Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.3.2016

Pasi­lan kaava

Kaa­va pan­tiin eteen­päin yksi­mie­li­ses­ti. Pysä­köin­nin osal­ta olin luke­nut lis­taa huo­nos­ti. Raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä vel­voi­te­taan raken­ta­maan pysä­köin­ti­pai­kois­ta vain 70 % ja lopu­ta sit­ten, jos tar­vet­ta ilmenee.

HSL siir­ty­nee bus­seis­sa­kin avoi­meen rahas­tuk­seen enne tämän kaa­van toteutumista.

Kruu­nusil­to­jen linjaus

Tämä piti pan­na pikai­ses­ti eteen­päin, jot­ta ehdit­täi­siin käsi­tel­lä lausun­not vie­lä tänä kevää­nä. Vaih­toeh­toi­nen lin­jaus Hana­saa­ren poh­jois­puo­lel­ta on tut­kit­tu. kal­lis, hidas ja vii­väs­tyt­täi­si hanketta.

Kom­ment­te­ja herät­ti blo­gi­kir­joi­tuk­se­ni sii­tä, että arvon­nousus­ta onnis­tu­taan rahas­ta­maan vain nel­jän­nes. Tämä tiet6o ei ilmei­ses­ti pidä paik­kaan­sa aina­kaan tuos­sa laa­juu­des­sa. Suu­rin­ta osaa kovan­ra­han ton­teis­ta ei ole vie­lä luo­vu­tet­tu, joten mas­sii­vis­ta tulo­jen mene­tys­tä ei ole tapah­tu­nut. Nyt pitää enää sel­vit­tää, miten tuo 40 mil­joo­naa saa­ta­via tulo­ja on oikein las­ket­tu. Yksi­tyi­ses­sä yri­tyk­ses­sä täl­lai­set las­kel­mat oli­si­vat yksi­se­lit­tei­sem­min tehtyjä.

Tätä täy­ty­nee sel­vit­tää vähän perus­teel­li­sem­min, kun olen tämän kohus aloittanut.

Viher­kat­to­lin­jaus hyväk­syt­tiin yksimielisesti

Hel­sin­ki oma­va­rai­sek­si tomaa­tin suhteen? 🙂

Var­tio­saa­ren suo­je­lu raken­nus­pe­rin­tö­lain perusteella

Lau­ta­kun­ta ei yhty­nyt Museo­vi­ras­ton kan­taan äänin 6–2

19 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.3.2016”

  1. Ton­tin­luo­vu­tuk­set: Hyvä, jos voim­me rii­sua folio­hat­tum­me nolos­tu­nei­na. Sil­ti 40M€ kuu­los­taa todel­la vaa­ti­mat­to­mal­ta summalta.

    Herä­si­kö lau­ta­kun­nas­sa kes­kus­te­lua vir­ka­mie­his­tön teke­mäs­tä Haka­nie­men lin­jaus­va­lin­nas­ta? Haka­nie­meen pää­ty­mi­nen osoit­taa aika­moi­sen huo­noa ammat­ti­tai­toa, valitettavasti.

  2. HSL siir­ty­nee bus­seis­sa­kin avoi­meen rahas­tuk­seen enne tämän kaa­van toteutumista.”

    Ahaa. Kos­ka­han täl­lai­nen on tapahtumassa?

  3. Daniel Feder­ley:
    Herä­si­kö lau­ta­kun­nas­sa kes­kus­te­lua vir­ka­mie­his­tön teke­mäs­tä Haka­nie­men lin­jaus­va­lin­nas­ta? Haka­nie­meen pää­ty­mi­nen osoit­taa aika­moi­sen huo­noa ammat­ti­tai­toa, valitettavasti. 

    300 met­riä tulee kier­toa ver­rat­tu­na Lii­san­ka­tuun, eli ei hir­veäs­ti. Käyt­tä­jiä Haka­nie­men vaih­toeh­to kerän­nee enem­män, sama­ten se on koko lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kan­nal­ta parem­pi vaih­toeh­to. Jos mie­ti­tään vain rai­tio­vau­nu­yh­teyt­tä kes­kus­tas­ta Laa­ja­sa­loon, Lii­san­ka­tu oli­si parempi.

    Tar­jol­la ei oikein ole kuin kom­pro­mis­se­ja. Sekä Lii­san­ka­dun että Haka­nie­men rei­teis­sä on ongel­ma­na rai­tio­vau­nu­ruuh­ka. Poh­jois­ran­taa Alek­sil­le, niin on huo­not vaihtoyhteydet.

  4. Raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä vel­voi­te­taan raken­ta­maan pysä­köin­ti­pai­kois­ta vain 70 % ja lopu­ta sit­ten, jos tar­vet­ta ilmenee.”

    Miten “tar­ve” mää­ri­tel­lään täs­sä tapauk­ses­sa? Mark­ki­na­hin­tai­nen kysyn­tä? Mää­rä­tään­kö “tar­peen” mukaan teh­tä­vien paik­ko­jen tyy­pis­tä jotain, eli onko kysees­sä uusi/laajennettava luo­la vai jäte­tään­kö jon­ne­kin tyh­jä paik­ka uudelle/korotettavalle pysä­köin­ti­ta­lol­le? Mark­ki­na­hin­ta kun voi olla rat­kai­sus­ta riip­puen kovin eri suuruinen.

    Sinän­sä oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä kaa­va, jos­sa pysä­köin­ti rat­kais­tai­siin osoit­ta­mal­la alu­eel­ta paik­ka johon saa kai­vaa niin syväl­le kuin maa­ta riit­tää, ja sanot­tai­siin että paik­ko­ja tulee teh­dä tar­peen mukaan…

    Vai onko kysei­nen kir­jaus vain auto­puo­leen tapa vetäy­tyä nau­ret­ta­vis­ta nor­meis­taan ilman että nor­mit itses­sään tode­taan kyseenalaisiksi?

    1. Täs­sä tapauk­ses­sa ne ovat pysäköintitaloja.Minulla on käsi­tys, että jos pysä­kön­ti­pai­kan hin­ta on oikea, vuo­kra­na varaan­kin 250 €/kk, nuo 70 % tule­vat kyl­lä riitämään.

  5. jul­le: 300 met­riä tulee kier­toa ver­rat­tu­na Lii­san­ka­tuun, eli ei hir­veäs­ti. Käyt­tä­jiä Haka­nie­men vaih­toeh­to kerän­nee enem­män, sama­ten se on koko lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kan­nal­ta parem­pi vaih­toeh­to. Jos mie­ti­tään vain rai­tio­vau­nu­yh­teyt­tä kes­kus­tas­ta Laa­ja­sa­loon, Lii­san­ka­tu oli­si parempi.

    Tar­jol­la ei oikein ole kuin kom­pro­mis­se­ja. Sekä Lii­san­ka­dun että Haka­nie­men rei­teis­sä on ongel­ma­na rai­tio­vau­nu­ruuh­ka. Poh­jois­ran­taa Alek­sil­le, niin on huo­not vaihtoyhteydet.

    Minus­ta Haka­nie­men kaut­ta kul­ke­va lin­jaus ei ole miten­kään auto­maat­ti­ses­ti lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kan­nal­ta paras vaih­toeh­to. Tär­keim­mäk­si syyk­si näen Hel­sin­gin rai­tio­lin­jas­ton häi­riö­herk­kyy­den lisään­ty­mi­sen Haka­nie­men lin­jauk­sen myö­tä, kun sekä Laa­ja­sa­lon saa­ren kes­kus­taan mene­vä ratik­ka­lin­jas­to että Kala­sa­ta­man kaut­ta kul­ke­va ratik­ka­lin­jas­to joh­de­taan tuk­koi­sen Pit­kän­sil­lan kaut­ta sekakaistoilla.

    Lii­san­ka­dun vaih­toeh­dos­sa näen osit­tain saman ongel­man -> Nyt Pit­kä­sil­ta kyl­lä kier­re­tään, mut­ta ongel­mak­si jää­vät Kai­sa­nie­men­ka­tu ja Kai­vo­ka­tu. Oma suo­sik­ki­vaih­toeh­to­ni on siis Poh­jois­ran­taa Alek­sil­le, mah­dol­li­ses­ti täy­den­net­ty­nä Haka­nie­men vaihtoehdolla.

    Ja vie­lä täs­men­nyk­se­nä: Laa­ja­sa­lon kes­kus­tayh­tey­den voi­si minus­ta peri­aat­tees­sa lin­ja­ta Haka­nie­men­kin kaut­ta, MUTTA tämän lisäk­si oli­si ehdot­to­mas­ti toteu­tet­ta­va Poh­jois­ran­nan rai­deyh­teys. Tuo Poh­jois­ran­nan yhteys on minus­ta oleel­li­nen vähen­tä­mään Hel­sin­gin ratik­ka­ver­kon häi­riö­herk­kyyt­tä vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa, jos (ja toi­vot­ta­vas­ti kun) Vii­kin suun­nan rai­tio­tie toteutuu.

    Vaih­to­yh­tey­det ovat toki vähän huo­not Laa­ja­sa­los­ta Poh­jois­ran­nan kaut­ta kul­ke­vas­sa vaih­toeh­dos­sa, mut­ta tämän hoi­tai­sin eril­li­sel­lä Ylis­ky­lä-Kala­sa­ta­ma-Kum­pu­la-Pasi­la-… raitiolinjalla.

  6. teek­ka­ri: Miten “tar­ve” mää­ri­tel­lään täs­sä tapauk­ses­sa? Mark­ki­na­hin­tai­nen kysyn­tä? Mää­rä­tään­kö “tar­peen” mukaan teh­tä­vien paik­ko­jen tyy­pis­tä jotain, eli onko kysees­sä uusi/laajennettava luo­la vai jäte­tään­kö jon­ne­kin tyh­jä paik­ka uudelle/korotettavalle pysä­köin­ti­ta­lol­le? Mark­ki­na­hin­ta kun voi olla rat­kai­sus­ta riip­puen kovin eri suuruinen.

    Sinän­sä oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä kaa­va, jos­sa pysä­köin­ti rat­kais­tai­siin osoit­ta­mal­la alu­eel­ta paik­ka johon saa kai­vaa niin syväl­le kuin maa­ta riit­tää, ja sanot­tai­siin että paik­ko­ja tulee teh­dä tar­peen mukaan…

    Minä toteut­tai­sin tuon niin, että kaa­vas­sa osoi­tet­tai­siin tont­ti, johon saa raken­taa pysä­köin­ti­ta­lon ja/tai pysä­köin­ti­luo­lan sisään­käyn­nin. Toki niin, että luo­la voi­si ulot­tua mui­den­kin kiin­teis­tö­jen alle, kun­han ei häi­rit­se nii­den käyt­töä. Pysä­köin­nin toteu­tus­muo­to jäi­si sit­ten täy­sin ton­ti­nos­ta­jas­ta ja vii­me kädes­sä kysyn­näs­tä riip­pu­vai­sek­si -> Jos vaik­ka Q‑Park ostaa ton­tin ja saa myy­tyä siel­tä mie­les­tään riit­tä­väs­ti osak­kei­ta tai asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen tyyp­pi­siä park­ki­ruu­tuun sito­mat­to­mia varauk­sia park­ki­luo­laa var­ten, niin sit­ten raken­ta­vat parkkiluolan.

    Jos kysyn­tää on erit­täin vähän, niin tuo jäi­si park­ki­ken­täk­si. Jos kysyn­tää on koh­tuul­li­ses­ti, niin park­ki­ta­lo lie­nee kus­tan­nus­te­hok­kain vaih­toeh­to. Jos taas kysyn­tää on enem­män, kuin mitä 4–6 ker­rok­si­nen park­ki­ta­lo vetää niin har­kit­si­sin jo park­ki­luo­laa. Kos­ka tuos­sa vai­hees­sa ylim­mät ker­rok­set eivät ole vält­tä­mät­tä enää houkuttelevia.

    Robot­ti­park­ki­rat­kai­sut tie­tys­ti las­ki­si­vat sekä park­ki­ta­lon että park­ki­luo­lan hintoja.

  7. En tajua mik­si teh­dään pysä­köin­ti­ta­lo­ja? Eikö kaa­va anna mah­dol­li­suut­ta teh­dä pysä­köin­tiä talon kel­la­riin maan alle? Pysä­köin­ti­ta­lot ovat todel­la rumia jo uute­na imo.

    1. Pysä­köin­tiä on koko alu­eel­la kan­nen alla, mut­ta maaperä(savi) ei anna mah­dol­li­suut­ta teh­dä sitä kah­teen kerrokseen.

  8. Itse en ymmär­rä, miten tek­ni­ses­ti voi­daan teh­dä 70% pai­kois­ta ja loput myö­hem­min? Joko se paik­ka on siel­lä kel­la­ris­sa tai sitä ei ole. Jäte­tään­kö osa tal­leis­ta viimeistelemättä?

    Keuu­nu­vuo­ren­sil­lan kan­nat­ta­vuus on minul­le yhä mys­tee­ri. Itse oli­sin teh­nyt rahal­la poh­jois — ete­lä suun­tai­sen spå­ran, joka syöt­tää met­roa. Tosin näke­mil­lä­ni kaa­voil­la sekään ei ole tarpeen.

  9. E39&e61: Pysä­köin­ti­ta­lot ovat todel­la rumia jo uute­na imo.

    Ovat rumia jos ne teh­dään rumik­si. Maa­il­mal­la on esi­merk­ke­jä park­ki­ta­lois­ta, joi­den ark­ki­teh­tuu­riin on panos­tet­tu. Toki Pasi­lan kal­tai­ses­sa pai­kas­sa katu­ta­soon pitäi­si park­ki­ta­los­sa­kin saa­da mui­ta toi­min­to­ja kuin park­kee­raa­mis­ta pit­ki­ne umpi­nai­si­ne sei­ni­neen. Toi­saal­ta Pasi­las­sa tulee ostos­kes­kuk­seen­kin 80 met­ri­nen sei­nä, jos­sa on yksi sisäänkäynti.

  10. Kal­le:

    Itse en ymmär­rä, miten tek­ni­ses­ti voi­daan teh­dä 70% pai­kois­ta ja loput myö­hem­min? Joko se paik­ka on siel­lä kel­la­ris­sa tai sitä ei ole. Jäte­tään­kö osa tal­leis­ta viimeistelemättä? 

    Yksi tapa on sel­lai­nen, että kaa­voi­te­taan osa alu­ees­ta puis­tok­si ja kun lisä­park­ki­paik­ko­jen tar­ve vää­jää­mät­tä tulee, puis­to haka­taan mata­lak­si park­ki­paik­ko­jen tieltä.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täs­sä tapauk­ses­sa ne ovat pysäköintitaloja.Minulla on käsi­tys, että jos pysä­kön­ti­pai­kan hin­ta on oikea, vuo­kra­na varaan­kin 250 €/kk, nuo 70 % tule­vat kyl­lä riitämään. 

    En yhtään epäi­le, ettei­kö mark­ki­na­ta­lous toi­mi­si pysä­köin­ti­paik­ko­jen­kin kohdalla.

    Kysy­mys onkin lähin­nä sii­tä, mitä eroa on niil­lä 30% vel­voi­te­pai­kois­ta jot­ka jäte­tään raken­ta­mat­ta, ja kai­kil­la niil­lä raken­ta­mat­ta jäte­tyil­lä pai­koil­la jot­ka ylit­tä­vät vel­voit­teen mini­mi­ta­son? Kyl­lä­hän molem­mat raken­ne­taan “tar­peen vaatiessa”.

    Kos­ka jos molem­pia kos­kee samat ehdot, mää­räys on täy­sin nau­ret­ta­va. Täl­löin pysä­köin­ti­nor­mi oltai­siin voi­tu yksin­ker­tai­ses­ti las­kea sii­hen 70% tasoon, ja jät­tää mai­nin­nat “tar­pees­ta” koko­naan pois.

    Vai onko kaa­vas­sa täl­lä ker­taa mää­ri­tel­ty pysä­köin­ti­paik­ko­jen maksimimäärä?

  12. On toki hyvä, että kau­pun­ki ottaa lii­ken­nein­ves­toin­nis­ta tule­van hyö­dyn itsel­leen. Kui­ten­kin vai­vaa tuo kehi­tys, kan­sa­lais­ten menot kas­va­vat asu­mis­kus­tan­nus­ten myö­tä. Tämä kir­pai­see var­sin­kin vähä­tu­loi­sia. Joten­kin kehi­tys menee pieleen.

  13. En tajua mik­si teh­dään pysä­köin­ti­ta­lo­ja? Eikö kaa­va anna mah­dol­li­suut­ta teh­dä pysä­köin­tiä talon kel­la­riin maan alle? Pysä­köin­ti­ta­lot ovat todel­la rumia jo uute­na imo. 

    Jos pysä­köin­ti­ta­los­sa on pari ekaa ker­ros­ta lii­ke­ti­laa ja jul­kis­ta tilaa katuun kiin­ni raken­net­tu­na, on kyl­lä aika sama mitä siel­lä ylhääl­lä on. Ei sitä kävel­les­sä ero­ta. Pysä­köin­ti­ta­loa­han ei ole pak­ko, eikä aina­kaan tuol­lai­ses­sa kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä tuli­si­kaan, raken­taa siten, että raken­nuk­sen alim­mas­sa ker­rok­ses­sa on 200 x 200 met­riä beto­ni­sei­nää, jos­sa on pari huol­to-ovea ja yhdes­sä koh­taa ajorampit.

    Eikä tyy­pil­li­nen lasi­sei­näi­nen toi­mis­to­ra­ken­nus tai loput­to­man laa­ja asuin­ta­lon sei­nä­kään miten­kään “kau­nis” ole sinän­sä. Tär­kein­tä oli­si se, että vie­rek­käi­set raken­nuk­set ovat hiu­kan eri näköi­siä, ettei kort­te­li­tol­kul­la jat­ku samas­ta muo­tis­ta veis­tet­ty julkisivu.

  14. Toi­saal­ta Pasi­las­sa tulee ostos­kes­kuk­seen­kin 80 met­ri­nen sei­nä, jos­sa on yksi sisäänkäynti. 

    Lyön lat­tes­ta vetoa, että sii­nä yhdes­sä sisään­käyn­nis­sä­kin on mon­ta eril­lis­tä ovea, jois­ta vain osa on käy­tös­sä ja loput ovet ovat täyn­nä tei­pat­tu­ja lap­pu­ja, jois­sa on nuo­li niil­le oikeil­le oville.

    Tää on ihan perus­kir­sik­ka kakun pääl­le, kun kat­so­taan, miten uudet raken­nuk­set on suun­ni­tel­tu ja miten nii­tä käy­te­tään. Haus­ka esi­merk­ki on Kan­nel­mäen Pris­ma: jos ereh­dyt park­kee­raa­maan piha­park­kiin, saat kävel­lä var­maan tusi­nan sul­je­tun oven vie­res­tä sin­ne sisään­käyn­ti­pöm­pe­liin, jota sitä­kin pitää kier­tää parin kul­man kaut­ta, ennen kuin on “kes­kim­mäi­sil­lä” ovil­la, jot­ka ovat oikeas­ti auki. Ongel­ma vaan on, että ne “kes­kim­mäi­set” ovet eivät ole kes­kel­lä pait­si ilma­ku­vas­ta. Ihmi­set käve­le­vät Pris­mal­le kes­ki­mää­rin dia­go­naa­li­ses­ti, joten “kes­kim­mäi­nen” ovi onkin oikeas­ti kauimmaisin.

  15. Simo Mele­nius: Eikä tyy­pil­li­nen lasi­sei­näi­nen toi­mis­to­ra­ken­nus tai loput­to­man laa­ja asuin­ta­lon sei­nä­kään miten­kään “kau­nis” ole sinänsä. 

    Kyl­lä talos­ta kuin talos­ta voi teh­dä kau­niin näköi­sen. Tar­vi­taan vain sivis­ty­nyt raken­nut­ta­ja, joka antaa osaa­van suun­nit­te­li­jan teh­dä työn­sä. Kaa­voi­tuk­sel­la kau­nii­ta talo­ja ei saa­da aikaan. Kes­kei­nen kysy­mys onkin, mis­tä löy­ty­vät sivis­ty­neet rakennuttajat?

  16. Simo Mele­nius: Lyön lat­tes­ta vetoa, että sii­nä yhdes­sä sisään­käyn­nis­sä­kin on mon­ta eril­lis­tä ovea, jois­ta vain osa on käy­tös­sä ja loput ovet ovat täyn­nä tei­pat­tu­ja lap­pu­ja, jois­sa on nuo­li niil­le oikeil­le oville.

    Tää on ihan perus­kir­sik­ka kakun pääl­le, kun kat­so­taan, miten uudet raken­nuk­set on suun­ni­tel­tu ja miten nii­tä käytetään. 

    Osa­taan sitä van­hois­sa­kin, minua aina­kin jak­saa joka ker­ta ihme­tyt­tää, mik­si Steis­sin kadun puo­len kak­soi­so­vis­ta (mihin tahan­sa suun­taan) auke­aa vain toi­nen puo­li­kas. Tosin tuo­kin on var­maan men­ty teke­mään vas­ta jos­sain myö­hem­mäs­sä remontissa.

    (Lapuis­ta ja ulko-ovis­ta puheen ollen: jos­sain päin Puo­laa­pa tuli vas­taan ”design”-hotelli, jos­sa se avau­tu­va koh­ta sei­näs­tä oli mer­kit­ty lapul­la, kun sitä ei oikein muu­ten ovek­si tun­nis­ta­nut. Joku ilmei­ses­ti ymmär­tä­nyt desig­nin idean oikein kun­nol­la väärin…)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.