Kasvualoja tukeva yritysverotus

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Savon Sanomissa)

Suo­men talous­ti­lan­ne näyt­tää pahal­ta. Olem­me menet­tä­mäs­sä yhtä­ai­kai­ses­ti jalan­si­jaa pape­ri­teol­li­suu­des­sa, Nokia-vetoi­sil­la IT-aloil­la ja kone­pa­ja­teol­li­suu­des­sa. Tämä tie­tää ankei­ta aiko­ja monil­le työ­paik­kan­sa menet­tä­vil­le samal­la kun se uhkaa pai­sut­taa jul­ki­sen talou­den ali­jää­miä. Se taas on paha jut­tu kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le. Val­tion talous on nyt seit­se­män mil­jar­dia ali­jää­mäi­nen, eli yli 200 euroa pal­kan­saa­jaa koh­den kuus­sa. Emme voi enää luot­taa vajeen sula­mi­seen aiko­jen paran­tues­sa, sil­lä ajat eivät vält­tä­mät­tä para­ne. Seit­se­män mil­jar­din meno­sääs­töt vaa­ti­vat jo mielikuvitusta.

Kone­pa­ja­teol­li­suu­den ahdin­ko joh­tuu osit­tain sii­tä, että Nokial­la kump­pa­nei­neen meni vähän aikaa niin hyvin, että rahaa tuli maa­han tul­vi­mal­la. Tämä nos­ti palk­ka­ta­soa. Jäl­ki­vii­saas­ti voi­daan sanoa, että vii­mei­nen tulo­rat­kai­su oli omaan jal­kaan ampu­mis­ta. Syn­ti­pu­kik­si valit­tiin EK:n Mik­ko Puk­ki­la, joka sai men­nä. Kak­si vuot­ta sit­ten tilan­ne näyt­ti aivan toi­sel­ta kuin nyt.

Kone­pa­ja­teol­li­suu­den kan­nal­ta Suo­mi on lii­an kal­lis ja aivan vää­räs­sä pai­kas­sa. Kone­pa­ja­teol­li­suus val­mis­taa pää­asias­sa inves­toin­ti­hyö­dyk­kei­tä, eikä lamaan­tu­nees­sa Euroo­pas­sa juu­ri inves­toi­da. Mark­ki­nat ovat Aasias­sa. Har­va paik­ka maa­il­mas­sa on meri­kul­je­tuk­sia aja­tel­len yhtä kau­ka­na Itä-Aasias­ta kuin Suo­mi. Mat­kal­la tääl­tä Itä-Aasi­aan on mon­ta maa­ta, jos­sa työ­voi­ma on yhtä osaa­vaa, mut­ta pal­jon halvempaa.

Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen vauh­dit­taa työ­paik­ko­jen siir­ty­mis­tä ulko­mail­le.  Kun yri­tys saa tilauk­sen, se jou­tuu päät­tä­mään, val­mis­te­taan­ko tilat­tu tuo­te mil­joo­nal­la eurol­la Suo­mes­sa vai kuu­del­la­sa­dal­la tuhan­nel­la saman yri­tyk­sen teh­tail­la Puo­las­sa. Tuo­tan­non siir­to ulko­mail­le yri­tyk­sen sisäl­lä sujuu ras­va­tum­min kuin siir­to ulko­mai­sel­le alihankkijalle.

Ennen täs­sä tilan­tees­sa oli­si deval­voi­tu, mut­ta meil­lä ei ole enää mark­kaa deval­voi­ta­vak­si. Osit­tain samaan, mut­ta ei aivan samaan tulok­seen pää­si­si sisäi­sel­lä deval­vaa­tiol­la eli palk­ko­jen alen­ta­mi­sel­la. Myös perin­tei­nen deval­vaa­tio mer­kit­see palk­ko­jen alen­ta­mis­ta. Hin­nat eivät sisäi­ses­sä deval­vaa­tios­sa kui­ten­kaan ale­ni­si lähes­kään samas­sa suh­tees­sa eivät­kä asun­to­lai­nat lain­kaan. Pal­kan­saa­jan oli­si pal­jon hel­pom­pi hyväk­syä oikea deval­vaa­tio kuin palk­ko­jen alentaminen.

= = =

Suur­ta osaa vai­keuk­siin jou­tu­nees­ta teol­li­suu­des­ta ei voi pelas­taa. Emme esi­mer­kik­si voi men­nä hävit­tä­mään euka­lyp­tus­vil­jel­miä pelas­taak­sem­me pape­ri­teh­taam­me. Teol­li­suu­tem­me edes­sä on voi­ma­kas raken­ne­muu­tos, vaik­ka jat­kos­sa nou­da­tet­tai­siin mil­lais­ta palk­ka­malt­tia. Tar­vit­sem­me nopeas­ti uusia kas­va­via toi­mia­lo­ja kor­vaa­maan taan­tu­via tuotannonaloja.

Talous­po­li­tii­kan tuli­si tukea kas­vua­lo­jen nope­aa kas­vua, kos­ka sitä kipeim­min tar­vi­taan. Yksi kei­no on uudis­taa yri­tys­ve­ro­tus­ta kas­vu­yri­tyk­siä suosivaksi.

Työ­nan­ta­jat man­ku­vat alem­paa yhtei­sö­ve­roa aina ja kaik­kial­la, mut­ta veron­alen­nus­va­raa ei kan­na­ta haas­ka­ta yhtei­sö­ve­ron ylei­seen alen­ta­mi­seen. Ylei­nen veron­alen­nus ei auta yri­tys­tä, joka on menet­tä­nyt kan­nat­ta­vuu­ten­sa; jos ei tuo­ta voit­toa, ei mak­sa veroa, jota voi­si alen­taa. Vero­jen alen­ta­mi­nen yri­tyk­sel­tä, jon­ka toi­min­ta on kyl­lä kan­nat­ta­vaa, mut­ta jol­la ei ole kas­vu­nä­ky­miä, kas­vat­taa vain omis­ta­jien lom­pa­kon pak­suut­ta, mut­ta ei auta Suo­mea talous­ah­din­gos­sa. Vero­jen alen­nus­va­ra tulee kes­kit­tää yri­tyk­siin, jot­ka ovat löy­tä­neet uuden kan­nat­ta­van toi­mia­lan tai tuo­tei­dean ja joil­la sik­si on hyvät mah­dol­li­suu­det kas­vat­taa toi­min­taan­sa ja lisä­tä työ­paik­ko­ja. Täl­lai­sel­ta yri­tyk­sel­tä ei pidä verot­taa pois raho­ja, joi­ta se tar­vit­see toi­min­tan­sa laajentamiseen.

Hal­li­tus on esit­tä­nyt väliai­kais­ta pois­to­jen nopeut­ta­mis­ta edis­tääk­seen yri­tys­ten inves­toin­te­ja konei­siin ja lait­tei­siin. Tämä menee pahas­ti ohi koh­teen. Kol­me­kym­men­tä vuot­ta sit­ten tuo­tan­non laa­je­ne­mi­nen tar­koit­ti teräs­tä ja beto­nia, mut­ta ei enää. Par­hail­la kas­vua­loil­la on kyse aivan muus­ta.  Hal­li­tuk­sen esit­tä­mä tuo­te­ke­hi­tyk­sen tuke­mi­nen täh­tää oike­aan maa­liin, mut­ta täl­lai­set pis­te­tuet ovat yleen­sä tehot­to­mia ja innos­ta­vat enem­män vero­suun­nit­te­luun kuin var­si­nai­seen toi­min­taan. Nekin rahat voi­si käyt­tää paremmin.

Kan­nat­tai­si poh­tia Viron vero­mal­lia. Viros­sa yri­tyk­set eivät mak­sa vero­ja lain­kaan voi­tos­ta, joka jäte­tään yri­tyk­sen sisään. Voit­to vero­te­taan aika­naan, kun rahat ote­taan yri­tyk­ses­tä ulos osin­ko­na tai joten­kin muu­ten. Jos näin teh­täi­siin myös Suo­mes­sa, kas­vua­lat sai­si­vat kas­vaa, mut­ta pai­kal­leen pysäh­ty­neet yri­tyk­set mak­sai­si­vat veroa niin kuin nyt­kin. Kas­vu­yri­tyk­set­kin mak­sai­si­vat kyl­lä veron­sa aika­naan ja toi­vot­ta­vas­ti monin­ker­tai­si­na, kun omis­ta­jat halua­vat rahaa itsel­leen. Jos näin teh­täi­siin, nyt pää­te­tyt nopeu­te­tut pois­tot kävi­si­vät tarpeettomiksi.

Viron vero­mal­li mer­kit­si­si yri­tys­ve­ro­tuk­sen lyk­kää­mis­tä ja sik­si se vähen­täi­si aina­kin aluk­si val­tion vero­tu­lo­ja. Tämä ei ole ongel­ma, kos­ka Suo­mel­la ei ole akuut­tia krii­siä val­tion­ta­lou­des­sa. Ongel­mat odot­ta­vat tule­vai­suu­des­sa. Kan­nat­tai­si­ko yri­tys­ve­ro­tuk­sen alen­ta­mis­va­ra pan­na tähän ja unoh­taa yri­tys­ten muut vero- ja tukitoiveet?

Minä pidän sosi­aa­li­ses­ti oikeu­den­mu­kai­ses­ta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­ta. Sen edel­ly­tyk­se­nä on, että talous pysyy joten­kin pys­tys­sä. Tämä on nyt vaa­ras­sa. Suo­mi tar­vit­si­si ennak­ko­luu­lot­to­man talou­den pelas­ta­mis­oh­jel­man. Yri­tys­ve­ro­tuk­sen muut­ta­mi­nen kas­vu­yri­tyk­siä suo­si­vak­si oli­si yksi, mut­ta vain yksi kei­no. Tär­keim­mät kei­not liit­ty­vät työ­voi­man tar­jon­taan, jos­ta Val­tion Talou­del­li­sen Tut­ki­mus­kes­kuk­sen Juha­na Var­tiai­nen on puhu­nut pal­jon ja viisaita.

 

165 vastausta artikkeliin “Kasvualoja tukeva yritysverotus”

  1. Viron vero­mal­li on niin hyvä, että suo­ma­lai­set perus­ta­vat yri­tyk­siä Viroon ihan sen vuok­si. Myös täs­tä syys­tä sama mal­li oli­si hyvä ottaa Suo­meen, sil­lä tavoin pää­omia voi­si myös pala­ta Virosta.

  2. Viron yri­tys­ve­ro­tus­mal­li kuu­los­taa jär­keä­väl­tä jo yksin­ker­tai­suu­ten­sa vuok­si. Kun vero­tuk­ses­ta tulee moni­mut­kais­ta ja ongel­mia pai­ka­taan vuo­sien var­rel­la hel­po­tuk­sin ja tuin, sys­tee­mis­tä tulee monil­le yrit­tä­jil­le vai­keas­ti hyö­dyn­net­tä­vä ja yhteis­kun­nal­le kal­lis. Polii­ti­kot­kaan eivät enää tie­dä mis­tä ovat päät­tä­mäs­sä ja miten pää­tös todel­li­suu­des­sa vai­kut­tai­sia. Yksin­ker­tai­nen mal­li on myös yrit­tä­jien tasa-arvoi­sen koh­te­lun perusta.
    Se mitä kone­pa­ja­teol­li­suu­teen tulee, niin oma käsi­tyk­se­ni on, että Suo­mes­sa on sel­lais­ta laa­tu­ta­so-osaa­mis­ta, mitä Aasias­ta ei löy­dy ja Suo­mes­sa on kone­pa­ja­teol­li­suut­ta, jol­la menee vie­lä var­sin hyvin, tosin puo­la­lai­set ja kii­na­lai­set työn­te­ki­jät ovat yleis­ty­mäs­sä, kun jos­tain syys­tä työ­te­ki­jöi­tä ei suo­ma­lai­sis­ta löy­dy. Osa Suo­men ongel­maa on kui­ten­kin huo­no oman tuot­teen mark­ki­noin­ti ja pii­loon jäää­vä huipp­puo­saa­mi­nen. Sen esiin­saa­mi­nen tar­vit­tai­siin elin­kei­no­po­liit­tis­ta tukea.

    1. Kone­pa­ja­teol­li­suu­tem­me kil­pai­löi­jat löy­ty­vät sak­sa­lais­ten omis­ta­mis­ta teh­tais­ta Puo­las­ta ja Tse­kis­sä, joi­hin ver­rat­tu­na meil­lä ei ole sanot­ta­vaa osaa­mi­se­tua, huo­nom­pi sijain­ti ja kor­keam­mat kus­tan­nuk­set sen sijaan.

  3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kone­pa­ja­teol­li­suu­tem­me kil­pai­li­jat löy­ty­vät sak­sa­lais­ten omis­ta­mis­ta teh­tais­ta Puo­las­ta ja Tse­kis­sä, joi­hin ver­rat­tu­na meil­lä ei ole sanot­ta­vaa osaa­mi­se­tua, huo­nom­pi sijain­ti ja kor­keam­mat kus­tan­nuk­set sen sijaan.

    Kone­pa­ja­teol­li­suu­den asiak­kaat löy­ty­vät lai­va­ra­ken­nuk­ses­ta ja Suo­men muus­ta kone­pa­ja­teol­li­suu­des­ta joten sijain­nin mer­ki­tys ei ole niin suuri.
    Kus­tan­nus­ta­soon voi vai­kut­taa — ja Puo­la ja Tsek­ki tule­vat perässä.

  4. Osmo: “Myös perin­tei­nen deval­vaa­tio mer­kit­see palk­ko­jen alen­ta­mis­ta. Hin­nat eivät sisäi­ses­sä deval­vaa­tios­sa kui­ten­kaan ale­ni­si lähes­kään samas­sa suh­tees­sa eivät­kä asun­to­lai­nat lainkaan.”

    Hin­nat eivät ale­ne ulkoi­ses­sa­kaan deval­vaa­tios­sa, päin­vas­toin: tuon­ti­ta­va­roi­den hin­nat nouse­vat, samoin nii­den tava­roi­den hin­nat, jois­sa on ulko­mai­sia osia.
    Asun­to­lai­noi­hin kum­mal­la­kaan ei ole vai­ku­tus­ta (pait­si kiih­ty­vän inflaa­tion osalta).

    1. Jos sinul­la on palk­kaa 3000 euroa kuus­sa ja asun­to­lai­naa 120 000 euroa lai­na vas­taa 40kuukauden palk­kaa. Jos valuut­ta deval­voi­daan kym­me­nel­lä pro­sen­til­la, pal­kal­le ja lai­nal­le ei tapah­du mitään. Lai­na vas­taa edel­leen 40 kuu­kau­den palk­kaa. Koko­naan koti­mais­ten tuot­tei­den hin­ta ei muu­tu ja koko­naan ulko­mais­ten nousee teo­rias­sa kym­me­nen pro­sent­tia ja muut sil­tä välil­tä, mut­ta kit­ka pie­nen­tää hin­nan nousua käytännössä.
      Jos deval­voi­daan sisäi­ses­ti ja palk­ka­si ale­nee 2700 euroon mui­den palk­ko­jen muka­na, asun­to­lai­na­si on yhä 120000 euroa, vas­ta­ten yli 44kuukauden palk­kaa. Koko­naan koti­mais­ten tuot­tei­den hin­to­jen pitäi­si alen­tua kym­me­nen pro­sent­tia ja tuon­ti­hin­to­jen pitäi­si pysyä ennal­laan, mut­ta kit­ka toi­mii hin­nan­alen­nuk­sia vas­taan, joten ne toteu­tu­vat teo­reet­tis­ta pienempinä.

  5. Nyt en voi­si olla enem­pää samaa miel­tä. Itse kol­men hen­gen aloit­te­le­va­na yrit­tä­jä­nä (vajaa 2 vuot­ta menos­sa) tämä kuu­los­taa juu­ri oikeal­ta. Viroon yri­tyk­sen perus­ta­mis­tan ehdo­tel­tu joka suun­nas­ta ja tämä pitäi­si huo­len, että jat­kos­sa­kaan sitä kiusaus­ta ei tuli­si. Mei­tä ei har­mi­ta mak­saa suu­rem­mal­la vero­pro­sen­til­la mak­su­ja Suo­meen, mut­ta vuo­tui­sen mah­dol­li­sen osuu­den tilit­tä­mi­nen verot­ta­jal­le kir­pai­see, kun seu­raa­van vuo­den tulois­ta ei ole tie­toa. Nyt vero­tus ohjaa lii­kaa nos­ta­maan poten­ti­aa­li­set voi­tot palk­koi­na pois, kun tulo­ta­so vie­lä niin alhai­nen, että se on vero­te­hok­kain kei­no. Ensi vuo­del­le mah­dol­li­ses­ti tar­vit­ta­van lisä­työn­te­ki­jän pal­kat on tie­nat­ta­va sit­ten ensi vuonna.

    En ihan täy­sin hah­mo­ta tuo­ta kuvio­ta vero­jen osal­ta, mut­ta eikös se keven­täi­si tulos­las­ken­taa­kin, kun vero poh­jau­tui­si jaet­tuun voit­toon. Sil­loin ei tar­vit­si­si miet­tiä, mikä on vero­va­paa­ta ja mikä ei esi­mer­kik­si­kir­jan­pi­don ja vero­tuk­sen mak­si­mi­pois­to­jen osal­ta. Onko tuos­sa suu­rem­paa ris­kiä veron­kier­toon pei­tel­ty­nä voi­ton­ja­ko­na? Ei kai sen suu­rem­paa kuin nyt­kään, kun edut ym tie­ty­jen rajo­jen yli meni­si­vät edel­leen henkilöverotukseen.

    Ylei­se­nä kom­ment­ti­na odot­tai­sin viran­omai­sil­ta jotain hyviä visua­li­soin­te­ja ja tau­lu­koin­te­ja eri vaih­toeh­dois­ta. Täs­sä tapauk­ses­sa eri vaih­toeh­to­jen hyödyt/haitat eri yri­tys­tyy­peil­le (kate­go­riat voi vaih­del­la asioit­tain) ja kan­sa­lais­ryh­mil­le (kor­keas­ti kou­lu­te­tut, yrit­tä­jät, ammat­ti­kou­lu­tuk­sen saa­neet, työt­tö­mät, yrit­tä­jät, maa­han­muut­ta­jat tms.)

    Onko niin, että kone­pa­ja­teol­li­suus kär­sii täl­lä het­kel­lä. Ras­kas­teol­li­suus tai­taa olla pahemm­mas­sa jamas­sa (Rau­ta­ruuk­ki, Outo­kum­pu). Esim Koneen ja Konec­ra­ne­sin joh­to ovat puhu­neet jopa pie­nes­tä lisäyk­ses­tä, kun he tar­vit­se­vat teh­tai­ta kehi­tys­tä var­ten. Mas­sii­vis­ta lisäys­tä ei tie­tys­ti ole luvas­sa. Myös teol­li­suus­va­koi­lul­la on pie­nem­pi toden­nä­köi­syys Suomessa.

  6. Tätä samaa kokoo­mus­nuo­ret jo esit­ti­vät. Mut­ta oikeas­ti, hiek­ka juok­see tii­ma­la­sis­sa ja tähän pitää nyt tarttua.

    1. Kokoo­mus­nuo­ret esit­ti­vät kään­teis­tä mal­lia, jos­sa yri­tys­tä ei vero­te­ta lain­kaan vaan veron mak­sai­si osin­gon saa­ja osin­gos­taan. Tämä oli­si erit­täin epäi­sän­maal­li­nen ja suo­ras­taan type­rä mal­li, kos­ka Suo­mes­sa toi­mi­vis­ta ulk­maa­lais­ten omis­ta­mis­ta yri­tyk­sis­tä (esim Nokia) ei mak­set­tai­si vero­ja Suo­meen lain­kaan. Viron mal­li on isän­maal­li­sem­pi. Veron mak­saa yri­tys voi­tos­taan ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, mihuin maa­han voit­to jaetaan.

  7. Nyt puhut asi­aa. Herä­tys on saa­ta­va aikai­sek­si vaik­ka se ei olek­kaan miellyttävää.

    Kone­pa­ja­teol­li­suu­des­ta kes­kus­tel­taes­sa pitää erot­taa toi­sis­taan suo­mes­sa toi­mi­va ja kan­sain­vä­li­nen teol­li­suu­den osa.
    Kun suu­ret pörs­sin kone­pa­jayh­tiöt mene­vät hyvin ei sil­lä ole mitään teke­mis­tä suo­mes­sa toi­mi­van val­mis­ta­van kone­pa­ja lii­ke­toi­min­nan kans­sa. Leh­ti­tie­to­jen mukaan suu­ret yhtiöt, kuten Wär­si­lä, Met­so, car­go­teck jne voi­vat hyvin, mut­ta hei­dän val­mis­tus­toi­min­nas­taan val­tao­sa ei ole suo­mes­sa — ja suo­mes­sa ole­va osuus on häviä­mäs­sä nyt nopeasti.

    Suo­mes­sa ei ole enää jäl­jel­lä monia­kaan lop­pu­tuot­teen val­mis­tus­pa­jo­ja, ne jot­ka ovat nekin pyr­ki­vät ´glo­bal sourcing´ ideo­lo­gian mukai­ses­ti hank­ki­maan osan­sa edul­li­sim­min esim. kii­nas­ta, Intias­ta ja ns. ´pie­nis­tä val­ko­si­pu­li­mais­ta´. Tähän taas osa­val­mis­ta­jat ovat pyr­ki­neet rea­goi­maan kan­sain­vä­lis­ty­mäl­lä — lähes kai­kil­la suu­rem­mil­la osa­hank­ki­joil­la on fili­aa­li em. alueil­la. Par­hai­ten tun­net­tu, ikä­vä kyl­lä ei kovin hyvin menes­ty­nyt, lie­nee Rau­ta­ruu­kin ope­raa­tio venä­jäl­lä joka on teh­ty ilmei­ses­ti kus­tan­nus­ten alen­ta­mis­mie­les­sä ja jot­ta pääs­täi­siin euroop­pa­lai­sel­le kus­tan­nus­ta­sol­le ( nyky­jään mit­ta­rin lie­nee puo­lan myö­hem­min sak­sa­lais­ten omis­ta­mien Roma­nian teh­tai­den kus­tan­nus­ta­so). Kos­ka olet­te vii­mek­si näh­neet ilmoi­tuk­sen inves­toin­nis­ta suo­meen ko. liiketoiminta-alueelle?

    Tilan­ne on vaka­va: pää­hank­ki­joi­den on mukau­dut­ta­va jat­ku­vas­ti las­ke­vaan lop­pu­tuot­tei­den kus­tan­nus­ta­soon kii­nan pai­nees­sa => ali­hank­ki­joi­den on jous­tet­ta­va tai kuol­ta­va. Ver­rat­kaa miten kävi Nokian suo­ma­lais­ten alihankijoiden.

    Jos täs­tä halu­taan pääs­tä ulos on toi­vot­ta­va, että ero deval­voi­tuu rem­bi­miin näh­den. Sitä odo­tel­les­sa pitää teh­dä kaik­kem­me jot­ta kil­pai­lu­ky­kym­me oli­si mah­dol­li­sim­man hyvä.

    Val­tion toi­men­pi­tei­nä näki­sin muu­ta­man tär­keän asian:

    1. Vien­nin rahoi­tus saa­ta­va kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si sekä mää­räl­tään että hin­nal­taan. Eli Finn­ve­ral­le pitäi­si sal­lia nykyis­tä suu­rem­pi ris­kin otto hal­vem­mal­la. Takauk­set ja vien­nin rahoi­tus. Yksi lai­va ei sai­si vie­dä koko pottia.Pottia on suurennettava.

    2. yri­tys­ve­ro­tuk­seen viron malli.

    Jos se ei käy niin sit­ten tap­pioi­den ml. tuo­te­ke­hi­tyk­seen käy­tet­ty­jen raho­jen vähen­ny­soi­keus ´ikuisesti´nykyisen 5v. sijaan. Ko tap­piot jää­vät yhtiön tasee­seen eivät­kä ne van­he­ne. Tämä tar­koit­taa että kumu­la­tii­vi­se­ti tap­piol­la ole­va yhtiö jou­tuu mak­sa­maan vero­ja ennen­kuin omat pää­omat on palautettu !

    Start up yri­tyk­sel­le kes­tää enem­män kuin 5 vuot­ta saa­da voit­toa niin pal­jon, että tuo­te­ke­hi­tys on mak­set­tu. Onko oikein verot­taa mak­sa­ma­ton­ta tuo­te­ke­hi­tys­tä? Euroo­pas­sa on yleis­tä että tap­piot eivät vanhene.

    Mik­si ne van­he­ne­vat vero­tuk­ses­sa? Van­han maa­il­man fis­kaa­li­nen peruste?
    Vas­tauk­sek­si ei käy, että voi­han ne akti­voi­da tasee­seen. Suu­ri osa tuo­te­ke­hi­tyk­ses­tä ei joh­da menes­tys­tuot­tee­seen jol­loin akti­voi­nit pitää purkaa.

    3. Jos palk­ko­jen las­ku ei ole mah­dol­li­nen niin sit­ten lei­ka­taan teol­li­suu­den pal­kan sivu­ku­lu­ja esim 10% yksi­köl­lä ja nos­te­taan yhteis­kun­nan tak­soi­tus­ta siten että saa­daan kulut ja tulot tasa­pai­noon. Tar­koit­tai­si, että ihmi­set ottai­si­vat itsel­leen suu­rem­man vas­tuun. Joten­kin sit­ten pitäi­si hoi­taa vähö­osai­sim­mat. Tämä saat­tai­si vai­kut­taa em. pal­ve­lui­den kysyn­taan ja sitä kaut­ta vapaut­taa tuot­ta­val­le sek­to­ril­le lisää työvoimaa.

    eli kysees­sä oli­si sisäi­nen deval­vaa­tio jos­sa ei nimel­li­ses­ti las­ke­ta palk­ko­ja vaan siir­re­tään nyt yri­tys­ten mak­sa­ma sosi­aa­li­kus­tan­nus palk­ka­pot­tiin. esim. nos­te­taan palk­ko­ja 5% ja siir­re­tään 5% sosi­aa­li­ku­luis­ta pal­kan­saa­jan mak­set­ta­vak­si. Nimel­lis­pal­kat nousi­si­vat todel­li­set pal­kat eivät. Jos tämä teh­täi­siin vähi­tel­len se ei oli­si niin kipe­ää ja kai­kil­le tuli­si sel­väk­si työn todel­li­nen veroas­te ml. nyt työ­nan­ta­jan mak­sa­ma osuus. Ehkä se herät­täi­si ymmär­tä­mään yhteis­kun­tam­me tehottomuutta.

    Tie­dän että em. aja­tuk­set ovat radi­kaa­le­ja, mut­ta tilan­ne näyt­tää mie­les­tä­ni niin huo­nol­ta, että ilman muu­tos­ta mei­dän käy todel­la heikosti.

    Suo­men sisäis­tä tulon­ja­koa tar­kis­ta­mal­la tämä ei para­ne jos tulot pois­tu­vat maasta.

  8. Eivät­kö rati­kat ja vetu­rit kuu­lu kone­pa­ja­teol­li­suu­den alaan? Mis­tä hal­van työ­voi­man maas­ta sil­lan­ra­ken­ta­ja on aja­tel­lut tila­ta ne aavan meren rati­kat Kruu­nu­vuo­ren seläl­le? Tie­tääk­se­ni Bom­bar­die­rin pää­kont­to­ri on Ber­lii­nis­sä ja Kas­se­lin teh­taal­la on tähän men­nes­sä raken­net­tu yli 34 500 vetu­ria (lat. loco moti­vus, pai­kal­ta liik­ku­va). Nii­tä voi­si (hal­vem­mil­la työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sil­la) raken­taa myös Suo­mes­sa ellei­vät pää­tök­sen­te­ki­jät oli­si aja­neet vetu­ri­teol­li­suut­ta alas. Kar­jaal­la ale­taan tiet­tä­väs­ti teh­dä sivii­li-Sisu­ja Mer­su-perus­tai­ses­ti. Tär­kein Merce­des kuor­ma-auto­jen tuo­tan­to­paik­ka on teh­das Wörth am Rhein–nimisessä pai­kas­sa Südp­falzis­sa. Ener­gian­tuo­tan­to merel­lä lisää kone­pa­ja­teol­li­suu­den tuot­tei­den kysyn­tää Euroo­pas­sa – sekä teräk­sen ja sen myö­tä ener­gian kulutusta.

  9. Jos läh­de­tään jul­ki­sen talou­den ongel­mis­ta, niin vain rai­la­kas puut­tu­mi­nen sosi­aa­li- ja ter­veys­me­noi­hin tulee pelas­ta­maan tämän maan. Pari vuot­ta sit­ten nii­hin meni jo yli 70% kai­kis­ta yhteis­kun­nan menois­ta. Emme voi jat­kaa näin.

    Teol­li­suu­den edel­ly­tyk­siä ovat myös mm. kul­je­tusin­fra. Vaik­ka moot­to­ri- ja rau­ta­tei­tä sekä tie­don­siir­ron run­ko­kaa­pe­lei­ta raken­net­tai­siin tuplas­ti nykyi­sel­lä nopeu­del­la, ei sil­lä ole val­tion koko­nais­me­nois­sa oleel­lis­ta mer­ki­tys­tä. Sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­jen lisäk­si kou­luts­me­noil­la on mer­ki­tys­tä. Muut “sääs­töt” ovat nap­pi­kaup­paa ja aiheut­ta­vat yleen­sä enem­män hait­taa kuin hyötyä. 

    Olet ymmär­tä­nyt myös oikein tuon 1M€/0,6M€ ongel­man. Suo­mi on yksin­ker­tai­ses­ti lii­an kal­lis. Kor­kea veroas­te, joka on kehit­ty­nyt muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä on kään­ty­nyt juu­ri yhteis­kun­nan vähä­osai­sim­pia vas­taan. Siis nii­tä, joi­ta kor­keal­la veroas­teel­la jot­kut luu­le­vat auttavansa.

    Veroas­teen roi­ma alen­nus on ainoa mah­dol­li­suus. Se teh­dään joko hal­li­tus­ti sosi­aa­li­sek­to­ria pur­kaen tai sit­ten hal­lit­se­ma­to­mas­ti kuten Uusi-See­lan­ti sen toteut­ti. Haluam­me­ko Suo­mes­ta saman­lai­sen ult­ra­li­be­raa­lin talou­den kuin Uusi-See­lan­ti on nykyään? 😉

  10. Sana­nen Nokiasta.

    Nokial­ta tul­vii työ­mark­ki­noil­le ihmi­siä, jol­la ei ole rea­lis­tis­ta kuvaa sii­tä miten asioi­ta teh­dään Nokian ulko­puo­lel­la ja mil­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä oikeas­ti halu­taan. Lisäk­si heil­lä on täy­sin epä­rea­lis­ti­set palk­kao­do­tuk­set. En näe heil­le muu­ta vaih­toeh­toa kuin kyl­män maa­il­man, joka opettaa.

    Näin jäki­kä­teen voi sanoa, että Nokia on ollut tuhoi­sa Suo­mel­le. Se on ime­nyt itseen­sä lii­kaa lah­jak­kai­ta ihmi­siä ja hio­nut heis­tä byro­kraat­te­ja pyyh­kien pois luo­vuu­den. Lisäk­si se on ollut kupla, joka on eris­tä­nyt hei­dät muus­ta maa­il­mas­ta. Kuplan sisäl­lä he ovat oppi­neet toi­min­ta­mal­lit, jot­ka eivät oikeas­ti ole tuottavia.

  11. Vil­le:
    Viron vero­mal­li on niin hyvä, että suo­ma­lai­set perus­ta­vat yri­tyk­siä Viroon ihan sen vuok­si. Myös täs­tä syys­tä sama mal­li oli­si hyvä ottaa Suo­meen, sil­lä tavoin pää­omia voi­si myös pala­ta Virosta.

    Sel­vi­tyk­sen arvoi­nen point­ti! Hal­li­tuk­sen pitäi­si tut­ki­tut­taa tämä.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kone­pa­ja­teol­li­suu­tem­me kil­pai­löi­jat löy­ty­vät sak­sa­lais­ten omis­ta­mis­ta teh­tais­ta Puo­las­ta ja Tse­kis­sä, joi­hin ver­rat­tu­na meil­lä ei ole sanot­ta­vaa osaa­mi­se­tua, huo­nom­pi sijain­ti ja kor­keam­mat kus­tan­nuk­set sen sijaan.

    Var­maan­kin, mut­ta Andyn arvion puo­les­ta puhuu se, että meil­lä edel­leen on ymmär­tääk­se­ni aina­kin tason­sa puo­les­ta vah­va kone­pa­ja­teol­li­suus edel­leen, edel­li­sis­tä lamois­ta ja mai­nit­se­mis­ta­si rasit­teis­ta huolimatta.

    Aasi­aan ei Puo­las­ta ja Tse­kis­tä ole sen lyhyem­pi meri­mat­ka. Olen jos­kus luke­nut sel­lai­sen­kin arvion, että meri­kul­je­tus­kus­tan­nuk­set eivät ole kyn­nys­ky­sy­mys mil­lään alalla.

    On hyvä, että ker­taat sisäi­sen deval­vaa­tion hai­tat: Niil­lä­hän par­hail­laan teh­dään kreik­ka­lais­ten elä­mäs­tä mahdotonta.

  13. Ajan­koh­tai­sen tee­ma ja täs­sä slo­gaa­nik­si kel­pai­si­kin tuo OSn: “Suo­mi tar­vit­see ennak­ko­luu­lot­to­man talou­den pelastamisohjelman.”

    Kei­not ovat kyl­lä tie­dos­sa, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti päät­tä­jien pää­tök­sen­te­ko­ky­ky on ollut jo kau­an hukassa:

    1) Rat­kai­su voi löy­tyä vain kas­vu­ha­kui­ses­ta PK-sek­to­ris­ta. Siel­lä se Suo­men kas­vu ja uudet työ­pai­kat ovat, jos yleen­sä ovat yhtään missään.

    2) Yrit­tä­jä­ris­kin (sii­hen työl­lis­tä­mis­ris­ki mukaan­lu­kien) ymmär­tä­mi­nen on kai­ken ydin: Kun yrit­tä­jä ottaa rajua ris­kiä ja pus­kee vuo­si­kausia töi­tä 24/7, ja työl­lis­tää mui­ta­kin, kyl­lä sii­tä on oikeus odot­taa kun­non korvaustakin.

    3) Suo­men jul­ki­nen sek­to­ri on sanee­rat­ta­va kii­rees­ti kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­sel­le tasolle.

    Se voi­daan teh­dä pois­ta­mal­la byokra­tia­ra­ken­teis­ta pari ker­ros­ta ja jal­kaut­ta­mal­la irtoa­vat resurs­sit esim. ter­vey­den­huol­lon ja sosi­aa­li­toi­men käy­tän­nön työ­hön, yms.

    Lisäk­si jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat pitää pudot­taa alle yksi­tyi­sen sek­to­rin, mark­ki­na-ehdoin syn­ty­neen tason.

    4) Enne­kaik­kea, yri­tyk­siä ja työ­paik­ko­ja maas­ta aja­va toi­min­ta pitää lopet­taa. Sitä ei ole varaa enää sal­lia mis­sään muodossa.

    Muu­ten saa­daan kak­sin­ker­tai­ses­ti tur­paan: Uusien yri­tys­ten perus­ta­mis­tah­ti vain jat­kaa jo 2‑vuotista las­ku­aan, eivät­kä nykyi­set yrit­tä­jät löy­dä jatkajaa.

    Sep­po Korppoo
    Kas­vu­ky­kyi­nen yrit­tä­jä, joka on perin juu­rin pet­ty­nyt Suo­men pii­lo­marxi­lai­siin päättäjiin.

  14. Kan­nat­tai­si poh­tia Viron vero­mal­lia. Viros­sa yri­tyk­set eivät mak­sa vero­ja lain­kaan voi­tos­ta, joka jäte­tään yri­tyk­sen sisään

    Tuos­sa pitää tark­kaan poh­tia miten ket­ju­tet­tu­jen omis­tus­ten vero­tus menee. Jos sijoi­tus­yh­tiö ja sijoi­tus­yh­tiön omis­ta­mat yhtiöt mak­sa­vat tosia­sial­li­ses­ti veron­sa vas­ta kun voit­to mak­se­taan luon­nol­li­sel­le hen­ki­löl­le, osa­keyh­tiöi­den tulok­ses­ta ei mak­sa enää veroa kuin satun­nai­nen piensijoittaja.

    Lisäk­si jos vero­ker­ty­mä halu­taan pitää ennal­laan, osin­ko­jen vero­koh­te­lu kiris­tyy (luul­ta­vas­ti) enti­ses­tään vie­raan pää­oman kor­koi­hin näh­den. Mikä tar­koit­taa entis­tä vel­ka­vi­vu­te­tum­pia yri­tyk­siä, mis­tä taas seu­raa (taseel­taan) suu­rem­pi finans­si­sek­to­ri, mis­tä molem­mis­ta taas seu­raa entis­tä huo­nom­min eri­lai­sia shok­ke­ja kes­tä­vä talous. Eli vie­lä nykyis­tä­kin tär­keäm­pää täl­lai­ses­sa mal­lis­sa oli­si pois­taa vie­raan pää­oman vero­tuk­sel­li­nen etu­lyön­tia­se­ma. (en tie­dä miten Viros­sa sutau­du­taan vie­raan pää­oman kor­koi­hin verotuksessa?)

  15. Hau­tausu­ra­koin­ti ja sitä seu­raa­va pien­va­ras­toa­la. Mitäs mui­ta näi­tä kas­vua­lo­ja on? Kän­ny­pe­le­jä ja krää­sä­peh­mo­le­lu­ja? Ydin­voi­ma­kin tyy­dyt­tää kysyn­nän Pek­ka­ri­sen risu­pa­ke­teil­ta, toki kla­pi­kaup­pa käy hyvin, kun halu­taan istua takan ääres­sä tun­nel­mal­li­ses­sa kuusen räti­näs­sä. Kla­pi­ko­ne tus­kin vain on sel­lais­ta huip­pu­tek­no­lo­gi­aa, jota muu­al­la ei osattaisi. 

    Itseä ärsyt­tää suur­ten ikä­luok­kien tapa ker­toa hei­dän raken­ta­neen­sa maan, ja sen jäl­kei­nen näräs­tys sii­tä, että mik­si nuo­rem­pi pol­vi ei raken­na jo raken­net­tua. Aika pal­jon vai­keam­paa kek­siä mitään jär­ke­vää, kun maa­ta ei ole vähään aikaan pom­mi­tet­tu maan tasal­le ja muu­ten­kin kysyn­tä on aika tyy­dy­tet­tyä, kun romua on kai­kil­la nur­kat täyn­nä. Ehkä pitäi­si siir­tyä ajat­te­le­maan raken­ta­mi­ses­ta koh­ti elä­mis­tä, eli koh­ti pal­ve­lua­lo­ja. Aina­kin kau­pun­gis­sa, jos­sa kone­pa­jat ovat vähem­mis­töi­nä elin­kei­no­jen joukossa.

    Kau­pan alal­la anne­taan mark­ki­nat jo kaa­voi­tus­vai­hees­sa alu­eel­li­sel­le mono­po­lil­le, joka pys­tyy tap­pa­maan kaik­ki muut las­ke­mal­la volyy­mi­tuot­tei­den hin­nat alas. Nyt menee jo kuk­ka­kau­pat­kin, kun nar­sis­sit ja ruusut saa pol­ku­hin­taan mar­ke­tin hyl­lys­tä. Eikä kil­pai­lu­vi­ras­to tee mitään. Jos ottaa vie­lä ympä­ris­tön huo­mioon oikeas­ti, niin vaih­toeh­dot ovat vähis­sä, kun perus­tar­peet tyy­dyt­tää kau­pan oli­go­po­li, yleen­sä pai­kal­li­ses­ti monopoli. 

    Eikä näi­tä kiin­nos­ta ottaa pie­niä eriä suo­ma­lai­sil­ta tuot­ta­jil­ta, joten maa­seu­dun pien­tuot­ta­jat eivät pää­se kau­pun­gis­sa näky­vil­le. Oli tuo­te sit­ten mikä hyvän­sä, aina vaa­pus­ta päs­sin kivek­siin. Mie­luum­min tilaa­vat suu­ria eriä aasia­lais­pe­räis­tä krää­sää ja ulko­mais­ta ruo­kaa ja tuk­ki­vat mark­ki­nat näil­lä ympä­ri maa­ta, vaik­ka kukaan ei osaa sanoa nii­den alku­pe­räs­tä, ja kuin­ka pal­jon ympä­ris­töä sot­ket­tiin jos­sa­kin. Kulut­ta­ja on toki tyh­mä, mut­ta ei sen­tään osa hyviä vel­jek­siä. Help­po kau­pan ket­ju­jen selit­tää, että asiak­kaat halua­vat auto­mar­ket­ta­ja, kun kil­pai­li­jat jär­jes­te­tään pois jo kaavoituksessa.

    Maal­la asu­va vaa­pun­veis­te­li­jä saa toki myy­tyä pulik­kan­sa netis­sä, mut­ta itseä inhot­taa se, että kau­pun­gis­ta teh­dään taval­laan talous­met­sää, jos­sa muu­ta­ma laji menes­tyy, mut­ta muut nitis­te­tään. Kun tulee tääl­tä lähiös­tä kes­kus­taan, niin olo on kuin tuli­si puuplan­taa­sil­ta luon­non­suo­je­lua­lu­eel­le, jos­sa pie­ni­kin saa yrit­tää. Lähiös­sä on tie­tyn­lai­nen vesa­kon­myr­ky­tys aika teho­kas­ta. Ehkä kan­nat­tai­si sijoit­taa pako­lai­set suo­raan kes­kus­taan, eikä sin­ne mis­sä ei ole mitään mahdollisuuksia. 

    Kuin­ka kau­an turis­mi voi raken­tua sil­le, että venä­läi­sil­le raken­ne­taan pel­ti­mer­ket­te­ja pel­lot ja kau­pun­git täy­teen? Venä­jäl­le raken­ne­taan omat pris­mat ja ikeat, joten näi­tä ei tar­vit­se koh­ta tän­ne tul­la kat­so­maan, var­sin­kin jos hin­tae­rot tasoit­tu­vat. Tap­pa­vat ikä­väs­ti kau­pun­kien kes­kus­tat, jot­ka kiin­nos­tai­si­vat mui­ta kuin ostosmatkailijoita. 

    Teol­li­suus­her­rat­kin halua­vat yhä joh­taa van­hoin tavoin maa­ta, vaik­ka hei­dän tuot­ta­maa bulk­kia osa­taaan jo teh­dä siel­lä mis­sä on nouse­vaa kysyn­tää ja pal­jon hal­vem­mal­la. Yrit­tä­jä­jär­jes­töt­kin lähin­nä huo­leh­ti­vat sii­tä, että jo mark­ki­noil­la ole­vat saa­vat pitää ase­man­sa ja kau­pun­ki­ra­ken­net­ta­kin ohja­taan sii­hen suuntaan. 

    Aut­taa­ko levä­pe­räi­nen ympä­ris­tö­lain­sää­dän­tö­kään kai­vo­sa­las­ta uut­ta Noki­aa, jos uut­ta tek­no­lo­gi­aa ei pako­te­ta otta­maan käyttöön?

  16. Ode:

    Kan­nat­tai­si poh­tia Viron vero­mal­lia. Viros­sa yri­tyk­set eivät mak­sa vero­ja lain­kaan voi­tos­ta, joka jäte­tään yri­tyk­sen sisään. Voit­to vero­te­taan aika­naan, kun rahat ote­taan yri­tyk­ses­tä ulos osin­ko­na tai joten­kin muu­ten. Jos näin teh­täi­siin myös Suo­mes­sa, kas­vua­lat sai­si­vat kas­vaa, mut­ta pai­kal­leen pysäh­ty­neet yri­tyk­set mak­sai­si­vat veroa niin kuin nytkin.

    Huraa, Ode on näh­nyt valon ja tul­lut yrittäjä/säästäjä/sijoittajamyönteiseksi 🙂

    Rea­lis­ti minus­sa kui­ten­kin epäi­lee, että et ole ehkä koko­naan sisäis­tä­nyt Viron yritysverojärjestelmää.
    Siel­lä­hän Viro­lai­sen yri­tyk­sen mak­sa­mien osin­ko­jen koko­nais­ve­roas­te on tuo yri­tyk­sen mak­sa­ma 21% (osin­got ovat siis yksin­ker­tai­ses­ti vero­tet­tu­ja). Meil­lä siis Viron vero­jär­jes­tel­mään siir­ty­mi­nen tar­koit­tai­si osin­ko­jen koko­nais­ve­roas­teen las­kua nykyi­ses­tä yli 40 pro­sen­tis­ta 24,5 prosenttiin.

    1. Meil­lä ei ole mah­dol­lis­ta alen­taa suo­ma­lais­ten verop­tus­ta Viron nykyi­sel­le tasol­la miten­kään, elle43mme muu­ta yhteis­kun­taam­me muu­ten­kin virolaiseksi.

  17. Ode:

    Kone­pa­ja­teol­li­suu­tem­me kil­pai­löi­jat löy­ty­vät sak­sa­lais­ten omis­ta­mis­ta teh­tais­ta Puo­las­ta ja Tse­kis­sä, joi­hin ver­rat­tu­na meil­lä ei ole sanot­ta­vaa osaa­mi­se­tua, huo­nom­pi sijain­ti ja kor­keam­mat kus­tan­nuk­set sen sijaan.

    Ja min­kä maa­il­man­luo­kan kone­pa­jay­ri­tyk­sen koti­maa tai mer­kit­tä­vä tuo­te­ke­hi­tys­kes­kit­ty­mä nyt taas oli­kaan Puo­las­sa? Suo­mes­ta löy­tyy esi­mer­kik­si Wart­si­la, Kone, Car­go­tec ja ABB. Kol­me ensin mai­nit­tua suo­ma­lai­sia ja ABB esi­merk­ki sveit­si­läis-suo­ma­lai­ses­ta yri­tyk­ses­tä jon­ka tuo­te­ke­hi­tyk­ses­tä ja val­mis­tuk­ses­ta mer­kit­tä­vä osa on Suomessa.

    Tie­tys­ti kon­ser­nien sisäl­lä sijoi­te­taan teh­tai­ta myös Euroo­pan sisäl­lä myös hal­pa­mai­hin, kuten Puo­la, mut­ta teol­li­suu­tem­me kil­pai­lu­ky­vyn kan­nal­ta oleel­li­sem­paa on, että olem­me anta­neet kil­pai­lu­ky­vyn suh­tees­sa Sak­saan ja Ruot­siin rapau­tua merkittävästi.

  18. Suo­mes­sa poli­tiik­ka ja talous on raken­net­tu pit­käl­ti sen varaan, että jät­tiyh­tiöt tuo­vat työ­tä ja takaa­vat vero­tu­lot. Tämä mal­li yskii.

    Luu­len, että puhut­taes­sa esim. täs­sä blo­gis­sa esi­te­tyis­tä asiois­ta, suu­rim­mak­si ongel­mak­si nousee­kin poliit­ti­nen neu­vot­to­muus. Miten poli­tii­kas­sa voi­daan saa­vut­taa jokin näke­mys täs­tä, jota sit­ten vie­dä eteen­päin. Var­sin­kin vasem­mis­tol­le tämä on niin vai­kea asia, että avauk­sia lie­nee tur­ha odot­taa. Vasem­mis­to odot­taa edel­leen, että suu­ry­ri­tys­ten, ammat­ti­liit­to­jen ja hal­li­tuk­sen kans­sa teh­dään tupo, jol­la sit­ten taas ker­ran pelas­te­taan maa.

  19. Soi­nin­vaa­ra tai­si sanoa oikein kone­pa­jao­saa­mi­ses­ta. Vali­tet­ta­vas­ti Suo­mes­ta ei tai­da löy­tyä sel­lais­ta kone­pa­jao­saa­mis­ta, mitä muu­al­ta­kin ei löy­tyi­si. Pape­ri­ko­nei­ta, teräs­put­kia ja hano­ja osa­taan raken­taa muuallakin.

    Kone­pa­jat juu­ri ope­roi­vat täs­sä kapeas­sa raos­sa, mis­sä raa­ka-aine oste­taan maa­il­mal­ta ja lop­pu­tuo­te myy­dään maa­il­mal­le. Omat kus­tan­nuk­set ovat siis erit­täin tär­kei­tä ja täs­tä syys­tä toi­min­ta ei kan­na­ta jos jou­du­taan kil­pai­luun puo­la­lais­ten kans­sa (suo­mi kk-palk­ka 2400 eur, puo­la 500 eur). 

    Pape­ri­teol­li­suus on pär­jän­nyt parem­min, kos­ka puu­ta voi ostaa vain pai­kal­li­ses­ti eikä glo­baa­lis­ti kuten teräs­tä. Sel­lua tie­tys­ti voi ostaa myös glo­baa­lis­ti. Mut­ta tiet­ty etu säi­lyy aina­kin jois­sain paperilaaduissa.

    PIe­ni vink­ki niil­le, joi­den mie­les­tä val­mis­ta­vaa teol­li­suut­ta pitäi­si säi­lyt­tää suo­mes­sa: työ­voi­man ja ener­gian hin­to­ja pitää saa­da alas. Osin­ko­ve­ro­tuk­sen lisäk­si hal­li­tus voi­si alen­taa ener­gian vero­tus­ta. Ei kan­nat­tai­si ajaa täy­sil­lä sei­nään ennen­kuin muu­tos­ha­lua löyty.

  20. Kym­me­ni­sen hen­keä työl­lis­tä­vä­nä yrit­tä­jä­nä haluai­sin sanoa, että eivät yri­tyk­set kai­paa ylei­siä vero­hel­po­tuk­sia, vaan juu­ri hei­dän alal­leen suun­nat­tu­ja vero­hel­po­tuk­sia, jot­ka vää­ris­täi­si­vät muka­vas­ti kilpailua. 

    Ja juu­ri sik­si vero­jär­jes­tel­mää ei tar­vit­se hel­pot­taa yhtään miten­kään, lähin­nä yhden­mu­kais­taa ja pois­taa luo­tu­ja kai­ken maa­il­man tuki­auk­ko­ja, vähen­ny­soi­keuk­sia ja tekes­lai­no­ja. Mitään en inhoa niin pal­jon kuin sitä, että kil­pai­li­ja saa jotain “hyö­dyl­lis­tä” tukea, ja sen takia mei­dän rehel­li­nen lii­ke­toi­min­tam­me kärsii.

  21. pek­ka:
    Ode:

    Huraa, Ode on näh­nyt valon ja tul­lut yrittäjä/säästäjä/sijoittajamyönteiseksi

    Rea­lis­ti minus­sa kui­ten­kin epäi­lee, että et ole ehkä koko­naan sisäis­tä­nyt Viron yritysverojärjestelmää.
    Siel­lä­hän Viro­lai­sen yri­tyk­sen mak­sa­mien osin­ko­jen koko­nais­ve­roas­te on tuo yri­tyk­sen mak­sa­ma 21% (osin­got ovat siis yksin­ker­tai­ses­ti vero­tet­tu­ja). Meil­lä siis Viron vero­jär­jes­tel­mään siir­ty­mi­nen tar­koit­tai­si osin­ko­jen koko­nais­ve­roas­teen las­kua nykyi­ses­tä yli 40 pro­sen­tis­ta 24,5 prosenttiin.

    1. Esi­tin, että yri­tys­ve­ro­tuk­ses­sa siir­ryt­täi­siin viron mal­liin, ei hei­dän vero­pro­sent­tei­hin­sa, enkä esit­tä­nyt, että osin­ko­tu­lois­ta teh­täi­siin laa­jas­ti verovapaita.
      Tun­nen kyl­lä Viron verojärjestelmän.

  22. Roh­kea poliit­ti­nen avaus, ensim­mäi­nen Viron mal­lin mukai­nen ehdo­tus uskot­ta­val­ta polii­ti­kol­ta. Mie­len­kiin­nol­la odo­tan miten ehdo­tus ote­taan vas­taan muis­sa hal­li­tus­puo­lueis­sa. Kokoo­muk­sel­la ja RKP:llä tus­kin on mitään tätä vas­taan, dema­reis­ta ja vasem­mis­tos­ta ei oli­si niin varma.

    Mitä tulee vero­ker­ty­män mää­rään, niin en oli­si noin opti­mis­ti­nen. Suo­men teke­mien vero­so­pi­mus­ten perus­teel­la osin­ko­tu­lois­ta pidä­tet­tä­vä lähd­ve­ro ulko­mai­sil­le omis­ta­jil­le on luok­kaa 15 %, joten tämä aset­taa jo jon­kin­lai­sen katon veron mää­rään (ellei Suo­mi läh­ti­si neu­vot­te­le­maan kaik­kia vero­so­pi­muk­sia uusik­si). Koti­mai­sia osin­ko­ja voi­si tie­tys­ti verot­taa kovem­mal­la kädel­lä, mut­ta ehdo­tus joka tapauk­ses­sa oli­si edul­li­nen ulko­mai­sil­le omis­ta­jil­le. Koti­mais­ten omis­ta­jien osal­ta rat­kai­se­vaa oli­si mikä osin­ko­ve­ro-% tuli­si olemaan.

    1. Kyse ei ole osin­gon läh­de­ve­ros­ta vaan yri­tyk­sen voi­tos­taan mak­sa­mas­ta veros­ta. Sik­si sil­le ei vero­so­pi­muk­sis­sa ole mitään ylärajaa.

  23. Kyl­lä jon­kin­lai­nen mal­li jos­sa yri­tyk­sen inves­toin­te­ja autet­tai­siin oli­si erit­täin hyvä. Viron mal­li kuu­los­taa jär­ke­väl­tä. Täy­tyi­si vaan huo­leh­tia ettei uusi mal­li joh­da lisään­ty­nee­seen suh­mu­roin­tiin. vrt. ettei se ole sel­lai­nen että isot yri­tyk­set pys­ty­vät kier­tä­mään sen perus­ta­mal­la hol­ding yhtiöi­tä, jne.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meil­lä ei ole mah­dol­lis­ta alen­taa suo­ma­lais­ten verop­tus­ta Viron nykyi­sel­le tasol­la miten­kään, elle43mme muu­ta yhteis­kun­taam­me muu­ten­kin virolaiseksi. 

    Väi­tän, että asia on juu­ri päin vas­toin! 🙂 Meil­lä ei min­kään­lais­ta mah­dol­li­suut­ta jat­kaa nykymenolla. 

    Pahin ske­na­rio on, ettem­me kyke­ne pur­ka­maan sosi­aa­li­tur­vaam­me hal­li­tus­ti, vaan se pur­kau­tuu hal­lit­se­mat­to­mas­ti. Lopul­ta olem­me Uuden-See­lan­nin kal­tai­ses­sa tilan­tees­sa. Talous kyl­lä toi­mii jäl­leen, mut­ta sosi­aa­li­tur­va tuhou­tui täysin.

  25. Kas­vu­yri­tyk­sien suu­ri ongel­ma on rahoi­tuk­sen han­kin­ta toi­min­taan, uudet hank­keet ovat lisäk­si ris­kialt­tii­ta. Verot­ta­ja välis­sä pahen­taa rahoitustilannetta.

    Verot­ta­ja sai­si siir­re­tyn veron­mak­su­vel­vol­li­suu­den jäl­keen­kin oman osan­sa myö­hem­min. Tie­tys­ti kon­kurs­siin mene­väl­tä yri­tyk­sel­tä voi olla vai­kea saa­da vero­vel­ko­ja perit­tyä. Nyt­hän verot­ta­ja on yleen­sä aika ripeä vaa­ti­maan omiaan…

  26. Tuo Viron vero­mal­li kuu­los­taa jär­ke­väl­tä ja kan­na­tet­ta­val­ta ehdo­tuk­sel­ta – siis sii­nä tapauk­ses­sa, että voit­to­va­ro­jen yri­tyk­seen jät­tä­mi­ses­tä ei myö­hem­min nii­tä kotiu­tet­taes­sa ran­gais­ta kovem­mal­la vero­koh­te­lul­la kuin vero­koh­te­lu oli­si sii­nä tapauk­ses­sa ollut, jos var­joa ei oli­si jätet­ty yri­tyk­seen. Pahoin kui­ten­kin pel­kään, että Suo­men kateel­li­ses­sa ja yrit­tä­jä­vi­ha­mie­lei­ses­sä ilma­pii­ris­sä sään­tö­jä muu­te­taan kes­ken pelin.

    Aika­naan­han yri­tyk­siä kan­nus­tet­tiin kas­vat­ta­maan vapaa­ta omaa pää­omaa ”vero­va­paan” osin­gon toi­vos­sa ja kuin­kas sit­ten kävi­kään? Osin­ko­jen vero­koh­te­lua kiris­tet­tiin ran­kas­ti ja jot­kut yrit­tä­jä­vi­ha­mie­li­set polii­ti­kot ovat ihan vaka­vis­saan väläyt­tä­neet osin­goil­le kak­sin­ker­tais­ta verotusta.

  27. Val­tio mak­saa yli 200 mil­joo­naa maa­ta­lous­lo­mi­tuk­sen kulu­ja, lisäk­si jot­kut toi­mia­lat saa­vat ener­gia­ve­rois­ta palau­tuk­sia. Nämä edut pois­ta­mal­la ja lait­ta­mal­la rahat vero­uu­dis­tuk­seen sai­sim­me osan hyödyistä.

    Suo­ma­lai­set eivät kol­lek­ti­vis­ti­seen talou­del­li­seen ja sosi­aa­li­seen jär­jes­tyk­seen tot­tu­nei­na hyväk­sy viro­lai­seen mal­liin siir­ty­mis­tä, vaik­ka Viro on men­nyt eteen­päin kur­jas­ta läh­tö­ti­lan­tees­ta huolimatta.

  28. Hyviä aja­tuk­sia.

    Viron tyyp­pi­ses­sä mal­lis­sa on se hyvä puo­li, että raha jää fir­maan. Fir­man­han ei kan­na­ta sei­sot­taa rahaa vaan paras­ta on inves­toi­da. Oman osa­mi­sen alal­la saa parem­man tuo­ton kuin pan­kis­sa. Ei muu­ten koko yri­tyk­ses­sä oli­si mitään järkeä.

    Eli sen pitäi­si joh­taa yri­tys­ten nopeam­paan kas­vuun. Kui­ten­kin suu­rem­pi osa verois­ta yri­tys­toi­min­nas­sa tulee muu­al­ta kuin voit­to­ve­ros­ta ja näin pitäi­si vero­tu­le­jen­kin lisääntyä.

  29. Sep­po Korp­poo: Lisäk­si jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat pitää pudot­taa alle yksi­tyi­sen sek­to­rin, mark­ki­na-ehdoin syn­ty­neen tason.

    Jos sinua nyt yhtään loh­dut­taa, jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat ovat nyt jo sel­väs­ti alle yksi­tyi­sen sek­to­rin palk­ko­jen. Jos kus­tan­nus­te­hok­kain rat­kai­su oli­si mak­saa kai­kil­le työn­te­ki­jöil­le mah­dol­li­sim­man alhais­taa palk­kaa, niin mik­si yri­tys­maa­il­ma ei oli­si otta­nut tätä samaa rat­kai­sua käyt­töön? Ei mer­sua­kaan saa Ladan hin­nal­la, vaik­ka kuin­ka äänek­kääs­ti vaatisi.

  30. On tot­ta että deval­vaa­tio sie­de­tään parem­min duunaritasolla.

    Se on kui­ten­kin kuin kra­pu­la­ryyp­py. Tun­tuu vähän aikaa parem­mal­ta mut­ta huo­no tulee myöhemmin.

    Hin­nät nouse­vat joka tapauk­ses­sa ja vai­ku­tus elin­ta­soon samantapainen. 

    Deval­vaa­tios­sa hävi­ää sääs­tä­jä ja voit­taa vel­kai­nen, mut­ta todel­li­nen voit­ta­ja on pank­ki kos­ka voi pitää isom­paa marginaalia. 

    Uskoi­sin että Suo­ma­lai­set ovat aika fik­sua poruk­kaa ja jos sisäi­nen deval­vaa­tio kun­nol­la seli­tet­täi­siin ja teh­tä­siin niin että se tun­tuu oikeu­den mukai­sel­ta, niin eikö­hän mene läpi.

    Viros­sa teh­tiin niin, enkä usko että Suo­ma­lai­set ovat täs­sä asias­sa juu­ri huonompia.

  31. Krtek: Ja juu­ri sik­si vero­jär­jes­tel­mää ei tar­vit­se hel­pot­taa yhtään miten­kään, lähin­nä yhden­mu­kais­taa ja pois­taa luo­tu­ja kai­ken maa­il­man tuki­auk­ko­ja, vähen­ny­soi­keuk­sia ja tekeslainoja. 

    Aina­kin IT-alal­la juu­ri näin, pait­si että lis­taan pitäi­si lisä­tä jul­ki­sen puo­len han­kin­to­jen rahan­kyl­vö jon­ka lop­pu­tu­lok­se­na a) kan­nat­ta­vin­ta tuo­te­ke­hi­tys­tä on lopu­ton ver­kos­toi­tu­mi­nen han­kin­taor­ga­ni­saa­tioi­den kans­sa ja b) jul­ki­sel­le sek­to­ril­le tar­jot­ta­vat tuot­teet ovat sel­lais­ta kuraa ettei nii­tä voi myy­dä min­ne­kään muualle.

  32. Vasem­mis­to odot­taa edel­leen, että suu­ry­ri­tys­ten, ammat­ti­liit­to­jen ja hal­li­tuk­sen kans­sa teh­dään tupo, jol­la sit­ten taas ker­ran pelas­te­taan maa.

    Minä en oikein näe, miten muu­ten täl­lai­sen sisäi­sen deval­vaa­tion, johon kiel­tä­mät­tä on tar­vet­ta, voi­si käy­tän­nös­sä toteut­taa kuin tupol­la. Teo­rias­sa on kak­si muu­ta tapaa, joil­la sen voi­si tehdä:
    * Romu­te­taan työ­eh­to- ja työ­so­pi­mus­lait ja anne­taan yri­tyk­sil­le yksi­puo­li­nen oikeus las­kea palk­ko­ja. Tämä joh­taa toden­nä­köi­ses­ti laa­joi­hin lak­koi­hin ja jopa väki­val­tai­suuk­siin. Lisäk­si se ei iki­nä mene läpi nykyi­ses­tä edus­kun­nas­ta. Vasem­mis­to ja jopa osa por­va­reis­ta pis­täi­si vastaan.
    * Teh­dään laki, jos­sa sää­de­tään palk­ko­jen ja hin­to­jen sään­nös­te­lys­tä. Tämä onnis­tuu val­mius­lain anta­min val­tuuk­sin ase­tuk­sel­la tai muu­ten poik­keus­lain tur­vin perus­tus­lain­sää­tä­mis­jär­jes­tyk­ses­sä. (Samal­la voi­si sää­tää myös asun­to­lai­no­jen mitä­töin­nis­tä samal­la pro­sen­til­la.) Tämä ei mene puo­les­taan läpi kenes­tä­kään vapaa­ta mark­ki­na­ta­lout­ta arvostavasta.

    Jos halu­taan las­kea kaik­kien palk­ko­ja, on saa­ta­va tupo. Ja sii­nä tupos­sa on jotain annet­ta­va vas­ti­neek­si palk­ko­jen alen­nuk­ses­ta: irti­sa­no­mis­ten vai­keut­ta­mis­ta, parem­paa sosi­aa­li­tur­vaa, asun­to­lai­no­jen reaa­liar­von las­kua tms.

  33. spot­tu: Aina­kin IT-alal­la juu­ri näin, pait­si että lis­taan pitäi­si lisä­tä jul­ki­sen puo­len han­kin­to­jen rahan­kyl­vö jon­ka lop­pu­tu­lok­se­na a) kan­nat­ta­vin­ta tuo­te­ke­hi­tys­tä on lopu­ton ver­kos­toi­tu­mi­nen han­kin­taor­ga­ni­saa­tioi­den kans­sa ja b) jul­ki­sel­le sek­to­ril­le tar­jot­ta­vat tuot­teet ovat sel­lais­ta kuraa ettei nii­tä voi myy­dä min­ne­kään muualle. 

    IT-alal­la myy­dään ihan yri­tys­maa­il­mas­sa­kin ohjel­mis­to­ja, jot­ka mak­sa­vat mal­tai­ta mut­ta joi­ta ei saa­da toi­mi­maan kal­liis­ta kon­sul­toin­nis­ta huo­li­mat­ta 😉 Han­kin­ta­pää­tös­ten teki­jöi­den kans­sa kavee­raa­mi­nen (tai “voi­te­lu”) on monel­la alal­la se tapa, jol­la saa­daan kan­nat­ta­via kaup­po­ja teh­tyä. Jos on kun­nol­lis­ta kil­pai­lua, kat­teet jää­vät huonoiksi.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Meil­lä ei ole mah­dol­lis­ta alen­taa suo­ma­lais­ten vero­tus­ta Viron nykyi­sel­le tasol­la miten­kään, ellem­me muu­ta yhteis­kun­taam­me muu­ten­kin virolaiseksi.

    Toi­saal­ta voi olla, että meil­lä ei ole oikein mah­dol­li­suut­ta olla alen­ta­mat­ta yri­tys­ten vero­tus­ta Viron tasol­le, jos nykyi­sel­lä vero­tuk­sen tasol­la vero­ker­ty­mä vain las­kee. Tätä­hän on aiem­mis­sa pos­tauk­sis­sa blo­gil­la jo käsi­tel­ty­kin. Yri­tyk­set kan­sain­vä­lis­ty­vät ja mak­sa­vat verot siel­lä, mis­sä se on edul­li­sin­ta. Koko­nais­ve­ro­tuk­ses­sa vero­jen kerää­mi­nen jää sit­ten arvon­li­sä- ja tulo­ve­ro­tuk­sen har­teil­le, kulut­ta­jien on yri­tyk­siä ja sijoit­ta­jia vai­keam­pi vält­tää vero­jen maksua.

  35. Kai­ken­lai­nen tur­ha kik­kai­lu veroil­la sin­ne ja tän­ne nii­tä suun­tail­len on tur­haa. Ei muu­ta kuin vireil­le ylei­nen yhtei­sö­ve­ron las­ku ja rahoi­tus kar­si­mal­la kai­ken­lais­ta tur­haa yritystukiviidakkoa.

    Tosin Suo­mens­sa ongel­ma­na tun­tuu ole­van se, että kos­ka yri­tyk­siä pitää kum­min­kin verot­taa niin maan pen­te­lees­ti, niin vasem­mis­to vaan nos­te­lee kokoa­jan vero­ja ja sit­ten toi­saal­ta oikeis­to ei oikein uskal­la nii­tä las­kea, joten kehit­te­lee jos jon­kin­lais­ta tuki­häs­säk­kää. Yhtei­sö­ve­ro­tus on nous­sut vii­me vuo­sien aika­na mut­ta samaan aikaan kai­ken­lai­set tuki­sys­tee­mit ovat nous­seet samaan tah­tiin. Lop­pu­tu­los tai­taa olla aika­lail­la +-0, toki siten että polii­ti­kot pää­se­vät päät­tä­mään mihin nii­tä tukia suunnataan.

  36. Kan­sa­lais­palk­ka oikein toteu­tet­tu­na on vastaus. 

    Jokai­sel­le suo­ma­lai­sel­le esim. €600 kan­sa­lais­pallk­ka. Val­tio mak­saaa työn­te­ki­jän pal­kas­ta ensim­mäi­set €600 euroa. Tämä oli­si lähes 20% pro­sen­tin alen­nus palk­kaan työ­nan­ta­jien näkö­kul­mas­ta. Pie­ni­palk­kai­sil­la pudo­tus oli­si 30%.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meil­lä ei ole mah­dol­lis­ta alen­taa suo­ma­lais­ten vero­tus­ta Viron nykyi­sel­le tasol­la miten­kään, ellem­me muu­ta yhteis­kun­taam­me muu­ten­kin virolaiseksi.

    No ei Suo­men yhteis­kun­taa rahoi­te­ta pel­käs­tään yri­tys­ten mak­sa­mil­la veroil­la, nii­den osuus on aika pie­ni. Ja usein veron­alen­nus­ten seu­rauk­se­na veron tuot­to kas­vaa ja kiris­tyk­sil­lä ale­nee (vrt. autovero).

    Mut­ta sitä en ymmär­rä, että kun yri­tys saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa kaik­ki kulun­sa, miten ne kulut voi­tai­siin vie­lä hyvit­tää verotuksella?

    Ale­taan­ko mak­sa­maan veron­pa­lau­tus­ta, vaik­ka ei ole mak­set­tu veroakaan?

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    Jos valuut­ta deval­voi­daan kym­me­nel­lä pro­sen­til­la, pal­kal­le ja lai­nal­le ei tapah­du mitään. Lai­na vas­taa edel­leen 40 kuu­kau­den palkkaa.
    ‘snip’

    Näin ei ollut sil­loin kun deval­vaa­tioi­ta har­ras­tet­tiin: 15% inflaa­tio ja vas­taa­van kokoi­set pal­kan­ko­ro­tuk­set söi­vät asun­to­lai­naa nopeasti.

    Ja tur­ha puhua sisäi­ses­tä deval­vaa­tios­ta, sitä ei ole, oikea ter­mi on tie­tys­ti pal­kan­alen­nuk­set — ja nii­hin tur­vau­tu­vat vain yri­tyk­set, jot­ka ovat kon­kurs­sin par­taal­la (vrt. Fin­nair ja SAS) — muut toi­mi­vat kuten ennenkin.

  39. Jou­niL:
    ‘snip’
    Uskoi­sin että suo­ma­lai­set ovat aika fik­sua poruk­kaa ja jos sisäi­nen deval­vaa­tio kun­nol­la seli­tet­täi­siin ja teh­tä­siin niin että se tun­tuu oikeu­den­mu­kai­sel­ta, niin eikö­hän mene läpi.

    Viros­sa teh­tiin niin, enkä usko että suo­ma­lai­set ovat täs­sä asias­sa juu­ri huonompia.

    Käsi­tyk­se­ni mukaan Viros­sa ei teh­ty niin, pal­kan­alen­nuk­siin tur­vau­dut­tiin vain krii­sia­loil­la ja jul­ki­sel­la sek­to­ril­la. Suo­mes­sa teh­tiin samoin 30-luvul­la eikä sitä muis­tel­la hyvä­nä aikana.

  40. Yksi­puo­li­nen soli­daa­ri­suus ei toi­mi. On vai­kea perus­tel­la, mik­si duu­na­rin pitäi­si teh­dä työ­tä pie­nem­mäl­lä pal­kal­la vain lihot­taak­seen kapi­ta­lis­tia, joka ei ole val­mis luo­pu­maan omis­ta eduis­taan. Näyt­täi­si­vät itse ensin esimerkkiä.

  41. Hyvä kir­joi­tus. Yri­tyk­sien vero­tuk­ses­ta on mie­len­kiin­tois­ta on, että vuo­den 1999 jäl­keen osin­ko­jen mää­rä kas­voi vuo­teen 2007 pal­jon (n. 7 mil­jar­dis­ta 22–23 mil­jar­diin), mut­ta yhtei­sö­ve­ro­ker­ty­mä pysyi 5–7 mil­jar­din välil­lä. Alku­vai­hees­sa ole­vien yri­tyk­sien tai­val­ta voi tie­tys­ti har­ki­ta keventää. 

    Osin­gon vero­ton osuus kan­nus­taa nyt jät­tä­mään yhti­öön pää­omia, ja pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä ne var­maan makaa­vat myös yri­tyk­sien tileil­lä tai kas­vat­ta­vat muu­ten­kin jo isoa finans­si­sek­to­ria ja sen kaut­ta ohjau­tu­vat par­haan tuo­ton koh­tei­siin – ulko­mail­le. Kun inves­toin­nit Suo­meen ovat yri­tyk­sien net­to­va­ral­li­suu­den kas­vus­ta huo­li­mat­ta huo­nol­la tasol­la, voi­tai­siin­ko har­ki­ta myös koti­mais­ten inves­toin­tien kan­nus­ti­mia? Nyt on tar­ve var­mis­taa esi­mer­kik­si suku­pol­ven­vaih­dok­sia pk-sek­to­ril­la. Yri­tyk­sien myyn­ti työn­te­ki­jöil­le voi myös olla hyvä kei­no säi­lyt­tää työpaikkoja.

  42. Osmo, mitä­päs jos ongel­ma ei ole­kaan suo­ma­lais­ten pal­kat, kuten Pert­ti Haa­pa­ran­ta­kin sanoo (http://blog.hse-econ.fi/?p=4884),
    vaan se, että öljyn reaa­li­hin­ta oli juu­ri ennen taan­tu­maa, vuon­na 2008, kor­keim­mil­laan 150 vuo­teen!? Ongel­ma on Euroo­pan talous­kas­vu, sil­lä sitä ei enää ole. Ovat­ko kas­vun rajat tul­leet vas­taan? Öljyn käy­tänn­nös­sä kaik­kien aiko­jen kor­kein “taan­tu­mas­ta puh­dis­tet­tu” reaa­li­hin­ta viit­taa aina­kin sii­hen. Talous­kas­vu alkoi käy­tän­nös­sä vas­ta kun öljyä löy­det­tiin Pen­syl­va­nias­sa 1850-luvul­la, sil­lä sitä ennen maa­il­ma oli käy­tän­nös­sä vakio­ta­lous edel­li­set tuhan­net vuo­det. Jos­pa talous on vain palaa­mas­sa nor­maa­li­ti­laan­sa, kasvuttomuuteen?

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyse ei ole osin­gon läh­de­ve­ros­ta vaan yri­tyk­sen voi­tos­taan mak­sa­mas­ta veros­ta. Sik­si sil­le ei vero­so­pi­muk­sis­sa ole mitään ylärajaa.

    Näin se tai­taa olla­kin. Aina kuvi­tel­lut, että Viros­sa vero pidä­te­tään osin­gos­ta, mut­ta vero onkin yhtei­sö­ve­roa. Niin sitä oppii uusia asioita.

  44. Kone­pa­ja­teol­li­suu­den kan­nal­ta Suo­mi on lii­an kal­lis ja aivan vää­räs­sä paikassa.”

    Suo­ma­lai­set his­sit, kai­vos­ko­neet, met­sä­ko­neet ym. ovat maailmankuuluja.

    Se mis­sä Suo­mes­sa on sös­sit­ty on juna ja kul­ku­neu­vot, jois­sa asiak­kaan on jul­ki­nen puo­li, val­tio ja kunnat.

    Ote­taan­pa esi­mer­ki­kis Ruot­si. Siel­lä bus­sit ovat ruot­sa­lai­sia Vol­vo­ja ja Sca­nioi­ta. Suo­mes­sa­kin oli ennen aikaan lin­ja-autoi­na suo­ma­lai­sia Sisu­ja ja Vana­jia. Eipä ole enää.

    Suo­ma­lai­nen junien val­mis­tus oli maa­il­man huip­pua. Sekin lope­tet­tiin osta­mal­la pen­do­li­not Italiasta.

    Nyt näi­tä tän­ne sovel­tu­mat­to­mia junia on kor­jat­tu val­ta­vil­la sum­mil­la ja suo­ma­lai­sel­la osaa­mi­sel­la, jot­ta ne pär­jäi­si­vät Suo­men talvessa.

    Vuo­si­na 1944–1952 Neu­vos­to­liit­toon toi­mi­tet­tiin sota­kor­vauk­si­na 720 vetu­ria ja 3824 vaunua.

    Vii­kol­la Mer­kel kävi Mos­ko­vas­sa. Kuin vie­rai­lun kun­niak­si Venä­jä osti sak­sa­lai­sel­ta Sie­men­sil­tä 700 sähköveturia!

    Kaup­pa oli­si voi­nut tul­la Suo­meen, jos tääl­lä vie­lä oli­si veturinvalmistusta.

    Suo­ma­lai­nen vetu­ri- ja junao­saa­mi­nen oli­si var­mas­ti maa­il­man huip­pua, ellei EU-kii­mas­saa poliit­ti­kot oli­si sitä­kin toi­mia­laa aja­neet alas.

    p.s. EU:n kil­pai­lusään­nök­sil­lä asia ei ole puo­lus­tet­ta­vis­sa, kos­ka Pen­do­li­not vii­meis­tään osoit­ti­vat poh­jois­ten olo­suh­tei­den erikoisvaatimukset.

  45. Deval­vaa­tio-inflaa­tio­sykli rapaut­ti Suo­men kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­vyn muu­ta­mas­sa vuo­des­sa, ei niil­lä deval­vaa­tioil­la saa­vu­tet­tu pysy­vää etua.

  46. Miten tähän kuvioon (paha talous­ti­lan­ne) istuu keven­tä­mi­nen? Tai se, että onnel­li­suu­tem­me pitäi­si kes­tää mer­kit­tä­vä­kin bkt:n lasku?

    Alku­vii­kon ajat­te­li­joi­den kes­kus­te­lus­sa Val­tao­jan kans­sa tähän myös vii­tat­tiin. Oden seli­tys (tyy­liin työ on nyky­ään vain hyvin lie­väs­ti progres­sii­vi­ses­ti vero­tet­tua kuten kulu­tus­kin) vain meni minul­ta yli ymmärryksen.

    Ode ei (onnek­si) puhu nyky­us­kon­non mukai­ses­ti yksi­sil­mäi­ses­ti kas­vus­ta kai­ken pelas­ta­ja­na, toki kas­vu­yri­tyk­set mainitaan.

  47. Ei kan­na­ta hai­kail­la nii­den suo-kuok­ka-ja-jus­si + tuki­nuit­to-saha-pape­ri­ko­ne + mal­mi­rek­ka-sulat­to-vals­saa­mo aiko­jen perään. Alku­tuo­tan­nos­ta tai mata­la­ja­los­tei­sis­ta tuot­teis­ta ei nyky­ään enää heru voit­to­ja, sil­lä se osa­taan jo kaikkialla.

    Applen Ipho­ne­jen kom­po­nen­tit tule­vat 100%:sesti Kau­koi­däs­tä ja val­mis­tus tapah­tuu Kii­nas­sa, mut­ta nii­den yli $600 myyn­ti­hin­nas­ta n.2/3 menee Yhdys­val­toi­hin. Lisä­ar­vo syn­tyy­kin nykyi­sin kaik­kial­la muu­al­la pait­si siel­lä teh­taan lat­tial­la. Kii­naan tuos­ta voit­to­po­tis­ta menee voit­to­na ehkä kymp­pi, pal­kat ja muut kulut huo­mioi­den pari kymp­piä jos sitäkään.

    Suun­nil­leen kai­kes­sa muus­sa pait­si kyl­män tuo­tan­nos­sa meil­lä on suh­teel­li­nen hait­ta maan­tie­teel­li­sen sijain­tim­me takia kaik­kiin mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na. Jos suo­ma­lai­set halua­vat menes­tyä kan­sa­kun­ta­na, niin mei­dän on ymmär­ret­tä­vä se, että liu­ku­hih­na­tuo­tan­to ei ole mei­tä var­ten, vaan että mei­dän panos­tet­ta aivoihin. 

    Ainoa etu mikä meil­lä on, on kor­keas­ti kou­lu­tet­tu työ­voi­ma, kii­tos Suo­mes­sa jo var­hain herän­neen valistusaatteen.

    Mei­dän täy­tyy luo­da ympä­ris­tö jos­sa luo­vuut­ta tue­taan, yrit­tä­mi­seen kan­nus­te­taan ja älyl­li­siä resurs­se­ja ei tuh­la­ta teh­tä­viin joi­ta vähem­män­kin lah­jak­kaat voi­vat tehdä.

    Yri­tyk­se­ni työl­lis­tää IT-alan osaa­jia ja sylet­tää kyl­lä aina pal­kan­mak­sun yhtey­des­sä kun 10 000e las­ku­te­tus­ta työs­tä pys­tyy mak­sa­maan alle puo­let net­to­lik­sa­na osaa­val­le työntekijälle.

    Ja sit­ten työn­te­ki­jät miet­ti­vät kah­vi­tauol­la, että keh­tai­si­ko­han sitä tila­ta sii­voa­jan tai remp­pa­mie­hen kun mak­saa veroi­neen enem­män kuin oma net­to­tun­ti­lik­sa. Ja päät­tä­vät olla tilaa­mat­ta, kun rahat voi tuh­la­ta osta­mal­la iphonenkin…

  48. Rai­mo K:
    Mut­ta sitä en ymmär­rä, että kun yri­tys saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa kaik­ki kulun­sa, miten ne kulut voi­tai­siin vie­lä hyvit­tää verotuksella?

    Jos yhte­nä vuo­te­na tulee hyvä tulos ja toi­si­na vuo­si­na menee­kin huo­nos­ti, ei nii­tä kulu­ja saa käy­tän­nös­sä vähen­net­tyä, kun ne pitäi­si jakaa useam­mal­le vuo­del­le — joko etu­kä­teen tai jälkikäteen.

    Viro­lai­sen vero­tus­mal­lin hyvyys on sen yksin­ker­tai­suu­des­sa. Suo­mes­sa esim. asunto-oy:t voi­vat rahas­toi­da varo­ja tai teh­dä varauk­sia tule­via inves­toin­te­ja var­ten, mut­ta Viros­sa täl­lai­sia kir­jan­pi­dol­li­sia kie­mu­roi­ta ei tar­vi­ta, vaan inves­toin­nit voi­daan teh­dä sil­loin kun se on jär­ke­vää, eikä nii­hin käy­tet­tä­vää pää­omaa veroteta.

  49. Vil­le: Jos yhte­nä vuo­te­na tulee hyvä tulos ja toi­si­na vuo­si­na menee­kin huo­nos­ti, ei nii­tä kulu­ja saa käy­tän­nös­sä vähen­net­tyä, kun ne pitäi­si jakaa useam­mal­le vuo­del­le – joko etu­kä­teen tai jälkikäteen.
    ‘snip’

    Kun yksi­tyis­hen­ki­lö­kin saa vero­tuk­ses­sa tasa­ta tap­pion, eikö yri­tys saa? Outoa.

  50. Miten Viron mal­lis­sa voi­tot ja tap­piot kom­pen­soi­vat toi­sen­sa? Sym­met­ri­ses­ti vai epä­sym­met­ri­ses­ti, ja van­he­ne­vat­ko kummatkaan?

    Kon­kreet­ti­ses­ti, vähen­tä­vät­kö syn­ty­neet tap­piot aiem­min yri­tyk­sen voi­tois­ta syn­ty­nyt­tä yhtei­sö­ve­ro­vel­kaa, ja jos, niin täy­del­lä yhtei­sö­ve­ro­pro­sen­til­la­ko ja kuin­ka pit­käl­tä ajalta?

    Vas­taa­vas­ti, jos yri­tys tekee voit­toa, voi­ko näin syn­ty­nees­tä yhtei­sö­ve­ro­ve­las­ta vähen­tää aiem­pien vuo­sien tap­piois­ta syn­ty­neet las­ken­nal­li­set yhtei­sö­ve­ro­saa­mi­set, ja kuin­ka pit­käl­tä ajalta?

  51. OS: “Talous­po­li­tii­kan tuli­si tukea kas­vua­lo­jen nope­aa kas­vua, kos­ka sitä kipeim­min tar­vi­taan. Yksi kei­no on uudis­taa yri­tys­ve­ro­tus­ta kas­vu­yri­tyk­siä suosivaksi.”

    En oikein pää­se jyväl­le, mis­sä pii­lee tämän aja­tus­ku­vion vih­reä lanka. 

    Oli­si piris­tä­vää jos­kus lukea, miten Osmo (tai hal­li­tus­vas­tuun har­maan­nut­ta­mat vih­reät yli­pää­tään) suh­tau­tu­vat aivan toi­sen­tyyp­pi­seen degrowth-keskusteluun. 

    Nyky­vih­rei­den puheet tun­tu­vat kiusal­li­sen usein ole­van valo­vuo­den pääs­sä sii­tä kes­kus­te­lus­ta, mis­tä vih­reä lii­ke sai aika­naan alkunsa.

  52. Ei ole enää jär­ke­vää pitä äkiin­tei­tä valuut­ta­kurs­se­ja ja devalvaatiota.

    Ruot­sil­la on kel­lu­va kruu­nu ja suu­rin osa suur­ten valuut­to­jen naa­pu­reis­ta perus­taa valuu­tan arvonkelluvuuteen

    Näin valuu­tal­la on aina oikea arvo

    Enää ei tar­vit­se pala­ta devalvaatio-inflaatiokierteeseen

  53. Duo­da­duo­da. Peri­aat­tees­sa olen samaa miel­tä sii­tä, että vero­tuk­sen oli­si hyvä, jos nyt ei suo­sia, niin ei aina­kaan hai­ta­ta aktii­vi­ses­ti kas­vua, niin­kuin nyt. Toi­saal­ta, jos raha on jär­ke­väm­pää jät­tää sisäl­le fir­maan (joh­don tör­sät­tä­väk­si) kuin jakaa omis­ta­jil­le, tämä las­kee fir­man sisäl­lä kyn­nys­tä “inves­toi­da” sel­lai­siin asioi­hin kuin joh­don auton­kul­jet­ta­jiin, eri­lai­seen “tyky­toi­min­taan” (eli vii­naan ja kyl­py­lä­lo­miin) jne. 

    Kaik­ki nämä ovat tiet­ty kivo­ja jut­tu­ja niil­le työn­te­ki­jöil­le jot­ka pää­se­vät niis­tä hyö­ty­mään. Jos inves­toin­ti­koh­tei­ta ei fir­man sisäl­lä tai omal­la toi­mia­lal­la ole, niin omis­ta­jil­la voi olla­kin, ehkä jos­sain toi­ses­sa firmassa.

    Nopeu­tet­tu­jen pois­to­jen jär­ke­vyyt­tä en kyl­lä ylis­tä, niis­sä on omat ongel­man­sa. Mut­ta eikö nyt noin yhtei­sö­ve­ron alen­ta­mi­nen yli­pää­tään aut­tai­si? Jos vaik­ka lak­kau­tet­tai­siin seu­ra­kun­tien yhtei­sö­ve­ro-osuu­det. Samal­la voi­si vähän alen­taa val­tion osuut­ta yhtei­sö­ve­ros­ta ja jät­tää kun­nil­le enem­män. Jos vaik­ka pudot­tai­si nyt yhtei­sö­ve­ron 20%:iin niin, että seu­ra­kun­tien osuus pois ja lop­pu gäpis­tä val­tiol­ta, kun­tien pro­sen­tin voi­si jät­tää enti­sel­leen. Toden­nä­köi­ses­ti seu­rauk­se­na oli­si että kun­tien vero­tu­lot kas­vai­si­vat ja val­tion eivät pal­joa pienenisi. 

    Ja kuten yllä tode­taan, kai­ken­lai­set pul­jauk­set, ihmeel­li­set vähen­nyk­set, tuet ja lai­nat jne, voi­si heit­tää mäkeen ihan tyys­tin. Jos rahaa jää yli, voi­si vaik­ka nos­taa tulon­hank­ki­mis­vä­hen­nys­tä tai jotain muu­ta affii­nia muun­nos­ta veron­ke­ven­nyk­seen. Tai pai­ka­ta vajeita. 

    Väit­täi­sin, että eri­tyi­ses­ti PK-puo­lel­la yksin­ker­tai­suus on cete­ris pari­bus se, jol­la saa­daan par­haat tulok­set. Isom­mil­la fir­moil­la taas on joka tapauk­ses­sa varaa pal­ka­ta joku vero­la­kien asian­tun­ti­ja­tii­mi suun­nit­te­le­maan hom­ma niin ettei vero­ja juu­ri tar­vit­se maksaa.

  54. Yhtei­sö­ve­ro­tu­lot (3 mil­jar­dia euroa) voi­si pit­kän pääl­le kor­va­ta alvil­la (15 mil­jar­dia), joka sekin on yri­tys­ve­ro, mut­ta ei rasi­ta vien­ti­teol­li­suut­ta. Yhtei­sö­ve­ro kaik­ki­ne kum­ma­jai­si­neen on muu­ten­kin kal­lis kan­taa. Val­tion talou­den ali­jää­män kan­nal­ta tär­kein asia on kui­ten­kin työl­li­syys, jota ei mil­lään finans­si­po­li­tii­kal­la voi hoi­taa. Ihmi­set, jot­ka kan­nat­ti­vat euroon mene­mis­tä, voi­si­vat pitää tur­pan­sa kiin­ni kestävyysvajeesta.

  55. Olis­ko­han nyt aika teh­dä se isom­pi koko­nais­ve­ro­uu­dis­tus, kun ei ole vaa­le­ja­kaan pariin vuo­teen? Ihan jo vero­tek­ni­sis­tä syis­tä ker­ty­nyt poik­keus­kuor­maa tulee siis­tä jois­sain vai­hees­sa kui­ten­kin, eli esim. eril­lai­sia verovähennyksiä.

    Suuun­tai­siin kat­seen yri­tyis­koh­tai­siin koko­nais­ve­roas­tei­siin. Eli siis lähes­tyy asi­aa niin että las­kee yhteen kaik­ki yri­tyk­sen mak­sa­mat verot ja vero­luon­tei­set mak­sut, ml. työn­te­ki­jöi­den palk­ka­ve­rot. Toi­nen vas­taa­va on aja­tus­leik­ki, että mitä jos ALV oli­si ainoa vero, niin min­kä suu­rui­nen se oli­si ja miten se koh­te­li­si eri alo­ja ja yri­tyk­siä ver­rat­tu­na nyky­ti­lan­tee­seen? Väi­tän että var­sin­kin pal­ve­lua­loil­la on pai­koin todel­la kirei­tä koko­nais­ve­roas­tei­ta, ravin­to­la-ala nyt esi­mer­kik­si, ja kun se tuo­te­ke­hi­tys­kin on työ­val­tais­ta toi­min­taa niin sama siellä.

  56. Niin, Lii­an Van­ha on oikeas­sa tuos­sa; deval­vaa­tio on huo­no väli­ne, kun se on polii­tik­ko­jen hal­lus­sa suo­raan. Kel­lu­va valuut­ta on pal­jon käy­tän­nöl­li­sem­pi ja tehok­kaam­pi, puhu­mat­ta­kaan sii­tä että se on turvallisempi.

    Deval­vaa­tios­ta puhu­mi­nen onkin vähän har­haan­joh­ta­vaa. Jos Suo­mel­la oli­si oma mark­ka, niin sen arvo oli­si var­maan suh­tees­sa nyt alhai­sem­pi kuin Euron arvo, mut­ta ei kovin pal­jon. Ensin­nä­kin, oma kel­lu­va mark­ka oli­si ollut 00-luvul­la toden­nä­köi­ses­ti kor­keam­mas­sa kurs­sis­sa kuin Euro. Tämä oli­si lei­kan­nut osan vien­ti­teol­li­suu­den vedos­ta ja vien­nin yli­jää­mis­tä, mut­ta toi­saal­ta kil­pai­lu­ky­ky oli­si saat­ta­nut olla täl­lä het­kel­lä parem­pi muis­ta syistä.

    Euron vas­tus­ta­jat koros­ta­vat aina nii­tä oman valuu­tan hyviä puo­lia mut­ta jät­tä­vät huo­not puo­let koko­naan mai­nit­se­mat­ta. Vetoa­mi­nen Ruot­siin on myös todel­la har­haan­joh­ta­vaa. Jos kat­so­taan kehi­tys­tä 2002–2008, niin Suo­mi hyö­tyi suh­tees­sa enem­män Ruot­siin ver­rat­tu­na kuin mitä on hävin­nyt 2008–2012 Euros­sa. Ja täs­tä perus­te­lus­ta tie­ten­kin on help­po löy­tää rei­kä: Ei se yli­mää­räi­nen kas­vu joh­tu­nut Euros­ta. No, ehkä ei joh­tu­nut, mut­ta mik­si sit­ten Ruot­sin parem­pi talou­den toi­min­ta täs­sä krii­sis­sä oli­si sit­ten vas­taa­vas­ti joh­tu­nut sii­tä, että Ruot­si ei ole Eurossa?

    Tämä on aika hyvä hap­po­tes­ti sil­le, puhuu­ko joku höpö­jä: jos samaa argu­ment­tia ei yhtäk­kiä voi­kaan käyt­tää toi­ses­sa tilan­tees­sa ja alkaa tul­la kai­ken­lai­sia seli­tyk­siä sii­tä, mik­si oman väitteen
    vas­tai­set meka­nis­mit juu­ri sii­nä ja sii­nä tilan­tees­sa eivät ole­kaan olen­nai­sia, niin kan­nat­taa vaih­taa juttukumppania.

  57. Ja mitä tulee tähän että Suo­mes­sa on eri­lai­set tie­tyt teol­li­suu­de­na­lat hii­pu­neet: osa sii­tä on ihan hyvää ja nor­maa­lia kehi­tys­tä, Schum­pe­te­ri­lais­ta luo­vaa tuhoa. Osa taas on seu­raus­ta suo­ma­lai­ses­ta pyramidinpalvonnasta.

    Tar­koi­tan täl­lä sitä, että Suo­mes­sa talous­e­lä­mäs­tä huo­les­tu­neet ovat jo 2000-luvun tait­tes­ta ja IT-kuplan puh­kea­mi­ses­ta läh­tien olleet huo­lis­saan että mis­tä saa­daan Suo­meen “uusi Nokia”. Sitä on yri­tet­ty käti­löi­dä 70-luku­lai­sen diri­gis­min ja toi­saal­ta jon­kin­lai­sen mark­ki­nau­to­pis­min hen­ges­sä luo­da niin että kor­kea-arvoi­sat val­tio­mie­het sau­na­ka­bi­ne­teis­sa miet­ti­vät miten mil­lä­kin alal­la saa­tai­siin aikaan “inno­vaa­tioi­ta” ja jokin maa­gi­nen temp­pu miten joku sie­men siel­tä kas­vai­si niin isok­si että sit­ten itsel­le tai kave­reil­le loh­ke­ai­si joku yhteis­kun­ta­suh­de­joh­ta­jan paik­ka tai jotain muuta.

    Suo­mes­sa tykä­tään suu­ris­ta jutuis­ta jopa sii­nä mää­rin että 10 000 työ­paik­kaa yhden ison fir­man pal­ve­luk­ses­sa on joten­kin kau­hean pal­jon hie­nom­pi jut­tu kuin 100 fir­maa jois­sa on 100 työn­te­ki­jää kus­sa­kin. Sel­lais­ten fir­mo­jen joh­ta­jien kans­sa vel­jei­le­mäl­lä kun ei pää­se Suo­men Kuva­leh­den kanteen.

  58. Aamun uuti­sis­sa­han tuli hyvä kas­vua­la. Yksi­tyi­set ohjel­mis­to­ta­lot myy rik­ki­näis­tä jul­ki­sel­le ja tekee sel­lai­set sopi­muk­set, että jul­ki­nen jou­tuu itse kor­jaa­maan osta­man­sa. Mit­kä kas­vu­nä­ky­mät! Mitäs rik­ki­näis­tä siel­lä halut­tai­siin seu­raa­vak­si ostaa?

  59. On vero­tus ja kerät­ty­jen vero­jen ja pii­lo­ve­ro­jen jaka­mi­nen sel­lai­nen seka­sot­ku Suo­mes­sa että sil­le ei mah­da mitään. Pide­tään hatuis­ta kiin­ni ja las­ke­tel­laan alamäkeä.

    Tuot­ta­van luo­kan totaa­lis­ta vero­tus­ta on vie­lä varaa nos­taa joku 15% ennen kun ollaan 100%:ssa joten muu­ta­ma vuo­si vie­lä päästään.

    Yri­tys­toi­min­nas­sa voi­daan vie­lä kil­pail­la jos jäte­tään verot ja työ­nan­ta­ja­mak­sut (vero­ja nekin) mak­sa­mat­ta ja teh­dään kon­kurs­se­ja ja aloi­tel­laan aina uudestaan.

  60. Tie­de­mies:Samal­la voi­si vähän alen­taa val­tion osuut­ta yhtei­sö­ve­ros­ta ja jät­tää kun­nil­le enemmän. 

    Tuo on käy­tän­nön toi­mis­sa erit­täin huo­no idea kos­ka yhtei­sö­ve­ro vaih­te­lee pal­jon vuo­des­ta toi­seen. Esi­mer­kik­si käy Salo, joka kyl­pi yhtei­sö­ve­ros­sa mut­ta pis­ti kai­ken sitä myö­ten siliäk­si ja on nyt nesteessä.

    Eli kun­ta­ta­sol­la huip­pua­jan yhtei­sö­ve­ro­tuo­tot käy­te­tään välit­tö­mäs­ti johon­kin kivaan, toden­nä­köi­ses­ti vie­lä sem­moi­siin menoau­to­maat­tei­hin jot­ka tuot­ta­vat kulu­ja täs­tä ikui­suu­teen. Val­tio­ta­sol­la on ihan samaa ongel­maa, mut­ta ei ihan niis­sä mää­rin kuin kunnissa.

  61. Sylt­ty on var­maan oikeas­sa tuos­sa asias­sa. Minus­ta vaan val­tion osuut­ta noin yleen­sä talou­des­sa voi­si vähän las­kea ja kun­tien pää­tän­tä­val­taa lisä­tä eten­kin nii­tä vel­voit­tei­ta keven­tä­mäl­lä. Yhtei­sö­ve­ron ongel­ma on tosi­aan epä­var­muus, mut­ta sen hyvä puo­li on, että kun­nal­la on insen­tii­vi pitää huo­li sii­tä että fir­mo­jen kan­nat­taa inves­toi­da sinne. 

    Kai näi­den satun­nai­sia muu­tok­sia voi­si tasoit­taa jol­lain taval­la. Vaik­ka (nyt ihan heit­to­na) joten­kin niin, että fir­mat mak­sa­vat flät­tiä yhtei­sö­ve­roa, mut­ta sii­tä jyvi­te­tään sitä isom­pi osa val­tiol­le mitä isom­mas­ta potis­ta on kyse per fir­ma. Täs­sä on sekin jär­ki, että riit­tä­vän iso yri­tys nyt ei muu­ten­kaan ole menes­tyk­sen­sä osal­ta niin riip­pu­vai­nen kotipaikkakunnastaan.

  62. Ihan vaan sem­moi­nen todel­li­suus­kat­saus, että ollaan­ko nyt ihan oikeas­ti sitä miel­tä että vien­ti­teol­li­suu­den vero­tus­ta pitäi­si vie­lä keven­tää suh­tees­sa mui­hin yrityksiin?

  63. Andy: Osa Suo­men ongel­maa on kui­ten­kin huo­no oman tuot­teen mark­ki­noin­ti ja pii­loon jäää­vä huipp­puo­saa­mi­nen. Sen esiin­saa­mi­nen tar­vit­tai­siin elin­kei­no­po­liit­tis­ta tukea.

    Eikös tämä ole omis­ta­jien ja pomo­jen hommia?
    Mis­tä heil­le oikein mak­se­taan? Työn­te­ki­jät teke­vät oman osansa.

    Sepi: liu­ku­hih­na­tuo­tan­to ei ole mei­tä var­ten, vaan että mei­dän panos­tet­ta aivoihin

    Ongel­ma on sii­nä, että inno­vaa­tio ja tie­to­tai­to tup­paa pon­nis­ta­maan juu­ri sii­tä perus­tuo­tan­nos­ta, kos­ka käy­tän­nön koke­mus­ta on vai­kea repli­koi­da. Jos sen ulkois­taa muu­al­le, ulkois­te­taan koko käy­tän­nös­sä koko ala 20 vuo­den aikajänteellä.

    Jos rau­ta­puo­li jäte­tään koko­naan Kii­nal­le, mikä estää hei­tä myös kehit­tä­mäs­tä omaa sof­taa? Sit­ten ihme­tel­lään­kin enää, miten kii­na­lai­sil­la on yhtäk­kiä syner­giae­dut puolellaan.

  64. Huo­mio­ta pitäi­si kiin­nit­tää myös kakun­syö­jä­alo­jen palk­kauk­seen. Näil­lä aloil­la työs­ken­te­le­viä on jat­ku­vas­ti enem­män ja yhä har­vem­pi on kos­kaan ollut töis­sä alal­la, jot­ka Suo­mea elättävät. 

    Her­käs­ti syyl­lis­te­tään näi­lä elät­tä­vil­lä aloil­la työs­ken­te­le­viä Suo­men kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mis­ta, mut­ta oman vak­ka­ri­duu­nin, pit­kän loman ja vuo­tuis­ten pal­kan­ko­ro­tuk­sien koh­dal­la ei näh­dä mitään ongel­maa, kos­ka oma ala ei koh­taa glo­baa­lia kilpailua. 

    Kan­sa­lais­ten yhden­ver­tai­suu­den kan­nal­ta pidän kum­mal­li­se­na vaa­ti­mus­ta, että vain ne alat, jot­ka koh­taa­vat aidos­ti glo­baa­lia kil­pai­lua, oli­si­vat vel­vol­li­sia alen­ta­maan palk­ka­ta­so­aan. Toki mark­ki­na­me­ka­nis­mi on omi­aan joh­ta­maan tähän, jos muun­lai­sia ja oikeu­den­mu­kai­sem­pia kei­no­ja ei löydetä. 

    Uskon anka­ran palk­ka­mal­tin mah­dol­li­suu­teen, kun­han oival­le­taan, että sen on yhte­näi­syy­den nimis­sä kos­ket­ta­va myös kakun­syö­jä­alo­ja, kuten jul­kis­ta sek­to­ria. Muu­toin se tapah­tuu väki­val­tai­ses­ti kakun­syö­jä­alo­jen koh­dal­la myö­hem­min ja pik­ku hil­jaa mark­ki­na­me­ka­nis­min myö­tä vientiteollisuudessa.

  65. Eikös se ollut niin että vien­tiy­ri­tyk­set eivät juu­ri­kaan mak­sa alvia?

  66. Olen tie­de­mie­hen kans­sa samaa miel­tä luo­vas­ta tuhos­ta ja raken­ne­muu­tok­ses­ta, mut­ta ei se nyt her­ra­nen­ai­ka sitä tar­koi­ta, että luo­van tuhon nimis­sä voi­daan aam­pua itseä jal­kaan kai­kil­la mah­dol­li­sil­la keinoilla!

    Ja tie­de­mie­hel­lä muu­ten hyvä argu­ment­ti argu­ment­tien käy­tös­tä tilan­tees­sa jos toisessakin.

    Mik­sei me voi­da lak­kaut­taa esi­mer­kik­si uusiu­tu­van ener­gian tukiai­sia samoil­la perus­teil­la, joil­la perus­tel­laan ener­gian hin­nan nousuun joht­via toi­men­pi­tei­tä? Sil­loin meil­lä oli­si monen vih­reän kär­ki­po­lii­ti­kon aja­tuk­sia mukail­len “Euroo­pan kil­pai­lu­ky­kyi­sin uusiu­tu­van ener­gian tuo­tan­to”! Jos ker­ran saa­daan Euroo­pan kil­pai­lu­ky­kyi­sin teol­li­suus yksin­ker­tai­ses­ti nos­ta­mal­la ener­gian hin­taa, niin kai se toi­mii myös toi­sin­päin, eli las­ke­mal­la ener­gian hin­taa tuot­ta­jil­le saa­daan Euroo­pan kil­pai­lu­ky­kyi­sin uusiu­tu­van ener­gian tuotanto! 

    Kaik­ki mikä ei kan­na­ta, kaa­tui­si! Näh­täi­sii­noi­kein kun­non luo­vaa tuhoa ropel­li­bis­nek­ses­sä­kin. Jäl­jel­le jäi­si pari pro­perl­lia mut­ta ne oli­si­kin sit­ten tosi tehokkaita.

  67. tpyy­luo­ma:
    Olis­ko­han nyt aika teh­dä se isom­pi koko­nais­ve­ro­uu­dis­tus, kun ei ole vaa­le­ja­kaan pariin vuoteen?

    Kyl­lä, mut­ta kos­ka hal­li­tuk­ses­sa on SDP ja vasem­mis­to­liit­to niin ei. Pait­si jos se nos­taa koko­nais­ve­roas­tet­ta, mut­ta sem­moi­ses­sa vero­uu­dis­tuk­ses­sa ei ole kyl­lä mitään jär­keä kokoo­muk­sen olla mukana.

    Tosin en kyl­lä ymmär­rä mitä iloa nykyi­se­tä hal­li­tuk­ses­ta on kokoo­muk­sel­le. Ainoa syy olla nykyi­ses­sä vasu­ri­ve­toi­ses­sa hal­li­tuk­ses­sa oli kun­ta­uu­dis­tus, jon­ka dema­rit ehti­vät jo vesit­tää eikä sii­tä siten tule mitään. On ihan tur­haa olla hal­li­tuk­ses­sa vasem­mis­ton ja vih­rei­den pant­ti­van­ki­na vetä­mäs­sä veron­ko­ro­tus­lin­jaa. Mie­lum­min kan­nat­tai­si pis­tää nykyi­nen hal­li­tus nurin ja pela­ta tuplaa tai kuit­tia por­va­ri­hal­li­tuk­sen ja oppo­si­tion välil­lä. Ehkä jopa per­sut oli­si­vat oppi­neet sii­nä mää­rin sisä­siis­teik­si että saat­tai­si­vat mah­tua johon­kin hallituskokoonpanoon.

    Oppo­si­tios­sa oli­si myös help­po lihoa, kos­ka siel­tä on help­po kalas­tel­la ääniä vasem­mis­ton veron­ko­ro­tus­lin­jan rokot­ta­neil­ta kansalaisilta. 

    Kos­ka kun­ta­uu­dis­tus karah­ti kivil­le, Katai­nen on myös epä­on­nis­tu­nut pää­mi­nis­te­ri­nä. Ikä­vä kyl­lä hän on lii­an sitou­tu­nut pitä­mään nyky­hal­li­tuk­sen pys­tys­sä. Toi­vot­ta­vas­ti Vapaa­vuo­ri toi­mii vähän vas­ta­voi­ma­na vasem­mis­tol­le, mut­ta eihän yksi minis­te­ri kesää tee.

  68. Met­sät jär­ke­vään käyttöön:

    1) Kiin­teis­tö­ve­ro pois talous­met­sil­tä, joil­la on ser­ti­fioi­tu, ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen metsänhoitosuunnitelma.

    2) Tuot­ta­mat­to­mat talous­met­sät ja rais­kiot kiin­tei­tö­ve­rol­le, niin jo alkaa inno­voin­ti, miten nii­tä saa­daan hoi­det­tua ja hyödynnettyä.

  69. Kanat­ta muis­taa, että muis­sa kuin Euro-mais­sa asun­to­lai­no­ja on sidot­tu pal­jon Sveist­sin fran­giin — samoin kuin Suo­mes­sa sil­loin 89- tun­tu­mas­sa. Pan­kit ymmär­tä­vät ris­kit pie­nes­tä valuutasta.

    Onnek­si Euro on pysy­nyt asiois­sa dol­la­riin näh­den, kii­tos täs­tä Kreikalle.

    Deval­vaa­tio­ta ei ole teh­ty Unka­ris­sa tai Liet­tuas­sa. eval­vaa­tio ei enää ole talous­lää­ke kuten se oli vie­lä 80-luvul­la. Deval­voin­ti pitäi­si teh­dä yllät­täö­en, jot­ta ei oli­si valuut­ta­pa­koa, ja toi­voa, ete­ti­vät kil­pai­li­ja­maat seu­raa perässä.

    Sisäi­sen deval­vaa­tion alku oli­si jul­ki­sen puo­len ylei­nen pal­kan­alen­nus, vaih­toeh­to­na henkilöstöleikkauksille.

  70. Suo­mi tuot­taa inves­toin­ti­tuot­tei­ta eikä nii­den hin­ta ole niin mää­rää­vä kuin kulutustuotteissa.
    Yksit­täi­sis­sä kom­po­nen­teis­sa hin­nal­la on tie­tys­ti merkitystä,mutta kun siir­ry­tään moni­mut­kai­siin tuot­tei­siin niin sil­loin mer­ki­tys­tä on muil­la­kin tekijöilläkin

    Sil­loin kulu­puo­lel­la rat­kai­se­va on elin­kaa­ren kulut,mutta myös mui­ta asioi­ta arvos­te­taan: Tuot­teen road map eli miten tuo­tet­ta kehitetään,varaosien saa­ta­vuus, toi­mi­tus­ten luo­tet­ta­vuus , tuot­tei­den laa­tu, toi­mi­tus­ten mää­rä muil­le käyt­tä­jil­le ‚ver­sion hal­lin­ta, tuki­pal­ve­lut etc

    Mut­ta jos maa­il­mas­sa on inves­toin­ti­la­ma niin ei edes hin­na­las­ku auta kuten kulut­ta­ja­tuot­teis­sa vaan vas­tas­sa on seinä.

  71. Rai­mo K: No ei Suo­men yhteis­kun­taa rahoi­te­ta pel­käs­tään yri­tys­ten mak­sa­mil­la veroil­la, nii­den osuus on aika pieni. 

    Yri­tys mak­saa pal­kan sivu­ku­lut. Yri­tys mak­saa tulo­ve­ro­si. Kun käyt kau­pas­sa hake­mas­sa kal­ja­ko­pan, mak­sat yri­tyk­ses­tä saa­mil­la­si rahoil­la ALVin ja muut kal­ja­ve­rot. Ja niin edelleen.

    Yri­tyk­set mak­sa­vat siis käy­tän­nös­sä kaik­ki verot. Ja nii­den mää­rään kul­mi­noi­tuu­kin yksi Suo­men kil­pai­lu­yky­vyt­tö­myy­den tär­keim­mis­tä syistä.

  72. spot­tu:
    Miten Viron mal­lis­sa voi­tot ja tap­piot kom­pen­soi­vat toi­sen­sa? Sym­met­ri­ses­ti vai epä­sym­met­ri­ses­ti, ja van­he­ne­vat­ko kummatkaan?

    Kon­kreet­ti­ses­ti, vähen­tä­vät­kö syn­ty­neet tap­piot aiem­min yri­tyk­sen voi­tois­ta syn­ty­nyt­tä yhtei­sö­ve­ro­vel­kaa, ja jos, niin täy­del­lä yhtei­sö­ve­ro­pro­sen­til­la­ko ja kuin­ka pit­käl­tä ajalta?

    Vas­taa­vas­ti, jos yri­tys tekee voit­toa, voi­ko näin syn­ty­nees­tä yhtei­sö­ve­ro­ve­las­ta vähen­tää aiem­pien vuo­sien tap­piois­ta syn­ty­neet las­ken­nal­li­set yhtei­sö­ve­ro­saa­mi­set, ja kuin­ka pit­käl­tä ajalta?

    Viron sys­tee­mi on vie­lä hie­nom­pi, se toi­mii reaaliajassa.
    Yhtei­sö­ve­ro­vel­kaa ei syn­ny eikä tap­pion­ta­saus­ta, ei mitään las­ken­nal­lis­ta, kaik­ki tapah­tuu yri­tyk­sen sisäl­lä. Veroa mak­se­taan vas­ta sit­ten, kun rahaa ote­taan ulos yrityksestä.
    Yksin­ker­tais­ta, mut­ta simppeliä!

  73. Tie­de­mies:
    Duo­da­duo­da. Peri­aat­tees­sa olen samaa miel­tä sii­tä, että vero­tuk­sen oli­si hyvä,jos nyt ei suo­sia, niin ei aina­kaan hai­ta­ta aktii­vi­ses­ti kas­vua, niin­kuin nyt. Toi­saal­ta, jos raha on jär­ke­väm­pää jät­tää sisäl­le fir­maan (joh­don tör­sät­tä­väk­si) kuin jakaa omis­ta­jil­le, tämä las­kee fir­man sisäl­lä kyn­nys­tä “inves­toi­da” sel­lai­siin asioi­hin kuin joh­don auton­kul­jet­ta­jiin, eri­lai­seen “tyky­toi­min­taan” (eli vii­naan ja kyl­py­lä­lo­miin) jne.
    ‘snip’

    Tämän­tyyp­pi­set jutut on Viros­sa anka­ras­ti sään­nel­ty­jä, ei kiel­let­ty, mut­ta kak­sin­ker­tai­nen vero­tus seu­raa hel­pos­ti — esim. tar­jo­tus­ta lou­naas­ta jou­tuu mak­sa­maan veroa!

  74. Sun Tzu: Yri­tys mak­saa pal­kan sivu­ku­lut. Yri­tys mak­saa tulo­ve­ro­si. Kun käyt kau­pas­sa hake­mas­sa kal­ja­ko­pan, mak­sat yri­tyk­ses­tä saa­mil­la­si rahoil­la ALVin ja muut kal­ja­ve­rot. Ja niin edelleen.

    Yri­tyk­set mak­sa­vat siis käy­tän­nös­sä kaik­ki verot. Ja nii­den mää­rään kul­mi­noi­tuu­kin yksi Suo­men kil­pai­lu­yky­vyt­tö­myy­den tär­keim­mis­tä syistä.

    No tämä­hän on täyt­tä pup­pua! Yri­tyk­set eivät mak­sa yhtään mitään, eihän niil­lä ole omaa rahaa, yri­tys­ten asiak­kaat mak­sa­vat kaik­ki yri­tyk­sen kulut!

    Ja kun puhu­taan yri­tys­ve­ro­tuk­sen alen­ta­mi­ses­ta, ei puhu­ta palk­ka­ve­ros­ta tai ALVis­ta yms.

  75. nos:
    Yhtei­sö­ve­ro­tu­lot (3 mil­jar­dia euroa) voi­si pit­kän pääl­le kor­va­ta alvil­la (15 mil­jar­dia), joka sekin on yri­tys­ve­ro, mut­ta ei rasi­ta vientiteollisuutta. 

    Voi että näi­tä ihmisiä.

    ALV rasit­taa vien­tiy­ri­tys­tä aivan kuin mikä tahan­sa muu­kin vero.

    Voit pää­tel­lä tämän itse hyvin­kin hel­pos­ti: jos Suo­men ALV tipu­tet­tai­siin nol­laan, voit pyy­tää nel­jän­nek­sen pie­nem­män pal­kan ja sil­ti hank­kia kai­ken min­kä ennen­kin. Ja palk­ka­si on lei­vot­tu vien­ti­tuot­teen hintaan.

  76. ano­nyy­mi:
    Jos rau­ta­puo­li jäte­tään koko­naan Kii­nal­le, mikä estää hei­tä myös kehit­tä­mäs­tä omaa sof­taa? Sit­ten ihme­tel­lään­kin enää, miten kii­na­lai­sil­la on yhtäk­kiä syner­giae­dut puolellaan.

    Kulu­van vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­man mukaan Kii­nas­sa on tar­koi­tus siir­tää val­mis­ta­va teol­li­suus ran­ni­kol­ta sisä­maa­han päin, siel­lä on sato­ja mil­joo­nia ihmi­siä odot­ta­mas­sa töi­tä taa­la per tunti.

    Ran­nik­ko­seu­dus­ta on tar­koi­tus teh­dä tut­ki­muk­seen ja tuo­te­ke­hi­tyk­seen kes­kit­ty­nyt alue.

    Täs­sä vai­hees­sa hymyt hyy­ty­vät useam­mas­sa län­si­maas­sa kos­ka juu­ri tut­ki­mus ja tuo­te­ke­hi­tys oli­vat ne työt joi­den piti olla “kor­kean tuot­ta­vuu­den” töi­tä ja joi­den “kor­keam­mat pal­kat” yllä­pi­täi­si­vät län­si­mai­den “kor­kean hyvin­voin­nin val­tio­ta”. On tulos­sa suu­ria muu­tok­sia suun­ni­tel­miin näi­tä osin.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen vauh­dit­taa työ­paik­ko­jen siir­ty­mis­tä ulkomaille.

    Tämä ei tar­kas­ti ottaen pidä paikkaansa.

    Myös täy­sin koti­maas­sa toi­mi­van yri­tyk­sen työ­pai­kat voi­vat siir­tyä ulko­mail­le, tapa on vain hie­man bru­taa­lim­pi. Kun kii­na­lai­nen fir­ma ajaa suo­ma­lai­sen kil­pai­li­jan konk­kaan hal­vem­mil­la hin­noil­la, ne työ­pai­kat ovat siir­ty­neet Kii­naan vaik­ka näin ei ehkä viral­li­sis­sa tilas­tois­sa näykään.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tär­keim­mät kei­not liit­ty­vät työ­voi­man tar­jon­taan, jos­ta Val­tion Talou­del­li­sen Tut­ki­mus­kes­kuk­sen Juha­na Var­tiai­nen on puhu­nut pal­jon ja viisaita.

    Vii­saus on jos­sain muu­al­la kuin Var­tiai­sen puheissa.

    Jos työ­vo­man tar­jon­ta paran­taa maan kil­pai­lu­ky­kyä niin Euroo­pan huip­pu­maat oli­si­vat Espan­ja ja Kreik­ka, jois­sa on 25% työt­tö­myys ja sen pääl­le vie­lä mil­joo­nia lait­to­mia siir­to­lai­sia. Työ­voi­maa on siis tar­jol­la aivan perhanasti.

    Ovat­ko ne Euroo­pan kil­pai­lu­ky­kyi­sim­mät maat? No eivät tie­ten­kään ole, mut­ta miksi?

    Seli­tys on yksin­ker­tai­nen: kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mäs­sä yhteis­kun­nas­sa työ­voi­man lisä­tar­jon­ta lisää vain työt­tö­myyt­tä, ei työllisyyttä.

    Aivan esi­mer­kin vuok­si Suo­men työt­tö­myys­pro­sent­ti ei ole kak­si­nu­me­roi­nen vain sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä että ihmi­siä elä­köi­tyy enem­män kun uut­ta työ­voi­maa tulee mark­ki­noil­le. Talous­po­liit­ti­ses­ti oikea pää­tös Suo­mes­sa siis täl­lä het­kel­lä oli­si se että elä­kei­kää alennettaisiin.

  79. Sun Tzu kir­joit­ti: “Yri­tys mak­saa pal­kan sivu­ku­lut. Yri­tys mak­saa tulo­ve­ro­si. Kun käyt kau­pas­sa hake­mas­sa kal­ja­ko­pan, mak­sat yri­tyk­ses­tä saa­mil­la­si rahoil­la ALVin ja muut kal­ja­ve­rot. Ja niin edelleen.
    Yri­tyk­set mak­sa­vat siis käy­tän­nös­sä kaik­ki verot. Ja nii­den mää­rään kul­mi­noi­tuu­kin yksi Suo­men kil­pai­lu­yky­vyt­tö­myy­den tär­keim­mis­tä syistä.”

    Kyl­lä­pä on nap­piin kirjoitettu!

    Surul­lis­ta on tie­ten­kin se, että pii­lo-marxis­tit ovat saan­neet suu­ren osan Suo­men kan­saa aivo­pes­tyä sii­hen jamaan, että edes tätä perus-tosia­si­aa har­vat ymmärtävät:

    Yri­tyk­sis­sä teh­dys­tä tuot­ta­vas­ta työs­tä lop­pu­jen lopuk­si kaik­ki kulut maksetaan.

    Suo­mi ei läh­de kun­nol­la nousuun, ennen­kuin nämä sosia­lis­min luteet on aivois­ta ras­sat­tu pois.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jol­la ei ole lutei­ta aivoissa

  80. Rai­mo K: Kun yksi­tyis­hen­ki­lö­kin saa vero­tuk­ses­sa tasa­ta tap­pion, eikö yri­tys saa? Outoa. 

    Mik­si yri­tyk­set sit­ten teke­vät vuo­den lopus­sa koval­la kii­reel­lä inves­toin­te­ja, jos toi­min­ta on tuot­ta­nut hyvin sinä vuon­na? Ehkä sik­si, että sil­loin vält­tää mak­sa­mas­ta veroa inves­toin­tiin mene­väs­tä rahas­ta, ja seu­raa­va­na vuon­na voit­toa ei vält­tä­mät­tä tule yhtä paljon.

  81. ano­nyy­mi
    Jos rau­ta­puo­li jäte­tään koko­naan Kii­nal­le, mikä estää hei­tä myös kehit­tä­mäs­tä omaa sof­taa? Sit­ten ihme­tel­lään­kin enää, miten kii­na­lai­sil­la on yhtäk­kiä syner­giae­dut puolellaan.

    Vas­tus­ten ja muis­ti­pii­rien juot­ta­mi­nen pii­ri­le­vyyn kiin­ni ei ole mitään sel­lais­ta, jos­sa voi­si olla joten­kin yli­voi­mai­sen hyvä ver­rat­tu­na mui­hin, eikä sii­tä opi mitään sel­lais­ta mikä hel­pot­taa Ipho­nen ohjel­mis­ton suunnittelua.

    Myös­kään niin­den IC-kom­po­nent­tien mas­sa­val­mis­tus japa­ni­lai­sil­la lito­gra­fia­vä­li­neil­lä ja kemian­teol­li­suu­den lit­kuil­la ei auta yhtään sen yli­voi­mai­ses­ti eni­ten lisä­ar­voa tuot­ta­van tuot­teen osan, eli ohjel­mis­ton tekemisessä.

    Muut mer­kit­tä­vää lisä­ar­voa tuot­ta­vat pro­ses­sin osat lie­ne­vät teol­li­nen muo­toi­lu ja mark­ki­noin­ti. Epäi­len suu­res­ti, että se val­mii­den piir­rus­tus­ten mukaan suo­ri­tet­ta­va pii­ri­le­vy­jen val­mis­tus ei auta nii­hin­kään erityisemmin.

    Olem­me ohit­ta­neet jo vuo­sia sit­ten tilan­teen jos­sa elekt­ro­niik­ka oli­si joten­kin ihmeel­lis­tä tai hie­noa. Nykyi­sin hie­noa on enää se, että mitä sil­lä elekt­ro­nii­kal­la voi teh­dä ja käy­tän­nös­sä se taas riip­puu sii­tä ohjelmistosta.

  82. Sun Tzu: Yri­tyk­set mak­sa­vat siis käy­tän­nös­sä kaik­ki verot. Ja nii­den mää­rään kul­mi­noi­tuu­kin yksi Suo­men kil­pai­lu­yky­vyt­tö­myy­den tär­keim­mis­tä syistä.

    Kos­ka kai­ken oikeas­ti joten­kin mie­lek­kään tuo­tan­non mil­lään lail­la mie­le­käs pää­mää­rä(*) on yksi­tyi­nen kulu­tus, niin ihan yhtä lail­la — itsea­sias­sa huo­mat­ta­vas­ti tar­kem­min — voi­daan sanoa, että koti­ta­lou­det mak­sa­vat ihan kaik­ki verot. Tämä jo sik­si, että koti­ta­lou­det omis­ta­vat kai­ken velan ja kaik­ki osak­keet. Jos yri­tyk­sis­sä onkin jotain omis­tus­suh­tei­ta, niin näil­lä ei ole väliä, kos­ka ne ovat vain rahan siir­toa kuvit­teel­li­sil­ta enti­tee­teil­tä toi­sil­le, vas­ta koti­ta­louk­sien tas­kuun pää­ty­väl­lä rahal­la on merkitystä.

    Vero­ra­si­tus­ta on oikeas­ti vai­kea koh­den­taa. Koh­taan­to kun on itses­sään jo aika lail­la kuvit­teel­li­nen ja han­ka­la luo­tet­ta­vas­ti las­kea. Aina­kin se popu­lis­ti­nen seli­tys että työn­te­ki­jä ei mak­sa veroa kos­ka on enna­kon­pi­dä­tys ja kos­ka sivu­ku­lut eivät näy tili­nau­has­sa, on ihan höpöilyä. 

    (*) No, onhan näi­tä ava­ruus­oh­jel­mia ja hiuk­kas­kiih­dyt­ti­miä ja armei­joi­ta, mut­ta sivuu­te­taan ne nyt tässä.

  83. Olen täs­sä yrit­tä­nyt muu­ta­man vuo­den ajan poh­tia, miten sai­sin perus­tet­tua uuden ohjel­mis­toa­lan yri­tyk­sen. Idea on kehi­tet­ty omal­la ajal­la, ohjel­moi­jat ovat teh­neet demoa omal­la ajal­la. Kaik­ki niin kuin kuu­luu­kin. Nyt kun hom­ma pitäi­si tuot­teis­taa, ei tukea saa oikein mis­tään. Kek­sin­tö­sää­tiö tukee vain “kek­sin­nöl­li­siä” inno­vaa­tioi­ta. TEKES ei läh­de kovin pie­nil­lä sum­mil­la teke­mään. Ja lähes kai­kis­sa tapauk­sis­sa vaa­di­taan suun­nil­leen se puo­let omaa pää­omaa — mitä nuo­ril­la hen­ki­löil­lä ei tie­ten­kään ole.

    No tämä pää­omaa­sia­kin var­mas­ti hoi­tui­si kun­han oli­si aikaa teh­dä kun­non mark­ki­noin­ti­ma­te­ri­aa­lia sijoit­ta­jil­le. Näi­tä yrit­tä­jiä on kol­me­tois­ta tusi­nas­sa joten mate­ri­aa­lin tulee olla oikeas­ti laadukasta.

    Kaik­kein suu­rin ongel­ma on kui­ten­kin se, että tämä yri­tys­tu­kea ei saa käyt­tää yri­tyk­sen omien työn­te­ki­jöi­den palk­koi­hin. Jos siis tuot­teen saa­mi­nen mark­ki­noil­le tar­koit­tai­si sitä, että yksi osak­kais­ta jäi­si kah­dek­si kuu­kau­dek­si teke­mään hom­mia kotiin­sa — ei tuo­hon työ­hön saa mitään tukea. Tuki tuli­si lait­taa ulko­puo­lis­ten kon­sult­tien tai mui­den sel­vi­tys­ten palk­kauk­seen. Tämä on täy­sin jär­je­tön­tä. Koko tuki­sys­tee­mi pitäi­si lait­taa uusik­si niin, että täl­lai­sia aloit­ta­via yri­tyk­siä tuet­tai­siin jous­ta­vas­ti — tie­tys­ti asian­tun­ti­joi­den avustuksella.
    Muu­ta­ma kymp­pi­ton­ni sin­ne tän­ne vaik­ka useam­mal­la mil­joo­nal­la vuo­des­sa ei tun­nu val­tion (tai vaik­ka finn­ve­ran tai vas­taa­van) bud­je­tis­sa yhtään mil­tään, mut­ta saat­taa olla rat­kai­se­va apu uusien star­tup­pien syntymiseen.

  84. Ruot­si on ohit­ta­nut kan­san­ta­lou­des­sa vuo­den 2009 tason mitä Suo­mi ei ole teh­nyt, mikä luon­nol­li­ses­ti ei ole euron ansio­ta, vaan joh­tuu sii­tä, että Ruot­si on pakot­ta­nut kotiäi­dit töi­hin, pakot­ta­nut elä­ke­läi­set jää­mään töi­hin ja otta­nut val­toi­me­naan maahanmuuttajia.

  85. Ode:

    Maa­il­mas­sa ei ole inves­toin­ti­la­maa vaan inves­toi­daan aivan ennä­tyk­sel­li­ses­ti. Euroo­pas­sa tosin on lama.

    Ei sen­tään, USAn talous räm­pii hitaas­ti juu­ri ja juu­ri plus­sal­la kulu­tuk­sen ansios­ta. Yri­tyk­set pant­taa­vat inves­toin­te­ja kos­ka luot­ta­mus on heik­ko ja kukaan ei tie­dä miten vero­tuk­sel­le käy ensi vuon­na (Fiscal Cliff). Yri­tyk­sil­lä on kyl­lä kas­sat pul­lol­laan rahaa, mut­ta inves­toin­te­ja lykätään.

    Kii­nan kas­vu on hidas­tu­nut selvästi.
    Ker­ro­pa siis mis­sä inves­toi­daan ennatyksellisesti?

    1. Aasias­sa inves­toi­daan ennä­tyk­sel­li­ses­ti, jos asi­aa tut­kii mis­sään his­to­rial­li­ses­sa pers­pek­tii­vis­sä, siis ver­ra­ten edel­li­siin vuosikymmeniin.

  86. Lois­ta­va kes­kus­te­lun avaus ja hyvin mie­len­kiin­toi­nen kes­kus­te­lu­ket­ju, johon minun­kin on pak­ko lisä­tä pari kommenttia:
    1) Kas­vus­ta puhut­taes­sa huo­mio kään­tyy hel­pos­ti pie­niin start-up yri­tyk­siin. Ne ovat toki tär­kei­tä, mut­ta ole­mas­sa ole­van kes­ki­suu­ren teol­li­suu­den menet­tä­mi­nen aiheut­taa hel­pos­ti niin suu­ren aukon, että sitä ei hel­pos­ti uusil­la yri­tyk­sil­lä pai­ka­ta. Ilmiö on kovin tut­tu monil­ta paik­ka­kun­nil­ta. Eli kes­ki­suur­ta teol­li­suut­ta tuke­vil­la / mah­dol­lis­ta­vil­la toi­men­pi­teil­lä on kiire.
    2) Koti­mai­nen omis­tus tun­tuu ole­van joten­kin pyhä asia — esim. ELY-kes­kus­ten hank­keis­sa ulko­mai­nen omis­tus on usein rajaa­va teki­jä. Mik­si? Mehän haluam­me, että ulko­mai­set yri­tyk­set sijoit­ta­vat Suo­meen ja työl­lis­tä­vät siten suomalaisia.
    3) TEKES, yms. kehi­tys­tuet ohjau­tu­vat hyvin kysee­na­lai­ses­ti toi­saal­ta suu­ry­ri­tyk­sil­le ja toi­saal­ta “tuki­au­to­maa­teil­le”. Monet yri­tyk­set ovat­kin kyl­läs­ty­neet TEKES-byro­kra­ti­aan. Eikö aina­kin osa täs­tä tues­ta kan­nat­tai­si ohja­ta veron­alen­nuk­siin niil­le yri­tyk­sil­le, jot­ka teke­vät tuotekehitystä?
    4) Uskon, että nopeim­min kas­vua on saa­ta­vis­sa, jos jo toi­mi­vat yri­tyk­set pys­ty­vät laa­jen­ta­maan lii­ke­toi­min­taan­sa uusil­la tuot­teil­la ja pal­ve­luil­la. Ole­mas­sa ole­vil­la yri­tyk­sil­lä on val­mii­na orga­ni­saa­tio, pro­ses­sit, myyn­ti­ka­na­vat, asia­kas­kun­ta, jne., joi­den luo­mi­seen menee hel­pos­ti vuosia.

  87. Mun mie­les­tä työn­te­ki­jä mak­saa tulo­ve­ron, pal­kan sivu­ku­lut, elä­ke­mak­sut, alvit, kal­ja­ve­rot, auto­ve­rot, pakol­li­set vakuu­tuk­set.….. ja mitä kaik­kia vero­luon­toi­sia mak­su­ja on kek­sit­tyk­kään. Yri­tyk­set mak­sa­vat työ­pa­nok­ses­ta ja kaik­kien näi­den vero­jen jäl­keen duu­na­ril­le jää ehkä se 15% elä­mi­seen ja van­huu­den sosia­li­tur­van järkkäämiseen.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­il­mas­sa ei ole inves­toin­ti­la­maa vaan inves­toi­daan aivan ennä­tyk­sel­li­ses­ti. Euroo­pas­sa tosin on lama.

    Unc­ta­din rapor­tin mukaan maa­il­man inves­toin­nit ovat vie­lä 23 % jäl­jes­sä 2007 tasos­ta eli lamaa edel­tä­väs­tä tasos­ta tänä vuonna .

    Ja kun mer­kit­tä­vää inves­toin­ti­toi­min­taa tapah­tuu lähin­nä Aasian ja Ete­lä-Ame­ri­kan mark­ki­noil­la ‚niin Suo­mi on var­sin syr­jäs­sä näis­tä, samoin kuin EU yleensäkin

    http://unctad-worldinvestmentforum.org/page/wir-2012

  89. Tie­de­mies: Kos­ka kai­ken oikeas­ti joten­kin mie­lek­kään tuo­tan­non mil­lään lail­la mie­le­käs pää­mää­rä(*) on yksi­tyi­nen kulu­tus, niin ihan yhtä lail­la — itsea­sias­sa huo­mat­ta­vas­ti tar­kem­min — voi­daan sanoa, että koti­ta­lou­det mak­sa­vat ihan kaik­ki verot.

    Kun jol­lain paik­ka­kun­nal­la sul­je­taan pape­ri­teh­das tms mer­kit­tä­vä teol­li­suus­lai­tos niin kun­nan vero­tu­lot yleen­sä romahtavat.

    Kum­ma jut­tu. Teo­ria­si mukaan vero­tu­loil­le ei pitäi­si tapah­tua mitään kun ker­ran koti­ta­lou­det mak­sa­vat ne kaikki.

  90. pek­ka:

    Kii­nan kas­vu on hidas­tu­nut selvästi.
    Ker­ro­pa siis mis­sä inves­toi­daan ennatyksellisesti?

    Kii­nas­sa lai­tet­tiin joku­nen viik­ko sit­ten pys­tyyn tril­joo­nan yua­nin elvy­tys­pa­ket­ti. Sin­ne vaan kaup­paa teke­mään, nyt on rahaa jaossa!

    Jaa niin tuot­tei­den on parem­pi olla kilpailukykyisiä.

  91. Sep­po Korp­poo: Sun Tzu kir­joit­ti: “Yri­tys mak­saa pal­kan sivu­ku­lut. Yri­tys mak­saa tulo­ve­ro­si. Kun käyt kau­pas­sa hake­mas­sa kal­ja­ko­pan, mak­sat yri­tyk­ses­tä saa­mil­la­si rahoil­la ALVin ja muut kal­ja­ve­rot. Ja niin edelleen.
    Yri­tyk­set mak­sa­vat siis käy­tän­nös­sä kaik­ki verot. Ja nii­den mää­rään kul­mi­noi­tuu­kin yksi Suo­men kil­pai­lu­yky­vyt­tö­myy­den tär­keim­mis­tä syistä.”

    Kyl­lä­pä on nap­piin kirjoitettu!

    Jos nyt muis­tel­laan vaik­ka vii­mek­si jul­kis­ta kes­kus­te­lua rahoi­tus­sek­to­rin tran­sak­tio­ve­ros­ta, niin sil­loin kyl­lä väi­tet­tiin kovas­ti, että asiak­kaat mak­sa­vat lop­pu­jen lopuk­si nuo­kin verot. Ilmei­ses­ti siis asiak­kaat mak­sa­vat kaik­ki ne verot joi­ta suun­ni­tel­laan, mut­ta yri­tyk­set mak­sa­vat ne verot mil­lä mak­se­taan sai­raan­hoi­ta­jien ja opet­ta­jien pal­kat. Aina­kin jos tähän pro­pa­gan­daan on uskominen.

  92. Hyvä kes­kus­te­lu­na­vaus ja mie­len­kiin­tois­ta kom­men­toin­tia, kiitos.

    Tie­de­mies:
    Duo­da­duo­da. Peri­aat­tees­sa olen samaa miel­tä sii­tä, että vero­tuk­sen oli­si hyvä,jos nyt ei suo­sia, niin ei aina­kaan hai­ta­ta aktii­vi­ses­ti kas­vua, niin­kuin nyt. Toi­saal­ta, jos raha on jär­ke­väm­pää jät­tää sisäl­le fir­maan (joh­don tör­sät­tä­väk­si) kuin jakaa omis­ta­jil­le, tämä las­kee fir­man sisäl­lä kyn­nys­tä “inves­toi­da” sel­lai­siin asioi­hin kuin joh­don auton­kul­jet­ta­jiin, eri­lai­seen “tyky­toi­min­taan” (eli vii­naan ja kyl­py­lä­lo­miin) jne. 

    Onko tuo “toisaalta”-osuus sit­ten pel­käs­tään paha asia? Sehän lisäi­si sit­ten muun­lai­sen yrit­tä­jyy­den kysyn­tää. Ja onhan esi­mer­kik­si koti­ta­lous­vä­hen­nys­kin näh­ty jär­ke­vä­nä. Jos omis­ta­jat ovat eri hen­ki­löi­tä kuin joh­to ja hyväk­sy­vät tuol­lai­sen inves­toin­nin, niin mik­si yhteis­kun­nan pitäi­si sii­hen puut­tua? Toki tuo­ta ei pitäi­si pys­tyä käyt­tä­mään kier­to­tei­nä voi­ton otta­mi­seen ulos yhtiös­tä, eli jotain val­von­taa tarvittaisiin. 

    Kui­ten­kin avaus tun­tuu kes­kus­te­lun jäl­keen kan­na­tet­ta­val­ta idealta.

  93. Krei­kan ja Espan­jan työt­tö­myys joh­tuu mones­ta asias­ta kuten tol­kut­to­mas­ta irti­sa­no­mis­suo­jas­ta ja muus­ta sääntelystä.

    Tie­de­mies on oikeas­sa: omis­ta­jien pitäi­si inves­toi­da voi­tot sin­ne, mis­sä ne tuot­ta­vat eni­ten, eikä suin­kaan sin­ne, min­ne votot teh­nyt yri­tys ne voi inves­toi­da. Sik­si osin­ko­ve­ro pitäi­si pois­taa, kos­ka se ran­kai­see rahan siir­tä­mi­ses­tä tuot­ta­vam­paan koh­tee­seen. Vero­kil­pai­lun vuok­si kui­ten­kin yhtei­sö­ve­roa­kin pitäi­si las­kea, joten lak­kau­te­taan maa­ta­lous- ja yri­tys­tuet ja paran­ne­taan työllisyyttä.

  94. Sun Tzu: Vii­saus on jos­sain muu­al­la kuin Var­tiai­sen puheissa.
    .…
    Talous­po­liit­ti­ses­ti oikea pää­tös Suo­mes­sa siis täl­lä het­kel­lä oli­si se että elä­kei­kää alennettaisiin.

  95. Sepi: Vas­tus­ten ja muis­ti­pii­rien juot­ta­mi­nen pii­ri­le­vyyn kiin­ni ei ole mitään sel­lais­ta, jos­sa voi­si olla joten­kin yli­voi­mai­sen hyvä ver­rat­tu­na mui­hin, eikä sii­tä opi mitään sel­lais­ta mikä hel­pot­taa Ipho­nen ohjel­mis­ton suunnittelua.

    Elekt­ro­niik­ka­teol­li­suus meni jo, mut­ta kyl­lä aina­kin kone­puo­lel­la, jol­la on aina ollut elekt­ro­niik­ka­hom­mia suu­rem­pi mer­ki­tys Suo­mes­sa, val­mis­tus­tek­ni­nen tun­te­mus on sama asia kuin tek­ni­nen tun­te­mus. Ja val­mis­tus­tek­ni­nen tun­te­mus on aina valmistajalla.

  96. Kyt­ty­rä: Jos siis tuot­teen saa­mi­nen mark­ki­noil­le tar­koit­tai­si sitä, että yksi osak­kais­ta jäi­si kah­dek­si kuu­kau­dek­si teke­mään hom­mia kotiin­sa – ei tuo­hon työ­hön saa mitään tukea. 

    Mihin ihmee­seen tuos­sa tilan­tees­sa nii­tä tukia edes tar­vit­si­si? Johan tuo­ta parin kk työ­ru­pea­maa vas­taa­vat rahat saa vaik­ka pika­vip­pi­fir­mas­ta seu­raa­vak­si päi­väk­si tilille.

  97. USA:ssa inves­toin­nit konei­siin ja lait­tei­siin oli­vat aina­kin loka­kuun lopus­sa lin­jas­sa pit­kän aika­vä­lin kans­sa. Asu­mi­sen inves­toin­nit oli­vat vie­lä loka­kuun lopus­sa hie­noi­ses­sa nousus­sa. Inves­toin­tien heik­kous ei vai­ku­ta ole­van USA:ssa se kas­vun este. Vaih­to­ta­seen ali­jää­mä on var­mas­ti yksi asia, jon­ka on pak­ko kor­jaan­tua USA:ssa. Jul­ki­sen talou­den kulu­tus on myös las­ke­nut 2010 alkaen, mikä näkyy hitaam­pa­na kas­vu­na. Luon­nol­li­ses­ti nämä seli­tyk­set eivät tyy­dy­tä hen­ki­löi­tä, jot­ka tyk­kää­vät esiin­tyä puvuis­sa, mut­ta jos kuitenkin …

  98. Sun Tzu: Vii­saus on jos­sain muu­al­la kuin Var­tiai­sen puheissa.

    Talous­po­liit­ti­ses­ti oikea pää­tös Suo­mes­sa siis täl­lä het­kel­lä oli­si se että elä­kei­kää alennettaisiin.

    Kyl­lä Var­tiai­sen puheis­sa vii­saut­ta on. Ongel­ma­na on vain toi­men­pi­tei­den ajoitus.

    WB, IMF ja OECD ovat vii­me kuu­kausi­na jul­kais­seet raport­te­ja, jois­sa koros­te­taan, että sinän­sä kas­vua lisää­vät mut­ta vää­rin ajoi­te­tut toi­men­pi­teet ovat tehot­to­mia ja jopa hai­tal­li­sia. Ei esi­mer­kik­si kan­na­ta hei­ken­tää työt­tö­myys­tur­vaa, jos töi­tä ei ole tarjolla.

    Työ­voi­man tar­jon­taa lisää­vis­tä toi­mis­ta, esim elä­keiän nos­ta­mi­ses­ta oli­si syy­tä päät­tää täs­sä ja nyt, mut­ta nii­den voi­maan saat­ta­mi­nen pitäi­si ajoi­taa nousu­kau­teen. Schrö­der teki näin 90-luvun alus­sa ja nyt Sak­sa sen­kun pors­ku­taa. Schrö­der tie­tys­ti hävi­si vaalit…

  99. Kor­jaus: Schrö­der teki näin 2000 luvun alus­sa ja nyt Sak­sa sen­kun porskutaa.

  100. Kii­nas­sa pai­kal­lis­hal­lin­to on pahas­ti vel­kaan­tu­nut ja Kii­nan joh­to yrit­tää kan­sa­lai­si­aan kulut­ta­maan. Huo­nol­la menes­tyk­sel­lä. Jos ei ole sosi­aa­li­tur­vaa lain­kaan niin mie­lel­lään sääs­tää 40 % tulois­taan… Kii­nan kas­vu tulee tukeh­tu­maan HALVAN kivi­hii­len lop­pu­mi­seen. Kivi­hii­li sinän­sä ei lopu, mut­ta jos sen kai­va­mi­nen ylös mak­saa lii­kaa, niin se ei tue talous­kas­vua. Maa­il­man todel­li­sia kivi­hii­li­va­ro­ja (laa­dun mukaan jao­tel­tu­na) ei tie­dä kukaan. Natu­re-leh­des­sä pari vuot­ta sit­ten jul­kais­tun artik­ke­lin mukaan Kii­nan kivi­hii­li­va­rat ovat huo­mat­ta­vas­ti aiem­paa heikompilaatuiset.

  101. Kysy­myk­ses­sä kuka lop­pu­jen­lo­puk­si verot mak­saa kier­re­tään päät­ty­mä­tön­tä kehää ( end­less loop). Aina­kin jul­ki­sen alan työn­te­ki­jä, vaik­ka­pa polii­si mak­saa veroa, jot­ta yhteis­kun­ta voi mak­saa hänel­le palk­kaa, jot­ta hän voi maksaa…
    Tie­ten­kin vien­ti­teol­li­suu­des­sa tuo kier­to­kul­ku on hie­man pidem­pi ja ylit­tää val­ta­kun­tien rajat.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­il­mas­sa ei ole inves­toin­ti­la­maa vaan inves­toi­daan aivan ennä­tyk­sel­li­ses­ti. Euroo­pas­sa tosin on lama. 

    Isot pojat val­mis­tau­tu­vat laa­ja­mit­tai­seen metal­li­teol­li­suu­den tuot­tei­den vientiin. 😉

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aasias­sa inves­toi­daan ennä­tyk­sel­li­ses­ti, jos asi­aa tut­kii mis­sään his­to­rial­li­ses­sa pers­pek­tii­vis­sä, siis ver­ra­ten edel­li­siin vuosikymmeniin.

    Ver­tai­lu oli aikaan ennen vii­meis­tä lamaa , ei siis 100 vuo­den , ei edes 10 vuo­den päähän

  104. Heh, otsi­kos­ta tuli vie­lä yksi vit­si mie­leen: eli mitä ne KASVUALAT ovat suo­mes­sa mitä pitäi­si tukea?? NImet­kää yksi, heh heh

  105. Sepi: Vas­tus­ten ja muis­ti­pii­rien juot­ta­mi­nen pii­ri­le­vyyn kiin­ni ei ole mitään sel­lais­ta, jos­sa voi­si olla joten­kin yli­voi­mai­sen hyvä ver­rat­tu­na mui­hin, eikä sii­tä opi mitään sel­lais­ta mikä hel­pot­taa Ipho­nen ohjel­mis­ton suunnittelua.

    Ei. Mut­ta sil­lä on itse asias­sa jotain väliä, mihin jär­jes­tyk­seen ja min­kä­lai­sia kom­po­nent­te­ja lai­te­taan. Ja jot­ta se osaa­mi­nen oli­si, tar­vi­taan jokin mää­rä sen alan pai­kal­lis­ta tuotantoa.

    Sitä pait­si kus­tan­nus­te­hok­kuu­den nimis­sä aina­kin täl­lä het­kel­lä tilan­ne on se, että tiet­ty­jä asioi­ta — vaik­ka­pa tuo kom­po­nent­tien juot­ta­mi­nen pii­ri­le­vyyn — kan­nat­taa teh­dä pai­kal­li­ses­ti, jos sar­jat ovat pienehköjä. 

    Suo­mes­sa b2b-kau­pas­sa sar­jat ovat var­sin pie­niä, vaik­ka lisä­ar­vo voi olla suu­ri. Eikä oikein ole näky­vis­sä mitään sel­lais­ta teki­jää, joka tämän muut­tai­si. Logis­tiik­ka­kit­ka niin mate­ri­aa­li­sis­sa hyö­dyk­keis­sä kuin aja­tus­ten­kin siir­ros­sa tuo aina lisää hitaut­ta ja aloituskustannuksia.

    Myös­kään niin­den IC-kom­po­nent­tien mas­sa­val­mis­tus japa­ni­lai­sil­la lito­gra­fia­vä­li­neil­lä ja kemian­teol­li­suu­den lit­kuil­la ei auta yhtään sen yli­voi­mai­ses­ti eni­ten lisä­ar­voa tuot­ta­van tuot­teen osan, eli ohjel­mis­ton tekemisessä.

    Sat­tuu vain ole­maan niin, että jos teh­dään jotain muu­ta kuin kulut­ta­jae­lekt­ro­niik­kaa, rau­ta ja sof­ta kul­ke­vat hyvin tiu­kas­ti yhdes­sä. Sulau­te­tuis­sa jär­jes­tel­mis­sä nämä puo­let (ja hei, onko VHDL rau­taa vai sof­taa?) teh­dään yhdes­sä, ja hei­kom­pi lenk­ki rajoit­taa laadun.

    B2b-myyn­nis­sä — jota hyvin suu­ri osa suo­ma­lai­ses­ta vien­ti­tu­los­ta on — myy­tä­vät koko­nai­suu­det ovat usein var­sin moni­mut­kai­sia. Sin­ne on hyvin vai­kea sanoa, mikä osa suun­nit­te­lus­ta ja tuo­tan­nos­ta on se eni­ten lisä­ar­voa tuot­ta­va. Joka tapauk­ses­sa usein on niin, että lop­pua­siak­kaan mak­sa­mas­ta hin­nas­ta var­sin pie­ni osa menee suun­nit­te­lu- tai tuotantokustannuksiin.

    Suo­ma­lais­ten luon­tai­sem­pi paik­ka on olla myy­mäs­sä jotain niil­le japa­ni­lai­sil­le lito­gra­fia­veh­kei­den tekijöille.

    Olem­me ohit­ta­neet jo vuo­sia sit­ten tilan­teen jos­sa elekt­ro­niik­ka oli­si joten­kin ihmeel­lis­tä tai hie­noa. Nykyi­sin hie­noa on enää se, että mitä sil­lä elekt­ro­nii­kal­la voi teh­dä ja käy­tän­nös­sä se taas riip­puu sii­tä ohjelmistosta.

    Olem­me ohit­ta­neet vuo­sia sit­ten tilan­teen jos­sa ohjel­mis­tot oli­si­vat jotain ihmeel­lis­tä ja hie­noa. Nykyi­sin hie­noa on enää se, mitä sil­lä tuot­teel­la voi teh­dä ja käy­tän­nös­sä se taas riip­puu koko­nai­suu­den hallinnasta.

    En mis­sään tapauk­ses­sa halua vähä­tel­lä ohjel­mis­to-osaa­mi­sen mer­ki­tys­tä suo­ma­lai­se­na vien­ti­valt­ti­na. Mut­ta ei se mikään hopea­luo­ti sekään ole. Vain moni­mut­kai­sem­mat koko­nai­suu­det ja monia­lai­nen osaa­mi­nen on sel­lais­ta, jota ei ole help­po teh­dä hal­vem­mis­sa maissa.

  106. Kyt­ty­rä:
    Olen täs­sä yrit­tä­nyt muu­ta­man vuo­den ajan poh­tia, miten sai­sin perus­tet­tua uuden ohjel­mis­toa­lan yri­tyk­sen. Idea on kehi­tet­ty omal­la ajal­la, ohjel­moi­jat ovat teh­neet demoa omal­la ajal­la. Kaik­ki niin kuin kuu­luu­kin. Nyt kun hom­ma pitäi­si tuot­teis­taa, ei tukea saa oikein mis­tään. Kek­sin­tö­sää­tiö tukee vain “kek­sin­nöl­li­siä” inno­vaa­tioi­ta. TEKES ei läh­de kovin pie­nil­lä sum­mil­la teke­mään. Ja lähes kai­kis­sa tapauk­sis­sa vaa­di­taan suun­nil­leen se puo­let omaa pää­omaa – mitä nuo­ril­la hen­ki­löil­lä ei tie­ten­kään ole.

    No tämä pää­omaa­sia­kin var­mas­ti hoi­tui­si kun­han oli­si aikaa teh­dä kun­non mark­ki­noin­ti­ma­te­ri­aa­lia sijoit­ta­jil­le. Näi­tä yrit­tä­jiä on kol­me­tois­ta tusi­nas­sa joten mate­ri­aa­lin tulee olla oikeas­ti laadukasta.

    Kaik­kein suu­rin ongel­ma on kui­ten­kin se, että tämä yri­tys­tu­kea ei saa käyt­tää yri­tyk­sen omien työn­te­ki­jöi­den palk­koi­hin. Jos siis tuot­teen saa­mi­nen mark­ki­noil­le tar­koit­tai­si sitä, että yksi osak­kais­ta jäi­si kah­dek­si kuu­kau­dek­si teke­mään hom­mia kotiin­sa – ei tuo­hon työ­hön saa mitään tukea. Tuki tuli­si lait­taa ulko­puo­lis­ten kon­sult­tien tai mui­den sel­vi­tys­ten palk­kauk­seen. Tämä on täy­sin jär­je­tön­tä. Koko tuki­sys­tee­mi pitäi­si lait­taa uusik­si niin, että täl­lai­sia aloit­ta­via yri­tyk­siä tuet­tai­siin jous­ta­vas­ti – tie­tys­ti asian­tun­ti­joi­den avustuksella.
    Muu­ta­ma kymp­pi­ton­ni sin­ne tän­ne vaik­ka useam­mal­la mil­joo­nal­la vuo­des­sa ei tun­nu val­tion (tai vaik­ka finn­ve­ran tai vas­taa­van) bud­je­tis­sa yhtään mil­tään, mut­ta saat­taa olla rat­kai­se­va apu uusien star­tup­pien syntymiseen. 

    Alle­kir­joi­tan sen, että Teke­sin tuet ovat tur­hia, mut­ta ymmär­rät kai, että kuvai­let tilan­net­ta, jos­sa haluai­sit­te aloit­taa ris­kil­li­sen yri­tys­toi­min­nan otta­mat­ta itse lain­kaan riskiä?

    Myös­kin, jos ette löy­dä mis­tään kymp­pi­ton­nia parin kuu­kau­den työ­hön, ei ehkä ole hyvä aja­tus perus­taa fir­maa: joko ette osaa myy­dä ide­aa tai ehkä itse­kin tun­net­te että sitä ei saa myy­tyä, tai olet­te sen ver­ran huo­no­ja talou­den­pi­tä­jiä ettet­te ole saa­neet mitään sääs­töön (tai vakuu­dek­si sopi­vaa) hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa elä­mäs­sän­ne. Täl­löin te nime­no­maan tar­vit­si­sit­te sitä ulko­puo­lis­ta apua, ette­kä tukea omaan työhönne.

  107. Sun Tzu: Kun jol­lain paik­ka­kun­nal­la sul­je­taan pape­ri­teh­das tms mer­kit­tä­vä teol­li­suus­lai­tos niin kun­nan vero­tu­lot yleen­sä romahtavat.

    Kum­ma jut­tu. Teo­ria­si mukaan vero­tu­loil­le ei pitäi­si tapah­tua mitään kun ker­ran koti­ta­lou­det mak­sa­vat ne kaikki. 

    Espan­jan­tau­ti 2013 epi­de­mia tap­paa paik­ka­kun­nan asuk­kaat. (Pois­lu­kien perin­tö­ve­ro) jota­kin tapah­tuu myös mak­se­tuil­le veroil­le. Kum­ma jut­tu, kun teo­ria­si mukaan nehän kaik­ki mak­saa yri­tyk­set, eikä yri­tyk­set sai­ras­tu virustauteihin.

    Hie­man vaka­vam­min, tuot­ta­vat­ko tahal­li­set väää­ri­nym­mär­ryk­set sinul­le jotain eri­tyis­tä iloa?

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aasias­sa inves­toi­daan ennä­tyk­sel­li­ses­ti, jos asi­aa tut­kii mis­sään his­to­rial­li­ses­sa pers­pek­tii­vis­sä, siis ver­ra­ten edel­li­siin vuosikymmeniin. 

    Kuu­los­taa lai­hal­ta loh­dul­ta, kun ja jos arva­ten­kin inves­toin­ti­tuot­tei­den tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti (lin­jat ja ihmi­set) vuon­na 2008 perus­tui­vat vuo­den 2008 kysyn­tään (tai tuon tason jos­sain mää­rin ylit­tä­vään enna­koi­tuun tule­vaan kysyn­tään), ei vuo­den 2000 tai sitä edel­tä­vien aiko­jen kysyntään.

  109. JTS:
    Kanat­ta muis­taa, että muis­sa kuin Euro-mais­sa asun­to­lai­no­ja on sidot­tu pal­jon Sveist­sin fran­giin – samoin kuin Suo­mes­sa sil­loin 89- tun­tu­mas­sa. Pan­kit ymmär­tä­vät ris­kit pie­nes­tä valuutasta.

    Luu­li­sin, että Tans­kas­sa on nyky­ään sidot­tu asun­to­lai­no­ja Sveit­sin fran­gei­hin koko­lail­la yhtä vähän kuin Suo­mes­sa 1980-luvul­la. Sii­tä, että valuut­ta­lai­nat oli­vat yri­tyk­sil­le ongel­ma, ei seu­raa, että pitäi­si pyr­kiä sisäi­sel­lä deval­vaa­tiol­le efek­tii­vi­ses­ti teh­dä kai­kis­ta lai­nois­ta “valuut­ta­lai­no­ja”.

    Deval­vaa­tio­ta ei ole teh­ty Unka­ris­sa tai Liet­tuas­sa. Deval­vaa­tio ei enää ole talous­lää­ke kuten se oli vie­lä 80-luvul­la. Deval­voin­ti pitäi­si teh­dä yllät­täö­en, jot­ta ei oli­si valuut­ta­pa­koa, ja toi­voa, ete­ti­vät kil­pai­li­ja­maat seu­raa perässä.

    Tois­toi­na aikai­sem­mis­ta: Deval­vaa­tioi­ta, jot­ka tapah­tu­vat kes­kus­pan­kin ilmoi­tuk­sel­la val­tion­va­rain­mi­nis­te­riön kiis­tä­mi­sen jäl­keen ei kel­lu­vil­la valuu­toil­la tapah­du. Deval­voi­tu­mis­ta tapah­tuu pal­jon­kin, ja esi­mer­kik­si juu­ri Unka­ris­sa 2008 hyvin­kin paljon:
    http://www.google.com/finance?chdnp=0&chdd=1&chds=1&chdv=1&chvs=Linear&chdeh=0&chfdeh=0&chdet=1353386829812&chddm=1770442&q=CURRENCY:HUFEUR&ntsp=0&ei=TwurUIDSOKWnwAOzeg

    Liet­tuas­sa on pidet­ty valuut­ta sidot­tu­na tiu­kas­ti euroon. Jäl­ki­kin on ollut sen mukaista.

  110. Sun Tzu:
    Kum­ma jut­tu. Teo­ria­si mukaan vero­tu­loil­le ei pitäi­si tapah­tua mitään kun ker­ran koti­ta­lou­det mak­sa­vat ne kaikki.

    Työt­tö­mät siel­lä koti­ta­louk­sis­sa eivät mak­sa vero­ja. Ja kun muut koti­ta­lou­det eivät sen sul­je­tun teh­taan tuot­tei­ta osta, niin nekään eivät mak­sa veroja. 

    Täl­lai­ses­sa “väit­te­lys­sä” ei ole mitään miel­tä, kos­ka minä en mis­sään vai­hees­sa esit­tä­nyt mitään “teo­ri­aa”, vaan tote­sin että blan­ket-väit­tä­mä jon­ka mukaan fir­mat mak­sa­vat kaik­ki verot, on höl­mö. Mel­kein, mut­ta ei ihan, yhtä höl­mö on väi­te että koti­ta­lou­det mak­sa­vat kaik­ki verot. Se on mel­kein yhtä höl­mö, kos­ka nykyi­nen talous nyt toi­mii niin, että laa­ja­mit­tai­ses­ta tuo­tan­nos­ta vas­taa­vat yleen­sä yri­tyk­set. Mut­ta se ei ole aivan yhtä höl­mö, kos­ka koti­ta­louk­sia ja nii­den talou­del­lis­ta toi­min­taa kyl­lä oli­si ilman yri­tyk­siä. Yri­tyk­siä ei oli­si edes ole­mas­sa ilman koti­ta­louk­sia, yri­tyk­set ovat pelk­kä orga­ni­soin­nin väli­ne.

    Yri­tys on peri­aat­tees­sa vain kir­jan­pi­dol­li­nen kuvit­tee­li­nen olio, joka on ole­mas­sa vain pape­ril­la. Hyö­dyl­li­nen, käte­vä jne, mut­ta kui­ten­kin vain jotain joka on ole­mas­sa vain sik­si että se tekee jotain mitä koti­ta­lou­det voi­vat käyttää. 

    Ja mitä tulee sii­hen, että oli­si joten­kin hyvä jut­tu että fir­mat pitä­vät kas­sas­saan iso­ja raho­ja joi­ta joh­to sit­ten käyt­tää mat­kus­te­luun ja juo­pot­te­luun, en oikein nyt näe mitä jär­keä sii­nä oli­si. Siis, argu­ment­ti että se on hyvä jut­tu kos­ka se on jotain jär­ke­vää talou­del­lis­ta toi­min­taa, on aivan mie­li­puo­li­nen. Tai siis, jos se on jär­ke­vää, niin eikö se ole sit­ten ihan sama, käyt­tää­kö sen rahan fir­man joh­to vai omis­ta­jat joil­le se raha jae­taan osinkona? 

    Olen­nais­ta on siis inves­toin­nit jot­ka joh­ta­vat tuo­tan­toon joka Say:n lain hen­ges­sä tuot­taa itse oman kysyn­tän­sä. Muu on kulu­tus­ta. Minus­ta nyt vaan on joten­kin mie­lek­kääm­pää aja­tel­la että koti­ta­lou­det kulut­ta­vat johon­kin omia raho­jaan kuin että yri­tys­ten joh­ta­jat kulut­ta­vat omis­ta­jien raho­ja johon­kin mitä eivät itse iki­nä ostai­si. Minus­ta aja­tus sii­tä, että tämä jäl­kim­mäi­nen oli­si jokin hyvä jut­tu, hais­kah­taa rikot­tu­jen ikku­noi­den virhepäätelmältä.

  111. Tie­de­mies: Duo­da­duo­da. Peri­aat­tees­sa olen samaa miel­tä sii­tä, että vero­tuk­sen oli­si hyvä, jos nyt ei suo­sia, niin ei aina­kaan hai­ta­ta aktii­vi­ses­ti kas­vua, niin­kuin nyt. Toi­saal­ta, jos raha on jär­ke­väm­pää jät­tää sisäl­le fir­maan (joh­don tör­sät­tä­väk­si) kuin jakaa omis­ta­jil­le, tämä las­kee fir­man sisäl­lä kyn­nys­tä “inves­toi­da” sel­lai­siin asioi­hin kuin joh­don auton­kul­jet­ta­jiin, eri­lai­seen “tyky­toi­min­taan” (eli vii­naan ja kyl­py­lä­lo­miin) jne. 

    Tai sit­ten asia on niin päin, että Suo­men nykyi­nen vero­tus juu­ri ohjaa “inves­toi­maan” fir­man raho­ja tai vero­suun­nit­te­le­maan ne muu­al­le kuin osin­koi­na mak­set­ta­vak­si. Jos tulee lii­kaa voit­toa, veroi­hin menee sii­tä iso sii­vu ja lisäk­si ennak­ko­ve­rot­kin nouse­vat, mikä taas lisää kuu­kausi­me­no­ja, mis­tä voi olla hait­taa esim. jos tulot eivät ker­ry tasai­ses­ti. Vero­suun­nit­te­lus­ta on vii­me aikoi­na kohut­tu — oli­si­ko­han ole­mas­sa rea­lis­tis­ta arvio­ta, miten pal­jon vähem­män (tai enem­män) vero­ja ker­tyi­si Viron mallilla…?

  112. åke: Heh, otsi­kos­ta tuli vie­lä yksi vit­si mie­leen: eli mitä ne KASVUALAT ovat suo­mes­sa mitä pitäi­si tukea?? NImet­kää yksi, heh heh

    Ehkä­pä avain onneen on juu­ri­kin sii­nä, että kukaan ei pää­se nimeä­mään kas­vua­lo­ja joil­le sit­ten syy­det­täi­siin tukiai­sia. Täs­sä voit­ta­jien löy­tä­mi­ses­sä rahoit­ta­jat eivät nimit­täin ole ereh­ty­mät­tö­miä, ja jul­ki­nen val­ta rahoit­ta­ja­na on aivan eri­tyi­sen erehtyväinen. 

    Ei siis kan­na­ta kek­siä eri­tyi­siä tukiai­sia ohjel­mis­to­y­rit­tä­jil­le, tai vih­reäl­le tek­no­lo­gial­le, tai puu­ra­ken­ta­mi­sel­le, tai mil­le­kään muul­le­kaan poliit­ti­sel­le lem­pi­lap­sel­le. Jos halu­taan tukea kas­vua, pitää kas­va­mi­ses­ta teh­dä kan­nat­ta­vaa (ver­rat­tu­na ei-kas­va­mi­seen). Mark­ki­noil­la syn­tyy sit­ten sekä voit­ta­ja- että häviä­jäi­deoi­ta. Voit­ta­jien pitäi­si pys­tyä mak­sa­maan aina­kin itsen­sä, ehkä tuot­ta­maan sii­nä sivus­sa hyö­tyä muillekin.

  113. Sepi: Vas­tus­ten ja muis­ti­pii­rien juot­ta­mi­nen pii­ri­le­vyyn kiin­ni ei ole mitään sel­lais­ta, jos­sa voi­si olla joten­kin yli­voi­mai­sen hyvä ver­rat­tu­na mui­hin, eikä sii­tä opi mitään sel­lais­ta mikä hel­pot­taa Ipho­nen ohjel­mis­ton suunnittelua.

    Myös­kään niin­den IC-kom­po­nent­tien mas­sa­val­mis­tus japa­ni­lai­sil­la lito­gra­fia­vä­li­neil­lä ja kemian­teol­li­suu­den lit­kuil­la ei auta yhtään sen yli­voi­mai­ses­ti eni­ten lisä­ar­voa tuot­ta­van tuot­teen osan, eli ohjel­mis­ton tekemisessä.

    Muut mer­kit­tä­vää lisä­ar­voa tuot­ta­vat pro­ses­sin osat lie­ne­vät teol­li­nen muo­toi­lu ja mark­ki­noin­ti. Epäi­len suu­res­ti, että se val­mii­den piir­rus­tus­ten mukaan suo­ri­tet­ta­va pii­ri­le­vy­jen val­mis­tus ei auta nii­hin­kään erityisemmin.

    Olem­me ohit­ta­neet jo vuo­sia sit­ten tilan­teen jos­sa elekt­ro­niik­ka oli­si joten­kin ihmeel­lis­tä tai hie­noa. Nykyi­sin hie­noa on enää se, että mitä sil­lä elekt­ro­nii­kal­la voi teh­dä ja käy­tän­nös­sä se taas riip­puu sii­tä ohjelmistosta.

    Mis­säs ne ohjel­mis­tot teh­dään? Suo­mes­sa ja Nokia näyt­tää hyvää esi­merk­kiä? Päi­vän vit­si ja Kii­na pesee men­nen tul­len Intian ja Euroo­pan ohjel­mis­to-osaa­mi­sel­laan seu­raa­van 10 vuo­den aika­na. Täl­lä het­kel­lä ollaan samas­sa jamas­sa kuin verk­ko­lait­tei­den suh­teen 10 vuot­ta sit­ten. Nokia ja kump­pa­nit tie­si­vät että Kii­naan sijoit­ta­mi­nen valut­taa tie­to­tai­don Kii­naan, ja nyt Huawei ja ZTE ovat iso­ja teki­jöi­tä verk­ko­puo­lel­la. Ja näin­hän ei käsi­tyk­se­si muka­na pitä­nyt olla?

    Ohjel­mis­to­puo­lel­la oppi hae­taan red­hat linuk­sis­ta (oma variant­ti, red flag) ja androi­dis­ta joka on asen­net­tu­na about jokai­seen kii­nas­sa suun­ni­tel­tuun ja val­mis­tet­tuun mat­ka­pu­he­li­meen ja tab:iin.

    Kii­na muu­ten val­mis­taa ja osit­tain itse suun­nit­te­lee ARM ja MIPS pro­ses­so­rit­kin. nokia jämäh­ti “brän­din” yllä­pi­toon ja kii­na­lai­set­kin sujah­ti­vat ohi tek­nii­kan tie­tä­myk­ses­sä täs­sä­kin asiassa.

  114. Suo­ma­lai­set koneet ja lait­teet ovat menes­ty­neet syys­tä, että Suo­mes­sa ne pys­ty­tään varus­ta­maan ohjel­mis­tol­li­sel­la eri­kois­osaa­mi­sel­la ja auto­ma­tial­la. Näin syn­tyy äly­käs his­si, äly­käs met­sä­ko­ne, älykäs…

    Ohjel­moin­tiy­ri­tyk­sil­lä eri­lais­ten vero­jen ja työ­voi­ma­ku­lu­jen takia hin­nat muo­dos­tu­vat niin kor­keik­si, ettei aloittelevilla/pienillä yri­tyk­sil­lä ole varaa ostaa näi­tä pal­ve­lui­ta, vaik­ka ne oli­si­vat menes­ty­mi­sen ja kas­vun kan­nal­ta ratkaisevia.

    Uusia kas­vua­lo­ja voi­si­kin syn­nyt­tää ja tukea pois­ta­mal­la tuo­tan­nol­lis­ten ohjel­moin­ti­pal­ve­lu­jen ALV.

  115. Rai­mo K: No tämä­hän on täyt­tä pup­pua! Yri­tyk­set eivät mak­sa yhtään mitään, eihän niil­lä ole omaa rahaa, yri­tys­ten asiak­kaat mak­sa­vat kaik­ki yri­tyk­sen kulut!

    Ja kun puhu­taan yri­tys­ve­ro­tuk­sen alen­ta­mi­ses­ta, ei puhu­ta palk­ka­ve­ros­ta tai ALVis­ta yms.

    Ja se asiak­kai­den raha tulee sei­näs­tä. Valis­tu­neem­pi kan­san­osa tie­tää että raha tulee KELAs­ta.. Voi hyvää päivää.

  116. Miten niis­tä kal­liim­pia tuli­si. Esi­mer­kik­si pie­nen lii­ke­vaih­don yri­tys, joka ei ole vie­lä ALV-vel­vol­li­nen ei saa ALV-väennystä.

    Toi­saal­ta oli­si­vat­ko ohjel­mis­to­pal­ve­lut hal­vem­pia, jos nii­den ALV oli­si vaik­ka­pa 50 prosenttia?

    1. Käy­dään­pä nyt tuo arvon­li­sä­ve­ro läpi.

      a) Nyky­ti­lan­ne. Ohjel­mis­to­pal­ve­lut arvon­li­sä­ve­rol­li­sia. Pet­te­ri M. Nört­ti perus­tuu ohjel­mis­to­pal­ve­lun, ostaa tie­to­ko­neen här­päk­kei­neen (1000 € + alv 230 €) ja alkaa vään­tää koo­dia . Hän myy kehit­tä­män­sä ohjel­man hin­taan 10 000 + alv 2300€ Oy Kon­ser­ni AB:lle. Pet­te­ri jou­tuu mak­sa­maan arvon­li­sä­ve­roa 2300 — 230 = 2070 euroa. Kas­sas­sa on tämän jäl­keen 12300 — 2070 — 1230 = 9000 euroa. Kon­ser­ni Oy voi vähen­tää tuon 2300 euron arvon­lisåä­ve­ro-osuu­den omas­sa vero­tuk­ses­saan, joten kon­ser­ni Oy on mak­sa­nut ohjel­mas­ta vain 10 000 euroa.

      b) Ohjel­mis­to­pal­ve­lut ovat arvon­li­sä­ve­rot­to­mia tai Pet­te­ri on tyh­mä, ja halu­aa toi­min­tan­sa pie­ni­muo­toi­se­na arvon­li­sä­ve­rot­to­mak­si. Tie­to­ko­ne mak­saa edel­leen 1230 euroa ja ohjel­man myyn­ti­hin­ta on 10 000. Kas­san poh­jal­le jää 10 000 — 1230 = 8700 euroa. Jos Pet­te­ri halu­aa itsel­leen 9000 euron tulot, hänen pitäi­si nos­taa bit­ti­ka­san hin­ta 10230 euroon, mut­ta suos­tuu­ko Kon­ser­ni Oy moi­seen yli­hin­noit­te­luun?. Jos suos­tuu, ooli­si­han Pet­te­ri voi­nut nos­taa hin­taa myös vaih­toeh­dos­sa a). Jos asiak­kaat ovat arvon­li­sä­ve­rol­li­sia, ei kos­kaan pidä teh­dä itses­tään arvon­li­sä­ve­ro­ton­ta, kos­ka sil­loin menet­tää väli­pa­nos­ten arvon­li­sä­ve­ron vähennyskelpoisuuden. 

      Itseä­ni har­mit­taa suu­res­ti, että teki­jä­noi­keus­kor­vauk­set (esim Kuva­leh­den kolum­ni) ovat arvon­li­sä­ve­rot­to­mia. Tämän on var­maan jokin free­lance­toi­mit­ta­jien edun­val­von­ta­po­ruk­ka onnis­tu­nut neu­vot­te­le­maan luul­leen sitä suu­rek­si voitoksi.

  117. Kon­ser­ni Oy voi vähen­tää tuon 2300 euron arvon­lisåä­ve­ro-osuu­den omas­sa verotuksessaan”.

    Mak­sa­va yri­tys ei voi vähen­tää tuo­ta 2300 euron arvon­li­sä­ve­roa. Se saa tuon sum­man vain mukaan arvo­li­sä­ve­ro­ti­lin­pi­toon­sa, ja kaik­ki on hyvin, mut­ta vain niin kau­an kuin ALV tili on nega­tii­vi­nen tai nol­la. Sitä ylit­tä­väl­tä osal­ta tuo 2300 euroa muut­tuu­kin verot­ta­jal­le mak­set­ta­vak­si ALV:ksi.

    Yri­tyk­sen int­res­si ei ole kas­vat­taa ALV-vel­kaa eli mak­set­ta­vaa val­tiol­le. Pimeä kui­ti­ton kaup­pa perus­tuu ALV-kier­toon. Sii­nä yri­te­tään mak­si­moi­da ALV-saa­ta­vat ja mini­moi­da ALV-velat.

    Suur­ten kon­ser­nien ALV-vero­suun­nit­te­lu on oma lukun­sa, kuten on ulko­mai­set kon­ser­nia­vus­tuk­set­kin. Onhan se Google-mai­non­ta­kin arvonlisäverotonta.

    1. Evert,
      Jos toi­mit yrit­tä­jä­nä, suo­sit­te­len sinua tutus­tu­maan arvon­li­sä­ve­ro­tuk­sen logiik­kaan ihan omaa etuasiajatellen.

  118. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Käy­dään­pä nyt tuo arvon­li­sä­ve­ro läpi.a) Nyky­ti­lan­ne. Ohjel­mis­to­pal­ve­lut arvon­li­sä­ve­rol­li­sia. Pet­te­ri M. Nört­ti perus­tuu ohjel­mis­to­pal­ve­lun, ostaa tie­to­ko­neen här­päk­kei­neen (1000 € + alv 230 €) ja alkaa vään­tää koo­dia . Hän myy kehit­tä­män­sä ohjel­man hin­taan 10 000 + alv 2300€ Oy Kon­ser­ni AB:lle. Pet­te­ri jou­tuu mak­sa­maan arvon­li­sä­ve­roa 2300 – 230 = 2070 euroa. Kas­sas­sa on tämän jäl­keen 12300 – 2070 – 1230 = 9000 euroa. Kon­ser­ni Oy voi vähen­tää tuon 2300 euron arvon­lisåä­ve­ro-osuu­den omas­sa vero­tuk­ses­saan, joten kon­ser­ni Oy on mak­sa­nut ohjel­mas­ta vain 10 000 euroa.…

    Olet­taen että tuo ohjel­mis­to­pal­ve­lu myy tuot­teit­taan arvon­li­sä­vel­vol­li­sil­le yri­tyk­sil­le niin noin. Jos taas myy pal­ve­lui­ta ihan kulut­ta­jil­le niin asia on eri. Jos hypo­teet­ti­se­nä esi­merk­ki­nä Pet­te­ri vaik­ka­pa asen­taa mum­mol­le kuva­pu­he­li­men, niin tun­ti­ve­lo­tuk­ses­ta jotain 70% on vero­ja, käy­tän­nös­sä mum­mu soit­taa suku­lais­po­jal­leen. Tätä voi ja on lää­kit­ty eri ALV-kan­noil­la, koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sil­lä, tms. mut­ta parem­pi oli­si vain saa­da tuo koko­nais­ve­roas­te pal­ve­luis­sa pienemmäksi.

  119. Pek­ka Tai­pa­le: Ehkä­pä avain onneen on juu­ri­kin sii­nä, että kukaan ei pää­se nimeä­mään kas­vua­lo­ja joil­le sit­ten syy­det­täi­siin tukiai­sia. Täs­sä voit­ta­jien löy­tä­mi­ses­sä rahoit­ta­jat eivät nimit­täin ole ereh­ty­mät­tö­miä, ja jul­ki­nen val­ta rahoit­ta­ja­na on aivan eri­tyi­sen erehtyväinen. 

    Jenk­ki­po­jil­la on tähän ihan toi­mi­va sys­tee­mi. Siel­lä kaut­ta his­to­rian on pyrit­ty sii­hen että varal­li­suus ker­tyy yksit­täi­sil­le ihmi­sil­le (jos­kin Oba­ma nyt yrit­tää teh­dä kaik­ken­sa tuho­tak­seen tämän perinnön).

    Kun maas­sa on riit­tä­vän pal­jon riit­tä­vän varak­kai­ta ihmi­siä, he voi­vat inves­toi­da rahaa oman tai kave­rin fir­maan ilman pel­koa sii­tä että peri­ka­to uhkaa jos hom­ma epä­on­nis­tuu. Näin syn­tyy pal­jon päh­kä­hul­lu­ja ideoi­ta jois­ta suu­rin osa tie­ten­kin kaa­tuu. Mut­ta sit­ten syn­tyy myös sel­lai­sia päh­kä­hul­lu­ja ideoi­ta kun Mic­ro­soft, Apple tai Google.

  120. ALV:n logiik­ka on minul­le tut­tua. Kyl­lä­hän ALV kuor­mit­taa eri yri­tyk­siä eri taval­la riip­puen sii­tä pal­jon niil­lä alvil­li­sia tuotantopanoksia.

  121. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyse oli tuo­tan­nol­li­sis­ta ohjel­mis­to­pal­ve­luis­ta, jois­sa osta­ja­na on har­voin kotitalous.

    Kyl­lä sitä ohjel­mis­to- tai aina­kin ylei­sem­min IT-pal­ve­lui­ta voi­si myy­dä koti­ta­louk­sil­le­kin. Henk. koht. jos­kus miet­ti­nyt että mitä jos teki­si geria­tec­hiä, eli siis nime­no­maan van­huk­sil­le suun­nat­tu­ja rää­tä­löi­tyä tie­to­tek­niik­kaa. Toi­mii, jos saa vaik­ka KELAn mak­sa­maan, mut­ta jos menee suo­ran mum­mun kuk­ka­rol­le niin se ALVi… Sat­tu­nees­ta syys­tä tuol­lai­sia kulut­ta­jil­le suun­nat­tu­ja pal­ve­lui­ta on suh­teel­li­sen vähän.

  122. Puo­lus­tai­sin kone­pa­ja­teol­li­suut­ta kovas­ti, kos­ka sii­nä Suo­mel­la on todel­lis­ta kil­pa­lue­tua. Kone­pa­ja­tuot­tei­den eri­kois­piir­re on, että jos se on huo­no, sitä ei oikein voi kor­ja­ta parem­mak­si. Voi yrit­tää elää huo­non kans­sa tai romut­taa ja ostaa uuden. Tasa­laa­tuis­ta ja takuu­ar­vot täyt­tä­vää saa edel­leen maa­il­mas­ta hakea. Väi­te sii­tä, että muu­al­la­kin osa­taan ei ole tot­ta, vaik­ka­kin kyse voi olla enem­män asen­tees­ta. Val­mis­tuk­ses­sa mini­moi­daan kus­tan­nuk­set ja mak­si­moi­daan nel­jän­nes­vuo­den voit­to. Joka tapauk­ses­sa takuu­hy­vää ei hel­pol­la löydy.

    Suo­men vien­ti saa­daan kone­pa­ja­teol­li­suu­des­sa hel­pos­ti kun­toon. Tai poliit­ti­ses­ti ja ideo­lo­gi­ses­ti ei niin hel­pos­ti. Kus­tan­nus­ten suo­mi­li­sä koos­tuu logis­tii­kas­ta ja ener­gias­ta. Kum­paa­kin on vero­tuk­sel­li­ses­ti nos­tet­tu ja tulok­set näh­dään. Näi­den vero­jen las­ke­mi­nen sopi­val­le tasol­le pois­taa suo­mi­li­sän ja kor­jaa tilan­teen. Kos­ka logis­tii­kan etäi­syys­li­sä on Suo­mes­sa kak­sin­ker­tai­nen, pitää polt­toai­neen hin­nan olla alla puo­let Sak­san hin­nas­ta. Ener­gian kulu­tus on kyl­mäs­tä ilmas­tos­ta joh­tuen kak­sin­ker­tai­nen, joten säh­kön hin­nan pitää olla puo­let Sak­san hin­nas­ta. Säh­kön kulu­tuk­ses­ta ei muu­ten voi enää sääs­tää. Inves­toin­nit on jo teh­ty ja ener­gia kuluu hal­lin ilman­vaih­dos­sa kor­vausil­man läm­mit­tä­mi­seen. Ja on siel­lä läm­mön­tal­teen­ot­to, se ei vain täs­sä ilmas­tos­sa jää­ty­mis­pis­teen vuok­si toi­mi kovin hyvin. Työ­voi­ma­ku­lu­jen vuok­si ei kukaan fir­ma Suo­mes­ta pois lähde.

    Kone­pa­ja­teol­li­suu­den perus­val­mis­tus muo­dos­taa koko­nai­suu­den, jos­sa rau­das­ta teh­dys­sä konees­sa on sulau­tet­tu jär­jes­tel­mä ja sii­nä on ohjel­ma. Jos perus­val­mis­tus mene­te­tään, mene­te­tään kaik­ki muut­kin. On todel­la­kin syy­tä rea­goi­da nopeas­ti ja palaut­taa menet­ty kus­tan­nus­ky­ky laki­muu­tok­sil­la (jota ei tie­ten­kaan teh­dä, joten jyr­kän­teel­tä täs­sä syök­sy­tään koh­ta alas).

  123. Yli­pään­sä IT-pal­ve­luis­sa, myös kulut­ta­jil­le suun­na­tuis­sa ver­ko­pal­ve­luis­sa, van­ha nyrk­ki­sään­tö oli työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia 70%, 15% ohjel­mis­to­li­sens­se­jä ja 15% lait­tei­ta ja nii­hin liit­ty­viä kus­tan­nuk­sia. Nyky­ään sanoi­sin että pikem­min­kin 90%, 5% ja 5%. Jos ottaa tos­ta työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sis­ta toi­mi­ti­lat erik­seen niin nekin on var­maan enem­män kuin se var­si­nai­nen tie­to­tek­niik­ka. Sat­tu­nees­ta syys­tä B2B on huo­mat­ta­vas­ti hou­kut­te­le­vam­paa kuin muu­ten­kin vai­kea B2C.

  124. Tie­de­mies: …vaan tote­sin että blan­ket-väit­tä­mä jon­ka mukaan fir­mat mak­sa­vat kaik­ki verot, on hölmö. 

    Ei tie­ten­kään ole.

    Kes­kus­te­lun aihee­na on kuin­ka vero­tuk­sel­la tue­taan yri­tyk­siä, eri­tyi­ses­ti vientiyrityksiä.

    ALV, kun­nal­lis­ve­ro, kal­ja­ve­ro, jne, ovat kaik­ki yri­tyk­sen mak­sa­mia kus­tan­nuk­sia jot­ka mak­se­taan osa­na palk­kaa. Nii­den alen­ta­mi­nen paran­taa Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä aivan samal­la lail­la (ja itse asias­sa parem­min­kin) kun kei­no­te­koi­set ja kor­rup­tio­alt­tiit yritystukiaiset.

  125. Jos tar­koi­tus on puhua yri­tys­ten toi­min­tae­del­ly­tyk­sis­tä, niin ALV, jos sii­nä ei ole poik­keuk­sia, ei häi­rit­se toi­min­taa yhtä pal­jon kuin vaik­ka pal­kan verot­ta­mi­nen. Yhtei­sö­ve­ro on sikä­li myös ok, että sitä mak­se­taan vas­ta kun lii­ke­voit­toa on syn­ty­nyt, joten jos se johon­kin vai­kut­taa niin inves­toin­ti­ha­luk­kuu­teen. Sama pätee pää­oma­tu­lo­jen verotukseen. 

    Sum­ma sum­ma­rum, verot vai­kut­ta­vat käyt­täy­ty­mi­seen ja lom­pak­koon nega­tii­vi­ses­ti. Olen­nais­ta on se, mikä vai­ku­tus on eni­ten epä­toi­vot­ta­vaa. Popu­lis­ti­nen mus­su­tus yri­tys­ten vero­ra­si­tuk­ses­ta ei taas oikein kiinnosta.

  126. tcrown: Jos nyt muis­tel­laan vaik­ka vii­mek­si jul­kis­ta kes­kus­te­lua rahoi­tus­sek­to­rin tran­sak­tio­ve­ros­ta, niin sil­loin kyl­lä väi­tet­tiin kovas­ti, että asiak­kaat mak­sa­vat lop­pu­jen lopuk­si nuo­kin verot. Ilmei­ses­ti siis asiak­kaat mak­sa­vat kaik­ki ne verot joi­ta suun­ni­tel­laan, mut­ta yri­tyk­set mak­sa­vat ne verot mil­lä mak­se­taan sai­raan­hoi­ta­jien ja opet­ta­jien pal­kat. Aina­kin jos tähän pro­pa­gan­daan on uskominen.

    Heh, näin­hän se menee… Finans­sia­lan mukaan asiak­kaat mak­sai­si­vat tran­sak­tio­ve­ron lisäk­si myös mah­dol­li­sen asun­to­lai­na­ka­ton kus­tan­nuk­set kor­keam­pi­na lainamarginaaleina.

    Huo­jen­ta­vaa kuul­la, että tähän asti pan­kit ovat silk­kaa hyvyyt­tään ja ante­liai­suut­taan peri­neet mata­lam­pia mar­gi­naa­le­ja kuin mihin mark­ki­na­ti­lan­ne antaa myöden.

    Mitä itse asi­aan tulee, niin eikö­hän paras­ta kas­vua­kin tuke­vaa vero­tus­ta ole mah­dol­li­sim­man laa­ja vero­poh­ja, sel­keä raken­ne ja mata­la vero­kan­ta. Ei pis­te­ve­ro­ja eikä vero­hel­po­tuk­sia, lis­taa­mat­to­man ja lis­ta­tun yri­tyk­sen vero­koh­te­lu saman­lai­sek­si ja niin eespäin

  127. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Itseä­ni har­mit­taa suu­res­ti, että teki­jä­noi­keus­kor­vauk­set (esim Kuva­leh­den kolum­ni) ovat arvon­li­sä­ve­rot­to­mia. Tämän on var­maan jokin free­lance­toi­mit­ta­jien edun­val­von­ta­po­ruk­ka onnis­tu­nut neu­vot­te­le­maan luul­leen sitä suu­rek­si voitoksi. 

    Kaik­ki teki­jä­noi­keus­kor­vauk­set eivät ole alv-vapai­ta, vaan lain­sää­dän­tö on kryp­ti­nen täl­lä alu­eel­la. Leh­den teke­mi­nen koko­nai­suu­te­na koos­tuu lomit­tu­vas­ta ja pääl­lek­käi­ses­tä työs­tä, jos­sa kaup­payk­sik­kö­nä “teki­jä­noi­keus” ei ole usein­kaan yhteis­mi­tal­li­nen, eikä vält­tä­mät­tä edes hel­pos­ti määriteltävissä. 

    Kun tätä oop­pe­raa sit­ten sum­maa yhteen eri­lai­si­na kulun­kei­na, palk­kio- tai las­ku­rat­kai­sui­na ja jul­kai­suoi­keuk­si­na, voin pää­toi­mit­ta­jan housuis­ta ker­toa, että asia ei tosi­aan ole niin yksin­ker­tai­nen kuin se sinun näkö­kul­mas­ta­si kolum­nis­ti­na näyttäytyy. 

    Ei muu­ten vero­toi­mis­tos­sa­kaan tule teki­jä­noi­keus-alv-kysy­myk­siin vas­taus­ta kuin aptee­kin hyl­lyl­tä. Pari ker­taa olen soi­tel­lut näis­tä, ja siel­lä ohja­taan puhe­lu aina käheä-ääni­sel­le spe­sia­lis­til­le — ehkä Suo­men ainoal­le vero­lain tun­ti­jal­le aiheesta.

  128. ALV:n pois­ta­mi­nen yhdel­tä väli­por­taal­ta ei vai­ku­ta vero­ra­si­tuk­seen, jos sen vii­mei­sen tran­sak­tion ALV:tä ei pois­te­ta tai vähennetä.

    ALV mak­se­taan kui­ten­kin sii­tä koko vii­mei­sen tran­sak­tion arvos­ta ja se vain sit­ten jakau­tuu arvo­ket­jus­sa sen mukaan, että mis­sä por­tais­sa on teh­ty työ­tä tai tuo­tet­tu lisäarvoa.

    ALV:n ongel­ma on se, että kun “arvoa” tuo­te­taan työl­lä, mak­se­taan ALV sekä voi­tos­ta, että pal­kois­ta. Kun “arvoa” tuo­te­taan koneel­la, mak­se­taan veroa vain “lisä­ar­vos­ta” eli voi­tos­ta, kos­ka koneen ostoon ja yllä­pi­toon kulu­va “arvo” on ALV-vähennyskelpoista.

    Mik­si työ ei ole ALV-vähen­nys­kel­pois­ta? Eikö ALV:n pitäi­si olla arvon­li­sä­ve­ro, eikä “työl­lä tuo­te­tun arvon vero”.

    Yhteis­kun­nas­sa jos­sa pyri­tään kas­vat­ta­maan työ­voi­main­ten­sii­vis­ten pal­ve­lui­den kulu­tus­ta ja tuo­tan­toa ALV on nyky­muo­dos­saan ääret­tö­män haitallinen.

    Jos työ oli­si 100%:sesti ALV-vähen­nys­kel­pois­ta, niin arvo­ket­jus­sa veroa mak­set­tai­siin sen mukaan, että mis­sä lisä­ar­vo, ts. voit­to muo­dos­tuu. Nyt ALV:tä mak­se­taan sekä voi­ton muo­dos­tu­mi­ses­ta, että palkoista.

    ALV:n 100%:nen vero­vä­hen­ny­soi­keus tie­tys­ti romah­dut­tai­si veron tuo­ton, joten sitä on vai­kea ehdot­taa suin­päin ilman kor­vaa­via tulo­ja valtiolle…

  129. Vii­mei­sen lauseen pitäi­si siis olla:

    Työn 100%:nen ALV-vero­vä­hen­ny­soi­keus tie­tys­ti romah­dut­tai­si veron tuo­ton, joten sitä on vai­kea ehdot­taa suin­päin ilman kor­vaa­via tulo­ja valtiolle…

    1. Mut­ta ylei­sen arvon­li­sä­ve­ron LISÄKSI voi­si olla arvon­li­sä­ve­ro, jos­ta arvon­li­säyk­ses­tä sai­si vähen­tää myös palk­ka­kus­tan­nuk­set. Se oli­si sil­loin vero koroil­le ja voi­tol­le ja se kor­vai­si yhteistöveron. 

  130. Tuo ei kuu­los­ta hul­lu­mal­ta, tulee vaan mie­leen että mis­sä mää­rin ALVin koro­tus lisää sen kier­toa? Siis en argu­men­toi, vaan ihan vaan kysyn.

  131. Tuot­ta­mat­to­mat talous­met­sät ja rais­kiot kiinteitöverolle

    Vih­reäs­tä näkö­kul­mas­ta tämä aja­tus on jär­je­tön. Nykyi­nen met­sä­ve­ro­jär­jes­tel­mä on luon­non­suo­je­lun kan­nal­ta erin­omai­nen. Kenen­kään ei ole pak­ko myy­dä met­sää, mut­ta met­sän kehi­tys ei pää­ty mihinkään. 

    Nämä “tuot­ta­mat­to­mat talous­met­sät ja rais­kiot” kehit­ty­vät hil­jal­leen met­sä- ja luon­non­suo­je­lu­lain suo­je­le­mik­si koh­teik­si. Esi­mer­kik­si uuden vesi­lain mukaan oja, jota ei sään­nöl­li­ses­ti pera­ta, muut­tuu hil­jal­leen luon­non­ti­lai­sek­si purok­si tai norok­si. Tämän jäl­keen per­kauk­seen vaa­di­taan­kin vesi­lu­pa, jota ei voi­da myön­tää, sil­lä luon­non­ti­lai­sen noron muut­ta­mi­nen on kiel­let­tyä. Laki­koh­teet ovat ran­gais­tus sil­le, joka ei hoi­da met­si­ään kunnolla.

    Jos met­sä­no­mis­ta­jat pako­te­taan vero­tuk­sel­la hoi­ta­maan met­si­ään, tulos on luon­non kan­nal­ta pal­jon huonompi.

  132. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mut­ta ylei­sen arvon­li­sä­ve­ron LISÄKSI voi­si olla arvon­li­sä­ve­ro, jos­ta arvon­li­säyk­ses­tä sai­si vähen­tää myös palk­ka­kus­tan­nuk­set. Se oli­si sil­loin vero koroil­le ja voi­tol­le ja se kor­vai­si yhteistöveron. 

    Voi­si­ko jom­pi­kum­pi näis­tä verois­ta sil­loin olla esim. kun­ta­koh­tai­ses­ti eri­suu­rui­nen? Ehkä jopa niin, että kun­ta sai­si veron tuo­ton, jol­loin rahaa ei tar­vit­si­si kier­rät­tää val­tion kaut­ta, pait­si mitä nyt kun­tien väli­sen tulon­ta­sauk­sen osalta.

  133. Evert The Neve­Rest:
    Suo­ma­lai­set koneet ja lait­teet ovat menes­ty­neet syys­tä, että Suo­mes­sa ne pys­ty­tään varus­ta­maan ohjel­mis­tol­li­sel­la eri­kois­osaa­mi­sel­la ja auto­ma­tial­la. Näin syn­tyy äly­käs his­si, äly­käs met­sä­ko­ne, älykäs…

    Äly­käs his­si on oikein hyvä esi­merk­ki sii­tä, mitä tapahtuu.

    Eräs suo­ma­lai­nen his­siy­ri­tys menes­tyy oikein muka­vas­ti his­seil­lä, jois­sa on pal­jon ohjel­mis­to­ja. Menes­tys kui­ten­kin poh­jau­tuu sii­hen, että kysei­nen fir­ma on osan­nut teh­dä hyviä his­se­jä jo pel­käl­lä rele­lo­gii­kal­la ilman riviä­kään koodia.

    Tämän pääl­le toki on ollut jär­ke­vää pitää tek­no­lo­gia ajan tasal­la ja siir­tyä ohjel­mis­to­ja sisäl­tä­viin tuot­tei­siin. Esi­mer­kik­si samai­sen fir­man pie­neen tilaan mene­vä his­sin kone­huo­ne on oikein oiva idea, jon­ka toteut­ta­mi­seen tar­vi­taan pal­jon sulau­tet­tu­ja ohjel­mis­to­ja. Mut­ta se var­si­nai­nen idea tai inno­vaa­tio ei ole niis­sä ohjel­mis­tois­sa sinänsä.

    Toi­sin sanoen moni täl­lai­nen suo­ma­lai­nen hyvin kil­pai­lu­ky­kyi­nen tuo­te on pal­jon muu­ta­kin kuin ohjel­mis­to­ja. Otta­mal­la hal­van kii­na­lai­sen tuot­teen X ja lisää­mäl­lä sii­hen suo­ma­lai­nen ohjel­mis­to ei saa­da suo­ma­lais­ta brän­di­tuo­tet­ta Y.

    Suo­ma­lai­nen osaa­mi­nen on sii­nä, että tääl­lä osa­taan teh­dä eri­kois­tu­nei­ta tuot­tei­ta, jois­sa yhdis­te­tään monen­lai­sia tek­no­lo­gioi­ta. Täs­tä syys­tä min­kään yksit­täi­sen asian nos­ta­mi­nen jalus­tal­le ei ole kovin perusteltua.

  134. Entä­pä mää­rä­ai­kai­nen vapaa tai suu­ren­net­tu poisto-oikeus?

    Taka­vuo­sien las­kusuh­dan­teis­sa käy­tet­ty vapaa pois­to-oikeus aut­toi koke­muk­sie­ni mukaan yri­tyk­siä kas­vuun. Se jät­ti kan­nat­ta­viin yri­tyk­siin nii­den kehit­tä­mi­seen tar­vit­ta­via peli­mark­ko­ja ja kan­nus­ti inves­toi­maan. Alka­via yri­tyk­siä se ei auttanut.

    Pois­to-oikeus pitäi­si raja­ta tasee­seen akti­voi­tui­hiin kas­vuun liit­ty­viin ele­ment­tei­hin (IPR, RD, koneet ja lait­teet jne.), ei sei­niin tms.

  135. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pois­to-oikeu­des­ta teh­tiin jo lähes vapaa. Kan­nus­taa raken­ta­maan tehtaan.

    Teh­taan raken­ta­mi­nen on ihan hyvä asia, se työl­lis­tää ihmi­siä (tosin ei vält­tä­mät­tä suo­ma­lai­sia — mut­ta ehkä suo­ma­lai­sil­le­kin vähän valuu murusia, kun ulko­maa­lai­set raken­nus­mie­het oles­ke­le­vat Suo­mes­sa…) Ihmis­työ­tä kor­vaa­vat koneet ovat sit­ten vähän han­ka­lam­pi jut­tu, pitäi­si kek­siä uut­ta teke­mis­tä ihmi­sil­le ja lisäk­si tulee ongel­mia, miten saa­daan vero­ja kerättyä.

  136. Ennen alv-jär­jes­tel­män uudis­ta­mis­ta kan­nat­taa var­mis­taa, että uudis­tuk­set ovat alv-direk­tii­vin mukai­set. En ole alv-asian­tun­ti­ja, mut­ta veik­kai­sin, että esim. pal­kas­ta pidä­tet­tä­vä alv ei ole sal­lit­tua kan­sal­li­sel­la lainsäädännöllä.

  137. Nämä “tuot­ta­mat­to­mat talous­met­sät ja rais­kiot” kehit­ty­vät hil­jal­leen met­sä- ja luon­non­suo­je­lu­lain suo­je­le­mik­si kohteiksi.”

    Olen kovin skep­ti­nen rai­si­koi­den muut­tu­mi­ses­ta luon­non­mu­kai­ses­ti. Ei ne näyt­täi­si vuo­sien­kaan kulues­sa muut­tu­van mik­si­kään. Lisää vain tulee. Lie­nee Suo­mes­sa mil­tei val­lit­se­va­na luontyyppi.

    Nyt kenel­lä­kän ei ole int­res­siä teh­dä asial­le yhtään mitään. Verol­la voi­tai­siin edis­tää pait­si van­ho­jen kor­jaa­mis­ta niin myös estää uusien syntymistä.

  138. Mika: Ja se asiak­kai­den raha tulee sei­näs­tä. Valis­tu­neem­pi kan­san­osa tie­tää että raha tulee KELAs­ta.. Voi hyvää päivää.

    Niin­kö sinul­la? Onnittelen!
    Mut­ta väi­te, että yri­tyk­set mak­sa­vat kaik­ki verot on ihan samaa populismia.

  139. Sun Tzu: Ei tie­ten­kään ole.

    Kes­kus­te­lun aihee­na on kuin­ka vero­tuk­sel­la tue­taan yri­tyk­siä, eri­tyi­ses­ti vientiyrityksiä.

    ALV, kun­nal­lis­ve­ro, kal­ja­ve­ro, jne, ovat kaik­ki yri­tyk­sen mak­sa­mia kus­tan­nuk­sia jot­ka mak­se­taan osa­na palk­kaa. Nii­den alen­ta­mi­nen paran­taa Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä aivan samal­la lail­la (ja itse asias­sa parem­min­kin) kun kei­no­te­koi­set ja kor­rup­tio­alt­tiit yritystukiaiset.

    No ker­ro­pa, mikä yri­tys siis tulee mak­sa­maan ALVi­ni, kun­nal­lis­ve­ro­ni, kal­ja­ve­ro­ni? Ei ole vie­lä näkynyt.

  140. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pois­to-oikeu­des­ta teh­tiin jo lähes vapaa. Kan­nus­taa raken­ta­maan tehtaan.

    Ymmär­rän vih­jeen, odo­tel­laan tuloksia.

    Itse tar­koi­tin sitä, että pois­to-oikeus rajat­tai­siin tasee­seen akti­voi­tui­hin kas­vua tuke­viin elementteihin.

    Vapaa pois­to-oikeus teho­si aikoi­naan ehkä parem­min, kos­ka sil­loin hyö­dyn­net­tiin kal­lii­ta CAD- ja CAE-jär­jes­tel­miä, tie­to­ko­nei­ta, robot­te­ja, auto­ma­ti­soi­tu­ja lin­jo­ja jne. Suo­mi ei ollut näis­sä hank­keis­sa maa­il­man paras, mut­ta aika lail­la eturintamassa.

  141. Allimm:Kone­pa­ja­teol­li­suu­den perus­val­mis­tus muo­dos­taa koko­nai­suu­den, jos­sa rau­das­ta teh­dys­sä konees­sa on sulau­tet­tu jär­jes­tel­mä ja sii­nä on ohjel­ma. Jos perus­val­mis­tus mene­te­tään, mene­te­tään kaik­ki muutkin.

    Näin on. Lisäk­si kone­pa­ja­teol­li­suu­des­sa on vie­lä suh­teel­li­sen pal­jon sem­mois­ta raa­kaa duu­na­ri­ta­son työ­tä, jos­sa pär­jää kun on käte­vä käsis­tään vaik­ka ei oli­si­kaan luku­pää­tä toh­to­rin hat­tuun asti.

    Eikä noi­ta koko­nai­sia sel­lu­teh­dai­ta vasem­mal­la kädel­lä suun­nit­te­le­via super-pro­jek­ti-insi­nöö­re­jä tule kou­lus­ta. Kyl­lä ne hom­mat pitää aloit­taa tik­kai­den ala­pääs­tä, mut­ta jos kaik­ki tuo­tan­to on Kii­nas­sa, niin on myös perus­suun­nit­te­lu­kin ja tik­kai­den ensim­mäi­nen tika­puu poik­ki. Mis­tä ne kai­ken näh­neet pää­suun­nit­te­li­jat oikein nouse­vat, ellei­vät koke­nei­den suun­nit­te­li­joi­den jou­kos­ta? Mis­tä ne koke­neet suun­nit­te­li­jat tule­vat, jos kou­lus­ta tul­leel­le ei ole min­kään­lais­ta työ­tä tar­jol­la vaan pitäi­si heti osa­ta hans­ka­ta vii­den vuo­den koke­muk­sel­la koko­nai­nen linjasto?

  142. Sun Tzu: Siel­lä kaut­ta his­to­rian on pyrit­ty sii­hen että varal­li­suus ker­tyy yksit­täi­sil­le ihmi­sil­le (jos­kin Oba­ma nyt yrit­tää teh­dä kaik­ken­sa tuho­tak­seen tämän perinnön).

    Olet­ko näh­nyt jakau­maa omis­tusuh­tees­ta siellä?
    Se on aivan järjetön.

  143. Arvon­li­sä­ve­ron mie­lek­kyy­teen en ota kan­taa, mut­ta siis, se koh­dis­tuu arvo­ket­jus­sa tuo­tet­tuun arvon­li­sään. Jos sii­tä vähen­ne­tään työn hin­ta, niin se koh­dis­tuu johon­kin muuhun. 

    Arvon­li­sä­ve­ron hie­nous on sii­nä, että se on täy­sin sokea ns tuo­tan­non­te­ki­jöi­den panok­sel­le (työ­voi­ma, pää­oma), ja ottaa kan­taa vain ja ainoas­taan sii­hen mitä on tuo­tet­tu. Jos arvon­li­sä syn­tyy lähes tyh­jäs­tä (vaik­ka sii­tä että lei­ma­taan brän­di tuot­teen kyl­keen), sitä vero­te­taan samal­la taval­la kuin jos arvon­li­sä oli­si syn­ty­nyt viik­ko­kausien raa­dan­nas­ta. Ja näin sen pitää­kin olla *jos* hyväk­sy­tään aja­tus että se on juu­ri­kin arvon­li­sään koh­dis­tu­va vero.

    Jos työn hin­ta vähen­ne­tään, niin kysees­sä on pikem­min­kin joku marxi­lai­nen “työnarvo+lisäarvo”- hin­ta­teo­ria kuin arvonlisävero.

    1. Arvon­li­sä­ve­ro on ylei­nen tuo­tan­to tai kulu­tus­ve­ro, miten sen nyt vain halu­aa näh­dä. Lisäk­si meil­lä on työn­te­koon koh­dis­tu­va tulo­ve­ro. Jos oli­si myös vero arvon­li­säyk­sel­le, jos­ta on vähen­net­ty palk­ko­jen osuus, tämä oli­si vero tuo­tan­non pää­oma­tu­loil­le, korol­la je voi­tol­le. Täl­lai­nen vero ei voi tuot­taa kovin­kaan pal­jon. Arvon­li­sä­ve­roa sil­lä ei siis voi­si kor­va­ta, mut­ta yhtei­sö­ve­ron voi­si, kos­ka yhtei­sö­ve­ro­poh­ja pyr­kii nyt kar­kaa­maan vero­pa­ra­tii­sei­hin. Nyt yri­te­tään teh­dä samaa rajoit­ta­mal­la kor­ko­jen vähen­ny­soi­keut­ta yri­tys­ten vero­tet­ta­vas­sa tuloksessa.

  144. Sun Tzu:

    Yri­tys mak­saa pal­kan sivu­ku­lut. Yri­tys mak­saa tulo­ve­ro­si. Kun käyt kau­pas­sa hake­mas­sa kal­ja­ko­pan, mak­sat yri­tyk­ses­tä saa­mil­la­si rahoil­la ALVin ja muut kaljaverot…Yritykset mak­sa­vat siis käy­tän­nös­sä kaik­ki verot. 

    Ja se raha jol­la ostin kal­ja­ko­pan menee pani­mol­le (yri­tys), jol­la pani­mo mak­saa pal­kan ja sivukulut.

    On siis kier­to­kul­ku jos­sa muna mak­saa kanal­le, kana mak­saa munal­le, muna mak­saa kanal­le … ja val­tio yrit­tää kier­ron joka vai­hees­sa repiä veroi­na jon­kun osan.

    Otta­mat­ta kan­taa sii­hen repii­kö val­tio koko­nai­suu­te­na lii­kaa, vai­kut­taa pöl­hö­po­pu­lis­ti­sel­ta pers­pek­tii­vi­vää­ris­ty­mäl­tä että kaik­ki oli­si yli­pään­sä läh­töi­sin jom­mal­ta kum­mal­ta, saa­ti sit­ten nime­no­maan kanal­ta (eikä munalta).

    Sikä­li asi­aan liit­tyy oikeat jäl­jet että kanois­ta tup­paa täl­lä het­kel­lä täs­sä maas­sa ole­maan enem­män niuk­kuut­ta kuin munis­ta. Syyt mik­si näin on ovat moni­nai­set eivät­kä ihan sel­keät, ja blo­gis­ti­kin nii­tä usein puntaroi.

  145. Olen kovin skep­ti­nen rai­si­koi­den muut­tu­mi­ses­ta luonnonmukaisesti.

    Me var­maan ymmär­räm­me ter­min “rais­kio” eri lail­la. Jos puhut hak­kuu­au­keas­ta, kes­tää sen kehit­ty­mi­nen met­säk­si usei­ta vuo­si­kym­me­niä. Tähän ei vero­tuk­sel­la voi vai­kut­taa. Ja mitä enem­män vero­tuk­sel­la kan­nus­te­taan met­sän­myyn­tiä, sitä enem­män saa­daan hak­kuu­auk­ko­ja. Lop­pu­tu­lok­se­na on kui­ten­kin met­sä, sen voi tode­ta n. 40 vuo­den aikasäteellä.

    Suo­mes­sa on lii­an vähän poh­dit­tu sitä, min­kä­lai­nen nuo­ri talous­met­sä on luon­non­suo­je­lun kan­nal­ta paras­ta. Talous­met­sää­kään ei pidä aliar­vioi­da. Nii­tä on pal­jon ja eläin­la­jei­hin koh­dis­tuu hir­veä evo­luu­tio­pai­ne siir­tyä hyö­dyn­tä­mään niis­sä tyh­jil­lään ole­via eko­lo­gi­sia loke­roi­ta. Itse ole kuul­lut keh­rää­jän siri­se­vän ja met­son soi­van 25-vuo­ti­aas­sa nuo­res­sa män­ni­kös­sä, jos­sa näi­den ei pitäi­si lain­kaan viihtyä. 

    Jos vero­tuk­sel­la kan­nus­te­taan aktii­vis­ta talous­met­sän hoi­toa, saa­daan mel­ko har­vaa nuor­ta seka- tai havu­met­sää, jos­sa lin­nut mah­tu­vat len­tä­mään. Myös jänis, rusak­ko ja met­säs­tä­jät viih­ty­vät. Jos met­sää ei har­ven­ne­ta, saa­daan pimeä ja tiheä rytö, jos­ta ei kul­je läpi edes hir­vi. Sen sijaan sii­nä var­mas­ti viih­ty­vät monet muut lajit, joil­la voi olla jopa enem­män suojeluarvoa.

  146. …kanois­ta tup­paa täl­lä het­kel­lä täs­sä maas­sa ole­maan enem­män niuk­kuut­ta kuin munis­ta. Syyt mik­si näin on ovat moni­nai­set eivät­kä ihan sel­keät, ja blo­gis­ti­kin nii­tä usein puntaroi.

    Jat­kan vie­lä mie­li­ku­vi­tuk­sen ruok­ki­mi­sek­si, että on toki aja­tel­ta­vis­sa pit­käl­le auto­ma­ti­soi­tu yri­tys, jos­sa ei juu­ri ole työ­voi­maa. Vähän niin­kuin kana­la ilman munia. Kuka sil­loin “mak­saa verot”, toi­sin sanoen tuot­taa ne hyö­dyk­keet jot­ka kier­tä­vät val­tion kaut­ta ei-mark­ki­na­ta­lou­del­li­sin perus­tein jaettavaksi?

    Vähin­tään­kin yri­tyk­sen johtaja/omistaja lie­nee ihmi­nen, aina­kin ennen kuin robo­teis­ta tulee tie­toi­sia ja niil­le myön­ne­tään ihmi­soi­keu­det. Sit­ten kun kaik­ki maa­il­man yri­tyk­set ovat auto­ma­ti­soi­tu­neet tuol­le tasol­le, jokai­sen ihmi­sen pitää olla saman­lai­sen robot­tiy­ri­tyk­sen omis­ta­ja, muu­ten heil­lä ei ole tulo­ja eikä siis varaa ostaa auto­ma­ti­soi­dun yri­tyk­sen tuot­tei­ta. Vaih­toeh­toi­ses­ti tuot­tei­den hin­nat putoa­vat kun­nes kävyl­lä saa auto­maat­ti­tuo­te­tun Audin (työ­tön­kin pys­tyy käpy­jä keräi­le­mään). Tai, ei-auto­ma­ti­soi­ta­vien yri­tys­ten pal­kat nouse­vat niin että selän­rap­su­tuk­sel­la saa sen Audin.

    Vie­lä eräs vaih­toeh­to on että val­tio verot­taa­kin kai­ken niil­tä yri­tyk­sil­tä, ja jakaa kan­sa­lais­palk­ka­na ihmi­sil­le — mut­ta sem­moi­seen sys­tee­miin tulee hel­pos­ti kannustinongelma.

  147. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mut­ta ylei­sen arvon­li­sä­ve­ron LISÄKSI voi­si olla arvon­li­sä­ve­ro, jos­ta arvon­li­säyk­ses­tä sai­si vähen­tää myös palk­ka­kus­tan­nuk­set. Se oli­si sil­loin vero koroil­le ja voi­tol­le ja se kor­vai­si yhteistöveron. 

    Kysyi­sin onko täs­sä asias­sa käyn­nis­sä min­kään­lais­ta valmistelua.

    24 vuo­den koke­muk­sel­la suun­nit­te­lu­toi­mis­to­y­rit­tä­jä­nä voin tode­ta, että al-vero koh­dis­tuu nykyi­sel­lään pel­käs­tään työn teke­mi­seen täl­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä. Se ver­tau­tuu tulo­ve­roon. Sil­lä erol­la kui­ten­kin, että tulo­ve­roa ei mene 0‑tuloksesta. Al-vero tili­te­tään kui­ten­kin aina kir­joi­tet­tu­jen las­ku­jen sum­mas­ta. Pii­le­vää al-veroa on 6–8.000 euron lii­ke­vaih­dos­sa kes­ki­mää­rin alle 100 euroa täl­lai­ses­sa mata­lan pro­fii­lin suun­nit­te­lu­toi­mis­tos­sa. Tili­tet­tä­vä alv on siis 1100–1400 euroa kuukaudessa

    Kyse on myös työ­elä­mäs­sä jak­sa­mi­ses­ta. Mikä­li ylei­sen al-vero­kan­nan mukai­ses­ta al-veros­ta voi­tai­siin teh­dä palk­kaan koh­dis­tu­van al-veron vähen­nys, voi­si jo muu­ta­maa työn­te­ki­jää koh­ti pal­ka­ta yhden työn­te­ki­jän kuor­mi­tus­ta pie­nen­tä­mään. Täs­tä voi­si tul­la itse­ään ruok­ki­va ilmiö. Kuor­mi­tus­ta pie­nen­tä­vä työn­te­ki­jä voi­si osoit­tau­tua myös tuot­ta­vuut­ta lisää­väk­si työn­te­ki­jäk­si. Tai sekä että.

    Asia oli­si tun­nus­tel­ta­vis­sa myös pie­nel­lä vähen­ny­soi­keu­del­la. Täs­sä en mis­sään tapauk­ses­sa ehdo­ta alem­paa alv-kan­taa vaan sen sel­vit­tä­mis­tä, miten pel­käs­tään työ­hön koh­dis­tu­va al-vero oikeas­ti toi­mii nyt han­ka­lan työl­lis­tä­mi­sen aika­na. Pro­sent­tiyk­si­kön nousu muu­ta­man vii­kon kulut­tua kat­kai­see taas muu­ta­man väsy­neen selän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.