Kategoria: _

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.2.2016

Lausun­to AM-ohjelmasta

Keskivi­ikkona val­tu­us­ton yhtey­dessä sovit­ti­in, että tämä palaute­taan tuo­tavak­si uud­estaan täs­men­net­tynä, kun val­tion ja seudun kun­tien välisen MAL-neu­vot­telu (asum­i­nen, maankäyt­tö ja liikenne) on käy­ty lop­pu­un. Sil­loin tiede­tään, kuin­ka suureen rak­en­tamiseen Helsin­ki on sitoutunut vasti­neena raide-Jokerista.

Tul­variskien hallintaohjelma

Pöy­dältä.

En tiedä, mik­si Rauta­va pyysi tämän pöy­dälle Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 9.2.2016”

Helsingissä alle 45-vuotiaiden pienasuntokuntia on “vain” kolmannes

Pyysin blogiltani tieto­ja siitä, mis­sä määrin tieto Helsin­gin asun­tokun­tien sinkku- ja dinkku­val­taisu­ud­es­ta on harhaan­jo­htavaa, kos­ka ikäih­miset, joil­ta lapset ovat lentäneet pesästä, asu­vat yksin tai kaksin, mut­ta eivät yksiöis­sä. Pekka Vuori Helsin­gin tietokeskuk­ses­ta vinkkasi tilas­ton ja toden tot­ta, kuva muut­tuu aivan toisek­si. Kiitos!

Seu­raavas­sa esitän koti­taloudet van­him­man asukkaan mukaan jär­jestet­tynä pros­ent­teina kaik­ista koti­talouk­sista. En oikein osan­nut päät­tää, niin lai­tan ikäih­misen rajan – siis rajan, jol­loin lapset ovat läht­e­neet pesästä.

Ajat­telin, että alle 45-vuo­ti­aal­la, jol­la ei ole koton­aan lap­sia, ei ole koskaan ollutkaan tai jos on kyse eron­neesta van­hem­mas­ta, hän kuu­lunee joka tapauk­ses­sa asun­tomarkki­noil­la tähän pien­asun­non hak­i­jaan. Suurin osa lap­sista on muut­tanut pois kotoa, kun van­hem­mat saavut­ta­neet 55 vuo­den iän. Sik­si laitoin taulukkoon kolme ikälu­okkaa, alle 45-vuo­ti­aat, 45 – 54 ‑vuo­ti­aat ja 55 vuot­ta täyttäneet.

Yksin asu­via on asun­tokun­nista 48,4 % ja kah­den hen­gen talouk­sia 30,8 % eli yhteen­sä 79,2 %. Pitäisi siis tehdä pien­asun­to­ja. Ikäryh­mit­täin tämä menee näin: Jat­ka lukemista “Helsingis­sä alle 45-vuo­ti­aiden pien­asun­tokun­tia on “vain” kolmannes”

Hajahuomioita AM-ohjelmasta (1)

Olen tehnyt reunahuomioi­ta asun­to-ohjel­malu­on­nok­seen. Yleisen avoimuu­den nimis­sä käyn niitä tässä läpi. Mielip­i­teet ovat siis omi­ani eivätkä vält­tämät­tä edus­ta aina vihrei­den kantaa.

Asun­to­tuotan­non määrä s. 5–6

Kaupun­ki luovut­taa tont­te­ja vähin­tään 360 000 k‑m2 (= 9 000 asukas­ta), kaavoite­taan vähin­tään 562 500 k‑m2 (=14 000 asukas­ta) ja asun­to­tuotan­to on 5500 asun­toa (=9 900 asukas­ta). Pitäisi nos­taa asun­to­tuotan­to nopeasti 10 000 asun­toon, jot­ta asun­tomarkki­nat saataisi­in sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tävään tasapainoon.

Hallinta­muo­to­jakau­ma

25 % ara-vuokra-asun­to­ja, joista 300 opiskelija-asuntoja
35 % välimuotoa,
40 % kovan rahan tuotantoa

Minus­ta tämä hallinta­muo­to­jakau­ma on van­hanaikainen ja paikalleen jämähtänyt keino pyrk­iä sosi­aalis­es­ti kestävään asun­topoli­ti­ikkaan. Pitäisi rak­en­taa säätelemätön­tä tuotan­toa, vara­ta siitä osa kaupungille vuokra-asun­noik­si, joiden vuokraan ei sisäl­ly tukea, ja tämän kan­nan sisäl­lä tukea vuokran alen­nuksin pien­i­t­u­loisia niin kauan kuin nämä ovat pien­i­t­u­loisia. Asun­toti­lanteen helpot­tamisen pitäisi koskea kaikkia samas­sa ase­mas­sa ole­via tas­a­puolis­es­ti eikä sat­tuman­varais­es­ti vain niitä onnekkai­ta, jot­ka pää­sevät tue­tun asumisen piiri­in.  Pitäisi tukea ihmisiä eikä seiniä, mut­ta toteut­taa noi­ta markki­nae­htoisia vuokra-asun­to­tuotan­toa kaupun­gin toimes­ta, kos­ka tässä asun­topoli­it­tises­sa epä­tas­apain­oti­lanteessa julk­ista rahaa valuisi turhan paljon vääri­in taskui­hin. Jat­ka lukemista “Hajahuomioi­ta AM-ohjel­mas­ta (1)”

Priorisointi

Pri­or­isoin­ti olisi perin yksinker­taista, jos tietäisimme kaikkien hoito­jen ja lääkkei­den vaikut­tavu­u­den ja jos laatu­pain­ot­teis­ten elin­vu­osien määritelmä olisi kiis­ta­ton. Tar­jol­la ole­vat hoidot laitet­taisi­in kus­tan­nuste­hokku­u­den mukaiseen järjestyk­seen. Hoitoa annet­taisi­in alka­en parhaas­ta päästä, kunnes kaik­ki rahat on käytet­ty. Viimeinen annet­tu hoito muo­dostaisi rajan, jota kus­tan­nuste­hot­tomam­paa hoitoa ei annettaisi.

Tätä peri­aatet­ta vas­taan on vaikea väit­tää. Jos joku halu­aisi käyt­tää rahaa johonkin kus­tan­nuste­hot­tomak­si arvioitu­un, hän jou­tu­isi otta­maan rahat jostain hyödyl­lisem­mästä hoidosta.

Peri­aatet­ta ei saa rik­ki edes rahaa lisäämäl­lä. Vaa­dit­ta­van kus­tan­nuste­hokku­u­den raja vain siir­ty­isi alemmas.

Lääkärin hark­in­taa ei kuitenkaan voi kor­va­ta tasku­laskimel­la. Hoito­jen vaikut­tavu­ut­ta ei tun­neta tarkasti ja elämän laadun parane­m­i­nen on aina arvos­tuk­sen­varainen asia. Jat­ka lukemista “Pri­or­isoin­ti”

Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä

Vuosilämpötila
Läm­pöti­lan vuosikeskiarvot

Joulukuu oli ennä­tyk­sel­lisen läm­min koko maa­pal­lol­la. Läm­pöti­la ylit­ti 0,34 asteel­la edel­lisen ennä­tyk­sen, joka sekin oli viime vuo­den jouluku­ul­ta. Samal­la joulukuu sinetöi myös vuo­den keskilämpötilaennätyksen.

Voimakas läm­pen­e­m­i­nen viime vuo­teen näh­den johtuu tietysti El Ninos­ta, mut­ta mit­taushis­to­ri­as­sa on paljon El Nino ‑vuosia.

Läm­pöti­lan nousun pysäyt­tämi­nen 1,5 asteeseen on haasteellista.

 

Lähde: Nasa

Blogin tilastot vuodelta 2015

Täl­lä blogilla julka­isti­in vuon­na 2015 yhteen­sä 251 ja 14786 hyväksyt­tyä kom­ment­tia. Viikos­sa tuli siis keskimäärin viisi postaus­ta. Kom­ment­te­ja tuli päivässä keskimäärin 40 ja yhtä postaus­ta kohden 59. Keskustelu on siis ollut vilkasta.

Käyn­te­jä oli Awstatsin mukaan 1 687 792. Tämä on jok­seenkin yhtä paljon kuin vuon­na 2014 (1 666 417) Sivu­ja luet­ti­in yhteen­sä 8,7 miljoon­aa ja tämä aiheut­ti liiken­net­tä 832 GB.

Luk­i­jamäärät oli­vat kevääl­lä nousus­sa, mut­ta syksyl­lä vas­taavasti oli vähän hil­jaisem­paa. Jat­ka lukemista “Blo­gin tilas­tot vuodelta 2015”

Suomen synkkä tulevaisuus (11) Uhka koulutettujen maasta muutosta

Pitkit­tyneessä lamas­sa on uhkana koulute­tun nuori­son laa­jamit­tainen maas­ta muut­to. Näin on tapah­tunut Kreikas­sa ja näin kävi Balt­ian mais­sa ja niin on käynyt Puo­las­sa. Näin on käynyt myös Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Uhka kos­kee Suomes­sa eri­tyis­es­ti koulutet­tu­ja nuo­ria, kos­ka heil­lä on kysyn­tää. Henkilöko­htaisel­la tasol­la on aivan ratio­naal­ista lähteä ulko­maille, jos Suomes­sa uhkaa pitkä työt­tömyys – tai vaik­ka ei työt­tömyys, ajau­tu­mi­nen pois oman alan töistä johonkin paljon kun­ni­an­hi­mot­tomam­paan. Suomenkin kannal­ta tämä olisi hyvä, jos nämä nuoret palaisi­vat takaisin parem­pi­en aiko­jen ehkä joskus koit­taes­sa. Onhan paljon parem­pi, että he ylläpitävät ja kar­tut­ta­vat osaamis­taan ulko­mail­la kuin nos­taisi­vat työt­tömyysko­r­vaus­ta Suomessa.

Se on menoa, kun lapset pan­naan paikalliseen koulu­un. Har­va muut­taa enää takaisin.

Suo­mi menet­tää koko ajan koulutet­tua väkeä ulko­maille parem­pi­en palkko­jen houkut­tele­m­ana. Taloudel­lis­ten mallien mukaan pitäisi menet­tää paljon enem­mänkin, ovathan palkat aka­teemi­sis­sa ammateis­sa paljon alem­mat Suomes­sa kuin Kes­ki-Euroopas­sa Yhdys­val­loista puhu­mat­takaan. Palkkaero­jakin suurem­pi on ero ostovoimassa.

Muut­to Ruot­si­in kiihtyi 1960-luvun lop­ul­la, kun ensim­mäiset muut­ta­jat tuli­vat kesälo­ma­l­la Volvoineen Suomeen ja ker­toi­vat ruot­salai­sista palkoista. Nuoret parem­pi­palkkaisi­in mai­hin muut­ta­neet osaa­jat voivat tehdä nyt saman.

Jotkut hark­it­se­vat lähtöä jo ennen opin­to­ja. Yliopis­tosäästöt ovat pelästyt­täneet kun­ni­an­hi­moisia nuo­ria opiske­li­joi­ta. Moni kysyy, kan­nat­taako tääl­lä enää edes opiskel­la, jos ei saa kun­nol­lista ope­tus­ta. Jat­ka lukemista “Suomen synkkä tule­vaisu­us (11) Uhka koulutet­tu­jen maas­ta muutosta”

Tuulivoiman syöttötariffi

Tuulivoimaa on syytet­ty viime aikoina sähkö­markki­noiden sekamel­skas­ta. Suo­ma­lainen tuulivoima ei ole pystynyt sotke­maan Suomen sähkö­markki­noi­ta – vielä – kos­ka sitä on niin vähän. Poh­jan­lah­den toisel­la puolel­la tilanne on toinen, kos­ka Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa ailahtel­ev­asti pääl­lä ole­vaa tuulivoimaa on paljon enem­män. Meille tämä ei juurikaan hei­jas­tu, kos­ka Suo­mi on läh­es koko ajan eri hin­ta-aluet­ta Ruotsin kanssa. Rajoit­ta­jana on toisin sanoen siir­toy­htey­den heikkous.

Skan­di­navi­aan tuulivoimaa mah­tuu suh­teel­lis­es­ti paljon enem­män kuin Suomeen, kos­ka Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa on paljon vesivoimaa, jon­ka tehoa on help­po säätää.

Tuulivoiman lisään­tymi­nen myös Suomes­sa tulee lisäämään säätövoiman tarvet­ta. Niin­pä Vuo­tok­sen allas on otet­tu taas esille ja puhutaan­pa jopa Vuok­sen vesistön voimaloiden muut­tamis­es­ta säädet­täviksi, jol­loin siis veden vir­taa­maa Vuok­ses­sa säädeltäisi­in – ei vuo­de­naiko­jen mukaan mut­ta muu­ta­man päivän aika­jän­teel­lä, jol­loin Saimaan pin­taa ei heilahtelisi pahasti, mut­ta joen luonne muut­tuisi lähin­nä Venäjän puolel­la. (Venäjäl­lä on sama säätöen­er­gian ongel­ma kuin Suomessa)

Tuulivoima tuo joka tapauk­ses­sa tarvet­ta säätää tehoa sekä kysyn­tä- että tar­jon­tapäässä. Jat­ka lukemista “Tuulivoiman syöttötariffi”

Helsingin LUX-festivaali oli jymymenestys

DSC_6519

Aivan val­tavasti, kym­meniä tuhan­sia ihmisiä kokoon­tui tänään illal­la Helsin­gin keskus­taan, jos­sa LUX-fes­ti­vaalia vietet­ti­in viimeistä iltaa (hopi hopi, vielä ehtii!) Se oli ker­ras­saan hieno. Helsingistä tulee vuosi vuodelta hauskem­pi ja mie­lenki­in­toisem­pi kaupun­ki asua.

[LISÄYS 11.1 Kaupun­gin mukaan eilen LUX:ia kävi kat­so­mas­sa 200 000 ihmistä! En osaa ottaa kan­taa siihen, las­ket­ti­inko samat ihmiset eri kohteis­sa use­aan kertaan.]

Jat­ka lukemista “Helsin­gin LUX-fes­ti­vaali oli jymymenestys”

Suomen synkkä tulevaisuus (10) Kaupunkeja rakentamalla Suomi nousuun!

Talouskasvu on nyky­isin suurelta osin kaupunkien kasvua. Uudet työ­paikat syn­tyvät kaikkial­la maail­mas­sa läh­es yksi­no­maan kaupunkei­hin. Näin on ollut myös Suomes­sa viime vuosikymmeninä.

Mei­dän ongel­mamme on viivästynyt kaupungis­tu­mi­nen. Se hait­taa talouden kasvukyky­is­in­tä osaa.

Investoin­nit saisi käyn­ti­in Suomes­sa, jos vapaut­taisimme kahleet kaupunkien kasvul­ta. Nuo kahleet ovat taloudel­lisia. Helsingis­sä yksi uusi asukas tuot­taa investoin­ti­tarvet­ta vähin­tään 30 000 euroa, joidenkin arvioiden mukaan 50 000 euroa. Tämä saa kasvukykyiset kaupun­git jar­rut­ta­maan rak­en­tamista, kos­ka kasvua ei ole varaa rahoit­taa. Jat­ka lukemista “Suomen synkkä tule­vaisu­us (10) Kaupunke­ja rak­en­ta­mal­la Suo­mi nousuun!”