Äkilliset rakennemuutokset ovat monisyinen haaste. On tärkeä uudistaa äkillisten rakennemuutosten ennakoinnin ja hoidon toimintamallia akuuttiin tilanteeseen reagoivasta toiminnasta selvästi tulevaa kehitystä ennakoivampaan suuntaan.
2.9 Valmistellaan suunnitelma työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi siten, että työvoiman osaamishaasteisiin voidaan nykyistä paremmin vastata sekä pitkällä aikavälillä että nopeissa rakennemuutoksissa. Tavoite on suunnata ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarjontaa ennakoidun työvoimatarpeen mukaisesti. (TEM, OKM)
2.10 Varmistetaan, että tulevalla EU:n rakennerahastokaudella 2014–2020 käytettävissä olevista 2,6 miljardista eurosta kohdistetaan riittävästi sellaisiin elinkeino- ja ympäristö hankkeisiin, jotka vaikuttavuusselvitysten perusteella tukevat talouskasvua, vähähiilistä kehitystä, työllisyyttä ja rakennemuutosta. Samalla uudistetaan rakennerahastojen hallintomalli kustannustehokkaammaksi. (TEM)
On paljon puhuvaa, ettei tässä sanota mitään. Kun jopa minulla on tiedossa pari hyvin ikävää uutista, voisi ajatella, että tuohon ennakointiin ja jopa ehkäisyyn panostettaisiin enemmän.
“Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (9): Äkillisten rakennemuutosten hallinta”
Millaiset himaskonsultaatiot ovat hattutemputtaneet leikkaukset ja veronkorotukset rakenneuudistuksiksi ja vieläpä syöttäneet mediallekin ja ekonomisteille tämän termin.
Pahaa pelkään, että hallituksen hypetys ei riitä yhdeksään miljardiin saakka. Pitäis olla idealismin sijaan aitoa materialismia ja strukturalismia.
En usko, että Suomen talous tällä pelkällä kosmetiikalla ja verbalismilla kääntyy. Paljon kertoo se, että ilman Ruotsia ja ruotsalaisten sijoitusten ja yritysten läsnäolola Suomessa Suomi olisi vajonnut suohon.
Ode sanoo aikaisemmassa artikkelissaan, että Helsinki on Suomen talouden moottori. Minä sanoisin faktojen perusteella, että Tukholma on Suomen talouden veturi.
Eipäs nyt vääristelä sanomisiani. Kyllä Suomjea vetävät eteenpäin myös Oulu, Tampere, Jyväskylä ja Turku esimerkiksi, mutta on vaikea sanoa Nurmjeksen vetävän muuta Suomea perässään. Olen sanonut, että kehitys käy vääjäämättä kohden suurias työmarkkina-alueita ja tiivistä kaupunkia, mutta ei se tarkoita edes Suomessa pelkästään Helsingin seutua.
Myönnän ja pyydän anteeksi. Tein siis virhetulkinnan aiemmasta artikkelistasi ja siinä erityisesti tästä lauseesta:
” mahdollisimman suuri osa suomalaisista siirretään mahdollisimman nopeasti Helsingin seudulle, jossa työ on tuottavampaa”
TEM on ennakoinut työvoimantarvetta kohta vuosikymmeniä ja vaikea keksiä, mikä voisi mennä enempää pieleen.
Edelleen biotieteet, vai mitä ne nyt ovat, ovat TEM:n papereissa tulevaisuuden alaa, jonka vuoksi koulutusmäärät on räikeästi ylimitoitettu vuodesta toiseen. Sillä ei ole mitään väliä, että jopa yli puolelle valmistuvista ei ole löytynyt millään tavalla koulutukseen liittyvää työtä — vaativuudelta tai osaamisalueeltaan.
Oikeasti koulutuspolitiikka on työpaikkojen järjestämistä yliopistoihin ja kouluihin ylipäätään.
Koulutusmääristä tulee päättää markkinasignaalien mukaan, joista yksi ei ole maisterin työllistyminen tehtävään, johon ei tarvita pitkää koulutusta. TEM:n ennustajaosaajat voivat myydä osaamistaan vapailla markkinoilla.
Hallituksen pitää tehdä rakennepoliittinen ohjelma nimeltään “mikä on rakenne?”-ohjelma.
Jos korissa on omena ja toisessa korissa on toinen omena, niin kun omenat ovat samassa korissa niin on tehty rakennemuutos. Näin ymmärsin kun radiossa viime sunnuntaina Pääministerin haastattelutunnilla pääministeri otti esille kirkkaan esimerkin rakennemuutoksesta: kuntien yhdistämisen!
Voi ei tämäkin kirjoitus muuttui “vihapuheeksi”