Kotiäidit osa-aikatyöhön?

Pää­mi­nis­te­ri on tuo­nut Ruot­sis­ta tuliai­sik­si aja­tuk­sen, että kotiäi­dit pitäi­si saa­da koti­hoi­don­tuel­ta mie­luum­min osa-aika­työ­hön kan­san­ta­lou­den kak­kua kas­vat­ta­maan ja vero­ja maksamaan.

Esi­tin Sata-komi­teas­sa, että pien­ten las­ten van­hem­pien osa-aika­työ teh­täi­siin edes talou­del­li­ses­ti mah­dol­li­sek­si, vaik­ka pää­tös­val­ta jäi­si­kin per­heil­le itsel­leen. Nyt osa-aika­työ on voi­mak­kaas­ti syr­jit­tyä. Koti­hoi­don tuen menet­tää koko­naan ja päi­vä­hoi­dos­ta jou­tuu mak­sa­maan yleen­sä täy­den hin­nan. Esi­tin, että voi­si saa­da koti­hoi­don­tues­ta puo­let ja mak­saa vain puo­li­kas­ta päi­vä­hoi­to­mak­sua, jos lap­si on päi­vä­hoi­dos­sa vain osa-aikai­ses­ti. Tämä on yksi niis­tä lukui­sis­ta esi­tyk­sis­tä, jot­ka kokoo­mus sil­loin käy­tän­nös­sä torjui.

Jos asi­aa aja­tel­laan jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta, täl­lai­nen refor­mi on kan­nat­ta­va vain, jos olet­taa, että osa-aika­työ kotiäi­tiy­den sijas­ta avit­taa ural­la eteen­päin ja joh­taa suu­rem­piin tuloi­hin myö­hem­min. Muu­toin on hal­vem­paa mak­saa koti­hoi­don tukea kuin jär­jes­tää päi­vä­hoi­to. Äidin pal­kas­ta perit­tä­vä vero ei rii­tä eroa kattamaan.

Pit­kien kotiäi­tiys­jak­so­jen vai­ku­tuk­ses­ta myö­hem­pään työ­uraan on vah­vaa näyt­töä. Päi­vä­hoi­don valin­nei­den tulot kas­va­vat myö­hem­min sel­väs­ti enem­män kuin koti­hoi­don tuen valin­nei­den. Täs­sä tosin on pie­ni vakioin­tion­gel­ma, kos­ka päi­vä­hoi­don valin­nei­den nyt voi­si muu­ten­kin olet­taa ole­van ver­tai­lu­ryh­mää uratietoisempia.

Jos täs­tä halu­taan teh­dä talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää kun­tien kan­nal­ta, osa-aikai­ses­sa hoi­dos­sa ole­vien pitäi­si olla joko aamu­päi­vä- tai ilta­päi­vä­ryh­mis­sä ja näi­tä pitäi­si olla yhtä pal­jon. Muu­toin osa-aikai­nen lap­si tulee hoi­to­pai­kal­le jok­seen­kin yhtä kal­liik­si kuin kokoai­kai­nen lap­si. Toi­saal­ta, jos täl­lai­set aamu- ja ilta­päi­vä­ryh­mät muo­dos­tet­tai­siin, puo­li­päi­vä­lap­sen mak­su voi­tai­siin toi­saal­ta pois­taa koko­naan, sil­lä hoi­to­mak­su peit­tää kus­tan­nuk­sis­ta niin pie­nen osan, että kun­nan sääs­tö on mak­sua suurempi.

Osa-aika­työ oli­si ehdot­to­man jär­ke­vä rat­kai­su yksin­huol­ta­ja-äideil­le, joil­la pit­kät hoi­to­va­paat mer­kit­se­vät ilmeis­tä ris­kiä syr­jäy­tyä työs­tä koko­naan, mut­ta joi­den on aika vai­kea venyä koko­päi­vä­työ­hön. Hei­dän kan­nal­taan osa-aika­työ on kui­ten­kin kan­nat­ta­ma­ton­ta, kos­ka ansio­tu­lot leik­kaa­vat sosi­aa­li­tur­vaa niin voi­mak­kaas­ti, ettei käteen jää oikein mitään.

Panen tähän lop­puun Sata-komi­ten jää­mis­tös­tä löy­ty­neen muis­tio­ni asias­ta. Tämä on luon­nos, mut­ta lopul­lis­ta ver­sio­ta en löy­tä­nyt mistään.

= = =
OS 6.5.2009
Ehdo­tus osit­tai­ses­ta koti­hoi­don tues­ta.

Suo­mes­sa pien­ten las­ten koti­hoi­to on huo­mat­ta­vas­ti ylei­sem­pää kuin muis­sa Poh­jois­mais­sa, jois­sa taas on hyvin yleis­tä, että toi­nen tai molem­mat van­hem­mat teke­vät osa-aika­työ­tä, ja lap­si on päi­vä­hoi­dos­sa muu­ta­man tun­nin päi­väs­sä. Kokoai­kai­sen koti­hoi­don ylei­syys Suo­mes­sa joh­tuu koti­hoi­don tues­ta, jota Nor­jaa lukuun otta­mat­ta ei tun­ne­ta muis­sa Poh­jois­mais­sa. Yhte­nä syy­nä osa-aikai­sen työn­te­hon vähyy­teen Suo­mes­sa on se, että per­heen kan­nal­ta tämä on talou­del­li­ses­ti huo­no vaih­toeh­to. Per­he jou­tuu mak­sa­maan lähes täy­den päi­vä­hoi­to­mak­sun, vaik­ka on hoi­dos­sa vain osan aikaa. Useim­mat kun­nat velot­ta­vat koko­päi­vä­mak­sun, jos lap­si on hoi­dos­sa päi­vit­täin yli vii­si tun­tia. Toi­saal­ta per­he menet­tää koti­hoi­don tuen, jos lap­si on päi­vä­hoi­dos­sa. Osa-aikai­ses­ti työs­ken­te­le­vä voi saa­da osit­tais­ta hoi­to­ra­haa 70 euroa kuus­sa. Tämä nousee 90 euroon kuus­sa vuon­na 20XX. Vuon­na 2009 täy­si koti­hoi­don­tu­ki ilman hoi­to­li­sää on 370 euroa. Sata-komi­tea esit­tää sen nos­ta­mis­ta noin 550 euroon alle 1,5‑vuotiailta lapsilta.

Kokoai­kai­nen koti­hoi­to voi olla per­heen aito valin­ta, eikä tätä mah­dol­li­suut­ta halu­ta rajoit­taa. Osa-aika­työn ja osa-aikai­sen päi­vä­hoi­don puut­tu­mi­nen käy­tän­nös­sä valin­to­jen jou­kos­ta joh­taa kui­ten­kin sii­hen, useam­pi van­hem­pi – useim­mi­ten äiti – jää kokoai­kai­ses­ti hoi­ta­maan lap­sia kotiin sen sijaan, että he oli­si­vat poh­jois­mai­seen tapaan osa-aika­työs­sä. Tämä tuot­taa aina­kin seu­raa­via haittoja:

•    Kan­san­ta­lou­den käy­tet­tä­vis­sä ole­va työ­pa­nos vähenee
•    Vuo­sik­si kotiin jää­vän van­hem­man, useim­mi­ten äidin, työ­uran kehi­tys jää pit­käk­si aikaa ellei lopul­li­ses­ti jäl­keen, mikä mer­kit­see inhi­mil­li­sen pää­oman haaskaantumista.
•    Nais­ten ase­ma työ­mark­ki­noil­la heikkenee.
•    Jos osa-aikai­nen työ oli­si van­hem­pien toi­vei­den mukai­nen, tämän vaih­toeh­don sul­keu­tu­mi­nen käy­tän­nös­sä pois tuot­taa hyvinvointitappiota.

Osit­tai­nen koti­hoi­don tuki ja osa-aikai­nen päivähoitomaksu
Perus­tur­va­jaos­to esit­tää, että otet­tai­siin käyt­töön osit­tai­nen koti­hoi­don­tu­ki ja että päi­vä­hoi­don mak­su lai­te­taan suo­raan riip­pu­vai­sek­si hoi­toa­jan pituu­des­ta ohei­sen tau­lu­kon mukaan:

Päi­vä­hoi­to–        Mak­su koko–        Osit­tai­sen kotihoidon
aika/viikko        päi­vä­mak­sus­ta    tuen suu­ruus kotihoidontuesta
20 tun­tia        40 % 60 %
25  tun­tia        50 % 50 %
30  tun­tia        60 % 40 %
35 tun­tia        70 % 30 %

Suh­de osit­tai­seen hoitorahaan
Lap­sen van­hem­mal­la on oikeus osit­tai­seen hoi­to­ra­haan, kun lap­si on alle kol­me­vuo­tias tai vuot­ta ennen ja kak­si vuot­ta jäl­keen perus­kou­lun aloit­ta­mi­sen. Hoi­to­ra­han edel­ly­tyk­se­nä on, että toi­nen van­hem­mis­ta lyhen­tää työ­ai­kaan­sa. Edel­ly­tyk­se­nä ei sen sijaan ole, ettei päi­vä­hoi­to­paik­kaa käy­te­tä kokoai­kai­ses­ti. Osit­tai­ses­sa koti­hoi­don­tues­sa sen sijaan ei edel­ly­tet­täi­si lyhen­net­tyä työ­ai­kaa kuten koti­hoi­don tues­sa­kaan ei edel­ly­te­tä, että las­ta hoi­ta­vat hänen omat van­hem­pan­sa. Sen sijaan osit­tai­ses­sa koti­hoi­don­tues­sa edel­ly­tet­täi­siin, ettei lap­si ole kokoai­kai­ses­sa päivähoidossa.

Uudis­tuk­sen vaikutuksia
Vai­ku­tus työn tarjontaan
Lisään­tyy­kö vai vähe­nee­kö työn tar­jon­ta? Hou­kut­te­lee­ko osa-aikai­nen hoi­to­mah­dol­li­suus enem­män nii­tä, jot­ka nyt teke­vät kokoai­ka­työ­tä vai nii­tä, jot­ka nyt ovat koko­naan koto­na? Lii­ket­tä oli­si var­maan molem­mis­ta suun­nis­ta, mut­ta kan­sain­vä­li­sis­tä ver­tai­luis­ta voi­si pää­tel­lä, että osa-aika­työ­hön siir­ryt­täi­siin kotiäi­ti­val­tai­ses­sa Suo­mes­sa enem­män täy­si­päi­väi­ses­tä koti­van­hem­muu­des­ta kuin kokoai­ka­työs­tä, jol­loin työn tar­jon­ta lisääntyisi.

Entä oli­si­ko kan­san­ta­lou­des­sa on käyt­töä sil­le osa-aikai­sel­le työ­voi­mal­le, jon­ka tar­jon­ta näin lisään­tyi­si. Tämä kysy­mys ei oikeas­taan ole kovin olen­nai­nen, sil­lä jos osa-aikai­sia työ­ti­lai­suuk­sia ei ole, vaih­toeh­toa ei tul­la juu­ri käyttämään.

Kan­san­ta­lou­del­li­nen tehokkuus
Jos kokoai­kai­ses­ta koti­van­hem­muu­des­ta siir­ry­tään osa­päi­vä­työ­hön ja osa-aikai­seen päi­vä­hoi­toon, työn tar­jon­ta kan­san­ta­lou­des­sa lisään­tyy, mut­ta toi­saal­ta päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­set kas­va­vat. Onko lop­pu­tu­los kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti teho­kas? Kysy­mys jakau­tuu kah­dek­si kysy­myk­sek­si, onko se kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti teho­kas lyhyel­lä aika­vä­lil­lä ja onko se kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti teho­kas pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, kun ote­taan huo­mioon rat­kai­sun vai­ku­tuk­set ural­la ete­ne­mi­seen ja inhi­mil­li­sen pää­oman karttumiseen.

Lap­sen etu
On vah­vas­ti ideo­lo­gi­ses­ti värit­ty­nyt kysy­mys, onko lap­sen etu saa­da olla päi­vä­hoi­dos­sa vai saa­da olla van­hem­pan­sa tai jon­kun muun lähei­sen hoi­ta­ma­na koto­na? Tär­keim­mät päi­vä­hoi­toa puol­ta­vat argu­men­tit ovat:
•    Päi­vä­hoi­to  tar­jo­aa virik­kei­sem­män ja sosi­aa­li­sem­man kas­vu­ym­pä­ris­tön kuin päi­vä kuin päi­vä koto­na kak­sis­taan äidin kanssa.

•    Päi­vä­hoi­toon liit­tyy tiet­ty esi­kou­lu­funk­tio pal­jon ennen esikouluikää.

•    Päi­vä­hoi­to on sosi­aa­li­ses­ti tur­val­li­sem­pi. Jos kotio­lois­sa on jotain vikaa, on hyvä pääs­tä toi­sen­lai­siin oloi­hin. Kodin ongel­mat tule­vat päi­vä­hoi­dos­sa hel­pom­min esil­le, jol­loin lap­sen kal­toin­koh­te­lun ris­ki pienenee.

Näi­den argu­men­tit täyt­ty­vät suu­rel­ta osin jo osa­päi­vä­hoi­dos­sa. Muu­ta­man tun­nin virik­kei­syys kyl­lä riit­tää pie­nel­le lap­sel­le. Esi­kou­lu­funk­tion täyt­ty­mi­seen ei tar­vi­ta koko päi­vää, kun perus­kou­lus­sa­kin riit­tää muu­ta­ma tun­ti päi­väs­sä. Jo osa­päi­vä­hoi­to riit­tää vähen­tä­mään lap­sen kal­toin­koh­te­lun riskiä.

Koti­hoi­don puo­les­ta tai oikeas­taan päi­vä­hoi­toa vas­taan taas on esi­tet­ty muun muas­sa sosi­aa­lis­ta tur­val­li­suut­ta ja tur­val­li­sia ihmis­suh­tei­ta ja lap­sen tun­ne-elä­män kehi­tys­tä. Argu­men­tit päi­vä­hoi­toa vas­taan aina­kin huo­mat­ta­vas­ti lai­me­ne­vat osa­päi­vä­hoi­dos­sa, vaik­ka ne eivät koko­naan tyh­je­ni­si­kään. Niin­pä osa-aikai­nen päi­vä­hoi­to voi­si muo­dos­taa kom­pro­mis­sin päi­vä- ja koti­hoi­toa puol­ta­vien argu­ment­tien kesken.

Van­hem­pien toiveet
Van­hem­pien toi­vei­den huo­mioon otta­mi­nen on myös osa hyvin­voin­tia. Tämä argu­ment­ti puol­tai­si sitä, että vaih­toeh­dot oli­si­vat yhteis­kun­nan kan­nal­ta neut­raa­le­ja, jol­loin van­hem­pia kan­nus­tet­tai­siin etsi­mään paras­ta vaih­toeh­toa ilman, että yhteis­kun­ta oli­si puo­lu­eel­li­nen tämän tai tuon vaih­toeh­don suuntaan.

Talou­del­li­set vaikutukset
Uudis­tuk­sen talou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia on jok­seen­kin mah­do­ton­ta las­kea, kos­ka emme tie­dä, kuin­ka moni tätä avau­tu­vaa mah­dol­li­suut­ta käyt­täi­si ja mikä hei­dän tulo­ta­son­sa oli­si.  Sik­si asi­aa on lähes­tyt­ty esi­merk­ki­las­kel­min, jos­sa lap­si on joko koko­päi­vä­hoi­dos­sa, osa­päi­vä­hoi­dos­sa tai koti­hoi­dos­sa, las­ta hoi­ta­van van­hem­man tun­ti­palk­ka on joko 11 tai 18 euroa ja hän on joko yksin­huol­ta­ja tai nai­mi­sis­sa hen­ki­lön kans­sa, jon­ka kuu­kausi­palk­ka on 3 000 euroa.  Las­kel­ma on teh­ty kar­keas­ti jul­ki­sen talou­den kannalta.

Epä­var­muut­ta ja epä­tie­toi­suut­ta on val­lin­nut sii­tä, kuin­ka pal­jon lap­sen hoi­ta­mi­nen päi­vä­hoi­dos­sa todel­li­suu­des­sa mak­saa koko­päi­vä­pai­kal­la ja kuin­ka suu­ri on osa­päi­vä­hoi­don kus­tan­nus suh­tees­sa puo­li­päi­vä­hoi­toon. Täs­sä las­kel­mas­sa alle kol­mi­vuo­ti­aan lap­sen koko­päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­se­na on käy­tet­ty 13 200 euroa vuo­des­sa eli 1200 euroa kuus­sa yhte­nä­tois­ta kuu­kau­te­na vuo­des­sa. Tämä luku on arvioi­tu suur­ten kau­pun­kien ilmoit­ta­mis­ta luvuis­ta. Kun­tien välil­lä on kus­tan­nuk­sis­sa suu­ria ero­ja. Yleen­sä las­kel­mis­sa on käy­tet­ty jon­kin ver­ran alem­pia päi­vä­hoi­don kustannuksia.

Luo­tet­ta­vaa tie­toa ei ole saa­ta­vil­la sii­tä, kuin­ka pal­jon osa­päi­vä­hoi­to sääs­tää suh­tees­sa koko­päi­vä­hoi­toon, eikä tätä voi­da yksi­se­lit­tei­ses­ti las­kea­kaan, kos­ka osa­päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­set riip­pu­vat suu­res­ti sii­tä, miten hoi­toa­jat sijoit­tu­vat. Jos toi­set ovat aamu­päi­vä- ja toi­set ilta­päi­vä­lap­sia, puo­li­päi­vä­hoi­dos­sa ole­van kus­tan­nuk­set ovat suun­nil­leen puo­let koko­päi­vä­lap­sen kus­tan­nuk­sis­ta.   Jos täl­lais­ta vuo­rot­te­lua ei saa­da aikaan, puo­li­päi­vä­lap­si syn­nyt­tää pahim­mil­laan lähes yhtä suu­ren hen­ki­lö­kun­ta­tar­peen kuin koko­päi­vä­lap­si. Päi­vä­hoi­don jär­jes­tä­jät valit­ti­vat, että sub­jek­tii­vi­nen päi­vä­hoi­to-oikeus on vie­nyt per­heil­tä halun sovi­tel­la hoi­toai­ko­ja. Toi­saal­ta syn­ty­vä päi­vä­hoi­don vajaa­käyt­tö ei ole pelk­kää rahan­huk­kaan. Ylei­ses­ti on vali­tet­tu lii­an suu­ris­ta ryh­mä­kois­ta ja sii­tä, että yhden hoi­ta­jan vas­tuul­la on lii­kaa lap­sia. Tämä vajaa­käyt­tö voi­daan näh­dä myös hoi­don laa­dun kohoamisena.

Las­kel­mas­sa ei ole jul­ki­sen sek­to­rin tuloi­na otet­tu huo­mioon nii­tä vero­ja, joi­ta päi­vä­hoi­to­hen­ki­lös­tö mak­saa. Tar­koi­tuk­se­na on val­mis­tau­tua työ­voi­ma­pu­lan aikaa, jol­loin oli­si epä­loo­gis­ta olet­taa, ettei hen­ki­lö­kun­ta löy­täi­si muu­ta työ­tä. Koti­ta­louk­sien mak­sa­mia kulu­tus­ve­ro­ja ei ole otet­tu huo­mioon, mikä jon­kin ver­ran alen­taa päi­vä­hoi­don yhteis­kun­nal­lis­ta kan­nat­ta­vuut­ta. Huo­mioon ei ole otet­tu myös­kään elä­ke­mak­su­ja, kos­ka nii­tä vas­taa kart­tu­nut elä­keoi­keus. Myös tämä valin­ta hei­ken­tää las­kel­mis­sa päi­vä­hoi­don kan­nat­ta­vuut­ta pie­ni­tu­lois­ten koh­dal­la, kos­ka työ­elä­ke kui­ten­kin pie­nen­tää kansaneläkettä.

Jul­ki­nen talous suh­tees­sa kotihoitoon
Tun­ti­palk­ka 11 €/h    Tun­ti­palk­ka 18 €/h
Puo­li­päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­set koko­päi­vä­hoi­dos­ta    50 %      75 %      50 % 75 %
Yksin­huol­ta­ja    Koto­na                                                            0             0            0          0
Osa­päi­vä­työs­sä (4h)                                                            1941      ‑1441      6519    3137
Koko­päi­vä­työs­sä                                                                3022    3022    10102    10102
Pari    Koto­na                                                                            0          0             0             0
Osa­päi­vä­työs­sä (4h)                                                         ‑2678    ‑6060    ‑925    ‑4307
Koko­päi­vä­työs­sä                                                                      ‑4313    ‑4313    545    545

Riveil­tä ”Koko­päi­vä­hoi­dos­sa” näh­dään, että jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta koko­päi­vä­työ yhdis­tet­ty­nä koko­päi­väi­seen päi­vä­hoi­toon on koti­hoi­toa edul­li­sem­paa yksin­huol­ta­jan koh­dal­la palk­ka­ta­sos­ta riip­pu­mat­ta ja nai­mi­sis­sa ole­van parin koh­dal­la jos ja vain jos palk­ka on riit­tä­vän suu­ri. Se, että yhteis­kun­ta voit­taa pie­ni­palk­kai­sen­kin yksi­huol­ta­jan men­nes­sä töi­hin joh­tuu sii­tä, että mel­kein koko hänen tulon­li­säyk­sen­sä menee jul­ki­sen talou­den hyväk­si asu­mis­tuen ja toi­meen­tu­lo­tuen pie­ne­ne­mi­sen joh­dos­ta; samas­ta syys­tä töi­hin meno kan­nat­taa yksin­huol­ta­jal­le huo­nos­ti. Kun nai­mi­sis­sa ole­va pie­ni­palk­kai­nen valit­see työn­teon las­ten­hoi­don sijas­ta, jul­ki­sel­le talou­del­le koi­tuu sel­vää tap­pio­ta, kos­ka päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­set ylit­tä­vät sel­väs­ti vero­jen lisäyk­sen ja koti­hoi­don­tuen ale­ne­mi­sen. Tämä kos­kee kui­ten­kin vain kyseis­tä vuot­ta. Jul­ki­nen talous saa hyvi­tys­tä uhrauk­sel­leen, jos työs­sä ker­ty­nyt koke­mus ja paran­tu­nut osaa­mi­nen joh­ta­vat tule­vai­suu­des­sa parem­paan ansiotasoon.

Kan­nat­taa­ko osa-aika­hoi­toa suo­sia koko­päi­vä­hoi­don sijasta?

Osa­päi­vä­työ yhdis­tet­ty­nä osa­päi­vä­hoi­toon on jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta kai­kis­sa tapauk­sis­sa huo­nom­pi kuin koko­päi­vä­työ yhdis­tet­ty­nä koko­päi­väi­seen hoi­toon. Jos asi­aa tar­kas­tel­laan vain jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta, koko­päi­vä­työs­sä ole­via pien­ten las­ten van­hem­pia ei kan­na­ta hou­ku­tel­la puo­li­päi­vä­työ­hön.  Lap­sen edus­ta läh­te­vä tar­kas­te­lu voi kui­ten­kin pää­tyä toi­seen tulok­seen. Näin on aja­tel­tu aina­kin, kun on sää­det­ty laki osit­tai­ses­ta hoi­to­ra­has­ta, jon­ka saa­dak­seen aina­kin toi­sen van­hem­mis­ta on siir­ryt­tä­vä lyhen­net­tyyn työ­ai­kaan, mut­ta lap­si voi olla kokoai­kai­ses­sa päi­vä­hoi­dos­sa, jol­loin päi­vä­hoi­dos­sa ei syn­ny mitään säästöä.

Edel­leen on mah­dol­lis­ta myös yhdis­tää osa­päi­vä­hoi­to ja koko­päi­väi­nen työ esi­mer­kik­si siten, että iso­van­hem­mat hoi­ta­vat las­ta ilta­päi­väl­lä. Sitä, min­kä­lai­sia rat­kai­su­ja kan­sa­lai­syh­teis­kun­ta kehit­tää, ei voi etu­kä­teen kuin arvailla.
Kan­nat­taa­ko kotoa hou­ku­tel­la osapäivätyöhön?
Kos­ka osa­päi­vä­nen hoi­to voi olla lähes yhtä kal­lis­ta kuin koko­päi­väi­nen­kin, jul­ki­sen talou­den välit­tö­mien kus­tan­nus­ten kan­nal­ta on mones­sa tapauk­ses­sa edul­li­sem­paa, että lap­si hoi­de­taan koko­naan koto­na kuin että koto­na ole­va van­hem­pi siir­tyy osa-aika­työ­hön.  Tar­kas­te­le­mis­sam­me tapauk­sis­sa osa-päi­vä­työ­hön hou­kut­te­lu oli­si jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta edul­lis­ta vain iso­palk­kai­sen yksin­huol­ta­jan tapauk­ses­sa. Tilan­ne muut­tuu osa­päi­vä­työn ja ‑hoi­don kan­nal­ta sel­väs­ti edul­li­sem­mak­si, jos hoi­toai­ko­ja voi­daan sovi­tel­la niin, että puo­li­päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­set saa­daan lähel­le 50 pro­sent­tia koko­päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­sis­ta.  Toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa on kui­ten­kin ammat­ti­tai­don säi­ly­mi­nen ja kehit­ty­mi­nen, mikä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä voi teh­dä puo­li­päi­vä­työn koti­hoi­toa edul­li­sem­mak­si. Ilman tätä vai­ku­tus­ta esi­te­tyn­lai­nen puo­li­päi­vä­hoi­don suo­si­mi­nen on jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta tap­piol­lis­ta yksin­huol­ta­jia ja opis­ke­li­joi­ta lukuun ottamatta.

Todet­ta­koon, että jos vas­taa­van­lai­nen tar­kas­te­lu teh­täi­siin vuo­ro­työ­tä teke­vien las­ten vuo­ro­hoi­dos­ta, se osoit­tau­tui­si lähes aina jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta hyvin kannattamattomaksi.

Joh­to­pää­tök­siä

Jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta esi­tet­ty uudis­tus ei oli­si lyhyel­lä aika­vä­lil­lä kan­nat­ta­va, vaan lisäi­si meno­ja. Uudis­tus­ta voi kui­ten­kin perus­tel­la sen vai­ku­tuk­sel­la nyt kotiin jää­vän van­hem­man työ­uran kehi­tyk­seen, työ­nan­ta­jil­le koi­tu­vil­la sääs­töil­lä, kun työn­te­ki­jä säi­lyt­tää ammat­ti­tai­ton­sa ja tun­tu­man työ­paik­kan­sa kehi­tyk­seen, nais­ten ase­mal­la ja las­ten edulla.

Yksin­huol­ta­jien osal­ta uudis­tuk­sen edut vai­kut­ta­vat ilmei­sem­mil­tä. Jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta hei­dän hou­kut­te­le­mi­sen­sa edes osa­päi­vä­työ­hön on kan­nat­ta­vam­paa, kos­ka palk­ka leik­kaa tehok­kaas­ti sekä toi­meen­tu­lo­tu­kea että asu­mis­tu­kea. Samas­ta syys­tä pie­ni­palk­kai­sen yksin­huol­ta­jan ei ole talou­del­li­ses­ti kovin­kaan jär­ke­vää men­nä osa­päi­vä­työ­hön. Uudis­tus paran­tai­si tämän yksin­huol­ta­jan kan­nus­ti­mia edes vähän. Täl­lä voi olla mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta työn tar­jon­taan tule­vai­suu­des­sa, sil­lä yksin­huol­ta­jien jää­mi­nen vuo­sik­si kotiin lap­sia hoi­ta­maan syr­jäyt­tää osan heis­tä pysy­väs­ti työ­mark­ki­noil­ta. Monen yksin­huol­ta­jan koh­dal­la koko­päi­vä­työ ei tule kysee­seen arjen lii­al­li­sen ras­kau­den vuok­si. Yksin­huol­ta­jien lap­set hyö­tyi­si­vät mui­ta enem­män päi­vä­hoi­dos­ta kal­toin koh­te­lun ris­kin pie­ne­ne­mi­se­nä; liit­tyy­hän yhteen van­hem­paan suu­rem­pi ris­ki kuin kah­teen, jos aikuis­ten maa­il­mas­sa jokin menee vikaan.  Vaik­ka ylei­seen osa­päi­vä­hoi­don ehto­jen paran­ta­mi­seen ei oltai­si val­mii­ta, kan­nat­tai­si kehit­tää toi­mia osa-aika­työn kan­nus­ti­mien paran­ta­mi­sek­si yksin­huol­ta­jien osalta.

Osa­päi­väi­nen hoi­to tulee kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti sel­väs­ti edul­li­sem­mak­si, jos voi­daan jakaa osa­päi­vä­lap­set ilta- ja aamu­päi­vä­lap­siin tai jol­lain muil­la jär­jes­te­lyil­lä. Päi­vä­hoi­to­hen­ki­lös­tö valit­taa, ettei­vät van­hem­mat ole haluk­kai­ta sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­to-oikei­den olois­sa sovit­te­le­maan hoi­toai­ko­ja. Yksi mah­dol­li­suus on ehdol­lis­taa esi­tet­ty hoi­to­mak­sun nykyis­tä suu­rem­pi alen­nus hoi­toa­jan sovitteluun.

Sub­jek­tii­vi­nen oikeus päi­vä­hoi­toon kos­kee myös sel­lais­ta per­het­tä, jois­sa yksi tai jopa kak­si van­hem­paa on työt­tö­myy­den takia päi­vät koto­na. Tämä on herät­tä­nyt tyy­ty­mät­tö­myyt­tä osas­sa kun­ta­kent­tää. Täs­sä esi­tet­ty mal­li ei juu­ri hou­kut­te­li­si työt­tö­miä siir­tä­mään lap­si­aan osa­päi­vä­hoi­toon, kos­ka koti­hoi­don tukea ei mak­se­ta rin­nan työt­tö­myys­kor­vauk­sen kans­sa eikä työ­tön yleen­sä jou­du mak­sa­maan lap­sen­sa päi­vä­hoi­dos­ta, ellei puo­li­son tulois­ta muu­ta joh­du. Niin­pä esi­tet­ty uudis­tus ei kan­nus­tai­si työ­tön­tä siir­tä­mään las­taan osa­päi­vä­hoi­toon. Jos tätä halu­taan, uudis­tuk­seen on lei­vot­ta­va jon­kin­lai­nen pork­ka­na työt­tö­mien las­ten osa­päi­vä­hoi­don lisäämiseksi.

44 vastausta artikkeliin “Kotiäidit osa-aikatyöhön?”

  1. Sub­jek­tii­vi­nen oikeus päi­vä­hoi­toon kos­kee myös sel­lais­ta per­het­tä, jois­sa yksi tai jopa kak­si van­hem­paa on työt­tö­myy­den takia päi­vät kotona. ”

    Suu­rim­mal­le osal­le työt­tö­mis­tä työt­tö­myys on vain välivaihe,joka kes­tää muut­man vii­kon. Uuden päi­vä­hoi­to­pai­kan saa­mi­nen kes­tää muu­ta­mas­ta vii­kos­ta jopa kuukausiin,joten työt­tö­myys­jak­sot piden­ty­vät ja uusi työ­paik­ka saat­taa jää­dä saa­mat­ta­kin ‚kun työ­tä ei voi ottaa vastaan

    Pät­kä­työ­läi­nen jää pysy­väs­ti työt­tö­mäk­si nykyi­sel­lä päi­vä­hoi­don tasolla.

    On mieeln­kiin­tois­ta kuul­la miten yhteis­kun­ta kyke­nee hoi­ta­maan pät­kä­työ­läi­sen päivähoidon ?

    Iso­van­hem­piin­kaan ei voi enää turvautua,kun yhä useam­pi iso­van­hem­pi on töis­sä itse­kin ja elä­keiän nousun myö­tä mah­dol­li­suus iso­van­hem­pien hoi­toon har­ve­nee entisestään

  2. Yksi asia täs­sä kes­kus­te­lus­sa sivuu­te­taan koko­naan: kotiäi­dit eivät ole vain kotiäi­te­jä. Monet teke­vät mer­kit­tä­vää työ­tä eri­lai­sis­sa yhdis­tyk­sis­sä. Kir­joit­te­lin asias­ta vii­me yönä otsi­kol­la: Ker­kiäi­sit­kö? Kotiäi­ti ker­ki­ää päi­vän mit­taan yhtä jos tois­ta sel­lais­ta, mihin kal­tai­se­ni ura­äi­ti ei nyt vain repeä. Se työ hyö­dyt­tää kaik­kia, vaik­ka sen rahal­lis­ta arvoa on vai­kea mitata.

  3. Uudis­tus­ta voi kui­ten­kin perus­tel­la sen vai­ku­tuk­sel­la nyt kotiin jää­vän van­hem­man työ­uran kehi­tyk­seen, työ­nan­ta­jil­le koi­tu­vil­la sääs­töil­lä, kun työn­te­ki­jä säi­lyt­tää ammat­ti­tai­ton­sa ja tun­tu­man työ­paik­kan­sa kehi­tyk­seen, nais­ten ase­mal­la ja las­ten edulla.”

    Aivan oikein ja hyvä havainto!

    Ennen 1990-luvun lamaa IT-alal­la oli pal­jon nuo­ria nai­sia. Laman jalois­sa moni pää­tyi lisää­mään per­het­tä ja jäi kotiin. Mut­ta takai­sin IT-hom­moiin ei enää ollut­kaan asi­aa, kun tai­dot oli­vat aut­ta­mat­to­mas­ti van­hen­tu­neet ja nuo­ria nört­te­jä oli tul­lut tilalle.

    Tämä perus­tuu omiin havain­toi­hi­ni alalta.

  4. Kes­kus­te­lu äitien osa-aika­työs­tä vai­kut­taa vähän vie­raal­ta, kun suu­rim­mas­sa osas­sa Suo­mea työl­li­syys­ti­lan­ne on sel­lai­nen, ettei tar­jol­la ole äideil­le, isil­le eikä lap­sil­le sen parem­min osa- kuin kokoai­kais­ta­kaan työ­tä. Oli­si kan­san­ta­lou­del­le ja yksi­tyis­ta­louk­sil­le paras­ta, että mah­dol­li­sim­man moni sai­si todel­li­sen mah­dol­li­suu­den työ­hön. Mut­ta miten?

  5. Toi oli taas niin pit­kä insi­nöö­ri­jut­tu joka osoit­taa että sosi­aa­li­po­li­tiik­ka ja talous­po­li­tiik­ka on kas­va­nut lii­an monimutkaiseksi.

    Kotiäi­tien ja mui­den uusien osa-aika­työs­ken­te­liöi­den mark­ki­noil­le tulo hei­ken­tää enti­ses­tään nuor­ten ja van­hem­pien­kin työllisyystilannetta.Jos halu­taan suku­puol­ten välis­tä tasa-arvoa, voi­tai­si mie­het vel­voit­taa tie­tyn pitui­seen las­ten­hoi­to­jak­soon. Jos se ei mais­tu voi­si sen vaih­taa sai­rai­den van­hus­ten hoitoon.

  6. Päi­vä­hoi­dos­ta pitäi­si las­kut­taa toteu­tu­nei­den hoi­to­tun­tien mukaan: kel­lo­kort­ti käyt­töön. Jos kort­tia ei lei­maa, menee mak­su koko päi­väs­tä. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä on todel­la kankea.

  7. Ode: “Jos asi­aa aja­tel­laan jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta, täl­lai­nen refor­mi on kan­nat­ta­va vain, jos olet­taa, että osa-aika­työ kotiäi­tiy­den sijas­ta avit­taa ural­la eteen­päin ja joh­taa suu­rem­piin tuloi­hin myö­hem­min. Muu­toin on hal­vem­paa mak­saa koti­hoi­don tukea kuin jär­jes­tää päi­vä­hoi­to. Äidin pal­kas­ta perit­tä­vä vero ei rii­tä eroa kattamaan.”

    Ei tämä tai­da olla näin suo­raan las­ket­ta­vis­sa. Työs­sä­käy­vän äidin osto­voi­ma on suu­rem­pi ja näi­nol­len hän mak­saa enem­män myös esim ALV:tä ja mui­ta vero­ja. Samoin myös las­ten­tar­han opet­ta­jia pal­ka­taan lisää, jot­ka myös mak­sa­vat veroa, kulut­ta­vat ja sitä kaut­ta myös työl­lis­tä­vät muita.

    Olen aika var­ma, että myös jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta on parem­pi, että äidit käy tuot­ta­vas­sa työs­sä ja pal­ka­taan lisää las­ten­tar­han­opet­ta­jia, kuin että äidit on koto­na ja las­ten­tar­han­opet­ta­jat työttöminä.

    1. Jos tätä perus­tel­laan työ­voi­ma­pu­lal­la, on eri­koi­nen ole­tus, että se päi­vä­hoi­ta­ja oli­si työ­tön, jos ei hoi­tai­si lapsia.

  8. Riit­ta:
    Yksi asia täs­sä kes­kus­te­lus­sa sivuu­te­taan koko­naan: kotiäi­dit eivät ole vain kotiäi­te­jä. Monet teke­vät mer­kit­tä­vää työ­tä eri­lai­sis­sa yhdis­tyk­sis­sä. Kir­joit­te­lin asias­ta vii­me yönä otsi­kol­la: Ker­kiäi­sit­kö? Kotiäi­ti ker­ki­ää päi­vän mit­taan yhtä jos tois­ta sel­lais­ta, mihin kal­tai­se­ni ura­äi­ti ei nyt vain repeä. Se työ hyö­dyt­tää kaik­kia, vaik­ka sen rahal­lis­ta arvoa on vai­kea mitata.

    Tol­la­set asiat on ehkä syy­tä­kin sivuut­taa täs­sä kon­teks­tis­sa. Myös muut kuin kotiäi­dit tekee kai­ken­lais­ta mui­ta hyö­dyt­tä­vää, jon­ka rahal­lis­ta arvoa on vai­kea mita­ta. On parem­pi sivuut­taa se vai­keas­ti mitat­ta­va täl­la­sis­sa tar­kas­te­luis­sa kaik­kien koh­dal­la ku yrit­tää huo­mioi­da joi­den­kin koh­dal­la ja sivuut­taa tois­ten kohdalla.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pää­mi­nis­te­ri on tuo­nut Ruot­sis­ta tuliai­sik­si aja­tuk­sen, että kotiäi­dit pitäi­si saa­da koti­hoi­don­tuel­ta mie­luum­min osa-aika­työ­hön kan­san­ta­lou­den kak­kua kas­vat­ta­maan ja vero­ja maksamaan.

    Onko Suo­mes­sa työvoimapula?

    No ei ole, eikä ole lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä tulossakaan.

    Suo­sit­te­li­sin että aika käy­tet­täi­siin oikei­den ongel­mien rat­ko­mi­seen, ja jäte­tään mie­li­ku­vi­tus­mö­röt lastenkirjoihin.

  10. Aja­tus on hyvä — vaik­ka­kin sen esit­ti nyt Katainen.
    Sii­hen liit­tyy myös aja­tus päi­vä­hoi­to­pai­kan säi­ly­mi­ses­tä, vaik­ka van­hem­pi oli­si välil­lä kotona/työttömänä/lomautettuna.
    Sub­jek­tii­vi­sek­si oikeu­dek­si riit­tää puolipäiväpaikka.

  11. Kes­ki-ikäis­tä nuo­rem­pien nais­ten hei­kom­paa työl­li­syyt­tä isom­pi ero Ruot­siin on kes­ki-ikäis­ten ja van­hem­pien mies­ten työl­li­syy­des­sä. Eikö sii­hen pitäi­si puut­tua yhtä tar­mok­kaas­ti kuin “kotiäi­tion­gel­maan”?

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos tätä perus­tel­laan työvoimapulalla

    Monia asioi­ta perus­tel­laan suu­rel­la ja polt­ta­val­la työ­voi­ma­pu­lal­la, joka on ihan heti koh­ta tuos­sa nur­kan taka­na tulossa.

    Samaan aikaan kui­ten­kin aika suu­rel­la osal­la väes­tös­tä pul­ma­na on miet­tiä, että mis­tä löy­tyi­si töi­tä (var­sin­kin sel­lai­sia, jois­ta mak­set­tai­siin jotain sosi­aa­li­tur­van perus­tur­van tason ylit­tä­vää palkkaa).

  13. Las­ten eduis­ta päi­vä­hoi­toa­sias­sa ei tar­vit­se käy­dä ideo­lo­gis­ta sotaa kun asias­ta on saa­ta­vil­la myös ihan oike­aa­kin tie­toa. Omat tie­to­ni aihees­ta perus­tu­vat enim­mäk­seen tähän blo­gi­kir­joi­tuk­seen: http://linja-aho.blogspot.fi/2011/08/jos-paivakoti-keksittaisiin-tanaan.html . En käy väit­tä­mään blo­gi­kir­joi­tus­ta oikeak­si tie­dok­si, mut­ta tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa lai­na­taan oikei­ta läh­tei­tä, joten eikö­hän asias­ta ole saa­ta­vil­la myös luo­tet­ta­vaa tie­toa jos on halua perehtyä.

    Tuon kir­joi­tuk­sen mukaan on enim­mäk­seen huo­no asia lap­sel­le jou­tua päi­vä­ko­tiin. Eri­tyi­ses­ti: ” var­hain aloi­tet­tu päi­vä­hoi­to ennus­ti käy­tö­son­gel­mien lisään­ty­mis­tä 3–4 vuo­den iäs­sä ja eri­tyi­ses­ti aggres­sii­vi­suu­den, levot­to­muu­den, kes­kit­ty­mis­ky­vyt­tö­myy­den ja kou­lu­kiusaa­mi­sen lisään­ty­mis­tä kouluiässä.”

    Jos tämän poh­jal­ta teki­si pää­tök­sen, pitäi­si van­hem­mat saa­da kotiin pien­ten las­ten­sa kans­sa hin­nal­la mil­lä hyvänsä.

  14. Kan­san­ta­lou­del­li­ses­sa mie­les­sä, jos osa-aika­työ­tä teke­vien äitien koko­nais­tuot­ta­vuus ylit­tää päi­vä­hoi­dos­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set, päi­vä­hoi­to kan­nat­taa jär­jes­tää vaik­ka suo­rat vero­tu­lot eivät kus­tan­nuk­sia kattaisikaan.

  15. sub­jek­tii­vi­nen” oikeus koti­hoi­don tukeen pitää lopettaa.

    taas yksi esi­merk­ki mihin tämä tukea sin­ne sun tän­ne on johtanut:
    töi­tä ei kan­na­ta tehdä,kun tukiai­set ovat niin “isot”,siis pienipalkkaiselle.

    ja en syyl­lis­tä yksi­löi­tä vaan koko jär­jes­tel­mä on ns.persiistä.

    kun tukea lapa­taan joka puo­lel­le ja mis­tään ei saa leikata.

    hoi­ta­koot ne lap­sen­sa koto­na joil­la sii­hen on varaa mut­ta yhteis­kun­nan ei sii­tä tar­vit­se erik­seen mak­saa palkkaa.eli töi­hin mars.!

    ei täm­möi­siä tukia tun­net­tu 70–80luvuilla,oli vaan lapsilisä.

  16. Pek­ka Tai­pa­le: Monia asioi­ta perus­tel­laan suu­rel­la ja polt­ta­val­la työ­voi­ma­pu­lal­la, joka on ihan heti koh­ta tuos­sa nur­kan taka­na tulossa.

    Samaan aikaan kui­ten­kin aika suu­rel­la osal­la väes­tös­tä pul­ma­na on miet­tiä, että mis­tä löy­tyi­si töi­tä (var­sin­kin sel­lai­sia, jois­ta mak­set­tai­siin jotain sosi­aa­li­tur­van perus­tur­van tason ylit­tä­vää palkkaa).

    Tai mak­set­tai­siin palk­kaa yli­pää­tään. Aika hur­jan suu­ri jouk­ko täy­sin työ­ky­kyi­siä ja ‑ikäi­siä ihmi­siä tekee oikei­ta töi­tä ilman palk­kaa jon­kin­lai­sen työ­har­joit­te­lun verukkeella.

  17. Minä läh­den sii­tä, että näi­tä Katai­sen älyn­vä­lä­lyk­siä voi alkaa ottaa ottaa tosis­saan aikai­sin­taan sii­nä vai­hees­sa, kun mies alkaa vih­doin­kin jär­jes­tää työt­tö­mil­le töi­tä. Kun­nes näin tapah­tuu, nämä opin­to­jen lyhen­tä­mi­set ja elä­keiän nos­tot jne. ovat todel­li­suu­des­ta vie­raan­tu­nut­ta har­hais­ta puhetta.
    Kun ker­ran tun­tuu EK:lta tule­van näi­tä ideoi­ta, voi­si­ko­han pää­mi­nis­te­ri ker­ran­kin käyt­tää tuo­ta vies­tiyh­teyt­tä toi­seen suun­taan ja käs­keä EK:n pal­ka­ta poruk­kaa töihin?

  18. a_l: Tai mak­set­tai­siin palk­kaa yli­pää­tään. Aika hur­jan suu­ri jouk­ko täy­sin työ­ky­kyi­siä ja ‑ikäi­siä ihmi­siä tekee oikei­ta töi­tä ilman palk­kaa jon­kin­lai­sen työ­har­joit­te­lun verukkeella.

    Esi­mer­kik­si ammat­ti­kou­lun työ­har­joit­te­lus­ta ei käy­tän­nös­sä voi mak­saa edes pien­tä palk­kaa vaik­ka työ­nan­ta­ja haluai­si. Tai tie­tys­ti voi, mut­ta sit­ten se ei ole enää työ­har­joit­te­lusuh­de vaan työ­suh­de, mis­sä astuu peliin työ­suh­teen pelisäännöt. 

    Muu­ten­kin työ­har­joit­te­li­jan otta­mi­nen on mel­kois­ta lot­toa työ­nan­ta­jan kan­nal­ta. Jois­ta­kin har­joit­te­li­jois­ta ei ole kuin har­mia ja hait­taa. Toi­saal­ta hyvät har­joit­te­li­jat kyl­lä huo­ma­taan, ote­taan kesä­töi­hin ja mah­dol­li­ses­ti val­mis­tu­mi­sen jäl­keen vaki­tui­seen työ­suh­tee­seen. Hyvin hoi­det­tu työ­har­joit­te­lu on lois­ta­va tilai­suus näyt­tää kykyn­sä ja sitä kaut­ta hank­kia työpaikka.

  19. Taas oli vih­reä pari vuot­ta lii­an edel­lä. Has­sua, että kokoo­mus omii näi­tä sit­ten itsel­leen myö­hem­min. Tai­si Sin­ne­mä­ki­kin men­nä nyö­kyt­te­le­mään elä­keiän nos­ta­mi­sel­le ennen edus­kun­ta­vaa­le­ja, dema­rei­den vie­lä mör­köil­les­sä siinäkin. 

    Laa­tu kai se tuos­sa päi­vä­hoi­dos­sa rat­kai­see. Ammat­ti­sil­mä näkee ver­tai­lus­sa ongel­mal­li­set ym. Kas­va­tus­ta­han tuo pitäi­si olla, eikä las­ten säi­lyt­tä­mis­tä työ­ai­ka­na. Tai­taa vain men­nä niin, että tar­ha­tä­deil­lä on lii­an suu­ret ryh­mät ja aika menee kar­kai­li­joi­den peräs­sä juos­tes­sa ja tap­pe­lui­ta sel­vi­tel­les­sä. Vai kos­ki­ko­han tuo vain vankeinhoitoa? 

    Idea kai on sii­nä, että työ luo uut­ta työ­tä. Toi­mii­ko sit­ten enää nyky­ai­ka­na, on sit­ten toi­nen jut­tu. Parem­pi kai se oli­si, että valin­ta oli­si vapaa, kun talou­del­li­set sei­kat ovat vähän niin ja näin. Sitä mels­kaus­ta uraih­mis­ten ja per­heih­mis­ten välil­lä ei vain jak­sai­si kuun­nel­la. Vai onko­han tuo­kin vain ilta­päi­vä­leh­tien masi­noi­maa vouhotusta?

  20. Rogue: Tol­la­set asiat on ehkä syy­tä­kin sivuut­taa täs­sä kon­teks­tis­sa. Myös muut kuin kotiäi­dit tekee kai­ken­lais­ta mui­ta hyö­dyt­tä­vää, jon­ka rahal­lis­ta arvoa on vai­kea mita­ta. On parem­pi sivuut­taa se vai­keas­ti mitat­ta­va täl­la­sis­sa tar­kas­te­luis­sa kaik­kien koh­dal­la ku yrit­tää huo­mioi­da joi­den­kin koh­dal­la ja sivuut­taa tois­ten kohdalla. 

    Hmmm… ehkä näin. Mut­ta jos tavoit­tee­na on ajaa nai­set kotoa (“lais­kot­te­le­mas­ta”) töi­hin, niin kyl­lä sil­loin on ihan oleel­lis­ta miet­tiä, mitä kaik­kea sii­tä seuraisi.

  21. KOTIÄITI TEKEE ITSENÄISTÄ YHTEISKUNNALLISTA TYÖTÄ:

    Omien las­ten hoi­to on yhteis­kun­nal­lis­ta työ­tä sii­nä mis­sä vie­rai­den­kin. Päi­vä­ko­ti­hoi­dos­sa yksi hen­ki­lö hoi­taa 4,5 las­ta, joten yhtä las­ta koh­ti menee aktii­vis­ta työ­ai­kaa noin 2 tun­tia päivässä.

    Kah­den lap­sen kotiäi­ti tekee puo­li­päi­vä­työ­tä, ja voi sanoa jutus­sa esi­merk­ki­nä olleen kol­men lap­sen äidin teke­vän kuusi­tun­tis­ta työ­päi­vää kans­saih­mis­ten­sä hyväk­si. On myös koh­tuul­lis­ta, että hän saa sii­tä yhteis­kun­nal­ta palk­kaa. Itse asias­sa per­he mak­saa nyt ja tule­vai­suu­des­sa verois­saan las­ten­sa päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­set myös sil­loin, kun van­hem­mat voi­si­vat hoi­taa asian toi­sel­la tavalla.

    Eräi­den arvioi­den mukaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la päi­vä­ko­ti­paik­ka mak­saa 1000 euroa brut­to­na kuu­kau­des­sa. Suu­rin hoi­to­mak­su on 230 euroa lap­ses­ta hoi­to­kuu­kau­del­ta, ja vähä­tu­loi­sil­ta per­heil­tä sitä ei peri­tä lainkaan. 

    Suu­rin osa nai­sis­ta on aivan taval­li­sia. Heil­lä on kes­ki­mää­räi­nen kou­lu­tus ja he työs­ken­te­le­vät teol­li­suu­den, hoi­toa­lan, pal­ve­lui­den tai toi­mis­toa­lan suo­ri­tus­ta­son teh­tä­vis­sä. Huo­mat­ta­vin osa hei­dän tule­vis­ta työ­pai­kois­taan on muo­dos­sa tai toi­ses­sa hoi­toa­lal­la, johon kotiäi­dil­lä on val­mii­na ammattitaito.

    On tur­ha kiis­tel­lä sii­tä, pitäi­si­kö tasa-arvon nimis­sä isien osal­lis­tua enem­män las­ten­hoi­toon. Tämä pitää itses­sään väit­teen, että las­ten ja kodin­hoi­to on vähä­ar­voi­sem­paa työ­tä. Per­he­tut­tu­ni hoi­taa päi­vät lap­si­aan koto­na. Amma­til­taan esiin­ty­vä­nä tai­te­li­ja­na hänel­lä on ilta­keik­ko­ja, ja nyt hän on jou­lu­na­lus­vii­koil­la ajoit­tain kii­rea­pu­lai­se­na tava­ra­ta­los­sa. Insi­nöö­ri-isä hoi­taa lap­sia illat. Mut­si ja sys­te­rin per­he jee­saa­vat tarvittaessa.

    On myös hyvä, että päi­vä­hoi­to­pai­kan rin­nal­la van­hem­mat voi­vat itse jär­jes­tää hoi­don yksi­tyi­sen per­he­päi­vä­hoi­ta­jan kans­sa tai palk­kaa­mal­la kotiin lastenhoitajan.

    Pien­ten las­ten hoi­don ja yksi­tyi­sen hoi­don tuki tuli­si mää­ri­tel­lä kun­nal­li­sen per­he­päi­vä­hoi­ta­jan palk­kaus­kus­tan­nuk­sik­si oma­vas­tuu­osuu­del­la eli kun­nal­li­sel­la per­he­koh­tai­sel­la päi­vä­hoi­to­mak­sul­la vähen­net­ty­nä. Palk­kaus­kus­tan­nuk­set käsit­täi­si­vät pal­kan (n 380 e/kk las­ta koh­ti hoi­to­kuu­kau­des­sa), loma­kor­vauk­sen, sosiaaliturva‑, elä­ke ja muut työ­nan­ta­ja­va­kuu­tus­mak­sut sekä vero­va­paan kus­tan­nus­kor­vauk­sen mut­ta eivät hal­lin­to­ku­lu­ja. Perus­tee­na ole­va sum­ma tuli­si ole­maan noin 650 euroa hoi­to­kuu­kaut­ta koh­ti eli vuo­des­sa 7.150 euroa, mis­tä vähen­ne­tään per­he­koh­tai­nen päivähoitomaksu. 

    Täl­lä rahal­la van­hem­mat palk­kaa­vat itsen­sä tai ulko­puo­li­sen hoi­ta­maan lap­si­aan tai teke­vät täs­tä yhdis­tel­män. Hoi­to­kor­vaus on vero­na­lais­ta tuloa, mut­ta täs­tä toi­sel­le mak­set­tu palk­ka on vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­nen. Otta­mal­la lisäk­si hoi­to­lap­sia las­ten koti­hoi­ta­ja voi saa­vut­taa perus­hoi­ta­jan tulo­ta­son. Jos lap­si on kun­nal­li­ses­sa puo­li­päi­vä­hoi­dos­sa, ym. sum­mas­ta mak­se­taan per­heel­le puolet.

    Ehdot­ta­ma­ni jär­jes­tel­mä myös suo­jaa lap­sia, van­hem­pia ja työn­te­ki­jöi­tä huo­nol­ta työil­ma­pii­ril­tä ja mie­li­val­tai­sel­ta joh­ta­mi­sel­ta. Sen lisäk­si las­ten per­he­hoi­to vähen­tää ruuh­kaa jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä ja teil­lä muutenkin..

    Jär­jes­tel­män toteut­ta­mi­nen täs­sä muo­dos­sa lisäi­si kun­tien meno­ja n. 250 mil­joo­naa euroa eli lisäi­si kaik­kia pien­ten las­ten hoi­don kus­tan­nuk­sia n. 10 pro­sen­til­la. Toi­saal­ta tar­ve kal­liim­piin rat­kai­sui­hin ja mui­hin per­he­tu­ki­pal­ve­lui­hin vähenee.

    Tähän voi lisä­tä, että käy­tän­nöl­li­sim­min puo­li­päi­vä­pai­kan saa — minä aina­kin aikoi­nai sain — sopi­mal­la asias­ta naa­ou­rin kotiäi­din kanssa.

  22. Juha­ni Salo­vaa­ra:
    Laa­tu kai se tuos­sa päi­vä­hoi­dos­sa rat­kai­see. Ammat­ti­sil­mä näkee ver­tai­lus­sa ongel­mal­li­set ym. Kas­va­tus­ta­han tuo pitäi­si olla, eikä las­ten säi­lyt­tä­mis­tä työ­ai­ka­na. Tai­taa vain men­nä niin, että tar­ha­tä­deil­lä on lii­an suu­ret ryh­mät ja aika menee kar­kai­li­joi­den peräs­sä juos­tes­sa ja tap­pe­lui­ta sel­vi­tel­les­sä. Vai kos­ki­ko­han tuo vain vankeinhoitoa? 

    Minul­la ovat lap­set olleet nyt seit­se­män vuot­ta samas­sa päi­vä­ko­dis­sa ja olen asioi­nut yhteen­sä yhdek­san eri las­ten­tar­han­opet­ta­jan, kym­me­nen hoi­ta­jan ja kol­men avus­ta­jan kans­sa. Kaik­ki talon vaki­tui­sia työn­te­ki­jöi­tä, joka vuo­si vain joko lap­si tai useam­pi työn­te­ki­jä on vaih­ta­nut osas­tol­ta toiselle.

    Aika pal­jon tuo laa­tu tun­tuu ole­van kiin­ni työn­te­ki­jöis­tä, eri­tyi­ses­ti sii­tä, mil­lai­nen las­ten­tar­han­opet­ta­ja ryh­mää vetää. Ylei­ses­ti ottaen olen ihan tyy­ty­väi­nen ja päi­vä­hoi­to on ollut lap­sil­le­ni pal­jon muu­ta­kin kuin säilytystä.

  23. Ne kotiöidit.,jotka minä tun­nen — tie­ten­kin hyvin vali­koi­tu­nut jouk­ko — ovat pit­kän­kin kotiäi­ti­jak­son jäl­keen siir­ty­neet luon­te­vas­ti työ­elä­mään. Var­sin monet las­ten­hoi­ta­jik­si, ja monet (muo­dol­li­ses­ti epäpäteviksi)erityisopettajiksi.

    Yksi tut­tu siir­tyi juu­ri 10 vuo­den kotiäi­ti­jak­son jäl­keen sisus­tus­liik­keen myymäläpäälliköksi.

    Palk­ka saat­ta jää­dä pie­nem­mäk­si kuin jos oli­si koko ajan paah­ta­nut uraa. Muis­te­len vain täs­sä kan­sa­kou­lusa oppi­maa­ni: Ei rik­kaut­ta tuo suu­ret tulot vaan pie­net menot.

    Kuvot­ta­va oppi! Vie kan­san­ta­lo­duen turmioon!!!

  24. Jos­tain syys­tä kun kes­kus­tel­laan las­ten koti­hoi­dos­ta tai päi­vä­ko­ti­hoi­dos­ta tulee tämä kes­kus­te­lu mieleen:

    http://www.youtube.com/watch?v=fHiwBJZTexo

    (Minä en ymmär­rä mik­si jon­kun mie­les­tä voi­si olla joten­kin huo­nom­pi tilan­ne jos van­hem­mil­la oli­si mah­dol­li­suus vail­ta myös osa-aikai­nen työnteko)

  25. Mark­ku af Heur­lin: Ei rik­kaut­ta tuo suu­ret tulot vaan pie­net menot.

    Kuvot­ta­va oppi! Vie kan­san­ta­lo­duen turmioon!!!

    Lep­pois­taa­han täs­sä pitäi­si, eli elää pie­nil­lä tuloil­la ja menoil­la. Kan­san­ta­lou­den ongel­mat rat­kea­vat taval­la tai toi­sel­la — esim. inflaa­tiol­la tai Krei­kan tavalla.

  26. Eee:
    Las­ten eduis­ta päi­vä­hoi­toa­sias­sa ei tar­vit­se käy­dä ideo­lo­gis­ta sotaa kun asias­ta on saa­ta­vil­la myös ihan oike­aa­kin tie­toa. Omat tie­to­ni aihees­ta perus­tu­vat enim­mäk­seen tähän blo­gi­kir­joi­tuk­seen: http://linja-aho.blogspot.fi/2011/08/jos-paivakoti-keksittaisiin-tanaan.html . En käy väit­tä­mään blo­gi­kir­joi­tus­ta oikeak­si tie­dok­si, mut­ta tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa lai­na­taan oikei­ta läh­tei­tä, joten eikö­hän asias­ta ole saa­ta­vil­la myös luo­tet­ta­vaa tie­toa jos on halua perehtyä.

    Tuon kir­joi­tuk­sen mukaan on enim­mäk­seen huo­no asia lap­sel­le jou­tua päi­vä­ko­tiin. Eri­tyi­ses­ti: ” var­hain aloi­tet­tu päi­vä­hoi­to ennus­ti käy­tö­son­gel­mien lisään­ty­mis­tä 3–4 vuo­den iäs­sä ja eri­tyi­ses­ti aggres­sii­vi­suu­den, levot­to­muu­den, kes­kit­ty­mis­ky­vyt­tö­myy­den ja kou­lu­kiusaa­mi­sen lisään­ty­mis­tä kouluiässä.”

    Jos tämän poh­jal­ta teki­si pää­tök­sen, pitäi­si van­hem­mat saa­da kotiin pien­ten las­ten­sa kans­sa hin­nal­la mil­lä hyvänsä.

    Joo, mut­ta vii­ta­tuis­sa tut­ki­mus­tu­lok­sis­sa tode­taan, että “Paras­kaan hoi­don laa­tu päi­vä­ko­dis­sa ei siis pys­ty­nyt tuo­maan vuo­den van­hal­le lap­sel­le emo­tio­naa­lis­ta turvaa”.

    Siis alle vuo­den ikäis­tä las­ta ei pitäi­si pis­tää päiväkotiin.
    Niin että hold your hor­ses! Ja per­he­päi­vä­hoi­to on erit­täin hyvä keksintö. 🙂

  27. Soi­nin­vaa­ra, kuten kaik­ki hal­li­tuk­seen kuu­lu­vat puo­lu­eet elä­vät omas­sa har­has­sa. On sää­det­ty laki nuor­ten työl­lis­tä­mi­ses­tä. Soi­nin­vaa­ra ker­too pit­kä­pii­mäi­ses­ti päi­vä­hoi­don jous­ta­vuu­den lisää­mi­ses­tä, jot­ta saa­tai­siin kotiäi­dit nopeas­ti työ­mark­ki­noil­le. Samaan aikaan har­ki­taan elä­keiän koro­tus­ta, jot­ta estet­täi­siin työs­sä käy­vien vapau­tu­mi­nen työ­elä­mäs­tä eläkkeelle.

    Omis­sa maa­il­mois­saan uinu­va hal­loi­tus mukaan­lu­kien kaik­kien hal­li­tus­puo­luei­den kan­sa­ne­duis­ta­jat, ovat täy­del­li­ses­ti unoh­ta­neet ole­mas­sa ole­van ja jat­ku­vas­ti kas­va­van työt­tö­myy­den. He ovat unoh­ta­neet sen, että Suo­men val­tio tar­vit­see noin joka vii­den­nen käyt­tä­män­sä euron velak­si “mark­ki­noil­tya”. He ovat unoh­ta­neet kan­san­ta­lou­den syn­kät näky­mät, jot­ka yksi­se­lit­tei­ses­ti ennus­ta­vat lamaa liki koko Euroop­paan. He ovat unoh­ta­neet sen kan­san­ta­lou­den perus­to­tuu­den, että laman aika­na työ­pai­kat vähe­ne­vät. Saat­taa tie­tys­ti olla niin­kin, ettei­vät he ymmär­rä laman ja työ­paik­ko­jen luku­mää­rän välis­tä riip­pu­vuut­ta tai hei­dän tar­koi­tuk­sen­sa onkin työt­tö­mien työn­te­ki­jöi­den mää­rän lisääminen.

    Oli­si jo aika kan­san­edus­ta­jien­kin herä­tä karuun todel­li­suu­teen. Hei­dän pitäi­si unoh­taa haa­veet työn­te­ki­jöi­den mää­rän kas­vat­tan­mi­ses­ta Suo­men kan­san­ta­lou­del­le. Hei­dän tuli­si kes­kit­tyä vaka­vam­paan ongel­maan, nimit­täin kan­nat­ta­vien työ­paik­ko­jen luo­mi­seen suo­men talou­teen. Hei­dän tuli­si kes­kit­tyä uusien työ­paik­ko­jen luop­mi­seen jo ole­mas­sa ole­val­le työt­tö­mien armei­jal­le. Hei­dän tuli­si lopet­taa rahan ja vakuu­tus­ten jaka­mi­nen Ete­lä-Euroop­paan. Hei­dän tuli­si kes­kit­tyä omien äänes­tä­jien olo­suh­tei­den paran­ta­mi­seen, ja lopet­taa asiat­to­mien ongel­mien pohtiminen.

  28. Kuten nois­ta luvuis­ta voi pää­tel­lä, päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­sis­ta lei­jo­nan­osa tulee sii­tä, että lap­si yli­pää­tään tulee päi­vä­hoi­toon. Se muut­tu­va kus­tan­nus tun­tien myö­tä on aika vähäi­nen, ja kos­ka osa-aika­työs­sä päi­vä­hoi­don tar­ve on mel­kein sama, vaik­ka teki­si puo­li­kas­ta päi­vää, se on pal­ve­lun rahoit­ta­mi­sen kan­nal­ta aika han­ka­la yhtä­lö. Sit­ten kun tähän vie­lä pitäi­si lisä­tä osit­tai­nen koti­hoi­don­tu­ki, niin ei kyl­lä oikein onnis­tu. Siis, tulee kal­liik­si, kun opti­moin­ti­teh­tä­vä ei ole lähel­le­kään konveksi. 

    Sen­si­jaan osa-aika­työ ei ole mikään ongel­ma sil­loin, kun lap­si on koko­päi­väi­ses­ti koto­na. Tämä onnis­tuu oikein hyvin, olen aika­naan vai­mo­ni kans­sa jaka­nut koti­hoi­don­tu­kia niin, että minä olin 40% ja vai­mo 60% työs­sä. Saim­me täy­den koti­hoi­don­tuen, ja pal­kois­ta vas­taa­vat osuu­det. Vero­progres­sion ansios­ta net­to­me­ne­tys oli yllät­tä­vän pieni. 

    Ehkä hie­man koo­mis­ta kyl­lä, tämä tapah­tui nii­hin aikoi­hin kun aloin seu­raa­maan ja aktii­vi­ses­ti kom­men­toi­maan Soi­nin­vaa­ran blo­gia, eli vuon­na 2007, kun asuin Helsingissä.

  29. onko tuo las­kel­ma päi­vä­hoi­dos­ta 13200e/vuosi/lapsi jon­kun vir­ka­mie­hen teke­mä mal­lia lii­ken­ne­vi­ras­to vai mihin se perustuu?

    1 hoi­ta­ja saa hoi­taa 7 las­ta ja vas­taa­vas­ti alle 3vuotiasta las­ta koh­den pitää olla 1 hoitaja.
    http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1210163

    mis­tä on saa­tu summat?

    hallinto,ruoka ja kiin­teis­tö­ku­lut­ko nos­ta­vat sum­man tuo­hon 1200e/lapsi?siis kun­nan menoksi.

    täs­sä­kin oli­si tut­ki­van jour­na­lis­min paik­ka kun hei­tel­lään ilmaan summia.

  30. uusi kas­vo tääl­lä: onko tuo las­kel­ma päi­vä­hoi­dos­ta 13200e/vuosi/lapsi jon­kun vir­ka­mie­hen teke­mä mal­lia lii­ken­ne­vi­ras­to vai mihin se perustuu?

    1 hoi­ta­ja saa hoi­taa 7 las­ta ja vas­taa­vas­ti [nel­jää] alle 3vuotiasta las­ta koh­den pitää olla 1 hoitaja.
    http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1210163

    mis­tä on saa­tu summat?

    hallinto,ruoka ja kiin­teis­tö­ku­lut­ko nos­ta­vat sum­man tuo­hon 1200e/lapsi?siis kun­nan menoksi.

    Tuo on ihan nor­mi­lu­ku jon­ka olen kuul­lut useas­ta­kin läh­tees­tä, eri kun­nis­sa pää­dy­tään suu­ruus­luo­kal­taan samoi­hin kus­tan­nuk­siin. Kun ver­ra­taan kus­tan­nuk­sia koti­hoi­don­tu­keen, niin sil­loin puhu­taan alle 3‑vuotiaista, ei yli.

    Tuo nel­jä per lap­si on mitoi­tus hen­ki­löil­le, joil­la on sosi­aa­li­huol­lon amma­til­li­sen hen­ki­lös­tön kel­poi­suuseh­dois­ta anne­tun ase­tuk­sen (804/92) 4 tai 5 §:ssä sää­det­ty amma­til­li­nen kel­poi­suus. Lisäk­si tar­vi­taan jon­kin ver­ran muu­ta­kin henkilökuntaa.

    Tämä päte­vyys­vaa­ti­mus­ten tiu­ken­ta­mi­nen­han on joh­ta­nut sii­hen, että jär­jen käyt­tö on kiel­let­ty päi­vä­ko­din toi­min­nan orga­ni­soin­nis­sa: esi­mer­kik­si las­ten kans­sa hyvin toi­meen tule­vaa keit­tä­jää ei saa las­kea mitoi­tus­mie­les­sä hen­ki­lö­kun­nak­si, mikä käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä, että kus­tan­nus­kuu­ris­sa kaik­ki päi­vä­ko­dit syö­vät kes­kus­keit­tiön haa­le­aa ruo­kaa ja nämä keit­tä­jät pis­te­tään ennen pit­kää kortistoon.

    Sinän­sä tosin has­sua, että kun­nat saa­vat kui­ten­kin jär­jes­tää myös per­he­päi­vä­hoi­toa, jos­sa hen­ki­lö­kun­nan kou­lu­tus on jotain ihan muu­ta. Kus­tan­nuk­set ovat myös­kin mer­kit­tä­väs­ti alhaisemmat.

  31. Pek­ka Tai­pa­le:

    snip’
    Sinän­sä tosin has­sua, että kun­nat saa­vat kui­ten­kin jär­jes­tää myös per­he­päi­vä­hoi­toa, jos­sa hen­ki­lö­kun­nan kou­lu­tus on jotain ihan muu­ta. Kus­tan­nuk­set ovat myös­kin mer­kit­tä­väs­ti alhaisemmat.

    Myös per­he­päi­vä­hoi­ta­jal­ta edel­ly­te­tään nykyi­sin koulutusta.

    Toi­saal­ta alan ammat­ti­jär­jes­tö­jen pyr­ki­mys on nykyi­sin 24 h/vrk kas­va­tuk­seen, joten lap­si ei saa olla lap­si hetkeäkään.
    Hil­jat­tain tuon kas­va­tuk­sen vält­tä­mät­tö­myy­den havait­si väi­tös­tut­ki­muk­ses­saan juu­ri las­ten­tar­han­opet­ta­ja­lii­ton aktiivi. 😉

  32. uusi kas­vo tääl­lä:
    mis­tä on saa­tu summat? 

    http://www.kuusikkokunnat.fi/ auttaa.

    Siel­tä uusin rap­sa ja tau­lu­kot 3 ja 6:

    http://www.kuusikkokunnat.fi/SIRA_Files/downloads/Ph_raportti2011_03092012_nettiin.pdf

    Hel­sin­gis­sä kus­tan­nuk­set kun­nal­li­ses­sa päi­vä­ko­dis­sa nk. las­ken­nal­lis­ta las­ta koh­den oli­vat vuon­na 2011 9907 €, tila­kus­tan­nus­ten osuus 1521 € ja hen­ki­lös­tön osuus 6967 €. Saf­kaan meni 995 € vuo­des­sa. Alle kol­me­vuo­tias on 1,75 las­ken­nal­lis­ta las­ta, vuo­des­sa kus­tan­nuk­set siis 17400 €, kuu­kaut­ta koh­den noin 1450 €.

  33. Rai­mo K:
    Toi­saal­ta alan ammat­ti­jär­jes­tö­jen pyr­ki­mys on nykyi­sin 24 h/vrk kas­va­tuk­seen, joten lap­si ei saa olla lap­si hetkeäkään.
    Hil­jat­tain tuon kas­va­tuk­sen vält­tä­mät­tö­myy­den havait­si väi­tös­tut­ki­muk­ses­saan juu­ri las­ten­tar­han­opet­ta­ja­lii­ton aktiivi. 

    No, no… lap­set voi tosi­aan jät­tää leik­ki­mään kes­ke­nään ja ryn­nä­tä sel­vit­tä­mään tap­pe­lui­ta, kun huu­to äityy lii­an kovak­si. Tai sit­ten voi olla muka­na seu­raa­mas­sa las­ten leik­kiä ja ohjail­la toi­min­taa niin, että nii­tä tap­pe­lui­ta ei edes synny. 

    Molem­pia toi­min­ta­ta­po­ja olen kerin­nyt las­te­ni päi­vä­ko­dis­sa todis­ta­maan. Jos­tain syys­tä niis­sä ryh­mis­sä lap­set viih­ty­vät parem­min, jois­sa työn­te­ki­jät kas­vat­ta­vat­kin lapsia…

  34. Tuo mai­nit­se­ma­ni luku päi­vä­ko­deis­ta 4,5 las­ta / hoi­to­hen­ki­lö­kun­taan kuu­lu­va on las­ket­tu hyvin yksin­ker­tai­ses­ti : ote­taan päi­vä­ko­din mitoi­tus ja jae­taan se hen­ki­lö­kun­nan luku­mää­räl­lä. Hen­ki­lö­kun­taan on las­ket­ta­va joh­ta­ja (ei enää useim­mi­ten osal­lis­tu las­ten­hoi­toon), las­ten­tar­han­opet­ta­jat, las­ten­hoi­ta­jat, päi­vä­ko­tia­pu­lai­set sekä siivoojat. 

    Jos tark­ko­ja ollaan, pitäi­si ottaa mukaan myös kun­nan hal­lin­to­hen­ki­lö­kun­ta, sil­lä mm. tun­ti­kir­jan­pi­don hoi­ta­mi­nen ei sekään ole aivan ilmais­ta hommaa.

    Luon­te­vim­min osa­päi­vä­hoi­to jär­jes­tyy siten, että joku lähis­tön kotiäi­ti ottaa naa­pu­rin­sa lap­set esim. ilta­päi­vä­hoi­toon. Tai että mim­mit hoi­ta­vat vuo­rot­tain lap­si­aan. Tätä tie­tääk­se­ni ovat teh­neet tut­tu­ni Lap­si­per­hei­den Etujärjestössä.

    Osa-aika­työs­tä. Sinän­sä ehkä kan­na­tet­ta­vaa­kin ja yllät­tä­vän moni saat­taa sitä teh­dä, mut­ta aina se ei ole mie­le­käs­tä. Yksi nii­tä vii­sauk­sia, joiden
    miel­tä­mien vei minul­ta sekä aikaa että kus­tan­nuk­sia oli seu­raa­va: Mitä tahan­sa teet­kin, tee kun­nol­la tai jätä teke­mät­tä mut­ta älä tee puolinaisesti.

    En muu­ten pidä tun­ti­ve­loi­tus­ta päi­vä­hoi­dos­ta aivan onnis­tu­nee­na aja­tuk­se­na. Sii­nä hie­man hämär­tyy se seik­ka, että työ­mää­rä las­ten hoi­dos­sa ei ole suo­raan ver­ran­nol­li­nen hoi­dos­sa vie­tet­tyyn aikaan.

  35. kuten yo las­kel­mat osoittavat,niin yhteis­kun­nal­le kaik­kein edul­li­sin vaih­toeh­to lie­nee se että kaik­ki äidit jää­vät kotiin kun­nes lap­si on esi­kou­lui­käi­nen eli 6v.
    näin ollen kaik­ki voittavat!
    ‑lap­set saa­vat olla koto­na kuten myös toi­nen van­hem­mis­ta ja kai­ken lisäk­si yhteis­kun­ta SÄÄSTÄÄ rahaa!

    olen tul­lut sii­hen lopputulokseen.

  36. Täs­sä oli niin pal­jon aihet­ta mie­li­pi­tee­seen, että piti kir­joit­taa sii­tä oma blo­gi. Mut­ta oleel­li­set poin­tit tähän. Kun ale­taan hin­ta­la­put­taa ihmis­ten kotiäi­tyt­tä, tul­laan luo­neek­si kak­si ihmis­ryh­mää. Ne (yksinhuoltaja)äidit, jot­ka elä­vät tulon­siir­roil­la ja joil­la pie­ni­kin töis­sä­käyn­ti on val­tiol­le edul­lis­ta. Sit­ten kun näil­lä vie­lä on tilas­tol­li­ses­ti isom­pi ris­ki kal­toin­koh­del­la lap­si­aan, on suo­ta­vaa että he vie­vät lap­sen­sa tar­haan ja mene­vät mihin tahan­sa töihin. 

    Sit­ten on se toi­nen ryh­mä, mie­hen tuloil­la elä­vät ydin­per­heäi­dit, joi­den on syy­tä hoi­taa lap­set koto­na kah­des­ta syys­tä, yksi, se tulee val­tiol­le edul­li­sem­mak­si, kak­si se tur­vaa var­mim­min lap­sen kiintymyssuhteen.

    Joo. Minus­ta ihmis­ten elä­män­ta­po­jen hin­ta­la­put­ta­mi­nen jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on vas­ten­mie­lis­tä ja lisää kai­ken­lais­ta kateut­ta ja kyt­tää­mis­tä. Lähi­sin sii­tä, että jokai­nen kan­sa­lai­nen, joka elää lakien mukaan ja käyt­tää mitä tahan­sa hänel­le laki­sää­tei­ses­ti kuu­lu­via etui­suuk­sia on mal­li­kel­poi­nen kan­sa­lai­nen, eikä joten­kin epä­kel­po ja kal­liik­si tule­va loinen.

    Sit­ten oli­si yhteis­kun­nan teh­tä­vä luo­da sel­lai­set lait ja tulon­siir­to­mal­lit, että sys­tee­mi oli­si toi­mi­va. Minus­ta paras mal­li oli­si ehdot­to­mas­ti perus­tu­lo. Rat­kai­si­si tämän kotiäi­ti­kes­kus­te­lun­kin. Hoi­ta­koot ihmi­set lap­sen­sa niin­kuin par­haak­si näke­vät. Yhteis­kun­ta jaka­koon kai­kil­le hen­ki­löön kat­so­mat­ta sen ver­ran että nip­pa nap­pa tulee toi­meen ja rik­kaat mak­sa­koon tämän perus­tu­lon pois kor­keas­ti ja ympä­ris­tö­pe­rus­tei­ses­ti mää­räy­ty­vä­nä kulutusverotuksena

  37. Mun mie­les­tä tämä jous­ta­vuu­den lisää­mi­nen ei ole mikään val­tion sääs­tö­kei­no, vaan tapa jol­la lisä­tään per­hei­den valin­nan­va­paut­ta ja tasa-arvoa.

    Osa-aika­työ voi lisä­tä työ­hön kiin­nit­ty­mis­tä ja sitä kaut­ta vähen­tää tule­vaa työt­tö­myyt­tä ja paran­taa palk­ka­ke­hi­tys­tä. Täl­lais­ta vai­ku­tus­ta on hyvin vai­kea arvioi­da. Se tuo lisää rahaa val­tiol­le, mut­ta vie­lä tär­keäm­pää on tie­tys­ti se, että se lisää palkkatasa-arvoa.

    Osa-aika­työn mah­dol­lis­ta­mi­nen voi kan­nus­taa molem­pia van­hem­pia osal­lis­tu­maan las­ten hoi­toon. Kun nyky­ään ne ensim­mäi­set tun­nit päi­vä­hoi­dos­sa ovat hyvin kal­lii­ta, niin molem­mat van­hem­mat eivät oikein voi olla osa-aika­töis­sä ellei ole var­muut­ta, ettei molem­mat ole kos­kaan samaan aikaan töis­sä. Käy­tän­nös­sä täl­lai­nen var­muus on usein han­ka­laa, jol­loin nyt per­heet ovat jos­sain mää­rin pako­tet­tu sii­hen, että toi­nen on pel­käs­tään koto­na ja toi­nen kokoai­ka­töis­sä. Eli tätä kaut­ta tasa-arvo voi­si jous­ta­vuu­den myö­tä lisääntyä.

    Jos molem­mat van­hem­mat ovat edes osit­tain töis­sä, niin se lisää myös per­heen sisäis­tä tasa-arvoa. Arki­ko­ke­muk­sen perus­teel­la oli­si ihan hyvä, että molem­mil­la aikui­sil­la on omia tulo­ja. Vaik­ka per­hees­sä peri­aat­tees­sa oli­si­kin hyvä yhtei­sym­mär­rys sii­tä, toi­nen hoi­taa lap­sia ja toi­nen on töis­sä ja molem­mat työt ovat yhtä arvok­kai­ta, niin sii­nä voi sil­ti tul­la sel­lai­nen fii­lis, että koto­na ole­van pitäi­si pyy­tää kulu­tuk­seen lupa työs­sä­käy­väl­tä. Eli jous­ta­vuu­den lisää­mi­nen voi­si suku­puol­ten tasa-arvoa lisä­tä tätä­kin kautta.

    Eli tätä asi­aa ei mun mie­les­tä kan­na­ta pelk­kien euro­jen valos­sa tar­kas­tel­la. Se ei hait­taa, vaik­ka tasa-arvon ja valin­nan­va­pau­den lisää­mi­nen mak­sai­si­kin muu­ta­man mil­joo­nan lisää val­tiol­le. Ei sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa yleen­sä­kään voi­da teh­dä vain sii­tä näkö­kul­mas­ta, mikä mini­mioi val­tion kustannukset.

  38. tuo­hon päi­vä­ko­din hin­taan n.1200e/kk/lapsi,olisi kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta että otet­tai­siin muu­ta­ma päi­vä­ko­ti ja las­ket­tai­siin reaa­li­kus­tan­nuk­set per/lapsi ‚siis eri puo­lel­ta Suomea.

    siis ihan kaik­ki kiin­teis­tös­tä ja sii­voo­jas­ta aina kun­nan /kaupungin ylim­pään joh­ta­vaan virkamieheen(hallinto).

    ja huo­mioon otet­tai­siin myös tulo­ve­rot ko.päiväkodin kai­kis­ta työn­te­ki­jöis­tä-siis aina siel­tä sii­voo­jas­ta sin­ne ylim­pään joh­ta­jaan ko.organisaatiossa.

    onko täl­lä tavoin las­ket­tu vai onko se vir­ka­mie­sar­vio mal­lia liikennevirasto?
    siis joko pal­jon alle tai pal­jon yli todel­lis­ten kustannusten–riippuen kuka “hyötyy“juuri tuos­ta sum­mas­ta (1200e/kk)

  39. Tut­tu­ni on kotiäi­ti — ja samal­la tekee muusik­ko­na (vimek­si yhde­sä musi­kaa­lis­sa) ilta- ja vii­kon­lop­pu­keik­ko­ja. Isä hoi­taa alap­set iltaisn, mut­si ja sys­te­rin per­he jeesaavat.

    Sii­nä on esimerkki.Kotiäitiyden ja osa-aika­työn yhdis­tä­mi­ses­tä. Ja möys käy­tet­tä­vi­säs ole­vien resurs­sien talo­duel­li­ses­ta käytöstä.

    Mut­ta mitä hän tekee, jos koti­hoi­don­tu­kea lei­ka­taan? Sem­min­kin, kun muuusi­koil­le ei nyt kah­ma­lo­kau­pal­la töi­tä riitä.

  40. Hesa­ris­sa oli pari päi­vää sit­ten mie­li­pi­de­kir­joi­tus, jos­sa nos­tet­tiin esiin ihan tär­keä asia: tulo­louk­ku­jen vuok­si päi­vä­hoi­to­mak­sun pitäi­si perus­tua vähem­män ansait­se­van van­hem­man tuloi­hin. Nyky­jär­jes­tel­mäs­sä päi­vä­hoi­to­mak­su voi olla mak­si­mis­saan puo­li­son tulon vuok­si, jol­loin päi­vä­hoi­to­mak­su rasit­taa huo­nom­min ansait­se­van van­hem­man työs­sä­käyn­nin kannattavuutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.