Tästä selviää vain markkinamekanismi

Poimin parin päivän sadon Uusi ener­giapoli­ti­ik­ka ‑sivus­tol­ta inno­vaa­tiouuti­sista, joil­la voisi olla merkit­tävää vaiku­tus­ta tule­vaisu­u­teen, jos ne toimi­si­vat niin hyvin kuin uutises­sa väitetään.

Nestemäinen suolaJenkeis­sä aio­taan varas­toi­da aurinko- ja tuulisähköä kuumaan (yli. 500 C0) nestemäiseen suo­laan (faasimuu­tos) ja ottaa ulos tasaise­na sähkövir­tana. Val­ti­oti­eteil­i­jän tiedoin kuvit­telisin, että 70 % sähköstä hukkuu matkalla, mut­ta insinööril­lä saat­taa olla asi­as­ta jotain salat­tua tietoa, jota val­ti­oti­eteil­i­jä ei tiedä. Jat­ka lukemista “Tästä selviää vain markkinamekanismi”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.4.2016

Itä-Pasi­lan asuntokaava

Kaa­va hyväksyt­ti­in muu­tok­sit­ta. Huomiotani kiin­nit­ti kaupun­gin museon kan­ta kaa­van valmis­telu­vai­heessa. Museo vaati talon pin­ta­ma­te­ri­aa­lik­si beto­nia ja sai.  Se kuulem­ma kun­nioit­taa Itä-Pasi­lan per­in­teitä. Tähän asti Itä-Pasi­laa ei ole varsi­nais­es­ti imar­rel­tu beton­in­har­maas­ta ilmeestään. On se hienoa, että Museo löytää siitäkin jotain hyvää.

Min­un raken­nuskult­tuuria ymmärtämät­tömän mielestä toisen­laisel­la pin­ta­ma­te­ri­aalil­la peit­et­ty­inä ne Itä-Pasi­lan talot voisi­vat olla paljon viehättävämpiä.

Munkkiniemen tiivistyskaa­va Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 5.4.2016”

Aurinkosähkö tulee ja jyrää

Uusi­u­tu­vista ener­gialähteistä aurinkosähkö on ylivoimais­es­ti lupaavin – niin ylivoimais­es­ti, että mui­hin ei oikeas­t­aan kan­nat­taisi paljonkaan panostaa.

Olen hyvin vähän innos­tunut bio­mas­san polt­tamis­es­ta ”päästöt­tömänä” ener­gia­muo­tona. Ensin­näkin hitaasti uusi­u­tu­va suo­ma­lainen havupuu uusi­u­tuu niin hitaasti, ettei siitä ole oikein iloa, kun ilmas­ton­muu­tos pitäisi pysäyt­tää nyt eikä sadan vuo­den päästä. Eikä se hiil­i­ta­so ole tas­apain­os­sa edes pitkäl­lä aikavälil­lä. Globaal­isti bio­mas­sas­ta ei ole ener­gialäh­teek­si, kos­ka se kil­pailee maas­ta ruuan­tuotan­non kanssa. En pidä siitäkään, että Suomes­sa ei ole enää juuri lainkaan met­siä, jos met­sänä ei pide­tä lajis­toltaan köy­hää puu­pel­toa. Pent­ti Linko­la sanoi joskus, että hänen on sil­loin täl­löin tul­ta­va Helsinki­in, jot­ta näk­isi van­ho­ja pui­ta. Jat­ka lukemista “Aurinkosähkö tulee ja jyrää”

Sähkön tuntikohtaiseen hinnoitteluun

Jot­ta kulu­tus ylipään­sä voisi sää­tyä sähkön hin­nan mukaan, tulee kulut­ta­jan, niin yri­tys­ten kuin koti­talouk­sien, mak­saa sähköstään tun­tiko­htaisen hin­noit­telun perus­teel­la. Tähän siir­tymi­nen säästää rahaa (kansan­talouden tasol­la) ja luonnonvaroja.

Jos on mah­dol­lista vaa­tia lail­la huoneis­toko­htaisia ves­imittare­i­ta säästön nimis­sä, pitää olla mah­dol­lista vaa­tia myös siir­tymistä tun­ti­hin­noit­telu­un. Siitä voi tehdä vaik­ka lain. Jat­ka lukemista “Sähkön tun­tiko­htaiseen hinnoitteluun”

Maantien muuttaminen kaduksi

Outi Mäkelä (Kok./Nurmijärvi) ihmetteli päivä Hesaris­sa Helsin­gin bule­vardis­oin­ti­hankkei­ta ja arveli, ettei Helsingillä ole oikeut­ta tehdä niin val­tion omis­tamille moot­toriteille. Eduskun­ta on säätänyt asi­as­ta maankäyt­tö- ja raken­nus­lais­sa näin:

86 a § (23.6.2005/504)
Maantien muuttaminen kaduksi

Maantie, joka ase­makaavas­sa on osoitet­tu kaduk­si, muut­tuu kun­nan tekemäl­lä kadun­pitopäätök­sel­lä kaduk­si. Kadun­pitopäätök­set tulee tehdä tarkoituk­sen­mukaisi­na kokon­aisuuksi­na ottaen huomioon kun­nos­s­api­don vaa­timuk­set ja maankäytön sekä tie- ja katu­verkon toteutuminen.

Maantie lakkaa 1 momen­tis­sa tarkoite­tun kadun­pitopäätök­sen tul­tua voimaan ja maantien tiealue siir­tyy samal­la kun­nan omistukseen.

Pormestareissa ei oikeastaan mitään uutta

Helsin­ki on siir­tymässä pormes­tari­malli­in. Tämä ei oikeas­t­aan ole mitenkään uut­ta. Helsingis­sä on vuosikymmenet valit­tu kaupung­in­jo­hta­ja ja apu­laiskaupung­in­jo­hta­jat lähin­nä val­tu­utet­tu­jen kesku­ud­es­ta (demar­it ovat valin­neet kak­si viimeistä val­tu­us­ton ulkop­uolelta). Se on siis ollut aika sama asia kuin pormesterimalli.

Kun kaupung­in­jo­hta­jat oli­vat muodol­lis­es­ti virkamiehiä (laki ei tun­tenut pormestare­i­ta) val­in­ta poli­it­tisin perustein oli muodol­lis­es­ti laiton­ta, vaik­ka niin jok­seenkin kaikissa kun­nis­sa tehdään. Jat­ka lukemista “Pormestareis­sa ei oikeas­t­aan mitään uutta”

Käsittämättömän korkea helmikuun lämpötila

LämpeneminenMaa­pal­lon Helmiku­un läm­pöti­la oli aivan käsit­tämät­tömän korkea. Se ylit­ti 1,35 asteel­la vuosien 1951–80 keskiar­von ja tähän astisen korkeaim­man helmiku­un arvon läh­es puolel­la asteel­la.  Jat­ka lukemista “Käsit­tämät­tömän korkea helmiku­un lämpötila”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.3.2016

Lausun­to HIFK:n hal­li ja kiinteistökehityssuunnitelmasta

Jotenkin alka­isi tun­tua yksinker­taisem­mal­ta, että käytet­täisi­in rahaa. Tuon rahan voisi han­kkia kaupun­gin johta­mal­la kaavoituk­sel­la samal­la alueel­la. Tulisi tarkoituk­sen­mukaisem­paa maankäyt­töä — ei tarvit­sisi esimerkik­si tuhoa Töölön kau­pal­lisia palvelu­ja suurel­la automar­ketil­la — ja rak­en­t­a­mi­nen voitaisi­in sijoit­taa tarkoituksenmukaisemmin.
En tiedä, mil­lä hin­nal­la HIFK aikoo tuon erit­täin arvokkaan maa saa­da, mut­ta laskelmis­sa vilahti luku 30 M€. Kun han­ke on noin 150 000 k‑m2, (riip­puu vähän siitä, mitä siihen las­ke­taan mukaan) olisi tuo siis noin 200 €/km2. Näin hal­paa maa­ta ei ole Helsingis­sä mis­sään. Tar­jouskil­pailu tuol­la alueel­la tuot­taisi var­maankin kym­menker­taisen hin­nan. Aika isos­ta tues­ta olisi siis kyse.

Sinän­sä sel­l­aista aktivi­teet­tia, jota HIFK alueelle suun­nit­telee, on kun­nil­la tapana tukea.

Laitet­ti­in viikok­si pöy­dälle. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 8.3.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.3.2016

Pasi­lan kaava

Kaa­va pan­ti­in eteen­päin yksimielis­es­ti. Pysäköin­nin osalta olin lukenut lis­taa huonos­ti. Rak­en­tamisen yhtey­dessä velvoite­taan rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikoista vain 70 % ja lop­u­ta sit­ten, jos tarvet­ta ilmenee.

HSL siir­tynee bus­seis­sakin avoimeen rahas­tuk­seen enne tämän kaa­van toteutumista.

Kru­unusil­to­jen linjaus

Tämä piti pan­na pikaises­ti eteen­päin, jot­ta ehdit­täisi­in käsitel­lä lausun­not vielä tänä keväänä. Vai­h­toe­htoinen lin­jaus Hanasaaren pohjois­puolelta on tutkit­tu. kallis, hidas ja viivästyt­täisi hanketta.

Kom­ment­te­ja herät­ti blogikir­joituk­seni siitä, että arvon­nousus­ta onnis­tu­taan rahas­ta­maan vain neljännes. Tämä tiet6o ei ilmeis­es­ti pidä paikkaansa ainakaan tuos­sa laa­ju­udessa. Suur­in­ta osaa kovan­ra­han ton­teista ei ole vielä luovutet­tu, joten mas­si­ivista tulo­jen mene­tys­tä ei ole tapah­tunut. Nyt pitää enää selvit­tää, miten tuo 40 miljoon­aa saatavia tulo­ja on oikein las­ket­tu. Yksi­tyisessä yri­tyk­sessä täl­laiset laskel­mat oli­si­vat yksiselit­teisem­min tehtyjä.

Tätä täy­tynee selvit­tää vähän perus­teel­lisem­min, kun olen tämän kohus aloit­tanut. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 2.3.2016”

Synergiaedut epäreilua kilpailua?

Kaup­pale­hti kauhis­teli sitä, että pelas­tus­laitok­set tekevät sairaan­hoitopi­irien kiireet­tömiä sairaankul­je­tuk­sia, joi­ta ei ole kil­pailutet­tu. Jos pelas­tus­laitok­set halu­a­vat tähän osal­lis­tua, niiden pitää yhtiöit­tää tämä toiminta.

Taloudel­lisen tehokku­u­den kannal­ta tun­tuu perustel­lul­ta, että pelas­tus­laitok­set voivat käyt­tää kalus­toaan kiireet­tömi­in kul­je­tuk­si­in sil­loin, kun mikään suurem­pi katas­trofi ei ole pääl­lä. Voi tämän tietysti yhtiöit­tää, kun­han hyväksytään se, että nämä yhtiöt voivat vuokra­ta pelas­tus­laitok­sen kalus­toa mar­gin­aa­likus­tan­nusten hin­taan. Jat­ka lukemista “Syn­er­giae­dut epäreilua kilpailua?”