sote – Sivu 2

Jäähyväiset HUS:lle (1) Menokehys

Eilen maanantaina olin elämäni viimeisen kerran HUS:in hallituksessa – todennäköisesti. Se varaus on tehtävä, että jos yhtymäkokous ei saa vahvistetuksi seuraajani valintaa eikä nykyinen varajäseneni pääse kokoukseen, ei sitä paikkaa voi tyhjäksikään jättää.

Jätin paikkani protestiksi yhtymäkokouksen päätöksestä HUS:n menoraamiksi. Tämä asetelma vaatii selventämistä niille, jotka eivät tunne terveydenhuollon rahoitusta.

Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtiolta könttäsummana. Sillä rahalla niiden on huolehdittava sekä perusterveydenhuolloista että erikoissairaanhoidosta. Rahaa niiltä menee myös sosiaalihuoltoon ja palo- ja pelastustoimeen.

Uudellamaalla rakennelma on toinen. Uusimaa jakautuu viiteen hyvinvointialueeseen, joista Helsinki muodostaa yhden. Helsingissä ei ole erikseen aluevaltuustoa, vaan kaupunginvaltuusto huolehtii sen tehtävistä, mutta sote-rahat tulevat Helsingillekin valtiolta. Jatka lukemista ”Jäähyväiset HUS:lle (1) Menokehys”

Eroan HUS:n hallituksesta

HUS:n yhtymäkokous on tänään päättänyt vähentää HUS:n vuoden 2025 menokehystä vielä lähes 44 miljoonalla eurolla verrattuna niihin karmaiseviin lukuihin, joita käsittelimme viime hallituksen kokouksessa. Yhtymäkokouksen muodostavat Helsingin ja Uudenmaan neljän hyvinvointialueen edustajat.

En tiedä, miten vaaditut säästöt tullaan toteuttamaan, mutta suuruusluokasta kertoo jotain se, että 44 miljoonaa euroa vastaa lähes 900 sairaanhoitajan palkkauskustannuksia.

HUS:n hallituksen toimintaa määrittää paitsi menokehys, myös lain vaatimukset hoitotakuusta ja ihmisten oikeudesta saada hoitoa sairauksiinsa.

Katson, että yhtymäkokouksen päätösten jälkeen HUS:n hallitus ei voi edes teoriassa toimia lakia rikkomatta. Lisäksi HUS on Suomen terveydenhuollon kruununjalokivi, joka vastaa vaativimmasta erikoissairaanhoidosta kaikille suomalaisille ja jonka surkastuttamista en pidä viisaana.

En halua kantaa vastuuta päätöksistä, joita en hyväksy. Siksi olen päättänyt erota HUS:n hallituksesta.

Tilanne on vähän samanlainen kuin osakeyhtiössä, jossa omistajat vaativat yhtiön hallitusta rikkomaan lakia yhtiön talouden pönkittämiseksi. Silloinkaan yhtiön hallituksen jäsenet eivät voi mennä omistajien selän taakse ja sanoa, että en minä vaan omistajat. Hallituksen jäsenet ovat juridisessa vastuussa lain rikkomisesta, elleivät eroa.

Demokratiassa voidaan tietysti päättää, että sairaita hoidetaan vähemmän ja huonommin, elleivät nämä maksa itse hoitoaan. Monessa maassa näin tehdäänkin. Silloin pitää kuitenkin myös päättää näin. Nyt meillä laki takaa oikeuden laadukkaaseen hoitoon määräajassa, mutta terveydenhuollon rahoitus ei vastaa sitä, mitä laki lupaa. Se saattaa HUS:n hallituksen ja ehkä myös jotkut hyvinvointialueiden hallitukset kohtuuttomaan tilanteeseen.

Jos halutaan, että Suomessa käytetään sairaanhoitoon merkittävästi vähemmän rahaa kuin vertailukelpoisissa maissa, pitää lakeja oikeudesta hoitoon muuttaa vastaamaan supistettua rahoitusta. Aivan vähäiset rajaukset eivät riitä, vaan pitäisi päättää jostain sen kokoisesta kuin että nykyaikaisia syöpähoitoja ei anneta yli 65-vuotiaille, elleivät nämä maksa hoitoaan itse. En usko, että suomalaiset hyväksyisivät tällaista, en minä ainakaan hyväksyisi.

Muistelmista pois jätettyä: VM:n pöhkö tuottavuusmittari

Muistelmistani Voittoja ja tappioita jäi pakosta pois paljon asioita. Julkaisen niitä blogillani niin paljon kuin jaksan.

Toimin peruspalveluministerinä vuosina 2000-2002. Tuolloin VM julkisti tiedon, että sairaaloiden tuottavuus olisi laskenut lyhyessä ajassa merkittävästi ja vaati toimia.

Tieto tuntui minusta kummalliselta, sillä erityisesti kirurgiassa oli otettu merkittäviä askelia toiminnan tehostamiseksi siirtymällä päivä- ja lyhytkirurgiaan. Koska tällaiset laskelmat olivat minun osaamisaluettani, pyysin laskelmat itselleni.

Kävi ilmi, että VM:n käyttämä mittari oli varsin brutaali. He laskivat yksinkertaisesti vain sairaalapäivän, tai oikeastaan sairaalayön hintaa. Tuo tuottavuuden ”lasku” johtui juuri tuosta kirurgian kehityksestä kohti päivä- ja lyhytkirurgiaa. Kehittyneemmillä tavoilla potilaaseen ei tarvinnut tehdä niin isoa reikää, minkä seurauksena hänet voitiin kotiuttaa heti tai ainakin seuraavana päivänä. Ennen sairaalassa maattiin viikko tai kaksi toipumassa. Sairaalayöpymisiä tuli vähemmän, minkä seurauksena VM:n mittari oli punaisella, koska itse toimenpide maksoi yhtä paljon tai lähes yhtä paljon.

Vähän fiksumpi mittari olisi osoittanut tuottavuuden merkittävää nousua.

Laintulkintaan pitäisi olla oikotie

Pitäisi olla nopeampi tapa selvittää korkeimman hallinto-oikeuden tulkinta voimassa olevasta laista. Nyt ennakkotapauksen saamiseen voi kulua vuosia.

HUS:n hallituksen päätöksestä lakkauttaa synnytykset Lohjalla on valitettu lukuisin perustein. Muihin on helppo vastata, mutta yksi valitusperusta on ongelmallinen. Vedottiin HUS:n hallituksessa istuviin jääveihin jäseniin. Vähän tällaisesta on ennakkotapaus, jossa hallintotuomioistuin on todennut jääviyden, joskaan se ei ole suoraan verrannollinen.

Päätökseen jääviydet eivät vaikuttaneet, pikemminkin päinvastoin. Jääviksi epäilleet äänestivät pääosin päätöstä vastaan. Tavallaan se osoitti heidän asemansa kunnanhallituksessa ja hyvinvointialueiden hallituksessa vaikuttaneen heidän kantoihinsa, mutta niin olisi vaikuttanut asuinpaikkakin. Jatka lukemista ”Laintulkintaan pitäisi olla oikotie”

Lohjan synnytykset loppuvat 2026

HUS:n hallitus päätti tänään siirtää Lohjan synnytykset lähinnä Jorviin ja Naistenklinikalle. Ratkaiseva äänestys koski demarien esitystä päätöksen lykkäämisestä yli kesän, jotta saataisiin kokemusta Lohjan synnytysten kesätauosta.

Pidin demareiden esitystä vähän halpamaisena vastuun välttelynä, sillä hekin myönsivät, että esitys synnytysten lakkauttamisesta Lohjalla vuonna 2026 on järkevä. Halusivat vain asian näyttävän siltä, että kokoomus, vihreät ja yliopisto ajoivat päätöksen. Lopulta äänestettiin myös hylkäämisestä, jolloin osa demareista sentään äänesti synnytysten lakkauttamisen puolesta.

Kannatan kyllä kaiken tiedon hankkimista päätöksenteon tueksi, mutta tuo lykkäys yli kesän ei olisi voinut tuoda tietoa siitä, miten tämä suunniteltu synnytysten siirto vuonna 2026 toimisi. Vuonna 2026 on käytössä lisäkapasiteettia sekä Jorvissa että naistenklinikalla. Ensi kesänä sitä ei ole. Siksi olen vähän huolissani siitä, miten ensi kesästä selvitään. Tästä kesäsulusta HUS:n hallitus ei ole päättänyt, vaan sen päätöksen on tehnyt johtajaylilääkäri.

HUS muuttaa yksiköidensä työnjakoa radikaalisti. Sen yksityiskohtaisempi suunnittelu vaatii aikaa. Jos päätös olisi lykätty syyskuulle, yksityiskohtien suunnitteluun olisi jäänyt vähemmän aikaa. Ei epävarmuus olisi ollut myöskään mukavaa henkilökunnan osalta, jonka pitää päättää, missä aikoo olla töissä vuodesta 2026 lähtien ja missä asua.

Lohjan ja Porvoon sairaalat lyhentämään leikkausjonoja

Kirjoitin 26.3.2024 tällä blogilla, että en ajaisin Lohjan synnytysten lakkauttamista, jos meillä olisi verotusoikeus. Säästöt ovat niin vähäisiä, että perimällä viisi euroa vuodessa uusmaalaisilta voitaisiin tämä päätös jättää tekemättä. Nyt olen asiasta toista mieltä. Suunnitelmalla on nimittäin pääasiallisena tavoitteena lyhentää laittoman pitkiä hoitojonoja. Jatka lukemista ”Lohjan synnytykset loppuvat 2026”

En lakkauttaisi Lohjan synnytyksiä …

… jos minulla olisi valta yksin päättää Suomen terveydenhuollosta. Sitä minulla ei tietenkään ole. Olen yksi Helsingin edustajista HUS:in hallituksessa, mutta meitä sitoo omistajien eli Uudenmaan neljän hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin päättämä budjetti.

Ongelman ydin on, että Suomessa hallitus on päättänyt, että terveydenhuoltoon käytetään Suomessa vähemmän rahaa kuin melkein kaikissa meihin vertailukelpoisissa maissa, vaikka ikärakenne on Suomessa vanhusvoittoinen, mikä lisää terveydenhuollon tarvetta. Suomalaisille siis riittää muita huonompi terveydenhuolto, toteavat rahakirstun vartijat.

Toisaalta lainsäätäjien mukaan terveydenhuollon palvelulupaus on Suomessa ylellisempi kuin niissä maissa, joissa terveydenhuoltoon tarvitaan enemmän rahaa.

Tässä saattaa hyvinvointialueiden päättäjät ja HUS:n hallituksen kinkkiseen tilanteeseen. Rahaa ei saisi käyttää enemmän kuin sitä on myönnetty, mutta hoidon saatavuutta koskevia lakeja pitäisi silti noudattaa. On laitonta pitää ketään odottamassa hoitoa yli kuusi kuukautta. Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen mukaan hoidon hinta ei saa olla syynä jättää hoito antamatta, eli priorisoida ei oikeastaan saa, vaikka on pakko. Jatka lukemista ”En lakkauttaisi Lohjan synnytyksiä …”

Pehmeä budjettirajoite on turmiollinen

Oheisessa kaaviossa on sosiaali- ja terveydenhuollon ja ja pelastustoimen nimellisten menojen kasvu yhdessä vuodessa hyvinvointialueittain. Ne ovat kasvaneet koko maassa 10,2 %. Kasvua selittää inflaatio ja väestön ikääntyminen, mutta ei se kaikkea selitä. Väitän, että pehmeän budjettirajoitteen periaate on merkittävä syy menojen kasvuun.

Pehmeällä budjettirajoitteella tarkoitetaan periaatetta, josssa ylempi taho – tässä tapauksessa VM – asettaa menokaton, mutta jos sen ylittää, saa lisää rahaa. Miksi siis ei ylittäisi? Tuohan menojen ylittäminen alueelle kaikkea kivaa, kuten työpaikkoja, paremmat palkat ja paremmat palvelut. Itse kutsun periaatetta mankumismalliksi, mutta samasta asiasta on kyse. Jatka lukemista ”Pehmeä budjettirajoite on turmiollinen”

Sote-päättäjät pakotetaan rikkomaan lakia

Viime kokouksessaan HUS:in hallitus antoi vastauksen Ulla-Maija Urhon valitukseen HUS:n yhtymäkokouksen budjettipäätöksestä. Valittajan mielestä päätös on laiton, koska myönnetyn rahoituksen turvin HUS ei pystyisi suoriutuman lakimääräisistä tehtävistään.

HUS:in rahatarpeet viimeisenä

HUS:in asema rahanjaossa on vähän hankala. Valtio antaa harkintansa mukaan rahaa hyvinvointialueille. Uudenmaan erikoisratkaisun vuoksi HUS ei saa rahaa lainkaan, vaan Uudenmaan viisi hyvinvointialuetta antavat sille rahaa omistaan, jos eivät niitä itse tarvitse. Budjetista päätetään yhtymäkokouksessa tarvittaessa äänestäen. Tästä asiasta myös äänestettiin, ainakin äänestettiin budjetin varhaisemmassa käsittelyvaiheessa. Helsinki ja Itä-Uusimaa olisivat antaneet HUS:ille enemmän, mutta muut kolme (Länsi- ja Keski-Uusimaa ja Kerava-Vantaa) eivät siihen suostuneet.

Todettakoon, että Ulla-Maija Urho oli edellisellä vaalikaudella HUS:n hallituksen puheenjohtaja – ei siis aivan kuka hyvänsä.

Olin valittajan kanssa samaa mieltä siitä, että HUS:n budjetti on lainvastainen, koska sen turvin HUS ei selviydy lakisääteisistä velvoitteistaan. Valituksen kohde vain on väärä. Jos viisi hyvinvointialuetta olisivat antaneet enemmän omistaan, ne eivät vastaavasti olisi selvinneet itse lakisääteisistä tehtävistään. Valitus olisi pitänyt osoittaa valtiovarainministeriölle, jonka niukka rahalinja pakottaa rikkomaan lakia esimerkiksi hoitoon pääsyajoista. Katsotaan, mitä hallinto-oikeus asiasta sanoo.

Muuten olen sitä mieltä, että HUS on Suomen sairaanhoidon kruununjalokivi. Maan paras osaaminen on siellä. Jos tästä ei pidetä huolta, osaaminen heikkenee koko maan tasolla.

Minua arveluttaa olla jäsenenä HUS:n hallituksessa, koska silloin joutuu kantamaan vastuun laittomuuksista, joille ei voi mitään. Syksyllä olin aika lähellä ilmoittaa eroavani, mutta se olisi tuntunut rintamakarkuruudelta.

Terveydenhuoltomme on halpaa

Hallitus uhoaa, etteivät he anna liian vähän rahaa, vaan että hyvinvointialueet käyttävät sitä tehottomasti. Tämä olisi uskottavaa, jos Suomen terveydenhuoltojärjestelmä olisi kallis, mutta se on vertailukelpoisiin maihin verrattuna halpa. Pohjoismaista vain Islanti selviää BKT:n nähden yhtä pienillä menoilla. Muut käyttävät selvästi Suomea enemmän rahaa. EU-maista Suomen alle pääsevät vain Puolan, Unkarin ja Slovenian kaltaiset maat, joiden terveydenhuoltoon en omaamme vaihtaisi. Jatka lukemista ”Sote-päättäjät pakotetaan rikkomaan lakia”

Vielä vientivetoisista palkoista ja ay-liikkeestä

Juhana Vartiainen moitti minua kirjoituksestani, jossa väitin hallituksen aikovan kirjoittaa hoitoalan palkkakuopan lakiin sillä, etteivät mitkään palkankorotukset saisi ylittää vientialojen palkankorotuksia. Hänen mukaansa asia on päinvastoin. Ruotsissa hoitoalan alipalkkaus pystyttiin selättämään palkkaliukumilla. Myös työministeri Arto Satonen antoi ymmärtää Hesarissa, että hallituksella on taskussaan mekanismi. jolla palkkavääristymiä voidaan korjata. Helpottaisi yhteiskunnallista keskustelua, jos kerrottaisiin, mikä se mekanismi on. Vai onko taas kyse valikoivasta Ruotsin mallista?

Myös eräät entiset työnantajajärjestöjen veteraanit ovat ihmetelleet tätä vientialamallia. Ensin lopetettiin valtakunnallisten työehtosopimusten tekeminen, jotta palkkarakenne voi elää, ja sitten kirjoitetaan oikein lakiin vaatimus pitää palkkarakenne entisellään.

Hallituksen lakiesitys asiasta on sinänsä hampaaton. Siinähän sanotaan vain, että valtakunnansovittelija ei saa esittää vientialojen palkankorotukset ylittäviä korotuksia. Eikä olisi voitu vain lakkauttaa valtakunnansovittelijan virka? Olisi nekin rahat säästetty. Eihän mikään palkansaajajärjestö käytä tämän jälkeen valtakunnansovittelijaa mihinkään. Jatka lukemista ”Vielä vientivetoisista palkoista ja ay-liikkeestä”

Hoitoalan työvoimapula johtuu palkoista

Pääministeri Orpo perustelee sairaalaverkon karsintaa sillä, ettei nykyisiin sairaaloihin riitä hoitajia. Tämä sisältää oletuksen, että hoitajat siirtyvät jäljelle jääviin sairaaloihin, eli siis myyvät asuntonsa ja ostavat uudet ja puolisokin löytää työpaikan uudelta paikkakunnalta. Voi myös olla, että hoitaja vaihtaa alaa. Vaikka noin tapahtuisi, iloa kestäisi vain vuosi tai pari. Pääongelmaa se ei poistaisi.

Kannattaako hoitajien muuttaa työn perässä?

Koska muuton tulisi suuntautua pääasiassa muuttotappioalueelta kasvukeskukseen, asunnon vaihto on varsin kallis asia. Joutuuhan siinä myymään halvalla ja ostamaan kalliilla. Jos työuraa on jäljellä 15 vuotta, voi olla kannattavampaa vaikka mennä vielä huonopalkkaisempaan työhön kaupan kassalle.

Pääongelma on kuitenkin, että hoitoalalla on liian vähän väkeä. Tilanne ei jatkossa parane, kun hoidettavia eli ikäihmisiä on enemmän ja suuri määrä hoitohenkilöitä siirtyy itsekin eläkkeelle.

Se, ettei hoitoala houkuttele nuoria, johtuu siitä, että alalla maksetaan huonoja palkkoja suhteessa vaaditun koulutuksen pituuteen ja suhteessa muihin eurooppalaisiin maihin.

Tätä taas ei ole tarkoituskaan korjata vaan jäädyttää ennalleen. Orpon hallitus kaavaillee jopa lakia, jonka mukaan hoitajien palkkoja ei saa korottaa verrattuna vientialojen palkkoihin. Koska vientialoilla on myös palkkaliukumaa, jota julkisella puolella ei yleensä ole ollut, suunnitelmana on jopa alentaa hoitoalan palkkoja suhteessa muihin palkkoihin. Jatka lukemista ”Hoitoalan työvoimapula johtuu palkoista”