Maapallon rajallisuus

(Kas­vua vai kehi­tys­tä 3/7)

Val­tao­sa maa­pal­lon luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­ses­ta pal­ve­lee teol­lis­ten yhteis­kun­tien mak­su­ky­kyis­tä väes­töä. Meneil­lään ole­van glo­baa­lin kehi­tyk­sen kaut­ta teol­li­suus­val­tioi­den kulu­tus­ta­sol­la ole­vien ihmis­ten mää­rä kol­min­ker­tais­tuu paris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä. Luon­non­va­ro­jen käyt­tö ei voi kol­min­ker­tais­tua, kos­ka nii­tä ei ole, eikä hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen­kään pitäi­si kol­min­ker­tais­tua. Luon­non­va­ro­jen omis­ta­mi­sen mer­ki­tys koros­tuu uudestaan. 

Ei ole mah­dol­li­suut­ta kas­vat­taa omaa kulu­tus­tam­me ton­nei­na ja megawat­ti­tun­tei­na las­ket­tu­na. Päin­vas­toin, jou­dum­me tule­maan toi­meen vähem­mäl­lä. Tämä muo­dos­taa huo­mat­ta­van vai­kean talou­del­li­sen ja tek­no­lo­gi­sen haas­teen. On opit­ta­va teke­mään vähem­mäs­tä enemmän.

Täs­sä vai­hees­sa pitäi­si tie­tys­ti pitää moraa­li­saar­na ilmas­ton puo­les­ta, mut­ta vähän epä­toi­voi­sel­ta se tun­tuu. Ilmas­ton täs­sä käy huo­nos­ti. Glo­baa­lit pääs­töt pitäi­si nopeas­ti puo­lit­taa, mut­ta ris­ki­nä on nii­den kas­vun jat­ku­mi­nen. On aika epä­to­den­nä­köis­tä, että tun­net­tu­ja fos­sii­li­sia esiin­ty­miä, joi­ta val­ta­vin kus­tan­nuk­sin etsi­tään lisää, jätet­täi­siin vapaa­eh­toi­ses­ti käyttämättä.

66 vastausta artikkeliin “Maapallon rajallisuus”

  1. –Tämä muo­dos­taa huo­mat­ta­van vai­kean talou­del­li­sen ja tek­no­lo­gi­sen haasteen.–

    Kovan jär­jen ihmi­sil­le asia ei tun­nu ole­van ongel­ma. Nämä loo­gi­kot näet luot­ta­vat sii­hen, että esi­mer­kik­si tek­no­lo­gi­nen kehi­tys rat­kai­see edes­sä ole­vat vaikeudet.

    Muis­sa asiois­sa he vaa­ti­vat tosi­asioi­ta ja logiik­kaa, mut­ta kun kysy­mys on kulu­tus­kult­tuu­ris­ta, he toi­vo­vat ja usko­vat, eikä tosi­asioil­la ole merkitystä.

  2. Köy­hyys ei ole tähän men­nes­sä vai­kut­ta­nut maa­il­man väki­lu­kuun muu­ten kuin sitä kas­vat­taen. Nälän­hä­dät ja sodat eivät näy maa­il­man väki­lu­vus­sa juu­ri ollen­kaan. Tämä ei voi jat­kua ikuisesti. 

    Hyvä­nä esi­merk­ki­nä on Sahe­lin alue Afri­kas­sa. Se on jo kaut­taal­taan aluet­ta jos­sa ruo­ka on kor­til­la. 16 mil­joo­naa ihmis­tä keik­kuu juu­ri ja juu­ri nälän­hä­dän mää­ri­tel­män ylä­puo­lel­la ja pal­jon suu­rem­pi osa kär­sii ali­ra­vit­se­muk­ses­ta. Avus­tus­jär­jes­tö­jen apu on mah­dol­lis­ta­nut sen, että yhä suu­rem­pi mää­rä ihmi­siä, elää krii­si­ra­jan tun­tu­mas­sa odot­taen tapah­tu­maa joka kat­kai­see kame­lin selän. 

    Mitä tapah­tuu kun tulee se vuo­si jol­loin ruu­an, polt­toai­nei­den ja lan­noit­tei­den hin­nat hyp­pää­vät pysy­väs­ti niin kor­keal­le että kym­me­net mil­joo­nat ihmi­set ympä­ri maa­il­man alka­vat näh­dä näl­kää yhtä aikaa- ja liik­kua ruu­an peräs­sä alueil­le jot­ka ovat juu­ri ja juu­ri sel­vin­neet tähän asti?

    Oma veik­kauk­se­ni on, että lopul­ta köy­him­mät kuo­le­vat ja mak­sa­vat mui­den elin­ta­sos­ta hen­gel­lään kuten tähän­kin asti. Lopul­ta tämän täy­tyy näkyyä myös väki­lu­vun pienenemisenä.

  3. Ihan tur­ha väit­tää että ilmas­ton­muu­tos on vaa­ral­li­nen. Ei se NYT VOI OLLA kovin­kaan vaka­vaa, kun ydin­voi­ma ei kel­paa edes osaratkaisuksi. 

    Jos ydin­voi­ma­lai­tos­ten nau­ret­ta­van pie­net ris­kit ovat kore­kam­pia kuin ilmas­ton­muu­tos, niin ilmas­ton­muu­tok­sen ris­ki on siel­lä nol­lan ja ole­mat­to­man välissä.

    Näin­kö tosi­aan on?

  4. No näin­hän se on. Kukaan ilmas­ton­suo­je­lun puo­les­ta­pu­hu­ja ei ole vie­lä uskal­ta­nut ker­toa ääneen sitä, että ilmas­ton­suo­je­lun tavoit­tei­den toteu­tues­sa mei­dät hyvin­voi­vat on samal­la ajet­tu köyhyyteen.

    Sinän­sä huo­mio luon­non­va­ro­jen rajal­li­suu­des­ta on oikea. Aikoi­naan sanot­tiin, että öljy lop­puu kun kaik­ki kii­na­lai­set alka­vat käyt­tää muo­vi­pus­se­ja. Se ei enää ole kaukana.

  5. Tule­vai­suu­den­tut­ki­muk­sen pio­nee­rin, tule­vai­suu­den­tut­ki­joi­den kan­sain­vä­li­sen World Futu­res Stu­dies Fede­ra­tion ‑jär­jes­tön puheen­joh­ta­jan ja Roo­man klu­bin jäse­nen Pent­ti Malas­kan koko­nais­val­tai­nen yhteis­kun­ta­teo­ria raken­tuu kol­mel­le perus­ki­vel­le: yhteis­kun­tien evo­luu­tio ja kehit­ty­mi­nen, yhteis­kun­nal­li­sen toi­min­nan jäsen­ty­mi­sen peri­aat­teet ja mil­lä tavoin tule­vai­suu­des­ta voi­daan tie­tää. Mene­mät­tä mal­lin yksi­tyis­koh­tiin (ja ole­mat­ta mal­lin eri­tyis­asian­tun­tia) voi­daan lyhyes­ti popu­la­ri­soi­da mal­lin ide­aa suh­tees­sa Oden pohdintaan. 

    Yhteis­kun­nat kehit­ty­vät vai­heit­tain ja tätä kehi­tys­tä mää­rit­tä­vät yhteis­kun­nan tar­peet. Yhteis­kun­tien evo­luu­tioon ja kehit­ty­mi­seen on sisään­ra­ken­net­tu dyna­miik­ka, jos­sa edel­li­nen vai­he ”petaa” seu­raa­van vai­heen. Para­dok­saa­li­ses­ti jokai­seen vai­hee­seen liit­tyy komplek­si­suu­den kas­vu, jon­ka rat­kai­se­mi­nen ei yleen­sä tapah­du muu­ten kuin krii­sien kaut­ta. Tule­vai­suu­den­tut­ki­muk­sen pro­fes­so­ri Mark­ku Wile­niuk­sen mukaan his­to­ria tun­tee hyvin vähän (ehkä yhden tapauk­sen) jos­sa yhteis­kun­ta oli­si vapaa­eh­toi­ses­ti vähen­tä­nyt komplek­si­suut­ta, eli krii­si on ikään kuin sisään­ra­ken­net­tu edel­ly­tys tai meka­nis­mi komplek­si­suu­den vähen­tä­mi­sel­le ja sitä kaut­ta kas­vun edel­ly­tyk­sil­le tai siir­ty­mi­sel­le seu­raa­vaan vaiheeseen.

    Nyky­het­kes­sä olem­me kah­den vai­heen välis­sä. ”Ener­gia­jär­jes­tel­mä” on edel­leen edel­li­ses­sä vai­hees­sa kiin­ni, se pyr­kii uudis­tu­maan, mut­ta tämä tapah­tuu hitaas­ti ja estää yhteis­kun­tia kehittymästä.
    Ode: ” Ilmas­ton täs­sä käy huo­nos­ti. Glo­baa­lit pääs­töt pitäi­si nopeas­ti puo­lit­taa, mut­ta ris­ki­nä on nii­den kas­vun jat­ku­mi­nen. On aika epä­to­den­nä­köis­tä, että tun­net­tu­ja fos­sii­li­sia esiin­ty­miä, joi­ta val­ta­vin kus­tan­nuk­sin etsi­tään lisää, jätet­täi­si vapaa­eh­toi­ses­ti käyttämättä.”

    Voi­daan tie­tys­ti poh­tia sitä, mitä krii­sil­lä tai seu­raa­val­la vai­heel­la eksak­tis­ti tar­koi­te­taan, mut­ta oman tul­kin­ta­ni mukaan (sovel­taen em. mal­lia) Oden kir­joi­tuk­ses­sa kuvat­tu tilan­ne toteu­tuu, eli luon­non­va­ro­ja käy­te­tään niin pit­kään kun nii­den käyt­tö on suo­rien talou­del­lis­ten vai­ku­tus­ten mukaan kan­nat­ta­vaa ja sal­lit­tua. Sii­tä seu­raa­vien krii­sien myö­tä syn­tyy uusia mah­dol­li­suuk­sia jot­ka ovat vält­tä­mät­tö­miä yhteis­kun­tien jat­ko­ke­hi­tyk­sel­le. Mitä sit­ten voi­daan teh­dä? Enna­koi­via ja sopeut­ta­via toi­men­pi­tei­tä sekä olla muka­na seu­raa­van vai­heen toi­min­ta­mal­lien/-väli­nei­den/-tapo­jen kehityksessä.

  6. Blo­gi­si joh­to­pää­tös on hyvin hil­lit­ty, koska

    USA pys­tyy saa­vut­ta­maan öljy- ja kaa­suo­ma­va­rai­suu­den 20 vuo­des­sa uusil­la tek­no­lo­gioil­la kus­tan­nus­ta­sol­la, joka ei ole mah­dot­to­man kor­kea. Tämä on val­ta­stra­te­gi­nen lot­to­voit­to, joka toteu­te­taan eikä sil­loin CO2 mer­kit­se paljoa.

    Kii­na aikoo todel­li­sek­si maa­il­man­mah­dik­si voi­mak­kaal­la kas­vul­la hyö­dyn­täen omia ja tuo­ta­via ener­gia­raa­ka-ainei­ta, pää­osin fossiilisia.

    Intial­la, Bra­si­lial­la ym on myös omat kas­vu- ja valtapyrkimyksensä.

  7. Jos todel­la ollaan sitä miel­tä, että mitäs täs­sä enää voi­daan, niin mihin täs­sä on sit­ten niin kii­re juos­ta? Lisää työ­tun­te­ja ja sit­ten palk­kiok­si vuon­na 2050 hom­ma on jo ehkä läh­te­nyt käsis­tä. Jos tänään rupe­aa illal­la joku hosu­maan mak­ka­ris­sa ja 9 kuu­kau­den pääs­tä put­kah­taa joku maa­il­maan, niin 40-vuo­ti­aa­na tuo joku on jo aika pulassa. 

    Esko Aho oli aamu-tv:ssä kateel­li­nen USA:n hyvis­tä uuti­sis­ta, eli rei­lus­ta väes­tön­kas­vus­ta ja omien öljy­va­ro­jen lisään­ty­mi­ses­tä. Ihmet­te­lin vähän, että jos nuo on hyviä uuti­sia, niin mit­kä on sit­ten huo­no­ja. Hel­sin­gis­sä­kin vie­lä ihme­tel­lään val­tuus­tos­sa, että mik­si autoi­lua pitäi­si vähen­tää. Jok­seen­kin outo­ja kom­ment­te­ja tulee sit­ten myös vih­reän elii­tin jou­kos­ta, kun kaik­kia puo­luei­ta pide­tään ympä­ris­töys­tä­väl­li­si­nä. Vit­tua­kos täs­sä sit­ten, kuten nuo­ri­so ehkä nyky­ään sanoi­si. Aina­kin Kreikassa.

  8. Meneil­lään ole­van glo­baa­lin kehi­tyk­sen kaut­ta teol­li­suus­val­tioi­den kulu­tus­ta­sol­la ole­vien ihmis­ten mää­rä kol­min­ker­tais­tuu paris­sa vuosikymmenessä 

    Voin loh­dut­taa blo­gis­tia. Teol­li­suus­val­tio­den kulu­tus­ta­sol­la ole­vien ihmis­ten mää­rä teol­li­suus­val­tiois­sa lähe­nee nol­laa paris­sa vuosikymmenessä.

  9. Tse­lo­vek:
    Kovan jär­jen ihmi­sil­le asia ei tun­nu ole­van ongel­ma. Nämä loo­gi­kot näet luot­ta­vat sii­hen, että esi­mer­kik­si tek­no­lo­gi­nen kehi­tys rat­kai­see edes­sä ole­vat vaikeudet.

    Onko meil­lä jotain perus­tel­tua syy­tä olet­taa, että tek­no­lo­gian kehi­tys jämäh­täi­si lähiai­koi­na — tai ettei jo kek­sit­ty­jä rat­kai­su­ja otet­tai­si käyt­töön, kun hin­ta on oikea?

    Vai oli­ko se taas niin, että tie­to ja tek­no­lo­gia ovat rikok­sia Gai­aa vas­taan — ja jos emme välit­tö­mäs­ti kadu syn­te­jäm­me muut­ta­mal­la maa­kuop­paan jär­si­mään jäis­tä nau­ris­ta, niin tuo­mion­päi­vä koit­taa huo­men­na… tai aina­kin ensiviikolla.

  10. Mitä tulee raa­ka-ainei­den ja ener­gian riit­tä­vyy­teen, niin esim. sul­je­tul­la polt­toai­ne­kier­rol­la uraa­nia riit­täi­si koko ihmis­kun­nan tar­pei­siin (vähin­tään) vuo­si­sa­doik­si — ja sit­ten, kun uraa­ni jos­kus lop­pui­si, niin toriu­mil­la voi­tai­siin jat­kaa aina­kin vuo­si­tu­han­sia. Eikö­hän se fuusio­voi­ma­kin saa­tai­si tuol­la välin käyttökelpoiseksi.

    Perus­me­tal­leis­sa taas pys­ty­tään nyky­ään hyö­dyn­tä­mään erit­täin köy­hiä esiin­ty­miä (mm. Tal­vi­vaa­ras­sa kehi­tet­ty­jen mene­tel­mien avul­la), ettei nii­den suh­teen tar­vin­ne olla huo­lis­saan aivan lähivuosikymmeninä.

    Ilmei­ses­ti pel­ko har­vi­nais­ten maa­me­tal­lien­kin lop­pu­mi­ses­ta joh­tui (taas ker­ran) tyy­pil­li­ses­tä har­has­ta, joka syn­tyy tui­jo­tet­taes­sa vain tun­net­tu­jen talou­del­li­ses­ti hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­vien resurs­sien sara­ket­ta. Nyt­hän esim. Ruot­sis­ta on löy­ty­nyt esiin­ty­mä, joka riit­tä­nee kat­ta­maan koko Euroo­pan raa­ka-aine­tar­peet muu­ta­mak­si seu­raa­vak­si vuosikymmeneksi.

    Jos perin­tei­set raa­ka-aineet joku päi­vä lop­pui­si­vat, niin sit­ten hii­les­tä saa raken­net­tua kaik­kea mah­dol­lis­ta — kun­han vain edul­lis­ta ener­gi­aa riittää.

  11. Onko meil­lä jotain perus­tel­tua syy­tä olet­taa, että tek­no­lo­gian kehi­tys jämäh­täi­si lähiaikoina”

    Sel­lais­ta ole­tus­ta ei ole syy­tä teh­dä. Toi­saal­ta on ihan yhtä perus­tee­ton­ta olet­taa, että tek­no­lo­gia tar­joai­si avun. Sii­hen voi uskoa ja sii­hen voi lada­ta toi­von­sa, mut­ta tosia­sia tek­no­lo­gian pelas­ta­vuus ei ole. 

    Lisäk­si on huo­mat­ta­va, että jo nyky­ään oli­si yllin kyl­lin tar­jol­la tek­no­lo­gi­aa ongel­mien rat­kai­se­mi­sek­si, mut­ta sitä ei käy­te­tä. Mik­si käy­tet­täi­siin jatkossakaan? 

    Aina kun joku ehdot­taa suo­je­lul­li­sia toi­men­pi­tei­tä, jois­sa tek­no­lo­gi­aa hyö­dyn­net­täi­siin mut­ta rahaa mene­tet­täi­siin, niin kovan jär­jen ihmi­set huu­ta­vat vas­taan. Miten suo­je­le­va tek­no­lo­gia saa­daan käyt­töön, jos raha tulee aina ensiksi?

  12. Poth1ue1: Onko jotain perus­tel­tua syy­tä olet­taa, että tek­no­lo­gian kehi­tys rat­kai­si­si nime­no­maan nämä ongel­mat nime­no­maan niin, että nyky­muo­toi­nen (län­si­mai­nen, kulut­ta­va) elä­män­ta­pam­me voi­si jat­kua? Epäi­le­mät­tä tek­no­lo­gia tulee tar­joa­maan rat­kai­su­ja, ja epäi­le­mät­tä niil­lä joil­la on sekä tek­no­lo­gi­aa että resurs­se­ja tulee ole­maan koh­ta­lai­sen muka­vaa tule­vai­suu­des­sa­kin. Tämä jouk­ko vaan tulee pie­ne­ne­mään mer­kit­tä­väs­ti kun resurs­sit vähe­ne­vät ja maa­pal­lo käy yhä tuhoi­sam­mak­si nykyi­sil­le yhteis­kun­nil­le. On aika moraa­li­ton­ta tode­ta, että ongel­maa ei ole, kos­ka jot­kut tule­vat selviämään.

  13. Oma veik­kauk­se­ni on, että lopul­ta köy­him­mät kuo­le­vat ja mak­sa­vat mui­den elin­ta­sos­ta hen­gel­lään kuten tähän­kin asti. Lopul­ta tämän täy­tyy­nä­kyyä myös väki­lu­vun pienenemisenä.

    Minä veik­kai­sin, että ennen kuin tuo poruk­ka suu­rem­mas­sa mää­rin alkaa näl­kään kuo­le­maan, tääl­lä Euroa­lu­een AAA-luo­ki­te­tul­la reu­na-alu­eel­la­kin alkaa ole­maan aika tuka­lat olta­vat. Kun pako­lai­sia, jot­ka eivät enää sovi mihin­kään kiin­tiöi­hin ja jot­ka nöy­ryy­den sijaan ovat vihai­sia ja näl­käi­siä, alkaa tule­maan läpi joka rajal­ta, jopa nämä “kovim­man jär­jen” ihmi­set saat­ta­vat oival­taa, että nyt on tosi kyseessä.

    Mei­dän mui­den kan­nat­tai­si sii­hen men­nes­sä var­mis­tel­la jon­ki­lai­nen maja ja peru­na­maa, että pys­tyi­si viet­tä­mään edes joten­ku­ten sie­det­tä­väs­ti loput elinvuodet.

    Näin kes­ki-iän kyn­nyk­sel­lä tule­vai­suus suo­raan sanot­tu­na pelottaa.

  14. Hyvä, etä tämä­kin tuli taas esiin. Eilen olin kuun­te­le­mas­sa Roo­man Klu­bin nykyi­sen jäse­nen , New Yor­kin kau­pun­gi­ny­li­opis­ton tut­ki­jan Tapio Kan­ni­sen esitystä.

    Muis­ta­net hänet 70-luvun alus­ta Kriit­ti­sel­lä Kor­kea­kou­lul­la sekä Ola­vi Nii­ta­mon semi­naa­reis­ta. (Nii­ta­mo­han oli myö­hem­min Tilas­to­kes­kuk­sen johtaja.)

    Hänen mukaan­sa Roo­man Klu­bin­kas­vun rajat on edel­leen ajan­koh­tai­nen ja oleel­li­ses­ti paik­kan­sa pitä­vä raportti.

  15. Luki­ja huo­man­nee, että koti­ta­louk­sisss teh­tä­vä tuo­tan­to- ja uusiin­ta­mis­työ säsä­tää sekä aikaa että luonnonvaroja.

  16. Tse­lo­vek:
    Lisäk­si on huo­mat­ta­va, että jo nyky­ään oli­si yllin kyl­lin tar­jol­la tek­no­lo­gi­aa ongel­mien rat­kai­se­mi­sek­si, mut­ta sitä ei käy­te­tä. Mik­si käy­tet­täi­siin jatkossakaan? 

    Rahas­ta­han täs­sä useim­mi­ten on kysy­mys. Niin kau­an, kun van­hoil­la rat­kai­suil­la jat­ka­mi­nen on sel­väs­ti edul­li­sem­paa (tai ongel­mat eivät ole akuut­te­ja), uudet kal­liim­mat rat­kai­sut eivät kiin­nos­ta. On kui­ten­kin aivan tasan tark­kaan var­maa, että sii­nä vai­hees­sa, kun esim. niuk­kuus nos­taa jon­kin hyö­dyk­keen hin­taa, niin kaik­ki mah­dol­li­set kei­not kai­ve­taan naf­ta­lii­nis­ta (näin­hän on käy­nyt mm. bio­polt­toai­neil­le, FT-pro­ses­sil­le, öljy­hie­koil­le jne. heti, kun öljyn tyn­ny­ri­hin­ta ank­ku­roi­tui tuke­vas­ti 100 USD:n tienoille).

    Aina kun joku ehdot­taa suo­je­lul­li­sia toi­men­pi­tei­tä, jois­sa tek­no­lo­gi­aa hyö­dyn­net­täi­siin mut­ta rahaa mene­tet­täi­siin, niin kovan jär­jen ihmi­set huu­ta­vat vastaan. 

    Tuo on kyl­lä yksin­ker­tais­ta­va ja vää­ris­te­le­vä väi­te. Ei sii­nä mitään, että pää­te­tään yhdes­sä vaik­ka­pa joi­den­kin pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­tä — se on ihan ok. Vali­tus useim­mi­ten koh­dis­tuu ennem­min sii­hen, että pelk­kä pääs­tö­jen vähen­nys ei rii­tä­kään vaan se pit­kää kai­ken lisäk­si teh­dä Oikeal­la Puh­da­sop­pi­sel­la Tavalla.

    Esim. ei rii­tä, että pyri­tään vähen­tä­mään CO2-pääs­tö­jä vaan se pitäi­si ensi­si­jai­ses­ti teh­dä tuu­li­pro­pel­le­ja, aurin­ko­ken­no­ja jne. raken­ta­mal­la — eikä mis­sään nimes­sä ydin­voi­mal­la. Vali­tus täs­sä tapauk­ses­sa ei siis koh­dis­tu pääs­tö­jen vähen­nyk­seen sinän­sä vaan sii­hen, että “kovan jär­jen ihmis­ten” mie­les­tä tätä yri­te­tään teh­dä kus­tan­nus­te­hot­to­mal­la — ja jopa pääs­tö­jä lisää­väl­lä tavalla.

    Tämä näem­mä kui­ten­kin ymmär­re­tään aina niin, että jos et ole vaa­ti­mas­sa 10000 pro­pel­lia Hel­sin­gin edus­tal­le, niin olet öljy-yhtiöil­tä rahaa saa­va denialistinatsi.

    Miten suo­je­le­va tek­no­lo­gia saa­daan käyt­töön, jos raha tulee aina ensiksi? 

    Puh­das ympä­ris­tö­kin on lopul­ta pelk­kä hyö­dy­ke — jos kaik­ki efort­ti menee sii­hen, että saa haa­lit­tua kasaan päi­vän saf­kat, (kura)veden ja kui­vat leh­män­lan­ta­paa­kut, niin ympä­ris­tön suo­je­lu on jotain sel­lais­ta luk­sus­ta, joka ei taa­tus­ti tule heti ensim­mäi­se­nä mie­leen. Sii­nä vai­hees­sa, kun per­heel­lä on oma­ko­ti­ta­lo, kesä­mök­ki, pari autoa jne., niin esim. mökin vie­rei­sen met­sän suo­je­lu ja rehe­vöi­ty­neen jär­ven kun­nos­tus alka­vat kuu­los­taa ihan jär­ke­vil­tä rahankäyttökohteilla.

    Eli siis — jos “kus­tan­nuk­sis­ta viis — kun­han vaan tah­toa riit­tää” ‑ideo­lo­gial­la läh­de­tään pelas­ta­maan äiti Gai­aa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä ja pää­dy­tään ennen pit­kää sin­ne maa­kuop­paan nii­den nau­rii­den kans­sa, niin sii­nä vai­hees­sa ympä­ris­tön­suo­je­lu ei var­maan­kaan ole tar­ve­hie­rark­kias­sa kovin­kaan korkealla.

  17. Poth1ue1:
    Mitä tulee raa­ka-ainei­den ja ener­gian riit­tä­vyy­teen, niin esim. sul­je­tul­la polt­toai­ne­kier­rol­la uraa­nia riit­täi­si koko ihmis­kun­nan tar­pei­siin (vähin­tään) vuo­si­sa­doik­si – ja sit­ten, kun uraa­ni jos­kus lop­pui­si, niin toriu­mil­la voi­tai­siin jat­kaa aina­kin vuo­si­tu­han­sia. Eikö­hän se fuusio­voi­ma­kin saa­tai­si tuol­la välin käyttökelpoiseksi.

    Perus­me­tal­leis­sa taas pys­ty­tään nyky­ään hyö­dyn­tä­mään erit­täin köy­hiä esiin­ty­miä (mm. Tal­vi­vaa­ras­sa kehi­tet­ty­jen mene­tel­mien avul­la), ettei nii­den suh­teen tar­vin­ne olla huo­lis­saan aivan lähivuosikymmeninä.

    Ilmei­ses­ti pel­ko har­vi­nais­ten maa­me­tal­lien­kin lop­pu­mi­ses­ta joh­tui (taas ker­ran) tyy­pil­li­ses­tä har­has­ta, joka syn­tyy tui­jo­tet­taes­sa vain tun­net­tu­jen talou­del­li­ses­ti hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­vien resurs­sien sara­ket­ta. Nyt­hän esim. Ruot­sis­ta on löy­ty­nyt esiin­ty­mä, joka riit­tä­nee kat­ta­maan koko Euroo­pan raa­ka-aine­tar­peet muu­ta­mak­si seu­raa­vak­si vuosikymmeneksi.

    Jos perin­tei­set raa­ka-aineet joku päi­vä lop­pui­si­vat, niin sit­ten hii­les­tä saa raken­net­tua kaik­kea mah­dol­lis­ta – kun­han vain edul­lis­ta ener­gi­aa riittää.

    Mitä­pä tähän muu­ta voi­si tode­ta, kuin sosia­lis­ti­nen ihmi­nen on optimistinen. 

    Luin muu­ten 70-luvun alus­sa erin­omai­sen neu­vos­to­liit­to­lai­sen aka­tee­mi­kon pamfle­tin Ihmis­kun­nan elin­va­rat (Kus­tan­ta­mo MIR 1965, jos oikein muis­tan). Hän osoit­ti hyvin vakuut­ta­vas­ti, että maa­pal­lo pys­tyy hyvin elät­tä­mään 100 mil­ja­rin ihmi­sen väes­tön. Mikä käsit­tä­mä­tön luo­va potentiaali!!!

  18. Tie­de kehit­tää koko ajan uut­ta ja sik­si uusil­la sovel­lu­tuk­sil­la työn tuot­ta­vuut­ta voi­daan peri­aat­tees­sa paran­taa loput­to­miin. Kun Higg­sin hiuk­ka­set toden­net­tiin, aavis­tan että taas tek­niik­ka ottaa hui­mia harp­pauk­sia. Eivät tie­teen mah­dol­li­suu­det iki­nä lopu ja sik­si myös raja­ton kas­vu rajal­li­sel­la maa­pal­lol­la on teo­rias­sa mahdollista. 

    Talous­kas­vu ei kos­kaan voi olla riit­tä­vä, sil­lä pää­osin mark­ki­noi­den mani­pu­loi­mi­na ihmis­ten tar­peet kas­va­vat vie­lä nopeam­min kuin talous. Sik­si talous­kas­vun hyväk­si ”täy­tyy” tin­kiä vas­tuul­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta. Tämä on se ongel­mien ydin!

    Se menee siis niin päin, että läh­tö­koh­ta­na ei ole ihmis­ten tar­peet, vaan mark­ki­noi­den tar­peet ja ne luo­vat ihmi­sil­le yhä uusia tar­pei­ta, sel­lai­sia joi­ta ihmi­nen ei tie­täi­si edes ole­van ole­mas­sa, jol­lei­vat mark­ki­nat nii­tä loi­si ja mainostaisi.

    Myös se on har­ha, että ihmis­kun­ta voi­si teh­dä paran­nuk­sen ja muut­tua tie­toi­ses­ti vas­tuul­li­sek­si. Kun har­ho­ja lue­tel­laan, yksi sit­keä har­ha on pelas­tus ydin­voi­maa lisää­mäl­lä. Sekin menee niin päin, että kun on ydin­voi­maa, on varaa ostaa ja polt­taa enem­män öljyä — näin­hän on käy­nyt tähän­kin asti. Ei uusiu­tu­va, kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja pääs­tä­mä­tön ener­gia­kaan tuo pelas­tus­ta, vaik­ka se saa­tai­siin talou­del­li­sek­si, sil­lä eihän se lope­ta fos­sii­lis­ten käyt­töä — ne käy­te­tään kui­ten­kin nyt hal­lit­se­vien mark­ki­na­voi­mien paineesta.

    Yksi kaik­kein perus­ta­vin har­ha on uskoa ihmi­sen jär­ke­vyy­teen — myös Osmon blo­gin pahin puu­te. Ihmi­nen on hie­rark­ki­nen lau­ma­sie­lu. Hän halu­aa kiih­keäs­ti elää aikan­sa tren­de­jä nou­dat­taen. Tätä käyt­täy­ty­mis­tä mark­ki­nat käyt­tä­vät hyväk­seen lisä­täk­seen kulu­tus­ta. Samal­la ihmi­set myös kil­pai­le­vat ase­mas­ta yhtei­söis­sään, mikä sekin nyky­kult­tuu­ris­sam­me useim­pien koh­dal­la toteu­te­taan mark­ki­noi­den kulutustuotteilla.

    Ihmi­nen on mani­pu­loi­ta­vis­sa kil­pai­le­maan myös elä­män­ta­van eko­lo­gi­suu­del­la. Sitä näyt­tä­vät har­ras­ta­van var­sin­kin ora­van­pyö­räs­tä pois hypän­neet, heil­lä kun tai­taa usein olla voi­ma­kas päte­mi­sen tar­ve — sehän ken­ties monet ajoi oravanpyörään.

    Kulut­ta­mis­ta on pak­ko jat­kaa, kos­ka se on niin oleel­li­nen osa nyky­kult­tuu­riam­me. Kult­tuu­rin muut­ta­mi­nen on sitä pait­si äärim­mäi­sen vai­ke­aa, mut­ta kulu­tuk­sen sisäl­töä on sen sijaan ollut mah­dol­lis­ta uudis­taa. Kun nimit­täin mark­ki­nat ovat alka­neet hyö­tyä vas­tuul­li­ses­ta kulu­tuk­ses­ta, on otet­tu oikea suun­ta koh­ti kes­tä­vän kehi­tyk­sen toteu­tu­mis­ta. Tämä on tosin sitä monien ivaa­maa viher­pii­per­rys­tä, kuten luo­mu, risu­pa­ke­tit ja tuu­li­myl­lyt — sil­ti ne val­taa­vat mark­ki­noi­ta. Jos mark­ki­nat teke­vät omis­ta­jil­leen par­hai­ten rahaa aidol­la ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­del­lä, eikä vain viher­pes­tyl­lä, mark­ki­na­ta­lous on pelas­tuk­sem­me ilman, että sen raken­tei­ta tar­vit­see muuttaa. 

    Ihan vaka­vas­ti: onko edes ole­mas­sa muu­ta ihmi­sen psyy­keen sopi­vaa ja rea­lis­miin luet­ta­vaa pelas­tus­tie­tä kul­ke­mat­ta tuhon ja kata­stro­fien kaut­ta? Este ovat vain ne van­hat yri­tyk­set, jot­ka ovat hal­lin­neet mark­ki­noi­ta. Niil­lä on rahaa ja sen tuo­maa val­taa hei­tel­lä kapu­loi­ta muu­tos­ke­hi­tyk­sen rat­tai­siin, jos se uhkaa omia markkinaosuuksia.

  19. Pitä­kää­pä yksi asia mielessänne.

    Pla­ton eli pyö­rein luvuin 2500 vuot­ta sit­ten. Cae­sa­rin ja Kris­tuk­sen ajas­ta on kulu­nut liki­mää­rin 2000 vuot­ta. Piis­pa Hen­rik ja Eerik Pyhä liit­ti­vät Sumen Euroo­pan Unio­niin vajaat 900 vuot­ta sitten.

    His­to­rial­li­ses­sa kat­san­noss 250 vuot­ta, eli mm. aika sii­tä kun muu­an mais­te­ri Nils Sven Heur­lin nimi­tet­tiin Jäm­sän kirk­ko­her­rak­si, on pelk­kä kvarttaali.

  20. Onnek­si lob­ba­rit kek­si­vät polii­ti­koil­le nuo pääs­tö­mak­sut, ne pelas­ta­vat maa­pal­lon pääs­töil­tä. Var­maan on kehit­teil­lä joku mak­su joka rat­kai­see sen toi­sen­kin, Osmon huo­len aiheen.

  21. Tämä muo­dos­taa huo­mat­ta­van vai­kean talou­del­li­sen ja tek­no­lo­gi­sen haas­teen. On opit­ta­va teke­mään vähem­mäs­tä enemmän.”

    Ikään kuin tämä ei oli­si kapi­ta­lis­min logiik­ka! Jokai­nen yrit­tä­jä miet­tii pään­sä puh­ki, päi­vin ja öin, miten voi­si teh­dä vähem­mäs­tä enemmän.

  22. Tomi: “Tämä muo­dos­taa huo­mat­ta­van vai­kean talou­del­li­sen ja tek­no­lo­gi­sen haas­teen. On opit­ta­va teke­mään vähem­mäs­tä enemmän.”Ikään kuin tämä ei oli­si kapi­ta­lis­min logiik­ka! Jokai­nen yrit­tä­jä miet­tii pään­sä puh­ki, päi­vin ja öin, miten voi­si teh­dä vähem­mäs­tä enemmän.

    Hah hah. Tuo samai­nen yrit­tä­jä miet­tii myös pään­sä puh­ki, miten val­mis­tai­si tuot­teen­sa niin hei­kok­si, että kulut­ta­ja jou­tuu osta­maan het­ken pääs­tä jo uuden.

  23. Rajal­lis­ten resurs­sien pul­maa pitäi­si rat­koa niin maa­il­man laa­jui­ses­ti kuin pai­kal­li­ses­ti­kin. Tämä liit­tyy myös ilmas­ton­muu­tok­seen, johon Osmo teks­tis­sään viittasikin.

    Rajal­lis­ten resurs­sien haas­te pitäi­si poi­mia mukaan myös kau­pun­ki­suun­nit­te­luun. Tämä voi­si olla yksi pain­opis­teis­tä koh­ta alka­vas­sa yleiskaavoituksessa.

    Kun resurs­sit ovat rajal­li­set, pitää esi­mer­kik­si kau­as liik­ku­mi­sen tar­vet­ta vähen­tää. Entä voi­si­ko jouk­ko­lii­ken­tee­seen löy­tyä aidos­ti uuden­lai­sia rat­kai­su­ja? Suun­ta koh­ti suu­rem­pia asun­to­ja oli­si hyvä kään­tää paluuk­si koh­ti mal­til­li­sem­paa asu­mis­ta. Lii­kun­ta­kaan ei sai­si jat­kos­sa olla yhtä pal­jon raa­ka-ainei­ta kulut­ta­vaa kuin nyt. Lähi­luon­toa­luei­den mer­ki­tys korostuu.

  24. Jyr­ki Pato­mä­ki:
    Kun nimit­täin mark­ki­nat ovat alka­neet hyö­tyä vas­tuul­li­ses­ta kulu­tuk­ses­ta, on otet­tu oikea suun­ta koh­ti kes­tä­vän kehi­tyk­sen toteu­tu­mis­ta. Tämä on tosin sitä monien ivaa­maa viher­pii­per­rys­tä, kuten luo­mu, risu­pa­ke­tit ja tuu­li­myl­lyt – sil­ti ne val­taa­vat mark­ki­noi­ta. Jos mark­ki­nat teke­vät omis­ta­jil­leen par­hai­ten rahaa aidol­la ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­del­lä, eikä vain viher­pes­tyl­lä, mark­ki­na­ta­lous on pelas­tuk­sem­me ilman, että sen raken­tei­ta tar­vit­see muuttaa. 

    Mis­sä­hän päin maa­il­maa tuu­li­myl­lyt ja risu­voi­ma­lat val­taa­vat mark­ki­noi­ta ilman yhteis­kun­nan tukea tai pakotusta?

    Toki tuu­li­myl­lyt teke­vät voit­toa omis­ta­jil­leen (lupa­si­han yksi­kin osa­kean­tia yrit­tä­nyt koti­mai­nen koi­ja­ri­puu­laa­ki oli­ko­se­nyt 12% osin­ko­ja seu­raa­vak­si oli­ko­se­nyt vuo­si­kym­me­nek­si), mut­tei ilman että yhteis­kun­ta käy varas­ta­mas­sa tar­vit­ta­vat rahat sen kuu­lui­san Jon­kun Muun tas­kus­ta. Har­va vihe­rin­toi­luun sor­tu­nut taval­li­nen kan­sa­lai­nen tosin muis­taa, että se Joku Muu on yleen­sä se sama tyyp­pi, joka aamui­sin tui­jot­taa pelis­tä vas­taan par­taa ajet­taes­sa ja/tai rip­si­vä­riä levittäessä.

    Irvok­kaim­mil­laan­han nämä “viher­mark­ki­nat” ovat jos­sain Sak­sas­sa, jos­sa hyvä­tu­loi­set vau­rai­den oma­ko­ti­ta­loa­luei­den uusil­la bema­reil­la ja mer­suil­la aje­le­vat han­sit ja han­ne­lo­ret teke­vät muka­vas­ti mas­sia val­tion spons­sa­tes­sa aurin­ko­pa­ne­lien asen­nus­ta ja lähiöi­den köy­hien mamu­jen mak­saes­sa vähis­tä pas­ka­duu­neis­taan saa­mis­taan niu­kois­ta tulois­ta tarif­fi­tuet tai­vai­siin kohon­nei­den säh­kön hin­to­jen muodossa.

  25. hmoi­la­nen: Hah hah. Tuo samai­nen yrit­tä­jä miet­tii myös pään­sä puh­ki, miten val­mis­tai­si tuot­teen­sa niin hei­kok­si, että kulut­ta­ja jou­tuu osta­maan het­ken pääs­tä jo uuden. 

    Heh heh. Tuo samai­nen yrit­tä­jä huo­maa muu­ta­man vuo­den kulut­tua brän­din­sä rapau­tu­neen ja jou­tu­van­sa myy­mään tuot­tei­taan lähes nol­la­kat­teel­la. Samaan aikaan laa­dus­ta kiin­ni­pi­tä­nei­den yrit­tä­jien voi­tot kas­va­vat kohis­ten ja tyy­ty­väi­set käyt­tä­jät perus­ta­vat fani­si­vu­ja SOMEen.

    Ai, et usko vai? No, kato­pa vaik­ka miten menee nyky­ään “Made in Ger­ma­ny” ‑laa­tubrän­dil­lä rat­sas­ta­vil­la kodin­ko­ne­fir­moil­la vs. hal­paa ros­kaa teh­tai­le­maan sor­tu­neil­la enti­sil­lä suurmerkeillä.

  26. Kun har­ho­ja lue­tel­laan, yksi sit­keä har­ha on pelas­tus ydin­voi­maa lisää­mäl­lä. Sekin menee niin päin, että kun on ydin­voi­maa, on varaa ostaa ja polt­taa enem­män öljyä – näin­hän on käy­nyt tähän­kin asti. Ei uusiu­tu­va, kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja pääs­tä­mä­tön ener­gia­kaan tuo pelas­tus­ta, vaik­ka se saa­tai­siin talou­del­li­sek­si, sil­lä eihän se lope­ta fos­sii­lis­ten käyt­töä – ne käy­te­tään kui­ten­kin nyt hal­lit­se­vien mark­ki­na­voi­mien paineesta.

    Tek­nis­tä kehi­tys­tä sivus­ta seu­raa­va­na näyt­tää aika var­mal­ta, että pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä nykyi­nen pal­jol­ti fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin nojaa­va ener­gian­tuo­tan­to on kor­vat­ta­vis­sa uusiu­tu­vil­la ener­gian­läh­teil­lä, niis­tä ei ole maa­pal­lol­la pulaa. Pul­ma­na on, että siir­ty­mä pitäi­si teh­dä nopeas­ti. Nopeas­sa siir­ty­mäs­sä ydin­voi­mal­la (tosin ei nykyi­sil­lä reak­to­ri­tyy­peil­lä) saat­taa olla mer­kit­tä­vä roo­li aina­kin väliai­kai­se­na rat­kai­su­na. Suu­rem­pi ongel­ma voi olla öljyn kor­vaa­mi­nen eri­lais­ten mate­ri­aa­lien raa­ka-ainee­na, mut­ta sekin ongel­ma on hel­pom­pi rat­kais­ta jos ener­gi­aa on saa­ta­vil­la run­saas­ti koh­tuul­li­seen hintaan.

    Fos­sii­lis­ten käyt­töä saa­daan vähen­net­tyä kun nii­den hin­ta alkaa nous­ta, oli se sit­ten kysyn­nän ja tar­jon­nan suh­tees­ta tai vero­tuk­ses­ta johtuvaa.

  27. Jyr­ki Pato­mä­ki: Tie­de kehit­tää koko ajan uut­ta ja sik­si uusil­la sovel­lu­tuk­sil­la työn tuot­ta­vuut­ta voi­daan peri­aat­tees­sa paran­taa loput­to­miin. Kun Higg­sin hiuk­ka­set toden­net­tiin, aavis­tan että taas tek­niik­ka ottaa hui­mia harp­pauk­sia. Eivät tie­teen mah­dol­li­suu­det iki­nä lopu ja sik­si myös raja­ton kas­vu rajal­li­sel­la maa­pal­lol­la on teo­rias­sa mahdollista. 

    Oli­si hyvä, jos tule­vai­suu­den suun­ni­tel­mat eivät nojau­tui­si pel­käs­tään mah­dol­li­suuk­sien syn­nyt­tä­mien aavis­tus­ten varaan. Tai­vaan­ran­nas­sa on todel­li­sia ris­ke­jä, jot­ka eivät katoa sil­miä räpyttämällä.

    Tek­no­fan­t­asiat usein unoh­ta­vat, että ongel­mil­la tyy­pil­li­ses­ti on kak­si puol­ta: tek­no­lo­gi­nen ja sosi­aa­li­nen. Ener­gian- ja ruo­an­tuo­tan­non tek­no­lo­gi­nen puo­li voi teo­rias­sa rat­ke­ta ole­mas­sa ole­vin kei­noin. Näil­lä tek­no­lo­gi­sil­la rat­kai­suil­la on kui­ten­kin voi­tet­ta­vi­naan ongel­mien sosi­aa­li­set puo­let: tek­no­lo­gis­ten rat­kai­su­jen rahoit­ta­mi­nen, oikeut­ta­mi­nen, motivoiminen/markkinointi, kou­lut­ta­mi­nen, sekä esim yhteis­kun­ta­rau­han, oikeu­den­mu­kai­suu­den ja lail­li­suu­den yllä­pi­tä­mi­nen. Uusi tek­no­lo­gia jou­tuu kil­pai­le­maan jo teh­ty­jä inves­toin­te­ja ja teh­ty­jä pää­tök­siä vas­taan. Van­ho­jen rat­kai­su­jen suu­ruun­den eko­no­mia pitää uudet tulok­kaat altavastaajina. 

    Jois­sain mais­sa esi­mer­kik­si hii­li­voi­ma­loil­la on vah­vat etu­jär­jes­töt, jot­ka tais­te­le­vat laki­uu­dis­tuk­sia vas­taan taa­tak­seen teh­ty­jen inves­toin­tien las­ke­tun takai­sin­mak­sua­jan. Jot­kut tek­no­lo­gi­set rat­kai­sut (esim. GM-lajik­keet) vai­kut­ta­vat ihmi­siin eri tavoin ja saat­ta­vat tuot­taa eko­sys­tee­min tai yhteis­kun­nan, jois­sa monet tai useim­mat eivät halua elää.

  28. Olli Ven­to:
    Rajal­lis­ten resurs­sien pul­maa pitäi­si rat­koa niin maa­il­man laa­jui­ses­ti kuin pai­kal­li­ses­ti­kin. Tämä liit­tyy myös ilmas­ton­muu­tok­seen, johon Osmo teks­tis­sään viittasikin.

    Rajal­lis­ten resurs­sien haas­te pitäi­si poi­mia mukaan myös kau­pun­ki­suun­nit­te­luun. Tämä voi­si olla yksi pain­opis­teis­tä koh­ta alka­vas­sa yleiskaavoituksessa.

    Kun resurs­sit ovat rajal­li­set, pitää esi­mer­kik­si kau­as liik­ku­mi­sen tar­vet­ta vähen­tää. Entä voi­si­ko jouk­ko­lii­ken­tee­seen löy­tyä aidos­ti uuden­lai­sia rat­kai­su­ja? Suun­ta koh­ti suu­rem­pia asun­to­ja oli­si hyvä kään­tää paluuk­si koh­ti mal­til­li­sem­paa asu­mis­ta. Lii­kun­ta­kaan ei sai­si jat­kos­sa olla yhtä pal­jon raa­ka-ainei­ta kulut­ta­vaa kuin nyt. Lähi­luon­toa­luei­den mer­ki­tys korostuu.

    Ei tar­vi käyt­tää aikaa tämän poh­ti­mi­seen, kaik­ki yllä mai­ni­tut oli­vat 1700-luvul­la, ei muu­taa kun reses­sio­ta (mitä lie tar­koit­taa) käynnistämään.

  29. Kulut­ta­mis­ta on “pak­ko” jat­kaa ja “pak­ko” lisä­tä vain sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä että ihmis­ten on pak­ko syö­dä ja toi­saal­ta ihmi­set halua­vat elää mukavammin.

    Muka­vam­pi elä­mä ei tar­koi­ta enem­pää luon­non­va­ro­jen kulut­ta­mis­ta, mut­ta tämä unoh­tuu hel­pos­ti. Ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että nyky­ään voi­tai­siin pal­jon muka­vam­pi elä­mä jär­jes­tää pal­jon vähem­mäl­lä hösöt­tä­mi­sel­lä kuin nykyi­sin teh­dään. Ongel­ma­na on se, että me olem­me tot­tu­neet sii­hen, että esi­mer­kik­si sosi­aa­li­set suh­teet levit­täy­ty­vät aika laa­jal­le ja toi­saal­ta sit­ten haluam­me kui­ten­kin näh­dä nii­tä kave­rei­ta. Sik­si “mukaa­vaa” iltaa kave­rei­den kans­sa viet­tääk­seen pitää mat­kus­taa usein toi­sel­le puo­lel­le kau­pun­kia ja jos­kus kauemmaksikin. 

    Tämä siis vain liik­ku­mi­sen osalta.

    Sit­ten on mui­ta­kin ener­gia ja raa­ka-ainein­ten­sii­vi­siä jut­tu­ja, jot­ka voi­tai­siin teh­dä toi­sin jos a) oltai­siin totut­tu teke­mään toi­sin ja b) jos se oli­si rahal­li­ses­ti kannattavaa. 

    Elä­män­laa­dun ei tar­vit­se kau­heas­ti kär­siä vähem­mäs­tä kulut­ta­mi­ses­ta. Olen­nais­ta onkin se, että pysyy sil­lä tasol­la, että on mah­dol­li­suus teh­dä nii­tä asioi­ta mitä kave­rit­kin tekevät.

  30. Tie­de­mies:

    Elä­män­laa­dun ei tar­vit­se kau­heas­ti kär­siä vähem­mäs­tä kulut­ta­mi­ses­ta. Olen­nais­ta onkin se, että pysyy sil­lä tasol­la, että on mah­dol­li­suus teh­dä nii­tä asioi­ta mitä kave­rit­kin tekevät.

    Juu­ri näin. Psy­ko­lo­gien teke­mien tut­ki­mus­ten mukaan ihmi­nen ottaa mie­luum­min 100 euroa, jos naa­pu­ri saa 50 kuin 550 euroa jos naa­pu­ri saa 500 eli arvos­tam­me kulu­tus­tam­me suh­tees­sa johon­kin vii­te­ryh­mään. Jos kaik­ki suo­ma­lai­set köyh­ty­vät niin oma köyh­ty­mi­nen ei niin pal­jon haittaa.

  31. Maa­il­man pelas­ta­mi­sen suh­teen itseä­ni mie­ti­tyt­tää tämä:

    Jos ihmis­ten kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­nen saa­tai­siin riit­tä­vän eko­lo­gi­sel­le tasol­le, oli­si­ko meil­lä täl­löin tar­peek­si koko­nais­ky­syn­tää riit­tä­vien sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen saa­mi­sek­si (vero­tuk­sen kaut­ta) tai ehkä ennem­min­kin: oli­si­ko meil­lä tar­peek­si koko­nais­ky­syn­tää yli­pää­tään mark­ki­na­ta­lou­den toi­mi­mis­ta ajatellen.

    Toi­saal­ta, jos yksi­löi­den mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so las­ket­tai­siin nyt eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­väl­le tasol­le, se saat­tai­si olla sen ver­ran alhai­nen, että joku mark­ki­na­ta­lout­ta tehot­to­mam­pi­kin talous­jär­jes­tel­mä voi­si onnis­tua sen tuottamisessa.

  32. Aina kun puhu­taan maa­pal­lon rajal­li­suu­des­ta ja talou­des­ta, pitää puhua myös väes­tön­kas­vus­ta. Talou­den pitää nimit­täin kas­vaa, jot­ta väes­tö ei kas­vai­si. Toi­saal­ta talou­den kas­vu ei aiheu­ta ympä­ris­töl­le uut­ta kuor­maa, kun­han väes­tö vähenee.

    Tämä on onnel­li­nen sat­tu­ma ihmis­kun­nan tule­vai­suu­den kan­nal­ta. Mis­tään radi­kaa­leis­ta muu­tok­sis­ta ei tar­vit­se unel­moi­da. Ei tar­vit­se pakot­taa ihmis­mas­so­ja ankeu­teen jos­tain lin­kos­lai­sis­ta dys­to­piois­ta puhu­mat­ta. Riit­tää, kun mää­rä­tie­toi­ses­ti sää­de­tään mark­ki­noi­den kan­nus­ti­mia kiel­teis­ten ulkois­vai­ku­tus­ten vähentämiseksi. 

    Muu­ten voi antaa mark­ki­na­ta­lou­den jat­kaa rul­laa­mis­taan ihmei­tään tehden.

  33. Poth1ue1: Onko meil­lä jotain perus­tel­tua syy­tä olet­taa, että tek­no­lo­gian kehi­tys jämäh­täi­si lähiai­koi­na – tai ettei jo kek­sit­ty­jä rat­kai­su­ja otet­tai­si käyt­töön, kun hin­ta on oikea?

    Ei. Mut­ta jos me läh­dem­me tuol­le lin­jal­le, meil­lä on perus­tel­tu­ja syi­tä olet­taa, että ener­gian kans­sa tulee vaikeaa.

    Oikeas­ti ihmis­kun­nal­la ei ole raa­ka-aineon­gel­maa. Raa­ka-aineon­gel­ma on sii­tä muka­va, että saa­ta­vuus nos­taa hin­taa, mikä taas innos­taa tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­seen ja kal­liim­man tek­no­lo­gian käyt­tä­mis­tä. Yksi esi­mer­kik­ki täs­tä on huhu öljyn lop­pu­mi­ses­ta. Vas­taus on ihan suo­raan “so what”, kos­ka kun hin­ta nousee tar­peek­si, öljyä voi teh­dä monen­lai­ses­ta muus­ta fossiilisesta.

    Ympä­ris­tön kes­to­ky­ky on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi ongel­ma. Hii­len syy­tä­mi­nen ilma­ke­hään ei mak­sa mitään, eikä ilma­ke­hä pis­tä vas­taan. Mak­sa­ji­na on “me kaik­ki” tai “joku muu”, jol­loin oike­aa mak­sa­jaa ei löydy.

    Tilan­tees­ta löy­tyy muu­ta­ma mah­dol­li­nen tie ulos:

    1. Uusi tek­no­lo­gia, joka tekee pääs­töt­tö­mäs­tä tuo­tan­nos­ta fos­sii­lis­ta hal­vem­paa. (Mark­ki­na­ta­lous hoi­taa hii­len huit hittoon.)

    2. Riit­tä­vän kat­ta­va pääs­tö­kaup­pa. (Ener­gian hin­ta nousee, kun­nes hii­let­tö­mät tuo­tan­to­ta­vat tule­vat kannattaviksi.)

    3. Ydin­voi­ma joten­kin autet­tu­na (jol­loin sii­tä tulee hiil­tä halvempaa).

    4. Hii­len­käy­tön kan­sain­vä­li­set rajoi­tuk­set. (Ener­gian hin­ta nousee, kun­nes hii­let­tö­mät tule­vat kannattaviksi.)

    Nykyi­sel­lä tek­no­lo­gial­la ja nykyi­sel­lä tek­no­lo­gian kehit­ty­mis­tah­dil­la (plus fysii­kan aiheut­ta­mil­la rajoil­la esi­mer­kik­si tuu­li- ja vesi­voi­mal­le) on kovin vai­kea näh­dä koh­taan 1 rat­kai­su­ja. (Pois­lu­kien koh­ta 3, joka taas on poliit­tis­ten rea­li­teet­tien ulottumattomissa.)

  34. Jari S.: minus­ta tär­keäm­pi kysy­mys on, voi­daan­ko sosi­aa­li­pal­ve­lut tai hyvin­voin­ti­pal­ve­lut fun­da­men­taa­li­ses­sa mie­les­sä tuot­taa jos koko­nais­tuo­tan­to las­kee. (Rahoi­tus liit­tyy enem­män talous­jär­jes­tel­män yksi­tyis­koh­tiin.) Koko­nais­tuo­tan­non las­kies­sa mai­nit­tu­jen pal­ve­lui­den suh­teel­li­nen osuus kan­san­tuot­tees­ta kas­vaa, kos­ka pal­ve­lui­den tehos­ta­mi­nen on han­ka­laa. Mut­ta tus­kin osuus lähel­le ykkös­tä menee, eli kysy­mys on lähin­nä poliit­ti­nen, ja rea­lis­ti­nen vas­taus on hel­pos­ti täs­tä syys­tä “ei voida”.

    Jos koko­nais­tuo­tan­to las­kee, minus­ta tehok­kuus vain koros­tuu enti­ses­tään. Mut­ta pul­lon­kau­la (pain­opis­te) siir­tyy työn tuot­ta­vuu­des­ta raa­ka-aine- ja energiatehokkuuteen. 

    Se ettei kulu­tuk­sel­le ja pääs­töil­le voi näkö­jään glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa teh­dä mitään, on var­sin pelot­ta­vaa, eten­kin kun on omia lapsia.

  35. vihe­rins­si:

    2. Riit­tä­vän kat­ta­va pääs­tö­kaup­pa. (Ener­gian hin­ta nousee, kun­nes hii­let­tö­mät tuo­tan­to­ta­vat tule­vat kannattaviksi.)

    Lie­nee aika mitä­tön toden­nä­köi­syys, että polii­ti­kot glo­baa­lis­ti pys­tyi­si­vät sopi­maan toi­mi­vas­ta päästökaupasta.

    Euroop­pa on hyvä esi­merk­ki, kuvi­tel­laan, että meil­lä on mark­ki­naeh­toi­nen pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mä, mut­ta todel­li­suus on jotain ihan muu­ta. Pääs­tö­kau­pan rin­nal­la on aivan jär­je­tön vää­rin­käy­tök­siin joh­ta­va tukiais­vii­dak­ko ja maa­koh­tai­set pro­sent­tio­suus­ta­voit­teet jot­ta pääs­tö­jä vähen­net­täi­siin val­lit­se­van ideo­lo­gian mukai­ses­ti “oikeil­la kei­noil­la”. Sit­ten vie­lä ollaan puu­haa­mas­sa lisä­ve­ro­ja par­hail­le pääs­töt­tö­mil­le säh­kön­tuo­tan­to­ta­voil­le (Wind­fall-vero vesi- ja ydinvoimalle).

    Lop­pu­tu­los on bor­del­li jos­sa kukaan ei koh­ta uskal­la inves­toi­da mihinkään.

  36. Roo­man klu­bi on hör­hö­ser­ti­fi­kaat­ti. Ennus­ti­vat öljyn lop­pu­van vuon­na 2000, ja kun nyt sitä onkin jäl­jel­lä ja tuo­tan­to kas­vaa vie­lä vuo­si­kym­me­niä, sano­vat, että se oli vain pelotteluskenaario.

    Osa talous­tie­tei­li­jöis­tä sanoi jo tuol­loin, että öljyn hin­ta on las­ke­nut jo vuo­si­sa­to­ja kuten mui­den­kin raa­ka-ainei­den ruo­kaa myö­ten, ja jos öljy mei­naa lop­pua, sen hin­ta nousee ja kan­nat­taa kehit­tää tek­no­lo­gi­aa, jol­la saa vai­keam­mat­kin läh­teet hyö­dyn­net­tyä, kor­vik­kei­ta, vaih­toeh­toi­sia lop­pu­tuot­tei­ta jne., etsiä uusia läh­tei­tä ja pal­jon muuta.

    Nyt on ehkä siir­ryt­ty yllät­tä­väl­le ural­le, kun sosia­lis­min hävit­tyä kapi­ta­lis­mi levi­ää rikas­tut­ta­maan kehi­tys­mai­ta ja tuot­taa eri­tyi­sen pal­jon raa­ka-ainei­den kulu­tus­ta. Sil­ti hin­ta­me­ka­nis­mi ohjaa maa­il­man­ta­lou­den vähi­tel­len sopeu­tu­maan tähän­kin. Raa­ka-ainei­den lop­pu­mis­ta ei kan­na­ta pelä­tä eikä Roo­man klu­bin väkeä palvoa.

  37. Poth1ue1 kysyi:”
    Mis­sä­hän päin maa­il­maa tuu­li­myl­lyt ja risu­voi­ma­lat val­taa­vat mark­ki­noi­ta ilman yhteis­kun­nan tukea tai pakotusta?”

    Edel­lä ole­vas­sa kom­men­tis­sa­ni luet­te­lin tukun ylei­siä har­ho­ja. Lisään luet­te­loon yksi­puo­li­sen mie­li­ku­van sii­tä, että ydin­voi­maa ei tueta.

    Kun EU loi pääs­tö­kau­pan, se oikeut­ti jäsen­maat kerää­mään Wind­fall-veroa, kos­ka pääs­tö­kaup­pa ran­kai­see mui­ta pait­si ydin­voi­maa ja van­haa vesivoimaa. 

    Raho­ja ydin­voi­man raken­ta­mi­seen ei kerä­tä veroi­na. Nii­den tilal­la saman asian ajaa Wind­fall-veron vii­vyt­te­ly, mikä on ydin­voi­mal­le vuo­sit­tain mil­jar­di­luo­kan tuki. Sen rin­nal­la mui­den ener­gioi­den par­ja­tut mil­joo­na­tuet tai­ta­vat olla sit­ten­kin pik­ku­hip­pu­ja. Hel­sin­gin Sano­mat kir­joit­ti 2008:”Päästökauppatuki ei ole perin­teis­tä val­tion­tu­kea, jos­sa bud­je­tin kaut­ta jae­taan suo­raan veron­mak­sa­jien raho­ja. Se on hie­nos­tu­neem­pi tuki­muo­to, jos­sa säh­kön kulut­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan säh­köyh­tiöl­le koro­tet­tua mak­sua. Se on yhtä kaik­ki val­tion toi­min aikaan­saa­tua tukea, kos­ka ilman val­tion hal­lin­nol­li­ses­ti jaka­mia pääs­tö­lu­pia tämä tuki­jär­jes­tel­mä ei toi­mi. Mak­sa­ja on lopul­ta sama, kulut­ta­ja ja veronmaksaja.”

  38. anti-Roo­man klu­bi:
    Roo­man klu­bi on hör­hö­ser­ti­fi­kaat­ti. Ennus­ti­vat öljyn lop­pu­van vuon­na 2000, ja kun nyt sitä onkin jäl­jel­lä ja tuo­tan­to kas­vaa vie­lä vuo­si­kym­me­niä, sano­vat, että se oli vain pelotteluskenaario. 

    Roo­man klu­bi esit­ti vuon­na 1972 jou­kon ske­naa­rioi­ta raa­ka-aine­va­ran­to­jen riit­tä­vyy­des­tä eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti kas­va­van kulu­tuk­sen pii­ris­sä. Usein unoh­de­taan mai­ni­ta, että yhdes­sä ske­naa­rios­sa saa­vu­tet­tiin tasa­pai­no­ti­la ilman yli­lyön­tiä. Tämä tie­tys­ti edel­lyt­ti muu­tos­ta ihmis­ten käyttäytymisessä. 

    Roo­man klu­bi kir­joit­ti vuon­na 1972, että tuol­loi­set öljy­va­rat lop­pu­vat vuon­na 1992, JOS kulu­tus jat­kaa tuol­lois­ta eks­po­nen­ti­aa­lis­ta kas­vu­aan. Sit­ten tuli öljy­krii­si, kulu­tus­ta kar­sit­tiin ja sit­ten löy­tyi öljyä Poh­jan­me­rel­tä. Kulu­tuk­sen kas­vu hidas­tui ja varan­to­jen koko kas­voi. Oli­vat­ko kir­joit­ta­jat väärässä?

    Tavan­omai­nen raa­ka­öl­jy näyt­tää saa­vut­ta­neen tuo­tan­to­huip­pun­sa vuon­na 2006. Tämä ei tar­koi­ta, että perin­tei­nen raa­ka­öl­jy on lop­pu­nut vaan että sitä on noin PUOLET JÄLJELLÄ. Sen tuo­tan­toa ei voi­da enää kiih­dyt­tää. Val­tao­sa jäl­jel­lä ole­vas­ta öljys­tä on epä­ta­van­omais­ta ja siten kal­liim­paa ja ris­kialt­tiim­paa. Epä­ta­van­omai­sen tuo­tan­non pitää juos­ta kiin­ni eksp. kiuh­tu­vat läh­teet ja eksp. kas­va­va kulu­tus. Pape­ril­la asian voi rat­kais­ta hel­pos­ti, mut­ta käy­tän­nös­sä tuo­tan­non kiih­dyt­tä­mi­nen on sosi­aa­li­nen ongel­ma. Tal­vi­vaa­ra on pien­tä ver­rat­tu­na Alber­tan öljytuotantoon. 

    Sivu­men­ne sanoen: Deepwa­ter Horizon Mek­si­kon­lah­del­le pora­si 1200 met­riin ja käyt­ti kehit­ty­nyt­tä kalus­toa. Porat­tu öljy­läh­de Macon­do Pros­pect käsit­ti arviol­ta noin 50 mil­joo­naa bar­re­lia, joka vas­taa noin 14 tun­nin glo­baa­lia kulutusta.

  39. Hin­ta­me­ka­nis­mi voi vain suun­na­ta tut­ki­mus­re­surs­se­ja ja muu­ta työ­tä, ei tai­koa raa­ka-ainei­ta tai uusia fysii­kan lake­ja. Hin­ta­me­ka­nis­miin luot­ta­vien ole­tus siis on, että tek­no­lo­gial­la mikä tahan­sa raa­ka-aine on kor­vat­ta­vis­sa tai fysi­kaa­li­nen rajoi­te pois­tet­ta­vis­sa, kun­han inno­vaa­tio­re­surs­se­ja suun­na­taan ko. asi­aan tarpeeksi. 

    Mik­si ihmi­set sit­ten edel­leen kuo­le­vat, tois­tai­sek­si poik­keuk­set­ta? Joh­tuu­ko tämä verois­ta vai jos­tain muus­ta hin­ta­me­ka­nis­min toi­min­taa vää­ris­tä­väs­tä säätelystä?

    Epäi­len että taus­tal­la on han­ka­las­ti kier­ret­tä­vis­sä ole­va bio­lo­gi­nen rajoite. 

    Jos hin­ta­me­ka­nis­mi ei ole tähän (ja moneen muu­hun) pur­rut, niin mik­si öljyn tai mui­den raa­ka-ainei­den hupe­ne­mi­nen tai ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen on niin var­mas­ti hoi­det­ta­vis­sa hintamekanismilla? 

    Kuten Jared Dia­mond kir­joit­ti, sanoi­ko Pää­siäis­saar­ten vii­mei­sen puun kaa­ta­nut kave­ri “Ei syy­tä huo­leen. Tek­no­lo­gia on mei­dät ennen pelas­ta­nut ja pelas­taa nytkin!”

  40. anti-Roo­man klu­bi:
    Roo­man klu­bi on hörhösertifikaatti. 

    Demo­kra­tian vihol­li­sia ei kan­na­ta iki­nä vähä­tel­lä, kos­ka nau­ru­na­lai­sek­si saa­tet­tu­na he voi­vat jat­kaa fasis­ti­sen agen­dan­sa edis­tä­mis­tä kai­kes­sa rau­has­sa. Ja Roo­man klu­bi­han on oikeas­ti yksi eko­fa­sis­min syn­ty­pai­kois­ta ja tuki­pi­la­reis­ta — yhdes­sä mm. monien YK:n alais­ten misant­roo­pis­ten hör­hö­mag­neet­ti­jär­jes­tö­jen kanssa.

    Se mikä täs­sä eni­ten hämäs­tyt­tää on se, että klu­bi­lai­set puhu­vat (tai aina­kin ovat puhu­neet) täy­sin avoi­mes­ti “demo­kra­tia­na epä­on­nis­tu­mi­ses­ta” ja tar­pees­ta kova­ta se vah­voil­la “vii­sai­den mies­ten” yksin­val­tai­sil­la hal­li­tuk­sil­la. Tämä kaik­ki (ja pal­jon muu­ta) löy­tyy ihan avoi­mis­ta mate­ri­aa­leis­ta eikä kukaan klu­bi­lai­nen edes koi­ta kiis­tää täl­lai­sia tavoit­tei­ta. Täs­tä huo­li­mat­ta kaik­ki itse­ään kovas­ti muka valis­tu­nee­na pitä­vät ihmi­set vei­saa­vat ylis­tys­vir­siä klu­bin ereh­ty­mät­tö­myy­den kunniaksi.

    Se, ettei­vät vih­reät tee sel­ke­ää eroa näi­hin fasis­tei­hin, vah­vis­taa vain sitä mutu-tun­tu­maa, että monen vih­reän taka­tas­kus­sa on kui­ten­kin agen­da saat­taa yhteis­kun­ta jon­kin­lai­sen puo­li- tai täys­so­sia­lis­ti­sen pak­ko­val­lan alle. Se, että sor­mel­la osoi­te­taan jotain Lin­ko­laa ja sano­taan, että “Lin­ko­la on yksit­täi­nen hör­hö eikä me suin­kaan olla ollen­kaan sama­lai­sia”, ei vakuu­ta — var­sin­kin jos seu­raa­vas­sa sivu­lausees­sa heh­ku­te­taan Roo­man klu­bia, Paul R. Erh­lic­hiä, Mau­rice Stron­gin aikaan­saan­nok­sia jne.

    Luku­vink­ki­nä aiheesta:
    James Deling­po­le, Water­me­lons: How Envi­ron­men­ta­lists are Kil­ling the Pla­net, Destro­ying the Eco­no­my and Stea­ling Your Children’s Future

    Kysei­ses­tä kir­jas­ta pari valit­tua lai­naus­ta Roo­man klubilta:

    Democ­racy is not a panacea. It can­not orga­nize eve­ryt­hing and it is unawa­re of its own limits. The­se facts must be faced squa­re­ly. Sac­ri­le­gious though this may sound, democ­racy is no lon­ger well sui­ted for the tasks ahead.”

    the earth has a cancer and the cancer is man”

    The com­mon ene­my of huma­ni­ty is man. In searc­hing for a new ene­my to uni­te us, we came up with the idea that pol­lu­tion, the threat of glo­bal war­ming, water shor­ta­ges, fami­ne and the like would fit the bill. All the­se dan­gers are caused by human inter­ven­tion, and it is only through chan­ged atti­tu­des and beha­vior that they can be overco­me. The real ene­my then, is huma­ni­ty itself.”

  41. Jan­ne Sink­ko­nen:
    Kuten Jared Dia­mond kir­joit­ti, sanoi­ko Pää­siäis­saar­ten vii­mei­sen puun kaa­ta­nut kave­ri “Ei syy­tä huo­leen. Tek­no­lo­gia on mei­dät ennen pelas­ta­nut ja pelas­taa nytkin!” 

    Dia­mon­din vii­sauk­sil­le antai­si tie­tys­ti parem­min arvoa se, että hänel­lä oli­si esim. yksi­kin fak­ta Pää­siäis­saar­ten koh­dal­la suorassa…

  42. Lues­ke­lin aiem­paa kes­kus­te­lua, ja lähin­nä Poth1ue1:n kir­joi­tuk­set herät­ti­vät joi­tain kommentteja. 

    Raa­ka-ainei­den lop­pu­mi­nen: Peri­aat­tees­sa on tot­ta ettei­vät ne lopu kos­kaan hyö­dyn­net­tä­vyys- ja hin­ta­gra­dien­tin takia. Uskon jopa mark­ki­na­me­ka­nis­miin: esim. öljyn hin­ta on vola­tii­li mut­ta perus­ta­so on tosi­aan kohon­nut. Tämä on hyvä asia, kos­ka varan­to­jen hii­pu­mi­nen ei näin tule yllätyksenä.

    Mark­ki­noi­den näky­mä tule­vai­suu­teen on kui­ten­kin suh­teel­li­sen lyhyt, mak­si­mis­saan ehkä luok­kaa 10–20 vuot­ta. Tapah­tu­mat 30–100 vuo­den pääs­sä tule­vai­suu­des­sa eivät ole hin­noi­tel­tu (juu­ri) mihin­kään edes nii­den asioi­den osal­ta joil­le muu­ten on mark­ki­nat. Saa­tam­me kulut­taa joi­tain asioi­ta nopeam­min kuin oli­si opti­maa­lis­ta. Vali­tet­ta­vas­ti aika monen raa­ka-aineen (ja myös mui­den fysi­kaa­lis­ten rajo­jen) kulut­ta­mi­nen tapah­tuu sil­lä taval­la synk­ro­nis­sa, että käy­tön vähe­ne­mi­nen on odo­tet­ta­vis­sa täl­lä vuo­si­sa­dal­la. Synk­ro­ni­suus joh­tuu lähin­nä tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­tä ja väes­tön­kas­vus­ta. Näin voi syn­tyä hie­man kivi­nen siirtymäkausi. 

    Ja siis mark­ki­nat eivät toi­mi ei-hin­noi­tel­luil­le “hyö­dyk­keil­le”, tie­ten­kään, jois­ta ilmas­to on puhutuin. 

    Vih­reä puh­da­sop­pi­suus: juu, vih­reäl­lä liik­keel­lä on myös kult­tuu­rin­sa ja tabun­sa, ydin­voi­ma etu­ne­näs­sä. Ydin­voi­man suh­teen kyl­lä muu­ta­ma ark­ki­vih­reä on jo kään­tä­nyt kelkkansa.

    Luon­to hyö­dyk­kee­nä: en ole samaa miel­tä, minus­ta se on lähes itsei­sar­vo. Tätä voi ratio­naa­li­ses­ti­kin perus­tel­la esim. bio­di­ver­si­tee­tin tuhoa­mi­sen suh­teel­li­sel­la peruut­ta­mat­to­muu­del­la. (Laje­ja syn­tyy toki mut­ta kovin hitaas­ti.) On ihan älyt­tö­män yli­mie­les­tä ja itse­kes­keis­tä kuvi­tel­la tie­tä­vän­sä eliö­la­jien arvo seu­raa­van kym­me­nen mil­joo­nan vuo­den ajaksi. 

    Jos pää­dy­tään nau­riin kans­sa samaan kuop­paan, muut tar­peet tosi­aan aja­vat ympä­ris­tön­suo­je­lun edel­le. Tar­koi­tus oli­si estää näin käymästä.

  43. 1700 ‑luvul­la maa­pal­lon luon­nos­sa riit­ti moni­muo­toi­suut­ta pal­jon run­saam­min kuin tänään. Ihmi­siä puo­les­taan oli suun­nat­to­man vähän ver­rat­tu­na nykyiseen. 

    Nyt ase­tel­ma on kei­kah­ta­nut toi­sek­si: Ihmi­siä on pal­jon, luon­non moni­muo­toi­suus hupe­nee ja luon­non­va­rat käy­vät niukemmiksi.

    Uudes­sa tilan­tees­sa hyvin­voin­ti on han­kit­ta­va kulut­ta­mal­la luon­toa vähem­män ja lisää­mäl­lä tehok­kuut­ta. Samal­la on tun­nis­tet­ta­va parem­min, mikä on hyvin­voin­nin saa­vut­ta­mi­sel­le olen­nais­ta. Tähän on kes­kus­te­lus­sa jo viitattukin.

    1700 ‑luvul­le ei ole paluu­ta. Tar­vit­sem­me uuden­lai­sia luo­via rat­kai­su­ja. Tämä on tar­peen myös kaa­voi­tuk­ses­sa, joka ohjaa elä­män­ta­paam­me käy­tän­nös­sä paljon.

    1. 1700 ‑luvul­la maa­pal­lon luon­nos­sa riit­ti moni­muo­toi­suut­ta pal­jon run­saam­min kuin tänään.

      Niin­pä. Jos kym­men­ker­tai­nen väes­tö aio­taan ruok­kia JA kor­va­ta fos­sii­li­nen ener­gia bio­mas­sal­la, ihmi­nen alis­taa käyt­töön­sä jok­seen­kin koko maa­pal­lon pin­ta-alan. Bio­mas­sa ei ole kel­vol­li­nen ratkaisu

  44. Kun väes­tön­kas­vun rin­nal­la ilmas­to läm­pe­nee ja luon­nos­ta kato­aa moni­muo­toi­suut­ta, on ener­giayh­tä­lö poik­keuk­sel­li­sen haas­teel­li­nen. Pala­pe­liä mut­kis­taa vil­je­ly­maan köyh­ty­mi­nen ja se, ettei­vät puu­pel­lot pidä yllä luon­non moni­muo­toi­suut­ta, joka on yksi hyvin­voin­nin perusedellytyksistä.

    Sel­väl­tä tun­tuu, että ener­gian­ku­lu­tus­ta pitää hil­li­tä voi­mak­kaas­ti. Muut rat­kai­sut ovat pal­jon vai­keam­pia hahmottaa.

  45. Pie­ni heit­to: Voi­si­ko joku ins­tans­si (säh­köyh­tiö?) läh­teä etsi­mään ja pal­kit­se­maan yksi­löi­tä tai per­hei­tä, jois­sa esim. säh­köä kulu­te­taan mah­dol­li­sim­man vähän? Tyy­liin “tuo per­he kulut­ti vain noin vähän kilowat­ti­tun­te­ja hen­keä koh­den vuo­den aika­na”. Naa­pu­rit­han toki tuli­si­vat sii­tä kateel­li­sik­si ja ajat­te­li­si­vat, että kyl­lä hekin moi­seen pystyvät…

    Vuo­tuis­ten vero­ti­las­to­jen kyl­kiäi­sek­si voi­si jul­kais­ta vuo­tui­set säh­kön­käyt­tö­ti­las­tot, mut­ta lis­taus oli­si toi­sin päin: vähi­ten säh­köä käyt­tä­neet kärjessä.

    Tie­dän, että yksi­lön säh­kön­käy­tön mit­taa­mi­nen on han­ka­laa, kos­ka osa kuluu töis­sä, kou­lus­sa, kir­jas­tos­sa, ym., mut­ta jos nyt läh­det­täi­siin ensin vain omis­ta kodeista.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Niin­pä. Jos kym­men­ker­tai­nen väes­tö aio­taan ruok­kia JA kor­va­ta fos­sii­li­nen ener­gia bio­mas­sal­la, ihmi­nen alis­taa käyt­töön­sä jok­seen­kin koko maa­pal­lon pin­ta-alan. Bio­mas­sa ei ole kel­vol­li­nen ratkaisu

    Jep, olen samaa miel­tä. Vaik­ka kivi­hii­les­tä oli­si pääs­tä­vä, ei bio­polt­toai­neis­ta ole vaih­toeh­dok­si. Maa­pal­lon isoin ongel­ma (ilmas­ton­muu­tok­sen ohel­la ja sii­hen liit­ty­vä­nä) on bio­di­ver­si­teet­ti­ka­to. Sik­si maa-alaa (joka siis voi­si olla met­sää) ei pitäi­si käyt­tää bio­mas­san tuottamiseen.

  47. Jan­ne Sink­ko­nen:
    Lues­ke­lin aiem­paa kes­kus­te­lua, ja lähin­nä Poth1ue1:n kir­joi­tuk­set herät­ti­vät joi­tain kommentteja. 

    Raa­ka-ainei­den lop­pu­mi­nen: Peri­aat­tees­sa on tot­ta ettei­vät ne lopu kos­kaan hyö­dyn­net­tä­vyys- ja hin­ta­gra­dien­tin takia. Uskon jopa mark­ki­na­me­ka­nis­miin: esim. öljyn hin­ta on vola­tii­li mut­ta perus­ta­so on tosi­aan kohon­nut. Tämä on hyvä asia, kos­ka varan­to­jen hii­pu­mi­nen ei näin tule yllätyksenä.

    Mark­ki­noi­den näky­mä tule­vai­suu­teen on kui­ten­kin suh­teel­li­sen lyhyt, mak­si­mis­saan ehkä luok­kaa 10–20 vuot­ta. Tapah­tu­mat 30–100 vuo­den pääs­sä tule­vai­suu­des­sa eivät ole hin­noi­tel­tu (juu­ri) mihin­kään edes nii­den asioi­den osal­ta joil­le muu­ten on mark­ki­nat. Saa­tam­me kulut­taa joi­tain asioi­ta nopeam­min kuin oli­si opti­maa­lis­ta. Vali­tet­ta­vas­ti aika monen raa­ka-aineen (ja myös mui­den fysi­kaa­lis­ten rajo­jen) kulut­ta­mi­nen tapah­tuu sil­lä taval­la synk­ro­nis­sa, että käy­tön vähe­ne­mi­nen on odo­tet­ta­vis­sa täl­lä vuo­si­sa­dal­la. Synk­ro­ni­suus joh­tuu lähin­nä tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­tä ja väes­tön­kas­vus­ta. Näin voi syn­tyä hie­man kivi­nen siirtymäkausi. 

    Ja siis mark­ki­nat eivät toi­mi ei-hin­noi­tel­luil­le “hyö­dyk­keil­le”, tie­ten­kään, jois­ta ilmas­to on puhutuin. 

    Vih­reä puh­da­sop­pi­suus: juu, vih­reäl­lä liik­keel­lä on myös kult­tuu­rin­sa ja tabun­sa, ydin­voi­ma etu­ne­näs­sä. Ydin­voi­man suh­teen kyl­lä muu­ta­ma ark­ki­vih­reä on jo kään­tä­nyt kelkkansa.

    Luon­to hyö­dyk­kee­nä: en ole samaa miel­tä, minus­ta se on lähes itsei­sar­vo. Tätä voi ratio­naa­li­ses­ti­kin perus­tel­la esim. bio­di­ver­si­tee­tin tuhoa­mi­sen suh­teel­li­sel­la peruut­ta­mat­to­muu­del­la. (Laje­ja syn­tyy toki mut­ta kovin hitaas­ti.) On ihan älyt­tö­män yli­mie­les­tä ja itse­kes­keis­tä kuvi­tel­la tie­tä­vän­sä eliö­la­jien arvo seu­raa­van kym­me­nen mil­joo­nan vuo­den ajaksi. 

    Jos pää­dy­tään nau­riin kans­sa samaan kuop­paan, muut tar­peet tosi­aan aja­vat ympä­ris­tön­suo­je­lun edel­le. Tar­koi­tus oli­si estää näin käymästä.

    Jan­ne Sink­ko­nen:
    Hin­ta­me­ka­nis­mi voi vain suun­na­ta tut­ki­mus­re­surs­se­ja ja muu­ta työ­tä, ei tai­koa raa­ka-ainei­ta tai uusia fysii­kan lake­ja. Hin­ta­me­ka­nis­miin luot­ta­vien ole­tus siis on, että tek­no­lo­gial­la mikä tahan­sa raa­ka-aine on kor­vat­ta­vis­sa tai fysi­kaa­li­nen rajoi­te pois­tet­ta­vis­sa, kun­han inno­vaa­tio­re­surs­se­ja suun­na­taan ko. asi­aan tarpeeksi. 

    Mik­si ihmi­set sit­ten edel­leen kuo­le­vat, tois­tai­sek­si poik­keuk­set­ta? Joh­tuu­ko tämä verois­ta vai jos­tain muus­ta hin­ta­me­ka­nis­min toi­min­taa vää­ris­tä­väs­tä säätelystä?

    Epäi­len että taus­tal­la on han­ka­las­ti kier­ret­tä­vis­sä ole­va bio­lo­gi­nen rajoite. 

    Jos hin­ta­me­ka­nis­mi ei ole tähän (ja moneen muu­hun) pur­rut, niin mik­si öljyn tai mui­den raa­ka-ainei­den hupe­ne­mi­nen tai ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen on niin var­mas­ti hoi­det­ta­vis­sa hintamekanismilla? 

    Kuten Jared Dia­mond kir­joit­ti, sanoi­ko Pää­siäis­saar­ten vii­mei­sen puun kaa­ta­nut kave­ri “Ei syy­tä huo­leen. Tek­no­lo­gia on mei­dät ennen pelas­ta­nut ja pelas­taa nytkin!”

    Jan­ne Sink­ko­nen kir­joit­taa asiaa.

    Kaik­ki kemian­teol­li­suu­den pro­ses­sit perus­tu­vat joko nes­te­mäi­seen (käy­tän­nös­sä öljy) tai kaa­su­mai­seen (esim. maa­kaa­su) läh­tö­ai­nee­seen. Mil­lä nämä fos­sii­li­set raa­ka-aineet kor­va­taan näis­sä pro­ses­seis­sa? Epä­kon­ven­tio­naa­li­set fos­sii­li­set raa­ka-aineet ovat bulk­ki­tuot­tei­den tuo­tan­to­pro­ses­sei­hin lii­an kal­lii­ta? Kiin­teä bio­mas­sa sovel­tuu huo­nos­ti näi­hin pro­ses­sei­hin, sil­lä nii­den yksik­kö­pro­ses­seis­sa on totut­tu vain, kuten jo mai­nit­tu, vain nes­te­mäi­siin ja kaa­su­mai­siin läh­tö­ai­nei­seen. Kiin­teäl­lä bio­mas­sal­la ei ole myös­kään sel­lai­sia skaa­lae­tu­ja kuin öljyn ja maa­kaa­sun hyö­dyn­tä­mi­sel­lä. Tämä pätee sekä bio­mas­san pro­ses­soin­tiin että sen “kerää­mi­seen”, se kun ei tule maa­pe­räs­tä omal­la pai­neel­laan. Jos kivi­hii­les­tä teh­dään nes­te­mäi­siä hii­li­ve­ty­jä, hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat hir­mui­set, kos­ka kivi­hii­les­sä on vetyä vain vähän. Kuten Osmo tai­si jo mai­ni­ta­kin, se on ilmas­ton menoa jos kivi­hii­lel­lä ruve­taan laa­jas­sa mitas­sa kor­vaa­maan öljyä tai maakaasua.

    Öljyn tuo­tan­non mit­ta­kaa­vas­ta antaa kuvan se, että maa­il­man öljyn päi­vä­tuo­tan­non tyn­ny­rit kun aset­taa jonoon niin että ne ovat kiin­ni toi­sis­saan, ne ylet­ty­vät maa­pal­lon ympäri.

    Minua ilah­dut­taa se, että osa tämän blo­gin kes­kus­te­li­jois­ta on ymmär­tä­nyt, että öljyl­le ei ole näkö­pii­ris­sä sel­lais­ta subs­ti­tuent­tia kuin vii­ne­ril­le pul­la. Lopul­ta öljy tot­ta­kai on kor­vat­ta­vis­sa, mut­ta ei niin että talous­kas­vu ei sii­tä juu­ri­kaan häi­riin­ny vaan pikem­min­kin suu­rin talou­del­li­sin seurauksin.

  48. Mark­ki­nat ovat tähän­kin asti arvioi­neet raa­ka-ainei­den riit­tä­vyy­den, kysyn­nän, vaih­toeh­toi­set tuo­tan­to­ta­vat, kor­vik­keet ja muut pal­jon parem­min ja kau­ko­nä­köi­sem­min kuin polii­ti­kot. Jos raa­ka-aineet oli­si­vat oikeas­ti lop­pu­mas­sa, nii­tä ei kan­nat­tai­si myy­dä niin hal­val­la kuin nyt myy­dään — pait­si mil­loin ahneet polii­ti­kot sii­hen pakottavat.

    Mark­ki­nat teke­vät aina vir­hei­tä mut­ta polii­ti­kot teke­vät useam­min ja suu­rem­pia. Kun mark­ki­noil­la tekee vir­heen, yleen­sä kär­sii sii­tä eni­ten itse, mikä opet­taa parem­mak­si tai siir­tää resurs­sit niil­le, jot­ka teke­vät vähem­män vir­hei­tä. Kun polii­tik­ko tekee vir­hei­tä, hän vain saa lisää ääniä edis­tyk­sel­li­ses­tä poli­tii­kas­ta kuten vaik­ka ensin bio­polt­toai­nei­den tuke­mi­ses­ta ja nyt vas­tus­ta­mi­ses­ta, ja pakot­taa muut kär­si­jöik­si sekä voi teh­dä yhä enem­män virheitä.

    Jäte­tään riit­tä­vyys ensi­si­jai­ses­ti mark­ki­noil­le ja kes­ki­ty­tään suo­raan saas­tei­siin erot­te­le­mat­ta nii­den tuotantotapoja.

  49. Han­na-Lee­na Yli­nen: Jep, olen samaa miel­tä. Vaik­ka kivi­hii­les­tä oli­si pääs­tä­vä, ei bio­polt­toai­neis­ta ole vaih­toeh­dok­si. Maa­pal­lon isoin ongel­ma (ilmas­ton­muu­tok­sen ohel­la ja sii­hen liit­ty­vä­nä) on bio­di­ver­si­teet­ti­ka­to. Sik­si maa-alaa (joka siis voi­si olla met­sää) ei pitäi­si käyt­tää bio­mas­san tuottamiseen.

    Resurs­sion­gel­ma­na taas nume­ro 1 on ener­gia­pu­la. Käy­tän­nös­sä kaik­ki muut raa­ka-aine­haas­teet on hoi­det­ta­vis­sa, jos ener­gi­aa on riit­tä­väs­ti. Esi­mer­kik­si fos­fo­ri­pu­la on sekin vain ener­giaon­gel­ma, kos­ka fos­fo­ri on kui­ten­kin kier­ros­sa. Jopa CO2-tilan­net­ta pää­si­si paran­ta­maan ihan nyky­tek­no­lo­gial­la, jos ener­gi­aa oli­si riit­tä­väs­ti (vaik­ka­pa ihan vain polt­ta­mal­la bio­mas­saa hii­lek­si ja hau­taa­mal­la hiilen).

    Ener­gia­pu­laan taas on ole­mas­sa kak­si ison mit­ta­kaa­van rat­kai­sua, joil­la voim­me kat­taa nykyi­sen­kal­tai­sen ener­gian­ku­lu­tuk­sen, ja kum­pi­kin perus­tuu ydin­reak­tioon. Fuusio aurin­gos­ta ja fis­sio ydin­voi­ma­las­ta. Tuu­li, vesi, bio, vuo­ro­ve­si, geo­ter­mi­nen ja kump­pa­nit ovat hyvä­nä apu­na, mut­ta net­to ei kui­ten­kaan ynnäy­dy yhteen.

    Saa­ta­vil­la ole­vien resurs­sien mukai­ses­ti elä­mi­nen ei miten­kään vält­tä­mät­tä tar­koi­ta takai­sin nau­ris­kuop­paan mene­mis­tä. Se kui­ten­kin tar­koit­taa aika monen nykyi­sen toi­min­non jär­ke­vöit­tä­mis­tä ja ehkä lopet­ta­mis­ta. Täl­lä het­kel­lä tuh­laam­me val­ta­vat mää­rät ener­gi­aa asioi­hin, joi­den mar­gi­naa­li­vai­ku­tus elä­mi­sen muka­vuu­teen on suh­teel­li­sen pieni.

    Mark­ki­na­ta­lous kui­ten­kin peri­aat­tees­sa hoi­taa asian sen ver­ran rau­hak­siin­sa ja liu­kuen, että ehdim­me sopeu­tua. Ongel­ma on enem­män sii­nä, että nyt mark­ki­na­ta­lous ei tee juu­ri mitään fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­töl­le. Ja kos­ka sen vuok­si ener­gian hin­ta jää lii­an alhai­sek­si, mark­ki­na­ta­lous ei toi­mi koko­nai­suu­den kan­nal­ta mielekkäästi.

  50. Jyr­ki Pato­mä­ki: Raho­ja ydin­voi­man raken­ta­mi­seen ei kerä­tä veroi­na. Nii­den tilal­la saman asian ajaa Wind­fall-veron vii­vyt­te­ly, mikä on ydin­voi­mal­le vuo­sit­tain mil­jar­di­luo­kan tuki. 

    Wind­fall-vero on perus­tel­tu tapauk­sis­sa, jois­sa joku saa ansio­ton­ta etua pääs­tö­kau­pas­ta omis­ta­mal­la vähä­pääs­töis­tä tuo­tan­toa, jota ei voi­da vapaas­ti raken­taa lisää.

    Täs­tä syys­tä vesi­voi­mas­ta pitää kan­taa wind­fall-vero. Jos haluai­sin raken­taa vesi­voi­ma­lan, en voi, vaik­ka minul­la oli­si mikä säk­ki rahaa, kos­ka ei ole lupia ja paikkoja.

    Ydin­voi­mas­ta voi­daan kan­taa wind­fall-vero, jos sen kat­so­taan ole­van jol­lain taval­la rajoi­tet­tu asia. Näin voi olla, jos ydin­voi­man mää­rää sään­nös­tel­lään lupa­po­li­tii­kal­la. Jos taas kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät saa­vat luvan, ydin­voi­mas­ta ei pidä kan­taa wind­fall-veroa, kos­ka kuka hyvän­sä riit­tä­vän isos­ti mas­sia kan­ta­va voi pykä­tä oman voi­ma­lan pystyyn.

    Tätä taus­taa vas­ten vesi­voi­man wind­fall-verot­ta­mi­nen on no-brai­ner. Vesi­voi­ma on tuot­ta­jal­le koko­nais­kus­tan­nuk­sil­taan äärim­mäi­sen hal­paa, mut­ta kyse on rajal­li­ses­ta yhtei­ses­tä resurs­sis­ta. Pääs­tö­kaup­pa kyl­lä lihot­taa vesi­voi­ma­lan omis­ta­jan kuk­ka­roa, mut­ta se ei lisää vesi­voi­man tuo­tan­toa kilowat­ti­tun­nil­la­kaan, joten sil­lä ei ole ohjausvaikutusta.

    Ydin­voi­man verot­ta­mi­nen on han­ka­lam­paa. Van­han ydin­voi­man verot­ta­mi­ses­sa voi olla point­tia, kos­ka aika­naan voi­ma­loi­den raken­ta­mis­ta rajoi­tet­tiin voi­mak­kaas­ti. Uuden ydin­voi­man verot­ta­mi­nen taas ei ole perus­tel­tua, kos­ka lupia tun­nu­taan myön­tä­vän sen ver­ran kuin on resurs­se­ja rakentaakin.

    Wind­fall tar­vi­taan siis sil­loin, kun mark­ki­na­ta­lous ei pää­se vapaas­ti toimimaan.

    (Ydin­voi­ma voi naut­tia muu­ten joi­ta­kin tukia esi­mer­kik­si vakuu­tus­tar­peen osal­ta, mut­ta niil­lä epä­koh­dil­la ei ole tekoa wind­fal­lin kanssa.)

  51. Han­na-Lee­na Yli­nen: Niin­pä. Jos kym­men­ker­tai­nen väes­tö aio­taan ruok­kia JA kor­va­ta fos­sii­li­nen ener­gia bio­mas­sal­la, ihmi­nen alis­taa käyt­töön­sä jok­seen­kin koko maa­pal­lon pin­ta-alan. Bio­mas­sa ei ole kel­vol­li­nen ratkaisu

    Nyt on vaan niin, ettei väes­tö näy­tä nouse­van kym­men­ker­tai­sek­si, ehkä enin­tään kak­sin­ker­tai­sek­si. Jo nykyi­sin maa­il­man nuor­ten ihmis­ten luku­mää­rän kas­vu on pysäh­ty­nyt, mikä on hyvä merk­ki. Mik­si kukaan ei pro­tes­toi sitä vas­taan, että pal­jon pel­toa­laa käy­te­tään mm. puu­vil­lan tuo­tan­toon, tupa­kan­tuo­tan­toon, alko­ho­lin ja vii­nin tuo­tan­toon (alho­ho­li aiheut­taa Suo­mes­sa pel­käs­tään noin 3000 kuo­le­man­ta­paus­ta). Eikö ole parem­pi polt­taa alko­ho­li polttoaineena ? 

    Bio­mas­sa on kel­vol­li­nen rat­kai­su moneen asi­aan, ei tie­ten­kään kaik­keen. Ei met­sää tar­vi hävit­tää, vaan voi­daan käyt­tää esim. hak­kuu­jät­tei­tä ja mui­ta orgaa­ni­sia jät­tei­tä bio­polt­toai­nei­den tuo­tan­toon. Nyt­hän suu­ri osa met­sän puus­ta kui­ten­kin muut­tuu hii­li­diok­si­dik­si ajan­mit­taan. Hak­kuut ovat pie­nem­piä kuin kas­vu. Jo nyt Suo­mes­sa teh­dään bio­polt­toai­nei­taa mm. leipomojätteistä.

  52. Poth1ue1: Heh heh. Tuo samai­nen yrit­tä­jä huo­maa muu­ta­man vuo­den kulut­tua brän­din­sä rapau­tu­neen ja jou­tu­van­sa myy­mään tuot­tei­taan lähes nol­la­kat­teel­la. Samaan aikaan laa­dus­ta kiin­ni­pi­tä­nei­den yrit­tä­jien voi­tot kas­va­vat kohis­ten ja tyy­ty­väi­set käyt­tä­jät perus­ta­vat fani­si­vu­ja SOMEen.Ai, et usko vai? No, kato­pa vaik­ka miten menee nyky­ään “Made in Ger­ma­ny” ‑laa­tubrän­dil­lä rat­sas­ta­vil­la kodin­ko­ne­fir­moil­la vs. hal­paa ros­kaa teh­tai­le­maan sor­tu­neil­la enti­sil­lä suurmerkeillä.

    Tämä oli mie­les­sä­ni, kun kirjoitin:
    http://www.youtube.com/watch?v=JLsxtTYy8WA

    Täy­tyy ensin olla brän­di, ennen kuin se voi rapau­tua. Ja brän­di­kin voi olla pit­käl­ti mie­li­ku­va laa­dus­ta ver­rat­tu­na mui­hin vas­taa­viin tuot­tei­siin. Nykyi­sin kaik­kea, jopa rii­si, pyri­tään brän­dää­mään, kos­ka siten saa par­haim­man hin­nan tuotteestaan.

  53. Kun mei­dän hal­lin­to lähin­nä voi vai­kut­taa Suo­men tilan­tee­seen, hei­tän vink­ki­nä että torp­pa ha:n met­sä­ton­til­la voi olla oma­va­rai­nen läm­pö­ener­gian vihan­nes­ten ja kanan­mu­nien osal­ta. Tuu­lel­la ja aurin­gol­la saa­daan halut­taes­sa myös lam­put palamaan.

  54. Mau­no:
    Kun mei­dän hal­lin­to lähin­nä voi vai­kut­taa Suo­men tilan­tee­seen, hei­tän vink­ki­nä että torp­pa ha:n met­sä­ton­til­la voi olla oma­va­rai­nen läm­pö­ener­gian vihan­nes­ten ja kanan­mu­nien osal­ta. Tuu­lel­la ja aurin­gol­la saa­daan halut­taes­sa myös lam­put palamaan.

    Riip­puu var­mas­ti tor­pas­ta. Puun kas­vu met­säs­sä lie­nee noin 3 m³/ha/a. Puun läm­pö­ar­vo pol­tet­taes­sa on noin 2 MWh/m3 (kiin­to-sel­lai­nen), joten met­sä tuot­taa polt­toar­voa noin 6 MWh/ha/a. Oma­ko­ti­ta­lon läm­mi­tyk­seen menee suu­ruus­luo­kas­sa 20 MWh/a, joten se heh­taa­ri ei riitä.

    Toi­saal­ta talo on kyl­lä raken­net­ta­vis­sa pal­jon ener­gia­te­hok­kaam­mak­si, jol­loin se oman met­sän hake saat­taa­kin riit­tää. Mer­kit­tä­vin hyö­ty kui­ten­kin tulee sil­loin talos­ta, ei läm­mi­tys­ta­vas­ta. Lisäk­si oli­si vie­lä parem­pi raken­taa ne tor­pat ryh­mään ja teh­dä niil­le yhtei­nen voi­ma­la, joka polt­taa yhteis­ten met­sien hak­keet säh­kök­si ja lämmöksi.

    Sil­lä samal­la plän­til­lä pitäi­si myös tuot­taa asuk­kai­den vihan­nek­set. Kol­men hen­gen asu­jai­mis­to napos­te­lee 1,5 kg vih­re­ää per päi­vä suo­si­tus­ten mukaan. Täs­tä tulee noin 500 kg/vuosi. Pork­ka­nan sato on luok­kaa 30 000 kg/ha/a, joten sel­lai­nen 200 m² kas­vi­maa riittäisi.

    Täs­sä­kin näyt­tää sil­tä, että ener­gian riit­tä­vyys on se haas­te. Aurin­ko­pa­nee­leil­la pääl­lys­tä­mi­nen toi­si tähän rat­kai­sua. Nii­den tuot­to on noin 100 kWh/m2/a. Suo­ma­lai­sen kes­ki­mää­räi­nen säh­kön­ku­lu­tus per nenä on noin 20 MWh/a, joten vaa­ti­mat­to­mat 600 m² aurin­ko­pa­nee­lei­ta riit­täi­si kol­men hen­gen torpalle.

    Ole­te­taan, että per­he vie­lä aje­lee säh­kö­au­tol­la. Auto­ja voi olla kak­si­kin, niil­lä huris­tel­laan yhteen­sä 30 000 km/a, kulu­tus on 200 Wh/km. Täs­tä tulee 6 MWh/a lisää kulu­tus­ta, jota kat­ta­maan tar­vi­taan noin 60 m² aurinkopaneeleita.

    Teo­rias­sa siis voim­me elää pääs­tö­tön­tä ilois­ta elä­mää nyky­tyy­liin mureh­ti­mat­ta. Käy­tän­tö tuo tuo­hon pari haas­tet­ta. Yksi on se, että sii­tä per­heel­le jyvi­te­tys­tä 60 MWh:n kulu­tuk­ses­ta pitäi­si mer­kit­tä­vä osa säi­löä kesäl­tä tal­vel­le. Nykyi­sil­lä akku­jen hin­noil­la täs­sä puhu­taan suu­ruus­luo­kal­taan mil­joo­nan investoinnista.

    Aurin­ko­pa­nee­lien hin­ta on ehkä pie­nem­pi pul­ma, sii­nä puhu­taan jär­jes­tel­män osal­ta ehkä sadan­tu­han­nen euron hintalapusta.

    Lop­pu­tu­le­ma on kui­ten­kin se, että kyl­lä­hän tuo onnis­tuu, mut­ta hin­ta­lap­pu on vähän kovan puo­lel­la. Toden­nä­köi­ses­ti tämä mal­li on aika kau­ka­na kus­tan­nus­te­hok­kaim­mas­ta toimintatavasta.

  55. Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen glo­baa­li kas­vu on erit­täin posi­tii­vi­nen ja toi­vot­ta­va asia. Kii­na kehit­tyi mao­lai­sen aika­kau­den kym­me­niä mil­joo­nia näl­kään sur­man­nees­ta äärim­mäi­ses­tä köy­hyy­des­tä jo lähes puo­len mil­jar­din suu­rui­sek­si kes­ki­luo­kak­si Deng Xiao­pin­gin aloit­ta­man moder­nin teol­lis­tu­mis­po­li­tii­kan myö­tä. Tänä aika­na maan hii­li­diok­si­pääs­töt ovat yli kym­men­ker­tais­tu­neet ja ovat jo yhtä suu­ret kuin Yhdys­val­to­jen ja EU:n yhteen­sä. On aivan mah­do­ton­ta aja­tel­la, että yli mil­jar­din asuk­kaan val­tio voi­si teol­lis­tua, raken­taa sato­ja­tu­han­sia kilo­met­re­jä val­ta­tei­tä, moder­ne­ja asun­to­ja sadoil­le mil­joo­nil­le teol­li­suus­työ­läi­sil­le, sato­jen mil­joo­nien työ­paik­ko­jen teol­li­suus­kom­pek­se­ja, sai­raa­loi­ta, kou­lu­ja, vesi­huol­toa ja sani­taa­tioin­fra­struk­tuu­ria ilman mas­sii­vis­ta fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den hyö­dyn­tä­mis­tä. Nii­tä ei raken­na täs­sä mitas­sa tuu­li­voi­mal­la, aurin­ko­pa­nee­leil­la, mais­sie­ta­no­lil­la, pel­le­teil­lä tai ruo­ko­hel­vel­lä. Kii­na­lai­set valit­ta­vat toki saas­teis­ta ja savusu­mus­ta sii­nä kuin län­si­maa­lai­set teol­lis­tu­mi­sen­sa ensim­mäi­sen vuo­si­sa­dan aika­na, mut­ta kat­so­vat sil­ti elä­män­sä ole­van pal­jon parem­paa kuin aikai­sem­mil­la sukupolvilla.

    Intian hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat täl­lä het­kel­lä vain n. 1/4 Kii­nan pääs­töis­tä, mut­ta ovat toden­nä­köi­ses­ti muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen sisäl­lä nouse­mas­sa samal­le tasol­le. Intian väki­lu­vun arvioi­daan mene­vän Kii­nas­ta ohit­se ja kas­va­van aina 2 mil­jar­diin saak­ka. Kii­nan mal­lia seu­raa­vat tai pyr­ki­vät seu­raa­maan myös mm. Indo­ne­sia, Bra­si­lia, Bangla­desh, Viet­nam, Pakis­tan. Myös Afrik­ka nousee hil­jak­siin. Van­hois­sa teol­li­suus­mais­sa asuu vain n. 1/6 maa­il­man väes­tös­tä, tule­vai­suu­des­sa vie­lä vähemmän.

    Teol­lis­tu­mis­ke­hi­tys on vält­tä­mä­tön edel­ly­tys köy­hyy­den ja sii­hen liit­ty­vien vit­sauk­sien kuten alhai­sen elin­aja­no­dot­teen voit­ta­mi­sek­si. Teol­li­suus­ke­hi­tys on myös vält­tä­mä­tön­tä luon­non­suo­je­lun ilmaan­tu­mi­sek­si tar­ve­hie­rar­ki­aan; esi­mer­kik­si teol­li­suu­den pääs­tö­suo­dat­ti­mien, joten vau­ras­tu­va Kii­na tulee lopul­ta voit­ta­maan savusu­mun kuten län­si voit­ti sen aikanaan.
    Köy­hä Afrik­ka hak­kaa met­sän­sä polt­to­puik­si väes­tön kas­vaes­sa, köy­häl­lä Intial­la ei ole ensim­mäi­se­nä mie­les­sä reser­vaat­tien perus­ta­mi­nen tii­ke­reil­le. Teol­lis­tu­mi­nen on vält­tä­mä­tön edel­ly­tys. Sik­si on toden­nä­köi­sem­pää ja toi­vot­ta­vam­paa, että maa­il­man hii­li­diok­si­pääs­töt kak­sin­ker­tais­tui­si­vat puo­lit­tu­mi­sen sijaan. Sil­lä maa­il­man teol­lis­tu­mi­nen ei ole ilman nii­tä mahdollista. 

    Fos­sii­li­set eivät ole myös­kään lop­pu­mas­sa. Ei-kon­ven­tio­naa­lis­ten mää­rä arvioi­daan jopa hyvin mer­kit­tä­väs­ti kon­ven­tio­naa­li­sia suu­rem­mik­si ja ekstrak­tio­tek­nii­kat kehit­ty­vät ja nii­den kus­tan­nuk­set las­ke­vat. Öljy­kään ei ole vie­lä lop­pu­mas­sa ja hiil­tä riit­tää aina­kin muu­ta­mak­si vuo­si­sa­dak­si. Myös­kään muut teol­li­suu­den tar­vit­se­mat raa­ka-aineet eivät ole lop­pu­mas­sa. Maan­kuo­ri on val­ta­va ja sen pin­taa on vas­ta raa­pais­tu. Kun pin­nal­ta hal­val­la ja hel­pos­ti hyö­dyn­net­tä­vät mine­raa­li­va­rat vähe­ne­vät, niin syn­tyy insen­tii­viä kehit­tää tek­nii­koi­ta vai­keam­min saa­ta­vien varan­to­jen hyö­dyn­tä­mi­sek­si. Tämän takia kas­vun rajat eivät ole tulos­sa vas­taan, kos­ka ihmi­sen tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­sen ja kek­se­liäi­syy­den kyvyt ovat ehty­mä­tön luon­non­va­ra. Lou­hit­ta­vien mate­ri­aa­lien ohes­sa tul­laan kehit­tä­mään eri­lai­sia syn­teet­ti­siä vaihtoehtoja.

    Ihmis­ten todel­lis­ta halua ja kykyä muut­taa elin­ta­po­jaan voi pei­la­ta esi­mer­kik­si sitä vas­ten, että yksi vih­rei­den enti­nen puheen­joh­ta­ja pitää tal­vel­la­kin val­ta­van kokois­ta loma­hu­vi­laan­sa jat­ku­vas­ti läm­mi­tet­ty­nä, jot­ta pai­kan pääl­le tul­les­sa ei jou­du vär­jöt­te­le­mään muu­ta­maa tun­tia odot­taes­saan asun­non läm­pe­ne­mis­tä; toi­nen on ker­to­nut len­tä­vän­sä lähes vii­kot­tain Brys­se­lis­tä Suo­meen men­näk­seen rau­hoit­tu­maan kesä­mö­kil­leen; kol­mas kir­joit­taa loma­mat­kal­taan Rans­kas­ta, kuin­ka mau­kas­ta vasi­kan­li­haa pai­kal­li­sis­ta kau­pois­ta löy­tyy ja ihmet­te­lee, mik­si sel­lais­ta ei saa Suomesta.

    Ei saa sik­si, että eläi­noi­keus­lain­sää­dän­tö sen­tään estää sen tyy­pin lihan tuot­ta­mi­sen Suo­mes­sa. Eläin­te­noi­keu­det ovat hyvä ver­ran­nol­li­nen esi­merk­ki ihmis­ten kyvys­tä ja halus­ta aset­taa moraa­li ja oma muka­vuus vas­tak­kain. Por­sai­den ja tur­ki­se­läin­ten kog­ni­tii­vi­set kyvyt ja tun­ne­maa­il­ma ovat n. koti­koi­raa vas­taa­val­la tasol­la. Har­va ihmi­nen oli­si jär­kyt­ty­mät­tä, jos näki­si koi­ran­pen­tu­ja kidu­tet­ta­van siten, miten teho­tuo­tan­nos­sa kidu­te­taan siko­ja ja tur­kis­tar­hauk­ses­sa kidu­te­taan ket­tu­ja ja mink­ke­jä. Sitä pidet­täi­siin täy­sin moraa­lit­to­ma­na. Jär­kei­ly edes vält­tä­vien eläin­te­noi­keuk­sien puo­les­ta ei ole tämän moni­mut­kai­sem­pi; vain pari loo­gis­ta ja tut­ki­muk­sel­la perus­tel­tua väit­tä­mää. Sil­ti muu­tok­set ihmis­ten asen­teis­sa ovat hyvin hitai­ta ja vähäi­siä, vaik­ka ratio­naa­li­sel­la tasol­la asia on päi­vän­sel­vä. Teho­tuo­tet­tua lihaa syö­vä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta huo­les­tu­nut voi lau­ta­sel­laan kat­soa totuut­ta sii­tä, mik­si hii­li­diok­si­pääs­töt eivät tule las­ke­maan. Jos itse ei ole val­mis luo­pu­maan sii­tä lihas­taan, johon liit­tyy CO2-pääs­tö­jen ohes­sa myös eläi­noi­keu­del­li­nen aspek­ti, niin mik­si pal­jon huo­nom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat ihmi­set oli­si­vat val­mii­ta jous­ta­maan pyr­ki­myk­ses­tä perus­tar­pei­den­sa tyy­dyt­tä­mi­seen fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­töä mas­sii­vi­ses­ti lisäämällä.

    Onnek­si ilmas­ton­muu­tos ei kui­ten­kaan ole vaka­va uhka­ku­va ja läm­pö­ti­la tus­kin nousee 1C enem­pää tämän vuo­si­sa­dan aika­na. Vaik­ka nousi­si 2–3C niin sekin on nor­maa­lin vaih­te­lun rajois­sa kulu­vas­sa geo­lo­gi­ses­sa ajas­sa (esi­mer­kik­si Eemin läm­pö­kau­del­la oli n. 2–3C nykyis­tä läm­pi­mäm­pää). Runaway-ilmas­ton­muu­tos ei ole mah­dol­li­nen. Muu­toin sel­lai­nen oli­si jo tapah­tu­nut his­to­rian saa­tos­sa moneen ker­taan läm­pö­ti­lan nous­tua muis­ta syis­tä. Ilmas­to­pat­ter­nit muut­tu­vat, jos­sain sataa enem­män, jos­sain nykyis­tä vähem­män, koko­nai­suu­te­na enem­män, kas­vien kas­vu voi­mis­tuu lisään­ty­neen CO2:n myö­tä. Eläi­met sopeu­tu­vat, kuten ovat sopeu­tu­neet läm­pö­ti­lan las­kies­sa jopa 8C jää­kausien aika­na. Evo­luu­tio on ne tähän kehit­tä­nyt monen pul­lon­kau­lan lävit­se. Mitään radi­kaa­lia uhka­ku­vaa ei ole edes­sä. Ei mitään sel­lais­ta, mikä inhi­mil­li­sen ja ympä­ris­töl­li­sen tuhon­sa mää­räl­tä vetäi­si ver­to­ja sil­le, että perin­teis­ten teol­li­suus­mai­den ulko­puo­li­nen maa­il­ma ei kyke­ni­si teol­lis­tu­maan nopeal­la aika­tau­lul­la. Nyt näi­den mai­den köy­hyys tap­paa joka päi­vä ennen­ai­kai­ses­ti usean hir­mu­myrs­kyn ja ran­nik­ko­tul­van ver­ran. Teol­lis­tu­mi­nen antaa myös aivan eri­lai­sen kyvyn ja val­miu­den suo­jau­tua luon­non­ka­ta­stro­feil­ta. Hai­tis­ta näkee esi­mer­kin sii­tä, mil­lais­ta tuho on köy­häs­sä maassa.

    Maa­il­man CO2-pääs­tö­jen kas­vu on kaik­ki­nen­sa erit­täin posi­tii­vi­nen asia ja mai­ni­tuis­ta syis­tä lähes var­mas­ti myös väistämätöntä.

  56. Jyr­ki Pato­mä­ki: Tie­de kehit­tää koko ajan uut­ta ja sik­si uusil­la sovel­lu­tuk­sil­la työn tuot­ta­vuut­ta voi­daan peri­aat­tees­sa paran­taa loput­to­miin. Kun Higg­sin hiuk­ka­set toden­net­tiin, aavis­tan että taas tek­niik­ka ottaa hui­mia harp­pauk­sia. Eivät tie­teen mah­dol­li­suu­det iki­nä lopu ja sik­si myös raja­ton kas­vu rajal­li­sel­la maa­pal­lol­la on teo­rias­sa mahdollista. 

    Tie­teen mah­dol­li­suuk­sis­ta surul­li­sen­kuu­lui­sin esi­merk­ki vii­me vuo­si­kym­me­nil­tä on fuusiovoimala.1970-luvulla sen piti olla val­mii­na v.2000, nyt val­mis tuo­te hää­möt­tää yhä kau­em­pa­na tule­vai­suu­des­sa. Entä­pä jos hal­li­tun fuusion aikaan­saa­mi­nen ei fysii­kan lakien mukaan vain ole­kaan mah­dol­lis­ta maa­pal­lon olo­suh­teis­sa? Onko fuusio­ener­gia aikam­me ikiliikkujahanke?

  57. Az: tar­koit­ta­net kai kui­ten­kin että maa­il­man CO2-pääs­töt *kor­re­loi­vat* erit­täin posi­tii­vis­ten asioi­den kans­sa, ei kai sen­tään sitä että pääs­töt itses­sään oli­si­vat erit­täin posi­tii­vi­sia. (Ts. jos selos­ta­ma­si kehi­tys voi­tai­siin aikaan­saa­da ilman k.o. pääs­tö­jä, niin se oli­si ole­tet­ta­vas­ti kui­ten­kin parem­pi.) Olet oikeas­sa useim­mis­sa esit­tä­mis­sä­si asiois­sa (tii­vis­täen: vau­ras­tu­mi­nen lisää luon­non­suo­je­lua, kaik­keen tar­vi­taan ener­gi­aa, fos­sii­li­sia riit­tää vie­lä pal­jon ja runaway-ske­naa­rio mer­ki­tyk­ses­sä “Venus-ilmiö” ei aina­kaan pel­kän CO2:n voi­mal­la onnis­tu). Ilmas­to­herk­kyyt­tä (esmes CO2:n kak­sin­ker­tais­tu­mi­sen suh­teen) et kui­ten­kaan sinä eikä kukaan muu­kaan voi kovin tark­kaan tie­tää — se voi olla se run­sas aste, mut­ta voi olla myös olla useam­man asteen. (Toden­nä­köi­sin arvo on useam­man eri mit­taus- ja mal­lin­nus­da­tan perus­teel­la sii­nä muu­ta­man asteen huja­koil­la, mut­ta täs­tä asias­ta mei­dän tus­kin kan­nat­taa täs­sä blo­gis­sa alkaa jan­ka­ta). Kui­ten­kin: jos ne loput 5–6 mil­jar­dia ihmis­tä täl­lä pal­lol­la oikeas­ti vau­ras­tu­vat nykyis­ten län­si­mai­den tasol­le, ja tämä vau­ras­tu­mi­nen toteu­te­taan pää­asial­li­ses­ti fos­sii­li­sel­la ener­gial­la (jota kyl­lä sinän­sä riit­tää eten­kin epä­kon­ven­tio­naa­li­sis­sa läh­teis­sä, kuten toteat), niin sil­loin ei enää puhu­ta mis­tään kak­sin­ker­tais­tu­mi­ses­ta, vaan aika pal­jon reip­paam­mas­ta noususta. 

    Noin mil­jar­din-parin ihmi­sen (nyk. teol­li­suus­maat plus mui­den mai­den eliit­ti) vau­ras­tu­mi­nen on edel­lyt­tä­nyt muu­ta­man sadan (tar­kem­min ottaen vajaan 300) peta­gram­man (Pg) ver­ran fos­sii­li­sia hii­li­pääs­tö­jä (“given as car­bon”). Täs­tä noin puo­let on men­nyt meriin (ja vähem­mäs­sä mää­rin biosfää­riin), noin puo­let ilma­ke­hään. Jos loput maa­il­mas­ta teol­lis­tuu samal­la tehok­kuu­del­la, niin kier­toon saa­daan siis yli tuhat peta­gram­maa hiil­tä lisää — tut­ta­val­li­sem­min siis exa­gram­ma. Esit­täi­sin näin ilma­ke­mis­ti­nä vie­non mie­li­pi­teen että tämä ei oli­si “erit­täin posi­tii­vi­nen asia”. Täs­tä hii­les­tä lisäk­si aiem­paa pie­nem­pi osa jää mereen kos­ka pH las­kee (vaik­kei tätä hap­pa­moi­tu­mis­ta siis muu­ten pitäi­si ongel­ma­na niin “air­bor­ne frac­tion” kyl­lä vää­jää­mät­tä las­kea CO2:n osa­pai­neen funk­tio­na.) Ja tämä exa­gram­ma tulee siis vas­ta sii­tä vau­ras­tu­mis­vai­hees­ta — sinun ske­naa­rios­sa­han jo teol­lis­tu­neet ja vau­ras­tu­neet­kin sivi­li­saa­tiot ilmei­ses­ti jat­ka­vat fos­sii­li­sel­la ener­gial­la pors­kut­ta­mis­ta, kos­ka mikään kii­re­hän ei ollut siir­tyä mihin­kään vaih­toeh­toi­hin. Eli geo­lo­gi­ses­ti ottaen sil­mä­rä­päyk­ses­sä emme vain kak­sin­ker­tais­ta, vaan ennen pit­kää myös nelin­ker­tais­tam­me ilma­ke­häs­sä ole­van hii­len mää­rän. Ja jos fos­sii­li­sia vaan riit­tää niin ei se tähän­kään lopu… (Kun pääs­töt ovat nyt muu­ta­man sata peta­gram­maa vuo­si­sa­das­sa, niin sit­ten kun 7–8 mil­jar­dia ihmis­tä on mei­dän elin­ta­sol­la ja tuot­taa ener­gian­sa fos­sii­li­sil­la niin exa­gram­ma per vuo­si­sa­ta ei ole edes mikään ylä­ra­ja pääs­töil­le. Ilma­ke­hän nykyi­sen hii­li­si­säl­lön olles­sa siis jotain 800 Pg.) Eli vaik­ka ilmas­to­herk­kyys nyt oli­si­kin run­saan asteen, niin kyl­lä me mel­koi­sen pal­jon läm­pi­mäm­pää maa­il­maa koh­ti sinun ske­naa­rios­sa­si kuljemme.

    Sum­ma sum­ma­rum: oli ilmas­to­herk­kyy­des­tä about mitä miel­tä tahan­sa, niin fos­sii­li­sis­ta täy­tyy jos­sa­kin vai­hees­sa irtau­tua — ja tämä raja tulee mel­koi­sen toden­nä­köi­ses­ti vas­taan ennen­kuin vii­mei­set non-con­ven­tio­nal läh­teet ehtyvät.

  58. Vol­tai­re:
    Az: tar­koit­ta­net kai kui­ten­kin että maa­il­man CO2-pääs­töt *kor­re­loi­vat* erit­täin posi­tii­vis­ten asioi­den kans­sa, ei kai sen­tään sitä että pääs­töt itses­sään oli­si­vat erit­täin positiivisia 

    Uskoi­sin tar­koit­ta­nee­ni aika sel­keäs­ti, että kor­re­laa­tio indi­koi kausa­li­teet­tia; mitä kausa­li­teet­tia ei lähel­le­kään samas­sa mitas­sa ole toteu­tet­ta­vis­sa ilman kor­re­laa­tion toteutumista.

    Mitä tulee pidem­piai­kai­siin ske­naa­rioi­hin, niin jäl­ki­teol­lis­tu­neis­sa mais­sa voi­daan toki suun­na­ta resurs­se­ja vaih­toeh­to­jen kehit­tä­mi­seen, mut­ta jos näi­hin eivät ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä (mm. ydin­voi­man renens­sans­sin tap­pa­nees­ta vähä­jär­ki­ses­tä Fukus­hi­ma-hys­te­rias­ta) kuu­lu esi­mer­kik­si hyö­tö­voi­ma­lat tai pie­nem­mät kau­ko­läm­pöä tuot­ta­vat ydin­voi­ma­lat, niin uskon kyl­lä jäl­ki­teol­lis­ten­kin mai­den tar­vit­se­van vie­lä pit­kään ja run­saas­ti fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Tämä on pikem­min­kin vih­reä valin­ta; ei mikään oma ske­naa­rio­ni, en mitään täl­lais­ta ske­naa­rio­ta esit­tä­nyt. Se on sikä­li vih­reä valin­ta, että sit­ten kun hai­hat­te­lut tuu­li­voi­man, aurin­koe­ner­gian ja bio­polt­toai­nei­den suh­teen osoit­tau­tu­vat myös hai­hat­te­li­joil­le hai­hat­te­luk­si, kuten on sys­te­maat­ti­ses­ti tapah­tu­nut edel­li­set 10 vuot­ta, niin vaih­toeh­to­na ei ole, että luo­vut­tai­siin sii­tä, mitä hai­hat­te­lue­ner­gia ei kyen­nyt­kään pyö­rit­tä­mään, vaan sil­loin lisä­tään sitä mitä nopeas­ti voi­daan, eli fos­sii­li­sia ja vähän äkkiä, jot­tei­vat talous ja eli­no­lo­suh­teet romah­da ja kan­sa ryn­tää kadulle.

    CO2-pääs­tö­jen vai­ku­tus ei ole sil­lä tapaa kumu­la­tii­vi­nen kuten kuvaat, vaan satu­roi­tuu. Nousu esi­teol­li­ses­ta n. 280ppm:sta nykyi­seen rei­luun 390ppm:aan on hii­li­diok­si­din läm­mi­tys­vai­ku­tuk­sen­sa osal­ta voi­mak­kaam­pi kuin tule­va vas­taa­van suu­rui­nen kas­vu CO2:n ppm:ssa. Uskon, että ehkä 600ppm saa­vu­te­taan, mut­ta tus­kin kovin pal­jon enem­pää, vähem­pi­kään ei ole mah­do­ton­ta. Vaik­ka tek­no­lo­gia ei kehi­ty hui­mas­ti 10 vuo­des­sa, niin ehkä kui­ten­kin 100 vuo­des­sa ja maa­il­ma on hyvin toi­sen­lai­nen paik­ka vuon­na 2062 tai 2112.
    Tule­vai­suu­des­sa on myös edes­sä pal­jon vaka­vam­pia eksis­ten­ti­aa­li­sia ris­ke­jä kuin ilmas­ton­muu­tos tai ylei­sem­min ympä­ris­tö­uhat, eri­tyi­ses­ti tek­no­lo­gi­seen kehi­tyk­seen liit­ty­viä. Sik­si­kään en pidä ilmas­to­hys­te­rias­ta, kos­ka se vie pai­noon­sa näh­den aivan lii­kaa näkyvyyttä.

  59. AZ: luu­len ymmär­tä­vä­ni mitä ajat takaa, mut­ta toi sun korrelaatio/kausaliteettipuhe kuu­los­taa kyl­lä lii­rum­laa­ru­mil­ta: tus­kin nyt oikeas­ti väi­tät että CO2-mole­kyy­lit ilmas­sa lei­jues­saan *aiheut­ta­vat* kausaa­li­ses­ti hyvin­voin­tia — eikö­hän kui­ten­kin ole kyse sii­tä että ne syn­ty­vät pro­ses­seis­ta jot­ka aiheut­ta­vat sekä CO2:ta että hyvin­voin­tia (eli ei CO2-hyvin­voin­ti kausaatiota).

    Satu­roi­tu­mi­nen on jo huo­moi­tu sii­nä kun puhu­taan kak­sin­ker­tais­tu­mi­ses­ta: ppm:issä mitat­tu­na 2x=>4x muu­tos on tiet­ty isom­pi kuin 1x=>2x muu­tos, vaik­ka sätei­ly­pa­ko­te­vai­ku­tus ja siten läm­mi­tys­vai­ku­tus on about sama. Eli en “kuvan­nut” vai­ku­tus­ta line­aa­ri­se­na (duh) vaan nime­no­maan loga­rit­mi­se­na. (Ihme että tämä meni sinul­ta ohi, kun ker­ran ilmei­ses­ti olet asias­ta jon­kin ver­ran luke­nut­kin.) Tätä osit­tain kumo­aa toi­nen satu­roi­tu­mi­nen eli val­ta­me­ren hii­li­nie­lun heik­ke­ne­mi­nen, joka tar­koit­taa että tie­tys­tä pääs­tös­tä jää enem­män ilmaan. Anyway, täs­tä tus­kin sinäl­lään olem­me eri miel­tä, kun­han vain verbaalikikkailemme.

    Jos uskot että pitoi­suus­mak­si­mi jää 600 ppm:ään, niin OK — pie­neen ilmas­to­herk­kyy­teen (ja tiet­tyyn opti­mis­miin yhteis­kun­tien sopeu­tu­mis­ky­vys­tä) yhdis­tet­ty­nä ymmär­rän että et ole huo­lis­sa­si. (Olen siis toki eri miel­tä kos­ka pidän toden­nä­köi­se­nä ja fysi­kaa­li­ses­ti perus­tel­tu­na mus­taa kap­pa­let­ta aina­kin jon­kin ver­ran suu­rem­paa, eli käy­tän­nös­sä vähin­tään vajaan 2 asteen, herk­kyyt­tä, mut­ta sinun läh­tö­koh­dis­ta­si posi­tio on looginen). 

    Hii­li­vir­toi­hin suh­teu­tet­tu­na en kui­ten­kaan näe miten esit­tä­mäs­sä­si ske­naa­rios­sa miten­kään jää­dään 600 ppm:ään. Yksi ppm vas­taa about kah­ta peta­gram­maa. Täl­lä het­kel­lä pääs­töt ovat jotain 5–6 Pg/vuosi, mis­tä tosi­aan about puo­let menee mereen (vas­tai­suu­des­sa vähem­män). Jos teol­lis­tu­nut­ta elin­ta­soa naut­ti­va väes­tö kas­vaa about nelin­ker­tai­sek­si (vajaa 2 mil­jar­dia => vajaa 8 mil­jar­dia), ener­gian­tuo­tan­to­ra­ken­teen pysyes­sä sama­na, puhu­taan siis noin 20 Pg/vuosi pääs­töis­tä. Jos­ta siis alle puo­let jää mereen, eli ilma­ke­hään ker­tyy vähin­tään 10 Pg/vuosi — siis noin 5 ppm/v. Vuo­si­sa­das­sa tulee siis täl­lä tah­dil­la vähin­tään se 500 ppm lisää — eli jos halu­taan alle 600 ppm:n jää­dä, niin vaih­toeh­to­ja pitää alkaa löy­tyä vuo­si­kym­men­ten, ei vuo­si­sa­to­jen, mittakaavassa.

    Pys­tyi­sit­kö noin ihan yksin­ker­tai­se­sit hah­mot­te­le­maan vaik­ka 20 vuo­den pät­kis­sä miten uskot pääs­tö­jen kehit­ty­vän? Mon­ta­ko peta­gram­maa tulee 2020–2040, mon­ta­ko 2040–2060, jne? Aina vaik­ka­pa 2160 asti? Siten että samal­la tukeu­du­taan edel­leen vah­vas­ti fos­sii­li­siin, mut­ta jää­dään alle 600 ppm ilmakehäpitoisuuden?

    Sinän­sä olen kans­sa­si samaa miel­tä jopa sii­tä että on ole­mas­sa ilmas­ton­muu­tos­ta pahem­pia­kin poten­ti­aa­li­sia eksis­ten­ti­aa­li­sia uhkia. (Tämä siis sii­tä huo­li­mat­ta että toi­sin kuin sinä, pidän myös ilmas­ton­muu­tos­ta vaka­vas­ti otet­ta­va­na uhka­na.) Otso­ni­ka­to esi­mer­kik­si oli täl­lai­nen, joka onnek­si saa­tiin tor­jut­tua, huk­ka­läm­pö voi 200 vuo­den kulut­tua olla toi­nen, etenkin/lähinnä jos fuusio saa­daan toi­mi­maan laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Väliin voi mah­tua kai­ken­lais­ta klas­sis­ta ski­fi­ka­maa epi­de­miois­ta nano­na­no­möm­möön — en tosin pidä jäl­kim­mäis­tä ihan niin uskot­ta­va­na. En kui­ten­kaan näe että näi­hin varau­tu­mi­nen on aut­ta­mat­to­mas­sa ja sata­pro­sent­ti­ses­sa ris­ti­rii­das­sa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sen kans­sa — kysees­sä on opti­moin­ti- ja prio­ri­soin­ti­teh­tä­vä, kuten yhteis­kun­nas­sa yleen­sä­kin. (Ja esim. otso­ni­ka­don tor­jun­ta tiput­ti samal­la BAU-ske­naa­rion sätei­ly­pa­kot­teen noin puo­leen — ihan niin­kuin sivu­vai­ku­tuk­se­na. Samal­la taval­la uskoi­sin että ilman­laa­tuun panos­ta­mi­nen tulee tule­vai­su­des­sa mer­kit­tä­väs­ti vähen­tä­mään polt­toon perus­tu­vaa ener­gian­tuo­tan­toa ja siten myös hii­len­polt­toa — ja sii­nä sivus­sa tor­ju­maan myös ilmastonmuutosta.)

  60. Vol­tai­re:
    AZ: luu­len ymmär­tä­vä­ni mitä ajat takaa, mut­ta toi sun korrelaatio/kausaliteettipuhe kuu­los­taa kyl­lä lii­rum­laa­ru­mil­ta: tus­kin nyt oikeas­ti väi­tät että CO2-mole­kyy­lit ilmas­sa lei­jues­saan *aiheut­ta­vat* kausaa­li­ses­ti hyvinvointia 

    Tar­koi­tin juu­ri sitä, mitä sanoin. Haluat ymmär­tää sen lap­sel­li­ses­ti. Kuvat­tuun hyvin­voin­tia syn­nyt­tä­vään kausa­li­teet­tiin kuu­luu väis­tä­mät­tö­mäs­ti CO2-pääs­tö­jen kas­vu. Jos haluat kiis­tää tämän, niin esi­tä esi­mer­kik­si Kii­nan esi­merk­kiin ver­ra­ten, että miten vas­taa­va teol­lis­tu­mis- ja kes­ki­luok­kais­tu­mis­ke­hi­tys oli­si mah­dol­li­nen ilman run­sas­ta fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den hyödyntämistä.

    sätei­ly­pa­ko­te­vai­ku­tus ja siten läm­mi­tys­vai­ku­tus on about sama

    En usko sen ole­van, mut­ta täs­tä ei lie­ne mie­le­käs­tä väi­tel­lä täs­sä. Ne ovat lop­pu­mat­to­mia vääntöjä.

    Jos teol­lis­tu­nut­ta elin­ta­soa naut­ti­va väes­tö kas­vaa about nelin­ker­tai­sek­si (vajaa 2 mil­jar­dia => vajaa 8 mil­jar­dia), ener­gian­tuo­tan­to­ra­ken­teen pysyes­sä sama­na, puhu­taan siis noin 20 Pg/vuosi päästöistä.

    Tuo on täy­sin epä­rea­lis­ti­nen ole­tus ja selit­tä­nee, mik­si saat rei­lus­ti yli 600ppm arvo­ja. Eivät­hän nämä maat tule saa­vut­ta­maan län­si­mais­ta pääs­tö­ta­soa hen­keä koh­den moneen vuo­si­kym­me­neen, jos edes tämän vuo­si­sa­dan mitas­sa. Joten vuot­ta koh­den las­ke­tut pääs­tö­mää­rät ovat pal­jon pie­nem­piä. Aloi­tat las­kusi kuin nämä maat jo nyt oli­si­vat saa­vut­ta­neet län­si­mai­sen tason ja las­ket sii­tä arvo­ja vuosikymmenille/vuosisadalle. Ei sii­nä ole mitään rea­lis­tis­ta mieltä.
    Las­kusi ei myös­kään mm. sisäl­lä sitä, että kaa­sun CO2-pääs­töt ovat n. 1/2 hii­len ja öljyn vas­taa­vis­ta. Nime­no­maan lius­ke­kaa­sun taak­se näyt­täi­si ole­van mene­mäs­sä mm. Yhdys­val­lois­sa suu­ria pää­omia, ja esiin­ty­miä ja poten­ti­aa­lia pide­tään run­sai­na, joten sil­le voi olet­taa mer­kit­tä­vää osuut­ta tule­vai­suu­den energiapaleteissa.

    Aina vaik­ka­pa 2160 asti?

    Noin pit­käl­le mene­vis­sä arviois­sa ei ole mah­dol­li­suut­ta rea­lis­miin. Miten hyvin oli­si voi­nut ennus­taa vuon­na 1864 tek­no­lo­gi­sen ym. kehi­tyk­sen vuo­teen 2012? Riip­puen tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen avaa­mis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta, niin esi­mer­kik­si Saha­ran tai Austra­lian (osit­tai­nen) refo­res­taa­tio ei ole miten­kään mah­do­ton aja­tus. Vas­taa­via kysy­mys­merk­ke­jä on lukuisia.

    Mat­kan var­rel­la tapah­tuu jat­ku­va käsi­tys­tem­me adjus­toi­tu­mi­nen ilmas­to­pa­kot­teis­ta, hei­jas­tuen tosia­sial­li­ses­ti tapah­tu­vas­ta läm­pe­ne­mi­ses­tä, mikä edel­lis­ten 15 vuo­den aika­na on jää­nyt pari asteen­kym­me­nys­tä mal­lien ennus­teis­ta, joten jo seu­raa­vat 10 vuot­ta ovat tämän suh­teen hyvin mielenkiintoisia.

    En kui­ten­kaan näe että näi­hin varau­tu­mi­nen on aut­ta­mat­to­mas­sa ja sata­pro­sent­ti­ses­sa ris­ti­rii­das­sa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sen kanssa

    Esi­mer­kik­si jul­ki­sen sek­to­rin tut­ki­mus­mää­rä­ra­hat ovat rajal­li­sia, samoin on uhka­ku­vien uuti­soin­nin, esil­le nos­ta­mi­sen ja niis­tä kes­kus­te­le­mi­sen fokus suh­teel­li­sen rajal­li­nen. Rajal­li­sen prio­ri­soin­ti nime­no­maan tuo muka­naan aut­ta­mat­to­man ristiriidan.

  61. AZ: ” Kuvat­tuun hyvin­voin­tia syn­nyt­tä­vään kausa­li­teet­tiin kuu­luu väis­tä­mät­tö­mäs­ti CO2-pääs­tö­jen kas­vu.” Joo, niin var­maan­kin kuu­luu (tai aina­kin tähän men­nes­sä on aina kuu­lu­nut), mut­ta täs­sä on aika­mois­ta vaih­te­lua: about saman efek­tii­vi­sen hyvin­voin­nin voi ilmei­ses­ti saa­vut­taa hyvin eri CO2-pääs­töil­lä (esim Ruot­si tai Rans­ka vs USA). Eli kor­re­laa­tio on, mut­ta r^2 ei ole liki­main­kaan 1, vaan hajon­ta on run­sas. Jos kehit­ty­vät maat saa­tai­siin teol­lis­tu­maan Ruot­sin tai Rans­kan tehok­kuu­del­la eikä USA:n, niin tämä aut­tai­si jo mel­koi­sen pal­jon. Eli ei se nyt ihan niin­kään mene että tiet­tyyn yksi­köön “hyvin­voin­tia” vaa­di­taan aina ja väis­tä­mät­tä tiet­ty kilo­mää­rä CO2:ta — peli­va­raa näyt­täi­si jo ihan nyky­maa­il­mas­sa­kin ole­van pal­jon enem­män, ehkä teki­jän 3 ver­ran. (Sivu­men­nen sanoen, vai­kut­taa äkki­sel­tään aika­moi­sen ris­ti­rii­tai­sel­ta että pidät hyvin­voin­ti-CO2 — link­kiä toi­saal­ta rau­tai­se­na lähes luon­non­la­ki­na, ohit­taen jo nyt havait­ta­van vaih­te­lun eri talouk­sien CO2-tehok­kuuk­sis­sa, ja heit­te­let sit­ten toi­saal­ta tuol­lai­sia “no sit­ten voi­daan refo­res­toi­da Saha­ra” — tyyp­pi­siä jut­tu­ja. Ei ole ihan kon­sis­tent­tia, vaik­ka huo­mioi­daan­kin eri aikaskaalat…)

    Ja tiet­ty Intia, Afrik­ka yms eivät teol­lis­tu ihan heti ensi vuo­si­kym­me­nel­lä, mut­ta Kii­na (+ muu­ta­mat muut kaak­kois-aasian maat sekä esim lati­na­lai­nen ame­rik­ka) näyt­täi­si­vät kyl­lä ole­van aika voi­mak­kaal­la kas­vu-ural­la, eli aina­kin joku 10 Pg/vuosi taso näyt­täi­si tule­van aika pian vas­taan — täl­löin­kin se sun 600 ppm saa­vu­te­taan aika nopeas­ti, eikä kas­vu näyt­täi­si ihan heti tait­tu­van. Mut­ta OK, sun ole­tus 600 ppm:sta perus­tuu ilmei­ses­ti sii­hen että a)kehitysmaiden teol­lis­tu­mi­nen tapah­tuu sit­ten­kin aika hitaas­ti, b)pohjautuu kaa­suun enem­män kuin hii­leen (mä sanoi­sin että toi­vea­jat­te­lua, mut­ta men­köön) ja c)jotain tai­ka­tek­nii­koi­ta ravis­te­taan hihas­ta ennen vuo­si­sa­dan lop­pua (plus d et ilmei­ses­ti aina­kaan täy­sin hah­mo­ta nie­lu­jen satu­roi­tu­mis­ta, nime­no­maan siis pro­sen­tu­aa­li­ses­sa mie­les­sä — Pg/vuosi mie­les­sä nie­lut var­maan­kin jat­ka­vat vah­vis­tu­mis­ta, mut­ta *pro­sent­tio­suu­te­na* pääs­töis­tä heik­ke­ne­vät pääs­tö­jen kas­vaes­sa) . Mun mie­les­tä tuon on aina­kin yhtä vas­tuu­ton­ta hai­hat­te­lua kuin joku “bio­ener­gia ja tuu­li­voi­ma pelas­taa kai­ken” — läp­pä, mut­ta tuli­pa­han aina­kin sun posi­tio sel­väk­si, kii­tos siitä.

    Sii­tä muu­ten olen samaa miel­tä että seu­raa­vat 10 vuot­ta tule­vat ole­maan aika mie­len­kiin­toi­sia ilmas­ton kehit­ty­mi­sen suh­teen (tosin vali­tet­ta­vas­ti ehkä kii­na­lai­sen sanan­las­kun tar­koit­ta­mas­sa mielessä). 

    Rajal­li­suus impli­koi tie­tys­ti aina prio­ri­soin­tia, yri­tin vain esit­tää esi­merk­ke­jä sii­tä että on koh­tuul­li­sen pal­jon win-win rat­kai­su­ja, (joi­ta muu­ten jo ihan reaa­li­maa­il­mas­sa rai­voi­sa ilmas­ton­suo­je­lun vas­tus­ta­mi­nen on torp­paa­mas­sa). Lisäk­si useim­mat type­rim­mät hai­hat­te­lu­hank­keet joi­ta ylem­pä­nä kri­ti­soit ovat jo *ilmas­ton­suo­je­lun­kin* näkö­kul­mas­ta type­riä kos­ka ovat niin epä­te­hok­kai­ta (sääs­tet­ty CO2 per euro — mie­les­sä). Ja toi tut­ki­mus­mää­rä­ra­ha — läp­pä on sikä­li vähän sivu­rai­de että tut­ki­mus­maa­il­mas­sa jen­gi tekee about samo­ja asioi­ta kuin aiem­min­kin, hake­muk­siin (yms) nyt vaan lisä­tään päi­vän buzzwor­dit, kuten ilmas­ton­muu­tos. Ei se tiet­ty aina ihan näin­kään mene, mut­ta maal­lik­ko hah­mot­taa hel­pos­ti “ilmas­to­tut­ki­muk­seen” mene­vän sii­vun ihan lii­an suu­re­na, kos­ka niin monel­la tut­ki­mus­ryh­mäl­lä on hin­ku posi­tioi­da oma tut­ki­mus “ilmas­to­re­le­van­tik­si” — muut­ta­mat­ta kui­ten­kaan juu­ri­kaan sitä mitä ovat muu­ten­kin teke­mäs­sä. Trust me, I’ve been the­re :-D. Ja sit­ten jot­kut oikeas­ti isot sat­sauk­set niin­kuin fuusio ovat anyway pit­käl­lä täh­täi­mel­lä tar­peel­li­sia, oli ilmas­to­herk­kyys sit­ten pie­ni tai suuri.

  62. Vää­ris­te­let ja yhdis­te­let kom­ment­te­ja­ni miten sat­tuu. Mitä ilmei­sim­män tahal­li­ses­ti. En ole ohit­ta­nut ero­ja tehok­kuu­des­sa, tai esi­mer­kik­si Rans­kan run­saan ydin­voi­man käy­tön mer­ki­tys­tä. En ole edes mai­nin­nut nii­tä. Kaik­kea ei voi mai­ni­ta, kos­ka kir­joi­tus­ti­la on rajal­li­nen. Hyvän­tah­toi­nen kes­kus­te­li­ja ei ole­ta jat­ku­vas­ti toi­sen tar­koit­ta­neen kym­men­tä eri type­ryyt­tä, jos hän ei ole nii­tä suo­ra­sa­nai­ses­ti kiel­tä­nyt. Kom­ment­ti Saha­ras­ta ja Austra­lias­ta oli yhtä hypo­teet­ti­nen kuin pyyn­tö­si arvioi­da vuot­ta 2160. Se ei liit­ty­nyt miten­kään muu­hun argu­men­toin­tii­ni, johon sen hie­man ival­li­ses­ti yri­tät yhdis­tää. Jäl­kim­mäi­nen kos­ki CO2-pääs­tö­jä tule­vi­na lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä, edel­li­nen hyvin kau­kais­ta tulevaisuutta.

    En ole myös­kään sano­nut, että CO2 ilmas­sa lei­jues­saan tuot­tai­si hyvin­voin­tia. Olen puhu­nut CO2-pääs­tö­jen tuot­ta­mi­sen ja teol­lis­tu­mis- ja kes­ki­luok­kais­tu­mis­ke­hi­tyk­sen yhtey­des­tä. Tehok­kuu­des­sa löy­tyy ero­ja; yhteys on sii­tä huo­li­mat­ta vah­va ja (osin kor­kea­tek­no­lo­gi­nen) ener­gia­te­hok­kuus ja ener­gian­sääs­tö mer­kit­tä­vis­sä mää­rin jäl­ki­teol­li­nen int­res­si. Näin esi­mer­kik­si Kii­nan koh­dal­la. Itse päin­vas­toin ekstra­po­loit useam­man ker­ran staat­ti­set pääs­tö­ar­vot mui­den mai­den kehi­tyk­sel­le län­si­mai­den nykyi­ses­tä päästötasosta.
    En myös­kään mai­nin­nut, että nime­no­maan kehi­tys­maat käyt­täi­si­vät (liuske)kaasua “hii­len sijaan”, kuten “lai­naat”. Pikem­min­kin kaa­su kor­van­nee alkuun co2-pääs­töi­sem­piä ener­gia­läh­tei­tä kehit­ty­neis­sä mais­sa. Kuten Yhdys­val­lois­sa. Mut­ta mik­sei aikaa myö­ten myös köy­hem­mis­sä mais­sa, en nyt heti näe mik­si aja­tus oli­si haihattelua.

    CO2:n ppm on nous­sut edel­li­set vuo­si­kym­me­net aika tasai­ses­ti 2ppm vuo­des­sa tah­tia. Sanot, että 600ppm saa­vu­te­taan “aika nopeas­ti”. Sii­hen on mat­kaa rei­lu 200ppm, eli nyky­tah­dil­la ~100 vuot­ta. Mikä tah­ti ei ole nous­sut ole­te­tus­ti edel­li­sen vuo­si­kym­men run­saan CO2-pääs­tö­jen lisään­ty­mi­sen myö­tä. Mikä on yksi kysy­mys­merk­ki lisää ilmas­to­tut­ki­muk­seen, joten en oli­si kovin luot­ta­vai­nen tark­ko­jen las­kel­mien suhteen.

    Ver­tauk­se­na mit­ta­suh­tees­ta: 600ppm:aan on mat­kaa 90ppm enem­män kuin ilma­ke­hän hii­li­diok­si­din lisään­ty­mi­nen yhteen­sä esi­teol­li­ses­ta ajas­ta tähän päivään.

  63. AZ: jot­kut väit­tee­si ovat sen ver­ran pos­ket­to­man kuu­loi­sia, että en oikeas­ti aina osaa arva­ta mitä “oikeas­ti tar­koi­tat” (siis sen sijaan mitä kon­kreet­ti­ses­ti kir­joi­tat). Yri­tin mie­les­tä­ni arvuu­tel­la nime­no­maan jär­ke­väm­piä tul­kin­to­ja, pahoit­te­lut jos koet sen vää­ris­te­ly­nä. Muis­te­len luke­nee­ni sun aiem­pia kir­joi­tuk­sia tääl­lä Osmon blo­gis­sa ja pitä­nee­ni nii­tä suh­teel­li­sen jär­ke­vi­nä (vaik­ka usein olen­kin eri miel­tä), joten yllä­tyin hie­man sun tän pos­tauk­sen kom­men­teis­ta. Mun näkö­kul­mas­ta vedät luku­ja (“tus­kin nousee 1C enem­pää …”, “600 ppm ei yli­ty…” jne) enem­män tai vähem­män hatus­ta, ja kim­paan­nut sit­ten kun yri­tän kai­vaa jotain kon­kreet­tis­ta taus­taa esi­te­tyl­le nume­rol­le. Mul­la nyt on jotain hajua esi­mer­kik­si hii­len­kier­ron mit­tauk­sis­ta, mal­leis­ta ja volyy­meis­tä, ja mun mie­les­tä on ilmeis­tä että *kaik­ki* esit­tä­mä­si väit­teet ja ennus­teet eivät saman­ai­kai­ses­ti voi pitää paik­kaan­sa. On tie­tys­ti tri­vi­aa­lis­ti tot­ta että tule­vai­suut­ta ei voi tar­kas­ti ennus­taa ja pit­kän aika­vä­lin tule­vai­suut­ta vie­lä huo­nom­min, mut­ta jos esit­tää väit­teen esi­mer­kik­si CO2-pitoi­suu­den toden­nä­köi­ses­tä mak­si­mis­ta, on tämä väi­te täy­sin mer­ki­tyk­se­tön jos ei samal­la osaa edes suun­taa-anta­vas­ti hah­mo­tel­la pääs­tö­pol­kua joka tähän joh­taa. Pääs­töt ovat kui­ten­kin kas­va­neet useim­pia esmes IPCC:n ske­naa­rioi­ta voi­mak­kaam­min, ja monis­sa niis­sä yli­te­tään tuo 600 ppm reip­paas­ti tämän vuo­si­sa­dan puo­lel­la (ja kas­vu-ura on aika kova). Jotain vähän mutua kovem­paa oli­si siis hyvä lyö­dä tis­kiin jos saman­ai­kai­ses­ti väit­tää että fos­sii­lis­ten jat­ku­va ja kas­va­va käyt­tö on sekä toden­nä­köis­tä että toi­vot­ta­vaa, ja että sil­ti pysy­tään toden­nä­köi­sim­min alle (tai lähel­le) 600 ppm. Tie­tys­ti voi aina perään­tyä sen taak­se ettei pys­ty ennus­ta­maan, mut­ta sil­loin toi 600 ppm:kin on ihan yhtä lail­la epä­mie­le­käs luku.

    Kii­nan pääs­töt ovat täl­lä het­kel­lä noin 2 PgC/vuosi, ja ilmei­ses­ti noin kak­sin­ker­tais­tu­vat 2030 men­nes­sä. Oman ennus­tee­si­kin mukai­ses­ti “Intian hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat toden­nä­köi­ses­ti muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen sisäl­lä nouse­mas­sa samal­le tasol­le. Intian väki­lu­vun arvioi­daan mene­vän Kii­nas­ta ohit­se ja kas­va­van aina 2 mil­jar­diin saak­ka”. Eli Intias­ta­kin tulee siis 2030 men­nes­sä aina­kin se 2 PgC/vuosi, ja ilmei­ses­ti kas­vu-ura sama kuin Kii­nal­la. Näis­tä kah­des­ta *yksi­nään* siis tulee pian hel­pos­ti enem­män kuin nykyi­set koko­nais­pääs­töt. Et suos­tu ilmai­se­maan pääs­tö­en­nus­tet­ta­si mil­lään kon­kreet­ti­sil­la nume­roil­la, mut­ta on ilmeis­tä että aina­kin se 10 Pg/vuosi “saa­vu­te­taan” näil­lä resep­teil­lä hel­pos­ti heit­tä­mäl­lä vuo­si­sa­dan puo­leen­vä­liin men­nes­sä. Ja tämä­kin jo olet­taa että van­hois­sa teol­li­suus­mais­sa on vähen­net­ty pääs­tö­jä aika reip­paas­ti. Tie­tys­ti voi lyö­dä vetoa sen puo­les­ta että biosfää­ri­nie­lun kas­vu (joka selit­tää sen mik­si ilma­ke­hään ker­tyy edel­leen vain se run­sas 2 ppm/v vaik­ka pääs­töt ovat kas­va­neet — meri­nie­lu kun on pysy­nyt about vakio­na) jat­kuu hamaan tap­piin asti, mut­ta sil­loin oli­si hyvä ekspli­siit­ti­ses­ti tuo­da esil­le tämä taus­ta-ole­tus, tyy­liin “ilma­ke­hän pitoi­suus ei yli­tä 600 ppm:aa kos­ka ole­tan biosfää­rin hii­li­si­säl­lön kas­va­van 50%:lla vuo­si­sa­dan lop­puun men­nes­sä”. On tämä tie­tys­ti mah­dol­lis­ta, eten­kin tek­no­lo­gi­ses­ti avus­tet­tu­na, mut­ta aika ainut­laa­tuis­ta se kyl­lä oli­si, esim sii­nä ilmas­to­his­to­rias­sa mitä mie­lel­lään sitee­raat. Jos on vain kat­so­nut sitä 2 ppm/v lukua ilman sen tar­kem­paa hii­li­vir­to­jen ana­lyy­sia, niin ymmär­rän kyl­lä miten tuo­hon 600 ppm mak­si­miin voi mutu-tun­tu­mal­la pää­tyä vaik­ka pääs­töt kas­va­vat­kin. Yri­tän täs­sä vään­tää rau­ta­lan­gas­ta että se ei ole kovin rea­lis­ti­nen ole­tus, tai olet­taa aina­kin että todel­la monet asiat mene­vät his­to­rial­li­ses­ti kat­sot­tu­na aivan poik­keuk­sel­li­sel­la taval­la aivan put­keen. Min­kä siis koen “hai­hat­te­lu­na”.

    Nojoo, tus­kin tätä vän­kää­mis­tä enää lukee muut kuin me kak­si. Yri­tän nyt vetää yhteen edes jotain mis­tä voi­sim­me ehkä olla samaa mieltä.

    Hyväk­syn perus­ar­gu­ment­ti­si sii­tä että monet hyvät asiat (kuten ympä­ris­tön­suo­je­lu) vaa­ti­vat yleis­tä hyvinvointia/elintasoa, tämä hyvin­voin­ti vaa­tii teol­lis­tu­mis­ta, teol­lis­tu­mi­nen vaa­tii ener­gi­aa, ja hel­poim­mat ener­gian­läh­teet ovat vie­lä tois­tai­sek­si fos­sii­li­sia. Eli kehi­tys­mai­den teol­lis­tu­mi­ses­ta tulee seu­raa­maan CO2-pääs­tö­jä, ja pro­ses­si on täs­tä huo­li­mat­ta net­to­na hyvä asia. With you so far. Sen sijaan — kuten itse­kin myön­nät — on aivan val­tai­sia ero­ja sii­nä kuin­ka *pal­jon* näi­tä CO2-pääs­tö­jä seu­raa tie­tys­tä hyvin­voin­nin lisäyk­ses­tä, ja näi­nol­len kan­nat­tai­si panos­taa sii­hen että nyt ja myö­hem­min teol­lis­tu­vat maat pys­ty­vät teke­mään sen mie­lum­min vähem­mil­lä kuin enem­mil­lä pääs­töil­lä. Meil­lä lie­nee näke­my­se­ro­ja sii­tä kuin­ka *voi­mak­kaas­ti* tähän kan­nat­taa panos­taa, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti sinä­kään et oikeas­ti ole sitä miel­tä että opti­maa­li­nen panos­tus on nol­la! Ja niis­sä yhteis­kun­nis­sa jot­ka ovat jo “jäl­ki­teol­li­sia”, oli­si myös syy­tä panos­taa mai­nit­se­maa­si ener­gia­te­hok­kuu­teen ja ener­gian­sääs­töön, sekä pääs­töt­tö­mään ener­gian­tuo­tan­toon. Polt­ta­mal­la perus­tu­vas­ta ener­gian­tuo­tan­nos­ta kun oli­si muu­ten­kin hyvä pääs­tä ennen pit­kää eroon, ihan ilman ilmas­toas­pek­te­ja­kin. Tyh­miä ja tehot­to­mia sat­sauk­sia ei tie­tys­ti kan­na­ta teh­dä — ei ilman ilmas­ton­muu­tos­ta, eikä sen kans­sa­kaan. Esi­mer­kik­si useim­mat bio­ener­gia­vi­ri­tel­mät kuu­lu­vat vali­tet­ta­vas­ti tähän kategoriaan.

  64. Ajat­te­lusi ongel­ma on se, että jat­ku­vas­ti ekstra­po­loit line­aa­ri­ses­ti ja staat­ti­ses­ti, aivan kuin ihminen/ihmiskunta ei oli­si mukau­tu­va, näke­myk­si­ään tar­kas­ta­va, muut­tu­nei­siin tilan­tei­siin reagoiva.

    Mun näkö­kul­mas­ta vedät luku­ja (“tus­kin nousee 1C enem­pää …”, “600 ppm ei yli­ty…” jne) enem­män tai vähem­män hatus­ta, ja kim­paan­nut sit­ten kun yri­tän kai­vaa jotain kon­kreet­tis­ta taus­taa esi­te­tyl­le numerolle.

    Kon­kreet­ti­ses­sa taus­tas­sa­si” muu­ta­mas­sa ensim­mäi­ses­sä vies­tis­sä­si kaik­ki län­si­mai­den ulko­puo­li­set ihmi­set saa­vut­ti­vat välit­tö­mäs­ti län­si­mai­den pääs­tö­ta­sot ja sit­ten rupe­sit las­ke­maan kuin­ka mones­sa vuo­si­kym­me­nes­sä luvut kohoa­vat. “Äly­käs kri­tiik­ki­si” oli mer­kit­tä­väl­tä osin tasoa “ilmas­sa lei­ju­va CO2 luo hyvinvointia”.

    Kon­kreet­ti­nen “taus­ta­ni” luvuil­le 1C ja 600ppm on intui­tii­vi­nen tun­tu­ma luet­tua ja ymmär­ret­tyä vas­ten. En usko, että kukaan voi teh­dä valis­tu­nut­ta arvaus­ta parem­paa arvio­ta luke­mat­to­mien epä­var­mo­jen muut­tu­jien takia. Yksi näis­tä muut­tu­jis­ta on ihmis­ten kyky tar­peen tul­len rea­goi­da. Esi­mer­kik­si IPCC:n kata­stro­faa­li­sim­mis­sa­kin ennus­teis­sa vuo­den 2050 koh­dal­la käy­rä ei osoi­ta juu­ri 500ppm enem­pää (ja jat­kaa sit­ten jyr­käs­ti 1000ppm koh­den 2100-luvun alku­puo­lis­koa kohti).
    Täl­lai­set käy­rät ovat täy­sin älyt­tö­miä. Jos vuon­na 2050 koe­taan, että 500ppm on muut­ta­nut hyvin mer­kit­tä­väs­ti ilmas­toa 400ppm näh­den ja ihmis­kun­ta on tuol­loin nykyis­tä pal­jon rik­kaam­pi ja tek­no­lo­gi­ses­ti kehit­ty­neem­pi, niin on täy­sin äly­tön­tä aja­tel­la, että seu­rat­tai­siin vain sivus­ta kun käy­rä kul­kee koh­den 1000ppm:aa.

    En vedä luku­ja hatus­ta, vaan olen seu­ran­nut ja luke­nut ilmas­to­tie­teel­li­siä ja ilmas­to­po­liit­ti­sia tut­ki­muk­sia ja kir­joi­tuk­sia vuo­sien ajan. Tämä ei ole jär­ke­vä paik­ka ruve­ta vään­tä­mään itse ilmas­to­tie­tees­tä. Point­ti­ni kos­ki CO2-pääs­tö­jen nouse­mi­sen yhteyt­tä erit­täin toi­vot­ta­vaan sosi­aa­li­seen ja inhi­mil­li­seen kehi­tyk­seen. CO2-pääs­tö­jen leik­kaus­ta vaa­ti­vien pitäi­si ottaa asi­aan kan­taa ja esit­tää, kuin­ka maa­il­man köy­hät voi­si­vat teol­lis­tua ja kes­ki­luok­kais­tua kur­juu­des­ta hyvin­voin­tiin, jos maa­il­man CO2-pääs­töt eivät sai­si kasvaa.

    On tur­ha yrit­tää esit­tää, että omal­la näkö­kan­nal­la oli­si vain hyviä puolia.

    Mul­la nyt on jotain hajua esi­mer­kik­si hii­len­kier­ron mit­tauk­sis­ta, mal­leis­ta ja volyy­meis­tä, ja mun mie­les­tä on ilmeis­tä että *kaik­ki* esit­tä­mä­si väit­teet ja ennus­teet eivät saman­ai­kai­ses­ti voi pitää paikkaansa. 

    Kun et las­ke niil­le mukau­tu­mis­ta ja jous­ta­mis­ta. Las­ket staat­ti­ses­ti maa­il­man teol­lis­tu­mi­sen CO2-pääs­tö­jä nykyis­ten fos­sii­lis­ten poh­jal­ta ja saat ison luvun lop­pu­tu­lok­sek­si ja kat­sot tuon ison luvun kans­sa ris­ti­rii­das­sa ole­van edus­ta­van jota­kin tyh­myyt­tä tai tietämättömyyttä. 

    Jos las­ki­sit mukaan tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen, kaa­sun lisään­ty­mi­sen ener­gia­pa­le­tis­sa, ehkä ydin­voi­man, sen ettei­vät kaik­ki maat kehi­ty samaa vauh­tia kuten alku­pe­räi­ses­sä las­kel­mas­sa­si ja jäl­ki­teol­li­sen yhteis­kun­nan mah­dol­li­sen pääs­tö­ta­so­jen las­ke­mi­sen ener­gian­sääs­tön myö­tä (Kii­nas­sa­kin jo ennen vuot­ta 2050), sekä lisäi­sit riit­tä­vän suu­ret kysy­mys­mer­kit val­ta­mer­ten ja kas­vil­li­suu­den hii­li­kier­ron koh­dal­le, eri­lai­sil­le CO2:n säilömisen/talteenoton tek­nii­koil­le ja hii­li­diok­si­din säi­ly­mi­sel­le ilma­ke­häs­sä, niin ymmär­täi­sit kuin­ka dynaa­mi­nen ja moni­ta­hoi­nen yhtä­lö on, ja kuin­ka on äly­tön­tä las­kea sitä line­aa­ri­ses­ti suo­ra­na tai­pu­mat­to­ma­na vii­va­na 1000ppm+ kohti.

    Sama kos­kee läm­pö­ti­lan nousua, jon­ka suh­teen on erit­täin suu­ria kysy­mys­merk­ke­jä vesi­höy­ryn, pil­vien ja monen muun teki­jän koh­dal­la. +1C vuo­den 2012 tasos­ta intui­tii­vi­se­na arvio­na perus­tuu moneen teki­jään. Yksi niis­tä on se, etten kat­so maa­il­man läm­men­neen 1900-luvul­la ylei­ses­ti lai­nat­tua 0.6–0.8C:a, vaan muu­ta­man kym­me­nyk­sen täs­tä selit­ty­vän UHI:lla ja vail­li­nai­sel­la mit­taus­da­tal­la. Kuten näet, jos näis­tä rupe­aa vähän­kään kes­kus­te­le­maan, niin vies­teis­tä tulee mah­dot­to­man pit­kiä. Seu­raa­vak­si var­mas­ti kiis­täi­sit UHI:n mit­ta­luo­kan, sanoi­sit ehkä jotain nega­tii­vis­ta Ant­ho­ny Watt­sis­ta jne.
    Olen vuo­sien aika­na seurannut/käynyt nämä läpi niin moneen ker­taan kah­del­la kie­lel­lä, ettei niis­tä ole oikein mitään irti saa­ta­vaa ennen kuin tule­va läm­pö­ti­la­ke­hi­tys sekoit­taa uuden pelipakan.

    Ker­taus: Toi­vees­ta, että CO2-pääs­töt sai­si­vat kas­vaa 2012->, kos­ka ilman tätä kas­vua maa­il­ma ei pys­ty köy­hyyt­tä voit­ta­maan, ei seu­raa line­aa­ris­ta jyrk­kää käy­rää vuo­teen 2100. Käy­rää ei lyö­dä luk­koon vaan mat­kan var­rel­la on luke­mat­to­mia ihmis­va­lin­to­jen ris­teyk­siä, poh­jau­tuen lisään­ty­nee­seen ymmär­ryk­seem­me, vau­rau­teem­me ja tek­no­lo­gi­seen osaamiseemme.

    Pidän kiin­ni alku­pe­räi­ses­tä väit­tä­mäs­tä­ni, että täl­lä het­kel­lä, mikä ei tar­koi­ta täs­tä iäi­syy­teen on inhi­mil­li­ses­ti ja ympä­ris­tön­suo­je­lul­li­ses­ti posi­tii­vis­ta, että CO2-pääs­töt kul­ke­vat pikem­min koh­den tuplaan­tu­mis­ta kuin puo­lit­tu­mis­ta. Puo­lit­tu­mi­nen kul­kusuun­ta­na semen­töi­si lii­an suu­ren osan ihmis­kun­taa, lii­an toden­nä­köi­ses­ti, aut­ta­mat­to­maan kur­juu­teen. Lii­an moni “huo­les­tu­nut” kiel­tää tai sivuut­taa tämän ja tees­ken­te­lee, kuin­ka CO2-pääs­tö­jen leik­kaa­mi­sel­la oli­si vain hyviä puo­lia, eikä tun­nus­ta kysees­sä ole­van inhi­mil­li­ses­ti ja ympä­ris­tö­po­liit­ti­ses­ti hyvin vai­kean ja moni­ta­hoi­sen kokonaisuuden.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.