3. Julkisen palvelutuotannon tuottavuus
Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvattamiseen kohdistuva toimenpidekokonaisuus sisältää monia toisiaan tukevia elementtejä. Työ kuntien tehtävien ja niihin liittyvien velvoitteiden kartoittamiseksi on tärkeä osa kuntatalouden rakenneuudistusta. Työn tavoitteena on löytää tehtävät ja velvoitteet sekä toiminnan organisointitavat, jotka muuttamalla voidaan paitsi kohdentaa voimavaroja aiempaa tehokkaammin ja vaikuttavammin myös helpottaa kuntatalouteen kohdistuvia rahoituspaineita.
3.1 Kuntatalouden tasapainon turvaamiseksi uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta hallitusohjelman mukaisesti. Peruspalveluohjelmassa sovitaan yhteen kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoitus. Siinä myös linjataan kuntatalouden tasapainotavoitteen edellyttämä kuntien omien vero- ja maksutulojen sekä kuntapalveluiden tuottavuuden kehitys, samoin täsmennetään ne valtionosuuksia, kuntien veropohjaa sekä kuntien tehtäviä ja velvoitteita koskevat valtion toimet, joilla tuetaan kuntatalouden tasapainottamista. Kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa siirrytään vuosittaiseen menettelyyn. Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan yhteyteen perustettu jaosto arvioi valtion kunnille säätämiin tehtäviin ja velvoitteisiin liittyvien kustannuslaskelmien luotettavuutta.
Tässä on sisällä aika paljon, jos tarkoituksena on tehostaa niin paljon kuin on luvattu, mutta tätä tekstiä voi soveltaa miten tahansa. Poliittisesti on minun tietääkseni kuitenkin sovittu vain tästä tekstistä, joten poliittisia vaikeuksia voi olla tulossa. Kuntatalous on valtaosa julkisesta sektorista ja jos julkista sektoria on kavennettava, sen on koskettava myös kuntia. Tämä on tehtävä, mutta ei tästä helppoa tule. Kuntien taloudellista itsenäisyyttä tullaan varmaankin vähän suitsimaan — esimerkiksi oikeutta jatkuvaan velkaantumiseen rajoitettaneen.
3.2 Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina 2014-2017 toimintaohjelmassa, jolla tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä kuntien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Kuntien tehtävien arviointi –työryhmä käsittelee syyskuun aikana toimintaohjelman ja makrotalouden ohjauksen kehittämistä pohtiva työryhmä täydentää ja tarkentaa ohjelmaa marraskuun 2013 loppuun mennessä siten, että miljardin euron kokonaisvähennys kuntien toimintamenoihin saavutetaan. Velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistetään vuoden 2014 alusta paikallisia kokeiluja rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille.
Miljardi euroa on aika paljon rahaa. Asia on minun helpompi hahmottaa sillä, että Helsingin osuus tästä olisi noin 110 miljoonaa. Tästä vain budjettia tekemään Helsingissä! Jokainen voi kansantalouden luvuista päätellä, että tämä on välttämätöntä, mutta yhtä helppo on päätellä, että tämä on jokseenkin mahdotonta. Kunnille on asetettu aika surutta lisää tehtäviä – asetetaan myös tässä ohjelmassa yli sadalla miljoonalla eurolla. (pakollinen esiopetus, oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen). Aikanaan tehtyjen kunnan palveluvelvoitteiden peruminen on psykologisesti aika hankalaa, eikä kyse ole vain psykologiasta. Kyse on tärkeistä asioista, joista on tuskallista luopua.
Joitain helppoja kohteita löytyy. Lukion uskonnonopetuksessa esimerkiksi on maailman uskontojen kurssi. Tätä kurssia varten luokka pitää jakaa pieniin ryhmiin, luterilaisiin, ortodokseihin, katolilaisiin, islamilaisiin ja uskonnottomiin. Miten hindulaisuudesta opettaminen eroaa ortodokseja ja luterilaisia opetettaessa?
Tällaisia älyttömyyksiä karsimalla ei kuitenkaan miljardia karsita, mutta nyt olisi aika kerätä lista samanlaisista rahanhaaskauskohteista. Edessä on luokkakokojen kasvattaminen ja päivähoidon normien keventäminen. Ennustan vaikeata syksyä.
Onneksi voimme luottaa tässä keskustaopposition tukeen. Vaatihan aivan äskettäin Matti Vanhanen tällaista ohjelmaa ja vähän vielä enemmän. Ai, emmekö voikaan?
Tämä lienee yksi politiikkaohjelman kohdista, jonka avoimuus mahdollisti nopean sopimisen. Miljardi euroa kuntien tehtävistä sisältää melkoisesti kaikenlaista.
Erikoissairaanhoito on kallista ja lienee ainoa paikka, jossa voidaan tehdä ihan oikeasti valintoja – vaikkakin kipeitä. Lääkäreiden korvaukset ovat myös kasvaneet kansantaloudellisesti kestämättömälle tasolle.
Suomessa on riittävästi taloudeltaan kriisiytyneitä kuntia, joiden päättäjiltä voi hallitus saada konkreettisia ehdotuksia lakisääteisten palveluiden keventämisestä.
Ai, kuntaliitoskuntien henkilöstösuojaan ei sitten voitukaan koskea. Ei vaikka eräillä kunnilla on ollut sopeutusjumi päällä yli 10 vuotta ja kohti uusia liitoksia ja jatkopattitilanteeseen puolipakotetaan. Kevennä siinä sitten, mutta miten jos henkilöstökuluihin ei voi koskea.
Huonosti järjestetty, liian raskas perusterveydenhuolto on toki yksi osa, mutta eipä ollut rohkeutta kirjoittaa suoraan, että sosiaalimenoja tulee leikata. Sieltä tulevat isot säästöt, ihan samalla tavalla kuin edellisessä lamassa.
Edellisen laman isoilla säästöillä saatiin yhteiskunta nousuun laman jälkeen. Toki se joitakin yksilöitä kirpaisi, mutta parempi kuitenkin noin päin. Pelkästään poistamalla turhat asumistuet, saadaan miljardi säästöt. Kaikkien pitäisi tietää, että tuet vain valuvat hintoihin, eli ne eivät auta ainakaan asujaa.