Saksan “talousihme”

(Kas­vua vai kehi­tys­tä Osa 5/7)

Ohei­ses­sa kuvas­sa on Sak­san ja Suo­men yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen kehi­tys 2000-luvul­la. Näyt­täi­si mel­kein sil­tä, että Sak­sal­la on men­nyt todel­la huo­nos­ti. Ei oikeas­taan mitään kas­vua koko vuosikymmenellä.

Onko suo­ma­lais­ten kulu­tus­ta­son nousu vas­tuut­to­mas­ti velak­si? Vuo­teen 2008 asti ei ollut, vaih­to­ta­se oli yli­jää­mäi­nen ja val­tion­ta­lous niin voi­mak­kaas­ti yli­jää­mäi­nen, että yli­jää­mää piti pan­na elä­ke­ra­has­toon pii­loon. Vuo­den 2008 jäl­keen on elet­ty velak­si. Kulu­tus on nous­sut vaik­ka koko­nais­tuo­tan­to on las­ke­nut, mut­ta se onkin toi­nen tarina.

Sak­sa on ter­veh­dyt­tä­nyt talout­taan rajul­la sisäi­sel­lä deval­vaa­tiol­la. Tämä on yksi ja hyvin kes­kei­nen syy euroa­lu­een epä­ta­sa­pai­noon. Sak­san defla­to­ri­nen poli­tiik­ka nos­ti euron arvoa perä­ti 70 pro­sent­tia, mikä oli vähän lii­kaa olii­vi­vyö­hyk­keen mail­le ja oli se lii­kaa Suomellekin.

Mut­ta onko Sak­san tie lopul­ta mei­dän­kin tiem­me?  Kan­sain­vä­li­ses­sä kau­pas­sa vaih­de­taan peri­aat­tees­sa suo­ma­lais­ten teke­mää työ­tä esi­me­rik­si kii­na­lais­ten teke­mään työ­hön.  On yhä vähem­män ja vähem­män perus­tei­ta sii­hen, että yksi tun­ti suo­ma­lais­ten työ­tä vas­taan 15 tun­tia kii­na­lais­ta työ­tä. Sak­sa on pan­nut oman työn­sä alen­nus­myyn­tiin. Onko Suo­men teh­tä­vä samoin tai itket­tä­vä ja teh­tä­vä samoin?

 

51 vastausta artikkeliin “Saksan “talousihme””

  1. Ode:

    Sak­sa on ter­veh­dyt­tä­nyt talout­taan rajul­la sisäi­sel­lä deval­vaa­tiol­la. Tämä on yksi ja hyvin kes­kei­nen syy euroa­lu­een epä­ta­sa­pai­noon. Sak­san defla­to­ri­nen poli­tiik­ka nos­ti euron arvoa perä­ti 70 pro­sent­tia, mikä oli vähän lii­kaa olii­vi­vyö­hyk­keen mail­le ja oli se lii­kaa Suomellekin.

    On kar­ke­aa yksin­ker­tais­tus­ta syyt­tää Euron kurs­sin nousus­ta 2001–2008 yksin Sak­saa. Ja Sak­san syyl­lis­tä­mi­nen talou­ten­sa kun­toon pis­tä­mi­ses­tä on popu­lis­mia. Sak­san talous oli yhdis­ty­mi­sen jäl­keen todel­la kural­la (Euroo­pan sai­ras mies) ja sen kun­toon saa­mi­nen edel­lyt­ti järei­tä toimia. 

    Oikeu­den­mu­kai­sem­paa oli­si kai­vaa oikea syyl­li­nen (Rans­ka), joka pakot­ti Sak­san suos­tu­maan epä­on­nis­tu­nee­seen valuut­tau­nio­nin luo­mi­seen ehto­na Sak­so­jen yhdistymiselle.

    Mis­tä nuo lukusi yksi­tyi­ses­tä kulu­tuk­ses­ta Sak­sas­sa ja Suo­mes­sa ovat peräi­sin? On vai­kea uskoa eroa noin suureksi.

    1. Minun kuvio­ni on teh­ty Suo­men pan­kin jul­kai­se­mis­ta kan­san­tu­lo­las­kel­mis­ta. Sii­nä voi olla pien­tä epä­tark­kuut­ta, kos­ka jou­duin ket­jut­ta­maan vuo­si­muu­tok­sia, jol­loin pyö­ris­tys­vir­heet voi­vat ket­juun­tua. Näin saman kuvion Sam­po-pan­kin eko­no­mis­tin esit­tä­mä­nä. Hänel­lä läh­tö­koh­ta­vuo­si oli 1995, jol­loin kuva oli vie­lä dramaattisempi.

  2. Onko myös abso­luut­ti­sen kulu­tus­ta­so hen­keä koh­den näh­tä­vil­lä jostain?

    Mitä kaik­kea tuo kuvaa­ja on syö­nyt? Suo­men kuvaa­ja nimit­täin seu­raa epäi­lyt­tä­vän tar­kas­ti asun­to­jen hintakehitystä.

  3. On yhä vähem­män ja vähem­män perus­tei­ta sii­hen, että yksi tun­ti suo­ma­lais­ten työ­tä vas­taan 15 tun­tia kii­na­lais­ta työtä.”

    Kii­nas­sa kes­ki­palk­ka on noin 5000€/vuosi. Tie­naa­ko suo­ma­lai­nen kes­ki­tu­loi­nen tosi­aan 75 000€/vuosi? Luu­lin, että kes­ki­palk­ka on noin puo­let tuosta.

    Kii­nas­sa kes­ki­pal­kat kas­va­vat hui­maa tah­tia, jotain 10–20 % vuosivauhtia.

  4. Ode, sor­ry, että epäi­lin yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen Sak­sa-Suo­mi ver­tai­lua­si, ero vain tun­tui niin suurelta.
    Kun nyt vähän vir­kis­tää muis­tia 2000-luvus­ta Sak­sas­sa, niin aina­kin yksi selit­tä­jä Sak­san kulu­tuk­sen vähäi­seen kas­vuun on, että yhdis­ty­mi­sen jäl­kei­nen talou­den kor­jaus oli vie­lä pahas­ti kesken.

    Sak­sa oli Euroo­pan komis­sion EDP (Exces­si­ve Deficit Proce­du­re) ‑pro­ses­sis­sa 2002–2007 ja 2009–2012 ja yrit­ti tie­tys­ti kai­kin kei­noin pie­nen­tää jul­ki­sen talou­den ali­jää­mää, mikä tie­tys­ti sätei­lee myös yksi­tyi­seen kulutukseen.

  5. Noi­ta samo­ja kuvioi­ta olen näh­nyt monen muun­kin näyt­tä­vän. Ihan oikeas­ta ilmiös­tä on kyse. Osa Sak­san sisäi­ses­tä deval­vaa­tios­ta oli aivan perus­tel­tua. Sak­sa tosi­aan oli jos­kus aikoi­naan Euroo­pan sai­ras mies. Lääk­ket­tä otet­tiin kui­ten­kin aivan lii­kaa. Ei ole lain­kaan lii­oit­te­lu väit­tää, että Sak­sa on aiheut­ta­nut muul­le euroa­lu­eel­le kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mia. Valuut­ta-alu­een sisäl­lä kun kil­pai­lu­ky­ky on nollasummapeliä.

    Koko euroa­lu­een kil­pai­lu­ky­kyä ei palk­kao­ja alen­ta­mal­la rat­kais­ta. Valuut­ta­kurs­sit pitä­vät sii­tä huo­len, eli jos euroa­lu­eel­la las­ke­taan kovas­ti palk­ko­ja, niin vas­taa­vas­ti euron arvo nousee jol­loin työn hin­ta on kii­na­lai­ses­ta näkö­kul­mas­ta kuta­kuin­kin sama.

    Sak­san tie ei ole mei­dän tie, jos (kun) Sak­sa tulee jär­kiin­sä ja nos­taa omia palk­ko­jaan vähän. Kii­nas­sa pal­kat kas­va­vat niin nopeas­ti, ettei kehit­ty­nei­den mai­den parin pro­sen­tin koro­tuk­set tai alen­nuk­set juu­ri vai­ku­ta palk­kae­roi­hin suh­tees­sa Kiinaan. 

    Labour costs (inclu­ding bene­fits) for blue-col­lar wor­kers in Guang­dong rose by 12% a year, in dol­lar terms, from 2002 to 2009; in Shang­hai, 14% a year.”
    http://www.economist.com/node/21549956

    Hal­pa Kii­na on pian mennyttä.

  6. Mikä on nykytilanne?

    Kuvaat siis vis­siin sitä, että Suo­mi saa­vut­taa Sak­saa? Pal­jon­ko on vie­lä eroa eli kau­an­ko on odo­tet­ta­vis­sa sii­hen, että Sak­sa saa­vu­te­taan ja yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen volyy­min kas­vu hii­puu Sak­sa­lai­sel­le tasolle?

  7. Euroa nos­ti eten­kin euro­mai­den ulko­puo­lel­ta tul­lut euro­vel­ka­pa­pe­rei­den, euro­ve­lan siis euro­jen yli­mää­räi­nen kysyn­tä. Tämä on eten­kin Kii­nan ja Japa­nin tapa pitää USD ja EUR kor­keal­la hei­dän omiin valuut­toi­hin­sa nähden.

    Sak­sa ei ole lait­ta­nut työ­tään mihin­kään alen­nus­myyn­tiin. Tär­keäm­pää kuin yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen kas­vu, mikä Suo­mes­sa on saa­tu aikaan mm. työn tuot­ta­vuut­ta suu­rem­mil­la koh­tuut­to­mil­la pal­kan­ko­ro­tuk­sil­la eli syö­mäl­lä kil­pai­lu­ky­kyä, on koko­nais­ky­syn­tä — siis myös inves­toin­nit ja nii­den raken­ne, tulevaisuus.

  8. En pys­ty kom­men­toi­maan muu­ta kuin että sak­sa­lais­ten kuri­na­lai­suus ja hyvään laa­tuun pyr­ki­mi­nen on minua miellyttänyt.Tämä on kyl­lä enem­pi mie­li­ku­va kuin oikea tieto.

  9. Aika hui­kea heitto!

    Ensin­nä­kin oli­si hyvä tie­tää, miten sak­sa­lai­sen työn alen­nus­myyn­ti on vai­kut­ta­nut sak­sa­lai­seen yhteis­kun­taan. Ket­kä ovat hyö­dyn kerää­jät? Kuin­ka pal­jon n.s. pre­ka­ri­aa­tin osa on huo­non­tu­nut? Äkki­kat­so­mal­ta Sak­san Gini-indek­si ei näy­tä romahtaneen.

    Toi­nen asia on, että ei-glo­baa­lien yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­ky perus­tuu pait­si nii­den omiin toi­miin myös nii­den koti­pe­sän toi­mi­vuu­teen. Esi­mer­kik­si Kii­nas­sa on täs­sä asias­sa hyvin, hyvin suu­ria ongel­mia, eivät­kä sen yri­tyk­set ole vie­lä aidos­ti glo­baa­le­ja. Veik­kai­sin, ettei­vät kii­na­lai­set yri­tyk­set pys­ty tois­tai­sek­si yli­voi­maan kovin monil­la kehit­ty­neil­lä aloil­la ja hal­pa­tuo­tan­nos­sa ne jou­tu­vat jo nyt kil­pai­le­maan mui­den kehit­ty­vien mai­den kanssa

    Suo­mes­sa on pal­jon, pie­nek­si maak­si jopa ällis­tyt­tä­vän pal­jon mer­kit­tä­viä vah­vuuk­sia. On vain pidet­tä­vä huol­ta, ettei nii­tä lyp­se­tä kui­viin. Kai­ken­lai­sen muun­kin tar­peel­li­sen työn teke­mi­nen vain pitää teh­dä kannattavaksi.

  10. Pat­rick Jen­sen:
    Mitä kaik­kea tuo kuvaa­ja on syö­nyt? Suo­men kuvaa­ja nimit­täin seu­raa epäi­lyt­tä­vän tar­kas­ti asun­to­jen hintakehitystä.

    Niin ja Sak­san asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys on vie­lä tasai­sem­pi vii­va kuin yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen kehi­tys… Voi­si­ko asu­mi­sen kal­lis­tu­mi­sel­la olla iso osa tuos­sa yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen kas­vus­sa Suo­mes­sa? Vai onko vain niin, että kun kulu­tuk­seen on käyt­tää enem­män, iso osa sii­tä suun­tau­tuu asumiseen?

  11. Ihmet­te­len mis­tä joh­tuu se hir­veä epä­koh­ta kai­ken­maa­il­man käp­py­röi­den ja sen suh­teen mil­tä kaik­ki näyt­tää välillä.

  12. En ollut sel­vil­lä sii­tä, että asian­tun­ti­ja tekee itse tämän­kal­tai­sia käy­riä. BRD:ssä toi­mii, lukui­sien mui­den jul­kis­ten lai­tos­ten jou­kos­sa, myös Sta­tisches Bun­de­samt – Des­ta­tis –nimi­nen lai­tos eli Tilas­tol­li­nen Liit­to­val­tion­lai­tos (destatis.de). Lai­tos on tänään jul­kais­sut kat­sauk­sen vuo­den kol­man­nen vuo­si­nel­jän­nek­sen talouskehityksestä:

    Ausführ­lic­he Ergeb­nis­se zur Wirtschafts­leis­tung im 3. Quar­tal 2012, Pres­se­mit­tei­lung Nr. 407 vom 23.11.2012.
    https://www.destatis.de/DE/PresseService/Presse/Pressemitteilungen/2012/11/PD12_407_811.html;jsessionid=A746E3373AA5EEE9DB16C623B5E2BC01.cae4

    Kat­sauk­ses­sa tode­taan, että myös kol­man­nel­la vuo­si­nel­jän­nek­sel­lä Sak­san talous kas­voi edel­lis­vuo­den vas­taa­vaan ver­rat­tu­na, jos­kin vain 0,2 %. Myös yksi­tyi­nen kulu­tus näyt­tää nume­roar­vo­jen valos­sa kas­va­neen edel­lis­vuo­ti­seen ver­rat­tu­na 384,49 euros­ta 389,53 euroon. Pro­sent­ti­tau­lu­kos­sa tosin esi­te­tään yksi­tyis­ten kulu­tus­me­no­jen Pri­va­te Kon­su­maus­ga­ben las­ke­neen vuo­si­nel­jän­nek­sel­lä 0,2 pro­sen­til­la. Vaik­ka näin oli­si jol­la­kin logii­kal­la, yksi­tyi­nen kulu­tus kas­vaa suun­nil­leen pro­sen­til­la vuo­des­sa. Kun näin tai enem­män on tapah­tu­nut koko vuo­si­kym­me­nen, Soi­nin­vaa­ran käy­rä ei voi pitää paik­kaan­sa, kyse täy­tyy olla jos­ta­kin muusta.

  13. Jos nykyi­nen taan­tu­ma joh­tuu suh­dan­teis­ta eli euro­krii­sis­tä ja nuus­ta finans­si­sot­kus­ta, ei voi vetää joh­to­pää­tök­siä talou­den kil­pai­lu­ky­vys­tä. Jos kui­ten­kin kävi­si myö­hem­min ilmi, että kus­tan­nus­ta­so on Suo­mes­sa lii­an kova, sitä voi alen­taa monel­la muul­la­kin taval­la kuin palk­ko­ja ruk­kaa­mal­la. Suo­men “etu” on, että tääl­lä on pal­jon kai­ken­lais­ta kal­lis­ta tehot­to­muut­ta: raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä, byro­kra­ti­aa, alue­tu­kia jne.

  14. Ohes­sa Euros­tat-sivus­tol­ta plot­taa­mia­ni, vas­taa­via käy­riä EMU-alu­een ääri­mail­le. Ensin mai­nit­tu 2012- ja 2013-vuo­sien ennus­tei­den kera:

    Unit labour costs:
    https://dl.dropbox.com/u/33962722/A%20unit%20labour%20costs%20with%20difference.png

    Cur­rent account balances:
    https://dl.dropbox.com/u/33962722/A%20current%20account%20balances%20RIGHT.png

    Pari point­tia:
    — krii­si­val­tiot ovat olleet vuo­sia koko euroa­lu­een kysyntäpumppuja
    — on jär­je­tön­tä pyr­kiä pal­kan­alen­nuk­siin näis­sä mais­sa Sak­san tapaan — täs­sä on vaa­ra­na lähin­nä Euroo­pan laa­jui­nen kysyn­nän romah­dut­ta­mi­nen (no, itse asias­sa osin kuri­po­li­tii­kan seu­rauk­se­na koko euroa­lu­een BKT-kas­vu on ollu vuo­den 2011 alus­ta läh­tien ollut joko nol­la­ta­sol­la tai miinuksella…)
    — peri­aat­tees­sa nykyi­sel­lä poli­tii­kal­la euroa­lu­een kas­vu voi perus­tua VAIN EUROALUEEN ULKOPUOLISEEN VIENTIIN – kaik­kien euro­mai­den kas­vu ei voi perus­tua tähän samanaikaisesti

    Rat­kai­sua tasapaino-ongelmaan:
    — niin intui­tion­vas­tai­sel­ta kuin se kuu­los­taa­kin, tuli­si euro­mai­den vaih­to­ta­seil­le aset­taa pait­si ali­jää­mä­kri­tee­rit myös ylijäämäkriteerit
    — lii­al­li­set yli­jää­mät voi­si ”sakot­taa” esi­mer­kik­si Euroo­pan inves­to­pan­kin toi­mes­ta, joka voi­si sijoit­taa ne ali­jää­mä­mai­den vien­ti­sek­to­rei­den kehittämiseen
    — lii­al­li­set ali­jää­mät, peri­aat­tees­sa kuten nyt­kin, voi­si­vat joh­taa EKP:n rahoit­ta­maan sopeu­tus­oh­jel­maan vien­ti­kil­pai­lu­ky­vyn parantamiseksi

    1. niin intui­tion­vas­tai­sel­ta kuin se kuu­los­taa­kin, tuli­si euro­mai­den vaih­to­ta­seil­le aset­taa pait­si ali­jää­mä­kri­tee­rit myös ylijäämäkriteerit

      Mikä täs­sä on inti­uu­tion vas­tais­ta? Kos­ka euroa­lu­een yli- ja ali­jää­mät sum­mau­tu­vat jok­seen­kin nol­laan, on jok­seen­kin sama, panem­me­ko katon yli- vai alijäämille.

  15. Tai­taa olla se yksi­tyi­nen kulu­tus (osak­si lai­nal­la), joka pitää Yhdys­val­to­jen talou­den pin­nal­la. Suo­meen tuol­lai­nen kulu­tus­hys­te­ri­aa­ina­vaan-meto­di ei päde, olem­me­han pie­ni vien­ti­ve­toi­nen maa ilman itse­näis­tä valuut­ta­po­li­tiik­kaa. Ajo­puu­teo­ria 2.0. Toi­vo­taan paras­ta, ja hei rahaa se vaan on! Aina voi men­nä huonommin.

  16. Ihmet­te­len kovas­ti:
    Ihmet­te­len mis­tä joh­tuu se hir­veä epä­koh­ta kai­ken­maa­il­man käp­py­röi­den ja sen suh­teen mil­tä kaik­ki näyt­tää välillä. 

    Samaa tääl­lä: Mie­les­tä­ni Suo­mel­la meni huo­mat­ta­vas­ti parem­min vuon­na 2000 kuin nyky­ään, mut­ta ehkä kyse onkin vain illuusiosta.

  17. Suo­mes­sa on syy­tä­kin pys­tyä lisää­mään yksi­tyis­tä kulu­tus­ta. Var­sin­kin kou­lu­te­tun väes­tön osto­voi­ma on onne­ton ver­rat­tu­na Län­si-Euroop­paan. Kes­tää vuo­si­kym­me­niä, ennen kuin saam­me kiin­ni sak­sa­lais­ten elintason.

  18. Ei Sak­sa­kaan palk­ko­ja ole alen­ta­nut, tila­päi­siä alen­nuk­sia toki on ollut,mutta val­tio on kom­pen­soi­nut ansion­me­ne­tyk­ses­tä 80 %.

    Ja sak­sa­lai­sen myö­tä­mää­rää­mi­soi­keu­den vuok­si alen­nuk­set ovat ollet kiven taka­na ja mm työn­te­ki­jät ovat saa­neet jär­jes­tää yri­tyk­ses­sä erityistilintarkastuksen,jossa huo­non talou­del­li­sen tilan syi­tä on ruodittu

    Suu­rin syy Sak­san menes­tyk­seen ovat mal­til­li­set pal­kan­ko­ro­tuk­set 2001–2010 1,7 % per vuo­si, Suo­mi 3,8 % yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

    Sak­san jul­ki­sen sek­to­rin koro­tuk­set ovat olleet vie­lä­kin maltillesempia,kun taas Suo­mes­sa ne eivät juu­ri poik­kea yksityisestä

    Palk­ka­ver­tai­lus­sa Sak­sa ja Suo­mi ovat hyvin lähel­lä toi­si­aan, tun­tian­siois­sa alle 1 euro joten palk­kae­ro ei ole miten­kään revennyt.

    http://www.boeckler.de/pdf/p_imk_report_68e_2011.pdf

    Kulu­tuse­rot ovat luon­nol­li­sia, sil­lä Suo­mes­sa koti­ta­lou­det ovat voi­mak­kaas­ti vel­kaan­tu­neet 2000-luvulla,lähinnä asun­to­kuplan vuoksi.
    Vel­kaan­tu­mi­sas­te on kas­va­nut 61 % vuon­na 2000 nykyi­seen 105 %.

    Se on mel­koi­nen piik­ki kulutuskysyntään

  19. Täs­sä on help­po uskoa Osmoa. Suo­ma­lai­set ovat ilmei­ses­ti vel­kaan­tu­neet noin 40 % sak­sa­lai­sia enem­män kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Ja vuo­den 2009 talous­la­ma (Suo­men BKT puto­si yli 8 %) on osa­syy sii­hen. Jos nyt vas­tus­te­taan sitä, ettei asun­toa sai­si ostaa 100 % vel­ka­ra­hal­la, se on indi­kaa­tio sii­tä, että tääl­lä ei ole kaik­ki peli­mer­kit enää hal­lus­sa. Vii­mek­si kun olin töis­sä Sak­sas­sa, minua kiusa­si se, että työ­pai­kal­la minul­le oli vai­kea jär­jes­tää “ilta­vah­ti” kel­lo 16–21, kun kai­kil­la oli toi­nen työ, johon he kii­ruh­ti­vat. Tun­net­ko ketään Suo­mes­sa, joka menee toi­seen työ­paik­kaan kel­lo 17.00? Teh­taan joh­ta­ja piti asial­li­se­na sitä, että minua ei jäte­tä yksin töi­hin 16–21 välil­le. Kel­lo 21 tuli var­ti­ja revol­ve­ri vyö­tä­röl­lä ja ker­toi, että teh­taan joh­ta­ja oli tilan­nut tak­sin minul­le ja minun piti lopet­taa työt. Tätä teh­taan joh­ta­jaa minä arvos­tin, sil­lä aamul­la oli vai­kea ehtiä kah­dek­sak­si takai­sin töi­hin, jos illal­la meni lii­an pitkään.

  20. Niin, tulee tosi­aan mie­leen Rai­mo Sai­las, joka jos nyt oikein muis­tan, selit­ti vähän aikaa sit­ten, että vii­me vuo­si­na tulo­jen kas­vu on men­nyt käy­tän­nös­sä koko­naan asun­to­jen hin­toi­hin. Eli ilman asu­mis­me­no­ja nuo käy­rät saat­tai­si­vat olla yhte­näi­set ja sii­tä siis näkyi­si tosia­sias­sa asu­to­jen hintakupla.

    No tämä nyt täl­lai­se­na arvai­lu­na, sil­lä en ole syven­ty­nyt tähän aihe­pii­riin sen kummemmin.

    1. En tun­ne Suo­men Pan­kin tapaa tilas­toi­da, mut­ta väit­täi­sin suo­ral­ta kädel­tä, että asun­to­jen ostoa ei kat­so­ta kulu­tus­me­nok­si vaan se menee pää­oma­ta­lou­den puolelle.

  21. Var­sin mie­len­kiin­tois­ta on, että BKT:n käy­rät ovat toi­sin päin:

    http://www.google.fi/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&met_y=ny_gdp_mktp_cd&idim=country:DEU&dl=fi&hl=fi&q=bkt+saksa#!ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=ny_gdp_mktp_cd&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=region&idim=country:DEU:FIN&ifdim=region&hl=fi&dl=fi&ind=false

    eli Sak­san BKT on kohon­nut ja Suo­men BKT on pysy­nyt samal­la tasol­la, vaik­ka yksi­tyi­ses­sä kulu­tuk­ses­sa asia on aivan toi­sin päin. Mitä tämä tarkoittaa?

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mikä täs­sä on inti­uu­tion vas­tais­ta? Kos­ka euroa­lu­een yli- ja ali­jää­mät sum­mau­tu­vat jok­seen­kin nol­laan, on jok­seen­kin sama, panem­me­ko katon yli- vai alijäämille.

    Kyl­lä se kat­to tulee aset­taa alijäämille.
    Ei kai Euroo­pan talous­ke­hi­tys­tä voi raken­taa sen varaan, että vel­kaan­tu­neet maat vel­kaan­tu­vat lisää — ja ne jot­ka eivät ole vel­kaan­tu­neet ihan niin pal­jon (vie­lä) maksavat.
    Yli­jää­miä voi kerä­tä muu­al­ta­kin kuin Euroo­pas­ta — esim. Saksa.

  23. Suo­men jul­ki­sen puo­len pal­kat oli­vat hal­lin­nas­sa vie­lä 1800-luvul­la, jol­loin pitä­jän ainoa jul­ki­nen vir­ka oli pap­pi, jon­ka pal­kan kus­tan­si­vat alu­een talonpojat. 

    Jul­ki­set pal­kat riis­täy­tyi­vät käsis­tä vas­ta, kun Katai­nen vuo­den 2007 edus­kun­ta­vaa­leis­sa lupa­si Sari Sai­raan­hoi­ta­jil­le jako­va­ras­ta roi­mat palkankorotukset.

    Nyt EK:n tuo­re puheen­joht­ja Kok­ki­la sanoo, että teol­li­suu­des­ta on tämän Katai­sen nel­jän vuo­den aika­na hävin­nyt 60 000 työ­paik­kaa, kun tuo­tan­toa on siir­ty­nyt hal­vem­pien kus­tan­nus­ten peräs­sä muil­le mail­le. Samaan aikaan jul­ki­sel­le sek­to­ril­le on syn­ty­nyt 30 000 uut­ta työpaikkaa.

    Mik­si työ­nan­ta­ja­pii­rit äänes­tä­vät kokoo­mus­ta, kun kokoo­mus tuho­aa Suo­men kilpailukyvyn?

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mikä täs­sä on inti­uu­tion vas­tais­ta? Kos­ka euroa­lu­een yli- ja ali­jää­mät sum­mau­tu­vat jok­seen­kin nol­laan, on jok­seen­kin sama, panem­me­ko katon yli- vai alijäämille.

    Niin siis täs­sä on kyse sii­tä, että kat­to pitäi­si lait­taa molem­mil­le, nime­no­maan sekä yli- että ali­jää­mil­le, jot­ta euro­maat saa­tai­siin poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la koor­di­noi­maan kus­tan­nus­ta­so­jaan parem­min ja epä­ta­sa­pai­not saa­tai­siin poistettua.

    Ja mitä intui­tion­vas­tai­suu­teen tulee, täl­lä het­kel­lä tun­tuu, ettei­vät euro­päät­tä­jät ymmär­rä yli- ja ali­jää­mien sum­mau­tu­van suun­nil­leen nol­laan. Kun pyri­tään supis­ta­maan ali­jää­miä teke­mäl­lä ”raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia kil­pai­lu­ky­vyn edis­tä­mi­sek­si” pyri­tään supis­ta­maan vaih­to­ta­seen ali­jää­miä. Intui­tion­mu­kais­ta siis näyt­tää ole­van, aina­kin poliit­ti­sel­la ken­täl­lä, että kai­kis­ta euro­mais­ta teh­täi­siin abso­luut­ti­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­siä eli vaih­to­ta­seil­taan yli­jää­mäi­siä… Tämä on todel­la­kin jär­je­tön­tä. (Lop­pu­tu­los on mai­nit­se­ma­ni jul­ki­sen kulu­tuk­sen hil­lit­se­mi­nen krii­si­mais­sa, suu­rem­mat velat, suu­rem­pi työt­tö­myys ja suu­rem­mat ongel­mat koko euroalueelle.)

    Mitä hypo­teet­ti­nen kat­to pel­käs­tään yli­jää­mil­le tar­kot­tai­si? Outo ajatus.

    Sekä yli- että ali­jää­mien ran­kai­se­mi­nen voi­si olla poliit­ti­ses­ti­kin mah­dol­li­nen rat­kai­su mak­su­ta­sei­den epä­ta­sa­pai­no-ongel­miin pit­käl­lä täh­täi­mel­lä – kai­ken maa­il­man vapaa­eh­toi­sen koor­di­noin­nin sijaan.

    (Tämän lisäk­si oli­si toki suo­ta­vaa kor­ja­ta val­tioi­den rahoi­tuson­gel­maa anta­mal­la EKP:lle mah­dol­li­suus rahoit­taa val­tioi­ta suo­raan – jat­ku­va Out­right Mone­ta­ry Tran­sac­tions ‑ohjel­ma ilman jul­kis­ten ali­jää­mien supis­ta­mi­seen liit­ty­viä ehtoja.)

    Täs­sä muu­ten mie­len­kiin­toi­nen blo­gi Stub­bil­ta vii­me kesäl­tä. Se sum­maa hyvin kes­ki­ver­toeu­ro­päät­tä­jien täy­sin vir­heel­lis­tä aja­tuk­sen­juok­sua, eten­kin ”pank­kiu­nio­ni talous­ku­rin kera rat­kai­see kai­ken” ‑reto­riik­kaa: http://www.alexstubb.com/fi/blog/?m=6#.ULAlJ-OTukU

  25. No eikö tämä nyt ole sitä koh­tuut­ta, juu­ri sitä mitä vih­reät­kin kannattavat?

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En tun­ne Suo­men Pan­kin tapaa tilas­toi­da, mut­ta väit­täi­sin suo­ral­ta kädel­tä, että asun­to­jen ostoa ei kat­so­ta kulu­tus­me­nok­si vaan se menee pää­oma­ta­lou­den puolelle.

    Asun­to­jen hin­ta näkyy asu­mis­ku­lu­tuk­ses­sa, ei siis suoraan,mutta välil­li­ses­ti esim Tilas­to­kes­kus tun­tee ja mää­rit­te­lee asumiskulutuksen 

    http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-02–15_004.html?s=2

  27. Jos BKT on kas­va­nut 2000–2011 Sak­sas­sa 90% ja Suo­mes­sa 110%, mut­ta yksi­tyi­nen kulu­tus on kas­va­nut vain 7% ja 33%, niin sil­loin­han pitäi­si olla ker­ty­nyt val­ta­vat mää­rät sääs­tö­jä vai mihin se BKT:n kas­vu on kadonnut?

  28. Lii­an van­ha:
    …Palk­ka­ver­tai­lus­sa Sak­sa ja Suo­mi ovat hyvin lähel­lä toi­si­aan, tun­tian­siois­sa alle 1 euro joten palk­kae­ro ei ole miten­kään revennyt.

    http://www.boeckler.de/pdf/p_imk_report_68e_2011.pdf

    Kulu­tuse­rot ovat luon­nol­li­sia, sil­lä Suo­mes­sa koti­ta­lou­det ovat voi­mak­kaas­ti vel­kaan­tu­neet 2000-luvulla,lähinnä …

    Vel­kaan­tu­mi­seen on sama syy kuin osto­voi­mae­roon­kin. Veroas­teem­me on lii­an kor­kea. Var­sin­kin kes­ki- ja suu­ri­tu­loi­sil­la ero län­si-euroop­pa­lai­siin on käsit­tä­mät­tö­män iso. 

    Asun­to­vel­kaan­tu­mis­ta selit­tää mm. höl­mö perin­tö­ve­ro, jol­la kupa­taan yksi­tyi­siä pää­omia pois. Se iskee kaik­kein pahi­ten kes­ki­luok­kaan ja alem­paan kes­ki­luok­kaan, kos­ka rik­kaat pys­ty­vät sen kier­tä­mään hyväl­lä vero­suun­nit­te­lul­la EU:ssa laillisesti.

  29. Syi­tä on monia, mut­ta kyl­lä itsel­le­ni suu­rim­mak­si nousee Suo­men nopeam­pi asun­to­jen hin­to­jen nousu. Jos noi­hin oecd:n lukui­hin on luot­ta­mi­nen niin Suo­mes­sa hin­nat ovat nous­seet vuo­des­ta 2005 noin 19 % ja Sak­sas­sa noin 9 %. Käp­py­röi­den muo­dot­kin vai­kut­ta­vat vas­taa­van OS:n käp­py­röi­tä. Suo­mea raken­ne­taan uudes­taan — kalliisti.

  30. Ila I:

    Kun näin tai enem­män on tapah­tu­nut koko vuo­si­kym­me­nen, Soi­nin­vaa­ran käy­rä ei voi pitää paik­kaan­sa, kyse täy­tyy olla jos­ta­kin muusta.

    Kyl­lä Oden käy­rä Sak­san yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen ole­mat­to­mas­ta kas­vus­ta on tot­ta aina­kin EU:n tilas­to­jen mukaan. Alla link­ki komis­sion ECFIN-pää­osas­ton raport­tiin jos­sa poh­di­taan mik­si Sak­san yksi­tyi­nen kulu­tus ei ole kas­va­nut BKT:n kas­vun mukana.
    Käy­rä Sak­san kulu­tuk­ses­ta ver­rat­tu­na EU-kes­kiar­voi­hin on heti ensim­mäi­sel­lä sivulla.

    http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/publication12666_en.pdf

  31. Evert The Neve­Rest:
    Suo­men jul­ki­sen puo­len pal­kat oli­vat hal­lin­nas­sa vie­lä 1800-luvul­la, jol­loin pitä­jän ainoa jul­ki­nen vir­ka oli pap­pi, jon­ka pal­kan kus­tan­si­vat alu­een talonpojat.
    ‘snip’

    Ja luk­ka­ri piti kou­lua. Sii­hen­kö pitäi­si palata?
    Papil­la­kin oli hal­lus­saan pap­pi­la, jos­sa oli pel­toa etc. jos­ta tuli tuot­toa, joten papit oli­vat varak­kai­ta — ehkä se pitäi­si taas ottaa tavoitteeksi?

  32. Jakub:
    ‘snip’

    Mitä hypo­teet­ti­nen kat­to pel­käs­tään yli­jää­mil­le tar­kot­tai­si? Outo ajatus.
    ‘snip’

    Outo, kyl­lä.
    Sehän tar­koit­taa sitä, että talous­tie­teen kan­nal­ta ei ole väliä, ran­gais­taan­ko syyl­li­siä vai syyt­tö­miä, kun­han vaan riit­tä­vää mää­rää ran­gais­taan — kaik­ki­han sum­mau­tuu nollaksi.

    Nor­maa­lin oikeus­ta­jun (siis ei-talous­tie­teel­li­sen) mukaan ne vas­tat­koot, jot­ka ovat elä­neet yli varo­jen­sa. Siis Kreik­ka mak­sa­koon vel­kan­sa (lop­pu­jen lopuk­si) eikä Sak­sa tai Suomi.
    Ja oikeas­ti Euroo­pan talous ei ole nollasummapeliä.

  33. Jakub:
    Ja mitä intui­tion­vas­tai­suu­teen tulee, täl­lä het­kel­lä tun­tuu, ettei­vät euro­päät­tä­jät ymmär­rä yli- ja ali­jää­mien sum­mau­tu­van suun­nil­leen nollaan. 

    Eivät sum­mau­du. EU-alu­een luke­ma on jotain 200–300 mil­jar­dia pak­ka­sen puo­lel­la. Kaup­paa käy­dään nimit­täin EU-alu­een ulko­puo­lis­ten­kin kanssa.

    1. Ali­jää­mät sum­mau­tu­vat nol­laan EURO alu­een sisäl­lä, kos­ka on euro. Teo­rias­sa sen pitäi­si olla vähän ali­jää­mäi­nen, kos­ka euroa käy­te­tään reser­vi­va­luut­ta­na. Euro­mai­den paras vien­ti­tuo­te ovat sete­lit, mut­ta ne las­ke­taan alijäämäksi

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ver­taat kes­ke­nään nimel­lis­ta BKT:ta ja reaa­lis­ta kulu­tus­ta. Kym­me­nes­sä vuo­des­sa on pal­jon inflaatiota.

    Tilas­to­kes­kuk­sen mit­tauk­sen mukaan inflaa­tio 2000–2011 oli­si noin 21%. Kyl­lä BKT on kas­va­nut yksi­tyis­tä kulu­tus­ta nopeam­min, vaik­ka inflaa­tio huo­mioi­daan. Ehkä asun­not eivät ole muka­na yksi­tyi­ses­sä kulu­tuk­ses­sa, mikä Suo­men osal­ta selit­täi­si asi­aa. Sak­sas­sa asun­to­jen hin­nat eivät ole juu­ri nous­seet, joten siel­lä pitäi­si olla säästöjäkin.

  35. Tah­ti:
    Jos nykyi­nen taan­tu­ma joh­tuu suh­dan­teis­ta eli euro­krii­sis­tä ja nuus­ta finans­si­sot­kus­ta, ei voi vetää joh­to­pää­tök­siä talou­den kil­pai­lu­ky­vys­tä. Jos kui­ten­kin kävi­si myö­hem­min ilmi, että kus­tan­nus­ta­so on Suo­mes­sa lii­an kova, sitä voi alen­taa monel­la muul­la­kin taval­la kuin palk­ko­ja rukkaamalla. 

    Kyl­lä, mut­ta sil­loin oltai­siin jo syvis­sä vai­keuk­sis­sa, sil­lä avoi­men sek­to­rin yri­tys­ten tulos ja tilaus­kan­ta oli­si­vat ehti­neet saka­ta pahasti. 

    Kun yri­tys tekee myyn­ti­tar­jouk­sen, se las­kee par­haan kykyn­sä mukaan omat kus­tan­nuk­sen­sa ja sit­ten arvioi, mil­lä hin­nal­la se vie­lä on muka­na lop­pu­neu­vot­te­luis­sa. Työn koko­nais­hin­nal­la on edel­leen suu­ri mer­ki­tys useim­pien yri­tys­ten tar­jous­las­ken­nas­sa. Jous­toa löy­tyy yleis­kus­tan­nus­ten puo­lel­la, mut­ta ei nii­tä­kään voi jätää kat­ta­mat­ta kovin pitkään.

    Kaup­pa sit­ten tulee tai ei. Jokai­nen tapaus on ainut­ker­tai­nen, reset-nap­pia ei ole.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ali­jää­mät sum­mau­tu­vat nol­laan EURO alu­een sisäl­lä, kos­ka on euro. 

    Pitää paik­kan­sa mut­ta täl­lä ei ole mer­ki­tys­tä. Et voi suun­ni­tel­la euroa­lu­een talous­po­li­tiik­kaa kuvit­te­le­mal­la että sen ulko­puo­li­sil­la tapah­tu­mil­la ei oli­si vai­ku­tus­ta. Kreik­ka­lais­ten vien­ti­tuot­tei­den (sit­ten jos ja kun nii­tä jos­kus on) pitää pär­jä­tä kisas­sa kii­na­lais­ten kans­sa, sii­nä mis­sä mei­dän kaik­kien muidenkin.

  37. Kal­le: Vel­kaan­tu­mi­seen on sama syy kuin osto­voi­mae­roon­kin. Veroas­teem­me on lii­an kor­kea. Var­sin­kin kes­ki- ja suu­ri­tu­loi­sil­la ero län­si-euroop­pa­lai­siin on käsit­tä­mät­tö­män iso. 

    Asun­to­vel­kaan­tu­mis­ta selit­tää mm. höl­mö perin­tö­ve­ro, jol­la kupa­taan yksi­tyi­siä pää­omia pois. Se iskee kaik­kein pahi­ten kes­ki­luok­kaan ja alem­paan kes­ki­luok­kaan, kos­ka rik­kaat pys­ty­vät sen kier­tä­mään hyväl­lä vero­suun­nit­te­lul­la EU:ssa laillisesti.

    Osto­voi­ma-ja vero­ver­tai­lut eivät ole ver­tai­lu­kel­poi­sia. Osto­voi­ma­ver­tai­lus­sa ei huo­mioi­da ilmai­sia tai sub­ven­tiu­tu­ja pal­ve­lui­ta. Eri­tyi­sen har­haan­joh­ta­vak­si ver­tai­lu tulee kun toi­ses­sa val­tios­sa tulon­siir­to­ja sub­ven­toi­daan vero­vä­hen­nyk­sil­lä ver­rat­tu­na valtioihib,joissa sub­ven­toi­daan pal­ve­lun hintaa.
    Samoin veroas­teet eivät ole vertailukelpoisia

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ali­jää­mät sum­mau­tu­vat nol­laan EURO alu­een sisäl­lä, kos­ka on euro. Teo­rias­sa sen pitäi­si olla vähän ali­jää­mäi­nen, kos­ka euroa käy­te­tään reser­vi­va­luut­ta­na. Euro­mai­den paras vien­ti­tuo­te ovat sete­lit, mut­ta ne las­ke­taan alijäämäksi

    Molem­mat väit­teet saat­toi­vat pitää paik­kan­sa sil­loin, kun pape­ri­ra­ha oli vie­lä käy­tös­sä. Nykyi­sin on jok­seen­kin mah­do­ton­ta sanoa, mikä on euro­jen mää­rä missäkin.
    Sete­lei­tä toki vie­vät eri raha­pa­jat eri mai­hin, mut­ta nii­den osuus ver­rat­tu­na liik­keel­lä ole­vaan vir­tu­aa­li­ra­haan on pieni.
    Ja mitä vai­kut­ta­vat eri mai­den valuut­ta­va­ran­not, ei nii­den sum­ma ole nolla?

    1. Euroa käy­te­tään reser­vi­va­luut­ta­na, mikä tuot­taa euroa­lu­eel­le vaih­to­ta­seen ali­jää­män ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, vie­dään­kö euro­ja bit­tei­nä vai sete­lei­nä. Sete­li­va­ran­non kas­vu on kui­ten­kin ollut aivan jär­jet­tö­män snuur­ta. Parem­pi on, etten sano sum­maa, kos­ka voin muis­taa vää­rin, mut­ta mer­ki­tys on vähäis­tä suurempi.

  39. Hitaan yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen kas­vun ja nopean BKT-kas­vun ero on help­po selit­tää kevyel­lä arvauksella.

    Kun rikas tie­naa lisää, ei hänen kulu­tuk­sen­sa juu­ri­kaan kasva. 

    Jos hyvä­tu­loi­sel­la jää nyt 10 000e vuo­des­sa sääs­töön, niin vuo­si­tu­lo­jen nous­tes­sa kymp­pi­ton­nil­la jää jat­kos­sa sääs­töön jää ehkä 18 000e. Käy­tän­nös­sä joko pis­te­tään rahaa rahas­toi­hin / osak­kei­siin / asun­to­lai­nan lyhen­nyk­siin tai vaan pankkiin…

    Sak­sas­sa tus­kin ovat noi­den köy­hien mini­job-puur­ta­jien tulot tai kulu­tus­mah­dol­li­suu­den juu­ri­kaan kas­va­neet ja ne jot­ka tie­naa­vat enem­män, lähin­nä sijoit­ta­vat pääomat.

    Suo­mes­sa pal­ve­lui­den käyt­tö on nous­sut paris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä aika pal­jon, joka var­maan näkyy tuos­sa kulu­tus­lu­ke­mas­sa. Vaik­ka ravin­to­lat ovat “kal­lii­ta”, niin nii­tä on syn­ty­nyt kuin sie­niä sateel­la sta­diin ja ovat kaik­ki täyn­nä iltai­sin. Tai ehkä kyse on vain omas­ta kuvi­tel­mas­ta, mut­ta minus­ta esim. juu­ri ravin­to­la­syö­mi­nen on lisään­ty­nyt reilusti.

  40. Lii­an van­ha: Osto­voi­ma-ja vero­ver­tai­lut eivät ole vertailukelpoisia… 

    Olet jopa pie­nel­tä osin oikeas­sa, mut­ta tuo­ta mant­raa hoke­vat vain ne, jot­ka yhä usko­vat tulon­siir­to­jen autuu­teen ja kor­ke­aan veroas­tee­seen, sai­raan kor­ke­aan veroas­tee­seen. 🙂 Kor­kea veroas­te on suu­rin syy suo­ma­lais­ten muu­ta Län­si-Euroop­paa huo­nom­paan elin­ta­soon. Eri­tyi­ses­ti roko­te­taan kes­ki- ja suu­ri­tu­loi­sia, mut­ta lopul­ta kor­kea veroas­te kaa­taa myös pie­ni­tu­lois­ten mah­dol­li­suu­den sääl­li­seen elin­ta­soon. Poik­keus ovat toki sosi­aa­li­pum­mit, joi­ta elätämme.

  41. Kan­nat­tai­si­ko­han kes­kus­te­lu palaut­taa mak­ro­ta­lou­den lai­na­lai­suuk­sis­ta Soi­nin­vaa­ran hie­noon his­to­ria­vi­rit­tei­seen heit­toon: “Mut­ta onko Sak­san tie lopul­ta mei­dän­kin tiemme?”

    Kol­me tari­naa ja johtopäätös.

    Tari­na 1: Sak­sa teki Schrö­de­rin joh­dol­la 2000-luvun alus­sa työ­voi­man tar­jon­taa lisän­neen rajun uudis­tus­kier­rok­sen (Hartz-refor­mi), jon­ka tylyin vai­he tuli lain­voi­mai­sek­si 1.1.2005.

    Scrö­der hävi­si vaa­lit, mut­ta Sak­san talous alkoi pors­kut­taa. Uudis­tus oli raju ja Euros­ta­tin mukaan Sak­san GINI-ker­roin hyp­pä­si 2000-luvun alku­puo­len ker­toi­mes­ta 26/100 lukuun 30/100 v. 2007. Ker­roin on sit­ten hie­man las­ke­nut lukuun 29/100.

    Tari­na 2: Suo­mes­sa GINI-ker­roin on pysy­nyt 26/100 paik­keil­la. Mitään uudis­tuk­sia ei ole teh­ty, kos­ka nii­tä ei tar­vi­ta. Talou­des­sa menee kui­ten­kin aina vain huonommin.

    Tari­na 3: Ruot­sis­sa GINI-ker­roin on pysy­nyt koko 2000-luvun 24/100 tie­noil­la, vaik­ka mer­kit­tä­viä työ­voi­man tar­jon­taa lisää­viä uudis­tuk­sia on teh­ty ilman sen suu­rem­paa draa­maa. Talous on kunnossa.

    Suo­men teol­li­suus on hyö­ty­nyt sii­tä, että ete­läi­set euro-maat ovat hei­ken­tä­neet euroa. Ruot­si ei ole täs­tä edus­ta naut­ti­nut, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta se on taas pys­ty­nyt parempaan. 

    Kukin voi vetää halua­man­sa joh­to­pää­tök­sen sii­tä, mis­tä maas­ta tien­ra­ken­nusop­pia kan­nat­taa hakea.

  42. Kal­le: Olet jopa pie­nel­tä osin oikeas­sa, mut­ta tuo­ta mant­raa hoke­vat vain ne, jot­ka yhä usko­vat tulon­siir­to­jen autuu­teen ja kor­ke­aan veroas­tee­seen, sai­raan kor­ke­aan veroas­tee­seen. Kor­kea veroas­te on suu­rin syy suo­ma­lais­ten muu­ta Län­si-Euroop­paa huo­nom­paan elin­ta­soon. Eri­tyi­ses­ti roko­te­taan kes­ki- ja suu­ri­tu­loi­sia, mut­ta lopul­ta kor­kea veroas­te kaa­taa myös pie­ni­tu­lois­ten mah­dol­li­suu­den sääl­li­seen elin­ta­soon. Poik­keus ovat toki sosi­aa­li­pum­mit, joi­ta elätämme.

    Heh,ei ter­vey­den­hoi­to-kou­lu­tus-elä­ke­me­noil­ta voi vält­tyä vaik­ka nii­ta ei rahoi­tet­tai­si­kaan vero­va­roil­la esim USA yksi­tyi­nen ter­vy­den­hoi­to syö 17 % bkt, Suo­mes­sa lähes täy­sin jul­ki­nen vain 9 %.

    Eikä valin­nan vapaus juu­ri­kaan lisäänny,sillä USA:ssa ter­vey­den­hoi­don rahoi­tus perus­tuu työ­nan­ta­jien ryhmävakuutuksiin,jossa työn­te­ki­jäl­lä ei ole valinnavapautta .
    Sama kos­kee työ­eläk­kei­tä­kin, ns kan­sa­ne­lä­ke on rahoi­et­tu val­tion rahoista

    Kulut ovat samat tai suu­rem­mat kun pal­ve­lun tuot­taa yksityinen.
    Tus­kin­pa sil­lä on suur­ta mer­ki­tys­tä mak­saa­ko pal­ve­lun veroi­na vai työ­an­ta­jan pussista.

    Sai­ras kun har­voin kyke­nee työ­hön ja tulot ovat sil­loin nolla

  43. Kal­le: Kor­kea veroas­te on suu­rin syy suo­ma­lais­ten muu­ta Län­si-Euroop­paa huo­nom­paan elintasoon. 

    Suo­ma­lais­ten elin­ta­so on Fen­nos­kan­dian mata­lin, vaik­ka myös veroas­te on mata­lin. Tans­kan ja Ruot­sin veroas­te on perä­ti 5–6 pro­sent­tiyk­sik­köä kor­keam­pi kuin Suo­men. Jos­tain kum­man syys­tä, jota kukaan ei kos­kaan suos­tu ker­to­maan vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa pyy­det­täi­siin, on näi­den mai­den elin­ta­so kui­ten­kin parem­pi kuin Suomen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.