Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (5): Tehokkaammat työvoimapalvelut

 Tehokkaam­mat työvoimapalvelut

Työl­listymistä voidaan nopeut­taa tehokkail­la työvoima­palveluil­la. Työpoli­ti­ikan palvelu­jär­jestelmän ja työhallinnon palvelu­jen tulee vas­ta­ta muut­tuvan toim­intaym­päristön ja eri­tyis­es­ti raken­nemuu­tosten hallinnan tarpeita.

1.15            Työvoiman palvelukeskuk­set laa­jen­netaan kat­ta­maan koko maan. Palvelukeskusten resurssit tur­vataan nyky­is­ten määrära­ho­jen puit­teis­sa. Työvoiman palvelukeskusverkos­ton vak­i­nais­tamisel­la paran­netaan kun­tien ja val­tion yhteistyötä heikoim­mas­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vien työl­listämisen edis­tämisessä. Tehdään tarvit­ta­vat säädös­muu­tok­set, jot­ta kun­nat voivat saa­da etukä­teen tiedon niistä henkilöistä, joil­la 500 päivää työ­markki­natukea on tulos­sa täy­teen. (TEM)

Onko­han tässä kir­joi­tusvirhe? 300 päivää vai 500 päivää? Jos halu­taan hoitaa kestävyys­va­jet­ta, ei pitäisi keskit­tyä vain heikoim­mas­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vi­in. Toimet pitäisi keskit­tää niihin, joiden työl­listymisen toden­näköisyy­teen ne vaikut­ta­vat eniten, ei siis var­masti työl­listyvi­in, mut­ta ei myöskään niihin, jot­ka eivät työl­listy mis­sään tapauk­ses­sa. Näin siis kestävyys­va­jet­ta ajatellen. Sosi­aaliset perus­teet johta­vat toisen­laisi­in päättelyihin.

1.16            Varmis­te­taan, että TE-toimis­tot lisäävät työ­tar­jousten tekemistä työt­tömille. Työ­tar­jouk­sia tehdään heti työt­tömyys­jak­son alus­sa ja työt­tömyy­den pitkit­tyessä sään­nöl­lis­es­ti kaikille työt­tömille, joil­la on riit­tävät työ­markki­navalmi­udet. Tässä yhtey­dessä TE-toimis­ton tehtäviä työt­tömyys­tur­van toimeen­panos­sa vähen­netään lausun­tomenet­te­lyä kar­si­mal­la työt­tömien oikeustur­vaa vaaran­ta­mat­ta, jot­ta resursse­ja voidaan suun­na­ta tehokkaaseen työn­väl­i­tyk­seen. Sovel­letaan työstä ja aktivoin­ti­toimista kieltäy­tymis­es­tä seu­raavia sank­tioi­ta johdon­mukaises­ti. Tätä koske­vat ohjeet ja tavoit­teet sisäl­lytetään TE-toimis­to­jen tulos­sopimuk­si­in. (TEM, STM)

Työvoipaikkatar­jous tarkoit­taa karenssin uhkaa ja lin­ja jatkuu. Hyvin toteutet­tuna tämä on hyvä, huonos­ti toteutet­tuna kallista kyykyt­tämistä. Mis­tähän niitä työ­paikko­ja sik­iää tar­jot­tavak­si? Kos­ka työt­tömi­in liit­tyy ennakkolu­u­lo­ja ja riske­jä, työvoima­hallinto voisi ryhtyä vuokraa­maan työvoimaa, mut­ta toimisi päin­vas­toin kuin yksi­tyiset työn­vuokrausy­htiöt: suo­sisi työn­tek­i­jän palkkaamista suo­raan, kun muut kieltävät sen.

1.17            Valmis­tel­laan muu­tok­set palkkat­uen haku- ja mak­sa­t­us­menet­te­ly­i­hin, jot­ta sitä voidaan suun­na­ta nyky­istä jous­tavam­min myös työt­tömien työl­listämisek­si yri­tyk­si­in. (TEM)

Onko se hakem­i­nen nyt niin vaikea­ta? Jopa minä olen osan­nut. Han­kalam­paa on, että kohta­laiset suuri tuki päät­tyy ker­ral­la kuin seinään sen sijaan, että se pienenisi asteit­tain. Aika vähän pysyviä työ­suhtei­ta on tätä kaut­ta syn­tynyt. Tuk­i­työl­listämi­nen on jopa jar­rut­tanut siir­tymistä avoimille työ­markki­noille, mut­ta näis­sä tutkimuk­sis­sa on valikoi­tu­misen ongelma.

1.18            Kun­tien roo­lia ja vas­tu­u­ta pitkäaikaistyöt­tömyy­den akti­ivises­sa hoi­dos­sa koroste­taan, kun aiem­min pääte­tyn mukaises­ti osa yli 300 päivää työ­markki­nat­uel­la ollei­den pitkäaikaistyöt­tömien työ­markki­nat­uen rahoi­tus­vas­tu­us­ta siir­retään kun­nille 1.1.2015. (TEM)

Tässä on 300 päivää. Kun kun­ta joutuu joka tapauk­ses­sa mak­samaan työt­tömyy­destä, kan­nat­taa palkata työtön sen sijaan, että mak­saa tyhjästä. Tuleeko­han tämä vähän myöhään. Ensin 500 päivää ansiosi­don­naisel­la ja sit­ten vielä 300 päivää työ­markki­nat­uel­la. Toiv­ot­tavasti syöpähoidois­sa ei ote­ta peri­aat­teek­si, että syövän tulee olla tarpeek­si pitkälle levin­nyt, ennen kuin sitä ale­taan hoitaa. 800 päivää on 160 viikkoa eli run­saat kolme vuotta.

11 vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (5): Tehokkaammat työvoimapalvelut”

  1. Tämä on aivan upia idea Osmol­ta. Mikä on kun tätä ei saa­da käytäntöön;
    “työvoima­hallinto voisi ryhtyä vuokraa­maan työvoimaa, mut­ta toimisi päin­vas­toin kuin yksi­tyiset työn­vuokrausy­htiöt: suo­sisi työn­tek­i­jän palkkaamista suo­raan, kun muut kieltävät sen.

  2. Ensim­mäis­es­tä sivu­lauseesta huoli­mat­ta ehdo­tus on eri­no­mainen: ”Kos­ka työt­tömi­in liit­tyy ennakkolu­u­lo­ja ja riske­jä, työvoima­hallinto voisi ryhtyä vuokraa­maan työvoimaa, mut­ta toimisi päinvastoin …”

    Näin­hän työvoima­toimis­to­jen yhtey­dessä toimi­vat keikkatöi­den väl­i­tyspis­teet toimi­vat ainakin ennen Tan­skas­sa, kel­lo 06 alkaen.

    Mitä Tan­skaan tulee, niin rapor­tis­saan ”Mata­la­palkkatyö Suomes­sa” Soin­in­vaara ja Var­ti­ainen (2013) esit­tävät seuraavaa:

    ”Työvoimavi­ra­nomais­ten ja sosi­aal­i­tur­van tiivi­impi yhteistyö olisi mielestämme tarpeen. Olisi hyödyl­listä myös pere­htyä Tan­skan koke­muk­si­in täl­lais­es­ta aktivoimis­es­ta. Tan­skalainen akti­ivi­nen työvoimapoli­ti­ik­ka on ilmeis­es­ti myötä­vaikut­tanut maan alhaisem­paan työttömyysasteeseen.

    Pidämme tan­skalaista aktivoin­ti-toim­intat­a­paa parem­min pohjo­is­maiseen ja suo­ma­laiseen arvoym­päristöön sopi­vana kuin sak­salaisia ns. Harz-reforme­ja, joi­hin kuu­lunut tukien ja stan­dar­d­i­en leikkaami­nen on hyvän työl­lisyyske­hi­tyk­sen hin­tana myös lisän­nyt köy­hyyt­tä.” (Soin­in­vaara & Var­ti­ainen 2013, 57–58.)

    Nyt kuitenkin tan­skalaiset, työl­lisyys­min­is­teri Mette Fred­erik­sen (S), sanovat, että tuhan­sia työt­tömiä siir­retään ulos aktivoin­ti-toim­intatavas­ta, ”aktiver­ingssys­tem”, johon kuu­luu neljän­nesvu­osit­taisia keskustelu­ja sekä kursse­ja esimerkik­si hake­musten kir­joit­tamises­sa. Sen sijaan työt­tömät lähetetään sään­nöl­liseen koulu­tuk­seen, joka tuot­taa muodol­lisen pätevyy­den. – ”kurs­er i eksem­pelvis ansøgn­ingsskrivn­ing”, tämä on tan­skalaises­sa kult­tuuris­sa pil­ka­lli­nen ilmaus. Tan­skalaiset itse pilkkaa­vat sitä toim­intat­a­paa, jos­ta Soin­in­vaara ja Var­ti­ainen halu­aisi­vat nyt uute­na asiana ottaa Suomes­sa oppia.

    ”Tusind­vis af ledi­ge skal ud af det udskældte aktiver­ingssys­tem med kvar­talsvise sam­taler og kurs­er i eksem­pelvis ansøgn­ingsskrivn­ing. Til gengæld skal de sendes i reg­ulær uddan­nelse, der giv­er en formel kom­pe­tence.” (POLITIKEN, 17. AUG. 2013 KL. 23.00)
    http://politiken.dk/politik/ECE2051171/minister-ledige-skal-paa-skolebaenken/

  3. Myös yliopis­to­jen vas­tu­u­ta valmis­tu­vista voisi lisätä. Jos autote­hdas tekee auto­ja, jota kukaan ei osta, se menee konkurssiin.

  4. Sha­keem:
    Myös yliopis­to­jen vas­tu­u­ta valmis­tu­vista voisi lisätä. Jos autote­hdas tekee auto­ja, jota kukaan ei osta, se menee konkurssiin.

    Yliopis­to­jen rahoi­tus­ta pitäisi muut­taa niin, että rahaa saa vain koulu­tus­ta vas­taa­va työtä saaneista valmistuneista.

  5. “…työvoima­hallinto voisi ryhtyä vuokraa­maan työvoimaa, mut­ta toimisi päin­vas­toin kuin yksi­tyiset työn­vuokrausy­htiöt: suo­sisi työn­tek­i­jän palkkaamista suo­raan, kun muut kieltävät sen.”

    Min­ulle on ker­rot­tu, että työn­vuokrausy­htiöt eivät suinkaan estä vak­i­nais­ten työ­suhtei­den syn­tymistä. Sik­si yrit­täjät pitävät niitä hyv­inä työ- ja oppimishaluis­ten koe- ja har­joi­tu­saikaisi­na työnvälittäjinä.
    Minä siirtäisin koko työn­väl­i­tyk­sen yksi­ty­isille ja jät­täisin työt­tömien kir­jaamisen Kelalle. Sen jäl­keen ei olisi juurikaan epä­selvää, ketkä ovat aidosti työhaluisia ja ‑kyky­isiä, ketkä eivät.

  6. Tan­skan malli on men­neen tal­ven lumia. Sitä on puret­tu akti­ivis­es­ti ja niin­pä Tan­skan työt­tömyys on Suomen luokkaa.

    Ikään­tynei­den työl­lisyys on rom­ah­tanut alle Suomen

  7. Vuokratyötä tekee n 1 % palka­nsaa­jista, joten mitenkään suur­ta työl­listävää vaiku­tus­ta ei vuokratyöl­lä ole.

    Työkkärit ovat vuokran­neet työvoimaa jo 1990 luvul­ta, joten mis­tään uud­es­ta ei esi­tyk­sessä ol kysymys

    Lain­aus mol.fi sivuilta

    “Vuokratyö on väylä vak­i­tuiseen työpaikkaan

    Turun työvoima­toimis­ton Henkilöstövuokraus on kol­man­nek­si tun­ne­tu­in vuokratyövoiman välit­täjä Turun seudul­la. Valt­tiko­rt­teina ovat hyvä maine, luotet­tavu­us ja nopeus.
    – Asi­akkaiden tarpeet ovat mon­i­naiset. Vuokratyö on muun muas­sa suosit­tu rekry­toin­ti­ta­pa, henkilöstökon­sult­ti Päivi Kallioko­r­pi kertoo.

    Työhallinnon mak­sulli­nen vuokratyövoiman väl­i­tys sai alkun­sa Turus­ta vuon­na 1994 ja se on vaki­in­nut­tanut ase­mansa reilus­sa kymme­nessä vuodessa. Talous­tutkimuk­sel­la teete­tyn tuoreen selvi­tyk­sen mukaan Turun työvoima­toimis­ton Henkilöstövuokraus on alueel­laan peräti kol­man­nek­si tun­ne­tu­in. Vuokratyövoimaa välit­tää Turun seudul­la noin nelisenkym­men­tä yritystä. ”

  8. KKK: Yliopis­to­jen rahoi­tus­ta pitäisi muut­taa niin, että rahaa saa vain koulu­tus­ta vas­taa­va työtä saaneista valmistuneista.

    Pien­tä johdan­toa voitaisi­in hakea Yhdys­val­loisaa käytävästä keskustelus­ta koskien ns. for-prof­it yliopis­to­jen tule­vaisu­ut­ta. Ne tietenkin markki­noi­vat yliopis­tok­oulu­tus­taan mm. tilas­toin, kuin­ka hyvin heiltä työl­listytään valmis­tu­misen jälkeen. 

    Esimerkik­si oikeudel­lista koulu­tus­ta tar­joa­va yliopis­to oli sisäl­lyt­tänyt “koulu­tus­ta vas­taavi­in tehtävi­in” valmis­tuneik­si sel­l­aisia, jot­ka oli­vat olleet tuomiois­tu­imien kansliois­sa paper­itöis­sä. Tätä pidet­ti­in julk­isu­udessa, asian pal­jas­tut­tua, täy­del­lisenä mak­sa­jan harhaanjohtamisena. 

    Niin­pä. TEM:n ja ope­tus­min­is­ter­iön papereis­sa tämä olisi läh­es täy­delli­nen “match”. Lisää juris­te­ja, jos ker­ran pääsee sih­teerik­si käräjäoikeuteen.

  9. “Tehdään tarvit­ta­vat säädös­muu­tok­set, jot­ta kun­nat voivat saa­da etukä­teen tiedon niistä henkilöistä, joil­la 500 päivää työ­markki­natukea on tulos­sa täy­teen. (TEM)”

    Tätä en ymmär­rä. Siis ensin ansiosi­don­naista 500 päivää ja sit­ten työ­markki­natukea 500 päivää? Siis n. 4 vuotta.
    Tarkoite­taanko­han tässä ansiosi­don­naisen 500 päivää, jos­ta kun­nat jo saa­vat tiedon kassoilta?

  10. “Yliopis­to­jen rahoi­tus­ta pitäisi muut­taa niin, että rahaa saa vain koulu­tus­ta vas­taa­va työtä saaneista valmistuneista.”

    Jotenkin ehkä niin, että yliopis­to saa van­has­ta sum­mas­ta 50%/valmistunut ja lop­ut kun valmis­tunut saa alansa töitä. Kri­teeri voi toki olla aika löy­hä, eli esim. koti­talousopet­ta­jak­si valmis­tunut “saa” men­nä ruoka­te­ol­lisu­u­den palvelukseen.

  11. Keikkatyö­palvelui­ta löy­tyy paljon , jos vain viit­sii hie­man etsiä.

    Tarvitsin van­hoil­la ven­hem­mil­leni apua, jot­ta he voivat asua kesän kesämökil­lä. Viiden min­uutin sur­faus opsati min­ut 4H ker­ho­jen sivuille ja siel­lä tar­jot­ti­in nuo­ria keikkatöihin.

    Niin­pä apua saa jos varaa muu­ta­maa päivää ennen. Van­hempani ovatkäyt­täneet palvelua kym­menkun­ta ker­taa ja toiminut. 

    Nuoret ovat­n­uo­ria eikä heiltä voi odot­taa suur­ta ja laa­jaa ammat­ti­taitoa, mut­ta he suo­ri­u­tu­vat hyvin yksinker­tai­sista tehtävistä.Taloremontia ei kan­na­ta yrit­tää teettää

    Ja hin­ta on ollut vain 15 euroa tun­ti. Nuorelle iitä jää enem­män käteen kuin Mäkkäril­lä tai ISS:llä.
    Matkoista veloite­taan lyhyis­sä keikois­sa 1–2 tuntia

    4H hoitaa lasku­tuk­sen ja työnantajavelvoitteet.

    Ja palkkasin itsekin lakki­aisi­in pari tar­joil­i­jaa ja hom­ma toi­mi Hesassakin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.