Mitä jäi sanomatta Ruben Stillerille?

Olin eilen Ruben Stil­lerin haas­tat­telus­sa. Ruben on ehdo­ton suosikki­toimit­ta­jani. Hänen rempseä tyylin­sä saa porautu­maan asioi­hin parem­min kuin tois­t­en kor­rek­timpi puheta­pa. Ruben oli lähet­tänyt min­ulle kysymys­run­gon. Val­taosa jäi sanomat­ta. Sik­si julkaisen lunttilappuni.

Ennuste­taan ensin neljä vuot­ta eteen­päin. Osmo, mitä odotat tältä hallituskaudelta?

On aika vaikea sanoa vielä. Voisin tuomi­ta hal­li­tuk­sen pelkkien ennakkolu­u­lo­jen poh­jal­ta, mut­ta kat­so­taan nyt ensin mitä ne tekevät. En ole mikään Arhinmäki.

Kun sekä MTK että SAK ovat oppo­si­tios­sa, pelkään pahoin, että nämä tule­vat tais­tele­maan yhteiskun­nal­lis­es­ta val­las­ta ja se näkyy lev­ot­to­muuksi­na työ­markki­noil­la.  Tämä on epädemokraat­tista, enkä siitä oikein pidä, kos­ka kan­natan demokra­ti­aa enkä kor­po­ra­tivis­mia, mut­ta kor­po­ra­tivis­min juuret ovat syväl­lä suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa. Jat­ka lukemista “Mitä jäi sanomat­ta Ruben Stillerille?”

Hätähuuto HUS:n puolesta

Viimeinen kun­nalli­nen luot­ta­mus­toimeni on jäsenyys HUS-yhtymän hal­li­tuk­ses­sa. Se on aivan vihe­liäi­nen tehtävä.

Olen kir­joit­tanut ennenkin, että yri­tys pakot­taa sote­menot bud­jet­tikuril­la on tuomit­tu epäon­nis­tu­maan. Siinä sivus­sa se tuot­taa paljon hait­taa, kos­ka kun rahat ovat vähissä, ei voi­da toimia järkevästi vaan joudu­taan käyt­tämään rahaa entistä enem­män. Hyvä esimerk­ki tästä on sairaalapäivystys­ten ruuhkau­tu­mi­nen. Kun ei ole varaa riit­tävään kap­a­siteet­ti­in ter­veyskeskuk­sis­sa tai van­hus­ten ympärivuorokautiseen hoitoon, poti­laat eivät katoa mihinkään, vaan pää­tyvät sairaalapäivystyk­seen. Se on jok­seenkin kallein ajateltavis­sa ole­va vai­h­toe­hto. Sen jäl­keen on entistä vähem­män varaa ter­veyskeskuska­p­a­siteet­ti­in tai van­hus­ten asial­liseen hoitoon.

HUS:n osalta rahoi­tusti­lanne on tätäkin huonom­pi. Ensin rahan­jaos­sa on vähän sor­sit­tu Uut­ta­maa­ta, jol­loin kaik­ki viisi Uuden­maan hyv­in­voin­tialuet­ta ovat rahavaikeuk­sis­sa. Tämän jäl­keen hyv­in­voin­tialueet katso­vat, paljonko ne tarvit­se­vat rahaa itse ja paljonko rahaa jää HUS:lle. Ei tietysti jää paljon.

Uuden­maan osalta val­takun­nalli­nen rahan­jako on pahasti vääristynyt­tä. On las­ket­tu, mikä on sairas­tavu­us mil­läkin alueel­la. Jos jol­lakin alueel­la esimerkik­si on tapana syödä epäter­veel­lis­es­ti ja kansa sairas­taa sen takia enem­män, val­tio jakaa tälle alueelle enem­män rahaa. Tämän kanssa on tul­ta­va toimeen. Jat­ka lukemista “Hätähu­u­to HUS:n puolesta”

Halpa sähkö mullistaa kaiken

Parikym­men­tä vuot­ta sit­ten Suomes­sa ajatelti­in, että uusi­u­tu­va ener­gia on lähin­nä bioen­er­giaa. Bioen­er­giaa pide­tään nyt arve­lut­ta­vana luon­non mon­imuo­toisu­u­den kannal­ta ja kos­ka se kil­pailee pel­toalas­ta ruoan tuotan­non kanssa.  Ennen kaikkea kuitenkin tuuli- ja aurinkoen­er­gia ovat halvem­pia ja niiden tuot­to on monikym­menker­tainen suh­teessa uhrat­tuun maa-alaan. Vapo myy turvesoi­ta aurinkovoimaloiden alustaksi.

Uusi tilanne vaatii ajat­tele­maan kaiken uud­estaan. Mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan ilmaista uusi­u­tu­vaa sähköä tulee tul­vi­mal­la niin, ettei sen säästämiseen ole syytä.

Tuulivoima­hankkei­ta on noin 160 000 megawatin nimel­lis­te­hon ver­ran, tehona siis sata ker­taa Olk­ilu­o­to 3:n ver­ran ja ener­gianakin noin kolmekym­menker­tais­es­ti. Lisäk­si aurinkoen­er­giaa on suun­nit­teil­la tuhan­sia megawat­te­ja, vaik­ka sen osalta investoin­ti­aal­to on vas­ta alka­mas­sa. Jat­ka lukemista “Hal­pa sähkö mullis­taa kaiken”

Onko maatalouden kausityövoima orjuutta?

Onko väärin käyt­tää maat­aloudessa ulko­maista sesonkityövoimaa?

Todet­takoon ensin, että ulko­mainen työvoima on jok­seenkin vält­tämät­tömyys toimin­nalle. Ilman sitä ei vil­jeltäisi lainkaan vaan nekin elin­tarvikkeet joudut­taisi­in osta­maan ulkomailta.

Keskustelin asi­as­ta pari vuot­ta sit­ten erään suo­ma­laisen puu­tarhav­il­jeli­jän kanssa. Hän käyt­ti joka vuosi ulko­maalaisia sadonko­r­ju­us­sa ja mak­soi työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa. Tuo palk­ka on mon­en suo­ma­laisen silmis­sä mata­la, mut­ta hänen työn­tek­i­jöilleen suo­ras­taan unel­ma. He tien­asi­vat kuukaudessa sen mitä vuodessa koti­maas­saan. Syy tähän on pait­si koti­maid­en köy­hyys ennen kaikkea val­u­ut­takurssiero. Pal­ka­lla ei Suomes­sa eläisi kovinkaan hyvin, mut­ta hei­dän koti­mais­saan aivan lois­teliaasti, kos­ka kaik­ki on siel­lä paljon halvempaa.

Tämä on itse asi­as­sa val­u­ut­takurssien tarkoi­tus – tuot­taa kan­nat­tavia työti­laisuuk­sia köy­hien maid­en kansalaisille. Kun ostamme Aasi­as­sa valmis­te­tun T‑paidan, käytämme hyväk­si vielä paljon mata­lampia palkko­ja, siis ilman sitä kym­menker­tais­tu­mista. Jat­ka lukemista “Onko maat­alouden kausi­työvoima orjuutta?”

Ei taida kuusi miljardia riittää Petterin lupausten lunastamiseksi

Ajat­telin ensin kir­joit­taa julkisen talouden sopeu­tuk­ses­ta perus­teel­lisen selvit­tämisen jäl­keen, mut­ta se ei valmis­tu­isi koskaan. Sik­si kir­joi­ta vähän lonkalta, mitä siitä ajat­te­len nyt.

Sopeuttaa pitäisi, mutta ei ole paniikin kaltaista kiirettä

Aku­ut­tia hätää meil­lä ei ole val­tion velka­an­tu­misen kanssa. En muista kos­ka val­tion lainan reaa­liko­rko on ollut näin paljon miinuk­sel­la. Kun korko on alle inflaa­tion, rahan arvon heikken­e­m­i­nen on velal­lisen ystävä.

Voi olla, että inflaa­tion las­ket­tua taas nor­maali­in lukemi­in­sa — mikä voi viedä vuosia, kos­ka palka­nsaa­jien ymmär­ret­tävät palkkavaa­timuk­set ruokki­vat sitä – nimel­lisko­rko pysyy jonkin aikaa korkeahkona, jol­loin val­tion lainan reaa­liko­rko nousee positiiviseksi.

Ei ole hyvä aja­tus pitää val­tion­talout­ta ali­jäämäisenä nor­maal­isuh­dan­tei­den aikana. Nyt työl­lisyys on niin hyvä kuin se näil­lä sään­nöil­lä voi ylipään­sä olla. Täl­laise­na aikana ei val­tion­talouden pitäisi olla ali­jäämäi­nen. Ali­jäämä kuu­luu työt­tömyyskausien ajalle.

Meil­lä on ollut neljä vuot­ta käytän­tö, että demari-ikäiset elävät kat­teet­toma­l­la elin­ta­sol­la velak­si ja jät­tävät velat vihrei­den kohort­tien taakak­si. En oikein ymmär­rä, miten vihreät ovat tämän hyväksyneet.

Työllisyyden nostamien vaatii uusia toimia

Jat­ka lukemista “Ei tai­da kuusi mil­jar­dia riit­tää Pet­terin lupausten lunastamiseksi”

Päästömaksut ja ilmasto-oikeudenmukaisuus

Taas ker­ran on blogillani herän­nyt kysymys, merk­it­seekö ympäristöon­gelmien hillit­sem­i­nen hait­taveroil­la sitä, että köy­hät joutu­vat tin­kimään ja rikkaat saa­vat saas­tut­taa vaik­ka ilokseen.

Lähde­tään täy­del­lis­es­tä ilmas­to-oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta: jokaiselle yhtä suuri henkilöko­htainen päästöki­in­tiö. Tämä ei olisi käytän­nössä aivan yksinker­taista, sil­lä kuin­ka paljon päästöjä aiheutuu näkkileipä­paketista, joka on kul­jetet­tu kaup­paan?  Kaup­paa läm­mitetään ja valais­taan ja niin edelleen, mut­ta osoit­tau­tuu, että tämä ongel­ma on väl­tet­tävis­sä. Kuvitel­laan siis, ettei ongel­maa ole.

Annetaan jokaiselle kiin­tiök­si vaik­ka seit­semän ton­nia hiilid­iok­sidia vuodessa. Jat­ka lukemista “Päästö­mak­sut ja ilmasto-oikeudenmukaisuus”

Vastaukseni Orpolle, osa 3

No niin, nyt on lounas syö­ty. Sieni­pas­ta. Siihen menivät pakas­ti­men viimeiset sup­pilo­vahverot ja kor­jat­ti­in lop­pusatoa huoneeni yrt­ti­tarhan salvi­as­ta. Uut­ta satoa putkeen!

  1. Miten tor­juisitte luon­toka­toa ja vahvis­taisitte luon­non monimuotoisuutta?

Pent­ti Linko­la sanoi aikanaan, että met­sistä ihmi­nen voisi käyt­tää puo­let ja jät­tää toisen puolen koske­mat­ta. Mon­es­ta asi­as­ta olen Linkolan kanssa eri meiltä, mut­ta tätä dig­gaan. Miten niin ei pär­jät­täisi? Jos Suo­mi olisi luo­tu puol­ta pienem­mäk­si, kuolisim­meko kaik­ki köy­hyy­teen? Ajatelkaa, kuin­ka paljon hienom­pi maa tämä olisi, jos täl­lä olisi oikei­ta met­siä muual­lakin kuin luonnonsuojeluplänteillä?

Yritetään Helsingis­sä rak­en­taa melkein mihin tahansa, aina ilmestyy jostain liito-ora­va. Sitä ihmette­len, etteivät liito-ora­vat estä koskaan hakkui­ta. Onko siitä tul­lut kaupunkieläin?

  1. Sitoudut­teko Suomen jäsenyy­teen Euroopan unionis­sa ja puo­lus­tus­li­it­to Natossa? Olet­teko sitoutuneet aloit­teel­lisen ja rak­en­ta­van EU-poli­ti­ikan tekemiseen mah­dol­lises­sa hal­li­tus­vas­tu­us­sa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeim­mät EU-vaikut­tamisen kohteet vaa­likau­den aikana?

Jat­ka lukemista “Vas­tauk­seni Orpolle, osa 3”

Vastaukseni Orpolle, osa 2

Oli hyvä kaupungi­norkesterin kon­sert­ti eilen. Toivon todel­la, että ette Riikan kanssa lakkau­ta klas­sista musi­ikkia kokon­aan. Sen ver­ran säästölin­ja tosin jo näkyi, ettei kon­ser­tis­sa ollut lainkaan kapellimestaria.

  1. Mitkä ovat tärkeim­mät keinonne sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden hoito­jono­jen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeim­mät keinonne hoita­japu­lan ratkaisuun?

Sor­ry vain, mut­ta tärkein on raha. Kir­joitin pari vuot­ta sit­ten Verdeen, että hoitoalan kri­isin kor­jaami­nen tulee sitä kalli­im­mak­si, mitä myöhem­min siihen ryhdytään. Tarkoitin palkkata­soa. Tässä sitä nyt ollaan puh­taan kaulan kanssa. En muut­taisi kir­joituk­ses­ta sanaakaan.
Hoita­java­jaus on tuon oman tilas­tosi parikym­men­tä tuhat­ta. Jos ne saataisi­in täyte­tyk­si, solah­taisi siihen mil­jar­di vuodessa. Täyte­tyk­si ne saadaan vain nos­ta­mal­la palkkata­soa eikä siihen riitä miljardi.

Palkkaraken­net­ta ja johtamista voisi paran­taa, kos­ka ne aiheut­ta­vat turhaa mieli­pa­haa.  Joku työn­vuokrauskap­i­tal­isti sanoi min­ulle ker­ran, että hei­dän paras tur­vansa on kun­nalli­nen työe­htosopimus kaikkine type­r­yyksi­neen. He eivät mak­sa sen enem­pää, mut­ta mak­sa­vat fik­sum­min ja otta­vat huomioon yksilöl­liset tarpeet työa­jois­sa, vaikka­pa tyt­tären viu­lu­tun­nin perjantai-iltapäivisin.

On kuitenkin pakko huo­maut­taa, että sekä hoita­jia että lääkäre­itä on Suomes­sa aika run­saasti ver­rat­tuna mui­hin EU-mai­hin. Mik­si he eivät riitä? Ammat­ti­laisil­la taide­taan teet­tää töitä, joi­ta muual­la hoita­vat sih­teer­it. Sen lisäk­si kir­jalli­nen doku­men­toin­ti on meil­lä aivan liial­lista. Juris­tit kek­sivät koko ajan lisää turhaa työtä — tai siis työtä, jota tehdään, jot­ta virheen sattues­sa syylli­nen saataisi­in kiin­ni. Tämän hin­ta on kova sekä eurois­sa että ennen kaikkea anta­mat­ta jäävänä hoitona — ja sen syn­nyt­täminä hoitovirheinä.

Pitäisi tietysti nos­taa palkko­ja ennen kaikkea siel­lä, mis­sä työvoima­pu­la on suurin. Tässä on ongel­mana tämä onneton palkko­jen har­mon­isoin­ti. Kun nos­taa yhdessä tehtävässä, pitää har­mon­isoin­nin nimis­sä nos­taa kaikkien muidenkin palkkoja.

Nyt hoita­ja­jär­jestöt tosin sanovat, että ei enää tarvit­sekaan. Kaiken piti olla har­mon­isoitua 1.1.2023, mut­ta sen jäl­keen erot saa­vatkin taas kas­vaa mil­laisik­si hyvän­sä. Ketä tässä pitäisi uskoa?

 

  1. Mitä keino­ja käyt­täisitte van­hus­palvelu­iden kri­isin ratkaisemisek­si ja inhimil­lisen hoivan tur­vaamisek­si kaikille ikääntyneille?

Jat­ka lukemista “Vas­tauk­seni Orpolle, osa 2”

Vastaukseni Orpolle, osa 1

Pet­teri hyvä!

Sain sin­ul­ta tukun haas­tavia kysymyk­siä. En ole var­ma, oli­vat ne tarkoitet­tu min­ulle, mut­ta vas­taan nyt kuitenkin, oli­vat ne sen ver­ran mielenkiintoisia.

  1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskun­nal­liset muu­tok­set, joi­ta seu­raa­van hal­li­tuk­sen pitäisi mielestänne saa­da aikaan?
  • Mata­la­palkkatu­ki pieni­palkkaisille, jot­ta olisi mah­dol­lista laa­jen­taa työl­lisyyt­tä niihin, joiden osaamises­sa ja/tai työkyvyssä on puutteita.
  • Alue­poli­it­tisen välineistön täy­delli­nen perkaami­nen pois­ta­mal­la tehot­tomat ja keskenään ris­tiri­itaiset tukimuodot ja eri­tyis­es­ti sel­l­aiset pekkaroin­nit, joiden tarkoi­tus on vain aut­taa kaverin liike­toim­intaa. Tutkit­tua tietoa toimien tehos­ta pitäisi käyt­tää. Jos sel­l­aista ei ole (min­un tiedos­sani ei ole), sitä pitäisi han­kkia. Tässä on Kepun jäljiltä melkoinen savot­ta. Ne on pekkaroin­ut niitä vähän joka momentille.
  • Tulisi edis­tää kas­vavien kaupunkien men­estys­tä, jot­ta muun muas­sa val­tion­talous pysy­isi kunnossa.
  • Käsi­tyk­seni ilmas­tokysymyk­sistä var­maan arvaatkin, joten ei siitä sen enempää.
  1. Yhdyt­tekö val­tio­varain­min­is­ter­iön 12.2022 esit­tämään tilan­neku­vaan Suomen taloudel­lis­es­ta tilas­ta ja julkisen talouden sopeut­tamis­tarpeesta? Sitoudut­teko val­tio­varain­min­is­ter­iön virkatyönä esit­tämään julkisen talouden tas­apain­ot­tamisen mit­talu­okkaan tule­val­la vaa­likaudel­la? Mil­lä keinoil­la olette valmi­ita tas­apain­ot­ta­maan julk­ista taloutta?

Jat­ka lukemista “Vas­tauk­seni Orpolle, osa 1”

Oden talousohjelma

Tämä on vähän piden­net­ty ver­sio twit­teris­sä julkaise­mas­tani ketjusta

Lähtökohtana markkinatalous

Vihreä talous ei tarvitse omaa talous­teo­ri­aa. Val­tavir­tat­alous­teo­ria tar­joaa monipuoliset ja koetel­lut keinot ohja­ta taloutta.

Toim­imi­nen markki­na­t­aloudessa kan­nat­taa ottaa lähtöko­hdak­si, kos­ka elämme markki­na­t­aloudessa ja kos­ka markki­na­t­alous on val­ta­van tehokas sekä hyvässä että pahas­sa. Sen voima kan­nat­taa val­jas­taa parem­man maail­man edis­tämiseen eikä antaa vastapuolen yksinoikeudeksi.

Neljä päävirhettä

On neljä tärkeää syytä ohja­ta markki­noi­ta: ympäristön huomioimi­nen, tulon­jaon tasaisu­us, koulu­tus ja alueke­hi­tys. Muitakin on, mut­ta nämä ovat ne keskeisimmät.

Ajattelumalli ei riitä ohjaamaan taloutta

Donit­si­talous ja muut vas­taa­vat mallit ovat hyviä aja­tuske­hikko­ja, mut­ta eivät tar­joa keino­ja muut­taa maail­maa. Ne ker­to­vat taval­laan, miten val­is­tuneen itse­val­ti­aan kan­nat­taa toimia, mut­ta eivät sitä, miten demokraat­tises­sa markki­na­t­aloudessa saadaan aikaan toiv­ot­tu muu­tos. Muu­tok­seen tarvi­taan niitä keino­ja, joi­ta hah­motan seu­raavas­sa. Jat­ka lukemista “Oden talousohjelma”