Suomen taloudellinen kasvu

(Kas­vua vai kehi­tys­tä, osa 2/7)

Käsit­te­len kas­vua kulu­tus­mah­dol­li­suu­den kas­vu­na. Se poik­ke­aa vähän, mut­ta vain vähän BKT:n kasvusta.
Talou­del­li­nen kas­vu on ollut Suo­mes­sa vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na yksi maa­il­man nopeim­mis­ta. Nyt tosin näyt­tää sil­tä, että jou­dum­me pian tyy­ty­mään ole­maan par­hai­ta vain Euroopassa.

Maa- ja met­sä­ta­lou­des­ta vapau­tu­va työvoima

Tär­kein kas­vun moot­to­ri oli aina 1980-luvul­le saak­ka maa- ja met­sä­ta­lou­des­sa työs­ken­te­le­vien vapau­tu­mi­nen teol­li­suu­teen ja pal­ve­lui­hin. Samal­la maa­ta­lous­tuo­tan­non mää­rä on kas­va­nut ja puu­ta pan­naan nurin enem­män kuin vuo­si­kym­me­niä sit­ten. Työn tuot­ta­vuus maa- ja met­sä­ta­lou­des­sa on moni­kym­men­ker­tais­tu­nut. Lii­ka­väes­tön vapau­tu­mi­nen maa­ta­lou­des­ta on kas­vun moot­to­ri muu­al­la­kin. Intias­sa maa­ta­lou­des­ta saa elan­ton­sa yhä 60% väes­tös­tä, eli Intia on kehi­tyk­ses­sä sii­nä pis­tees­sä, jos­sa Suo­mi oli noin vuon­na 1930, joten Intial­la on pal­jon kas­vua edessään.

Tek­no­lo­gi­sen etu­mat­kan kiin­ni kurominen

Aina 1980-luvul­le teol­li­suu­tem­me eli muu­al­la kek­si­tyn kopioin­nil­la ja sovel­ta­mi­sel­la, vaik­ka toki omaa­kin osaa­mis­ta kehitettiin.Teknologisen etu­mat­kan kiin­ni kuro­mi­nen vauh­dit­ti toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen Japa­nin kas­vua ja on maa­ta­lous­väes­tön mobi­li­soin­nin ohel­la mer­kit­tä­vä syy Kii­nan kas­vuun. Tämä vai­he on päät­ty­nyt. Nyt eläm­me vain tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen tahdissa.

IT-osaa­mi­nen

Jos­tain 1990-luvun alku­vuo­sis­ta alkaen kulu­tus­mah­dol­li­suuk­siem­me kas­vu on nojan­nut toi­saal­ta omaan tek­no­lo­gi­seen ete­väm­myy­teen (ja vähän myös onneen Nokian osalta).

Hal­vat kii­na­lai­set tuotteet

Vaik­ka Kii­nan teol­lis­tu­mi­nen on vien­nyt työ­paik­ko­ja Suo­mes­ta­kin (on se nii­tä myös tuo­nut) , voit­ta­jia ovat olleet suo­ma­lai­set kulut­ta­jat, joi­den ulot­tu­vil­le on tul­lut käsit­tä­mät­tö­män hal­po­ja tuot­tei­ta rih­ka­mas­ta laa­tu­tuot­tei­siin.  Tava­ra ei mak­sa koh­ta oikeas­taan mitään.

Yksi­tyi­nen kulu­tus kas­voi erit­täin nopeas­ti aina vuo­den 2008 romah­duk­seen asti. Kas­vu ei perus­tu­nut velal­le, vaan Suo­men vaih­to­ta­se oli samal­la voi­mak­kaas­ti yli­jää­mäi­nen. Lama toi yksi­tyi­seen kulu­tuk­seen vain pie­nen not­kah­duk­sen, min­kä jäl­keen kulu­tus kään­tyi uudes­taan kas­vuun — mut­ta nyt osit­tain velaksi.

Yllä mai­ni­tuis­ta kas­vun läh­teis­tä on kadon­nut tai katoa­mas­sa. Jäl­jel­le jää vain ylei­nen tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen ja sen tuo­ma tuot­ta­vuu­den nousu. Jar­rui­na taas on öljyn ja raa­ka-ainei­den hin­nan nousu. Sik­si kas­vu ei voi olla kovin nopeata.

79 vastausta artikkeliin “Suomen taloudellinen kasvu”

  1. Kii­na­lai­set tuot­teet eivät ole halpoja.

    kii­na­lai­set tuot­teet eivät ole hal­ven­pia kuin län­si­mai­set jos kat­so­taan koko tuot­teen elinkaarta.
    Minul­la­kin on käy­tös­sä län­si­mai­set 30–40 vuot­ta van­hat phi­lis­ha­ve ja moulinex.

    Mie­les­tä­ni tuot­teil­ta joi­den täys­ta­kuu on alle 10v pitäi­si ehdot­to­mas­ti kiel­tää maahantuonti.

    Muu­ten­kin täy­sin itse­tu­hois­ta nos­taa val­tio hui­pul­le vapaa ehtoi­ses­ti, vaik­ka siel­tä puut­tuu val­ta­vas­ta väes­tö­mää­räs­tä huo­li­mat­ta huip­pu­lah­jak­kuu­det ja innovaatiot.

    Koko ihmis­kun­nan koh­ta­lo on pelat­tu yhden­kor­tin varaan innovaatioihin.

  2. Mihin se tek­no­lo­gi­nen ete­väm­myy­tem­me on kadon­nut ? Nokian ylin joh­to ehkä teki joi­ta­kin arvioin­ti­vir­hei­tä eli veik­ka­si vää­rää hevos­ta mut­ta sama osaa­mi­nen on maas­sam­me edel­leen. Nyt entis­ten Nokia­lais­ten poh­jal­ta maa­ham­me on syn­ty­mäs­sä ennen­nä­ke­mä­tön mää­rä uusia kor­kean tek­no­lo­gian yri­tyk­siä. Toki, ei niis­tä kai­kis­ta var­maan tule uut­ta Rovio­ta mut­ta var­mas­ti moni menes­tyy. Ydin­ky­sy­mys on että onko näis­tä yri­tyk­sis­tä Nokian kokoi­sen aukon täyt­tä­jäk­si ? Näil­lä yri­tyk­sil­lä ei ole saman­lai­sia resurs­se­ja mut­ta vas­taa­vas­ti niis­sä on pal­jon kevyem­pi ja ket­te­räm­pi orga­ni­saa­tio ja kyky hyö­dyn­tää tehok­kaam­min uusia innovaatioita.

    Jos asi­aa kat­soi­si ulko­puo­li­sen sil­min niin mil­lä maal­la on käy­tet­tä­vis­sä täl­läi­nen mää­rä koke­mus­ta ja osaa­mis­ta uusien kor­kean tek­no­lo­gian yri­tys­ten synnyttämiseen ?

  3. Makes sen­se. Mitäs ikään­ty­vän väes­tön, vähe­ne­vän työ­voi­man, enin­tään “hyvän” inno­vaa­tioil­mas­ton, kes­kin­ker­tai­sen toi­sen asteen kou­lu­tuk­sen ja sup­pean yri­tys­pa­le­tin kan­sa­kun­nan kan­nat­tai­si mie­les­tä­si teh­dä tilan­tees­sa, jos­sa mer­kit­tä­viä osia vau­rau­den tuo­tos­ta siir­tyy kan­sal­lis­val­tioi­den rajat ylit­tä­vien kor­po­raa­tioi­den piiriin?

  4. Unoh­dat ihan koko­naan aineet­to­mat hyö­dyk­keet, jois­ta sitä kas­vua oikeas­ti pitää hakea Suo­men kal­tai­ses­sa maassa.

    Eikö­hän lei­pä ja telk­ka­ri ole jo tar­peek­si tehok­kaas­ti teh­ty­jä ja hal­po­ja, nyt sin­ne tie­to­ko­nee­seen voi­si alkaa teke­mään kai­ken­lais­ta sälää­kin ja lopet­taa sen mii­na­ha­ra­van pelaamisen.

  5. Eikö­hän se suu­rin kas­vu este ole laiskuus.

    Suu­ri osa väes­tä on lais­ka­na teke­mät­tä työ­tä. Chil­laa­jat osoit­ta­vat sosi­aa­li­tur­van lais­kis­tut­ta­van vaikutuksen.

    Sosi­aa­li ja ter­veys­tur­va pitäi­si aut­taa poik­keus­ti­lan­teis­sa tur­va­ver­kon lail­la, se ei sai­si olla yksi nor­maa­li­ta­pa elät­tää itse­ään yhteis­kun­nas­sa. Kaik­kien jot­ka pys­ty­vät pitäi­si osal­lis­tua yhtei­sen kakun raken­ta­mi­seen, ei vain kes­kit­tyä kerää­mään rusi­nat pullasta.

    Kehu­taan kuin­ka tämä on niin erin­omai­nen maa olla.

    USA kehu­taan kuin­ka se on erin­omai­nen maa teh­dä töi­tä ja yrit­tää ja menestyä.

    Tätä ei vie­lä­kään halu­ta kuul­la kun pal­jon kivem­pi olla AAA ker­hos­sa ja moit­tia lais­ko­ja Etelä-Eurooppalaisia. 

    Aina pitäi­si ver­ra­ta par­hai­siin eli mie­luum­min USA:n tai nopeas­ti nouse­viin talouk­siin. Siel­tä sitä menes­ty­mis­mal­lia pitää hakea.
    Kun sitä menes­tys­tä on saa­vu­tet­tu voi­daan sitä sit­ten jakaa­kin. Nyt jae­taan vel­ka­ra­haa. Tule­vai­suut­ta jos­ta emme vie­lä tiedä.

  6. Sak­san Koneen- ja Teh­taan­ra­ken­nuk­sen Seu­ra VDMA (Ver­ban­des Deutscher Maschi­nen- und Anla­gen­bau) ilmoit­taa tuot­ta­van­sa vuon­na 2012 enem­män konei­ta kuin kos­kaan ennen. Alan lii­ke­vaih­don pitäi­si nous­ta 209 mil­jar­diin. 75 pro­sent­tia tuo­tan­nos­ta menee vien­tiin. Kas­vun odo­te­taan jat­ku­van 2013. Kah­des­sa vuo­des­sa sak­sa­lai­seen koneen­ra­ken­nuk­seen, jos­sa elo­kuus­sa oli 976 000 työn­te­ki­jää, on syn­ty­nyt 70 000 uut­ta työ­paik­kaa. Työ­paik­ko­jen lisään­ty­mi­sen arvioi­daan hidas­tu­van 2013, jol­loin koneen­ra­ken­nuk­seen syn­tyi­si vain 2000–5000 uut­ta työpaikka.VDMA-Pomo Lind­ner sanoo, että Ener­gia­muu­tos on heil­le inves­toin­tioh­jel­ma. (Maschi­nen­bau­er schaf­fen 70.000 Jobs, Die Welt, 24.10.12)

  7. Kyl­lä oikeas­taan on aika huo­les­tut­ta­vaa tämä tava­ran hal­puus. Elekt­ro­niik­ka ja vaat­teet tyy­liä H&M/fast fas­hion eivät mak­sa juu­ri mitään. Ja pian tava­rat hei­te­tään myös pois. Samoin len­tä­mi­nen ja mat­kai­lu on kas­va­nut räjäh­dys­mäi­ses­ti. Ruu­an­kin hin­ta muo­dos­taa nykyi­sin vain kes­ki­mää­rin 12–13% menois­ta. Ainoa, joka ei sel­väs­ti ole hal­ven­tu­nut on asu­mi­nen, var­sin­kin pääkaupunkiseudulla.

    Kas­vua kui­ten­kin voi tapah­tua, aina­kin mie­leen tulee 

    -ympä­ris­tö­tek­no­lo­gia yleensä
    ‑uusiu­tu­vat ener­gia­muo­dot ja nii­hin lii­ty­vä teknologia
    ‑sosi­aa­li­set inno­vaa­tiot terveydenhuollossa
    ‑uudet it-sovellukset

    Vii­mek­si­mai­ni­tus­ta en oikein ole var­ma, onko niis­tä ollut enem­män hyö­tyä kuin hait­taa var­sin­kin ter­vey­den­huol­los­sa. Toki suu­ria hyö­ty­jä­kin on esim. GPS-sovel­luk­sis­ta jne.

    Alf Rehn ja Ris­to EJ Pent­ti­lä hah­mot­te­li­vat kir­jas­saan “Suun­na­ton Suo­mi” vii­si eri­lais­ta Suo­mea, jot­ka muis­taak­se­ni oli­vat jota­kin seuraavaa:

    - Pää­kont­to­ri-Suo­mi/­Pää­kau­pun­ki­seu­tu
    — Tek­no­lo­gia-Suo­mi/E­te­läi­nen_­Suo­mi
    — Bio­ta­lous-Suo­mi/­Kes­ki-Suo­mi
    — Pie­ta­rin lähei­nen Suo­mi/­Kaak­kois-Suo­mi
    — Yrit­tä­jä-Suo­mi/­Poh­jan­maa
    — Mat­kai­lu- ja kai­vos-Suo­mi/­Lap­pi + Kainuu

    Myös­kin he kan­nat­ti­vat radan raken­ta­mis­tä Jää­me­rel­le (Kir­ke­ne­siin ?), kos­ka talou­del­li­nen toi­min­ta kas­vaa siel­lä ja rik­ki­di­rek­tii­vi nos­taa kus­tan­nuk­sia Itämerelle.

  8. ” Työn tuot­ta­vuus maa- ja met­sä­ta­lou­des­sa on monikymmenkertaistunut.”

    Mihin tämä “työn tuot­ta­vuu­den” kas­vu perus­tuu? Vas­taus on, että fos­sii­li­seen ener­gi­aan, ei sii­hen että maa­ta­lou­des­sa oltai­siin huo­mat­ta­vas­ti aiem­paa “fik­sum­pia”. Maa­ta­lous on nykyi­sen sitä, että maan avul­la muun­ne­taan fos­sii­lis­ta energiaa(esim. typ­pi­lan­noit­teet) ruu­ak­si. Tuot­ta­vuu­den kas­vu tar­koit­taa kes­tä­mä­tön­tä fos­sii­li­sen ener­gian käyt­töä. Kyse ei ole vain HALVAN öljyn lop­pu­mi­ses­ta, sil­lä myös (esim.) fos­fo­ris­ta tulee ole­maan niuk­kuut­ta tulevaisuudessa.

    Intias­sa maa­ta­lou­des­ta saa elan­ton­sa yhä 60 väes­tös­tä, eli Intia on kehi­tyk­ses­sä sii­nä pis­tees­sä, jos­sa Suo­mi oli noin vuon­na 1930, joten Intial­la on pal­jon kas­vua edessään.”

    Intial­la ei ole edes­sään hal­van öljyn aika­kaut­ta, kuten meil­lä oli vas­taa­vaan aikaan. Tuot­ta­vuu­den kas­vun Intian maa­ta­lou­des­sa tulee perus­tua johon­kin muu­hun. Mihin?!

    Kas­vu ei perus­tu­nut velal­le, vaan Suo­men vaih­to­ta­se oli samal­la voi­amk­kaas­ti ylijäämäinen.”

    Et mai­nit­se infra­struk­tuu­ri­vel­kaa Suo­mes­sa (ja län­si­mais­sa yleen­sä) sotien jäl­keen raken­net­tu infra on tulos­sa uusit­ta­vak­si laa­jas­sa mitas­sa. Suo­mi tosin tuot­taa inves­toin­ti­hyö­dyk­kei­tä, joten tämä voi olla hyvä asia? Luin jos­ta­kin, että jopa GPS-jär­jes­tel­mä rapau­tuu pian, jos ei inves­toi­da laa­jas­ti. Tosin en löy­tä­nyt kuin yhden viit­teen asias­ta. Kyse ei ole vain put­ki­re­mon­teis­ta ja home­kou­luis­ta, ne ovat jää­vuo­ren huip­pu. Demo­graa­fis­ta vel­kaa­kaan (suu­ret ikä­luo­kat län­si­mais­sa ja yhden lap­sen poli­tiik­ka Kii­nas­sa) ei juu­ri mis­sään käsitellä.

    Jäl­jel­le jää vain ylei­nen tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen ja sen tuo­ma tuot­ta­vuu­den nousu.”

    En tie­dä Suo­mes­ta, mut­ta USA:ssa kehi­tys 1900-luvul­la perus­tui 70-%:sesti fos­sii­li­sen ener­gian hal­pe­ne­mi­seen (mm. Robert Ayres on tut­ki­nut tätä). 1970-luvul­ta alkaen löy­tyi “Solowin resi­du­aa­li”, joka mitä ilmei­sim­min tuli informaatioteknologiasta.

    Jar­rui­na taas on öljyn ja raa­ka-ainei­den hin­nan nousu. Sik­si kas­vu ei voi olla kovin nopeata.”

    Täs­sä koh­taa olen samaa miel­tä. Kan­sain­vä­li­sen valuut­ta­ra­has­ton (IMF) vii­me kuus­sa jul­kai­se­ma tut­ki­mus las­kee jo aivan vaka­vis­saan ske­naa­rioi­ta öljyn hin­nan 1400 %:n (ei ole lip­sah­ta­nut yli­mää­räis­tä nol­laa, todel­la­kin 1400!!) nousul­le vuo­teen 2032 men­nes­sä. Tämän ske­naa­rion toden­nä­köi­syyt­tä ei tie­ten­kään voi arvioi­da. IMF:n mal­li on aina­kin huo­mat­ta­vas­ti laa­duk­kaam­pi kuin esi­mer­kik­si IEA:n käyt­tä­mä staat­ti­nen mal­li, jos­sa ei huo­mioi­da edes ener­gia­va­ro­jen ale­ne­vaa raja­hyö­tyä saa­ti ent­ro­pia­ra­joit­tei­ta (ent­rop­hy boundary).

    Mie­les­tä­ni ei ole siis syy­tä otak­sua kovin­kaan suur­ta kas­vua Suo­mes­sa tule­vai­suu­des­sa tai aina­kin poli­tii­kas­sa pitäi­si teh­dä ske­naa­rio­tar­kas­te­lua, että mitä jos talous­kas­vu pysäh­tyy, niin mit­kä poliit­ti­set tavoit­teem­me sit­ten ovat?

  9. Kate Alho­la: […] sama osaa­mi­nen on maas­sam­me edelleen.

    Sama ei mones­sa tapauk­ses­sa enää rii­tä. Kii­na ja muut ovat kehit­ty­neet täs­sä suh­tees­sa nopeas­ti. Isos­sa maas­sa on tie­tys­ti vie­lä pal­jon myös taka­pa­jui­suut­ta, mut­ta sin­ne on syn­ty­nyt omaa tek­nis­tä osaa­mis­ta ja mit­ta­kaa­va on sii­nä­kin suh­tees­sa kiinalainen.

    Nokian rau­nioil­le syn­ty­neil­le yri­tyk­sil­le pitää tie­tys­ti toi­vot­taa menes­tys­tä, mut­ta en nyt ehkä mai­nos­tai­si Rovio­ta mik­si­kään huip­pu­tek­nii­kan saa­vu­tuk­sek­si. Fir­ma on kier­rät­tä­nyt simp­pe­lei­tä 80-luvun pelien ideoi­ta, suu­rel­la menes­tyk­sel­lä tie­tys­ti, mut­ta se on lähin­nä perus­tu­nut pake­toin­tiin, asia­kas­pal­ve­luun ja mas­sii­vi­seen hype­tyk­seen, ja myös tuu­riin sii­nä mie­les­sä, että heil­lä oli oikea peli oike­aan aikaan Applen mobii­li­käyt­tö­jär­jes­tel­mäl­le, mis­sä kil­pai­lu oli sil­lä het­kel­lä vähäistä.

    Hie­man itket­tää kun kat­soo Sam­sun­gin menoa. Fir­ma tekee jät­ti­mäi­siä voit­to­ja toteut­ta­mal­la jok­seen­kin täs­mäl­leen Nokian hyl­kää­mää stra­te­gi­aa (laa­ja vali­koi­ma eri hin­tai­sia äly­pu­he­li­mia, avoi­meh­ko käyttöjärjestelmä).

  10. Jou­niL:
    Eikö­hän se suu­rin kas­vu este ole laiskuus.

    Suu­ri osa väes­tä on lais­ka­na teke­mät­tä työ­tä. Chil­laa­jat osoit­ta­vat sosi­aa­li­tur­van lais­kis­tut­ta­van vaikutuksen.

    Sosi­aa­li ja ter­veys­tur­va pitäi­si aut­taa poik­keus­ti­lan­teis­sa tur­va­ver­kon lail­la, se ei sai­si olla yksi nor­maa­li­ta­pa elät­tää itse­ään yhteis­kun­nas­sa. Kaik­kien jot­ka pys­ty­vät pitäi­si osal­lis­tua yhtei­sen kakun raken­ta­mi­seen, ei vain kes­kit­tyä kerää­mään rusi­nat pullasta.

    Kehu­taan kuin­ka tämä on niin erin­omai­nen maa olla.

    USA kehu­taan kuin­ka se on erin­omai­nen maa teh­dä töi­tä ja yrit­tää ja menestyä.

    Tätä ei vie­lä­kään halu­ta kuul­la kun pal­jon kivem­pi olla AAA ker­hos­sa ja moit­tia lais­ko­ja Etelä-Eurooppalaisia. 

    Aina pitäi­si ver­ra­ta par­hai­siin eli mie­luum­min USA:n tai nopeas­ti nouse­viin talouk­siin. Siel­tä sitä menes­ty­mis­mal­lia pitää hakea.
    Kun sitä menes­tys­tä on saa­vu­tet­tu voi­daan sitä sit­ten jakaa­kin. Nyt jae­taan vel­ka­ra­haa. Tule­vai­suut­ta jos­ta emme vie­lä tiedä.

    Itse asias­sa ame­rik­ka­lai­set ovat heit­täy­ty­neet vie­lä lais­kem­mik­si! USA:n lais­kuusas­te oli syys­kuus­sa 7,8% ja Suo­men 7,1%.

  11. Jou­niL:
    Eikö­hän se suu­rin kas­vu este ole laiskuus.

    Suu­ri osa väes­tä on lais­ka­na teke­mät­tä työtä. 

    Miten ihmees­sä 1990-luvun alun Suo­mes­sa lais­kuus ensin vii­sin­ker­tais­tui muu­ta­mas­sa vuo­des­sa ja läh­ti sit­ten 15 vuo­dek­si hitaa­seen las­kuun? Ja mik­si se alkoi nous­ta nime­no­maan samal­la het­kel­lä, kun sosi­aa­li­tur­vaa alet­tiin ei paran­taa vaan päin­vas­toin nopeas­sa tah­dis­sa huonontaa?

    Tur­haan tai­si­vat kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät käy­dä pit­kät ja huo­lel­li­set kes­kus­te­lun­sa laman syis­tä. Kyl­lä kan­sa tie­tää mikä se todel­li­nen syy oli: laiskuus!

    USA kehu­taan kuin­ka se on erin­omai­nen maa teh­dä töi­tä ja yrit­tää ja menestyä. 

    Tuo­ta noin, siel­lä on kai­kis­ta län­si­mais­ta suu­rin piir­tein vähi­ten yrit­tä­jiä. Rik­kais­ta teol­li­suus­mais­ta yrit­tä­jien osuus työl­li­sis­tä oli vii­me vuo­si­kym­me­nen alus­sa vie­lä pie­nem­pi ainoas­taan Nor­jas­sa, yrit­tä­jien osuus työi­käi­ses­tä väes­tös­tä lisäk­si Rans­kas­sa. Sii­nä mis­sä USA:n väes­tös­tä on yrit­tä­jiä noin 6 %, esi­mer­kik­si Suo­men luku on noin 9 %. Ks. täs­tä esim. Jaak­ko Kian­der, Onko Suo­mes­sa lii­an vähän yrit­tä­jiä? (2004).

    USA:n työt­tö­myys on ollut vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä jat­ku­vas­ti pahem­paa kuin Euroo­pan. Tämä ei vain näy viral­li­sis­sa työt­tö­myys­ti­las­tois­sa, kos­ka USA:n työt­tö­mis­tä suu­ri osa on van­ki­las­sa eikä näin rekis­te­röi­dy tilas­toi­hin työt­tö­mik­si työn­ha­ki­joik­si. Monis­sa osa­val­tiois­sa on väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na jopa yli kym­men­ker­tai­ses­ti enem­män van­ke­ja kuin Län­si-Euroo­pas­sa. Tämä van­ki­po­pu­laa­tio koos­tuu suu­rek­si osak­si har­mit­to­mis­ta nak­ki­var­kais­ta, joi­den kal­tais­ten ihmis­ten suis­tu­mi­sen rikol­li­sik­si estää Euroo­pas­sa rat­kai­se­vas­ti parem­pi sosi­aa­li­tur­va. Kos­ka var­si­nai­nen sosi­aa­li­tur­van nimel­lä kul­ke­va sosi­aa­li­tur­va on poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta jär­jes­tää vero­va­rois­ta, van­ki­lois­ta on tul­lut sen lähin saa­ta­vis­sa ole­va kor­vi­ke. USA:n sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä on erit­täin kal­lis, pöhöt­ty­nyt ja tuh­lai­le­va — sitä ei vain huo­ma­ta, kos­ka sosi­aa­li­me­not kier­rä­te­tään bud­je­teis­sa van­kein­hoi­to­lai­tok­sen momen­tin kautta.

    Ja mitä tuo­hon “omal­la työl­lään rikas­tu­mi­seen” jne. tulee, niin sekin on pelk­kää romant­tis­ta hörön­lö­röä. Kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa pal­jon vii­tat­tu ver­tai­lu­tut­ki­mus kah­dek­sas­ta län­ti­ses­tä teol­li­suus­maas­ta pal­jas­taa, että sosi­aa­li­nen nousu saman per­heen eri suku­pol­vien välil­lä on kaik­kein vai­kein­ta ja kaik­kein har­vi­nai­sin­ta juu­ri USA:ssa. Kär­keen kii­laa­vat sen sijaan Poh­jois­maat. Jos sat­tuu syn­ty­mään köy­häk­si, on vie­lä kuol­les­saan­kin köy­hä noin kak­si ker­taa toden­nä­köi­sem­min USA:ssa kuin Nor­jas­sa, Tans­kas­sa, Ruot­sis­sa tai Suo­mes­sa. Eli elin­ai­ka­naan rikas­tu­maan ehti­viä köy­hiä on tääl­lä tuplas­ti se mitä siellä.

  12. Mik­ko H
    Nokian rau­nioil­le syn­ty­neil­le yri­tyk­sil­le pitää tie­tys­ti toi­vot­taa menes­tys­tä, mut­ta en nyt ehkä mai­nos­tai­si Rovio­ta mik­si­kään huip­pu­tek­nii­kan saa­vu­tuk­sek­si. Fir­ma on kier­rät­tä­nyt simp­pe­lei­tä 80-luvun pelien ideoi­ta, suu­rel­la menes­tyk­sel­lä tie­tys­ti, mut­ta se on lähin­nä perus­tu­nut pake­toin­tiin, asia­kas­pal­ve­luun ja mas­sii­vi­seen hype­tyk­seen, ja myös tuu­riin sii­nä mie­les­sä, että heil­lä oli oikea peli oike­aan aikaan Applen mobii­li­käyt­tö­jär­jes­tel­mäl­le, mis­sä kil­pai­lu oli sil­lä het­kel­lä vähäistä. 

    Rovio on menes­ty­nyt juu­ri sii­nä, mis­sä suo­ma­lai­set yri­tyk­set usein epä­on­nis­tu­vat: pake­toin­nis­sa, asia­kas­pal­ve­lus­sa ja mas­sii­vi­ses­sa hype­tyk­ses­sä. Sen sijaan, että sitä menes­tys­tä vähek­syy, kan­nat­tai­si ennem­min miet­tiä, miten sitä samaa lähes­ty­mis­ta­paa saa­tai­siin levi­tet­tyä laa­je­mal­le Suo­mes­sa. Sit­ten muut­kin alat kuin kone­teol­li­suus voi­si­vat menestyä.

  13. Rovio on myös hyvä esi­merk­ki, miten fir­man tulos kär­sii arvon­li­sä­ve­ros­ta. Pie­nem­mäl­lä arvon­li­sä­ve­rol­la val­tio oli­si tie­nan­nut enem­män, kos­ka hal­vem­mal­la hin­nal­la Angry Bird­se­jä oli­si ladat­tu enem­män eli volyy­mi oli­si suurempi.

    Vas­taa­vas­ti Suo­mi nos­ti kevääl­lä auto­ve­roa ja auto­kaup­pa lamaan­tui. Vero­ker­ty­mä las­ki ja auto­kau­pat ovat lomauttaneet.

    Suo­mes­sa on nyt iäk­kääm­pi ja saas­tut­ta­vam­pi auto­kan­ta kuin Kreikassa.

    1. Evert
      Mikä­hän on koti­maan myyn­nin osuus Rovion peli­mark­ki­nois­ta. Arvon­li­sä­ve­roa­han se ei mak­sa vien­nis­tä muu­al­le. Tai mak­saa, mut­ta ei Suo­men arvonlisäveroa.

  14. Anu: Rovio on menes­ty­nyt juu­ri sii­nä, mis­sä suo­ma­lai­set yri­tyk­set usein epä­on­nis­tu­vat: pake­toin­nis­sa, asia­kas­pal­ve­lus­sa ja mas­sii­vi­ses­sa hype­tyk­ses­sä. Sen sijaan, että sitä menes­tys­tä vähek­syy, kan­nat­tai­si ennem­min miet­tiä, miten sitä samaa lähes­ty­mis­ta­paa saa­tai­siin levi­tet­tyä laa­je­mal­le Suo­mes­sa. Sit­ten muut­kin alat kuin kone­teol­li­suus voi­si­vat menestyä.

    Peli­ju­tut ovat het­ken huumaa,Sulake pis­ti jo oman kon­sep­tin­sa lähes koipussiin.

    Onnis­tu­mi­nen näis­sä edel­lyt­tää aina jotain uutta.
    Ja menes­tys perus­tuu sama­na kuin voit­ta­mi­nen lotossa,yksi mones­ta mil­joo­nas­ta menestyy,loput elä­vät köyhyydessä

    Pal­jon työ­tä suu­rel­le jou­kol­le ‚har­val­le palkkaa

  15. Ei se ete­vyys mihin­kään ole kadon­nut. Puh­taas­ti tek­ni­siä omi­nai­suuk­sia kun kat­soo, niin Nokian puhe­li­met (esi­mer­kik­si) ovat sel­väs­ti kehit­ty­neim­piä. Mut­ta kun se ei rii­tä nyky­päi­vä­nä. Ohjel­mis­to­jen ja “eko­sys­tee­mien” myö­tä yhä useam­mas­ta alas­ta tulee win­ner take all, ja rau­das­ta tulee commodity. 

    Tähän se IPR johtaa.

  16. Kas­vua tuot­ta­vien posi­tii­vis­ten teki­jöi­den lisäk­si pitää tar­kas­tel­la myös talout­ta kur­jis­ta­via nega­tii­vi­sia ilmiöitä.

    Suo­men kas­vu vuo­teen 2008 asti perus­tui pal­jon muis­sa mais­sa tapah­tu­nee­seen vel­kaan­tu­mi­seen. Nyt mei­dän vien­ti­mais­sa lyhen­ne­tään vel­ko­ja. Ja sama suun­taus voi myös kiih­tyä Suomessa.

    Saman­ai­kai­ses­ti mei­dän met­sä­teol­li­suu­den tuot­tei­den suh­teel­li­nen arvo heik­ke­nee edel­leen. Mer­sun han­kin­taan met­sä­no­mis­ta­jan täy­tyy teh­dä yhä suu­rem­pia päätehakkuita.

    Työi­käi­sen väes­tön mää­rä kas­voi aiem­min, nyt se uhkaa supistua.

    Aiem­min nor­maa­li­työt­tö­myy­te­nä pidet­tiin 4–5 pro­sent­tia. Nyt “hyväk­sy­tään” 7–8 pro­sen­tin luvut. Ja parin vuo­den pääs­tä olem­me ehkä 10 pro­sen­tin tasos­sa. Sen pääl­le pitää vie­lä las­kea kas­va­va mää­rä sel­lai­sia syr­jäy­ty­nei­tä, jot­ka eivät näy edes työttömyystilastoissa.

    Nega­tii­vi­set ilmiöt tule­vat aja­maan jul­ki­sen talou­den ahdin­koon. Ja jul­ki­sen talou­den supis­tus­oh­jel­mat puo­les­taan hei­ken­tä­vät talouskasvua.

    Joten aika pal­jon kas­vua tuot­ta­via posi­tii­vi­sia ele­ment­te­jä mei­dän pitää löy­tää ja kek­siä, jot­ta ne edes kumoai­si­vat nega­tii­vis­ten teki­jöi­den vaikutukset.

  17. Rovio on menes­ty­nyt juu­ri sii­nä, mis­sä suo­ma­lai­set yri­tyk­set usein epä­on­nis­tu­vat: pake­toin­nis­sa, asia­kas­pal­ve­lus­sa ja mas­sii­vi­ses­sa hype­tyk­ses­sä. Sen sijaan, että sitä menes­tys­tä vähek­syy, kan­nat­tai­si ennem­min miet­tiä, miten sitä samaa lähes­ty­mis­ta­paa saa­tai­siin levi­tet­tyä laa­je­mal­le Suomessa. 

    Toki toki, enkä tar­koit­ta­nut miten­kään vähek­syä Rovio­ta. Kes­kus­te­lus­sa vaan oli käsit­tääk­se­ni puhe Nokian jäl­keen­sä jät­tä­mäs­tä tek­ni­ses­tä osaa­mi­ses­ta. Nokia puo­les­taan on ollut nois­sa mai­ni­tuis­sa Rovion menes­tys­te­ki­jöis­sä ajoit­tain luvat­to­man huo­no (hyviä puhe­li­mia ei edes yri­te­tä myy­dä, sovel­lus- ja musiik­ki­kaup­pa toi­mi pit­kään miten kuten, hype­tys sös­si­tään jää­mäl­lä kiin­ni ammat­ti­ku­vaus­ryh­män kuvaa­mas­ta “kän­nyk­kä­vi­deos­ta” tai hype­te­tään sil­loin, kun kapu­loi­ta ei edes ole asiak­kai­den saa­ta­vil­la, asia­kas­pal­ve­lu on yli­mie­lis­tä jne. jne.).

  18. Tom­mi Uscha­nov:kos­ka USA:n työt­tö­mis­tä suu­ri osa on van­ki­las­sa eikä näin rekis­te­röi­dy tilas­toi­hin työt­tö­mik­si työnhakijoiksi.

    Van­kien las­ke­mi­nen työt­tö­mik­si on kyl­lä aika tar­koi­tus­ha­kuis­ta tilastokikkailua.

    Nopeal­la googlauk­sel­la yjk­si van­ki mak­saa 31 000 $ vuo­des­sa. Minus­ta on aika lail­la tar­koi­tuk­sen­ha­kuis­ta väit­tää ettei tuol­la rahal­la sai­si ketään työl­lis­tet­tyä, mikä­li jen­kit päät­täi­si­vät vähän jär­keis­tää sys­tee­mi­ään ja vähen­tää van­kien mää­rää ja nii­den var­tioi­mi­seen upo­tet­tu­ja sum­mia. Johan yhteen van­kiin upo­te­tul­la sum­mal­la palk­kaa pari­kin mini­mi­palk­ka­lais­ta koko vuodeksi.

    vale — emä­va­le- uscha­no­vin tilasto…?

    1. Van­ke­ja on Yhdys­val­lois­sa alta pro­sent­ti väes­tös­tä, mut­ta ei ole kau­kaa haet­tu väi­te, että he tule­vat pää­asias­sa nii­den jou­kos­ta, jot­ka oli­si­vat muu­ten työttömiä.

  19. Evert The Neve­Rest:
    Rovio on myös hyvä esi­merk­ki, miten fir­man tulos kär­sii arvon­li­sä­ve­ros­ta. Pie­nem­mäl­lä arvon­li­sä­ve­rol­la val­tio oli­si tie­nan­nut enem­män, kos­ka hal­vem­mal­la hin­nal­la Angry Bird­se­jä oli­si ladat­tu enem­män eli volyy­mi oli­si suurempi.

    Applen sovel­lus­kau­pas­sa Angry Bird­sin perus­ver­sio iPho­nel­le (699,90 €) näyt­tää mak­sa­van 0,89 €. Ne, joil­le tämä on lii­an kal­lis, voi­vat lada­ta ilmaisversion.

    Niin että eivät­kö­hän kaik­ki haluk­kaat ole jo ladann­neet sen.

  20. Suo­mes­sa van­ki mak­saa 53 000 € vuo­des­sa, ja van­ki­laan pää­ty­mis­tä edel­tää ja ennus­taa erin­omai­sen hyvin kou­lu­pu­dok­kuus. Saat­tai­si olla jopa hal­vem­paa pal­ka­ta ris­ki­ryh­mäs­sä ole­vil­le hen­ki­lö­koh­tai­nen opet­ta­ja kou­luun. Sinän­sä tuol­la logii­kal­la voi perus­tel­la mitä vaan kos­ka­kus­tan­nus­te­hok­kuu­del­la tar­kas­tel­tu­na, eli jos tar­koi­tus on estää rikol­li­suut­ta eikä moraa­li­sä­teil­lä, van­keus­ran­gais­tuuk­siin ver­ra­tu­na ihan mikä tahan­sa vaih­toeh­toi­nen tur­val­li­suus­toi­mi on hal­paa kuin saippua.

    Tämä ei tie­ten­kään estä vaa­ti­mas­ta kovem­pia tuo­mioi­ta mil­loin mistäkin.

  21. Rovio on ihan hyvä asia, mut­ta yksi kar­ton­ki­ko­ne tuot­taa tiet­tä­väs­ti noin 5 ker­taa niin pal­jon kuin Rovio. Ja kar­ton­ki­ko­nei­ta­han Suo­mes­sa on täl­lä het­kel­lä noin 10–15 kpl. Suo­mes­sa on kai­kes­ta huo­li­mat­ta edel­leen 22 pape­ri­teh­das­ta, 14 kar­ton­ki­teh­das­ta ja 14 sel­lu­teh­das­ta (luvut dei­vät tark­ko­ja). Pape­ri­teh­taat var­maan vähe­ne­vät Suo­mes­ta, mut­ta kar­ton­ki­ko­nei­ta saat­taa tul­la jopa lisää. Kan­natt­taa­han aus­ra­lia­lai­sen fir­man­kin (Powerflu­te, enti­nen Savon sel­lu) tuot­taa hyväl­lä menes­tyk­sel­lä kar­ton­kia Savos­sa. Medias­sa muu­ten­kin puun­ja­los­tus­teol­li­suu­des­ta saa hie­man vää­ris­ty­neen kuvan, kun puhu­taan vain näis­tä kol­mes­ta suu­res­ta (Sto­ra Enso, UPM, Met­sä Group). Todel­li­suu­des­sa meil­lä on pal­jon mui­ta, pää­osin ulko­mai­sia yri­tyk­siä alal­la (SCA, Mon­di, Sap­pi, Jujo Ther­mal, Kelco, Bil­le­rud, Sonoco- Alco­re, Powerflu­te, Geor­gia-Paci­fic yms.)

  22. Sylt­ty: Van­kien las­ke­mi­nen työt­tö­mik­si on kyl­lä aika tar­koi­tus­ha­kuis­ta tilastokikkailua.

    Nopeal­la googlauk­sel­la yjk­si van­ki mak­saa 31 000 $ vuo­des­sa. Minus­ta on aika lail­la tar­koi­tuk­sen­ha­kuis­ta väit­tää ettei tuol­la rahal­la sai­si ketään työl­lis­tet­tyä, mikä­li jen­kit päät­täi­si­vät vähän jär­keis­tää sys­tee­mi­ään ja vähen­tää van­kien mää­rää ja nii­den var­tioi­mi­seen upo­tet­tu­ja sum­mia. Johan yhteen van­kiin upo­te­tul­la sum­mal­la palk­kaa pari­kin mini­mi­palk­ka­lais­ta koko vuodeksi.

    Tai­sit mis­sa­ta kir­joi­tuk­sen poin­tin joka liit­tyi poliit­ti­seen realismiin.

    Sinän­sä tuo Uscha­no­vin huo­mio piti var­maan­kin paik­kan­sa muu­ta­ma vuo­si sit­ten, nyky­ään ei ihan rii­tä kuro­maan Atlan­ti­ny­lis­tä työt­tö­myys­gäp­piä vaik­ka olet­tai­si huol­to­suh­teek­si 1 ja jokai­sen van­ki­las­sa ole­van työi­käi­sek­si. Mut­ta melkein.

  23. Aki Suok­ko:
    ” Työn tuot­ta­vuus maa- ja met­sä­ta­lou­des­sa on monikymmenkertaistunut.”

    Mihin tämä “työn tuot­ta­vuu­den” kas­vu perus­tuu? Vas­taus on, että fos­sii­li­seen ener­gi­aan, ei sii­hen että maa­ta­lou­des­sa oltai­siin huo­mat­ta­vas­ti aiem­paa “fik­sum­pia”.

    No esi­mer­kik­si ver­ra­taan­pa met­su­ria 30-luvul­la ja tänä päivänä. 

    30-luvul­la met­su­ri sahoineen/kirveineen: työ­vä­li­neet lie­ne­vät mak­sa­neet suu­rin piir­tein päi­vä­pal­kan ver­ran; met­su­rei­ta töis­sä tal­vi­sin kym­me­niä tuhan­sia (osa­vuo­si­työ, kesäi­sin maanviljelijöitä).

    2000-luvul­la met­su­ri ja met­sä­ko­ne: Pons­sen met­sä­ko­ne mak­saa met­su­rin noin 10 vuo­den pal­kan ver­ran. Yksi met­su­ri teh­nee aikayk­sik­köä koh­den aina­kin sadan 30-luvun met­su­rin edes­tä met­sää tukkipinoksi.

    Mitä on muut­tu­nut? Met­sä­työn arvon­li­sä meni 30-luvul­la suu­rim­mak­si osak­si met­su­rei­den (pie­niin) palk­koi­hin, tänä päi­vä­nä suu­rem­man osuu­den hauk­kaa met­sä­ko­nei­ta val­mis­ta­va fir­ma. Fosii­li­siin polt­toai­nei­siin menee toki osa met­sä­ko­neen­kin arvon­li­säs­tä, mut­ta vähem­män kuin itse koneeseen.

    Sil­ti tämän päi­vän met­su­ri tie­nan­nee reip­paas­ti parem­paa palk­kaa kuin 30-luvun, vaik­ka osuus met­sä­työn arvon­li­säs­tä onkin pienempi.

    Nimim. kat­se­lin­pa­han vain, kun anop­pi­lan naa­pu­ri­met­sä kaa­det­tiin siis­tik­si tuk­ki­pi­nok­si yhdes­sä päi­väs­sä — yksi met­su­ri ja kone asialla.

  24. tie­de­mies:
    Ei se ete­vyys mihin­kään ole kadon­nut. Puh­taas­ti tek­ni­siä omi­nai­suuk­sia kun kat­soo, niin Nokian puhe­li­met (esi­mer­kik­si) ovat sel­väs­ti kehit­ty­neim­piä. Mut­ta kun se ei rii­tä nyky­päi­vä­nä. Ohjel­mis­to­jen ja “eko­sys­tee­mien” myö­tä yhä useam­mas­ta alas­ta tulee win­ner take all, ja rau­das­ta tulee commodity. 

    Kum­pi on puhe­li­na­lan “win­ner take it all” ‑voit­ta­ja, Sam­sung vai Apple? Vai Google? Ja mik­sei Nokia oli­si voi­nut olla sii­nä muka­na, ase­mat aina­kin oli­vat hyvät.

    Type­ril­lä IPR-suo­jaus­mah­dol­li­suuk­sil­la toki on osuu­ten­sa asi­aan, mut­ta ihan noin hal­val­la seli­tyk­sel­lä ei koko ilmiö­tä seli­te­tä. Eten­kään Nokian koh­dal­ta sik­si, että Nokian mat­ka­pu­he­lin­tek­no­lo­gia­salk­ku on ollut erit­täin pullea.

    Itse haki­sin seli­tys­tä enem­män sii­tä suun­nas­ta, että Nokia on ja eri­tyi­ses­ti oli aivan lois­ta­va mat­ka­pu­he­lin­val­mis­ta­ja ja mat­ka­pu­he­lin­verk­ko­jen val­mis­ta­ja. Hom­ma läh­ti pahas­ti ala­mä­keen sii­nä vai­hees­sa, kun puhe­li­mis­ta tuli jotain ihan muu­ta kuin puhe­li­mia, ja sii­nä tar­vit­tiin se ympä­röi­vä infra­struk­tuu­ri. Sii­nä koh­das­sa Googlen, Sam­sun­gin tai Applen kal­tai­nen toi­ses­ta ajat­te­lus­ta tule­va yri­tys on voi­nut olla vahvempi. 

    Mitä taas tulee puhe­lin­ten kehit­ty­nei­syy­teen, niin minä en läh­ti­si julis­ta­maan enää sitä, että jokin puhe­lin oli­si sel­väs­ti kehit­ty­neem­pi kuin muut. Jokin puhe­lin voi olla varus­tet­tu hyväl­lä kame­ral­la, toi­nen voi olla kevyt, kol­man­nes­sa on hyvä näyt­tö, nel­jän­nes­sä laa­jat lii­tän­nät, jne. Aina­kaan enää ei ole sel­lais­ta puhe­lin­ta, joka oli­si kai­kes­sa yhtä hyvä kuin sii­nä omi­nai­suu­des­sa paras kil­pai­li­ja. Tämä tie­tys­ti liit­tyy tek­no­lo­gian matu­ri­teet­tiin ja tasa­pai­no­ti­lan saavuttamiseen.

  25. ij: No esi­mer­kik­si ver­ra­taan­pa met­su­ria 30-luvul­la ja tänä päivänä. 

    30-luvul­la met­su­ri sahoineen/kirveineen: työ­vä­li­neet lie­ne­vät mak­sa­neet suu­rin piir­tein päi­vä­pal­kan ver­ran; met­su­rei­ta töis­sä tal­vi­sin kym­me­niä tuhan­sia (osa­vuo­si­työ, kesäi­sin maanviljelijöitä).

    2000-luvul­la met­su­ri ja met­sä­ko­ne: Pons­sen met­sä­ko­ne mak­saa met­su­rin noin 10 vuo­den pal­kan ver­ran. Yksi met­su­ri teh­nee aikayk­sik­köä koh­den aina­kin sadan 30-luvun met­su­rin edes­tä met­sää tukkipinoksi.

    Mut­ta tämä ei pois­ta sitä totea­mus­ta, että ne tuk­ki­pi­not syn­ty­vät polt­toai­nees­ta läh­te­väl­lä ener­gial­la, joka on joko suo­raan tai mut­kan kaut­ta fossiilista.

    Sii­nä on kui­ten­kin voi­nut syn­tyä paran­nus­ta, että toden­nä­köi­ses­ti ne tuk­ki­pi­not syn­ty­vät nyt vähem­mäl­lä ener­gian­ku­lu­tuk­sel­la kuin mitä tapah­tui 80-luvul­la. Sil­loin kyse on ihan aidos­ta paran­nuk­ses­ta sii­nä­kin suhteessa.

  26. Jäl­jel­le jää vain ylei­nen tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen ja sen tuo­ma tuot­ta­vuu­den nousu.”

    Olen pit­käl­ti samaa miel­tä, jos tar­koi­tat sekä uusien tek­no­lo­gioi­den kehit­tä­mis­tä että nii­den ja van­ho­jen tek­no­lo­gioi­den laa­ja-alais­ta sovel­ta­mis­ta yri­tyk­sis­sä ja yhteiskunnassa. 

    Suo­mes­sa on kui­ten­kin vie­lä lähi­vuo­si­na mah­dol­li­suus kas­vat­taa myös työ­tun­tien mää­rää kun­han rat­kais­taan, miten myös vähem­män kou­lu­te­tut ja vajaa­työ­ky­kyi­set sekä ‑halui­set saa­daan jär­ke­vään työhön.

    Täl­lai­sia töi­tä­hän oli­si: Esi­mer­kik­si tek­no­lo­gioi­ta ja sovel­lu­tuk­sia kehit­tä­vät pro­pel­li­ha­tut­ha­tut tus­kai­le­vat nykyi­sin töis­sä sel­lais­ten teh­tä­vien kans­sa, jot­ka voi­si myös vähem­mäl­lä kou­lu­tuk­sel­la hoi­taa. Vapaa-aika­naan he sit­ten raken­ta­vat ja kun­nos­ta­vat asun­to­jaan ja mök­ke­jään, kun sii­hen ei ole vara pal­ka­ta ulkopuolisia.

    En nyt halua vie­dä kes­kus­te­lua perus­tu­lon tms. suun­taan, mut­ta tuo dilem­ma on vain jol­la­kin taval­la rat­kais­ta­va. Kes­kit­ty­mi­nen tek­no­lo­gi­seen kehi­tyk­seen ei hei­kos­ti kou­lu­tet­tu­jen työl­lis­ty­mis­tä auta.

  27. Applen sovel­lus­kau­pas­sa Angry Bird­sin perus­ver­sio iPho­nel­le (699,90 €) näyt­tää mak­sa­van 0,89 €. Ne, joil­le tämä on lii­an kal­lis, voi­vat lada­ta ilmaisversion.”

    Minä läpäi­sin Angy Bird­sin ilmais­ver­sion. Sit­ten oli­si pitä­nyt lada­ta mak­sul­li­nen. Tark­ka kun olen talou­des­ta, pidin hin­taa pari cent­tiä lii­ana kor­kea­na. Ja mei­tä on monta.

    Oli­si kiva muu­ten tie­tää, miten glo­baa­lin ja imma­te­ri­aa­lin Angry Bird­sin arvon­li­sä­ve­rot käyt­täy­ty­vät ja min­ne ne kul­keu­tu­vat maa­il­mal­la. Rovion toi­ma­rin puhei­den perus­teel­la siel­lä ilmei­ses­ti ollaan aivan pihal­la arvolisäveroista.

  28. Eero: Sinän­sä tuo Uscha­no­vin huo­mio piti var­maan­kin paik­kan­sa muu­ta­ma vuo­si sit­ten, nyky­ään ei ihan rii­tä kuro­maan Atlan­ti­ny­lis­tä työt­tö­myys­gäp­piä vaik­ka olet­tai­si huol­to­suh­teek­si 1 ja jokai­sen van­ki­las­sa ole­van työi­käi­sek­si. Mut­ta melkein.

    Kui­ten­kin niin, että tääl­lä koti­maas­sa se sama poruk­ka on vain osin työ­elä­män pii­ris­sä. Osa on päih­de­vam­mai­se­na työ­ky­vyt­tö­mi­nä muul­la taval­la kuin työt­tö­mik­si lajiteltuina.

    Oli­si huo­mat­ta­vas­ti parem­pi kat­soa työl­li­sen työ­voi­man osuut­ta 15–64 ‑vuo­tiais­ta. Yhdys­val­lois­sa työl­li­syy­sas­te on noin 64 %, Suo­mes­sa 69 %. Ero on siis var­sin suu­ri Suo­men hyväksi.

    Mut­ta tar­kem­pi ana­lyy­si pal­jas­taa jotain, joka vai­keut­taa ver­tai­lua joka tapauk­ses­sa rajus­ti. Suo­mes­sa nais­ten työl­li­syy­sas­te on noin 68 %, Yhdys­val­lois­sa 58 %. Mie­hil­lä vas­taa­vas­ti nume­rot ovat Suo­mes­sa vähän alle 70 %, Yhdys­val­lois­sa vähän yli 70 %.

    Eli lopul­ta mies­ten työl­li­syy­sas­te on lähes sama. Vie­lä vuon­na 2000 Yhdys­val­lat joh­ti noin 75–68. Työl­li­syy­sas­teen putoa­mi­nen on aika dramaattista.

    Nais­ten työl­li­syy­sas­teen vai­ku­tus on huo­mat­ta­vas­ti vai­keam­min arvioi­ta­va, kos­ka kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa kui­ten­kin käy­tän­nös­sä pää­osin nai­set huo­leh­ti­vat hoi­va­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­ses­ta. Meil­lä pal­ve­lut kier­tä­vät jul­ki­sen puo­len kaut­ta, Yhdys­val­lois­sa isom­mal­ta osin eivät. Jos ole­te­taan, että samat hom­mat tule­vat hoi­det­tua, ja mei­kä­läi­nen tapa teh­dä asioi­ta naut­tii suu­ruus­luok­kae­duis­ta, Yhdys­val­lois­sa nai­sil­la on enem­män teke­mis­tä ja vähem­män vapaa-aikaa.

    Tosin yllä­ole­vas­ta ana­lyy­sis­ta puut­tuu vie­lä ikä­vai­ku­tus. Yhdys­val­lois­sa työl­li­syy­sas­te ikä­luo­kas­sa 70–74 on noin 18 % ja kas­vus­sa, mikä lie­nee sel­väs­ti enem­män kuin meil­lä. (Lais­ka­na ihmi­se­nä en löy­tä­nyt samal­la taval­la ikä­luo­ki­tel­tua dataa Suo­mes­ta ja Yhdys­val­lois­ta, joten täs­tä ei sen enempää…)

  29. Met­sä­teol­li­suut­ta aina aliarvioidaan:

    Koko peli­teol­li­suus työl­lis­tää pelia­lan kes­kuk­sen Neo­ga­me­sin mukaan Suo­mes­sa noin 1300 ihmis­tä – puu­ta jalos­ta­va Kos­ki­sen Oy yksin yli tuhat.

    Nokian tie­do­tus-tilai­suus vie pals­ta­mil­li­met­rit Met­sän­tut­ki­mus-lai­tok­sen suh­dan­ne­kat­sauk­sel­ta. Sil­ti met­sä­sek­to-ri työl­lis­tää jo yksin Uudel­la­maal­la 20 000 ihmis­tä eli enem­män kuin Nokia koko maassa.

    Met­sä­teol­li­suu­den tuot­tei­den vien­nin arvo on
    kas­va­nut 8,7 mil­jar­dis­ta vuon­na 2009 vii­me vuo­den 11,1 mil­jar­diin teh­tai­den lak­kaut­ta­mi­sis­ta ja tuo­tan­non supis­tu­mi­ses­ta huolimatta. 

    Edel­li­sen läh­de: Suo­men Met­säyh­dis­tyk­sen Leh­ti­kuusi-leh­ti 2/2012

    Koko pelia­lan lii­ke­vaih­to vuon­na 2011 oli 165 mil­joo­naa. Met­sä­teol­li­suu­den lii­ke­vaih­to 2011 oli sii­hen ver­rat­tu­na edel­leen yli 100-ker­tai­nen — noin 22 mil­jar­dia. Tasai­sel­la vauh­dil­la pelia­lan pitäi­si kas­vaa 20% vuo­des­sa yli 20 vuo­den ajan jot­ta se oli­si samal­la tasol­la met­sä­teol­li­suu­den kanssa.

    (ole­tuk­se­na tie­ten­kin että met­sä­teol­li­suus pitäi­si nykyi­sen pintansa)

  30. tpyy­luo­ma:
    Saat­tai­si olla jopa hal­vem­paa pal­ka­ta ris­ki­ryh­mäs­sä ole­vil­le hen­ki­lö­koh­tai­nen opet­ta­ja kouluun. 

    Sama rat­ti­juop­po­jen osal­ta. Paha onnet­to­muus aiheut­taa sekä hen­ki­lö­va­hin­ko­ja, talou­del­li­sia mene­tyk­siä että kal­liin vankeusrangaistuksen.

    Eli kan­nat­taa kus­tan­taa yhteis­kun­nan rahoil­la ilmai­set tak­si­se­te­lit ris­ki­ryh­mään kuuluville. 

    Saa­daan para­net­tua tak­si­au­toi­li­joi­den työl­li­syyt­tä­kin samalla…

  31. Vihe­rins­si: Kum­pi on puhe­li­na­lan “win­ner take it all” ‑voit­ta­ja, Sam­sung vai Apple? Vai Google? Ja mik­sei Nokia oli­si voi­nut olla sii­nä muka­na, ase­mat aina­kin oli­vat hyvät.

    Win­ner take all” kos­ke­nee täs­sä tapauk­ses­sa käyt­tö­jär­jes­tel­män ympä­ril­le muo­dos­tu­vaa eko­sys­tee­miä. Täl­lä het­kel­lä näyt­tää voi­mak­kaas­ti sil­tä, että voit­ta­jia ovat Android ja iOS, muil­le sys­te­meil­le jää rip­pei­tä. Android vie val­tao­san ja iOS on suht kau­kai­se­na kak­ko­se­na, mut­ta kui­ten­kin hyvin kan­nat­ta­va. Vas­taa­va ase­tel­ma on ollut pit­kään hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa tie­to­ko­neis­sa, eli Win­dows on sel­väs­ti suu­rin, Mac OS X pal­jon pie­nem­pi kak­ko­nen ja muil­le jää joku­nen prosenttiyksikkö. 

    Menes­ty­nein Android-lai­te­val­mis­ta­ja voi­nee vaih­tua Sam­sun­gis­ta jok­si­kin muuk­si samaan tapaan kuin suu­rim­man Windows-PC:iden val­mis­ta­jan pai­kal­la on keik­ku­nut eri fir­mo­ja. Google on sii­nä mie­les­sä uuden­lai­ses­sa ase­mas­sa, että lähes vapaas­ti lisen­soi­ta­van Androi­din kehit­tä­mi­nen tuot­taa sil­le ilmei­ses­ti tap­pio­ta, mut­ta välil­li­ses­ti ver­kon mai­nos­mark­ki­noi­den hal­lit­se­mi­sen kaut­ta tulo­ja. Bis­nes­mal­li on tie­tys­ti oleel­li­ses­ti eri­lai­nen kuin Mic­ro­sof­tin Win­dow­sin lisensointi.

    Nokia epäi­le­mät­tä oli­si voi­nut olla muka­na, mut­ta uusi joh­ta­ja lait­toi kaik­ki munat Win­dows-koriin, joka näyt­tää jää­vän mobii­li­lai­te­mark­ki­noil­la pysy­väs­ti rip­peet-osas­tol­le. Mark­ki­nao­suus on vain las­ke­nut Mic­ro­sof­tin mas­sii­vi­ses­ta mark­ki­noin­ti­pa­nos­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta. Sam­sung ja useat muut­kin kau­koi­dän isot teke­vät sekä Win­dows- että Android-kapu­loi­ta, ja täs­sä vai­hees­sa on aika sel­vää, kum­mat myyvät.

  32. tie­de­mies: Ei se ete­vyys mihin­kään ole kadon­nut. Puh­taas­ti tek­ni­siä omi­nai­suuk­sia kun kat­soo, niin Nokian puhe­li­met (esi­mer­kik­si) ovat sel­väs­ti kehit­ty­neim­piä. Mut­ta kun se ei rii­tä nyky­päi­vä­nä. Ohjel­mis­to­jen ja “eko­sys­tee­mien” myö­tä yhä useam­mas­ta alas­ta tulee win­ner take all, ja rau­das­ta tulee com­mo­di­ty. Tähän se IPR johtaa.

    IPR:llä lie­nee oma, totu­tun hai­tal­li­nen vai­ku­tuk­sen­sa täs­sä­kin asias­sa. Suu­rin syy yhden toi­mi­jan domi­noin­tiin on kui­ten­kin mark­ki­noi­den globalisoituminen.

    Par­hai­ten tämä näkyy inter­ne­tis­sä. Kun kaik­ki on aina kaik­kien saa­vu­tet­ta­vis­sa, vie voit­ta­ja koko potin. Mikä ihmeen myspace?

  33. Nokian romah­dus­ta hyvin selit­tä­viä ovat joh­ta­mi­sop­pi ja joukko-oppi.

    Joh­ta­mi­ses­sa men­tiin Nokian kult­tuu­ril­le vie­raa­seen joh­don optio­jär­jes­tel­mään, joka kuo­let­ti sisäi­sen kri­tii­kin ja luo­vuu­den, ja toi tilal­le aivot­to­man kustannusjohtamisen.

    Win­down­siin menos­sa teh­tiin ensin raju vir­he, kun hylät­tiin Sym­bian-puhe­li­met kertaheitolla. 

    Nokian nyky­tilnn­net­ta voi­si par­hai­ten hah­mot­taa joukko-opilla: 

    Sii­nä mis­sä Nokia ennen edus­ti perus­jouk­koa, se on nyt Win­dow­sin osajou­kos­sa vain yhte­nä alkio­na mui­den alkioi­den eli puhe­lin­val­mis­ta­jien kanssa.

  34. ij: No esi­mer­kik­si ver­ra­taan­pa met­su­ria 30-luvul­la ja tänä päivänä. 

    30-luvul­la met­su­ri sahoineen/kirveineen: työ­vä­li­neet lie­ne­vät mak­sa­neet suu­rin piir­tein päi­vä­pal­kan ver­ran; met­su­rei­ta töis­sä tal­vi­sin kym­me­niä tuhan­sia (osa­vuo­si­työ, kesäi­sin maanviljelijöitä).

    2000-luvul­la met­su­ri ja met­sä­ko­ne: Pons­sen met­sä­ko­ne mak­saa met­su­rin noin 10 vuo­den pal­kan ver­ran. Yksi met­su­ri teh­nee aikayk­sik­köä koh­den aina­kin sadan 30-luvun met­su­rin edes­tä met­sää tukkipinoksi.

    Mitä on muut­tu­nut? Met­sä­työn arvon­li­sä meni 30-luvul­la suu­rim­mak­si osak­si met­su­rei­den (pie­niin) palk­koi­hin, tänä päi­vä­nä suu­rem­man osuu­den hauk­kaa met­sä­ko­nei­ta val­mis­ta­va fir­ma. Fosii­li­siin polt­toai­nei­siin menee toki osa met­sä­ko­neen­kin arvon­li­säs­tä, mut­ta vähem­män kuin itse koneeseen.

    Sil­ti tämän päi­vän met­su­ri tie­nan­nee reip­paas­ti parem­paa palk­kaa kuin 30-luvun, vaik­ka osuus met­sä­työn arvon­li­säs­tä onkin pienempi.

    Nimim. kat­se­lin­pa­han vain, kun anop­pi­lan naa­pu­ri­met­sä kaa­det­tiin siis­tik­si tuk­ki­pi­nok­si yhdes­sä päi­väs­sä – yksi met­su­ri ja kone asialla.

    ij,

    Kyl­lä tuo on ymmär­ret­tä­vä his­to­rial­li­nen kehi­tys 1900-luvul­la, mut­ta tilan­ne on mie­les­tä­ni rat­kai­se­vas­ti eri­lai­nen kal­lis­tu­van öljyn maa­il­mas­sa. Jos (KUN) öljy on kal­lis­ta, niin Intias­sa käy­te­tään hal­paa työ­voi­maa eikä kal­lis­ta öljyä konei­siin (intia­lais­ta, maa­seu­dun lähes ilmais­ta työ­voi­maa ei voi lait­taa ame­rik­ka­lai­sen ben­sa­tank­kiin). Usein unoh­de­taan, että koneel­lis­ta­mi­nen kulut­taa aiem­paa enem­män fos­sii­lis­ta ener­gi­aa. Maa­il­mas­sa tulee niuk­kuut­ta öljys­tä ja ener­gias­ta yli­pään­sä, ei työ­voi­mas­ta kehit­ty­vis­sä mais­sa. Sik­si mie­les­tä­ni kehit­ty­vis­sä mais­sa ei ole saman­lais­ta ten­dens­siä talous­kas­vuun kuin oli meil­lä 1900-luvul­la, kun öljy kallistuu. 

    Öljyn hin­ta­sig­naa­lin mer­ki­tyk­ses­tä ker­too aika pal­jon se, että kun öljyn hin­ta on 20 dol­la­ria bar­re­li, niin Kii­nas­ta lai­va­taan USA:han pakas­tet­tu­ja kanan­sii­piä, mut­ta sil­loin kun öljyn hin­ta on kol­mi­nu­me­roi­nen, niin kanan­sii­pi-lai­vat eivät Kii­nas­ta läh­de vaik­ka työ­voi­ma on lähes ilmaista.

    Toi­nen esi­merk­ki: alhai­sen öljyn hin­nan aika­na Bra­si­lias­ta lai­va­taan rau­ta­mal­mia Kii­naan, jos­sa se rikas­te­taan ja kul­je­te­taan sen jäl­keen USA:n sula­tet­ta­vak­si. Kor­kean öljyn hin­nan aika­na rau­ta­mal­mi kul­kee­kin suo­raan USA:han rikastettavaksi.

    Pää­vies­ti täs­sä on se, että kal­lis­tu­van ener­gian maa­il­mas­sa koneel­lis­ta­mi­nen ei kan­na­ta niin kuin ennen, vaan kul­je­tuk­set vähe­ne­vät ja siel­lä mis­sä työ­voi­ma on hal­paa, sääs­te­tään mie­luum­mi­nen öljyä kuin kehi­te­tään tuot­ta­vuut­ta pää­oma­val­tai­suu­del­la (pää­oma­val­tai­suus = fos­sii­li­sen ener­gia lisäys).

    Tämän takia minun mie­les­tä­ni Oden väi­te, että Intial­la on hui­ma talous­kas­vu edes­sään ei päde. Jos öljy oli­si joka vuo­si edel­lis­tä hal­vem­paa suh­tees­sa työ­voi­maan kuten käy­tän­nös­sä oli 1900-luvul­la, niin näin oli­si. Tek­no­lo­gian kehi­tys öljyn­po­rauk­ses­sa ei rii­tä mil­lään kom­pen­soi­maan tule­vai­suu­des­sa sitä, että jokai­nen öljy­tip­pa on seu­raa­vaa kalliimpi.

    Intias­sa kan­nat­taa siis, kun öljy kal­lis­tuu tar­peek­si, käyt­tää mie­luum­min käsi­sa­haa­jaa kuin fos­sii­lis­ta ener­gi­aa käyt­tä­vää moottorisahaajaa.

    Tämän muut­tu­neen öljy-reu­naeh­don takia pyy­sin Odea avaa­maan tuo­ta Intian tule­vaa talous­kas­vua hiu­kan tar­kem­min, että onko ole­mas­sa kui­ten­kin jotain poten­ti­aa­lia, jota en vain ole tul­lut ajatelleeksi.

  35. Evert The Neve­Rest: Nokian romah­dus­ta hyvin selit­tä­viä ovat joh­ta­mi­sop­pi ja joukko-oppi.

    Jos on sen ver­ran ajan tasal­la ole­vaa IT-yleis­si­vis­tys­tä että osaa his­to­rial­li­ses­sa pers­pek­tii­vis­sä hah­mot­taa mitä avoin koo­di tekee ohjel­mis­to­ke­hi­tyk­sen tehok­kuu­del­le, on sul­je­tun jär­jes­tel­män valit­se­mi­nen mah­do­ton aja­tus oli joh­ta­mis­tek­ni­ses­ti kuin­ka tam­pio tahansa.

    Vie­lä kun sama asia avau­tui­si suo­ma­lai­sil­le julkishallinto-IT:n päät­tä­jil­le, niin vapau­tui­si lau­moit­tain sof­tan­vään­tä­jiä kek­si­mäs­tä pyö­rää yhä uudes­taan sii­hen huo­nos­ti sovel­tu­vin välinein.

  36. Aki Suok­ko:

    Tämän takia minun mie­les­tä­ni Oden väi­te, että Intial­la on hui­ma talous­kas­vu edes­sään ei päde. 

    Mik­si ei? Ink­ka­rit pol­ke­vat tava­rat rik­sal­la Kii­naan ja muu­al­le Aasiaan.

    Maa­il­man­ta­lou­den vetu­ri on nyt Aasias­sa, ei län­si­mais­sa, joten kul­je­tuson­gel­mat yksinkertaistuvat.

  37. Vihe­rins­si: ij

    Vihe­rins­si: Mut­ta tämä ei pois­ta sitä totea­mus­ta, että ne tuk­ki­pi­not syn­ty­vät polt­toai­nees­ta läh­te­väl­lä ener­gial­la, joka on joko suo­raan tai mut­kan kaut­ta fossiilista.

    Sii­nä on kui­ten­kin voi­nut syn­tyä paran­nus­ta, että toden­nä­köi­ses­ti ne tuk­ki­pi­not syn­ty­vät nyt vähem­mäl­lä ener­gian­ku­lu­tuk­sel­la kuin mitä tapah­tui 80-luvul­la. Sil­loin kyse on ihan aidos­ta paran­nuk­ses­ta sii­nä­kin suhteessa. 

    Niin­pä. Jos ver­tai­lu­koh­dak­si ote­taan 1950–1980 ‑luku, niin met­su­ril­la on kou­ras­saan moot­to­ri­sa­ha. Uskoi­sin, että 1950-luvun moot­to­ri­sa­ha­met­su­ri­jouk­koon ver­rat­tu­na nyky­päi­vän met­sä­ko­ne saa tuk­ki­pi­noa aikaan vähem­mäl­lä polttoaineenkulutuksella.

  38. ij:
    Niin­pä. Jos ver­tai­lu­koh­dak­si ote­taan 1950–1980 ‑luku, niin met­su­ril­la on kou­ras­saan moot­to­ri­sa­ha. Uskoi­sin, että 1950-luvun moot­to­ri­sa­ha­met­su­ri­jouk­koon ver­rat­tu­na nyky­päi­vän met­sä­ko­ne saa tuk­ki­pi­noa aikaan vähem­mäl­lä polttoaineenkulutuksella.

    Niin­pä, polt­to­moot­to­rin tai voi­ma­lan polt­toai­ne­ta­lous para­nee ehkä joi­ta­kin pro­sent­tiyk­si­köi­tä seu­raa­vien vuo­si­kym­me­nien aika­na (poten­ti­aa­lia paran­taa polt­to­moot­to­ria tai nykyi­siä voi­ma­lai­tok­sia ei enää kovin pal­jon ole jäl­jel­lä fysii­kan laeis­ta johtuen).

    Öljyn hin­ta puo­les­taan voi nous­ta esim. 1400 % vuo­teen 2032 men­nes­sä, sil­lä ei ole mitään fysii­kan lain mukais­ta ylä­ra­jaa. Tuo 1400 % oli muu­ten IMF:n tuo­reen rapor­tin yhden ske­naa­rion tulos. Täl­lai­sis­sa olois­sa talous ei kas­va mis­sään. Jos öljyn hin­ta nousee tar­peek­si (öljyn hin­ta oli muu­ta­ma vuo­si sit­ten muu­ten kal­lein­ta iki­nä vaik­ka tek­no­lo­gia sen hyö­dyn­tä­mi­seen on tehok­kaam­pi ja parem­pi kuin kos­kaan!) niin sil­loin öljyä pol­te­taan län­si­mais­sa ja intias­sa met­su­rit kaa­ta­vat puun­sa käsisahalla. 

    Hal­van öljyn vuo­si­kym­me­ni­nä oli jär­ke­vää vähen­tää (Suo­mes­sa luku­tai­toi­sen, perus­kou­lu­te­tun) työ­voi­man käyt­töä, jol­loin sitä vapau­tui tuot­ta­vam­paan työ­hön. Minus­ta on vai­kea näh­dä miten ken­ties luku­tai­do­ton kehi­tys­maan maa­seu­dul­la asu­va työn­te­ki­jä voi­daan val­jas­taa tuot­ta­vam­paan työ­hön, kun ener­gian hin­ta kas­vaa voimakkaasti.

    Sun Tzu,

    Sun Tzu: Mik­si ei? Ink­ka­rit pol­ke­vat tava­rat rik­sal­la Kii­naan ja muu­al­le Aasiaan.

    Maa­il­man­ta­lou­den vetu­ri on nyt Aasias­sa, ei län­si­mais­sa, joten kul­je­tuson­gel­mat yksinkertaistuvat.

    Tar­koi­tat­ko että jos Aasias­ta ei enää tule rih­ka­maa län­si­mai­hin vaan se teh­dään län­si­mais­sa län­si­mai­sel­la pal­kal­la, meil­lä on sii­hen varaa ja aasia­lai­set saa­vat edel­leen pitää työ­paik­kan­sa? En oikein näe yhtä­lön toi­mi­van, jos­sa Aasias­ta kul­je­tuk­set vähe­ne­vät, mut­ta sil­ti talous kas­vaa sen parem­min Aasias­sa kuin län­si­mais­sa­kaan. Toi­von todel­la, että vika on minun ymmär­ryk­ses­sä­ni eikä maa­il­mas­sa ole mitään vir­het­tä ja talous kas­vaa ikuisesti:).

  39. HS: “Puo­lus­tus­voi­mat vaih­taa kaik­ki koti­mai­set Sisu-merk­ki­set tela­kuor­ma-auton­sa norjalaisiin.”

    Lapis­sa ei ole edes kun­non tie­to­lii­ken­neyh­teyk­siä — pian siel­lä on siis 400 telaketjukuormuria.

    Täl­lai­set val­tion ja armei­jan tois­tu­vat ulko­mail­ta teh­nyt puo­li­po­liit­ti­set han­kin­tao­pe­raa­tiot anta­vat maa­il­mal­le vähin­tään­kin outo­ja sig­naa­le­ja Suomesta. 

    Puo­lus­tus­ky­vyn kan­nal­ta täl­lä­kään han­kin­nal­la ei ole vähäis­tä­kään uskot­ta­vuut­ta — päinvastoin! 

    Ostok­set eivät myös­kään ole eduk­si suo­ma­lai­sel­le kil­pai­lu­ky­vyl­le ja suo­ma­lais­ten tuot­tei­den maineelle.

  40. Aki Suok­ko kir­joit­ti 20.11.2012 kel­lo 19:47:

    Mihin tämä “työn tuot­ta­vuu­den” kas­vu perus­tuu? Vas­taus on, että fos­sii­li­seen ener­gi­aan, ei sii­hen että maa­ta­lou­des­sa oltai­siin huo­mat­ta­vas­ti aiem­paa “fik­sum­pia”. Maa­ta­lous on nykyi­sen sitä, että maan avul­la muun­ne­taan fos­sii­lis­ta energiaa(esim. typ­pi­lan­noit­teet) ruu­ak­si. Tuot­ta­vuu­den kas­vu tar­koit­taa kes­tä­mä­tön­tä fos­sii­li­sen ener­gian käyt­töä. Kyse ei ole vain HALVAN öljyn lop­pu­mi­ses­ta, sil­lä myös (esim.) fos­fo­ris­ta tulee ole­maan niuk­kuut­ta tulevaisuudessa.’

    Aina­kin minun kou­luai­ka­na­ni maa­ta­lous oli sitä, että vedes­tä ja hii­li­diok­si­dis­ta sido­taan AURINKOENERGIAA soke­riin ja sivu­tuot­tee­na syn­tyy hap­pea. Typ­pi­lan­noit­tei­ta­kaan ei sanot­tu fos­sii­li­sik­si polt­toai­neik­si. Myös­kin fos­sii­li­set polt­toai­neet ovat jos­kus kau­an sit­ten varas­toi­tu­nut­ta aurin­koe­ner­gi­aa, joka vain nyt on otet­tu käyt­töön. Samal­la hii­li­diokd­si­di ollaan palaut­ta­mas­sa ilmakehään.

    En tie­dä Suo­mes­ta, mut­ta USA:ssa kehi­tys 1900-luvul­la perus­tui 70-%:sesti fos­sii­li­sen ener­gian hal­pe­ne­mi­seen (mm. Robert Ayres on tut­ki­nut tätä). 1970-luvul­ta alkaen löy­tyi “Solowin resi­du­aa­li”, joka mitä ilmei­sim­min tuli informaatioteknologiasta.’

    Tämä lähin­nä ilmai­see sen, että ener­gia on tär­ke­ää ja 1900-luvul­la suu­rin osa ener­gias­ta on tuo­tet­tu fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la. Väi­te, että kehi­tys perus­tui fos­sii­li­sen ener­gian hal­pe­ne­mi­seen, on minus­ta outo (mitä se tar­koit­taa?). Hal­pe­ne­mi­nen tar­koit­taa sitä, että tar­jon­ta lisään­tyy nopeam­min kuin kysyn­tä. Toi­saal­ta his­to­ria ei ole tae tule­vas­ta. Nykyi­sin alkaa olla myös mui­ta mene­tel­miä ener­gian tuot­ta­mi­seen, joten riip­pu­vuus fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta pie­ne­nee ja toden­nä­köi­ses­ti samoin käy mai­nit­se­mal­le­si korrelaatiolle.

  41. Aki Suok­ko:

    Öljyn hin­ta puo­les­taan voi nous­ta esim. 1400 % vuo­teen 2032 men­nes­sä, sil­lä ei ole mitään fysii­kan lain mukais­ta ylärajaa.”


    Ei voi! 15-ker­tais­tu­mis­ta ei estä mikään fysii­kan laki, vaan ihan taval­li­set talou­den lai­na­lai­suu­det: Jos öljyn hin­ta vie­lä nykyi­ses­tä monin­ker­tais­tui­si, eri­lais­ten kor­vik­kei­den ja sääs­tä­mis­kei­no­jen kehit­tä­mi­nen ja käyt­töön­ot­to tuli­si niin kan­nat­ta­vak­si, että hinn­an­nousu kään­tyi­si las­kuk­si jo pal­jon ennen 15-kertaistumista.

    Fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta maa­il­mas­sa riit­tää, mut­ta ympä­ris­tö­syis­tä nii­den käyt­töä pitäi­si rajoit­taa ja kulut­ta­jien nii­den käy­tös­tä mak­sa­maa hin­taa nos­taa sel­väs­ti. Arki­päi­vän tasol­la tämä tar­koit­taa esi­mer­kik­si pie­nem­piä auto­ja ja asun­to­ja, jouk­ko­lii­ken­teen suo­si­mis­ta ja jär­ke­vää kau­pun­ki­suun­nit­te­lua. Luon­non­va­ro­jen niuk­kuus tai ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ei todel­la­kaan edel­ly­tä sel­lais­ta lin­ko­la­lais­ta maa­il­maa, jos­sa moot­ti­ri­sa­hois­ta pitäi­si pala­ta käsi­sa­hoi­hin tai jos­sa intia­lais­ten luku­tai­dot­to­mien työn tuot­ta­vuu­den kohot­ta­mi­nen oli­si mahdotonta.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos öljyn hin­ta kak­sin­ker­tais­tuu, polt­toai­nei­ta ale­taan teh­dä kivi­hii­les­tä, ja se on ilmas­ton menoa.

    Juu­ri näin tai oikeas­taan vie­lä pahem­min. Jo nykyi­nen­kin öljyn hin­ta riit­tää nyky­tek­no­lo­gial­la sii­hen, että polt­to­nes­tei­tä kan­nat­taa tiris­tää öljy­hie­kas­ta ja muis­ta kak­kos­luo­kan fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta. Jot­ta Alber­taa ja sen myö­tä pal­loa ei pais­te­ta, öljyn tuot­ta­ja­hin­ta pitäi­si saa­da nopeas­ti alas, mut­ta lii­ken­ne­polt­to­nes­tei­den kulut­ta­ja­hin­nat pikem­min­kin vie­lä vähän ylös. Sii­hen väliin roi­ma hii­li­diok­si­di­ve­ro. Ihan ilmei­nen rat­kai­su, talous­o­pin alkeis­kurs­sil­ta. Mikä täs­sä on niin vaikeaa?

  43. spot­tu: Jos on sen ver­ran ajan tasal­la ole­vaa IT-yleis­si­vis­tys­tä että osaa his­to­rial­li­ses­sa pers­pek­tii­vis­sä hah­mot­taa mitä avoin koo­di tekee ohjel­mis­to­ke­hi­tyk­sen tehok­kuu­del­le, on sul­je­tun jär­jes­tel­män valit­se­mi­nen mah­do­ton aja­tus oli joh­ta­mis­tek­ni­ses­ti kuin­ka tam­pio tahansa.Vielä kun sama asia avau­tui­si suo­ma­lai­sil­le julkishallinto-IT:n päät­tä­jil­le, niin vapau­tui­si lau­moit­tain sof­tan­vään­tä­jiä kek­si­mäs­tä pyö­rää yhä uudes­taan sii­hen huo­nos­ti sovel­tu­vin välinein.

    Olen samaa miel­tä Spot­tu. Sik­si olen tänään, Nokian maemo/meego puhe­li­men omis­ta­ja­na, seu­ran­nut mie­len­kiin­nol­la Jol­lan Sail­fish pre­sen­taa­tio­ta Nokian Kaapelitehtaalla. 

    Huo­ma­sit­ko, että Sail­fish Jol­la pyö­rit­tää monia­jo­na Android sovel­luk­sia ym. Suo­sit­tu Android perus­tuu sekin suo­ma­lai­seen Linuxiin.

    Sijoit­tai­sin lati­ni heti Jol­laan, jos se oli­si pörssiyhtiö.

  44. Maa­ta­lou­des­sam­me tuot­ta­vuus on kas­va­nut, mut­ta kas­vun­va­raa­kin on: suo­ma­lai­sil­la mai­to­ti­loil­la vil­je­li­jän työn tuot­ta­vuus on yhä voi­si­ko sanoa kehi­tys­maa­ta­soa eli noin puo­let Ruot­siin, alle kol­man­nes Tans­kaan ja noin nel­jän­nes Austra­li­aan tai Uuteen-See­lan­tiin verrattuna. 

    http://www.proagriaoulu.fi/files/maitomanagement/tanskan_maatalous_ja_maidontuotanto.pdf

    Heik­ko tuot­ta­vuus johtuu 

    - keh­nos­ta satotasosta
    — vali­tus­ta maa­ta­lous­po­li­tii­kas­ta eli pie­nis­tä per­he­vil­jel­mis­tä siel­lä-tääl­lä ja var­sin­kin mai­don­tuo­tan­nos­sa siel­lä, eli pohjoisessa
    — maa­ta­lous­po­li­tiik­ka eli kepun har­ras­ta­ma tulon­ja­ko­po­li­tiik­ka on pitä­nyt huo­len, ettei tehos­ta­mis­ta ole tarvittu

    (Huo­mau­tan mai­don­tuo­tan­nos­ta eri­tyi­ses­ti, että eläin­ten hyvin­voin­ti PARANEE yksik­kö­koon kas­vaes­sa. Joten tehot­to­muut­ta ei pidä aina­kaan eläin­ten hyvin­voin­nil­la yrit­tää perustella.)

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos öljyn hin­ta kak­sin­ker­tais­tuu, polt­toai­nei­ta ale­taan teh­dä kivi­hii­les­tä, ja se on ilmas­ton menoa.

    Sitä odo­tel­les­sa voi­si Suo­mes­sa yrit­tää val­mis­taa lii­ken­ne­polt­toai­nei­ta puus­ta. Oli­si hyö­dyl­lis­tä kokeil­la saa­ko sii­tä kan­nat­ta­vaa säh­kön- ja läm­mön­tuo­tan­non yhtey­des­sä. Teki­si hyvää vaihtotaseellekin.

  46. Auto­di­dak­ti:
    Aki Suok­ko kir­joit­ti 20.11.2012 kel­lo 19:47:

    Mihin tämä “työn tuot­ta­vuu­den” kas­vu perus­tuu? Vas­taus on, että fos­sii­li­seen ener­gi­aan, ei sii­hen että maa­ta­lou­des­sa oltai­siin huo­mat­ta­vas­ti aiem­paa “fik­sum­pia”. Maa­ta­lous on nykyi­sen sitä, että maan avul­la muun­ne­taan fos­sii­lis­ta energiaa(esim. typ­pi­lan­noit­teet) ruu­ak­si. Tuot­ta­vuu­den kas­vu tar­koit­taa kes­tä­mä­tön­tä fos­sii­li­sen ener­gian käyt­töä. Kyse ei ole vain HALVAN öljyn lop­pu­mi­ses­ta, sil­lä myös (esim.) fos­fo­ris­ta tulee ole­maan niuk­kuut­ta tulevaisuudessa.’

    Aina­kin minun kou­luai­ka­na­ni maa­ta­lous oli sitä, että vedes­tä ja hii­li­diok­si­dis­ta sido­taan AURINKOENERGIAA soke­riin ja sivu­tuot­tee­na syn­tyy hap­pea. Typ­pi­lan­noit­tei­ta­kaan ei sanot­tu fos­sii­li­sik­si polt­toai­neik­si. Myös­kin fos­sii­li­set polt­toai­neet ovat jos­kus kau­an sit­ten varas­toi­tu­nut­ta aurin­koe­ner­gi­aa, joka vain nyt on otet­tu käyt­töön. Samal­la hii­li­diokd­si­di ollaan palaut­ta­mas­sa ilmakehään.

    En tie­dä Suo­mes­ta, mut­ta USA:ssa kehi­tys 1900-luvul­la perus­tui 70-%:sesti fos­sii­li­sen ener­gian hal­pe­ne­mi­seen (mm. Robert Ayres on tut­ki­nut tätä). 1970-luvul­ta alkaen löy­tyi “Solowin resi­du­aa­li”, joka mitä ilmei­sim­min tuli informaatioteknologiasta.’

    Tämä lähin­nä ilmai­see sen, että ener­gia on tär­ke­ää ja 1900-luvul­la suu­rin osa ener­gias­ta on tuo­tet­tu fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la. Väi­te, että kehi­tys perus­tui fos­sii­li­sen ener­gian hal­pe­ne­mi­seen, on minus­ta outo (mitä se tar­koit­taa?). Hal­pe­ne­mi­nen tar­koit­taa sitä, että tar­jon­ta lisään­tyy nopeam­min kuin kysyn­tä. Toi­saal­ta his­to­ria ei ole tae tule­vas­ta. Nykyi­sin alkaa olla myös mui­ta mene­tel­miä ener­gian tuot­ta­mi­seen, joten riip­pu­vuus fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta pie­ne­nee ja toden­nä­köi­ses­ti samoin käy mai­nit­se­mal­le­si korrelaatiolle.

    Auto­di­dak­ti,

    Typ­pi­lan­noit­teet perus­tu­vat ammo­niak­kiin ja sitä val­mis­te­taan maa­kaa­sua ja ilman typ­peä raa­ka-ainei­na käyt­täen ns. Haber–Bosch-menetelmällä. Pro­ses­sis­sa kuluu fos­sii­lis­ta ener­gi­aa maa­kaa­sun muo­dos­sa, sii­nä tar­vi­taan n. 700 asteen läm­pö­ti­laa ja suu­ria pai­nei­ta, joi­hin kuluu kum­paan­kin run­saas­ti energiaa.
    Maa­kaa­sun ja Haber–Bosch-prosessin ansios­ta maa­il­mas­sa on noin 4 mil­jar­dia näl­käis­tä suu­ta vähem­män (tai oli­si­ko näi­tä ihmi­siä lain­kaan jos oli­si vain luo­mu­vil­je­lyä). Täs­sä on minus­ta perus­te sanoa, että maa­ta­lous on maa­kaa­sun muun­ta­mis­ta ruuaksi.

    Tosi­aan talous­kas­vu perus­tui aika pit­käl­ti Tek­sa­sin ja Sau­di-Ara­bian öljyyn, jois­ta toi­nen on lop­pu ja tois­ta ei rii­tä vien­tiin enää 20 vuo­den kulut­tua. Näis­sä mega­lo­maa­ni­sen laa­duik­kais­sa öljye­siin­ty­mis­sä jokai­nen tuo­tan­toon kulu­tet­tu mega­jou­le tuot­ti 100 mega­jou­lua öljyä. Kun men­nään USA:n ter­va­hiek­kae­siin­ty­miin, niin tuo suh­de on enää luok­kaa 4, ja mm. sik­si öljy kal­lis­tuu. Jos haluat pereh­tyä asi­aan tar­kem­min, niin täs­sä on vii­te: http://www.abundancedebunked.com/downloads/Ayres-TheRoleOfPhysicalWork.pdf.

    Fos­sii­li­nen ener­gia on mui­nais­ta aurin­koe­ner­gi­aa, olet oikeas­sa. Mut­ta et otta­nut huo­mioon, että fos­sii­lis­ta ener­gi­aa pol­te­taan 300 sekun­nis­sa se mää­rä, jon­ka sito­mi­seen meni 300 vuot­ta, joten olem­me kau­ka­na tasa­pai­nos­ta ja sik­si ilmas­to on lämpiämässä.

    Jasa,

    Jos tun­net talou­den lai­na­lai­suuk­sia parem­min kuin IMF:n eko­no­mis­tit, joi­den eräs ske­naa­rio tuot­ti tuon 1400 %:n hin­nan nousun öljyl­le, niin ker­ro ihmees­sä mikä hei­dän vii­me kuus­sa jul­kai­se­mas­saan “Oil and the World Eco­no­my: Some Pos­sible Futu­res” jul­kai­sun mal­lis­sa on pie­les­sä kun se tuot­taa ulos yhte­nä vaih­toeh­to­na juu­ri­kin tuon 1400 %:n hinn­an­nousun. investointeja.

    Olem­me kovaa vauh­tia menos­sa lin­ko­la­lai­seen maa­il­maan, sil­lä nyt on käsil­lä oikeas­taan “peak eve­ryt­hing”. Mai­nit­se­pa jokin ylei­nen raa­ka-aine (nik­ke­li, kupa­ri, rau­ta…), ja anna vii­te tähän, jon­ka reaa­li­hin­ta vuon­na 2008 ennen taan­tu­maa oli hal­vem­pi kuin vuon­na 1980? Luu­len­pa että et löy­dä sel­lais­ta. Minus­ta tämä on aika huo­les­tut­ta­va sig­naa­li eikä ehkä seli­ty pel­käs­tään spe­ku­la­tii­vi­sil­la sijoi­tuk­sil­la raa­ka-ainei­siin. Minus­ta tämä voi hyvin­kin vii­ta­ta sii­hen että olem­me siir­ty­mäs­sä hal­van öljyn jäl­kei­seen aika­kau­teen, joka on var­mas­ti mones­sa suh­tees­sa eri­lai­nen kuin se jon­ka koim­me 1900-luvulla.

  47. Evert The Neve­Rest:
    HS: “Puo­lus­tus­voi­mat vaih­taa kaik­ki koti­mai­set Sisu-merk­ki­set tela­kuor­ma-auton­sa norjalaisiin.”

    Lapis­sa ei ole edes kun­non tie­to­lii­ken­neyh­teyk­siä – pian siel­lä on siis 400 telaketjukuormuria.

    Täl­lai­set val­tion ja armei­jan tois­tu­vat ulko­mail­ta teh­nyt puo­li­po­liit­ti­set han­kin­tao­pe­raa­tiot anta­vat maa­il­mal­le vähin­tään­kin outo­ja sig­naa­le­ja Suomesta. 

    Puo­lus­tus­ky­vyn kan­nal­ta täl­lä­kään han­kin­nal­la ei ole vähäis­tä­kään uskot­ta­vuut­ta – päinvastoin! 

    Ostok­set eivät myös­kään ole eduk­si suo­ma­lai­sel­le kil­pai­lu­ky­vyl­le ja suo­ma­lais­ten tuot­tei­den maineelle.

    Eivät­kö kaik­ki jo tien­neet oike­aa syy­tä? Kyse on ns. natot­ta­mi­ses­ta eli Suo­men puo­lus­tus­voi­mat saa­te­taan kai­kel­ta osin Nato-yhteen­so­pi­vak­si. Sii­hen kuu­luu myös Single Fuel Consept

    http://www.nato.int/docu/logi-en/1997/lo-1511.htm

    Kun näi­tä nato­tus­muu­tok­sia teh­dään pik­ku­hil­jaa, niin jen­gi ei vaan tajuu. Oheis­tap­pio­na tulee tie­tys­ti vie­lä käyt­tö­kel­poi­sen mate­ri­aa­lin myyn­ti tai romutus.

  48. Aki Suok­ko: Niin­pä, polt­to­moot­to­rin tai voi­ma­lan polt­toai­ne­ta­lous para­nee ehkä joi­ta­kin pro­sent­tiyk­si­köi­tä seu­raa­vien vuo­si­kym­me­nien aika­na (poten­ti­aa­lia paran­taa polt­to­moot­to­ria tai nykyi­siä voi­ma­lai­tok­sia ei enää kovin pal­jon ole jäl­jel­lä fysii­kan laeis­ta johtuen). 

    Pitäi­sin enem­män­kin toden­nä­köi­se­nä, että jol­la­kin aika­vä­lil­lä met­sä­ko­neen (ja trak­to­rin) voi­man­läh­teek­si vaih­tuu fos­sii­li­sen öljyn sijaan jon­kin­lai­nen uusiu­tu­va polt­toai­ne, tai uusiutuvalla/ydinenergialla tuo­tet­tu sähkö.

  49. Mai­nit­se­pa jokin ylei­nen raa­ka-aine (nik­ke­li, kupa­ri, rau­ta…), ja anna vii­te tähän, jon­ka reaa­li­hin­ta vuon­na 2008 ennen taan­tu­maa oli hal­vem­pi kuin vuon­na 1980?”

    Mine­raa­lit eivät ole lop­pu­mas­sa. Nyt­tem­min hinn­an­no­suis­sa on kyse ollut kei­not­te­lus­ta. Raa­ka-aine­pörs­seis­sä voi lyö­dä vetoa lähes min­kä tahan­sa raa­ka-aineen hinnasta. 

    Pää­oma­pii­rien kiin­nos­tus on siir­ty­nyt pörs­sien heik­kou­den ja irto­ra­han vuok­si juu­ri tuol­lai­seen spe­ku­loin­tiin. Joi­na­kin vuo­si­na on esi­mer­kik­si lähes koko­nai­nen kaa­kao­sa­to ostet­tu pois yhden pelu­rin toimesta.

  50. anti­ke­pu­lai­nen:
    Maa­ta­lou­des­sam­me tuot­ta­vuus on kas­va­nut, mut­ta kas­vun­va­raa­kin on: suo­ma­lai­sil­la mai­to­ti­loil­la vil­je­li­jän työn tuot­ta­vuus on yhä voi­si­ko sanoa kehi­tys­maa­ta­soa eli noin puo­let Ruot­siin, alle kol­man­nes Tans­kaan ja noin nel­jän­nes Austra­li­aan tai Uuteen-See­lan­tiin verrattuna. 

    http://www.proagriaoulu.fi/files/maitomanagement/tanskan_maatalous_ja_maidontuotanto.pdf

    Heik­ko tuot­ta­vuus johtuu 

    - keh­nos­ta satotasosta
    — vali­tus­ta maa­ta­lous­po­li­tii­kas­ta eli pie­nis­tä per­he­vil­jel­mis­tä siel­lä-tääl­lä ja var­sin­kin mai­don­tuo­tan­nos­sa siel­lä, eli pohjoisessa
    — maa­ta­lous­po­li­tiik­ka eli kepun har­ras­ta­ma tulon­ja­ko­po­li­tiik­ka on pitä­nyt huo­len, ettei tehos­ta­mis­ta ole tarvittu

    (Huo­mau­tan mai­don­tuo­tan­nos­ta eri­tyi­ses­ti, että eläin­ten hyvin­voin­ti PARANEE yksik­kö­koon kas­vaes­sa. Joten tehot­to­muut­ta ei pidä aina­kaan eläin­ten hyvin­voin­nil­la yrit­tää perustella.)

    Suo­mi on EU-tilas­to­jen mukaan keskitasoa.Heikompi tuot­ta­vuus näyt­ti EU:n komis­sion tilas­ton (Euros­tat, 2007–2009) mukaan (yrittjätulo/tila)olleen yllät­täen maa­ta­lous­maa Tans­kas­sa (tap­pio­ta ‑28268/tila), Slo­va­kias­sa, Bal­tian mais­sa, Puo­las­sa, yleen­sä itä-Euroo­pan mais­sa, Irlan­nis­sa, Por­tu­ga­li­sa. Myös Ruot­si oli Suo­men tasol­la. Paras yrit­tä­jä­tu­lo maa­ta­lou­des­ta jäi käteen poh­jois-Ita­lias­sa/­Lom­bar­dia, Poh­jois-Rans­kas­sa (Cham­pag­ne-Arden­ne !), Sak­sas­sa, Englan­nis­sa ja Bene­lux-mais­sa. Suu­rin­ta maataloustuki/ha oli Kana­rian­saa­ril­la, Mal­tal­la, Suo­mes­sa, pohjois-Ruotsissa,pohjois-Italiassa/Lombardia, Bene­lux-mais­sa, etelä_Saksassa, Itä­val­las­sa, Slo­ve­nias­sa ja Kreikassa.

    Hyvä kom­ment­ti Aki Suo­kol­ta fos­sii­li­sen ene­gian mer­ki­tyk­ses­tä ! Pit­käl­ti samaa mieltä.

  51. Aki Suok­ko: Jos tun­net talou­den lai­na­lai­suuk­sia parem­min kuin IMF:n eko­no­mis­tit, joi­den eräs ske­naa­rio tuot­ti tuon 1400 %:n hin­nan nousun öljylle

    Aika monen eko­no­mis­tin mukaan mm. USA:n asun­to­jen koko maa­ta kos­ke­va hin­to­jen las­kun toden­nä­köi­syys oli pyö­reä nol­la. Vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten val­tion­lai­no­jen kor­koe­roa seu­raa­mal­la Krei­kan ja Sak­san välil­lä ei ollut min­kään­lais­ta riskieroa. 

    Noin 13 vuot­ta sit­ten Sone­ra oli arvok­kaam­pi kuin kaik­ki suo­ma­lai­set perus­me­tal­li­fir­mat yhteensä.

    Eli jos joku eko­no­mis­tien mal­li antaa jär­jet­tö­miä tulok­sia, ne tulok­set oikeas­ti ovat jär­jet­tö­miä eli irti reaalitodellisuudesta.

  52. Hei­kom­pi tuot­ta­vuus näyt­ti EU:n komis­sion tilas­ton (Euros­tat, 2007–2009) mukaan (yrittjätulo/tila)olleen yllät­täen maa­ta­lous­maa Tans­kas­sa (tap­pio­ta ‑28268/tila),”

    Sekoi­tat tulok­sen ja työn tuot­ta­vuu­den. Maa­ta­lou­den heik­ko tulos (syy­nä useim­min alhai­set hin­nat) voi olla edul­li­nen kulut­ta­jil­le — usein onkin — mut­ta heik­ko työn tuot­ta­vuus ei koskaan.

  53. OS kir­joit­taa: “Käsit­te­len kas­vua kulu­tus­mah­dol­li­suu­den kasvuna.”

    Minus­ta tämä on vää­rä lähtökohta.

    Oikea läh­tö­koh­ta on ris­kin käsi­te ja sii­tä joh­det­tu kasvu.

    Perus­te­len tätä seuraavasti:

    1) Koko hyvin­voin­tim­me on perim­mäl­tään läh­töi­sin ris­ki­no­tos­ta, ris­kin onnis­tu­nees­ta hal­lit­se­mi­ses­ta ja onnis­tu­mi­ses­ta seu­raa­vas­ta kasvusta.

    2) Mark­ki­na­ta­lou­des­sa ris­kin mana­ge­roin­tia ja sii­tä mah­dol­li­ses­ti saa­ta­via voit­to­ja var­ten on kek­sit­ty “osa­keyh­tiö”, joka on eräs kaik­kien aiko­jen upeim­mis­ta keksinnöistä.

    3) Eräs kil­pai­le­va “kek­sin­tö” on sosia­lis­mi-idea, jon­ka mukaan kaik­ki ris­kit sysä­tään val­tion nis­kaan. Tämä idea on kär­si­nyt jo kal­man­ha­jui­sen kon­kurs­sin ja sii­tä syys­tä se on paras­ta pikai­ses­ti jo unohtaa.

    4) Vie­lä van­hem­pi “kek­sin­tö” oli kunin­gas / uskon­to-ide­aan perus­tu­va sys­tee­mi, jos­sa kaik­ki talou­del­li­nen toi­min­ta perus­tui kor­keam­mal­ta tahol­ta saa­tuun mie­li­val­tai­seen lupaan. Tämä sys­tee­mi tun­ne­tus­ti romah­ti jo ennen sosialismia.

    Täs­tä seu­raa se, että yri­tys­toi­min­nan toi­min­ta-ehto­ja paran­ta­mal­la saa­daan sitä vält­tä­mä­tön­tä kas­vua. Kaik­ki muu on tuu­leen päin kusemista.

    Jos ei ymmär­rä ris­kin käsi­tet­tä, tai yrit­tää lakais­ta ris­kin pelot­ta­va­na pois näky­vis­tä maton alle, niin huo­nos­ti­han sii­nä käy.

    Se joka ris­kin taju­aa ja osaa sitä hal­li­ta, kor­jaa lop­pu­jen lopuk­si aina potin. Muut jää­vät rui­kut­ta­maan rannalle.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka ymmär­tää ris­kin, mut­ta ei ruikuttajia

  54. JaSa: Juu­ri näin tai oikeas­taan vie­lä pahem­min. Jo nykyi­nen­kin öljyn hin­ta riit­tää nyky­tek­no­lo­gial­la sii­hen, että polt­to­nes­tei­tä kan­nat­taa tiris­tää öljy­hie­kas­ta ja muis­ta kak­kos­luo­kan fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta. Jot­ta Alber­taa ja sen myö­tä pal­loa ei pais­te­ta, öljyn tuot­ta­ja­hin­ta pitäi­si saa­da nopeas­ti alas, mut­ta lii­ken­ne­polt­to­nes­tei­den kulut­ta­ja­hin­nat pikem­min­kin vie­lä vähän ylös. Sii­hen väliin roi­ma hii­li­diok­si­di­ve­ro. Ihan ilmei­nen rat­kai­su, talous­o­pin alkeis­kurs­sil­ta. Mikä täs­sä on niin vaikeaa?

    Mark­ki­na­ta­lous — sehän se hin­nat määrittää.

  55. Sep­po Korp­poo:

    snip’
    3) Eräs kil­pai­le­va “kek­sin­tö” on sosia­lis­mi-idea, jon­ka mukaan kaik­ki ris­kit sysä­tään val­tion nis­kaan. Tämä idea on kär­si­nyt jo kal­man­ha­jui­sen kon­kurs­sin ja sii­tä syys­tä se on paras­ta pikai­ses­ti jo unohtaa.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka ymmär­tää ris­kin, mut­ta ei ruikuttajia

    Eipä ole tämä ‘sosia­lis­mi’ unoh­tu­mas­sa, se elää ja voi hyvin finanssimaailmassa.

  56. Sep­po Korp­poo:

    snip’
    Se joka ris­kin taju­aa ja osaa sitä hal­li­ta, kor­jaa lop­pu­jen lopuk­si aina potin. Muut jää­vät rui­kut­ta­maan rannalle.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka ymmär­tää ris­kin, mut­ta ei ruikuttajia

    Juu­ri täl­lai­sia ris­kin hal­lit­si­joi­ta on esim. Krei­kan pank­ki­sek­to­ril­la — ja aika moni tosi­aan sitä tääl­lä rau­koil­la rajoil­la ruikuttaa.

  57. Osmo,

    Suo­men talou­den teh­tä­vä on teh­dä asu­mi­nen ja yrit­tä­mi­nen Suo­mes­sa mah­dol­li­sek­si ja mielekkääksi.

    Muu­toin yri­tys­ten on pak­ko siir­tyä otta­maan ris­kiä muu­al­le ja tuot­ta­maan hyö­dyk­kei­tään sikä­läi­sil­le kuluttajille.

  58. Aki Suok­ko:
    “Typ­pi­lan­noit­teet perus­tu­vat ammo­niak­kiin ja sitä val­mis­te­taan maa­kaa­sua ja ilman typ­peä raa­ka-ainei­na käyt­täen ns. Haber–Bosch-menetelmällä. Pro­ses­sis­sa kuluu fos­sii­lis­ta ener­gi­aa maa­kaa­sun muo­dos­sa, sii­nä tar­vi­taan n. 700 asteen läm­pö­ti­laa ja suu­ria pai­nei­ta, joi­hin kuluu kum­paan­kin run­saas­ti energiaa.
    Maa­kaa­sun ja Haber–Bosch-prosessin ansios­ta maa­il­mas­sa on noin 4 mil­jar­dia näl­käis­tä suu­ta vähem­män (tai oli­si­ko näi­tä ihmi­siä lain­kaan jos oli­si vain luo­mu­vil­je­lyä). Täs­sä on minus­ta perus­te sanoa, että maa­ta­lous on maa­kaa­sun muun­ta­mis­ta ruuaksi.”

    Veh­näs­sä on ravin­toe­ner­gi­aa 14080 kJ/kg ja (netis­tä löy­de­tys­tä pdf:stä löy­det­ty) val­mis­tuk­seen käy­tet­ty ener­gia kaik­ki­neen: Veh­nän vil­je­ly ja jau­hon kul­je­tus /USA (LCA): 3300 J/670 g (lan­noit­tei­den ja tor­jun­ta-ainei­den val­mis­tus 842 J ja kul­je­tus 29 J, vil­je­ly 490 J, konei­den val­mis­tus 85 J, kul­je­tus 1900 J). Siis saa­tu ener­gia on noin kol­min­ker­tai­nen kulu­tet­tuun (fos­sii­li­seen?) ener­gi­aan verrattuna.

  59. Auto­di­dak­ti:
    Aki Suokko:
    “Typ­pi­lan­noit­teet perus­tu­vat ammo­niak­kiin ja sitä val­mis­te­taan maa­kaa­sua ja ilman typ­peä raa­ka-ainei­na käyt­täen ns. Haber–Bosch-menetelmällä. Pro­ses­sis­sa kuluu fos­sii­lis­ta ener­gi­aa maa­kaa­sun muo­dos­sa, sii­nä tar­vi­taan n. 700 asteen läm­pö­ti­laa ja suu­ria pai­nei­ta, joi­hin kuluu kum­paan­kin run­saas­ti energiaa.
    Maa­kaa­sun ja Haber–Bosch-prosessin ansios­ta maa­il­mas­sa on noin 4 mil­jar­dia näl­käis­tä suu­ta vähem­män (tai oli­si­ko näi­tä ihmi­siä lain­kaan jos oli­si vain luo­mu­vil­je­lyä). Täs­sä on minus­ta perus­te sanoa, että maa­ta­lous on maa­kaa­sun muun­ta­mis­ta ruuaksi.”

    Veh­näs­sä on ravin­toe­ner­gi­aa 14080 kJ/kg ja (netis­tä löy­de­tys­tä pdf:stä löy­det­ty) val­mis­tuk­seen käy­tet­ty ener­gia kaikkineen:Vehnän vil­je­ly ja jau­hon kul­je­tus /USA (LCA):3300 J/670 g (lan­noit­tei­den ja tor­jun­ta-ainei­den val­mis­tus 842 J ja kul­je­tus 29 J, vil­je­ly 490 J, konei­den val­mis­tus 85 J, kul­je­tus 1900 J).Siis saa­tu ener­gia on noin kol­min­ker­tai­nen kulu­tet­tuun (fos­sii­li­seen?) ener­gi­aan verrattuna.

    Jos oikein ymmär­sin nois­ta luvuis­ta, niin kah­ta aurin­gos­ta peräi­sin ole­vaa jou­lea koh­ti kuluu yksi jou­le fos­sii­lis­ta tai ydin­e­ner­gi­aa (jäte­tään huo­miot­ta pie­ni osuus uusiu­tu­via USA:n säh­kön­tuo­tan­nos­ta). Täs­sä jätäm­me huo­miot­ta myös sen, että typ­pi­lan­noit­tei­ta käy­tet­tiin yli­mää­rin ja se yli­mää­rä huuh­tou­tui lähim­pään vesis­töön eikä kulu­nut veh­nän­tuo­tan­nos­sa. Tiuk­ka­pi­pon mukaan tämä tie­tys­ti kuu­luu las­kea veh­nän­tuo­tan­non ener­gia­kus­tan­nuk­sik­si elinkaaritarkastelussa.

    Noi­ta nume­roi­ta tär­keäm­pi point­ti on mie­les­tä­ni se, että ilman fos­sii­lis­pe­räi­siä lan­noit­tei­ta heh­taa­ri­tuot­to jäi­si mur­to-osaan, joten olen edel­leen samaa miel­tä kuin aiem­min, että (teho)maatalous on fos­sii­li­sen ener­gian muun­ta­mis­ta ruo­ka-aineik­si. Onnek­si mei­dän ei tar­vit­se olla vält­tä­mät­tä samaa mieltä:).

    Fos­sii­li­nen ener­gia on niin olen­nai­nen osa län­si­mais­ta elä­män­ta­paa, että emme tule edes aja­tel­leek­si mis­sä kaik­kial­la se vaikuttaa.

    Nois­ta elin­kaa­ria­na­lyy­seis­tä muu­ten sen ver­ran, että ne anta­vat aina mini­mi­tu­lok­sen käy­te­tyn ener­gian osal­ta, sil­lä elin­kaa­ri­tar­kas­te­lun rajat täy­tyy aina vetää johon­kin ja toi­voa, että mitään oleel­lis­ta ei jää­nyt huomioimatta.

    Pää­tän omal­ta osal­ta­ni kes­kus­te­lun tähän.

  60. anti­ke­pu­lai­nen:
    “Hei­kom­pi tuot­ta­vuus näyt­ti EU:n komis­sion tilas­ton (Euros­tat, 2007–2009) mukaan (yrittjätulo/tila)olleen yllät­täen maa­ta­lous­maa Tans­kas­sa (tap­pio­ta ‑28268/tila),”

    Sekoi­tat tulok­sen ja työn tuot­ta­vuu­den. Maa­ta­lou­den heik­ko tulos (syy­nä useim­min alhai­set hin­nat) voi olla edul­li­nen kulut­ta­jil­le – usein onkin – mut­ta heik­ko työn tuot­ta­vuus ei koskaan.

    Minä en nyt kat­so tilan­net­ta pel­käs­tään kulut­ta­jan kan­nal­ta. Käsit­tääk­se­ni Tans­kan huo­no tilan­ne joh­tui alhais­ten hin­to­jen ohel­la maa­ti­lo­jen yli­vel­kaan­tu­mi­ses­ta. Siel­lä maa­ti­loil­la käy­dään pal­jon kaup­paa ja on muo­dos­tu­nut jon­kin­lai­nen maa­ti­lo­jen hin­ta­kupla. Siel­lä muu­ten val­tio antaa/antoi ? tukea maa­ti­lo­jen ostoon maatalousopiskelijoille.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Seppo
    Talou­den teh­tä­vä on tuot­taa hyö­dyk­kei­tä kuluttajille.

    Ei talou­del­la mitään teh­tä­vää ole, talous vaan on. Sama kuin yrit­täi­si väit­tää, että sääl­lä tai ilma­ke­häl­lä tms. ilmiöl­lä on “teh­tä­vä”.

  62. No, vähän menee seman­tii­kan puo­lel­la, mut­ta talous on sitä, kun vaih­de­taan asioi­ta joi­ta tuo­te­taan. Täl­lä vaih­dan­nal­la vaih­dan­nan osa­puo­let pyr­ki­vät johon­kin, ja se pää­mää­rä on pää­sään­töi­ses­ti yksi­tyi­nen kulutus.

    Yri­tyk­set ovat ole­mas­sa kos­ka nii­den avul­la orga­ni­soi­daan tätä toi­min­taa. Kehi­tys yleen­sä joh­taa sii­hen että yri­tyk­sis­sä on enem­män ihmi­siä kuin yksi. Kun talous on äärim­mäi­sen kehit­ty­mä­tön, jokai­nen ihmi­nen on yrittäjä.

  63. Minä en nyt kat­so tilan­net­ta pel­käs­tään kulut­ta­jan kan­nal­ta. Käsit­tääk­se­ni Tans­kan huo­no tilan­ne joh­tui alhais­ten hin­to­jen ohel­la maa­ti­lo­jen yli­vel­kaan­tu­mi­ses­ta. Siel­lä maa­ti­loil­la käy­dään pal­jon kaup­paa ja on muo­dos­tu­nut jon­kin­lai­nen maa­ti­lo­jen hintakupla.”

    Kupla ei syn­ny ilman että tar­peek­si moni arvioi oston koh­teen houkuttelevaksi. 

    Siel­lä muu­ten val­tio antaa/antoi ? tukea maa­ti­lo­jen ostoon maatalousopiskelijoille.”

    Suo­mes­sa anne­taan tukea “nuo­ril­le” eli kai­kil­le alle 40-vuo­tiail­le tilan osta­jil­le. Ja kun tulee inves­toin­tien aika, anne­taan lisää. Navet­taan­kin jopa 55 % kus­tan­nuk­sis­ta. Suo­mes­sa on avo­kä­ti­sem­pi tuki­po­li­tiik­ka kuin missään.

  64. Talous vajo­aa ja joi­den­kin mie­les­tä Suo­men talou­den tär­kein teki­jä on kol­me kou­lu­tus­päi­vää. Onko Suo­mes­sa kou­lu­tus­va­je vai mis­tä on kyse? 

    Kou­lu­tus­han on kei­no, ja nyt tun­tuu että se on tavoi­te. Onko kou­lu­tus­päi­vä edes oikea nimike? 

    Onko kol­men päi­vän kou­lus­oh­jel­ma luet­ta­vis­sa jossain.

    Voi­tai­siin­ko aja­tel­la, että kysei­nen kou­lu­tus jär­jes­tet­täi­siin täs­sä talous­ti­lan­tees­sa työ­ajan ulkopuolella.

  65. Evert The Neve­Rest: Onko kol­men päi­vän kou­lus­oh­jel­ma luet­ta­vis­sa jossain.

    Nuo kol­me kou­lu­tus­päi­vää ovat suo­ras­taan hil­pei­tä. Työn­te­ki­jät kan­nat­ta­vat nii­tä, kos­ka mie­les­sä siin­tää haus­ka lai­va­se­mi­naa­ri ilman tur­han tiuk­kaa ohjel­maa. Työ­nan­ta­jat inhoa­vat nii­tä juu­ri samas­ta syystä.

    Mut­ta jos tuo kou­lu­tus on tiuk­kaa asian opis­ke­lua tyl­säs­sä luok­ka­huo­nees­sa ilman juo­mia ja työ­paik­ka­ruu­al­la, nii­tä kou­lu­tus­päi­viä eivät yleen­sä halua työntekijätkään.

    En ihan ymmär­rä työ­nan­ta­ja­puo­len intoa tor­pa­ta asia, jos se on ollut sitä mis­tä on jul­ki­suu­des­sa ollut puhe. Puhe on ollut sii­tä, että jokai­nen työn­te­ki­jä osal­lis­tuu vähin­tään kol­me­na päi­vää vuo­des­sa työ­nan­ta­jan osoit­ta­maan osaa­mis­ta työ­teh­tä­väs­sä nos­ta­vaan koulutukseen.

  66. Jos kou­lu­tus­päi­vät ovat ril­lu­ma­rei­tä ilman rele­vant­tia ohjel­maa, verot­ta­ja perii niis­tä veron.

    Jos kou­lu­tus­päi­vät mene­vät verol­le, niin pitää tar­jo­ta vaih­toeh­to­na sitä halua­vil­le vero­ton kirjekurssi.

  67. Suo­men talou­des­sa on vähän omi­tuis­ta, että toi­sin kuin naa­pu­rim­me emme ole menes­ty­neet ihan perus­kau­pas­sa kuten rät­tia­lal­la (hen­nes & mau­ritz) tai huo­ne­ka­lu­kaup­piai­na (ikea).

    Suo­mes­sa hel­pos­ti yri­te­tään lii­an vai­ke­aa eli jotain nano- tai bio- tai jotain muu­ta suur­ta tut­ki­mus­osaa­mis­ta vaa­ti­vaa alue­val­taus­ta talou­des­sa. Kan­nat­tai­si ehkä yrit­tää ensin rät­ti- ja sohvaosastolla.

  68. åke: Suo­mes­sa hel­pos­ti yri­te­tään lii­an vai­ke­aa eli jotain nano- tai bio- tai jotain muu­ta suur­ta tut­ki­mus­osaa­mis­ta vaa­ti­vaa alue­val­taus­ta talou­des­sa. Kan­nat­tai­si ehkä yrit­tää ensin rät­ti- ja sohvaosastolla.

    Me emme ole hyviä kulut­ta­ja­kau­pas­sa. Mut­ta mikä lait­taa ajat­te­le­maan, että kulut­ta­ja­kaup­pa oli­si help­poa? Kyse­hän ei ole rät­tien tai möö­pe­lien teke­mi­ses­tä, vaan nii­den osta­mi­ses­ta köy­hem­mis­tä mais­ta ja myy­mi­ses­tä vähem­män köy­hiin maihin.

    Suo­mel­la on onnet­to­man pie­net koti­mark­ki­nat, vähän pää­omia ja pit­kä mat­ka isom­mil­le mark­ki­noil­le. Ruot­sa­lai­sil­la nämä ongel­mat ovat sel­väs­ti vähäi­sem­piä, ja vuo­si­kym­men­ten saa­tos­sa ker­ty­nyt vähit­täis­kau­pan kult­tuu­ri ja osaa­mi­nen näkyy. Hyvä menes­tys­te­ki­jä Ruot­sil­le, kos­ka sitä on vai­kea kopioida.

  69. Ruot­sis­sa ei ole saman­lais­ta mat­kus­ta­mis­vim­maa kuin Suo­mes­sa. Siel­lä ei ole tapa­na, että dele­gaa­tiot mat­kus­ta­vat kunin­kaan muka­na ulko­mail­le “myy­mään Ruot­sia”. Siel­lä kut­su­taan ulko­mail­ta, esim. Kii­nas­ta, sijoit­ta­ja­del­gaa­tio Ruotsiin. 

    Ruot­sa­lai­nen tapa on pal­jon vie­raan­va­raii­sem­paa ja tehok­kaam­paa kuin suo­ma­lai­nen tapa änke­tä itsen­sä tykö, ja sii­nä sivus­sa vie­lä änky­röi­dä itsen­sä ilta­päi­vä­leh­tien otsikoihin

  70. Vihe­rins­si: En ihan ymmär­rä työ­nan­ta­ja­puo­len intoa tor­pa­ta asia, jos se on ollut sitä mis­tä on jul­ki­suu­des­sa ollut puhe. Puhe on ollut sii­tä, että jokai­nen työn­te­ki­jä osal­lis­tuu vähin­tään kol­me­na päi­vää vuo­des­sa työ­nan­ta­jan osoit­ta­maan osaa­mis­ta työ­teh­tä­väs­sä nos­ta­vaan koulutukseen.

    Mitäs vai­keas­ti ymmär­ret­tä­vää täs­sä on? Työ­nan­ta­jat tie­tä­vät, että eivät pys­ty kek­si­mään mitään uut­ta ja tuot­ta­vam­paa. SIk­si on ihan tur­haa opet­taa mitään uut­ta työn­te­ki­jöil­le­kään. Jos työ­na­na­ta­jal­la on idea jos­ta­kin uudes­ta tuot­tees­ta tai pal­ve­lus­ta tms, niin tyh­mä­kin työ­nan­ta­ja ymmär­tää kou­lutt­taa työn­te­ki­jöi­tään vastaavasti.

    Suo­men talou­den ongel­mis­sa on kyse täy­sin kyvyt­tö­mien yri­tys­joh­ta­jien suu­res­ta mää­räs­tä. Mitään uut­ta eivät kek­si, kes­kit­ty­vät vain rui­kut­ta­maan val­tiol­ta tukea.

  71. åke: Suo­men talou­des­sa on vähän omi­tuis­ta, että toi­sin kuin naa­pu­rim­me emme ole menes­ty­neet ihan perus­kau­pas­sa kuten rät­tia­lal­la (hen­nes & mau­ritz) tai huo­ne­ka­lu­kaup­piai­na (ikea).

    Ehkä syy on sii­nä että suo­ma­lai­set tuot­teet ovat kes­ki­mää­rin hin­ta-laa­tusuh­teel­taan huo­no­ja ja han­ka­las­ti ostet­ta­vis­sa. Kos­kee myös yri­tys­ten välis­tä kauppaa.

  72. Edes kulut­ta­ja­kaup­pa ei ole help­poa. Aja­tus oli, että se on kui­ten­kin vähän hel­pom­paa kuin tek­ni­siä tai tie­teel­li­siä inno­vaa­tioi­ta heti alkuun vaa­ti­vat alat.

    No, onhan tääl­lä ruot­sis­sa­kin k‑rauta.

  73. Käy­tän­nös­sä kaup­pi­aat ja yrit­tä­jät otta­vat mel­koi­ses­ti tak­kiin­sa arvo­li­sä­ve­ron nos­ton takia, kos­ka he jou­tu­vat leik­kaa­maan omia katteitaan.

    Mm. iso­jen ket­ju­nen päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pois­sa arvon­li­sä­ve­ro tulee hin­toi­hin yhdes­sä yös­sä, kun hyl­ly­mer­kin­nät uusi­taan ja kas­sa­jär­jes­tel­mät päivitetään.

    Mones­sa kau­pas­sa arvo­li­sä­ve­ron koro­tus vie­dään hin­toi­hin vii­veel­lä tai nii­tä ei vie­dä ollenkaan.

    Kun hin­ta­mer­kin­nät ovat tuot­teis­sa, niin uudel­leen­hin­noit­te­lu on erit­täin kal­lis ope­raa­tio. Monel­la alal­la ja var­sin­kin net­ti­kau­pois­sa hin­to­ja on har­mo­ni­soi­tu kil­pai­li­joi­den kes­ken ja nii­hin­kään ei hel­pos­ti kajota.

    Moni kaup­pa ja kaup­pias on jät­tä­nyt vii­mei­sen koro­tuk­sen 22 pro­sen­tis­ta 23 pro­sent­tiin vie­mät­tä hin­toi­hin Sama tapah­tu­nee nyt kun vero nousee vuo­den alus­ta 24 prosenttiin. 

    Pro­sen­tu­aa­les­ti ALV on sil­loin nous­sut yhdek­sän pro­sent­tia. Tosin las­ken­nal­li­ses­ti tuo­te­koh­tai­nen kate ei samaa ver­taa putoa, tun­tu­vas­ti kylläkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.