Matalapalkkatyö, sote, Talouspolitiikka, Tekoäly

Palkkaerojen siunaus ja kirous

Palkkaeroja kuulee puolustettavan sillä, että ne kannustavat ahkeruuteen, parantamaan omaa osaamista ja etenemään työuralla. En ole tästä vakuuttunut. Huolimatta pienistä palkkaeroista, Suomessa on  riittävän kivaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen. Tästä syystä emme siis tarvitse suurempia palkkaeroja. Palkkaeroilla on myös toinen merkitys. Ne ovat työnantajan silmissä työvoiman hintaeroja. Jos autokaupassa yritettäisiin myydä Ladoja ja Mersuja samalla hinnalla, Mersut myytäisiin pian loppuun ja Ladoja jäisi myymättä. Osaamisvinouma –…

Jatka lukemista

sote, _

Mitä soten raunioille?

Alkaa näyttää siltä, että hallituksen sote-esitys kaatuu eduskunnassa. Maakunnissa tehty työ soten eteen ei menisi hukkaan, vaikka nyt ei tulisi valmista, sillä jokseenkin kaikille on selvää, että maakunta on oikea yksikkö hoitamaan julkista terveydenhuoltoa – paljon oikeampi kuin kunnat, joiden mediaanikoko on 6 000 asukasta. Lähes yhtä yleinen on käsitys, että 18 maakuntaa on liikaa, koska pienimmät niistä ovat elinkelvottoman pieniä. Jos sota kaatuu tässä eduskunnassa, päästään aloittamaan järkevällä…

Jatka lukemista

sote, _

Kalliiden lääkkeiden hinnoittelu

Jouduin Suomi-Areenassa kinaan kahden eri lääketehtaan edustajien kanssa siitä, miten harvinaisiin tauteihin tarkoitetut lääkkeet pitää hinnoitella. Kesästä johtuvasta viivästyksestä johtuen kirjoitan vasta nyt auki, mitä yritin sanoa. Seuraavassa oletetaan, että käytettävissä olisi täydellinen tieto lääkkeen tuottamasta terveyshyödyistä eri potilaille. Jos tämän oletuksen epärealistisuus kiusaa, voi ajatella, että kyse on maksajan käsityksestä terveyshyödystä, koska se ratkaisee, oli tämä käsitys miten väärä tahansa. Oheisessa kuvassa on lääkkeen tuottama terveyshyöty esitettynä siten,…

Jatka lukemista

sote, _

Sata miljoonaa riittäisi terveydenhuollon korjaukseen.

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi maailman kustannustehokkaimpia. Hoidon taso on hyvä – jos esimerkiksi keksii sairastua syöpään, se kannattaa tehdä Suomessa, ellei ole todella rikas. Kun järjestelmä on jo yksi maailman kustannustehokkaimpia, siitä on vaikea tehdä millään soteuudistuksella sekä parempaa että halvempaa. Yksi paha vika meillä kuitenkin on, joka rampauttaa koko järjestelmää. Terveyskeskuksista puuttuu noin tuhat lääkäriä. Siksi jonot ovat pitkiä, hoidon taso on inhimillisistä syistä joskus (tosin harvoin) puutteellinen…

Jatka lukemista

sote, _

Soten korjaaminen (6) Kannattaako tähdätä duopoliin?

Koska epäiltiin, että yksityiset sotekeskukset ryhtyvät kuorimaan kermaa ja ottavat potilaikseen vain helppoja tapauksia, päätettiin, että niiden on tarjottava täydet palvelut. Näin tultiin samalla rajanneeksi kaikki pienet toimijat pois niin, että meillä tulee alussa olemaan todennäköisesti vain neljä valtakunnallista toimijaa ja aika pian vain kaksi, koska neljän toimijan oligopoli ei voi olla pysyvä tilanne. Kaksi ostaa muut pois niin kuin tapahtui ruokakauppojenkin kohdalla. Tämä on Asian kaunis selitys. Se…

Jatka lukemista

sote, _

Soten korjaaminen (5) Elektiivinen erikoissairaanhoito

Ruotsissa on parhaat tulokset yksityistämisestä saatu elektiivisten hoitojen, esimerkiksi lonkkaleikkausten kilpailutuksesta. Niihin ei liity sanottavia kannustinvirheiden ongelmaa, koska potilaiden hoidon tarve on ensin määritelty julkisessa terveydenhoidossa, joka kilpailuttaa hoidot. Sairaalat eivät voi siis hankkia potilaita alentamalla hoidon kriteereitä. Yksityiset sairaalat ovat osanneet järjestää toimintansa tehokkaammin ja ovat siksi päässeet alempiin kustannuksiin. Hoidon laatu on turvattu tumpeloineista koituvilla ankarilla sanktioilla. Lopputuloksena on ollut halvempi hinta ja korkeampi onnistumisprosentti. Tämä mahdollisuus…

Jatka lukemista

sote, Talouspolitiikka

Soten korjaaminen (4) Maakunnalle verotusoikeus

On epäilty, että siirryttäessä perinteisestä verorahoitteisesta terveydenhuollosta toimintalogiikaltaan vakuutusmuotoiseen terveydenhuoltoon menot kasvavat. Ruotsissa vastaava uudistus merkitsi terveydenhoidon menojen nousua nousua liki 25 %:lla. Tähän suunnitelman edistäjät sanovat, että vaikka ne kasvoivat Ruotsissa, Suomessa ne eivät voi kasvaa, koska VM ei anna maakunnille enempää rahaa eikä maakunnilla ole verotusoikeutta. Pehmeä budjettirajoitus lisää menoja Monen muun mukana Elina Lepomäki on sanonut, että tällainen budjettirajoitus ei toimi. Se on luonteeltaan pehmeä budjettirajoitus,…

Jatka lukemista

sote

Soten korjaaminen (3) Erikoissairaanhoidon maksaminen

Nykyjärjestelmässä kunta on vastuussa asukkaidensa erikoissairaanhoidon palveluista. Kalliiden kustannusten tapauksessa menot tasataan sairaanhoitopiirin kuntien välillä, jotta yksi maksansiirtopotilas ei kaataisi pienen kunnan budjettia. Tasausraja vaihtelee sairaanhoitopiirien välillä. Esimerkiksi HUS:ssa se on 60 000 euroa potilasta kohden vuodessa. Yksi kallis potilas voi maksaa kuitenkin yhtä paljon kuin opettajan palkkaaminen vuodeksi. Norjan iso moka: erikoissairaanhoito valtion vastuulle Ennakoimattomat erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kunnille harmillinen seikka. Norjalaiset keksivät joskus vajaat parikymmentä vuotta sitten siirtää…

Jatka lukemista

sote

Soten korjaaminen (2) Terveydenhuollon kannustimien lyhyt historia

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on perinteisesti ollut verorahoitteinen, kun taas Keski-Euroopassa se perustuu pakollisiin ja siten solidaarisiin vakuutuksiin ja niillä rahoitettuihin yksityisiin palveluihin. Verorahoitteisessa järjestelmässä terveyskeskukset ja sairaalat saivat kukin oman kiinteän budjettinsa ja hoitivat sen varassa potilaita niin kuin parhaaksi näkivät. Kun järjestelmässä ei ollut kilpailullisia kannusteita, siihen pesiytyi kaikkea sisäistä painolastia. Tästä huolimatta se oli ainakin ennen selvästi kustannustehokkaampi kuin yksityisiin palveluihin ja vakuutuksiin perustuvat. Joskus 1990-luvulla Maailmanpankki varoitti…

Jatka lukemista

sote

Soten korjaaminen (1): Kapitaatio ja asiakkaiden valinta

Lakiehdotuksen mukaan sote-keskuksille maksetaan kirjautuneiden potilaiden määrän mukaan ns. kapitaatiomaksua. Puhtaassa kapitaatioperiaatteessa sote-keskukset ei saisi tuloja siitä, että potilas saa hoitoa ja hänelle tehdään normaaleja laboratoriokokeita. Tähän on sinänsä perusteensa, koska jos tuloja saisi sen mukaan, paljonko potilaita käy ja paljonko niitä tutkitaan, menoille ei olisi ylärajaa. Tämä tiedetään hyvin vakuutusmuotoisesta terveydenhuollosta. Täysin tervettä potilasta voidaan tutkia vaikka kuinka paljon. Vakuutusyhtiöt kokivat tämän karvaasti myöntäessään vakuutuksia maailman terveimmille ihmisille…

Jatka lukemista