Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (12): Kuntatalous

3. Julkisen palve­lu­tuotan­non tuottavuus

Julkisen palve­lu­tuotan­non tuot­tavu­u­den kas­vat­tamiseen kohdis­tu­va toimen­pidekokon­aisu­us sisältää monia toisi­aan tuke­via ele­ment­te­jä. Työ kun­tien tehtävien ja niihin liit­tyvien velvoit­tei­den kar­toit­tamisek­si on tärkeä osa kun­tat­alouden raken­neu­ud­is­tus­ta. Työn tavoit­teena on löytää tehtävät ja velvoit­teet sekä toimin­nan organ­isoin­ti­ta­vat, jot­ka muut­ta­mal­la voidaan pait­si kohden­taa voimavaro­ja aiem­paa tehokkaam­min ja vaikut­tavam­min myös helpot­taa kun­tat­alouteen kohdis­tu­via rahoituspaineita.

3.1              Kun­tat­alouden tas­apain­on tur­vaamisek­si uud­is­te­taan val­tiono­su­usjär­jestelmä sekä tehoste­taan perus­palvelu­o­hjel­mamenet­te­lyn pitkäjän­teisyyt­tä, sitovu­ut­ta ja ohjaus­vaiku­tus­ta hal­li­tu­so­hjel­man mukaises­ti. Perus­palvelu­o­hjel­mas­sa sovi­taan yhteen kun­tien tehtävät ja velvoit­teet sekä niiden rahoi­tus. Siinä myös lin­jataan kun­tat­alouden tas­apain­o­tavoit­teen edel­lyt­tämä kun­tien omien vero- ja mak­su­tu­lo­jen sekä kun­ta­palvelu­iden tuot­tavu­u­den kehi­tys, samoin täs­men­netään ne val­tiono­suuk­sia, kun­tien veropo­h­jaa sekä kun­tien tehtäviä ja velvoit­tei­ta koske­vat val­tion toimet, joil­la tue­taan kun­tat­alouden tas­apain­ot­tamista. Kun­tien ja val­tion välisessä kus­tan­nusten­jaon tark­istuk­ses­sa siir­ry­tään vuosit­taiseen menet­te­lyyn. Kun­nal­listalouden ja hallinnon neu­vot­telukun­nan yhtey­teen perustet­tu jaos­to arvioi val­tion kun­nille säätämi­in tehtävi­in ja velvoit­teisi­in liit­tyvien kus­tan­nus­laskelmien luotettavuutta.

Tässä on sisäl­lä aika paljon, jos tarkoituk­se­na on tehostaa niin paljon kuin on luvat­tu, mut­ta tätä tek­stiä voi soveltaa miten tahansa. Poli­it­tis­es­ti on min­un tietääk­seni kuitenkin sovit­tu vain tästä tek­stistä, joten poli­it­tisia vaikeuk­sia voi olla tulos­sa. Kun­tat­alous on val­taosa julkises­ta sek­torista ja jos julk­ista sek­to­ria on kaven­net­ta­va, sen on kos­ket­ta­va myös kun­tia. Tämä on tehtävä, mut­ta ei tästä help­poa tule. Kun­tien taloudel­lista itsenäisyyt­tä tul­laan var­maankin vähän suit­si­maan — esimerkik­si oikeut­ta jatku­vaan velka­an­tu­miseen rajoitettaneen. 

3.2              Kun­tien tehtäviä tai niiden perus­teel­la säädet­tyjä velvoit­tei­ta arvioidaan vuosi­na 2014–2017 toim­intao­hjel­mas­sa, jol­la tavoitel­laan yhden mil­jardin euron kokon­aisvähen­nys­tä kun­tien toim­inta­menoi­hin vuo­den 2017 tasol­la. Kun­tien tehtävien arvioin­ti –työryh­mä käsit­telee syysku­un aikana toim­intao­hjel­man ja makro­talouden ohjauk­sen kehit­tämistä pohti­va työryh­mä täy­den­tää ja tarken­taa ohjel­maa mar­rasku­un 2013 lop­pu­un men­nessä siten, että mil­jardin euron kokon­aisvähen­nys kun­tien toim­inta­menoi­hin saavute­taan. Velvoit­tei­den vähen­tämisen tuek­si käyn­nis­tetään vuo­den 2014 alus­ta paikallisia kokeilu­ja raken­nelain tavoit­teet täyt­täville kunnille.

Mil­jar­di euroa on aika paljon rahaa. Asia on min­un helpom­pi hah­mot­taa sil­lä, että Helsin­gin osu­us tästä olisi noin 110 miljoon­aa. Tästä vain bud­jet­tia tekemään Helsingis­sä! Jokainen voi kansan­talouden luvuista päätel­lä, että tämä on vält­tämätön­tä, mut­ta yhtä help­po on päätel­lä, että tämä on jok­seenkin mah­do­ton­ta. Kun­nille on asetet­tu aika surut­ta lisää tehtäviä – asete­taan myös tässä ohjel­mas­sa yli sadal­la miljoon­al­la eurol­la. (pakolli­nen esiope­tus, oppivelvol­lisu­usiän nos­t­a­mi­nen 17 vuo­teen). Aikanaan tehty­jen kun­nan palvelu­velvoit­tei­den peru­mi­nen on psykol­o­gis­es­ti aika han­kalaa, eikä kyse ole vain psykolo­gias­ta. Kyse on tärkeistä asioista, joista on tuskallista luopua.

Joitain help­po­ja kohtei­ta löy­tyy. Lukion uskon­nonopetuk­ses­sa esimerkik­si on maail­man uskon­to­jen kurssi. Tätä kurssia varten luok­ka pitää jakaa pieni­in ryh­mi­in, luter­i­laisi­in, ortodok­sei­hin, kato­lilaisi­in, islami­laisi­in ja uskon­not­tomi­in. Miten hin­du­laisu­ud­es­ta opet­ta­mi­nen eroaa ortodok­se­ja ja luter­i­laisia opetettaessa?

Täl­laisia älyt­tömyyk­siä kar­si­mal­la ei kuitenkaan mil­jar­dia kar­si­ta, mut­ta nyt olisi aika kerätä lista saman­lai­sista rahan­haaskausko­hteista. Edessä on luokkakoko­jen kas­vat­ta­mi­nen ja päivähoidon normien keven­tämi­nen. Ennus­tan vaikea­ta syksyä.

Onnek­si voimme luot­taa tässä keskus­taop­po­si­tion tukeen. Vaati­han aivan äsket­täin Mat­ti Van­hanen täl­laista ohjel­maa ja vähän vielä enem­män. Ai, emmekö voikaan?

3 vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (12): Kuntatalous”

  1. Tämä lie­nee yksi poli­ti­ikkao­hjel­man kohdista, jon­ka avoimuus mah­dol­listi nopean sopimisen. Mil­jar­di euroa kun­tien tehtävistä sisältää melkois­es­ti kaikenlaista. 

    Erikois­sairaan­hoito on kallista ja lie­nee ain­oa paik­ka, jos­sa voidaan tehdä ihan oikeasti val­in­to­ja — vaikkakin kipeitä. Lääkärei­den kor­vauk­set ovat myös kas­va­neet kansan­taloudel­lis­es­ti kestämät­tömälle tasolle.

  2. Suomes­sa on riit­tävästi taloudeltaan kri­isiy­tyneitä kun­tia, joiden päät­täjiltä voi hal­li­tus saa­da konkreet­tisia ehdo­tuk­sia lak­isääteis­ten palvelu­iden keventämisestä.

    Ai, kun­tali­itoskun­tien henkilöstö­suo­jaan ei sit­ten voitukaan koskea. Ei vaik­ka eräil­lä kun­nil­la on ollut sopeu­tusju­mi pääl­lä yli 10 vuot­ta ja kohti uusia liitok­sia ja jatkopat­ti­ti­lanteeseen puoli­pakote­taan. Keven­nä siinä sit­ten, mut­ta miten jos henkilöstöku­lui­hin ei voi koskea.

  3. Sha­keem:
    …Erikois­sairaan­hoito on kallista ja lie­nee ain­oa paik­ka, jos­sa voidaan tehdä ihan oikeasti val­in­to­ja – vaikkakin kipeitä. Lääkärei­den kor­vauk­set ovat myös kas­va­neet kansan­taloudel­lis­es­ti kestämät­tömälle tasolle… 

    Huonos­ti jär­jestet­ty, liian raskas peruster­vey­den­huolto on toki yksi osa, mut­ta eipä ollut rohkeut­ta kir­joit­taa suo­raan, että sosi­aal­i­meno­ja tulee leika­ta. Sieltä tule­vat isot säästöt, ihan samal­la taval­la kuin edel­lisessä lamassa. 

    Edel­lisen laman isoil­la säästöil­lä saati­in yhteiskun­ta nousu­un laman jäl­keen. Toki se joitakin yksilöitä kir­paisi, mut­ta parem­pi kuitenkin noin päin. Pelkästään pois­ta­mal­la turhat asum­istuet, saadaan mil­jar­di säästöt. Kaikkien pitäisi tietää, että tuet vain val­u­vat hin­toi­hin, eli ne eivät auta ainakaan asujaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.