Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (13): Terveydenhuolto

3.3              Sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uud­is­tus­ta jatke­taan STM:n jär­jestämis­lak­i­työryh­män väli­ra­por­tis­sa esitet­ty­jen lin­jausten mukaises­ti. Jatko­toimen­piteet päätetään kun­tien lausun­to­jen poh­jal­ta. (Lihavoin­ti minun)

Jotain toivoa siis vielä on.

Valmis­tel­laan laa­japo­h­jais­es­ti (mukana mm. par­la­men­taari­nen edus­tus, eri rahoit­ta­jata­hot ja jär­jestöt) selvi­tys sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon monikanavaisen rahoituk­sen purkamisen vai­h­toe­hdoista ja niiden vaiku­tuk­sista asi­akkaan ase­maan ja oikeuk­si­in, palvelu­jen saatavu­u­teen, etuuk­si­in, sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto­jär­jestelmään ja kansan­talouteen. Selvi­tyk­sen tavoit­teena on rahoituk­sen selkiyt­tämi­nen ja sen ongelmien pois­t­a­mi­nen sekä osaop­ti­moin­nin mah­dol­lisuuk­sien vähen­tämi­nen. Selvi­tyk­sessä ote­taan huomioon palvelu­jen ja etuuk­sien saatavu­us ja oikeu­den­mukainen kohden­tu­mi­nen sekä ter­vey­den­huolto­lain ja poti­lasli­ikku­vu­us­di­rek­ti­ivin mukainen asiakkaan/potilaan valin­nan­va­paus. Lisäk­si selvi­tyk­sessä tulee ottaa huomioon meneil­lään ole­van sote-palvelu­raken­neu­ud­is­tuk­sen päätökset.

Sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon rahoi­tusjär­jestelmän uud­is­tamises­sa tulee tur­va­ta myös opiske­li­jater­vey­den­huol­lon, kuntoutuk­sen, van­hus­palvelu­iden, työter­veyshuol­lon sekä lääke­huol­lon saatavu­us. Selvi­tyk­sessä on huomioita­va kaik­ki rahoi­tuskana­vat, kuten mm. val­tiono­su­udet, kun­tien rahoi­tus, Kela, työeläke- ja vaku­u­tusy­htiöt, työ­nan­ta­jat ja työn­tek­i­jät, seu­rakun­nat, poti­las­vaku­u­tus ja muut vas­tu­u­vaku­u­tuk­set sekä palvelu­iden käyt­täjien mak­samat asiakasmaksut.

Selvi­tyk­sen tulee olla valmis alku­vuodes­ta 2015. (STM)

Lop­ul­takin puu­tu­taan monikanavaiseen rahoituk­seen! Hienoa! Tämä säästää sato­ja miljoonia.

3.4              Edesaute­taan tehokkaam­paa työn­jakoa palvelu­jen tuotan­nos­sa väl­jen­tämäl­lä kelpoisu­us­vaa­timuk­sia muun muas­sa julkisen sek­torin hallinnon ja palve­lu­tuotan­non  eri tehtävis­sä asi­akkaan tur­val­lisu­ut­ta ja palvelu­jen laat­ua vaaran­ta­mat­ta. (STM, OKM)

Tämä on iso ja erit­täin kan­natet­ta­va asia. Kun­tasek­torin jät­tisäästöistä tämän osu­us voi olla merkit­tävä. Oma suosikki­ni näistä ammat­tikun­tara­joista on Tehyn jos­sakin sairaalas­sa läpi aja­ma peri­aate, että perushoita­ja ei saa annos­tel­la lääkkeitä – pait­si epä­mukav­ina työaikoina öisin. Ammat­tiku­vien väl­jen­tämi­nen on myös vält­tämätön­tä, sil­lä van­hus­ten­hoitoon ei nyt vain riitä nyky­vaa­timusten mukaista henkilökun­taa. On se myös kum­ma, että van­hus­ta ei voi viedä ulos kävelemään ilman mon­en vuo­den koulu­tus­ta, mut­ta omaishoita­ja saa tehdä vaa­ti­vaakin hoitoa ilman mitään koulu­tus­ta. Annos­tel­la jopa lääkkeitä.

14 vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (13): Terveydenhuolto”

  1. “Oma suosikki­ni näistä ammat­tikun­tara­joista on Tehyn jos­sakin sairaalas­sa läpi aja­ma peri­aate, että perushoita­ja ei saa annos­tel­la lääkkeitä – pait­si epä­mukav­ina työaikoina öisin.” Tehykö tuol­laista on ajanut? Kuu­lostaa oudol­ta ihan jo sik­si, että oma­l­la työ­paikallani osa lähi­hoita­jista itse kieltäy­tyy jaka­mas­ta lääkkeitä ja se ei kyl­lä tee mitään muu­ta kuin kuor­mit­taa sairaan­hoita­jia. Toisek­seen Tehy­hän on myös lähi­hoita­jien ammat­tiy­hdis­tys nykyään, joten eikös tuol­lainen ole oman väen aliarvostusta?

    Vastaa

  2. Meil­lä on sys­tee­mi, joka ei tun­nista osaamista. Lähtöko­htais­es­ti lääkäri osaa vaik­ka ei osaisikaan ja muut eivät osaa vaik­ka osaisi­vatkin. Asen­teis­sa tilanne on muu­tok­ses­sa ja mur­rokses­sa ja se näkyy käytön­nön työssä, mut­ta johtamises­sa ja esimi­es­ta­sol­la se ei näy. Usein tulee vas­taan tilantei­ta, joille ei voi tehdä mitään kos­ka ei saa tehdä ja tehtävään on määrät­ty osaam­a­ton henkilö.

    Vastaa

  3. Tässäkään en oikein usko tulok­si­in. Tarpeet­toman, DDR:stä kopi­oidun ter­veyskeskusverkos­ton hävit­tämi­nen toisi tulok­sia, mut­ta ei tai­da löy­tyä tah­toa. Niis­sä mais­sa, jois­sa on toimi­va ja edulli­nen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä, se perus­tuu peruster­vey­den­huol­los­sa yksi­ty­is­lääkärei­hin ja vaku­u­tuk­si­in sekä yhteiskun­nan omis­ta­maan sairaalaverkkoon.

    Vastaa

  4. Kalle: Niis­sä mais­sa, jois­sa on toimi­va ja edulli­nen terveydenhuoltojärjestelmä

    Lis­taisitko näitä mai­ta nimel­lä, kiitos!

    (En ole eri mieltä PTH:n uudelleen­jär­jestelystä, mut­ta kovin mon­ta sel­l­aista maa­ta ei ole, jos­sa olisi Suomea halvem­pi ja parempi/kattavampi ter­vey­den­huolto. Halvem­pia löy­tyy, samoin tulok­sil­taan parem­pia ja kattavampiakin.)

    Vastaa

  5. Viherinssi: Lis­taisitko…

    Joku YK:n tutkimus lis­tasi kus­tan­nuste­hokkaim­mik­si maail­mas­sa Ran­skan ja Ital­ian, joista jälkim­mäistä ihmettelin. Käyte­ty­il­lä mittareil­la se lie­nee on noin. Kes­ki-euroop­palaiset peruster­vey­den­huolto­jär­jestelmät Hol­lan­ti, Sak­sa ja kaiketi Ran­skakin ovat kohtu­uhin­taisia ja laadukkaampia kuin Suomen perusterveydenhoito. 

    Epäon­nis­tu­misia taas ovat Suomen lisäk­si USA ja Iso-Bri­tan­nia. Suo­mi epäon­nis­tuu kaiketi samas­ta syys­tä kuin Iso-Bri­tan­ni­akin. Peruster­vey­den­huolto on liian suuris­sa ja kalli­is­sa yksiköis­sä. USA taas on oma lukun­sa. Sen erikois­sairaan­hoito on ehdot­tomasti maail­man laadukkain, mut­ta samal­la kallein. Peruster­vey­den­huol­los­sa USA:ssa taas on enem­män pudokkai­ta kuin mon­es­sa muus­sa kehit­tyneessä maassa.

    Vastaa

  6. Kalle:
    Tässäkään en oikein usko tulok­si­in. Tarpeet­toman, DDR:stä kopi­oidun ter­veyskeskusverkos­ton hävit­tämi­nen toisi tulok­sia, mut­ta ei tai­da löy­tyä tah­toa. Niis­sä mais­sa, jois­sa on toimi­va ja edulli­nen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä, se perus­tuu peruster­vey­den­huol­los­sa yksi­ty­is­lääkärei­hin ja vaku­u­tuk­si­in sekä yhteiskun­nan omis­ta­maan sairaalaverkkoon.

    Ja mak­saa pirusti.

    Vastaa

  7. Sairaanhoitaja/lähihoitaja prob­lemati­ik­ka on kyl­lä olemassa.
    Ja mik­si vaa­di­taan 3 vuo­den koulu­tus, että pääsee sairaalaan siivoa­maan tai ruokaa jakamaan?

    Vastaa

  8. http://www.healthpowerhouse.com/files/Report-EHCI-2012.pdf

    http://pages.stern.nyu.edu/~wgreene/Statistics/WHO-COMP-Study-30.pdf

    http://www.tesso.fi/artikkeli/raha-seuraa-potilasta

    Noista voi aloit­taa. Suomen ongel­ma on lähin­nä saatavu­udessa. Meil­lä on pitkään ollut käyn­nis­sä erään­laiset arpa­jaiset. Tuuril­la on voin­ut saa­da nopeasti läh­es mak­su­ton­ta ter­vey­den­hoitoa. Jos ei ole lykästänyt, olet jonos­sa tai han­kit palvelun pääasi­as­sa omin varoin yksi­tyiseltä. Nyt tähän on viimeinkin herät­ty ja tarkastel­tu avo­hoidon suh­teen Ruotsin mallia. Se on ratkaissut läh­es täysin palvelu­jen saatavu­u­den ongel­man. Siel­lä palvelun­tuot­ta­jia ei erotel­la. Myös yksi­tyi­nen ter­veysase­ma voi tar­jo­ta palvelu­ja tasaver­tais­es­ti julkiseen sek­tori­in ver­rat­tuna samal­la rahoi­tus­mallil­la. Jos tämä ei kel­paa, pitäisi avoimesti tun­nus­taa, että ide­ol­o­gis­es­ti “oikea” tuotan­to­ta­pa on ihmis­ten ter­veyt­tä tärkeämpi. Alku­vai­heessa kus­tan­nuk­set kyl­lä nou­sevät, kun jonot purkautuvat.

    Vastaa

    1. Tästä Ruotsin mallin mah­dol­lis­tamis­es­ta esimerkik­si puhutaan, kun puhutaan monikanavaisen mallin purkamis­es­ta. Jot­ta Ruotsin malli voisi toimia, pitää yksi­tyisen hoidon rahoituk­sen ja kun­nal­lisen hoidon rahoituk­sen tul­la samas­ta lähteestä.

      Vastaa

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Tästä Ruotsin mallin mah­dol­lis­tamis­es­ta esimerkik­si puhutaan, kun puhutaan monikanavaisen mallin purkamis­es­ta. Jot­ta Ruotsin malli voisi toimia, pitää yksi­tyisen hoidon rahoituk­sen ja kun­nal­lisen hoidon rahoituk­sen tul­la samas­ta lähteestä.

    Luon­nol­lis­es­ti, ei siinä muuten ole järkeä.

    Vastaa

  10. OECD tilas­to lie­nee kat­tavin ja ver­tailukelpoisin tilas­to ter­vey­den­huol­lon kuluista.

    Nämäkin tilas­tot tehdään kansal­lis­es­ti, joten tilas­to­jen välil­lä on ero­ja, mut­ta toden­näköiseti pienem­piä kuin muissa.Kaikki OECD matkaan eivät ole mukana
    http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/soster/oecd-health-data/Sivut/default.aspx

    Alla muu­tamia poim­into­ja ao tuloksista

    “Ter­vey­den­huol­lon meno­jen suhde brut­tokansan­tuot­teeseen oli 9,0 pros­ent­tia — ja OECD-mais­sa keskimäärin 9,3 prosenttia.”

    “Ter­vey­den­huoltomme julkisen rahoituk­sen osu­us ter­vey­den­huol­lon kokon­ais­menoista oli 80,9 pros­ent­tia vuon­na 1990 ja 75,4 pros­ent­tia vuon­na 2011. Koti­talouk­sien, työ­nan­ta­jien ja muiden taho­jen rahoituk­sen osu­us ter­vey­den­huoltomme menoista on kas­vanut kah­den vuosikymme­nen aikana ja on selvästi suurem­pi kuin muis­sa pohjoismaissa.

    Julkisen rahoituk­sen osu­us oli vuon­na 2011 Ruot­sis­sa 81,6, Nor­jas­sa 84,9 ja Tan­skas­sa 85,1 pros­ent­tia. USA:ssa julkisen rahoituk­sen osu­us on myös kas­vanut ja oli tuol­loin 47,8 prosenttia.”

    “OECD-maista Aus­tralia, Irlan­ti, Slove­nia, Lux­em­burg, Unkari, Slo­va­kian tasaval­ta, Israel, Chile, Tsekin tasaval­ta, Korea, Puo­la, Mek­siko, Turk­ki ja Viro käyt­tivät vuon­na 2011 ter­vey­den­huol­lon kokon­ais­menoi­hin suh­teessa kansan­tuot­teisi­in­sa vähem­män kuin Suomi”

    Vastaa

  12. Kalle: Kes­ki-euroop­palaiset peruster­vey­den­huolto­jär­jestelmät Hol­lan­ti, Sak­sa ja kaiketi Ran­skakin ovat kohtu­uhin­taisia ja laadukkaampia kuin Suomen perusterveydenhoito.

    Kaik­ki nuo ovat selvästi meikäläistä kalli­impia. Ran­skan ja Hol­lan­nin jär­jestelmät on valit­tu käyt­täjän kannal­ta parhaik­si eri tilanteis­sa, mut­ta ne mak­saisi­vat meille mil­jardi­tolkul­la enem­män kuin oma järjestelmämme.

    (Vaik­ka Suomes­sa mät­tääkin nimeno­maan pth, jär­jestelmäver­tailus­sa väk­isin ver­tail­laan koko järjestelmää.)

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.