Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (13): Terveydenhuolto

3.3              Sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uudis­tus­ta jat­ke­taan STM:n jär­jes­tä­mis­la­ki­työ­ryh­män väli­ra­por­tis­sa esi­tet­ty­jen lin­jaus­ten mukai­ses­ti. Jat­ko­toi­men­pi­teet pää­te­tään kun­tien lausun­to­jen poh­jal­ta. (Liha­voin­ti minun)

Jotain toi­voa siis vie­lä on.

Val­mis­tel­laan laa­ja­poh­jai­ses­ti (muka­na mm. par­la­men­taa­ri­nen edus­tus, eri rahoit­ta­ja­ta­hot ja jär­jes­töt) sel­vi­tys sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon moni­ka­na­vai­sen rahoi­tuk­sen pur­ka­mi­sen vaih­toeh­dois­ta ja nii­den vai­ku­tuk­sis­ta asiak­kaan ase­maan ja oikeuk­siin, pal­ve­lu­jen saa­ta­vuu­teen, etuuk­siin, sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mään ja kan­san­ta­lou­teen. Sel­vi­tyk­sen tavoit­tee­na on rahoi­tuk­sen sel­kiyt­tä­mi­nen ja sen ongel­mien pois­ta­mi­nen sekä osaop­ti­moin­nin mah­dol­li­suuk­sien vähen­tä­mi­nen. Sel­vi­tyk­ses­sä ote­taan huo­mioon pal­ve­lu­jen ja etuuk­sien saa­ta­vuus ja oikeu­den­mu­kai­nen koh­den­tu­mi­nen sekä ter­vey­den­huol­to­lain ja poti­las­liik­ku­vuus­di­rek­tii­vin mukai­nen asiakkaan/potilaan valin­nan­va­paus. Lisäk­si sel­vi­tyk­ses­sä tulee ottaa huo­mioon meneil­lään ole­van sote-pal­ve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­sen päätökset.

Sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­ses­sa tulee tur­va­ta myös opis­ke­li­ja­ter­vey­den­huol­lon, kun­tou­tuk­sen, van­hus­pal­ve­lui­den, työ­ter­veys­huol­lon sekä lää­ke­huol­lon saa­ta­vuus. Sel­vi­tyk­ses­sä on huo­mioi­ta­va kaik­ki rahoi­tus­ka­na­vat, kuten mm. val­tio­no­suu­det, kun­tien rahoi­tus, Kela, työ­elä­ke- ja vakuu­tus­yh­tiöt, työ­nan­ta­jat ja työn­te­ki­jät, seu­ra­kun­nat, poti­las­va­kuu­tus ja muut vas­tuu­va­kuu­tuk­set sekä pal­ve­lui­den käyt­tä­jien mak­sa­mat asiakasmaksut.

Sel­vi­tyk­sen tulee olla val­mis alku­vuo­des­ta 2015. (STM)

Lopul­ta­kin puu­tu­taan moni­ka­na­vai­seen rahoi­tuk­seen! Hie­noa! Tämä sääs­tää sato­ja miljoonia.

3.4              Ede­sau­te­taan tehok­kaam­paa työn­ja­koa pal­ve­lu­jen tuo­tan­nos­sa väl­jen­tä­mäl­lä kel­poi­suus­vaa­ti­muk­sia muun muas­sa jul­ki­sen sek­to­rin hal­lin­non ja pal­ve­lu­tuo­tan­non  eri teh­tä­vis­sä asiak­kaan tur­val­li­suut­ta ja pal­ve­lu­jen laa­tua vaa­ran­ta­mat­ta. (STMOKM)

Tämä on iso ja erit­täin kan­na­tet­ta­va asia. Kun­ta­sek­to­rin jät­ti­sääs­töis­tä tämän osuus voi olla mer­kit­tä­vä. Oma suo­sik­ki­ni näis­tä ammat­ti­kun­ta­ra­jois­ta on Tehyn jos­sa­kin sai­raa­las­sa läpi aja­ma peri­aa­te, että perus­hoi­ta­ja ei saa annos­tel­la lääk­kei­tä – pait­si epä­mu­ka­vi­na työ­ai­koi­na öisin. Ammat­ti­ku­vien väl­jen­tä­mi­nen on myös vält­tä­mä­tön­tä, sil­lä van­hus­ten­hoi­toon ei nyt vain rii­tä nyky­vaa­ti­mus­ten mukais­ta hen­ki­lö­kun­taa. On se myös kum­ma, että van­hus­ta ei voi vie­dä ulos käve­le­mään ilman monen vuo­den kou­lu­tus­ta, mut­ta omais­hoi­ta­ja saa teh­dä vaa­ti­vaa­kin hoi­toa ilman mitään kou­lu­tus­ta. Annos­tel­la jopa lääkkeitä.

14 vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (13): Terveydenhuolto”

  1. Oma suo­sik­ki­ni näis­tä ammat­ti­kun­ta­ra­jois­ta on Tehyn jos­sa­kin sai­raa­las­sa läpi aja­ma peri­aa­te, että perus­hoi­ta­ja ei saa annos­tel­la lääk­kei­tä – pait­si epä­mu­ka­vi­na työ­ai­koi­na öisin.” Tehy­kö tuol­lais­ta on aja­nut? Kuu­los­taa oudol­ta ihan jo sik­si, että omal­la työ­pai­kal­la­ni osa lähi­hoi­ta­jis­ta itse kiel­täy­tyy jaka­mas­ta lääk­kei­tä ja se ei kyl­lä tee mitään muu­ta kuin kuor­mit­taa sai­raan­hoi­ta­jia. Toi­sek­seen Tehy­hän on myös lähi­hoi­ta­jien ammat­tiyh­dis­tys nyky­ään, joten eikös tuol­lai­nen ole oman väen aliarvostusta?

  2. Meil­lä on sys­tee­mi, joka ei tun­nis­ta osaa­mis­ta. Läh­tö­koh­tai­ses­ti lää­kä­ri osaa vaik­ka ei osai­si­kaan ja muut eivät osaa vaik­ka osai­si­vat­kin. Asen­teis­sa tilan­ne on muu­tok­ses­sa ja mur­rok­ses­sa ja se näkyy käy­tön­nön työs­sä, mut­ta joh­ta­mi­ses­sa ja esi­mies­ta­sol­la se ei näy. Usein tulee vas­taan tilan­tei­ta, joil­le ei voi teh­dä mitään kos­ka ei saa teh­dä ja teh­tä­vään on mää­rät­ty osaa­ma­ton henkilö.

  3. Täs­sä­kään en oikein usko tulok­siin. Tar­peet­to­man, DDR:stä kopioi­dun ter­veys­kes­kus­ver­kos­ton hävit­tä­mi­nen toi­si tulok­sia, mut­ta ei tai­da löy­tyä tah­toa. Niis­sä mais­sa, jois­sa on toi­mi­va ja edul­li­nen ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä, se perus­tuu perus­ter­vey­den­huol­los­sa yksi­tyis­lää­kä­rei­hin ja vakuu­tuk­siin sekä yhteis­kun­nan omis­ta­maan sairaalaverkkoon.

  4. Kal­le: Niis­sä mais­sa, jois­sa on toi­mi­va ja edul­li­nen terveydenhuoltojärjestelmä

    Lis­tai­sit­ko näi­tä mai­ta nimel­lä, kiitos!

    (En ole eri miel­tä PTH:n uudel­leen­jär­jes­te­lys­tä, mut­ta kovin mon­ta sel­lais­ta maa­ta ei ole, jos­sa oli­si Suo­mea hal­vem­pi ja parempi/kattavampi ter­vey­den­huol­to. Hal­vem­pia löy­tyy, samoin tulok­sil­taan parem­pia ja kattavampiakin.)

  5. Vihe­rins­si: Lis­tai­sit­ko…

    Joku YK:n tut­ki­mus lis­ta­si kus­tan­nus­te­hok­kaim­mik­si maa­il­mas­sa Rans­kan ja Ita­lian, jois­ta jäl­kim­mäis­tä ihmet­te­lin. Käy­te­tyil­lä mit­ta­reil­la se lie­nee on noin. Kes­ki-euroop­pa­lai­set perus­ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mät Hol­lan­ti, Sak­sa ja kai­ke­ti Rans­ka­kin ovat koh­tuu­hin­tai­sia ja laa­duk­kaam­pia kuin Suo­men perusterveydenhoito. 

    Epä­on­nis­tu­mi­sia taas ovat Suo­men lisäk­si USA ja Iso-Bri­tan­nia. Suo­mi epä­on­nis­tuu kai­ke­ti samas­ta syys­tä kuin Iso-Bri­tan­nia­kin. Perus­ter­vey­den­huol­to on lii­an suu­ris­sa ja kal­liis­sa yksi­köis­sä. USA taas on oma lukun­sa. Sen eri­kois­sai­raan­hoi­to on ehdot­to­mas­ti maa­il­man laa­duk­kain, mut­ta samal­la kal­lein. Perus­ter­vey­den­huol­los­sa USA:ssa taas on enem­män pudok­kai­ta kuin mones­sa muus­sa kehit­ty­nees­sä maassa.

  6. Kal­le:
    Täs­sä­kään en oikein usko tulok­siin. Tar­peet­to­man, DDR:stä kopioi­dun ter­veys­kes­kus­ver­kos­ton hävit­tä­mi­nen toi­si tulok­sia, mut­ta ei tai­da löy­tyä tah­toa. Niis­sä mais­sa, jois­sa on toi­mi­va ja edul­li­nen ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä, se perus­tuu perus­ter­vey­den­huol­los­sa yksi­tyis­lää­kä­rei­hin ja vakuu­tuk­siin sekä yhteis­kun­nan omis­ta­maan sairaalaverkkoon.

    Ja mak­saa pirusti.

  7. Sairaanhoitaja/lähihoitaja proble­ma­tiik­ka on kyl­lä olemassa.
    Ja mik­si vaa­di­taan 3 vuo­den kou­lu­tus, että pää­see sai­raa­laan sii­voa­maan tai ruo­kaa jakamaan?

  8. http://www.healthpowerhouse.com/files/Report-EHCI-2012.pdf

    http://pages.stern.nyu.edu/~wgreene/Statistics/WHO-COMP-Study-30.pdf

    http://www.tesso.fi/artikkeli/raha-seuraa-potilasta

    Nois­ta voi aloit­taa. Suo­men ongel­ma on lähin­nä saa­ta­vuu­des­sa. Meil­lä on pit­kään ollut käyn­nis­sä erään­lai­set arpa­jai­set. Tuu­ril­la on voi­nut saa­da nopeas­ti lähes mak­su­ton­ta ter­vey­den­hoi­toa. Jos ei ole lykäs­tä­nyt, olet jonos­sa tai han­kit pal­ve­lun pää­asias­sa omin varoin yksi­tyi­sel­tä. Nyt tähän on vii­mein­kin herät­ty ja tar­kas­tel­tu avo­hoi­don suh­teen Ruot­sin mal­lia. Se on rat­kais­sut lähes täy­sin pal­ve­lu­jen saa­ta­vuu­den ongel­man. Siel­lä pal­ve­lun­tuot­ta­jia ei ero­tel­la. Myös yksi­tyi­nen ter­veys­a­se­ma voi tar­jo­ta pal­ve­lu­ja tasa­ver­tai­ses­ti jul­ki­seen sek­to­riin ver­rat­tu­na samal­la rahoi­tus­mal­lil­la. Jos tämä ei kel­paa, pitäi­si avoi­mes­ti tun­nus­taa, että ideo­lo­gi­ses­ti “oikea” tuo­tan­to­ta­pa on ihmis­ten ter­veyt­tä tär­keäm­pi. Alku­vai­hees­sa kus­tan­nuk­set kyl­lä nouse­vät, kun jonot purkautuvat.

    1. Täs­tä Ruot­sin mal­lin mah­dol­lis­ta­mi­ses­ta esi­mer­kik­si puhu­taan, kun puhu­taan moni­ka­na­vai­sen mal­lin pur­ka­mi­ses­ta. Jot­ta Ruot­sin mal­li voi­si toi­mia, pitää yksi­tyi­sen hoi­don rahoi­tuk­sen ja kun­nal­li­sen hoi­don rahoi­tuk­sen tul­la samas­ta lähteestä.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täs­tä Ruot­sin mal­lin mah­dol­lis­ta­mi­ses­ta esi­mer­kik­si puhu­taan, kun puhu­taan moni­ka­na­vai­sen mal­lin pur­ka­mi­ses­ta. Jot­ta Ruot­sin mal­li voi­si toi­mia, pitää yksi­tyi­sen hoi­don rahoi­tuk­sen ja kun­nal­li­sen hoi­don rahoi­tuk­sen tul­la samas­ta lähteestä.

    Luon­nol­li­ses­ti, ei sii­nä muu­ten ole järkeä.

  10. OECD tilas­to lie­nee kat­ta­vin ja ver­tai­lu­kel­poi­sin tilas­to ter­vey­den­huol­lon kuluista.

    Nämä­kin tilas­tot teh­dään kan­sal­li­ses­ti, joten tilas­to­jen välil­lä on ero­ja, mut­ta toden­nä­köi­se­ti pie­nem­piä kuin muissa.Kaikki OECD mat­kaan eivät ole mukana
    http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/soster/oecd-health-data/Sivut/default.aspx

    Alla muu­ta­mia poi­min­to­ja ao tuloksista

    Ter­vey­den­huol­lon meno­jen suh­de brut­to­kan­san­tuot­tee­seen oli 9,0 pro­sent­tia — ja OECD-mais­sa kes­ki­mää­rin 9,3 prosenttia.”

    Ter­vey­den­huol­tom­me jul­ki­sen rahoi­tuk­sen osuus ter­vey­den­huol­lon koko­nais­me­nois­ta oli 80,9 pro­sent­tia vuon­na 1990 ja 75,4 pro­sent­tia vuon­na 2011. Koti­ta­louk­sien, työ­nan­ta­jien ja mui­den taho­jen rahoi­tuk­sen osuus ter­vey­den­huol­tom­me menois­ta on kas­va­nut kah­den vuo­si­kym­me­nen aika­na ja on sel­väs­ti suu­rem­pi kuin muis­sa pohjoismaissa.

    Jul­ki­sen rahoi­tuk­sen osuus oli vuon­na 2011 Ruot­sis­sa 81,6, Nor­jas­sa 84,9 ja Tans­kas­sa 85,1 pro­sent­tia. USA:ssa jul­ki­sen rahoi­tuk­sen osuus on myös kas­va­nut ja oli tuol­loin 47,8 prosenttia.”

    OECD-mais­ta Austra­lia, Irlan­ti, Slo­ve­nia, Luxem­burg, Unka­ri, Slo­va­kian tasa­val­ta, Israel, Chi­le, Tse­kin tasa­val­ta, Korea, Puo­la, Mek­si­ko, Turk­ki ja Viro käyt­ti­vät vuon­na 2011 ter­vey­den­huol­lon koko­nais­me­noi­hin suh­tees­sa kan­san­tuot­tei­siin­sa vähem­män kuin Suomi”

  11. Kal­le: Kes­ki-euroop­pa­lai­set perus­ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mät Hol­lan­ti, Sak­sa ja kai­ke­ti Rans­ka­kin ovat koh­tuu­hin­tai­sia ja laa­duk­kaam­pia kuin Suo­men perusterveydenhoito.

    Kaik­ki nuo ovat sel­väs­ti mei­kä­läis­tä kal­liim­pia. Rans­kan ja Hol­lan­nin jär­jes­tel­mät on valit­tu käyt­tä­jän kan­nal­ta par­haik­si eri tilan­teis­sa, mut­ta ne mak­sai­si­vat meil­le mil­jar­di­tol­kul­la enem­män kuin oma järjestelmämme.

    (Vaik­ka Suo­mes­sa mät­tää­kin nime­no­maan pth, jär­jes­tel­mä­ver­tai­lus­sa väki­sin ver­tail­laan koko järjestelmää.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.