Liberan analyysi (2) Mitä vikaa asuntojen korkeissa hinnoissa

Asun­to­jen korkea hin­ta on hyvä merkki

Kir­joit­ta­jat sanovat, että asun­to­jen korkea hin­ta on sin­sän­sä hyvä merk­ki. Osoit­taa­han se, että alue on halut­tua. Kyl­lä tästä olen samaa mieltä. Eri­tyis­es­ti asun­to­jen hyvin hal­pa hin­ta on todel­la huono signaali.

Asun­to­jen korkeaa hin­taa pääkaupunkiseudul­la voi yrit­tää selit­tää sil­lä epäreilu­udel­la, että työn perässä on muutet­ta­va, vaik­ka ei halu­aisi. Mut­ta asun­to­jen hin­nat pääkaupunkiseudul­la eivät ole eri­tyisen korkei­ta, jos ei ole nir­so asunalueen suh­teen. Kehyskun­nista saa todel­la halvalla.

Asun­to­jen korkea hin­ta Helsin­gin kan­takaupungis­sa on osoi­tus kaupunkisu­un­nit­telun onnis­tu­mis­es­ta. Kan­takaupunki­in halu­taan asumaan. Työn perässä muut­ta­va voi asua vaik­ka Espoossa.

Mikä olisi paras tapa tehdä asumis­es­ta Helsingis­sä halvem­paa? Jos kaatopaik­ka Senaat­in­to­rille jätetään pois laskuista, joukkoli­iken­teen huonon­t­a­mi­nen var­maankin toimisi, kos­ka näin saataisi­in Helsin­ki ruuhkau­tu­maan pilalle.

Yhdel­lä virk­keel­lä tode­taan, jos sairaan­hoita­jil­la ja poli­i­seil­la ei ole varaa asua Helsingis­sä, on järkeväm­pää nos­taa näi­den palkko­ja kuin yrit­tää painaa asumisen hin­taa alas.

Tästä olen minäkin kir­joit­tanut. Alueel­liset palkkaerot oli­si­vat oparem­pi ratkaisu asumisen hitaan. Ne myös tas­apain­ot­taisi­vat alueke­hi­tys­tä, kun ihan kaiken toimin­nan ei kan­nat­taisi keskit­tyä Helsinki­in. Helsinki­in valikoi­tu­isi­vat toimin­not, jot­ka hyö­tyvät suh­teessa eniten sijain­nista Helsingis­sä. Sairaan­hoitoa esimerkik­si siir­ty­isi muualle.

Mut­ta ennen kuin tähän päästään, pitäisi työ­markki­napoli­ti­ikas­sa muut­tua todel­la paljon.

26 vastausta artikkeliin “Liberan analyysi (2) Mitä vikaa asuntojen korkeissa hinnoissa”

  1. No entä jos Helsingis­sä muu­ta maa­ta korkeam­paa palkkaa nos­ta­vat sairaan­hoita­jat ja poli­isit halu­a­vatkin asua Espoos­sa, Van­taal­la tai Nur­mi­järvel­lä? Tai jos sairaa­hoita­ja menee naimisi­in Sipoolaisen toim­i­tusjo­hta­jan kanssa? 3 autoa tallis­sa ja tram­polin­it ja weberin gril­lit pihal­la? Voiko palkan­lisän edel­ly­tys olla että asuu tietyl­lä paikkakun­nal­la ja ote­taan pois jos muut­taa muualle?

  2. Osmo. Ehdo­ta Sip­ilälle että siir­ry­tään kolmikan­tai­sis­sa työ­markki­na­neu­vot­teluis­sa maakuntamalliin.

  3. Mitään ongel­maa pääkaupunkiseudun asun­toti­lanteessa ei siis ole. Kan­takaupun­ki on täy­teen raken­net­tu ja kysyn­tä pitää hin­nat korkeina. Jos poli­isil­la tai sairaan­hoita­jal­la ei ole varaa kan­takaupunki­in, voi asun­non ostaa sieltä mihin on varaa. Kaiken hin­taisia asun­to­ja löy­tyy, kuten Ode kirjoittaa. 

    Jos kuitenkin asun­to­jen tar­jon­taa keskus­tas­sa halu­taan lisätä, pitää opiske­li­jat siirtää sieltä pois. Helsin­gin yliopis­ton kaik­ki toimin­not pitää siirtää kasvukäytävän keskelle Hämeen­lin­naan. Mui­ta kan­takaupunke­ja pitää kehit­tää Loh­jalle, Por­vooseen, Hyvinkäälle ja mik­sei Hankoonkin.

    1. Helsin­gin yliopis­tol­la ja Metropo­lial­la on myös uudet kam­puk­set Myl­ly­purossa. Suosit­te­len tutus­tu­maan. Suurin osa Opiske­li­joista eivät asu Helsin­gin kan­takaupungiss­sa vaan muun muas­sa Viikin kam­puk­sel­la. Eli hyvin eri suun­nas­sa kuin Helsin­gin yliopis­ton toimip­is­teet. Siirtämäl­lä yliopis­to­jen toim­intaa mainit­se­malle­si paikkakun­ti­in olisi lop­un alkua koko Helsin­gin yliopis­tolle. Se olisi sama jos vaa­timus olisi se että Microsoft­in pitäisi rak­en­taa osa datakeskuk­ses­ta noi­hin mainit­se­masi paikkakun­ti­in eli lop­putu­los on se että Microsoft ei sijoi­ta datakeskuk­ses­ta Suomeen vaan johonkin toiseen Pohjo­is­maa­han jon­ka pääkaupunkiseu­tu tekee fik­sum­mat johtopäätökset.

  4. Jos paran­net­taisi­in yksi­ty­isautoilun mah­dol­lisuuk­sia? Sil­loin voisi hel­posti asua vähän pidem­mäl­läkin ja käy­dä töis­sä ilman suh­tee­ton­ta rasitusta.

  5. Työ­suhdea­sum­i­nen oli toimi­va ratkaisu mata­la­palkkatyön tekemiseen kaupunkiseuduil­la. Ratkaisu toi­mi sato­ja vuosia, kunnes hyvä ratkaisu tyrit­ti­in puh­taas­ta kateud­es­ta. Olisi todel­la toiv­ot­tavaa, että suo­ma­laista veropoli­ti­ikkaa pystyt­täisi­in kehit­tämään jol­lakin muul­la perus­teel­la kuin kateudesta.

  6. Osmo, tästä on ehkä ennenkin puhut­tu, mut­ta sin­ul­la on liioitel­tu käsi­tys työe­htosopimusjär­jestelmän kyvys­tä rajoit­taa palkko­jen nousua. Sel­l­aisia mekanis­me­ja siinä on kuitenkin kovin vähän. Jos yri­tyk­sille on kan­nat­tavaa mak­saa Helsingis­sä nyky­istä isom­pia palkko­ja tai jos julkisel­la puolel­la on tääl­lä vaikea rekry­toi­da nämä näkyvät jo nyt palkkata­sos­sa, varsinkin yri­tyk­sis­sä. Tes-jär­jestelmän seu­raus on ennen kaikkea palkka­paine ylöspäin. Mikään nousua rajoit­ta­va sään­nöste­lyjär­jestelmä se ei ole, eikä se tietääk­seni koskaan kiel­lä työ­nan­ta­jaa josta­mas­ta jonkin yksilön palkkaa mil­loin vaan.

    1. Juhana. Tästä on todel­la puhut­tu ennenkin. Poli­isien palk­ka-asteikko on aika jäykkä. Nehän tässä oli­vat esimerkkinä. Työ­nan­ta­jil­la on omat sank­tion­sa sopimuk­sista lip­su­jille. 25 vuot­ta sit­ten kun­ta-alal­la tehti­in kartel­li, ettei kukaan nos­ta sairaan­hoita­jien palkkaa

  7. Itseasi­as­sa tutkin eräs päivä Helsin­gin vuokra-asun­to­jen hin­tata­soa ja totesin, että ~1000 euron kuukau­sivuokral­la löytää aika paljon asut­tavia kak­sioi­ta ja säädyl­lisiltä alueil­ta. Yksinkin tuon mak­saa hel­posti, kaksin vielä helpommin. 

    Jos taas täy­tyy omaa elämää tehdä vaikeam­mak­si esimerkik­si auton omis­tamisel­la, niin sit­ten voi tehdä tiukkaa. 

    Pien­i­t­u­loiselle nuo asun­not ovat mah­dot­to­muus, mut­ta minkäs teet. 

    Pien­i­t­u­loisil­la on mon­esti myös talouden hallinta täysin retu­peräl­lä, eikä itsekuria löy­dy rahan suh­teen. Auto, tupak­ka ja olut. 

    Esimerkik­si saunan päälle voisi juo­da yhden noin 5 euron hin­taisen hyvän tshekkiläisen, sen sijaan että lipit­tää itsesäälis­sä 20 eurol­la laatikol­lisen mar­ket­tikal­jaa. Yhden olu­en jäl­keen nukku­maan ja aamul­la juok­se­maan, eikä vas­ta sit­ten kel­lo neljä ja nukkuu sun­nun­tain puo­lille päivin krapulassa.

    Noh, elämä on valintoja.

  8. Ennen palkkauk­ses­sa oli kalleuslu­ok­ta, mut­ta Van­hasen II hal­li­tus, jos­sa oli­vat mm Vihreät, Kokoomus , Kepu ja RKP ajoi­vat kallus­lu­ok­i­tuk­sen alas.

    Tosin vain julkiselta puolelta, mut­ta yksi­tyi­nen seurasi perässä

  9. Kalasääk­sel­lä on kyl­lä pien­i­t­u­loi­sista aika väärä käsi­tys, johtuen toki var­maan siitä, ettei tiedä mui­ta pien­i­t­u­loisia kuin niitä juop­po­ja. He taas ovat lienevät pien­i­t­u­loisia johtuen siitä juoppoudesta.

    Ne pien­i­t­u­loiset, jot­ka hal­lit­se­vat rahankäytön kun eivät käy mis­sään, vaan elelevät lähin­nä kotona ja liikku­vat ulkona.
    Eloku­vat, teat­ter­it, kun­tos­alit, uima­hal­lit, jne ovat oikeasti pien­i­t­u­loisille pois esimerkik­si vaat­teit­eista tai ruuasta. 

    Kos­ka he käyt­tävät rahansa fik­susti, et tun­nista niitä pien­i­t­u­loisia rähjäi­sistä vaat­teista tai olueen ja makkaraan perus­tu­vas­ta kaup­pakär­ristä sil­loinkaan kun he ihmis­ten ilmoil­la viihtyvät. Korkein­taan siitä ettei heitä “kiin­nos­ta” lähteä rav­in­to­laan tai ulko­maan­reis­su­un muun harrasteryhmän/joukkueen mukana.

  10. Yksi vai­h­toe­hto voisi olla valtion/kunnan takaa­mat asun­to­lainat pienituloisille.

    Onhan jär­jetön­tä että pien­i­t­u­loiset mak­sa­vat 600 euron vuokraa asun­nos­ta, johon esim 15 vuo­den laina-ajal­la kuukausierä on 400 eutoa. Tuos­ta siis 200 euroa mene sijoit­ta­jille, ja val­tio kor­vaa sen asukkaalle. Jos val­tio takaisi sen lainan, niin val­tio säästäisi rahaa. Ja pien­i­t­u­loinen lait­taisi sen säästyneen 200 euro kuus­sa kiertoon.

    Tuos­sa­han on siis vielä 300 euroa varaa korko­jen nousta.

    Siinä tapauk­ses­sa että asukas ei mak­sa sitä lainaa, val­tio lunas­taisi asun­non ja vuokraisi sen sille asukkaalle 600eur/kk.

    (luvut hatus­ta, mut­ta suun­nilleen sitä mitä ne on Oulussa)

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Juhana. Tästä on todel­la puhut­tu ennenkin. Poli­isien palk­ka-asteikko on aika jäykkä.Nehän tässä oli­vat esimerkkinä. Työ­nan­ta­jil­la on omat sank­tion­sa sopimuk­sista lip­su­jille. 25 vuot­ta sit­ten kun­ta-alal­la tehti­in kartel­li, ettei kukaan nos­ta sairaan­hoita­jien palkkaa

    Työe­hto­jär­jestelmän sisään on piilotet­tu mekanis­me­ja, jot­ka nos­ta­vat, tai ainakin luo­vat painet­ta nos­taa palkko­ja koko maas­sa, kun ne nou­se­vat esim. Helsin­gin seudul­la. Alen­tavia mekanis­me­ja ei ole.

    Takavu­osi­na eräs täl­lainen mekanis­mi oli jalka­utet­tu koko maas­sa jopa yri­tys­ta­solle. Jos annoit muu­tamille hyville suorit­ta­jille henkilöko­htaista hyvän miehen tai naisen lisää, se nos­ti seu­raaval­la palkkaver­tailukier­roksel­la kaikkien tun­tipalkko­ja, tosin vain hie­man. Nyky­i­sistä sopimuk­sista en tiedä. 

    Jos nämä mekanis­mit puret­taisi­in, muut­topaine keskuk­si­in pienenisi jonkin verran.

  12. Lau­ri R: Onhan jär­jetön­tä että pien­i­t­u­loiset mak­sa­vat 600 euron vuokraa asun­nos­ta, johon esim 15 vuo­den laina-ajal­la kuukausierä on 400 eutoa. Tuos­ta siis 200 euroa mene sijoit­ta­jille, ja val­tio kor­vaa sen asukkaalle. Jos val­tio takaisi sen lainan, niin val­tio säästäisi rahaa. Ja pien­i­t­u­loinen lait­taisi sen säästyneen 200 euro kuus­sa kiertoon.

    Jär­jetön­tä on se, että omis­tusasum­i­nen on niin paljon halvem­paa kuin vuokra-asuminen.

    Suo­mi antaa kil­pail­i­ja­maille use­am­man mil­jardin euron ver­ran tasoi­tus­ta vuodessa sil­lä, että Suomes­sa val­ta­van suuri, sato­jen mil­jar­di­en euro­jen asun­to­var­al­lisu­us on asun­to-osakey­htiöis­sä täysin tun­nepo­h­jais­es­ti päätök­siä teke­vien amatöörien hallinnas­sa, sen sijaan että pääo­ma­lle pyrit­täisi­in han­kki­maan edes jonkin­laista tuot­toa. Ja val­tio vielä akti­ivis­es­ti kan­nus­taa täl­laiseen var­al­lisu­u­den haaskaamiseen vero­tuk­sen keinoin.

    Tule­vaisu­u­den automa­ti­soidus­sa maail­mas­sa pär­jää se, joka onnis­tuu han­kki­maan parhaan tuo­ton pääo­ma­lleen. Ahk­era ja tun­nolli­nen, säästäväi­nen suo­ma­lainen on tässä kisas­sa aut­ta­mat­ta häviäjä.

  13. Junatun­neli Tallinnaan. Suo­mi, Viro ja EU mak­sa­vat tun­nelin, jol­loin vain ylläpi­toku­lut jäävät tun­neliy­htiön harteil­la. Näin saadaan lip­pu­jen hin­ta alas. Junay­hteys syn­nyt­tää puolen­miljoo­nan ihmisen asun­to- ja työ­markki­nat 30 min. päähän Helsingistä.

  14. Kalasääs­ki: ” ~1000 euron kuukau­sivuokral­la löytää aika paljon asut­tavia kak­sioi­ta ja säädyl­lisiltä alueil­ta. Yksinkin tuon mak­saa hel­posti, kaksin vielä helpommin ”

    Tiesitkö, että sairaan­hoita­jan perus­palk­ka, jos ei siis tee viikon­lop­pu- ja iltatöitä jne, on noin 2200 €/kk? Siitä pois ‘help­po vuokra’, verot, matkus­t­a­mi­nen, päivit­täiset perusate­ri­at, niin jäl­jelle jää ehkä 300 euroa. Itsekuria tosi­aankin vaa­di­taan muiden meno­jen kattamiseksi.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Juhana. Tästä on todel­la puhut­tu ennenkin. Poli­isien palk­ka-asteikko on aika jäykkä.Nehän tässä oli­vat esimerkkinä. Työ­nan­ta­jil­la on omat sank­tion­sa sopimuk­sista lip­su­jille. 25 vuot­ta sit­ten kun­ta-alal­la tehti­in kartel­li, ettei kukaan nos­ta sairaan­hoita­jien palkkaa

    Nuo esimerk­it ovat julkiselta sek­to­ril­ta, jon­ka ei tarvitse toimia markki­nae­htois­es­ti. Työ­nan­ta­jil­la ei tietenkään ole yksit­täiseen yri­tyk­seen kohdis­tu­via sak­tioi­ta, eikä palkka­da­ta edes ole julkista.

  16. teekkari: Ahk­era ja tun­nolli­nen, säästäväi­nen suo­ma­lainen on tässä kisas­sa aut­ta­mat­ta häviäjä.

    Jos hänel­lä on mak­set­tu asun­to, ei hänen tarvitse stres­sa­ta seu­raavas­ta talves­ta, ja töitä voi tehdä pelkäämät­tä palel­tuvansa han­keen, tai edes sin­nitel­lä eläk­keel­lään. Tuon var­muu­den odotusar­vo ylit­tää kaik­ki kap­i­tal­is­ti­pankki­irien kaipaa­mat lisäri­is­tot kansan selkänahasta.

    Mitä tulee aluei­den hitaneroke­hi­tyk­seen, mainit­se­mat­ta on jäänyt se, että tulo­ero­jen kas­vaes­sa asumisku­lu­jen ero kas­vaa väistämät­tä: jos aikoinaan, pien­tä eli­it­tiä luku­unot­ta­mat­ta, kaikil­la oli varaa mak­saa asumis­es­taan 1 raha kuukausit­tain, käytän­nössä kaik­ki ihmiset saat­toi­vat vali­ta sen paikan jos­sa sum­ma työmatka-aika+lähialuen palvelut+lainanmaksukyvyn odotusar­vo mak­si­moi­tui (poikkeuk­se­na jokaisel­la alueel­la “parhaan” paikan vei joku rikas, Eiras­ta (tms.) ei halpo­ja asun­to­ja löy­tynyt). Kun osal­la kansas­ta on varaa mak­saa 8 rahaa joka kuukausi, muu keskiar­vokansa etsii asun­to­ja sieltä mis­sä he saa­vat oman kodin halvem­mal­la mut­ta mak­sa­vat työ­maka­ta-ajal­la arjessa.

    Nyt kun tulo­erot ovat kas­va­neet, jos mihinkään alueeseen kohdis­tuu keskimääräistä enem­män kiin­nos­tus­ta, (myyn­ti­in tule­via) asun­to­ja riit­tää vain niille jot­ka ovat saa­neet suuret kuukausi­t­u­lot ja saa­vat suurem­man lainan. Jos tulo­erot kas­va­vat, halu­tu­impi­en alu­iden hin­tata­so nousee nopeam­min kuin kansan maksukyky.

  17. Timo J:
    Kalasääs­ki: ” ~1000 euron kuukau­sivuokral­la löytää aika paljon asut­tavia kak­sioi­ta ja säädyl­lisiltä alueil­ta. Yksinkin tuon mak­saa hel­posti, kaksin vielä helpommin ”

    Tiesitkö, että sairaan­hoita­jan perus­palk­ka, jos ei siis tee viikon­lop­pu- ja iltatöitä jne, on noin 2200 €/kk?

    Entä niiden kera?

  18. Tänään Yle:n aamutv:ssä joku raken­nus­te­ol­lisu­u­den ihmi­nen väit­ti, että Hki­in rak­en­tamista hait­taa ennen kaikkea hidas kaavoitus ja tont­tip­u­la. Olosiko syy tässä byrokra­ti­as­sa ja hitaas­sa ylisu­un­nit­telus­sa. Jäl­ki on ainakin mielestäni melko keskinkertaista.

    1. Tont­ti pula Helsingis­sä on todel­li­nen kos­ka Helsin­gin maanti­eteelli­nen sijain­ti on yksinker­tais­es­ti sel­l­ainen että etelässä on Suomen­lahti ja idässä, län­nessä ja pohjoises­sa on naa­purikaupun­git joiden maanti­eteelli­nen pin­ta-ala on paljon suurem­pi kuin Helsin­gin jonne Helsin­ki ei voi kaavoit­taa. Tosin Van­taan rakentamista
      rajoit­taa Lentoase­man alue. Pan­demi­an aikana Espoon väk­iluku kasvoi etenkin pien­talo­jen kysyn­nän takia. Eri­laiset val­i­tuk­set ovat asia erik­seen ja niitä pitääkin säädel­lä mut­ta yhden­ver­taisu­us asiantun­ti­jat pitävät tätä val­i­tusten rum­baa peru­soikeus kysymyk­senä. Kukaan ei ole kysynyt heiltä vas­ta kysymyk­sen entäs rak­en­ta­jien elinkeinovapaus?

  19. Onko Osmo huolestunut ilmiöstä että rikkaat ostel­e­vat itselleen kakkos/kolmos/nelosasuntoja joiden käyt­töaste on pien­tä, eli ne seiso­vat vain suurim­man osan ajas­ta tyhjillään:
    https://yle.fi/uutiset/3–12371198

    Onko kiin­teistövero tarpeek­si korkea jot­ta ilmiöstä ei tarvitse huolestua, eli että kaupun­ki ja kaupunki­laiset hyö­tyvät tästä sil­lä kiin­teistövero­tuo­toil­la voidaan sit­ten tehdä enem­män hyvää muuten. Tuo­ta voisi tarkastel­la siitäkin näkökul­mas­ta, nouseeko täm­möis­ten asun­to­jen hin­ta edelleen eli ovatko ne omis­ta­jille täl­läisel­läkin täysin type­r­äl­lä vajaa-käytöl­lä tuot­tavia sijoituk­sia arvon­nousun myötä, vai onko toim­inta tästä näkökul­mas­ta osta­jille tap­pi­ol­lista: Siir­retäänkö kaupungin/alueen panos­tuk­set alueen kehit­tämiseen kiin­teistöverol­la kaupun­gin itsen­sä kas­saan eikä ansiot­tomien asun­nonos­ta­jien omaisuudeksi.

    Tois­es­ta näkökul­mas­ta, tekeekö kas­va­vat var­al­lisu­userot ja rikkaiden lisään­tymi­nen Helsingistä parem­man kaupun­gin, sil­lä sehän lisää kysyn­tää täm­möisille “oop­pera-asun­noille” ja nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja, kun varakkaat voivat ostel­la täm­möisiä vajaa-käyt­töisiä asuntoja.

    1. Vas­taavasti helsinkiläisil­lä on asun­to­ja maakun­nis­sa ja muun muas­sa Espan­jas­sa. Kah­den asun­non omis­t­a­mi­nen merk­it­see kaksinker­ta­sisia läm­mi­tysku­lu­ja. Vapaa-ajan asunoista on t5oki paikkakun­nalle myös hyö­tyä asukkaiden ostovoiman ansios­ta. Näkökul­ma muut­tuisi toisek­si, jos näitä kut­su­isi turisteiksi.
      Kiin­tistöveron korot­ta­mi­nen ilmiö kyl­lä puoltaa.

      1. Yleen­sä mökkiläisiä verote­taan maakun­nis­sa extraa jos kiin­teistö on merkit­ty vapaa-ajankäyt­töön, käytän­nössä näil­lä on siis korkeampi kiin­teistövero . Onko ker­rostaloa­sun­nois­sa mitään saman­laista mekanis­mia tai edes mahdollisuutta?

    2. Tyhjien asun­to­jen ilmiö tulee toden­näköis­es­ti jatku­maan myös Helsingis­sä ja Uuden­maan ran­nikkoseudul­la kun venäläis­ten oli­garkkien asun­not tul­laan takavarikoimaan . Tätä ollaan jo tekemässä kovasti muun muas­sa Sveit­sis­sä, Lon­toos­sa ja Ranskassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.