Hoivapommi (1/4) Miksi vanhustenhoidon menot kasvavat?

16 vastausta artikkeliin “Hoivapommi (1/4) Miksi vanhustenhoidon menot kasvavat?”

1. Kom­ment­ti­ni kuu­luisi toden­näköis­es­ti johonkin seu­raav­ista osista, mut­ta lai­tan sen tähän Silti.
   On puhut­tu palu­us­ta syytin­ki-jär­jestelmään ja siihen, että se kaataa taakan las­ten harteille.

   Syytin­ki perus­tui saatu­un per­in­töön liitet­tyyn sovit­tuun asun­to-oikeu­teen ja ela­tushuoltoon. Talon tms. perinyt toimit­ti sovi­tun syytin­gin ja se vähen­net­ti­in perin­nön arvosta.

   Ehkä tule­vaisu­udessa voisi pohtia saman tyyp­pistä ratkaisua, van­hempi­en huoltoku­lut otet­taisi­in huomioon verotuksessa.
   Kaik­ki eivät peri omaisu­ut­ta, mut­ta ehkä jol­lain tuon tyyp­pisel­lä jär­jeste­lyl­lä saataisi­in tilaa julk­isi­in palveluihin.

   Vastaa

   1. Vai­h­toe­htois­es­ti sen van­huk­sen omaisu­u­den voi ottaa huomioon kuolin­pesän jaos­sa jälkikä­teen. Tehdään van­hus­ten­hoivas­ta mak­sullista siten, että hoivas­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set merk­itään van­huk­selle henkilöko­htaiselle “hoi­vatilille” velak­si, ja kuole­man koit­taes­sa tuo hoi­vatilin vel­ka per­itään kuolin­pesältä ennen perin­nön­jakoa. Jos kuolin­pesän arvo ei riitä, lop­pu merk­itään luottotappioksi.

      Täl­lainen velka­pe­rusteinen sosi­aal­i­tur­va on jo nyt käytössä opin­to­lainan muo­dos­sa, jär­jeste­lyä olisi luon­te­vaa laa­jen­taa myös van­hus­ten hoivaan.

      Vastaa

      1. Tuos­sa on toki per­aat­teessa pointtia. 

         Samal­la voi kuvitel­la, että täl­laiset jär­jeste­lyt muut­taisi­vat melko radikaal­isti per­in­tö­su­un­nit­telua ja vaik­ka tämä pyrit­täisi­in huomioimaan uudel­la sään­te­lyl­lä, syn­ty­isi silti uusia luovia tapo­ja siirtää ikään­tyvän henkilön var­al­lisu­ut­ta jo hyvis­sä ajoin etukä­teen perillisille. 

         Lisäk­si tuol­lainen “kaksinker­tainen pro­gres­sio” var­masti koet­telisi ns. kansan oikeusta­jua, kun hyvä ja säästäväi­nen veron­mak­sa­ja (myös eläk­keestään paljon veroa mak­sa­va) ei saisikaan hoitoa vasti­neek­si mak­samilleen veroille, vaan jou­tu­isi pos­tu­umisti anta­maan vielä säästön­säkin — samal­la kun vähem­män vero­ja mak­sanut ja “vähem­män säästäväi­nen” saisi saman hoidon jäämät­tä tosi­asial­lis­es­ti mitään velkaa.

2. Demen­tikot ovat peri­aat­teessa help­po­hoitoisia (suurim­man osan aikaa ei tarvitse lääkäriä, sairaan­hoita­jaa, tai edes lähi­hoita­jaa), mut­ta hoito on työlästä, käytän­nössä käsi­työtä, eikä tässä ole paljoakaan tilaa tuot­tavu­u­den lisään­tymiselle. Tosin Suomes­sa on arvioitu, että ihmis­ten pesemiseen ja pukemiseen ja syöt­tämiseen tarvi­taan se 2–3 vuo­den ammat­ti­tutk­in­to. Ilmankos lap­si­akaan ei syn­ny, eihän ihmisil­lä ole osaamista pienen lapsen pesemiseen, pukemiseen ja syöt­tämiseen kun suurin osa ei ole asian­mukaisia koulu­tuk­sia käynyt. 

   Muis­ti­sairaiden hoito­työ pikem­minkin las­kee tuot­tavu­ut­ta. Nyt tietysti on jotenkin ajatel­tu, että tämä tuot­tavu­u­den lasku estetään tuo­ma­l­la ulko­mail­ta hal­patyövoimaa eläkeläi­sistä huole­hti­maan, ennen oli kyl­lä ihan kansalaisvelvol­lisu­us (ainakin moraa­li­nen) huole­htia omista van­hem­mista. Jos ei ole lap­sia niin voi voi, niin se vaan maail­ma pyörii. Mut­ta kai tämäkin on sitä ikävää kon­ser­vatismia, lib­er­al­is­mia on heit­tää van­huk­set jär­jestelmän harteille. Mikä ei nyt tietenkään yllätä, lib­er­aalit kun ovat minäminäminä-keskeisiä ja itsekkäitä vaik­ka muu­ta esit­tävät, ulko­mail­ta saa hoita­jat (kuten kaiken muunkin) ja halvalla.

   Vastaa

3. Pekka Pus­ka ja Pohjois-Kar­jala-pro­jek­ti pitäisi nos­taa tuomi­olle. Jokainen 60–70-vuotiaana sydänko­htauk­seen kuukah­tanut säästi yhteiskun­nalle miljoo­nia ver­rat­tuna nykyti­laan, jos­sa ensin nos­te­taan 15 vuot­ta eläket­tä ja sit­ten saadaan syöpä (usein lyhyem­pi mut­ta kallis) tai sit­ten demen­tia, jos­sa eletään toiset 15 vuot­ta tietämät­tä edes mikä vuosi ja viikon­päivä on.

   Vastaa

4. Viestin­tuo­jan ampumi­nen on tässä tapauk­ses­sa perustel­tua. Viestin­tuo­ja nimit­täin on keskeinen henkilö eläke­jär­jestelmässä, joka tekee usei­den mil­jar­di­en euro­jen yli­jäämää vuosit­tain. Kumu­lati­ivis­es­ti n.280mrd€. Tämä yli­jäämä on muil­ta sek­tor­eil­ta (val­tio, kun­nat, hyv­in­voin­tialueet ja koti­taloudet) pois verotet­tua ja siten merkit­tävä syy niiden köy­hyy­teen ja kyvyt­tömyy­teen jär­jestää palvelu­ja ja ylläpitää hyv­in­voin­tia. Eläke­mak­sut tasolle esim. 18%, niin kas, yhtäkkiä kansalaisil­la on varaa “elää” ja val­ti­ol­la, kun­nil­la ja hyv­in­voin­tialueil­la on varaa jär­jestää hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan palvelui­ta kuten sitä hoivaa.

   Vastaa

5. Van­hus­ten­hoi­dos­sa kri­isi on val­ta­va, Soin­in­vaara kuvasi erit­täin hyvin nuo perussyyt.
   Myös pysyvä suur­työt­tömyys, maa­han­muu­ton meno­erät (olette kai näh­neet Kan­ni­aisen viimeisen raportin?) ainakin, ehkä myös kas­va­vat ase­varustelu­menot, tule­vat varmis­ta­maan sen että hyv­in­voin­ti­val­tio siinä muo­dos­sa kuin se nyt vielä jotekin toimii, ei tule tässä maas­sa jatku­maan, halusimme sitä kuin­ka kovasti tahansa. Minä halu­aisin sitä kovastikin. Mut­ta on myös realiteetteja.
   Plus sit­ten vielä ylivelka­an­tu­mi­nen jos­ta tuskin tulemme pääsemään eroon koskaan. Siitä pitää joka neljäs vuosi jär­jestet­tävä huu­toäänestys huolen. No, en sano että demokra­tia ei toi­mi mut­ta jokaisen, myös seu­raa­van hal­li­tuk­sen pitäisi vas­tu­un­sa kan­taa jokaisen huu­toäänestyk­sen jälkeen. 

   Ehkä se että ale­taan puhu­maan ja tekemään tot­ta mah­dol­lisim­man pian voisi pelas­taa jotakin.
   Olen kaikkea muu­ta kuin ter­veysfa­sisti, mut­ta jonki­lainen vaa­timus­ta­so, palk­it­se­vu­us ainakin, voisi pudot­taa ter­veys­meno­ja merkit­tävis­sä määrin.
   Esim. kan­nus­tus työ­paikoil­la tupakoimat­to­muu­teen, liikun­nal­lisu­u­teen ja apua varsinkin pain­oin­deksin kanssa. Nythän muoti-ilmiö ns. kehomyön­teisyys kään­tyy ihmiske­ho­ja ja sen hyv­in­voin­tia vas­taan, väärin tulkit­tuna ainakin. Lääkärit eivät voi sanoa vas­taan­otol­la kun­nol­la meille pain­os­ta vaik­ka maamme on amerikkalaises­sa lihavu­usepi­demi­as­sa mukana. Alamme olla ihan tex­as­in­mi­tois­sa. Meistä tulee vaikei­ta kään­neltäviä vaipoissamme. 

   Voiko tälle enää mitään? Eläm­mekö satavuo­ti­aik­si lujaa köy­histyvässä Suomes­sa suuris­sa laitok­sis­sa jois­sa suomen kielel­lä on vaikea tul­la ymmäre­tyk­si (viit­taan väestö­taseeseen) ja saamme eläkkeil­lämme hal­palääk­i­tyk­sen jon­ka pitää mei­dät paikoil­lamme 20 vuot­ta vaipois­sa kunnes kuole­ma korjaa.
   Soin­in­vaaran tulota­soiset ym. voivat kyl­lä ostaa itselleen toisen­laista palvelua halutes­saan. Ja osta­vatkin. Paradok­saalis­es­ti huonos­ti hoidet­tu (tarkoi­tan talout­ta) hyv­in­voin­ti­val­tioma­lli kään­tyy väistämät­tä vas­tako­hdak­seen niitä vas­taan joi­ta sen piti suojella ?
   Kiitos tämä siitä että vuosikym­meniä jokaisen yksilön ja ryh­män piti saa­da val­ti­ol­ta jotakin ja mielu­um­min aina entisen päälle ja sitä kaikkea kaiken päälle saatiinkin.

   Vastaa

   1. Koko julkisen talouden vaje johtuu tupakoin­nin vähen­e­mis­es­tä. Tupakoimat­toma­lle pitää mak­saa eläket­tä 10 vuot­ta pidem­pään kuin tupakoi­jalle. Tupakoi­ja ei yleen­sä myöskään demen­toidu, kos­ka kuolee sitä ennen.

      Vastaa

      1. Nikoti­i­ni vaikut­taa erit­täin paljon aiv­oter­veyt­tä heikentävästi.

      2. Olitko OS tässä nyt ihan tosis­sa-tosis­sasi vai hatut­tiko kom­men­tis­sani jokin? Esim. viit­taa­mani Kan­ni­aisen vas­ta­julka­istu epämiel­lyt­tävä totuus-raportti? 

         Jos oli ihan vakavasti sit­ten vas­tatat­tu, niin aika piristävä ja rohkea näkökul­ma kyllä.
         Menee yhteen eli­na­jankasvun vaiku­tusten kanssa kyl­läkin jot­ka toit esiin.

6. Van­hus­ten hoiva­menot kas­va­vat pääasi­as­sa Suomen demografi­an takia, mut­ta myös sik­si että siitä on tul­lut tuot­toisa bisnes kuten muis­takin Sote-palveluista. Bis­nek­sen tekoon­han liit­tyy olen­nais­es­ti se että lisätään markki­noi­ta ja kysyn­tää tuot­teille jot­ta sijoit­ta­jien saa­ma tuot­to kas­vaisi. Kun julk­i­lausuman sek­to­ril­la pyritään mah­dol­lisim­man pie­neen palve­lu­tarpeeseen ja säästämään rahaa, niin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la pyritään mah­dol­lisim­man suureen tarpeeseen ja sitä kaut­ta mah­dol­lisu­u­teen rahas­taa.. Todel­lisu­us on sit­ten tas­apain­ot­telua kus­tan­nusten ja voiton­tavoit­telu välillä.

   Hyviä esimerkke­jä julk­isten varo­jen lisään­tyneestä rahas­tuk­ses­ta on van­hus­palveluiuiden kova hin­to­jen nousu yksi­ty­i­sis­sä hoiva­paikois­sa ja niiden yri­tys­ten kovat tuo­tot , kuten myös se kuin­ka yksi­tyiset rahas­ta­vat vas­taan­ot­tokeskuk­sil­la joiden toim­inta muis­tut­taa pitkälti van­hus­ten hoiva­palvelui­ta. Sama tois­tuu sit­ten vam­mais­palveluis­sa ja lastensuojelussa.

   Vastaa

7. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Hitaampi kuole­ma. Keskimääräi­nen elinikä on nous­sut ennustet­tua enem­män, joten van­ho­ja ihmisiä on las­ket­tua enem­män. Valitet­tavasti ter­veet elin­vuodet eivät ole nousseet vas­taavasti. Esimerkik­si sydä­men pysähdyk­ses­tä johtu­vat äkkikuolemat ovat käynet harv­inaisik­si ja monia syöpiä pystytään nyt paran­ta­maan. Niin­pä van­hus­ten ennen kuole­maansa tarvit­se­va keskimääräi­nen hoitoai­ka on pidentynyt.”

   Keskimääräi­nen elinikä on ylipäätään ongel­malli­nen, kun yhdel­lä luvul­la koite­tan kuva­ta kokon­aista ikälu­okkaa, jon­ka elinikä ei mene gaussin käyrän mukaan. Jos keskimääräi­nen elinikä pop­u­laa­tios­sa on 75 vuot­ta, joukos­sa voi olla silti vaik­ka 40 % yli 90-vuo­ti­aik­si eläviä. Hoivan kannal­ta keskiluku ei ker­ro kauheasti, kun sen kannal­ta olen­naisia ovat hän­nät. Havain­nol­lisem­paa voisi olla kuva­ta vaik­ka kaikkia kym­men­tä desi­il­iä, ja näyt­tää minkä ikäisik­si mm. lyhim­pään ja pisim­pään elävä kymme­ne­sosa väestöstä keskimäärin elää.

   Eläke­meno­jen kannal­ta haaste on, että pidem­pään elävät tyyp­il­lis­es­ti vau­raim­mat. Ruumi­il­lista työtä tehneet ja fyy­sis­ten sairauk­sien takia työkyvyt­tömät kuol­e­vat tyyp­il­lis­es­ti nuoremp­ina. Hoivan kannal­ta tämä tarkoit­taa sitä, että pisim­pään elävät mon­et, jot­ka osaa­vat vaa­tia hoidol­ta parem­paa tasoa.

   Van­hus­ten hoi­dos­sakin on myös paljon ns. turhaa hoitoa. Hoito ei kohden­nu eniten tarvit­seville, vaan eniten vaa­tiville. Van­huk­sia asuu paljon koton­aan ilman, että kukaan heitä hoitaa tai edes seu­raa hei­dän hoidon tarvettaan.

   Mitä tuot­tavu­u­den kasvu­un tulee, niin koti­hoi­dos­sa se on ollut val­tavaa tosi­asi­as­sa — mut­ta mittareis­sa se ei toki näy. . Mut­ta koti­hoitoon on tul­lut esimerkik­si automaat­tiset antu­rit, joiden ansios­ta nähdään, mil­loin van­hus on pois­tunut kotoa tai onko tämä käyn­nistänyt kahvinkeit­in­tä — jol­loin mon­en van­huk­sen luona ei tarvitse koko ajan käy­dä kat­so­mas­sa, mikä tilanne on. Yksi työn­tek­i­jä voi nyt seu­ra­ta moninker­taista määrää van­huk­sia kuin aiem­min. Mittareis­sa tuot­tavu­u­den kasvu näky­isi, jos hoito­henkilökun­nan palkat nousi­si­vat, eli hoidon meno kas­vaisi. Tuot­tavu­ut­ta usein mitataan tuotet­tuina euroina per työn­tek­i­jä, ja jos tehokku­u­den kasvu tapah­tuu hin­to­jen lask­ies­sa, tuot­tavu­u­den ei tilas­toi­da paran­tuneen ollenkaan.

   Vastaa

   1. Van­hus­menois­sa kan­nat­taa käyt­tää 65 vuo­ti­aiden elinajanodotetta.

      Vastaa

      1. Sekään ei kuvaa pitkäikäis­ten hän­nän pitu­ut­ta, vaan medi­aa­nia. Keskimääräisen eli­naikaodot­teen kannal­ta on yhden­tekevää, kuin­ka pitkään ne 50 %, jot­ka elävät yli keskimääräisen, itse asi­as­sa elävät. Yleen­sä julkises­ti näis­sä asiois­sa esil­lä ole­vis­sa luvuis­sa ei kuva­ta sitä asi­aa, vaik­ka se on keskeinen asia hoi­va- ja eläke­meno­jen ennus­tamisen kannalta.

8. Eutanasian lail­lis­tamista kai­vat­taisi­in kipeästi. Demen­toitunei­den van­hus­ten hoita­mises­sa häviää käytän­nössä kaik­ki. Yhteiskun­ta häviää rahaa ja omaisille läheisen poishi­ipumi­nen usein mon­en vuo­den aikana on raskas­ta. Ja omas­ta näkökul­mas­tani olisin ainakin paljon mielu­um­min kuol­lut kuin pahasti dementoitunut.

   Lääketi­eteen kehi­tys yhdis­tet­tynä van­han liiton kris­til­liseen (sinän­sä hyvään) opetuk­seen elämän pyhyy­destä on johtanut täysin irvokkaaseen tilanteeseen, jos­sa ihmi­nen pide­tään teknis­es­ti ottaen elos­sa vuosikau­sia ilman että mis­tään nor­maali­in elämään kuu­lu­vas­ta on jäl­jel­lä enää merkkiäkään.

   Vastaa

   1. Eutanasian lail­lis­tamista kai­vat­taisi­in kipeästi. Demen­toitunei­den van­hus­ten hoita­mises­sa häviää käytän­nössä kaik­ki. Yhteiskun­ta häviää rahaa ja omaisille läheisen poishi­ipumi­nen usein mon­en vuo­den aikana on raskasta. 

      Sinän­sä itse kan­natan eutanasi­aa. Hyvässä yhteiskun­nas­sa saa päät­tää lopet­taa oman kärsimyksensä.

      Mut­ta, syy mik­si olen alka­nut epäröidä sen lail­lis­tamis­sa nykyisessä Suomes­sa on taval­laan juuri se mik­si min­ul­la nousi hie­man “kar­vat pystyyn” kun luin kom­ment­tisi. Ymmär­rän mitä haet takaa, mut­ta silti on pysäyt­tävää lukea eutanasian lail­lis­tamisen ratkaisuna keskustelus­sa jos­sa sitä pohdi­taan hoiva­meno­jen kasvun yhteiskun­nal­lista kontekstissa.

      Juuri se että eutanasi­aa ale­taan pitämään ratkaisuna taloudel­lisi­in ongelmi­in, ja vaikka­pa köy­hyy­teen, on juurikin se isoin huoleni asian suh­teen. Sen toki myön­nän että kyse on kalte­van pin­nan argu­men­tista, jot­ka mon­esti ovat aika hataria. Silti, asen­teet näyt­tävät koven­tu­van ja maail­ma raaius­tu­van, jos suun­ta olisi toisen­lainen suh­tau­tu­isin var­maan myön­teisem­min myös eutanasiaan.

      Vastaa