Tehokkaammat työvoimapalvelut
Työllistymistä voidaan nopeuttaa tehokkailla työvoimapalveluilla. Työpolitiikan palvelujärjestelmän ja työhallinnon palvelujen tulee vastata muuttuvan toimintaympäristön ja erityisesti rakennemuutosten hallinnan tarpeita.
1.15 Työvoiman palvelukeskukset laajennetaan kattamaan koko maan. Palvelukeskusten resurssit turvataan nykyisten määrärahojen puitteissa. Työvoiman palvelukeskusverkoston vakinaistamisella parannetaan kuntien ja valtion yhteistyötä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistämisessä. Tehdään tarvittavat säädösmuutokset, jotta kunnat voivat saada etukäteen tiedon niistä henkilöistä, joilla 500 päivää työmarkkinatukea on tulossa täyteen. (TEM)
Onkohan tässä kirjoitusvirhe? 300 päivää vai 500 päivää? Jos halutaan hoitaa kestävyysvajetta, ei pitäisi keskittyä vain heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleviin. Toimet pitäisi keskittää niihin, joiden työllistymisen todennäköisyyteen ne vaikuttavat eniten, ei siis varmasti työllistyviin, mutta ei myöskään niihin, jotka eivät työllisty missään tapauksessa. Näin siis kestävyysvajetta ajatellen. Sosiaaliset perusteet johtavat toisenlaisiin päättelyihin.
1.16 Varmistetaan, että TE-toimistot lisäävät työtarjousten tekemistä työttömille. Työtarjouksia tehdään heti työttömyysjakson alussa ja työttömyyden pitkittyessä säännöllisesti kaikille työttömille, joilla on riittävät työmarkkinavalmiudet. Tässä yhteydessä TE-toimiston tehtäviä työttömyysturvan toimeenpanossa vähennetään lausuntomenettelyä karsimalla työttömien oikeusturvaa vaarantamatta, jotta resursseja voidaan suunnata tehokkaaseen työnvälitykseen. Sovelletaan työstä ja aktivointitoimista kieltäytymisestä seuraavia sanktioita johdonmukaisesti. Tätä koskevat ohjeet ja tavoitteet sisällytetään TE-toimistojen tulossopimuksiin. (TEM, STM)
Työvoipaikkatarjous tarkoittaa karenssin uhkaa ja linja jatkuu. Hyvin toteutettuna tämä on hyvä, huonosti toteutettuna kallista kyykyttämistä. Mistähän niitä työpaikkoja sikiää tarjottavaksi? Koska työttömiin liittyy ennakkoluuloja ja riskejä, työvoimahallinto voisi ryhtyä vuokraamaan työvoimaa, mutta toimisi päinvastoin kuin yksityiset työnvuokrausyhtiöt: suosisi työntekijän palkkaamista suoraan, kun muut kieltävät sen.
1.17 Valmistellaan muutokset palkkatuen haku- ja maksatusmenettelyihin, jotta sitä voidaan suunnata nykyistä joustavammin myös työttömien työllistämiseksi yrityksiin. (TEM)
Onko se hakeminen nyt niin vaikeata? Jopa minä olen osannut. Hankalampaa on, että kohtalaiset suuri tuki päättyy kerralla kuin seinään sen sijaan, että se pienenisi asteittain. Aika vähän pysyviä työsuhteita on tätä kautta syntynyt. Tukityöllistäminen on jopa jarruttanut siirtymistä avoimille työmarkkinoille, mutta näissä tutkimuksissa on valikoitumisen ongelma.
1.18 Kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostetaan, kun aiemmin päätetyn mukaisesti osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille 1.1.2015. (TEM)
Tässä on 300 päivää. Kun kunta joutuu joka tapauksessa maksamaan työttömyydestä, kannattaa palkata työtön sen sijaan, että maksaa tyhjästä. Tuleekohan tämä vähän myöhään. Ensin 500 päivää ansiosidonnaisella ja sitten vielä 300 päivää työmarkkinatuella. Toivottavasti syöpähoidoissa ei oteta periaatteeksi, että syövän tulee olla tarpeeksi pitkälle levinnyt, ennen kuin sitä aletaan hoitaa. 800 päivää on 160 viikkoa eli runsaat kolme vuotta.
Tämä on aivan upia idea Osmolta. Mikä on kun tätä ei saada käytäntöön;
“työvoimahallinto voisi ryhtyä vuokraamaan työvoimaa, mutta toimisi päinvastoin kuin yksityiset työnvuokrausyhtiöt: suosisi työntekijän palkkaamista suoraan, kun muut kieltävät sen.
Ensimmäisestä sivulauseesta huolimatta ehdotus on erinomainen: ”Koska työttömiin liittyy ennakkoluuloja ja riskejä, työvoimahallinto voisi ryhtyä vuokraamaan työvoimaa, mutta toimisi päinvastoin …”
Näinhän työvoimatoimistojen yhteydessä toimivat keikkatöiden välityspisteet toimivat ainakin ennen Tanskassa, kello 06 alkaen.
Mitä Tanskaan tulee, niin raportissaan ”Matalapalkkatyö Suomessa” Soininvaara ja Vartiainen (2013) esittävät seuraavaa:
”Työvoimaviranomaisten ja sosiaaliturvan tiiviimpi yhteistyö olisi mielestämme tarpeen. Olisi hyödyllistä myös perehtyä Tanskan kokemuksiin tällaisesta aktivoimisesta. Tanskalainen aktiivinen työvoimapolitiikka on ilmeisesti myötävaikuttanut maan alhaisempaan työttömyysasteeseen.
Pidämme tanskalaista aktivointi-toimintatapaa paremmin pohjoismaiseen ja suomalaiseen arvoympäristöön sopivana kuin saksalaisia ns. Harz-reformeja, joihin kuulunut tukien ja standardien leikkaaminen on hyvän työllisyyskehityksen hintana myös lisännyt köyhyyttä.” (Soininvaara & Vartiainen 2013, 57–58.)
Nyt kuitenkin tanskalaiset, työllisyysministeri Mette Frederiksen (S), sanovat, että tuhansia työttömiä siirretään ulos aktivointi-toimintatavasta, ”aktiveringssystem”, johon kuuluu neljännesvuosittaisia keskusteluja sekä kursseja esimerkiksi hakemusten kirjoittamisessa. Sen sijaan työttömät lähetetään säännölliseen koulutukseen, joka tuottaa muodollisen pätevyyden. – ”kurser i eksempelvis ansøgningsskrivning”, tämä on tanskalaisessa kulttuurissa pilkallinen ilmaus. Tanskalaiset itse pilkkaavat sitä toimintatapaa, josta Soininvaara ja Vartiainen haluaisivat nyt uutena asiana ottaa Suomessa oppia.
”Tusindvis af ledige skal ud af det udskældte aktiveringssystem med kvartalsvise samtaler og kurser i eksempelvis ansøgningsskrivning. Til gengæld skal de sendes i regulær uddannelse, der giver en formel kompetence.” (POLITIKEN, 17. AUG. 2013 KL. 23.00)
http://politiken.dk/politik/ECE2051171/minister-ledige-skal-paa-skolebaenken/
Myös yliopistojen vastuuta valmistuvista voisi lisätä. Jos autotehdas tekee autoja, jota kukaan ei osta, se menee konkurssiin.
Yliopistojen rahoitusta pitäisi muuttaa niin, että rahaa saa vain koulutusta vastaava työtä saaneista valmistuneista.
“…työvoimahallinto voisi ryhtyä vuokraamaan työvoimaa, mutta toimisi päinvastoin kuin yksityiset työnvuokrausyhtiöt: suosisi työntekijän palkkaamista suoraan, kun muut kieltävät sen.”
Minulle on kerrottu, että työnvuokrausyhtiöt eivät suinkaan estä vakinaisten työsuhteiden syntymistä. Siksi yrittäjät pitävät niitä hyvinä työ- ja oppimishaluisten koe- ja harjoitusaikaisina työnvälittäjinä.
Minä siirtäisin koko työnvälityksen yksityisille ja jättäisin työttömien kirjaamisen Kelalle. Sen jälkeen ei olisi juurikaan epäselvää, ketkä ovat aidosti työhaluisia ja ‑kykyisiä, ketkä eivät.
Tanskan malli on menneen talven lumia. Sitä on purettu aktiivisesti ja niinpä Tanskan työttömyys on Suomen luokkaa.
Ikääntyneiden työllisyys on romahtanut alle Suomen
Vuokratyötä tekee n 1 % palkansaajista, joten mitenkään suurta työllistävää vaikutusta ei vuokratyöllä ole.
Työkkärit ovat vuokranneet työvoimaa jo 1990 luvulta, joten mistään uudesta ei esityksessä ol kysymys
Lainaus mol.fi sivuilta
“Vuokratyö on väylä vakituiseen työpaikkaan
Turun työvoimatoimiston Henkilöstövuokraus on kolmanneksi tunnetuin vuokratyövoiman välittäjä Turun seudulla. Valttikortteina ovat hyvä maine, luotettavuus ja nopeus.
– Asiakkaiden tarpeet ovat moninaiset. Vuokratyö on muun muassa suosittu rekrytointitapa, henkilöstökonsultti Päivi Kalliokorpi kertoo.
Työhallinnon maksullinen vuokratyövoiman välitys sai alkunsa Turusta vuonna 1994 ja se on vakiinnuttanut asemansa reilussa kymmenessä vuodessa. Taloustutkimuksella teetetyn tuoreen selvityksen mukaan Turun työvoimatoimiston Henkilöstövuokraus on alueellaan peräti kolmanneksi tunnetuin. Vuokratyövoimaa välittää Turun seudulla noin nelisenkymmentä yritystä. ”
Pientä johdantoa voitaisiin hakea Yhdysvalloisaa käytävästä keskustelusta koskien ns. for-profit yliopistojen tulevaisuutta. Ne tietenkin markkinoivat yliopistokoulutustaan mm. tilastoin, kuinka hyvin heiltä työllistytään valmistumisen jälkeen.
Esimerkiksi oikeudellista koulutusta tarjoava yliopisto oli sisällyttänyt “koulutusta vastaaviin tehtäviin” valmistuneiksi sellaisia, jotka olivat olleet tuomioistuimien kanslioissa paperitöissä. Tätä pidettiin julkisuudessa, asian paljastuttua, täydellisenä maksajan harhaanjohtamisena.
Niinpä. TEM:n ja opetusministeriön papereissa tämä olisi lähes täydellinen “match”. Lisää juristeja, jos kerran pääsee sihteeriksi käräjäoikeuteen.
“Tehdään tarvittavat säädösmuutokset, jotta kunnat voivat saada etukäteen tiedon niistä henkilöistä, joilla 500 päivää työmarkkinatukea on tulossa täyteen. (TEM)”
Tätä en ymmärrä. Siis ensin ansiosidonnaista 500 päivää ja sitten työmarkkinatukea 500 päivää? Siis n. 4 vuotta.
Tarkoitetaankohan tässä ansiosidonnaisen 500 päivää, josta kunnat jo saavat tiedon kassoilta?
“Yliopistojen rahoitusta pitäisi muuttaa niin, että rahaa saa vain koulutusta vastaava työtä saaneista valmistuneista.”
Jotenkin ehkä niin, että yliopisto saa vanhasta summasta 50%/valmistunut ja loput kun valmistunut saa alansa töitä. Kriteeri voi toki olla aika löyhä, eli esim. kotitalousopettajaksi valmistunut “saa” mennä ruokateollisuuden palvelukseen.
Keikkatyöpalveluita löytyy paljon , jos vain viitsii hieman etsiä.
Tarvitsin vanhoilla venhemmilleni apua, jotta he voivat asua kesän kesämökillä. Viiden minuutin surfaus opsati minut 4H kerhojen sivuille ja siellä tarjottiin nuoria keikkatöihin.
Niinpä apua saa jos varaa muutamaa päivää ennen. Vanhempani ovatkäyttäneet palvelua kymmenkunta kertaa ja toiminut.
Nuoret ovatnuoria eikä heiltä voi odottaa suurta ja laajaa ammattitaitoa, mutta he suoriutuvat hyvin yksinkertaisista tehtävistä.Taloremontia ei kannata yrittää teettää
Ja hinta on ollut vain 15 euroa tunti. Nuorelle iitä jää enemmän käteen kuin Mäkkärillä tai ISS:llä.
Matkoista veloitetaan lyhyissä keikoissa 1–2 tuntia
4H hoitaa laskutuksen ja työnantajavelvoitteet.
Ja palkkasin itsekin lakkiaisiin pari tarjoilijaa ja homma toimi Hesassakin