Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (9): Äkillisten rakennemuutosten hallinta

Äkil­li­set raken­ne­muu­tok­set ovat moni­syi­nen haas­te. On tär­keä uudis­taa äkil­lis­ten raken­ne­muu­tos­ten enna­koin­nin ja hoi­don toi­min­ta­mal­lia akuut­tiin tilan­tee­seen rea­goi­vas­ta toi­min­nas­ta sel­väs­ti tule­vaa kehi­tys­tä enna­koi­vam­paan suuntaan.

2.9              Val­mis­tel­laan suun­ni­tel­ma työ­voi­ma- ja kou­lu­tus­tar­peen enna­koin­nin kehit­tä­mi­sek­si siten, että työ­voi­man osaa­mis­haas­tei­siin voi­daan nykyis­tä parem­min vas­ta­ta sekä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä että nopeis­sa raken­ne­muu­tok­sis­sa. Tavoi­te on suun­na­ta amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen, ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen tar­jon­taa enna­koi­dun työ­voi­ma­tar­peen mukai­ses­ti. (TEMOKM)

2.10            Var­mis­te­taan, että tule­val­la EU:n raken­ne­ra­has­to­kau­del­la 2014–2020 käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta 2,6 mil­jar­dis­ta euros­ta koh­dis­te­taan riit­tä­väs­ti sel­lai­siin elin­kei­no- ja ympä­ris­tö hank­kei­siin, jot­ka vai­kut­ta­vuus­sel­vi­tys­ten perus­teel­la tuke­vat talous­kas­vua, vähä­hii­lis­tä kehi­tys­tä, työl­li­syyt­tä ja raken­ne­muu­tos­ta. Samal­la uudis­te­taan raken­ne­ra­has­to­jen hal­lin­to­mal­li kus­tan­nus­te­hok­kaam­mak­si. (TEM)

On pal­jon puhu­vaa, ettei täs­sä sano­ta mitään. Kun jopa minul­la on tie­dos­sa pari hyvin ikä­vää uutis­ta, voi­si aja­tel­la, että tuo­hon enna­koin­tiin ja jopa ehkäi­syyn panos­tet­tai­siin enemmän.

 

5 vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (9): Äkillisten rakennemuutosten hallinta”

  1. Hal­li­tuk­sen raken­ne­po­liit­ti­nen ohjel­ma (9): Äkil­lis­ten raken­ne­muu­tos­ten hallinta”

    Mil­lai­set himas­kon­sul­taa­tiot ovat hat­tu­tem­put­ta­neet leik­kauk­set ja veron­ko­ro­tuk­set raken­ne­uu­dis­tuk­sik­si ja vie­lä­pä syöt­tä­neet medial­le­kin ja eko­no­mis­teil­le tämän termin.

    Pahaa pel­kään, että hal­li­tuk­sen hype­tys ei rii­tä yhdek­sään mil­jar­diin saak­ka. Pitäis olla idea­lis­min sijaan aitoa mate­ria­lis­mia ja strukturalismia.

    En usko, että Suo­men talous täl­lä pel­käl­lä kos­me­tii­kal­la ja ver­ba­lis­mil­la kään­tyy. Pal­jon ker­too se, että ilman Ruot­sia ja ruot­sa­lais­ten sijoi­tus­ten ja yri­tys­ten läs­nä­olo­la Suo­mes­sa Suo­mi oli­si vajon­nut suohon.

    Ode sanoo aikai­sem­mas­sa artik­ke­lis­saan, että Hel­sin­ki on Suo­men talou­den moot­to­ri. Minä sanoi­sin fak­to­jen perus­teel­la, että Tuk­hol­ma on Suo­men talou­den veturi.

    1. Ode sanoo aikai­sem­mas­sa artik­ke­lis­saan, että Hel­sin­ki on Suo­men talou­den moot­to­ri. Minä sanoi­sin fak­to­jen perus­teel­la, että Tuk­hol­ma on Suo­men talou­den veturi.

      Eipäs nyt vää­ris­te­lä sano­mi­sia­ni. Kyl­lä Suom­jea vetä­vät eteen­päin myös Oulu, Tam­pe­re, Jyväs­ky­lä ja Tur­ku esi­mer­kik­si, mut­ta on vai­kea sanoa Nurm­jek­sen vetä­vän muu­ta Suo­mea peräs­sään. Olen sano­nut, että kehi­tys käy vää­jää­mät­tä koh­den suu­rias työ­mark­ki­na-aluei­ta ja tii­vis­tä kau­pun­kia, mut­ta ei se tar­koi­ta edes Suo­mes­sa pel­käs­tään Hel­sin­gin seutua.

  2. Myön­nän ja pyy­dän anteek­si. Tein siis vir­he­tul­kin­nan aiem­mas­ta artik­ke­lis­ta­si ja sii­nä eri­tyi­ses­ti täs­tä lauseesta:
    ” mah­dol­li­sim­man suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta siir­re­tään mah­dol­li­sim­man nopeas­ti Hel­sin­gin seu­dul­le, jos­sa työ on tuottavampaa”

  3. TEM on enna­koi­nut työ­voi­man­tar­vet­ta koh­ta vuo­si­kym­me­niä ja vai­kea kek­siä, mikä voi­si men­nä enem­pää pieleen. 

    Edel­leen bio­tie­teet, vai mitä ne nyt ovat, ovat TEM:n pape­reis­sa tule­vai­suu­den alaa, jon­ka vuok­si kou­lu­tus­mää­rät on räi­keäs­ti yli­mi­toi­tet­tu vuo­des­ta toi­seen. Sil­lä ei ole mitään väliä, että jopa yli puo­lel­le val­mis­tu­vis­ta ei ole löy­ty­nyt mil­lään taval­la kou­lu­tuk­seen liit­ty­vää työ­tä — vaa­ti­vuu­del­ta tai osaamisalueeltaan.

    Oikeas­ti kou­lu­tus­po­li­tiik­ka on työ­paik­ko­jen jär­jes­tä­mis­tä yli­opis­toi­hin ja kou­lui­hin ylipäätään.

    Kou­lu­tus­mää­ris­tä tulee päät­tää mark­ki­na­sig­naa­lien mukaan, jois­ta yksi ei ole mais­te­rin työl­lis­ty­mi­nen teh­tä­vään, johon ei tar­vi­ta pit­kää kou­lu­tus­ta. TEM:n ennus­ta­jao­saa­jat voi­vat myy­dä osaa­mis­taan vapail­la markkinoilla.

  4. Hal­li­tuk­sen pitää teh­dä raken­ne­po­liit­ti­nen ohjel­ma nimel­tään “mikä on rakenne?”-ohjelma.

    Jos koris­sa on ome­na ja toi­ses­sa koris­sa on toi­nen ome­na, niin kun ome­nat ovat samas­sa koris­sa niin on teh­ty raken­ne­muu­tos. Näin ymmär­sin kun radios­sa vii­me sun­nun­tai­na Pää­mi­nis­te­rin haas­tat­te­lu­tun­nil­la pää­mi­nis­te­ri otti esil­le kirk­kaan esi­mer­kin raken­ne­muu­tok­ses­ta: kun­tien yhdistämisen! 

    Voi ei tämä­kin kir­joi­tus muut­tui “viha­pu­heek­si”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.