Sopimus Suomen suurimmasta terveydenhuollon ulkoistamisestta tehtiin viikko sitten, kun Mänttä- Vilppulan kuntayhtymän hallitus sopi Pihlajalinnan Oy:n kanssa koko terveydenhuoltonsa ulkoistamisesta Pihlajalinna Oy:n ja Mänttä-Vilppulan yhdessä perustettavalle yhteiskunnalliselle yritykselle. Jouduttajana tässä oli kustannusten aleneminen kuudenneksella. Päätös oli yksimielinen. Mukana yksimielisyydessä siis myös demarit. Valtuusto päättää asiasta lopullisesti maanantaina 26.11.
Pelastaja saapui taikasanalla yhteiskunnallinen yritys. Tekes panee asiaan miljoonan. Voisiko samalla kaavalla ratkaista ilmaston lämpenemisen, eurokriisin ja maailman köyhyysongelman? Onko se näin helppoa?
Todella hyvä uutinen! Vihdoinkin löytyy kunta/kaupunki, jolla visionääristä otetta ratkaista sote-ongelmia eettisesti.
Halvin tarjous ja markkinaoikeusmörkö vievät veronmaksajien rahoja jopa 20% sopimusten hinnoista veroparatiiseihin ja sijoittajien taskuihin. Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallissa se ei ole mahdollista.
Mänttä-Vilppula toimii eettisisesti myös henkilöstön suhteen pitämällä vanhat työehdot. Liian moni kunta ulkoistaessaan hyväksyy henkilökunnan irtisanomisen.
No eikös Karjaa tehnyt tämän jo ajat sitten – ja ajautui konkurssin partaalle.
mörköön sopii myös se että Destia myydään–siis nyt pidettyjen vaalien jälkeen–siis todennäköisesti.
siis todennäköisesti yksi nimeltä mainitsematon puoluejohtaja tulee kokemaan 6:n peräkkäisen vaalitappion.
ai niin ,se olikin voitto tai ainakin torjuntavoitto..
Mietiskelen tässä, että nimeltä mainitsemmaton puoluejohtajan etunimi tulee sanasta Judith. Voidana kääntää ilmaisulla ”nainen Juudeasta”. Voidaan myös tulkita femiinimuodoksi nimestä Juudas.
Juudaksen tunnemme kritillisistä kirjoista, ja hän on myös taiteessa tunnettu hahmo. Tarkoitan tietenkin Juudas Makkabealaista.
”Lippuansa seuraten, demari-ihminen torjuntavoitosta torjuntavoittohon astuva on.”
Sairaat myydään huutokaupalla, kuten vanhukset ja kodittomat lapset.
Jos näin käy, kuten aikaisemmin nähtyyn kaavaan sopii se myydään järjettömään alihintaan jollekin kaverille. Lopputuote huononee, mutta yrityksen arvo nousee viisin- tai kymmenkertaiseksi myyntihintaan nähden.
Näin se on muidenkin osalta mennyt.
Mistä säästöt syntyvät? Irtisanotaanko henkilökuntaa vai alennetaanko palkkoja?
Jääkö kunnalle määräävä asema yhtiössä? Jos jää, niin mikä on yhtiöittämisen etu? Jos ei, niin miten kustannukset pidetään kurissa? Yhden toimittajan loukku toimii vain, jos toimittaja on omassa hallinnassa.
Mistäköhän juuri luin, että tarjouskilpailut voi tehdä päinvastoinkin.
Kunta oli kilpailuttanut vanhustenhoidon niin päin, että kunta ilmoitti, kuinka paljon se maksaa ja tarjoajien tehtäväksi jäi kertoa, mitä he sillä könttäsummalla tarjoavat. Tällöin hinta ei siis ratkaise, koska se on määrätty jo ennalta. Sen sijaan ratkaisee se, vaihdetaanko vaipat kerran viikossa vai päivässä ja pääseekö ulos yhtä usein kuin EU-lehmä vai harvemmin.
Tässä oli taustalla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuun lakkaaminen ensi vuodenvaihteessa.
Korvaavaksi järjestelyksi Mänttä-Vilppula (11000as)on vuoden neuvotellut liittymisestä Jämsän(22000as) ja Kuhmoisten (2500as) Sote alueeseen maakuntarajan yli. Kaikki kuuluvat kuitenkin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Yhteistyön hyväksyi Mäntän hallitus, mutta valtuusto kaatoi. Hallituksen pj suivaantui, erosi ja muutti Tampereelle.
Viikko eteenpäin ja simsalabim, Pihlajalinnan ja Mäntän sopimus oli valmis. Sama terveysfirma, joka pyörittää myös Jämsä-Kuhmoisten palveluja.
Paljon siis tarvitaan psykologista osaamista, jotta kuntayhteistyötä saadaan edistettyä. Naapurikunnilla on iso-veli pikku-veli asenteita. Voimasuhteet ovat muuttuneet vuosisadan aikana, mutta epäluulot elävät. Sopimusta neuvoteltiin vuosi, ja lopuksi moitittiin tiedon puutetta sekä kiirettä. Nyt tehtiin viikossa parempi? Kaadetun sopimuksen puuhamiehet haukkuivat terveysfirmaa veroparatiisiyhtiöksi, mutta tilalle saadaan sama firma ilman naapurikuntaa ”isännäksi”. Tunteita nostatti Mäntän aluesairaalan toiminnan rippeet ja yöpäivystys. Kunnan ammattitaidolla niitä ei saada pysymään hengissä. Pihlajalinna löytää tarvittavan henkilökunnan, jos Mänttä tilaa ja maksaa. Valtuusto jo ehti nostaa veroprosentin Suomen korkeimmaksi. Pihlajalinna on ottanut vastuun Jämsän aluesairaalan toiminnasta ja paikalliset Demaritkin ylistävät sitä.
Ei mennyt homma Paras-lain mukaan eikä täytä valtion tulevia asukasmäärävaatimuksia. Kilpailutuksiakaan ei ”ehditty” tehdä.
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Pätevien psykologien vastaanotolle on pitkät jonot. Ehtivätkö he vielä kuntaliitoksiakin selvittämään?
Pihlajalinna ottaa Mänttä-Vilppulan sote-henkilöstön nykyisillä työehdoilla töihin, mutta 5 vuoden irtisanomissuojaa ei tule kuten olisi tullut jos Pihlajalinna olisi tullut mukaan osana liittymistä Naapurikuntien Sote-alueeseen.
Vuosisäästöksi on esitetty 3 milj e, verrattuna kunnan ”omaan” työhön. Lääkärivajausta tällä hetkellä paljon.
”Jouduttajana tässä oli kustannusten aleneminen kuudenneksella. ”
Jos ketään ei irtisanota eikä palkkoja ja etuuksia leikata niin kysessä on mcgyver-ilmiö.
Toiseki ostaminenkin makssa, joten todellisuudessä tuo yksityisen pitää olla 25 % halvempi.
Jeesus on palannut tekemään ihmetekoja
Itse asiassa Mänttä-Vilppulan terveydenhoito on ollut ulkoistettu tällaiselle yhteiskunnalliselle toimijalle kuin Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalue.
Melkoinen hallintohimmeli,joten kuluja voi todella säästyäkin .
Kun ainoa mikä muuttuu on kustannusten jako hallinto Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen osakkaiten kesken niin nuo Mänttä-Vilppulan säästöt jäävät kuluina tuohon hallintohimmeliin
Se merkitsee että muiden kulut vastaavasti lisääntyvät ellei jäljelle jäänyttä osaa saneerata voimakkaasti,mikä oliis pitänyt tehdä jo nyt.
Yhteiskunnan kannalta siis nollasummapeliä, ei todellisesta säästöstä.
Eikä tuo uusi toimijakaan täydellinen ja aito ulkoistus ole,sillä kunta tulee osakkaaksi uuteen yhtiömuotoiseen toimijaan.Omistussuhteita en löytänyt.
Lisäksi Tekes tukee hanketta miljoonalla, se selittää osan säästöstä
Yhteiskunnallinen yritys, taitaa useimmiten olla osoitus siitä että on liikaa verorahaa käytettävissä ja liikaa virkamiehiä johtavassa asemassa. He ryhtyvät aikansa kuluksi tekemään asioita jotka eivät heille eikä yhteiskunnalle kuulu.
Yhteiskunnan terveydenhuollon pitäisi vissiin tuottaa ilmaisia terveydenhuoltopalveluita köyhille, tie- ja vesilaitoksen kait pitäisi tilata teitä ja losseja ja ylläpitää niitä auraamalla suolaamalla… eikä käyttää ylimitoitettuja resursseja suojattujen ja subventoitujen leikkifirmojen perustamiseen, jotka lisäksi kilpailevat veronmaksajien omistamien yritysten kanssa.
Ensimmäinen mieleen nouseva kysymys: Miten kilpailutetaan yhteisyrityksen osakas?
Jos tehdään halvemmalla, tehdään joko vähemmän tai tehokkaammin. Terveydenhuollossa on usein vaikea sanoa kummasta on kyse. Sinänsä tehostamiselle on tuollaisessa paikassa valtavasti mahdollisuuksia. Tärkeintä on erikoissairaanhoidon lähetteiden vähentäminen käyttämällä kokeneita lääkäreitä. Myös hoitajavastaanotot ja vakiintuneet hoitomallit ja -linjat säästävät rahaa.
Noissa ulkoistusfirmoissa toimitaan yleensä päinvastoin. Rekrytoidaan nuoria ja kokemattomia tai ihan ketä vaan kenellä lääkärin oikeudet on. Rekrytointi voi tapahtua sähköpostin välityksellä ilman, että työnantaja edes näkee lääkäriä koskaan tai puhuu tämän kanssa. Sellainen asia kuin erikoislääkärin tutkinto ei voisi vähempää kiinnostaa firmaa, jos ei sitä erikseen ole mainittu ulkoistussopimuksessa.
”Säästöä” tulee toki siitä jos se kandidaatti laitetaan ”katsomaan” viisi potilasta tunnissa. Potilaat tulevat toki viikon päästä uudelleen mutta sehän vaan lisää tehokkuutta kun tulee lisää potilaskäyntejä.
Todellisia säästöjä tulee muualta, esim pikkukaupunki säästi miljoonan kun satsasi osaamiseen.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/kaarina+puolitti+psykiatriset+osastohoitopaivat/a855307
Ei mitenkään. Tässä tapauksessa kunta meni mukaan yhtiöön, siis ei ostanut mitään palvelua.
Ja sitten ostetaan palvelut ’omalta’ yritykseltä…
Tässä tapauksessa on syytä palauttaa mieliin, että alunperin tutkittiin Jämsässä Sitran rahoituksella mahdollisia uusia terveydenhuollon järjestämismalleja – kunnes Sitra päätti lyödä rahoiksi ja myydä koko roskan pääomasijoittajalle (tosin kotimaiselle).
Kun nyt Mänttä-Vilppulan kunnalliset yhteistyökuviot kariutuivat, on päädytty yhteisyritykseen, joka ei ole ihan puhdasta bisnestä. Tiedotteen mukaan ”Yhtiön kotipaikka on Mänttä-Vilppula. Yhteiskunnallinen yritys sitoutuu rajoitettuun voitonjakoon ja rajoitettuun tulokseen.”
Tällaisia pykäliä voidaan ottaa yhtiöjärjestykseen, mutta ei niitä Attendon, Esperin tai Mehiläisen yhtiöjärjestyksissä ole.
Mänttä-Vilppulan lääkäripalvelut kilpailutettiin kun neuvoteltiin Mä-Vi osallistumisesta Jämsän ja Kuhmoisten Sote-alueeseen. Pihlajalinna voitti.
Sote-alue ei laajentunut, mutta Pihlajalinna hyppäsi Mäntän kelkkaan. Yhteiskunnallisen yrityksen kumppanin kilpailutuksesta en tiedä, mutta toiset terveysfirmat ovat varmaan jotain mieltä pitääkö yhteiskunnallisen yrityksen kilpailuttaa sen kuka tuottaa esim lääkäripalvelut.
Näistä terveysfimoista kyllä varmasti löytyy sellaisia neropatteja, joiden järjestämänä kilpailutuksia ei voita kilpailijat.
Yrityksen ei tarvitse kilpailuttaa mitään. Kilpailutus koskee julkisia hankintoja eikä osakeyhtiö ole julkinen.
Tämäpä avaa fantastisia mahdollisuuksia kuntapalveluiden järjestämiseen ohi kilpailutuksen?
Kunta perustaa yhteiskunnallisen yrityksen haluamansa firman kanssa. Tämän jälkeen perustettu yhteiskunnallinen yritys voi järjestää kunnan palvelut ilman kilpailutusta.
Valtio voisi rakentaa tulevaisuudessa Sote-palvelut näiden Yhteiskunnallisten yritysten avulla. Kuntien ei tarvitse vaivautua kommunikoimaan luottamuksellisesti keskenään kun Yhteiskunnallinen yritys, jossa kunnat ovat osakkaina, hoitaa kokonaisuuden hallinnan Sote-alueella.
Valtio määrittää Sote-alueiden rajat ja huutokauppaa alueet terveysfirmoille.
Terveydenhuollon ulkoistamisessa hyvin toimiva malli on:
1. Julkinen taho omistaa asiakkaat, seinät ja kiinteän kaluston
2. Joku muu operoi
Tämä malli pitää palveluntuottajan varpaillaan koska kilpailun esteitä ei muodostu. Se toimii koska julkinen hallinto ei pääse toimintaa ”henkilöstöjohtamaan”. Paperilla tuo on tietysti kovin kallista jos seinät keskitetään johonkin tilakeskukseen, mutta se on taas oma kustannusharhansa.
Näissä yhteisyrityksissä tahtoo olla se ongelma että strateginen omaisuus eli hyvät liikepaikat ja yhteydet kuntapäättäjiin valuvat vähitellen yhdelle monopolitoimittajalle, ja yhtiön purkaminen käy käytännössä mahdottomaksi.
Eihän tässä mitään uutta ole: kunta voi järjestää palvelut omana työnä tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa koska tahansa ja miten tahansa, sillä omaa työtä ei tietenkään tarvitse kilpailuttaa.
Ja ajatus yhteisyrityksestä on mielestäni kokeilemisen arvoinen.
Kokeiltu IT-alalla muutaman vuosikymmenen ajan, tuloksena dysfunktionaalinen julkis-IT, oligopoli, ja absurdit kustannukset. Varsinainen rakenteellisen korruption kukkanen.
Ja mikähän yhteisyritys on kyseessä? Ja paljonko on voittoja rajoitettu?
Eipä tule minulle mieleen yhteisyritystä IT-alalla.
Tietokarhu, Tietoleijona, TietoIlmarinen, Tieto Broadcasting IT, Tieto Esy.
Voittojen rajoittaminen on merkityksetöntä, koska konsernirakenteessa voitto siirtyy siirtohinnoittelua säätämällä sujuvasti minne halutaan.
Avainasemassa yhteisyrityksessä on omistusosuudet
Jos kunta on enemmistöomistaja niin yksityinen osakas on pääosin osaamisen tuoja ja saa voitosta sovitun siivun korvauksena tietotaidosta
Jos taas yksityinen osakas on enemmistönä niin kyseessä on ilpailutuksen kiertämistä ja päätöksenteon läpinäkyvyyden poistamista
Kunnan harjoittama yritystoiminta on kaikkein korruptiivisin toimintamuoto.
Sillä katkaistaan hallinnon läpinäkyvyys ja kun yhtiö on harvoin pörssiyhtiö niin kaikki toiminta on yrityssalaisuuden piirissä.
Eli yhtiömuodon avulla voidaan suhmuroida mitä vain kansalaisilta piilossa .
Ei ol eihme jos kansalaiset kokevat etteivät voi vaikuttaa eivätk’äluota poliitikkoihin.
Eihän kansalaisille edes yritetä tarjota tietoa vaan kaikki tieto pyritään hautaamaan pienen hyvä-veli-järjestelmän sisään.
Kansalaisia halveksitaan asiantuntemattomina hölmöinä.Mutta ensin asiat on piilotettu ja sitten poliittinen eliitti katsoo,etteivät kansalaiset osaa päättää eivätkä ymmärrä asioista
Kun olisikin noin suoraviivaista. Saman pöydän ääressä ratkaisevat pitkälti henkilökohtaiset ominaisuudet. Ylipäätään sen havaitsemiseen milloin pohjustetaan kilpailun rajoittamista tarvitaan toimialaosaamista. Oli omistusosuus mikä tahansa, yhteisyritys antaa yksityiselle toimijalle epäreilun kilpailuedun mihin ei millään kilpailulainsäädännöllä päästä puuttumaan.
Samaa kilpailun rajoittamista ovat muuten luottamukselliset tarjoukset, sopimukset ja hyväksymispöytäkirjat julkisista hankinnoista joka tekee kilpailijalle mahdottomaksi jälkikäteen selvittää mitä julkisasiakkaalle on toimitettu, joka isoissa projekteissa on harvoin sama asia kuin mitä on tilattu.
Terveydenhoitoalalla vietäessä tarjouskilpailut toimenpidekooditasolle (ainakin sairaanhoitopiirien käyttämä tapa) päästään aidompaan kilpailuun ja vertailukelpoisuuteen, ja veronmaksajan kannalta epäedulliset tarjouskilpailuasetelmat (kuten työvoima- ja pääomaintensiivisten toimenpiteiden yhdistäminen samaan tarjoukseen) on helppo jälkikäteen selvittää. Tämä läpinäkyvyys on juuri sitä mistä isot toimijat haluavat eroon ajamalla kokonaispalvelumallia kuntasektorille.
Ei se ole, jos periaate on merkitty yhtiöjärjestykseen, sillä osakkailla on oikeus saada kaikki tieto – ja tietysti myös sovittu määrä hallituspaikkoja.
Epäilemättä valtion ja Tieto Oyj:n suhteissa olisi paljon selvitettävää, mutta tuskin Mänttä-Vilppula on niin halpaan mennyt.
Jos kunta on ainoa omistaja, sillä on oikeus saada kaikki haluamansa tieto ja vaihtaa koska tahansa sellainen yhtiön hallitus, joka muuta väittää.
Ikävä kyllä monikaan kunta ei ymmärrä tätä oikeutta käyttää – koska ei ole perillä liike-elämän kovasta pelistä.
Kunnan yhtiö ei tietenkään voi olla pörssiyhtiö eikä pörssin säännöillä ole mitään relevanssia.
Eipä tietenkään ole halua vaihtaa johtoa,jos johto maasuttaa hallitusta kosteilla lounailla,matkoilla, hyvillä konsulttipalkkioilla naisilla,miehillä etc
Ne jäävät yrityssalaisuuden piiriin ja tulevat esiin vain sattumalta
”Terveydenhoitoalalla vietäessä tarjouskilpailut toimenpidekooditasolle (ainakin sairaanhoitopiirien käyttämä tapa) päästään aidompaan kilpailuun ja vertailukelpoisuuteen, ja veronmaksajan kannalta epäedulliset tarjouskilpailuasetelmat (kuten työvoima- ja pääomaintensiivisten toimenpiteiden yhdistäminen samaan tarjoukseen) on helppo jälkikäteen selvittää. Tämä läpinäkyvyys on juuri sitä mistä isot toimijat haluavat eroon ajamalla kokonaispalvelumallia kuntasektori”
Tätäkin voidaan manipuloida ,sillä hintavertailu tehdään arvioidun yksikkökorin mukaan .Silloin esim joku/jotkut suhteellisen yleinen/yleiset toimenpide/toimenpiteet arvioidaan harvinaiseksi ja se jolle työ on tarkoitettu antaa siitä/niistä korkean hinnan ja muut halvemmalla,jolloin korista tulee halvin.
Kolmen vuoden kuluttua kilpailijat enää kaivele raadoski muuttunutta kilpailua, harva analysoi menyytä aikaa ja rikoskin on jo vanhentunut
Totta kai, mutta toimenpiteiden suhteelliset osuudet ovat yleensä niin hyvin tiedossa että asiantuntija huomaa tuollaisen vedätyksen heti. Tärkeää olisi saada kaikki hankintaan liittyvät asiakirjat julkisiksi jolloin kiinnijäämisen riski kasvaa.
Erityisen oleellista julkisuus on toteutuneiden hankintojen osalta jotta jälkeenpäin voidaan arvioida kuinka hyvin tarjous/sopimus on osunut kohdalleen.
Eipä tuo ”yhteiskunnallinen yritys” paljoa takaa. Sopimus on määräaikainen 2 vuodeksi, mitähän sen jälkeen tehdään? Siinä ajassa tuskin edes pääsee voitolliseen tulokseen.
Yhteiskunnallisen yrityksen leiman saa helposti, esim. Diacor Terveyspalvelut Oy on yhteiskunnallinen koska ” Diacor on panostanut oman henkilöstönsä työhyvinvoinnin kehittämiseen ja osallistunut Suomen parhaat työpaikat -tutkimukseen ja kilpailuun. Yritys myös kertoo toiminnastaan avoimesti. Diacor Terveyspalvelut Oy:n omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö. Yritys jakaa voittonsa osinkoina omistajalleen Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiölle, joka käyttää ne tarkoituksensa mukaisesti palveluiden tuottamiseen syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville ryhmille.” Avoimuus katoaa säätiön taakse.
Sosiaalityöntekijäin ammattijärjestö Talentia kummeksuu Mänttään syntyvää tilannetta. Sosiaalipuolella tehdään viranomaispäätöksiä mm lastensuojeluun liittyen, joita ei ole soveliasta ulkoistaa yritykselle.
Niin että teilläpäin häntä heiluttaa koiraa – asia voi toki olla myös toisin.
Niinpä, mutta Diakonissalaitoksen Säätiö ei ole yhteisyritys.
Mäntän valtuusto hyväksyi sote-toimintojen yksityistämisen yhteiskunnalliselle yritykselle. Seuraavaksi odotetaan valtion reaktiota.
Mitäs sitten, jos kunta on erittäin tyytyväinen ja hallituksen vasta-argumentti on tyyliä:”ratkaisu ei ole hallitusohjelman mukainen”?
Kiertääkö aurinko edelleen hallitusohjelman mukaisesti maata, vaikka empiiriset havainnot eivät tue sitä?
Oikeastaan empiirisillä havainnoilla ei ole merkitystä, vaan se millä näkemyksellä on demokratiassa enemmistö. Wahlroosin mukaan enemmistön tyrannia.
Rääkkylä yksityisti sote-palvelunsa puhtaasti kaupalliselle yritykselle jo joitakin vuosia sitten. Viranomaiset paheksuivat syvästi – siinä kaikki!
Ennustan, että yhtiömuotoista yhteistyötä ei suljeta pois kuntauudistuksessakaan.