Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.11.2012

43 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.11.2012”

1. Ode, mikä estää lau­takun­taa kir­jaa­mas­ta pöytäkir­jaan mielipi­det­tään, siis lau­takun­ta kan­nat­taa kaavaa, mut­ta halu­aa tuo­da esi­in kaupung­in­hal­li­tuk­selle että jne?

   Vastaa

2. Ehkä toi Viik­in­ran­ta kan­nat­taisi suo­si­ol­la jät­tää uuteen yleiskaavaan. Ihan turha ruve­ta tässä vai­heessa tap­pele­maan, jos jäl­ki on tota luokkaa. Lah­den­väylän ratkaisut vaikut­taa siihen ihan oleellisesti.

   Mut toi käärmet­aloviritelmä pitää saa­da estet­tyä! Tiivis­mata­la-mata­lahko kukku­lakaupun­ki tonne eikä mitään vänkyröitä. Kävelysil­ta Van­taankosken virk­istyalueille ja avot.

   Yleiskaavaa ajatellen, KariS:n ehdo­tus Koske­lan varikon siirtämis­es­tä Viik­in­ran­taan kan­nat­taa pitää mielessä. Kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti, liiken­teel­lis­es­ti, taloudel­lis­es­ti ja luon­non­suo­jelullis­es­ti ihan lois­ta­va ehdo­tus, etenkin, jos sen Koske­lantien liit­tymän saisi gryn­dat­tua: http://jalkanen.blogspot.fi/2012/09/vanhakaupunki-viikinranta.html

   Sit pur­nu­ti purn, joskus ennen te blo­gaa­jat laitoitte linkin lau­takun­nan esi­tys­lis­toi­hin. Tämä perinne olisi muka­va saa­da elvytettyä 🙂

   Vastaa

3. Viik­in­mäestä, joo ja taputuk­set ATT:lle, ei tom­moista maankäyt­töä nyt vaan voi tehdä paikalle joka on kuu­den kilo­metrin päästä keskus­sa ja kol­men kas­va­van kaupungi­nosan välis­sä. Ihan sama mitä sille teette, oote­taan mielu­um­min seu­raavaa yleiskaavaa.

   Ne yrit­täjät valit­taa siitä, että kaupun­ki pom­pot­taa maankäytöl­lä ja sen takia he eivät voi investoi­da raken­nuk­si­in­sa. Tuo on ihan ymmär­ret­tävä huoli, mut­ta jos mul­la olisi tuol­la joku yri­tys niin en tek­isi pitkän aikavälin investoin­te­ja kuitenkaan vaik­ka täl­lä ker­taa saisi­vat jäädänkin; kaavoitu­s­paine tuol­laisil­la sijain­nil­la nyt vaan on niin kova että se gryn­dataan enem­män tai myöhemmin.

   Tai saisiko tämän jotenkin jakelu­un vaik­ka näin? Neuvottelurapparista:

   Muu­tok­sen kohteena ole­van alueen ton­tin­vuokra on täl­lä het­kel­lä noin
   100 000 euroa vuodessa. Vuokra­sopimuk­set uusit­taes­sa vuokra nousisi noin 130 000 euroon vuodessa. Raken­nusten (9 kpl) tekniset arvot
   ovat vuon­na 2012 yhteen­sä noin 4,7 miljoon­aa euroa vai­htelu­välin ollessa 200 000 — 1 000 000 euroa/rakennus. Vuo­teen 2020 mennessä
   raken­nusten arvo las­kee noin 3,9 miljoon­aan euroon, jos perusko­r­jauk­sia ei tehdä.
   Uusim­mat väistyviksi kaavoite­tu­ista raken­nuk­sista on raken­net­tu vuon­na 1988. Työn­tek­i­jöitä muu­tos­alueel­la on täl­lä het­kel­lä noin 100 henkeä.
   Nyky­isin alueel­la on toim­i­ti­laa 8 987 k‑m

   Ase­makaaval­u­on­nok­ses­sa
   alueelle on esitet­ty asuin­rak­en­tamista 25 000 k‑m2

   Tol­la sijain­nil­la, 25 000 k‑m2 on noin 30 miljoon­aa euroa ihan pelkkää ton­tin hin­taa. Jos yrit­täjät omis­taisi nuo ton­tit ja kaupun­ki ker­toisi että voitte te siihen jäädäkin, tai sit­ten myytte ker­rostalo­ton­tik­si, niin mitäköhän vaikka­pa se bus­si­parkkik­sen omis­ta­ja tekisi?

   Min­ul­la käy veron­mak­sa­jan val­lan main­iosti että niistä raken­nuk­sista hyvitetään vaik­ka tuplat, eli 9,4M€. Eikö meil­lä enää osaa odota edes lahjoa?

   Vastaa

4. Jos minä nyt sit­ten urputan siitä Tul­livuores­ta. 0,5 tehoil­la ei kan­na­ta tehdä ker­rostalo­ja. Ts. pysäköin­tialuei­ta (LPA) ei oikeas­t­aan pitäisi rak­en­taa mihinkään: Nor­maal­isti se maa mak­saa enem­män kuin kalli­itkin hal­lit, ja jos ei mak­sa niin tekee vaan pien­talo­ja ja paikat niille ton­teille. 0,5 tehokku­udel­la 150 m² talo­ja on 300 m³ per talo, noin 250 — 270 m² tont­tia (kadut pois), pihaa jää jotain 100 — 200 m². Pysäköi sinne jos huvittaa.

   Vastaa

5. Aika alas men­nään banaani­val­ti­olu­okkaan, jos taloudel­liset syyt riit­tävät Jätkäsaaren tora­ham­paan pystyt­tämisek­si. Kaupunkia ei yksinker­tais­es­ti saa rak­en­taa täl­lais­ten ylilyön­tien ja puolueel­lisen virkakoneis­ton sanelemana.

   En ymmär­rä käsien­pe­suasi han­kkeesta toivo­ma­l­la, että hal­li­tus tai val­tu­us­to kumoaisi han­kkeen myöhem­min. Kat­son että kan­natat kaupung­in­val­tu­utet­tuna han­ket­ta, jos äänestät sen puoles­ta nyt lautakunnassa.

   Vastaa

6. Tuo Jätkäsaa­reen, keskeiselle ja hal­lit­se­valle paikalle esitet­ty torni­hotel­li ei toisi mitään myön­teistä tai oma­leimaista lisää merel­lisen ja eteläisen Helsin­gin kaupunkiku­vaan, vaan on suo­ra kopio Tukhol­maan jo raken­netus­ta Vik­to­ria Tow­erista (Wingårdh Arkitek­tkon­tor Ab). Val­is­tuneet tukhol­malaiset eivät ole sijoit­ta­neet sitä his­to­ri­al­liseen kan­takaupunki­in­sa, vaan uuteen työ­paikkalähiöön moot­tori­tien var­teen, kauak­si van­han Tukhol­man arvokkaiden kult­tuuriym­päristö­jen kaupunkikuvasta.

   Vastaa

7. Mis­sä on ratikkay­hteys? Vai eikö se vain näy asemakaavaluonnoksesta?

   Meinaan luulisi noin oleel­lisen asian näkyvän…

   Vastaa

8. Sepi: Mis­sä on ratikkay­hteys? Vai eikö se vain näy asemakaavaluonnoksesta?Meinaan luulisi noin oleel­lisen asian näkyvän…

   Lah­den­tien varressa.

   Vastaa

9. Elinkei­nop­o­li­it­tisil­la ja muil­la sel­l­aisil­la syil­lä voidaan puoltaa mitä tahansa raken­nushankkei­ta. Guggen­heimista Tallinnan junatun­neli­in ja Pis­araradas­ta Jäähal­li­hotel­li­in on han­kkei­ta aina perustel­tu sil­lä, että niil­lä on rak­en­tamis­vai­heessa mit­tavia työl­lisyys­vaiku­tuk­sia ja että ne anta­vat kaupun­gin talouteen piristys­ruiskeen. Logi­ik­ka on siis se, että on ihan sama mitä ja minne raken­netaan, kun­han rakennetaan.

   Vastaa

10. Asi­aa voi harki­ta, jos elinkei­nop­o­li­it­tiset ja muut sel­l­aiset syyt puolta­vat hanketta.

    Voivatko nämä elinkei­nop­o­li­it­tiset syyt mielestäsi olla riip­pu­vaisia tornin korkeud­es­ta? Samat hotellin tilat käsit­tääk­seni voidaan jakaa myös mata­lampi­in raken­nuk­si­in, kuten jois­sain aiem­mis­sa havain­neku­vis­sa oli tehtykin (tyyli­in kak­si 16-ker­roksista tjsp.).

    Vastaa

11. Jus­si Heinämies: Val­is­tuneet tukhol­malaiset eivät ole sijoit­ta­neet sitä his­to­ri­al­liseen kan­takaupunki­in­sa, vaan uuteen työ­paikkalähiöön moot­tori­tien var­teen, kauak­si van­han Tukhol­man arvokkaiden kult­tuuriym­päristö­jen kaupunkikuvasta. 

    Jätkäsaari ei liene Helsin­gin his­to­ri­al­lista kan­takaupunkia (siitä puhu­mat­takaan että ruot­salaiset ovat kyl­lä ihan itse 50-luvul­ta alka­en purka­neet suuren osan siitä omas­ta his­to­ri­al­lis­es­ta kan­takaupungis­taan — jota toki ei ole syytä kopioida). 

    Van­ho­jen sata­ma-aluei­den (Vär­tan) lisäk­si torne­ja on Tukhol­mas­sa kyl­lä ihan ruutukaavakortteleissakin.

    Vastaa

12. Minus­ta siinä Jätkäsaaren tor­nissa ei ole ongel­ma niinkään se korkeus, vaan se miltä se torni näyt­tää. Korkeat, isot raken­nuk­set näkyvät kauas, pienem­mis­sä puut pelas­taa arkkite­hdin. Kaupung­in­museonkin lausun­nos­sa puhutaan vain “mit­takaavas­ta”, kos­ka se ilmeis­es­ti kuu­lostaa jotenkin raken­nus­taide­ti­eteel­lisem­mälltä kuin että se nyt vaan on järkyt­tävän näköi­nen kolmio. Noi­hin ihan puh­taasti esteet­tisi­in kysymyk­si­in on nyt vaan pakko ottaa jonkun kan­taa, enkä minä nyt tiedä mik­sei luot­ta­mus­mies kaupunki­lais­ten edus­ta­jana olisi tähän ihan riit­tävän kelvollinen.

    Eli siis voisiko sille tornin suunnnitel­ma tehdä jotain, esimerkik­si saa­da vai­h­toe­htoisen suunnitelman?

    Vastaa

13. Kyl­lä matkailuelinkeinolle on eroa onko hotel­li 16 ker­roksi­nen jol­loin se olisi yksi ruma “brezh­neviläi­nen” hotel­li muiden joukos­sa, vai 30 ker­rosta ja samal­la kaupun­gin korkein.

    Vastaa

14. R. Sil­fver­berg:
    Kyl­lä matkailuelinkeinolle on eroa onko hotel­li 16 ker­roksi­nen jol­loin se olisi yksi ruma “brezh­neviläi­nen” hotel­li muiden joukos­sa, vai 30 ker­rosta ja samal­la kaupun­gin korkein. 

    Nojaa. Tam­pereel­la­han on yksi hiton korkea hotel­li (Ilves) mut­ta en ole kyl­lä kuul­lut sen korkeu­den ole­van mikään huikea valt­ti. Tai kai se oli ensim­mäiset puoli vuot­ta. Nyt se on vaan tolkut­toman ruma hotel­li Tam­pereen keskustassa.

    Vastaa

15. Torni­hotel­li: on tehty muu­ta­ma havain­neku­vaa — oliko niitä tähän men­nessä julk­isu­udessa kolme — kohdista, jois­sa on saatu koko torni näkymään. Mon­es­sa kohtaa enin­tään parinkymme­nen metrin siir­tymisel­lä torni katoaisi lähempänä ole­vien talo­jen, tai osit­tain puiden taakse. Saako ne suun­nit­teli­jat hel­posti aikaan vaik­ka saman­laista kart­taa kuin Kalasa­ta­man torneista, eli “heit­to­var­joku­va” nyky­talo­jen var­jostamista alueista joi­hin torni näky­isi ja ei näkyisi?

    Vastaa

16. Vain paras on kyllin hyvää näille ulko­maalaisille sijoit­ta­jille, ja vain kaupun­gin parhaat paikat kel­paa­vat. Lisäk­si raken­nuk­sen tulee olla voimakkaas­sa ris­tiri­idas­sa muun ympäristön­sä kanssa. Lisäti­eto­ja saa kaupunkisuunnitteluvirastosta.

    Vastaa

17. Minä järkeil­isin tuon tornin niin, että se tarvit­see korkeut­ta houkutel­lak­seen myös mui­ta kuin tur­is­te­ja. Siis että kaupunki­laiset innos­tu­vat juopot­tele­maan yli­hin­taista skump­paa korkeuk­sis­sa. Tuol­lainen Simonken­tän loo­ta sinne ja ketään ei kiin­nos­ta. Jol­lakin pitää erot­tua mas­sas­ta ja saa­da myös asi­akkai­ta sesongin ulkop­uolel­la. Tornin asi­akkaista riit­täisi var­maan myös asi­akkai­ta design dis­trictin puotei­hin ja muille, ehkä myös kulttuurilaitoksille. 

    Paljonko muuten Mar­riott joutuu mak­samaan Helsin­ki-brändin käytöstä tuos­sa Län­siväylän viereen nou­sevas­sa Viru-hotellin mod­ernisoin­nis­sa? Ei var­maan mitään, kun Helsin­ki luovut­taa jo korkeak­oulutkin Espoolle. Ei paljoa auta myöskään se, että liiketilo­jen rak­en­tamis­es­ta lip­su­taan kaavois­sa. Mon­ta eri liiket­tä houkut­taa mon­ta eri ihmistä samaan paikkaan ja kaik­ki hyö­tyvät. Jos alueel­la on vain pyöräkel­lare­i­ta ja ketjun mar­ket­ti, niin peli on selvä.

    Nähtävästi tämänkään pal­stan esteetikot eivät innos­tua hotellin muodol­lis­es­ta pätevyy­destä, joten mik­sei jär­jestetä uut­ta kut­suk­il­pailua? Jos rahoit­ta­jal­la riit­tää kär­siväl­lisyys, niin 5–10 toimis­toa kut­su­taan kil­pailu­un ja kri­teerik­si tuo noin 100–120 metriä. Tuo nykyi­nenkin var­maan toimisi, jos julk­i­sivu pakotet­taisi­in tekemään jostakin pri­imatavaras­ta. Ehkä Guggen­heimin tita­ni­u­mia, saisi G‑miehetkin jotain mitä ihail­la. Omaa silmää tuo torni jotenkin ärsyt­tää, mut­ta ei negati­ivis­es­ti, mut­ta ei toisaal­ta ole mikään herkku­pala. Havain­neku­vat ovat toisaal­ta aika heikko­ja. Varovainen puoltoääni täältä kuitenkin.

    Jos torni on nounou, niin sit­ten joku tuo nopeasti pätevän pakkokasvus­ta riisu­tun yhteiskun­ta­mallin ja uno­hde­taan nämä elinkeino­jen edis­tämiset. Kult­tuuri, tur­is­mi ja muu palvelu­ala lie­nee kuitenkin sel­l­aista, joka on ympäristölle vähem­män haitallista kuin öljyn­po­railu, jota tämä kaupun­gin levit­tämi­nen kyl­lä kan­nus­taa tekemään. Noil­ta muil­ta se viekin sit­ten mah­dol­lisuuk­sia. Nyt tarvit­taisi­in aidosti yksi­ty­istä rahaa, ei näitä julk­ista talout­ta kup­paavia ohjelmis­to­talo­ja ja mui­ta pum­me­ja. Tämä noin haas­teek­si vihreillekin, kun siir­tymi­nen omavaraistalouteen ei saanut edes Holk­erin suus­ta san­ot­tuna kan­na­tus­ta. Larun sil­lal­lakin on tilaa vain muu­ta­malle sadal­la silakan onki­jalle. Ruo­ka toki kas­vaa puus­sa ja raha ei, mut­ta miten saa­da ruo­ka kas­va­maan puus­sa ilman rahaa? 

    Sinän­sä vain has­sua, että jotkut eläkeläiset nou­se­vat ärisemään bar­baareista ja torp­paa­maan työ­paikko­ja. Varsinkin jos val­tio on ensin mak­sanut palkan ja sit­ten eläk­keen. Lai­turin iltases­siois­sakin saa olla valmi­ina anta­maan ja otta­maan isku­ja, jos aikoo puo­lus­tel­la yhtäkään korkeam­paa han­ket­ta ja pois­tua omin jaloin tilaisu­ud­es­ta. Nähtävästi kaupun­ki halu­aa kuul­la vain kiel­teisiä kom­ment­te­ja kaikesta. Val­tiokin tukee ulko­maisel­la työvoimal­la raken­net­tavia hupiris­teil­i­jöitä, vaik­ka fik­sumpaa olisi rak­en­taa tuo ris­teil­i­jän sisältämä hupi vaik­ka Helsin­gin uusille alueille. Vaik­ka sit­ten val­tion tuke­m­ana rakentamisena.

    Vastaa

18. Pic­co­lo: Vain paras on kyllin hyvää näille ulko­maalaisille sijoit­ta­jille, ja vain kaupun­gin parhaat paikat kel­paa­vat. Lisäk­si raken­nuk­sen tulee olla voimakkaas­sa ris­tiri­idas­sa muun ympäristön­sä kanssa.

    Tämä yksi nor­jalainen sijoit­ta­ja nyt kai lähin­nä halu­aa tehdä bisnestä, johon liit­tyy olen­nais­es­ti julk­isu­u­den saami­nen, ja julk­isu­ut­ta­han saa tekemäl­lä jotain mah­dol­lisim­man kontroversiaalia.

    Vastaa

19. R. Sil­fver­berg:
    Kyl­lä matkailuelinkeinolle on eroa onko hotel­li 16 ker­roksi­nen jol­loin se olisi yksi ruma “brezh­neviläi­nen” hotel­li muiden joukos­sa, vai 30 ker­rosta ja samal­la kaupun­gin korkein.

    “Rumaa brezh­neviläistä” arkkite­htu­uria edus­taa ilmeis­es­ti myös Hotel­li Torni, kos­ka se on vain säälit­tävät 13 ker­rosta korkea? 

    Melko korkeatkin tor­nit kyl­lä sopi­vat läh­es minne tahansa, olen­naista on katu­ta­son kun­nolli­nen kort­telirakenne, johon torni sit­ten sulau­tuu luon­tev­asti, hotel­li Tornin lailla.

    Jos katu­ta­so suun­nitel­laan sil­lä peri­aat­teel­la että se nähdään vilauk­selta auton ikku­nas­ta, ilmas­ta tai kilo­metrin päästä, ei tornin korkeudel­la ole edes kauheasti väliä, huono siitä tulee kuitenkin. Tuo Jätkäsaaren torni ei tässä suh­teessa havain­neku­vien perus­teel­la kovin lupaaval­ta näytä.

    Tässä vielä kuva Tukhol­man vas­taavas­ta tor­nista (Otso Kivekkään):
    http://1.bp.blogspot.com/-byoIh_dq2tc/T6bNyGeyWiI/AAAAAAAAAkQ/7tJ1jWyiGt8/s1600/torni_stokis.JPG

    Vastaa

20. Jätkäsaaren tornin kohdal­la pitää muis­taa, että siinä on jo nyt kaavas­sa kak­si 16 ker­roksista järkälet­tä, joista toisen paikalle tätä hotel­lia ollaan sijoit­ta­mas­sa. Hieta­lah­den maise­mas­sa jo ne mata­lam­mat tor­nit on aika mas­si­ivisia, ja toisen korot­ta­mi­nen reilusti voi jopa keven­tää yleisvaikutelmaa.

    Tässä olisi täl­lainen nopea kuva miltä ns. nol­lati­lanne näyttäisi:
    http://i50.tinypic.com/1z4g6mu.jpg

    Ja laite­taan sit­ten jo sil­loin aikanaan maalisku­us­sa tekemäni google-earth malli tor­nista jos joku sitä halu­aa katsella:
    http://www.2shared.com/file/DFxJBLVw/Jtkn_torni.html

    Vastaa

21. http://www.youtube.com/watch?v=NcbY7er1A2g

    Löy­tyi tuol­lainen kuvael­ma, jota kovin moni ei näytä näh­neen. Saisi olla muu ympäristö muu­ta­man ker­roksen korkeam­paa, niin olisi silmälle har­monisem­pi. Ajaako­han tätä hotel­lia enää muuten akti­ivis­es­ti kukaan, kun pöhinä on aika vähäistä. Tai mis­täs tässä kaupungis­sa mis­tään tietää, jos ei ole sisäpiirissä. 

    http://www.youtube.com/watchv=c1DUkVhqVsM&feature=related

    Tämä taasen on sen ver­ran kökkö havain­nol­lis­t­a­mi­nen, että saa ihmettelemään Suomen mainet­ta tietoteknikan ihmemaana.

    Vastaa

22. “Alueen sisäiset kadut tai oikeas­t­aan kujat eivät nyt ole mitään yhteistä oleskelu­aluet­ta vaan pelkkää parkkipaikkaa. Viihty­isämpi olisi tul­lut, jos autot oli­si­vat pois­sa silmistä.”

    Masen­tavin­ta “kaupunkia” saadaan näin.

    Vastaa

23. Hie­man vaikea nähdä Jätkäsaaren tornin tarkoi­tus­ta tai järkeä. Tuskin yksi hotel­li rav­in­toloi­neen mitään val­tavaa yleisöryn­täys­tä Jätkäsaa­reen aiheut­taisi. Ja hotel­li­han voisi tul­la joka tapauksessa.

    Kaupunkiku­va ei tor­nia varsi­nais­es­ti kaipaa. Puo­lus­telijoidenkin kom­men­tit ovat tyyliä, ei se aiheuta niin paljon hait­taa kaupunkiku­valle aiheuta kuin aluk­si luulisi. Nykyisessä sil­huetin tasako­rkeudessa/-pak­su­udessa on puolen­sa, varsinkin mereltä katsottuna.

    Onko kyse vain alem­muuskom­plek­sista? Ollaan niin innois­saan kun maail­manku­u­lu, Nor­jalainen hotel­lisi­joit­ta­ja on kiin­nos­tunut Helsingistä. Jokainen voi miet­tiä mil­laisen vas­taan­oton ris­ti­hotel­li olisi saanut jos idea olisi tul­lut Suomen sisältä.

    Viik­in­ran­taa tulikin jo kom­men­toitua, kolme jät­tiko­rt­telia keskel­lä ei mitään ei toi­mi. Joku voisi ker­toa ksv:lle, että Met­sälähiö on out.

    Vastaa

24. Jon­nekin tänne Helsinki­in pitää kuitenkin jäädä kuitenkin sel­l­aisia aluei­ta joi­ta oli aikoinaan Ruo­ho­lahti, se Oden kehu­ma nykyi­nen Parem­pi Helsinki.

    Kävin tänään huol­lat­ta­mas­sa autoni Tat­tarisuon teol­lisu­usalueel­la. Samal­la kävin osta­mas­sa keit­tiön pöy­dälle pääl­listä köy­hien Stock­alta. On tosi sääli jos asum­is­raken­nuk­sen nimis­sä nuo palveluk­set joutuu jatkos­sa käymään osta­mas­sa jostain Tuusulasta.

    Vastaa

25. OS: ”On toim­into­ja, jot­ka kuu­lu­vat kaupun­gin laidoille tai muulle vähem­män halu­tulle maalle. Täl­lainen toim­inta joutuu siir­tymään, kun kaupun­ki kasvaa”.

    Hyvä peri­aate. Pätisiköhän tämä myös Rasti­las­sa, jos­sa sijait­see leir­in­täalue (lue asun­to­vaunu­jen talvisäi­ly­ty­s­paik­ka 8kk vuodes­ta) aivan metroase­man vieressä?

    Leir­in­täalueen voisi siirtää Sipooseen, jos­ta kaupun­ki sai juuri 25 km uut­ta meren­ran­taa. Nykyiselle asun­to­vaunualueelle mah­tu­isi 1000 vak­i­tu­ista asukas­ta, näin Meri-Rasti­lan rantamet­sää ei tarvit­sisi kaataa (toiset 1000 asukas­ta voi sijoit­taa ase­man viereen tiivistämäl­lä nyky­istä kaupunkirakennetta).

    Leir­in­täalueen tapauk­ses­sa kaupun­gin ei tarvitse neu­votel­la kuin itsen­sä kanssa, toim­intaa pyörit­tää Liikuntavirasto.

    Tämä kom­ment­ti sik­si, että Meri-Rasti­lan osayleiskaa­va on ennakkotiedon mukaan tulos­sa lau­takun­taan ensi viikolla.

    Vastaa

    1. Rasti­las­ta se asun­to­vaunu­jen säilön­täalue pitäisi siirtää pois. Mut­ta onhan meil­lä myös venei­den säi­ly­tysaluei­ta keskel­lä kaupunkia, vaik­ka veneen nyt luulisi voivat ajaa vähän kauem­mak­si. Leir­in­täalueen siirtämi­nen kaupun­gin ulkop­uolelle on vähän eri asia. Matkail­i­joil­la kohteena on yleen­sä kaupun­ki, ei maaseutu.

       Vastaa

26. tpyy­lu­o­ma: 0,5 tehokku­udel­la 150 m² talo­ja on 300 m³ per talo, noin 250 – 270 m² tont­tia (kadut pois), pihaa jää jotain 100 – 200 m². Pysäköi sinne jos huvittaa.

    Land­bo on taidet­tu kaavoit­taa samal­la taval­la, käytän­nössä jokainen pysäköi auton­sa ton­tille ja lukuisat pienet pysäköin­tiplän­tit ovat tyhjinä. Muu­ta­ma tont­ti tai puis­tikko lisää ja ne LPAt pois.

    Vastaa

27. Mietin vain yhtä seikkaa.

    Hämeen­tiel­lä on suuri toimis­to-pien­te­ol­lis­su­u­ta­lo, tai kak­sikin. Mik­si kaavaa ja määräyk­siä ei voi muut­taa niin, että ylim­män ker­roksen huoneis­to­ja voisi vähitellen yksi ker­ral­laan muut­taa asun­noik­si? Melua aiheut­ta­va toim­inta, kuten paíno­talot, ovat läht­e­neet tai lähtemässä kiin­teistöistä pois.

    Hienoa 50-luvun asil­lista ja kau­nista tiiliarkkitehtuuria.

    Vastaa

28. Timo: Jon­nekin tänne Helsinki­in pitää kuitenkin jäädä kuitenkin sel­l­aisia aluei­ta joi­ta oli aikoinaan Ruo­ho­lahti, se Oden kehu­ma nykyi­nen Parem­pi Helsinki.Kävin tänään huol­lat­ta­mas­sa autoni Tat­tarisuon teol­lisu­usalueel­la. Samal­la kävin osta­mas­sa keit­tiön pöy­dälle pääl­listä köy­hien Stock­alta. On tosi sääli jos asum­is­raken­nuk­sen nimis­sä nuo palveluk­set joutuu jatkos­sa käymään osta­mas­sa jostain Tuusulasta.

    No ei niiden nyt tarvitse Tuusu­las­sa olla.

    Ensin­näkin, se alue minne pitää rak­en­taa kaupunkia on nimeno­maan noin 10km tai alle keskus­tas­ta eli suurin piirtein Kehä I (län­nessä vähän sen yli) ja nopei­den rato­jen ase­manseudut. Helsin­gin teol­lisu­usalueista täl­lä alueel­la on isoimp­ina eli olen­naisimp­ina Viik­in­ran­ta, Pitäjän­mä­ki, Käpylä ja Hert­tonie­mi. Tähän ryh­mään ei taas kuu­lu esim. Tat­tarisuo ja Vuosaaren sata­man alue. Kyl­lä niille muille mah­tuu, ne on vaan vähän syrjemmässä.

    Toisek­si, mik­si autoko­r­jaa­mon tulisi sijai­ta eril­lisel­lä teol­lisu­us­ton­til­la? Onhan esim. Kallion kivi­jalois­sa juurikin eril­laisia korjaamojakin.

    Kol­man­nek­si, kun liiken­nealuei­ta ote­taan raken­nuskäyt­töön niin kohtu­ullisen meluisakin toim­inta voi olla suo­ras­taan etu. Eli siis ensim­mäisen talon liiken­nevir­ran vas­tainen seinä on kuitenkin meluisa, asi­aa aut­taisi jos löy­ty­isi sel­l­aista käyt­töä sen toim­i­tiloille joi­ta melu ei haittaa.

    Neljän­nek­si, Helsingis­sä on suo­jelusy­istä jatkos­sa yhä enem­män van­haa teol­lisu­usti­laa, esimerkik­si Hanasaaren voimala saat­taa hyvinkin muut­taa ja se raken­nus kuitenkin jäädä. Huvi­tan itseäni rapor­toimal­la lem­pikult­tuuripoli­ti­ikol­leni seu­raav­ista uusista poten­ti­aal­isi­ta kult­tuu­rite­htaista, joka kiroaa jotain tyylin että kun sil­lä kult­tuuri­ra­hal­la olisi tarkoi­tus ensisi­jais­es­ta tehdä sitä kult­tuuria eikä ylläpitää suo­jelu­seiniä, joi­ta alkaa olla jo yli tarpeen, ja kai tässä kaupungis­sa tehdään jotain muu­takin kuin taidet­ta… Että mik­sei noista voisi jokusen säi­lyt­tää ihan kaupunki­in sopi­vasa teollisuuskäytössä.

    Vastaa

29. Osmo Soin­in­vaara:
    Rasti­las­ta se asun­to­vaunu­jen säilön­täalue pitäisi siirtää pois. Mut­ta onhan meil­lä myös venei­den säi­ly­tysaluei­ta keskel­lä kaupunkia, vaik­ka veneen nyt luulisi voivat ajaa vähän kauem­mak­si. Leir­in­täalueen siirtämi­nen kaupun­gin ulkop­uolelle on vähän eri asia. Matkail­i­joil­la kohteena on yleen­sä kaupun­ki, ei maaseutu.

    Ei mil­lään pahal­la. Veneet ovat Merisa­ta­mas­sa talvel­la, muis­taak­seni syysku­us­ta toukoku­uhun, jol­loin ko. puis­to-auleil­la ei ole juuri muu­ta käyt­töä. — Veneet ja venei­den kun­nos­tus kevääl­lä tuo alueelle tiet­tyä elämää.

    Vastaa

30. Osmo Soin­in­vaara:
    Rasti­las­ta se asun­to­vaunu­jen säilön­täalue pitäisi siirtää pois. Mut­ta onhan meil­lä myös venei­den säi­ly­tysaluei­ta keskel­lä kaupunkia, vaik­ka veneen nyt luulisi voivat ajaa vähän kauem­mak­si. Leir­in­täalueen siirtämi­nen kaupun­gin ulkop­uolelle on vähän eri asia. Matkail­i­joil­la kohteena on yleen­sä kaupun­ki, ei maaseutu.

    Samal­la todet­takoon, että leir­in­täalueen käyt­tö on sen ver­ran vähäistä, että kyl­lä hyvin toimi­van bus­siy­htey­den pitäisi riit­tää. Paras­ta metroase­man viereistä maa­ta ei tosi­aan pitäisi tuh­la­ta leirintäalueeksi.

    Vastaa

31. Nyt tuli Osmol­ta paha huti, mut­ta samaa tau­tia on kaupun­gin virkamiehissäkin. Jos veneet siir­retään jon­nekin Kirkkon­um­mi-Tam­misaari­ak­selille kuten on puhut­tu, siitä aiheutuu kohtu­u­ton­ta vaivaa ainakin autot­tomille. Itse käyn parin viikon välein tark­ista­mas­sa veneen pres­sut yms. Tuulet ja lumimyrskyt voivat tehdä ikävää jälkeä. Nos­ton jäl­keen ja kevääl­lä enne veteen laskua vierailut­ja veneelle on mon­ta ker­taa viikossa.

    Vastaa

32. Mikko Särelä: Samal­la todet­takoon, että leir­in­täalueen käyt­tö on sen ver­ran vähäistä, että kyl­lä hyvin toimi­van bus­siy­htey­den pitäisi riit­tää. Paras­ta metroase­man viereistä maa­ta ei tosi­aan pitäisi tuh­la­ta leirintäalueeksi.

    Pari­i­sis­sa hyvin lähel­lä keskus­taa on Boulog­nen met­sän lein­täalue. Oli v 1971, jol­loin siel­lä yövy­imme kaveri­porukas­sa ikimuis­toisel­la retkel­lä Kot­terol­la ja on edelleenkin.

    Vastaa

33. Olemat­ta mitään mieltä itse tor­nisu­un­nitel­mas­ta, hie­man kyl­lä kri­ti­soin näke­mys­tä jon­ka mukaan mitään ei saisi rak­en­taa, jos se ei kaikkien mielestä paran­na kaupunkiku­vaa. Lähtöko­htais­es­ti kaupunki­in pitäisi saa­da tehdä uud­is­raken­nuk­sia, pait­si jos niiden kieltämiseen on perustel­lut syyt.

    Tietenkään ei kaupunkia saa tuho­ta, ole­mas­saol­e­vaa raken­nuskan­taa repiä jne. Nyt puhutaan kuitenkin van­has­ta sata­ma-alueesta jota vielä google mapsin kuvis­sa koris­ta­vat kont­tiken­tät, nos­tu­rit ja tavarajunat.

    Myös taloudel­lisil­la seikoil­la pitää olla pain­oar­voa, vaik­ka ne eivät saakaan jyrätä kaiken muun yli. Helsinki­in ei tul­la enää tekemään suuria teol­lisia ivestoin­te­ja. Nyt esil­lä ole­vat hotel­li- ja jäähal­li­hankkeet pitää nähdä myös 21. vuo­sisadan teol­lisi­na investoin­teina, eli investoin­teina palve­lu­talouteen. Ihmisil­lä pitää olla elinkeinon­sa myös tulevaisuudessa.

    Vastaa

34. Markku af Heurlin: Pari­i­sis­sa hyvin lähel­lä keskus­taa on Boulog­nen met­sän lein­täalue. Oli v 1971, jol­loin siel­lä yövy­imme kaveri­porukas­sa ikimuis­toisel­la retkel­lä Kot­terol­la ja on edelleenkin.

    Pari­i­sis­sa tuo­ta leir­in­täaluet­ta lähempänä keskus­taa asuu yli 2 miljoon­aa ihmistä. Help­poa olisi Helsingis­säkin säästää tilaa leir­in­täalueille ja luon­non­suo­jelu­alueille ja kaikelle muulle, jos kehä I:n sisäpuolen saisi rak­en­taa tiiviisti.

    Vastaa

35. Mikko Särelä: Pari­i­sis­sa tuo­ta leir­in­täaluet­ta lähempänä keskus­taa asuu yli 2 miljoon­aa ihmistä. Help­poa olisi Helsingis­säkin säästää tilaa leir­in­täalueille ja luon­non­suo­jelu­alueille ja kaikelle muulle, jos kehä I:n sisäpuolen saisi rak­en­taa tiiviisti.

    Mikko Särelä: Pari­i­sis­sa tuo­ta leir­in­täaluet­ta lähempänä keskus­taa asuu yli 2 miljoon­aa ihmistä. Help­poa olisi Helsingis­säkin säästää tilaa leir­in­täalueille ja luon­non­suo­jelu­alueille ja kaikelle muulle, jos kehä I:n sisäpuolen saisi rak­en­taa tiiviisti.

    Olemme tästä asi­as­ta samaa mieltä. Suur-Pari­i­sis­sa asuu enm­män ihmisiä kuin Suomes­sa ja Nor­jas­sa yhteensä.

    Vastaa

36. Mikko Särelä: Samal­la todet­takoon, että leir­in­täalueen käyt­tö on sen ver­ran vähäistä, että kyl­lä hyvin toimi­van bus­siy­htey­den pitäisi riit­tää. Paras­ta metroase­man viereistä maa­ta ei tosi­aan pitäisi tuh­la­ta leirintäalueeksi.

    Oli­is hyvä teitää, kuin­ka pla­jon lei­irn­täalueel­la on käyt­täjiä. Alue on myös yleien uimaran­ta, ja siel­lä on tar­jol­la sauna vuokrat­tavak­si. — Joku voisi viet­tää kaupunki­maalais­lo­man vuokraa­mal­la mökin Rasti­lan leitin täalueelta.

    Vastaa

37. Osmo Soin­in­vaara: Rasti­las­ta se asun­to­vaunu­jen säilön­täalue pitäisi siirtää pois. Mut­ta onhan meil­lä myös venei­den säi­ly­tysaluei­ta keskel­lä kaupunkia, vaik­ka veneen nyt luulisi voivat ajaa vähän kauem­mak­si. Leir­in­täalueen siirtämi­nen kaupun­gin ulkop­uolelle on vähän eri asia. Matkail­i­joil­la kohteena on yleen­sä kaupun­ki, ei maaseutu.

    Venei­den telakoin­tialuei­ta ei oikein voi ver­ra­ta Rasti­lan leir­in­täalueeseen, ne harvem­min sijait­se­vat metroase­man kupeessa.

    On tot­ta, että retkeil­i­jät halu­a­vat tutus­tua keskus­tan nähtävyyk­si­in, siinä metro on tietenkin kätevä. Ei pidä olla kuitenkaan liian vierasko­rea, joutu­vathan tuhan­net Vuosaare­laiset ja kymmenet tuhan­net itä-helsinkiläiset men­emään päivit­täin työ­matkoil­laan liityn­täbus­sil­la metroase­malle. Sat­un­naiselle kesä­tur­is­tille tuskin vas­taavas­ta olisi suur­ta hait­taa – sitä pait­si he liikku­vat yleen­sä autolla.
    Kar­avaa­narit kaipaa­vat myös luon­toa ja meren­ran­taa, rep­pu­tur­is­tit taas majoit­tuisi­vat mielu­um­min keskus­taan hal­paan hostel­li­in, jos niitä vain olisi.

    Asun­to­vaunualue on mah­dol­lisim­man teho­ton­ta maankäyt­töä raideli­iken­nease­man vier­essä, tehot­tomam­paa olisi ehkä vain golfkent­tä. Sijain­ti ei mitenkään sovi Helsin­gin nykyiseen strate­giaan tiivistää asemien ympäristöjä, puhu­mat­takaan uuden yleiskaa­van vaatimuksista.

    Toisek­seen jo vuosia on ollut tiedos­sa, että Rasti­lan kap­a­siteet­ti on sesonki­aikaan täyn­nä, por­til­ta joudu­taan usein kään­nyt­tämään kar­avaanare­i­ta pois. Leir­in­täalue joudu­taan joka tapauk­ses­sa siirtämään joidenkin vuosien päästä väl­jem­pi­in maisemi­in. Viime kesänä asi­as­ta oli keskustelua mm. Hesaris­sa. Liikun­tavi­ras­to on julkises­tikin haikail­lut uuden leir­in­täalueen perään (Helsin­gin Uutiset, kts. net­tiver­sio 21.11.). Kah­den eril­lisen leir­in­täalueen pyörit­tämi­nen ei kuitenkaan olisi taloudel­lis­es­ti järkevää, pelkästään henkilökus­tan­nuk­set oli­si­vat kaksinkertaiset.

    Meren­ran­takaupun­gin leir­in­täalueen tulee tietenkin sijai­ta mer­i­maise­mas­sa. Uusi sijain­ti löy­ty­isi Öster­sun­domista, esim. Talosaares­ta. Sieltä on help­po jär­jestää liityn­täbus­si Itäkeskuk­seen, jos­ta tur­is­tit pää­sevät metrol­la Senaat­in­to­rille, sen yhden ker­ran kun he reis­sul­laan sinne menevät. Uuden leir­in­täalueen voi kus­tan­taa nykyisen maapo­h­jan tuo­tol­la. Jos huomioon ote­taan poten­ti­aa­li­nen kiin­teistöveron tuot­to, leir­in­täalueen pitämi­nen metroase­man vier­essä näyt­täy­tyy jopa tappiollisena.

    Radan pohjois­puolelle, lähin­nä asun­to­vaunualueelle, jos­sa ei ole luon­toar­vo­ja, mah­tu­isi n 1000 asukas­ta. Rasti­lan kar­tano ympäristöi­neen voidaan ja tulee toki säi­lyt­tää. Toinen tuhat mah­tuu Meri-Rasti­lan puolelle tiivistämäl­lä nyky­istä kaupunki­raken­net­ta. Näin käve­lyetäisyy­delle metrol­ta voi sijoit­taa lau­takun­nan tavoit­telemat 2000 asukas­ta, ylikin. Kuitenkin rantamet­sä säästyisi.

    On erikoista, ettei Ksv ole pyytänyt lainkaan lausun­toa Liikun­tavi­ras­tol­ta mm leir­in­täalueen kap­a­siteetista ryhtyessään kaavoit­ta­maan Rasti­lan metroase­man ympäristöä. Poli­itikko­jen pitäisi nyt ottaa aloite käsi­in­sä. Lau­takun­nan pitäisi ottaa aikalisä ja selvit­tää leir­in­täalueen siirtämisen hyödyt ja hai­tat per­in­po­hjin ennen kuin Meri-Rasti­lan kaavas­ta päätetään. 

    Se ei edes hidas­taisi asun­to­jen rak­en­tamista. Jos rantamet­sään nyt kaavoite­taan, asukkaat tule­vat joka tapauk­ses­sa valit­ta­maan kaa­van joka vai­heessa vähin­tään Korkeim­paan hallinto-oikeu­teen. Met­sän puoles­ta on kamp­pail­tu viimeiset kymme­nen vuot­ta yk 2002 läh­tien, siitä tuskin annetaan nytkään periksi.

    Jos tämä sukupolvi kaataa ja rak­en­taa Meri-Rasti­lan rantamet­sän, sitä ei saa koskaan takaisin. Leir­in­täalue sen sijaan on help­po siirtää.

    Vastaa

38. Sep­po Honka­nen: OS: ”On toim­into­ja, jot­ka kuu­lu­vat kaupun­gin laidoille tai muulle vähem­män halu­tulle maalle. Täl­lainen toim­inta joutuu siir­tymään, kun kaupun­ki kasvaa”.

    Hyvä peri­aate. Pätisiköhän tämä myös Rasti­las­sa, jos­sa sijait­see leir­in­täalue (lue asun­to­vaunu­jen talvisäi­ly­ty­s­paik­ka 8kk vuodes­ta) aivan metroase­man vieressä?

    Leir­in­täalueen voisi siirtää Sipooseen, jos­ta kaupun­ki sai juuri 25 km uut­ta meren­ran­taa. Nykyiselle asun­to­vaunualueelle mah­tu­isi 1000 vak­i­tu­ista asukas­ta, näin Meri-Rasti­lan rantamet­sää ei tarvit­sisi kaataa (toiset 1000 asukas­ta voi sijoit­taa ase­man viereen tiivistämäl­lä nyky­istä kaupunkirakennetta).

    Leir­in­täalueen tapauk­ses­sa kaupun­gin ei tarvitse neu­votel­la kuin itsen­sä kanssa, toim­intaa pyörit­tää Liikuntavirasto.

    Tämä kom­ment­ti sik­si, että Meri-Rasti­lan osayleiskaa­va on ennakkotiedon mukaan tulos­sa lau­takun­taan ensi viikolla.

    Mikko Särelä: Samal­la todet­takoon, että leir­in­täalueen käyt­tö on sen ver­ran vähäistä, että kyl­lä hyvin toimi­van bus­siy­htey­den pitäisi riit­tää. Paras­ta metroase­man viereistä maa­ta ei tosi­aan pitäisi tuh­la­ta leirintäalueeksi.

    Hyviä peri­aat­tei­ta.
    Päti­sivätkö ne myös huomises­sa kokouksessa?

    Kat­so­taan päätöshistoriaa.

    Listal­la 05 / 2011, paikalla Soin­in­vaaran varamies.
    Listal­la 05 / 2012., paikalla Soin­in­vaaran varamies.
    Listal­la 27 / 11 /2012, paikalla Soin­in­vaaran varamies
    Listal­la 11 / 12 / 2012, paikalla Soin­in­vaaran varamies?

    Liian vaikea itse päätettäväksi?

    Vastaa

39. Sep­po Honka­nen: Hyviä periaatteita.
    Päti­sivätkö ne myös huomises­sa kokouksessa?

    Kat­so­taan päätöshistoriaa.

    Listal­la 05 / 2011, paikalla Soin­in­vaaran varamies.
    Listal­la 05 / 2012., paikalla Soin­in­vaaran varamies.
    Listal­la 27 / 11 /2012, paikalla Soin­in­vaaran varamies
    Listal­la 11 / 12 / 2012, paikalla Soin­in­vaaran varamies?

    Liian vaikea itse päätettäväksi?

    Ihme­tys johtuu siitä, ettei Osmol­la ole huomisen Ks-lau­takun­nan lis­tas­ta mitään blo­gaus­ta kuten yleen­sä. Myöskään vara­jäsen Särkelän blogilla ei ole avat­tu kun­non keskustelua. Mikä mättää?

    Vastaa

    1. Sep­po Honkanen.
       Kuten sin­ulle puhe­limes­sa sun­nun­taina sanoin, kok­ouk­ses­sa on varamieheni. Se ei tarkoi­ta, että yrit­täisin pestä jotenkin käteni päätök­ses­tä. Nämä kan­nat on yhdessä tehty ja päätök­sistä on etukä­teen neu­votel­tu. Tämä on joukkueurheilua. Sääli, että tämä pan­ti­in viimek­si päy­dälle kahdek­si viikok­si eikä viikok­si tai kolmek­si, sil­lä nyt melkein koko lau­takun­ta on varamiehinen.

       Vastaa

40. Sep­po Honka­nen: Ihme­tys johtuu siitä, ettei Osmol­la ole huomisen Ks-lau­takun­nan lis­tas­ta mitään blo­gaus­ta kuten yleen­sä. Myöskään vara­jäsen Särkelän blogilla ei ole avat­tu kun­non keskustelua. Mikä mättää?

    Särelä menee. Siel­lä on vaan jouluisen mas­si­ivi­nen lista, hyvä kun kerkii lukea läpi, sit­ten vielä blo­gaami­nen päälle… Viras­to hei, jotain rajaa siihen asioiden määrään yhdel­lä listal­la, jooko?

    Vastaa

41. tpyy­lu­o­ma: Särelä menee. Siel­lä on vaan jouluisen mas­si­ivi­nen lista, hyvä kun kerkii lukea läpi, sit­ten vielä blo­gaami­nen päälle… Viras­to hei, jotain rajaa siihen asioiden määrään yhdel­lä listal­la, jooko?

    Sanoo Särelän sih­teeri? Mis­sä mies itse?

    Vastaa