Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (14): Kaupunkiseutujen eheyttäminen

3.5              Alue­ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta kes­keis­ten kau­pun­ki­seu­tu­jen yhdys­kun­ta­ra­ken­teen ehey­den, alu­een elin­voi­mai­suu­den kehit­tä­mi­sen ja pal­ve­lu­jen tehok­kaan jär­jes­tä­mi­sen tur­vaa­mi­sek­si val­mis­tel­laan kun­ta­ra­ken­ne­lain täy­den­nys. Täl­lä lisä­tään perus­tus­lain aset­ta­mien reu­naeh­to­jen mukai­ses­ti kun­tien yhdis­ty­mis­tä kos­ke­vaa val­tio­neu­vos­ton toi­mi­val­taa kun­ta­ra­ken­ne­lain 4d§:n 3 mom:ssa tar­koi­te­tul­la yhte­näi­sel­lä työs­sä­käyn­ti- tai yhdys­kun­ta­ra­ken­nea­lu­eel­la. Val­tio­neu­vos­ton toi­mi­val­lan lisää­mi­nen rajoi­te­taan sel­keil­lä reu­naeh­doil­la ja alu­een asuk­kai­den enem­mis­tön tah­to­ti­laan sito­mi­sel­la. Toi­mi­val­lan käyt­tö rajoi­tet­tai­siin tilan­tei­siin, jois­sa kun­ta­ra­ken­ne­lain tavoit­teet eivät ole toteu­tet­ta­vis­sa vapaa­eh­toi­ses­ti. Kie­lel­lis­ten oikeuk­sien toteu­tu­mi­nen var­mis­te­taan. (VM)

Kau­pun­ki­seu­duil­la voi­daan siis kun­nat yhdis­tää, jos alu­een asuk­kai­den enem­mis­tö sitä kan­nat­taa. Jokai­sen kun­nan suos­tu­mus­ta erik­seen ei siis tar­vit­tai­si. Olen esit­tä­nyt tätä jo alus­ta alkaen, sil­lä ei tämä kaik­kien ongel­mak­si tun­nus­ta­ma asia rat­kea niin, että kaik­ki sen hyväk­sy­vät, kos­ka eriar­vois­tu­vas­ta kehi­tyk­ses­tä jot­kut myös hyö­ty­vät. Kau­pun­ki­seu­tu­jen osaop­ti­moin­ti on niin kal­lis ja hai­tal­li­nen asia, että sen voit­ta­mi­sek­si on uskal­let­ta­va teh­dä jotain. Todet­ta­koon, että täs­tä asias­ta on vih­reil­lä kovin eri­lai­sia käsi­tyk­siä niin kuin on tilan­ne kai­kis­sa muis­sa­kin puolueissa.

Toi­nen vaih­toeh­to oli­si seu­tu­hal­lin­to, mut­ta se toi­mii vain, jos verot tai pää­osa niis­tä kerä­tään seu­tu­hal­lin­nol­le. Jos kil­pai­lua rahak­kais­ta yri­tyk­sis­tä sekä ter­veis­tä ja hyvä­tu­loi­sis­ta asiak­kais­ta ei teh­dä tar­peet­to­mak­si, mikään seu­tu­hal­lin­to ei pys­ty estä­mään kun­tien osaop­ti­moin­tia – tai jos pys­tyy, ei niil­le kun­nil­le jää pal­jon pää­tös­val­taa. On hyvin har­mi, että täs­tä on jää­nyt pois mah­dol­li­suus “met­ro­po­li­hal­lin­toon” myös Tam­pe­reen ja Turun seuduilla.

Huo­mat­ta­koon, että tämä pak­ko­lii­tos­mah­dol­li­suus ei tämän muo­toi­lun mukaan kos­ke Hel­sin­gin seu­tua, jon­ne puu­ha­taan metropolihallintoa.

3.6              Var­mis­te­taan met­ro­po­lia­lu­een kil­pai­lu­ky­ky, este­tään segre­gaa­tio­ta sekä tehos­te­taan maan­käy­tön, asu­mi­sen ja lii­ken­teen suun­nit­te­lua ja toteu­tus­ta edis­tä­mäl­lä alu­een kun­ta­lii­tok­sia ja kokoa­mal­la sen tuek­si met­ro­po­li­hal­lin­to. Kun­ta­lii­tos­ten ja yhtei­sen hal­lin­non koko­nai­suu­des­ta teh­dään pää­tök­set vuo­den 2015 alkuun men­nes­sä ja uusi raken­ne tulee voi­maan vii­meis­tään vuo­den 2017 alusta.

Kan­nus­te­taan kun­tia ete­ne­mään itse käyn­nis­tä­mil­lään kun­ta­lii­tos­sel­vi­ty­sa­lueil­la. Alu­een koko­nai­suu­den var­mis­ta­mi­sek­si val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö aset­taa alu­eel­le eri­tyi­sen kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jän. Kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­set toteu­te­taan kun­ta­ra­ken­ne­lain edel­lyt­tä­mäs­sä aikataulussa.

Mik­si tuo yli­mää­räi­nen koko alu­een sel­vit­tä­jä kun­tien vapaa­eh­toi­ses­ti aloit­ta­mien sel­vi­tys­ten rin­nal­la, jos ker­ran alu­eel­la ei kui­ten­kaan voi­da teh­dä pakkoliitoksia?

3.7              Perus­te­taan met­ro­po­li­hal­lin­to, jon­ka päät­tä­vä toi­mie­lin on vaa­leil­la valit­tu val­tuus­to. Met­ro­po­li­hal­lin­to hoi­tai­si met­ro­po­li­sel­vi­tys­hen­ki­löi­den suo­si­tus­ten mukai­ses­ti alu­een kil­pai­lu­ky­vyn sekä elin­kei­no- ja inno­vaa­tio­po­li­tii­kan, maan­käy­tön, asu­mi­sen ja lii­ken­teen toteut­ta­mi­sen sekä segre­gaa­tioon, työ­voi­maan ja maa­han­muut­toon liit­ty­vien seu­dul­lis­ten kysy­mys­ten rat­kai­se­mi­sen. Met­ro­po­li­val­tuus­to hyväk­syi­si met­ro­po­li­kaa­van ja sen toi­meen­pa­no-osan, joka ohjai­si kun­tien pää­tök­sen­te­koa maan­käy­tön, asu­mi­sen ja lii­ken­teen asiois­sa. Tämän tulee var­mis­taa se, että val­tion kans­sa yhdes­sä pää­te­tyt kaa­voi­tus- ja asun­to­ta­voit­teet täyt­ty­vät. Met­ro­po­li­hal­lin­to hoi­tai­si sil­le osoi­te­tut seu­dul­li­set jul­kis­hal­lin­non teh­tä­vät, jot­ka siir­ret­täi­siin kun­nis­ta, kun­tayh­ty­mis­tä ja valtionhallinnosta.

                    Met­ro­po­li­hal­lin­toon liit­ty­vän lain­sää­dän­nön val­mis­te­lu käyn­nis­te­tään nopeal­la aika­tau­lul­la rin­nan kun­ta­lii­tos­sel­vi­tys­ten kans­sa. Val­mis­te­lus­sa met­ro­po­li­hal­lin­non teh­tä­vien tark­ka sisäl­tö ja laa­juus ovat kyt­kök­sis­sä esi­sel­vi­tyk­sen mukai­ses­ti alu­eel­la tapah­tu­vien kun­ta­lii­tos­ten laa­juu­teen ja mer­kit­tä­vyy­teen. (VMYM)

Yksi täs­tä puut­tuu ja sen muka­na kaik­ki. Täs­sä ei ole met­ro­po­lia­lu­een kun­tien väis­tä vero­tu­lo­jen tasaus­ta. Sil­loin osaop­ti­moin­ti vain jat­kuu ja kiih­tyy. Met­ro­po­li­hal­lin­to ei voi kovin abstrak­tien pää­tös­ten avul­la sitä estää ja jos voi­si, se oli­si kovin huo­noa poli­tiik­kaa. Kehys­kun­tien ker­man­kuo­rin­taa ei ole jär­ke­vää tasa­pai­not­taa raken­ta­mal­la muu­ta­ma vuo­kra­ka­sar­mi kes­kel­le pel­toa. On luon­nol­lis­ta, että etääl­lä on pien­ta­lo­ja ja on luon­nol­lis­ta, että pien­ta­lo­jen asuk­kaat ovat varak­kaam­pia kuin ker­ros­ta­lo­jen, noin keskimäärin.

Met­ro­po­li­hal­lin­nos­ta on tulos­sa hyvin väl­jä, jos sii­hen todel­la haa­li­taan kun­tia Por­nai­sia myö­ten. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien oli­si jär­ke­vää voi­da päät­tää suu­res­ta osas­ta asioi­ta yhdes­sä ja vel­voit­ta­vas­ti, mut­ta teh­tä­vä­kent­tä jää kovin ohuek­si, jos asia opti­moi­daan aja­tel­len, mitä mui­den pitää voi­da päät­tää Por­nais­ten puo­les­ta. Kuu­den tai kor­kein­taan yhdek­sän kun­nan met­ro­po­li­hal­lin­to oli­si pal­jon toimivampi.

Pel­kään pahoin, ettei­vät asiat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kun­ta­uu­dis­tus­ten myö­tä para­ne vaan huo­no­ne­vat. Se joh­taa kiih­ty­vään kil­pai­luun kaik­ki­ne kam­pit­ta­mi­si­neen kun­tien välil­lä, eri­tyi­ses­ti Espoon ja Hel­sin­gin välil­lä. Jos Espoon joh­dol­la syn­tyy Hel­sin­gin län­si­puo­lel­le “Suur-Kau­niai­nen” ja Van­taan poh­jois­puo­lel­le oma Kes­ki-Uuden­maan ja Sipoon lii­tos, en usko, että Hel­sin­ki ja Van­taa tuli­si­vat liit­ty­mään toi­siin­sa. Hel­sin­ki esit­ti tätä jokin aika sit­ten ja Van­taa tor­jui. Nyt asiat ovat kehit­ty­neet suun­taan, jos­sa voi olla vai­ke­aa suos­tu­tel­la Hel­sin­kiä liit­toon Van­taan kans­sa eri­tyi­ses­ti, jos Van­taa esit­tää sitä vas­ta sit­ten, kun sen kun­ta­ta­lous on täy­del­li­ses­sä umpikujassa.

Tie­tys­ti val­tio­val­lal­la on kei­non­sa puut­tua tuo­hon osaop­ti­moin­tiin teke­mäl­lä sii­tä kannattamatonta.

Itse jou­dun miet­ti­mään omaa kan­taa­ni kau­pun­gin kaa­voit­ta­mi­seen ja asuntopolitiikkaan.

23 vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (14): Kaupunkiseutujen eheyttäminen”

  1. Kau­pun­ki­seu­duil­la voi­daan siis kun­nat yhdis­tä, jos alu­een asuk­kai­den enem­mis­tö sitä kannattaa.

    Siis pak­ko­lii­tok­sia pie­nil­le kun­nil­le. Esi­mer­kik­si Tam­pe­reel­la on 218 000 asuk­sa­ta ja Pirk­ka­las­sa 18 000. Jos edes 55% tam­pe­re­lai­sis­ta kan­nat­taa lii­tos­ta, on saman­te­ke­vää mitä miel­tä pirk­ka­la­lai­set ovat.

    Ja mik­si­kö­hän tämä­kin pitäi­si teh­dä? Ei täl­lä aina­kaan kes­tä­vyys­va­jeen paik­kaa­mi­sen kans­sa ole mitään teke­mis­tä. Kai hal­li­tus halu­aa käyt­tää myös talous­krii­siä yli­mää­räi­se­nä teko­syy­nä kes­kei­sek­si poliit­ti­sek­si tavoit­teek­seen nimeä­män­sä, mut­ta huo­nos­ti kau­pak­si käy­neen kun­ta­uu­dis­tuk­sen läpi runnomiseen.

    Jos kil­pai­lua rahak­kais­ta yri­tyk­sis­tä ja ter­veis­tä ja hyvä­tu­loi­sis­ta asiak­kais­ta ei teh­dä tar­peet­to­mak­si, mikään seu­tu­hal­lin­to ei pys­ty estä­mään kun­tien osaoptimointia

    Kun­ta­ra­jo­jen siir­to ja pien­ten kun­tien lopet­ta­mi­nen ei kor­jaa rahan­jaon vinou­mia (vaan siir­tää ne uusil­le rajoil­le). Tuo­hon ongel­maan tar­vi­taan val­lan mui­ta korjaustoimenpiteitä.

    Mik­si tuo yli­mää­räi­nen koko alu­een sel­vit­tä­jä kun­tien vapaa­eh­toi­ses­ti aloit­ta­mien sel­vi­tys­ten rin­nal­la, jos ker­ran alu­eel­la ei kui­ten­kaan voi­da teh­dä pakkoliitoksia?

    Tar­koi­tat ilmei­ses­ti, että muil­la alueil­la val­tion sel­vit­tä­jät ase­te­taan sik­si, että hei­dän teh­tä­vän­sä on toteut­taa pakkoliitoksia?

    Pel­kään pahoin, ettei­vät asiat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kun­ta­uu­dis­tus­ten myö­tä para­ne vaan huononevat.

    Näin voi käy­dä. Pakol­la muo­dos­te­tuis­sa hal­lin­toe­li­mis­sä osa­not­ta­jien moti­vaa­tio raken­ta­vaan yhteis­työ­hän voi olla vaatimaton.

    Sama kos­kee pak­ko- ja puo­li­pak­ko­lii­tok­sia. Niis­sä kapi­na­hen­ki jää kui­ten­kin enem­män pii­loon, kos­ka lii­tet­ty­jen kun­tien kun­ta­lais­ten mie­li­pi­tei­tä ei enää erik­seen kysellä.

    Tie­tys­ti val­tio­val­lal­la on kei­non­sa puut­tua tuo­hon osaop­ti­moin­tiin teke­mäl­lä sii­tä kannattamatonta.

    Asi­aa! Kun­ta­lii­tos­ten ja uusien ras­kai­den väli­ta­son hal­lin­to-orga­ni­saa­tioi­den sijaan oikea kor­jaus­toi­men­pi­de oli­si rahoi­tus­mal­lin järkeistäminen.

  2. Kun­ta­uu­dis­tus­ta tar­vi­taan, mut­ta tuo tulee kyl­lä tur­han kal­liik­si veron­mak­sa­jil­le. 😀 Tär­kein­tä­hän on saa­da lii­an isot ja tehot­to­mat knnat pilkottua.

  3. Ilme­ri­ses­ti kai­kil­le ei ole sel­vin­nyt mik­si 18 000 asuk­kaan kroo­ni­ses­ti vel­kaan­tu­nut ja ilman työ­paik­ko­ja ole­va Pirk­ka­la on elinkelvoton.
    No, kun­na­lis­ve­ron tasauk­sen anios­ta sil­lä voi elää kuin pel­los­sa, kaa­voit­taa mar­ket­ti­ton­tit eurol­la Tam­pe­reen raja­lin­jan vie­reen ja olla kehit­tä­mät­tä palveluita.

    Yli­pää­tään Pirkkl­lan kan­na­ta­ta antaa ilmai­sek­si tont­ti ja kaa­va, jos se on pois Tampereelta.

    Lisäk­si kun­nal­si­po­lii­ti­kot saa­vat olla omal­la hiek­ka­laa­ti­kol­laan, mikä on tär­kein syy. Asuk­kai­den etu Pirk­ka­las­sa ei ole ketään kiin­nos­ta­nut, kos­ka val­taa pitä­vät ns van­hat pirk­ka­la­lai­ai­set ja asuk­kai­den enem­mis­tö on sin­ne muut­ta­nei­ta. Van­taa koki saman tilan­teen 90-luvulla.

    Tam­pe­re ja Tur­ku oli­si­vat ansain­neet met­ro­po­lia­lu­een, Oulu tai­taa teh­dä sen onnek­si ihan itse. Täl­löin oli­si saa­tu alue/pitäjähallintoa Her­van­ta-Vuo­rek­sen ja Teis­kon suun­nal­le. Pikem­min­kin isot asiat ja rahat oli­si hoi­det­tu yhde­sä ja puis­tois­tu­tuk­set hoi­det­tu pai­kal­lis­ten tou­ho­jen toimesta.

    Nykyi­den idea, jos­sa kun­nil­la on kum­mal­li­nen “itse­mää­rää­mi­soi­keus” mut­ta ei mitään oikeas­ta vas­tuu­ta mis­tään onkin oikein demo­kra­tian juhlaa.

  4. Täl­löin oli­si saa­tu alue/pitäjähallintoa Her­van­ta-Vuo­rek­sen ja Teis­kon suun­nal­le. Pikem­min­kin isot asiat ja rahat oli­si hoi­det­tu yhde­sä ja puis­tois­tu­tuk­set hoi­det­tu pai­kal­lis­ten tou­ho­jen toimesta.

    Yllä ollut JTS:n kom­ment­ti oli muu­ten­kin erin­omai­nen, mut­ta tähän esi­merk­kiin haluai­sin puut­tua, kos­ka juu­ri täs­sä tulee esil­le pai­kal­lis­hal­lin­non tärkeys.

    Tam­pe­reel­la Her­van­nan pai­kal­li­nen asu­ka­syh­dis­tys ehdot­ti Her­van­nan pos­ti­toi­mi­paik­kaa “33720 Tam­pe­re” muu­tet­ta­vak­si muo­toon “33720 Her­van­ta”. Tam­pe­reen kau­pun­ki ilmoit­ti kan­ta­naan, ettei tähän muu­tok­seen ole syy­tä, kos­ka pos­ti­nu­me­ros­ta voi­si “syn­tyä epä­sel­vyyt­tä, min­kä kun­nan alu­eel­la Her­van­ta sijait­see”. Mik­sei her­van­ta­lai­sil­le voi­si sal­lia, että he muut­ta­vat oman pos­ti­toi­mi­paik­kan­sa halua­maan­sa, koti­seu­tu­rak­kaut­ta ilmen­tä­vään muo­toon? Mik­si kau­pun­gin tuli­si tähän puut­tua? Onhan Tam­pe­reel­la jo pos­ti­toi­mi­paik­ka “34260 Terälahti”.

    Vas­taa­vas­ti Sas­ta­ma­las­sa pää­tet­tiin yhdis­ty­mi­sin­nos­sa muut­taa tois­ta­kym­men­tä kylän mukaan nimet­tyä pos­ti­toi­mi­paik­kaa muo­toon “XXXXX Sas­ta­ma­la”. Nyt pai­kal­li­set­kaan eivät enää osaa osoit­tees­ta arva­ta, mis­sä päin suur­ta uusio­kun­taa jokin osoi­te sijait­see. Syy­nä muu­tok­seen oli halu pois­taa aiem­pien kun­tien nimet mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti käytöstä.

    (Ylei­sem­min ongel­man voi­si rat­kais­ta, jos pos­ti hyväk­syi­si pos­ti­nu­me­rol­le esim. kak­si vaih­toeh­tois­ta muo­toa: “00790 Hel­sin­ki” oli­si yhtä hyväk­syt­tä­vä kuin “00790 Viik­ki”. Tie­to­jär­jes­tel­mis­sä tämä oli­si aika help­poa toteuttaa.)

  5. Samoin minä olen ihme­tel­lyt, miten iso kun­ta voi päät­tää pie­nen puo­les­ta. Todel­lis­ta sad­da­mi­lais­ta demo­kra­ti­aa ja öyk­kä­röin­tiä. Oli­si var­maan ollut Ira­kin etu myös se, että Kuwait oli­si lii­tet­ty siihen.Käsittääkseni prof. Tuo­ri on oikeas­sa, että tämä vaa­tii aina­kin perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan kan­nan. Mut­ta sehän lie­nee poliit­ti­ses­ti manipolaitavissa.

    Ehkä tulee myös vali­tuk­sia eri EU elimiin.

  6. JTS:
    Ilme­ri­ses­ti kai­kil­le ei ole sel­vin­nyt mik­si 18 000 asuk­kaan kroo­ni­ses­ti vel­kaan­tu­nut ja ilman työ­paik­ko­ja ole­va Pirk­ka­la on elinkelvoton.
    No, kun­na­lis­ve­ron tasauk­sen anios­ta sil­lä voi elää kuin pel­los­sa, kaa­voit­taa mar­ket­ti­ton­tit eurol­la Tam­pe­reen raja­lin­jan vie­reen ja olla kehit­tä­mät­tä palveluita.

    Yli­pää­tään Pirkkl­lan kan­na­ta­ta antaa ilmai­sek­si tont­ti ja kaa­va, jos se on pois Tampereelta.

    Lisäk­si kun­nal­si­po­lii­ti­kot saa­vat olla omal­la hiek­ka­laa­ti­kol­laan, mikä on tär­kein syy. Asuk­kai­den etu Pirk­ka­las­sa ei ole ketään kiin­nos­ta­nut, kos­ka val­taa pitä­vät ns van­hat pirk­ka­la­lai­ai­set ja asuk­kai­den enem­mis­tö on sin­ne muut­ta­nei­ta. Van­taa koki saman tilan­teen 90-luvulla.

    Tam­pe­re ja Tur­ku oli­si­vat ansain­neet met­ro­po­lia­lu­een, Oulu tai­taa teh­dä sen onnek­si ihan itse. Täl­löin oli­si saa­tu alue/pitäjähallintoa Her­van­ta-Vuo­rek­sen ja Teis­kon suun­nal­le. Pikem­min­kin isot asiat ja rahat oli­si hoi­det­tu yhde­sä ja puis­tois­tu­tuk­set hoi­det­tu pai­kal­lis­ten tou­ho­jen toimesta.

    Nykyi­den idea, jos­sa kun­nil­la on kum­mal­li­nen “itse­mää­rää­mi­soi­keus” mut­ta ei mitään oikeas­ta vas­tuu­ta mis­tään onkin oikein demo­kra­tian juhlaa.

    Tie­dok­si vain muil­le­kin Suo­mes­sa, että Pirk­ka­la on hyvin­voi­va kun­ta, jon­ka väes­tö on kou­lu­te­tum­paa kuin Tam­pe­reel­la (3. sijal­la Suo­men kun­nis­ta). Työ­paik­ko­ja on myös run­saas­ti ja teol­li­suut­ta. Vel­kaan­tu­nei­suu­des­ta en tie­dä kun en asu siellä. 

    On tämä perus­tus­lain takaa­ma kun­tien itse­mää­rää­mi­soi­keus kumma.

  7. JTS: Tie­dok­si, että Pirk­ka­lan työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on noin 65–70% ja nousus­sa. Työt­tö­myy­sas­te on noin 6% pie­nem­pi kuin Tam­pe­reel­la (9 vs. 15%). Väes­tö mel­ko nuor­ta ja lap­sia pal­jon, mikä aiheut­taa run­saas­ti raken­ta­mis­tar­vet­ta kou­luil­le ja päi­vä­ko­deil­le. Tämä mm. aiheut­taa velanottotarvetta.

  8. Eheyt­tä­mi­nen”?

    Kuu­los­taa eheyttämishoidolta.

  9. Kau­pun­ki­seu­duil­la voi­daan siis kun­nat yhdis­tää, jos alu­een asuk­kai­den enem­mis­tö sitä kannattaa.”

    Mil­loin saa­daan äänes­tys Espoon yhdis­tä­mi­ses­tä Hel­sin­kiin? Tääl­tä tuli­si aina­kin yksi Espoo­lai­nen ääni tuon puolesta.

  10. Niin, pysi­si­vät pirk­ka­la­lai­set siel­lä Pirk­ka­las­saan. Eivät käyt­täi­si tei­tä ja kou­lu­ja ja teat­te­rei­ta, jois­ta eivät viit­si mak­saa. No, oma­ko­ti­tont­te­ja ja rivit­lo­ja on kaa­voi­tet­tu harvaan…

    Tam­pe­rel­le paras vaih­toeh­to lie­nee liit­tää Vuo­res, Her­van­ta ja se Pirk­ka-hal­lin ympä­ris­tö Pirk­ka­laan niin saa­vat kokea kau­pun­gin rie­mu­ja — väki­lu­kin tuli­si tar­peek­si suu­rek­si ihan pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­seen. Suu­rin työ­na­ta­ja on sit­ten jat­kos­sa­kin kun­ta, kak­ko­se­na varus­kun­ta ja kol­mao­se­na ABC

    Lop­pu­pe­lei­sää, kun­ta­uu­dis­tus ei ete­ne mil­lään jär­jesll­siel­lä toi­min­nal­la. Pirk­ka­lan val­tuu­te­tut halua­vat edis­tää ihan mitä tahan­sa, kuin­ka jär­je­tön­tä ja kal­lis­ta vero­ra­hoil­la kun­han eivät ole osa Tam­pe­ret­ta. Kun­nan itse­mää­rää­mi­soi­keu­den nau­ret­ta­va­uus on, että se on Tam­pe­re joka mak­saa Pirk­ka­lan kun­ta­po­lii­tik­ko­jen toi­lai­lut, joten lop­pu­tu­los tiedetään.

    Sama logiik­ka kok­see kauk­kia pii­ri­tys­kun­tia kaupunkialueilla.

  11. Met­ro­po­li­hal­lin­to = kun Hel­sin­ki alkaa hidastaa/torppata auto­lii­ken­ne­hank­kei­ta, ote­taan autoi­le­vat espoo­lai­set mukaan kaa­va­ää­nes­tyk­siin ja seu­dun lii­ken­ne­ra­ken­nus­bud­je­tis­ta päättämään?

    1. Onnek­si Espoo vas­tus­taa sel­lais­ta met­ro­po­li­hal­lin­toa joka voi päät­tää muus­ta­kin kuin tar­jo­taan­ko kokouk­sis­sa kah­via vai teetä.

  12. JTS: Niin, pysi­si­vät pirk­ka­la­lai­set siel­lä Pirk­ka­las­saan. Eivät käyt­täi­si tei­tä ja kou­lu­ja ja teat­te­rei­ta, jois­ta eivät viit­si mak­saa. No, oma­ko­ti­tont­te­ja ja rivit­lo­ja on kaa­voi­tet­tu harvaan…

    Käsit­tääk­se­ni Tam­pe­reen omia työ­paik­ko­ja ovat vain kau­pun­gin työ­pai­kat, joi­ta onkin van­has­taan lii­an suu­ri mää­rä (vaik­ka­pa Espoo­seen ver­rat­tu­na). Esi­mer­kik­si kes­kus­sais­raa­lan, yli­opis­to­jen ja kor­kea­kou­lu­jen työ­pai­kat ovat sai­raan­hoi­to­pii­rin, val­tion , siis mei­dän kaik­kien työ­paik­ko­ja. Ja pirk­ka­la­lai­set mak­sa­vat kyl­lä varak­kai­na veroa enem­män kuin tam­pe­re­lai­set hen­keä kohti.

    Pirk­ka­las­sa ja muis­sa ympä­rys­kun­nis­sa perus­ter­vey­den­huol­to pelaa parem­min kuin Tam­pe­reel­la. Ei halut­tai­si vaih­taa huo­nom­paan. Ei myös­kään mak­sa­maan Tam­pe­reen tun­ne­lei­ta ja radan kan­sia. Tun­nen kyl­lä enti­se­nä tam­pe­re­lai­se­na Tam­pe­reen kun­nal­lis­po­li­tii­kan kum­mal­li­suu­det, aika­naan pitä samaan vir­kaan vali­ta kak­si hen­keä eri puo­lueis­ta. Toi­nen teke­mään töi­tä ja toi­nen vartioimaan.

    Tar­koit­taa­ko JTS että Tam­pe­reen teat­te­reis­sa sai­si käy­dä vain tam­pe­re­lai­set. Käsit­täääk­se­ni teat­te­rin­te­ki­jät toi­vo­vat, että niis­sä käy­täi­siin koko Suo­mes­ta. Jos ne sit­ten ovat kovas­ti tap­piol­li­sia, niin se on Tam­pe­reen asia.

    Ter­vey­den­huol­toon 50000 tuhan­nen raja on nau­ret­ta­va, teh­ty lähin­nä joi­ta­kin dema­ri­ve­toi­sia kun­tia var­ten. Kun­nol­li­seen perus- ja erkois­ter­vey­de­huol­toon tar­vi­taan vähin­tään 150000–200000 hen­keä sekä THL:n että OECD:n mukaan. Oli­si paras­ta hoi­taa se sai­raan­hoi­to­pii­rin käyt­täen poh­ja­na koko Pir­kan­maan sai­raan­hoi­to­pii­rin aluetta.

    1. Tar­koit­taa­ko JTS että Tam­pe­reen teat­te­reis­sa sai­si käy­dä vain tam­pe­re­lai­set. Käsit­täääk­se­ni teat­te­rin­te­ki­jät toi­vo­vat, että niis­sä käy­täi­siin koko Suo­mes­ta. Jos ne sit­ten ovat kovas­ti tap­piol­li­sia, niin se on Tam­pe­reen asia.

      Tähän sisäl­tyy ker­man­kuo­ri­ja­kun­tien koko filosofia.

  13. Osmo,

    onhan kah­vin tai teen valit­se­mi­nen toki mer­kit­tä­vä päätös! 🙂

  14. Val­tion pitäi­si pis­tää sote kuo­siin kyse­le­mät­tä kun­nil­ta mitään. Type­rät kylä­po­lii­ti­kot voi­vat tämän jäl­keen ihan rau­has­sa leik­kiä käpy­ky­lis­sään metropolileikkejä.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tähän sisäl­tyy ker­man­kuo­ri­ja­kun­tien koko filosofia.

    Jos Pirk­ka­la tai Espoo oli­si­vat köy­hiä ja ihmi­set vähem­män kou­lu­tet­tu­ja kuin lähei­ses­sä kau­pun­gis­sa, oli­si­ko ns. kes­kus­kau­pun­ki halu­kas liit­tä­mään ne itseen­sä ? Epäi­len. Kuten van­ha poh­ja­lai­nen sanon­ta kuu­luu “Kateus on ansaittava”.

    Tämä kateus suo­ras­taan liikuttavaa.

    Tuk­hol­mas­sa muu­ten kadeh­di­taan Dan­de­ry­dia ja Nacka/Saltsjöbadenia vastaavasti.

  16. Jos Pirk­ka­la tai Espoo oli­si­vat köy­hiä ja ihmi­set vähem­män kou­lu­tet­tu­ja kuin lähei­ses­sä kau­pun­gis­sa’ (Count­ry­boy)
    Jos sitä läheis­tä kau­pun­kia ei oli­si, niin kehys­kun­nat oli­si­vat ihan taval­li­sia maa­lais­kun­tia. Muuttotappioaluetta.

  17. Count­ry­bo­yl­le:

    Lomai­lim­me vii­me kesä­nä Tuk­hol­mas­sa ja kävim­me Salts­jö­ba­de­nis­sa­kin uimas­sa ja käppäilemässä.

    Kyl­lä se on ihan tyy­li­puh­das nuk­ku­ma­lä­hiö — vaik­ka vie­hät­tä­vä onkin.

    Kes­kus­tan” kau­pal­li­nen nol­la­pis­te typis­tyy käy­tän­nös­sä ran­ta­ho­tel­lin vie­res­sä sijait­se­vaan yhteen pien­ker­ros­ta­lo­kort­te­liin jos­ta löy­tyi pie­ni lähi­kaup­pa ja muu­ta­ma pie­ny­ri­tys tyy­liin Kai­jan kam­paa­mo ja Kal­len uisteluliike.

    Nac­ka koko­nai­suu­des­saan on yksi val­ta­van laa­ja nuk­ku­ma­lä­hiö jon­ka pel­loil­le ja met­siin köy­hät (Salts­jö­ba­de­nia ja Sol­si­da­nia ymv. lukuu­not­ta­mat­ta) on aikoi­naan pää­tet­ty asut­taa — kuten Helsingissäkin.

    Nac­kaa työl­lis­tää kun­ta, Tuk­hol­man kau­pun­ki, val­tiol­li­nen polii­si, Secu­ri­tas sekä jul­ki­sen lii­ken­teen toi­mi­jat. Näi­den koh­dal­la aina­kaan kapi­ta­lis­ti ei ilkeäi­si puhua tuot­ta­vas­ta toiminnasta.

    Alue mis­sä jotain yli­pää­tään vie­lä Nac­kas­sa tuo­te­taan sijait­see rei­lun kilo­met­rin säteel­lä Södermalmilta. 😉

    Siel­lä duu­na­taan — vie­lä tois­tai­sek­si — kom­pu­roi­ta ym. raken­ta­mi­sen ja ras­kaan teol­li­suu­den tar­pei­siin, kehi­te­tään(?) lääk­kei­tä ja pide­tään ole­tet­ta­vas­ti pk-seu­dun data­lii­ken­ne Telian nört­tien toi­mes­ta pystyssä.

    Käy­tän­nös­sä Telia­kin voi­tai­siin las­kea kuu­lu­vak­si osak­si perus­in­fraa, Swe­bus­sin ja Svensk Ban­pro­duk­tio­nin tapaan.

    Aika usein kyse on sit­ten­kin vähem­män kateu­des­ta ja enem­män moraalista.

    PS. Nii­tä lii­tos­ha­lu­ja on aina jos ja kun kes­kus kas­vaa liki peri­fe­ri­aa — riip­pu­mat­ta bar­baa­rien tulo- ja koulutustasosta.

  18. Tar­ken­ne­taan edel­lis­tä pos­taus­ta sen ver­ran, että työl­li­syys­kat­saus edus­ti vuot­ta 2003. Esim. Atlas Copcol­la ei ole enää Nac­kas­sa mitään teol­lis­ta tuo­tan­toa. Ylläripylläri.

  19. anon: . Nii­tä lii­tos­ha­lu­ja on aina jos ja kun kes­kus kas­vaa liki peri­fe­ri­aa – riip­pu­mat­ta bar­baa­rien tulo- ja koulutustasosta

    Ja ketä­hän nämä bar­baa­rit ovat ? Ilmei­ses­ti tar­koi­tat näi­tä parem­min kou­lu­tet­tu­ja ja parem­min tienaavia ?

    jopo:
    Val­tion pitäi­si pis­tää sote kuo­siin kyse­le­mät­tä kun­nil­ta mitään. Type­rät kylä­po­lii­ti­kot voi­vat tämän jäl­keen ihan rau­has­sa leik­kiä käpy­ky­lis­sään metropolileikkejä.

    Niin teh­täi­siin vaik­ka sai­raan­hoi­to­pii­rien poh­jal­ta niin sil­loin väl­tyt­täi­siin monil­ta ongel­mil­ta, joi­ta isän­tä­kau­pun­ki aiheut­taa. Suo­mi­han on ainoa maa, jos­sa yri­te­tään ter­vey­den­huol­to pitää vie­lä kun­nal­li­se­na. Ei oikein hyvin 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tähän sisäl­tyy ker­man­kuo­ri­ja­kun­tien koko filosofia.

    tun­nu onnis­tu­van äsken muo­dos­te­tuis­sa suur­kun­nis­sa­kaan (Kou­vo­la, Salo yms).

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tar­koit­taa­ko JTS että Tam­pe­reen teat­te­reis­sa sai­si käy­dä vain tam­pe­re­lai­set. Käsit­täääk­se­ni teat­te­rin­te­ki­jät toi­vo­vat, että niis­sä käy­täi­siin koko Suo­mes­ta. Jos ne sit­ten ovat kovas­ti tap­piol­li­sia, niin se on Tam­pe­reen asia.

    Tähän sisäl­tyy ker­man­kuo­ri­ja­kun­tien koko filosofia.

    Kuvit­te­li­sin että Tam­pe­re päät­tää pal­jon­ko sisään­pää­sy teat­te­riin mak­saa, jol­loin se voi korot­taa lip­pu­jen hin­taa jot­ta teat­te­ri ei oli­si tap­piol­li­nen. Jos tämä kar­koit­taa ylei­sön niin täs­tä voi­nee tul­ki­ta että teat­te­rin pito ei tuo­ta tar­peek­si hyö­tyä ylei­söl­leen, ja se kan­nat­taa lopet­taa. En kek­si mitään ulkois­vai­ku­tuk­sia­kaan mil­lä teat­te­rin sub­ven­toin­tia voi­si perustella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.