Pormestareissa ei oikeastaan mitään uutta

Helsin­ki on siir­tymässä pormes­tari­malli­in. Tämä ei oikeas­t­aan ole mitenkään uut­ta. Helsingis­sä on vuosikymmenet valit­tu kaupung­in­jo­hta­ja ja apu­laiskaupung­in­jo­hta­jat lähin­nä val­tu­utet­tu­jen kesku­ud­es­ta (demar­it ovat valin­neet kak­si viimeistä val­tu­us­ton ulkop­uolelta). Se on siis ollut aika sama asia kuin pormesterimalli.

Kun kaupung­in­jo­hta­jat oli­vat muodol­lis­es­ti virkamiehiä (laki ei tun­tenut pormestare­i­ta) val­in­ta poli­it­tisin perustein oli muodol­lis­es­ti laiton­ta, vaik­ka niin jok­seenkin kaikissa kun­nis­sa tehdään.

Kaupung­in­jo­hta­ji­in ver­rat­tuina pormes­tarien ase­ma eroaa siitä, että he ovat kaupung­in­hal­li­tuk­sen äänioikeutet­tu­ja jäseniä. Tämäkään ei ole täysin uusi asia. 1970-luvulle saak­ka kaupung­in­jo­hta­jil­la oli äänioikeus kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa. Kun heitä oli 15 kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsen­estä seit­semän, aika vah­va oli johta­jis­ton ase­ma päätöksenteossa.

Pormes­tar­it val­i­taan vaa­likaudek­si. Joskus ennen kaupung­in­jo­hta­jat valit­ti­in eläke­virkaan. Niin­pä lib­er­aali Aarne I Välikan­gas oli sivistys­toimen apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja senkin jäl­keen, kun lib­er­aalit oli­vat menet­täneet viimeisen paikan val­tu­us­tossa. Tämä ei ollut kovin hyvä asia.

 

7 vastausta artikkeliin “Pormestareissa ei oikeastaan mitään uutta”

  1. Ole­tusar­vo Suomes­sa on kai ollut se, että kun­nan­jo­hta­jak­si val­i­taan ole­tusar­vois­est joku pätevä virkamies (varsin usein toiselta paikkakunnal­ta). Jos Hel­sngis­sä on ollut maan tapa, että virkaan val­i­taan joku val­tu­utet­tu, muu­tos pormes­tari­malli­in siir­ryt­täessä on ehkä pienem­pi kuin muual­la. Pormes­tari­malli­han ei edel­lytä saman­laisia virkami­esten pätevyys- ja koke­mus­vaa­timuk­sia, vaan mah­dolis­taa automaat­tis­es­ti myös suosit­tu­jen poli­itikko­jen valinnan.

    Pormes­tari­malle­ja on mon­en­laisia, mut­ta per­in­teiseen kun­nan­jo­hta­jan val­in­tat­a­paan ver­rat­tuna eroa on siinä, että pormes­tar­it val­i­taan usein vapail­la vaaleil­la. Kir­joituk­sen perus­teel­la näyt­tää siltä, että Helsingis­sä aio­taan jatkaa perin­net­tä, jos­sa val­tu­ute­tut val­it­se­vat pormes­tarin kesku­ud­estaan, eikä siis niin, että kansalaiset saisi­vat vali­ta kenet tahansa ehdokkaan (mah­dol­lis­es­ti muidenkin kuin puoluei­den sisäpi­iristään tai läheltään nimeämien joukosta).

    Jos kapung­in­jo­hta­jien lukumäärä on joskus ollut seit­semän, niin mikähän mah­taa olla pormestarei­den lukumäärä, vai val­i­taanko “apu­pormes­tar­it” edelleen van­haan malli­in? Monis­sa organ­isaa­tiois­sa apu­virko­jen määrä tapaa kas­vaa ajan kulues­sa korkeak­si, eri­ty­ses­ti jos johta­jat val­i­taan val­it­si­joiden­sa joukos­ta, kos­ka palk­in­tovi­rat ovat tietenkin suosit­tu­ja, eikä niitä voi koskaan olla oikein liikaa tarpeisi­in nähden.

    Kaik­ki edel­lä maini­tut koh­dat muo­dosta­vat valitet­tavasti jär­jestelmän, joka voi olla altis kor­rup­ti­olle niin, että johta­jien viroista tulee palk­in­tovirko­ja, joi­ta sisäpi­ir­iläiset jaka­vat toisilleen. Pormes­tari­malli­in liit­tyy vahvem­pi määräaikaisu­u­den luonne, joka voisi hie­man keven­tää tätä ongel­maa. Vaik­ka toisaal­ta, eivät piiris­sä kiertävät palk­in­tovi­rat ole kovin paljon ongel­mat­tomampia kuin sisäpi­ir­iläisille myön­netyt eläkevirat.

    Onko Helsin­gin tule­va malli siis sel­l­ainen, jos­sa palk­in­tovirko­ja jae­taan sisäpi­ir­iläisille, vai avoimem­pi pormes­tari­malli, jos­sa kansa saa vali­ta halu­a­mansa (poli­it­tiset tai ei-poli­it­tiset) henkilöt kaupunkia johta­maan? Kysymys voisi kiin­nos­taa sekä poli­itikko­ja että kau­ounki­laisia ;-). Poli­it­tisia into­hi­mo­ja johta­jien val­in­toi­hin liit­tyy joka tapauk­ses­sa (nyt ja tule­vaisu­udessa), ja kyse on lähin­nä siitä, halu­taanko jär­jestelmää ohja­ta sisäpi­irisu­un­taan, tai ehkä neu­traalia ammat­ti­taitoa korostavak­si (kun­nan­jo­hta­ja­malli kai ainakin yrit­tää tähdätä tähän suun­taan), tai ehkä pormes­tari­malliseen kansan val­it­semien johta­jien suuntaan.

    Valitet­tavasti kir­joituk­ses­ta sai hie­man sel­l­aisen kuvan, että sisäpi­iri­asen­teet ovat saavutet­tu etu, jota sisäpi­ir­it / poli­itikot tule­vat puo­lus­ta­maan kaikin keinoin.

  2. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko jos­sain Suomes­sa keskus­taen­em­m­mistöi­nen kun­ta, jon­ka kun­nan­jo­hta­ja ei olisi keskustalainen?

    Veikkaan että on. Kit­tilä voisi olla yksi esimerkki­ta­paus, joskaan ei mikään hyvän toimin­nan malliesimerkki.

    Hak­i­joiden taus­to­ja ja puoluesi­don­naisuuk­si­akin kun­nis­sa var­masti selvitel­lään, mut­ta luulen että myös pätevyys on tärkeä kri­teeri. Pikku­paikkakun­nil­la noi­hin virkoi­hin taide­taan useim­miten vali­ta ulkopaikkakun­ta­laisua, joten sisäpi­iri-intres­sit ovat vähäisempiä.

    Tietämäni pikkukun­tien kun­nan­jo­hta­jat ovat mielestäni enem­män virkamiehiä kuin puolue­pelure­i­ta (pyrkivät vaal­i­maan suhtei­ta, mut­ta vält­tämään puolue­poli­ti­ikkaa), ja heitä arvoste­taan / kri­ti­soidaan ihmis­ten puheis­sa yleen­sä tulosten mukaan, ei ide­olo­gian mukaan.

    Niis­sä kun­nis­sa, jois­sa yhdel­lä puolueel­la ei ole selvää enem­mistöä, tarvi­taan myös muiden puoluei­den kuin yhden tuki. Jos on vain yksi täl­lainen vir­ka, virko­jen jakami­nen puolueille ei ole kovin toimi­va ratkaisu.

    Älä käytä joidenkin kun­tien huonoa käytöstä oikeut­ta­maan Helsin­gin vielä tök­erömpiä sisäpi­ir­i­jär­jeste­ly­itä. Ehkä Helsin­gin tulisi pyrk­iä vähen­tämään kor­rup­toivia kuvioi­ta — ei levit­tämään niitä toisi­inkin kun­ti­in, eikä kopi­oimaan niitä vielä itseäänkin kor­rup­toituneem­mista kunnista.

    1. Helsinki­hän on juuri luop­umas­sa kaupung­in­jo­hta­jioen valin­nas­ta poli­it­tisin perustein. Kaupung­in­jo­hta­jat kor­vataan kansali­ap’ääl­liköl­lä ja toimialajohtajilla.

  3. P.S. Kit­tilässä keskus­tan kan­na­tus näyt­tää ole­van vain luokkaa 41,6%, eli ei sen­tään enem­mistöä. Mut­ta kun­nan­jo­hta­jan val­in­ta näyt­täisi olleen virkamies­val­in­ta, ei man­daatin jako puolueelle. Uskon että virkamies­val­in­ta ei ole harv­inaisu­us pikkukun­nis­sa. Ehkä halu­taan ettei kun­nan­jo­hta­ja ole ide­ologi­nen änkyräkään, mut­ta ehka halu­taan riit­tävä uskot­tavu­us siihen, että kun­nan­jo­hta­ja on halukas aja­maan val­tu­us­ton aset­tamia poli­it­tisia linjauksia.

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsinki­hän on juuri luop­umas­sa kaupung­in­jo­hta­jioen valin­nas­ta poli­it­tisin perustein. Kaupung­in­jo­hta­jat kor­vataan kansaliap’äälliköllä ja toimialajohtajilla.

    Miten kansli­apääl­likön ja toimi­ala­jo­hta­jien val­in­ta poikkeaa nyky­is­ten kaupung­in­jo­hta­jien tai virastopääl­liköi­den valin­nas­ta? Vaik­ka val­in­ta ei olisikaan avoimen poli­it­ti­nen, valin­nan suorit­taa val­tu­us­to, jos­sa ryh­mil­lä on var­masti halu päästä vaikut­ta­maan tätäkin kautta.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsinki­hän on juuri luop­umas­sa kaupung­in­jo­hta­jioen valin­nas­ta poli­it­tisin perustein. Kaupung­in­jo­hta­jat kor­vataan kansaliap’äälliköllä ja toimialajohtajilla. 

    Jos tuo tarkoit­taa sitä, että ykköshenkilö valit­taisi­in vaaleil­la (poli­itikko­jen ja toiv­ot­tavasti muidenkin joukos­ta, kaupunki­lais­ten tai edes val­tu­utet­tu­jen äänestämänä), ja jos apu­laiskaupung­in­jo­hta­jien virat muutet­taisi­in virkamiesuralais­ten viroik­si, niin siinä tapauk­ses­sa kyseessä olisi askel eteenpän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.