Onko vihreä kasvu mahdollista?

Tyt­tä­re­ni lähet­ti minul­le lin­kin Foreign Policy:n artik­ke­liin ”Why growth can’t be green” . Täl­lä hän halusi haas­taa minun ajat­te­lu­ni, jon­ka mukaan talout­ta ohja­taan ympä­ris­tö­ve­roil­la tehok­kaim­min ympä­ris­tön kan­nal­ta oike­aan suun­taan. Täs­sä artik­ke­lis­sa sano­taan, että edes hii­li­ve­ron (tai pääs­tö­oi­keu­den hin­nan) nos­ta­mi­nen 500 euroon ton­nil­ta rii­tä alkuunkaan. 

En ole hank­ki­nut käsii­ni tut­ki­muk­sia, joi­hin artik­ke­lis­sa vii­ta­taan. Sik­si läh­den ole­tuk­ses­ta, että täs­sä on selos­tet­tu nii­tä oikein. Jos näin on, en vie­lä heit­täi­si pyy­het­tä kehään.

Artik­ke­lin mukaan on sel­vi­tet­ty sitä, miten kor­keam­pi hin­ta vai­kut­tai­si tuo­tan­to­tek­niik­kaan, mut­ta ei sitä, mitä se vai­kut­tai­si kulu­tuk­sen raken­tee­seen. Vähän kär­jis­täen siis, pal­jon­ko polt­toai­neen hin­nan nousu paran­tai­si mus­ke­li­ve­nei­den moot­to­rei­den hyö­ty­suh­det­ta, mut­ta ei lain­kaan sitä, miten se vai­kut­tai­si mus­ke­li­ve­nei­den suosioon.

Vih­reän vero­uu­dis­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on vai­kut­taa ennen kaik­kea kulut­ta­jan valit­se­maan kulu­tus­ko­riin ja sen lisäk­si tie­tys­ti myös tuo­tan­to­tek­no­lo­gi­aan.  Tar­koi­tuk­se­na on alen­taa työn vero­tus­ta olen­nai­ses­ti ja lisä­tä vas­taa­vas­ti ympä­ris­tö­ve­ro­ja, jois­ta tär­kein, mut­ta ei suin­kaan ainoa, oli­si jon­kin­lai­nen hiilivero.

Hii­li­pääs­tö­jen vero pitäi­si myös bio­ener­gian osal­ta teh­dä oikein, mihin juu­ri nyt on suu­ria poliit­ti­sia estei­tä. Puun osal­ta oikea tapa oli­si lait­taa täy­si­mää­räi­nen vero puun polt­ta­mi­sel­le ja mak­saa vas­taa­vas­ti nie­luis­ta. Sen jäl­keen ei tar­vit­si­si jäkät­tää sii­tä, mikä osa puun pol­tos­ta tuot­taa pääs­tö­jä ja mikä on oikeas­ti uusiu­tu­vaa ja kuin­ka pit­käl­lä aikavälillä.

Ilmas­to­ve­ron pitäi­si olla kat­ta­va eikä sii­nä sai­si nou­dat­taa poliit­tis­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suut­ta. Leh­mä esi­mer­kik­si tuot­taa metaa­ni­pääs­tö­jä 100 kiloa vuo­des­sa, mikä vas­taa hii­li­dioks­di­pääs­töi­nä 2,5 – 10 ton­nia riip­puen tar­kas­te­lua­jan­jak­son pituudesta.

Todet­ta­koon nyt alka­jai­sik­si, että 500 euron hii­li­ve­rot tuot­tai­si­vat noin 20 mrd € jo sil­lä mää­ri­tel­mäl­lä, ettei puun polt­to ei tuo­ta päästöjä.

Vaik­ka hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä perit­täi­siin 20 mrd € euroa enem­män, se ei teki­si meis­tä köy­hem­piä, kos­ka muu­ta vero­tus­ta voi­tai­siin vas­taa­vas­ti alen­taa. Tulo­ve­rot käy­tän­nös­sä lähes koko­naan pois, tai vaih­toeh­toi­ses­ti arvon­li­sä­ve­ro. Jos vähen­nys teh­täi­siin tulo­ve­rois­ta, vero­tuk­sen progres­sio hoi­det­tai­siin perus­tu­lol­la. Tosin tar­koi­tuk­se­na siis on, että tuo 20 mrd € pie­ne­nee nopeas­ti pääs­tö­jen vähentyessä.

Ener­gian kulu­tus ja tava­roi­den osta­mi­nen tuli­si kal­liim­mak­si ja pal­ve­lu­jen käyt­tö hal­vem­mak­si. Kes­tä­vät tuot­teet tuli­si­vat suh­tees­sa hal­vem­mak­si ker­ta­käyt­tök­rää­sään näh­den. Kor­kea vero­kii­la, joka Suo­mes­sa estää pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan kehi­tys­tä, madal­tui­si olennaisesti.

Uusi kulu­tus­ko­ri oli­si eri­lai­nen, mut­ta ei vält­tä­mät­tä juu­ri huo­nom­pi. Teo­rias­sa sen pitäi­si olla vähän huo­nom­pi, kos­ka ennen opti­moi­tiin vain kulut­ta­jan hyvää ja nyt opti­moin­nis­sa oli­si muka­na myös ilmas­ton hyvä. En ole kui­ten­kaan var­ma edes täs­tä, kos­ka voi­si olet­taa työl­li­syy­den ole­van vas­taa­vas­ti parem­pi ja sitä kaut­ta kulut­ta­jien ase­man kes­ki­mää­rin vähin­tään yhtä hyvä.

Takai­sin nii­hin mus­ke­li­ve­nei­siin. Aina­kin Sipoon saa­ris­tos­sa havait­see, että jo toteu­tu­nut, mel­ko mal­til­li­nen polt­toai­neen hin­nan koro­tus on vähen­tä­nyt moot­to­ri­ve­neil­lä aje­lua dra­maat­ti­ses­ti. En löy­tä­nyt asias­ta viral­lis­ta tilas­toa tuke­maan tätä sub­jek­tii­vis­ta havain­toa. Löy­tää­kö joku?

Moni on sano­nut, että ei ole mitään näyt­töä kas­vun irtaan­tu­mi­ses­ta ener­gian kulu­tuk­ses­ta. Ensin­nä­kin on sii­tä vähän näyt­töä, mut­ta kuin­ka voi­si olla, kun sitä ei ole edes yri­tet­ty. Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta ei ole 500 euroa vaan 20 euroa. Ei se sil­loin vaikuta.

Nykyi­sel­lä kulu­tus­ra­ken­teel­la jat­ka­mi­nen  — kas­vus­ta puhu­mat­ta­kaan —  ei ole mah­dol­lis­ta. Ilmas­ton pelas­ta­mi­nen vaa­tii kulu­tus­ta­po­jen muu­tos­ta, esi­mer­kik­si lihan ja mai­to­ta­lous­tuot­tei­den käy­tön vähen­tä­mis­tä. Tätä voi teh­dä vapaa­eh­toi­sin toi­min, mut­ta vie­lä tehok­kaam­min sii­hen ohjaa hin­to­jen muut­ta­mi­nen vero­tuk­sen avul­la. Hin­nat näky­vät kai­kes­sa, kulut­ta­ja ei voi tie­tää kuin osas­ta kulu­tus­pää­tös­ten­sä vaikutuksia.

 

39 vastausta artikkeliin “Onko vihreä kasvu mahdollista?”

  1. Aina­kin Sipoon saa­ris­tos­sa havait­see, että jo toteu­tu­nut, mel­ko mal­til­li­nen polt­toai­neen hin­nan koro­tus on vähen­tä­nyt moot­to­ri­ve­neil­lä aje­lua dramaattisesti. ”

    Ja aika pie­ni asu­ka­py­sä­köin­nin hin­nan­ko­ro­tus tai­si vähen­tää intoa hank­kia pysäköintipaikkaa.

  2. Kysy­mys ei lie­ne niin­kään sii­tä, onko vih­reä kas­vu teo­rias­sa mah­dol­lis­ta, vaan sii­tä, onko se käy­tän­nös­sä mahdollista.

    Jos hii­li­ve­rot saa­tai­siin vaik­ka­pa 500 euroon ton­ni, asioi­ta tapah­tui­si aivan var­mas­ti. Ongel­ma on nime­no­maan sii­nä, että nii­tä ei saada.

    Hii­li­mak­su­jen voi­ma­kas korot­ta­mi­nen sat­tui­si lujaa pie­neen jouk­koon hyvin vai­ku­tus­val­tai­sia rik­kai­ta, Suo­mes­sa ja ulko­mail­la. (Sau­di-Ara­bia on ehkä prii­mae­si­merk­ki koko­nai­ses­ta maas­ta, joka käyt­tää val­ta­vas­ti rahaa estääk­seen glo­baa­lin hii­li­ve­ron.) Näil­lä rik­kail­la on mer­kit­tä­vää val­taa vai­kut­taa jul­ki­seen mie­li­pi­tee­seen, ja heil­lä on nyky­jär­jes­tel­mäs­sä auto­maat­ti­ses­ti mobi­li­soi­tu­va armei­ja puo­lus­ta­jia: jos hii­li­ve­ro­ja yri­tet­täi­siin korot­taa sii­nä tah­dis­sa kuin ilmas­to­tie­de vaa­tii, seu­rauk­se­na oli­si vähin­tään mas­sa­työt­tö­myy­den uhka. Tämä työt­tö­mien armei­ja on se pelo­te, mikä vii­me kädes­sä estää tar­vit­ta­vat toi­men­pi­teet aina­kin niin kau­an, kun työt­tö­myyt­tä täy­tyy eri­tyi­sem­min pelä­tä. Poh­jim­mil­taan kyse on siis yhteis­kun­nal­li­ses­ta eriar­voi­suu­des­ta: kun toi­sil­la on mut­ta toi­sil­la ei, osat­to­mak­si jää­vät eivät tule hyväk­sy­mään mer­kit­tä­viä uhrauk­sia omaan elintasoonsa.

    Täl­lä het­kel­lä län­si­mais­sa ylei­ses­ti har­joi­tet­tu poli­tiik­ka menee täs­sä suh­tees­sa aivan vää­rään suun­taan, kun työt­tö­myy­des­tä yri­te­tään talous­kas­vun tiris­tä­mi­sen nimis­sä teh­dä entis­tä kau­his­tut­ta­vam­paa. Har­joi­tet­tu poli­tiik­ka toki sopii mai­nios­ti niil­le, jot­ka kuu­lu­vat nyt voit­ta­jien jouk­koon ja las­ke­vat joko kuo­le­van­sa ennen ilmas­to­tu­hoa, tai pys­ty­vän­sä suo­jau­tu­maan pahim­mil­ta vai­ku­tuk­sil­ta itse. 

    Näh­däk­se­ni kes­kei­nen, mah­dol­li­ses­ti ihmis­la­jin tule­vai­suu­den rat­kai­se­va kysy­mys on se, miten nämä riit­tä­vän tiu­kat rajoi­tuk­set saa­daan aikaan. Pereh­dyin tähän asi­aan jos­sain mää­rin väi­tös­kir­jas­sa­ni, enkä ole opti­mis­ti­nen sen suh­teen, saa­daan­ko toki teo­rias­sa hie­nos­ti toi­mi­via vero- ym. meka­nis­me­ja käy­tän­nös­sä iki­nä aikaan ennen kuin eriar­voi­suu­den val­ta yhteis­kun­nas­sa on mur­ret­tu. On tie­tys­ti mah­dol­lis­ta, että olem­me tämän suh­teen jo lii­an myöhässä.

    Talous­vii­sai­den tra­ge­diak­si jää­nee se, että hei­dän esit­tä­män­sä ja kes­kei­si­nä pitä­män­sä kons­tit saat­toi­vat kyl­lä olla pape­ril­la tehok­kai­ta, mut­ta nii­tä ei käy­tän­nös­sä saa­tu poli­tii­kas­sa aikaiseksi.

    1. J. M. Kor­ho­nen: Hii­li­mak­su­jen voi­ma­kas korot­ta­mi­nen sat­tui­si lujaa pie­neen jouk­koon hyvin vai­ku­tus­val­tai­sia rik­kai­ta, Suo­mes­sa ja ulkomailla. 

      Ehkä ulko­mail­la joo, mut­ta olin yllät­ty­nyt että Suo­mes­sa par­hai­ten tie­naa­vien koti­ta­louk­sien pääs­töt kulu­tusyk­sik­köä koh­den oli­vat vain 2,6‑kertaiset vähi­ten tie­naa­vaan näh­den. Suu­ri­tu­loi­sim­man 10% ero medi­aa­niin oli vain jotain +50%.

      Eli jos ne rik­kaim­mat tiput­tai­si­vat pääs­tö köy­hien tasol­le, koti­ta­louk­sien pääs­tö­jen mää­rä ei tip­pui­si kuin jotain 10%. Eli ongel­ma ei rat­kea sil­lä että vasem­mis­ton lem­pi­vi­hol­li­nen, eni­ten tie­naa­vat “pis­te­tään kuriin”. Päät­te­li­sin tus­ta tilas­to­kes­kuk­sen kuviois­ta muu­ten sen, että mikä­li rik­kail­ta vero­te­taan rahat pous ja anne­taan ne köy­hil­le, pääs­töt toden­nä­köi­ses­ti kas­va­vat, kos­ka köy­hien kulu­tus kasvaa.

      Eli punaci­hei­den vakio­vas­tas “rahat pois rik­kail­ta ja köy­hil­le” ei kyl­lä toi­mi aina­kaan suo­raan ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa. Epä­suo­ras­ti se tie­ten­kin voi toimia.

  3. Yhden ben­sa­lit­ran pala­mi­nen tuot­taa ilmei­ses­ti n. 2350 gram­maa hiilidioksidia.

    Ben­sa­lit­ran hin­nas­ta verot ovat EU:ssa suu­ruus­luok­kaa 1e/litra -> Täl­lä het­kel­lä polt­toai­ne­ve­ron + ALV:n osuus ben­san osal­ta vas­taa siis n. 425e/tonni CO2 verotasoa.

    Ehkä se mus­ke­li­ve­nei­lyä har­ras­tuk­se­na on vähän rajoit­ta­nut, mut­ta ei se kyl­lä yhteis­kun­ta­ra­ken­net­ta ole jenk­kei­hin ver­rat­tu­na sii­nä mää­rin muut­ta­nut, että oli­sim­me mer­kit­tä­väs­ti vähem­män yksi­tyi­sau­toi­luun tai kumi­pyö­riin nojaa­va yhteiskunta

    Vedän täs­tä pää­tel­män, että 500e/t on lii­an pie­ni vero­ta­so, jot­ta se vai­kut­tai­si ihan hir­veäs­ti. Tai lähin­nä se ker­too sii­tä, kumi­pyö­rien tar­joa­ma lisä­ar­vo on vain niin val­ta­va, että oikeas­ti 500e/t on pie­ni hin­ta siitä.

    1. Yhden ben­sa­lit­ran pala­mi­nen tuot­taa ilmei­ses­ti n. 2350 gram­maa hiilidioksidia.
      Ben­sa­lit­ran hin­nas­ta verot ovat EU:ssa suu­ruus­luok­kaa 1e/litra -> Täl­lä het­kel­lä polt­toai­ne­ve­ron + ALV:n osuus ben­san osal­ta vas­taa siis n. 425e/tonni CO2 verotasoa.
      Ehkä se mus­ke­li­ve­nei­lyä har­ras­tuk­se­na on vähän rajoit­ta­nut, mut­ta ei se kyl­lä yhteis­kun­ta­ra­ken­net­ta ole jenk­kei­hin ver­rat­tu­na sii­nä mää­rin muut­ta­nut, että oli­sim­me mer­kit­tä­väs­ti vähem­män yksi­tyi­sau­toi­luun tai kumi­pyö­riin nojaa­va yhteiskunta

      Ben­sa­ve­ro, auto­ve­ro ja ajo­neu­vo­ve­ro ovat yhteen­sä jotian noin 800 €/tonni.
      Euroo­pas­sa autoil­laan pal­jon vähem­män kuin Yhdys­val­lois­sa, yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on jär­ke­väm­pi ja autot vähä­pääs­töi­sem­piä Tämä on itse asias­sa esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka hin­ta vai­kut­taa pit­käl­lä aikavälillä

  4. Taas ker­ran täyt­tä asi­aa. Kyl­lä vaik­ka­pa 500€/co2 ton­ni vero vähen­täi­si co2 pääs­tö­jä todel­la radi­kaa­lis­ti. Mik­si kukaan ostai­si hii­li­säh­köä 500€/MWh ( 1MWh hii­li­säh­köä tuot­taa noin 1t/co2) jos vie­rei­nen säh­kö­fir­ma myy tuu­li­säh­köä 30€/MWh ? Tuo­te on sama niin mik­si kukaan ostai­si sitä kal­liim­paa ja likaista. 

    On tot­ta että aina ei tuu­le tai aina ei pais­ta aurin­ko mut­ta jo pal­jon alle 500€/tco2 verol­la oli­si tuu­li- ja aurin­ko­säh­kön varas­toin­ti joko akkui­hin tai P2G tek­nii­kal­la kaa­suk­si kan­nat­ta­vaa ja mak­sai­si mur­to-osan tuos­ta 500€/MWh hinnasta.

  5. Eli Suo­mes­sa ei kan­na­ta teh­dä muu­ta kuin pos­su­pe­le­jä, jol­lei tätä toteu­te­ta maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Kuin­ka toden­nä­köi­se­nä pidät sitä?

  6. Vih­reän vero­uu­dis­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on vai­kut­taa ennen kaik­kea kulut­ta­jan valit­se­maan kulu­tus­ko­riin ja sen lisäk­si tie­tys­ti myös tuo­tan­to­tek­no­lo­gi­aan. Tar­koi­tuk­se­na on alen­taa työn vero­tus­ta olen­nai­ses­ti ja lisä­tä vas­taa­vas­ti ympä­ris­tö­ve­ro­ja, jois­ta tär­kein, mut­ta ei suin­kaan ainoa, oli­si jon­kin­lai­nen hiilivero. ”

    Olen ollut näke­vi­nä­ni useam­pia sel­lai­sia tut­ki­mus­tu­lok­sia, joi­den mukaan käteen jää­vät tulot ovat aika olen­nai­ses­ti yhtey­des­sä tuo­tet­tu­jen kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen mää­rään. En sik­si ole ymmär­tä­nyt sitä logiik­kaa, että mil­lä perus­teel­la työn vero­tuk­sen alen­ta­mi­nen yhdis­tet­ty­nä ympä­ris­tö­ve­ro­jen lisää­mi­seen joh­tai­si koko­nai­suu­des­saan pääs­tö­jen ale­ne­mi­seen. Pääs­tö­ve­ro­tus ohja kulu­tuk­sen suun­tau­tu­mis­ta, mut­ta sitä vero­tus­ta ei mil­lään tul­la saa­maan kat­ta­vak­si aina­kaan 10 vuo­teen, ehkä ei 30 vuo­teen­kaan. Miten esi­mer­kik­si huo­mat­ta­via kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä val­ta­via noki­pääs­tö­jä myö­ten aiheut­ta­vat rah­ti­lai­vat voi­si saa­da pääs­tö­ve­ro­tuk­sen pii­riin? Jos vero­pa­ra­tii­sei­hin rekis­te­röi­ty­jä lai­vo­ja ei ympä­ris­tö­ve­ro­tuk­sen pii­riin saa, niin työn vero­tuk­sen las­ku käy­tän­nös­sä voi mer­ki­tä sitä, että vaik­ka pai­kal­li­sia ympä­ris­tö­ve­ro­ja Suo­mes­sa nos­tet­tai­siin, koko­nais­pääs­tö­jä saa­te­taan kas­va­neil­la tuloil­la kas­vat­taa muualla.

    Ilmas­to­ve­ron pitäi­si olla kat­ta­va eikä sii­nä sai­si nou­dat­taa poliit­tis­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suut­ta. Leh­mä esi­mer­kik­si tuot­taa metaa­ni­pääs­tö­jä 100 kiloa vuo­des­sa, mikä vas­taa hii­li­dioks­di­pääs­töi­nä 2,5 – 10 ton­nia riip­puen tar­kas­te­lua­jan­jak­son pituudesta.”

    Leh­mä on hyvä esi­merk­ki tek­no­lo­gi­ses­ta kehi­tyk­ses­tä. Oikeas­ti ei ole ole­mas­sa mitään vakio­me­taa­ni­pääs­töä per leh­mä. Metaa­ni­pääs­töi­hin voi­daan vai­kut­taa mm. ruo­ka­va­lio­va­lin­noil­la, eläin­ten­ja­los­tuk­sel­la sekä lan­nan­kä­sit­te­ly­rat­kai­suil­la. Kali­for­nias­sa on täs­sä asias­sa aika mie­len­kiin­tois­ta kehi­tys­tä tapah­tu­nut. Siel­lä pää­tet­tiin, että leh­mien metaa­ni­pääs­tö­jä pitää vähen­tää seu­raa­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä 40 %, min­kä myö­tä tiloil­la on jou­dut­tu muut­ta­maan monen­lai­sia käy­tän­tö­jä. Muun muas­sa pro­fes­so­ri Ermias Kebreab on kol­le­goi­neen teh­nyt monen­lai­sia kiin­nos­ta­via löy­tö­jä sii­tä, miten leh­mien metaa­ni­pääs­tö­jä on mah­dol­lis­ta alen­taa sitä tavoi­tet­ta rei­lus­ti enemmänkin.

    Sil­tä osin kuin metaa­ni­pääs­tö­jä ei voi­da alen­taa, nii­tä voi­daan osin myös hyö­dyn­tää. Jos pääs­tö­jen tai ener­gian hin­nat nousi­si­vat rei­lus­ti, leh­mien ilma­ke­hään pää­ty­vät metaa­ni­pääs­töt las­ki­si­vat rei­lus­ti, kos­ka metaa­nia kan­nat­tai­si sil­loin hyö­dyn­tää muul­la tavoin. Tek­no­lo­gia leh­mien metaa­ni­pääs­tö­jen hyö­dyn­tä­mi­seen ener­gian­tuo­tan­nos­sa on jo ole­mas­sa, mut­ta se on vie­lä aika kal­lis­ta tuot­toi­hin­sa näh­den. Metaa­ni on maa­kaa­sua, jota käy­te­tään voi­ma­lai­tok­sis­sa jo nykyi­sin, mut­ta sen tal­teen­ot­to ja puh­dis­tus ener­gia­käyt­töön ei ole ollut maa­ti­loil­la nykyi­sil­lä pääs­tö­hin­noil­la pää­sään­töi­ses­ti vie­lä kannattavaa.

    1. Jos vero­pa­ra­tii­sei­hin rekis­te­röi­ty­jä lai­vo­ja ei ympä­ris­tö­ve­ro­tuk­sen pii­riin saa, niin työn vero­tuk­sen las­ku käy­tän­nös­sä voi mer­ki­tä sitä, että vaik­ka pai­kal­li­sia ympä­ris­tö­ve­ro­ja Suo­mes­sa nos­tet­tai­siin, koko­nais­pääs­tö­jä saa­te­taan kas­va­neil­la tuloil­la kas­vat­taa muualla.

      Aja­tuk­se­ni tie­tys­ti edel­lyt­täi­si, että riit­tä­vän suu­ri mää­rä mai­ta on muka­na pro­jek­tis­sa. Vero­pa­ra­tii­siin rekis­te­röi­ty alus sai­si käy­dä kaup­paa kah­den vero­pa­ra­tii­si­va­tion kans­sa, mut­ta sivis­tys­val­tioi­den sata­miin sil­lä ei oli­si asiaa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Aja­tuk­se­ni tie­tys­ti edel­lyt­täi­si, että riit­tä­vän suu­ri mää­rä mai­ta on muka­na pro­jek­tis­sa. Vero­pa­ra­tii­siin rekis­te­röi­ty alus sai­si käy­dä kaup­paa kah­den vero­pa­ra­tii­si­va­tion kans­sa, mut­ta sivis­tys­val­tioi­den sata­miin sil­lä ei oli­si asiaa.

        Aja­tuk­se­si ei sii­nä tapauk­ses­sa tai­da tul­la toi­mi­maan aina­kaan pit­kään aikaan. Kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set, joi­hin Suo­mi­kin on sitou­tu­nut, estä­vät esi­tyk­se­si sii­tä, että vero­pa­ra­tii­si­val­tioi­den aluk­sia syr­jit­täi­siin mui­hin aluk­siin näh­den estäen nii­den pää­sy sivis­tys­val­tioi­den sata­miin. Lii­an suur­ten rik­ki­pääs­tö­jen perus­teel­la voi­daan meri­lii­ken­teen kan­sain­vä­lis­ten sopi­mus­ten (IMO) mukaan rajoit­taa lai­vo­jen lii­ken­nöin­tiä — kuten Itä­me­rel­lä on teh­ty — mut­ta ei sil­loin­kaan lai­van omis­tus­maan perus­teel­la, vaan rik­ki­pääs­töi­syy­den perusteella.

        Näyt­tää sil­tä, että maa­il­mas­sa tulee ole­maan vie­lä vuo­sia monen­lai­sia ympä­ris­tö­ve­ro­kei­tai­ta, joi­ta ei edes yri­te­tä aktii­vi­ses­ti saa­da laa­ja­mit­tai­sen ympä­ris­tö­ve­ro­tuk­sen pii­riin. Esi­mer­kik­si nykyi­sin halu­taan edis­tää glo­baa­lia kau­pan­käyn­tiä. Jos lai­voil­le ase­tet­tai­siin vero­tus 500 euroa/aiheutettu hii­li­diok­si­di­ton­ni (min­kä edel­lyt­tä­mis­tä meri­lii­ken­teen kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set ei nykyi­sin käy­tän­nös­sä mah­do­lis­ta oman maan sata­mas­sa vie­rai­li­joil­ta ehdok­si), voi­si meri­lii­ken­tees­sä tapah­tua aika iso­ja muutoksia.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Aja­tuk­se­ni tie­tys­ti edel­lyt­täi­si, että riit­tä­vän suu­ri mää­rä mai­ta on muka­na pro­jek­tis­sa. Vero­pa­ra­tii­siin rekis­te­röi­ty alus sai­si käy­dä kaup­paa kah­den vero­pa­ra­tii­si­va­tion kans­sa, mut­ta sivis­tys­val­tioi­den sata­miin sil­lä ei oli­si asiaa.

        Sii­nä tapauk­ses­sa aja­tus ei toi­mi. Kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set, jot­ka Suo­men val­tio­kin on rati­fioi­nut, kiel­tä­vät alus­ten syr­jin­nän aluk­sen rekis­te­röin­ti­maan perus­teel­la. Meri­lii­ken­ne vapau­tet­tiin Parii­sin ilmas­to­so­pi­muk­ses­ta­kin. Meri­lii­ken­tees­sä ollaan aset­ta­mas­sa IMO:ssa omat pääs­tö­ta­voit­teet vuo­del­le 2050, jot­ka ovat sel­väs­ti Parii­sin ilmas­to­so­pi­mus­ta lie­vem­mät, joi­ta tar­vit­see ruve­ta nou­dat­ta­maan sel­väs­ti Parii­sin ilmas­to­so­pi­mus­ta hitaam­min ja joi­ta kos­ke­vien tavoit­tei­den rik­ko­jil­le ei lii­ty suu­rem­pia sank­tioi­ta. Kun asias­ta on IMO:ssa sovit­tu, jou­tu­vat kaik­ki IMO:n sopi­mus­ten rati­fioi­jat sopi­muk­sia kun­nioit­ta­maan, ja kan­sal­lis­ten eri­tyis­rat­kai­su­jen sopi­mi­nen ei käy­tän­nös­sä onnis­tu. Meri­lii­ken­ne tulee näil­lä näky­min pysy­mään vie­lä pit­kään pääs­tö­ve­ro­tuk­sen veroparatiisina.

        Jos ihmis­ten tulot nouse­vat, ihmi­sil­lä on kohon­nei­den tulo­jen myö­tä enem­män varaa siir­rät­tää mate­ri­aa pit­kin maa­pal­loa ja men­nä vaik­ka itse­kin pääs­tö­ve­ro­va­pail­le ris­tei­lyil­le, vaik­ka ympä­ris­tö­ve­ro­tuk­sen tasoa joi­den­kin val­tioi­den sisäl­lä mais­sa aiheu­tet­tu­jen pääs­tö­jen osal­ta nos­tet­tai­siin­kin. Itä­me­ren­kin ris­tei­lyi­den hin­ta­kil­pai­lue­tu para­nee sitä enem­män, mitä enem­män kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töi­hin liit­ty­vää vero­tus­ta mais­sa nostetaan.

      3. Sii­nä tapauk­ses­sa aja­tus ei toi­mi. Kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set, jot­ka Suo­men val­tio­kin on rati­fioi­nut, kiel­tä­vät alus­ten syr­jin­nän aluk­sen rekis­te­röin­ti­maan perusteella.

        Mon­ta­ko divi­sioo­naa on vero­pa­ra­tii­si­mail­la. Aina tulee uusia sopimuksia.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Mon­ta­ko divi­sioo­naa on vero­pa­ra­tii­si­mail­la. Aina tulee uusia sopimuksia.

        Maa­il­man kaup­pa­lai­vas­tos­ta val­tao­sa on rekis­te­röi­ty Pana­maan, Libe­ri­aan, Mars­hall-saa­ril­le, Mal­tal­le, Baha­mal­le tai Kreik­kaan. En tie­dä, mon­ta­ko divi­sioo­naa niil­lä on, mut­ta sen tie­dän, että IMO:lla on taka­naan YK:n tuki. YK:n alai­suu­des­sa toi­mi­van IMO:n kaup­pa­lai­vas­to­jen taus­ta­jou­koil­la ilmei­ses­ti on val­taa. Parii­sin ilmas­to­ko­kouk­ses­sa meri­lii­ken­teen kireäm­piä pääs­tö­ta­voit­tei­ta vas­tus­ta­nei­den val­ta riit­ti sii­hen, että meri­lii­ken­ne jäi var­si­nai­sen ilmas­to­so­pi­muk­sen ulkopuolelle.

        Aina tulee tosi­aan uusia sopi­muk­sia. Rik­ki­pääs­töt­kin on lopul­ta saa­tu sopi­mus­ten pii­riin. Ensin eräil­le eri­tyi­sa­lueil­le (kuten Itä­me­rel­le) sal­lit­tiin tiu­kem­mat pääs­tö­ra­jat ja vuo­den 2020 alus­ta läh­tien rik­ki­pääs­tö­ra­jat tiu­ken­tu­vat lopul­ta sel­väs­ti aiem­paan näh­den (aikoi­naan 4,5 %, nyt 3,5 % ja jat­kos­sa 0,5 %) glo­baa­lis­ti kan­sain­vä­li­seen IMO:n sopi­muk­seen perus­tuen. Ris­tei­ly­lai­vo­jen käy­mä­lä­ve­sien pääs­tä­mi­sen sal­li­mi­sen kiel­tä­mi­nen oli men­nei­syy­des­sä vai­ke­aa, mut­ta nii­den las­ke­mi­nen saa­ta­neen Itä­me­reen­kin lopul­ta lop­pu­maan IMO:n sopi­muk­sen nojal­la vai­heit­tain vuo­teen 2023 men­nes­sä, jol­loin vii­meis­ten Itä­me­ren ulko­puo­lel­ta Itä­me­rel­le tule­vien alus­ten siir­ty­mä­ajat asias­sa päät­ty­vät. Itä­me­ren sisäl­lä toi­mi­vat ris­tei­li­jät ovat pää­osin toki luo­pu­neet käy­mä­lä­jät­tei­den mereen las­ke­mi­ses­ta jo kau­an ennen IMO:n mää­räys­ten vii­mei­siä mah­dol­li­sia taka­ra­jo­ja. Ympä­ris­tön tilaa paran­ta­via sopi­muk­sia on mah­dol­lis­ta teh­dä IMO:n kaut­ta, saa­den ne kan­sain­vä­li­ses­ti sito­vik­si. Mut­ta jot­ta asioi­ta saa siel­lä läpi, pitää esi­tyk­sil­lä olla taka­naan riit­tä­vä kan­sain­vä­li­nen tuki. Aina­kaan jul­ki­suu­des­sa ei ole näky­nyt merk­ke­jä sii­tä, että alus­ten rekis­te­röin­ti­maa­pe­rus­tei­sel­le vali­koi­mi­sel­le sata­miin oli­si tulos­sa IMO:sta aina­kaan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa oikeu­tus­ta, vaan suun­ta on ennem­min ollut sel­lais­ta toi­min­ta­mal­lia koh­ti, jos­sa aluk­sia kos­ke­vat vaa­ti­muk­set ase­te­taan ylei­ses­ti ja yhtä­läi­ses­ti aluk­sen rekis­te­röin­ti­mais­ta riippumatta.

  7. OS: “Puun osal­ta oikea tapa oli­si lait­taa täy­si­mää­räi­nen vero puun polt­ta­mi­sel­le ja mak­saa vas­taa­vas­ti nieluista.”
    Polt­toon mene­vä puu ei vain jää nie­luun, vaan se laho­aa met­sään. Täs­sä siis aja­tuk­se­si ei toi­mi, mut­ta muu­ten olen kyl­lä samaa miel­tä, että met­sien hii­li­ta­se­las­kel­mat pitäi­si muut­taa päin­vas­tai­sik­si kuin nyt teh­dään eli että käyt­tä­jää “sako­tet­tai­siin”. Nyt­hän “sako­te­taan” hak­kuis­ta tuottajaa.

  8. Jos pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on 500 euroa, niin voin mak­saa sen mie­lel­lä­ni, jos ker­ta maa­il­ma sil­lä pelas­tuu. En kui­ten­kaan usko, että maa­il­ma pelas­tuu täl­lä toimella.

    Ehkä pääs­tö­oi­keu­den hin­ta onkin 500 euroa vuo­des­sa. Tämän­kin voi­sin mak­saa maa­il­man pelas­tu­mi­ses­ta, mut­ta en usko, että tämä­kään riittää.

    Artik­ke­lis­ta sel­vi­si, että pääs­tö­oi­keu­den yksik­kö onkin euroa/päästetty hii­li­diok­si­di­ton­ni. 500 euroa/CO2-ton­ni on huo­mat­ta­vas­ti eri asia kuin 500 euroa. Eipä ihme, että maa­il­ma tuhoutuu.

  9. Komeas­ti vih­reät ohit­ti­vat BIO­Sin Jär­ven­si­vun tut­ki­muk­set ja vies­tin YK:lle joka sen­tään sai vähän huo­mio­ta muu­al­la englan­nik­si, mut­ta mitäs tut­ki­muk­ses­ta jos se ei tue omaa jut­tua, vai mitä? Sinän­sä ihme­tyt­tää mik­si vih­reät ovat edes ole­mas­sa, kun mie­len­kiin­toa ei näy­tä ole­van mihin­kään poli­tii­kan lajiin sen ver­taa että joku teis­tä nousi­si vas­ta­rin­taan. Ennen sen­tään ihan kaik­ki mitä tapah­tui meil­lä ja maa­il­mal­la Suo­meen liit­tyen ei men­nyt olan­ko­hau­tuk­sel­la läpi. Nyt tär­kein­tä on vain oma nousu­kas­mai­nen ura poli­tii­kas­sa, tai sii­tä pon­nis­taen johon­kin kivaan viher­pe­su­hom­maan Pöy­ryl­le tai mui­hin vas­taa­viin. Ei enää sotaa ja luon­non­rais­kaa­mis­ta vas­taan, vaan uraa jak­ku­pu­vus­sa luomaan. 

    Kes­tä­vä kas­vu lie­nee pahin itse­ris­ti­rii­ta ja vih­reä val­he jota nyky­ään käy­te­tään. Ei se että vero­tuk­sel­la vähän sako­te­taan asiois­ta joi­ta ei pidä ollen­kaan teh­dä rii­tä mihin­kään, kun väes­tö lisään­tyy eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti. Yhtä lail­la ihmi­sis­tä on luo­tu pelk­kiä lisää himoa­via kulut­ta­jia ja elä­mäs­tä vain pelk­kä type­rä juok­su kulu­tet­ta­van peräs­sä. Kaik­ki tämän tei­dän kes­tä­vän kas­vun ja talous­i­han­noin­nin nimissä. 

    Mitä blo­gin­pi­tä­jään tulee, niin onko se esi­mer­kik­si kes­tä­vää että 300 asun­toa ja hotel­li vaa­tii sata mil­joo­naa kiloa luon­toa Pasi­las­sa, kun sin­ne teh­dään 180 met­ri­nen tolp­pa? Raken­ne­taan­ko Hel­sin­kiä joten­kin kes­tä­väs­ti ja väl­tel­len tur­haa kulu­tus­ta, vai elos­tel­len jon­kun kau­pun­gin sta­tuk­sen nimis­sä ja jano­ten jotain turis­ti­vir­taa kat­so­maan tolp­pia? Eikö­hän rehel­li­nen ihmi­nen tuli­si sii­hen tulok­seen että on mon­ta vähem­män kulut­ta­vaa tapaa raken­taa kau­pun­kia, vaik­ka ei yhtään oikeas­ti kes­tä­vää, siis sel­lais­ta joka ei kulut­tai­si ja vähen­täi­si luontoa.

    Oli­si rehel­lis­tä myön­tää että kas­va­va ihmis­si­vi­li­saa­tio, eli kau­pun­ki, ei ole kes­tä­vä, vaan vain oma­va­ra­ton alue joka imee luon­toa muu­al­ta eri­lais­ten hyö­dyk­kei­den nimis­sä. Yhtä­lail­la voi näh­dä ettei kas­vu­ta­lou­del­la ole kuin yksi mah­dol­li­nen lop­pu­tu­le­ma, ja se on romah­dus, kun luon­non rajat yli­te­tään lopul­li­ses­ti. Tätä hevon­pas­kaa voi yrit­tää vie­lä vähän aikaa, mut­ta lopul­ta kei­sa­ril­ta todel­la­kin rii­suu­tuu vaatteet.

    1. JS: Ei se että vero­tuk­sel­la vähän sako­te­taan asiois­ta joi­ta ei pidä ollen­kaan teh­dä rii­tä mihin­kään, kun väes­tö lisään­tyy eksponentiaalisesti. 

      Eihän tar­koi­tus ole sakot­taa vähän vaan pal­jon, niin pal­jon, että se riit­tää, jos ei muu­ta niin kom­pen­soi­maan aiheu­te­tun hai­tan (s.o. ennal­lis­ta­maan luonnon). 

      Blo­gis­ti ei tosi­aan puhu­nut mitään väes­tön­kas­vus­ta. Mut­ta Suo­mes­sa ja Euroo­pas­sa­han tämä ei ole (koto­pe­räi­nen) ongel­ma, jopa päinvastoin.

  10. Ikui­nen kas­vu ja nykyi­sel­lä kulu­tus­ra­ken­teel­la jat­ka­mi­nen on täy­sin epä­rea­lis­ti­nen ja uto­pis­ti­nen kuvi­tel­ma. Sil­ti kovin moni on pitä­nyt sitä ainoa­na mah­dol­li­se­na vaih­toeh­to­na, mitä nyt vii­me aiko­jen eri­lai­set tuo­reet rapor­tit ovat aiheut­ta­neet särö­jä unel­miin ja kuvitelmiin.

  11. Ongel­ma­na on yksipuolisuus.
    Kiel­let­tään hii­len­polt­to siel­lä mis­sä hii­li saa­daan voi­ma­laan lai­val­la. Ei kiel­le­tä tur­ve­tuo­tan­toa, joka tuho­aa suo­luon­non ja vesis­töt CO2-pääs­tö­jen ohessa. 

    Teh­dään vir­voi­tus­juo­ma­ve­ro, ei soke­ri­ve­roa. Lei­po­mot lobbaavat. 

    Kiel­le­tään die­sel-moot­to­rit, unoh­de­taan kemian perus­teet, jos­sa öljyn­ja­los­tuk­ses­sa tulee eri­lai­sia hii­li­ve­ty­tuot­tei­ta, myös die­sel-jaet­ta ja lentobensiiniä. 

    Vas­tus­te­taan ydin­voi­maa, ei huo­no­ja ydin­voi­ma­loi­ta ja ydin­jät­teen käsittelyä. 

    Vero­te­taan lihaa. Leh­mä tuot­taa mai­toa 9 000 kg vuo­des­sa ja muut­tuu mai­don­tuo­tan­non loput­tua lihak­si. Vain 10% kar­jas­ta on var­si­nais­ta lihakarjaa. 

    Ymmär­tä­net ongel­man — idea on myy­tä­vä ja sii­nä onnis­tu­taan lii­an hyvin. Moni­mut­kai­set ongel­mat ovat moni­mut­kai­sia ratkaisuiltaan.

  12. Puun osal­ta oikea tapa oli­si lait­taa täy­si­mää­räi­nen vero puun polt­ta­mi­sel­le ja mak­saa vas­taa­vas­ti nie­luis­ta. Sen jäl­keen ei tar­vit­si­si jäkät­tää sii­tä, mikä osa puun pol­tos­ta tuot­taa pääs­tö­jä ja mikä on oikeas­ti uusiu­tu­vaa ja kuin­ka pit­käl­lä aikavälillä.

    Kyl­lä, täs­mäl­leen näin. Joko tie­de­tään, kuin­ka pal­jon on “täy­si­mää­räi­nen vero”? Saa­daan­ko se hii­len nie­le­mi­sen mark­ki­na­hin­nas­ta (mikä voi olla aika kor­kea, kun­han oli­si markkinat)?

    1. OS:“Hiilipäästöjen vero pitäi­si myös bio­ener­gian osal­ta teh­dä oikein, mihin juu­ri nyt on suu­ria poliit­ti­sia estei­tä. Puun osal­ta oikea tapa oli­si lait­taa täy­si­mää­räi­nen vero puun polt­ta­mi­sel­le ja mak­saa vas­taa­vas­ti nie­luis­ta. Sen jäl­keen ei tar­vit­si­si jäkät­tää sii­tä, mikä osa puun pol­tos­ta tuot­taa pääs­tö­jä ja mikä on oikeas­ti uusiu­tu­vaa ja kuin­ka pit­käl­lä aikavälillä. ”

      Tämä on todel­la kehi­tys­kel­poi­nen aja­tus. Para­met­rit vain pitäi­si ase­taa huo­lel­li­ses­ti, sil­lä äkkiä aja­tel­len täl­lai­nen käy­tän­tö muut­tai­si radi­kaa­lis­ti met­sien hin­noit­te­lua: Sata­vuo­tias met­sä oli­si nykyi­seen ver­rat­tu­na hal­pa, sil­lä sii­tä ei saa­tai­si enää nie­lu­tu­lo­ja, mut­ta hakat­tu­na sii­tä saat­tai­si syn­tyä vero­me­no­ja, kun taas par­haan kas­vun met­sät oli­si­vat aina entis­tä kal­liim­pia, kos­ka ne toi­si­vat nielutuloja.

  13. Tuos­sa näkyy tulo­ta­son yhteys kuor­mi­tuk­seen. Se on ilmei­nen. Kai­ken­lai­set suo­rat tai välil­li­set ran­kai­se­vat verot ovat suo­ra hyök­käys pie­ni­tu­loi­sia vas­taan. Hei­dän elä­mään­sä ne voi­vat vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti­kin elä­män­laa­tua hei­ken­täen, mut­ta sen sijaan pul­lea kes­ki­luok­ka jat­kaa tuhoa­mis­ta enti­seen malliin.

    Jos pul­lea kes­ki­luok­ka­kin tah­do­taan kuriin, se tus­kin demo­kra­tias­sa onnis­tuu. Kiris­tyk­seen tulee aika­naan vastareaktio.

    http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/kotitalouksien-aiheuttamat-paastot-ovat-laskusuunnassa/?fbclid=IwAR1vZUcul5Gf6UV1mi6vLNgOYiWdwAq9l7YS1foxFqF7mOMd6Cucaa2mSGY

    Jon­kin­lai­se­na uusiu­tu­van ener­gian mal­li­maa­na esi­tet­ty Kii­na, joka kas­vaa hui­keas­ti, päät­ti muu­ten lei­ka­ta pääs­tö­ta­voit­teis­taan, jot­tei tuhoa­va kas­vu vain hidas­tui­si liikaa. 

    https://www.talouselama.fi/uutiset/te/e0de0e20-08cd-34eb-8a9b-d0aac910e6ca

    1. Tuos­sa näkyy tulo­ta­son yhteys kuormitukseen. 

      Oli­si kiva tie­tää, miten nuo eri tulo­luok­kien ker­toi­met on las­ket­tu. Tuos­sa nimit­täin väi­te­tään, että rik­kaat suövät enem­män kuin köy­hät. Oli­si­ko­habn tut­kit­tu rahan käyt­tä­mis­tä ruo­kaan ja muu­tet­tu mar­kat suo­raan mää­räk­si. Laa­tu­ruo­ka ja luo­mu näkyi­si sil­loin kilois­sa. Asu­mi­seen rik­kaat käyt­tä­vät enem­män neliö­otä ja siten enem­män energiaa.

      1. Tuos­sa ker­ro­taan että käy­te­tään ENI­VI­MAT-mal­lia, jos­sa las­ke­taan kulu­tus euro­mää­räi­se­nä tar­kim­mil­laan 4‑numeroisen COICOP-luo­ki­tuk­sen mukai­ses­ti. Neli­nu­me­roi­ses­sa COICO­Pis­sa löy­tyy sel­lai­sia luok­kia kuin “lei­pä ja murot” (sisäl­ten pizzat), “liha”, “kala ja muut mere­ne­läi­met”, “mai­to, juus­to ja munat”, “vii­nat”, “vii­nit” ja “oluet”. Eli euro luo­mu­mu­niin tuot­taa mal­lin mukaan samat pääs­töt kuin euro kevyt­mai­toon, tai vii­si kol­men­var­tin kos­su­pul­loa saman ver­ran kuin leka Lagavulinia.

      2. Tuos­sa ker­ro­taan että käy­te­tään ENI­VI­MAT-mal­lia, jos­sa las­ke­taan kulu­tus euro­mää­räi­se­nä tar­kim­mil­laan 4‑numeroisen COICOP-luo­ki­tuk­sen mukaisesti.

        Kii­tos, tuo­ta juu­ri pel­kä­sin. Koko las­kel­mas­sa on siis sekoi­tet­tu iloi­ses­ti käsit­teet laa­tu­ja määrä.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kii­tos, tuo­ta juu­ri pel­kä­sin. Koko las­kel­mas­sa on siis sekoi­tet­tu iloi­ses­ti käsit­teet laa­tu­ja määrä.

        Ei Stat.fi orga­ni­saa­tiol­la ole mitään eri­kois­ta dataa käy­tet­tä­vis­sä, joten täl­lais­ta tulos­ta saa­daan aikaan.

  14. Kehi­tys­mai­den syn­ty­vyyt­tä koi­te­taan las­kea nais­ten­kou­lu­tuk­sel­la, joka joh­tai­si talous­kas­vuun ja län­si­mai­sem­paan elin­ta­paan. Nyt näyt­tää että Afri­kan väes­tö sil­ti monin­ker­tais­tuu. On myös sel­vää että talous­ka­vu monin­ker­tais­taa päästöt.

  15. Tosi­aan­kin mus­ke­li­ve­nei­den suo­sio on eri asia kuin mus­ke­li­ve­nei­lyn suo­sio. Olen koh­dan­nut tilan­teen, jos­sa ei enää ollut­kaan varaa venei­lyyn, mut­ta ei se näyt­tä­nyt hait­taa­van. Tär­keäm­pää oli komea vene omas­sa lai­tu­ris­sa, siis veneen luo­ma sta­tusar­vo ja se, että pää­si kehu­maan veneen ominaisuuksilla. 

    Kaik­ki tie­dos­tam­me, että autoi­lus­sa on ylei­ses­ti samo­ja piir­tei­tä: auton omi­nai­suu­det ja hin­ta­luok­ka ovat usein sta­tus­ta var­ten enem­män kuin tar­peel­lis­ta liik­ku­mis­ta var­ten. Sta­tus vaa­tii teho­ja, jot­ka hou­kut­te­le­vat kiih­dy­tyk­siin, jot­ka lisää­vät päästöjä. 

    Jok­seen­kin kai­kes­sa, min­kä muut voi­vat näh­dä, pätee sta­tuk­sen tar­ve, joka usein lisää pääs­tö­jä tuot­teen val­mis­tuk­ses­sa ja käy­tös­sä. Hin­nan ei tar­vit­se rat­kais­ta laa­tua eikä se usein sitä tee­kään. Merk­ki­tuot­tees­ta tulee myyt­ti, että se on kil­pai­li­joi­taan joten­kin param­pi. Myy­jä ei halun­nut näköi­sel­le­ni myy­dä Adi­das-lenk­ka­rei­ta, mut­ta kiusal­la­ni­kin ostin ja tote­sin, että aika äkkiä ne hajosivat.

    Eivät ne ole tar­ve eikä edul­li­nen hin­ta, jot­ka alku­aan hou­kut­te­le­vat kau­pan­te­koon. Autos­sa, venees­sä ja kän­ny­käs­sä sen aina­kin huo­maam­me, että niis­sä on taval­li­sel­le ihmi­sel­le mon­ta omi­nai­suut­ta, joi­ta hän ei oli­si osan­nut halu­ta, jol­lei nii­tä oli­si mai­nos­tet­tu. Niin­päin se menee, että yri­tyk­set luo­vat tar­pei­ta. Eivät taval­li­set ihmi­set nii­tä luo, eihän nii­hin edes mie­li­ku­vi­tus rii­tä. Sit­ten kun tar­ve on luo­tu, voi­daan sanoa, että yri­tyk­set tyy­dyt­tä­vät näi­tä tar­pei­ta hin­nal­la ja laa­dul­la kes­ke­nään kilpaillen. 

    Vih­reän vero­uu­dis­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on vai­kut­taa ennen kaik­kea KULUTTAJAN valit­se­maan kulu­tus­ko­riin ja sen lisäk­si tie­tys­ti myös tuotantoteknologiaan.”

    Menee vää­rin päin, kun vedo­taan kulut­ta­jaan ennen kaik­kea. Oikea osoi­te pitäi­si olla yri­tyk­set, ne jot­ka luo­vat tuhoi­sia­kin tar­pei­ta sekä mani­pu­loi­vat ihmi­siä ja saa­vat mai­nok­sil­laan hei­dät pilaa­maan ympä­ris­töä. Ei kulut­ta­jien mani­pu­loin­ti rajoi­tu mai­nok­siin, vaan muka­na on media, joka veto­aa kan­sa­lai­siin mut­tei juu­ri­kaan syy­tä yri­tyk­siä aina­kaan nimel­tä mai­ni­ten — ei aina­kaan suu­ry­ri­tyk­siä. Näin sik­si, kos­ka media elää yri­tys­ten tuo­mien mai­nos­tu­lo­jen tur­vin. Toi­mit­ta­ja, joka arvos­te­lee yri­tys­tä, saa hel­pos­ti potkut.

  16. Republi­kaa­neil­la oli­si hyvä ja prag­maat­ti­nen hii­li­ve­ron ja ‑tul­lin yhdis­tel­mä. Trum­pil­la oli­si mah­dol­li­suus jää­dä his­to­ri­aan pre­si­dent­ti­nä, joka kään­si ilmas­to­po­li­tii­kan huo­nos­ti naa­mioi­dus­ta kapi­ta­lis­min­vas­tai­suu­des­ta ja kas­vun vas­tus­ta­mi­sen kep­pi­he­vo­ses­ta kus­tan­nus­te­hok­kaak­si toi­min­nak­si ympä­ris­tön hyväk­si. Vali­tet­ta­vas­ti mikään ei nyt viit­taa sii­hen, että Trump toi­mi­si vii­saim­pien tepubli­kaa­nien ehdot­ta­mal­la tavalla.

    Republi­kaa­nit ja ilmasto

  17. Jokin raja kai sil­lä­kin on, pal­jon­ko pal­ve­lui­den kaut­ta voi talous kas­vaa. Pal­ve­lui­den kulut­ta­mis­ta rajoit­taa rahan lisäk­si myös aika. Kukaan ei voi olla samaan aikaan joo­gas­sa ja kam­paa­jal­la, vaik­ka oli­si­kin varaa molem­piin. Toki voi sanoa, että kas­vu koh­dis­tuu pal­ve­lui­den mää­rän sijaan laa­tuun, mut­ta mitä tämä oikeas­ti tar­koit­taa? Onko aina vain hie­nom­mil­le kam­pauk­sil­le edes kysyn­tää? Eikö iOS:n uusim­man ja edel­li­sen ver­sion ero­tus sup­pe­ne koko ajan koh­ti nollaa?

    Muis­te­len, että olet itse jos­kus aiem­min pitä­nyt sitä vaih­toeh­toa esil­lä, että ihmi­set yksin­ker­tai­ses­ti teki­si­vät vähem­män töi­tä. Mitä vikaa on vapaa-aika ‑nimi­ses­sä “pal­ve­lus­sa”? Minus­ta työn vero­tus­ta, eten­kin mata­la­palk­kai­sen, oli­si syy­tä kiris­tää, kos­ka jo nykyi­sin ihmis­ten kor­vaa­ma­ton­ta elin­ai­kaa huka­taan aivan yhden­te­ke­vien asioi­den teke­mi­seen. Työn vero­tus myös kan­nus­taa auto­ma­ti­soi­maan sel­lais­ta työ­tä, jota ei muu­ten automatisoitaisi.

    1. the­ta: Jokin raja kai sil­lä­kin on, pal­jon­ko pal­ve­lui­den kaut­ta voi talous kasvaa.

      Pal­ve­lui­den sivu­tuo­te on a) mate­rian­ku­lu­tuk­sen kor­vaa­mi­nen ener­gian­ku­lu­tuk­sel­la b) mate­rian ja ener­gian kulu­tuk­sen keskittyminen.

      Esi­mer­kik­si: Öljy­läm­mi­tyk­ses­tä säh­kö­läm­mi­tyk­seen siir­ty­vä vaih­taa käy­tän­nös­sä oman työn ostet­tuun pal­ve­luun. Öljy­läm­mi­tyk­sen ener­gian­ku­lu­tus on 2002–2016 pudon­nut 6 TWh/a ja sama­na aika­na säh­kö­läm­mi­tyk­sen kas­va­nut 8 TWh/a.

      Tämä antaa erin­omai­sen mah­dol­li­suu­den hei­ken­tää kyt­ken­tää ener­gian tuo­tan­non ja resurs­sien kulu­tuk­sen / CO2-pääs­tö­jen välil­lä. Mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on kuin­ka pal­jon tämän­kal­tais­ta irti­kyt­ken­tää tar­vi­taan jot­ta pääs­tään glo­baa­lis­ti riit­tä­vään tasapainoon.

  18. Foreign Policyn perus­te­lu “Why Growth Can’t Be Green” vaa­tii tuek­seen jou­kon aksioo­mia. Kun vali­tuil­la aksioo­mil­la väi­te voi­daan osoit­taa todek­si, herää tie­tys­ti kysy­mys, mitä aksioo­mia täy­tyy muut­taa jot­ta väi­te muut­tui­si epätodeksi.

    Esi­merk­ki: Vuo­den 1894 Lon­toos­sa esi­te­tään ihan uskot­ta­van tun­tui­nen mal­li jon­ka mukaan 50 vuo­den pääs­tä kaduil­la on pari-kol­me met­riä hevo­sen­lan­taa. Väi­te on help­po uskoa, kos­ka sitä päi­vit­täin kon­kre­ti­soi kau­pun­gin 50000 hevosta. 

    Uhkaa­vas­sa tilan­tees­sa on hou­kut­te­le­vaa tur­vau­tua aja­tuk­seen talou­del­li­sen tai hal­lin­nol­li­sen ohjauk­sen vai­kut­ta­vuu­teen pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, esimerkiksi:
    — hevospäästökauppa
    — hevospäästövero
    — hevos­pääs­tö­jen hal­lin­nol­li­nen rajoittaminen
    — liik­ku­mi­sen hal­lin­nol­li­nen rajoittaminen
    — hevos­ten otta­mi­nen rik­kail­ta pois ja anta­mi­nen köyhille

    Joku voi aja­tel­la että kau­pun­ki­lais­ten asen­tei­ta pitää muut­taa käve­ly­myön­tei­sem­mik­si, tai he mah­dol­li­ses­ti pyr­ki­vät näyt­tä­mään jul­ki­suu­des­sa omas­ta mie­les­tään hyvää esimerkkiä.

    Mikään ei näy­tä aut­ta­van, ja sel­lai­set kau­pun­git kuin Lon­too ja New York vai­kut­ta­vat tuhoon tuomituilta. 

    Todel­li­suu­des­sa rat­kai­su oli tie­tys­ti pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi: käy­te­tään sel­lais­ta tek­no­lo­gi­aa joka pois­taa hevos­pääs­tö­jen ja kul­je­tun mat­kan väli­sen kor­re­laa­tion. Esi­tet­ty mal­li lak­ka­si ole­mas­ta tosi kun sen aksioo­mat lak­ka­si­vat ole­mas­ta voimassa.

  19. Juu­ri­syy on syn­ty­vyys ja sen ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set, eli lap­sen­lap­set. Sen rajoit­ta­mi­nen edes juh­la­pu­heis­sa tuot­tai­si suu­rem­man hyö­dyn kuin nykyi­nen EU:n pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mä. Ymmär­rän, ettei blo­gin­pi­tä­jä suos­tu usko­maan tätä, kun tytär­kin vai­kut­taa mel­ko fik­sul­ta ja lap­set ovat ihania.

  20. O.S:“Kestävät tuot­teet tuli­si­vat suh­tees­sa hal­vem­mak­si ker­ta­käyt­tök­rää­sään nähden”

    Tuos­sa ollaan oikeil­la jäl­jil­lä, mut­ta miten se toteu­te­taan ? Ilmas­ton­muu­tok­sen kan­nal­ta oleel­li­sin­ta on Kii­nan, USA:n , Intian, Venä­jän pääs­tö­jen leik­kaa­mi­nen. Nime­no­maan hal­po­jen tuot­tei­den val­mis­ta­mi­nen ja len­nät­tä­mi­nen ympä­ri maa­pal­loa ilman asiak­kaan mak­sa­maa rahtia. 

    Nykyi­ses­sä kulu­tus­mark­ki­na­ta­lou­des­sa val­mis­tuk­sen ja rah­din mak­saa riis­to­työ­voi­ma, ympä­ris­tö ja maa­pal­lon luon­non­va­rat. Ainoa kei­no tämän suit­si­mek­si on ran­kai­su­ve­ro len­to- ja lai­va­lii­ken­teel­le. Mikään muu ei auta.

    Leh­mien jätök­set ja röyh­täi­syt ovat totaa­li­sen sekun­dää­ri­nen arku­ment­ti, aivopieru.

  21. Vih­reil­lä on se kom­pas­si hukas­sa näis­sä asiois­sa. Kan­sain­vä­li­nen vai­kut­ta­mi­nen ja EU-tason vai­kut­ta­mi­nen ilmas­to­muu­tok­ses­sa ja yleen­sä ympä­ris­tö­asiois­sa lois­taa pois­sao­lol­laan, kun ohjel­mia, kann­ann­ot­to­ja ja mui­ta tuo­tok­sia kirjoittelevat.

    Joh­tuu­ko sii­tä, että kes­kit­ty­mäl­lä näper­te­le­mään vain Suo­men asioi­den kans­sa saa ääniä. Vih­rei­den ympä­ris­tö­tou­hu on poliit­ti­ses­ti epä­re­hel­lis­tä, eikä se ole uskot­ta­vaa toimintaa.

    1. Vih­reil­lä on se kom­pas­si hukas­sa näis­sä asiois­sa. Kan­sain­vä­li­nen vai­kut­ta­mi­nen ja EU-tason vai­kut­ta­mi­nen ilmas­to­muu­tok­ses­sa ja yleen­sä ympä­ris­tö­asiois­sa lois­taa poissaolollaan

      Kuin­ka tar­kas­ti seu­raat vih­rei­den toi­min­taa EU-parlamentissa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.