Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.11.2012

Vii­kin­ran­ta

Kaa­va pan­tiin pöy­däl­le kesä­kuus­sa ja keho­tet­tiin käy­mään neu­vot­te­lu­ja hää­det­tä­vien yri­tys­ten kans­sa. Sopua ei näy­tä syn­ty­neen eikä haluk­kuut­ta muut­taa muil­le teol­li­suusa­lueil­le, vaik­ka niil­lä on run­saas­ti tilo­ja tyhjillään.

Vii­kin­ran­nas­sa muu­te­taan kort­te­lin ver­ran pien­teol­li­suus­ti­laa asuin­käyt­töön. Alu­eel­le kaa­voi­te­taan lisää asu­tus­ta noin 1200 asuk­kaan ver­ran. ATT esit­tää omas­sa lausun­nos­saan, että pien­teol­li­suu­den pitäi­si laa­jem­min väis­tyä asu­mi­sen tiel­tä ja asuin­ton­teil­la tuli­si tehok­kuuk­sia nos­taa. Olen vah­vas­ti ATT:n lin­joil­la. Tämä paik­ka ei enää sovel­lu pien­teol­li­suus­ti­lak­si, eikä Hel­sin­gis­sä teol­li­suus­ton­teis­ta ole pulaa. Viras­to veto­aa voi­mas­sa ole­vaan yleis­kaa­vaan. Pitäi­si­kö koko hank­keen odot­taa tule­vaa yleis­kaa­vaa? Tätä puol­tai­si sekin, että yleis­kaa­van yhtey­des­sä sel­vi­te­tään Lah­den­väy­län tun­ne­loin­tia. Sil­loin maan­käyt­tö muut­tui­si alu­eel­la täydellisesti.

Minua on syy­tet­ty yri­tys­vas­tai­sek­si, kun haluan tämän alu­een asu­mi­seen. Mie­lee­ni tuli tilan­ne jos­kus vuon­na noin 1982, kun tulin lausu­neek­si, että lau­ta­tar­hat ja muu tilaa vie­vä toi­min­ta Ruo­ho­lah­des­sa voi­si­vat väis­tyä vähän tehok­kaam­man maan­käy­tön tiel­tä. Sil­loin­kin minua syy­tet­tiin yri­tys­vas­tai­suu­des­ta, vaik­ka sitä kri­tiik­kiä har­va sen esit­tä­jis­tä enää halu­aa muis­tel­la. On toi­min­to­ja, jot­ka kuu­lu­vat kau­pun­gin lai­doil­le tai muul­le vähem­män halu­tul­le maal­le. Täl­lai­nen toi­min­ta jou­tuu siir­ty­mään, kun kau­pun­ki kas­vaa.  Aika vai­kea tule­van yleis­kaa­van asun­to­ta­voit­tei­ta on saa­vut­taa, jos täs­sä­kin ale­taan mammaroida.

Haluai­sin palaut­taa koko kaa­van val­mis­tel­ta­vak­si nii­den suun­ta­vii­vo­jen mukaan, joi­ta ATT on lausun­nos­saan esittänyt.

Pari puis­to­kaa­vaa

Alu­eel­la, jon­ne Hel­sin­ki aikoi­naan perus­tet­tiin, on nykyi­sin hie­no ja his­to­ri­aa täyn­nä ole­va puis­to. Joku voi­si tie­tys­ti kysyä, mik­sei sitä pan­na tont­ti­maak­si saman tien. Aina­kin nel­jä tuhat­ta asun­toa! Ei! Tii­vis kaa­voi­tus suo­ras­taan huu­taa rin­nal­leen kun­nol­li­sia puis­to­ja ja vihe­ra­luei­ta. Hyvä kau­pun­ki­ra­ken­ne on tii­vis, mut­ta har­va. Mikä raken­ne­taan, raken­ne­taan tii­viis­ti ja väliin kun­non viheralueita.

Vil­la Ara­bes­ki kaa­voi­te­taan myyn­ti­kun­toon ja Fors­byn tilan ren­ki­tu­pa asumiskäyttöön.

Mal­min Tul­li­vuo­ren­tien ete­lä­puo­lei­sen asui­na­lu­een asemakaava

Alu­eel­le tulee 25 000 ker­ros­ne­liö­tä asu­mis­ta, puo­let ker­ros­ta­lois­sa ja puo­let pien­ta­lois­sa. Pysä­köin­ti maan tasos­sa (noin 300 auto­paik­kaa, mel­kein heh­taa­ri). Asui­na­luei­den tehok­kuus 0,5 ilman lähi­vir­kis­ty­sa­luei­ta ja tei­tä. Jos tämä oli­si Kehä I:n sisä­puo­lel­la, urput­tai­sin tehok­kuu­des­ta ja maan­pääl­li­ses­tä pysä­köin­nis­tä, mut­ta tääl­lä se käy, vaik­ka mat­kaa Mal­min ase­mal­le onkin vain kilometri.

Tääl­lä pysä­köin­ti maan pääl­lä on hal­vem­paa kuin maan alla eli raken­nusoi­keu­den lisäyk­sel­lä ei pys­tyi­si rahoit­ta­maan park­ki­paik­ko­ja. Alu­een sisäi­set kadut tai oikeas­taan kujat eivät nyt ole mitään yhteis­tä oles­ke­lua­luet­ta vaan pelk­kää park­ki­paik­kaa. Viih­tyi­säm­pi oli­si tul­lut, jos autot oli­si­vat pois­sa silmistä.

Jät­kä­saa­ren tornihotelli

Täs­sä se taas on, sopi­vas­ti vaa­lien jäl­keen. Nyt on saa­tu lausun­to­ja, jot­ka eivät ole miten­kään rie­muk­kaan puoltavia.

Olin edel­li­sel­lä kier­rok­sel­la sitä miel­tä, että kau­pun­ki­ku­va oli­si parem­pi ilman tätä hotel­lia kuin sen kans­sa. Asi­aa voi har­ki­ta, jos elin­kei­no­po­liit­ti­set ja muut sel­lai­set syyt puol­ta­vat han­ket­ta. Näi­den arvioin­ti kuu­luu minus­ta kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le – meil­le nii­tä ei kun­nol­la edes esi­tel­ty – ja vii­me­kä­del­lä val­tuus­tol­le. Sik­si en halun­nut kaa­taa asi­aa lau­ta­kun­nas­sa vaan halusin pääs­tää sen kau­pun­gin­hal­li­tuk­seen. Olen edel­leen täl­lä kan­nal­la. Har­mi, että täl­lais­ta avoin­ta kan­taa ei saa pöy­tä­kir­jaan. Kaa­vaa joko puol­le­taan tai ei puolleta.

 

43 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.11.2012”

  1. Ode, mikä estää lau­ta­kun­taa kir­jaa­mas­ta pöy­tä­kir­jaan mie­li­pi­det­tään, siis lau­ta­kun­ta kan­nat­taa kaa­vaa, mut­ta halu­aa tuo­da esiin kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le että jne?

  2. Ehkä toi Vii­kin­ran­ta kan­nat­tai­si suo­siol­la jät­tää uuteen yleis­kaa­vaan. Ihan tur­ha ruve­ta täs­sä vai­hees­sa tap­pe­le­maan, jos jäl­ki on tota luok­kaa. Lah­den­väy­län rat­kai­sut vai­kut­taa sii­hen ihan oleellisesti.

    Mut toi käär­me­ta­lo­vi­ri­tel­mä pitää saa­da estet­tyä! Tii­vis­ma­ta­la-mata­lah­ko kuk­ku­la­kau­pun­ki ton­ne eikä mitään vän­ky­röi­tä. Käve­ly­sil­ta Van­taan­kos­ken vir­kis­ty­alueil­le ja avot.

    Yleis­kaa­vaa aja­tel­len, KariS:n ehdo­tus Kos­ke­lan vari­kon siir­tä­mi­ses­tä Vii­kin­ran­taan kan­nat­taa pitää mie­les­sä. Kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti, lii­ken­teel­li­ses­ti, talou­del­li­ses­ti ja luon­non­suo­je­lul­li­ses­ti ihan lois­ta­va ehdo­tus, eten­kin, jos sen Kos­ke­lan­tien liit­ty­män sai­si gryn­dat­tua: http://jalkanen.blogspot.fi/2012/09/vanhakaupunki-viikinranta.html

    Sit pur­nu­ti purn, jos­kus ennen te blo­gaa­jat lai­toit­te lin­kin lau­ta­kun­nan esi­tys­lis­toi­hin. Tämä perin­ne oli­si muka­va saa­da elvytettyä 🙂

  3. Vii­kin­mäes­tä, joo ja tapu­tuk­set ATT:lle, ei tom­mois­ta maan­käyt­töä nyt vaan voi teh­dä pai­kal­le joka on kuu­den kilo­met­rin pääs­tä kes­kus­sa ja kol­men kas­va­van kau­pun­gin­osan välis­sä. Ihan sama mitä sil­le teet­te, oote­taan mie­luum­min seu­raa­vaa yleiskaavaa.

    Ne yrit­tä­jät valit­taa sii­tä, että kau­pun­ki pom­pot­taa maan­käy­töl­lä ja sen takia he eivät voi inves­toi­da raken­nuk­siin­sa. Tuo on ihan ymmär­ret­tä­vä huo­li, mut­ta jos mul­la oli­si tuol­la joku yri­tys niin en teki­si pit­kän aika­vä­lin inves­toin­te­ja kui­ten­kaan vaik­ka täl­lä ker­taa sai­si­vat jää­dän­kin; kaa­voi­tus­pai­ne tuol­lai­sil­la sijain­nil­la nyt vaan on niin kova että se gryn­da­taan enem­män tai myöhemmin.

    Tai sai­si­ko tämän joten­kin jake­luun vaik­ka näin? Neuvottelurapparista:

    Muu­tok­sen koh­tee­na ole­van alu­een ton­tin­vuo­kra on täl­lä het­kel­lä noin
    100 000 euroa vuo­des­sa. Vuo­kra­so­pi­muk­set uusit­taes­sa vuo­kra nousi­si noin 130 000 euroon vuo­des­sa. Raken­nus­ten (9 kpl) tek­ni­set arvot
    ovat vuon­na 2012 yhteen­sä noin 4,7 mil­joo­naa euroa vaih­te­lu­vä­lin olles­sa 200 000 — 1 000 000 euroa/rakennus. Vuo­teen 2020 mennessä
    raken­nus­ten arvo las­kee noin 3,9 mil­joo­naan euroon, jos perus­kor­jauk­sia ei tehdä.
    Uusim­mat väis­ty­vik­si kaa­voi­te­tuis­ta raken­nuk­sis­ta on raken­net­tu vuon­na 1988. Työn­te­ki­jöi­tä muu­to­sa­lu­eel­la on täl­lä het­kel­lä noin 100 henkeä.
    Nykyi­sin alu­eel­la on toi­mi­ti­laa 8 987 k‑m

    Ase­ma­kaa­va­luon­nok­ses­sa
    alu­eel­le on esi­tet­ty asuin­ra­ken­ta­mis­ta 25 000 k‑m2

    Tol­la sijain­nil­la, 25 000 k‑m2 on noin 30 mil­joo­naa euroa ihan pelk­kää ton­tin hin­taa. Jos yrit­tä­jät omis­tai­si nuo ton­tit ja kau­pun­ki ker­toi­si että voit­te te sii­hen jää­dä­kin, tai sit­ten myyt­te ker­ros­ta­lo­ton­tik­si, niin mitä­kö­hän vaik­ka­pa se bus­si­park­kik­sen omis­ta­ja tekisi?

    Minul­la käy veron­mak­sa­jan val­lan mai­nios­ti että niis­tä raken­nuk­sis­ta hyvi­te­tään vaik­ka tuplat, eli 9,4M€. Eikö meil­lä enää osaa odo­ta edes lahjoa?

  4. Jos minä nyt sit­ten urpu­tan sii­tä Tul­li­vuo­res­ta. 0,5 tehoil­la ei kan­na­ta teh­dä ker­ros­ta­lo­ja. Ts. pysä­köin­tia­luei­ta (LPA) ei oikeas­taan pitäi­si raken­taa mihin­kään: Nor­maa­lis­ti se maa mak­saa enem­män kuin kal­liit­kin hal­lit, ja jos ei mak­sa niin tekee vaan pien­ta­lo­ja ja pai­kat niil­le ton­teil­le. 0,5 tehok­kuu­del­la 150 m² talo­ja on 300 m³ per talo, noin 250 — 270 m² tont­tia (kadut pois), pihaa jää jotain 100 — 200 m². Pysä­köi sin­ne jos huvittaa.

  5. Aika alas men­nään banaa­ni­val­tio­luok­kaan, jos talou­del­li­set syyt riit­tä­vät Jät­kä­saa­ren tora­ham­paan pys­tyt­tä­mi­sek­si. Kau­pun­kia ei yksin­ker­tai­ses­ti saa raken­taa täl­lais­ten yli­lyön­tien ja puo­lu­eel­li­sen vir­ka­ko­neis­ton sanelemana.

    En ymmär­rä käsien­pe­sua­si hank­kees­ta toi­vo­mal­la, että hal­li­tus tai val­tuus­to kumoai­si hank­keen myö­hem­min. Kat­son että kan­na­tat kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­na han­ket­ta, jos äänes­tät sen puo­les­ta nyt lautakunnassa.

  6. Tuo Jät­kä­saa­reen, kes­kei­sel­le ja hal­lit­se­val­le pai­kal­le esi­tet­ty tor­ni­ho­tel­li ei toi­si mitään myön­teis­tä tai oma­lei­mais­ta lisää merel­li­sen ja ete­läi­sen Hel­sin­gin kau­pun­ki­ku­vaan, vaan on suo­ra kopio Tuk­hol­maan jo raken­ne­tus­ta Vik­to­ria Towe­ris­ta (Wingårdh Arki­tekt­kon­tor Ab). Valis­tu­neet tuk­hol­ma­lai­set eivät ole sijoit­ta­neet sitä his­to­rial­li­seen kan­ta­kau­pun­kiin­sa, vaan uuteen työ­paik­ka­lä­hi­öön moot­to­ri­tien var­teen, kau­ak­si van­han Tuk­hol­man arvok­kai­den kult­tuu­riym­pä­ris­tö­jen kaupunkikuvasta.

  7. Mis­sä on ratik­kayh­teys? Vai eikö se vain näy asemakaavaluonnoksesta?

    Mei­naan luu­li­si noin oleel­li­sen asian näkyvän…

  8. Sepi: Mis­sä on ratik­kayh­teys? Vai eikö se vain näy asemakaavaluonnoksesta?Meinaan luu­li­si noin oleel­li­sen asian näkyvän…

    Lah­den­tien varressa.

  9. Elin­kei­no­po­liit­ti­sil­la ja muil­la sel­lai­sil­la syil­lä voi­daan puol­taa mitä tahan­sa raken­nus­hank­kei­ta. Gug­gen­hei­mis­ta Tal­lin­nan juna­tun­ne­liin ja Pisa­ra­ra­das­ta Jää­hal­li­ho­tel­liin on hank­kei­ta aina perus­tel­tu sil­lä, että niil­lä on raken­ta­mis­vai­hees­sa mit­ta­via työl­li­syys­vai­ku­tuk­sia ja että ne anta­vat kau­pun­gin talou­teen piris­tys­ruis­keen. Logiik­ka on siis se, että on ihan sama mitä ja min­ne raken­ne­taan, kun­han rakennetaan.

  10. Asi­aa voi har­ki­ta, jos elin­kei­no­po­liit­ti­set ja muut sel­lai­set syyt puol­ta­vat hanketta.

    Voi­vat­ko nämä elin­kei­no­po­liit­ti­set syyt mie­les­tä­si olla riip­pu­vai­sia tor­nin kor­keu­des­ta? Samat hotel­lin tilat käsit­tääk­se­ni voi­daan jakaa myös mata­lam­piin raken­nuk­siin, kuten jois­sain aiem­mis­sa havain­ne­ku­vis­sa oli teh­ty­kin (tyy­liin kak­si 16-ker­rok­sis­ta tjsp.).

  11. Jus­si Hei­nä­mies: Valis­tu­neet tuk­hol­ma­lai­set eivät ole sijoit­ta­neet sitä his­to­rial­li­seen kan­ta­kau­pun­kiin­sa, vaan uuteen työ­paik­ka­lä­hi­öön moot­to­ri­tien var­teen, kau­ak­si van­han Tuk­hol­man arvok­kai­den kult­tuu­riym­pä­ris­tö­jen kaupunkikuvasta. 

    Jät­kä­saa­ri ei lie­ne Hel­sin­gin his­to­rial­lis­ta kan­ta­kau­pun­kia (sii­tä puhu­mat­ta­kaan että ruot­sa­lai­set ovat kyl­lä ihan itse 50-luvul­ta alkaen pur­ka­neet suu­ren osan sii­tä omas­ta his­to­rial­li­ses­ta kan­ta­kau­pun­gis­taan — jota toki ei ole syy­tä kopioida). 

    Van­ho­jen sata­ma-aluei­den (Vär­tan) lisäk­si tor­ne­ja on Tuk­hol­mas­sa kyl­lä ihan ruutukaavakortteleissakin.

  12. Minus­ta sii­nä Jät­kä­saa­ren tor­nis­sa ei ole ongel­ma niin­kään se kor­keus, vaan se mil­tä se tor­ni näyt­tää. Kor­keat, isot raken­nuk­set näky­vät kau­as, pie­nem­mis­sä puut pelas­taa ark­ki­teh­din. Kau­pun­gin­museon­kin lausun­nos­sa puhu­taan vain “mit­ta­kaa­vas­ta”, kos­ka se ilmei­ses­ti kuu­los­taa joten­kin raken­nus­tai­de­tie­teel­li­sem­mäll­tä kuin että se nyt vaan on jär­kyt­tä­vän näköi­nen kol­mio. Noi­hin ihan puh­taas­ti esteet­ti­siin kysy­myk­siin on nyt vaan pak­ko ottaa jon­kun kan­taa, enkä minä nyt tie­dä mik­sei luot­ta­mus­mies kau­pun­ki­lais­ten edus­ta­ja­na oli­si tähän ihan riit­tä­vän kelvollinen.

    Eli siis voi­si­ko sil­le tor­nin suunn­ni­tel­ma teh­dä jotain, esi­mer­kik­si saa­da vaih­toeh­toi­sen suunnitelman?

  13. Kyl­lä mat­kai­lue­lin­kei­nol­le on eroa onko hotel­li 16 ker­rok­si­nen jol­loin se oli­si yksi ruma “brezh­ne­vi­läi­nen” hotel­li mui­den jou­kos­sa, vai 30 ker­ros­ta ja samal­la kau­pun­gin korkein.

  14. R. Silf­ver­berg:
    Kyl­lä mat­kai­lue­lin­kei­nol­le on eroa onko hotel­li 16 ker­rok­si­nen jol­loin se oli­si yksi ruma “brezh­ne­vi­läi­nen” hotel­li mui­den jou­kos­sa, vai 30 ker­ros­ta ja samal­la kau­pun­gin korkein. 

    Nojaa. Tam­pe­reel­la­han on yksi hiton kor­kea hotel­li (Ilves) mut­ta en ole kyl­lä kuul­lut sen kor­keu­den ole­van mikään hui­kea valt­ti. Tai kai se oli ensim­mäi­set puo­li vuot­ta. Nyt se on vaan tol­kut­to­man ruma hotel­li Tam­pe­reen keskustassa.

  15. Tor­ni­ho­tel­li: on teh­ty muu­ta­ma havain­ne­ku­vaa — oli­ko nii­tä tähän men­nes­sä jul­ki­suu­des­sa kol­me — koh­dis­ta, jois­sa on saa­tu koko tor­ni näky­mään. Mones­sa koh­taa enin­tään parin­kym­me­nen met­rin siir­ty­mi­sel­lä tor­ni katoai­si lähem­pä­nä ole­vien talo­jen, tai osit­tain pui­den taak­se. Saa­ko ne suun­nit­te­li­jat hel­pos­ti aikaan vaik­ka saman­lais­ta kart­taa kuin Kala­sa­ta­man tor­neis­ta, eli “heit­to­var­jo­ku­va” nyky­ta­lo­jen var­jos­ta­mis­ta alueis­ta joi­hin tor­ni näkyi­si ja ei näkyisi?

  16. Vain paras on kyl­lin hyvää näil­le ulko­maa­lai­sil­le sijoit­ta­jil­le, ja vain kau­pun­gin par­haat pai­kat kel­paa­vat. Lisäk­si raken­nuk­sen tulee olla voi­mak­kaas­sa ris­ti­rii­das­sa muun ympä­ris­tön­sä kans­sa. Lisä­tie­to­ja saa kaupunkisuunnitteluvirastosta.

  17. Minä jär­kei­li­sin tuon tor­nin niin, että se tar­vit­see kor­keut­ta hou­ku­tel­lak­seen myös mui­ta kuin turis­te­ja. Siis että kau­pun­ki­lai­set innos­tu­vat juo­pot­te­le­maan yli­hin­tais­ta skump­paa kor­keuk­sis­sa. Tuol­lai­nen Simon­ken­tän loo­ta sin­ne ja ketään ei kiin­nos­ta. Jol­la­kin pitää erot­tua mas­sas­ta ja saa­da myös asiak­kai­ta seson­gin ulko­puo­lel­la. Tor­nin asiak­kais­ta riit­täi­si var­maan myös asiak­kai­ta design distric­tin puo­tei­hin ja muil­le, ehkä myös kulttuurilaitoksille. 

    Pal­jon­ko muu­ten Mar­riott jou­tuu mak­sa­maan Hel­sin­ki-brän­din käy­tös­tä tuos­sa Län­si­väy­län vie­reen nouse­vas­sa Viru-hotel­lin moder­ni­soin­nis­sa? Ei var­maan mitään, kun Hel­sin­ki luo­vut­taa jo kor­kea­kou­lut­kin Espool­le. Ei pal­joa auta myös­kään se, että lii­ke­ti­lo­jen raken­ta­mi­ses­ta lip­su­taan kaa­vois­sa. Mon­ta eri lii­ket­tä hou­kut­taa mon­ta eri ihmis­tä samaan paik­kaan ja kaik­ki hyö­ty­vät. Jos alu­eel­la on vain pyö­rä­kel­la­rei­ta ja ket­jun mar­ket­ti, niin peli on selvä.

    Näh­tä­väs­ti tämän­kään pals­tan estee­ti­kot eivät innos­tua hotel­lin muo­dol­li­ses­ta päte­vyy­des­tä, joten mik­sei jär­jes­te­tä uut­ta kut­su­kil­pai­lua? Jos rahoit­ta­jal­la riit­tää kär­si­väl­li­syys, niin 5–10 toi­mis­toa kut­su­taan kil­pai­luun ja kri­tee­rik­si tuo noin 100–120 met­riä. Tuo nykyi­nen­kin var­maan toi­mi­si, jos jul­ki­si­vu pako­tet­tai­siin teke­mään jos­ta­kin prii­ma­ta­va­ras­ta. Ehkä Gug­gen­hei­min tita­niu­mia, sai­si G‑miehetkin jotain mitä ihail­la. Omaa sil­mää tuo tor­ni joten­kin ärsyt­tää, mut­ta ei nega­tii­vi­ses­ti, mut­ta ei toi­saal­ta ole mikään herk­ku­pa­la. Havain­ne­ku­vat ovat toi­saal­ta aika heik­ko­ja. Varo­vai­nen puol­to­ää­ni tääl­tä kuitenkin.

    Jos tor­ni on nou­nou, niin sit­ten joku tuo nopeas­ti päte­vän pak­ko­kas­vus­ta rii­su­tun yhteis­kun­ta­mal­lin ja unoh­de­taan nämä elin­kei­no­jen edis­tä­mi­set. Kult­tuu­ri, turis­mi ja muu pal­ve­lua­la lie­nee kui­ten­kin sel­lais­ta, joka on ympä­ris­töl­le vähem­män hai­tal­lis­ta kuin öljyn­po­rai­lu, jota tämä kau­pun­gin levit­tä­mi­nen kyl­lä kan­nus­taa teke­mään. Noil­ta muil­ta se vie­kin sit­ten mah­dol­li­suuk­sia. Nyt tar­vit­tai­siin aidos­ti yksi­tyis­tä rahaa, ei näi­tä jul­kis­ta talout­ta kup­paa­via ohjel­mis­to­ta­lo­ja ja mui­ta pum­me­ja. Tämä noin haas­teek­si vih­reil­le­kin, kun siir­ty­mi­nen oma­va­rais­ta­lou­teen ei saa­nut edes Hol­ke­rin suus­ta sanot­tu­na kan­na­tus­ta. Larun sil­lal­la­kin on tilaa vain muu­ta­mal­le sadal­la sila­kan onki­jal­le. Ruo­ka toki kas­vaa puus­sa ja raha ei, mut­ta miten saa­da ruo­ka kas­va­maan puus­sa ilman rahaa? 

    Sinän­sä vain has­sua, että jot­kut elä­ke­läi­set nouse­vat äri­se­mään bar­baa­reis­ta ja torp­paa­maan työ­paik­ko­ja. Var­sin­kin jos val­tio on ensin mak­sa­nut pal­kan ja sit­ten eläk­keen. Lai­tu­rin ilta­ses­siois­sa­kin saa olla val­mii­na anta­maan ja otta­maan isku­ja, jos aikoo puo­lus­tel­la yhtä­kään kor­keam­paa han­ket­ta ja pois­tua omin jaloin tilai­suu­des­ta. Näh­tä­väs­ti kau­pun­ki halu­aa kuul­la vain kiel­tei­siä kom­ment­te­ja kai­kes­ta. Val­tio­kin tukee ulko­mai­sel­la työ­voi­mal­la raken­net­ta­via hupi­ris­tei­li­jöi­tä, vaik­ka fik­sum­paa oli­si raken­taa tuo ris­tei­li­jän sisäl­tä­mä hupi vaik­ka Hel­sin­gin uusil­le alueil­le. Vaik­ka sit­ten val­tion tuke­ma­na rakentamisena.

  18. Picco­lo: Vain paras on kyl­lin hyvää näil­le ulko­maa­lai­sil­le sijoit­ta­jil­le, ja vain kau­pun­gin par­haat pai­kat kel­paa­vat. Lisäk­si raken­nuk­sen tulee olla voi­mak­kaas­sa ris­ti­rii­das­sa muun ympä­ris­tön­sä kanssa.

    Tämä yksi nor­ja­lai­nen sijoit­ta­ja nyt kai lähin­nä halu­aa teh­dä bis­nes­tä, johon liit­tyy olen­nai­ses­ti jul­ki­suu­den saa­mi­nen, ja jul­ki­suut­ta­han saa teke­mäl­lä jotain mah­dol­li­sim­man kontroversiaalia.

  19. R. Silf­ver­berg:
    Kyl­lä mat­kai­lue­lin­kei­nol­le on eroa onko hotel­li 16 ker­rok­si­nen jol­loin se oli­si yksi ruma “brezh­ne­vi­läi­nen” hotel­li mui­den jou­kos­sa, vai 30 ker­ros­ta ja samal­la kau­pun­gin korkein.

    Rumaa brezh­ne­vi­läis­tä” ark­ki­teh­tuu­ria edus­taa ilmei­ses­ti myös Hotel­li Tor­ni, kos­ka se on vain sää­lit­tä­vät 13 ker­ros­ta korkea? 

    Mel­ko kor­keat­kin tor­nit kyl­lä sopi­vat lähes min­ne tahan­sa, olen­nais­ta on katu­ta­son kun­nol­li­nen kort­te­li­ra­ken­ne, johon tor­ni sit­ten sulau­tuu luon­te­vas­ti, hotel­li Tor­nin lailla.

    Jos katu­ta­so suun­ni­tel­laan sil­lä peri­aat­teel­la että se näh­dään vilauk­sel­ta auton ikku­nas­ta, ilmas­ta tai kilo­met­rin pääs­tä, ei tor­nin kor­keu­del­la ole edes kau­heas­ti väliä, huo­no sii­tä tulee kui­ten­kin. Tuo Jät­kä­saa­ren tor­ni ei täs­sä suh­tees­sa havain­ne­ku­vien perus­teel­la kovin lupaa­val­ta näytä.

    Täs­sä vie­lä kuva Tuk­hol­man vas­taa­vas­ta tor­nis­ta (Otso Kivekkään):
    http://1.bp.blogspot.com/-byoIh_dq2tc/T6bNyGeyWiI/AAAAAAAAAkQ/7tJ1jWyiGt8/s1600/torni_stokis.JPG

  20. Jät­kä­saa­ren tor­nin koh­dal­la pitää muis­taa, että sii­nä on jo nyt kaa­vas­sa kak­si 16 ker­rok­sis­ta jär­kä­let­tä, jois­ta toi­sen pai­kal­le tätä hotel­lia ollaan sijoit­ta­mas­sa. Hie­ta­lah­den mai­se­mas­sa jo ne mata­lam­mat tor­nit on aika mas­sii­vi­sia, ja toi­sen korot­ta­mi­nen rei­lus­ti voi jopa keven­tää yleisvaikutelmaa.

    Täs­sä oli­si täl­lai­nen nopea kuva mil­tä ns. nol­la­ti­lan­ne näyttäisi:
    http://i50.tinypic.com/1z4g6mu.jpg

    Ja lai­te­taan sit­ten jo sil­loin aika­naan maa­lis­kuus­sa teke­mä­ni google-earth mal­li tor­nis­ta jos joku sitä halu­aa katsella:
    http://www.2shared.com/file/DFxJBLVw/Jtkn_torni.html

  21. http://www.youtube.com/watch?v=NcbY7er1A2g

    Löy­tyi tuol­lai­nen kuvael­ma, jota kovin moni ei näy­tä näh­neen. Sai­si olla muu ympä­ris­tö muu­ta­man ker­rok­sen kor­keam­paa, niin oli­si sil­mäl­le har­mo­ni­sem­pi. Ajaa­ko­han tätä hotel­lia enää muu­ten aktii­vi­ses­ti kukaan, kun pöhi­nä on aika vähäis­tä. Tai mis­täs täs­sä kau­pun­gis­sa mis­tään tie­tää, jos ei ole sisäpiirissä. 

    http://www.youtube.com/watchv=c1DUkVhqVsM&feature=related

    Tämä taa­sen on sen ver­ran kök­kö havain­nol­lis­ta­mi­nen, että saa ihmet­te­le­mään Suo­men mai­net­ta tie­to­tek­ni­kan ihmemaana.

  22. Alu­een sisäi­set kadut tai oikeas­taan kujat eivät nyt ole mitään yhteis­tä oles­ke­lua­luet­ta vaan pelk­kää park­ki­paik­kaa. Viih­tyi­säm­pi oli­si tul­lut, jos autot oli­si­vat pois­sa silmistä.”

    Masen­ta­vin­ta “kau­pun­kia” saa­daan näin.

  23. Hie­man vai­kea näh­dä Jät­kä­saa­ren tor­nin tar­koi­tus­ta tai jär­keä. Tus­kin yksi hotel­li ravin­to­loi­neen mitään val­ta­vaa ylei­sö­ryn­täys­tä Jät­kä­saa­reen aiheut­tai­si. Ja hotel­li­han voi­si tul­la joka tapauksessa.

    Kau­pun­ki­ku­va ei tor­nia var­si­nai­ses­ti kai­paa. Puo­lus­te­li­joi­den­kin kom­men­tit ovat tyy­liä, ei se aiheu­ta niin pal­jon hait­taa kau­pun­ki­ku­val­le aiheu­ta kuin aluk­si luu­li­si. Nykyi­ses­sä sil­hue­tin tasa­kor­keu­des­sa/-pak­suu­des­sa on puo­len­sa, var­sin­kin merel­tä katsottuna.

    Onko kyse vain alem­muus­komplek­sis­ta? Ollaan niin innois­saan kun maa­il­man­kuu­lu, Nor­ja­lai­nen hotel­li­si­joit­ta­ja on kiin­nos­tu­nut Hel­sin­gis­tä. Jokai­nen voi miet­tiä mil­lai­sen vas­taan­o­ton ris­ti­ho­tel­li oli­si saa­nut jos idea oli­si tul­lut Suo­men sisältä.

    Vii­kin­ran­taa tuli­kin jo kom­men­toi­tua, kol­me jät­ti­kort­te­lia kes­kel­lä ei mitään ei toi­mi. Joku voi­si ker­toa ksv:lle, että Met­sä­lä­hiö on out.

  24. Jon­ne­kin tän­ne Hel­sin­kiin pitää kui­ten­kin jää­dä kui­ten­kin sel­lai­sia aluei­ta joi­ta oli aikoi­naan Ruo­ho­lah­ti, se Oden kehu­ma nykyi­nen Parem­pi Helsinki.

    Kävin tänään huol­lat­ta­mas­sa auto­ni Tat­ta­ri­suon teol­li­suusa­lu­eel­la. Samal­la kävin osta­mas­sa keit­tiön pöy­däl­le pääl­lis­tä köy­hien Stoc­kal­ta. On tosi sää­li jos asu­mis­ra­ken­nuk­sen nimis­sä nuo pal­ve­luk­set jou­tuu jat­kos­sa käy­mään osta­mas­sa jos­tain Tuusulasta.

  25. OS: ”On toi­min­to­ja, jot­ka kuu­lu­vat kau­pun­gin lai­doil­le tai muul­le vähem­män halu­tul­le maal­le. Täl­lai­nen toi­min­ta jou­tuu siir­ty­mään, kun kau­pun­ki kasvaa”.

    Hyvä peri­aa­te. Päti­si­kö­hän tämä myös Ras­ti­las­sa, jos­sa sijait­see lei­rin­tä­alue (lue asun­to­vau­nu­jen tal­vi­säi­ly­tys­paik­ka 8kk vuo­des­ta) aivan met­roa­se­man vieressä?

    Lei­rin­tä­alu­een voi­si siir­tää Sipoo­seen, jos­ta kau­pun­ki sai juu­ri 25 km uut­ta meren­ran­taa. Nykyi­sel­le asun­to­vau­nua­lu­eel­le mah­tui­si 1000 vaki­tuis­ta asu­kas­ta, näin Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sää ei tar­vit­si­si kaa­taa (toi­set 1000 asu­kas­ta voi sijoit­taa ase­man vie­reen tii­vis­tä­mäl­lä nykyis­tä kaupunkirakennetta).

    Lei­rin­tä­alu­een tapauk­ses­sa kau­pun­gin ei tar­vit­se neu­vo­tel­la kuin itsen­sä kans­sa, toi­min­taa pyö­rit­tää Liikuntavirasto.

    Tämä kom­ment­ti sik­si, että Meri-Ras­ti­lan osay­leis­kaa­va on ennak­ko­tie­don mukaan tulos­sa lau­ta­kun­taan ensi viikolla.

    1. Ras­ti­las­ta se asun­to­vau­nu­jen säi­lön­tä­alue pitäi­si siir­tää pois. Mut­ta onhan meil­lä myös venei­den säi­ly­ty­sa­luei­ta kes­kel­lä kau­pun­kia, vaik­ka veneen nyt luu­li­si voi­vat ajaa vähän kau­em­mak­si. Lei­rin­tä­alu­een siir­tä­mi­nen kau­pun­gin ulko­puo­lel­le on vähän eri asia. Mat­kai­li­joil­la koh­tee­na on yleen­sä kau­pun­ki, ei maaseutu.

  26. tpyy­luo­ma: 0,5 tehok­kuu­del­la 150 m² talo­ja on 300 m³ per talo, noin 250 – 270 m² tont­tia (kadut pois), pihaa jää jotain 100 – 200 m². Pysä­köi sin­ne jos huvittaa.

    Land­bo on tai­det­tu kaa­voit­taa samal­la taval­la, käy­tän­nös­sä jokai­nen pysä­köi auton­sa ton­til­le ja lukui­sat pie­net pysä­köin­tiplän­tit ovat tyh­ji­nä. Muu­ta­ma tont­ti tai puis­tik­ko lisää ja ne LPAt pois.

  27. Mie­tin vain yhtä seikkaa.

    Hämeen­tiel­lä on suu­ri toi­mis­to-pien­teol­lis­suu­ta­lo, tai kak­si­kin. Mik­si kaa­vaa ja mää­räyk­siä ei voi muut­taa niin, että ylim­män ker­rok­sen huo­neis­to­ja voi­si vähi­tel­len yksi ker­ral­laan muut­taa asun­noik­si? Melua aiheut­ta­va toi­min­ta, kuten paí­no­ta­lot, ovat läh­te­neet tai läh­te­mäs­sä kiin­teis­töis­tä pois.

    Hie­noa 50-luvun asil­lis­ta ja kau­nis­ta tiiliarkkitehtuuria.

  28. Timo: Jon­ne­kin tän­ne Hel­sin­kiin pitää kui­ten­kin jää­dä kui­ten­kin sel­lai­sia aluei­ta joi­ta oli aikoi­naan Ruo­ho­lah­ti, se Oden kehu­ma nykyi­nen Parem­pi Helsinki.Kävin tänään huol­lat­ta­mas­sa auto­ni Tat­ta­ri­suon teol­li­suusa­lu­eel­la. Samal­la kävin osta­mas­sa keit­tiön pöy­däl­le pääl­lis­tä köy­hien Stoc­kal­ta. On tosi sää­li jos asu­mis­ra­ken­nuk­sen nimis­sä nuo pal­ve­luk­set jou­tuu jat­kos­sa käy­mään osta­mas­sa jos­tain Tuusulasta.

    No ei nii­den nyt tar­vit­se Tuusu­las­sa olla.

    Ensin­nä­kin, se alue min­ne pitää raken­taa kau­pun­kia on nime­no­maan noin 10km tai alle kes­kus­tas­ta eli suu­rin piir­tein Kehä I (län­nes­sä vähän sen yli) ja nopei­den rato­jen ase­man­seu­dut. Hel­sin­gin teol­li­suusa­lueis­ta täl­lä alu­eel­la on isoim­pi­na eli olen­nai­sim­pi­na Vii­kin­ran­ta, Pitä­jän­mä­ki, Käpy­lä ja Hert­to­nie­mi. Tähän ryh­mään ei taas kuu­lu esim. Tat­ta­ri­suo ja Vuo­saa­ren sata­man alue. Kyl­lä niil­le muil­le mah­tuu, ne on vaan vähän syrjemmässä.

    Toi­sek­si, mik­si auto­kor­jaa­mon tuli­si sijai­ta eril­li­sel­lä teol­li­suus­ton­til­la? Onhan esim. Kal­lion kivi­ja­lois­sa juu­ri­kin eril­lai­sia korjaamojakin.

    Kol­man­nek­si, kun lii­ken­nea­luei­ta ote­taan raken­nus­käyt­töön niin koh­tuul­li­sen melui­sa­kin toi­min­ta voi olla suo­ras­taan etu. Eli siis ensim­mäi­sen talon lii­ken­ne­vir­ran vas­tai­nen sei­nä on kui­ten­kin melui­sa, asi­aa aut­tai­si jos löy­tyi­si sel­lais­ta käyt­töä sen toi­mi­ti­loil­le joi­ta melu ei haittaa.

    Nel­jän­nek­si, Hel­sin­gis­sä on suo­je­lusyis­tä jat­kos­sa yhä enem­män van­haa teol­li­suus­ti­laa, esi­mer­kik­si Hana­saa­ren voi­ma­la saat­taa hyvin­kin muut­taa ja se raken­nus kui­ten­kin jää­dä. Huvi­tan itseä­ni rapor­toi­mal­la lem­pi­kult­tuu­ri­po­li­tii­kol­le­ni seu­raa­vis­ta uusis­ta poten­ti­aa­li­si­ta kult­tuu­ri­teh­tais­ta, joka kiro­aa jotain tyy­lin että kun sil­lä kult­tuu­ri­ra­hal­la oli­si tar­koi­tus ensi­si­jai­ses­ta teh­dä sitä kult­tuu­ria eikä yllä­pi­tää suo­je­lusei­niä, joi­ta alkaa olla jo yli tar­peen, ja kai täs­sä kau­pun­gis­sa teh­dään jotain muu­ta­kin kuin tai­det­ta… Että mik­sei nois­ta voi­si jokusen säi­lyt­tää ihan kau­pun­kiin sopi­va­sa teollisuuskäytössä.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ras­ti­las­ta se asun­to­vau­nu­jen säi­lön­tä­alue pitäi­si siir­tää pois. Mut­ta onhan meil­lä myös venei­den säi­ly­ty­sa­luei­ta kes­kel­lä kau­pun­kia, vaik­ka veneen nyt luu­li­si voi­vat ajaa vähän kau­em­mak­si. Lei­rin­tä­alu­een siir­tä­mi­nen kau­pun­gin ulko­puo­lel­le on vähän eri asia. Mat­kai­li­joil­la koh­tee­na on yleen­sä kau­pun­ki, ei maaseutu.

    Ei mil­lään pahal­la. Veneet ovat Meri­sa­ta­mas­sa tal­vel­la, muis­taak­se­ni syys­kuus­ta tou­ko­kuu­hun, jol­loin ko. puis­to-auleil­la ei ole juu­ri muu­ta käyt­töä. — Veneet ja venei­den kun­nos­tus kevääl­lä tuo alu­eel­le tiet­tyä elämää.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ras­ti­las­ta se asun­to­vau­nu­jen säi­lön­tä­alue pitäi­si siir­tää pois. Mut­ta onhan meil­lä myös venei­den säi­ly­ty­sa­luei­ta kes­kel­lä kau­pun­kia, vaik­ka veneen nyt luu­li­si voi­vat ajaa vähän kau­em­mak­si. Lei­rin­tä­alu­een siir­tä­mi­nen kau­pun­gin ulko­puo­lel­le on vähän eri asia. Mat­kai­li­joil­la koh­tee­na on yleen­sä kau­pun­ki, ei maaseutu.

    Samal­la todet­ta­koon, että lei­rin­tä­alu­een käyt­tö on sen ver­ran vähäis­tä, että kyl­lä hyvin toi­mi­van bus­siyh­tey­den pitäi­si riit­tää. Paras­ta met­roa­se­man vie­reis­tä maa­ta ei tosi­aan pitäi­si tuh­la­ta leirintäalueeksi.

  31. Nyt tuli Osmol­ta paha huti, mut­ta samaa tau­tia on kau­pun­gin vir­ka­mie­his­sä­kin. Jos veneet siir­re­tään jon­ne­kin Kirk­ko­num­mi-Tam­mi­saa­riak­se­lil­le kuten on puhut­tu, sii­tä aiheu­tuu koh­tuu­ton­ta vai­vaa aina­kin autot­to­mil­le. Itse käyn parin vii­kon välein tar­kis­ta­mas­sa veneen pres­sut yms. Tuu­let ja lumi­myrs­kyt voi­vat teh­dä ikä­vää jäl­keä. Nos­ton jäl­keen ja kevääl­lä enne veteen las­kua vie­rai­lut­ja veneel­le on mon­ta ker­taa viikossa.

  32. Mik­ko Säre­lä: Samal­la todet­ta­koon, että lei­rin­tä­alu­een käyt­tö on sen ver­ran vähäis­tä, että kyl­lä hyvin toi­mi­van bus­siyh­tey­den pitäi­si riit­tää. Paras­ta met­roa­se­man vie­reis­tä maa­ta ei tosi­aan pitäi­si tuh­la­ta leirintäalueeksi.

    Parii­sis­sa hyvin lähel­lä kes­kus­taa on Bou­log­nen met­sän lein­tä­alue. Oli v 1971, jol­loin siel­lä yövyim­me kave­ri­po­ru­kas­sa iki­muis­toi­sel­la ret­kel­lä Kot­te­rol­la ja on edelleenkin.

  33. Ole­mat­ta mitään miel­tä itse tor­ni­suun­ni­tel­mas­ta, hie­man kyl­lä kri­ti­soin näke­mys­tä jon­ka mukaan mitään ei sai­si raken­taa, jos se ei kaik­kien mie­les­tä paran­na kau­pun­ki­ku­vaa. Läh­tö­koh­tai­ses­ti kau­pun­kiin pitäi­si saa­da teh­dä uudis­ra­ken­nuk­sia, pait­si jos nii­den kiel­tä­mi­seen on perus­tel­lut syyt.

    Tie­ten­kään ei kau­pun­kia saa tuho­ta, ole­mas­sao­le­vaa raken­nus­kan­taa repiä jne. Nyt puhu­taan kui­ten­kin van­has­ta sata­ma-alu­ees­ta jota vie­lä google map­sin kuvis­sa koris­ta­vat kont­ti­ken­tät, nos­tu­rit ja tavarajunat.

    Myös talou­del­li­sil­la sei­koil­la pitää olla pai­noar­voa, vaik­ka ne eivät saa­kaan jyrä­tä kai­ken muun yli. Hel­sin­kiin ei tul­la enää teke­mään suu­ria teol­li­sia ives­toin­te­ja. Nyt esil­lä ole­vat hotel­li- ja jää­hal­li­hank­keet pitää näh­dä myös 21. vuo­si­sa­dan teol­li­si­na inves­toin­tei­na, eli inves­toin­tei­na pal­ve­lu­ta­lou­teen. Ihmi­sil­lä pitää olla elin­kei­non­sa myös tulevaisuudessa.

  34. Mark­ku af Heur­lin: Parii­sis­sa hyvin lähel­lä kes­kus­taa on Bou­log­nen met­sän lein­tä­alue. Oli v 1971, jol­loin siel­lä yövyim­me kave­ri­po­ru­kas­sa iki­muis­toi­sel­la ret­kel­lä Kot­te­rol­la ja on edelleenkin.

    Parii­sis­sa tuo­ta lei­rin­tä­aluet­ta lähem­pä­nä kes­kus­taa asuu yli 2 mil­joo­naa ihmis­tä. Help­poa oli­si Hel­sin­gis­sä­kin sääs­tää tilaa lei­rin­tä­alueil­le ja luon­non­suo­je­lua­lueil­le ja kai­kel­le muul­le, jos kehä I:n sisä­puo­len sai­si raken­taa tiiviisti.

  35. Mik­ko Säre­lä: Parii­sis­sa tuo­ta lei­rin­tä­aluet­ta lähem­pä­nä kes­kus­taa asuu yli 2 mil­joo­naa ihmis­tä. Help­poa oli­si Hel­sin­gis­sä­kin sääs­tää tilaa lei­rin­tä­alueil­le ja luon­non­suo­je­lua­lueil­le ja kai­kel­le muul­le, jos kehä I:n sisä­puo­len sai­si raken­taa tiiviisti.

    Mik­ko Säre­lä: Parii­sis­sa tuo­ta lei­rin­tä­aluet­ta lähem­pä­nä kes­kus­taa asuu yli 2 mil­joo­naa ihmis­tä. Help­poa oli­si Hel­sin­gis­sä­kin sääs­tää tilaa lei­rin­tä­alueil­le ja luon­non­suo­je­lua­lueil­le ja kai­kel­le muul­le, jos kehä I:n sisä­puo­len sai­si raken­taa tiiviisti.

    Olem­me täs­tä asias­ta samaa miel­tä. Suur-Parii­sis­sa asuu enm­män ihmi­siä kuin Suo­mes­sa ja Nor­jas­sa yhteensä.

  36. Mik­ko Säre­lä: Samal­la todet­ta­koon, että lei­rin­tä­alu­een käyt­tö on sen ver­ran vähäis­tä, että kyl­lä hyvin toi­mi­van bus­siyh­tey­den pitäi­si riit­tää. Paras­ta met­roa­se­man vie­reis­tä maa­ta ei tosi­aan pitäi­si tuh­la­ta leirintäalueeksi.

    Oliis hyvä tei­tää, kuin­ka pla­jon leiirn­tä­alu­eel­la on käyt­tä­jiä. Alue on myös yleien uima­ran­ta, ja siel­lä on tar­jol­la sau­na vuo­krat­ta­vak­si. — Joku voi­si viet­tää kau­pun­ki­maa­lais­lo­man vuo­kraa­mal­la mökin Ras­ti­lan lei­tin täalueelta.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ras­ti­las­ta se asun­to­vau­nu­jen säi­lön­tä­alue pitäi­si siir­tää pois. Mut­ta onhan meil­lä myös venei­den säi­ly­ty­sa­luei­ta kes­kel­lä kau­pun­kia, vaik­ka veneen nyt luu­li­si voi­vat ajaa vähän kau­em­mak­si. Lei­rin­tä­alu­een siir­tä­mi­nen kau­pun­gin ulko­puo­lel­le on vähän eri asia. Mat­kai­li­joil­la koh­tee­na on yleen­sä kau­pun­ki, ei maaseutu.

    Venei­den tela­koin­tia­luei­ta ei oikein voi ver­ra­ta Ras­ti­lan lei­rin­tä­alu­ee­seen, ne har­vem­min sijait­se­vat met­roa­se­man kupeessa.

    On tot­ta, että ret­kei­li­jät halua­vat tutus­tua kes­kus­tan näh­tä­vyyk­siin, sii­nä met­ro on tie­ten­kin käte­vä. Ei pidä olla kui­ten­kaan lii­an vie­ras­ko­rea, jou­tu­vat­han tuhan­net Vuo­saa­re­lai­set ja kym­me­net tuhan­net itä-hel­sin­ki­läi­set mene­mään päi­vit­täin työ­mat­koil­laan lii­tyn­tä­bus­sil­la met­roa­se­mal­le. Satun­nai­sel­le kesä­tu­ris­til­le tus­kin vas­taa­vas­ta oli­si suur­ta hait­taa – sitä pait­si he liik­ku­vat yleen­sä autolla.
    Kara­vaa­na­rit kai­paa­vat myös luon­toa ja meren­ran­taa, rep­pu­tu­ris­tit taas majoit­tui­si­vat mie­luum­min kes­kus­taan hal­paan hos­tel­liin, jos nii­tä vain olisi.

    Asun­to­vau­nua­lue on mah­dol­li­sim­man teho­ton­ta maan­käyt­töä rai­de­lii­ken­nea­se­man vie­res­sä, tehot­to­mam­paa oli­si ehkä vain golf­kent­tä. Sijain­ti ei miten­kään sovi Hel­sin­gin nykyi­seen stra­te­gi­aan tii­vis­tää ase­mien ympä­ris­tö­jä, puhu­mat­ta­kaan uuden yleis­kaa­van vaatimuksista.

    Toi­sek­seen jo vuo­sia on ollut tie­dos­sa, että Ras­ti­lan kapa­si­teet­ti on seson­kiai­kaan täyn­nä, por­til­ta jou­du­taan usein kään­nyt­tä­mään kara­vaa­na­rei­ta pois. Lei­rin­tä­alue jou­du­taan joka tapauk­ses­sa siir­tä­mään joi­den­kin vuo­sien pääs­tä väl­jem­piin mai­se­miin. Vii­me kesä­nä asias­ta oli kes­kus­te­lua mm. Hesa­ris­sa. Lii­kun­ta­vi­ras­to on jul­ki­ses­ti­kin hai­kail­lut uuden lei­rin­tä­alu­een perään (Hel­sin­gin Uuti­set, kts. net­ti­ver­sio 21.11.). Kah­den eril­li­sen lei­rin­tä­alu­een pyö­rit­tä­mi­nen ei kui­ten­kaan oli­si talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää, pel­käs­tään hen­ki­lö­kus­tan­nuk­set oli­si­vat kaksinkertaiset.

    Meren­ran­ta­kau­pun­gin lei­rin­tä­alu­een tulee tie­ten­kin sijai­ta meri­mai­se­mas­sa. Uusi sijain­ti löy­tyi­si Öster­sun­do­mis­ta, esim. Talo­saa­res­ta. Siel­tä on help­po jär­jes­tää lii­tyn­tä­bus­si Itä­kes­kuk­seen, jos­ta turis­tit pää­se­vät met­rol­la Senaa­tin­to­ril­le, sen yhden ker­ran kun he reis­sul­laan sin­ne mene­vät. Uuden lei­rin­tä­alu­een voi kus­tan­taa nykyi­sen maa­poh­jan tuo­tol­la. Jos huo­mioon ote­taan poten­ti­aa­li­nen kiin­teis­tö­ve­ron tuot­to, lei­rin­tä­alu­een pitä­mi­nen met­roa­se­man vie­res­sä näyt­täy­tyy jopa tappiollisena.

    Radan poh­jois­puo­lel­le, lähin­nä asun­to­vau­nua­lu­eel­le, jos­sa ei ole luon­toar­vo­ja, mah­tui­si n 1000 asu­kas­ta. Ras­ti­lan kar­ta­no ympä­ris­töi­neen voi­daan ja tulee toki säi­lyt­tää. Toi­nen tuhat mah­tuu Meri-Ras­ti­lan puo­lel­le tii­vis­tä­mäl­lä nykyis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Näin käve­lye­täi­syy­del­le met­rol­ta voi sijoit­taa lau­ta­kun­nan tavoit­te­le­mat 2000 asu­kas­ta, yli­kin. Kui­ten­kin ran­ta­met­sä säästyisi.

    On eri­kois­ta, ettei Ksv ole pyy­tä­nyt lain­kaan lausun­toa Lii­kun­ta­vi­ras­tol­ta mm lei­rin­tä­alu­een kapa­si­tee­tis­ta ryh­tyes­sään kaa­voit­ta­maan Ras­ti­lan met­roa­se­man ympä­ris­töä. Polii­tik­ko­jen pitäi­si nyt ottaa aloi­te käsiin­sä. Lau­ta­kun­nan pitäi­si ottaa aika­li­sä ja sel­vit­tää lei­rin­tä­alu­een siir­tä­mi­sen hyö­dyt ja hai­tat perin­poh­jin ennen kuin Meri-Ras­ti­lan kaa­vas­ta päätetään. 

    Se ei edes hidas­tai­si asun­to­jen raken­ta­mis­ta. Jos ran­ta­met­sään nyt kaa­voi­te­taan, asuk­kaat tule­vat joka tapauk­ses­sa valit­ta­maan kaa­van joka vai­hees­sa vähin­tään Kor­keim­paan hal­lin­to-oikeu­teen. Met­sän puo­les­ta on kamp­pail­tu vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta yk 2002 läh­tien, sii­tä tus­kin anne­taan nyt­kään periksi.

    Jos tämä suku­pol­vi kaa­taa ja raken­taa Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sän, sitä ei saa kos­kaan takai­sin. Lei­rin­tä­alue sen sijaan on help­po siirtää.

  38. Sep­po Hon­ka­nen: OS: ”On toi­min­to­ja, jot­ka kuu­lu­vat kau­pun­gin lai­doil­le tai muul­le vähem­män halu­tul­le maal­le. Täl­lai­nen toi­min­ta jou­tuu siir­ty­mään, kun kau­pun­ki kasvaa”.

    Hyvä peri­aa­te. Päti­si­kö­hän tämä myös Ras­ti­las­sa, jos­sa sijait­see lei­rin­tä­alue (lue asun­to­vau­nu­jen tal­vi­säi­ly­tys­paik­ka 8kk vuo­des­ta) aivan met­roa­se­man vieressä?

    Lei­rin­tä­alu­een voi­si siir­tää Sipoo­seen, jos­ta kau­pun­ki sai juu­ri 25 km uut­ta meren­ran­taa. Nykyi­sel­le asun­to­vau­nua­lu­eel­le mah­tui­si 1000 vaki­tuis­ta asu­kas­ta, näin Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sää ei tar­vit­si­si kaa­taa (toi­set 1000 asu­kas­ta voi sijoit­taa ase­man vie­reen tii­vis­tä­mäl­lä nykyis­tä kaupunkirakennetta).

    Lei­rin­tä­alu­een tapauk­ses­sa kau­pun­gin ei tar­vit­se neu­vo­tel­la kuin itsen­sä kans­sa, toi­min­taa pyö­rit­tää Liikuntavirasto.

    Tämä kom­ment­ti sik­si, että Meri-Ras­ti­lan osay­leis­kaa­va on ennak­ko­tie­don mukaan tulos­sa lau­ta­kun­taan ensi viikolla.

    Mik­ko Säre­lä: Samal­la todet­ta­koon, että lei­rin­tä­alu­een käyt­tö on sen ver­ran vähäis­tä, että kyl­lä hyvin toi­mi­van bus­siyh­tey­den pitäi­si riit­tää. Paras­ta met­roa­se­man vie­reis­tä maa­ta ei tosi­aan pitäi­si tuh­la­ta leirintäalueeksi.

    Hyviä peri­aat­tei­ta.
    Päti­si­vät­kö ne myös huo­mi­ses­sa kokouksessa?

    Kat­so­taan päätöshistoriaa.

    Lis­tal­la 05 / 2011, pai­kal­la Soi­nin­vaa­ran varamies.
    Lis­tal­la 05 / 2012., pai­kal­la Soi­nin­vaa­ran varamies.
    Lis­tal­la 27 / 11 /2012, pai­kal­la Soi­nin­vaa­ran varamies
    Lis­tal­la 11 / 12 / 2012, pai­kal­la Soi­nin­vaa­ran varamies?

    Lii­an vai­kea itse päätettäväksi?

  39. Sep­po Hon­ka­nen: Hyviä periaatteita.
    Päti­si­vät­kö ne myös huo­mi­ses­sa kokouksessa?

    Kat­so­taan päätöshistoriaa.

    Lis­tal­la 05 / 2011, pai­kal­la Soi­nin­vaa­ran varamies.
    Lis­tal­la 05 / 2012., pai­kal­la Soi­nin­vaa­ran varamies.
    Lis­tal­la 27 / 11 /2012, pai­kal­la Soi­nin­vaa­ran varamies
    Lis­tal­la 11 / 12 / 2012, pai­kal­la Soi­nin­vaa­ran varamies?

    Lii­an vai­kea itse päätettäväksi?

    Ihme­tys joh­tuu sii­tä, ettei Osmol­la ole huo­mi­sen Ks-lau­ta­kun­nan lis­tas­ta mitään blo­gaus­ta kuten yleen­sä. Myös­kään vara­jä­sen Sär­ke­län blo­gil­la ei ole avat­tu kun­non kes­kus­te­lua. Mikä mättää?

    1. Sep­po Honkanen.
      Kuten sinul­le puhe­li­mes­sa sun­nun­tai­na sanoin, kokouk­ses­sa on vara­mie­he­ni. Se ei tar­koi­ta, että yrit­täi­sin pes­tä joten­kin käte­ni pää­tök­ses­tä. Nämä kan­nat on yhdes­sä teh­ty ja pää­tök­sis­tä on etu­kä­teen neu­vo­tel­tu. Tämä on jouk­kueur­hei­lua. Sää­li, että tämä pan­tiin vii­mek­si päy­däl­le kah­dek­si vii­kok­si eikä vii­kok­si tai kol­mek­si, sil­lä nyt mel­kein koko lau­ta­kun­ta on varamiehinen.

  40. Sep­po Hon­ka­nen: Ihme­tys joh­tuu sii­tä, ettei Osmol­la ole huo­mi­sen Ks-lau­ta­kun­nan lis­tas­ta mitään blo­gaus­ta kuten yleen­sä. Myös­kään vara­jä­sen Sär­ke­län blo­gil­la ei ole avat­tu kun­non kes­kus­te­lua. Mikä mättää?

    Säre­lä menee. Siel­lä on vaan jou­lui­sen mas­sii­vi­nen lis­ta, hyvä kun ker­kii lukea läpi, sit­ten vie­lä blo­gaa­mi­nen pääl­le… Viras­to hei, jotain rajaa sii­hen asioi­den mää­rään yhdel­lä lis­tal­la, jooko?

  41. tpyy­luo­ma: Säre­lä menee. Siel­lä on vaan jou­lui­sen mas­sii­vi­nen lis­ta, hyvä kun ker­kii lukea läpi, sit­ten vie­lä blo­gaa­mi­nen pääl­le… Viras­to hei, jotain rajaa sii­hen asioi­den mää­rään yhdel­lä lis­tal­la, jooko?

    Sanoo Säre­län sih­tee­ri? Mis­sä mies itse?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.