Aurinkosähkö tulee ja jyrää

Uusiu­tu­vis­ta ener­gia­läh­teis­tä aurin­ko­säh­kö on yli­voi­mai­ses­ti lupaa­vin – niin yli­voi­mai­ses­ti, että mui­hin ei oikeas­taan kan­nat­tai­si pal­jon­kaan panostaa.

Olen hyvin vähän innos­tu­nut bio­mas­san polt­ta­mi­ses­ta ”pääs­töt­tö­mä­nä” ener­gia­muo­to­na. Ensin­nä­kin hitaas­ti uusiu­tu­va suo­ma­lai­nen havu­puu uusiu­tuu niin hitaas­ti, ettei sii­tä ole oikein iloa, kun ilmas­ton­muu­tos pitäi­si pysäyt­tää nyt eikä sadan vuo­den pääs­tä. Eikä se hii­li­ta­so ole tasa­pai­nos­sa edes pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Glo­baa­lis­ti bio­mas­sas­ta ei ole ener­gia­läh­teek­si, kos­ka se kil­pai­lee maas­ta ruu­an­tuo­tan­non kans­sa. En pidä sii­tä­kään, että Suo­mes­sa ei ole enää juu­ri lain­kaan met­siä, jos met­sä­nä ei pide­tä lajis­tol­taan köy­hää puu­pel­toa. Pent­ti Lin­ko­la sanoi jos­kus, että hänen on sil­loin täl­löin tul­ta­va Hel­sin­kiin, jot­ta näki­si van­ho­ja puita.

Tuu­li­voi­ma on vii­me aikoi­na pet­ran­nut vähän, mut­ta sen hin­ta ei voi pudo­ta kym­me­nes­osaan niin kuin aurin­koe­ner­gian. Se tulee toi­vot­ta­vas­ti jää­mään väli­vai­heek­si. Tuu­li­voi­ma­loi­ta kan­nat­taa kyl­lä vie­lä raken­taa, sil­lä nii­den käyt­töi­kä­hän on aika lyhyt. Ne ehdi­tään käyt­tää lop­puun ennen kuin aurin­ko­säh­kö jyrää ne.

Koh­ta aurin­ko­säh­kös­sä mak­saa vain se alus­ta johon se kiin­ni­te­tään. Kan­nat­taa käyt­tää val­mii­ta alus­to­ja – kat­to­ja ja sei­niä – vaik­ka ne eivät ole­kaan aivan opti­maa­li­ses­sa kulmassa.

Aurin­ko­säh­kön suu­rin ongel­ma on tuo­tan­non ailah­te­le­vuus. Sik­si se puol­taa hyvin vah­vaa säh­kö­verk­koa ja eri­lai­sia tapo­ja varas­toi­da säh­köä. Myös sitä, että etsi­tään käyt­töä liki ilmai­sel­le säh­köl­le sil­loin kun sii­tä on ylitarjontaa.

Pump­pu­voi­ma­loil­le tulee käyt­töä (mik­si kai­kes­sa nor­ja­lai­sil­la on etu­lyön­tia­se­ma?), mut­ta voi­han säh­kön avul­la nos­taa muu­ta­kin kuin vet­tä. Insi­nöö­ri ilmei­ses­ti osaa teh­dä tar­peek­si vah­van vaijerin.

(Näin ker­ran Bel­gias­sa, kuin­ka joki­lai­va nos­tet­tiin 50 met­riä kor­keam­mal­la kul­ke­vaan kana­vaan niin, että se ajet­tiin isoon altaa­seen ja allas lai­voi­neen ja vesi­neen nos­tet­tiin vai­je­reil­la ylös! Allas pai­noin arviol­ta 2000 — 3000 tonnia)

Kun aurin­ko­säh­kö on mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sil­taan ilmais­ta, sitä kan­nat­taa varas­toi­da aika huo­nol­la­kin hyö­ty­suh­teel­la käy­tet­tä­väk­si myö­hem­min kun säh­köl­le on tar­vet­ta. Joku valo­pää on kek­si­nyt varas­toi­da säh­köä hyvin kuu­maan nes­te­mäi­seen suo­laan (faa­si­muu­tos). Jos se muu­te­taan takai­sin säh­kök­si, huk­kau­tuu mat­kal­la ymmär­tääk­se­ni 70 % säh­kös­tä. (Huk­ka­läm­möl­le voi tie­tys­ti olla käyttöä )

Aurin­ko­säh­kö on Espan­jas­sa puol­ta hal­vem­paa kuin Suo­mes­sa. Se voi enna­koi­da ener­gia­val­tai­sen tuo­tan­non siir­ty­mis­tä ete­lään. Intias­sa esi­mer­kik­si on mas­sii­vi­set aurin­koe­ner­gia­suun­ni­tel­mat, jot­ka ovat ilmeis­ti talou­del­li­ses­ti kannattavia.

 

= = =

Teks­ti perus­tuu puheen­vuo­roon, jon­ka pidin Eno­ro-päi­vil­lä 31.3.2016

81 vastausta artikkeliin “Aurinkosähkö tulee ja jyrää”

  1. Mis­sä EU, siel­lä ongel­ma! Vaik­ka itse­kin olen kri­ti­soi­nut EU:ta, niin miten­hän Suo­men oli­si mah­dol­lis­ta pär­jä­tä ilman EU:ta säh­kön kan­nal­ta? EU:n ete­lä­osis­sa­han saa vuo­den ympä­ri aurin­koa, mut­ta Suo­mes­sa ei. Eu:n säh­kö­verk­ko tuo mei­dät EUn aurin­koe­ner­gian pariin. Oli­si­ko itse­näi­sel­lä Suo­mel­la mitään mah­dol­li­suuk­sia tuot­taa jär­ke­väs­ti itse sähköä?

  2. O.S:” En pidä sii­tä­kään, että Suo­mes­sa ei ole enää juu­ri lain­kaan met­siä, jos met­sä­nä ei pide­tä lajis­tol­taan köy­hää puu­pel­toa. Pent­ti Lin­ko­la sanoi jos­kus, että hänen on sil­loin täl­löin tul­ta­va Hel­sin­kiin, jot­ta näki­si van­ho­ja puita.”

    Oikein hir­vit­tää lenk­keil­les­sä­ni Hel­sin­gin puis­tois­sa kun näkee hoi­ta­mat­to­mia ryteik­kö­jä. Mil­lai­set vakuu­tuk­set kau­pun­gil­la on kun joku vie­lä vam­mau­tuu tai kuo­lee kaa­tu­van puun alle. Eivät vakuu­tuk­set­kaan tuo ihmis­tä ter­veek­si tai takai­sin elä­vien kirjoihin.

    Hel­sin­gin met­sis­tä sai­si bio­ener­gi­aa las­ke­mat­to­man mää­rän, tosi O.S. tilas­to­ne­ro­na kyl­lä sen las­kai­see­kin. Pal­jon­ko hiil­tä puis­tot sitoi­si­vat­kaan oikein viljeltynä ?
    Miten Hel­siin­gin met­sät pysy­vät ter­vei­nä kun lahoa­via pui­ta ja rumia räsik­kö­jä on valtoimenaan? 

    Suo­men luon­nos­ta on löy­det­ty ensim­mäis­tä ker­taa vaa­ral­lis­ta aasian­run­ko­jää­rää. Aiem­min nii­tä on löy­det­ty vain maa­han saa­pu­nees­ta puus­ta. Nyt leh­ti­pui­ta tuhoa­va kova­kuo­riai­nen on kui­ten­kin levin­nyt kas­va­viin puihin.

    Vii­me vii­kol­la kak­si iso­ko­kois­ta kuo­riais­ta teol­li­suusa­lu­een jal­ka­käy­tä­väl­tä Van­taan Itä-Hakkilasta.

    Sit­ten on uhka­na vie­lä kir­jan­pai­na­ja­tou­kat kuusi­met­sis­sä ja män­nyis­sä yti­men­nä­ver­tä­jät. Kaa­tu­neet puut ovat näi­den kasvualustana.

  3. Suo­mes­sa ei ole enää juu­ri lain­kaan met­siä, jos met­sä­nä ei pide­tä lajis­tol­taan köy­hää puupeltoa.

    Tilan­ne ei lie­ne vie­lä näin paha, mut­ta koh­ta on, jos vih­rei­den bio­ta­lou­den kas­va­tus­po­li­tiik­kaa edel­leen toteutetaan.

    Tuu­li­voi­ma­loi­ta kan­nat­taa kyl­lä vie­lä raken­taa, sil­lä nii­den käyt­töi­kä­hän on aika lyhyt.

    Pitää ottaa huo­mioon, että tuu­li­voi­maa pyö­ri­te­tään vero­va­roil­la, eikä se ole sinän­sä ilmei­ses­ti järin kan­nat­ta­vaa. Eli ei pitäi­si enää raken­taa, jos tuot­ta­vat yhteis­kun­nal­le tap­pio­ta (en tun­ne tar­kas­ti nykyis­tä kus­tan­nus­ta­sa­pai­noa) ja kan­nus­ta­vat ener­gian lisä­ku­lu­tuk­seen. Ja tie­ten­kin monet raken­net­ta­vat tor­nit tuhoa­vat luontoarvoja.

    Koh­ta aurin­ko­säh­kös­sä mak­saa vain se alus­ta johon se kiinnitetään. 

    Eikä anne­ta saman­lai­sia tukiai­sia kuin tuu­li­voi­mal­le. Eihän?

    Kan­nat­taa käyt­tää val­mii­ta alus­to­ja – kat­to­ja ja sei­niä – vaik­ka ne eivät ole­kaan aivan opti­maa­li­ses­sa kulmassa.

    Ehdot­ta­maa­si säh­kö­ver­kon vah­vis­ta­mis­ta ei tar­vi­ta, jos nämä katot ja sei­nät ovat yksi­tyi­sa­sun­to­jen kat­to­ja ja seiniä.

    1. Ehdot­ta­maa­si säh­kö­ver­kon vah­vis­ta­mis­ta ei tar­vi­ta, jos nämä katot ja sei­nät ovat yksi­tyi­sa­sun­to­jen kat­to­ja ja seiniä.

      Kyl­lä on aurin­ko­säh­kö kovin tehot­to­mas­sa käy­tös­sä, jos sitä ei voi siir­tää pai­kas­ta toi­seen eikä satei­sil­ta alueil­ta pilvisille.

  4. Aurin­ko­säh­kö on hyvin lupaa­va ener­gian­läh­de. ongel­ma­na on vaan, miten säh­kö saa­daan tam­mi­kuus­sa Saha­ran aurin­koi­sis­ta päi­vis­tä Suo­men hyy­tä­viin pakkasöihin.

  5. Jos vapaa­kaup­paa ei oli­si avat­tu, oli­si tilan­ne aika toi­nen. Kii­naan ja mui­hin koviin saas­tut­ta­ja­mai­hin ei oli­si siir­ret­ty teol­li­suut­ta kuin mah­dol­li­ses­ti vas­ta myö­hem­min, jol­loin oli­si ollut käy­tet­tä­vis­sä aurin­koe­ner­gi­aa hii­len sijas­ta. Vapaa­kaup­pa oli katastrofi.

  6. Mites tal­vi?

    Ei insi­nöö­ri­kään kaik­keen pys­ty, Suo­mi vain on yksi maa­il­man huo­noim­mis­ta mais­ta aurin­ko­säh­kön laa­ja­mit­tai­seen käyt­töön. Kepu­lai­set tie­tys­ti ovat täs­sä koh­taa tar­joa­mas­sa puun ja tur­peen polt­toa mut­ta toi­voi­sin mui­ta­kin vaihtoehtoja…

  7. eemil:

    Miten Hel­siin­gin met­sät pysy­vät ter­vei­nä kun lahoa­via pui­ta ja rumia räsik­kö­jä on valtoimenaan? 

    Sil­loin ne juu­ri ovat terveitä.

  8. Nis­san kehit­täes­sään säh­kö­au­to­aan piti oleel­li­se­na osa­na kehi­tää saml­la aurin­ko­säh­köä. Oli­ko ne sun­ni­tel­tu Gobin autio­maa­han? Tie­to löy­tyy Dimen­sios­ta muu­ta­man vuo­den takaa. En ole­vuo­siin arkis­toi­nut leh­tiä, joten en osaa sanoa.

    Mitin vain, miten maam­me yli­mää­räis­te pel­lot Itä-Suo­mes­sa voi­tai­sin val­jas­ta ener­gia­pa­jun / ruo­koh­le­pin kas­vat­ta­mi­se­ne. Niis­tä puhu­tiin pla­jon oit­kain­vuo­si siten, muta tähön maa­han­han ei mah­du kuin ykis aja­tus kerallaan.

    Voi olla, että mei­dän olois­sam­me, maa on jok­seen­kin koko­nan 60 leveys­piirn poh­jois­puo­lel­la, aurin­ko­säh­kös­tä voi tul­la vain mar­gi­na­la­li­nen tuo­tan­to­muo­to. Mut­ta tämä on vain luulo.

  9. OS:

    Joku valo­pää on kek­si­nyt varas­toi­da säh­köä hyvin kuu­maan nes­te­mäi­seen suo­laan (faa­si­muu­tos). Jos se muu­te­taan takai­sin säh­kök­si, huk­kau­tuu mat­kal­la ymmär­tääk­se­ni 70 % säh­kös­tä. (Huk­ka­läm­möl­le voi tie­tys­ti olla käyttöä )”

    Ehdo­tuks­ne olen jsok­su kuu­lut tia luke­nut peh­meän teklo­gian leh­des­tä. Mut­ta tar­koi­tus ei oll­tu varas­toid­na säh­köä­va­na lämpöä.

  10. Pet­te­ri: ongel­ma­na on vaan, miten säh­kö saa­daan tam­mi­kuus­sa Saha­ran aurin­koi­sis­ta päi­vis­tä Suo­men hyy­tä­viin pakkasöihin.

    Minä en kek­si kuin kak­si mil­lään taval­la edes teo­rias­sa rele­vant­tia ongel­maa tähän liittyen.

    1. Glo­baa­lin ener­gian­ky­syn­nän tur­vaa­mi­nen niin, että köy­hem­mil­lä­kin on varaa kulut­taa ener­gi­aa. Tämä redusoi­tuu suo­raan kysy­myk­seen, että saa­daan­ko ener­gia­tuot­tei­den maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta pai­net­tua alas.

    2. Glo­baa­lien kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen leikkaus.

    Kum­man­kaan ongel­man rat­kai­suun ei ole min­kään­lais­ta käy­tän­nön vai­ku­tus­ta muu­ta­mal­la napa­pii­rin ympä­ril­lä asu­val­la jää­rä­pääl­lä joka halu­aa läm­mit­tää asun­ton­sa myös kol­me­na vuo­den kyl­mim­pä­nä päivänä.

    Toki on sit­ten vie­lä se täy­del­li­nen epä­on­gel­ma, että joi­den­kin mie­les­tä tääl­lä napa­pii­rin ympä­ril­lä pitää puh­taan oman­tun­non vuok­si täh­dä­tä 100% uusiu­tu­van ener­gian käyt­töön. Tuon suh­teen tie­tys­ti säh­kön siir­tä­mi­nen saha­ras­ta on ongel­ma. (Saha­ras­sa aurin­ko­säh­köl­lä tuo­tet­tu metaani/metanoli saat­taa toki kul­kea vähän hel­pom­min ja olla vähän hel­pom­min varastoitavaa)

    Todel­li­sia rat­kai­su­ja noi­hin kah­teen ensim­mäi­seen ongel­maan on edes teo­rias­sa kak­si. Aurin­koe­ner­gia ja uudem­mat ydin­voi­ma­tek­no­giat (Ei, nykyi­set tun­ne­tut uraa­ni­va­ran­not eivät rii­tä kon­ven­tio­naa­li­seen ydin­voi­maan maa­il­man­laa­jui­se­na pää­asial­li­se­na ener­gian­tuo­tan­to­muo­to­na. Fak­ta, jota ydin­voi­maus­ko­vai­set eivät tie­dos­ta samaan aikaan kun valit­ta­vat, että uusiu­tu­vil­la ongel­mat eivät rat­kea nyky­tek­no­lo­gial­la ja pitää vedel­lä tek­no­lo­gia­jä­nik­siä hatus­ta. Niin pitää ydin­voi­mal­la­kin, ei ne siel­tä itses­tään pompi). 

    Eli jos Suo­mi haluai­si omal­ta osal­taan osal­lis­tua näi­den ongel­mien rat­ko­mi­seen, sii­hen oli­si aika tar­kas­ti kak­si jär­ke­vää tietä:

    1. Aurin­ko­säh­kön tuo­tan­non tuke­mi­nen jol­la­kin taval­la (tai aina­kin idioot­ti­mais­ten suo­ja­tul­lien pur­ka­mi­nen EU:ssa. Jos kii­na­lai­set halua­vat dum­pa­ta niin dum­pat­koon). Aurin­ko­säh­kön kus­tan­nuk­sia ajaa lähes täy­sin glo­baa­li asen­net­tu kumu­la­tii­vi­nen kapasiteetti. 

    2. Uusien ydin­voi­ma­tek­no­lo­gioi­den kehit­tä­mi­nen. Ai ei ole rahaa? Myy­dään lop­pusi­joi­tus­pal­ve­lu­ja. Saa­daan polt­toai­neet noi­hin uusiin ydin­voi­ma­loi­hin, rat­kais­taan kes­tä­vyys­va­je ja hävi­te­tään ydin­jät­teet kaik­ki samal­la rahalla.

  11. Pidän itse­kin aurin­ko­säh­köä yhte­nä lupaa­vim­mis­ta kau­kai­sen tule­vai­suu­den ener­gian­läh­teis­tä. Panee­lien hin­ta ei kui­ten­kaan voi pudo­ta aivan rajat­ta, eikä kapa­si­teet­tia voi kas­vat­taa ihan niin hui­maa vauh­tia kuin hui­keim­mat visiot ennus­ta­vat. Aina­kin nyky­tek­no­lo­gioil­la tie­tyt niu­kat mine­raa­li­va­rat lop­pu­vat kes­ken ennen kuin aurin­ko­säh­köl­lä tuo­te­taan kovin suur­ta osuut­ta maa­il­man säh­kön­tar­pees­ta. Pii­ki­de­pa­nee­leis­sa on run­saas­ti hope­aa, ohut­fil­mi­pa­nee­lit perus­tu­vat har­vi­nai­siin maametalleihin.

    Mai­ni­taan nyt se ydin­voi­ma­kin, sil­lä ydin­voi­ma on ainoa ener­gia­tek­no­lo­gia, joka on ihan todel­li­suu­des­sa ja reaa­li­maa­il­mas­sa onnis­tu­nut syr­jäyt­tä­mään fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin perus­tu­vaa säh­kön­tuo­tan­toa. Ydin­voi­ma ei ole sää- tai vuo­ro­kau­den­ai­ka­riip­pu­vais­ta, kapa­si­teet­ti­ker­roin on lähel­lä 100 pro­sent­tia (aurin­ko­pa­nee­leil­la 10–20 pro­sent­tia). Ydin­voi­maa voi­daan käyt­tää uusiu­tu­vien sää­tö­voi­ma­na, jos oikeas­ti halu­taan. Tähän men­nes­sä ei ole halut­tu, eikä säh­kön pörs­si­hin­ta ole ollut tar­peek­si lähel­lä nol­laa tar­peek­si pit­kiä aiko­ja. Ydin­voi­man käyt­tä­mi­nen sää­tö­voi­ma­na on var­mas­ti aina­kin hal­vem­paa kuin mikään kemial­li­nen ener­gian varas­toin­ti, vaik­ka ver­rat­tai­siin kokonaiskustannuksiakin.

    Elik­käs elik­käs. Ehdo­tus hii­let­tö­mäk­si “lähes 100% uusiu­tu­via” ske­naa­riok­si, jos­sa on taka­na jopa jon­kin­lais­ta rea­lis­mia: Raken­ne­taan tuul­ta ja aurin­koa vuo­si­mi­ni­mi­te­hon ver­ran (nimel­lis­ka­pa­si­teet­tia). Vesi­voi­ma pide­tään nykyi­sel­lään. Ydin­voi­maa raken­net­ta­koon niin, että vesivoima+ydinvoimakapasiteetti kat­taa vähin­tään vuo­si­mak­si­mi­te­hon. Vah­vis­te­taan säh­kö­verk­koa kes­tä­mään tämä mää­rä sto­kas­ti­sia uusiu­tu­via. Käy­te­tään vesi­voi­maa ensi­si­jai­se­na sää­tö­voi­ma­na ja ydin­voi­maa toissijaisena.

    Tämä ske­naa­rio on taa­tus­ti hal­vem­pi ja toteut­ta­mis­kel­poi­sem­pi kuin sel­lai­set ske­naa­riot, jot­ka perus­tu­vat ener­gian varas­toin­tiin jol­lain eksoot­ti­sil­la menetelmillä.

  12. bruut­tus:
    EU:n ete­lä­osis­sa­han saa vuo­den ympä­ri aurin­koa, mut­ta Suo­mes­sa ei. 

    Pait­si, että Suo­mes­sa on valoi­sat kesät, jon­ka vuok­si Kes­ki-Suo­men kor­keu­del­la saa­daan vuo­tui­ses­ti yhtä pal­jon aurin­gon­va­loa kuin Saksassa.

    Maa­pal­lo on pal­lo ja päi­vän­ta­saa­jal­la yön ja päi­vän pituus ei kama­las­ti vaih­du vuo­de­nai­ko­jen suhteen.

    Suo­mes­sa voi­tai­siin aivan hyvin tuot­taa kaik­ki tar­vit­ta­va ener­gia Aurin­gon avul­la, jos vain kek­sit­täi­siin käy­tän­nöl­li­nen ja talou­del­li­nen tapa varas­toi­da tämä kevään ja syk­syn väli­nen aurinkotuotanto.

    Ehdo­tin vuo­sia sit­ten Suo­men oji­tet­tu­jen kitu­kas­vuis­ten suo­met­sien par­tu­roin­tia laa­ja­mit­tais­ten aurin­ko­voi­ma­loi­den sijoituspaikoiksi.

    Syn­teet­ti­nen metaa­ni oli­si varas­toin­nin kan­nal­ta erit­täin hyvä.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä on aurin­ko­säh­kö kovin tehot­to­mas­sa käy­tös­sä, jos sitä ei voi siir­tää pai­kas­ta toi­seen eikä satei­sil­ta alueil­ta pilvisille.

    Näin on jos­sain mie­les­sä. Aurin­ko­säh­kö on vähän teho­ton­ta, kos­ka sen siir­te­le­mi­nen pit­kin man­ner­ta mak­saa ekstraa.

    Jos ehdo­tuk­seen kuu­luu säh­kön varas­toin­tia ja vah­van siir­to­ver­kon raken­ta­mis­ta, kan­nat­taa oikoa niin pal­jon kuin voi niin, että yksi­tyi­set kulut­ta­jat myös varas­toi­vat pai­kal­li­ses­ti tuot­ta­maan­sa säh­köä mah­dol­li­suuk­sien­sa mukaan. Täl­löin voi­daan pää­tyä tilan­tee­seen, jos­sa siir­to­verk­koa ei tar­vit­se vah­vis­taa, ja kes­ki­tet­ty­jä säh­kö­va­ras­to­ja tar­vi­taan oleel­li­ses­ti vähem­män. Hal­vem­pi rat­kai­su siis. Siir­to­hä­viöi­tä­kin syn­tyy vähem­män, jos mah­dol­li­sim­man suu­ri osa säh­kös­tä kulu­te­taan paikallisesti.

    Aurin­ko­säh­köä syn­tyy eni­ten kesäl­lä. Jos koti­ta­louk­sis­ta jää säh­köä yli, sen voi pus­kea verk­koon, jos muut sitä tar­vit­se­vat. Talon täy­tyy olla mel­koi­nen ken­no­kak­ku, jos se tuot­taa kulu­tuk­sen ja vara­toi­nin jäl­keen yli jää­vää säh­köä enem­män kuin oman mak­si­mi­ku­lu­tuk­sen­sa. Jos se tuot­taa alle tuon mää­rän, nykyi­set joh­do­tuk­set riit­tä­ne­vät. Säh­kö vain kul­kee eri suun­taan. Sama kos­kee myös säh­köä kulut­ta­via teh­tai­ta yms.

    Jos ver­kos­sa on run­saas­ti epä­ta­sais­ta tuo­tan­toa, kuten aurin­ko­säh­köä, pit­kän mat­kan siir­to­lin­jat kan­nat­taa var­maan­kin raken­taa hie­man nykyis­tä vah­vem­mik­si. Mut­ta tus­kin niin pal­jon, että siir­ret­täi­siin suu­ria val­tion kulu­tuk­sen koko­luo­kas­sa ole­via mää­riä pit­kin Euroop­paa. Aika näyt­tää pal­jon­ko kan­nat­taa vah­vis­taa. On jär­ke­väm­pää mak­si­moi­da pai­kal­li­suut­ta mah­dol­li­suuk­sien mukaan.

    Säh­kön varas­toin­ti­tek­nii­kat­kin var­mas­ti kehit­ty­vät, mikä vähen­tää siir­to­tar­vet­ta. Voi olet­taa, että jat­kos­sa mene­tel­mät, jois­sa säh­köl­lä tuo­te­taan jotain fyy­sis­tä polt­toai­net­ta kehit­ty­vät, sil­lä niil­le on tilaus­ta, jos fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta halu­taan luo­pua. Noi­ta polt­toai­ne­ta kan­nat­taa tuot­taa eni­ten lähel­lä säh­kön tuo­tan­toa. Saha­ran yli­jää­mä­au­rin­ko­säh­köä ei siis tar­vit­si­si kul­jet­taa poh­joi­seen (eikä sil­le ole aina kysyn­tää­kään), vaan sii­tä teh­täi­siin mah­dol­li­suuk­sien mukaan fyy­sis­tä polt­tai­net­ta. Ener­gian etä­siir­rot siir­tyi­si­vät näil­tä osin takai­sin lai­voil­le, eikä vah­ven­ne­tul­le säh­kö­ver­kol­le. Jos on mah­dol­li­suus vali­ta, suo­si­taan var­maan­kin enem­män tal­lai­sia siir­to­ta­po­ja kuin veden pump­paa­mis­ta altai­siin ja myö­hem­pää muun­ta­mis­ta takai­sin kau­ko­siir­ret­tä­väk­si sähköenergiaksi.

    Myös vika­sie­toi­suus ja huol­to­var­muus­syyt puol­ta­vat kykyä tuot­taa ja varas­toi­da säh­köä paikallisesti.

    1. yksi­tyi­set kulut­ta­jat myös varas­toi­vat pai­kal­li­ses­ti tuot­ta­maan­sa säh­köä mah­dol­li­suuk­sien­sa mukaan.

      Onko sinul­la jotain salat­tua tie­toa mul­lis­ta­vas­ta ja edul­li­ses­ta säh­kön varastointitekniikasta?

  14. Aurin­koe­ner­gian suu­rin ongel­ma ei ole sen satun­nai­nen saa­ta­vuus, eikä sii­hen liit­ty­vät varas­toin­tion­gel­mat, vaan sen vähäi­nen saa­ta­vuus käy­tet­tyä neliö­met­riä koh­ti. Sehän kun on niin, että jos aurin­ko­ken­no­me­ret peit­tä­vät vih­re­ää alus­taa, ei tapah­du foto­syn­tee­siä, eli kas­vit eivät kulu­ta ilmas­sa ole­vaa elä­män kaa­sua, hii­li­diok­si­dia. Kun pel­lot pan­naan Sak­san tapaan aurin­ko­ken­noil­le, ei saa­da ruo­kaa ala­ti räjäh­dys­mäi­ses­ti pai­su­val­le ihmis­kun­nal­le. Suo­men jär­viä ja soi­ta en läh­ti­si peit­tä­mään ken­noil­la. Jos Suo­mes­ta hakee sel­lai­set pai­kat, jois­sa ken­not eivät hait­taa luon­toa, tuo­tan­to on mar­gi­naa­li­sen pie­ni ja menee hyvin suo­raan kulu­tuk­seen. Lumen­pu­dot­ta­jat tal­vel­la saa­vat rut­kas­ti lisää hom­mia, kun pudot­ta­vat lumia ken­noi­sil­ta katoil­ta ja ken­no­kaup­pa käy kun nii­tä haka­taan pala­sik­si. Kun talot on vuo­rat­tu ken­noil­la ne eivät aurin­gon sätei­lys­tä läm­pe­ne syk­syi­sin ja keväi­sin aurin­gos­ta, vaan nii­tä on läm­mi­tet­tä­vä var­maan­kin sil­lä aurin­ko­säh­köl­lä. Jos oikein muis­tan, jos­kus poh­dit­tiin ja todet­tiin mah­dol­li­sek­si sekin, että aurin­ko­ken­no­me­ret sijoi­tet­tai­siin ava­ruu­teen ja joh­det­tai­siin siel­tä säh­kö mag­neet­ti­se­na sätei­ly­nä maan pin­nal­le. Sii­nä­kin on se huo­no puo­li, että nuo ava­ruu­des­sa ole­vat ken­no­me­ret var­jos­tai­si­vat maan pin­taa ja joku luon­to sii­tä käri­si­si. Eikö­hän jäte­tä nuo ken­not ja myl­lyt mök­ki­käyt­töön sel­lai­siin paik­koi­hin, jon­ne ei kan­na­ta vetää sähköjä.

  15. Tuos­ta voi seu­rail­la aurin­koa seu­raa­van pien­jär­jes­tel­män tuot­toa. Kyl­lä­hän nuo pimeät kuu­kau­det sur­kei­ta ovat.

    http://www.huumo.fi/index.php/aurinkoenergia/kaantyvat-aurinkopaneelit/aurinkopaneelimme-reaaliaikanen-tuotto

    Aurin­ko­ke­räin­jär­jes­tel­män tuot­toa voi seu­ra­ta täältä.

    http://www.sirrai.com/html/Sivu03Btilanne_nyt.html

    Ja tääl­tä voi kat­sel­la käp­py­röi­tä puulämmityksestä.

    http://personal.inet.fi/cool/jolla/akva.shtml

    Kyl­lä ihmi­siä pitäi­si kan­nus­taa maa­seu­dul­la otta­maan käyt­töön puh­taas­ti polt­ta­via lamb­da-antu­ril­li­sia kään­teis­pa­lo­kat­ti­loi­ta. Nyky­ai­kai­seen taloon ja riit­tä­vän suu­reen varaa­jaan yhdis­tet­ty­nä läm­mi­tys­vä­li on tal­vel­la­kin usei­ta päiviä.

    Läm­mi­tyk­seen puu on maa­seu­dul­la ainoa jär­ke­vä rat­kai­su, jos luon­non tar­joa­maa tah­too hyödyntää.

  16. Juho Laa­tu: Aurin­ko­säh­kö on vähän teho­ton­ta, kos­ka sen siir­te­le­mi­nen pit­kin man­ner­ta mak­saa ekstraa.

    Samal­la logii­kal­la uraa­ni, kivi­hii­li, maa­kaa­su, öljy, tur­ve tai puu ovat tehot­to­mia, kun nii­tä­kin pitää siir­rel­lä pit­kin mantereita. 

    Jyr­ki Itko­nen:
    Sehän kun on niin, että jos aurin­ko­ken­no­me­ret peit­tä­vät vih­re­ää alus­taa, ei tapah­du foto­syn­tee­siä, eli kas­vit eivät kulu­ta ilmas­sa ole­vaa elä­män kaa­sua, hii­li­diok­si­dia. Kun pel­lot pan­naan Sak­san tapaan aurin­ko­ken­noil­le, ei saa­da ruo­kaa ala­ti räjäh­dys­mäi­ses­ti pai­su­val­le ihmiskunnalle. 

    Samal­la logii­kal­la voi­daan tyr­mä­tä moot­to­ri­tiet ja muut auto­kais­tat, jot­ka vie­vät väli­tys­ka­pa­si­teet­tiin näh­den val­ta­vat mää­rät tilaa jouk­ko- ja rai­de­lii­ken­tee­seen, saa­tik­ka kevyeen lii­ken­tee­seen verrattuna.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko sinul­la jotain salat­tua tie­toa mul­lis­ta­vas­ta ja edul­li­ses­ta säh­kön varastointitekniikasta?

    Mai­nit­sin että nekin var­mas­ti kehit­ty­vät. Pitää kysyä, ovat­ko säh­kön varas­toin­ti­tek­nii­kat sel­lai­sia, että ne toi­mi­vat sekä pie­nis­sä että suu­ris­sa yksi­köis­sä. Jos toi­mi­vat pie­nis­sä, nii­tä kan­nat­taa raken­taa pai­kal­li­ses­ti, niin sääs­ty­tään tur­hil­ta siirroilta.

  18. Koti-isä: Samal­la logii­kal­la uraa­ni, kivi­hii­li, maa­kaa­su, öljy, tur­ve tai puu ovat tehot­to­mia, kun nii­tä­kin pitää siir­rel­lä pit­kin mantereita. 

    Aurin­koe­ner­gian ongel­ma noi­hin mui­hin ver­rat­tu­na on se, että sen tuo­tan­to on satun­nais­ta eikä suun­ni­tel­tua, ja sitä on sik­si tar­joil­la eri pai­kois­sa kuin mis­sä kulut­su­tar­ve on. Ehdot­ta­ma­ni pai­kal­li­suus tekee aurin­koe­ner­gias­ta tehok­kaam­paa, ja jois­sain tapauk­sis­sa jopa mui­ta tehok­kaam­paa, sil­lä jot­kut aurin­ko­voi­ma­lat voi­vat olla hyvin pie­niä ja pai­kal­li­sia, jol­loin siir­to­tar­peet voi­vat vähen­tyä (jos pai­kal­lis­ta kuu­tus­tar­vet­ta­kin on).

  19. tcrown: 1. Aurin­ko­säh­kön tuo­tan­non tuke­mi­nen jol­la­kin taval­la (tai aina­kin idioot­ti­mais­ten suo­ja­tul­lien pur­ka­mi­nen EU:ssa.

    Parem­pi oli­si että Suo­mes­sa pysyt­täi­siin täy­sin eros­sa aurin­ko­säh­kön tuke­mi­ses­ta lukuu­not­ta­mat­ta perus- ja sovel­ta­vaa tut­ki­mus­ta, ja jäte­tään se mail­le joil­la tähän on parem­mat edellytykset.

    Ver­tai­lun vuok­si, Espan­jas­sa ener­giayh­tiöt pel­kää­vät hal­paa aurin­koe­ner­gi­aa niin pal­jon että oli­vat loban­neet eril­li­sen aurin­ko­ve­ron myös yksi­tyis­hen­ki­lön tuot­ta­mal­le säh­köl­le. Onnek­si ongel­ma pois­tui vaa­lien jäl­keen, mut­ta voi tul­la takaisin.

  20. Tapio Pel­to­nen: Pidän itse­kin aurin­ko­säh­köä yhte­nä lupaa­vim­mis­ta kau­kai­sen tule­vai­suu­den energianlähteistä.

    Aurin­koe­ner­gia ei ole ollut pel­käs­tään kau­kais­ta tule­vai­suut­ta enää aikoi­hin. Esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa aurin­ko­säh­kön vuo­si­tuo­tan­to on 39TWh, suu­ruus­luok­kaa 5% sikä­läi­ses­tä ydin­säh­kö­tuo­tan­nos­ta ja 1% säh­kön koko­nais­tuo­tan­nos­ta. Vii­mei­sen kuu­den vuo­den aika­na asen­net­tu aurin­ko­voi­ma­ka­pa­si­teet­ti on yli kymmenkertaistunut.

  21. Juho Laa­tu: Aurin­koe­ner­gian ongel­ma noi­hin mui­hin ver­rat­tu­na on se, että sen tuo­tan­to on satun­nais­ta eikä suun­ni­tel­tua, ja sitä on sik­si tar­joil­la eri pai­kois­sa kuin mis­sä kulut­su­tar­ve on.

    Maa­il­man­laa­jui­ses­ti aika mar­gi­naa­li­nen ilmiö. Ei tar­vit­se men­nä kovin ete­lään kun ei-teol­lis­ta säh­kön­ku­lu­tus­ta domi­noi ilmas­toin­ti, eli aurin­ko­säh­köä saa­daan sil­loin kun sitä tarvitaan.

  22. Yksi lupaa­va aurin­ko­säh­kö­vi­sio on “asfalt­ti­ken­no”, tek­niik­ka on jol­tain osin jo ole­mas­sa. Sen myö­tä tie­ver­kos­ta saa­daan aurin­ko­pa­nee­li — samal­la tie­verk­ko toi­mii säh­kön­siir­ros­sa: tei­tä on sitä tiheäm­min mitä isom­pi on säh­kön­tar­ve. Aurin­ko­pa­nee­li­tiet voi­vat samal­la myös lada­ta nil­lä liik­ku­via sähköautoja.

  23. spot­tu: Maa­il­man­laa­jui­ses­ti aika mar­gi­naa­li­nen ilmiö. Ei tar­vit­se men­nä kovin ete­lään kun ei-teol­lis­ta säh­kön­ku­lu­tus­ta domi­noi ilmas­toin­ti, eli aurin­ko­säh­köä saa­daan sil­loin kun sitä tarvitaan.

    On tuo mie­les­tä­ni kovin­kin rele­vant­ti, kos­ka mon­taa muu­ta säh­kön­tuo­tan­to­ta­paa voi­daan sää­tää kulu­tuk­sen mukaan, mut­ta aurin­ko­voi­maa ei voi samal­la taval­la säätää.

    Ja Suo­mes­sa (Suo­mea­han OS:n ehdo­tus kos­ki) tuo on ete­län mai­ta suu­rem­pi ongel­ma sik­si, että kesä­hel­teil­lä läm­mi­tys­tä ei tar­vi­ta, ja monet työ­pai­kat­kin pyö­ri­vät kesä­lo­mien vuok­si vajaateholla.

    Satun­nais­ta säh­köä tuot­ta­vat mene­tel­mät voi näh­dä niin, että ne vaa­ti­vat 100% kapa­si­tee­tin vara­voi­maa (voi sisäl­tää osan myös varas­toi­tua voi­maa) tur­vaa­maan säh­kön saan­nin sil­loin, kun aurin­ko ei pais­ta ja tuu­li ei puhal­la. Tar­vi­taan siis tupla­ka­pa­si­teet­ti, ja satun­nai­nen voi­ma aut­taa vain sitä kaut­ta, että se voi kor­va­ta kal­liim­paa vara­voi­maa sil­loin, kun hal­vem­paa säh­köä sat­tuu syn­ty­mään. Täs­sä mie­les­sä satun­nai­nen säh­kö on vain vakaa­ta säh­köä täy­den­tä­vä kom­po­nent­ti — tomi­va muun kapa­si­tee­tin lisu­kee­na, mut­ta yksi­nään perus­käyt­töön kelpaamaton.

    Ei sis mar­gi­naa­li­nen ongel­ma, kos­ka tekee koko tuo­tan­to­ta­vas­ta säh­kö­mark­ki­noi­den näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na vain mui­ta tuo­tan­to­ta­po­ja tuke­van tuotantomuodon.

  24. Juho Laa­tu: Ja Suo­mes­sa (Suo­mea­han OS:n ehdo­tus koski)

    Mikä ehdo­tus?

    Juho Laa­tu: Täs­sä mie­les­sä satun­nai­nen säh­kö on vain vakaa­ta säh­köä täy­den­tä­vä kom­po­nent­ti – tomi­va muun kapa­si­tee­tin lisu­kee­na, mut­ta yksi­nään perus­käyt­töön kelpaamaton.

    Pait­si sil­loin kun tuo­tan­to ja kulu­tus seu­raa­vat toi­si­aan kuten a) ei-teol­li­ses­sa käy­tös­sä ete­läs­sä luon­nos­taan b) jos mark­ki­nat toi­mi­vat ja kulu­tus on ohjat­ta­vis­sa hin­nan funktiona.

  25. Nämä aurin­ko­pa­nee­lit ovat kuu­lem­ma Kes­ki-Euroo­pas­sa niin tuot­ta­via, että nii­den omis­ta­ja ei tar­vit­se nii­den anta­maa säh­köä ollen­kaan, vaan antaa sen vuo­krak­si kiin­ni­ty­sa­lus­tas­ta. Tämä on kyl­lä vie­lä pal­jon mei­dän tuu­li­voi­ma­loi­ta­kin edul­li­sem­paa “sähkön“tuotantoa.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko sinul­la jotain salat­tua tie­toa mul­lis­ta­vas­ta ja edul­li­ses­ta säh­kön varastointitekniikasta?

    Palaan vie­lä tähän ja kir­joi­tuk­sen otsik­koon “Aurin­ko­säh­kö tulee ja jyrää”.

    Jos aurin­ko­säh­kö jyrää, yksi vaih­toeh­to on se, että se täy­den­tää perus­voi­maa. Täl­löin pitää olla jotain muu­ta voi­maa (saa nime­tä) 100%, ja tätä täy­den­ne­tään satun­nai­ses­ti aurinkovoimalla.

    Toi­nen tyy­li on kehit­tää varas­toin­ti­tek­nii­koi­ta. Tämä voi joh­taa jopa tilan­tee­seen, jos­sa kaik­ki säh­kö tuo­te­taan aurin­ko­voi­mal­la (ja tila­päi­ses­ti varas­toi­dul­la aurin­ko­voi­mal­la). Varas­to­jen tosin tulee olla niin suu­ria, että pys­ty­vät kat­taa­maan mie­li­val­tai­sen pit­kän tauon aurin­ko­tuo­tan­nos­sa. (Ehkä tar­vi­taan jotain varavoimaakin.)

    Lisäk­si on mah­dol­lis­ta, että aurin­ko­voi­ma on niin hal­paa, että sitä voi­daan raken­taa huo­mat­ta­vas­ti yli­mää­räis­tä­kin. Hel­pot­taa ykkös- ja kak­kos­tyy­liä, mut­ta ei tuo mitään uutta.

    Tar­vi­taan siis joko pal­jon uusia varas­to­ja tai pal­jon (ehkä 100% kapa­si­tee­tis­ta) muu­ta­kin voi­maa. Pelk­kä siir­to ei rii­tä, kos­ka yli­jää­mää ei vält­tä­mät­tä ole aina siel­lä ja sil­loin, kun halut­tai­siin. Yli­ka­pa­si­teet­ti hel­pot­tai­si, mut­ta vain hel­pot­tai­si. Teho­kas­ta, kapa­si­tee­til­taan riit­tä­vää ja luon­toar­vot säi­lyt­tä­vää varas­toin­ti­tek­niik­kaa meil­lä ei kai vie­lä ole.

    Otsi­kon “jyräys” ei siis var­maan­kaan tar­koit­ta­nut mui­den tek­nii­koi­den syr­jäyt­tä­mis­tä, vaan vain mui­den tuo­tan­to­muo­to­jen täy­den­tä­mis­tä sil­loin, kun aurin­ko­säh­köä sat­tuu ole­maan tar­joil­la sopi­van siir­to­yh­tey­den päässä.

    Ole­tit­ko ehkä yli­ka­pa­si­tee­tin ole­mas­so­lon? Täl­löin aurin­ko voi­si kor­va­ta vähän enem­män muu­ta voi­maa kuin tilan­tees­sa jos­sa aurin­ko­ka­pa­si­teet­tia on vain se ver­ran, että se voi­daan aina myös kuluttaa.

    Yli­ka­pa­si­teet­tia voi­si oikeut­taa myös niin, että aurin­ko­voi­ma­loi­den lähel­lä oli­si (varas­toin­ti­mah­dol­li­suuk­sien lisäk­si) myös vaik­ka­pa fyy­sis­ten polt­tiao­nei­den tuo­tan­toa tai alumiinitehtaita.

    Ehkä ole­tit varas­to­ka­pa­si­tee­tin ole­mas­sao­lon (vaik­ka pyy­sit­kin munua iden­ti­fioi­maan tar­vit­ta­vat varastointitekniikat).

    Kum­pi siis, aurin­ko­säh­kö vain mui­ta tuo­tan­to­ta­po­ja täy­den­tä­vä­nä, vai ole­tus varas­to­ka­pa­si­tee­tin olemassaolosta?

  27. En pidä sii­tä­kään, että Suo­mes­sa ei ole enää juu­ri lain­kaan met­siä, jos met­sä­nä ei pide­tä lajis­tol­taan köy­hää puu­pel­toa. Pent­ti Lin­ko­la sanoi jos­kus, että hänen on sil­loin täl­löin tul­ta­va Hel­sin­kiin, jot­ta näki­si van­ho­ja puita.”

    Ei kan­na­ta uskoa kaik­kea Penan kir­joit­ta­maa. Mel­kois­ta legen­daa ne jutut jois­sa hän voih­kii ole­van­sa pako­tet­tu mat­kus­ta­maan Kes­ki-Euroop­paan näh­däk­seen oike­aa metsää. 

    Ei ole niin viit­se­liäs­tä met­sä­no­mis­ta­jaa, joka sai­si “puh­taan” puu­pel­lon onnis­tu­maan. Luon­to piru­lai­nen val­taa pel­lon heti kun kään­tää selän.

    Sie­lun­sa sil­min voi kuvi­tel­la maas­toon sijoi­tet­tu­jen aurin­ko­ken­noplan­taa­sien huol­to­jouk­ko­ja tais­te­le­mas­sa var­jos­ta­vaa pajuk­koa vas­taan, jos se ilman gly­fo­saat­tia pitää teh­dä. Joka­vuo­ti­sen sii­te­pö­ly­kal­von pesu­tal­koot ja lumen­luon­ti, huh. Hir­vi­kan­ta aina­kin pitää vähen­tää kym­me­nes­osaan; nehän sär­ke­vät ken­not jalkoihinsa.

    Ener­gian tar­ve pysyy hal­lin­nas­sa jos otam­me toi­sen Guru Lin­ko­lan “vii­sau­den” todes­ta: “Jokai­nen köy­häs­tä maas­ta kers­ka­ku­lu­tuk­seen tun­keu­tu­mat­ta jää­nyt siir­to­lai­nen antaa elä­mäl­le lisäaikaa.”

  28. Osmo,

    nyt kun aurin­ko­pa­nee­li­tek­no­lo­gia on tapu­tel­tu, ja me näh­dään että aurin­ko­säh­kön hin­ta puto­aa aina­kin 75 % seu­raa­vien 10 vuo­den aika­na, niin seu­raa­vak­si kan­nat­taa alkaa seu­raa­maan akku­tek­no­lo­gian kehitystä. 

    Täl­lä het­kel­lä akku­jen hin­ta puto­aa nyt yhtä jyr­käs­ti kun aurin­ko­pa­nee­lien hin­ta romah­ti vuo­si­na 2008–2012, kun kysyn­tä panee­leil­le kas­voi nopeas­ti. Tek­no­lo­gias­sa on se haus­kuus, että kun kysyn­tä tek­no­lo­gial­le kas­vaa, niin myös tek­no­lo­gian hin­ta laskee!

    Lisäk­si Tes­la jul­kai­si hal­van kan­sa­nau­ton­sa, joka tosin on auto­na parem­pi ja käyt­tö­kel­poi­sem­pi kuin uusi 3‑sarjan bemari!

    Nyt säh­kö­au­to­tek­no­lo­gia on jo sii­nä pis­tees­sä että uusien polt­to­moot­to­ri­au­to­jen myyn­ti voi­daan koko­naan kiel­tää vuo­teen 2025 men­nes­sä. Joten me voi­daan pakot­taa polt­ti­sau­to­teol­li­suus uudis­tu­maan, eikä Volkswa­ge­nin ja Toy­otan väi­te ettei säh­kö­au­to­tek­no­lo­gia ole vie­lä val­mis ja sik­si säh­kö­au­tot vaa­tii mas­sii­vi­sia tukia, ole enää uskottava.

  29. spot­tu: Mikä ehdotus?

    Ole­tan että koko OS:n artik­ke­li täh­tä­si ener­gia­ta­lou­den poh­din­taan Suo­men näkökulmasta.

    Pait­si sil­loin kun tuo­tan­to ja kulu­tus seu­raa­vat toi­si­aan kuten a) ei-teol­li­ses­sa käy­tös­sä ete­läs­sä luon­nos­taan b) jos mark­ki­nat toi­mi­vat ja kulu­tus on ohjat­ta­vis­sa hin­nan funktiona.

    Se että on jotain kor­re­laa­tio­ta kulu­tuk­sen ja tuo­tan­non välil­lä ei rii­tä sil­loin, kun tuo­tan­non ja kulu­tuk­sen pitää koh­da­ta tar­kas­ti. Tar­vi­taan kei­no­ja sää­tää tuo­tan­to tasan kulu­tuk­sen mukaiseksi.

    Koh­ta a) ei siis rii­tä. Koh­dan b) kulu­tuk­sen ohjaus hin­nal­la voi aut­taa vähän, mut­ta ei sekään yksi­nään rii­tä. Voi­si teh­dä lisä­ole­tuk­sen, että käy­tet­tä­vis­sä on komen­nos­ta irro­tet­ta­vaa kuor­maa (teh­tai­ta jot­ka voi­daan sul­kea aurin­ko­voi­mayh­tion pää­tök­sel­lä mil­loin vain, tai pat­te­rei­ta jot­ka voi­daan kyt­keä pois pääl­tä mil­loin vain). Osaa kulu­tuk­ses­ta ei voi kyt­keä pois pääl­tä, joten tar­vi­taan myös vara­voi­maa. Sitä ei voi olet­taa, että jos­sain päin maa­pal­loa pais­tai­si aina, ja juu­ri siel­lä oli­si yli­tuo­tan­toa, siel­tä oli­si riit­tä­väs­ti siir­to­ka­pa­si­teet­tia Suo­meen, ja muut eivät tar­vit­si­si tuo­ta sähköä.

    Eli lyhyes­ti, joko tar­vi­taan 100% vara­voi­maa, tai sit­ten run­sas yhdis­tel­mä varas­toin­ti­ka­pa­si­teet­tia, siir­to­ka­pa­si­teet­tia ja vie­lä vara­voi­maa. Näis­tä syis­tä aurin­ko­säh­kö ei sel­lai­se­naan kel­paa (sää­det­tä­vis­sä ole­vak­si) perusvoimaksi.

  30. eemil: Eihän, luke­kaa ihmees­sä seuraava:

    http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/opas/index.htm

    Pak­ko kysyä täs­sä välis­sä: mikä on met­sä? Onko se vain kasa pui­ta vai oman­lai­sen­sa biotooppi(ryhmä)?

    Tuos­sa sun lin­kis­sä on lis­tat­tu otuk­sia, jot­ka voi­vat tuho­ta ker­ral­la niin suu­ria mää­riä pui­ta, että sii­tä koi­tuu met­sän­hoi­ta­jal­le talou­del­lis­ta hait­taa. Eli se kasa pui­ta kär­sii. Mut­ta samaan aikaan 36% Suo­men uha­na­lai­sis­ta lajeis­ta on uha­na­lai­sia sik­si, että laho­puu­ta ja met­sien luon­tais­ta raken­net­ta ei ole tar­peek­si. Eli met­sä biotooppi(ryhmänä) on joten­kin oireileva.

    Miten ne met­sät pär­jä­si­vät­kään n. 100 mil­joo­naa vuot­ta, ennen kuin ihmi­nen oppi nii­tä “hoi­ta­maan”!

    Seu­raa­vas­sa erin­omai­nen esi­tys met­sien hii­len­si­don­nas­ta. Aar­nioi­tu­nut , lahoa­va puis­to ja met­sä ovat hiilivuotoja.

    http://www.puuntuottaja.com/puukuutio-sitoo-ilmasta-tonnin-hiilidioksidia-talteen/

    Täs­sä Natu­ren jutus­sa taa­sen väi­te­tään, että van­hat met­sät on hii­len­si­don­nan kan­nal­ta hyvä jut­tu, kos­ka hii­li sitou­tuu laho­pui­hin vuo­si­kym­me­nik­si ja tih­kuu myös maa­pe­rään. Toki vain yksi jut­tu 8 vuo­den takaa, että ei välis­teen koko totuus.

  31. Juho Laa­tu
    Eli lyhyes­ti, joko tar­vi­taan 100% varavoimaa.…

    Olis­ko tämä jo kol­mas ker­ta täs­sä ket­jus­sa kuin tämä van­ha väi­te tois­te­taan. Muut­tuu­ko se tois­ta­mal­la totuu­dek­si? Kat­so­taan­pa sitä hie­man kriittisemmin.

    Jos perus­tan tuu­li­voi­ma­lan ja kyt­ken sen val­ta­kun­nan­verk­koon, eihän se sitä tar­koi­ta, että joku pys­tyt­tä­si saman mää­rän ‘vara­voi­maa’. Vaan sil­loin kun tuu­lee, voi­ma­la­ni tuot­taa säh­köä, tyy­nen sat­tues­sa sen tuo­tan­to on säh­kön tar­jon­nas­ta pois ja säh­kön hin­ta nousee kun­nes säh­kön kysyn­tä ja tar­jon­ta saa­vut­ta­vat uuden tasapainopisteen.

    Vuo­si­ta­sol­la aurin­ko ja tuu­li täy­den­tä­vät toi­si­aan hie­nos­ti. Kesäl­lä aurin­gon tuo­tan­to on suu­rem­pi, tal­vel­la tuulen.

    Jos säh­kön kysyn­tä ei saa jous­taa, tul­laan tehot­to­miin rat­kai­sui­hin. Mikä­li tuo­tan­to läh­tö­koh­tai­ses­ti mitoi­te­taan kysyn­tä­piik­kien mukai­ses­ti, on tuo­tan­to vajaa­käy­tös­sä jok­seen­kin aina. Kulu­tus­jous­ton kehit­tä­mi­nen on siten aivan yhtä kes­keis­tä kuin säh­kön tuo­tan­non. Raken­nusau­to­maa­tios­sa täs­tä enna­koi­daan seu­raa­vaa ns. megat­ren­diä. Hin­ta on hyvä konsultti.

    ps sitä wan­haa hyvää perus­voi­maa meil­le pitäi­si olla tulos­sa kah­den reak­to­rin ver­ran. Enää tar­vit­see odotella…?

  32. Aurin­ko­pa­nee­lien CO2-pääs­töt ovat suu­ruus­luok­kaa 50g/kWh. Tämä joh­tuu nii­den pää­osin val­mis­tuk­sen upstream pääs­töis­tä. Metal­lien val­mis­tus kulut­taa pal­jon ener­gi­aa. Onkin ilmeis­tä että aurin­ko­pa­nee­lien val­mis­tus on tois­tai­sek­si aiheut­ta­nut enem­män CO2-pääs­tö­jä kuin vähen­tä­neet nii­tä. Näin mm.koska panee­lit teh­dään pää­osin Kii­nas­sa hii­li­säh­köl­lä. Ydin­voi­man CO2-pääs­töt ovat pie­nem­mät kuin aurin­ko­pa­nee­lien. Vie käy­tän­nös­sä 2,5–5 vuot­ta ennen kuin pääs­tään plus­sal­le CO2-pääs­tö­jen suh­teen. Paras tilan­ne on jos panee­lit teh­dään Euroo­pas­sa ja vie­dään ete­läi­sem­piin mai­hin, jos­sa aurin­koa on enemmän.

  33. Aika pal­jon popu­lis­ti­sia heit­to­ja Lin­ko­la viit­tauk­si­neen oli OS:n tekstissä.

    Run­ko­puun mää­rä on kas­va­nut Suo­mes­sa vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. Met­sät ovat tihen­ty­neet eri­tyi­ses­ti ja kas­vu lisään­ty­nyt niin, että se on vuo­sit­tain noin 100 milj. kuu­tio­ta. Järeän puun mää­rä on ete­lä- Suo­mes­sa kas­va­nut nelin­ker­tai­sek­si 1950-luvul­ta. Näin väi­te­tään Pek­ka Kau­pin ja Han­nes Män­ty­ran­nan kir­jas­sa Haka­ta vai sääs­tää — met­sät ja ilmas­ton muutos.

    Myös toi­sin kuin väi­te­tään laho­puun mää­rä on kas­va­nut hie­man etelä_Suomessa vii­me vuosina.

    http://www.metla.fi/tiedotteet/2012/2012–06-19-vmi.htm

  34. Olen hyvin vähän innos­tu­nut bio­mas­san polt­ta­mi­ses­ta ”pääs­töt­tö­mä­nä” ener­gia­muo­to­na. Ensin­nä­kin hitaas­ti uusiu­tu­va suo­ma­lai­nen havu­puu uusiu­tuu niin hitaas­ti, ettei sii­tä ole oikein iloa, kun ilmas­ton­muu­tos pitäi­si pysäyt­tää nyt eikä sadan vuo­den päästä.”

    On pääs­tö­tön­tä­kin bio­mas­saa. Enim­mäk­seen sel­lais­ta on nykyi­nen­kin polttohake. 

    Suo­mi tus­kin luo­puu met­sä­teol­li­suu­des­taan. Sik­si on lupa läh­teä sii­tä, mitä tai­mi­kon ja nuo­ren met­sän kun­nos­ta­mi­ses­sa tapah­tuu tai­mien kas­vua hait­taa­val­le pen­sai­kol­le ja muul­le bio­mas­sal­le ja ran­ka­vai­heen har­ven­nus­puul­le. Ennen hake­puun käyt­töä täl­lai­nen puu­ai­nes on kaa­det­tu maa­han laho­maan, mis­sä pää­osa rai­vaus­ri­suis­ta, kaa­de­tus­ta pien­puus­ta ja teol­li­suu­den otta­mien pui­den hak­kuu­täh­teis­tä laho­aa lop­puun ja luo­vut­taa ilmaan hii­len­sä jo kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Sik­si en näe mitään ilmas­tol­lis­ta syy­tä, mik­sei täl­lai­nen puu­ai­nes oli­si var­sin sove­lias pol­tet­ta­vak­si; se ei lisää ilma­ke­hän hiil­tä, jos ei vähennäkään.

    Hake­puuk­si kaa­to­työ ei lisää pääs­tö­jä ver­rat­tu­na maa­han kaa­toon. Jos las­ke­taan mukaan hake­puun kul­je­tuk­sen hii­li­pääs­töt, pitää ver­tai­luun las­kea mukaan vaik­ka­pa myös puu­ta­loi­hin käy­te­tyn puu­ta­va­ran koko val­mis­tus­ket­jun syn­ty­neet pääs­töt kuljetuksineen.

  35. spot­tu: Parem­pi oli­si että Suo­mes­sa pysyt­täi­siin täy­sin eros­sa aurin­ko­säh­kön tuke­mi­ses­ta lukuu­not­ta­mat­ta perus- ja sovel­ta­vaa tut­ki­mus­ta, ja jäte­tään se mail­le joil­la tähän on parem­mat edellytykset.

    Teks­tis­sä­ni oli tar­koi­tuk­sel­li­nen epä­mää­räi­nen muo­toi­lu “jol­la­kin taval­la”. Se, tue­taan­ko kal­lio­lai­sen hips­te­rin par­ve­ke­pa­nee­lia, kehi­ty­sa­vul­la kenia­lai­sen maa­jus­sin panee­lia vai teke­mäl­lä sijoi­tus­yh­tiö joka inves­toi aurin­ko­voi­ma­loi­hin siel­lä mis­sä se on jo aina­kin mel­kein kan­nat­ta­vaa on sinän­sä tois­si­jais­ta. Point­ti on se, että aurin­ko­pa­nee­lien kus­tan­nus­ke­hi­tyk­sen pää­asial­li­nen aju­ri on asen­net­tu kapa­si­teet­ti. Ja jos Suo­mi halu­aa olla muka­na rat­kai­se­mas­sa noi­ta esit­tä­mää­ni kah­ta ongel­maa, sil­loin Suo­men pitää tukea panee­lien hank­ki­mis­ta. Toki, aivan kuten sanoit, meil­le parem­pi on antaa mui­den rat­koa ongel­mat jol­loin tääl­lä jää resurs­se­ja vaik­ka risu­jen polt­toon tai pro­pe­lien pyö­rit­te­le­mi­seen, mut­ta sil­loin pitää myön­tää, että olem­me osa ongel­maa, ei sen ratkaisua.

    (Koros­te­taan vie­lä, että en sinän­sä vas­tus­ta aurin­koe­ner­gian perus- ja sovel­ta­vaa tut­ki­mus­ta, päin­vas­toin, nii­hin pitää sat­sa­ta niin kuin lähi­tu­le­vai­suu­den toden­nä­köi­ses­ti mer­kit­tä­vim­män ener­gian­läh­teen tut­ki­mi­seen pitää sat­sa­ta — eli pal­jon. Mut­ta sat­sauk­sen syy ei ole noi­den esit­tä­mie­ni ongel­mien rat­kai­su, vaan se, että tuo on tule­vai­suu­den mer­kit­tä­vä energiantuotantomuoto)

  36. Kale­vi: Olis­ko tämä jo kol­mas ker­ta täs­sä ket­jus­sa kuin tämä van­ha väi­te tois­te­taan. Muut­tuu­ko se tois­ta­mal­la totuu­dek­si? Kat­so­taan­pa sitä hie­man kriittisemmin.

    Jos perus­tan tuu­li­voi­ma­lan ja kyt­ken sen val­ta­kun­nan­verk­koon, eihän se sitä tar­koi­ta, että joku pys­tyt­tä­si saman mää­rän ‘vara­voi­maa’. Vaan sil­loin kun tuu­lee, voi­ma­la­ni tuot­taa säh­köä, tyy­nen sat­tues­sa sen tuo­tan­to on säh­kön tar­jon­nas­ta pois ja säh­kön hin­ta nousee kun­nes säh­kön kysyn­tä ja tar­jon­ta saa­vut­ta­vat uuden tasapainopisteen.

    Vuo­si­ta­sol­la aurin­ko ja tuu­li täy­den­tä­vät toi­si­aan hie­nos­ti. Kesäl­lä aurin­gon tuo­tan­to on suu­rem­pi, tal­vel­la tuulen.

    Jos säh­kön kysyn­tä ei saa jous­taa, tul­laan tehot­to­miin rat­kai­sui­hin. Mikä­li tuo­tan­to läh­tö­koh­tai­ses­ti mitoi­te­taan kysyn­tä­piik­kien mukai­ses­ti, on tuo­tan­to vajaa­käy­tös­sä jok­seen­kin aina. Kulu­tus­jous­ton kehit­tä­mi­nen on siten aivan yhtä kes­keis­tä kuin säh­kön tuo­tan­non. Raken­nusau­to­maa­tios­sa täs­tä enna­koi­daan seu­raa­vaa ns. megat­ren­diä. Hin­ta on hyvä konsultti.

    Tuo pitää jok­seen­kin paik­kan­sa. Mut­ta point­ti on tie­ten­kin sii­nä, että on päi­viä, jol­loin ei tuu­le eikä pais­ta, ja näi­nä­kin päi­vi­nä säh­köä pitää tuot­taa se 100% tar­vit­ta­vas­ta. Eli vara­voi­ma­loi­ta tarvitaan.

    Ehdo­te­tut vaih­te­le­vat hin­nat ja kyky komen­taa jokin lai­te irti ver­kos­ta voi­vat pudot­taa jon­kin ver­ran kor­kein­ta kulu­tus­ta­soa, mut­ta edel­leen se 100% vara­voi­maa tar­vi­taan. Sää­det­tä­vis­sä ole­va voi­ma­la voi teh­dä tämän yksin, mut­ta aurin­ko­voi­ma­la tar­vit­see tuon sää­det­tä­vän voi­ma­lan kaverikseen.

  37. Jyr­ki Pato­mä­ki:
    “Olen hyvin vähän innos­tu­nut bio­mas­san polt­ta­mi­ses­ta ”pääs­töt­tö­mä­nä” ener­gia­muo­to­na. Ensin­nä­kin hitaas­ti uusiu­tu­va suo­ma­lai­nen havu­puu uusiu­tuu niin hitaas­ti, ettei sii­tä ole oikein iloa, kun ilmas­ton­muu­tos pitäi­si pysäyt­tää nyt eikä sadan vuo­den päästä.”

    On pääs­tö­tön­tä­kin bio­mas­saa. Enim­mäk­seen sel­lais­ta on nykyi­nen­kin polttohake. 

    Suo­mi tus­kin luo­puu met­sä­teol­li­suu­des­taan. Sik­si on lupa läh­teä sii­tä, mitä tai­mi­kon ja nuo­ren met­sän kun­nos­ta­mi­ses­sa tapah­tuu tai­mien kas­vua hait­taa­val­le pen­sai­kol­le ja muul­le bio­mas­sal­le ja ran­ka­vai­heen har­ven­nus­puul­le. Ennen hake­puun käyt­töä täl­lai­nen puu­ai­nes on kaa­det­tu maa­han laho­maan, mis­sä pää­osa rai­vaus­ri­suis­ta, kaa­de­tus­ta pien­puus­ta ja teol­li­suu­den otta­mien pui­den hak­kuu­täh­teis­tä laho­aa lop­puun ja luo­vut­taa ilmaan hii­len­sä jo kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Sik­si en näe mitään ilmas­tol­lis­ta syy­tä, mik­sei täl­lai­nen puu­ai­nes oli­si var­sin sove­lias pol­tet­ta­vak­si; se ei lisää ilma­ke­hän hiil­tä, jos ei vähennäkään.

    Hake­puuk­si kaa­to­työ ei lisää pääs­tö­jä ver­rat­tu­na maa­han kaa­toon. Jos las­ke­taan mukaan hake­puun kul­je­tuk­sen hii­li­pääs­töt, pitää ver­tai­luun las­kea mukaan vaik­ka­pa myös puu­ta­loi­hin käy­te­tyn puu­ta­va­ran koko val­mis­tus­ket­jun syn­ty­neet pääs­töt kuljetuksineen.

    Lisäk­si on huo­mat­ta­va että hyvin suu­ri osa Suo­men bio­ener­gias­ta tulee sel­lu­teh­tai­den mus­ta­li­peän pol­tos­ta. Puus­ta­han on sel­lu­loo­saa vain run­sas puo­let ja loput mm. lig­nii­niä, hemi­sel­lu­loo­saa, uute­ai­nei­ta jne. Sel­lu­teh­taat tuot­ta­vat enem­män ener­gi­aa kuin käyttävät.

    Aurin­ko­pa­nee­leis­ta vie­lä se, että ne ovat erin­omai­nen rat­kai­su säh­kö­ver­kon ulko­puo­lel­la kesä­mö­keil­lä yms pai­kois­sa. Ei jär­jes­tel­mä­häi­riöi­tä ja tuo­tan­to on suu­rin­ta sil­loin kun tar­ve­kin on suurinta.

  38. Jos­kus 1990-luvul­la olin kuun­te­le­mas­sa Nes­te oy:n aurin­koe­ner­giao­sas­ton joh­ta­jaa, jon­ka mukaan toi­min­nan logiik­ka menee näin:
    Öljy pum­pa­taan maas­ta lop­puun saak­ka ja öljy-yhtiön täy­tyy varau­tua sii­hen het­keen, kun öljyn pump­paus lop­puu. He teke­vät niin. Lie­kö Nes­teen kehi­tys­työl­lä ollut mitään merkitystä?
    Jos Osmo puhuu tot­ta, Suo­mes­sa pitäi­si kes­kit­tyä pel­käs­tään vähän ener­gi­aa tar­vit­se­vaan teol­li­suu­teen. Se lie­nee toi­saal­ta aika loo­gis­ta, oli ener­gian tuo­tan­to­ta­pa mikä tahansa.

  39. Juho Laa­tu: Ehdo­te­tut vaih­te­le­vat hin­nat ja kyky komen­taa jokin lai­te irti ver­kos­ta voi­vat pudot­taa jon­kin ver­ran kor­kein­ta kulu­tus­ta­soa, mut­ta edel­leen se 100% vara­voi­maa tarvitaan. 

    Jous­to­jen idea on, että sel­väs­ti alle 100% riit­tää. Jous­to voi olla suo­raan tai välil­li­ses­ti kyt­ket­ty­nä tuo­tan­toon, se voi olla osa sekä kulu­tus­ta että tuo­tan­toa ja on sekä pit­kän että lyhyen aika­jän­teen jous­toa. Tyy­liin aurin­ko­ken­noon kyt­ket­ty akku vs kes­ki­tet­ty vedeyn­tuo­tan­to­jär­jes­tel­mä tai vesi­voi­ma­lan pump­paus­jär­jes­tel­mä Lapissa.

    Har­vaan asu­tus­sa poh­joi­ses­sa huip­pu­te­hon tar­ve liit­tyy pak­ka­seen, ete­läm­pä­nä hel­tee­seen. Eli molem­mis­sa tapauk­sis­sa läm­pö­ti­laan. Esi­mer­kik­si Helen on raken­ta­nut säh­kö­akun sijaan val­ta­van läm­pö­akun. Säh­kön rin­nal­la jous­to­ja tulee ja voi­daan hakea läm­mös­tä. Kau­ko­läm­pöä ja kau­ko­kyl­mää käyt­tä­vis­sä kiin­teis­töis­sä näin on teh­ty jo nyt, nii­den säh­kön kulu­tuk­ses­sa ei ole vuo­den­ajois­ta joh­tu­vaa vaihtelua.

    1. Hele­nil­lä on läm­pö­akun lisäk­si säh­kö­ak­ku. Se ei varas­toi säh­köä myö­hem­min käy­tet­tä­väk­si vaan osal­lis­tuu taa­juu­den säätöön.

  40. tcrown: Point­ti on se, että aurin­ko­pa­nee­lien kus­tan­nus­ke­hi­tyk­sen pää­asial­li­nen aju­ri on asen­net­tu kapasiteetti.

    Täs­tä olem­me sel­väs­ti­kin täy­sin eri miel­tä. Minus­ta kus­tan­nus­ke­hi­tys­tä ohjaa suo­raan aurin­ko­säh­kön tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sen ja myyn­ti­hin­nan ero­tus. Tuot­ta­jal­le on sinän­sä sama tulee­ko raha mark­ki­noil­ta vai subventoituna.

    Jo asen­ne­tul­la kapa­si­tee­til­la ei ole kyt­ken­tää kysyn­tään, joka vaih­tuu suju­vas­ti tek­no­lo­gias­ta toi­seen riip­puen sii­tä mikä kul­loin­kin on elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sil­taan edul­li­sin­ta. On aja­tus­vir­he että (vie­lä) oli­si joku yksi yli­voi­mai­nen aurin­koe­ner­gia­tek­no­lo­gia johon päte­vät suu­ruu­den eko­no­mian lait sel­lai­se­naan. Tek­no­lo­gia­ruu­mii­ta on odo­tet­ta­vis­sa pal­jon kuten nyt vaik­ka Inter­ne­tin alkuaikoina.

    Ja jos Suo­mi halu­aa olla muka­na rat­kai­se­mas­sa noi­ta esit­tä­mää­ni kah­ta ongel­maa, sil­loin Suo­men pitää tukea panee­lien hankkimista.

    Aurin­ko­voi­man tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set edul­li­sil­la alueil­la ovat pai­nu­neet alle vii­den dollarisentin/kWh. Se ei kai­paa enää subventiota.

    Mut­ta sat­sauk­sen syy ei ole noi­den esit­tä­mie­ni ongel­mien rat­kai­su, vaan se, että tuo on tule­vai­suu­den mer­kit­tä­vä energiantuotantomuoto

    Suu­rin aurin­ko­voi­man (välil­li­nen) aju­ri on juu­ri­kin tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia alen­ta­va tek­no­lo­gi­nen kehi­tys, ja toden­nä­köi­sin tapa saa­da kehi­tys­tä aikaan on kaa­taa rahaa tut­ki­muk­seen eli tois­taa se mitä Yhdys­val­lois­sa teh­tiin kiin­teän olo­muo­don fysii­kan ja puo­li­joh­tei­den suh­teen eri­tyi­ses­ti heti sodan jäl­keen. Väi­tän että uti­li­ta­ris­ti­ses­ti aja­tel­len tämä on huo­mat­tavs­ti moraa­li­sem­pi tapa olla osa rat­kai­sua kuin panee­lien hankinta.

  41. Ydin­voi­ma­la tar­vit­see myös vara­voi­ma­lan, kun megawat­ti­ton­ni kato­aa het­kes­sä ver­kos­ta pika­su­lun takia on aika vil­kas­ta kaa­su­tur­bii­nien äärellä.
    Itsea­sias­sa Inkoon hii­li­voi­ma­la oli ydin­voi­ma­loi­den vara­jär­jes­tel­mä. Sekään ei ollut ilmainen. 

    Jot­ta kes­kus­te­lun taso säi­lyy: tar­vi­taan sekä hajau­tet­tua tuo­tan­toa että eri­lai­sia säh­kön tuot­ta­jia. Viko­jen ja vas­ta­voi­man hal­lin­ta osa kokonaisjärjestelmää. 

    Ehkä osa ongel­maa on, että Ener­gia­teol­li­suus ry edus­taa nykyi­siä surua tuot­ta­jia ja hei­dän etujaan.

  42. Kale­vi:

    Vuo­si­ta­sol­la aurin­ko ja tuu­li täy­den­tä­vät toi­si­aan hie­nos­ti. Kesäl­lä aurin­gon tuo­tan­to on suu­rem­pi, tal­vel­la tuulen.

    Vuo­si­ta­sol­la” todel­la nero­kas ilmai­su ongel­man kiel­tä­mi­seen. Ongel­man, joka syn­tyy kun Suo­mes­sa on kaa­mos ja saman­ai­kai­ses­ti tuu­le­ton pak­kas­kausi. Sil­loin ei aurin­ko­voi­ma rii­tä, eikä tuu­li­voi­mas­ta ole apua. Siir­to­ka­pa­si­teet­ti ulko­mail­ta saat­taa tule­vai­suu­des­sa olla epä­var­ma kos­ka myös muut maat tuot­ta­vat “vuo­si­ta­sol­la” ener­gi­aa hienosti.

  43. Kat­se­len viik­koa 18.1.2016 ->

    Poh­jois­mai­den säh­kön kulu­tus on aamus­ta iltaan n. 70GW, Bal­tian n. 4GW ja Sak­san kulu­tus myös n. 70GW. Öisin vähemmän.

    Tut­ki­mal­la Sak­san uusiu­tu­vien tuo­tan­to samal­la ajan­jak­sol­la näyt­tää, että alku­vii­kon aika­na uusiu­tu­vien tuo­tan­to ei yli­tä yli 10GW:tä ollen kes­ki­mää­rin n. 5GW. Nord­poo­lin mukaan 20–21.1. on 48h jak­so, jon­ka aika­na koko poh­jois­mai­den tuu­li­voi­man tuo­tan­to ei yli­tä kah­ta gigawat­tia. Aurin­ko­pa­nee­lei­den tuo­tan­to poh­jois­mais­sa voi­daan pyö­ris­tää nol­laan Tam­mi­kuus­sa. Sak­sas­sa sen­tään päi­vi­sin on irron­nut joku­nen gigawatti.

    Eli Sak­san yhteen­sä 80GW tuu­li­voi­ma­lat + aurin­ko­pa­nee­lit + kaik­ki poh­jois­mai­den tuu­li­voi­ma­lat yhteen­sä tuot­ti­vat enim­mil­lään n. 12GW 20.–21.1.

    Nor­jan ja Ruot­sin vesi­voi­ma­loi­den mak­si­maa­li­nen het­kel­li­nen koko­nais­tuo­tan­to on käsit­tääk­se­ni jotain luok­kaa 45GW tjsp? Suo­mes­ta saa­daan raa­vit­tua joku 3–4GW lisää, Sak­sas­ta muu­ta­ma gigawatti.

    Vie­lä jää 100GW tuot­ta­mat­ta. Tar­vi­taan usei­den tuhan­sien gigawat­ti­tun­tien varas­tot jos halu­taan sel­vi­tä uusiu­tu­vil­la parin päi­vän 100GW vajeesta.

    Pal­jon­ko bio­mas­sas­ta voi­daan rea­lis­ti­ses­ti saa­da Poh­jois­mai­den ja Sak­san mark­ki­noil­la het­kel­lis­tä tehoa? Pari­kym­men­tä gigawat­tia? No, jää sii­tä sil­ti jos ei sataa, niin aina­kin 80GW tehovajetta.

    Ja parin päi­vän aika­jän­tel­lä ei edes vai­ku­ta kulu­tuk­sen sää­te­ly. Ilman koko­nais­val­tais­ta teol­li­suu­den usei­den päi­vien alas­ajoa uusiu­tu­vien tuot­to­po­ten­ti­aa­li ei vaan yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä lähel­le­kään. Riip­pu­mat­ta tuu­li­voi­ma­loi­den tai panee­lei­den raken­ta­mi­ses­ta, ne eivät tuol­lai­sen vii­kon aika­na voi poh­jois-euroop­paa läm­mit­tää tai teol­li­suut­ta pyö­rit­tää. Nii­tä ei vaan ole fyy­si­ses­ti mah­dol­lis­ta raken­taa niin pal­jon, että ne tuot­tai­si­vat tuon 150GW päi­vi­sin ja 100+GW öisin.

    Tuhan­sien gigawat­ti­tun­tien säh­kön varas­toin­ti on täyt­tä tie­teis­fan­ta­si­aa, eten­kin kun yksit­täis­ten gigawat­ti­tun­tien pump­pu­voi­ma­loi­ta vas­tus­te­taan luon­non­suo­je­li­joi­den piirissä.

    Jos nyt ole­te­taan, että Espan­jan aurin­ko­pa­nee­lit ja tuu­li­voi­ma­lat vaik­ka tuot­tai­si­vat­kin jotain, niin tar­vit­tai­siin se 100GW siir­to­yh­teys ja 100GW yli­mää­rä­tuo­tan­to Espan­jas­sa, jot­ta päi­vä­ku­lu­tuk­ses­ta sel­vit­täi­siin. En tie­dä mil­lä rahal­la tuol­lai­nen toteu­tet­tai­siin, mut­ta siir­to­ver­kon raken­ta­mi­nen mak­sai­si aivan kos­mi­ses­ti ja toden­nä­köi­ses­ti vih­reät vas­tus­tai­si­vat sen­kin raken­ta­mis­ta luon­to-arvoi­hin vedoten.

    Pitää myös huo­ma­ta, että jos poh­jois­mais­sa ei yllä­pi­de­tä tai laa­jen­ne­ta ydin­voi­ma­toi­min­taa, ei Ruot­sin ja Nor­jan vesi­voi­maa voi­da käyt­tää Kes­ki-Euroo­pan tuo­tan­non tasauk­seen vähä­hii­li­ses­ti, kos­ka teho ei vaan riitä.

  44. Joel Jal­ka­nen: . Eli se kasa pui­ta kär­sii. Mut­ta samaan aikaan 36% Suo­men uha­na­lai­sis­ta lajeis­ta on uha­na­lai­sia sik­si, että laho­puu­ta ja met­sien luon­tais­ta raken­net­ta ei ole tar­peek­si. Eli met­sä biotooppi(ryhmänä) on joten­kin oireileva.

    Lahoa­via kas­vin ja puus­ton jään­tei­tä on aivan riit­tä­väs­ti hoi­de­tuis­sa­kin met­sis­sä. Lisäk­si monen­lai­set luis­kat, pien­ta­reet ja not­kel­mat ovat sopi­via kas­vua­lus­to­ja moni­muo­toi­suu­del­le niin kas­vi kuin eläinkunnassakin.

    Mitä­päs jos esim. Hel­sin­gin puis­to­ja koh­tai­si todel­li­nen puus­to­kuo­le­ma huo­non hoi­don vuok­si ? Näky­mä voi­si olla kuten Tser­no­byh­lis­sä, ei ollen­kaan mah­do­ton­ta kos­ka ilmas­tom­me läm­pe­nee vaudilla.

    Jyr­ki Pato­mä­ki: Ensin­nä­kin hitaas­ti uusiu­tu­va suo­ma­lai­nen havu­puu uusiu­tuu niin hitaas­ti, ettei sii­tä ole oikein iloa, kun ilmas­ton­muu­tos pitäi­si pysäyt­tää nyt eikä sadan vuo­den päästä.”

    Nyt­kö jo puu­kin on hitaas­ti uusiu­tu­vaa, onko sii­tä taas poliit­ti­nen pää­tös tekeillä ?

  45. spot­tu: Täs­tä olem­me sel­väs­ti­kin täy­sin eri miel­tä. Minus­ta kus­tan­nus­ke­hi­tys­tä ohjaa suo­raan aurin­ko­säh­kön tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sen ja myyn­ti­hin­nan ero­tus. Tuot­ta­jal­le on sinän­sä sama tuleeko

    En oikein ymmär­rä argu­ment­tia­si. Kun puhun aurin­ko­pa­nee­lien kus­tan­nuk­ses­ta, tar­koi­tan tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia, en tuo­te­tus­ta säh­kös­tä saa­tua hintaa.

    Aurin­ko­pa­nee­lien hin­nat seu­raa­vat mel­ko hyvin Swan­so­nin lakia.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Swanson%27s_law

    Ko. laki on muun­nel­ma suh­teel­li­sen ylei­ses­tä ilmiös­tä, jos­sa teol­li­suus oppii teke­mään asioi­ta tehok­kaam­min kumu­la­tii­vi­sen tuo­tan­non mää­rän funktiona.

    Jos olet täy­sin eri miel­tä kans­sa­ni, niin se tar­koit­taa jota­kin seuraavista:

    1. Swan­so­nin laki on puu­ta­hei­nää. Aurin­ko­pa­nee­lien hin­nat ovat kehit­ty­neet joten­kin aivan muu­ten. Miten?

    2. Panee­lien kumu­la­tii­vi­sen tuo­tan­non ja hin­ta­ke­hi­tyk­sen välil­lä ei ole kausaa­lis­ta suh­det­ta, vaan ne selit­ty­vät jol­la­kin toi­sel­la teki­jäl­lä. Millä?

    3. Kausa­li­teet­ti menee toi­sin­päin. Hal­vem­mat hin­nat ovat joh­ta­neet suu­rem­paan kysyntään.

    Kol­mas vaih­toeh­to saat­tai­si teo­rias­sa olla mah­dol­li­nen, mut­ta kun ottaa huo­mioon kuin­ka pie­nen osan aurin­ko­säh­kön tuo­tan­non arvo­ket­jus­sa itse aurin­ko­ken­no jo
    nyky­ään vie, pidän väi­tet­tä ilman parem­pia perus­te­lui­ta ja läh­de­viit­tei­tä hie­man epä­us­kot­ta­va­na. (Toki on sel­vää, että edul­li­sem­pi hin­ta lisää kysyn­tää, mut­ta sen edul­li­sem­man hin­nan ovat mah­dol­lis­ta­neet aikai­sem­mat ostajat.)

    spot­tu: Aurin­ko­voi­man tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set edul­li­sil­la alueil­la ovat pai­nu­neet alle vii­den dollarisentin/kWh. Se ei kai­paa enää subventiota.

    Niin, aurin­ko­säh­kön tuo­tan­to noil­la seu­duil­la ei tar­vit­se enää sub­ven­tio­ta. Mut­ta aurin­koe­ner­gia noi­den esit­tä­mä­ni kah­den ongel­man rat­kai­si­ja­na tar­vit­see edel­leen sub­ven­tio­ta. (No, myön­net­tä­köön, että glo­baa­li aurin­koe­ner­gia­mark­ki­na kas­vaa sel­lais­ta kyy­tiä, että en tie­dä onko mah­dol­lis­ta tuo­ta vauh­tia miten­kään kiihdyttää.)

    spot­tu: Suu­rin aurin­ko­voi­man (välil­li­nen) aju­ri on juu­ri­kin tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia alen­ta­va tek­no­lo­gi­nen kehitys,

    Läh­de­vii­te? Mil­lä perus­teel­la tuol­la on mer­kit­tä­väm­pi poten­ti­aa­li koko­nais­kus­tan­nus­ten pie­nen­tä­mi­seen kuin arvo­ket­jun muil­la osil­la, jot­ka täl­lä het­kel­lä ovat val­tao­sa aurin­ko­säh­kön kus­tan­nuk­sis­ta? Kii­nas­ta saa aurin­ko­ken­no­ja Suo­meen toi­mi­tet­tu­na 50 euroa / 100W. En tie­dä kuin­ka pal­jon tuo hin­ta puto­aa jos aurin­ko­ken­non tuo­tan­to­kus­tan­nus puo­lit­tuu. Epäi­len, että ei ihan puo­leen putoa.

  46. Koti-isä: Jous­to­jen idea on, että sel­väs­ti alle 100% riit­tää. Jous­to voi olla suo­raan tai välil­li­ses­ti kyt­ket­ty­nä tuo­tan­toon, se voi olla osa sekä kulu­tus­ta että tuo­tan­toa ja on sekä pit­kän että lyhyen aika­jän­teen jous­toa. Tyy­liin aurin­ko­ken­noon kyt­ket­ty akku vs kes­ki­tet­ty vedeyn­tuo­tan­to­jär­jes­tel­mä tai vesi­voi­ma­lan pump­paus­jär­jes­tel­mä Lapissa.

    Tuo 100% oli 100% sii­tä hie­man alen­tu­nees­ta maksimikulutustasosta.

    Kulut­ta­jien hou­kut­te­lu pie­nem­pään kulu­tuk­seen vaih­tu­val­la sähh­kön hin­nal­la, komen­ta­mal­la ohja­tut kuor­man pudo­tuk­set ja varas­toin­ti­ky­ky ovat hyviä säh­kö­jär­jes­tel­män omi­nai­suuk­sia. Näis­tä kak­si ensim­mäis­tä voi las­kea mak­si­mi­kuor­maa. Kol­mas tasoit­taa huip­pu­ja, joten sii­tä­kin voi olla apua, kun tar­vit­ta­van vara­voi­man mää­rää las­ke­taan. Kui­ten­kin se mah­dol­li­suus, että ei tuu­le, ei pais­ta, eikä (satun­nais­ta) osto­säh­köä ole tar­joil­la, pitää ottaa täy­si­mää­räi­ses­ti huo­mioon yhden vuo­den aika­na toden­nä­köi­ses­ti tapah­tu­va­na tilanteena.

    Eli lyhyes­ti, sitä kapa­si­tee­ti­tia, joka voi heit­te­leh­tiä satun­nai­ses­ti 0%:n ja 100%:n välil­lä ei voi las­kea var­mak­si saa­ta­vak­si, vaan sil­le pitää olla vara­voi­maa takataskussa.

  47. RI eli riplo­mi-insi­nöö­ri: “Vuo­si­ta­sol­la” todel­la nero­kas ilmai­su ongel­man kiel­tä­mi­seen. Ongel­man, joka syn­tyy kun Suo­mes­sa on kaa­mos ja saman­ai­kai­ses­ti tuu­le­ton pak­kas­kausi. Sil­loin ei aurin­ko­voi­ma rii­tä, eikä tuu­li­voi­mas­ta ole apua. Siir­to­ka­pa­si­teet­ti ulko­mail­ta saat­taa tule­vai­suu­des­sa olla epä­var­ma kos­ka myös muut maat tuot­ta­vat “vuo­si­ta­sol­la” ener­gi­aa hienosti.

    Niin, Suo­mi on kyl­lä tuon­ti­säh­kös­tä riip­pu­vai­nen. Kuten on tuon­ti­kaa­sus­ta, ‑hii­les­tä, ‑uraa­nis­ta ja ‑öljys­tä­kin. Mut­ta jos visiot tule­vat todek­si, saa­tam­me tule­vai­suu­des­sa olla ener­giao­ma­va­rai­sia juu­ri tuu­li- ja aurin­ko­voi­man avulla.

    http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2015–04-02/Suomeen-visioidaan‑j%C3%A4ttim%C3%A4ist%C3%A4‑s%C3%A4hk%C3%B6varastoa—Metaanin‑k%C3%A4ytt%C3%B6-houkuttaa-tutkijoita-3259808.html

  48. Aurin­koe­ner­gian varas­toi­mi­nen on jo rat­kais­tu, jo aiko­jen alus­sa. Sido­taan ener­gia kesäl­lä puu­hun ja tal­vel­la vapau­te­taan, niin yksin­ker­tais­ta se on.

  49. tcrown: 1. Swan­so­nin laki on puu­ta­hei­nää. Aurin­ko­pa­nee­lien hin­nat ovat kehit­ty­neet joten­kin aivan muu­ten. Miten?

    Swan­so­nin laki, kuten puhe­kie­len “lait” usein, on havain­to, ei seli­tys. Se kuvaa riip­pu­vuus­suh­det­ta, ei kausaa­li­suh­det­ta. Ilmiön seli­tyk­se­nä Swan­so­nin laki on puu­ta­hei­nää, kuvauk­se­na se on täy­sin relevantti.

    2. Panee­lien kumu­la­tii­vi­sen tuo­tan­non ja hin­ta­ke­hi­tyk­sen välil­lä ei ole kausaa­lis­ta suh­det­ta, vaan ne selit­ty­vät jol­la­kin toi­sel­la teki­jäl­lä. Millä?

    Vii­me kädes­sä panee­leis­sa ja nii­den val­mis­tuk­ses­sa tapah­tu­vien fysi­kaa­lis­ten ilmiöi­den parem­mal­la ymmär­tä­mi­sel­lä ja tämän ymmär­tä­mi­sen soveltamisella.

    3. Kausa­li­teet­ti menee toi­sin­päin. Hal­vem­mat hin­nat ovat joh­ta­neet suu­rem­paan kysyntään.

    Juu­ri näin. 

    Mil­lä perus­teel­la tuol­la on mer­kit­tä­väm­pi poten­ti­aa­li koko­nais­kus­tan­nus­ten pie­nen­tä­mi­seen kuin arvo­ket­jun muil­la osil­la, jot­ka täl­lä het­kel­lä ovat val­tao­sa aurin­ko­säh­kön kustannuksista? 

    Jos ja kun panee­lien hyö­ty­suh­de on kas­va­nut 70-luvun pro­sen­tis­ta yli kah­teen­kym­me­neen, on luon­te­vaa olet­taa että rah­ti- ja ripus­tus­kus­tan­nuk­set tuo­tet­tua ener­giayk­sik­köä koh­den ovat pudon­neet kah­des­kym­me­nes­osaan. Tämä on jo aika iso selittäjä. 

    Esi­mer­kik­si rul­lat­ta­vuus yhdis­tet­ty­nä riit­tä­vään hyö­ty­suh­tee­seen oli­si nykyi­sin mer­kit­tä­vä edis­ty­sas­kel, ja täy­sin riip­pu­mat­ta aiem­mas­ta asen­nus­kan­nas­ta. Sil­ti, tuo­kin voi­tai­siin löy­säs­ti “selit­tää” Swan­so­nin lailla.

  50. Juho Laa­tu: Voi­si teh­dä lisä­ole­tuk­sen, että käy­tet­tä­vis­sä on komen­nos­ta irro­tet­ta­vaa kuor­maa (teh­tai­ta jot­ka voi­daan sul­kea aurin­ko­voi­mayh­tion pää­tök­sel­lä mil­loin vain, tai pat­te­rei­ta jot­ka voi­daan kyt­keä pois pääl­tä mil­loin vain).

    Mihin tar­vi­taan ope­raat­to­ria? Ton­nil­la voit Ali­ba­bas­ta tila­ta 48VDC ilmas­toin­ti­lait­teen jota ei kos­kaan edes kyt­ke­tä vaih­to­vir­ta­verk­koon. Kompres­so­ri var­maan­kin sam­muu kun pil­vi menee aurin­gon ohi mut­ta entä sit­ten? Mitä enem­män tuol­lai­sia viri­tyk­siä han­kin­taan, sitä pie­nem­pi on ope­raat­to­rien mitoit­ta­va huip­pu­kuor­ma edel­lyt­täen että asuk­kaal­la on riit­tä­väs­ti insen­tii­viä pie­nen­tää vas­taa­vas­ti liit­ty­män­sä kapasiteettia.

    Ei niin että näil­lä oli­si Suo­mes­sa rele­vans­sia, onpa­han vain esi­merk­ki sii­tä kuin­ka eri­lai­set (parem­mat) läh­tö­koh­dat aurin­koe­ner­gial­la isos­sa osas­sa maa­il­maa on.

  51. eemil: Lahoa­via kas­vin ja puus­ton jään­tei­tä on aivan riit­tä­väs­ti hoi­de­tuis­sa­kin met­sis­sä. Lisäk­si monen­lai­set luis­kat, pien­ta­reet ja not­kel­mat ovat sopi­via kas­vua­lus­to­ja moni­muo­toi­suu­del­le niin kas­vi kuin eläinkunnassakin. 

    No kyl­lä ei ole. Luon­tai­ses­sa met­säs­sä laho­puu­ta pitäi­si olla 20 kuutiota/ha ja sii­tä ylös­päin. Talous­met­sis­sä mää­rä on mur­to-osa tuos­ta. Edel­leen, vaik­ka sitä on hive­nen lisättykin.

    Luis­kil­la, pien­ta­reil­la yms. on val­ta­va poten­ti­aa­li luon­non moni­muo­toi­suu­del­le, lähin­nä avo­mai­den (nii­tyt, kedot) lajis­tol­le. Jos­ta ei ollut nyt puhe.

    Mitä­päs jos esim. Hel­sin­gin puis­to­ja koh­tai­si todel­li­nen puus­to­kuo­le­ma huo­non hoi­don vuok­si ? Näky­mä voi­si olla kuten Tser­no­byh­lis­sä, ei ollen­kaan mah­do­ton­ta kos­ka ilmas­tom­me läm­pe­nee vaudilla.

    Rujol­ta­han se näyt­täi­si, en kiis­tä. Ole­tan että tämä “huo­no hoi­to” (minä sanoi­sin sitä hyväk­si hoi­dok­si) mei­nai­si eri­lais­ten tuhoe­läin­ten aiheut­ta­maa mas­sa­kuo­le­maa? Sik­si on hyvä, että kau­pun­ki­met­siä seu­ra­taan ja näi­hin puu­tu­taan — vaik­ka sit­ten auk­ko­hak­kuin jos tar­vis. Mut­ta sitä odo­tel­les­sa, itse haluan kau­pun­ki­met­sä­ni mah­dol­li­sim­man luon­non­ti­lai­se­na. Talous­met­sä on rujo ja ruma, eikä se kuu­lu nyky­ai­kai­seen kaupunkiin.

  52. Kale­vi: Niin, Suo­mi on kyl­lä tuon­ti­säh­kös­tä riip­pu­vai­nen. Kuten on tuon­ti­kaa­sus­ta, ‑hii­les­tä, ‑uraa­nis­ta ja ‑öljys­tä­kin. Mut­ta jos visiot tule­vat todek­si, saa­tam­me tule­vai­suu­des­sa olla ener­giao­ma­va­rai­sia juu­ri tuu­li- ja aurin­ko­voi­man avulla.

    http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2015–04-02/Suomeen-visioidaan‑j%C3%A4ttim%C3%A4ist%C3%A4‑s%C3%A4hk%C3%B6varastoa—Metaanin‑k%C3%A4ytt%C3%B6-houkuttaa-tutkijoita-3259808.html

    Pidän näi­tä kom­ment­te­ja usein hie­man has­sui­na. Jos esi­te­tään väi­te x, niin se kumo­taan perus­te­luil­la, joil­la ei ole mitään teke­mis­tä väit­teen x kans­sa. Yhdes­sä kom­men­tis­sa jäsen Kale­vi oli ‑Pie­ta­rin tapaan- perus­tel­lut asian­sa kol­mas­ti kiel­tä­mi­seen, mut­ta teh­nyt sen hul­lun­ku­ri­sel­la taval­la vetoa­mal­la “vuo­si­ta­soon”. Kale­vi on toki oikeas­sa että tuu­li- ja aurin­ko­voi­ma täy­den­tä­vät toi­si­aan eri vuo­de­nai­koi­na, mut­ta ongel­ma on edel­leen, miten saa­daan rat­kais­tua tilan­ne, jos­sa kum­paa­kaan mene­tel­mää ener­gian siir­tä­mi­sek­si verk­koon ei ole käy­tet­tä­vis­sä. Ehdo­tet­tu rat­kai­su on kol­meen ker­taan esi­tet­ty muun kapa­si­tee­tin raken­ta­mi­nen, mut­ta se ei näem­mä käy, kos­ka “vuo­si­ta­sol­la” ongel­ma rat­ke­aa. Ja tähän jäsen Kale­vi sit­ten tar­jo­aa­kin asi­aan täy­sin lii­ty­mät­tö­män joh­dan­nai­sen, että Suo­mi onkin lähes kai­kes­sa ener­gias­sa tuon­nin varas­sa. Ja edel­leen ongel­ma x on rat­kai­se­mat­ta tai eri­lais­ten visioi­den (visio = har­ha­nä­ky esi­mer­kik­si sie­nien nap­si­mi­sien takia) tasol­la. En jat­ka enää tätä keskustelua.

  53. Joel Jal­ka­nen: . Talous­met­sä on rujo ja ruma, eikä se kuu­lu nyky­ai­kai­seen kaupunkiin.

    Minä tar­koi­tan täl­lais­ta met­sän­kas­va­tus­ta kaupunkipuistoihin:

    http://www.metsakeskus.fi/eri-ikaisrakenteinen-metsankasvatus#.VwVYWnoYHAw

    Täl­löin ei ole uhka tuho­lai­sis­ta eikä sienitaudeista.

    Joel Jal­ka­nen: Luon­tai­ses­sa met­säs­sä laho­puu­ta pitäi­si olla 20 kuutiota/ha ja sii­tä ylöspäin

    Eikä tar­vit­se, mik­si pitäi­si , moni­muo­toi­suut­ta on riittämiin.

    1. Eemi,
      Me emme kas­va­ta Hel­sin­gin kes­kuspåuis­tos­sa met­sää sik­si, että sii­tä saa­tai­siin sel­lu­loo­saa vaamn kos­ka mwet­säs­sä on haus­kaa liik­kua. Sen takia meil­lä on muyös klan­sal­lis­puias­to­ja. Vas­tus­tat var­maan nii­tä­kin. Suo­ris­sa riveis­sä kas­vat puut pitää olla?

  54. ” itse haluan kau­pun­ki­met­sä­ni mah­dol­li­sim­man luon­non­ti­lai­se­na. Talous­met­sä on rujo ja ruma, eikä se kuu­lu nyky­ai­kai­seen kaupunkiin”

    No just. On tut­kit­tu mil­lai­se­na kau­pun­ki­lai­set kau­pun­kin­sa met­sän halua­vat. Kun sii­tä teh­dään kau­pun­ki­lai­sen mie­les­tä luon­nol­li­sen näköi­nen, ilma­va, siis­ti, puis­to­mai­nen ja hel­pos­ti kul­jet­ta­va se on kaik­kea muu­ta kuin ete­lä-suo­ma­lai­nen rehe­vän kas­vu­pai­kan luon­non­mu­kai­nen metsä.

    Kym­me­nen vuot­ta jos puis­to-osas­to pidät­täy­tyy rai­vaus­sa­han käy­tös­tä alkaa vii­dak­ko tihen­tyä ja tädit hiil­tyä. Oksa­ka­sat eivät myös­kään kuu­lu luon­nol­li­seen kau­pun­ki­met­sään. Ne on sil­put­ta­va tai kul­je­tet­ta­va pois luon­nol­li­sen­mu­kais­ta esteet­tis­tä kuvael­maa häiritsemästä.

  55. spot­tu: Juu­ri näin.

    En ilmei­ses­ti osaa kan­taa­ni perus­tel­la riit­tä­vän hyvin sinua vakuut­taak­se­ni, mut­ta voi­sit­ko vie­lä perus­tel­la (läh­de­viit­tei­neen), mik­si aurin­ko­pa­nee­lien tuo­tan­to poik­ke­aa lähes kai­kis­ta muis­ta teol­li­suu­de­na­lois­ta, joil­la oppi­mis­käy­rä on vuo­si­kym­me­niä tun­net­tu ilmiö, ja jos­sa nime­no­maan tuol­la oppi­mis­käy­räl­lä seli­te­tään kus­tan­nuk­sien pienenemistä?

    https://en.wikipedia.org/wiki/Experience_curve_effects#The_experience_curve

  56. Count­ry­boy:
    Aurin­ko­pa­nee­lien CO2-pääs­töt ovat suu­ruus­luok­kaa 50g/kWh. Tämä joh­tuu nii­den pää­osin val­mis­tuk­sen upstream pääs­töis­tä. Metal­lien val­mis­tus kulut­taa pal­jon ener­gi­aa. Onkin ilmeis­tä että aurin­ko­pa­nee­lien val­mis­tus on tois­tai­sek­si aiheut­ta­nut enem­män CO2-pääs­tö­jä kuin vähen­tä­neet nii­tä. Näin mm.koska panee­lit­teh­dään pää­osin Kii­nas­sa hii­li­säh­köl­lä. Ydin­voi­man CO2-pääs­töt ovat pie­nem­mät kuin aurin­ko­pa­nee­lien. Vie käy­tän­nös­sä 2,5–5 vuot­ta ennen kuin pääs­tään plus­sal­le CO2-pääs­tö­jen suh­teen. Paras tilan­ne on jos panee­lit teh­dään Euroo­pas­sa ja vie­dään ete­läi­sem­piin mai­hin, jos­sa aurin­koa on enemmän.

    Täs­sä hyvä kir­joi­tus aiheesta:
    https://planeetta.wordpress.com/2016/01/28/aurinkosahko-voi-lisata-paastoja/

    Onhan tuo Suvi­lah­den aurin­ko­voi­ma­la­kin aika sur­kea viri­tys. Tämän las­kel­man mukaan takai­sin­mak­suai­ka ilman kor­ko­ku­lu­ja 42 vuotta!

    http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=166

  57. tcrown: En ilmei­ses­ti osaa kan­taa­ni perus­tel­la riit­tä­vän hyvin sinua vakuut­taak­se­ni, mut­ta voi­sit­ko vie­lä perus­tel­la (läh­de­viit­tei­neen), mik­si aurin­ko­pa­nee­lien tuo­tan­to poik­ke­aa lähes kai­kis­ta muis­ta teol­li­suu­de­na­lois­ta, joil­la oppi­mis­käy­rä on vuo­si­kym­me­niä tun­net­tu ilmiö, ja jos­sa nime­no­maan tuol­la oppi­mis­käy­räl­lä seli­te­tään kus­tan­nuk­sien pienenemistä?

    Jos halu­aa aggre­goi­da eri­lai­set tek­no­lo­giat yleis­kä­sit­teen aurin­ko­pa­nee­li alle ja sit­ten etsiä täl­le käsit­teel­le selit­tä­jiä niin sii­tä vaan.

    Saman logii­kan perus­teel­la on luon­te­vaa raken­taa tor­ne­ja vii­dak­koon, veis­tää puus­ta kuu­lok­keet ja odo­tel­la Car­gon saapumista.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Me emme kas­va­ta Hel­sin­gin kes­kuspåuis­tos­sa met­sää sik­si, että sii­tä saa­tai­siin sel­lu­loo­saa vaamn kos­ka mwet­säs­sä on haus­kaa liikkua.

    O.S. ei ilm. ehti­nyt lukea mil­lais­ta met­sää suo­sit­te­len kau­pun­ki­puis­toi­hin . (niis­sä­kin on eri­lai­sia luo­ki­tuk­sia) Joten seu­raa­vas­sa ote lin­kit­tä­mäs­tä­ni aineistosta:

    Kun met­sää kas­va­te­taan eri-ikäis­ra­ken­tei­se­na (jat­ku­va kas­va­tus), se säi­lyy pysy­väs­ti peit­tei­se­nä. Eri-ikäis­ra­ken­tei­ses­sa met­säs­sä voi olla saman­ai­kai­ses­ti kai­kis­sa eri kehi­tys­vai­hees­sa ole­via pui­ta – pie­niä tai­mia, nuo­ria, vart­tu­nei­ta ja järei­tä pui­ta. Tiheät ja har­vat koh­dat, saman­ko­kois­ten pui­den muo­dos­ta­mat ryh­mät, ali­kas­vos­ryh­mät ja eri puu­la­jit vaih­te­le­vat met­si­kön sisällä.”

    Ei sikin sokin kaa­tu­neis­sa ja lahon­neis­sa kau­pun­ki­met­sis­sä ole haus­ka liik­kua. Ne ovat tur­val­li­suus­ris­ki sekä liik­ku­jan että itse met­sän terveydelle.

    Eipä tie­te­kään sel­lu­loo­saa var­ten. Kau­pun­gin met­sät pitäi­si hoi­taa niin, että hii­len sidon­ta on mak­si­mis­saan, nyt se ei ole lähelläkään. 

    Mikä on O.S:n las­kel­ma Hel­sin­gin hiilitaseesta?

  59. RI eli riplo­mi-insi­nöö­ri: Pidän näi­tä kom­ment­te­ja usein hie­man has­sui­na. Jos esi­te­tään väi­te x, niin se kumo­taan perus­te­luil­la, joil­la ei ole mitään teke­mis­tä väit­teen x kans­sa. Yhdes­sä kom­men­tis­sa jäsen Kale­vi oli ‑Pie­ta­rin tapaan- perus­tel­lut asian­sa kol­mas­ti kiel­tä­mi­seen, mut­ta teh­nyt sen hul­lun­ku­ri­sel­la taval­la vetoa­mal­la “vuo­si­ta­soon”. Kale­vi on toki oikeas­sa että tuu­li- ja aurin­ko­voi­ma täy­den­tä­vät toi­si­aan eri vuo­de­nai­koi­na, mut­ta ongel­ma on edel­leen, miten saa­daan rat­kais­tua tilan­ne, jos­sa kum­paa­kaan mene­tel­mää ener­gian siir­tä­mi­sek­si verk­koon ei ole käy­tet­tä­vis­sä. Ehdo­tet­tu rat­kai­su on kol­meen ker­taan esi­tet­ty muun kapa­si­tee­tin raken­ta­mi­nen, mut­ta se ei näem­mä käy, kos­ka “vuo­si­ta­sol­la” ongel­ma rat­ke­aa. Ja tähän jäsen Kale­vi sit­ten tar­jo­aa­kin asi­aan täy­sin lii­ty­mät­tö­män joh­dan­nai­sen, että Suo­mi onkin lähes kai­kes­sa ener­gias­sa tuon­nin varas­sa. Ja edel­leen ongel­ma x on rat­kai­se­mat­ta tai eri­lais­ten visioi­den (visio = har­ha­nä­ky esi­mer­kik­si sie­nien nap­si­mi­sien takia) tasol­la. En jat­ka enää tätä keskustelua.

    No sit­ten­hän tun­ne on molem­min­puo­li­nen 🙂 Pit­käh­kös­tä kom­men­tis­ta­ni oli nap­sit­tu yksi irral­li­nen lause ja ‘hyö­kät­ty’ sitä vastaan.

    Alku­pe­räi­nen kri­tiik­ki­ni koh­dis­tui väit­tee­seen ‘Tuu­li- ja aurin­ko­voi­ma tar­vit­se­vat 100% vara­voi­maa’. Mut­ta säh­köä tie­ten­kin pitää olla vähin­tään saa­ta­va­na vält­tä­mät­tö­mäk­si mää­ri­tel­tä­vää kulu­tus­ta vas­taa­va mää­rä. Nämä ovat siis osit­tain eri asioi­ta. Säh­kön riit­tä­vyy­teen vai­kut­ta­vat juu­ri­kin nuo jo ker­taal­leen mai­nit­se­ma­ni uudet ydin­voi­ma­lat sekä kulu­tus­jous­ton ja varas­toin­ti­tek­nii­koi­den kehittyminen.

  60. Aurin­ko­pa­nee­lien hin­ta näyt­tää las­ke­neen noin kah­des­sa­das­osaan 70-luvun hin­nois­ta. Jos hyö­ty­suh­de on nous­sut 20-ker­tai­sek­si ja hin­ta on hyö­ty­suh­teen las­ke­nut hyö­ty­suh­teen para­ne­mi­sen vuok­si samas­sa suh­tees­sa, näyt­täi­si sil­tä, että nyky­ään val­mis­te­taan 20 ker­taa parem­pia panee­le­ja kym­me­nes­osal­la 70-luvun kustannuksista. 

    Siir­ty­mi­nen käsi­työ­val­tai­ses­ta labo­ra­to­rio­tuo­tan­nos­ta (satel­liit­tien osat) teol­li­seen mas­sa­tuo­tan­toon selit­tä­nee mer­kit­tä­vän osan lopus­ta hinnanlaskusta.

  61. eemil: Minä tar­koi­tan täl­lais­ta met­sän­kas­va­tus­ta kaupunkipuistoihin:

    http://www.metsakeskus.fi/eri-ikaisrakenteinen-metsankasvatus#.VwVYWnoYHAw

    Täl­löin ei ole uhka tuho­lai­sis­ta eikä sienitaudeista. 

    Kuten huo­maat itse­kin, tuol­la­kin perään­kuu­lu­te­taan run­sas­ta tai­mik­koa ja eri-ikäis­tä puus­toa, sitä “pusik­koa”. Eli ehkä puhum­me­kin samas­ta asias­ta, hala­taan! Jäte­tään tuon­ne ne laho­puut (tuk­ki­puu­ta­han ei kau­pun­ki­met­sis­tä kerä­tä) niin a vot 😉

    Eikä tar­vit­se, mik­si pitäi­si , moni­muo­toi­suut­ta on riittämiin.

    Nyt kyl­lä mie­len­kiin­toi­nen näke­mys. Vii­den­nes niis­tä Suo­men lajeis­ta, joi­den kan­taa pys­ty­tään yli­pää­tään arvioi­maan, on uhan­lai­sia. Ja vaik­ka met­sä­la­jeis­ta n. 80 ase­ma on edel­li­seen arvioin­tiin ver­rat­tu­na paran­tu­nut, on samal­la n. 110 lajil­la huo­non­tu­nut. En nyt ihan taput­te­li­si sel­kiä vie­lä täs­sä vaiheessa.

    Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
    ” itse haluan kau­pun­ki­met­sä­ni mah­dol­li­sim­man luon­non­ti­lai­se­na. Talous­met­sä on rujo ja ruma, eikä se kuu­lu nyky­ai­kai­seen kaupunkiin”

    No just. On tut­kit­tu mil­lai­se­na kau­pun­ki­lai­set kau­pun­kin­sa met­sän halua­vat. Kun sii­tä teh­dään kau­pun­ki­lai­sen mie­les­tä luon­nol­li­sen näköi­nen, ilma­va, siis­ti, puis­to­mai­nen ja hel­pos­ti kul­jet­ta­va se on kaik­kea muu­ta kuin ete­lä-suo­ma­lai­nen rehe­vän kas­vu­pai­kan luon­non­mu­kai­nen metsä.

    Sul­la esim. link­kiä tuo­hon tutkimukseen?

    Itse olen näh­nyt sel­lai­sen, jos­sa tihe­ää met­sää arvos­tet­tiin, sil­lä sii­hen “huk­kuu” nopeam­min; ei ole met­sän tun­tua kun talot pil­kis­te­lee pui­den väleistä.

    Var­mas­ti kau­pun­gis­sa on tilaus­ta myös hoi­de­tum­man näköi­sel­le­kin met­säl­le. Mut­ta sin­ne­kin voi lisä­tä moni­muo­toi­suut­ta tukevia/lisääviä ele­ment­te­jä (har­vak­sel­taan laho­puu­ryh­miä, eri-ikäis­tä puus­toa jne.), enkä näe syy­tä, mik­sei näin tehtäisi.

  62. Joel Jal­ka­nen: Jäte­tään tuon­ne ne laho­puut (tuk­ki­puu­ta­han ei kau­pun­ki­met­sis­tä kerä­tä) niin a vot 😉

    Kan­na­tan met­sien moni­muo­toi­suut­ta, mut­ta en sel­lais­ta mikä on met­sä­tau­tien ja tuho­lais­ten kas­vua­lus­taa. Kaa­tu­neet puut pitää kor­ja­ta pois ennen kuin ne aiheut­ta­vat tuhoa. Laho­puus­toa saa olla puis­tois­sa vain siel­lä , mis­sä ne eivät uhkaa ter­vet­tä, kas­va­vaa metsää. 

    Seur. lin­kis­sä on tut­ki­muk­seen perus­tu­vaa tie­toa, kan­nat­taa opiskella.

    http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp240_2_2.5.pdf

    Tääl­lä on kuvaus­ta Hel­sin­gin met­sien ja puis­to­jen hoidosta:

    http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/hoito/metsien/

    Kovin on yli­mal­kai­nen , mut­ta var­maan jos­sa­kin on ole­mas­sa ammat­ti-ihmis­ten teke­mä ja toteut­ta­ma alan par­haim­paan tut­ki­mus­tie­toon perus­tu­va hoitosuunnitelma .

  63. spot­tu: Jos halu­aa aggre­goi­da eri­lai­set tek­no­lo­giat yleis­kä­sit­teen aurin­ko­pa­nee­li alle ja sit­ten etsiä täl­le käsit­teel­le selit­tä­jiä niin sii­tä vaan.

    Saman logii­kan perus­teel­la on luon­te­vaa raken­taa tor­ne­ja vii­dak­koon, veis­tää puus­ta kuu­lok­keet ja odo­tel­la Car­gon saapumista.

    Jou­dun taas vähän arvai­le­maan argu­ment­tia­si, mut­ta kuu­los­taa kovas­ti sil­tä, että näke­myk­se­si on, että aurin­ko­pa­nee­lien hin­to­jen kehi­tys joh­tuu sii­tä, että on siir­ryt­ty tek­no­lo­gias­ta toi­seen, eikä sii­tä, että yhtä tek­no­lo­gi­aa oltai­siin opit­tu tuot­ta­maan edul­li­sem­min. Tuol­lais­ta väi­tet­tä­hän voi­daan hel­pos­ti ana­ly­soi­da tar­kas­te­le­mal­la eri­lais­ten tek­no­lo­gioi­den markkinaosuuksia:

    https://en.wikipedia.org/wiki/File:Global_Market_Share_by_PV_Technology_from_1990_to_2013.svg

    Pahoit­te­lut, en näe tuol­lais­ta väi­tet­tä tuke­vaa ilmiö­tä vii­mei­sen 25 vuo­den aika­na. Sen sijaan näen link­kaa­mas­ta­si kuvas­ta, että väit­tee­si “panee­lien hyö­ty­suh­de oli 70-luvul­la pro­sen­tin” on puu­ta­hei­nää. (tosin kuvas­sa­si oli tut­ki­mus­la­bo­ra­to­rioi­den tulok­sia, joten en tie­dä kuin­ka hyvin niis­tä voi­daan ekstra­po­loi­da mis­sään suh­tees­sa kau­pal­li­siin paneeleihin) 

    (Jos luit link­kaa­ma­ni wiki­pe­dian artik­ke­lin, huo­ma­sit, että opp­pi­mis­käy­räl­lä on seli­tet­ty mm. sel­lais­ta “tek­no­lo­gi­aa” kuin lai­van­ra­ken­nus. Uskal­tai­sin ylei­seen elä­män­ko­ke­muk­seen perus­tuen väit­tää, että lai­van­ra­ken­nuk­sen alle mah­tuu vähän enem­män tek­no­lo­gioi­ta kuin aurin­ko­pa­nee­lien alle)

  64. Olen ihme­tel­lyt jo vuo­si­kausia tuo­ta bio­ener­gia­hy­peä. Kävin tuos­ta kes­kus­te­lua säh­kö­pos­tit­se jon­kun vih­rei­den puo­lue­sih­tee­rin (joku Ari Heik­ki­lä tms.)kanssa. Aja­tuk­se­ni oli­vat pal­jon samo­ja kuin Soi­nin­vaa­ran täs­sä blo­gis­sa. Toi­vot­ta­vas­ti aja­tuk­set omak­su­taan laa­jem­mas­ti­kin vih­reis­sä ja muuallakin. 

    Ehkä tuo bio­ener­gia onkin vain bis­nes­tä. Ne osat puis­ta, jot­ka tähän asti ovat peit­ty­neet sam­ma­leel­la ja men­neet hii­li­nie­luun, saa­daan nyt tuot­ta­maan rahaa. Toki hyvä­nä puo­le­na tuos­ta voi pitää työl­li­syyt­tä ja mak­su­ta­seen paranemista.

  65. mik­ko v:
    Olen ihme­tel­lyt jo vuo­si­kausia tuo­ta bioenergiahypeä.

    En tie­dä, mitä täs­sä yhtey­des­sä tar­koi­tat bio­ener­gial­la, mut­ta kun asi­aa ajat­te­lee koke­muk­sel­li­ses­ti käy­tän­nön näkö­kul­mas­ta, on usko­ma­ton­ta, mikä mää­rä on ener­gi­aa met­säs­sä pie­nel­lä­kin alal­la. Vie­lä hak­kuun jäl­keen­kin sitä saa­daan kasat­tua vaik­ka kuinka. 

    Har­ven­nuk­set on kui­ten­kin met­sän­hoi­dol­li­ses­ta syys­tä teh­tä­vä, eikä hak­kuun jät­tei­den huk­kaan heit­tä­mi­nen­kään jär­ke­väl­tä tun­nu, kos­ka ne voi hyö­dyn­tää, joten ihme oli­si, jos täl­lai­sen tar­jon­nan ympä­ril­le ei bis­nes­tä syn­tyi­si. Kuka nyt rahaa halveksisi?

    Joten­kin on niin kovin nyky­suo­ma­lais­ta, että haa­vei­lem­me yhdes­sä maa­il­man pimeim­mäs­sä maas­sa aurin­ko­voi­mas­ta ja samal­la syr­jim­me ideo­lo­gi­ses­ti sitä, mitä meil­lä on omas­ta takaa. Ehkä meil­lä ei vain mene vie­lä riit­tä­vän huonosti.

    https://www.youtube.com/watch?v=YtUDq9lnUts
    https://www.youtube.com/watch?v=YkPQDTjDVPg

  66. tcrown: Tuol­lais­ta väi­tet­tä­hän voi­daan hel­pos­ti ana­ly­soi­da tar­kas­te­le­mal­la eri­lais­ten tek­no­lo­gioi­den markkinaosuuksia:
    https://en.wikipedia.org/wiki/File:Global_Market_Share_by_PV_Technology_from_1990_to_2013.svg
    Pahoit­te­lut, en näe tuol­lais­ta väi­tet­tä tuke­vaa ilmiö­tä vii­mei­sen 25 vuo­den aikana.

    Nyt teet osi­tuk­sen kol­meen (nel­jään) ja ole­tat tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen vakiok­si kun­kin osan sisäl­lä. Vrt: jako mekaa­ni­set tie­to­ko­neet, put­ki­tie­to­ko­neet, tran­sis­to­ri­poh­jai­set tie­to­ko­neet ja mik­ro­pro­ses­so­rei­hin perus­tu­vat tie­to­ko­neet. Mik­ro­pro­ses­so­rei­hin perus­tu­vat tie­to­ko­neet ovat domi­noi­neet 70-luvul­ta alkaen, ergo: tie­to­ko­nei­den hin­ta­ke­hi­tys­tä täl­tä ajal­ta selit­tää joku muu asia kun tek­no­lo­gi­nen kehi­tys, esi­mer­kik­si oppimiskäyrä.

    Koko aja­tus tuo­tan­to­vo­lyy­mis­ta selit­tä­jä­nä läh­tee sii­tä maa­il­mas­ta jos­sa sar­ja­tuo­tan­to­na tuo­tet­tiin täs­mäl­leen samo­ja tuot­tei­ta kuin manu­aa­li­ses­ti, ja val­mis­tus­osaa­mi­nen oli tuot­teen ulko­puo­lel­la. Koke­mus kas­voi joka iteraatiolla.

    Täl­lä on hyvin vähän teke­mis­tä kor­kean tek­no­lo­gian tuot­tei­den kans­sa jois­sa teol­li­nen val­mis­tet­ta­vuus on kes­kei­sin suun­nit­te­lu­kri­tee­ri, ja suun­nit­te­luon­gel­ma­na tuot­teen ja sen val­mis­tus­pro­ses­sin saman­ai­kai­nen suunnittelu.

    Sen sijaan näen link­kaa­mas­ta­si kuvas­ta, että väit­tee­si “panee­lien hyö­ty­suh­de oli 70-luvul­la pro­sen­tin” on puutaheinää.

    Tot­ta. Sot­kin amor­fi­sen piin (kal­vo­tyyp­pi­set ken­not) ja yksikiteiset/monikiteiset ken­not toisiinsa.

    (Jos luit link­kaa­ma­ni wiki­pe­dian artik­ke­lin, huo­ma­sit, että opp­pi­mis­käy­räl­lä on seli­tet­ty mm. sel­lais­ta “tek­no­lo­gi­aa” kuin laivanrakennus.

    Ei oppi­mis­käy­rä seli­tä mitään, vaan kuvaa. Väit­tee­si on:

    Ko. laki on muun­nel­ma suh­teel­li­sen ylei­ses­tä ilmiös­tä, jos­sa teol­li­suus oppii teke­mään asioi­ta tehok­kaam­min kumu­la­tii­vi­sen tuo­tan­non mää­rän funktiona.

    Eri­tyi­ses­ti:

    (Jos luit link­kaa­ma­ni wiki­pe­dian artik­ke­lin, huo­ma­sit, että opp­pi­mis­käy­räl­lä on seli­tet­ty mm. sel­lais­ta “tek­no­lo­gi­aa” kuin laivanrakennus.

    Ero­te­taan kak­si asiaa:

    1. Oppi­mis­käy­rä (lear­ning cur­ve), jos­sa yksik­kö­kus­tan­nus on kumu­la­tii­vi­sen volyy­min funk­tio. Yhtä­lön para­met­ri­na on oppi­mis­vauh­ti. Oppi­mis­käy­räs­sä ei läh­tö­koh­tai­ses­ti ole­te­ta riip­pu­vuut­ta oppi­mis­vauh­din ja tuo­tan­to­vo­lyy­min välillä.

    2. Expe­rience cur­ve (suo­men­nos?), jos­sa myös yksik­kö­kus­tan­nus on volyy­min funk­tio, mut­ta yhtä­lön para­met­ri­na onkin mys­ti­sel­tä kuu­los­ta­va “elas­tici­ty of cost with regard to out­put”. Täs­sä siis ole­te­taan riip­pu­vuus para­met­rin ja tuo­tan­to­vo­lyy­min välil­lä (tai, aina­kin sil­tä tuo kuulostaa).

    Oppi­mis­käy­rän ja Expe­rience cur­ven yhtä­löt ovat samaa muo­toa, vain eks­po­nen­tin seman­tiik­ka on eri.

    Jos tar­kas­tel­ta­va kon­tek­si (yri­tys, toi­mia­la) oppii tasai­sel­la vauh­dil­la teke­mäl­lä, sii­tä seu­raa että yksik­kö­kus­tan­nus mää­räy­tyy volyy­min funk­tio­na, ja sen graa­fi­nen repre­sen­taa­tio on Expe­rience curve.

    Jos tar­kas­tel­ta­van kon­teks­tin (yri­tys, toi­mia­la) yksik­kö­kus­tan­nuk­sen graa­fi­nen repre­sen­taa­tio on Expe­rience cur­ve, ei se auto­maat­ti­ses­ti tar­koi­ta että yhtä­lön para­met­rin seman­tiik­ka oli­si elas­ti­si­teet­ti ja että kon­teks­ti oppi­si volyy­min funktiona.

    Minus­ta täs­sä on ihan vaan klas­si­nen logiik­ka­vir­he: jos kaik­ki kis­sat ovat mus­tia eläi­miä ei se tar­koi­ta että kaik­ki mus­tat eläi­met oli­si­vat kissoja.

  67. spot­tu: Mihin tar­vi­taan ope­raat­to­ria? Ton­nil­la voit Ali­ba­bas­ta tila­ta 48VDC ilmas­toin­ti­lait­teen jota ei kos­kaan edes kyt­ke­tä vaih­to­vir­ta­verk­koon. Kompres­so­ri var­maan­kin sam­muu kun pil­vi menee aurin­gon ohi mut­ta entä sit­ten? Mitä enem­män tuol­lai­sia viri­tyk­siä han­kin­taan, sitä pie­nem­pi on ope­raat­to­rien mitoit­ta­va huip­pu­kuor­ma edel­lyt­täen että asuk­kaal­la on riit­tä­väs­ti insen­tii­viä pie­nen­tää vas­taa­vas­ti liit­ty­män­sä kapasiteettia.

    Ei niin että näil­lä oli­si Suo­mes­sa rele­vans­sia, onpa­han vain esi­merk­ki sii­tä kuin­ka eri­lai­set (parem­mat) läh­tö­koh­dat aurin­koe­ner­gial­la isos­sa osas­sa maa­il­maa on.

    Aivan, lait­teet joi­ta ei ole kyt­ket­ty säh­kö­verk­koon eivät rasi­ta säh­kä­verk­koa, ja lait­tei­den käyt­tö lop­puu käte­väs­ti aina, kun pai­kal­lis­ta säh­köä ei ole saatavilla.

    Val­ta­kun­nal­li­nen säh­kö­verk­ko sinän­sä ei kui­ten­kaan ehkä ole niin luon­toa rasit­ta­va, että se pitäi­si pur­kaa osa­na ympä­ris­tö­tal­koi­ta. Myös uudet mak­su­ta­vat ja kuor­man irti­kyt­ke­mis­ta­vat löy­tyi­si­vät hel­pos­ti, heti fos­sii­li­ses­ta säh­kön­tuo­tan­nos­ta luo­pu­mi­sen aikana.

    Perin­tei­ses­ti Suo­mes­sa on tuo­tet­tu ener­gi­aa pai­kal­li­ses­ti polt­ta­mal­la puu­ta uunis­sa ja päret­tä päre­pih­dis­sä. Jos päreen kor­vaa ledi­lam­pul­la ja akul­la, jota lada­taan omal­la aurin­ko­ken­nol­la tai kun­to­pyö­räl­lä, saa­daan aivan toi­mi­va ja muka­va, ja fos­sii­lien polt­toa ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pi jär­jes­tel­mä. Tämä on kan­na­tet­ta­vaa, jos omaa met­sää ja jou­to­puu­ta on. Suu­ria väes­tö­kes­kit­ty­miä var­ten on kai jär­ke­vä jär­jes­tää jotain joh­toa tai put­kea pit­kin tule­vaa ener­gi­aa (polt­to­puun ja ympä­röi­vän luon­non par­tu­roin­nin sijaan).

  68. Karah­vin kan­si­tuo­li: En tie­dä, mitä täs­sä yhtey­des­sä tar­koi­tat bio­ener­gial­la, mut­ta kun asi­aa ajat­te­lee koke­muk­sel­li­ses­ti käy­tän­nön näkö­kul­mas­ta, on usko­ma­ton­ta, mikä mää­rä on ener­gi­aa met­säs­sä pie­nel­lä­kin alal­la. Vie­lä hak­kuun jäl­keen­kin sitä saa­daan kasat­tua vaik­ka kuinka. 

    Har­ven­nuk­set on kui­ten­kin met­sän­hoi­dol­li­ses­ta syys­tä teh­tä­vä, eikä hak­kuun jät­tei­den huk­kaan heit­tä­mi­nen­kään jär­ke­väl­tä tun­nu, kos­ka ne voi hyö­dyn­tää, joten ihme oli­si, jos täl­lai­sen tar­jon­nan ympä­ril­le ei bis­nes­tä syn­tyi­si. Kuka nyt rahaa halveksisi?

    Olin­pa tuos­sa itse­kin sitä miel­tä, että puun kor­juu­jät­tei­den kor­jaa­mi­nen saat­taa olla mie­le­käs­tä. Noi­den polt­ta­mi­nen kui­ten­kin aiheut­taa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, joten noi­den käyt­tö ei siis ole ns. hii­li­neut­ra­lia. Jos ne jäte­tään polt­ta­mat­ta, kät­key­tyy nii­den sisäl­tä­mä hii­li aina­kin pit­käk­si aikaa maa­pe­rään. Siten ne ilmei­ses­ti toi­mi­vat myös maan­pa­ran­nusai­nee­na ja lannoitteena.

    Var­si­nai­nen hul­luus mie­les­tä­ni kui­ten­kin on vil­je­ly­kas­vien vil­je­le­mi­nen bio­polt­toai­net­ta var­ten. Niin menee pel­to­pin­ta-alaa muu­hun kuin ruoantuotantoon.

    Ehkä kom­men­toin hiu­kan hätäi­ses­ti ja kopla­sin nämä kak­si asi­aa aiheet­to­mas­ti yhteen.

  69. spot­tu: Minus­ta täs­sä on ihan vaan klas­si­nen logiik­ka­vir­he: jos kaik­ki kis­sat ovat mus­tia eläi­miä ei se tar­koi­ta että kaik­ki mus­tat eläi­met oli­si­vat kissoja.

    Ei täs­sä ole logii­kas­ta kyse vaan baye­si­lai­ses­ta todennäköisyydestä.

    Fak­ta: Aurin­ko­pa­nee­lien hin­ta­ke­hi­tys näyt­tää kovas­ti nou­dat­ta­van oppi­mis­käy­rän mallia.

    Fak­ta: Oppi­mis­käy­rää käy­te­tään laa­jas­ti selit­tä­mään eri­lais­ten teol­li­suu­de­na­lo­jen kustannuskehitystä.

    MuTu: Minun Maa­lais­jär­kee­ni™ (your milea­ge may vary) istuu erit­täin hyvin se seli­tys, että aurin­ko­pa­nee­lien arvo­ket­ju muut­tuu mer­kit­tä­väs­tä tehok­kaam­mak­si tuotannon/kysynnän kasvaessa.

    Näil­lä prio­reil­la olen lähes var­ma, että kumu­la­tii­vi­nen tuo­tan­to on yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä aurin­ko­säh­kön kus­tan­nus­ten ajureista.

    Baye­sin hen­ges­sä, jos haluat saa­da minun koke­ma­ni lähes var­man toden­nä­köi­syy­den lii­kah­ta­maan mer­kit­tä­väs­ti, jou­dut esit­tä­mään hyvin vakuut­ta­vaa todis­tusai­neis­toa päinvastaisesta. 

    Se, että on loo­gi­ses­ti mah­dol­lis­ta, että nime­no­maan aurin­ko­pa­nee­lit kai­kis­ta edel­lä­mai­ni­tuis­ta prio­reis­ta huo­li­mat­ta käyt­täy­ty­vät joten­kin muu­ten ei ole todis­tusai­neis­toa päin­vas­tai­ses­ta, vaan itsestäänselvyys.

    Ker­ra­taan. Näke­myk­se­ni voi olla vää­rä näh­däk­se­ni seu­raa­vis­ta syis­tä (yhdes­sä tai erikseen).

    1. Havain­to (ei seli­tys), että aurin­ko­pa­nee­lien kus­tan­nus­ke­hi­tys on oppi­mis­käy­rän mukai­nen, on vää­rä. Näy­tä läh­de­viit­tein, että kus­tan­nus­ta­so on kehit­ty­nyt joten­kin muuten.

    2. Joko kumu­la­tii­vi­sen tuo­tan­non ja hin­ta­ta­son välil­lä ei ole kes­ki­näis­tä kausaa­lis­ta suh­det­ta tai tuo­tan­to on kas­va­nut vain kos­ka las­ke­nut kus­tan­nus­ta­so on kas­vat­ta­nut kysyn­tää. Näy­tä läh­de­viit­tein, että aurin­ko­pa­nee­lien kus­tan­nus­ke­hi­tys joh­tuu esi­mer­kik­si tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­ses­tä eikä oppimiskäyrästä. 

    Siis perus­te­lu­ja pöy­tään mik­si olen vää­räs­sä, ei mik­si voin olla vää­räs­sä. Aluk­si voit esi­mer­kik­si kai­vaa esiin sen läh­de­viit­teen mis­sä näy­te­tään miten uudet aurin­ko­pa­nee­li­tek­no­lo­giat toi­sen­sa jäl­keen ovat syö­neet van­hem­pien, kal­liim­pien tek­no­lo­gioi­den markkinaosuuden.

  70. Aikoi­naan vie­lä 70-luvun alkuun asti. Tuo­me­lan meti­siä hel­sin­pin pitä­jän Häme­ne­ky­läs­sä hoi­det­tiin iin, että ros­ka­puu, haa­vat kerä­tiin lup­po­työ­nä ja sahat­tiin klapeiksi.

    Osa tyän­te­ki­jöi­sät­mem kerä­si oman polt­to­puun­sa met­säs­tä kerää­mäl­lä muun huk­ka­puun ja risut.Työlästä, mut­ta aut­toi talou­des­sa kummasti.

  71. mik­ko v: Jos ne jäte­tään polt­ta­mat­ta, kät­key­tyy nii­den sisäl­tä­mä hii­li aina­kin pit­käk­si aikaa maaperään.

    Sai­ras ja lahoa­va puu on metaa­nin lähde:

    https://ilmastotieto.wordpress.com/2012/08/14/sairaista-puista-loytyi-aiemmin-tuntematon-metaanin-lahde/

    Rah­ka­sam­ma­leen peit­tä­mil­lä suo­a­lueil­la oli run­saim­mat metaanivuodot:

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45305/Gradu_Halmeenm%C3%A4ki_Elisa.pdf?sequence=1

  72. tcrown: Fak­ta: Aurin­ko­pa­nee­lien hin­ta­ke­hi­tys näyt­tää kovas­ti nou­dat­ta­van oppi­mis­käy­rän mallia.
    Fak­ta: Oppi­mis­käy­rää käy­te­tään laa­jas­ti selit­tä­mään eri­lais­ten teol­li­suu­de­na­lo­jen kustannuskehitystä.

    Oppi­mis­käy­rä on oleel­li­ses­ti potens­si­funk­tio, jon­ka eks­po­nent­tiin ei lii­ty semant­ti­sia väit­tei­tä. Esi­mer­kik­si ver­kos­to­vai­ku­tus voi hyvin olla osa­te­ki­jä oppi­mis­käy­rän potens­si­ter­mis­sä, samoin tuot­teen uudel­leen­suun­nit­te­lu, tuo­tan­to­tek­no­lo­gia jnpp jot­ka on kaik­ki nipu­tet­tu ylä­kä­sit­teen “oppi­mi­nen” alle.

    Eri­tyi­ses­ti: oppi­mis­käy­rä ei seli­tä mitään. Se kuvaa riip­pu­vuut­ta. Sil­lä ei ole ennus­tear­voa ennen kuin teh­dään jotain ole­tuk­sia potens­si­ter­min sisäl­lös­tä. Eri­tyi­ses­ti: oppi­mis­käy­rän perus­teel­la ei voi­da ennus­taa että kas­vat­ta­mal­la kysyn­tää hin­ta las­kee. Sen sijaan sen perus­teel­la voi­daan hyväl­lä syyl­lä ennus­taa hin­nan las­ke­van kysyn­nän kasvaessa.

    Oppi­mis­käy­rän perus­teel­la ei siis voi sanoa:

    tcrown: Point­ti on se, että aurin­ko­pa­nee­lien kus­tan­nus­ke­hi­tyk­sen pää­asial­li­nen aju­ri on asen­net­tu kapasiteetti.

    Ana­lo­gia jää­te­lön­syön­tiin ja huk­ku­mis­kuo­le­miin on ilmei­nen: voi­daan hyväl­lä syyl­lä ennus­taa että huk­ku­mis­kuo­le­mat lisään­ty­vät jää­te­lön­syön­nin lisään­tyes­sä vaik­ka ihmi­siä ei voi­kaan hukut­taa syö­mäl­lä enem­män jää­te­löä. Jää­te­lön­syön­ti ei ole huk­ku­mis­kuo­le­mien pää­asial­li­nen aju­ri. Huk­ku­mis­kuo­le­mat jää­te­lön­syön­nin funk­tio­na ei seli­tä mitään vaan kuvaa.

    Esi­merk­ki: Okme­ticil­la kehi­te­tään pii­kie­kon val­mis­tuk­seen liit­ty­vää tek­no­lo­gi­aa, joka lisen­soi­daan Nor­su­nil­le. Nor­sun tekee entis­tä laa­duk­kaam­pia ja edul­li­sem­pia kiek­ko­ja ja myy nii­tä edel­leen merk­ki­val­mis­ta­jil­le. Yksik­kö­hin­ta las­kee oppi­mis­käy­rän ja Swan­so­nin lain mukai­ses­ti, ja tek­no­lo­gi­nen edis­ty­sas­kel vai­kut­taa oppi­mis­käy­rän eksponenttiin.

    Sit­ten esi­te­tään väite:

    tcrown: Ko. laki on muun­nel­ma suh­teel­li­sen ylei­ses­tä ilmiös­tä, jos­sa teol­li­suus oppii teke­mään asioi­ta tehok­kaam­min kumu­la­tii­vi­sen tuo­tan­non mää­rän funktiona.

    Eli väi­te­tään Swan­so­nin lain ole­van Expe­rience cur­ven, ei oppi­mis­käy­rän (Lear­ning cur­ve) muun­nel­ma. Oppi­mis­käy­rän eks­po­nent­tiin on nyt tuo­tu uusi seman­tiik­ka, ja tek­no­lo­gia­kom­po­nent­ti eli Okme­ticin kehi­tys­työ on hei­vat­tu siel­tä ulos ja kor­vat­tu yksik­kö­hin­nan ja tuo­tan­to­mää­rän elas­tis­tuut­ta kuvaa­val­la termillä.

    Kai­ken kuk­ku­rak­si sitä että hin­ta­ke­hi­tys nou­dat­taa oppi­mis­käy­rää käy­te­tään todis­tee­na sii­tä että mal­lin seman­tiik­ka on Expe­rience curve.

    tcrown: Fak­ta: Aurin­ko­pa­nee­lien hin­ta­ke­hi­tys näyt­tää kovas­ti nou­dat­ta­van oppi­mis­käy­rän mallia.

    Minus­ta tämä kuu­los­taa ajatusvirheeltä.

    tcrown: Näy­tä läh­de­viit­tein, että aurin­ko­pa­nee­lien kus­tan­nus­ke­hi­tys joh­tuu esi­mer­kik­si tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­ses­tä eikä oppimiskäyrästä.

    Miten teke­mäl­lä line­aa­ri­nen käy­rän­so­vi­tus loga­rit­mi­sel­le astei­kol­le suo­raan havain­nois­ta tark­kaa­not­taen väl­tyt­täi­siin sii­tä ettei lop­pu­tu­lok­ses­sa ole tek­no­lo­gia­kom­po­nent­ti muka­na? Todis­tus­taak­ka on sinul­la kun olet väit­tä­nyt kus­tan­nus­ke­hi­tyk­sen aju­rik­si asen­net­tua kapa­si­teet­tia eli hei­vaa­mal­la mal­lis­ta ulos kai­ken muun pait­si “lear­ning by doing”:in.

  73. Eikö­hän tämä kes­kus­te­lu ole täl­lä ker­taa tapu­tel­tu. Minä en pys­ty sinua vakuut­ta­maan ja sinul­la ei ole esit­tää mitään evi­dens­siä että kumu­la­tii­vi­nen tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti ei oli­si mer­kit­tä­vä kus­tan­nus­ke­hi­tyk­sen aju­ri (toki on mui­ta­kin aju­rei­ta, en minä sitä ole kiis­tä­nyt kuin kor­kein­taan vahin­gos­sa huo­nos­ti muo­toil­lul­la lauseel­la, jos silläkään). 

    Lop­pu­ke­ven­nyk­sek­si wiki­pe­dian näke­mys aiheesta:

    Adjus­ting for infla­tion, it cost $96 per watt for a solar modu­le in the mid-1970s. Process impro­ve­ments and a very lar­ge boost in pro­duc­tion have brought that figu­re down 99 percent, to 68¢ per watt in 2016

    https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_cell#Declining_costs_and_exponential_growth

  74. eemil: Kan­na­tan met­sien moni­muo­toi­suut­ta, mut­ta en sel­lais­ta mikä on met­sä­tau­tien ja tuho­lais­ten kas­vua­lus­taa. Kaa­tu­neet puut pitää kor­ja­ta pois ennen kuin ne aiheut­ta­vat tuhoa. Laho­puus­toa saa olla puis­tois­sa vain siel­lä , mis­sä ne eivät uhkaa ter­vet­tä, kas­va­vaa metsää. 

    Seur. lin­kis­sä on tut­ki­muk­seen perus­tu­vaa tie­toa, kan­nat­taa opiskella…

    Puus­to =/= Metsä

    Täs­sä pala­taan taas sii­hen, että mitä oikein tar­koi­te­taan “met­säl­lä”. Minä en näe met­sää vain pui­na, vaan miel­län sen oman­lai­sek­seen eko­sys­tee­mik­si, jos­sa on luke­ma­ton mää­rä eri­lai­sia laje­ja ja pro­ses­se­ja. Niis­tä met­sän puut ovat vain yksi osa. Sinä — ja link­kaa­ma­si jul­kai­su — käsit­te­lee pel­käs­tään met­sän puus­toa. Puus­to sitoo hiil­tä tie­tyl­lä kokoon­pa­nol­la par­hai­ten, ja juu­ri­kää­vät ja män­ty­pis­tiäi­set ovat uhka puus­tol­le. Mut­ta siel­lä met­säs­sä on mui­ta­kin otuk­sia, jot­ka elä­vät met­sil­le omi­nai­ses­ta maa­pe­räs­tä, mik­roil­mas­tos­ta — ja laho­puus­ta. Näi­tä puus­to­nä­kö­kul­ma ei huo­mioi, ja juu­ri puus­ton­hoi­to­toi­mien vuok­si se muu osa met­säe­ko­sys­tee­miä kär­sii. “Ter­ve, kas­va­va, laho­ton met­sä” on oksy­mo­ro­ni. Myös puus­ton mas­sa­häi­riöt ja ‑kuo­le­mat kuu­lu­vat met­säe­ko­sys­tee­min dynamiikkaan.

    Met­sien hoi­to puus­ton näkö­kul­mas­ta on perus­tel­tua talou­del­li­ses­ti ja nyky­tie­don valos­sa hii­li­ta­seen kan­nal­ta (riip­puu toki mitä sil­lä puu­ai­nek­sel­la teh­dään), mut­ta luon­non moni­muo­toi­suu­del­le se on sel­väs­ti hai­tal­lis­ta. Minä en voi enkä yri­tä kiis­tää em. näkö­kul­mia, mut­ta älä sinä­kään yri­tä kiis­tää moni­muo­toi­suus­nä­kö­kul­maa. Se on vaan valin­ta, pai­not­taa­ko hiilitase‑, talous- vai monimuotoisuusnäkökulmaa.

    (Tai oikeas­taan se ei ole edes puh­das valin­ta­ky­sy­mys, sil­lä moni­muo­toi­suus vai­kut­taa myös met­säe­ko­sys­tee­min uusiu­tu­mis­ky­kyyn (ja talou­teen, hii­li­ta­see­seen yms) esim. juu­ri ilmas­ton­muu­tok­sen aika­kau­te­na, ja vaa­tii aika hel­ve­tin­mois­ta yhtei­sö­eko­lo­gis­ta osaa­mis­ta, että osa­taan sanoa var­muu­del­la, mit­kä lajit ja popu­laa­tiot ovat pit­käl­lä aika­vä­lil­lä koko­nai­suu­den kan­nal­ta kriit­ti­siä ja mit­kä turhia.)

    Tämä näin lop­pu­ka­neet­ti­na, itse voin jät­tää kes­kus­te­lun omal­ta osal­ta­ni tähän.

  75. Joel Jal­ka­nen: Minä en voi enkä yri­tä kiis­tää em. näkö­kul­mia, mut­ta älä sinä­kään yri­tä kiis­tää moni­muo­toi­suus­nä­kö­kul­maa. Se on vaan valin­ta, pai­not­taa­ko hiilitase‑, talous- vai monimuotoisuusnäkökulmaa

    Edel­leen jär­ke­vin­tä , ehdot­to­mas­ti, on säi­lyt­tää moni­muo­toi­suut­ta sel­lai­sis­sa pai­kois­sa , jois­sa se ei uhkaa ter­veyt­tä. (puus­to ja ihmiset)

    Se , että kau­pun­kien met­sä­puis­tois­sa moni­muo­toi­suut­ta laho‑, kaa­tu­mi­su­has­sa ole­vi­ne pui­neen toteu­te­taan kaut­taal­taan , ei ole tur­val­lis­ta. (puus­to ja ihmi­set) Nämä ns. hoi­ta­mat­to­mat alu­eet tuli­si erot­taa omik­si saa­rek­keik­seen siten , ettei syn­ny uhkaa. (puus­to ja ihmiset)

    Puis­to­met­sis­sä­kin oli­si voi­ta­va liik­kua , läpi­tun­ke­mat­to­mas­sa räsi­kös­sä se ei ole mah­dol­lis­ta. Met­säs­sä liik­ku­mis­ta ei ole puis­to­pol­ku­ja pit­kin kul­ke­mi­nen. Tosin nii­tä­kin tarvitaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.