Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.11.2012

Yleis­kaa­van läh­tö­koh­dat hyväk­syt­tiin kii­tok­sin. Vaik­ka tämä oli kovin sopui­saa, jat­ko tulee ole­maan myrs­kyis­tä, kun hyvät peri­aat­teet pan­naan lihoik­si. Kun tämä yleis­kaa­va joh­taa huo­mat­ta­vas­ti tii­viim­pään kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, pitäi­si­kö tämä ottaa huo­mioon jo nyt val­mis­te­lus­sa ole­vis­sa kaavoissa?

Vii­kin­ran­nan kaava

Pan­tiin pöy­däl­le. Täs­sä on vähän vas­tak­kai­sia pyr­ki­myk­siä. Salin oikeal­la lai­dal­la pahek­su­taan sitä, että yri­tyk­siä hää­de­tään asu­mi­sen tie­tä ja me taas haluai­sim­me ottaa asuin­käyt­töön enemmänkin.

Myön­nän, että on koh­tuu­ton­ta, jos kau­pun­ki vuo­kra­so­pi­muk­sen päät­tyes­sä noin vain ilmoit­taa, että kor­jat­kaa luun­ne, eikä kor­vaa ole­vis­ta raken­nuk­sis­ta mitään. Täl­lai­set asiat vain pitäi­si mai­ni­ta vuo­kra­so­pi­muk­ses­sa. Kau­pun­ki on maan vuo­kraa­mi­ses­sa mää­rää­väs­sä ase­mas­sa, joten sil­tä voi­si vaa­tia koh­tuul­li­sem­pia vuo­kra­so­pi­muk­sia. Kaa­voi­tus­hyö­ty ylit­tää kui­ten­kin roi­mas­ti raken­nus­ten tek­ni­sen arvon.

On toi­min­to­ja, vaik­ka put­ki­mies­ten tuki­koh­dat, joi­den on syy­tä olla asu­mi­sen jou­kos­sa, mut­ta voi­si­vat­ko ne olla talo­jen pohjakerroksissa?

Mal­min Tul­li­vuo­ren­tien kaava

Kävi ilmi, että täl­le seu­dul­le on tulos­sa kaa­voi­tus­ta pal­jon lisää­kin, kos­ka Joke­ri 2 kul­kee vie­res­tä. Pie­ni kalas­tus­vink­ki: Tai­men nousee Longinojaan!

Mie­len­kiin­tois­ta täs­sä on, että ker­ros­ta­lo­kaa­va ei ole tehok­kuu­del­taan juu­ri pien­ta­lo­ja parem­pi, kos­ka maa­va­rai­nen pysä­köin­ti aset­taa tehok­kuu­del­le ylärajan.

Asia pan­tiin vii­kok­si pöydälle.

Jät­kä­saa­ren tornihotelli

Asia pan­tiin pöy­däl­le. Oma käsi­tyk­se­ni on, että asia menee lau­ta­kun­nas­ta läpi. Itse aion äänes­tää tyh­jää, kos­ka minus­ta tähän liit­ty­vien näkö­koh­tien pun­nit­se­mi­nen kuu­luu kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le. Kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti tämä ei ole mikään paran­nus. Jos joku haluai­si teh­dä täl­lai­sen pat­saan juh­lis­taak­seen omaa 50-vuo­tis­päi­vään­sä, en antai­si lupaa. Tuo­ko tämä jotain peri­aat­teel­lis­ta uut­ta elin­kei­no­po­liit­tis­ta hyvää, ei rat­kea sen infor­maa­tion perus­teel­la, joka kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nal­la on käytettävissään.

Jät­kä­saa­ren luon­net­ta tämä muut­taa lähiös­tä koh­den kaupunkia.

Mut­ta on se aika mykis­tä­vän  kokoinen.

Täs­tä on tul­lut pal­jon hyvin emo­tio­naa­lis­ta palau­tet­ta puo­les­ta ja vas­taan. Jos joku halu­aa teh­dä asias­ta aka­tee­mis­ta tut­ki­mus­ta, pie­ni vink­ki hypo­tee­sik­si: vas­tus­ta­jien kes­ki-ikä on huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi kuin kannattajien.

 

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.11.2012”

  1. Jos joku halu­aa teh­dä asias­ta aka­tee­mis­ta tut­ki­mus­ta, pie­ni vink­ki hypo­tee­sik­si: vas­tus­ta­jien kes­ki-ikä on huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi kuin kannattajien.”

    Niin se tai­taa aina olla. Munk­ki­vuo­ren rati­kan kii­vaim­mat vas­tus­ta­jat lie­ne­vät hau­das­sa sii­nä vai­hees­sa kun kis­kot raken­ne­taan. Onko­han Lii­san­ka­dul­la­kin sama jut­tu? “Kos­kaan et muut­tua saa…”

  2. Vii­kin­ran­nan kaa­va. Mul­le on jos­kus ope­tet­tu hyvä elä­mä­noh­je: On ongel­mia jot­ka rat­ke­aa rahal­la ja ongel­mia jot­ka ei rat­kea, edel­li­set on muka­vam­pia. Mak­saa nyt vaan niis­tä hal­leis­ta kun­non siir­to Kivik­koon. Ja sen­kin voi­si sel­vit­tää että voi­si­ko osa yri­tyk­sis­tä jat­kaa uusien asuin­ra­ken­nus­ten ala­ker­rok­sis­sa, en mä nyt ihan heti kek­si mik­si esim. Levy­tu­kun pitäi­si sijai­ta teollisuusalueella.

    1. Vii­kin­ran­nas­sa vuo­kra­so­pi­muk­set ovat päät­ty­mäs­sä, eikä niis­sä ole mitään mai­nin­taa sii­tä, että kau­pun­gin pitäi­si lunas­taa van­hat kiin­teis­töt. Sil­loin se ei oikein voi niin myös­kään teh­dä. Oli­si koh­tuul­lis­ta teh­dä vuo­kra­so­pi­muk­sia, joi­hin liit­tyy vel­vol­li­suus lunas­taa raken­nuk­set tek­ni­sen arvon­sa mukai­sel­la hinnalla.

  3. Eikös lähiöis­sä kan­nat­tai­si vuo­kra­so­pi­muk­sia uusit­taes­sa toi­mia myös vas­taa­val­la tavalla? 

    Sopi­muk­sen umpeu­tues­sa kaa­va uusik­si isom­mal­la raken­nusoi­keu­del­la ja talo­yh­tiöt pinot­koon leca­hark­kon­sa ja kip­si­le­vyn­sä uudel­leen johon­kin toi­seen paik­kaan samaan jär­jes­tyk­seen jos ei tiheäm­pi kort­te­li kelpaa.

    Vai oli­si­ko ken­ties poliit­ti­nen itse­mur­ha alkaa koh­del­la asuk­kai­ta samal­la taval­la kuin yrittäjiä…?

  4. Jät­kä­saa­res­ta uhkaa tul­la jos ei nyt ihan nuk­ka­ma­lä­hiö niin aina­kin uinah­te­le­vaa esikaupunkia.
    Toi tor­ni­häs­säk­kä on tosi magee. Ja tule­van yleis­kaa­van hen­gen mukainen 🙂

  5. Ympä­ris­tö­kes­kuk­sen mukaan Lon­gi­no­jas­sa on kau­pun­gin mää­rit­tä­mä kalas­tus­kiel­to koko pituu­del­ta, joten Osmon kalas­tus­vink­kiä ei kan­na­ta ottaa tosis­saan ilman tarkastusta.

  6. Siel­lä on jouk­ko pie­niä yri­tyk­siä kau­pun­gin vuo­kra­maal­la. Kau­pun­ki kek­sii, että maas­ta voi­si saa­da enem­män tulo­ja, jos hää­de­tään vuo­kra­lai­set jara­ken­ne­taan isom­pia talo­ja. Yri­tyk­set ja työ­pai­kat jou­taa pois (sii­nä­hän oli vain 500 ihmi­sen työpaikka).
    Sat­tu­mal­ta minun­kin koti­ni on kau­pun­gin vuo­kra­maal­la. Jonain kau­pun­ki voi kek­siä, että tän­ne sai­si vaik­ka­pa 20-ker­rok­si­sen hotel­lin. Koti, jota var­ten olen sääs­tä­nyt vuo­si­kausia, muut­tuu nol­lan arvoi­sek­si haitakkeeksi.
    No joo, noin ne riis­to­ka­pi­ta­lis­tit menet­te­li­vät torp­pa­rien­sa kans­sa sata vuot­ta sitten.
    Asun­to­ja tar­vi­taan, mut­ta on nii­tä mui­ta­kin paik­ko­ja, joi­hin voi­daan raken­taa. Joten­kin tun­tuu, että vih­reil­tä alkaa kado­ta tun­tu­ma ihmis­ten arkeen.

  7. Tul­li­vuo­ren­tien kaa­vas­ta: Jos pien­ta­loil­la pääs­tään ker­ros­ta­lo­jen kans­sa samoi­hin tehok­kuuk­siin, niin mik­si ihmees­sä raken­taa nii­tä kerrostaloja?

    Ja jos raken­ne­taan, ne kan­nat­taa raken­taa niin että niis­tä on mak­si­maa­li­nen hyö­ty. Ker­ros­ta­lot kan­nat­taa raken­taa melusei­näk­si kadun var­teen, jol­loin alue on hil­jai­sem­pi. Lisäk­si näin var­mis­te­taan, että mak­si­maa­li­nen mää­rä asuk­kai­ta on mah­dol­li­sim­man lähel­lä joukkoliikennettä. 

    Nyt osa ker­ros­ta­lois­ta on suun­ni­tel­tu samaan nip­puun, jon­ka seu­rauk­se­na sin­ne on pak­ko raken­taa jät­ti­ko­koi­set pysä­köin­ti­ken­tät. Eli perin­teis­tä lähiö­ra­ken­ta­mis­ta. Pien­ta­loa­lu­ees­sa on se etu, että pysä­köin­ti­pai­kat voi­daan raken­taa pie­niin ryh­miin, jol­loin ne eivät (vält­tä­mät­tä) hal­lit­se koko aluet­ta visuaalisesti.

  8. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Eikös lähiöis­sä kan­nat­tai­si vuo­kra­so­pi­muk­sia uusit­taes­sa toi­mia myös vas­taa­val­la tavalla? 

    Sopi­muk­sen umpeu­tues­sa kaa­va uusik­si isom­mal­la raken­nusoi­keu­del­la ja talo­yh­tiöt pinot­koon leca­hark­kon­sa ja kip­si­le­vyn­sä uudel­leen johon­kin toi­seen paik­kaan samaan jär­jes­tyk­seen jos ei tiheäm­pi kort­te­li kelpaa.

    Vai oli­si­ko ken­ties poliit­ti­nen itse­mur­ha alkaa koh­del­la asuk­kai­ta samal­la taval­la kuin yrittäjiä…? 

    Kaa­van tehok­kuut­ta voi­daan nos­taa, jos se hyväk­si näh­dään — riip­pu­mat­ta sii­tä, mil­loin vuo­kra­so­pi­muk­set ovat kat­kol­la. Jos kaa­van tehok­kuut­ta on nos­tet­tu, talo­yh­tiö voi päät­tää, lisä­ra­ken­taa­ko taval­la tai toi­sel­la vai halu­aa­ko säi­lyt­tää van­han väl­jyy­den. Kiin­teis­tö­ve­ros­sa ja vuo­kra­so­pi­muk­sen uusin­nas­sa lisä­ra­ken­nusoi­keus tie­ten­kin mak­saa lisää. Peli­sään­nöt vuo­krien korot­ta­mi­seen tosin lie­nee han­ka­la kek­siä, kos­ka talo­yh­tiöt eivät haluai­si hyväk­syä vuo­krien päi­vit­tä­mis­tä nyky­het­ken hin­toi­hin muutenkaan.

  9. kert­tu Lou­ko­la:
    Sat­tu­mal­ta minun­kin koti­ni on kau­pun­gin vuo­kra­maal­la. Jonain kau­pun­ki voi kek­siä, että tän­ne sai­si vaik­ka­pa 20-ker­rok­si­sen hotel­lin. Koti, jota var­ten olen sääs­tä­nyt vuo­si­kausia, muut­tuu nol­lan arvoi­sek­si haitakkeeksi. 

    Täs­sä on laki­tek­ni­ses­ti se ero, että asuin­ra­ken­nuk­sen jou­tuu vuo­krai­sän­tä lunas­ta­maan käy­väs­tä arvos­ta, jos maan vuor­ka­so­pi­mus­ta ei jat­ke­ta. Muu­ta raken­nus­ta sen sijaan ei.

    Lain­sää­tä­jä on siis täs­sä asias­sa pie­nen ihmi­sen puo­lel­la, mut­ta ei yri­tyk­sen. Eikä muu­ten myös­kään esim. Kivi­no­kan kesä­mök­kien. Nii­den­kin arvo on nol­la, jos ei sopi­mus jatku.

  10. STOP! Huu­mo­ria tai ei, niin kukaan ei mene kalal­le Lon­gi­no­jal­le! Hir­veä työ eri tahoil­ta teh­ty­nä, että tai­me­net löy­tä­vät merel­tä kudul­le sitä ainoa­ta onne­ton­ta nousu­väy­lää pit­kin ja joku leik­ki­säs­ti ehdot­te­lee kala­pai­kak­si. Päin­vas­toin sil­le pitää saa­da nopeas­ti sii­ka- ja lohi­pi­toi­sen vesis­tön lail­li­nen lei­ma. Toi­vot­ta­vas­ti Relan­der ja Kari anta­vat seu­raa­val­la val­tuus­to­kau­del­la täl­lai­sis­ta ehdo­tel­mis­ta suo­raan kor­vil­le. Aina­kin ver­baa­li­ses­ti. Kan­nat­taa tutus­tua Vir­ta­ve­sien hoi­to­yh­dis­tyk­sen sivui­hin ja toi­min­taan. Toi­von toti­ses­ti, että oli huu­mo­ria ja HeVi ei ole ihan ulal­la sii­tä, mitä Hel­singn luon­nos­sa tapahtuu. 

    Kuu­lem­ma Kala­sa­ta­man kes­kuk­ses­ta­kin ollaan teke­mäs­sä val­kois­ta möh­kä­let­tä. Voi­si­ko­han yleis­kaa­vaan vaa­tia värien käyt­töä? Har­maa, rus­kea ja mus­ta­kin ovat sen­tään väre­jä. Aika­mois­ta apa­ti­aa ja masen­nus­ta aiheut­taa tämä val­koi­sen ihan­noin­ti talo­jen jul­ki­si­vuis­sa. Kan­nat­taa esi­mer­kik­si Tokoin­lah­del­la men­nä radan­var­teen ja etsiy­tyä suo­raan lin­jaan Ympy­rä­ta­lon kans­sa. Talon vasem­mal­la puo­lel­la val­kois­ta ja vaa­le­aa, oikeal­la väri­käs­tä. Kum­paa tuli­si käyt­tää kau­pun­gis­sa, jos­sa ei kas­va appel­sii­ni- ja olii­vi­puut, vaan tal­vi­kin on pimeä, mär­kä ja synkkä?

    Kau­pun­gil­la, fir­moil­la ja ark­ki­teh­deil­la on kui­ten­kin mono­po­li sii­hen, mil­tä ihmis­ten ympä­ris­tö näyt­tää. Voi­si­ko sii­tä teh­dä vähem­män luonn­ot­to­man val­kois­ta ja masen­ta­vaa? Eikä val­koi­nen talo edes kun­noi­ta mitään muu­ta, vaan öyk­kä­röi irral­li­se­na muus­ta, kuten Kata­ja­no­kan surul­li­sen kuu­lui­sat tai vaik­ka Fin­lan­dia­ta­lon jat­ko­pa­la, jon­ka val­koi­suut­ta ei riko edes ikku­nat. Met­sä­ta­lo, Svens­ka­nin ylä­osa kat­sot­tu­na Erot­ta­jan Alkon kul­mal­ta, Lasi­pa­lat­sin takapuoli…Kaikki irral­li­sia ja rii­te­le­vät ympä­ris­tön kans­sa. Mik­si met­sä­lä­hiöt­kin ovat val­koi­sia, eivät­kä halua edes sulau­tua luon­toon? Töö­lön­lah­den uudet­kin talot ovat samaa ker­hoa. Edus­kun­nan uusi raken­nus on näi­hin ver­rat­tu­na huip­pua ja sopii kaupunkiin. 

    Kau­pun­gis­sa ovat val­koi­set sit­ten heti koh­ta Kisik­sen val­koi­sia, eli lian ja saas­teen sot­ke­mia. Ei sitä Sta­dik­kaa­kaan jak­set­tu kat­sel­la val­koi­se­na, vaan lai­tet­tiin rus­kea lau­doi­tus jul­ki­si­vuun. Jos käve­lee vaik­ka Töö­lön läpi lah­del­ta koh­ti Temp­pe­li­au­kio­ta ja Kaup­pis­ta, ja sit­ten Ruo­ho­lah­teen, niin täy­tyy ihme­tel­lä mik­si kau­pun­ki menee näin värit­tö­mään suun­taan. Hymy hyy­tyy mat­kal­la kum­mas­ti ja tekee mie­li van­han Kam­pin ja Puna­vuo­ren värikkyyteen. 

    Sit­ten vie­lä kau­pun­gin her­ras­väel­le keho­tus kat­soa mitä on Kaup­pa­hal­lin ulko­puo­lel­la ja lähia­lu­eel­la. Miten joku voi olla sitä miel­tä, että hal­lin ongel­ma on sei­nien sisä­puo­lel­la, eikä ulko­puo­lel­la? Teh­dään­kö sii­tä­kin koh­ta jo ABC-ase­ma? Hal­paa park­ki­ti­laa­han on jo runsaasti.

  11. kert­tu Lou­ko­la:
    Siel­lä on jouk­ko pie­niä yri­tyk­siä kau­pun­gin vuo­kra­maal­la. Kau­pun­ki kek­sii, että maas­ta voi­si saa­da enem­män tulo­ja, jos hää­de­tään vuo­kra­lai­set jara­ken­ne­taan isom­pia talo­ja. Yri­tyk­set ja työ­pai­kat jou­taa pois (sii­nä­hän oli vain 500 ihmi­sen työpaikka).
    Sat­tu­mal­ta minun­kin koti­ni on kau­pun­gin vuo­kra­maal­la. Jonain kau­pun­ki voi kek­siä, että tän­ne sai­si vaik­ka­pa 20-ker­rok­si­sen hotel­lin. Koti, jota var­ten olen sääs­tä­nyt vuo­si­kausia, muut­tuu nol­lan arvoi­sek­si haitakkeeksi.
    No joo, noin ne riis­to­ka­pi­ta­lis­tit menet­te­li­vät torp­pa­rien­sa kans­sa sata vuot­ta sitten.
    Asun­to­ja tar­vi­taan, mut­ta on nii­tä mui­ta­kin paik­ko­ja, joi­hin voi­daan raken­taa. Joten­kin tun­tuu, että vih­reil­tä alkaa kado­ta tun­tu­ma ihmis­ten arkeen.

    Tie­tys­ti tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa kau­pun­ki kor­vaa asun­non arvon. Sijain­nin arvon taas pitäi­si olla ton­tin vuo­kras­sa eikä asun­to­jen hin­nois­sa (kuten nykyään). 

    Hel­sin­gis­sä muu­ten kau­pun­ki sub­ven­toi vuo­kra­ton­teil­la asu­via oma­ko­ti- ja pien­ta­loa­su­jia ver­rat­tu­na ker­ros­ta­loa­su­jiin, kos­ka vuo­kran mää­räy­ty­mis­pe­rus­te on km2 ja yllät­täen ker­ros­ta­loon mah­tuu enem­män neliöitä.

  12. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Eikös lähiöis­sä kan­nat­tai­si vuo­kra­so­pi­muk­sia uusit­taes­sa toi­mia myös vas­taa­val­la tavalla?
    Sopi­muk­sen umpeu­tues­sa kaa­va uusik­si isom­mal­la raken­nusoi­keu­del­la ja talo­yh­tiöt pinot­koon leca­hark­kon­sa ja kip­si­le­vyn­sä uudel­leen johon­kin toi­seen paik­kaan samaan jär­jes­tyk­seen jos ei tiheäm­pi kort­te­li kelpaa.
    Vai oli­si­ko ken­ties poliit­ti­nen itse­mur­ha alkaa koh­del­la asuk­kai­ta samal­la taval­la kuin yrittäjiä…?

    Jos nyt ote­taan esim. hil­peäl­lä 0,3 tont­ti­te­hok­kuu­del­la teh­ty ker­ros­ta­lo, niin kyl­lä kau­pun­gin kan­nat­taa vaik­ka lah­joit­taa niil­le asuk­kail­le uudet vas­taa­van kokoi­set asun­not, jos tuon saa gryn­da­ta uusik­si. Logiik­ka sama nii­den yri­tys­ten­kin kans­sa, jos ja kun kom­pen­saa­tios­sa on ongel­ma, niin ei sitä nyt niin rat­ko­ta ettei saa kaavoittaa.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vii­kin­ran­nas­sa vuo­kra­so­pi­muk­set ovat päät­ty­mäs­sä, eikä niis­sä ole mitään mai­nin­taa sii­tä, että kau­pun­gin pitäi­si lunas­taa van­hat kiin­teis­töt. Sil­loin se ei oikein voi niin myös­kään teh­dä. Oli­si koh­tuul­lis­ta teh­dä vuo­kra­so­pi­muk­sia, joi­hin liit­tyy vel­vol­li­suus lunas­taa raken­nuk­set tek­ni­sen arvon­sa mukai­sel­la hinnalla.

    No ei kai nyt mikään kiel­lä kau­pun­kia osta­mas­ta rakennusta?

  14. tpyy­luo­ma: No ei kai nyt mikään kiel­lä kau­pun­kia osta­mas­ta rakennusta?

    Tai jos kau­pun­ki myi­si ton­tit yrit­tä­jil­le eurol­la ja pak­ko­lu­nas­tai­si ne sit­ten käy­vem­pään hintaan 😉

  15. Jaak­ko Säre­lä: — kos­ka vuo­kran mää­räy­ty­mis­pe­rus­te on km2 — 

    Niin siis ke-m2 tai k‑m2 eli ker­ros­ne­liö­met­ri. km2 on neliö­ki­lo­met­ri. Nipo­tan, kos­ka kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa molem­mat ovat ylei­siä yksiköitä.

  16. Joel Jal­ka­nen: Tai jos kau­pun­ki myi­si ton­tit yrit­tä­jil­le eurol­la ja pak­ko­lu­nas­tai­si ne sit­ten käy­vem­pään hintaan 

    Ei tuo­kaan ole sal­lit­tua. Tas­a­puo­li­suus­pe­ri­aa­te tulee vas­taan. Kau­pun­ki ei parin osa­puo­len kans­sa saa käh­miä lii­an edul­li­sia ja kau­pun­gil­le talou­del­li­ses­ti vahin­gol­li­sia sopi­muk­sia. Vahin­ko mai­neel­le ei rii­tä perusteeksi.

    Eri asia on sit­ten, jos val­tuus­to ylei­ses­ti päät­täi­si peri­aat­teis­ta täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa. Mut­ta se tar­koit­tai­si tosi­aan, että kaik­kia vuo­kra­so­pi­muk­sia oli­si muutettava.

  17. Elmo Allén: Eri asia on sit­ten, jos val­tuus­to ylei­ses­ti päät­täi­si peri­aat­teis­ta täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa. Mut­ta se tar­koit­tai­si tosi­aan, että kaik­kia vuo­kra­so­pi­muk­sia oli­si muutettava. 

    Ja tätä­hän ei estä mikään muu kuin a) lais­kuus ja b)poliitikkojen ja vir­ka­mies­ten ylei­nen halut­to­muus toi­mia oikeudenmukaisesti.

  18. Lon­gi­no­jan laak­so on ollut täy­sin hyö­dyn­tä­mät­tä. Pel­to­maa­ta ja niit­tyä. Pari pyö­rä­tie­tä hal­koo aluet­ta, mut­ta muu­ten ei alu­eel­la ole kum­mem­paa vir­kis­tys­käyt­töä­kään. Sijain­ti on erin­omai­nen. Mal­min ase­ma on käve­lye­täi­syy­den pääs­sä ja lii­tyn­tä­lin­jat sivua­vat jo nyky­ään aluet­ta. Mal­min pal­ve­lut ovat val­mii­na vieressä.

    Aina­kin aikai­sem­min alue on jää­nyt len­to­me­lun takia raken­ta­mat­ta. Onko tilan­ne muuttunut?
    Ettei vaan kävi­si niin­kuin Alp­pi­ky­läs­sä. Asui­na­lue raken­net­tiin suo­raan konei­den len­to­rei­tin alle. Puo­len minuu­tin välein pöri­see kone pään pääl­lä. Lah­den­tien melun estä­mi­sek­si alu­eel­le raken­net­tiin melu­muu­ri. Konei­den melua ei mil­lään muu­reil­la estetä.

  19. Lon­gi­no­jan laak­so lie­nee maa­pe­rän puo­les­ta hei­kos­ti hyö­dynnt­tä­vis­sä ja osit­tain len­to­me­lua­luet­ta, ja jotain arvoa on luon­nol­le­kin annettava.
    Jär­ke­väs­ti raken­ta­mi­seen hyö­dyn­net­tä­vää maa­ta löy­tyy var­maan joka lähiös­tä, mut­ta pie­ni­nä pala­si­na siel­tä tääl­tä. Niil­le ren­gas­liik­keil­le ja muil­le voi­si myös löy­tyä ihan hyviä paik­ko­ja, kun­han etsi­tään. Sopii myös muis­taa, että ennus­teet ei aina toteu­du. Vuon­na ‑91 Pih­la­ja­mäen osta­ril­le anot­tiin lisä­ra­ken­nusoi­keut­ta, kos­ka pan­kit tar­vit­si­vat lisää tilaa. v. 92 kak­si pank­kia lopet­ti koko­naan, kak­si muu­ta pari vuot­ta myö­hem­min ja nyt on vii­mei­nen­kin läh­te­nyt. Kaa­voi­tet­tu­ja raken­ta­mat­to­mia tont­te­ja löy­tyy nii­tä­kin. Ei pidä jyrä­tä kaik­kea nyt raken­ta­mis­huu­mas­sa, lama tekee tuloaan.

  20. Osmo kom­men­toi Jät­kä­saa­ren tor­ni­ho­tel­lia, että jos joku haluai­si teh­dä täl­lai­sen pat­saan juh­lis­taak­seen omaa 50-vuo­tis­päi­vään­sä, en antai­si lupaa. Ettei oli­si vaan Art­hur Buc­hard­til­la syn­ty­mä­päi­vä tulossa!

  21. \ö/: Koke­mus­ta on, nyt myös tut­kit­tua tietoa:

    Hyvä että kvan­ti­fioi­daan välil­lä jotain rele­vant­tia eikä vuo­des­ta toi­seen jau­he­ta kuin­ka Hel­sin­gis­sä on Euroo­pan paras joukkoliikenne.


    “Olim­me olet­ta­neet, että tulos oli­si täl­lai­nen. Nyt sii­hen saa­tiin var­mis­tus”, sanoo yksi sel­vi­tyk­sen teki­jöis­tä, yleis­kaa­va­suun­nit­te­li­ja Susa Tulikoura.

    Intui­tio tun­tuu ole­van pää­tök­sen­teos­sa kovin aliar­vos­tet­tua. Jos tämä pitää paikkansa:

    Tähän tulok­seen tul­tiin Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa, jos­sa ver­tail­tiin ensi ker­taa arjen saa­vu­tet­ta­vuut­ta eri lii­ken­ne­vä­li­neil­lä pääkaupunkiseudulla.

    niin herää kysy­mys jouk­ko­lii­ken­ne­hank­kei­den prio­ri­soin­nis­sa käy­tet­tä­vien luku­jen käyt­tö­ar­vos­ta jos ne eivät sisäl­lä edes sel­lais­ta asi­aa kuin saa­vu­tet­ta­vuus jouk­ko­lii­ken­teel­lä suh­tees­sa mui­hin kul­ku­muo­toi­hin sii­tä­kin huo­li­mat­ta että jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­muo­to-osuu­den kas­vat­ta­mi­nen on viral­li­ses­ti­kin kir­jat­tu tavoitteeksi.

    1. Tuo kysei­nen kart­ta antoi asias­ta vähän lii­an­kin huo­non käsi­tyk­sen, kos­ka sii­nä las­ket­tiin, kuin­ka moneen ruu­tuun pää­see 25 minuu­tis­sa. Oikeam­man kuvan sai­si, kuin­ka mon­ta työ­paik­kaa tai asu­kas­ta on niis­sä ruu­duis­sa, joi­hin pää­see 25 minuu­tis­sa. Jouk­ko­lii­ken­ne pyr­kii luo­maan yhteyk­sia sin­ne, min­ne ihmi­set ovat menos­sa. Mut­ta täöän­kin jäl­keen, jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­kia on vain osa Hel­sin­gis­tä, lop­pu on autokaupunkia.

  22. Lon­gi­no­ja on puron lat­voil­ta aina Van­taan­joel­le asti kalas­tus­kiel­los­sa. Kan­nat­tai­si sel­vit­tää asioi­ta ennen kuin antaa kalas­tus­vink­ke­jä. Naut­ti­kaa sii­tä, että taka­pi­hal­la uis­ken­te­lee uha­na­lai­sia tai­me­nia ja anta­kaa poi­kas­ten kasvaa.

    t:Juha Salo­nen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.