä­väk­si viral­li­sen han­kin­taor­ga­ni­saa­tion kaut­ta. Lopul­ta kone tulee pal­jon pitem­män ajan kulut­tua kuin ennen. Rahaa ei var­mas­ti sääs­ty, kun entis­tä useam­pi ihmi­nen käyt­tää työ­ai­kaan­sa koneen han­kin­taan. Pel­kis­tet­ty­nä: ennen pomo sanoi, että voin käyt­tää 2000 euroa koneen han­kin­taan, han­ki sel­lai­nen kuin par­haak­si näet ja sit­ten suu­rin­piir­tein käve­lin kaup­paan. Nyt samaan ope­raa­tioon tar­vi­taan omas­ta­kin orga­ni­saa­tios­ta monen ihmi­nen työ ja lisäk­si työl­lis­te­tään ulko­puo­li­nen han­kin­taor­ga­ni­saa­tio. En voi enää hank­kia paras­ta konet­ta, jon­ka käy­tös­sä ole­val­la rahal­la saa, vaan par­haan bud­jet­tiin sopi­van koneen, jon­ka han­kin­taor­ga­ni­saa­tio pys­tyy kil­pai­lu­te­tun toi­mit­ta­jan mal­lis­tos­ta hank­ki­maan. Hin­ta on nous­sut ja kone on sil­ti kompromissi.

  68. On se pirun vai­ke­aa tuo päät­tä­mi­nen. Teh­täi­siin vain niin­kuin minä sanon, niin kaik­ki oli­si pal­jon helpompaa.”

    Osmo Soi­nin­vaa­ran ja aika monen muun­kin polii­ti­kon ajat­te­lu — eikä edes kovin kar­ri­koi­tu­na. Oliis parem­pi, jos itse kukin käyt­täyi­si aikaa enem­män asin tar­kas­te­luun toi­sen näkökulmasta.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Mut­ta kun kaik­ki teol­li­suu­den duu­na­rit eivät voi muut­tua huip­pusuun­nit­te­li­joik­si, jotain työ­tä tuli­si kek­siä myös vähem­män osaa­val­le työ­voi­mal­le., Tois­teui­sek­si ei ole kek­sit­ty kuin tyt­tö­myys tai pal­ve­lua­lat. Oal­ve­lua­lat taas eivät menes­ty kuin sdiel­lä, mis­sä asuu riit­tä­väs­ti ihmisiä. 

    Kun suun­nit­te­lu­työ on sitä, mis­tä kan­sain­vä­li­sil­lä mark­ki­noil­la eni­ten mak­se­taan, ja kun se on ainoa mah­dol­li­nen poh­ja tuo­tan­nol­le, johon tar­vi­taan nii­tä käy­tän­nöl­li­siä tai­pu­muk­sia omaa­via työn­te­ki­jöi­tä, on todel­la eri­kois­ta huo­ma­ta, että Suo­mi lähes­tyy ongel­maa lak­kaut­ta­mal­la yli­opis­to­paik­ko­ja, kiris­tä­mäl­lä opin­to­tu­kia ja vie­mäl­lä yli­opis­toil­ta rahoitusta. 

    Sen sijaan, että var­mis­tet­tai­siin, että osaa­jia var­mas­ti on ja luo­tai­siin hyvät mah­dol­li­suu­det pär­jä­tä kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa, suh­tau­du­taan nuo­riin vain tule­vi­na työt­tö­mi­nä. Aja­tus on, että vähen­ne­tään kou­lu­tet­tu­jen työt­tö­mien mää­rää — ikään­kuin kou­lut­ta­ma­ton työ­tön tai opis­ke­lu­jen alka­mi­sen vii­väs­ty­mi­sen takia vii­väs­ty­nyt työ­uran alku oli­si sit­ten tavoi­tel­ta­vam­pi asia. 

    Ikä­luok­kien pie­ne­ne­mi­ses­tä huo­li­mat­ta jää kou­lu­tuk­sien ulko­puo­lel­le val­ta­va mää­rä opis­ke­le­maan halua­via nuoria. 

    Työt­tö­myy­den ja pal­ve­lua­lo­jen lisäk­si voi­si kan­nus­taa yhteis­kun­nal­lis­ten yri­tys­ten perus­ta­mi­seen ja tukea sii­nä nii­tä, joil­la ei ole tar­vit­ta­vaa alku­pää­omaa. Jos alku­pe­räi­sen tar­koi­tuk­sen mukai­ses­ti yri­tys ei keräi­si voit­toa, vaan vain työn­te­ki­jöi­den palk­ka­kus­tan­nuk­set ja toi­min­nan kehit­tä­mi­seen tar­vit­ta­van osuuden.

    Hal­pa­työ­voi­man haa­li­mi­nen Suo­meen kuvi­tel­len, että se aut­tai­si kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa on kehi­tys­maa­ta­son ajat­te­lua ja sil­lä saa­daan kehi­tys­maa­ta­son tulokset.

  70. Mika: Minä lak­kaut­tai­sin ihan eka­na 5‑vuotiset suo­ja­työ­pai­kat kun­ta­lii­tos­ten yhteydessä.

    Sii­tä vaan… mut­ta mel­ko mar­gi­naa­li­nen asia on.

  71. Tai­taa olla koko kom­ment­ti­ket­ju tuke­vas­ti aihees­ta sivus­sa, mut­ta kuitenkin…

    Lisäyk­se­nä nimi­merk­ki ‘N’:n kuvauk­seen han­kin­ta- ja mat­ka­las­ku­by­ro­kra­tias­ta lisäi­sin yli­pää­tään las­ku­lii­ken­teen ulkois­ta­mi­sen, joka on teh­ty kor­kea­kou­luis­sa ja epäi­le­mät­tä muu­al­la­kin val­tion orga­ni­saa­tiois­sa. Ulkois­ta­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen, että välil­lä mak­su­jen teke­mi­nen on yksin­ker­tai­ses­ti mah­do­ton­ta, ja sil­loin­kin, kun hom­ma toi­mii, sii­hen kuluu aikaa ja ener­gi­aa monin­ker­tai­ses­ti van­haan jär­jes­tel­mään ver­rat­tu­na, jos­sa kor­kea­kou­lun oma kas­sa hoi­ti asian. Välil­lä kor­kea­kou­lu­jen ulko­puo­li­nen pal­ve­lu­lai­tos päät­tää omin päin olla hyväk­sy­mät­tä las­kua, vaik­ka heil­lä ei ole asias­sa pää­tös­val­taa vaan pul­jun pitäi­si yksin­ker­tai­ses­ti tuot­taa tilat­tua palvelua.

    Samas­sa yhtey­des­sä ajet­tiin kor­kea­kou­luis­sa sisään nimel­tä mai­nit­se­man­ton yri­tys­maa­il­mas­ta periy­ty­vä talous­hal­lin­non ohjel­mis­to, joka ei sovi kor­kea­kou­lui­hin ollen­kaan (en tie­dä, sopii­ko se oikeas­ti mihin­kään), sil­lä seu­rauk­sel­la, että lai­tos­ta­sol­la toi­mi­va sih­tee­ri, koor­di­naat­to­ri tms. ei pys­ty enää tuot­ta­maan auto­maat­ti­ses­ti raport­te­ja projektinsa/laitoksensa tileis­tä ilman jär­je­tön­tä mää­rä käsi­työ­tä. Aina­kin mei­kä­läi­sen näkö­vink­ke­lis­tä koko ulkoistamis‑, kes­kit­tä­mis- ja auto­ma­ti­soin­ti­rul­jans­sis­ta on saa­tu lop­pu­tu­le­ma­na pelk­kää hait­taa. Mah­dol­li­ses­ti joku ope­tus­mi­nis­te­riön byro­kraat­ti saa ruu­dul­leen enem­män nume­roi­ta kuin ennen, mut­ta se ei kor­kea­kou­lu­jen toi­min­taa auta mil­lään lailla.

  72. N: Mat­ka­toi­mis­to­kin voi toi­mia hyvin. Ennen koko lai­tok­sel­la oli nimet­ty hen­ki­lö mat­ka­toi­mis­tos­sa, joka tun­si ihmis­ten mat­ka­koh­teet ja tavat.

    Täs­sä koh­das­sa maa­il­man tehos­tu­mi­nen näkyy ja tun­tuu. Mat­ka­toi­mis­to­jen van­ha myyn­tiar­tik­ke­li oli tie­tä­mys mat­kois­ta. Myyn­tiar­tik­ke­li on sikä­li vähän hapan­tu­nut, että lii­ke­mat­kus­ta­jat pää­se­vät koh­tuu­hin­nal­la sii­hen samaan jär­jes­tel­mään plus voi­vat hakea mat­ko­ja ja majoi­tuk­sia vie­lä jär­jes­tel­män ulkopuoleltakin.

    Lii­ke­mat­kus­ta­mi­nen ei ole tämän myö­tä muut­tu­nut mat­kus­ta­jal­le hel­pom­mak­si, kos­ka aikai­sem­min riit­ti se, että tie­si min­ne ja mil­loin on menos­sa. Hal­vem­paa ja jous­ta­vam­paa mat­kus­ta­mi­nen kui­ten­kin nyky­ään on.

    Yksi rat­kai­su tähän ongel­maan on se, että pal­jon mat­kus­ta­vas­sa orga­ni­saa­tios­sa on mat­ka-assis­tent­ti hoi­ta­mas­sa varauk­sia. Sekään ei ole ihan ilmais­ta, kos­ka palk­kae­rot mat­kus­ta­van asian­tun­ti­jan ja assa­rin välil­lä eivät ole mah­dot­to­man suu­ria, ja kos­ka sen mat­kus­ta­vai­sen pitää kui­ten­kin käyt­tää aikaan­sa mat­ka­koh­teen ja ‑aiko­jen setvimiseen.

    = = =

    Omas­sa kon­teks­tis­sa­ni (pk-sek­to­ria) mat­kus­ta­mi­nen hoi­de­taan yleen­sä varaa­mal­la mat­kat fir­man luot­to­kor­til­la tai mat­ka­ti­lil­lä netis­sä. Siel­tä tie­dot tule­vat­kin useim­mi­ten itses­tään mat­ka­las­ku­jär­jes­tel­mään. On muu­ten pal­jon nopeam­paa kuin taka­vuo­si­kym­men­ten lip­pu­lap­pu­ru­le­tin kans­sa, ja jär­jes­tel­mä huo­leh­tii päi­vä­ra­hois­ta ja muis­ta hankaluuksista.

    Jul­ki­set orga­ni­saa­tiot taas tun­tu­vat osaa­van kaik­kien han­kin­to­jen moni­mut­kais­ta­mi­sen yli ymmär­ryk­sen. Tun­tuu sil­tä, että vir­hei­tä pelä­tään aivan käsit­tä­mät­tö­män pal­jon. Se joh­taa monin­ker­tai­siin var­mis­tuk­siin ja alle­kir­joi­tuk­siin, jot­ka teke­vät elä­mäs­tä tuka­laa ja toi­min­nas­ta jäykkää.

    Täs­sä pitäi­si ymmär­tää se, että val­von­ta­kin mak­saa. Verot­ta­ja­kin on tämän jo oival­ta­nut kuit­ti­sir­kuk­sen kanssa.

  73. Juho Laa­tu: Jos puhu­taan tois­ten (pai­kal­lis­ten) ihmis­ten pal­ve­le­mi­sen tyyp­pi­sis­tä pal­ve­luam­ma­teis­ta, teh­das­työ­läis­ten (ja mui­den samal­la taval­la uut­ta tuot­ta­vien) mas­si­vi­nen siir­ty­mi­nen noi­hin amma­tei­hin on mie­le­käs­tä vain, jos jäl­jel­le jää­vien “tuot­ta­vien” ammat­tien tuot­ta­vuus on paran­tu­nut niin pal­jon, että meil­lä on varaa kas­vat­taa noi­den pal­ve­lui­den osuut­ta. Juu­ri nyt emme tai­da olla tuol­lai­ses­sa yltä­kyl­läi­ses­sä tilanteessa.

    Tois­tem­me pal­ve­le­mi­seen siir­ty­mi­sen kan­nat­ta­vuus ei rii­pu muun tuo­tan­non tuot­ta­vuu­des­ta vaan sen työl­lis­tä­vyy­des­tä! Pal­ve­lut pitää näh­dä meka­nis­mi­na hyvin­voin­nin jaka­mi­seen, oli se hyvin­voin­ti kuin­ka ohut­ta hyvänsä.

    Jos teh­tais­ta jää väkeä työt­tö­mik­si, niin hei­dän on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi ruve­ta tuot­ta­maan pal­ve­lui­ta (vaik­ka sit­ten hara­voi­maan tois­ten piho­ja tai silit­tä­mään pai­to­ja) kuin jää­dä kotiin makaamaan.

    Kysees­sä ei edes oikeas­ti ole nol­la­sum­ma­pe­li, kos­ka pal­ve­luis­sa­kin on mah­dol­li­suus kehit­tää tuot­ta­vuut­ta ja lii­ke­toi­min­taa. Jos iso jouk­ko poruk­kaa on hara­voi­mas­sa, hara­va­kaup­piail­la on työ­tä ja kehi­tys­tar­vet­ta. Lop­pu­tu­lok­se­na on entis­tä tehok­kaam­pi hara­va ja siis­tim­män pihat (= hyvin­voin­ti nousee).

    Työt­tö­myy­des­tä sen sijaan har­vem­min syn­tyy mitään hyvää laa­jem­mas­sa mitassa.

  74. No, val­tiol­la ei esi­mies- tai mui­hin­kaan joh­to­teh­tä­viin vahin­gos­sa­kaan vali­ta innos­tu­nut­ta ja uudis­tus­hen­kis­tä haki­jaa. Ennem­min suos­tu­tel­laan joku vas­ten­ha­koi­nen, mut­ta “sopi­va” tyyp­pi hake­maan teh­tä­vää (vaik­ka hakua­jan jäl­keen­kin), ja vali­taan täl­lai­nen “var­ma” vaih­toeh­to. Eipä­hän pää­se sit­ten kukaan jäl­ki­kä­teen arvos­te­le­maan valit­si­joi­ta varo­mat­to­mis­ta päätöksistä.

    Täl­lä­pä saa­daan­kin sit­ten oikein kokei­lun­ha­lui­nen ja uudis­tus­hen­ki­nen orga­ni­saa­tio aikai­sek­si… mut­ta mitä­pä näis­tä — jos hom­mat eivät toi­mi, niin aina voi pot­kia lisää asian­tun­ti­joi­ta pel­lol­le seu­raa­vis­sa yyteissä.

  75. Hyvä kir­joi­tus,

    Val­tion vetäy­ty­mi­nen täy­sin teol­li­suus­po­li­tii­kas­ta ei ole järkevää. 

    Revii­ria­jat­te­lu pitää purkaa.

  76. Sylt­ty: Mut­ta etkö sinä miten­kään pys­ty käsit­tä­mään, että val­tio ottaa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta enem­män rahaa veroi­na, mitä se siel­lä kulut­taa? Tajuat­ko että kun las­ket pk-seu­dul­ta kerä­tyt tulo­ve­rot, alvit ja kai­ken muun yhteen ja ver­taan val­tion sil­le alu­eell käyt­tä­miin rahoi­hin, niin lop­pu­tu­lok­se­na on että pk-seu­dul­ta siir­re­tään rahaa muu­al­le ja paljon?

    Hie­man epäi­len, pal­jon­ko rahaa val­tio käyt­tää palk­koi­hin kehä­kol­mo­sen sisäl­lä työs­ken­te­le­vil­le ihmisille ?
    Onko sitä edes laskettu ?
    Tai läänikohtaisesti ?

    Hyö­ty­jen las­ke­mi­nen ei kui­ten­kaan ole ihan noin yksin­ker­tais­ta, hyö­dyt tule­vat monis­ta eri­lai­sis­ta sei­kois­ta, jota pää­kau­pun­kia­se­ma ja sin­ne vero­va­roil­la raken­ne­tut pal­ve­lut ovat tuo­neet mukanaan. 

    Täy­tyy myös ymmär­tää että nämä aiheut­ta­vat pal­jon kil­pai­lu­ky­kye­tua ver­rat­tu­na mui­hin suo­men kun­tiin monel­la eri tasol­la ja se etu taval­laan ker­tau­tuu kun aikaa kuluu.

    Sit­ten on vie­lä kai­ken­lai­sia mui­ta tukia kuten sosi­aa­li­tuet, maa­han­muut­ta­jien tuet, ja ties mitä nii­tä onkaan jot­ka mak­saa ymmär­tääk­se­ni val­tio monel­ta osin.

  77. SAP on teh­nyt aina­kin koneen­suun­nit­te­lus­ta yhtä helvettiä.

  78. Vihe­rins­si: Tois­tem­me pal­ve­le­mi­seen siir­ty­mi­sen kan­nat­ta­vuus ei rii­pu muun tuo­tan­non tuot­ta­vuu­des­ta vaan sen työl­lis­tä­vyy­des­tä! Pal­ve­lut pitää näh­dä meka­nis­mi­na hyvin­voin­nin jaka­mi­seen, oli se hyvin­voin­ti kuin­ka ohut­ta hyvänsä.

    Jos teh­tais­ta jää väkeä työt­tö­mik­si, niin hei­dän on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi ruve­ta tuot­ta­maan pal­ve­lui­ta (vaik­ka sit­ten hara­voi­maan tois­ten piho­ja tai silit­tä­mään pai­to­ja) kuin jää­dä kotiin makaamaan.

    Kysees­sä ei edes oikeas­ti ole nol­la­sum­ma­pe­li, kos­ka pal­ve­luis­sa­kin on mah­dol­li­suus kehit­tää tuot­ta­vuut­ta ja lii­ke­toi­min­taa. Jos iso jouk­ko poruk­kaa on hara­voi­mas­sa, hara­va­kaup­piail­la on työ­tä ja kehi­tys­tar­vet­ta. Lop­pu­tu­lok­se­na on entis­tä tehok­kaam­pi hara­va ja siis­tim­män pihat (= hyvin­voin­ti nousee).

    Työt­tö­myy­des­tä sen sijaan har­vem­min syn­tyy mitään hyvää laa­jem­mas­sa mitassa.

    Tämä hiu­kan vai­vaa. Jos meil­lä on kym­me­nen simp­pe­liä työ­teh­tä­vää ja kym­me­nen teki­jää. Niin ei pitäi­si olla pois­sul­jet­tua ja epä­toi­mi­vaa, että he jokai­nen omak­su­vat sen kym­me­nen työ­teh­tä­vää ja teke­vät sen tasan ja vain itsel­leen. Pitäi­si ilmei­ses­ti mää­ri­tel­lä yhteis­kun­nan kysee­na­lais­ta­mat­to­mat itsei­sar­vot? Kuka ne mää­rit­te­lee. Mitä teh­dään kyseenalaistajille.

  79. Vihe­rins­si: Jul­ki­set orga­ni­saa­tiot taas tun­tu­vat osaa­van kaik­kien han­kin­to­jen moni­mut­kais­ta­mi­sen yli ymmär­ryk­sen. Tun­tuu sil­tä, että vir­hei­tä pelä­tään aivan käsit­tä­mät­tö­män pal­jon. Se joh­taa monin­ker­tai­siin var­mis­tuk­siin ja alle­kir­joi­tuk­siin, jot­ka teke­vät elä­mäs­tä tuka­laa ja toi­min­nas­ta jäykkää.

    Voi kun tämä kos­ki­si­kin vain pelk­kiä hankintoja…

    Esi­merk­ki­nä elä­väs­tä elä­mäs­tä — erään uudis­tuk­sen yhtey­des­sä lupail­tiin, että jat­kos­sa pro­jek­ti-ideoi­den esit­te­lyyn ja jat­ko­ke­hit­te­ly­lu­van saa­mi­seen riit­täi­si max. yksi vapaa­muo­toi­nen A4. Kun asi­aan pureu­tu­nut työ­ryh­mä sai kehi­tys­työn­sä val­miik­si, tulok­se­na oli­kin 10+ sivun excel-tau­luk­ko, jos­sa piti las­kes­kel­la mm. pro­jek­tin tuot­ta­mia tule­via kas­sa­vir­to­ja ja muu­ta vastaavaa.

    Kyl­lä­hän näi­tä tau­lu­koi­ta sit­ten täy­tel­tiin ja las­kel­mia “teh­tiin” (eli luvut vedet­tiin stet­so­nin hiha­ge­ne­raat­to­ris­ta), kun ei muu­ta­kaan voi­nut. Oli­si kyl­lä haus­ka näh­dä min­kä­lai­sia prog­noo­se­ja sun mui­ta KPIi­tä kysei­ses­tä luvuis­ta sit­ten koostettiin…

  80. Poth1ue1: No, val­tiol­la ei esi­mies- tai mui­hin­kaan joh­to­teh­tä­viin vahin­gos­sa­kaan vali­ta innos­tu­nut­ta ja uudis­tus­hen­kis­tä hakijaa.

    Tämä voi jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen sek­to­rin välil­lä joh­tua jos­sain mää­rin myös toi­mi­val­tuuk­sis­ta ja ajattelusta.

    Yri­tys­maa­il­mas­sa ale­taan hil­jal­leen ymmär­tää se, että vaa­ral­li­sin stra­te­gia on van­ha ja toi­mi­va stra­te­gia. Sil­lä on tai­pu­mus muut­tua sala­ka­va­las­ti vain van­hak­si stra­te­giak­si, jon­ka jäl­keen tie­dos­sa on iso­ja pulmia.

    Mel­kei­nen jokai­nen fir­ma on jol­la­kin taval­la se Elo­pin “bur­ning plat­form”. Hyväs­sä tilan­tees­sa liek­ki on kui­ten­kin hal­lin­nas­sa ja jat­ko­toi­min­ta sel­vil­lä ajoissa.

    Uudis­ta­ja voi kom­pas­tua uudis­tuk­siin­sa, ja fir­man saa kaa­det­tua vää­räl­lä uudel­la­kin stra­te­gial­la. Kes­ki­mää­rin tasa­pai­non hake­mi­nen kui­ten­kin tar­koit­taa sitä, että joh­ta­jal­la pitäi­si olla osa­puil­leen sama ris­ki tikah­dut­taa toi­min­ta van­has­sa pysy­mi­seen kuin vää­riin uudis­tuk­siin­kin. Tämä joh­taa koh­tuul­li­sen uudis­tus­mie­lis­ten joh­ta­jien haalimiseen.

    Jul­ki­sel­la puo­lel­la van­hoi­hin raken­tei­siin ja toi­min­taan tikah­tu­mi­nen ei ole miten­kään niin suu­ri ris­ki — tai sitä ei sel­lai­sek­si havai­ta — jol­loin joh­ta­jat­kin ovat konservatiivisempia.

    Toi­ses­ta suun­nas­ta asi­aa voi kat­soa niin­kin, että uudis­ta­jal­le jul­ki­nen puo­li on yleen­sä vai­kea saa­da muut­tu­maan. Tiel­le tulee niin pal­jon vir­ko­ja, viran­hal­ti­joi­ta, laki­sää­tei­siä asioi­ta, jne., että jak­saak­seen tais­tel­la suku­puus­ta pitää löy­tyä eräs don Quixo­te de la Mancha.

    Yksi­tyi­sel­lä­kin puo­lel­la on äärim­mäi­sen van­ha­kan­tai­sia yri­tyk­siä, jos­kin luon­nol­li­sis­ta syis­tä vähe­ne­vä mää­rä. Usein joh­ta­jal­la on kui­ten­kin suu­ri val­ta joh­ta­man­sa toi­min­non jär­jes­tä­mi­seen, jol­loin uudis­tuk­sia pää­see oikeas­ti tekemäänkin.

  81. JTS: Suo­mi on tekn­lo­gias­sa samal­la tasol­la kuin urhei­lus­sa, paril­la alla mit­tal­li­si­jo­ja ja jois­sa­kin yli­te­tään a‑karsintaraja.

    Oli­si­ko koko muun­kin Suo­men ongel­mat saman­ta­pai­set kuin urhei­lus­sa? Suo­mel­la on nimit­täin urhei­lus­sa joh­ta­jia niin maan perus­teel­li­ses­ti, orga­ni­saa­tioi­ta ja työ­ryh­miä. Perus­te­taan vie­lä var­muu­den vuok­si lisää (VALO) eikä kukaan oikein edes tie­dä, että mikä sen­kin teh­tä­vä oikein on.

    Sit­ten niil­lä urhei­li­joil­la ei ole kui­ten­kaan kun­non val­men­ta­jia, har­joit­te­luo­lo­suh­tei­ta, fysii­kan­huol­toa tai ter­veys­pal­ve­lu­ja. Kaik­ki asioi­ta, jot­ka kil­pai­le­vil­la mail­la on vii­mei­sen pääl­le kun­nos­sa. Oli­si ihan itses­tään sel­vää, että urhei­lu­me­nes­tys para­ni­si pel­käs­tään sil­lä, että orga­ni­saa­tiot räjäy­tet­täi­siin kap­pa­leik­si ja annet­tai­siin urhei­li­joil­le edes ne olo­suh­teet, jois­sa voi edes toi­voa menes­tyk­sen ole­van mahdollista.

  82. Juho Laa­tu: poliit­ti­nen toi­mi­ja pitää näp­pin­sä eros­sa lii­ke-elä­män päätöskistä.

    kyl­lä. poli­tii­kot pois lii­ke-elä­mäs­tä ja lii­ke-elä­mä pois poli­tii­kas­ta, mm. kokoo­muk­sen toi­min­ta on yri­tys­joh­ta­mi­sop­pien vää­rin­käyt­töä politiikassa.
    Suo­mi uus­li­be­ra­li­soi­tui eni­ten Poh­jois­mais­ta kos­ka naa­pu­ri­na oli Neu­vos­to­liit­to, Suo­mi oli puo­li-itäeu­roop­pa­lai­nen maa, ja itä-Euroo­pas­sa eri­tyi­ses­ti innos­tut­tiin “mark­ki­na­ta­lou­des­ta” ja muus­ta Kyl­män sodan Ame­ri­kan ideo­lo­giois­ta: Ame­ri­kas­sa kek­sit­tiin ongel­man­rat­kai­sun iki­liik­ku­ja: vapaut­ta­mi­nen ongel­man­rat­kai­su­tek­niik­ka­na!!!! Eivät kek­si­neet, seu­raa­vak­si var­maan ale­taan polt­ta­maan kou­lu­ja, kun tie­don ja moni­mut­kai­suu­den vihaa­mi­nen lisääntyy

  83. Vihe­rins­si: Tois­tem­me pal­ve­le­mi­seen siir­ty­mi­sen kan­nat­ta­vuus ei rii­pu muun tuo­tan­non tuot­ta­vuu­des­ta vaan sen työl­lis­tä­vyy­des­tä! Pal­ve­lut pitää näh­dä meka­nis­mi­na hyvin­voin­nin jaka­mi­seen, oli se hyvin­voin­ti kuin­ka ohut­ta hyvänsä.

    Las­ku­kaa­vo­ja on monia eri­lai­sia. Perus­tin tuon väit­teen sii­hen ajat­te­luun, että kah­den vien­ti­tuot­tei­ta teke­vän duu­na­rin siir­tä­mi­nen tois­ten­sa tuk­kia leik­kaa­maan on Suo­mel­le maa­na parin työn­te­ki­jän ver­ran hei­kom­min kannattavaa.

    Jos täs­tä näkö­kul­mas­ta tark­kai­len pal­ve­luam­mat­te­ja hyvin­voin­nin jaka­ji­na, ne jaka­vat noi­den “tuot­ta­vien” ammat­tien tulok­sia. Täl­lai­nen jaka­mi­nen voi myös lisä­tä yhteis­kun­nan tuot­ta­vut­ta niin, että esi­mer­kik­si kodin­hoi­ta­ja voi vapaut­taa toi­mi­tus­joh­ta­jan teke­mään pidem­piä päi­viä omaa var­sin tuot­ta­vaa työ­tään. Mut­ta jos “tuot­ta­va” työ­paik­ka lope­te­taan, yhteis­kun­nan “tuot­ta­vuus” vähenee.

    Jos teh­tais­ta jää väkeä työt­tö­mik­si, niin hei­dän on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi ruve­ta tuot­ta­maan pal­ve­lui­ta (vaik­ka sit­ten hara­voi­maan tois­ten piho­ja tai silit­tä­mään pai­to­ja) kuin jää­dä kotiin makaamaan.

    Aktii­vi­suus on hyvä asia, mut­ta yllä kir­joit­ta­ma­ni mukaan täs­sä kau­pas­sa Suo­men “tuot­ta­vuus” vähe­nee, kun “tuot­ta­jia” siir­tyy “jaka­jik­si”.

    Kysees­sä ei edes oikeas­ti ole nol­la­sum­ma­pe­li, kos­ka pal­ve­luis­sa­kin on mah­dol­li­suus kehit­tää tuot­ta­vuut­ta ja lii­ke­toi­min­taa. Jos iso jouk­ko poruk­kaa on hara­voi­mas­sa, hara­va­kaup­piail­la on työ­tä ja kehi­tys­tar­vet­ta. Lop­pu­tu­lok­se­na on entis­tä tehok­kaam­pi hara­va ja siis­tim­män pihat (= hyvin­voin­ti nousee).

    Jos kyse on koris­te­puu­tar­han hara­voin­nis­ta, noi­den hara­voi­den val­mis­ta­mis­ta ei ehkä pitäi­si las­kea “tuot­ta­vak­si” työk­si (ne ovat taval­laan viih­de­ha­ra­via). Jos hara­va­kaup­pias saa täs­tä hak­kees­ta pot­kua myös hyö­ty­ha­ra­vien myyn­tiin tai viih­de­ha­ra­vien ulko­mail­le myyn­tiin, oltai­siin taas val­tion­ta­lou­des­sa plus­sal­la “tuot­ta­vuu­den” suhteen.

    (En tosin ole tiuk­ka kovan talou­den puol­ta­ja, vaan pidän koris­te­puu­tar­ho­ja­kin jär­ke­vi­nä hank­kei­na, mut­ta täs­sä las­ku­kaa­vas­sa asiat nyt mene­vät näin.)

    Työt­tö­myy­des­tä sen sijaan har­vem­min syn­tyy mitään hyvää laa­jem­mas­sa mitassa.

    Täs­tä olen aika tiu­kas­ti samaa miel­tä. Joku perus­te­lee työt­tö­myy­den uhkaa myös kirit­tä­vä­nä piis­ka­na, ja tie­ten­kin on aina ihmi­siä kah­den työn välis­sä, mut­ta peri­aat­tees­sa jär­ke­vä yhteis­kun­ta yrit­tää nol­la­ta työt­tö­myy­den. (Täs­sä mie­les­sä Suo­mi on kai muut­tu­nut järjettömäksi. 🙂 )

    1. Juho, asuu­ko sinus­sa pie­ni mer­kan­ti­lis­ti? Miten maa­il­man­ta­lous voi toi­mia, kun maa­pal­lol­la ei ole lain­kaan vientituloja?‘Eivätkö puh­taat pai­dat ja siis­tit tukat ole sinus­ta min­kään arvoi­nen asia. Mikä tekee muo­vi­rih­ka­mas­ta arvokkaampaa?

  84. max: Tämä hiu­kan vai­vaa. Jos meil­lä on kym­me­nen simp­pe­liä työ­teh­tä­vää ja kym­me­nen teki­jää. Niin ei pitäi­si olla pois­sul­jet­tua ja epä­toi­mi­vaa, että he jokai­nen omak­su­vat sen kym­me­nen työ­teh­tä­vää ja teke­vät sen tasan ja vain itselleen.

    Työn­jaon voi­man tii­vis­ti Tie­de­mies iske­väs­ti tääl­lä.

  85. Miten maa­il­man­ta­lous voi toi­mia, kun maa­pal­lol­la ei ole lain­kaan vientituloja?

    Maa­il­man­ta­lou­del­la on jat­ku­va ilmai­nen ener­gian­tuon­ti. Lisäk­si meil­lä on van­hat fos­sii­li­set tuon­tie­ner­gia­va­ras­tot. Ilman näi­tä voim­me vain tode­ta lopun tulleen. 

    Huol­ta aiheu­tuu nykyi­sin sii­tä, että nuo varas­tot ovat ehty­mäs­sä. Tulos­sa on sil­loin kaik­kien raken­ne­uu­dis­tus­ten äiti.

  86. Jaas­su:
    Tai läänikohtaisesti ? 

    Suo­men lää­nit lak­kau­tet­tiin 1. tam­mi­kuu­ta 2010.

  87. pasi: Suo­mi uus­li­be­ra­li­soi­tui eni­ten Poh­jois­mais­ta kos­ka naa­pu­ri­na oli Neu­vos­to­liit­to, Suo­mi oli puo­li-itäeu­roop­pa­lai­nen maa, ja itä-Euroo­pas­sa eri­tyi­ses­ti innos­tut­tiin “mark­ki­na­ta­lou­des­ta” ja muus­ta Kyl­män sodan Ame­ri­kan ideologioista: 

    Ja höpö, höpö — Suo­mi on edel­leen mel­kein sama kor­po­ra­tis­ti­nen Kek­kos­lo­va­kia kuin vie­lä YYA-aikoi­na. Kun muis­sa Poh­jois­mais­sa hal­li­tuk­set ovat teh­neet roh­kei­ta uudis­tuk­sia etu­jär­jes­tö­jen vikis­tes­sä jos­sain kau­ka­na sivul­la, niin meil­lä ylin lain­sää­dän­tö­val­ta löy­tyy edel­leen Haka­nie­men­to­rin laidoilta.

    Sii­nä mis­sä muis­sa mais­sa on pan­tu työt­tö­mät otta­maan vas­taan vaik­ka min­kä­lai­nen “pas­ka­duu­ni”, jul­ki­set pal­ve­lut avat­tu täy­sin kil­pai­lul­le ja nos­tet­tu elä­kei­kä lähem­mä 70-ikä­vuot­ta, niin meil­lä hal­li­tus ja edus­kun­ta pii­lot­te­le­vat jos­sain peru­na­kel­la­ris­sa kie­li­kes­kel­lä suu­ta, ettei vaan joku kor­po­raa­tioi­den edus­ta­jis­ta uhkai­si mars­sit­taa puna­lip­pui­set jou­kot kaduil­le ja ajaa maan yleislakkoon.

    Var­si­nais­ta uusliberalismia…

  88. Vihe­rins­si: Jul­ki­sel­la puo­lel­la van­hoi­hin raken­tei­siin ja toi­min­taan tikah­tu­mi­nen ei ole miten­kään niin suu­ri ris­ki – tai sitä ei sel­lai­sek­si havai­ta – jol­loin joh­ta­jat­kin ovat konservatiivisempia.

    Ei ris­ki vält­tä­mät­tä ole ihan yhtä suu­ri (vaik­ka kuin­ka huo­nos­ti meni­si, niin joh­ta­jat aina säi­ly­vät), mut­ta ei asian­tun­ti­ja­vi­ras­tois­sa ja ‑lai­tok­sis­sa­kaan raha enää tule auto­maat­ti­ses­ti kuin sii­tä maa­gi­ses­ta tai­ka­sei­näs­tä. Aika usein rahoi­tus täy­tyy kaa­pia EU:lta, koti­mai­sil­ta viran­omais-/ rahoit­ta­ja­ta­hoil­ta ja yri­tyk­sil­tä. Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa tehok­kain ja ket­te­rin haki­ja on aina par­haas­sa ase­mas­sa — vaik­ka taka­na onkin pal­jon poliit­tis­ta puliveivausta.

    Sii­nä vai­hees­sa, kun alkaa rahoi­tuk­sen haa­li­mi­ses­sa tai jopa luvat­tu­jen tulos­ten aikaan­saa­mi­ses­sa ole­maan muu­ta­man aske­leen — tai jopa puo­li kort­te­lin­vä­liä — mui­ta peräs­sä, niin alkaa enem­min tai myö­hem­min miet­ti­mään, että teem­me­kö me itse hom­mat ihan oikeal­la taval­la vai mikä mät­tää. Jos ja kun kukaan ei ole kun­nol­la miet­ti­nyt aina­kaan pariin vuo­si­kym­me­neen miten töi­tä käy­tän­nös­sä teh­dään ja orga­ni­soi­daan, niin on aika help­po pää­tyä tulok­seen, että vika löy­tyi­si omas­ta pesäs­tä — mut­ta koi­ta­pa ehdot­taa jotain todel­lis­ta uudistusta…

    Yri­tys­puo­lel­la täl­lai­nen tehot­to­muus ei ole yhtä vaka­vaa, kos­ka jos uudis­tuseh­do­tuk­set tör­mää­vät aina kivi­sei­nään ja hom­ma oikeas­ti mät­tää, niin se kut­tuun­tu­nut asian­tun­ti­ja voi ihan hyvin läh­teä ovet pauk­kuen ja perus­taa kil­pai­le­van yri­tyk­sen — tai aina­kin oman spe­sia­li­tee­tin start-upin.

    Entäs sit­ten jul­ki­sel­la sek­to­ril­la? Vaih­taa naa­pu­ri­lai­tok­seen, jos­sa hom­mat ovat vähin­tään yhtä päin prink­ka­laa hoi­det­tu? Läh­teä veneen­veis­to­kur­sil­le ja muut­taa sen jäl­keen ulko­saa­ris­toon veneenveistäjäksi?

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho, asuu­ko sinus­sa pie­ni mer­kan­ti­lis­ti? Miten maa­il­man­ta­lous voi toi­mia, kun maa­pal­lol­la ei ole lain­kaan vientituloja?
    ‘snip’

    Hyvä hyvä Osmo, alat pääs­tä jyväl­le sii­tä, että muu­kin kuin vien­ti­tu­lo on rahaa — eräis­tä aikai­sem­mis­ta kan­na­no­tois­ta­si poiketen. 🙂 🙂 🙂

  90. Ant­sa
    Itse pidän suo­ma­lai­sen lii­ke­toi­min­nan romah­ta­mi­sen syy­nä kaup­pa­kor­kea­kou­lun kes­kit­ty­mis­tä kate­tuot­to­ta­voi­te­kou­lu­tuk­seen. Nykyi­nen yri­tys­joh­to ei osaa aja­tel­la, mitä val­mis­tam­me sit­ten, kun ole­mas­sao­le­vat tuot­teet eivät enää mene kau­pak­si. Pela­taan vain kate­tuo­ton avul­la niin kau­an kuin tuo­tan­to­lin­ja pyö­rii, auto­maa­tio­ta lisä­ten ja hen­ki­lös­töä pur­kaen. Kun kate­tuot­to­ta­voi­te ei enää yli­ty sul­je­taan teh­das ja siir­re­tään ker­ty­neet varat osin­koi­na ulko­mai­sil­le rahastoille.

    No mut­ta näin­hän se pitää­kin men­nä. Mark­ki­nat kil­pai­lut­ta­vat ole­mas­sa ole­via tuot­tei­ta ja tuo mitä kuva­sit on jok­seen­kin vää­jää­mä­tön kehi­tys­kul­ku, jos vain kil­pai­lu val­lit­see alal­la. Aina­han busi­nek­se lopul­ta kil­pai­le­vat toi­sen­sa hen­gil­tä, kun on se ahnas kulutt­ja joka aina halu­aa ostaa sitä halvempaa.

    Tuo inno­vaa­tioi­den puu­te on toi­nen jut­tu. Mut­ta se onkin enem­män pää­oman käyt­tä­ji­ne asia eikä niin­kään yri­tys­joh­don. Ehkä­pä nykyis­tä fir­maa ei pää­oman näkö­kul­mas­ta kan­na­ta kehitt­tää vaan lyp­sää se vaan lop­puun ja pan­na sit­ten ovi säp­piin. Saa­dut voi­tot taas kan­nat­taa ehkä sijoit­taa jon­ne­kin muualle.

  91. Jaas­su:
    ‘snip’
    Hyö­ty­jen las­ke­mi­nen ei kui­ten­kaan ole ihan noin yksin­ker­tais­ta, hyö­dyt tule­vat monis­ta eri­lai­sis­ta sei­kois­ta, jota pää­kau­pun­kia­se­ma ja sin­ne vero­va­roil­la raken­ne­tut pal­ve­lut ovat tuo­neet mukanaan.
    ‘snip’

    Val­tioil­la nyt lähes poik­keuk­set­ta on pää­kau­pun­ki ja val­tion toi­min­ta rahoi­te­taan pää­asias­sa vero­va­roil­la, joten tus­kin Suo­mi­kaan täs­tä ihan lähiai­koi­na luopuu.

  92. Sylt­ty: Ode vas­ta­si­kin jo tuo­hon lentokenttähommaan.

    Mut­ta etkö sinä miten­kään pys­ty­kä­sit­tä­mään, että val­tio ottaa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta enem­män rahaa veroi­na, mitä se siel­lä kulut­taa? Tajuat­ko että kun las­ket pk-seu­dul­ta kerä­tyt tulo­ve­rot, alvit ja kai­ken muun yhteen ja ver­taan val­tion sil­le alu­eell käyt­tä­miin rahoi­hin, niin lop­pu­tu­lok­se­na on että pk-seu­dul­ta siir­re­tään rahaa muu­al­le ja paljon? 

    Nämä las­kel­mat on var­maan jos­sa­kin näh­tä­vil­lä? Toi­saal­ta oli­si­han se nyt mel­koi­nen ihme jos näin ei oli­si puh­taas­ti abso­luut­ti­sis­ta sum­mis­ta puhut­taes­sa, kun pk-seu­tu on alu­ee­na pie­ni mut­ta tihe­ään asut­tu mur­to-osa koko Suo­men alu­ees­ta. Sii­tä huo­li­mat­ta nel­jä vii­des­tä suo­ma­lai­ses­ta asuu sen ulko­puo­lel­la, ja val­tion teh­tä­vä­nä nyt on — häm­mäs­tyt­tä­vää kyl­lä — pyö­rit­tää toi­min­taan­sa koko val­tion alu­eel­la. Ver­tai­le­pa jos­kus palk­ka- ja hin­ta­ta­soa pk-seu­dun ja “maa­kun­tien” välillä.

    Mikä täs­sä on niin vai­kea­ta käsit­tää? Jos edus­kun­ta­ta­lo on Hel­sin­gis­sä, niin ihan vas­taa­vas­ti mil­jar­dien maa­ta­lous­tuet mene­vät maakuntiin 

    2,1 mil­jar­dia oli luku, joka löy­tyy nopeal­la googlauk­sel­la. Onhan se toki “mil­jar­dien” luok­kaa, kun moni­kon vaa­ti­ma luku 2 juu­ri ja juu­ri menee rik­ki, mut­ta kyl­lä­hän tuos­sa on aimo annos reto­riik­kaa­kin muka­na. Yksi suu­rim­pia tuen­sa­jia muu­ten oli maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö, koti­paik­ka Helsinki.

    Haus­ka­na yksi­tyis­koh­ta­na mai­nit­ta­koon, että tyy­pil­li­sen city­vih­reän mie­les­tä­hän nämä “mil­jar­dien” (se 2,1) maa­ta­lous­tuet ovat hir­ve­ää perus­ke­pu­lais­ta koi­jaus­ta, kun ne mak­se­taan “maa­kun­tiin”, mut­ta kehi­tys­a­puun käy­tet­ty rei­lu mil­jar­di, joka pää­tyy enim­mäk­seen kank­ku­lan kai­voon, taas on nau­ret­ta­van pie­ni sum­ma, jota pitäi­si pikem­min­kin kasvattaa.

    milj­ra­dien alue­tuet mene­vät maa­kun­tiin, kaik­ki kai­vok­set mene­vät maakuntiin 

    Google ker­too, että “Suo­mi on saa­nut tukia EU:n nykyi­sen bud­jet­ti­kau­den aika­na har­vaan asu­tuil­le alueil­leen rei­lut 300 mil­joo­naa euroa.” Ole­tan tyh­mä­nä, että EU:n nykyi­nen bud­jet­ti­kausi on aina­kin useam­man vuo­den mit­tai­nen, joten en nyt täl­tä istu­mal­ta näe, mis­sä ne “mil­jar­dit” luu­raa. Kai­vok­set ne vas­ta ryö­kä­lei­tä ovat­kin, kun “mene­vät” maa­kun­tiin… haluan­kin näh­dä kun vihr-kok ‑vetoi­ses­sa Hel­sin­gis­sä ava­taan kupa­ri­kai­vos kes­kel­le Kruunuhakaa.

    polii­si, armei­ja ja vaik­ka mitä val­tion rahoil­la hodiet­ta­vaa tou­hua sijait­see maa­kun­nis­sa. Ja sii­hen pääl­le vie­lä ote­taan Hel­sin­gin kun­nal­lis­ve­ro­tu­lois­ta­kin noin pari­sa­taa mil­joo­naa ja anne­taan köy­hil­le maakunnissa. 

    Niin, kyl­lä kehä­kol­mo­sen takaa pitäi­si­kin alkaa Lain­suo­ja­ton Vyö­hy­ke, ja “maan“puolustuskin sujui­si lep­poi­sam­min, kun hor­ne­tit par­kat­tai­siin Mal­mil­le ja Poh­jan­maa pör­räi­si kolera-altaassa.

    Jos val­tio siir­tää rahaa maa­kun­tiin enem­män mitä maa­kun­nis­ta vir­taa rahaa Hel­sin­kiin, niin kyl­lä se tar­koit­taa sitä että Hel­sin­ki ylät­tää maa­kun­tia, eikä toisinpäin. 

    Val­tio myös mm. vel­kaan­tuu sen 8 mil­jar­dia vuo­des­sa, joten voi­han myös olla, että ihan kaik­ki rahat ei ole revit­ty hel­sin­ki­läis­ten työn san­ka­rien selkänahasta.

  93. Poth1ue1:

    Yri­tys­puo­lel­la täl­lai­nen tehot­to­muus ei ole yhtä vaka­vaa, kos­ka jos uudis­tuseh­do­tuk­set tör­mää­vät aina kivi­sei­nään ja hom­ma oikeas­ti mät­tää, niin se kut­tuun­tu­nut asian­tun­ti­ja voi ihan hyvin läh­teä ovet pauk­kuen ja perus­taa kil­pai­le­van yri­tyk­sen – tai aina­kin oman spe­sia­li­tee­tin start-upin

    Ei onnis­tu kovin hel­pos­ti tuo­kaan. Nokian insi­nöö­rit alkoi­vat kapi­noi­da 2000 tie­noil­la ja Nokia sää­dät­ti usei­ta lake­ja, joil­la kapi­na kukis­tet­tiin ja uudet estetään.

    Työ­nan­ta­jan vaih­to /oman yri­tys­toi­min­nan aloit­ta­mi­nen on vai­ke­aa, kun kil­pai­lun kiel­tä­vä ehto voi estää sen pit­käk­si aikaa.

    Jos tuot jota­kin uuta mark­ki­noil­le uudes­sa yri­tyk­ses­sä niin sen teke­mi­seen on käy­tet­ty var­maan enti­ses­sä työ­pai­kas­sa han­kit­tua koke­mus­ta ja enti­nen työ­nan­ta­ja voi kaa­pa­ta jutun ja kiel­tää sinul­ta idean hyödyntämisen.

    Ja kun Fried­ma­nin opien mukaan vaa­ral­li­sin­ta mitä talou­des­sa voi tapah­tua on kil­piai­lu työvoimasta

    Niin­pä Nokian kapi­nas­sa­kin kil­pai­li­jat osa­lis­tui­vat kapi­nan kukis­ta­mi­sen ja liit­tou­tui­vat Nokian kans­sa siten , ettei­vät pal­kan­neet Nokial­ta läh­te­nei­tä eivät­kä osta­neet pal­ve­lui­ta hei­dän perus­ta­mil­taan firmoilta

  94. Poik­keuk­sel­li­ses­ti nimi­mer­kil­lä:
    Mil­lä taval­la työ­nan­ta­ja­ni sit­ten hyö­dyn­tää täm­möis­tä työn­jaon ja logis­ti­sen tehok­kuu­den hir­muis­ta kiih­ty­mis­tä? No, meil­lä enää tut­ki­jat eivät han­ki itse mitään, vaan väliin perus­tet­tiin hankintaorganisaatio. 

    Ja hyvä niin. Meil­lä tänä­kin päi­vä­nä riit­tää näi­tä pel­le­pe­lo­to­nin­si­nöö­re­jä, jot­ka halua­vat teh­dä aivan kai­ken itse. Tila­taan kom­po­nent­ti siel­tä ja toi­nen tääl­tä ja sit­ten sih­tee­rit sel­vit­tä­vät jäl­ki­kä­teen las­ku­vii­dak­ko­ja. Koto­na luot­to­kor­til­la sen jän­nän parin euron vim­pai­men voi­kin tila­ta netis­tä näin, mut­ta kun muil­la toi­mi­joil­la on jo läh­tö­koh­tai­ses­ti­kin kir­jan­pi­to­vel­vol­li­suus. Eihän tut­ki­ja labo­ra­to­rio­ti­lo­ja­kaan itse sii­voa, vaik­ka viro­lais­ta sii­voo­jaa parem­min tie­täi­si­kin, mis­sä koh­taa pitää olla eri­tyi­sen varo­vai­nen ja mis­sä ei.

    Työn jaka­mi­nen on perus­in­si­nöö­ril­le edel­leen täy­sin tun­te­ma­ton sekä läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvin pelot­ta­va käsi­te. Ja jos sil­lä uha­taan, pii­lou­du­taan kai­ken maa­il­man tek­nis­ten seli­tys­ten taak­se. Ja taas on esi­mie­hel­lä ei-niin-tuot­ta­vaa työsarkaa.

    Nokia menes­tyi niin kau­an kuin insi­nöö­ri­pu­he­li­met kävi­vät kau­pak­si. Kun tek­nii­kan sijaan asiak­kai­ta alkoi kiin­nos­ta­maan käy­tet­tä­vyys, muut meni­vät saman­tien edel­le. Aut­tai­si­ko­han, jos Suo­mes­sa kai­kil­le tek­ni­sil­le aloil­le mää­rät­täi­siin naiskiintiöt.

  95. Poth1ue1: Entäs sit­ten jul­ki­sel­la sek­to­ril­la? Vaih­taa naa­pu­ri­lai­tok­seen, jos­sa hom­mat ovat vähin­tään yhtä päin prink­ka­laa hoi­det­tu? Läh­teä veneen­veis­to­kur­sil­le ja muut­taa sen jäl­keen ulko­saa­ris­toon veneenveistäjäksi?

    Ajat­te­lin enem­män viras­to­tou­hua. Mut­ta jos asias­sa kat­so­taan vaik­ka yli­opis­to­ja tai val­tion tut­ki­mus­lai­tok­sia, niin alle­kir­joi­tan kom­ment­ti­si. Siel­lä — ehkä vähän vali­tet­ta­vas­ti­kin — tär­kein stra­te­gi­nen osaa­mi­nen on rahoi­tus­ha­ke­mus­ten teke­mi­nen, ja peri­ka­to on ihan oikeas­ti kul­man takana.

    (Hank­kei­den kil­pai­lut­ta­mi­nen on peri­aat­tees­sa hyvä asia, mut­ta objek­tii­vis­ten jako­kri­tee­rien löy­tä­mi­nen ja nou­dat­ta­mi­nen tun­tuu kovin vaikealta.)

  96. åke: Tuo inno­vaa­tioi­den puu­te on toi­nen jut­tu. Mut­ta se onkin enem­män pää­oman käyt­tä­ji­ne asia eikä niin­kään yritysjohdon. 

    Ide­aa­li­ti­lan­tees­sa yri­tys­joh­to kil­pai­lee sii­tä pää­omas­ta esit­tä­mäl­lä hyviä ja inno­va­tii­vi­sia ideoi­ta. Nyky­ti­lan­tees­sa pää­omaa on vaik­ka kuin­ka tar­jol­la, nii­tä var­tee­no­tet­ta­via ideoi­ta vähem­män. Pää­oman hel­pon saa­ta­vuu­den näkee korkotasosta.

    Tämä lausun­to ei sit­ten kos­ke star­tup­pien rahoi­tus­ta, kos­ka se on ihan toi­nen laji. Siel­lä yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa ideois­ta on täy­sin elin­kel­vot­to­mia, mut­ta ihan alku­vai­hees­sa täy­sin elin­kel­vot­to­man ja totaa­li­sen bril­jan­tin idean erot­ta­mi­nen on vai­ke­aa. Sijoit­ta­jan pitää sijoit­taa tuhan­teen hyvään ja toi­voa, että niis­tä tulee kou­ral­li­nen kasvuyrityksiä.

    Vakiin­tu­neem­man yri­tys­toi­min­nan osal­ta kan­nat­ta­vil­la­kin yri­tyk­sil­lä on vai­keuk­sia kek­siä, mihin sitä rahaa lait­tai­si. Aina­han sitä voi ostaa kil­pai­li­jan pois, mut­ta jos kil­pai­li­jal­la menee huo­nos­ti, tem­pus­ta ei ole ihmeem­min iloa, jos ei sil­lä saa todel­la vah­vaa mark­ki­na-ase­maa tai muu­ta poik­keuk­sel­lis­ta kilpailuetua.

    Nyt ei ole oikein mitään sel­lais­ta uut­ta ja hie­noa tek­no­lo­gi­aa­kaan liik­keel­lä, jos­ta pää­si­si rie­muit­se­maan. Vii­mei­sin kulut­ta­ja­vit­ku­tin­jut­tu­kin oli pädien tulo kol­me vuot­ta sit­ten. Tämän päi­vän tie­to­ko­ne on olen­nai­ses­ti sama veh­je kuin kol­me vuot­ta sit­ten, tämän päi­vän kän­nyk­kä on olen­nai­ses­ti sama veh­je kuin kol­me vuot­ta sitten. 

    Kehi­tys on ollut kovas­ti inkre­men­taa­lis­ta, eikä meil­lä ole sii­nä lajis­sa oikein sel­viä kil­pai­lue­tu­ja. Nyt pitäi­si oppia rahas­ta­maan niil­lä opeil­la, joi­ta Nokia-buu­mis­ta tuli. Ja täl­lä en tar­koi­ta Syfi­lis-ympä­ris­tös­sä ohjel­moin­tia, vaan ylei­sem­pää tuo­te­ke­hi­tys­osaa­mis­ta moni­mut­kai­sis­sa tuotteissa.

    Täs­tä taan­tu­mas­ta kyl­lä nous­taan, mut­ta kovin nopeas­ti se ei miten­kään vält­tä­mät­tä mei­dän omil­la eväil­läm­me onnistu.

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho, asuu­ko sinus­sa pie­ni mer­kan­ti­lis­ti? Miten maa­il­man­ta­lous voi toi­mia, kun maa­pal­lol­la ei ole lain­kaan vientituloja?’Eivätkö puh­taat pai­dat ja siis­tit tukat ole sinus­ta min­kään arvoi­nen asia. Mikä tekee muo­vi­rih­ka­mas­ta arvokkaampaa?

    Käyt­tä­mäs­sä­ni las­ku­kaa­vas­sa oli mer­kan­ti­lis­ti­sia piir­tei­tä. Toi­saal­ta sii­nä kyl­lä saa samat pis­teet ulko­mail­le vie­tä­väs­tä konees­ta ja koti­maan mark­ki­noil­le teh­dys­tä konees­ta, joten se ei tark­kai­le vain vien­nin ja tuon­nin suh­det­ta. Maa­il­man­ta­lous siis toi­mii noi­den maa­pal­lon koti­mark­ki­noil­le teh­ty­jen konei­den voimin.

    Puh­taat pai­dat ja siis­tit tukat ovat kyl­lä hyvä asia, mut­ta jos­sain kai vedin rajan uut­ta varal­li­suut­ta ja vält­tä­mät­tö­miä hyö­dyk­kei­tä tuot­ta­vien, ja toi­saal­ta huvi­tus­ta tuot­ta­vien, jo teh­tyä varal­li­suut­ta kulut­ta­vien hank­kei­den välil­le. Ehkä ole­tam­me, että varal­li­suut­ta voi luo­da likai­ses­sa­kin pai­das­sa (tai pai­dan voi pesais­ta ilmai­sek­si minuu­tis­sa itse­kin), ja sik­si pai­to­jen pesu on huvit­te­lua. Pai­dan peset­tä­jä on ehkä tie­nan­nut ensin rahaa teh­taas­sa, ja halu­aa sit­ten huvi­tel­la rahoil­laan, ja tilaa toi­sel­ta pai­tan­sa pesun. Teh­das­työn tuo­ma varal­li­suus jaet­tiin näin näi­den kah­den hen­ki­lön kes­ken. Pai­dan pesu on hyvä ja hyö­dyl­li­nen jut­tu, mut­ta täs­sä se nyt vain luo­ki­tel­tiin huvit­te­lun puo­lel­le (= ei-vält­tä­mä­tön hyö­dy­ke, jon­ka tilaa­ja halusi sen tila­ta elä­mään­sä keven­tä­mään, kun varaa oli).

    Tuon las­ku­kaa­van filo­so­fia sanoo jotain seu­raa­vaa (ehkä lute­ri­lais­ta). Rahan teke­mi­nen on hyö­dyl­lis­tä, vält­tä­mät­tö­mät tuot­teet (ruo­ka, läm­pö, vaat­teet, työ­ka­lut) ovat hyö­dyl­li­siä, huvit­te­lu on tuh­laus­ta, kaik­ki ei-vält­tä­mä­tön toi­min­ta on tuh­laus­ta. Yhteis­kun­nan (lute­ri­lai­nen?) moraa­li mää­rää, mikä on vält­tä­mä­tön­tä ja mikä sii­tä yli mene­vää vapaa­eh­tois­ta huvi­tus­ta (eli tie­nat­tu­jen resurs­sien kulutusta).

    Useim­mat fyy­si­set tava­rat pitää kai las­kea hyö­dyl­li­sik­si tuot­teik­si, ja nii­den val­mis­ta­mi­nen on sik­si “tuot­ta­vaa”. Nii­tä voi myy­dä ulko­mail­le­kin, ja niis­tä voi saa­da rahaa. Kai suu­rin osa muo­vo­ta­va­rois­ta on siis kes­to­ku­lu­tus­hyö­dyk­kei­tä, joil­la voi teh­dä jotain hyö­dyl­lis­tä­kin (ovat työ­ka­lu­ja). Joku täy­sin ker­ta­käyt­töi­nen muo­vi­rih­ka­ma voi olla poik­keus, pait­si jos se myy­dään rahas­ta tar­kas­te­lua­lu­een ulkopuolelle.

    Tuo­ta las­ku­kaa­vaa käy­te­tään kar­keas­ti niin, että ensin las­ke­taan pal­jon­ko yhtei­sö “tuot­taa”. Täs­tä tuo­tok­ses­ta vähen­ne­tään vält­tä­mät­tö­mät menot (ruo­ka, läm­pö, vaat­teet, työ­ka­lut yms.). Loput voi­kin sit­ten tuh­la­ta eri­lai­siin huvi­tuk­siin. Tiuk­koi­na aikoi­na pitää vähen­tää huvi­tuk­sia. Teol­li­suu­den duu­na­rei­den siir­ty­mi­nen puh­tai­siin (koti­mai­seen käyt­töön tar­koi­tet­tui­hin) huvit­te­lu­pal­ve­luam­ma­tei­hin vähen­tää yhtei­sön “tuo­tan­toa” ja sik­si myös mah­dol­li­suut­ta kulut­taa noi­ta huvittelupalveluita.

    Vali­tan etten ole muo­toil­lut tuon las­ku­kaa­van sään­tö­jä val­miik­si veden­pi­tä­väs­ti, vaan jou­dun kehi­te­le­mään ne len­nos­ta. Näkö­jään kyse on lute­ri­lai­ses­ta moraa­lis­ta ja mer­kan­ti­lis­mis­ta (koti­maan kulu­tuk­seen mene­vän tuo­tan­non arvos­tuk­sel­la täydennettynä).

    1. Juho,
      Jos kokin ravin­to­las­sa teke­mä ruo­ka, mat­kai­lu, par­tu­ri ja muut sel­lai­set asiat ovat tuh­laus­ta, kos­ka ne eivät ole vält­tä­mät­tö­miä, kai sil­loin myös ei-vält­tä­mät­tö­mät tava­rat ovat tuh­laus­ta. Takai­sin 1930-luvulle!

  98. Evert The Never­Rest: Olis­ko­han kyse myös sii­tä, että pää­tök­set, vaik­ka oli­si­vat miten fan­tas­ti­sia, eivät ole järkeviä.

    Tuo­rein jär­je­tön aja­tus on, että ajo­neu­vo­ve­ro ja auto­ve­ro muu­tet­tai­siin kilo­met­ri­poh­jai­sek­si. Satel­liit­ti seu­rai­si auto­jen kul­kua ja vero meni­si vaik­ka auto oli­si hinauk­ses­sa tai vaik­ka VR:n autojunassa.

    Mik­sei työ­ryh­mä esit­tä­nyt yksin­ker­tai­ses­ti mal­lia, jos­sa auto­ve­ro lisät­täi­siin ben­sii­nin hintaan?

    Oli­si­ko asial­la mitään yhteyt­tä sii­hen, että työ­ryh­män puheen­joh­ta­ja Jor­ma Olli­la on ben­sii­ni­kaup­pa Shel­lin hal­li­tuk­sen puheenjohtaja.

    Yksi asia on var­ma. Hal­li­tuk­sen edel­li­sel­lä jär­jet­tö­mäl­lä veron­ko­ro­tus­pää­tök­sel­lä hii­pu­nut auto­kaup­pa lop­puu tyys­tin tänään jul­kis­tet­tuun auto­ve­ron lope­tusuu­ti­seen. Kuka hul­lu nyt ostai­si uuden auton, jon­ka hin­nas­sa on mon­ta tuhat­ta euroa veroa.

  99. Ete­lä-Ita­lias­sa Napo­li oli kulu­tuk­sen kes­kit­ty­mä, jon­ne Cam­pa­nian ja mui­den lähia­luei­den aate­li­set kokoon­tui­vat kulut­ta­maan maa­ti­loil­taan kerää­mi­ään varoja. 

    Jos kau­pun­gin kaup­pi­aat, käsi­työ­läi­set ja pal­ve­lus­vä­ki sai­vat maa­seu­tua suu­rem­mat kes­ki­mää­räi­set tulot noi­den omai­suu­des­ta vir­taa­vien tulo­jen avul­la niin mis­sään nimes­sä kau­pun­gin “vau­raus” ei ollut hei­dän työn­sä ansiota.

    Suu­ri osa kau­pun­gin tulois­ta voi siis perus­tua omis­tuk­siin muu­al­la sekä tulon­siir­to­jen luon­tei­siin eriin koti­ta­louk­sien kesken.

    Neu­vos­to­liit­to­lai­ses­sa sosi­aa­li­ti­lin­pi­dos­sa pal­ve­lui­ta ei suu­rek­si osak­si las­ket­tu tuo­tan­toon vaan nii­den aja­tel­tiin ole­van tulon­siir­to­ja koti­ta­louk­sien kes­ken. Miten sel­lai­nen voi olla tuo­tan­toa jos­sa toi­min­nan tulos kulu­te­taan heti kun toi­min­ta tapahtuu?

  100. Aki Kan­gas­har­ju, tutkimusjohtaja,

    Val­tion talou­del­li­nen tut­ki­mus­kes­kus, VATT:

    Talou­den toi­min­ta ei ole tasai­ses­ti jakau­tu­nut aluei­den välil­lä. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin seu­tu­kun­nan osuus Suo­men pin­ta-alas­ta on pro­sen­tin luok­kaa, mut­ta sen osuus brut­to­kan­san­tuot­tees­ta (bkt) on jopa 33 prosenttia. 

    Hyvin­voin­ti luo­daan­kin kau­pun­geis­sa, jois­sa talou­den toi­min­ta on maa­seu­tua tehok­kaam­paa eri­lais­ten mit­ta­kaa­vae­tu­jen ja ulkois­vai­ku­tus­ten vuok­si. Maat kau­pun­gis­tu­vat rikas­tues­saan ja rikas­tu­vat kau­pun­gis­tues­saan. Rik­kaat maat maa­il­mas­sa ovat poik­keuk­set­ta kau­pun­gis­tu­neem­pia kuin köyhät. 

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/suunnat/ss206/Art_kangasharju.html

    Wiki­pe­dia:
    Vuon­na 2010 Uuden­maan maa­kun­nan (ml. Itä-Uusi­maa) arvon­li­säys eli brut­to­kan­san­tuo­te oli 69,3 mil­jar­dia euroa (38,8 % Suo­men brut­to­kan­san­tuot­tees­ta). BKT asu­kas­ta koh­den oli 45 762 euroa eli 137 % Suo­men kes­kiar­vos­ta (Itä-Uudel­la­maal­la 41 139 euroa). 

    Tuol­la pin­ta-alal­taan pie­nel­lä län­til­lä asuu Suo­men kou­lu­te­tuin väes­tö, eni­ten nuo­ria ihmi­siä ja siel­lä on paras infrastuktuuri.

    Jos koko maan asut­ta­mi­nen oli­si talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, niin val­tiot teki­si­vät niin. Ei niin kui­ten­kaan teh­dä vaan kau­pun­git kas­va­vat ja maa­seu­tu autioi­tuu joka puo­lel­la maailmaa.

  101. Jaa­has, aamun uuti­nen on, että Mic­ro­soft ostaa Nokian kapu­la­bis­nek­sen sit­ten­kin. Ilmei­ses­ti jotain on muut­tu­nut sit­ten tal­ven neu­vot­te­lu­jen, jol­loin hom­ma rau­ke­si ker­taal­leen. Samal­la täy­ty­nee tar­kis­taa ennus­tet­ta Step­hen Elo­pin ura­ke­hi­tyk­ses­tä. Hän pää­tyy kau­pas­sa takai­sin ison Mic­ro­soft-yksi­kön joh­ta­jak­si, aina­kin jok­si­kin aikaa.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho,
    Jos kokin ravin­to­las­sa teke­mä ruo­ka, mat­kai­lu, par­tu­ri ja muut sel­lai­set asiat ovat tuh­laus­ta, kos­ka ne eivät ole vält­tä­mät­tö­miä, kai sil­loin myös ei-vält­tä­mät­tö­mät tava­rat ovat tuh­laus­ta. Takai­sin 1930-luvulle! 

    Tuo las­ku­kaa­va sanoo, että ravin­to­la­ruo­ka, (omien kan­sa­lais­ten) mat­kai­lu ja par­tu­ri ovat “tuh­laus­ta”. (Minä sanon että ne ovat tär­keä osa ihmi­se­loa, mut­ta puhu­taan nyt siis vain tuos­ta talou­den toi­mi­vuu­den mit­ta­mi­seen tar­koi­te­tus­ta laskukaavasta.)

    Ei-vält­tä­mät­tö­mien tava­roi­den “hyö­dyl­li­syy­den” mit­taa­mi­nen on tuos­sa las­ku­kaa­vas­sa hie­man han­ka­laa, kos­ka on vai­kea sanoa mitä niil­lä teh­dään, ja myy­dään­kö ne jos­kus tar­kas­te­lua­lu­een ulko­puo­lel­le. (Jos ote­taan asioi­hin oikein mer­kan­ti­lis­ti­nen ote, tuon­nin kor­vaa­mi­sen­kin voi­si las­kea “tuot­ta­vak­si” työk­si, vaik­ka itse tuo­te meni­si “huvit­te­lu­tar­koi­tuk­siin”.)

    Myös sen arvioi­mi­nen, mit­kä toi­min­not ovat vält­tä­mät­tö­miä tai jär­ke­viä on han­ka­laa. Muo­vi­nen säh­ly­mai­la on vapaa-ajan tuo­te, joten sii­nä mie­les­sä kai “huvit­te­lua”. Toi­saal­ta kan­sa­lais­ten lii­kun­ta­har­ras­tuk­set saat­ta­vat ylei­ses­ti nos­taa yhtei­sön “tuo­tan­non” tasoa, vaik­ka nii­hin kuluu­kin vähän aikaa ja rahaa. Säh­ly­mai­lat ovat siis taval­laan toi­vot­tua tava­raa (niin kuin urhei­lu­vä­li­neet aika pit­käl­le oli­vat jo lute­ri­lai­sel­la 1930-luvul­la). Rajat ovat siis hämä­riä. Hyö­dyl­li­set kes­to­ku­lu­tus­tuot­teet saa­vat syn­nin­pääs­tön, mut­ta puh­das “rih­ka­ma” kai ei (ker­ta­käyt­töi­nen koti­maas­sa kulu­tet­tu vap­pusä­lä yms.). Hyvä esi­merk­ki fyy­si­sis­tä “huvit­te­lu­tuot­teis­ta” voi­si­vat olla ilo­tu­li­tus­ra­ke­tit (jo nimen­sä mukaan).

    Mit­ta­ri on var­sin 1930-luku­lai­nen, mut­ta ei se ehkä ohjaa takai­sin 1930-luvul­le (jol­loin ei vie­lä ollut varaa kovin kal­lii­siin “huvi­tuk­siin”, vaik­ka perus­asiat oli­vat­kin jämp­tis­sä kun­nos­sa), jos mit­ta­ria lue­taan niin, että sekä “tuot­ta­va” toi­min­ta että “huvi­tuk­set” ovat ihmi­sel­le tär­kei­tä, mut­ta mei­dän pitää val­voa (jot­tei talou­tem­me kaa­du), että “tuot­ta­vaa” toi­min­taa on niin pal­jon, että voim­me sil­lä kus­tan­taa “huvi­tuk­sem­me”.

    1. Juho
      Olet­ko kos­kaan miet­ti­nyt, mikä on talou­den tavoi­te, mik­si meil­lä yli­pään­sä tuo­tan­toa ja kulutusta?
      Voi­tai­siin­ko aja­tel­la, että teh­dään tava­roi­ta vain vien­tiin, mut­ta suo­ma­lai­sil­la oli­si oikeus vain pie­neen asun­toon, yksin­ker­tai­seen itse teh­tyyn ruo­kaan ja kah­teen vaa­te­ker­taan. Kes­kel­le Suo­mea teh­täi­siin suu­ri raha­säi­liö (kts, Roo­pe Ank­ka) ja pää­mää­räk­si otet­tai­siin saa­da­se täyteen.

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos kokin ravin­to­las­sa teke­mä ruo­ka, mat­kai­lu, par­tu­ri ja muut sel­lai­set asiat ovat tuh­laus­ta, kos­ka ne eivät ole vält­tä­mät­tö­miä, kai sil­loin myös ei-vält­tä­mät­tö­mät tava­rat ovat tuh­laus­ta. Takai­sin 1930-luvulle! 

    Ei, vaan takai­sin sin­ne Lut­he­rin aikaan: teo­kraat­ti­seen sää­ty-yhteis­kun­taan, jos­sa ele­tään oma­va­rais­ta­lou­des­sa. Lut­her ei ollut edes mer­kan­ti­lis­ti, vaan hän oli sitä miel­tä, ettei koko ulko­maan­kaup­paa oli­si pitä­nyt mie­lui­ten sal­lia lain­kaan. Teok­ses­saan Kau­pan­käyn­nis­tä ja koron­kis­kon­nas­ta (1524) hän tosin ennus­ti, että se Sak­sas­sa lop­pui­si muu­ten­kin pian, kos­ka kaik­ki raha oli­si ulko­mais­ten luk­sus­ta­va­roi­den himon vuok­si vir­ran­nut maas­ta pois “Frank­fur­tin mes­suil­la” (Vali­tut teok­set III, WSOY 1983, s. 218).

    Myös­kään kor­koa ei Lut­he­rin mie­les­tä saa­nut ottaa, se oli paho­lai­sen ja paa­vin kek­sin­tö. Vähän sää­lik­si käy pahas­ti hai­rah­tu­nut­ta Suo­men evan­ke­lis-lute­ri­lais­ta kirk­koa, jol­la on sato­jen mil­joo­nien arvoi­nen kan­sain­vä­li­nen sijoitussalkku.

  104. sunimh: Toi­saal­ta oli­si­han se nyt mel­koi­nen ihme jos näin ei oli­si puh­taas­ti abso­luut­ti­sis­ta sum­mis­ta puhut­taes­sa, kun pk-seu­tu on alu­ee­na pie­ni mut­ta tihe­ään asut­tu mur­to-osa koko Suo­men alu­ees­ta. Sii­tä huo­li­mat­ta nel­jä vii­des­tä suo­ma­lai­ses­ta asuu sen ulko­puo­lel­la, ja val­tion teh­tä­vä­nä nyt on – häm­mäs­tyt­tä­vää kyl­lä – pyö­rit­tää toi­min­taan­sa koko val­tion alu­eel­la. Ver­tai­le­pa jos­kus palk­ka- ja hin­ta­ta­soa pk-seu­dun ja “maa­kun­tien” välillä.

    Niin, tämä kes­kustre­lu on näh­ty täs­sä­kin blo­gis­sa niin mon­ta kertaa.

    Ensin väi­te­tään että hel­sin­ki vie maa­kun­tien rahat. Sit­ten kun kiis­tat­to­mas­ti todis­te­taan että näin ei ole (tosin täl­lä ker­taa kukaan ei ole jak­sa­nut sitä teh­dä, aikai­sem­min näin on kum­min­kin teh­ty), väi­te­tään yleen­sä vie­lä että Hesas ei teh­dä todel­lis­ta työ­tä, joten raha­vir­rat ovat vain näen­näi­siä. Kun ollaan pääs­tä täs­tä eteen­päin, vede­tään se kepu­lais­ten lopul­li­nen valt­ti­kort­ti “no sehän on vain oikeu­de­mu­kais­ta kos­ka se on val­tion tehtävä”.

    Jos argu­ment­ti on lopul­ta kum­min­kin “hesa­lais­ten rahat on oikeu­den­mu­kais­ta vie­dä maa­kun­tiin, kos­ka hesa­lai­set ovat tuot­ta­via ja rik­kai­ta”, niin min­kä ihmeen takia aloi­tusar­gu­ment­ti on ihan päin­vas­tai­nen eli “on vää­rin vie­dä Suo­mea oikeal­la työl­lä elät­tä­vien maa­kun­tien rahat hesaan”?

    Tää on just tätä, maa­li­tol­pat siir­ty­vät koko ajan.

  105. Evert The Never­Rest: Tuo­rein jär­je­tön aja­tus on, että ajo­neu­vo­ve­ro ja auto­ve­ro muu­tet­tai­siin kilo­met­ri­poh­jai­sek­si. Satel­liit­ti seu­rai­si auto­jen kul­kua ja vero meni­si vaik­ka auto oli­si hinauk­ses­sa tai vaik­ka VR:n autojunassa.

    Mik­sei työ­ryh­mä esit­tä­nyt yksin­ker­tai­ses­ti mal­lia, jos­sa auto­ve­ro lisät­täi­siin ben­sii­nin hintaan?

    Oli­si­ko asial­la mitään yhteyt­tä sii­hen, että työ­ryh­män puheen­joh­ta­ja Jor­ma Olli­la on ben­sii­ni­kaup­pa Shel­lin hal­li­tuk­sen puheenjohtaja.

    Yksi asia on var­ma. Hal­li­tuk­sen edel­li­sel­lä jär­jet­tö­mäl­lä veron­ko­ro­tus­pää­tök­sel­lä hii­pu­nut auto­kaup­pa lop­puu tyys­tin tänään jul­kis­tet­tuun auto­ve­ron lope­tusuu­ti­seen. Kuka hul­lu nyt ostai­si uuden auton, jon­ka hin­nas­sa on mon­ta tuhat­ta euroa veroa.

    Vero­tuk­sen muu­tok­sel­la enna­koi­daan polt­toai­ne­kir­jon ja säh­kö­au­to­jen yleistymistä.

    Polt­toai­ne­ve­ron korot­ta­mi­nen tekee säh­kös­tä kil­pai­lu­ky­kyi­sen ja toi­saal­ta ajo­neu­vo­säh­kön verot­ta­mi­nen ei onnistu.

    Ja kun polt­toai­ne­kir­jo kas­vaa niin nii­den­kin verot­ta­mi­nen hankaloituu

    Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä polt­toai­ne­ve­rois­ta on luovuttava

  106. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho,
    Jos kokin ravin­to­las­sa teke­mä ruo­ka, mat­kai­lu, par­tu­ri ja muut sel­lai­set asiat ovat tuh­laus­ta, kos­ka ne eivät ole vält­tä­mät­tö­miä, kai sil­loin myös ei-vält­tä­mät­tö­mät tava­rat ovat tuh­laus­ta. Takai­sin 1930-luvulle! 

    Siis takai­sin aikaan ennen teol­lis­ta vallankumousta!

    Ja kuka päät­tää, mikä on välttämätöntä?
    Sitä on toki kokeil­tu eri mais­sa, nyt vii­mek­si Poh­jois-Koreas­sa, tulok­set eivät ole houkuttelevia.

  107. Nokian myyn­nis­tä: Kan­san­edus­ta­ja Mikael Jung­ner (sd) oli suo­ras­taan runol­li­nen Twit­te­ris­sä: — Min­kä Jor­ma loi, sen Elop vei. Noin niin­kuin runol­li­ses­ti kiteytettynä”.

    Minä puo­les­ta­ni sanon: — Kun Suo­mi nyt kat­soo pei­liin, niin siel­lä näkyy rup­sah­ta­nut kateu­den lei­maa­ma naa­ma, jol­la on hätään­ty­neen har­hai­le­va kat­se, joka hakee pahal­ta maa­il­mal­ta tur­va­paik­kaa marxi­lai­suu­den suunnasta…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jol­la on pöhi­nää ja iloi­sen opti­mis­tin naa­ma, nenä jos­kus punainen…

  108. Lii­an van­ha: Polt­toai­ne­ve­ron korot­ta­mi­nen tekee säh­kös­tä kil­pai­lu­ky­kyi­sen ja toi­saal­ta ajo­neu­vo­säh­kön verot­ta­mi­nen ei onnistu.

    Tämä tai­si olla se ketun­hän­tä Shel­lin puhen­joh­ta­jan kai­na­los­sa mikä jäi ehdo­tuk­ses­saan kirjaamatta.

  109. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä polt­toai­ne­ve­rois­ta on luovuttava

    Näin on. Samal­la toki luo­vu­taan myös polt­to­moot­to­ri­käyt­töi­sis­tä autoista.

    Jos myös polt­toai­neen verot sisäl­ly­te­tään käyt­tö­mak­suun, mikä­hän tulee kilo­met­rin hinnaksi?

    1. Nykyi­nen ben­sii­niin koh­dis­tu­vat verot arvon­li­sä­ve­roi­neen 81 sent­tiä lit­ral­ta. Jos ben­saa kuluu vii­si lit­raa sadal­la, ben­sa­ve­ro kilo­met­riä koh­den on noin nel­jä sent­tiä. Jos menee jol­lain ben­sa­syö­pöl­lä, vero kilo­met­riä koh­den on tie­tys­ti enemmän.

  110. No, onpa­han meil­lä nyt taas Nokia, jol­la on poten­ti­aa­lia kas­vaa ja nos­taa Suo­mea ylöspäin.

    Mic­ro­soft osti lii­ke­toi­min­nan, jos­sa on pelk­kää tap­pio­ta odo­tet­ta­vas­sa Win­dows Pho­nen myötä.

    Eipä parem­min oli­si voi­nut Nokia tätä junailla…

  111. Päät­tä­mi­sen vai­keut­ta voi­daan tii­vis­tää vaik­ka totea­mal­la, että Suo­men idea on unoh­tu­nut. Mik­si olem­me kan­sa­kun­ta ja mik­si meil­lä on parlamentti?

    Kes­kus­te­lua käy­dään jo vii­det­tä vuot­ta eko­no­mis­tien joh­dol­la ja excel-näkö­kul­mas­ta. Vai­keat rat­kai­sut meni­si­vät parem­min kau­pak­si, jos muka­na oli­si vähän isom­pi kuva ja tarkoitus.

    EU:lla iso idea, jos­sa on muka­na muu­ta­kin kuin talous. Se on hyvä asia, mut­ta pahas­ti unoh­tu­nut Suomessa.

  112. Juho Laa­tutär­kei­tä, mut­ta mei­dän pitää val­voa (jot­tei talou­tem­me kaa­du), että “tuot­ta­vaa” toi­min­taa on niin pal­jon, että voim­me sil­lä kus­tan­taa “huvi­tuk­sem­me”.

    Minun mie­li­pi­tee­ni. “Huvi­tuk­sia”, koti­mark­ki­noi­ta, pal­ve­lus pal­ve­luk­ses­ta, pes­tään pai­to­ja, sija­taan vuo­tei­ta, kate­taan ate­rioi­ta ja tyy­dy­te­tään jopa sek­su­aa­li­sia tar­pei­ta. Tämä on kai­ken inhi­mil­li­sen talou­den ja työn­jaon perus­il­miö. Se ei ole kos­kaan lii­an suu­ri. Se voi olla ainoas­taan lii­an pie­ni. Esi­mer­kik­si työn koko­nais­kus­tan­nus­ten takia.

    Se mihin “tuot­ta­va” työ voi syn­nyt­tää lii­kaa resurs­se­ja ja toi­me­liai­suut­ta jota täy­tyy huo­no­jen aiko­jen koit­taes­sa tar­kas­tel­la ovat jul­ki­nen sek­to­ri ja (tätä enkä pal­jon muu­ta­kaan ole poh­ti­nut lop­puun asti) suu­ret varal­li­suus­kes­kit­ty­mät. Ne voi­vat ikään­kuin hyö­tyä lii­kaa hyvi­nä aikoi­na ja sopeu­tu­vat huo­nos­ti olo­suh­de­muu­tok­siin. Varal­li­suus­kes­kit­ty­miä tulee tar­kas­tel­la glo­baa­lis­ti. Toi­vot­ta­vas­ti uusi tek­no­lo­gia ja jouk­ko­ra­hoi­tus pois­ta­vat ulkois­ta tar­vet­ta suu­ril­le pääomakeskittymille.

  113. Itse täs­tä kom­ment­ti­ket­jus­ta ilme­nee, mik­si asiois­ta päät­tä­mi­nen on niin vai­ke­aa. Joka aino­aan Suo­mes­sa täs­tä aihees­ta käy­tä­vään kes­kus­te­luun ilmes­tyy lau­ma vihai­sia kes­ki-ikäi­siä mie­hiä, jot­ka esit­tä­vät samat luke­mat­to­mia ker­to­ja kumo­tut “argu­men­tit”. Tämän jäl­keen kes­kus­te­lu kään­tyy nii­den kumoa­mi­seen jäl­leen kerran.

    Sylt­ty: Jon­kun pitäi­si teh­dä FAQ tätä “muu suo­mi elät­tää pk-seutua”-argumentin takia. Tyy­pil­li­ses­ti val­ta­va osa kes­kus­te­lua­jas­ta menee sen ilmi­sel­vän asian todis­te­luun, että val­tio voi kah­mia vero­tu­lo­ja vain siel­tä mis­sä on rahaa (pk-seu­tu, kas­vu­kes­kuk­set), ei siel­tä mis­sä sitä ei ole (kaik­ki muut). 

    Kan­nat­tai­si saman tien teh­dä laa­jem­pi FAQ jos­sa on kaik­ki muut­kin vas­taa­vat iki­vih­reät (par­don the pun):

    - vien­ti hyvä ja tuon­ti paha

    - vel­kaan­tu­mi­nen mihin tar­koi­tuk­seen tahan­sa aina ja kaik­kial­la PAHA PAHA PAHA

    - Suo­mi elää ras­kaas­ta teollisuudesta

    - enti­set tais­to­lai­set läpä läpä

    - auto­saa­ta­na läpä läpä läpä

    - jne.

  114. Evert The Never­Rest: Yksi asia on var­ma. Hal­li­tuk­sen edel­li­sel­lä jär­jet­tö­mäl­lä veron­ko­ro­tus­pää­tök­sel­lä hii­pu­nut auto­kaup­pa lop­puu tyys­tin tänään jul­kis­tet­tuun auto­ve­ron lope­tusuu­ti­seen. Kuka hul­lu nyt ostai­si uuden auton, jon­ka hin­nas­sa on mon­ta tuhat­ta euroa veroa.

    Edel­li­sen auto­ve­ro­pää­tök­sen jäl­keen auto­kaup­pa hii­pui (vero­muu­tos­ta edel­tä­vä piik­ki kor­jat­tu­na) suun­nil­leen saman ver­ran kuin muu­al­la Län­si-Euroo­pas­sa. On sil­lä voi­maa tuol­la Suo­men hal­li­tuk­sel­la, kun noin ison loven teki!

    Seu­raa­va vero­muu­tos tulee ehkä vuon­na 2020. Jos sil­lä saa hyy­dy­tet­tyä uusien auto­jen kau­pan nyt, niin aika eri­kois­ta on. Auto on kulu­tus­ta­va­raa, uusia auto­ja pitää ostaa.

    Polt­toai­ne­ve­ro­tuk­sen korot­ta­mi­nen oli­si yksi peri­aat­tees­sa hyvä ja oikeu­den­mu­kai­nen vaih­toeh­to asian hoi­ta­mi­seen. Tämä tar­koit­tai­si euron lisäys­tä lit­ra­hin­taan. Kui­ten­kin seit­se­män vuo­den kulut­tua ladat­ta­via hybri­de­jä alkaa olla ihan mer­kit­tä­vä mää­rä, jol­loin verot­ta­mi­nen menee vai­keak­si. Sii­nä­kin voi tul­la vai­ke­aa, jos hin­tae­ro EU-naa­pu­rei­hin ver­rat­tu­na repe­ää lii­kaa. (Tai Venä­jäl­le alkaa pääs­tä helposti.)

    Täl­tä poh­jal­ta Olli­lan työ­ryh­män aja­tus on hyvä veron­kan­non kan­nal­ta. Sen sijaan se vuo­taa ohjaa­vuu­del­taan ja ehkä myös koh­tuul­li­suu­del­taan pahasti.

    - Nykyi­ses­sä auto­ve­ro­tuk­ses­sa on voi­ma­kas CO2-pääs­tö­oh­jaa­vuus. Täs­tä luo­vut­tai­siin käy­tän­nös­sä koko­naan. Jot­ta ohjaus saa­tai­siin takai­sin, kilo­met­ri­mak­sun pitäi­si riip­pua auton päästöistä.

    - Ehdo­tet­tu kilo­met­ri­ve­ro­tus lyö ruuh­ka­mak­sua kor­vil­le. Ruuh­ka­mak­sun tuot­to­jen pitäi­si tul­la kun­nal­le, eikä mak­su ole jous­ta­vuu­del­taan­kaan ruuh­ka­mak­suk­si sopi­va. Ruuh­ka­mak­sun pitäi­si olla kel­lon­ai­kaan ja paik­kaan voi­mak­kaas­ti sidoksissa.

    - Kilo­met­ri­ve­ro­tuk­sen por­ras­tus alu­eel­li­sin perus­tein on ohjaa­vuu­del­taan huo­no, eikä sil­lä oikein ole lii­ken­teel­li­siä perus­tei­ta. (Mik­si Pih­ti­pu­taal­la autoi­lun kal­lis­tu­mi­nen oli­si pahem­pi jut­tu kuin Mänt­sä­län ja Hyvin­kään välis­sä asu­van autoi­lun kal­lis­tu­mi­nen? Kum­mas­sa­kin pai­kas­sa elä­män­ta­pa raken­tuu autoilulle.)

    Lopul­ta kysy­mys on sii­tä, mitä vero­tuk­sel­la hae­taan. Täl­lä saa­daan vero­tu­lo­ja, mut­ta muut tavoit­teet voi­vat jää­dä saavuttamatta.

  115. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nykyi­nen ben­sii­niin koh­dis­tu­vat verot arvon­li­sä­ve­roi­neen 81 sent­tiä lit­ral­ta. Jos ben­saa kuluu vii­si lit­raa sadal­la, ben­sa­ve­ro kilo­met­riä koh­den on noin nel­jä sent­tiä. Jos menee jol­lain ben­sa­syö­pöl­lä, vero kilo­met­riä koh­den on tie­tys­ti enemmän.

    Siis 20.000 km:n vuo­tui­sel­la ajo­mää­räl­lä ja 12 sen­tin käyt­tö­mak­sul­la 2400 €/vuosi tai 200 €/kk.

    Todel­li­suu­des­sa lie­nee kui­ten­kin odo­tet­ta­vis­sa, että auto­ve­ro ei las­ke mer­kit­tä­väs­ti eikä ben­sa­ve­ro­kaan, mut­ta käyt­tö­mak­su kyl­lä nousee.

  116. Jos ihmi­set kyke­ni­si­vät tuot­ta­maan omis­ta jät­teis­tään, kuten myös ulos­tees­ta ja virt­sas­taan omas­sa bio­reak­to­ris­saan polt­toai­net­ta joko ajo­neu­voon tai läm­mi­tyk­seen, vero­tet­tai­siin­ko tätä polttoainetta?

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho
    Olet­ko kos­kaan miet­ti­nyt, mikä on talou­den tavoi­te, mik­si meil­lä yli­pään­sä tuo­tan­toa ja kulutusta?
    Voi­tai­siin­ko aja­tel­la, että teh­dään tava­roi­ta vain vien­tiin, mut­ta suo­ma­lai­sil­la oli­si oikeus vain pie­neen asun­toon, yksin­ker­tai­seen itse teh­tyyn ruo­kaan ja kah­teen vaa­te­ker­taan. Kes­kel­le Suo­mea teh­täi­siin suu­ri raha­säi­liö (kts, Roo­pe Ank­ka) ja pää­mää­räk­si otet­tai­siin saa­da­se täyteen.

    Vih­reät, Kokoo­mus ja SDP ovat aja­neet Suo­mea sii­hen suuntaan,että tavik­sil­le riit­tää kani­kop­pi ja yksi työvaatekerta
    Näkyy esim Hel­sin­gin asun­non hintoina

  118. Sylt­ty: Niin, tämä kes­kustre­lu on näh­ty täs­sä­kin blo­gis­sa niin mon­ta kertaa.
    Jos argu­ment­ti on lopul­ta kum­min­kin “hesa­lais­ten rahat on oikeu­den­mu­kais­ta vie­dä maa­kun­tiin, kos­ka hesa­lai­set ovat tuot­ta­via ja rik­kai­ta”, niin min­kä ihmeen takia aloi­tusar­gu­ment­ti on ihan päin­vas­tai­nen eli “on vää­rin vie­dä Suo­mea oikeal­la työl­lä elät­tä­vien maa­kun­tien rahat hesaan”?

    Tää on just tätä, maa­li­tol­pat siir­ty­vät koko ajan. 

    Se oli jon­kun ihan muun aloi­tusar­gu­ment­ti kuin minun, joten maa­li­tol­pat tus­kin ovat suun­nat­to­mas­ti siir­tyil­leet. Näis­tä tämän pals­tan kom­men­teis­ta vain aina pais­taa niin kirk­kaas­ti se hel­sin­ki­läi­sil­le ja vih­reil­le eri­tyi­ses­ti omi­nai­nen “etkö sä nyt todel­la­kaan käsi­tä” ‑asen­ne, jol­la ei kau­heas­ti voi­te­ta ystä­viä ja vai­ku­tus­val­taa Hel­sin­gin (ja ylei­sem­min kau­pun­kien) ulko­puo­lel­la. Hel­sin­ki­läi­sen pai­kal­lis­po­lii­ti­kon blo­gil­la mei­nin­ki on tie­tys­ti ihan par for the cour­se, kun vie­lä “Hel­sin­ki” ja “pää­kau­pun­ki­seu­tu” vaih­te­le­vat vies­teis­sä aina vähän fiiik­sen ja tar­peen mukaan kuin met­ro­po­lis­sa ainakin.

    Nuo Tilas­to­kes­kuk­sen tie­dot, jot­ka toki löy­sin itse­kin, ovat tie­ten­kin vuo­del­ta 2006, mut­ta ole­te­taan nyt että mikään ei ole muuttunut.

    Ylei­ses­ti ottaen on kui­ten­kin toki sel­vää, että kau­pun­kia­lu­eet kaik­kial­la maa­il­mas­sa tup­paa­vat ole­maan rik­kaam­pia kuin ympä­röi­vä maa­seu­tu, mut­ta ajat­te­lu­ta­pa, jos­sa Suo­mi jakau­tuu “Met­ro­po­liin” ja “Maa­kun­tiin” on mie­les­tä­ni vahin­gol­li­nen ja itse­ään toteut­ta­va kier­re, jon­ka sijas­ta pitäi­si voi­mak­kaam­min kehit­tää tasa­vah­vo­ja kau­pun­ki­seu­tu­ja (lähin­nä kai Tur­ku, Tam­pe­re ja Oulu) pää­kau­pun­ki­seu­dun rin­nal­le, eikä paka­ta koko Suo­mea kehä­kol­mo­sen ympä­ril­le. Täs­sä tie­ten­kin mai­ni­tuil­la kau­pun­ki­seu­duil­la­kin on sar­kaa, mut­ta kyl­lä (pää­kau­pun­ki­kes­kei­sel­lä) kan­sal­li­sen tason poliit­ti­sel­la pää­tök­sen­teol­la­kin on ollut osuutensa.

  119. Olli­lan työ­ryh­män ehdo­tuk­ses­sa ehkä ongel­mal­li­sem­pi on sen tuot­ta­ma seu­ran­ta­jär­jes­tel­mä, jos­sa pie­nen vero­tuk­sel­li­sen yksi­tyis­koh­dan rat­kai­se­mi­sek­si koo­taan kat­ta­va his­to­ria ihmis­ten liikkeistä. 

    Nyt joku sanoo, että Nor­jas­sa tai jos­sain näi­tä on kerät­ty jo vuo­sia, eikä panop­ticon ole aiheut­ta­nut mitään ongelmia. 

    Naa­miot on pudo­tet­tu lopullisesti.

  120. sunimh:Näis­tä tämän pals­tan kom­men­teis­ta vain aina pais­taa niin kirk­kaas­ti se hel­sin­ki­läi­sil­le ja vih­reil­le eri­tyi­ses­ti omi­nai­nen “etkö sä nyt todel­la­kaan käsi­tä” ‑asen­ne, jol­la ei kau­heas­ti voi­te­ta ystä­viä ja vai­ku­tus­val­taa Hel­sin­gin (ja ylei­sem­min kau­pun­kien) ulkopuolella.

    Asun noin 600 km hesast poh­joi­seen ja suun­nil­leen vihaan vih­rei­tä, joten olen ainoas­taan tyy­ty­väi­nen jos hei­dän ääni­saa­liin­sa pysyy nykyi­sel­lään tai jopa vähe­nee minun kont­ri­buu­tio­ni ansiosta 😀

  121. Spoi­le­ri:
    Olli­lan työ­ryh­män ehdo­tuk­ses­sa ehkä ongel­mal­li­sem­pi on sen tuot­ta­ma seu­ran­ta­jär­jes­tel­mä, jos­sa pie­nen vero­tuk­sel­li­sen yksi­tyis­koh­dan rat­kai­se­mi­sek­si koo­taan kat­ta­va his­to­ria ihmis­ten liikkeistä. 

    Nyt joku sanoo, että Nor­jas­sa tai jos­sain näi­tä on kerät­ty jo vuo­sia, eikä panop­ticon ole aiheut­ta­nut mitään ongelmia. 

    Naa­miot on pudo­tet­tu lopullisesti.

    Kän­ny­kän tuot­ta­maa puhelu,data ja paik­ka­tie­toa on tal­len­net­tu jo pit­kään ja tie­dot ovat viran­omais­ten luet­ta­vis­sa oikeu­den päätöksellä.

    Täs­tä käy­tiin kes­kus­te­lua 10 vuot­ta sit­ten ja sil­loin näke­mys “rehel­li­sel­lä ei ole mitään salat­ta­vaa” voitti.

    Tus­kin­pa tuo ajo­neu­von seu­ran­ta enää lisää yksityisyysvajetta ??

    Tele­tun­nis­te­tie­dot kun ovat hen­ki­lö­koh­tai­sem­pia kuin ajoneuvotiedot

    Kun antaa pahal­le pik­ku sor­men niin se vie koko käden.

    Ja hys-hys toi­min­taan on aina liit­ty­nyt lait­to­muus eli ns“isänmaalliset” pii­rit ovat aina vähät välit­tä­neet yksi­tyi­syy­den suojasta.

    Maju­rin jäl­jen vuok­si lakia kan­nat­taa rikkoa

  122. Juho Laa­tu: Mit­ta­ri on var­sin 1930-luku­lai­nen, mut­ta ei se ehkä ohjaa takai­sin 1930-luvul­le (jol­loin ei vie­lä ollut varaa kovin kal­lii­siin “huvi­tuk­siin”, vaik­ka perus­asiat oli­vat­kin jämp­tis­sä kun­nos­sa), jos mit­ta­ria lue­taan niin, että sekä “tuot­ta­va” toi­min­ta että “huvi­tuk­set” ovat ihmi­sel­le tär­kei­tä, mut­ta mei­dän pitää val­voa (jot­tei talou­tem­me kaa­du), että “tuot­ta­vaa” toi­min­taa on niin pal­jon, että voim­me sil­lä kus­tan­taa “huvi­tuk­sem­me”.

    Tuo­ta noin.

    Kaik­ki­han kier­tyy inhi­mil­li­siin tar­pei­siin. Raha vaih­taa omis­ta­jaa, jot­ta meil­lä oli­si taval­la tai toi­sel­la muka­vaa. Jos­kus sen muka­vuu­den teke­mi­seen tar­vi­taan aineel­li­sia hyö­dyk­kei­tä, jos­kus ei. Tele­vi­sio­ta ei oste­ta sik­si, että sil­lä oli­si sinän­sä arvoa, vaan se oste­taan sen kat­so­mi­sen tuot­ta­man tur­rut­ta­van tun­teen vuok­si. Olen­nais­ta on sisältö.

    Luon­nol­li­ses­ti jot­kin tar­peet ovat tär­keäm­piä kuin toi­set tar­peet. Tätä voi kui­ten­kin mita­ta rahal­la. Nyky­päi­vä­nä ne hen­gis­sä­sel­viä­mi­sen kan­nal­ta tär­keät perus­tar­peet tyy­dyt­ty­vät hyvin pie­nel­lä työ­voi­mal­la, lop­pu on ihan koristelua.

    Jos tämä väi­te ei tun­nu rea­lis­ti­sel­ta, niin kat­so­pa mitä hen­gis­sä­sel­viä­mi­seen tar­vit­ta­va ruo­ka­mää­rä ja vaa­te­tus mak­saa. Mon­ta­ko työ­tun­tia sen teke­mi­seen on voi­nut mennä?

    Pape­rin vien­ti voi tun­tua oikeal­ta työl­tä ja pai­dan silit­tä­mi­nen ei. Jos unoh­de­taan tuo mer­kan­ti­lis­ti­nen vien­ti ja tuon­ti, niin sit­ten pitää kysyä sen pape­rin käyt­tö­tar­koi­tus­ta. Pape­ri voi­daan käyt­tää esi­mer­kik­si sii­hen, että sil­le pai­ne­taan Aku Ank­ka. Onko Aku Ank­ka vai pai­dan silit­tä­mi­nen tärkeämpää?

    Se on sel­vää, että vien­ti­teol­li­suu­den toi­min­tae­del­ly­tyk­siä ei pidä ehdoin tah­doin hei­ken­tää. Toi­saal­ta ei teol­li­suut­ta kan­na­ta kovin väki­sin pys­tys­sä­kään pitää. Suh­dan­ne­vaih­te­lui­den tasaa­mi­nen voi jois­sain tapauk­sis­sa olla jär­ke­vää, aurin­gon­las­kun alo­jen tuke­mi­nen ei.

  123. sunimh: Ylei­ses­ti ottaen on kui­ten­kin toki sel­vää, että kau­pun­kia­lu­eet kaik­kial­la maa­il­mas­sa tup­paa­vat ole­maan rik­kaam­pia kuin ympä­röi­vä maa­seu­tu, mut­ta ajat­te­lu­ta­pa, jos­sa Suo­mi jakau­tuu “Met­ro­po­liin” ja “Maa­kun­tiin” on mie­les­tä­ni vahin­gol­li­nen ja itse­ään toteut­ta­va kier­re, jon­ka sijas­ta pitäi­si voi­mak­kaam­min kehit­tää tasa­vah­vo­ja kau­pun­ki­seu­tu­ja (lähin­nä kai Tur­ku, Tam­pe­re ja Oulu) pää­kau­pun­ki­seu­dun rin­nal­le, eikä paka­ta koko Suo­mea kehä­kol­mo­sen ympä­ril­le. Täs­sä tie­ten­kin mai­ni­tuil­la kau­pun­ki­seu­duil­la­kin on sar­kaa, mut­ta kyl­lä (pää­kau­pun­ki­kes­kei­sel­lä) kan­sal­li­sen tason poliit­ti­sel­la pää­tök­sen­teol­la­kin on ollut osuutensa.

    En usko että yksi­kään “city­vih­reä” vas­tus­taa Turun, Tam­pe­reen ja Oulun kehit­tä­mis­tä kau­pun­kei­na, ja kyl­lä Jyväs­ky­lä, Kuo­pio ja Lap­peen­ran­ta­kin yli­opis­to­kau­pun­kei­na mah­tu­vat mukaan. Näin jo ihan sii­tä­kin syys­tä, että jos yri­te­tään tun­kea kaik­ki Hel­sin­kiin (siis kau­pun­kiin, ei hal­lin­nol­li­seen tyn­kä­alue­seen), tulee se ihan hel­ve­tin kalliiksi.

    Ongel­ma on sii­nä, että kan­sal­li­sen tason poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko ei tosi­aan­kaan ole pää­kau­pun­ki- eikä edes kau­pun­ki­seu­tu­kes­keis­tä. Kehi­tys­kel­poi­sil­ta kau­pun­ki­seu­duil­ta ympä­ri maan kupa­taan alue­po­li­tii­kan nimis­sä elä­män ja kas­vun edel­ly­tyk­set. Tar­vit­tai­siin todel­li­nen kau­pun­ki­stra­te­gia, jos­sa mää­ri­tel­täi­siin val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vät kau­pun­ki­seu­dut, ja hyväk­syt­täi­siin se, että lop­pu­jen kas­vul­le ei vain ole rea­lis­ti­sia edellytyksiä.

    Hel­sin­ki menes­tyy poliit­ti­ses­ta pää­tök­sen­teos­ta huo­li­mat­ta, ei sen vuoksi.

  124. sunimh: ajat­te­lu­ta­pa, jos­sa Suo­mi jakau­tuu “Met­ro­po­liin” ja “Maa­kun­tiin” on mie­les­tä­ni vahin­gol­li­nen ja itse­ään toteut­ta­va kier­re, jon­ka sijas­ta pitäi­si voi­mak­kaam­min kehit­tää tasa­vah­vo­ja kau­pun­ki­seu­tu­ja (lähin­nä kai Tur­ku, Tam­pe­re ja Oulu) pää­kau­pun­ki­seu­dun rin­nal­le, eikä paka­ta koko Suo­mea kehä­kol­mo­sen ympärille. 

    Olet aivan oikeas­sa sii­tä, että yhden navan ympä­ril­le raken­tu­va Suo­mi ei ole hyvä aja­tus. Hel­sin­ki tar­vit­see jo oman kehit­ty­mi­sen­sä vuok­si kovaa koti­mais­ta kilpailua.

    Tätä kil­pai­lua on vali­tet­ta­van vähän, kos­ka joko alue­po­li­tii­kan tai tuu­rin vuok­si sel­vää kak­kos­kes­kus­ta ei ole syn­ty­nyt. Yhden vah­van ja kol­men tai vii­den kak­kos­kas­tin kau­pun­ki­seu­dun kil­pai­lua­se­tel­ma ei toi­mi. Nyt Hel­sin­gin seu­tu on omas­sa sar­jas­saan ja muut kil­pai­le­vat kes­ke­nään toi­ses­sa sar­jas­sa. Kan­sain­vä­li­ses­ti kat­sot­tu­na Suo­mes­sa on vain yksi met­ro­po­li nykyisellään.

    Mei­dän väes­tö­poh­jal­lam­me maa­han voi­si kehit­tyä hyvin vah­va ja kan­sain­vä­li­ses­ti­kin hou­kut­te­le­va kak­kos­kes­kus. Tämä edel­lyt­täi­si poliit­ti­ses­ti han­ka­lien valin­to­jen teke­mis­tä, mut­ta nyky­ti­lan­tees­sa ei lopul­ta pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä voi­ta kukaan. Edes pääkaupunkiseutu.

    1. Kun Vii­pu­ria ei meil­lä enää ole, Turus­ta oli­si voi­nut tul­la se kak­kos­kes­kus, mut­ta ovat rii­del­leej koko Turun pois maailmankartalta.

  125. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun Vii­pu­ria ei meil­lä enää ole, Turus­ta oli­si voi­nut tul­la se kak­kos­kes­kus, mut­ta ovat rii­del­leej koko Turun pois maailmankartalta. 

    Vas­taa­via ongel­mia on muu­al­la­kin, Lon­too vs. muu Britannia.

    Over time, you can see how Lon­don’s domi­nance could beco­me ever more ent­renc­hed, with Bri­tain’s “second tier” cities never reac­hing cri­tical mass.” BBC

  126. Spoi­le­ri: Olli­lan työ­ryh­män ehdo­tuk­ses­sa ehkä ongel­mal­li­sem­pi on sen tuot­ta­ma seu­ran­ta­jär­jes­tel­mä, jos­sa pie­nen vero­tuk­sel­li­sen yksi­tyis­koh­dan rat­kai­se­mi­sek­si koo­taan kat­ta­va his­to­ria ihmis­ten liikkeistä.

    Jos jär­jes­tel­mä raken­ne­taan oikein, sen ei ole pak­ko kerä­tä yksit­täis­ten auto­jen tai ihmis­ten kul­ku­tie­to­ja. Kän­ny­köi­tä­kin voi käyt­tää prepaid-liittymillä.

    Yksi­tyi­syys­mur­he on ymmär­ret­tä­vä ja aiheel­li­nen. Toi­saal­ta meil­lä on jo nyt tiet puo­lil­laan val­von­ta­ka­me­roi­ta, jot­ka osaa­vat lukea rekis­te­ri­nu­me­roi­ta. Lisäk­si kän­ny­köi­den sijain­tia seu­raa­mal­la on help­poa seu­ra­ta ihmis­ten sijain­tia, osa auto­jen navi­goin­ti­jär­jes­tel­mis­tä kyke­nee kom­mu­ni­koi­maan sijain­ti­aan, ja koh­ta auto­jen pitää jo tur­val­li­suus­syis­tä muu­ten­kin ker­toa paikkansa.

    Täs­sä yksi­tyi­syys­asias­sa vede­tään usein esiin vähän sekun­dää­ri­siä kort­te­ja. Ymmär­tääk­se­ni yksi vähem­män ääneen lausut­tu ske­naa­rio on se, että GPS-seu­ran­nal­la voi­tai­siin sel­vit­tää yli­no­peu­det suju­vas­ti ja yksin­ker­tai­ses­ti. Tähän on toki ole­mas­sa eri­lai­sia juri­di­sia näkö­koh­tia, mut­ta näin­hän tuo asia tie­tys­ti on, jos lain­sää­tä­jät sen niin päättävät.

    1. Tuo las­ku­tus voi­daan teh­dä myös niin, että las­kin on autos­sa ja se lähet­tää eteen­päin vain lop­pusum­man. Jos halu­aa sen kiis­tää, voi vaa­tia lait­teen muis­tin avaa­mis­ta ja kat­soa, mis­tä las­ku muo­dos­tuu. Voi­daan teh­dä myös niin, että las­ku­ri on viran­omai­sel­la ja auton omis­ta­ja saa itse päät­tää, voi­daan­ko auto jäl­jit­tää sen perus­teel­la. Jos jäl­jit­tä­mi­sen kiel­tää, jou­tuu var­maan­kin mak­sa­maan auto­var­kau­des­ta vähän kor­keam­paa vakuutusta.

  127. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Polt­toai­ne­ve­ro on mak­su tien ja katu­jen käytöstä. 

    Eikö veroa pitäi­si vähen­tää, kun tiet ja kadut ovat aivan kel­vot­to­mas­sa kunnossa?

  128. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun Vii­pu­ria ei meil­lä enää ole, Turus­ta oli­si voi­nut tul­la se kak­kos­kes­kus, mut­ta ovat rii­del­leej koko Turun pois maailmankartalta. 

    Minus­ta Hel­sin­gin pää­tök­set ja polii­ti­kot eivät vai­ku­ta miten­kään erin­omai­sil­ta. Sii­tä ei voi seu­ra­ta kuin sel­lai­nen joh­to­pää­tös, että muu­al­la polii­ti­kot ovat vie­lä huonompia.

    Suo­mes­sa elää sel­lai­nen legen­da, että meil­lä on ollut erin­omai­sen hyvä her­raon­ni. Se on tain­nut loppua.

    1. Eikö työ­ryh­mä esit­tä­nyt jotain vähän yli kuut­ta sent­tiä. Minä en esit­tä­nyt nel­jää vaan las­kin, mitä tar­koit­tai­si, jos ben­sa­ve­ro pan­tai­siin kilometriveroon.

  129. sunimh:
    ‘snip’
    Ylei­ses­ti ottaen on kui­ten­kin toki sel­vää, että kau­pun­kia­lu­eet kaik­kial­la maa­il­mas­sa tup­paa­vat ole­maan rik­kaam­pia kuin ympä­röi­vä maa­seu­tu, mut­ta ajat­te­lu­ta­pa, jos­sa Suo­mi jakau­tuu “Met­ro­po­liin” ja “Maa­kun­tiin” on mie­les­tä­ni vahin­gol­li­nen ja itse­ään toteut­ta­va kier­re, jon­ka sijas­ta pitäi­si voi­mak­kaam­min kehit­tää tasa­vah­vo­ja kau­pun­ki­seu­tu­ja (lähin­nä kai Tur­ku, Tam­pe­re ja Oulu) pää­kau­pun­ki­seu­dun rin­nal­le, eikä paka­ta koko Suo­mea kehä­kol­mo­sen ympä­ril­le. Täs­sä tie­ten­kin mai­ni­tuil­la kau­pun­ki­seu­duil­la­kin on sar­kaa, mut­ta kyl­lä (pää­kau­pun­ki­kes­kei­sel­lä) kan­sal­li­sen tason poliit­ti­sel­la pää­tök­sen­teol­la­kin on ollut osuutensa.

    Kehi­tet­tä­vä?
    Mil­lä­pä mark­ki­na­ta­lou­des­sa kehi­tät — var­sin­kin kun esim. Tur­ku ei ole ollut halu­kas kehit­ty­mään (siis ver­rat­tu­na Ouluun tai Tampereeseen).

  130. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Polt­toai­ne­ve­ro on mak­su tien ja katu­jen käytöstä.

    Erit­täin run­sas­kä­ti­nen kor­vaus, ei mikään oma­kus­tan­nus­hin­ta. Ja ties­tön kun­nos­ta­han sen näkee.

  131. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö työ­ryh­mä esit­tä­nyt jotain vähän yli kuut­ta sent­tiä. Minä en esit­tä­nyt nel­jää vaan las­kin, mitä tar­koit­tai­si, jos ben­sa­ve­ro pan­tai­siin kilometriveroon.

    OK. Minä kysyin, sinä vastasit.
    Työ­ryh­män ehdo­tus on itse asias­sa 6,8 sent­tiä eli oli­si pitä­nyt kir­joit­taa 11 senttiä.

  132. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo las­ku­tus voi­daan teh­dä myös niin..

    Tai sit­ten lisä­tään euro veroa jokai­seen ben­sa­lit­raan, pois­te­taan auto­ve­ro ja luo­vu­taan sälä­ve­rois­ta koko­naan. Oli­si mei­naan aika yksin­ker­tais­ta toteuttaa. 

    Kau­pun­ki­ruuh­kat­kin lak­kaa­vat ole­mas­ta ongel­ma kun niis­tä ei väli­tä, pää­asia että on ole­mas­sa kun­nol­li­nen jouk­ko­lii­ken­ne- ja asuin­paik­ka­vaih­toeh­to niil­le joi­ta ruuh­kas­sa istu­mi­nen ei kiin­nos­ta. Kaa­voi­tus rat­kai­see (jäl­leen ker­ran), ei käyttömaksuhimmelit.

  133. OS: “Polt­toai­ne­ve­ro on mak­su tien ja katu­jen käy­tös­tä.” Pait­si, että tuot­to ohja­taan pää­sän­töi­ses­ti mui­hin kohteisiin.
    Muus­sa tapauk­ses­sa tiet oli­si­vat pri­ma­kun­nos­sa! Val­tion kirs­tuun nimik­keel­lä “vero­tuot­to” , koh­tee­na mikä tahansa!

    1. Muis­ta­kaan las­kea mukaan myös kntien menot. Hel­sin­gin inves­toin­nit auto­lii­ken­tee­seen ovat yli sata mil­joo­naa vuo­des­sa. Se tai­taa olla enem­män kuin ben­sa­ve­ro­ja mak­se­taan Helsingissä.

  134. Olen kyl­lä ihme­tel­lyt mik­si maal­le tar­vit­tai­siin kilo­met­ri­mak­su. Kau­pun­gis­sa tilan ja melun kans­sa voi­daan sää­tää kilo­met­ri­mak­sul­la tai muul­la mak­sul­la, mut­ta maal­la oli­si yksin­ker­tai­sem­paa ja parem­min koh­dis­tet­tua verot­taa polttoainetta. 

    Tie­tys­ti voi arva­ta että:

    (1) Ben­sa­ve­ron nos­ta­mi­nen oli­si poliit­ti­ses­ti hyvin epä­suo­sit­tua. (En tie­dä onko km-mak­su vähem­män epä­suo­sit­tua, ehkä.)

    (2) Ehdo­te­tun GPS-seu­ran­nan pääl­le voi raken­taa myö­hem­min vie­lä hie­no­ja­koi­sem­man mak­su­him­me­lin, mikä on taval­laan ihan hyvä perus­te. (Jäl­leen, kaik­ki eivät tyk­kää, aina­kin kah­des­ta syystä.)

    (3) Tar­koi­tus on heti aluk­si antaa eri­va­pauk­sia kul­je­tusa­lal­le tai jol­le­kin muulle.

  135. Lii­an van­ha: Vero­tuk­sen muu­tok­sel­la enna­koi­daan polt­toai­ne­kir­jon ja säh­kö­au­to­jen yleistymistä.

    Polt­toai­ne­ve­ron korot­ta­mi­nen tekee säh­kös­tä kil­pai­lu­ky­kyi­sen ja toi­saal­ta ajo­neu­vo­säh­kön verot­ta­mi­nen ei onnistu.

    Ja kun polt­toai­ne­kir­jo kas­vaa niin nii­den­kin verot­ta­mi­nen hankaloituu

    Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä polt­toai­ne­ve­rois­ta on luovuttava

    Sanoi­sin­pa, että Lii­an Van­ha esit­ti täs­sä suu­ren vii­sau­den, kun asioi­ta aja­tel­laan yli 10 vuo­den tähtäimellä.

    Polt­toai­ne­ve­rois­ta ei kui­ten­kaan kan­na­ta koko­naan luo­pua, sil­lä nii­den kaut­ta voi­daan CO2-pääs­tö­jä sää­del­lä verot­ta­mal­la mit­ta­ria­se­mal­la tank­kiin pis­tet­ty­jä ainei­ta mal­liin: ben­sa x, die­sel y, löpö z, kaa­su å, jne… Säh­kö­au­ton käyt­tä­jä mak­saa osuu­ten­sa sähköverona.

  136. Lii­an Vanha:
    Vero­tuk­sen muu­tok­sel­la enna­koi­daan polt­toai­ne­kir­jon ja säh­kö­au­to­jen yleistymistä.

    Tapio:

    Sanoi­sin­pa, että Lii­an Van­ha esit­ti täs­sä suu­ren vii­sau­den, kun asioi­ta aja­tel­laan yli 10 vuo­den tähtäimellä.

    Polt­toai­ne­ve­rois­ta ei kui­ten­kaan kan­na­ta koko­naan luo­pua, sil­lä nii­den kaut­ta voi­daan CO2-pääs­tö­jä sää­del­lä verot­ta­mal­la mit­ta­ria­se­mal­la tank­kiin pis­tet­ty­jä ainei­ta mal­liin: ben­sa x, die­sel y, löpö z, kaa­su å, jne… Säh­kö­au­ton käyt­tä­jä mak­saa osuu­ten­sa sähköverona.

    Kopioin­pa tämän kom­men­tin blo­gi­kes­kus­te­lun toi­ses­ta haarasta.

  137. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho
    Olet­ko kos­kaan miet­ti­nyt, mikä on talou­den tavoi­te, mik­si meil­lä yli­pään­sä tuo­tan­toa ja kulutusta? 

    Talou­den perus­teh­tä­vä voi­si olla kulu­tuk­sen mah­dol­lis­ta­mi­nen. Kulu­tus on perus­tar­pei­ta + huvituksia.

    Voi­tai­siin­ko aja­tel­la, että teh­dään tava­roi­ta vain vien­tiin, mut­ta suo­ma­lai­sil­la oli­si oikeus vain pie­neen asun­toon, yksin­ker­tai­seen itse teh­tyyn ruo­kaan ja kah­teen vaa­te­ker­taan. Kes­kel­le Suo­mea teh­täi­siin suu­ri raha­säi­liö (kts, Roo­pe Ank­ka) ja pää­mää­räk­si otet­tai­siin saa­da­se täyteen.

    Huvi­tus­ten mak­si­moin­ti on luon­nol­li­nen ihmis­ten tar­ve. Kun perus­tar­peet on saa­vu­tet­tu, voim­me panos­taa täy­sil­lä toi­sil­le ja luon­nol­le hait­taa tuot­ta­mat­to­miin huvituksiin.

  138. max: Minun mie­li­pi­tee­ni. “Huvi­tuk­sia”, koti­mark­ki­noi­ta, pal­ve­lus pal­ve­luk­ses­ta, pes­tään pai­to­ja, sija­taan vuo­tei­ta, kate­taan ate­rioi­ta ja tyy­dy­te­tään jopa sek­su­aa­li­sia tar­pei­ta. Tämä on kai­ken inhi­mil­li­sen talou­den ja työn­jaon perus­il­miö. Se ei ole kos­kaan lii­an suu­ri. Se voi olla ainoas­taan lii­an pie­ni. Esi­mer­kik­si työn koko­nais­kus­tan­nus­ten takia.

    Aivan. Voi­ta elä­män lei­vän päälle.

    Se mihin “tuot­ta­va” työ voi syn­nyt­tää lii­kaa resurs­se­ja ja toi­me­liai­suut­ta jota täy­tyy huo­no­jen aiko­jen koit­taes­sa tar­kas­tel­la ovat jul­ki­nen sektori 

    Val­lan­pi­tä­jiä lähel­lä ole­via läs­ke­jä on tosi vai­kea laih­dut­taa pois.

    ja (tätä enkä pal­jon muu­ta­kaan ole poh­ti­nut lop­puun asti) suu­ret varal­li­suus­kes­kit­ty­mät. Ne voi­vat ikään­kuin hyö­tyä lii­kaa hyvi­nä aikoi­na ja sopeu­tu­vat huo­nos­ti olosuhdemuutoksiin. 

    Pää­oma­kes­kit­ty­mä voi olla aina­kin rikas yksi­lö, rikas yri­tys, rikas talou­den seg­ment­ti tai rikas alue. Raho­jen kes­kit­ty­mi­nen tar­koit­taa kas­va­via tuloe­ro­ja. Lii­al­li­set tuloe­rot ovat pää­sään­töi­ses­ti huo­no asia. Toki ihai­lem­me jäl­ki­kä­teen rik­kai­den raken­ta­mia lin­no­ja yms., joten jos­kus suur­ten omai­suuk­sien hal­ti­ja tuot­taa myös jotain, jos­ta toi­set­kin naut­ti­vat. Tuloe­rot ovat myös toi­mi­va kan­nus­te talou­des­sam­me. Mut­ta olen samaa miel­tä sii­tä, että rah­kes­kit­ty­mät voi­vat, ja usein myös joh­ta­vat tur­haan liho­mi­seen, lais­kuu­teen ja pai­kal­leen jämähtämiseen.

    Varal­li­suus­kes­kit­ty­miä tulee tar­kas­tel­la glo­baa­lis­ti. Toi­vot­ta­vas­ti uusi tek­no­lo­gia ja jouk­ko­ra­hoi­tus pois­ta­vat ulkois­ta tar­vet­ta suu­ril­le pääomakeskittymille.

    Net­ti on tuo­nut meil­le ilmai­sen koko kan­san Wiki­pe­dian, avoi­men koo­din ja mon­ta muu­takn ruo­hon­juu­ri­ta­son mah­ta­vaa lii­ket­tä. Net­ti on sel­väs­ti yksi kei­no perus­nör­teil­le toteut­taa lähes mitä vain ilman, että tar­vit­si­si mukau­tua suu­rim­pien pelu­rei­den (suu­ren rahan) aset­ta­miin kehyk­siin. Maa­il­ma tulee vie­lä muut­tu­maan näi­den uusien reu­naeh­to­jen mukaan mones­sa suh­tees­sa entis­tä yksi­lö- ja yhteistyökeskeisemmäksi.

  139. Vihe­rins­si: Pape­rin vien­ti voi tun­tua oikeal­ta työl­tä ja pai­dan silit­tä­mi­nen ei. Jos unoh­de­taan tuo mer­kan­ti­lis­ti­nen vien­ti ja tuon­ti, niin sit­ten pitää kysyä sen pape­rin käyt­tö­tar­koi­tus­ta. Pape­ri voi­daan käyt­tää esi­mer­kik­si sii­hen, että sil­le pai­ne­taan Aku Ank­ka. Onko Aku Ank­ka vai pai­dan silit­tä­mi­nen tärkeämpää?

    Esit­tä­mä­ni las­ku­kaa­van mukaan (ei siis oman arvot­ta­mi­se­ni mukaan) nuo mene­vät molem­mat huvi­tuk­sien puo­lel­le. Aku on tosin toi­mi­nut hyvä­nä kie­li­kou­lu­na monil­le lap­sil­le. Aku­jen pai­na­mi­nen on siis osin myös “tuot­ta­vaa” työ­tä. Pai­to­jen silit­tä­mi­nen­kin on lähes vält­tä­mä­tön­tä, mut­ta sil­ti arvio­ni mukaan pai­to­jen siliy­tyt­tä­mi­nen on enem­män puh­das­ta huvit­te­lua kuin Aku Ankan luke­mi­nen. (Rajat eivät ole tarkkoja.)

    Se on sel­vää, että vien­ti­teol­li­suu­den toi­min­tae­del­ly­tyk­siä ei pidä ehdoin tah­doin hei­ken­tää. Toi­saal­ta ei teol­li­suut­ta kan­na­ta kovin väki­sin pys­tys­sä­kään pitää. Suh­dan­ne­vaih­te­lui­den tasaa­mi­nen voi jois­sain tapauk­sis­sa olla jär­ke­vää, aurin­gon­las­kun alo­jen tuke­mi­nen ei.

    Aivan. Kes­kus­te­lu läh­ti liik­keel­le sii­tä, että pel­kä­sin, että Suo­mea “kehi­tet­täi­siin” niin, että nyt tuot­ta­van vien­ti­teol­li­suu­den pal­ve­luk­ses­sa työs­ken­te­le­vät duu­na­rit siir­re­tään puh­tai­siin pal­ve­luam­mat­tei­hin (vaik­ka­pa par­tu­reik­si). Suo­mi menet­täi­si vie­ti­tu­lo­ja, ja jon­kun muun pitäi­si teh­dä vien­tiar­tik­ke­lei­ta entis­tä tehok­kaam­min, jos halut­tai­siin kulut­taa yhtä pal­jon ulko­maa­lai­sia tuot­tei­ta kuin aiem­min. Hal­li­tus ottaa nyky­ääsn lisää vel­kaa, pal­jol­ti tuon kal­tai­sis­ta syis­tä. Pitää siis tuot­taa vien­ti­tuot­tei­ta, tai tuot­tei­ta jot­ka kor­vaa­vat tuon­tia, jos halu­taan pitää maan raha­ta­lous kun­nos­sa. Muu­ta­mien ihmis­ten par­tu­reik­si siir­ty­mi­nen on Suo­mel­le ok, jos samal­la halu­taan luo­pua jos­tain muus­ta kulu­tuk­ses­ta. Mut­ta suur­ten vien­ti­tuot­tei­ta ja perus­tar­pei­ta tuot­ta­vien duu­na­ri­jouk­ko­jen siir­ty­mi­nen par­tu­reik­si ja mui­hin puh­tai­siin pal­ve­luam­mat­tei­hin voi­si joh­taa ruo­ka­pu­laan ja inves­toin­ti­hyö­dy­ke­pu­laan. Pitää siis olla tiet­ty mää­rä ihmi­siä täl­lais­ta perus­ka­maa ja vien­ti­tuot­tei­ta teke­mäs­sä. Pel­kil­lä pal­ve­luil­la (= kokit käy­vät par­tu­ris­sa ja par­tu­rit ravin­to­las­sa) emme saa mahaam­me täy­teen, kos­ka kukaan ei tuo­ta ruo­kaa, eikä rahaa, jol­la ostai­sim­me ruo­kaa ulkomailta.

  140. Koti-isä: "Millä tavalla työnantajani sitten hyödyntää tämmöistä työnjaon ja logistisen tehokkuuden hirmuista kiihtymistä? No, meillä enää tutkijat eivät hanki itse mitään, vaan väliin perustettiin hankintaorganisaatio."
    Ja hyvä niin. Meil­lä tänä­kin päi­vä­nä riit­tää näi­tä pel­le­pe­lo­to­nin­si­nöö­re­jä, jot­ka halua­vat teh­dä aivan kai­ken itse. Tila­taan kom­po­nent­ti siel­tä ja toi­nen tääl­tä ja sit­ten sih­tee­rit sel­vit­tä­vät jäl­ki­kä­teen laskuviidakkoja.

    Enne­van­haan se oli toi­saan tuol­lais­ta, siis sii­hen aikaan kun piti soi­tel­la kaik­ki maa­han­tuo­jat läpi ja sen jäl­keen ruot­sa­lai­set (vie­lä­kö joku muis­taa San­gus mic­rowa­ven?) edus­ta­jat ja sit­ten nii­tä har­vo­ja sak­sa­lai­sia ja brit­te­jä joi­den nimet sat­tui hata­ras­ti tie­tä­mään. Glo­ba­li­saa­tio oli lap­sen­ken­gis­sään ja kai­ken maa­il­man eri­kie­lis­ten pro for­ma las­ku­jen kans­sa sai tapel­la. Las­ku­tus­sih­tee­rien (ja oman itsen­kin) työ oli­si kiel­tä­mät­tä ollut hel­pom­paa jos kai­ken tar­vit­ta­van oli­si voi­nut ostaa Halt­tusen Säh­kö­liik­kees­tä. Esi­mer­kik­si mik­ro­aal­to­ka­maa ei, nii­nä vuo­si­na kun Nokian tule­vaa legen­daa vas­ta poh­jus­tet­tiin, juu­ri lain­kaan Suo­mes­ta saanut.

    Nyky­ään logis­ti­sen tehok­kuu­den hir­mui­nen kiih­ty­mi­nen on joh­ta­nut myös sii­hen että vähän­kin vakiin­tu­neem­mil­ta toi­mit­ta­jil­ta put­kah­taa mää­rä­muo­toi­nen kir­jan­pi­to­kel­poi­nen las­ku. Ilmei­ses­ti yhden ja saman para­met­ri­ha­ku-kom­po­nent­ti­ka­ta­loo­gi-tilaus­lo­ma­ke-varas­to­hal­lin­ta-tie­to­jär­jes­tel­män auto­maat­ti­ses­ti tulos­ta­ma­na, eivät ne muu­ten mil­lään pys­tyi­si pitä­mään toi­mi­tus­ku­lu­jaan niin mata­li­na. Mää­rä­muo­toi­suu­des­sa WTO:llakin lie sor­men­sa pelissä.

    Mut­ta ei eri läh­teis­tä valu­val­le pape­ri­vyö­ryl­le ennen van­haan mitään mah­ta­nut — Halt­tusen säh­kö­liik­kees­sä pitäy­ty­mi­nen ei ollut vaih­toeh­to. Vaik­kei edes ajat­te­li­si vim­pain­pro­to­jen suo­ri­tus­ky­kyä ja pär­jää­mis­tä kil­pai­lus­sa, niin joku Evox nyt vaan teki vain kon­den­saat­to­rei­ta. Pel­kis­tä kon­den­saat­to­reis­ta ei mitään kovin säväyt­tä­vää raken­ne­ta. Ja jos halusi teh­dä vaik­ka­pa pneu­maat­ti­sen pah­ku­laat­to­rin joka oli suo­ri­tus­ky­kyi­sem­pi kuin kil­pai­le­vis­sa ulko­mai­sis­sa labrois­sa työn alla ole­vat, sii­hen piti yhdis­tää kon­for­ma­tii­vi­nen kuk­ko­pil­li yhdel­tä val­mis­ta­jal­ta ja tehok­kain niis­tä kol­mes­ta pyro­lyyt­ti­ses­tä perä­pro­pel­lis­ta joi­ta eri val­mis­ta­jil­la oli tarjolla. 

    Tämä suo­ri­tus­ky­ky­vaa­ti­mus on eri­tyi­ses­ti koros­tu­nut nykyi­ses­sä “win­ner takes it all”-maailmassa, jos­sa toi­sek­si paras­ta ei halua kukaan.

    Pro­to­ra­ken­te­lu on vali­tet­ta­vas­ti aika yksi­näis­tä puu­haa, jos­kin sii­nä on suu­ri apu päte­vis­tä kol­le­gois­ta jol­le voi men­nä jut­te­le­maan tenk­ka­poon osues­sa koh­dal­le. Pro­to­vai­hees­sa suun­ni­tel­ma nimit­täin vie­lä elää suun­nit­te­li­jan pääs­sä, ehkä on yli­pään­sä vas­ta saa­mas­sa muo­to­aan — mm. sen mukaan min­kä­lai­sia kom­po­nent­te­ja on saa­ta­vil­la. Pro­tos­sa saa­te­taan käyt­tää niin uusia här­pät­ti­miä, että koko maa­il­mas­sa vas­ta muu­ta­ma tusi­na ihmi­siä (pro­ton­ra­ken­ta­ja mukaan­luet­tu­na) tie­tää että sem­moi­sia on yli­pään­sä ole­mas­sa. Raken­te­lu­pro­ses­sin aika­na saat­taa esim. sel­vi­tä että melo­di­ka-mat­rii­se­ja ei enää val­mis­te­ta, mut­ta pro­ton suun­nit­te­li­ja pys­tyy impro­vi­soi­maan: tuos­ta kun kat­kai­sen maa­ta­son ja kre­ti­noin kat­kai­si­met, pys­tyn kor­vaa­maan ne mat­rii­sit kah­del­la her­miit­ti­sel­lä har­mo­nical­la. Han­kin­taor­ga­ni­saa­tion edus­ta­ja ei pys­ty impro­vi­soi­maan, eikä luul­ta­vas­ti edes tie­dä mitä nuo minun tek­ni­sen eri­koi­sa­la­ni kei­hään­kär­jet, her­miit­ti­set har­mo­nicat, ovat.

    Asia on aivan eri sii­nä vai­hees­sa kun pro­to ei ole enää pro­to vaan sitä siir­re­tään tai se on jo tuo­tan­nos­sa. Jos pitää ostaa vaik­ka­pa sata­tu­hat­ta kuu­tio­ta vakios­pek­sien mukais­ta beto­nia vuo­des­sa raken­nus­työ­mail­le, toi­mi­tus­var­muus ja hin­ta huo­mioo­not­taen, eri­kois­tu­nut han­kin­taor­ga­ni­saa­tio on enem­män kuin pai­kal­laan. Tai labraan sään­nöl­li­ses­ti kumi­hans­ko­ja, pipet­te­jä ja kopiopaperia.

    Pel­le Pelo­ton oli muu­ten hie­no tyyp­pi, vaik­ka tari­nan kaa­ri vaa­ti­kin että hänen kek­sin­tön­sä meni­vät lopul­ta aina vähän pie­leen. Yksi omis­ta suo­si­keis­ta­ni on hänen 1800-luvun esi-isän­sä jon­ka kek­sin­töi­hin kuu­lui “len­nät­ti­me­tön lanka”.

    Koto­na luot­to­kor­til­la sen jän­nän parin euron vim­pai­men voi­kin tila­ta netis­tä näin, mut­ta kun muil­la toi­mi­joil­la on jo läh­tö­koh­tai­ses­ti­kin kirjanpitovelvollisuus.

    Deal-ext­re­mes­tä­kö tilailet?

    Eihän tut­ki­ja labo­ra­to­rio­ti­lo­ja­kaan itse sii­voa, vaik­ka viro­lais­ta sii­voo­jaa parem­min tie­täi­si­kin, mis­sä koh­taa pitää olla eri­tyi­sen varo­vai­nen ja mis­sä ei.

    Meil­lä on kyl­lä yksi labra jos­sa on sen ver­ran arko­ja lait­tei­ta että sii­voam­me sen itse. Mikä on kyl­lä joh­ta­nut sii­hen että ko. labraa sivo­taan yli­pään­sä aivan lii­an har­voin. Muis­sa labrois­sa sii­voo­jat on tie­ten­kin pal­kat­tu ulkoa.

    Työn jaka­mi­nen on perus­in­si­nöö­ril­le edel­leen täy­sin tun­te­ma­ton sekä läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvin pelot­ta­va käsi­te. Ja jos sil­lä uha­taan, pii­lou­du­taan kai­ken maa­il­man tek­nis­ten seli­tys­ten taakse.

    Yäk, kyl­lä­pä kuul­los­ta­vat epä­miel­lyt­tä­vil­tä tyypeiltä! 

    Nokia menes­tyi niin kau­an kuin insi­nöö­ri­pu­he­li­met kävi­vät kau­pak­si. Kun tek­nii­kan sijaan asiak­kai­ta alkoi kiin­nos­ta­maan käy­tet­tä­vyys, muut meni­vät saman­tien edelle.

    En tie­dä mis­tä tuli tämä aasin­sil­ta han­kin­ta­toi­men väli­kä­sis­tä kän­ny­köi­den käy­tet­tä­vyy­teen, mut­ta aihe on erit­täin mie­len­kiin­toi­nen! Kone-ihmi­nen lii­tyn­tä­pin­nas­sa on vie­lä IPa­din ja IPho­nen jäl­keen­kin pal­jon kehi­tet­tä­vää. Itse esi­mer­kik­si kai­pai­sin jotain tapaa saa­da aja­tus­ten vir­ta tal­teen ja auto­maat­ti­ses­ti puh­taak­si kir­joi­te­tuk­si, taval­la ettei aja­tus­vir­ta kat­kea. Ajat­te­lu on yllät­tä­vän herk­kä pro­ses­si. Esi­mer­kik­si itse huo­maan että pys­tyn ajat­te­le­maan samal­la kun käve­len, tis­kaan tai leik­kaan ruo­hoa; mut­ta en samal­la kun pyö­räi­len — pyö­räi­ly on älyl­li­ses­ti lii­an vaativaa!

    Kol­le­gat NRC:ssä muu­ten puu­hai­li­vat todel­la hui­kei­den ideoi­den paris­sa, sen vähän perus­teel­la mitä heil­tä sau­nail­lois­sa saat­toi livah­taa. Joko­han niis­tä nyky­ään oli­si NRC:läisillä lupa puhua? Me aina ihme­tel­tiin mik­sei nii­tä kos­kaan ilmes­ty­nyt tuo­tan­to­pu­he­li­miin asti.

  141. Out­si­der:

    Joku laki pitäi­si olla jul­ki­sen velan ehdot­to­mal­le mak­si­mi­mää­räl­le. Näin elet­tiin ennen ja se oli jär­ke­vää talou­den­pi­toa. Kui­ten­kin jot­kut talous­ih­mi­set esit­tä­vät vaka­vis­saan lisää velan­ot­toa. Sit­ten kun rea­lis­mi iskee velan takai­sin­mak­sus­sa, on myö­häis­tä teh­dä muu­ta kuin ankei­ta leik­kauk­sia. Tau­ti ei para­ne enää levol­la ja lää­ke­hoi­dol­la. Teh­dään amputaatioita.

    Tuo­ta noin. Olet osa­puil­leen oikeas­sa, mut­ta kysees­sä on lop­pu­jen lopuk­si mel­ko lail­la epät­ri­vi­aa­li ongel­ma­kent­tä. Nimit­täin suu­ri osa euroa­lu­een talous­vai­keuk­sis­ta joh­tuu nime­no­maan sii­tä, että on aivan lii­an jäy­kät sää­dök­set ja raken­teet nime­no­maan jul­ki­sen “velan” suh­teen. Toi­saal­ta, taho, joka on raha­ta­lou­del­li­ses­ti suve­ree­ni voi ottaa jul­kis­ta “vel­kaa” miten pal­jon tahan­sa, kos­ka se voi esi­mer­kik­si lain­sää­dän­nön avul­la aset­taa “velan” korok­si nol­la pro­sent­tia ja päät­tää itse lyhen­nys­ten aika­tau­luis­ta tai se voi pai­naa lisää rahaa ja mak­saa sil­lä pois “vel­kan­sa”. Kir­joi­tan sanan vel­ka lai­naus­mer­keis­sä, kos­ka jul­ki­nen “vel­ka” on luon­teel­taan _täysin_ eri­lais­ta sel­lai­sen tahon vel­kaan ver­rat­tu­na, jol­ta tuo suve­re­ni­teet­ti puut­tuu. Jos EU oli­si oikeu­den­mu­kai­nen liit­to­val­tio, niin akuut­ti “velka“ongelma rat­kais­tai­siin pai­na­mal­la lisää rahaa, otta­mal­la rahaa tai muu­ta omai­suut­ta pois sitä vail­la oikeut­ta haa­li­neil­ta ja jaka­mal­la sitä tar­vit­se­vil­le, sekä anta­mal­la osa velois­ta anteek­si — tämä kaik­ki jona­kin jär­ke­vä­nä ja oikeu­den­mu­kai­se­na kom­bi­naa­tio­na. Suo­men tapauk­ses­sa jul­ki­sen “velan” suu­rin ongel­ma on tuon raha­ta­lou­del­li­sen suve­re­ni­tee­tin puut­tu­mi­nen, ja tämä on yksi niis­tä euro­jär­jes­tel­män pal­jon puhu­tuis­ta valu­viois­ta. Suve­re­ni­tee­tin puut­tu­mi­nen­kaan ei ole ongel­ma sinän­sä, vaan oleel­lis­ta on, että tuo suve­re­ni­teet­ti on sel­lai­sen ylem­män tahon käsis­sä, joka toi­mii vii­saas­ti ja oikeu­den­mu­kai­ses­ti. Tämä puut­tuu euro­jär­jes­tel­mäs­tä, muun muas­sa kos­ka EU:n kes­kus­pan­kin man­daat­ti laa­dit­tiin aikoi­naan huo­nos­ti. Huo­no pää­tös oli myös kol­men pro­sen­tin kat­to euroa­lu­een val­tioi­den bud­jet­tia­li­jää­mil­le. Se on sel­väs­ti riit­tä­mä­tön tor­ju­maan työt­tö­myy­den kas­vua (eli teol­li­sen tuo­tan­non ja amma­til­li­sen osaa­mi­sen rapau­tu­mis­ta) jyr­käs­sä las­kusuh­dan­tees­sa. Talou­des­sa kier­tä­vän rahan mää­rän, eri­lais­ten kor­ko­jen, osto­voi­man, kysyn­nän, inflaa­tion ja työt­tö­myy­den välil­lä on mie­len­kiin­toi­nen yhteis­pe­li, joka hyvin toi­mies­saan tehok­kaas­ti tukee kai­ken­lais­ta myön­teis­tä yhteis­kun­nal­lis­ta kehi­tys­tä. Vali­tet­ta­vas­ti euro­jär­jes­tel­män valu­vi­ko­jen takia tuo meka­nis­mi on ollut mon­ta vuot­ta pahas­ti rikki.

    Kai­ken kaik­ki­aan jul­ki­sen velan ongel­maan on seu­raa­via ratkaisuja:
    1) palau­te­taan raha­ta­lou­del­li­nen suve­re­ni­teet­ti omiin käsiin ja kas­va­te­taan vain oman rahan mää­räis­tä jul­kis­ta “vel­kaa”.
    2) muo­ka­taan EU:ta ja euro­jär­jes­tel­mää parem­min toi­mi­vak­si (käy­tän­nös­sä edel­lyt­tää suu­ria tulon­siir­to­ja val­tion­ra­jo­jen yli, mikä taas käy­tän­nös­sä edel­lyt­tää liittovaltiota).
    3) kek­si­tään nopeas­ti suu­ri mää­rä tuot­toi­saa talou­del­lis­ta toi­min­taa Suo­meen, jon­ka tur­vin euro­mää­räi­nen vel­ka pide­tään aisoissa.
    4) muu­te­taan talou­den raken­tei­ta Suo­mes­sa siten, että ne suo­si­vat koti­mais­ta tuo­tan­toa ja vähen­tä­vät tuon­ti­tuot­tei­den kulu­tus­ta. Esi­mer­kik­si yksi tär­keä osa voi­si olla tuon­tie­ner­gian kor­vaa­mi­nen koti­mai­sel­la. Toi­nen voi­si olla auto­jen tuon­nin vähen­tä­mi­nen. Kol­mas voi­si olla tuon­ti­ta­va­roi­den kor­jaa­mi­sen sub­ven­toi­mi­nen, jol­loin nii­den osta­mi­nen jäi­si vähem­mäl­le, mut­ta työ­tä tuli­si lisää koti­maa­han. Täl­löin pitäi­si huo­leh­tia sii­tä, että kor­jaa­jien lisään­ty­neet tulot (esim. työt­tö­mä­nä oloon ver­rat­tu­na) eivät lii­kaa valui­si tuontituotteisiin.

    Moni­mut­kai­nen ongel­ma­vyyh­ti, mut­ta joka tapauk­ses­sa mate­maat­ti­ses­ti täy­sin ratkaistavissa.

    (Lopuk­si vie­lä muis­tu­tus: jul­ki­nen “vel­ka” on täy­sin eri asia kuin yksi­tyi­nen vel­ka. Kysees­sä ei ole edes saman asian kak­si eri vari­aa­tio­ta, vaan kysees­sä on oikeas­ti kak­si täy­sin eri asi­aa, joi­ta vain sat­tuu yhdis­tä­mään sama sana. No, ehkei ihan näin radi­kaa­lis­ti noin ole, mut­ta riit­tä­väs­sä mää­rin kui­ten­kin, jot­ta täl­lai­sen väit­teen voi puo­li­lei­kil­lään heittää.)

  142. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Muis­ta­kaan las­kea mukaan myös kntien menot. Hel­sin­gin inves­toin­nit auto­lii­ken­tee­seen ovat yli sata mil­joo­naa vuo­des­sa. Se tai­taa olla enem­män kuin ben­sa­ve­ro­ja mak­se­taan Helsingissä.

    Aivan sor­mi­tun­tu­maar­vio­ni on, että polt­toai­ne­ve­ro­ja mak­se­tan Hel­sin­gis­sä n 120 Me vuo­des­sa. Tähän ei sisäl­ly polt­toai­nee­seen sisäl­ty­vän arvon­li­sä­ve­ron osuus.

    Polt­toai­nee­seen sisäl­ty­vä veron tie­dot löy­ty­vät mm. Wikipediasta.

    1. Aivan sor­mi­tun­tu­maar­vio­ni on, että polt­toai­ne­ve­ro­ja mak­se­tan Hel­sin­gis­sä n 120 Me vuodessa

      Mihin tuo sor­mi­tun­tu­ma perus­tuu. Jos se oli­si­kin noin suu­ri, polt­toai­ne­ve­ro oli­si sel­väs­ti vähem­män kuin val­tio ja kau­pun­ki pane­vat auto­lii­ken­tee­seen Helsingissä.

  143. Suo­men ongel­ma on EU ja euro. Mak­sam­me EU:n kaut­ta kil­pai­li­ja­mail­le tukia ja vas­ta­pai­nok­si saam­me hai­tal­lis­ta sään­te­lyä ja kor­rup­tio­ta. Lisäk­si EU on hyvä väli­ne kier­rät­tää omia kor­rup­tii­vi­sia pyr­ki­myk­siä koti­maas­sa. Euro puo­les­taan on vie­nyt oman raha­po­li­tii­kan, joka on elin­tär­keä väli­ne eri­tyi­ses­ti Suo­men kal­tai­sel­le maal­le. Venä­jä­pe­lon takia Suo­mi on näkö­jään lui­su­mas­sa siirtomaaksi.

  144. Juho Laa­tuNet­ti on tuo­nut meil­le ilmai­sen koko kan­san Wiki­pe­dian, avoi­men koo­din ja mon­ta muu­takn ruo­hon­juu­ri­ta­son mah­ta­vaa lii­ket­tä. Net­ti on sel­väs­ti yksi kei­no perus­nör­teil­le toteut­taa lähes mitä vain ilman, että tar­vit­si­si mukau­tua suu­rim­pien pelu­rei­den (suu­ren rahan) aset­ta­miin kehyk­siin. Maa­il­ma tulee vie­lä muut­tu­maan näi­den uusien reu­naeh­to­jen mukaan mones­sa suh­tees­sa entis­tä yksi­lö- ja yhteistyökeskeisemmäksi. 

    Kii­tos Juho, ymmär­sit täs­mäl­leen mitä itse aras­tel­len ajoin takaa.

  145. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Polt­toai­ne­ve­ro on mak­su tien ja katu­jen käytöstä. 

    Edus­kun­ta­vaa­lien kus­tan­nuk­set oli vii­mek­si 11,5 mil­joo­naa euroa ja äänes­tä­nei­tä 2,9 mil­joo­naa. Äänes­tys­ve­ro oli­si mak­su äänes­tys­jär­jes­tel­män käy­tös­tä ja aluk­si 3,9 euroa/henkilö.

  146. Koti-isä: Ja hyvä niin. Meil­lä tänä­kin päi­vä­nä riit­tää näi­tä pel­le­pe­lo­to­nin­si­nöö­re­jä, jot­ka halua­vat teh­dä aivan kai­ken itse. 

    Vali­tet­ta­vas­ti on niin että monien pal­ve­luam­mat­tien ja ‑orga­ni­saa­tioi­den lisä­ar­vo on muut­tu­nut nega­tii­vi­sek­si nyt kun mikä tahan­sa tie­to ja sen käsit­te­lyyn tar­vit­ta­vat väli­neet voi­daan toi­mit­taa kenel­le tahan­sa ole­mat­to­min kustannuksin. 

    Jon­kin asian miel­tä­mi­nen “itse teke­mi­sek­si” on yleen­sä har­ha, asiat vaan anne­taan sel­lai­sen orga­ni­saa­tion teh­tä­väk­si joka osaa asian­sa (esi­mer­kik­si sih­tee­riä) parem­min. Jon­kin asian “itse” tilaa­mi­nen netis­tä, tai pank­ki­asioi­den hoi­ta­mi­nen “itse” pank­ki­toi­mi­hen­ki­löl­le dele­goin­nin sijaan ei ole teke­mis­tä, vaan teke­mi­sen tehok­kaam­paa dele­goin­tia. Eri­kois­kaup­pa on hyvä esi­merk­ki, kivi­ja­lan lisä­ar­vo on nega­tii­vi­nen kun net­ti­kau­pas­sa sekä osto­ta­pah­tu­man että takuu­huol­lon fyy­si­nen raja­pin­ta on oma kotiovi. 

    Asian ikä­vä puo­li on se että täs­sä teke­mi­sen dele­goi­mi­ses­sa suo­ma­lai­set pal­ve­lun­tar­joa­jat ovat kes­ki­mää­rin hinta/laatusuhteeltaan sur­kei­ta, ja sik­si itse­kin dele­goin teke­mi­se­ni yleen­sä ulkomaille.

  147. Osmo Soi­nin­vaa­ra: ‘Mihin tuo sor­mi­tun­tu­ma perus­tuu. Jos se oli­si­kin noin suu­ri, polt­toai­ne­ve­ro oli­si sel­väs­ti vähem­män kuin val­tio ja kau­pun­ki pane­vat auto­lii­ken­tee­seen Helsingissä.

    Ole­tin, ei miten­kään perus­tel­lus­ti, että Hgis­sä on auto­ja noin 150.000 (voi oll enem­män tai vähem­män pie­les­sä) ja niil­lä aje­tann kes­ki­mää­rän 20.000 km vuo­des­sa (sama huo­mau­tus). Eli saa­daan 300 M ajokm. 6 l/100 km saa­da­na polt­toai­ne­ve­rok­si jotian 4 e/km ja sii­tä pääs­tään tuo­hon lukuun. 

    Arvio, jon­kin­lai­nen valis­tu­nut arvaus, on hyvin kar­kea ja lähel­lä sinun luka­si (100 Me/vuosi).

    1. Mark­ku af
      Sinun las­kel­mis­sa­si on muka­na hel­sin­ki­läis­ten autoi­li­joi­den ajot Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Jos kat­so­taan, miten autoi­li­jat mak­sa­vat Hel­sin­gin lii­ken­nein­fras­ta. Nyt sot­ket lukuun sen, mitä ne mak­sa­vat muun maan liikenneinfrasta.

  148. Lai­naan täs­sä ao. koh­taa Wikipesiasta

    Verot polt­toai­nees­sa

    Polt­toai­ne­ve­ro on Suo­mes­sa kes­ki­mää­räi­nen mui­hin Län­si-Euroo­pan mai­hin ver­rat­tu­na ja kor­kea maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Ohei­ses­sa las­kel­mas­sa [2] 95E-polt­toai­neen hin­nak­si ole­te­taan 1,70 €.
    Verol­li­nen hin­ta 1,70 €
    Vero­ton hin­ta 0,732 €
    Ener­gia­si­säl­tö­ve­ro 0,5036 €
    Hii­li­diok­si­di­ve­ro 0,14 €
    Huol­to­var­muus­mak­su 0,0068 €
    Arvon­li­sä­ve­ro 0,318 €
    Vero yhteensä

    jos­ta valmisteveroja

    0,968 €

    0,5118 €

    Veroa hin­nas­ta

    jos­sa val­mis­te­ve­ro­ja kokonaishinnasta

    56,958 %

    n. 38 %

    1990-luvul­la, jol­loin raa­ka­öl­jy oli hal­paa, veron osuus hin­nas­ta oli lyhyen aikaa yli 75 pro­sent­tia­kin, mut­ta sen jäl­keen raa­ka­öl­jyn hin­ta on monin­ker­tais­tu­nut, jol­loin veron suh­teel­li­nen osuus on vähentynyt.

    Polt­toai­ne­ve­ron tuot­to val­tiol­le oli moot­to­ri­ben­sii­nin, die­se­lin sekä näi­tä kor­vaa­vien bio­polt­toai­nei­den osalta[3] ja [4]:

    2009 — 2 360 mil­joo­naa euroa
    2010 — 2 415 mil­joo­naa euroa
    2011 — 2 372 mil­joo­naa euroa

    Polt­toai­ne­ve­ro­jen tuot­to val­tiol­le ei myös­kään kas­va ben­sii­nin hin­nan nous­tes­sa, sil­lä polt­toai­neen val­mis­te­ve­ro on kiin­teä, siis lais­sa kiin­teä­nä sent­ti­mää­rä­nä lit­raa koh­ti ase­tet­ta­va, mak­su. Sen ajan­ta­sai­nen mää­rä löy­tyy FINLEX-pavelusta.”

    Parem­paa tie­toa minul­la ei ole.

    1. Huol­to­var­muus­mak­sua ei oikein voi pitää lii­ken­teen eri­tyis­ve­ro­na. Sel­lai­se­na ei voi pitää myös­kään arvon­li­sä­ve­roa kuin sil­tä osin, kuin se koh­dis­tuu polttoaineveroon.

  149. Tom­mi Uscha­nov:

    Aja­tel­laan­pa, että jon­kin pörs­siyh­tiön yhtiö­ko­kouk­ses­sa joku osak­kee­no­mis­ta­ja vaa­ti­si, että yhtiö ei saa jakaa lain­kaan osin­koa ennen kuin kaik­ki sen tasees­sa ole­va vel­ka on mak­set­tu pois. Jos voit­toa jae­taan osak­kail­le, se on moraa­lis­ta tur­mel­tu­nei­suut­ta, erään­lais­ta yhtiön vel­ko­jil­ta varas­ta­mis­ta. Kuvit­te­lee­ko kukaan, että tätä kom­ment­tia seu­rai­si mikään muu reak­tio kuin höl­mis­ty­nyt naurunremakka?”

    Jaan Uscha­no­vin käsi­tyk­set kos­ka se maa­il­ma jos­sa me eläm­me nyt vain sat­tuu ole­maan täl­lai­nen enem­män tai vähem­män moraa­li­ton paikka.

    Minus­ta Lut­te­rin aivoi­tuk­set eivät kyl­lä­kään ole hir­veän rele­vant­te­ja vuon­na 2013. Mut­ta toki jokai­nen moraa­li­nen ihmi­nen yksi­se­lit­tei­ses­ti tuo­mit­see koron­kis­kon­nan moraa­lit­to­ma­na sil­lä sitä­hän se on: yri­tys hyö­tyä jon­kun toi­sen hädästä.

    Jos haluat aidos­ti aut­taa kave­ria mäes­sä, sinä autat hän­tä etkä kyse­le kor­vauk­sien perään. Yleen­sä apua saa­nut halu­aa taval­la tai toi­sel­la muis­taa aut­ta­jaan­sa. Näin toi­mii ihmis­ten väli­nen luottamus.

    Lai­naa voi antaa myös korot­ta. Lah­ja­na. Lähim­mäi­sen vil­pit­tö­myy­teen ja vas­ta­vuo­roi­suu­teen voi päät­tää uskoa sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että näin ei ihan joka ker­ta kävisikään.

    Vaik­ka kapi­ta­lis­mil­le kor­ko lie­nee­kin eli­neh­to, raha­ta­lous voi toki toi­mia myös ilman korkoa. 

    Itses­tä­ni on kui­ten­kin aina tun­tu­nut joten­kin älyl­li­ses­ti epä­re­hel­li­sel­tä puhua kapi­ta­lis­min toi­mi­vuu­des­ta (tai toi­mi­vas­ta kapi­ta­lis­mis­ta — miten asian nyt halu­aa kukin ilmais­ta) jos ja kun koko glo­baa­li talou­del­li­nen toi­me­liai­suus perus­tuu lop­pu­vii­mein val­tioi­den vel­kaan­tu­mi­seen, ja eri­tyi­ses­ti sii­hen kon­sen­suk­seen, että näi­tä vel­ko­ja ei ole­kaan tar­koi­tus kos­kaan täy­si­mää­räi­ses­ti kuitata.

    Mie­lum­min ei lyhen­ne­tä vel­kaa ollen­kaan vaan kes­ki­ty­tään sen sijaan kinua­maan myön­ny­tyk­siä pelk­kien kor­ko­jen mak­suun­kin. Ja tätä ad infinitum.

    Toki täs­sä maa­il­mas­sa tuo nau­run­re­mak­ka on täy­sin ymmär­ret­tä­vää, mut­ta ei se sil­ti tee toi­min­nas­tam­me moraa­lis­ta (jota se halu­tes­sam­me voi­si olla).

    Sik­si tämä elo jos­sa kaik­ki toi­min­ta ja kai­ken arvo typis­tyy las­ku­toi­mi­tuk­siin (ja toi­nen toi­sil­lem­me annet­tui­hin kat­teet­to­miin lupauk­siin hymyn kera) tun­tuu — aina­kin itses­tä­ni — niin pit­käl­le vie­dys­tä infan­tii­li­uu­des­ta, ettei tee hir­veän tar­mol­li­ses­ti mie­li tähän aino­aan viral­li­ses­ti hyväk­syt­tyyn elä­män­muo­toon osallistua.

    Luu­len, että laa­jem­min­kin kyse on juu­ri täs­tä: jen­gi kai­paa moraa­li­sem­paa, mie­lek­kääm­pää ja mer­ki­tyk­sel­li­sem­pää elä­mi­sen­mal­lia kuin mitä on tarjolla.

    Oli­sin yllät­ty­nyt mikä­li suo­ma­lai­set eivät oli­si kes­ki­mää­rin yhtä tyh­miä ja älyk­käi­tä kuin muut­kin. Nokia uppo­si lopul­ta omaan yli­mie­li­syy­teen­sä kuten niin moni muu­kin jäh­meäk­si jät­ti­läi­sek­si pai­su­maan pääs­tet­ty orga­ni­saa­tio joka on enem­män tai vähem­män kyvy­tön uudistumaan.

    Jon­kun kom­men­toi­jan mai­nit­se­ma “mana­ge­ment by wal­king around” toi­mi­nee sil­loin kun (luo­vaa) työ­tä ei ole ripo­tel­tu ympä­ri mai­ta ja mantuja.

    Applel­la pyö­rii edel­leen­kin samas­sa fyy­si­ses­sä osoit­tees­sa pari 200 desig­ne­rin tii­miä (jot­ka ole­tet­ta­vas­ti enem­män tai vähem­män vie­lä kil­pai­le­vat kes­ke­nään). Nokial­la ja Mic­ro­sof­til­la desig­ne­rei­ta on/oli pil­vin pimein ympä­ri maa­il­maa. Ei ihme jos kone yskii.

    Sil­ti on tur­ha kuvi­tel­la, että Applen nousun voi­si selit­tää vain mana­ge­roin­nil­la, saa­ti pel­käs­tään MBWA:lla.

    Sii­tä voi­daan olla mon­taa miel­tä oli­ko Jobs naa­pu­rin isän­tää kum­moi­sem­pi visio­nää­ri, mut­ta se on var­maa, että hän tie­si mitä halusi. Ja kuten niin moni muu­kin mää­rä­tie­toi­nen — tai vain koros­te­tun itse­var­ma — ihmi­nen, yleen­sä he myös saa­vut­ta­vat ase­man jos­sa hei­dän sanan­sa on käy­tän­nös­sä laki.

    Jobs oli per­fek­tio­nis­ti jol­le hyvä suun­nit­te­lu ja toteu­tus oli kai­ken läh­tö­koh­ta. Niin esteet­ti­syys kuin “esteet­tö­myys­kin” (KISS eli keep it simple, stu­pid) oli­vat miek­ko­sel­le joh­ta­via design­kri­tee­re­jä, itsestäänselvyyksiä.

    Ei Job­sis­sa ollut pii­rua­kaan talous­joh­ta­jaa eikä hän var­mas­ti ollut eläis­sään käyt­tä­nyt Exce­liä. Tus­kin­pa hän­tä hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la kiin­nos­ti pas­kan ver­taa HR-poli­tiik­ka, kat­teet, sidos­ryh­mät eikä var­sin­kaan tek­ni­set haas­teet. Hän tie­si, että tek­ni­set haas­teet on aina voi­tet­ta­vis­sa, ja että hyvä tuo­te myy kyl­lä itse itsensä.

    Ukko halusi yksin­ker­tai­ses­ti vain pul­laut­taa maa­il­maan sel­lai­sia tuot­tei­ta joi­hin hän itse uskoi ja joi­ta uskoi monen muun­kin lopul­ta arvos­ta­van jah­ka sel­lai­sia mark­ki­noil­le saa­daan tuo­tua. Ja kun täl­lai­nen arvos­tus on ole­mas­sa, ei hin­nal­la ole suur­ta­kaan mer­ki­tys­tä — siis osta­jal­le (kuten olem­me Applen tuot­tei­den koh­dal­la kaik­ki sit­tem­min havainneetkin).

    Mut­ta Jobs ja ilmei­ses­ti koko Applen orga­ni­saa­tio oli/on hyvin kau­ka­na mis­tään sel­lai­ses­ta ideo­lo­gias­ta ja käy­tän­nön arjes­ta joka täh­tää val­lan jaka­mi­seen ja demo­kraat­ti­seen moniäänisyyteen.

    Job­sil­la ei tun­ne­tus­ti ollut mitään ongel­mia huu­taa tar­vit­taes­sa kurk­ku suo­ra­na alai­sil­leen saa­ti erot­taa hei­tä mil­loin mis­tä­kin syys­tä. Toi­set pel­kä­si­vät (ken­ties syys­tä­kin — Jobs ei kuu­lem­ma voi­nut sie­tää kes­kin­ker­tai­suut­ta), toi­set rakas­ti­vat Pii­laak­son Isä Aurinkoista.

    Aivan kuten hyvää musiik­kia­kaan ei pää­sään­töi­ses­ti saa­da aikai­sek­si demo­kraat­ti­ses­ti, sama jut­tu on oikeas­taan kai­kes­sa muus­sa­kin teke­mi­ses­sä. Pitää olla se joku yksi tyyp­pi joka lopul­ta pol­kee jalal­la maa­ta ja sanoo, että joko teh­dään niin kuin minä sanon, tai ei teh­dä ollenkaan.

    Joten Jobs­kin pitää näh­dä myös MBP-mana­ge­ri­na (Mana­ge­ment by Per­ke­le). Hänen kans­saan oli help­po tul­la toi­meen vain jos oli asiois­ta samaa miel­tä (tai aina­kin näyt­te­li roo­lia vakuuttavasti).

    Näil­lä ns. vir­ka­mies­toi­ma­reil­la ei tun­nu ole­van obses­sio­ta mihin­kään (pait­si kor­kein­taan nope­aan rahan teke­mi­seen). Ja jos ei ole obses­sio­ta, har­vem­min on kai visio­ta­kaan. Job­sil­le raha oli sen sijaan kiva bonus joka mah­dol­lis­ti — aina­kin hänen omas­ta mie­les­tään — hie­no­jen asioi­den tekemisen.

    Nyky­ään ei tie­ten­kään ole poliit­ti­ses­ti kor­rek­tia sanoa ääneen, että demo­kraat­ti­ses­ta säh­lää­mi­ses­tä (“kaik­ki pelaa”, “kaik­ki osal­lis­tuu”) oikeas­ti seu­rai­si mitään kovin kes­tä­vää saa­ti mullistavaa.

    Vähän samas­ta jutus­ta on kyse kun yri­te­tään väki­sin löy­tää kai­kil­le ihmi­sil­le jotain duu­nia — halua­vat he sitä tai eivät. Suu­rin­ta osaa jen­gis­tä ei tar­vi­ta todel­li­suu­des­sa mihin­kään (=ovat lähin­nä vain teki­jä­mies­ten ja ‑nais­ten tiel­lä). Tule­vai­suu­des­sa tuo tar­ve vain pienenee.

    Näem­me kaik­kial­la esi­merk­ke­jä sii­tä miten inhi­mil­li­sen työn tar­ve vähe­nee ja vähe­nee. Kaik­kien mas­sa­tuot­tei­den val­mis­tus voi­tai­siin täy­sin auto­ma­ti­soi­da vuo­den sisään mikä­li ei tar­vit­si­si mureh­tia ihmis­ten työpaikoista.

    Myös ns. tie­to­työ voi­daan tule­vai­suu­des­sa hoi­taa koneä­lyn voi­min pal­jon nopeam­min kuin moni meis­tä uskoo­kaan. Mikään mää­rä (lisä)koulutusta ei kään­nä tätä yhtä­löä toisenlaiseksi.

    Mut­ta ei tek­no­lo­gis­ta kehi­tys­tä pitäi­si­käään aja­tel­la nega­tii­vi­sen kaut­ta vaan nime­no­maan posi­tii­vi­sen kaut­ta: alam­me siis vih­doin­kin kon­kreet­ti­ses­ti lähes­tyä sitä aris­to­tee­lis­ta ide­aa­lia jos­sa orjuus voi­daan lopet­taa tar­peet­to­ma­na anta­mal­la arjen konei­den hoidettavaksi.

    Labra­li­ha on todel­li­suut­ta jo nyt. Koos­tu­mus alkaa jo vas­ta­ta tavan­omais­ta lihaa vaik­ka maku ei sno­beil­le tie­ten­kään vie­lä kel­paa­kaan (ole­tet­ta­vas­ti ras­van puut­tu­mi­ses­ta johtuen).

    In vit­ro lihan hin­ta on tie­tys­ti vie­lä kovin kau­ka­na kil­pai­lu­ky­kyi­ses­tä, mut­ta kehi­tys kehit­tyy — ja vauh­ti sen kuin kiihtyy.

    Kol­men vuo­den takai­sen 20 000 taa­lan arvoi­sen 3D-tulos­ti­men saa nyt ton­nil­la. Jon­kin­lai­sen 3D-tulos­ti­men omis­ta­jak­si pää­see jo suun­nil­leen 200 taalalla.

    Sii­nä vai­hees­sa kun muo­vi kor­va­taan kes­tä­vil­lä ja moni­käyt­töi­sil­lä nano­ma­te­ri­aa­leil­la, se tar­koit­taa samal­la mas­sa­teol­li­suu­den loppua.

    Ei tuo­te­ta­kaan enää väki­sin tuh­laa­vas­sa mit­ta­kaa­vas­sa kai­kil­le joten­kin vähän sopi­vaa jo val­miik­si hei­kol­la laa­dul­la vaan jokai­nen tuot­taa itsel­leen juu­ri sen ver­ran ja sel­lais­ta mitä kul­loin­kin tar­kas­ti tarvitsee.

    Mats­kut tila­taan luon­nol­li­ses­ti sii­tä net­ti­pu­tii­kis­ta joka tar­jo­aa par­haim­man dii­lin: edul­li­sim­man tai nopeim­man toi­mi­tuk­sen (tai molemmat).

    Ole­tet­ta­vas­ti myös koko moni­vai­hei­nen liha­teol­li­suus alkaa tun­tua kovin päät­tö­mäl­tä vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa kun kuka tahan­sa nuus­ka­muik­ku­nen voi val­mis­taa lihan eko­lo­gi­ses­ti, eet­ti­ses­ti ja eko­no­mi­ses­ti suo­raan omas­sa keittiössään.

    Näke­miin Atria, hyväs­ti Stock­mann Herk­ku. Mik­si mak­saa väli­kä­sil­le kun samaa see­ru­mia saa aika­naan net­ti­kau­pas­ta toden­nä­köi­ses­ti kui­ten­kin aina edul­li­sem­paan hintaan?

    Nokian tuho on paras­ta mitä Suo­mel­le on sat­tu­nut sit­ten Neu­vos­to­lii­ton romah­duk­sen. Mikään ei rapau­ta toi­me­liai­suut­ta ja inno­va­tii­vi­suut­ta tehok­kaam­min kuin asia­kas jol­le kel­paa kaik­ki. Pait­si ken­ties havain­to, että yksi ainoa laf­ka tuot­taa val­ta­van sii­vun BKT:stä.

    Niin Nokia-Suo­mi kuin Neu­vos­to-Suo­mi­kin perus­tui uhka­pe­laa­mi­seen: aja­tel­tiin, että man­naa sataa tai­vaal­ta ikuisesti.

    Aika pian sii­tä kun Apple täräyt­ti iPho­nen pöy­tään 2007 vaiht­tui Nokial­la nau­ru pot­ku­rai­va­ri-itkuk­si. Tuos­ta ei men­nyt kuin kuusi vuot­ta, että maa­il­man abso­luut­ti­ses­ti suu­rin puhe­lin­val­mis­ta­ja lak­kaut­ti itsen­sä. Mut­ta ei sik­si, että äly­pu­he­li­mis­sa oli­si kyse väis­ty­väs­tä tek­no­lo­gias­ta johon ei kenen­kään kan­na­ta enää satsata…

    Se mikä koko Nokian nousus­sa ja tuhos­sa oli ehkä lei­mal­li­sim­min suo­ma­lais­ta oli nousu­kas­mai­nen yli­mie­li­syys vie­lä sil­loin­kin kun joku on onnis­tu­nut lyö­mään pöy­tään kiis­tat­to­mas­ti parem­min suun­ni­tel­lun ja toteu­te­tun tuot­teen, sekä se täy­del­li­nen itse­luot­ta­muk­sen romah­dus joka on tut­tua monis­ta Suo­men MM-jääkiekkopeleistä.

    Ensin ei suos­tu­ta usko­maan, että joku toi­nen­kin voi­si osa­ta jotain. Ja sit­ten kun usko­taan, ale­taan nopeas­ti uskoa myös sii­hen aja­tus­kul­kuun, että X osaa var­maan teh­dä kai­ken muun­kin pal­jon parem­min, joten ei oikeas­taan kan­na­ta edes yrittää.

    ***

    Se mik­si pää­tös­ten teke­mi­nen on muut­tu­nut vai­keam­mak­si on joko illuusio tai joh­tuu väes­tön ikään­ty­mi­ses­tä (ris­kien otta­mi­nen vähe­nee iän myö­tä aina ja kaik­kial­la) sekä kou­lu­te­tum­man väes­tön lisään­ty­mi­ses­tä (ei usko­ta enää yhteen ja samaan maa­il­man­se­li­tyk­seen — jos nyt var­si­nai­ses­ti yhtään mihinkään).

    En usko, että kyse on tämän kum­mal­li­sem­mas­ta yhtälöstä.

    Aika kors­kea­ta­han tuo onkin polii­ti­koil­ta ja yri­tys­maa­il­mal­ta vaa­tia — var­sin­kaan nuo­rem­mil­ta ikä­luo­kil­ta — jota­kin myyt­tis­tä isän­maal­li­suut­ta, yhteen hii­leen puhal­ta­mi­sen eetos­ta sekä kol­lek­tii­vis­ta talou­del­li­seen kär­si­myk­seen alis­tu­mis­ta maa­il­mas­sa jos­sa ei ole enää luvas­sa sen enem­pää tur­vat­tu­ja kuin hyvä­palk­kai­sia­kaan työ­paik­ko­ja — ei vaik­ka hoi­tai­si työn­sä aina moit­teet­to­mas­ti ja tulos­ta­voit­teet ylittäen.

    Täl­lai­nen talous­kas­vun pakon ideo­lo­gia mais­tuu yhä har­vem­mil­le. Ja yhä useam­pi uskal­taa sen tun­nus­taa joko suo­raan ääneen tai epä­suo­ras­ti teke­mäl­lä valin­to­ja jot­ka vähen­tä­vät kon­kreet­ti­ses­ti työn­te­ke­mi­seen käy­tet­tyä aikaa.

    Äänes­ty­sak­tii­vi­suu­den nos­ta­mi­nen oli­si help­poa: vaa­li­kausi 6–8 vuo­teen eikä mah­dol­li­suut­ta jat­kaa ensi kau­del­la. Jo alkai­si poli­tiik­ka kiin­nos­taa nuk­ku­via­kin. Ja jopas saa­tai­siin­kin vie­tyä läpi iso­ja raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia joi­ta nykyi­sin ei uskal­le­ta teh­dä äänes­tä­jien ja rahoit­ta­jien suu­tut­ta­mi­sen pelossa.

    Mui­ta­kin kei­no­ja toki on.

  150. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Polt­toai­ne­ve­ro on mak­su tien ja katu­jen käytöstä.

    Tämä on hie­man van­ha­naa­ikais­ta aksii­sia­jat­te­lua. Verot ker­tään jul­kixen val­lan fis­kaal­siin tar­pei­siin eikä voi sanoa, että tuo tai tuo on kor­va­mer­kit­ty sii­hen kja sii­hen tarpeeseen.

    Katu­ja vuo­ros­ta­na yllä­pi­tä­vät kun­nat ja osit­tain ja välil­li­set­si kiin­teis­töt. (Kiin­teis­tö­ve­ro oli ennen ns. katu­mak­su, mut­ta sen his­to­ria on toi­nen tarina.)

  151. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mark­ku af
    Sinun las­kel­mis­sa­si on muka­na hel­sin­ki­läis­ten autoi­li­joi­den ajot Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Jos kat­so­taan, miten autoi­li­jat mak­sa­vat Hel­sin­gin lii­ken­nein­fras­ta. Nyt sot­ket lukuun sen, mitä ne mak­sa­vat muun maan liikenneinfrasta.

    Tämä on hyö­dy­tön­tä kiis­te­lyä, joka tun­tuu ole­van osa mei­dän molem­pien tavaramerkkiä.

    Esi­tin vain mie­les­tä­ni valis­tu­nen arvauk­sen Hel­sin­gis­sä hal­ti­jan mau­kaan rekis­te­röi­ty­jen auton vuo­sit­tain mak­sa­mas­ta polt­toai­en­ve­ros­ta. En enää edes muis­ta, las­kin­ko alvin mukaan vai pois, muis­taak­se­ni se e ollut laskelmassa.

    Ihan kiin­toi­saa oli­si tir­tää. kuin­ka pal­jon (yksityisauto)ajokilometrejä eli ajo­suo­ri­tet­ta — vrt. alko­ho­li­suo­ri­te — vuo­sit­tain Hgin kau­pun­gin alu­eel­la syn­tyy. Kau­pun­gin ulko­puo­lel­ta­han tulee aika lail­la lii­ken­net­tä kaupunkiin. 

    Ja kuin­ka pal­jon sii­tä mak­se­taan polt­toai­ne­ve­roa? En tie­dä, tekee­kö täl­lä tie­dol­la todel­la­kaan mitään.

  152. anon: Job­sil­la ei tun­ne­tus­ti ollut mitään ongel­mia huu­taa tar­vit­taes­sa kurk­ku suo­ra­na alai­sil­leen saa­ti erot­taa hei­tä mil­loin mis­tä­kin syys­tä. Toi­set pel­kä­si­vät (ken­ties syys­tä­kin – Jobs ei kuu­lem­ma voi­nut sie­tää kes­kin­ker­tai­suut­ta), toi­set rakas­ti­vat Pii­laak­son Isä Aurinkoista.

    Jobs ei ollut mikään lep­poi­sa kave­ri, mut­ta Bill Gates saat­toi myös antaa rivi­koo­da­ril­le pot­kut hyvin­kin suju­vas­ti, eikä Olli­lan­kaan kans­sa kuu­lem­ma kan­nat­tu­nut olla eri miel­tä. Jos huip­pu­joh­ta­ja halu­aa saa­da jota­kin radi­kaa­lia aikaan, jous­ta­vuus ei vält­tä­mät­tä ole tar­vit­ta­vien luon­teen­piir­tei­den ykkönen.

    Applen menes­tyk­sen yksi sel­keä kul­ma­ki­vi on ollut huip­pu­luo­kan pelaa­jien saa­mi­nen samaan tii­miin. Täl­lä tem­pul­la Apple on sel­vin­nyt var­sin mata­lil­la tuo­te­ke­hi­tys­kus­tan­nuk­sil­la. Nokial­le taas tie­tys­sä vai­hees­sa kel­pa­si­vat alem­pien­kin sar­jo­jen pelaajat.

    Sel­lai­nen haas­te täs­sä kui­ten­kin on, että Applen menes­tys­ta­ri­na on näil­tä osil­taan han­ka­la kopioida.

    Ja työ­paik­ka­de­mo­kra­tia on sii­tä outo yhdys­sa­na, että sen eri osil­la ei ole mitään teke­mis­tä tois­ten­sa kanssa.

  153. Mark­ku af Heur­lin:
    Ihan kiin­toi­saa oli­si tir­tää. kuin­ka pal­jon (yksityisauto)ajokilometrejä eli ajo­suo­ri­tet­ta – vrt. alko­ho­li­suo­ri­te – vuo­sit­tain Hgin kau­pun­gin alu­eel­la syntyy. 

    Hen­ki­lö­au­toil­la 2000 mil­joo­naa kilo­met­riä, googles­ta löy­tyy KSV:n muis­tio “Lii­ken­teen suo­ri­te Hel­sin­gis­sä vuon­na 2011”.

  154. Eero: Hen­ki­lö­au­toil­la 2000 mil­joo­naa kilo­met­riä, googles­ta löy­tyy KSV:n muis­tio “Lii­ken­teen suo­ri­te Hel­sin­gis­sä vuon­na 2011″.

    2000 Mkm/vuosi tekee sii­nä 6 Mke/päivä eli pyö­rein luvin 10 km/helsinkikäinen. Kuu­los­taa järkeenkäyvältä

    Kiin­toi­sa tie­to. Jos ole­tan kau­pun­kia­jos­sa kes­ki­mää­räi­sek­si kulu­tuk­sek­si 8 l/km, pääs­tään polt­toai­ne­ve­rois­sa (ilman alvia) suu­ruus­luok­kaan 80 Me/vuosi. Sen pääl­le tule­vat lin­ja-auto- sekä kuor­ma­lii­ken­teen mak­sa­mat polt­toai­ne­ve­rot. Pääs­tä­neen suu­ruus­luok­kaan 100- 120 Me/vuosi.

    Aika puh­das arvaus, mut­ta sinän­sä hyö­dyl­lis­tä pääs­sä­las­ku­tai­don ylläpitämistä.

    Feyn­man sat­toi kes­key­tää luen­ton­sa ja kysyä jol­ta­kin opis­ke­li­jal­ta: Kuin­ka mon­ta pia­non­vi­rit­tä­jää on Bos­to­nis­sa. Opis­ke­li­jan piti sil­tä istu­mal­ta antaa perus­tel­tu arvio sekä arvio vir­he­ra­jois­ta. Hyvää aivojumppaa.

  155. Fluns­sa on saa ihmi­sen skeä vel­tol­le että kel­jul­le pääl­le. Tekee mie­li sanoa sanan­sa joka asias­ta ja lausua vali­koi­tu­ja totuuk­sia lähimmäisestään.

    Osmo Soi­nin­vaa­raa pide­tään koh­ta­lai­sen vii­saa­na mie­he­nä. Kui­ten­kaan en voi mones­sa asias­sa olla ais­ti­mat­ta hänen argu­men­toin­nis­taan sel­lais­ta lap­sel­lis­ta “se on niin vää­rin, se on niin vää­rin” ‑kiu­kut­te­lua.

    Ehkä pää­tök­sen­te­ko oli­si hel­po­maa, jos osai­sim­me oami­sim­me enem­män tai­toa kat­sel­la asioi­ta toi­sen osa­puo­len näkö­kan­nal­ta. Huip­pu­ju­ris­teil­le mak­se­taan huip­pu­palk­kaa hyvin pal­jon täs­tä tai­dos­ta. (Opin sen aikoi­na­ni AA Mat­ti Nenoselta.)

  156. Vihe­rins­si: eikä Olli­lan­kaan kans­sa kuu­lem­ma kan­nat­tu­nut olla eri mieltä

    Koos­tui­ko­ko­han tuo “dream team” yms. vain joo…joo ihmisistä?

    Vihe­rins­si: Jos huip­pu­joh­ta­ja halu­aa saa­da jota­kin radi­kaa­lia aikaan, jous­ta­vuus ei vält­tä­mät­tä ole tar­vit­ta­vien luon­teen­piir­tei­den ykkönen.

    Jous­ta­vuut­ta voi olla, mut­ta ennen kaik­kea pitää olla näke­mys­tä, min­ne men­nä. Se kai on jokai­sen yri­tyk­sen huip­pu­joh­don toi­sek­si tär­kein kyky. Tär­kein kyky on saa­da asiat toteu­te­tuk­si, meni sit­ten syteen tai saveen. Usein kak­kos­yri­tys­kin pärjää.

    Vihe­rins­si: Sel­lai­nen haas­te täs­sä kui­ten­kin on, että Applen menes­tys­ta­ri­na on näil­tä osil­taan han­ka­la kopioida.

    Ei var­maan kan­na­ta­kaan, sil­lä täl­lai­set ylim­män joh­ta­jan egoon perus­tu­vat soo­lo­joh­ta­mi­set ovat lähes aina tähdenlentoja.

    Jos­kus kau­an sit­ten luin tut­ki­musar­tik­ke­lin, jon­ka mukaan vuo­si­kym­men­ten saa­tos­sa menes­ty­sek­käim­pä yri­tyk­siä oli­vat toi­saal­ta ne, jois­sa oli rau­tai­nen kuri, toi­saal­ta ne, jois­sa annet­tiin kuk­kien kuk­kia. Kes­ki­vä­lil­lä oli vaikeinta. 

    Sil­loin täl­lai­sek­si kuk­kas­yri­tyk­sek­si nimet­tiin mmm. MMM, siis enti­nen kai­vos­yh­tiö. Mikä­hän mah­taa olla Googlen todel­li­nen salai­suus: NSA:n rahoi­tus, kai­ken­lais­ten kuk­kien sal­li­mi­nen vai jotain täy­sin uutta?

  157. Vasem­mis­ton ennal­taeh­käi­sy on oikeis­tos­sa supis­tu­nut kan­nus­ta­mi­sek­si. Näil­lä aja­tus kul­kee jyr­käs­ti eri tasoilla.

    Päät­tä­mi­ses­sä tar­vi­taan stra­te­gis­ta sil­mää, kau­kaa vii­saut­ta. Oikeis­tol­le stra­te­gia ja kau­kaa vii­saus ei kel­paa, ovat­han ne oikeis­to­nä­kö­kul­man (lyhyt­nä­köi­syy­den, yksi­lö­kes­kei­syy­den) ulkopuolella. 

    Nuo­ri­sol­ta tun­ne­tus­ti puut­tuu kau­kaa vii­saus, oikeis­to on jää­nyt nuo­ri­son asteel­le. Alai­käi­nen nuo­ri­so tun­ne­tus­ti äänes­täi­si Kokoo­mus­ta, nuo­ri­so ei tajua mitään kau­kaa viisaudesta!

    Hyvin­voin­ti­val­tio on stra­te­gi­nen kil­pai­lue­tu. Mut­ta jos yhteis­kun­taa joh­taa sil­lä, että tui­jot­taa Suo­men yri­tys­ten tilin­pi­don mii­nus­lu­ke­mia niin stra­te­gi­nen kil­pai­lue­tu menetetään.

    Oikeis­to tekee pää­tök­siä perus­tas­ku­las­ki­men perus­tel­la. Oikeis­to ei pää­se sin­ne ylä­kä­sit­teen puo­lel­le, jos­sa vasem­mis­to on.

    Jos hoi­tai­sin omaa elä­mää­ni tui­jot­ta­mal­la pan­kin tiliot­teen nume­roi­ta, pel­käs­tään tui­jot­ta­mal­la nii­tä nume­roi­ta, niin huo­nos­ti kävi­si. Miten ne nume­rot muka tie­tä­vät mitä minun pitää teh­dä?!! Osaa­ko ne €uro­nu­me­rot ker­toa mitä stra­te­gi­sia pää­tök­siä minun pitää tehdä?!!

    Kyl­män sodan län­si­hö­lyn­pö­ly ylis­tää yksi­löl­li­syyyt­tä, mut­ta mik­si yksi­lö voi­daan orga­ni­soi­da yri­tyk­sen osa­te­ki­jäk­si? Tämä ei ole vie­lä sel­vin­nyt minul­le että mik­si toi­mi­tus­joh­ta­ja saa hol­ho­ta Vapaa­ta Yksilöä. 

    Mik­si toi­mi­tus­joh­ta­jan alai­suu­des­sa, dik­ta­tuu­rin alai­suu­des­sa, ei hol­hoa­mi­nen ole­kaan hol­hoa­mis­ta? Toi­mi­tus­joh­ta­ja yri­tyk­ses­sä, on kuten se 1600-luvun val­tio jota joh­ti kunin­gas, tuo 1600-luvun val­tio on se val­tion tyyp­pi, mihin oikeis­to­lai­nen viit­taa kun hän käyt­tää sanaa “val­tio” vuon­na 2013. 1600-luvun dik­ta­tuu­ria vas­tus­ta­via aika­lais­teks­te­jä käy­te­tään vuon­na 2013! 

    On kokeil­tu kaik­ki kol­me mah­dol­lis­ta kah­den suu­ren puo­lu­een varaan raken­tu­vaa hal­li­tus­poh­jaa, eikä yksi­kään ole toi­mi­nut. Mut­ta eipä ole saa­tu tulok­sia kol­mi­kan­nas­sa­kaan. Jotain on muut­tu­nut koko yhteis­kun­nas­sa eikä sitä pidä selit­tää yksi­löis­tä käsin.”
    Koko puo­lue­kent­tä siir­tyi koh­ti oikeis­to­reu­naa, kun Kyl­mä sota lop­pui: täl­löin kokoo­muk­ses­ta tuli kes­kus­ta-oikeis­to­lai­nen puolue.

    Koko puo­lue­kent­tä uus­li­be­ra­li­soi­tui, mitä enem­män oikeal­la sitä pahem­min. Kes­kus­tal­la on ollut kak­si uus­li­be­ra­lis­ti­pää­mi­nis­te­riä, dema­reil­la yksi.

    Voit­ta­jien pro­pa­gan­da, infor­maa­tio­so­taa kun käy­tiin, ote­tiin Län­nes­sä todes­ta kun Län­si voit­ti Kyl­män sodan. 

    Infor­maa­tio­so­dan­käyn­nil­lä on sel­lai­nen ongel­ma, että miten este­tään oman puo­len tie­tä­myk­sen pilaan­tu­mi­nen kun suol­le­taan pro­pa­gan­daa maailmalle.

    Kyl­män sodan lop­pu­mi­nen Län­nen voit­toon teki tilan­teen, jos­sa Kyl­män sodan län­si­pro­pa­gan­da otet­tiin Totuutena. 

    Län­si­pro­pan­ga-nimi­nen Totuus on aiheut­ta­nut mei­dän ongelmat.

  158. Suo­mes­ta on minun aika­na­ni tul­lut mukavuusvaltio.
    Ainoas­taan ihmi­set joil­la on kun­nian­hi­moa teke­vät jota­kin Suo­men eteen ja mui­den tar­vit­se vain seu­ra­ta medias­ta vaa­lien alla mitä hyvää sataa laariin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.