Käsittämättömän korkea helmikuun lämpötila

LämpeneminenMaa­pal­lon Hel­mi­kuun läm­pö­ti­la oli aivan käsit­tä­mät­tö­män kor­kea. Se ylit­ti 1,35 asteel­la vuo­sien 1951–80 kes­kiar­von ja tähän asti­sen kor­ke­aim­man hel­mi­kuun arvon lähes puo­lel­la asteella. 

El Ninos­ta se tiwe­tys­ti joh­tuu. E#dellinen kor­kein hel­mi­kuun läm­pö­ti­la oli niin­kin kau­kaa kuin vuo­del­ta 1998 — voi­ma­kas El Nino vuo­si sekin. Mut­ta nyt oli siis perä­ti 0,47 astet­ta lämpimämpää.

Toi­vot­ta­vas­ti kyse on tila­päi­ses­tä ja poik­keuk­sel­li­ses­ta asias­ta eikä osoi­tus läm­pe­ne­mi­sen kiihtymisestä.

Parii­sis­sa sovit­tu 1,5 astet­ta esi­teol­li­seen aikaan näh­den tai­si jo men­nä rikki.

20 vastausta artikkeliin “Käsittämättömän korkea helmikuun lämpötila”

  1. Pahim­mil­laan se voi olla osoi­tus sii­tä, että läm­pe­ne­mi­nen on vas­ta alka­mas­sa, esi­mer­kik­si Venuk­sen läm­pö­ti­la on kai luok­kaa 460 °C ja sen etäi­syys 108 200 000km kun maan etäi­syys on 149 600 000 km — pla­neet­to­jen mit­ta­kaa­vas­sa joku 1.5 astet­ta ei ole mitään.

    Käsit­tääk­se­ni Aurin­gon aktii­vi­suus on ollut vii­me­ai­koi­na mata­la, joten läm­pö­ti­lan nousu voi­si kai olla pal­jon jyrkempikin?

    http://phys.org/news/2015–08-solar-decliningwhat.html

    Loo­king at the dec­rea­sing num­ber of suns­pots, it may seem that we are ente­ring a near­ly spot­less solar cycle which could result in lower tem­pe­ra­tu­res for decades.

    Eli nykyi­siin läm­pö­ti­loi­hin tui­jot­ta­mi­nen voi olla har­haan­joh­ta­vaa, kos­ka on ihan mah­dol­lis­ta että nor­maa­li­ti­lan­tees­sa oli­sim­me mat­kal­la koh­ti jon­kin­lais­ta jääkautta.

    http://astronomynow.com/2015/07/17/diminishing-solar-activity-may-bring-new-ice-age-by-2030/

    Hyvä kysy­mys lie­nee, mikä­li aurin­gon aktii­vi­suus nousee “nor­maa­lik­si” pal­jon­ko läm­pö­ti­lan nousee ja pal­jon­ko se voi nous­ta, jos aktii­vi­suus muut­tuu nor­maa­lia korkeammaksi?

  2. Täl­lai­nen harp­paus saa miet­ti­mään, kuin­ka hyvin ollaan jo val­mis­tau­dut­tu nopean aika­vä­lin ilmas­ton­vii­len­nyk­seen kei­no­te­koi­ses­ti. Rik­ki ilma­ke­häs­sä tai­taa olla tehok­kain tapa.

    Jos ruis­ku­tuk­set aloi­tet­tai­siin vuon­na 2020, rik­ki­hap­poa tar­vit­tai­siin 25 000 ton­nia läm­pe­ne­mi­sen puo­lit­ta­mi­seen vuo­des­sa. Jos levi­tys aloi­tet­tai­siin vas­ta vuon­na 2040, tar­vit­tai­siin jo 250 000 ton­nin levit­tä­mis­tä ilma­ke­hään. Levi­tys onnis­tui­si noin 11 hävit­tä­jäl­lä, jot­ka len­täi­si­vät yötä päi­vää. Ope­raa­tio mak­sai­si 700 mil­joo­naa dol­la­ria (540 mil­joo­naa euroa) vuodessa.”

    http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2013–03-08/Villi-idea‑j%C3%A4%C3%A4hdytet%C3%A4%C3%A4n-ilmasto-lentokoneista-suihkutetulla-rikkihapolla-3313110.html

  3. Kau­pun­ki­suun­nit­te­luun tule uusia haasteita.
    Ilmas­ton­muu­tos vai­kut­taa Suo­mes­sa tii­vis­te­tys­ti juu­ri näin, _säät tun­tu­vat oudoilta_. Välil­lä on ennä­tys­läm­min­tä ja välis­sä on ennä­tys­kyl­mä kuu­kausi, sadet­ta tulee enem­män, jos­kus tal­vel­la rajus­ti lun­ta, kesäl­lä vet­tä. Myrs­ky­jä onkin jo ollut.

    Tii­vis­tä­mi­nen muut­taa myös infraa.

    Sade/hulevesiien imeyt­tä­mi­nen on asval­tis­sa vai­ke­aa, nykyi­set sade­vie­mä­rit ja purot eivät vedä. Tulok­se­na kau­pun­ki­tul­via. Sade­vie­mä­rien lisää­mi­nen ei ole ihan hal­paa infraa.

    Lumi­ka­so­ja pitäi­si saa­da varas­toi­tua tar­vit­taes­sa jonnekin.
    Nur­mik­koa­kin tar­vi­taan sateen imeyt­tä­mi­seen. Puis­to­ja oli­si suun­ni­tel­ta­va aiem­paa huolellisemmin.

    Myrk­syt ja Itä­me­ren aal­lot ja veden pin­nan nousu ovat jo nyt ongel­ma, jol­loin ran­ta­ra­ken­ta­mi­nen tulee kalliimmaksi.

  4. Kei­no­te­koi­nen vii­len­nys on mah­dol­lis­ta monin tavoin, mut­ta kai­kil­la tun­te­mil­la­ni tavoil­la on omia hait­to­jaan. Esim. maa­pal­lol­le tule­van aurin­gon sätei­lyn rajoit­ta­mi­nen las­ki­si kyl­lä pin­ta­läm­pö­ti­lo­ja, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti myös yläil­ma­ke­hän läm­pö­ti­laa ja aiheut­tai­si siten otsonikatoa.

  5. Kei­no­te­koi­nen vii­len­nys ei myös­kään aut­tai­si mer­ten hap­pa­moi­tu­mi­seen tai mui­hin hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den nousun aiheut­ta­miin mah­dol­li­siin hait­toi­hin, kuten sii­hen, että raik­kaan sisäil­man yllä­pi­to käy vai­keam­mak­si, jos jo ulkoil­mas­sa­kin on pal­jon hii­li­diok­si­dia. ks. https://ilmastotieto.wordpress.com/2013/10/29/tunkkainen-tulevaisuus‑2/
    Mut­ta on sil­ti hyvä tie­dos­taa, että pys­tym­me kyl­lä hädän tul­len estä­mään yli­kuu­me­ne­mi­sen – tosin aiheut­taen samal­la mui­ta murheita.

  6. Veik­sel jää­kau­den mak­sii­mis­sa (LGM) 25 000 vuot­ta sit­ten meren­pin­ta oli 116 met­riä nykyis­tä alem­pa­na. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1d/Post-Glacial_Sea_Level.png

    Böl­ling-kau­den läm­pe­ne­mi­sen väi­te­tään olleen 14670 vuot­ta sit­ten muu­ta­mas­sa kym­me­nes­sä vuo­des­sa 15–25 astet­ta https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%B6lling-interstadiaali

    Meren­pin­nan nousu Antark­tik­sen sula­mi­sen takia lie­nee noin 60 met­riä. Line­aa­ri­seen logiik­kaan pitäy­dyt­täes­sä Oden esit­tä­mil­lä hel­mi­kuun 2016 läm­pe­ne­mis­lu­vuil­la tämä tapah­tu­nee noin 200 vuo­des­sa. Hel­sin­gin kun­nal­lis­po­lii­tik­ko­jen tär­kein teh­tä­vä lie­nee nyt Tans­kan sal­mien patoa­mi­nen ja pump­pua­se­mien rahoit­ta­mi­nen. Muu­ten lie­nee vii­saam­paa teh­dä raken­nusin­ves­toin­nit Salpausselälle.

    Vas­ti­kään Brian Coxin kiin­nos­ta­va sar­ja Ihmi­sen Uni­ver­su­mi ehdot­ti, että ihmis­kun­nan evo­luu­tion aiheut­ti ilmas­ton­muu­tos Etio­pian ylä­mail­la. Voi­sim­me­ko aja­tel­la nykyis­tä ilmas­ton­muu­tos­ta posi­tii­vi­se­na aske­lee­na evo­luu­tios­sa koh­ti ihmis­tä kyvyk­kääm­pää tantereentallaajaa?

  7. Tähän saak­ka on pom­mi­tet­tu öljyn takia tai jos joku ei ole kave­ri. Vois­ko­han jo har­ki­ta pom­mit­ta­mis­ta kovien co2-pääs­tö­jen takia?

  8. alek­sis salus­jär­vi:
    Täl­lai­nen harp­paus saa miet­ti­mään, kuin­ka hyvin ollaan jo val­mis­tau­dut­tu nopean aika­vä­lin ilmas­ton­vii­len­nyk­seen kei­no­te­koi­ses­ti. Rik­ki ilma­ke­häs­sä tai­taa olla tehok­kain tapa.

    Jos ruis­ku­tuk­set aloi­tet­tai­siin vuon­na 2020, rik­ki­hap­poa tar­vit­tai­siin 25 000 ton­nia läm­pe­ne­mi­sen puo­lit­ta­mi­seen vuo­des­sa. Jos levi­tys aloi­tet­tai­siin vas­ta vuon­na 2040, tar­vit­tai­siin jo 250 000 ton­nin levit­tä­mis­tä ilma­ke­hään. Levi­tys onnis­tui­si noin 11 hävit­tä­jäl­lä, jot­ka len­täi­si­vät yötä päi­vää. Ope­raa­tio mak­sai­si 700 mil­joo­naa dol­la­ria (540 mil­joo­naa euroa) vuodessa.”

    http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2013–03-08/Villi-idea‑j%C3%A4%C3%A4hdytet%C3%A4%C3%A4n-ilmasto-lentokoneista-suihkutetulla-rikkihapolla-3313110.html

    Venä­läi­ses­sä kan­san­sa­dus­sa mies läh­ti sut­ta pakoon ja kar­hu tuki vastaan…

  9. Krtek:
    Tähän saak­ka on pom­mi­tet­tu öljyn takia tai jos joku ei ole kave­ri. Vois­ko­han jo har­ki­ta pom­mit­ta­mis­ta kovien co2-pääs­tö­jen takia?

    Tämä on erit­täin hyvä kysy­mys. Ennen pom­mit­ta­mis­ta voi­si har­ki­ta esim. vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten vas­tai­sia ran­kai­se­via CO2 tul­le­ja, eli kaup­pa­so­taa ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä vastaan.

    Vas­tauk­sen miet­ti­mi­nen pal­jas­taa totuu­den jos­ta ei ole poliit­ti­ses­ti kor­rek­tia puhua. 

    Talous­kas­vu kes­ki­pit­käl­lä aika­vä­lil­lä on län­si­mais­sa pal­jon tär­keäm­pää kuin ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen aiheut­ta­ma uhka. Läm­pe­ne­mi­sen pysäyt­tä­mi­nen leik­kai­si ehkä pro­sen­tin maa­il­man brut­to­kan­san­tuot­tees­ta eikä se ole hyväk­syt­tä­vää. Polii­tik­ko­jen pitää puhua vih­reän talou­den luo­mas­ta talous­kas­vus­ta ja työ­pai­kois­ta. Muu­ta ei hyväksytä. 

    Poliit­ti­nen liik­ku­ma­va­ra kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen hil­lit­se­mi­sek­si on siis vähin­tään ker­ta­luok­kaa pie­nem­pi kuin tar­ve. Vaik­ka monet Vih­reat polii­ti­kot ymmär­tä­vät kuin­ka epä­toi­voi­nen tilan­ne on, täy­tyy pysyä niis­sä raa­meis­sa jot­ka poliit­ti­set rea­li­tee­tit aset­ta­vat tai jou­tuu mar­gi­naa­liin. Lin­ko­lat ja Palo­hei­mot eivät saa ääniä eivät­kä vaikuta.

  10. Hyvä kysy­mys lie­nee, mikä­li aurin­gon aktii­vi­suus nousee “nor­maa­lik­si” pal­jon­ko läm­pö­ti­lan nousee ja pal­jon­ko se voi nous­ta, jos aktii­vi­suus muut­tuu nor­maa­lia korkeammaksi? 

    Aurin­gon aktii­vi­suu­den vaih­te­lut vai­kut­ta­vat läm­pö­ti­loi­hin lopul­ta aika vähän. Meehl, Arblas­ter ja Marsh (2013) las­kes­ke­li­vat, pal­jon­ko läm­pö­ti­loi­hin vai­kut­tai­si, jos vuo­si­na 2025–2065 oli­si Maun­de­rin mini­min kal­tai­nen suu­ri aurin­ko­mi­ni­mi. Aurin­ko­mi­ni­min ajan läm­pö­ti­la oli­si pari asteen kym­me­nys­tä mata­lam­pi, ja vai­ku­tus lak­kai­si pian mini­min päätyttyä.

  11. Har­ri Haan­pää: Aurin­gon aktii­vi­suu­den vaih­te­lut vai­kut­ta­vat läm­pö­ti­loi­hin lopul­ta aika vähän

    Niin, en tie­dä sit­ten miten tuo “vähän” pys­ty­tään mää­rit­tä­mään esim. täs­sä on Nasan artik­ke­li aiheesta:

    http://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2013/08jan_sunclimate/

    The­re is, howe­ver, a daw­ning rea­liza­tion among researc­hers that even the­se appa­rent­ly tiny varia­tions can have a sig­ni­ficant effect on ter­re­strial climate.

    Toi­sen mie­les­tä se on vähän, tois­ten mie­les­tä “sig­ni­fi­gant”, kaik­ki on tie­ten­kin suhteellista.

  12. Mik­si muu­ten tätä­kään läm­pö­ti­lan muu­tos­ta eivät ilmas­to­mal­lit johon tämä CO2 hös­sö­tys perus­tuu ennus­ta­neet, kuten eivät sitä nyt päät­ty­nyt­tä satel­lit­ti­sar­jo­jen lämpenemispaussiakaan.

    Jos nyt sit­ten olem­me menet­tä­neet pelin 1.5 asteen ilmas­to­ta­voit­teen suh­teen niin herää kysy­mys mitä sit­ten? Mikä asia oli­si parem­min jos glo­baa­li kes­ki­läm­pö­ti­la oli­si 1.5 astet­ta alempi? 

    Silk­kaa poli­tiik­kaa, kont­rol­liyh­teis­kun­taan ihas­tu­neet saa­neet uuden his­to­rial­li­sen vää­jää­mät­tö­myy­den jol­la perus­tel­la omia intohimojaan.

  13. tcrown:
    Mah­tai­si­ko­han olla aika kai­vaa muu­ta­man vuo­den takai­sia aika­sar­ja-anayy­tik­ko­ja esiin kom­men­toi­maan nykyis­tä sar­jaa? Täl­lä pals­tal­la kiin­nos­tai­si esi­mer­kik­si nimi­mer­kin Poth1ue1 vii­mei­sin aikasarja-analyysi.

    No, tähän voi­si ehkä vas­ta­ta samal­la argu­men­til­la, jol­la 10–15 vuo­den “hia­tus” tyr­mät­tiin mer­ki­tyk­set­tö­mäk­si — eli pitää kat­soa vähin­tään 30 vuo­den tilastoja…

    Joten­kin on has­sua, että samat tyy­pit jot­ka ilk­ku­vat “denia­lis­teil­le” jos­tain ennä­tys­pak­kas­ten, ‑lumi­peit­teen tai ‑jää­ti­la­ne­teen huo­mioin­nis­ta tyy­liin “se on vain sää­tä eikä ilmas­toa” tun­tu­vat nyt itse ole­van aivan päh­ki­nöi­nä jos­tain muu­ta­man kuu­kau­den ennä­tyk­sis­tä — vaik­ka moni heis­tä ilmei­ses­ti taju­aa­kin, että kyse on ENSOsta.

    No, jos tämä täs­tä hei­lah­taa heti perään ennä­tyk­sel­li­sek­si La Ninak­si (kuka on syö­nyt til­den näp­pik­sel­tä­ni?), niin miten­hän mah­dol­li­sia ennä­tys­vii­len­ty­mi­siä sil­loin selitellään?

  14. Poth1ue1:

    Joten­kin on has­sua, että samat tyy­pit jot­ka ilk­ku­vat “denia­lis­teil­le” jos­tain ennä­tys­pak­kas­ten, ‑lumi­peit­teen tai ‑jää­ti­la­ne­teen huo­mioin­nis­ta tyy­liin “se on vain sää­tä eikä ilmas­toa” tun­tu­vat nyt itse ole­van aivan päh­ki­nöi­nä jos­tain muu­ta­man kuu­kau­den ennä­tyk­sis­tä – vaik­ka moni heis­tä ilmei­ses­ti taju­aa­kin, että kyse on ENSOsta.

    En yleen­sä kom­men­toi yksit­täis­tä kuu­kaut­ta, mut­ta näkee­hän kuvas­ta sel­väs­ti että pari vii­meis­tä havain­toa ovat niin poik­keuk­sel­li­sia, että ne mene­vät kaik­kien kes­ki­ha­jon­ta­ra­jo­jen ulko­puo­lel­le ja ovat sik­si yksit­täi­si­nä havain­to­ja mer­kit­tä­viä. Mitä ne ennus­ta­vat tule­vai­suu­des­ta, sitä­hän me emme tie­dä vielä.

  15. Näkee ja näkee.

    Ensin­nä­kin asi­aa oli­si hie­man hel­pom­pi kom­men­toi­da, jos oli­si edes joku haju sii­tä mis­tä läh­tees­tä kir­joi­tuk­ses­sa esi­tet­ty kuvaa­ja on peräi­sin. Tilan­tees­ta kun löy­tyy hive­nen vähem­män raflaa­via­kin kuvia esim. satel­liit­ti­mit­taus­ten perus­teel­la. Toki base­li­ne on eri, mut­ta ero vii­me kuun arvon ja 1998 tilan­teen välil­lä on sil­min­näh­den vähem­män dramaattinen.

    Kan­nat­taa myös muis­taa se, että “Tie­de Sanoo” satel­liit­ti­mit­taus­ten rea­goi­van voi­mak­kaam­min ENSOon…

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En yleen­sä kom­men­toi yksit­täis­tä kuu­kaut­ta, mut­ta näkee­hän kuvas­ta sel­väs­ti että pari vii­meis­tä havain­toa ovat niin poik­keuk­sel­li­sia, että ne mene­vät kaik­kien kes­ki­ha­jon­ta­ra­jo­jen ulko­puo­lel­le ja ovat sik­si yksit­täi­si­nä havain­to­ja mer­kit­tä­viä. Mitä ne ennus­ta­vat tule­vai­suu­des­ta, sitä­hän me emme tie­dä vielä. 

    Ilmas­toa ei ennus­te­ta näis­tä käy­ris­tä vaan ilmas­to­mal­leis­ta jot­ka perus­tu­vat fysiik­kaan ja kemiaan. 

    Lyhyen aika­vä­lin ilmas­toenn­nus­tei­den teko ovat vas­ta alku­te­ki­jöis­sään. Sää­tä ei voi ennus­taa hyvin viik­koa pidem­mäl­le, ja ilmas­toen­nus­teet ovat hyvin epä­tark­ko­ja lyhyel­lä (muu­ta­man vuo­den) aika­vä­lil­lä. Vas­ta 10 vuot­ta pidem­mil­lä ajan­jak­soil­la ilmas­to­mal­lit alka­vat olla tarkkoja. 

    http://www.nature.com/news/climate-change-the-forecast-for-2018-is-cloudy-with-record-heat‑1.13344

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En yleen­sä kom­men­toi yksit­täis­tä kuu­kaut­ta, mut­ta näkee­hän kuvas­ta sel­väs­ti että pari vii­meis­tä havain­toa ovat niin poik­keuk­sel­li­sia, että ne mene­vät kaik­kien kes­ki­ha­jon­ta­ra­jo­jen ulko­puo­lel­le ja ovat sik­si yksit­täi­si­nä havain­to­ja mer­kit­tä­viä. Mitä ne ennus­ta­vat tule­vai­suu­des­ta, sitä­hän me emme tie­dä vielä.

    Useim­mat isot poik­kea­mat ovat aina­kin oman koke­muk­se­ni perus­teel­la usein seu­raus­ta mit­tauk­sen yhtey­des­sä, tai sen jäl­keen tapah­tu­nees­ta vir­hees­tä. Kun nuo (tri­vi­aa­lit) tapauk­set, joi­den tuli­si vai­kut­taa tut­ki­mus­työn pro­ses­sin laa­dun­var­mis­tuk­seen, on sul­jet­tu jou­kon ulko­puo­lel­le, jäl­jel­le jää­vät “pis­teet” ovat­kin sit­ten jo mie­len­kiin­toi­sem­pi kysymys. 

    Mit­taus­tu­lok­siin perus­tu­vien, ehkä yllät­tä­vien­kin poik­kea­vuuk­sien (ano­ma­lioi­den) perus­teel­la on usein löy­det­ty uusia ilmiöi­tä. Nii­den avul­la on aina­kin aiem­min ollut monas­ti mah­dol­lis­ta laa­jen­taa tie­to­poh­jaam­me ja, mikä tär­kein­tä, ymmär­rys­täm­me mei­tä ympä­röi­väs­tä maailmasta. 

    Miten hyvin on nykyi­sin esi­mer­kik­si tie­dos­sa, mis­tä joh­tui­vat aikoi­naan “suu­ret euroop­pa­lai­set jää­tal­vet” (muis­tin­ko­han ter­min nimen oikein?), jol­loin esi­mer­kik­si vii­niä myy­tiin bri­teil­le Lon­toos­sa ja kai­ke­ti myös Rans­kas­sa kilo­hin­taan, paloi­na, ja jopa Tha­mes-joki jää­tyi umpeen? Miten Suo­mes­sa pär­jät­tiin silloin? 

    Pak­kas­ten vai­ku­tuk­siin sopeu­tu­mi­ses­sa oli­si var­maan­kin suo­ma­lai­sil­la ollut annet­ta­vaa eri puo­lil­la Euroop­paa jo tuol­loin, kun esi­mer­kik­si meri Hol­lan­nin edus­tal­la oli kovim­pi­na tal­vi­na ilmei­ses­ti jääs­sä aina hori­sont­tiin saakka.

    Jos mer­kit­tä­vä piik­ki läm­pö­ti­la­käy­räs­sä ylös­päin on mah­dol­li­nen, voi­ko vas­taa­va piik­ki alas­päin olla myös mahdollinen? 

    Kun yli­opis­tois­ta sääs­te­tään, voi vas­taus­ten saa­mi­nen (mm. minis­te­reil­le) kes­tää pal­jon aiem­paa kau­em­min, mikä tuo mie­lee­ni (jäl­leen ker­ran) tari­nan suo­hon kiin­ni jää­ty­nees­tä kur­jes­ta, joka odot­te­li nälis­sään kevät­tä ja läm­pi­mäm­piä säi­tä. Miten kur­jen mah­toi käydä? 

    Hel­sin­gin Koi­vusaa­ren yllä näin nii­tä vie­lä tois­tai­sek­si vii­me kevää­nä koh­ta­lai­sen ison par­ven mat­kal­laan koh­ti seu­raa­vaa välie­tap­pia, luul­lak­se­ni Laajalahtea …

  18. Poth1ue1:
    Näkee ja näkee.

    Ensin­nä­kin asi­aa oli­si hie­man hel­pom­pi kom­men­toi­da, jos oli­si edes joku haju sii­tä mis­tä läh­tees­tä kir­joi­tuk­ses­sa esi­tet­ty kuvaa­ja on peräi­sin. Tilan­tees­ta kun löy­tyy hive­nen vähem­män raflaa­via­kin kuvia esim. satel­liit­ti­mit­taus­ten perus­teel­la. Toki base­li­ne on eri, mut­ta ero vii­me kuun arvon ja 1998 tilan­teen välil­lä on sil­min­näh­den vähem­män dramaattinen.

    Kan­nat­taa myös muis­taa se, että “Tie­de Sanoo” satel­liit­ti­mit­taus­ten rea­goi­van voi­mak­kaam­min ENSOon…

    Joko pelot­taa, että bema­rit kiel­le­tään? Menee koko itse­tun­to samalla?

  19. Poth1ue1: Joten­kin on has­sua, että samat tyy­pit jot­ka ilk­ku­vat “denia­lis­teil­le” jos­tain ennä­tys­pak­kas­ten, ‑lumi­peit­teen tai ‑jää­ti­la­ne­teen huo­mioin­nis­ta tyy­liin “se on vain sää­tä eikä ilmas­toa” tun­tu­vat nyt itse ole­van aivan päh­ki­nöi­nä jos­tain muu­ta­man kuu­kau­den ennä­tyk­sis­tä – vaik­ka moni heis­tä ilmei­ses­ti taju­aa­kin, että kyse on ENSOsta.

    Pata, kat­ti­la, mal­ka omas­sa sil­mäs­sä ja mitä nii­tä nyt oli. Link­kaa­mas­sa­ni ket­jus­sa vedät hyvin vah­vo­ja joh­to­pää­tök­siä nor­maa­liin satun­nais­vaih­te­luun kuu­lu­vas­ta ilmiös­tä (mitä Osmo ko. artik­ke­lis­sa yrit­ti jo selit­tää, joten tämä ei ole jäl­ki­vii­saut­ta.) “Mut­ku kaik­ki muut ja sitä­pait­si ne aloit­ti” ei ole hyväk­syt­tä­vä syy edes päiväkodissa.

    Link­kaa­mas­sa­ni kom­men­tis­sa esi­tit mal­lin “X °C/vuosisata + sinikäyrä”.

    Tukee­ko nykyi­nen aika­sar­ja ko. mallia?

    Jos ei, miten olet muut­ta­nut ajat­te­lua­si ja mitä olet oppinut?

    Jos kyl­lä, voit­ko kvan­ti­fioi­da kuin­ka pal­jon ja mis­sä ajas­sa läm­pö­ti­lan pitää nous­ta, jot­ta voi­sim­me tode­ta ko. mal­lin ole­van puutaheinää?

    Poth1ue1: No, jos tämä täs­tä hei­lah­taa heti perään ennä­tyk­sel­li­sek­si La Ninak­si (kuka on syö­nyt til­den näp­pik­sel­tä­ni?), niin miten­hän mah­dol­li­sia ennä­tys­vii­len­ty­mi­siä sil­loin selitellään?

    Miten sinä selit­täi­sit ko. mas­sii­vi­sen volai­ti­li­tee­tin yhtäk­ki­sen kas­vun? En minä kek­si kovin mon­taa muu­ta poten­ti­aa­lis­ta syn­ti­puk­kia kuin kas­vi­huo­ne­kaa­sut. Ilmas­to on komplek­si sys­tee­mi monin eri­lai­sin (toden­nä­köi­ses­ti epä­li­ne­aa­ri­sin) takai­sin­kyt­ken­nöin, ja har­va muu sys­tee­min muut­tu­ja on mil­lään taval­la mer­kit­tä­väs­ti muut­tu­nut vii­mei­sen sadan vuo­den aikana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.