Kategoria: _

Rahapelien haittoja on torjuttava tosissaan. Muuten monopolia ei voi perustella.

THL:n neu­vos­to sai eilen selvi­tyk­sen rahapelien haitoista. Meil­lä ne on hait­to­jen ehkäisemisen nimis­sä annet­tu Veikkauk­sen monop­o­lik­si. Tulos ei näytä hyvältä. Rahapelien haitois­sa olemme ihan kärkipäätä. Täl­lä tulok­sel­la on vähän han­kala perustel­la monop­o­lia ver­rat­tuna siihen, että alaa sään­neltäisi­in ja verotettaisiin.

Pelion­gel­maisia meil­lä on noin 125 000. Lisäk­si tule­vat ongel­mas­ta kär­sivien per­heen­jäsenet. Veikkauk­sen tuloista 23 % tulee näiltä ongelmapelaajilta

Vai onko suo­ma­laisil­la vain huono rahapelipää?

Minus­ta veikkaus toimii moraalit­tomasti, kun se keskit­tää rahape­likoneitaan köy­hien ja työt­tömien asuinalueille. Tähän aika moraalit­tomaan toim­intaa on vaikea puut­tua, kun pelien tuo­tot menevät niin hyvään tarkoituk­seen. Eivät siis vain pelaa­jat vaan myös koko yhteiskun­ta on addik­toitunut rahapelei­hin. Vaa­timuk­set köy­hien ongelmapelaa­jien ryöstämisen lopet­tamis­es­ta oli­si­vat äänekkäämpiä, jos rahapelien tuot­to­ja ei kor­vamerkit­täisi, vaan ne meni­sivät muiden vero­jen tavoin VM:n poh­jat­tomaan kas­saan ja urheilua ja kult­tuuria rahoitet­taisi­in budjetista.

Useim­mat peli­ad­dik­tit halu­aisi­vat päästä ongel­mas­taan. Sik­si heille on annet­ta­va mah­dol­lisu­us kieltää pelaami­nen itseltään – siis lait­taa itsen­sä kieltolistalle.

Jokaisel­la suo­ma­laisel­la on Kela-kort­ti. Laitet­takoon noi­hin peli­au­tomaat­tei­hin kortin­luk­i­ja. Se ei rek­isteröisi, kuka pelaa ja kuin­ka paljon, vaan ain­oas­taan tark­istaisi, onko pelaa­ja sulkulistal­la ja onko hän riit­tävän vanha.

Edes tämä on voita­va Veikkauk­selta vaa­tia, kos­ka onhan sil­lä pelimo­nop­o­li, jota perustel­laan hait­to­jen torjunnalla.

 

Sähköautot ja ilmastonmuutos (5) Päästökauppa

Yleisön pyyn­nöstä ylimääräi­nen lisäosa.

Moni kom­men­toi­ja on huo­maut­tanut, että kir­joit­ta­mani on ihan lööper­iä, kos­ka päästökaup­pa tekee turhik­si vält­tää saas­tut­tavia voimalaitok­sia. Siir­tymi­nen polt­to­moot­tor­eista sähköau­toi­hin säästää ilmas­toa tehdään sähkö miten hyvän­sä, kos­ka sähkö on päästökau­pan piiris­sä ja men­ovesi ei ole.

Näin­hän se on teo­ri­as­sa. Min­is­teri Tiilikainen vetosi tähän sanoes­saan, ettei turpeen polton kieltämisen kanssa pitäisi kiire­htiä. Samaa argu­ment­tia hän ei soveltanut hiileen.

Päästökaup­pa pitäisi ottaa paljon vahvem­paan rooli­in. Jos päästöoikeuk­sia ei olisi liik­keel­lä niin paljon, mekanis­mi toimisi niin hyvin, ettei mui­ta toimia tarvittaisi.

Päästöoikeuk­sien määrää pitäisi siis vähen­tää. Näin on varovasti tehtykin, minkä seu­rauk­se­na päästöoikeuk­sien hin­ta on nelink­er­tais­tunut viidestä eurosta 20 euroon, mut­ta on edelleen hyvin hal­pa. Tämäkin on jo muut­tanut sähkökau­pan suun­taa Suomen­lahdel­la niin, että päivä­saikaan sähko vir­taa kohta­laisen puh­taan sähkön Suomes­ta likaisen sähkön Viroon.

Liik­keel­lä ole­via päästöoikeuk­sia on poli­it­tis­es­ti real­is­tisem­paa vähen­tää, jos niiden hin­ta ei alun perin ole kovin korkea. Ennus­teeni on, että jos sähköau­to­jen akuis­sa tapah­tu­isi dra­maat­ti­nen läpimur­to niin, että jok­seenkin kaik­ki uudet autot oli­si­vat sähköau­to­ja, puheet päästöoikeuk­sien määrän leikkaamis­es­ta lop­puisi­vat siihen.

Puhunko nyt ris­ti­in itseni kanssa, kun olen muis­sa yhteyk­sis­sä sanonut, että vapaae­htoiset toimet päästö­jen vähen­tämisek­si päästökaup­pasek­to­ril­la ovat turhia, kos­ka päästöoikeudet vain siir­tyvät muualle. Tähän on vas­tat­tu, että jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee, EK kan­sain­väli­sine kump­panei­neen lob­baa niitä lisää markki­noille. On eri asia uskoa, että päät­täjät lask­i­si­vat oikeuk­sien markki­noille lisää kuin pelätä, että he muut­tuvat halut­tomam­mak­si vähen­tää liik­keel­lä ole­via oikeuk­sia. Päätöksentekokitka.

Jopa EK:ssa ymmär­retään nyky­isin, että kus­tan­nuste­ho­ton ilmastopoli­ti­ik­ka tulee kalli­im­mak­si kuin kustannustehokas.

Ennen olin sitä mieltä, että päästöoikeuk­sille pitäisi tehdä lat­ti­ahin­ta noin 30 €, mut­ta uusimpi­en ilmas­toti­eto­jen val­os­sa olen pää­tynyt kan­nat­ta­maan 100 euron lat­ti­ahin­taa. Lat­ti­ahin­nan val­lites­sa muuten vapaae­htoiset toimet eivät ole turhia.

Jos päästöoikeudet mak­saisi­vat 100 €/tonni, ei tarvit­sisi tehdä mitään muu­ta, vaan markki­nat hoitaisi­vat sähkön­tuotan­non puh­taak­si. Eikä 100 € edes olisi kovin paljon. Ben­san hin­nas­sa 40 senttiä.

 

Sähköautot ja ilmastonmuutos: (3) Älykäs lataaminen

Jos sähköau­tois­sa ei olisi akku­ja, vaan sähkö ilmaan­tu­isi johtoa pitkin autoon kuten junaan tai ratikkaan, viimeisen voimalaitok­sen peri­aate tek­isi niistä melko saas­tut­tavia suuren osan ajasta.

Aivan olan­naista sähköau­tois­sa kuitenkin on, että akku­ja voidaan lada­ta sil­loin, kun sähkö on hal­paa. Kun sähkö on hal­paa, se on myös päästötön­tä. Tässä ker­rankin hin­ta ohjaa käyt­täy­tymistä myös ympäristön kannal­ta oikein.

Eri­tyis­es­ti siel­lä Volk­swa­genin koti­maas­sa Sak­sas­sa sähkön hin­ta vai­htelee rajusti sen mukaan, pais­taako aurinko ja tuuleeko. Usein se menee jopa negati­ivisek­si. Volk­swa­genin toim­i­tusjo­hta­jan luulisi tietävän tämän.

Meil­lä ei negati­ivisia sähkön hin­to­ja vielä esi­in­ny, mut­ta aika-ajoin sähkön hin­ta kyl­lä las­kee läh­es nol­laan. Jos ja kun tuulisähköä tulee olen­nais­es­ti enem­män, sähkön hin­nan vai­hte­lut voimis­tu­vat merkit­tävästi. Se tekee tilaa sähköautoille.

Älykäs akku­jen latausjär­jestelmä on sel­l­ainen, joka ais­tii sähkön sen het­kisen hin­nan ja saa tietoa myös sen tulev­as­ta hin­nas­ta. Näin val­taosa sähköau­to­jen lataussähköstä on päästötön­tä. Jos ajaa Helsingistä Ival­oon, joutuu lataa­maan kesken matkan eikä voi odotel­la, että sähkön hin­ta las­kee. Tämän osu­us liiken­nesuorit­teesta on kuitenkin vähäi­nen. Suurin osa auton käytöstä on sel­l­aista, että akun lar­taami­nen voi odot­taa hal­van hin­nan hetkeä.

Vähän oman hän­nän nos­tamista: Yksi älykkään lataus­in­fran toimit­ta­jista on suo­ma­lainen Liiken­nevir­ta oy, joka laa­je­nee voimakkaasti kan­sain­välisek­si toim­i­jak­si nimel­lä Vir­ta. Helen oy omis­taa täl­lä het­kel­lä enem­mistön Liiken­nevir­ran osakkeista, mut­ta tarkoituk­se­na on laa­jen­taa omis­tus­po­h­jaa asi­akaspo­h­jan laajentamiseksi.

Kun auto­jen akku­ja ladataan sil­loin, kun sähkö on hal­paa, se myös sta­biloi sähkön hin­taa ja lisää päästöt­tömän tuotan­non kan­nat­tavu­ut­ta. Nykyjär­jestelmässähän tuulivoimaa on tosi­asi­as­sa vaikea saa­da suures­sa määrin markki­nae­htoisek­si, kos­ka sil­loin kun tulee, sähkö on hal­paa ja kun ei tuule, sähkö on kallista.

Sit­ten kun Suomes­sa on miljoona sähköau­toa, niiden akut pystyvät otta­maan vas­taan 20 GWh eli 20 000 MWh sähköä olet­taen, että yhden auton akku­un menee 20 kWh. Se vas­taa kah­den tun­nin nyky­istä kokon­aisku­lu­tus­ta. Sähkön hin­nan sta­biloi­jana tämä ei ole mitenkään merkityksetöntä.

Tosin on huo­mat­ta­va, että puh­taal­la sähköl­lä on toinenkin käyt­täko­hde: vahvis­ta­mal­la siir­toy­hteyk­siä voidaan puh­taal­la sähköl­lä sam­mut­taa hiilivoimaloi­ta eri puo­lil­la Euroop­paa. Sil­loinkin tulee het­k­iä, jol­loin sähkö on päästötön­tä, mut­ta niitä tulee vähem­män. Ilmas­ton kannal­ta tämä kuitenkin on vielä parem­pi vaihtoehto.

Sähköautot ja ilmastonmuutos (2) Hinta-alue

Sama hin­ta-alue on alue, jos­sa sähköä voidaan siirtää ilman pul­lonkaulo­ja. Sil­loin siir­toka­p­a­siteet­ti ei estä kor­vaa­mas­ta kallista voiman­tuotan­toa hal­val­la. Maanan­taina klo 17:20 Suo­mi oli samaa hin­ta-aluet­ta Ruotsin ja Nor­jan kanssa, tosin Ruotsin Skåne oli irtaan­tunut yhdessä Tan­skan kanssa omak­si kalli­im­man sähkön alueek­seen, kos­ka siir­toka­p­a­siteet­ti ei riittänyt.

Suomes­ta vieti­in piuhat punaise­na sähköä Viroon, mut­ta sekään ei riit­tänyt, vaan enem­mänkin olisi voitu viedä. Sähkö oli Virossa kalli­im­paa kuin Suomes­sa. Jos siir­toka­p­a­siteet­ti Suomen ja Viron välil­lä oli raja­ton, suo­ma­lais­ten viimeinen voimalaitos sijait­sisi toden­näköis­es­ti Virossa ja olisi hyvin saas­tut­ta­va. Viron sähkön­tuotan­non omi­nais­päästö vas­taa osa­puilleen kivi­hi­ililauhdesähkön päästöjä, vaik­ka kai siel­lä on neljännes päästötön­tä tuotan­toa. Korkeat omi­nais­päästöt johtu­vat pala­van kiv­en voimalaitoksista.

Kun päästöoikeuk­sien hin­ta on nous­sut, on käynyt juuri niin kuin piti käy­däkin. Pohjo­is­maid­en vähäpäästöi­nen sähkö vir­taa Suomen kaut­ta Bal­ti­aan ja Puo­laan. Samal­la sähkön hin­ta pysyy korkeana niin, etteivät tuulivoimalat tarvitse enää sub­ven­tio­ta. Mut­ta se merk­it­see myös sitä, että viimeisen voimalaitok­sen peri­aat­teen mukaan sähkön kulu­tuk­sen päästöt ovat Suomes­sa korkeat. Min­un sähkönku­lu­tuk­seni pitää käyn­nis­sä saas­tut­tavaa voimalaitos­ta Bal­ti­as­sa. Siis pait­si, jos käy niin kuin nyt on käynyt, ettei siir­toka­p­a­siteet­ti riitä. Sil­loin viimeinen voimalaitos on jos­sain Suomes­sa tai Skan­di­navi­as­sa eikä se ole sil­loin yhtä saastuttava.

Jos me lisäämme siir­toy­hteyk­siä Viroon, globaalit päästöt pienevät, kos­ka mei­dän puh­das­ta (ja hal­paa) sähköä myy­dään voitol­la Viroon. Samal­la kuitenkin sähkön hin­ta Suomes­sa nousee ja sähkön kulu­tuk­sen mar­gin­aalipäästöt kasvavat.

Kuten edel­lisessä kir­joituk­ses­sa sanoin, maanan­taina 12.11.2018 klo 17:20 sähkön­tuotan­non keskimääräiset omi­nais­päästöt oli­vat Suomes­sa 163 g/kWh, kun ne oli­vat samaan aikaan oli­vat Virossa 834 g ja Sak­sas­sa 429 g. Ruot­sis­sa ne oli­vat 44 g. Viron sähkö oli maail­man saastuttavinta.

Ilmas­toa ajatellen olisi siis hyvä rak­en­taa vah­va siir­toka­p­a­siteet­ti Pohjo­is­maista Kes­ki-Euroop­paan, jot­ta saisimme sul­je­tuk­si saas­tut­tavia voimaloi­ta Bal­ti­as­sa, Puo­las­sa ja Sak­sas­sa. Erit­täin hyvä sivus­to kat­soa eri maid­en sähkön­tuotan­non keskimääräisiä omi­nais­päästöjä on eletricitymap.org

 

Sähköautot ja ilmastonmuutos (1) Viimeisen voimalaitoksen periaate

Volk­swa­genin toim­i­tusjo­hta­ja sanoi jokin aika sit­ten, ettei sähköau­toi­hin siir­tymistä pitäisi niin kiire­htiä, kos­ka sähköau­to on aivan yhtä paha saas­tut­ta­ja kuin diese­lau­tokin, kos­ka Euroopas­sa sähkö kuitenkin tehdään kivihiililauhteella.

Todet­takoon ensin, että sähköau­toi­hin kan­nat­taa siir­tyä jo pelkän kaupun­ki-ilman takia, mut­ta tässä kir­joituk­ses­sa keski­tyn hiilidioksidipäästöihin.

Lyhyehkö tähtäin

Lyhyehköl­lä tähtäyk­sel­lä (pari vuot­ta) voimme pitää sähkön tuotan­non kap­a­siteet­tia annet­tuna. Miten siinä tilanteessa on sähkön kulut­ta­jan osu­us hiilid­iok­sidipäästöistä, riip­puu siitä, mihin kysymyk­seen halu­taan vas­taus. Jos tarkoituk­se­na on jakaa maan hiilid­iok­sipäästöt käyt­täjit­täin, on jaet­ta­va tun­tiko­htais­es­ti sähkön kulu­tuk­sen päästöt käyt­täen keskimääräistä omi­nais­päästöä.  Tätä kir­joit­tases­sa 12.11. klo 17:20 Suomen sähkön­tuotan­to jakau­tui seuraavasti

Vesi   16 %
Ydin­voima 25 %
Kaukoläm­pö 15 %
Teol­lisu­us 14 %
Tuulivoima 13 %
Muu 1 %
Sähkön net­to­tuon­ti 17 %

Suomen sähkön­tuotan­non omi­nais­päästöt oli­vat 163 g/kWh, kun ne oli­vat samaan aikaan Virossa 834 g ja Sak­sas­sa 429 g. Näin ajatellen sähköau­toilu näyt­tää Suomes­sa paljon perustel­lum­mal­ta kuin Saksassa.

Tun­nin kulut­tua tilanne var­maankin olisi jo toisenlainen.

Sitä, kan­nat­taako diese­lau­to vai­h­taa sähköau­tok­si tai öljyläm­mi­tys sähköläm­mi­tyk­sek­si, ei kuitenkaan las­ke­ta näin. Lyhyehköl­lä aikavälil­lä jokainen sähkönkäyt­täjä käyt­tää saman hin­ta-alueen viimeistä, mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan kallein­ta voimalaitos­ta. Sähköpörssis­sä tuo viimeinen voimalaitos määrää myös sähkön hin­nan. Sähkön hin­nan on olta­va riit­tävän korkea, että sitä viimeistä voimalaitos­ta kan­nat­taa ajaa, mut­ta ei niin korkea, että kan­nat­taisi käyn­nistää tätäkin kalli­impi voimalaitos.

Mar­gin­aa­likus­tan­nus ker­too aika paljon myös päästöistä, kos­ka päästöt­tömät ener­gialäh­teet kuten ydin­voima tai tuulivoima ja säätämätön vesivoima ovat myös mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan halpo­ja. Kallit mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set johtu­vat polt­toaineen ja päästöoikeuk­sien kulu­mis­es­ta. Kali­il­la pääo­makus­tan­nuk­sil­la ei tässä ole merk­i­tys­tä, kos­ka ne ovat upotet­tu­ja kus­tan­nuk­sia. Ydin­voima ja tuulivoimalat ovat kalli­ita rak­en­taa, mut­ta niin halpo­ja käyt­tää, ettei niitä tarvitse juuri koskaan sulkea.sähkön hal­van hin­nan takia

Palataan tuo­hon saman hin­ta-alueen käsit­teeseen seu­raavas­sa postauk­ses­sa. Sitä ennen havain­nol­lis­te­taan tuo­ta viimeisen voimalaitok­sen peri­aatet­ta yksinker­tais­te­tul­la esimerkillä.

Kuvitel­laan maa nimeltä Ekolan­dia, jon­ka sähkönku­lu­tus on 10 GW, jos­ta 9 GW on vesivoimaa (0g/kWh) ja 1 GW hiilivoimaa (850 g/kWh) eli sähkön omi­nais­päästöt ovat 85 g/kWh. Maas­sa on myös öljyläm­mit­teisiä talo­ja, joiden hiilid­iok­sidipäästöt ovat 265 g/kWh. Kan­nat­taisi siis siir­tyä öljys­tä sähköön, kos­ka sähkön omi­nais­päästöt ovat pienem­mät kuin öljyn?

Öljyläm­mi­tyk­sen vai­h­t­a­mi­nen sähköläm­mi­tyk­seen ei lisäisi satei­ta, joten vesivoimaa olisi edelleen 9 GW. Kun sähkön kulu­tus lisään­tyy tai vähe­nee, tuotan­non muu­tos tapah­tuu kivi­hi­il­isähkön eli viimeisen voimalaitok­sen puolel­la. Niin­pä siir­tymä öljys­tä sähköön lisäisi päästöjä eikä vähen­täisi. Yksi kilo­wat­ti­tun­ti vähem­män öljyä ja enem­män sähköä merk­it­see 265 g vähem­män päästöjä öljys­tä, mut­ta 850 g enem­män päästöjä sähköstä.

Vas­taavasti, jos Ekolan­di­an asukas päät­tää säästää sähköä, hänen ei tule ajatel­la, että jokainen säästet­ty kilo­wat­ti­tun­ti vähen­tää päästöjä vain omi­naisku­lu­tuk­sen 85g ver­ran. Se vähen­tää viimeisen voimalaitok­sen mukaan 850 g/kWh.

Vas­ta kun sähkön kulu­tus vähe­nee niin, että viimeinenkin hiilivoimala on sul­jet­tu, sähkön kulu­tus muut­tuu päästöt­tömäk­si eikä sen lisäämi­nen tai vähen­tämi­nen vaiku­ta kokon­ais­päästöi­hin mitään. Sil­loin taas ei kan­na­ta säästää.

Viimeisen voimalaitok­sen peri­aate vas­taa kysymyk­seen, mitä tapah­tuu, jos minä lisään tai vähen­nän sähkönkäyt­töä. Se ei vas­taa kysymyk­seen, miten syn­ti­taak­ka nykyis­es­tä sähkönku­lu­tuk­ses­ta jae­taan kulut­ta­jien kesken. Ne ovat kak­si eri kysymys­tä, eikä niihin voi antaa samaa vastausta.

Siir­tymisessä ben­sa-autoista sähköau­toi­hin on kyse tuos­ta ensim­mäis­es­tä eli viimeisen voimalaitok­sen peri­aat­teesta. Sik­si sähköau­ton vähäpäästöisyys näyt­tää vähän ongel­malliselta, mut­ta tosi­asi­as­sa sähköau­tot ovat tai ne on saatavis­sa vähäpäästöisiksi.

Tästä enem­män osas­sa 3

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 13.11.2018

Pääasi­as­sa edel­lisessä kok­ouk­swes­sa pöy­dlle jääneitä asioita.

Pöydältä

Mel­lunkylän ja Var­tiokylän aluesuunnitelma

Lausun­to Uusi­maa-kaa­va 2050-luonnoksesta

En tiedä, mitä ehdo­tuk­sia tähän on tulossa.

Todet­takoon, että kun KHO kumosi Helsin­gin asun­tokaavo­ja melkein sadan tuhan­nen asukkaan osalta, mon­es­sa kohdas­sa vedot­ti­in siihen, että kaa­va on maakun­takaa­van vas­tainen. Tämän uuden esi­tyk­sen vas­tainen se pääsään­töis­es­ti ei ole.

Keskus­puis­ton luon­non ja maise­man­hoidon yleissuunnitelma

Merikasarmin­puis­ton puis­to­su­un­nitel­man hyväksyminen

Tässä on paikallisen kaupungi­nosay­hdis­tyk­sen kanssa kärhämää paikalla olleen raken­nuk­sen rau­nioituneista sein­istä. Kaupungi­nosay­hdis­tys halu­aa säi­lyt­tää ne ja kun­nos­taa ja kaupun­ki madal­taa, kos­ka huonokun­toiset ja kos­ka vaar­al­liset, kun muurille kiiven­nyt lap­si voi pudo­ta ja kaupun­ki joutuu korvaamaan.

Mie­len­sä pahoit­ta­jan hengessä olen tästä vaar­al­lisu­ud­es­ta vähän samaa mieltä kaupungi­nosay­hdis­tyk­sen kanssa. Suomen met­sät ovat täyn­nä kallioi­ta, joil­ta voi pudo­ta samoin kuin pui­ta, joi­hin voi kiivetä ja pudo­ta. Kallioi­ta ei määrätä tasat­tavak­si eikä pui­ta kaadet­tavak­si. Jos lapsen ympäristöön ei sisäl­ly mitään, jos­sa voisi tyh­myyk­sis­sään louka­ta itsen­sä, itsesuo­jelu­vais­to ei kehi­ty. Liiken­teen riskei­hin ver­rat­tuna nuo muu­rit ovat kyl­lä aika pieni riski.

Cam­pus Mar­i­an varaami­nen YIT:lle ka Jek­valle yri­tyshau­to­moa varten

Tämä jäi näköjään selosta­mat­ta viikko sitten.

Merkit­tävää tässä on, että koko alue annetaan nyt yri­tyshau­to­molle., Hallinnolli­nen byrokra­tia oli saanut aikaan tas­a­puolisen ehdo­tuk­sen, jon­ka mukaan alue jaet­taisi­in hallintokun­tien kesken, mut­ta pormes­taris­to päät­ti toisin. Hyvä päätös! Pormes­tari­malli on tuonut ytyä Helsin­gin päätök­sen­tekoon.  Tästä on tulos­sa hyvä hanke.

Urbaana varauk­se­na YIT:lle

Tämä on näitä Wau-arkkite­htu­uri­hankkei­ta. Tämä on vas­ta suun­nit­telu­va­raus. Suun­nitel­man sisältöön päästään vaikut­ta­maan myöhem­min. Alku­peräiseen suun­nitel­maan kuu­lui myös Mar­i­an sairaalan alue, mut­ta sehän on menos­sa tuo­hon edel­liseen han­kkeeseen. Yleisil­met­tä voisi tietysti vähän koordinoida.

Uusia asioita

Itäkeskuk­sen suojelukaava

Itäkeskuk­sen van­him­man vuon­na 1984 valmis­tuneen osan julk­i­sivu ja eräät muut rak­en­teet määrätään suo­jeltavak­si, eli niitä ei saa perusko­r­jauk­sen tai julk­i­sivure­mon­tin yhtey­dessä muut­taa. Kiin­teistön omis­ta­ja ei tästä pidä.

Min­ua var­maankin pide­tään tämän takia täytenä moukkana, mut­ta minus­ta suo­jel­la kan­nat­taisi kau­ni­ita raken­nuk­sia, jot­ka kauneudel­laan luo­vat hyv­in­voin­tia ympäristöön­sä. Itäkeskus­ta en jostain syys­tä sel­l­aise­na pidä. Sil­lä voi olla merk­i­tys­tä arkkite­htu­urin his­to­ri­an kannal­ta – 1980-luvul­la tehti­in täl­laista – mut­ta his­to­ri­aa voi tal­let­taa ope­tus- ja muuhun sel­l­aiseen tarkoituk­seen muus­sakin muo­dos­sa kuin fyy­sis­inä rakennuksina.

Hert­toniemen ja Laa­jasa­lon liiken­teen sujuvuus

Kokoomus­laiset ovat Jen­ni Pajusen johdol­la tehneet val­tu­us­toaloit­teen siitä, miten alueen liikenne hoide­taan eri­tyi­ws­es­ti ennen Kru­unusil­to­jen valmis­tu­mista ”Aikaisin­taan vuon­na 2026”. Kokoomus­laisille liikenne tarkoit­taa henkilöautoliikennettä.

Vas­taus on aika ympäripyöreä. Aloit­teel­la tähdätään run­saan sadan miljoo­nan euron investoin­ti­in, jol­la Hert­toniemen liiken­neympyrän kap­a­siteet­tia nostetaan.

Ongelmia voi tul­la ennen Kru­unusil­to­jen avau­tu­mista, mut­ta entä jos Kru­unusil­to­ja aikaistet­taisi­in sen sijaan, että tehtäisi­in jät­ti-investoin­ti noi­ta muu­ta­maa vuosia ajatellen.  Helen toivoo laivay­htey­den säi­lymistä Hanasaaren hiilikasalle, kunne laitos sul­je­taan vuo­den 2024 lopus­sa. Se ei estä ratikkay­hteyt­tä Laa­jasa­losta Som­pasaa­reen (tai Nihti sen kär­jen nimi taitaa nyt olla), jos­ta ratikkay­hteys jatkaa joka tapauk­ses­sa Kalasa­ta­man metroase­man kaut­ta Pasilaan.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 6.11.2018

Pöy­dälle pan­tu­ja asioita

  • Fil­lar­itun­neli Kansalais­to­ril­ta Kaisaniemen puistoon
  • Lausun­to Otso Kivekkään val­tu­us­toaloit­teesta sata­man parem­mas­ta yhdis­tämis­es­tä kaupunkiin
  • Asun­to­tont­tien varaami­nen Raken­nus­li­ike Reposelle Vuosaaresta

Lausun­to Uusi­maa-kaa­va 2050 ‑luon­nok­ses­ta

Lausun­tolu­on­nok­ses­sa ollaan pääosin samaa mieltä, mut­ta halu­taan muut­taa maakun­takaavaa siltä osin kuin se on Helsin­gin yleiskaa­van vas­tainen. Maakun­takaa­va ei vaiku­ta aiem­min valmis­tuneeseen  yleiskaavaan eikä sen poh­jal­ta tehty­i­hin ase­makaavoihin sitä eikä tätä, kos­ka yleiskaa­va menee maakun­takaa­van edelle. Maakun­takaa­va vaikut­taa vain seu­raavaan yleiskaavaan. Helsin­gin seudul­la tämä moniker­roksi­nen kaavoitus on vähän han­kala jut­tu, kos­ka maakun­tali­iton resurssit maakun­takaa­van tekemiseen ovat varsin vähäiset ver­rat­tuna kun­tien resursseihin.

Keskus­puis­ton luon­non ja maise­man­hoidon yleis­su­un­nitel­ma 2018–2032

Mas­si­ivi­nen tietopaket­ti, johon on todel­la vaikea ottaa kan­taa. Täy­tynee kuun­nel­la esit­te­ly ja pan­na pöydälle.

Köy­den­puo­jankatu 7 asemakaava

Ton­til­la ole­van auto­tallin viemä ala ote­taan hyö­tykäyt­töön rak­en­ta­mal­la sen paikalle asun­to­ja. Kaa­van ehtona on läheisen auto­hallin rahoit­ta­mi­nen varaa­mal­la sieltä autopaikko­ja, tarvit­ti­in niitä tai ei.

Automaat­tisen kam­er­avalvon­nan sijoittamisperiaatteet

Liiken­neon­net­to­muuk­sia tor­ju­taan lisäämäl­lä kam­er­avalvon­taa. On vähän has­sua, että tässä julkises­sa esi­tys­lis­tan kohdas­sa ker­ro­taan, mihin kameroi­ta ei laiteta.

Alueen varaami­nen SRV:lle UrBaana-hankkeelle

Van­han ratakuilun päälle ja molem­mille puo­lille raken­netaan lisää tarkoituk­se­na tehdä alueesta hieno urbaani keskit­tymä. Lop­puti­lanteessa Baana-yhteys var­maankin toimii, mut­ta rak­en­tamis­vai­heessa tuskin.

Kaupunkiympäristölautakunnnan lista 30.10.2018

Edel­lisessä kok­ouk­ses­sa ei paljon ehdit­ty käsit­telemään, kos­ka aika oli rajat­tu puoleen­toista tun­ti­in Kasko (kas­va­tus ja koulu­tus) ‑toimi­alan kanssa pide­tyn yhteis­sem­i­naarin takia. Isoista asioista läpi meni Meilah­den huvi­la-alueen kaa­va. Sitä siivitet­ti­in keho­tuk­sil­la pohtia Humal­lah­den rantaa kiertävään baana-yhtey­teen muu­takin toim­intaa. Onhan tuo ranta vähän vajaakäytössä.

Karhunkaata­jan kaava

(Pöy­dältä)

Tässä oli lau­takun­nas­sa suuria halu­ja palaut­taa asia sen kri­ti­ikin johdo­ta, jota viereisiltä omako­tialueil­ta oli tul­lut liiken­nekysymys­ten vuoksi.

Asukkaat eivät halua luop­ua Viik­in­tien ja Viilar­in tien risteyk­sen kier­toli­it­tymästä, vaik­ka sen säi­lyt­tämi­nen hidas­taisi olen­nais­es­ti jok­eri­ratikoiden kulkua. Tähän ei var­maankaan voi­da suos­tua. He halu­a­vat myös vält­tää läpi­a­joa asuinalueen­sa läpi, mut­ta eivät toisaal­ta halua katkaista yhteyt­tä, kos­ka halu­a­vat itsekin ajaa läpi.

Lau­takun­nas­sa oli halu­ja palaut­taa asia uudelleen valmis­teltavak­si. Se tietäisi pitkää lykkäys­tä koko rak­en­tamiseen, kos­ka koko vuorovaiku­tus pitäisi aloit­taa alus­ta. Kyse on kuitenkin 3 500 asukkaan asuinalueesta.

Toinen kysymys on, tarvit­taisi­inko tuol­la alueel­la kuitenkin tont­ti koul­ulle. Aja­tus, että lapset käveli­sivät sieltä Myl­ly­puron koulu­un suun­taan, johon ei ole joukkoli­iken­ney­hteyt­tä, ei ole oikein hyvä. Myl­ly­puroon voi tul­la myös paljon lap­sia ammat­tiko­rkeak­oulun kam­puk­sen takia. Opiske­li­jat pää­tyvät paljon toden­näköisem­min asumaan Myl­ly­puroon, kun ovat siel­lä muu­ta­man vuo­den opiskelleet.

Jos tarkoi­tus on tehdä niin vähäisiä muu­tok­sia, ettei kaavaa tarvitse lait­taa uudelleen nähtäville, se voitaisi­in tehdä samas­sa yhtey­dessä, kun käsitel­lään kaavae­hdo­tuk­ses­ta saatu­ja lausun­to­ja ja muistutuksia.

Min­ulle kel­paisi­vat jatko­su­un­nit­telu­o­hjeet, joil­la liiken­neon­gelmi­in kiin­nitetään huomio­ta (taval­la, jol­la virkamiehet ovat aikoneetkin kiinnittää).

Honka­suon­tien täydennyskaava

Tämä pan­ti­in pöy­dälle, kos­ka sitä ei ehdit­ty käsitel­lä. Tähän ei tai­da kohdis­tua san­ot­tavia painei­ta. Alueen olisi aika luon­te­vaa kuu­lua Van­taaseen, kos­ka se on Myyr­mäen aluekeskuk­sen vieressä.

Ton­tin varaami­nen Jätkäsaares­ta yksi­tyiselle englan­ninkieliselle päiväkodille

Vasem­mis­toli­it­to esit­tänee, että han­ke pitäisi toteut­taa kaupun­gin päiväkotina.

Bud­jet­ti­tavoit­tei­den toteutuminen

Kiin­teistö­talouden brut­to­tu­lot ovat Helsingis­sä mil­jardin euron luokkaa. Ei ihan nap­pikaup­paa. Maan­myyn­ti­t­u­lot ylit­tyvät bud­jetista, mut­ta ton­tin luovu­tuk­set jäävät reilusti jäl­keen sito­vas­ta tavoit­teesta. Piti luovut­taa 370 000 k‑m2, mut­ta jäädään 300 000 k‑m2:iin. Kaavoitus toimii nyt. Pul­lonkaula on siir­tynyt eteen­päin tont­tien saat­tamisek­si raken­nuskelpoisek­si ja kil­pailu­tuk­si­in. Kun pitää säästää hallinnos­ta, säästetään niin, ettei pystytä luovut­ta­maan tont­te­jakaan. Ei hyvä.

Pasi­lan tor­nialueen kil­pailun voittaja

En ollut lau­takun­nas­sa, kun tämä esitelti­in, enkä tiedä, mik­si asia jäi pöy­dälle. YIT voit­ti kil­pailun ja on nyt sitoutunut myös toteut­ta­maan ehdo­tuk­sen­sa ensim­mäisen osan. Helsin­gin siluet­ti vähän muut­tuu yli 50-ker­roksis­ten tornien myötä. Pasi­lan ase­ma seudun keskuk­se­na vankistuu.

Aloi­tusalueen raken­nu­soikeus on 67 000 k‑m2, jos­ta liiketilo­ja 11 000 k‑m2, toimis­to­ja 8 000 k‑m2, hotel­li 12 000 k‑m2 ja asum­ista 36 000 k‑m2. Tähän tulee siis noin 900 asukas­ta ja 500 – 800 toimis­to­työ­paikkaa ja taas ker­ran hotel­li. Mitenkähän liiketi­lat men­estyvät Tri­plan naapurissa?

Ker­rosta­lo oste­taan purettavaksi

Talo saa väistyä tehokkaam­man rak­en­tamisen tieltä. Asun­noista mak­se­taan val­lit­se­van markki­nan mukainen hin­ta vapaae­htoises­sa kau­pas­sa. Talo on menos­sa sopi­vasti putkire­mont­ti­vai­heeseen, joten tämä on hyvä aika purkaa talo.

Tiivistyskaa­va Orapih­la­jantiel­lä Jok­eri­radan var­res­sa Haagassa

Tämä oli meil­lä 6.3.2018. Siihen on lausun­to­jen joh­dos­ta tehty vähäisiä teknisiä muu­tok­sia. Uusia asukkai­ta tulee 600. Kaa­va-alue on paikas­sa, jos­sa Jok­eri­ra­ta ris­teää Rantaradan var­rel­la. Toron­tossa täl­laiset koh­dat raken­netaan vähän toisin, kuten oheis­es­ta kuvas­ta näkee.

Pikaratikan ja metro­radan risteys Toron­tossa keskel­lä omakotialuetta

Fil­lar­itun­neli ali radan

Viras­to esit­tää uud­estaan tun­neli­v­ai­h­toe­htoa tutkit­tuaan sil­tavai­h­toe­hdot. Sil­tavai­h­toe­hdos­sa on nousua 8,5 metriä eli suun­nilleen yhtä paljon kuin Lin­nun­laulus­sa nyt. Tämä ei minus­ta ole syy puoltaa tun­nelia vaan 170 metriä pitkä ramp­pi, joka pilaisi Makasi­inipuis­ton maise­man ja han­kaloit­taisi pääsyä Ood­i­in. Nuo rampit oli­si­vat kaupunkiku­val­lis­es­ti ja toimin­nal­lis­es­ti niin hirveitä, ettei koko sil­taa kan­nat­taisi toteut­taa. Vai­h­toe­htoina ovat todel­lisu­udessa tun­neli tai ei mitään.

Vähän tuo tun­neli on tietysti kallis. Mut­ta kyl­lä tämä yhteys on fil­larei­den kannal­ta myös aivan olennainen.

VR on tor­pan­nut ajatuk­sen, että fil­lar­it tuli­si­vat nykyiseen jalankulkutunneliin.

Mel­lunkylän ja Var­tiokylän aluesuunnitelma

Komeas­ta nimestään huoli­mat­ta tämä on lähin­nä puis­to­su­un­nitel­ma, joka ei sisäl­lä suun­nitel­maa alueen asun­to­tuotan­nos­ta eikä muus­ta sel­l­ais­es­ta. Pitänee kuun­nel­la esit­te­ly ymmärtääk­seen, mikä tässä on olennaista.

Otso Kivekkään val­tu­us­toaloite sata­man parem­mas­ta yhdis­tämis­es­tä kaupunkiin

Laivali­ikenne ja etenkin aluskoko ovat kas­va­neet roimasti ennuste­tus­ta sen jäl­keen, kun Jätkäsaaren suun­nitelmista päätet­ti­in. Ensin siir­ret­ti­in sata­ma Jätkäsaaret­sa Vuosaa­reen ja nyt sata­ma on siirtänyt liiken­teen takaisin Jätkäsaa­reen. Via Balti­ca pitäisi Suomes­sa lin­ja­ta Vuosaaren (tai Porkkalan) eikä Jätkääsaaren asuinkatu­jen läpi.

Yksi alus kul­jet­taa nyt rekko­ja Muu­gas­ta Vuosaa­reen. Niitä pitäisi olla useampia.

Jotenkin on epä­tyy­dyt­tävä tilanne, että Jätkäsaari pilataan oluenhakuautoilla.

Itse henkilöli­iken­teen on hyvä kulkea Jätkäsaaren ja Kata­janokan kaut­ta, mut­ta kumipyöräli­iken­net­tä pitäisi ohja­ta voimakkain toimin Vuosaareen.

Tont­tikatu­jen pysäköin­ti­jär­jeste­ly­jen periaatteet

Jot­ta pysäköidyt autot eivät estäisi lumen auraus­ta, pyritään siihen, että kapeil­la kaduil­la jalka­käytävä on toisel­la puolel­la kat­ua ja pysäköidyt autot toisel­la puolel­la. Jos pysäköin­tiä on nyt molem­mil­la puo­lil­la, se olisi jatkos­sa vain toisel­la puolel­la tai olisi toiselta puolelta kiel­let­ty työaikaa ja niin edelleen. Tämä vähen­tää vähän pysäköin­tipaikko­jen määrää, mut­ta puh­taanapi­to tehos­tuu huo­mat­tavasti. Ennus­tan urpu­tus­ta autoilijoilta.

Tont­ti Repo­nen oy:lle kump­panu­uskaavoitus­ta vastaan.

On näköjään kek­sit­ty keino vauhdit­taa Hitas- ja Ara-tuotan­toa. Saat kovan rahan ton­tin, jos raken­nat myös Araa ja Hitas-asun­to­ja. Näp­pärää, mut­ta eikö täl­lais­es­ta pitäisi päät­tää val­tu­us­to­ta­sol­la, kos­ka tässä kaupun­ki tosi­asi­as­sa sub­ven­toi Ara- ja Hitas-tuotantoa?

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 23.10.2018

Olin pari viikkoa matkoil­la, mut­ta nyt taas sorvin ääressä

Meilah­den huvi­la-alueen kaava

Tästä on tul­lut paljon ris­tiri­itaista palautet­ta. Jotkut ovat tyy­tymät­tömiä, ettei huviloiden yhtey­teen saa rak­en­taa enem­män varas­toraken­nuk­sia tai sivua­sun­to­ja. Kovasti vih­jataan, että kohtelu ei ole ollut tas­a­puolista, vaan jotkut ovat suhteil­la saa­neet poikkeamislupia.

Min­ul­la olisi ymmär­rystä sille, että aluet­ta taidol­la tiivis­tet­täisi­in. Eiväthän täl­laiset alueet koskaan ole valmi­ita niin, että olisi jokin lop­ulli­nen tila, joka en ker­ran saavutet­tu ja jota ei saisi enää muuttaa.

Kaavaan loit­tyy myös kiis­tel­ty baanay­hteys Humal­lah­den rantaa pitkin. Sil­lä kier­retään raskas nousu. Kun rantaan raken­netaan rait­ti, sinne voisi saman tien rak­en­taa muu­takin. Onhan siel­lä ollut joskus uimalaitoskin. Isoisäni on hypän­nyt siel­lä uimahyp­pyjä. Tämän takia kaavaa ei kuitenkaan kan­na­ta palaut­taa vaan tyy­tyä jatko­su­un­nit­telu­o­hjeeseen. Ne voivat myöhem­min poikia kaavamuutoksen.

Karhunkaata­jan kaava

Tämä Jok­eri-kaa­va tuo alueelle 3 500 asukas­ta. Se on myös ensim­mäisiä näistä ”bule­vardikaavoista”, jois­sa pääväylästä ratikoi­neen tehdään alueen keskus, kun aiem­min asu­tus on kään­tänyt selkän­sä liikenneväylille.

Ihmettellen vähän alueen koulu­ratkaisua. 3 500 asukas­ta ei riitä perusk­oul­ulle, mut­ta aja­tus, että lapset kävi­sivät Myl­ly­puron koulua, on aika autopain­ot­teinen aja­tus. Koulumat­ka 2 km eikä julk­ista liikennettä.

Pohjois­puolel­la ole­va omako­tialue pelkää läpi­a­joli­iken­net­tä. Eivät usko liiken­nemerkin tehon riit­tävän. Pelät­ty läpi­a­joväylä pitää suun­nitel­la hitaak­si, niin se ei houkut­tele luvat­tomaan oikaisuun.

Honka­suolle kerrostaloja

Pien­talokaa­vat eivät ole toteu­tuneet. Nyt kaavoite­taan ker­rostalo­ja, joiden talous kestää heikot perus­tamisolo­suh­teet parem­min. Noin 500 uut­ta asukas­ta. Alue on Van­taan rajas­sa kiinni.

Jätkäsaa­reen tont­ti yksi­ty­istä englan­ninkielistä päiväko­tia varten

Helsin­ki kan­sain­välistyy koulu koul­ul­ta ja päiväkoti päiväkodil­ta. Elinkeinovä­ki on sitä mieltä, että näitä pitäisi olla paljon enemmän.

Kes­ki-Pasi­lan tornikil­pailun tulos

Kolmes­ta kil­pailue­hdo­tuk­ses­ta voiton vei YIT. Se sitoutuu toteut­ta­maan aloi­tusko­rt­telit, yhteen­sä 67 000 ker­rosneliötä, jos­ta korkein­taan (sic!) 60 % asun­to­ja. Voit­ta­neessa ehdo­tuk­ses­sa kaavailti­in alueen län­siosaan yhteen­sä 120 000 ker­rosneliötä. Nekin saat­ta­vat men­nä YIT:n toteutettavaksi.

Maise­mat tule­vat vähän muuttumaan.

Kaupun­ki ostaa kokon­aisen ker­rostalon purkaak­seen sen

Talo sijait­see Oulunkylässä. Talos­sa pitäisi tehdä putkire­mont­ti, mut­ta se päätet­ti­in purkaa isom­pi­en talo­jen tieltä. Kaupun­ki mak­saa asun­noista noin 3 900 €/m2 ja auto­talleista 2 700 €/kpl.

Näitä saat­taa tul­la lisää.

Kesä­naa­puri­ni piirtämä toimis­toraken­nus muute­taan hotelliksi

Taas yksi hotel­li lisää. Täl­lä ker­taa Unioninkadun ja Eteläisen Makasi­inikadun kulmassa.

Hitas- ja ARA-tont­tien vuokra­sopimuk­set Jätkäsaaressa

Hitas-tont­tien arvok­si on päätet­ty noin 800 €/k‑m2. Kun tätä ver­taa kovan rahan ton­teista saa­tu­i­hin selvästi yli tuhan­nen euron hin­toi­hin, voisi ajatel­la, että Hitas­ta sub­ven­toidaan pait­si vuokranalen­nuk­sen (20 %) myös ton­tin arvon mukaan. Vuokra on alen­nuk­senkin jäl­keen kuitenkin korkea – 3,2% –, joka on siis reaa­liko­rko, kos­ka vuokra on sidot­tu elinkus­tan­nusin­dek­si­in. EKP on luvan­nut meil­lä kah­den pros­entin inflaa­tion, joten tuo vas­taa yli viiden pros­entin nimelliskorkoa.

Kaupungilla lasken­nalli­nen vuokra on liian korkea suh­teessa pääo­ma-arvoon. Sik­si nämä ver­tailut näyt­tävät tältä. Taloy­htiöi­den kan­nat­taisi ehdot­tomasti ostaa nuo ton­tit, jos ne saisi 800 euron ker­rosneliöhin­taan, mut­ta kaupun­ki ei tietenkään myy. Samas­ta syys­tä osto-optio­ta käytetään aina, jos sel­l­ainen vuokra­sopimuk­seen liittyy.

Jos olisin osta­mas­sa asun­toa Jätkäsaares­ta, en osal­lis­tu­isi Hitas-arpa­jaisi­in vaan ostaisin oma­l­la ton­til­la ole­van kovan­ra­han asun­non. Minä saan kyl­lä asun­to­lainaa alle viiden pros­entin nimelliskorolla.

ARA-asun­to­jen omakus­tan­nusvuokrista tulee näil­lä pelisään­nöil­lä aika korkeat, mut­ta se ei asukkai­ta hait­taa. Vuokran tasaus siirtää sen muiden ARA-asukkaiden ongelmaksi.

Postipuis­tossa vuokrataan tont­te­ja 1 600 asukkaalle

Täl­lä Hitas-talon vuokran poh­jana ole­va ker­rosneliöhin­ta on 605 €. Olemat­ta mitään mieltä vuokrien tasos­ta on san­ot­ta­va, että ero Jätkäsaaren ja Postipuis­ton välil­lä on liian pieni.

Mut­ta Postipuis­ton rak­en­t­a­mi­nen on siis jo näin pitkällä.

 

Onko vihreä kasvu mahdollista?

Tyt­täreni lähet­ti min­ulle linkin For­eign Policy:n artikke­li­in ”Why growth can’t be green” . Täl­lä hän halusi haas­taa min­un ajat­telu­ni, jon­ka mukaan talout­ta ohjataan ympäristöveroil­la tehokkaim­min ympäristön kannal­ta oikeaan suun­taan. Tässä artikke­lis­sa san­o­taan, että edes hiiliv­eron (tai päästöoikeu­den hin­nan) nos­t­a­mi­nen 500 euroon ton­nil­ta riitä alkuunkaan. 

En ole han­kkin­ut käsi­i­ni tutkimuk­sia, joi­hin artikke­lis­sa viitataan. Sik­si läh­den ole­tuk­ses­ta, että tässä on selostet­tu niitä oikein. Jos näin on, en vielä heit­täisi pyy­het­tä kehään.

Artikke­lin mukaan on selvitet­ty sitä, miten korkeampi hin­ta vaikut­taisi tuotan­totekni­ikkaan, mut­ta ei sitä, mitä se vaikut­taisi kulu­tuk­sen rak­en­teeseen. Vähän kär­jistäen siis, paljonko polt­toaineen hin­nan nousu paran­taisi muske­liv­enei­den moot­tor­ei­den hyö­ty­suhdet­ta, mut­ta ei lainkaan sitä, miten se vaikut­taisi muske­liv­enei­den suosioon.

Vihreän ver­ou­ud­is­tuk­sen tarkoituk­se­na on vaikut­taa ennen kaikkea kulut­ta­jan val­it­se­maan kulu­tusko­ri­in ja sen lisäk­si tietysti myös tuotan­tote­knolo­giaan.  Tarkoituk­se­na on alen­taa työn vero­tus­ta olen­nais­es­ti ja lisätä vas­taavasti ympäristövero­ja, joista tärkein, mut­ta ei suinkaan ain­oa, olisi jonkin­lainen hiilivero.

Hiilipäästö­jen vero pitäisi myös bioen­er­gian osalta tehdä oikein, mihin juuri nyt on suuria poli­it­tisia esteitä. Puun osalta oikea tapa olisi lait­taa täysimääräi­nen vero puun polt­tamiselle ja mak­saa vas­taavasti nieluista. Sen jäl­keen ei tarvit­sisi jäkät­tää siitä, mikä osa puun poltos­ta tuot­taa päästöjä ja mikä on oikeasti uusi­u­tu­vaa ja kuin­ka pitkäl­lä aikavälillä.

Ilmas­toveron pitäisi olla kat­ta­va eikä siinä saisi nou­dat­taa poli­it­tista tarkoituk­sen­mukaisu­ut­ta. Lehmä esimerkik­si tuot­taa metaa­nipäästöjä 100 kiloa vuodessa, mikä vas­taa hiilid­ioks­dipäästöinä 2,5 – 10 ton­nia riip­puen tarkastelu­a­jan­jak­son pituudesta.

Todet­takoon nyt alka­jaisik­si, että 500 euron hiiliv­erot tuot­taisi­vat noin 20 mrd € jo sil­lä määritelmäl­lä, ettei puun polt­to ei tuo­ta päästöjä.

Vaik­ka hiilid­iok­sidipäästöistä perit­täisi­in 20 mrd € euroa enem­män, se ei tek­isi meistä köy­hempiä, kos­ka muu­ta vero­tus­ta voitaisi­in vas­taavasti alen­taa. Tuloverot käytän­nössä läh­es kokon­aan pois, tai vai­h­toe­htois­es­ti arvon­lisävero. Jos vähen­nys tehtäisi­in tuloveroista, vero­tuk­sen pro­gres­sio hoidet­taisi­in perus­tu­lol­la. Tosin tarkoituk­se­na siis on, että tuo 20 mrd € piene­nee nopeasti päästö­jen vähentyessä.

Ener­gian kulu­tus ja tavaroiden ost­a­mi­nen tulisi kalli­im­mak­si ja palvelu­jen käyt­tö halvem­mak­si. Kestävät tuot­teet tuli­si­vat suh­teessa halvem­mak­si ker­takäyt­tökrääsään näh­den. Korkea veroki­ila, joka Suomes­sa estää palveluy­hteiskun­nan kehi­tys­tä, madal­tu­isi olennaisesti.

Uusi kulu­tusko­ri olisi eri­lainen, mut­ta ei vält­tämät­tä juuri huonom­pi. Teo­ri­as­sa sen pitäisi olla vähän huonom­pi, kos­ka ennen opti­moiti­in vain kulut­ta­jan hyvää ja nyt opti­moin­nis­sa olisi mukana myös ilmas­ton hyvä. En ole kuitenkaan var­ma edes tästä, kos­ka voisi olet­taa työl­lisyy­den ole­van vas­taavasti parem­pi ja sitä kaut­ta kulut­ta­jien ase­man keskimäärin vähin­tään yhtä hyvä.

Takaisin niihin muske­liv­eneisi­in. Ainakin Sipoon saaris­tossa havait­see, että jo toteu­tunut, melko maltill­i­nen polt­toaineen hin­nan koro­tus on vähen­tänyt moot­toriveneil­lä ajelua dra­maat­tis­es­ti. En löytänyt asi­as­ta viral­lista tilas­toa tuke­maan tätä sub­jek­ti­ivista havain­toa. Löytääkö joku?

Moni on sanonut, että ei ole mitään näyt­töä kasvun irtaan­tu­mis­es­ta ener­gian kulu­tuk­ses­ta. Ensin­näkin on siitä vähän näyt­töä, mut­ta kuin­ka voisi olla, kun sitä ei ole edes yritet­ty. Päästöoikeuk­sien hin­ta ei ole 500 euroa vaan 20 euroa. Ei se sil­loin vaikuta.

Nykyisel­lä kulu­tus­rak­en­teel­la jatkami­nen  — kasvus­ta puhu­mat­takaan —  ei ole mah­dol­lista. Ilmas­ton pelas­t­a­mi­nen vaatii kulu­tustapo­jen muu­tos­ta, esimerkik­si lihan ja maito­talous­tuot­tei­den käytön vähen­tämistä. Tätä voi tehdä vapaae­htoisin toimin, mut­ta vielä tehokkaam­min siihen ohjaa hin­to­jen muut­ta­mi­nen vero­tuk­sen avul­la. Hin­nat näkyvät kaikessa, kulut­ta­ja ei voi tietää kuin osas­ta kulu­tus­päätösten­sä vaikutuksia.