Saksan “talousihme”

(Kasvua vai kehi­tys­tä Osa 5/7)

Oheises­sa kuvas­sa on Sak­san ja Suomen yksi­tyisen kulu­tuk­sen kehi­tys 2000-luvul­la. Näyt­täisi melkein siltä, että Sak­sal­la on men­nyt todel­la huonos­ti. Ei oikeas­t­aan mitään kasvua koko vuosikymmenellä.

Onko suo­ma­lais­ten kulu­tus­ta­son nousu vas­tu­ut­tomasti velak­si? Vuo­teen 2008 asti ei ollut, vai­h­to­tase oli yli­jäämäi­nen ja val­tion­talous niin voimakkaasti yli­jäämäi­nen, että yli­jäämää piti pan­na eläk­er­a­has­toon piiloon. Vuo­den 2008 jäl­keen on elet­ty velak­si. Kulu­tus on nous­sut vaik­ka kokon­ais­tuotan­to on laskenut, mut­ta se onkin toinen tari­na. Jat­ka lukemista “Sak­san “talousihme””

Laadullisen kasvun mittaaminen

(Kasvua vai kehi­tys­tä Osa 4/7)

Kuin­ka mon­ta pros­ent­tia Lumia 920 on enem­män tai vähem­män kuin Nokian klassi­nen kom­mu­nikaat­tori E90? Lumia 920 lie­nee vähän halvem­pi kuin E90 oli aikoinaan, joten siis vähän vähem­män? Toisaal­ta jos yrität myy­dä käyt­tämätön­tä Nokia E 90:tä nyt, paljonko siitä saisit. Viisi kymp­piä? Sen mukaan Lumia 920 on noin kymme­nen ker­taa enem­män. Tähän ei ole oikeaa vas­taus­ta. Se on aivan makua­sia. Jat­ka lukemista “Laadullisen kasvun mittaaminen”

Vaalit ohi – mörkö kaappiin.

Sopimus Suomen suurim­mas­ta  ter­vey­den­huol­lon ulkois­tamis­es­t­ta tehti­in viikko sit­ten, kun Mänt­tä- Vilp­pu­lan kun­tay­htymän hal­li­tus sopi Pih­la­jalin­nan Oy:n kanssa koko ter­vey­den­huolton­sa ulkois­tamis­es­ta Pih­la­jalin­na Oy:n ja Mänt­tä-Vilp­pu­lan yhdessä perustet­tavalle yhteiskun­nal­liselle yri­tyk­selle. Jat­ka lukemista “Vaalit ohi – mörkö kaappiin.”

Maapallon rajallisuus

(Kasvua vai kehi­tys­tä 3/7)

Val­taosa maa­pal­lon luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­ses­ta palvelee teol­lis­ten yhteiskun­tien mak­sukyky­istä väestöä. Meneil­lään ole­van globaalin kehi­tyk­sen kaut­ta teol­lisu­us­val­tioiden kulu­tus­ta­sol­la ole­vien ihmis­ten määrä kolminker­tais­tuu paris­sa vuosikymme­nessä. Luon­non­va­ro­jen käyt­tö ei voi kolminker­tais­tua, kos­ka niitä ei ole, eikä hiilid­iok­sidipäästö­jenkään pitäisi kolminker­tais­tua. Luon­non­va­ro­jen omis­tamisen merk­i­tys koros­tuu uud­estaan. Jat­ka lukemista “Maa­pal­lon rajallisuus”

Kotiäidit osa-aikatyöhön?

Päämin­is­teri on tuonut Ruot­sista tuli­aisik­si ajatuk­sen, että kotiäid­it pitäisi saa­da koti­hoidontuelta mielu­um­min osa-aikatyöhön kansan­talouden kakkua kas­vat­ta­maan ja vero­ja maksamaan.

Esitin Sata-komite­as­sa, että pien­ten las­ten van­hempi­en osa-aikatyö tehtäisi­in edes taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisek­si, vaik­ka päätös­val­ta jäisikin per­heille itselleen. Nyt osa-aikatyö on voimakkaasti syr­jit­tyä. Koti­hoidon tuen menet­tää kokon­aan ja päivähoi­dos­ta joutuu mak­samaan yleen­sä täy­den hin­nan. Esitin, että voisi saa­da koti­hoidontues­ta puo­let ja mak­saa vain puo­likas­ta päivähoit­o­mak­sua, jos lap­si on päivähoi­dos­sa vain osa-aikaises­ti. Tämä on yksi niistä lukui­sista esi­tyk­sistä, jot­ka kokoomus sil­loin käytän­nössä tor­jui. Jat­ka lukemista “Kotiäid­it osa-aikatyöhön?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.11.2012

Yleiskaa­van lähtöko­h­dat hyväksyt­ti­in kiitoksin. Vaik­ka tämä oli kovin sopuisaa, jatko tulee ole­maan myrsky­istä, kun hyvät peri­aat­teet pan­naan lihoik­si. Kun tämä yleiskaa­va johtaa huo­mat­tavasti tiivi­im­pään kaupunki­rak­en­teeseen, pitäisikö tämä ottaa huomioon jo nyt valmis­telus­sa ole­vis­sa kaavoissa?

Viik­in­ran­nan kaava

Pan­ti­in pöy­dälle. Tässä on vähän vas­takkaisia pyrkimyk­siä. Salin oikeal­la laidal­la pahek­su­taan sitä, että yri­tyk­siä hääde­tään asumisen tietä ja me taas halu­aisimme ottaa asuinkäyt­töön enem­mänkin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 20.11.2012”

Suomen taloudellinen kasvu

(Kasvua vai kehi­tys­tä, osa 2/7)

Käsit­te­len kasvua kulu­tus­mah­dol­lisu­u­den kasvu­na. Se poikkeaa vähän, mut­ta vain vähän BKT:n kasvusta.
Taloudelli­nen kasvu on ollut Suomes­sa viimeisen sadan vuo­den aikana yksi maail­man nopeim­mista. Nyt tosin näyt­tää siltä, että joudumme pian tyy­tymään ole­maan parhai­ta vain Euroopassa.

Maa- ja met­sä­taloud­es­ta vapau­tu­va työvoima

Tärkein kasvun moot­tori oli aina 1980-luvulle saak­ka maa- ja met­sä­taloudessa työsken­tele­vien vapau­tu­mi­nen teol­lisu­u­teen ja palvelui­hin. Samal­la maat­alous­tuotan­non määrä on kas­vanut ja puu­ta pan­naan nurin enem­män kuin vuosikym­meniä sit­ten. Työn tuot­tavu­us maa- ja met­sä­taloudessa on monikym­menker­tais­tunut. Liikaväestön vapau­tu­mi­nen maat­aloud­es­ta on kasvun moot­tori muual­lakin. Inti­as­sa maat­aloud­es­ta saa elan­ton­sa yhä 60% väestöstä, eli Intia on kehi­tyk­sessä siinä pis­teessä, jos­sa Suo­mi oli noin vuon­na 1930, joten Intial­la on paljon kasvua edessään. Jat­ka lukemista “Suomen taloudelli­nen kasvu”

Miksi Pohjoismaat ovat niin hyviä?

Kasvua vai kehi­tys­tä Osa 1/7

(Olen luvan­nut pitää aiheesta ”Kasvua vai kehi­tys­tä – mitä pohjo­is­maisil­la hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nil­la on edessään” esi­tyk­sen torstaina Board­man-verkos­ton kaamos­foo­ru­mil­la. Palaste­len esi­tyk­sen blogille pien­inä palasina)

Pohjo­is­maat ovat aina kärk­isi­joil­la, rankataan maat sit­ten elämän­laadun, kil­pailukyvyn tai melkein minkä asian osalta hyvän­sä. Mikä tekee Pohjo­is­maista niin hyviä? Jat­ka lukemista “Mik­si Pohjo­is­maat ovat niin hyviä?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.11.2012

Viik­in­ran­ta

Kaa­va pan­ti­in pöy­dälle kesäku­us­sa ja kehotet­ti­in käymään neu­vot­telu­ja häädet­tävien yri­tys­ten kanssa. Sop­ua ei näytä syn­tyneen eikä halukku­ut­ta muut­taa muille teol­lisu­usalueille, vaik­ka niil­lä on run­saasti tilo­ja tyhjillään.

Viik­in­ran­nas­sa muute­taan kort­telin ver­ran pien­te­ol­lisu­usti­laa asuinkäyt­töön. Alueelle kaavoite­taan lisää asu­tus­ta noin 1200 asukkaan ver­ran. ATT esit­tää omas­sa lausun­nos­saan, että pien­te­ol­lisu­u­den pitäisi laa­jem­min väistyä asumisen tieltä ja asuin­ton­teil­la tulisi tehokkuuk­sia nos­taa. Olen vah­vasti ATT:n lin­joil­la. Tämä paik­ka ei enää sovel­lu pien­te­ol­lisu­usti­lak­si, eikä Helsingis­sä teol­lisu­us­ton­teista ole pulaa. Viras­to vetoaa voimas­sa ole­vaan yleiskaavaan. Pitäisikö koko han­kkeen odot­taa tule­vaa yleiskaavaa? Tätä puoltaisi sekin, että yleiskaa­van yhtey­dessä selvitetään Lah­den­väylän tun­neloin­tia. Sil­loin maankäyt­tö muut­tuisi alueel­la täy­del­lis­es­ti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 21.11.2012”

Kasvualoja tukeva yritysverotus

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Suomen talousti­lanne näyt­tää pahal­ta. Olemme menet­tämässä yhtäaikaises­ti jalan­si­jaa paperi­te­ol­lisu­udessa, Nokia-vetoisil­la IT-aloil­la ja konepa­ja­te­ol­lisu­udessa. Tämä tietää ankei­ta aiko­ja monille työ­paikkansa menet­täville samal­la kun se uhkaa paisut­taa julkisen talouden ali­jäämiä. Se taas on paha jut­tu kaikille suo­ma­laisille. Val­tion talous on nyt seit­semän mil­jar­dia ali­jäämäi­nen, eli yli 200 euroa palka­nsaa­jaa kohden kuus­sa. Emme voi enää luot­taa vajeen sulamiseen aiko­jen parantues­sa, sil­lä ajat eivät vält­tämät­tä parane. Seit­semän mil­jardin menosäästöt vaa­ti­vat jo mieliku­vi­tus­ta. Jat­ka lukemista “Kasvualo­ja tuke­va yritysverotus”