Avainsana: Alzheimerintauti

Hoivapommi (4/4) Mihin virta vie ajelehtijaa?

Sar­jan ensim­mäiseen artikke­li­in pääsee tästä.

En usko, että van­hus­ten­hoidolle tehdään mitään. Poli­it­ti­nen kult­tuurimme suosii päämäärätön­tä ajele­htimista ikävien päätösten sijas­ta. Niin­pä van­hus­ten­hoi­dos­sa ajele­hdi­taan kuten on ajele­hdit­tu tähänkin asti. Rahat ovat kuitenkin tiukoil­la. Vir­ta vie ajele­hti­jaa voimal­la vir­ran suuntaan.

Näin saat­taa käydä:

Van­hainkotei­hin on entistä vaikeampi päästää ja hoito niis­sä huononee. Van­hainkotei­hin pääsyä odot­ta­vat ovat nyky­istä enem­män lähipi­irin­sä tuen varas­sa. Myös kauhuk­er­to­muk­set huonos­ta hoi­dos­ta (siis joskus tule­vaisu­udessa, ei vielä nyt) saa­vat lähipi­irin otta­maan enem­män vas­tu­u­ta van­huk­sen hoi­dos­ta lykätäk­seen tämän jou­tu­mista vanhainkotiin.

Moni varakas oival­taa, ettei käärin­li­inois­sa ole tasku­ja ja käyt­tää oma­l­la päätök­sel­lään omaisu­ut­taan mak­saak­seen parem­mas­ta hoi­dos­ta yksi­tyisessä van­hainkodis­sa. Omaisu­u­den huomioon otta­mi­nen tapah­tuu näin läh­es itses­tään, mut­ta sil­lä saa myös parem­paa hoitoa. Jat­ka lukemista “Hoivapom­mi (4/4) Mihin vir­ta vie ajelehtijaa?”

Ongelmalliset lääkepatentit

Tan­ja Sax­ell (VAT­T/Aal­to-yliopis­to) piti VATT-päivil­lä oival­ta­van esi­tyk­sen lääkepaten­teista. Hänen pää­tu­lok­sen­sa oli, että lääkkei­den kehi­tystyötä stim­u­loi parem­min patent­tisuo­jan laa­ju­us – kiel­letään sen kiertämi­nen melkein saman­laisel­la molekyylil­lä – sen sijaan, että patent­tisuo­jaa venytetään. Venyt­tämi­nen  lisää houku­tus­ta kiertää patentti.

Metodolo­gia on kehit­tynyt talousti­eteis­sä kohti kausali­teetin selvit­tämistä eri­laisil­la pseu­dosat­un­nais­tamisil­la. Entisenä hyvänä tilas­toti­etelijänä en pysty­isi enää pitämään metodikurssia talousti­eteil­i­jöille. Niin paljon metodit ovat kehit­tyneet. Yhteiskun­tati­eteil­i­jöi­den kohdal­la min­ul­la ei olisi mitään vaikeuk­sia. Niin­pä talousti­eteil­i­jät ovat tunkeu­tuneet syvälle yhteiskun­tati­etei­den alueelle oma­l­la osaamisellaan.

Innos­tuk­ses­sa uusi­in tehokkaisi­in metodei­hin on se vika, että kysymyk­se­naset­telu asete­taan väk­isin sel­l­aisek­si, että meto­di sopii siihen. Joskus myös uno­hde­taan, että ei todista vaiku­tuk­sen olemat­to­muut­ta, ettei tutk­i­jan kykene vaiku­tus­ta mit­taa­maan. Tämä on yleinen huo­mau­tus ilman mitään yhteyt­tä Tan­ja Sax­ellin paperiin.

Tässä tutkimuk­ses­sa min­ua kuitenkin häir­it­si kysymyk­se­naset­telu. Tavoit­teena oli kan­nus­taa mah­dol­lisim­man tehokkaasti lääkey­htiöitä tuot­ta­maan mah­dol­lisim­man paljon uusia lääkkeitä. Sax­ell vas­taa hyvin aset­ta­maansa kysymyk­seen, mut­ta minä halu­aisin muut­taa kysymys­tä. Entisenä perus­palve­lu­min­is­ter­inä aset­taisin itse kysymyk­sen niin, että pitäisi tuot­taa mah­dol­lisim­man paljon ter­veyt­tä, ja se on usein vähän eri asia. Jat­ka lukemista “Ongel­malliset lääkepatentit”