Kategoria: _

Liberan analyysi (6): Rahat kaupungille

Asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä niistä ollaan valmi­ita mak­samaan enite – siis sinne, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua. Jos ollaan tarkko­ja, sinne, mis­sä asun­noista on ylöikysyn­tää. Jos pääkaupunkiseudun asukkaista vain joka kol­mas esimerkik­si halu­aa asua kan­takaupungis­sa, kan­takaupunkia on raken­net­ta­va lisää, kos­ka sitä on vähem­män kuin yksi kol­mannes. Jos tämä olisi tietokone­peli, jos­sa resursse­ja voi siirtää miten tahansa, kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taisi kohdis­taa kan­takaupunki­in niin kauan kunnes markki­nat ovat tas­apain­os­sa. Näin ei kuitenkaan voi­da eikä kan­na­ta tehdä, joten raken­net­takoon niitä toisek­si parhaitakin.

Tämä kos­ki siis sijain­tia. Se ei tarkoi­ta, että kan­nat­taa rak­en­taa vain luk­susasun­to­ja pore­am­mei­neen, kos­ka niille ei ole juurikaan kysyntää.

Toisek­si rapor­tis­sa san­o­taan se itses­tään selvä asia, että kaupun­gin kan­nat­taa ottaa maao­maisu­ud­estaan rahaa niin paljon kuin vain saa siitä. Väk­ilu­vun kasvu on joka tapauk­ses­sa kaupungille erit­täin kallista.

Tämä ei ole kaikille itses­tään selvää. Raken­nus­li­ik­keet ovat saa­neet mon­et usko­maan, että ne myi­sivät hyvää hyvyyt­tään asun­to­ja halvem­mal­la, jos vain saisi­vat ton­tit halvem­mal­la. Jotkut usko­vat jopa joulupukki­in, mut­ta tämä väite ei pidä paikkaansa. Raken­nus­li­ike ottaa asun­nos­ta niin paljon kuin saa, eikä siihen, paljonko siitä saa, vaiku­ta mitään se, paljonko raken­nus­li­ike on mak­sanut tontista.

Mut­ta merkit­tävä huomio, jota en ole tul­lut ajatelleek­si. Anni Sin­nemä­ki sanoo toisaal­la netis­sä, ettei tämä 400 euroa kuus­sa alen­nus ARA-asun­noista ole tot­ta, kos­ka kaupun­gin pitää ver­ra­ta sitä, paljonko se saa maan­vuokrat­u­lo­ja eikä paljonko asukkaat mak­sa­vat vuokraa asunois­taan. Maan vuokras­sa ero on vain vas­jaat sata euroa/asunto. Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyysi (6): Rahat kaupungille”

Liberan analyysi (2) Mitä vikaa asuntojen korkeissa hinnoissa

Asun­to­jen korkea hin­ta on hyvä merkki

Kir­joit­ta­jat sanovat, että asun­to­jen korkea hin­ta on sin­sän­sä hyvä merk­ki. Osoit­taa­han se, että alue on halut­tua. Kyl­lä tästä olen samaa mieltä. Eri­tyis­es­ti asun­to­jen hyvin hal­pa hin­ta on todel­la huono signaali.

Asun­to­jen korkeaa hin­taa pääkaupunkiseudul­la voi yrit­tää selit­tää sil­lä epäreilu­udel­la, että työn perässä on muutet­ta­va, vaik­ka ei halu­aisi. Mut­ta asun­to­jen hin­nat pääkaupunkiseudul­la eivät ole eri­tyisen korkei­ta, jos ei ole nir­so asunalueen suh­teen. Kehyskun­nista saa todel­la halvalla.

Asun­to­jen korkea hin­ta Helsin­gin kan­takaupungis­sa on osoi­tus kaupunkisu­un­nit­telun onnis­tu­mis­es­ta. Kan­takaupunki­in halu­taan asumaan. Työn perässä muut­ta­va voi asua vaik­ka Espoos­sa. Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyysi (2) Mitä vikaa asun­to­jen korkeis­sa hinnoissa”

Meissä kaikissa asuu pieni fasisti

Kaikissa yhteiskun­nis­sa jotkin asi­at ovat tabu­ja – asioi­ta joi­ta ei tule sanoa eikä oikein ajatel­lakaan. Nämä käyt­täy­tymisen pidik­keet tekevät kaikkien elämästä helpompaa.

Sivistynyt mieli on osit­tain tabu­jen kahlit­se­maa ulkokuor­ta. Eri­laisil­la alaryh­mil­lä on omat tabun­sa – vihreil­lä eri­laiset kuin vaikka­pa demareil­la tai kokoomus­laisil­la. Niiden kun­nioi­tus pitää joukon koos­sa – hyvässä ja pahas­sa mielessä.

Tabut ovat erään­laista joukko­jen viisaut­ta. Pohdi­tu­im­mat ajatuk­set ja tavat lev­iävät kaikkien ulot­tuville ilman, että jokaisen tulee kehit­tää niitä itse. Jat­ka lukemista “Meis­sä kaikissa asuu pieni fasisti”

Lisää markkinoita asuntomarkkinoille (1)

VATT:n tutk­i­jat Heik­ki Pur­si­ainen ja Tuuk­ka Saari­maa ovat julkaisseet aja­tus­pa­ja Lib­er­an analyysiin”Lisää markki­noi­ta asun­tomarkki­noille”. Kir­ja kan­nat­taa ehdot­tomasti lukea ajatuk­sel­la, vaik­ka ihan kaikkea ei kan­na­ta uskoa.

Tapani mukaan pilkon arvioi­ni pieniksi osik­si, jot­ta jutut pysy­i­sivät lukukelpoisi­na (puo­let lue­taan kän­nykäl­lä) ja jot­ta keskustelu pysy­isi koherenttina.

On eri­laisia tapo­ja tarkastel­la maail­maa ja ne pää­tyvät hyvin eri tulok­seen. Huonoa jälkeä syn­tyy, jos yksi näköko­h­ta jyrää alleen kaik­ki muut näköko­h­dat. On kak­si ajat­te­lu­ta­paa, joil­la on halua julis­taa oma näköko­htansa ain­oak­si var­teenotet­tavak­si. Toinen niistä on peru­soikeusjuridi­ik­ka ja toinen ekon­o­mistin ajat­te­lu­ta­pa. Molem­mat ovat kuin tuli: hyvä ren­ki, mut­ta huono isän­tä. Jat­ka lukemista “Lisää markki­noi­ta asun­tomarkki­noille (1)”

Kuukausikortti Stockmannille?

1960-luvun lop­ul­la levitet­ti­in tari­naa kiinalai­sista lääkäreistä, joille poti­laat mak­soi­vat ollessaan ter­veitä, lopet­ti­vat mak­samisen sairas­tut­tuaan ja alkoi­vat mak­saa taas, kun lääkäri oli saanut hei­dät terveiksi.

Län­si­mainen lääkäri taas sai rahaa, kun poti­laat oli­vat sairai­ta. Sik­si kiinalainen lääkäri edisti ter­veyt­tä toisin kuin länsimainen.

Tari­na ei tain­nut olla tot­ta, mut­ta suo­ma­lainen kun­ta toimii kuin tari­nan kiinalainen lääkäri. Kun­ta­laiset mak­sa­vat ter­veinä vero­ja, sairas­tut­tuaan eivät mak­sa ennen kuin paranevat. Jat­ka lukemista “Kuukausiko­rt­ti Stockmannille?”

VR muutti hinnoitteluaan radikaalisti

Kysyin syksyl­lä val­tu­us­ton kuppilassaVR:n johta­jis­toon kuu­lu­val­ta Otto Lehtipu­ul­ta, mitä VR:n aikoo tehdä polkumyyn­tikam­pan­jansa (mm kymme­nen matkaa Tam­pereelle 99 €) jäl­keen. Paljonko lip­pu­jen hin­nat alenevat? Hän sanoi, ettei voi ker­toa, mut­ta kehot­ti min­ua luke­maan omaa blogiani.

Toden tot­ta! VR:n lip­pu-uud­is­tus vas­taa yllät­tävän tarkasti sitä, mitä olen vuosia esit­tänyt. En siis oikein osaa moit­tia. (Kuka, jos ei kissa itse…?)

VR pyrkii selvästi hin­noit­tele­maan junat täy­teen. Lentoy­htiöi­den dynaamiseen hin­noit­telu­un ei sen­tään (vielä?) men­nä, mut­ta lipun­hin­ta tulee riip­pumaan kysyn­nästä. Tämä on toteutet­tu niin, että kuhunkin junaan myy­dään kah­den­hin­taisia lip­pu­ja. Jat­ka lukemista “VR muut­ti hin­noit­telu­aan radikaalisti”

Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä kiihtyvällä vauhdilla

lämpötila

Vaikkei Suomes­sa siltä tun­tunut, maa­pal­lon läm­pöti­la rikkoi taas tam­miku­us­sa kaik­ki aiem­mat ennä­tyk­set – ja jopa isol­la mar­gin­aalil­la. Edelli­nen ennä­tys rikkou­tui 0,18 asteella.

Tam­mikuu oli 1,13 astet­ta korkeampi kuin oli vuosien 1950 – 80 keskiar­vo. Nasan tilas­to­jen mukaan ero on ollut yli yhden asteen vain neljä ker­taa.: viime­vuo­den loka‑, mar­ras- ja joulukuu ja tämän vuo­den tam­mikuu. Jat­ka lukemista “Maa­pal­lon läm­pöti­la rikkoo ennä­tyk­siä kiihtyväl­lä vauhdilla”

Pakolaiskeskustelun moderointilinjasta

Yleen­sä sen­suroin kom­menteista noin pros­entin, mut­ta pako­laiskeskustelus­ta noin puo­let. Varoitin, että epäasial­liset ilmaisut joutu­vat armot­ta sen­su­uri­in, mikä on johtanut kie­lenkäytön siis­tiy­tymiseen. Olen kuitenkin jät­tänyt julkaise­mat­ta kir­joituk­sia paljon koska

a) Ne eivät liity otsikkoon mitenkään. Olen pahoil­lani, että tässä en ole ollut täysin johdon­mukainen, mut­ta yritän paran­taa, eli sen­suroi­da enemmän.

b) Kir­joituk­set, jot­ka on var­maan kin tarkoitet­tu julka­istavak­si hom­mafoo­ru­mis­sa, mut­ta ovat vahin­gos­sa eksyneet väärälle sivus­tolle.  Tätä tuskin voi pitää sanan vapau­den rajoit­tamise­na, kos­ka hom­mafoo­ru­mis­sa ne kyl­lä julkaistaan.

c) Kir­joituk­set, jos­sa san­o­taan, että olisi kivaa, jos koko ongel­maa ei olisi. Ne ovat yhtä rak­en­tavia kuin kir­joituk­set, kuin­ka help­poa olisi logis­ti­ik­ka, jos New­ton ei olisi keksinyt painovoimaa.

Ajatuksia uudesta pakolaissopimuksesta

Mitä Gen­even pako­lais­sopimuk­selle pitäisi tehdä?

Kun tulin sanoneek­si, että Gen­even pako­lais­sopimus­ta pitäisi päivit­tää, on moni vaat­in­ut selvi­tys­tä miten. En ole täl­lä alal­la asiantun­ti­ja, joten valmista sopimustek­stiä en ryhdy luonnostelemaan.

Gen­even sopimuk­ses­sa min­ua ärsyt­tää eri­tyis­es­ti se, että se antaa suo­jan häviävän pienelle osalle pako­lai­sista ja näistäkin pikem­minkin vahvem­mille kuin heikom­mille. Kovin korostet­tu­ja ovat tämän pienen joukon oikeudet niihin näh­den, joil­la ei ole keino­ja EU-maid­en sisälle päästä.

Vas­tu­un jako kaikkien maid­en kesken koko pako­laisongel­mas­ta. Uuden sopimuk­sen lähtöko­hdak­si tulisi ottaa yleis­maail­malli­nen vas­tuu pako­laiskysymyk­ses­tä, joka jakau­tu­isi maid­en välil­lä jotenkin suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen. Jos käytän­nön syistä jotkut maat joutu­vat asut­ta­maan pako­laisia mui­ta enem­män (naa­puri­maat nyt esimerkik­si), muil­la tulisi olla velvol­lisu­us osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in. Jat­ka lukemista “Ajatuk­sia uud­es­ta pakolaissopimuksesta”

Turvapaikkapolitiikkaa pitäisi järkevöittää

Keskustelu pako­lais­ti­lanteesta on niin tule­htunut­ta, ettei asi­aa voi julkises­sa keskustelus­sa käsitel­lä oikein mitenkään. Asi­aa ei mitenkään edesauta se, että niin san­otut maa­han­muut­tokri­it­tiset osal­lis­tu­vat keskustelu­un esimerkik­si toivo­ma­l­la, että toiv­ot­tavasti maa­han­muut­ta­ja raiskaa sin­ut! [TEKSTIÄ MUUTETTU 7.2. klo 15:33] Tuol­laiseen ei kukaan itseään kun­nioit­ta­va koske edes pitkäl­lä kepillä.

On kuitenkin tyh­mää antaa vastapuolen määritel­lä oman ajat­telusi negaa­tion kaut­ta: noiden hul­lu­jen kanssa ei voi olla samaa mieltä mis­tään. Tämän älyl­lisen ansan vuok­si tupakoin­nin vas­tus­tus on Sak­sas­sa yhä vas­tatu­u­lessa. Oli­han Hitler tupakoin­nin vas­tus­ta­ja. Pres­i­dent­ti Niin­istön puheesta val­tiopäivien ava­jai­sis­sa voi olla mon­ta mieltä, mut­ta huono argu­ment­ti sitä vas­taan on, että joku perus­suo­ma­laisen on joskus sanonut vähän samaa.

Oma käsi­tyk­seni on, että tämä pako­laisaal­to on vas­ta alkua. Seu­raavien 20 vuo­den aikana Euroop­paan tulee pyrkimään aivan olen­nais­es­ti enem­män pako­laisia, ei miljoo­nia vaan kym­meniä miljoo­nia. Kat­sokaa Afrikan väestöen­nustei­ta! Kun tämä nykyi­nenkin on saanut Euroopan aivan sekaisin, pitäisi pelisään­töjä miet­tiä nyt.

On sekin mah­dol­lista, että EU:n ja Venäjän välit huononevat entis­es­tään ja Venäjä ryhtyy hor­jut­ta­maan EU:ta tar­joa­mal­la pako­laisille vapaan reitin maansa läpi EU:n rajoille. Oudon helpok­si on liikku­mi­nen Venäjän ennen niin tarkoin var­tioidul­la rajavyöhyk­keel­lä jo nyt muut­tunut. Varoitin jo puoli vuot­ta sit­ten, että perus­suo­ma­lais­ten vaa­timus Dublin­in sopimuk­sen tiukas­ta nou­dat­tamis­es­ta voi osoit­tau­tua hyvin epäit­sekkääk­si. Jat­ka lukemista “Tur­va­paikkapoli­ti­ikkaa pitäisi järkevöittää”