Kategoria: _

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.5.2016

Lausun­to AM-ohjelmasta

Pöy­dältä. En tiedä, mitä muu­tok­sia kokoomus halu­aisi tähän esittää.

Lausun­toa voisi lyhen­tää olen­nais­es­ti pois­ta­mal­la siitä osat, jois­sa ei lausu­ta mitään vaan seloste­taan, mitä ohjel­mas­sa san­o­taan. Mietin tässä, jak­saisiko siihen urakkaan ryhtyä.

Kalasa­ta­man Verkkosaaren pohjoisosan asemakaava

Tämä lie­nee kun­nos­sa. Taas 3600 uut­ta helsinkiläistä saa asunnon.

Pohjolan talon kaa­va Munkkivuoressa

Pohjolan talosta tehdään pääosin asun­to­ja mut­ta merkit­tävä osa raken­nuskan­nas­ta suo­jel­laan. Noin 900 uut­ta asukas­ta. Tätä on puitu lau­takun­nas­sa kak­si ker­taa. Nyt lausun­tok­ier­roksen jäl­keen tehdään hienosäätöä. Huomio­ta kiin­nit­ti uusi kaavamääräys:

Ohjeel­lisil­la ton­teil­la 5 ja 6 saa olla liiken­nealuei­den suun­taan avau­tu­via ensim­mäisen ker­roksen asun­to­ja vain, jos raken­nus sijait­see vähin­tään 10 metrin etäisyy­del­lä ton­tin rajasta.”

Kan­nat­taa olla tarkkana, ettei tee kaupunkibule­var­di­en kannal­ta han­kalia ennakko­ta­pauk­sia. Mut­ta hyvä, ei kai bule­vardeil­la ole tarkoi­tus ola ensim­mäisessä ker­rokses­sa asun­to­ja. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.5.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.5.2016

Lausun­to AM-ohjelmasta

Pan­ti­in pöy­dälle, Kokoomus halu­aa vielä vähän viila­ta lausun­toa. Minus­takin se vaatii korjausta.

Verkkosaaren pohjoisosan asemakaava

Vasem­mis­toli­it­to pyysi pöy­dälle. Mysti­nen vaa­timus keskite­tys­tä jäähdy­tyk­ses­tä selvisi. Kyse on siitä, että Her­man­nin ranta­tien var­rel­la ei ikkunoi­ta voi ava­ta ilman liiken­teen tuot­ta­man saas­teon­gel­man takia.  Sik­si on varaudut­ta­va koneel­liseen jäähdy­tyk­seen. Me voimme lait­taa kaavoihin ener­gialu­okkamääräyk­siä. Huoneis­toko­htainen jäähdy­tys, jos­sa hukkaläm­pö menee harakoille, on melkoista ener­gian haaskaus­ta ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, jos­sa jäähdyt­tämäl­lä tehdään hyötyläm­pöä. Helen tekee siitä kaukoläm­pöä, joku toinen voi yrit­tää tehdä taloko­htais­es­ti läm­mintä käyt­tövet­tä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 3.5.2016”

Mitä ideaa on sosiaalisessa sekoittamisessa?

Moni blogikom­men­toi­ja on ihme­tel­lyt, mik­si Helsin­ki varaa Jätkäsaares­ta ARA-tont­te­ja ”eli­it­tiköy­hille” ja mik­si arvotaan onnekkai­ta osta­maan ali­hin­noitel­tu­ja Hitas-asuntoja.

Jos jaamme tämän nai­ivisti yksilö­ta­son ongel­mak­si, siinä ei olekaan mitään järkeä. Sitä varten on Lot­to, että voidaan arpoa köy­hien kesku­ud­es­ta osa parem­paan ase­maan. Jos halu­amme käyt­tää tietyn rahamäärän pien­i­t­u­lois­t­en asum­isolo­suhtei­den paran­tamiseen, se tulee käyt­tää kaikkien samas­sa ase­mas­sa ole­vien kesken tasais­es­ti esimerkik­si kohen­ta­mal­la sosi­aalis­es­ti leimau­tunei­ta lähiöitä.

Edelleen, jos olemme arponeet muu­ta­man pien­i­t­u­loisen asumaan Jätkäsaa­reen, kan­nat­taisi kysyä, ottaisiko tämä rahan mielu­um­min (verot­tomasti) käteisenä, jos vas­taavasti jou­tu­isi muut­ta­maan taval­liseen lähiöön. Toden­näköis­es­ti useim­mat ottaisi­vat edun rahana, kos­ka olisi­han se mon­ta sataa euroa kuus­sa, mikä vaikut­taa paljon pienis­sä tuloissa.

Täl­lä logi­ikalla sosi­aalises­sa sekoit­tamises­sa ei ole päätä eikä hän­tää. Peruste­lut tule­vatkin muualta.

Jos kukin hakeu­tu­isi asumaan oman mak­sukykyn­sä mukaiselle alueelle, eri sosi­aalilu­okat asu­isi­vat omil­la alueil­laan eivätkä edes näk­isi toisi­aan. Tästä seu­raisi kansan voimakas jakau­tu­mi­nen, mis­tä ei hyvä seu­raisi. Ne maat, jot­ka ovat näin menetelleet, mak­sa­vat siitä sosi­aalisen luot­ta­muk­sen häviämisenä raskaasti. Jo Ruot­sis­sa on todel­la ongel­mallisia asuinaluei­ta. Jat­ka lukemista “Mitä ideaa on sosi­aalises­sa sekoittamisessa?”

Hitaksen tilalle kaupungin kovan rahan vuokra-asuntoja?

Helsingis­sä osa asuin­ton­teista luovute­taan Hitas-tuotan­toon. Ton­tit ovat vuokra­tont­te­ja. Asun­not tulee myy­dä ”omakus­tan­nush­in­taan” asukkaille, mikä Helsin­gin suosi­tu­im­mil­la alueil­la tarkoit­taa huo­mat­tavaa alen­nus­ta asun­non hin­nas­sa. Tosin vuokra­tont­ti nos­taa yhtiö­vastiket­ta. Jos myy asun­non, sen joutuu myymään samal­la hin­nal­la kuin sen osti, vain indek­sil­lä kor­jat­tuna. Indeksinä on ymmärtääk­seni nyky­isin jokin asun­to­jen markki­nahin­tain­dek­si Helsingis­sä. Kokoomus on vaat­in­ut Hitas-jär­jestelmästä luop­umista, mikä tarkoit­taisi, että asun­not myytäisi­in eniten tar­joav­ille, edullisil­la paikoil­la siis rikkaille ja vain heille.

= = =

Hitas jär­jestelmää on puo­lus­tet­tu esimerkik­si näin: ”Emme voi luop­ua Hitas-jär­jestelmästä, kos­ka sil­loin esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa kävisi niin kuin Munkkiniemessä.” Asukkaik­si tulisi yksipuolis­es­ti vain rikkaita.

Munkkiniemessä 1950-luvul­la har­joitet­tu asun­topoli­ti­ik­ka oli sen ajan mit­ta­pu­un mukaan sosi­aal­ista. Oli paljon vuokra-asun­to­ja – esimerkik­si Alvar Aal­lon suun­nit­telemat Kelan vuokra-asun­not näkyvät katuku­vas­sa vieläkin. Paljon oli omis­tus-aravaa, sen aikaista Hitas-tuotan­toa. Asun­non osto­hin­taa sään­nöstelti­in ja niin sään­nöstelti­in myös myyn­ti­hin­taa, kunnes asun­not sit­ten vapautet­ti­in sään­nöstelystä. Nämä myyti­in rikkaille alku­peräis­ten omis­ta­jien kääriessä hyvän voiton itselleen. Näin Munkkiniemestä tuli Munkkinie­mi. Jat­ka lukemista “Hitak­sen tilalle kaupun­gin kovan rahan vuokra-asuntoja?”

Rooma – Firanze, loppumatka

Kartta 7

Tiis­taina aamupäiväl­lä poljin Firen­zeen, etsin hotellin van­has­ta kaupungista, kat­selin vähän kaupunkia ja tein muu­ta­man kymme­nen kilo­metrin lenkin ilman pakkauk­sia Firen­zen länsipuolella.

Liikenne Firen­zen ympäristön teil­lä oli ruuhkaista. Olen tot­tunut aja­maan auto­jen joukos­sa. Ohi ajav­ista autoista ei ole juuri hait­taa  — väistämi­nen­hän kuu­luu niille, mut­ta matel­e­va tai seiso­va auto­jono on ikävä. Yritin men­nä oikeal­ta ohi, mut­ta siinä piti olla kovin varovainen ja ajaa siis aika hitaasti.

Muut pyöräil­i­jät ohit­ti­vat auto­jonot vasem­mal­ta puolelta men­nen selkeästi vas­taan tule­vien kaistalle. Vas­taan tule­vat väis­tivät kiltisti mitään protestoimat­ta. Yritin samaa, mut­ta kyl­lä vähän hirvit­ti – eri­tyis­es­ti, kn auto­jono yhtäkkiä lähti liik­keelle ja olin sen vääräl­lä puolel­la. Jat­ka lukemista “Rooma – Firanze, loppumatka”

Vuokramarkkinat aivan sekaisin

Pääkaupunkiseudul­la asun­to­jen hin­nat ja vuokrat ovat nousseet sietämät­tömästi. Tämä ehkäisee työn perässä muut­tamista ja han­kaloit­taa Suomen muutenkin vaikeaa tilannetta.

Asun­to­jen hin­nat ovat nousseet suh­teessa koko maa­han oikeas­t­aan vain Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja sen läheisyy­dessä. Kehyskun­nis­sa ne ovat jopa laske­neet suh­teessa koko maan hin­toi­hin.  Helsin­gin seudul­ta saa asun­non kohtu­uhin­taan, jos ei ole krant­tu sijain­nin suhteen.

Vuokris­sa aluei­den erot ovat pienem­mät kuin hin­nois­sa. Kan­nat­taa ostaa asun­to­ja halvoista kaupungi­nosista ja pan­na ne vuokralle. Näin myös tehdään. Joidenkin arvioiden mukaan puo­let valmis­tu­vista asun­noista pää­tyy sijoi­tusasun­noik­si. Jat­ka lukemista “Vuokra­markki­nat aivan sekaisin”

Rooma – Firenze 6. päivä

Kartta 6

(Kuvat kas­va­vat klikkaamalla.)

Arvioin, että Firen­zeen on noin 120 kilo­metriä. Tallinnas­ta ajaa Pär­nu­un (130 km) ongelmit­ta päivässä pakkaustenkin kanssa, mut­ta tääl­lä Ital­ias­sa kilo­metrit ovat sen ver­ran pidem­piä, joten päätin, etten lähde yrit­tämäänkään. Halusin myös vali­ta maise­mare­itin nopean reitin sijas­ta. Jat­ka lukemista “Rooma – Firen­ze 6. päivä”

Yritykset maksakoot oman työterveyslääkärinsä suoraan itse

Osana sote-uud­is­tus­ta on puhut­tu siitäkin, että nykyi­nen vapaae­htoinen työter­veyshuolto – työter­veyshuoltona annet­tu sairaan­hoito eli suomek­si työter­veyslääkärin  vas­taan­ot­to – lopetettaisiin.

Ei sitä tietenkään voi kieltämäl­lä lopet­taa. Kukaan ei voi kieltää yri­tyk­siä palkkaa­mas­ta lääkäre­itä. Kysymys on siitä, tue­taanko niitä Kela-kor­vauk­sil­la. Jat­ka lukemista “Yri­tyk­set mak­sakoot oman työter­veyslääkärin­sä suo­raan itse”

Rooma – Firenze 5. päivä

Kartta 5(Kuvat suurenevat klikkaa­mal­la niitä)

Nyt piti kään­tyä takaisin, jot­ta ehtisin lentokoneeseeni. Palu­umatkan suun­nit­telua vaikeut­ti se, että reit­ti­ni Roomas­ta tänne oli jok­seenkin opti­maa­li­nen, joten palu­umat­ka olisi huonom­pi. Päätin men­nä Välimeren rantaa myötäilevää reit­tiä, mut­ta sitä taival ja sit­ten valitet­tavasti navakkaa vastatuulta.

Matkaan siis vain. Ensin lasku laak­soon ja sit­ten toista reunaa ylös. Jalat eivät todel­la pitäneet pitkästä ylämäestä eilisen urakan jälkeen.

P1010011
Tästä lähdet­ti­in. Vuoret odot­ti­vat laak­son toisel­la puolella.

Kun oli nous­sut noin 150 metriä Piazzeen, pysähdyin miet­timään, onko tämä oikeasti hauskaa. Lop­pumat­ka tulisi ole­maan tylsä.

Päätin vai­h­taa suun­taa. Ajan Firen­zeen ja tulen junal­la takaisin. Mieliala nousi heti, kun olin tämän päätök­sen ymmärtänyt tehdä. Jat­ka lukemista “Rooma – Firen­ze 5. päivä”

Liikenneinfran yhtiöittäminen

Liiken­nevi­ras­to remon­toi Poh­jan­maan rataa tuskas­tut­ta­van hitaasti. Olisi paljon järkeväm­pää pan­na rata ker­ral­la kun­toon kuin remon­toi­da joka vuosi pikkupätkä.

Liiken­nevi­ras­to ei voi kor­ja­ta nopeam­min, kos­ka se on riip­pu­vainen val­tion vuosit­tai­sista bud­jet­ti­ra­hoista. Jos se olisi itsenäi­nen yhtiö, se ottaisi kor­jauk­sia vas­taan lainaa ja toteut­taisi ne taloudel­lis­es­ti järke­vim­mässä aikataulussa.

Tätä taus­taa vas­ten ei olisi aivan pöhköä yhtiöit­tää rato­jen omis­t­a­mi­nen. Sama logi­ik­ka pätee myös tietysti tei­hin. Jat­ka lukemista “Liiken­nein­fran yhtiöittäminen”