Laadullisen kasvun mittaaminen

(Kas­vua vai kehi­tys­tä Osa 4/7)

Kuin­ka mon­ta pro­sent­tia Lumia 920 on enem­män tai vähem­män kuin Nokian klas­si­nen kom­mu­ni­kaat­to­ri E90? Lumia 920 lie­nee vähän hal­vem­pi kuin E90 oli aikoi­naan, joten siis vähän vähem­män? Toi­saal­ta jos yri­tät myy­dä käyt­tä­mä­tön­tä Nokia E 90:tä nyt, pal­jon­ko sii­tä sai­sit. Vii­si kymp­piä? Sen mukaan Lumia 920 on noin kym­me­nen ker­taa enem­män. Tähän ei ole oike­aa vas­taus­ta. Se on aivan makuasia.

Minua ihme­tyt­tää, kun vii­saat mie­het ja nai­set teke­vät pro­sen­tin kym­me­nes­osan tark­kuu­del­la ennus­tei­ta BKT:n reaa­li­kas­vus­ta seu­raa­van kah­den vuo­den aika­na. Tie­tä­vät­kö he lain­kaan, kuin­ka hute­ral­la poh­jal­la kas­vun mit­taa­mi­nen on?

Nimel­li­sen brut­to­kan­san­tuot­teen las­ke­mi­nen on help­poa. Se on kan­san­ta­lou­den pii­ris­sä tapah­tu­neen arvon­li­säyk­sen koko­nais­mää­rä. Nimel­li­ses­tä reaa­li­seen pääs­tään jaka­mal­la nimel­li­nen brut­to­kan­san­tuo­te hintaindeksillä.

Hin­tain­dek­sin osal­ta on help­po las­kea tavan­omai­sia hyö­dyk­kei­tä, peru­naa, veh­nä­jau­ho­ja, ratik­ka­lip­pu­ja ja muu­ta sel­lais­ta. Mut­ta tuo kan­san­ta­lou­den muu­tok­ses­sa ole­va osa, johon koko kas­vu kes­kit­tyy, sen osal­ta hin­tain­dek­sin las­ke­mi­nen on lähin­nä makua­sia. Her­rat ja rou­vat voi­vat spe­ku­loi­da talou­den kas­vus­ta kuin­ka vii­saas­ti tahan­sa, mut­ta lopul­ta kas­vu­pro­sen­tin rat­kai­see ali­pal­kat­tu aktu­aa­ri tilas­to­kes­kuk­ses­sa, joka las­kee tuon hintaindeksin.

Tilas­to­jen mukaan Japa­nin kas­vu pysäh­tyi pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten.  Ei kyl­lä pysäh­ty­nyt. Jos joku japa­ni­lai­nen oli­si vajon­nut koo­maan kak­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten ja heräi­si nyt, hän tus­kin tun­ti­si maa­taan. Hänen mie­les­tään maa on tul­lut pal­jon yltä­kyl­läi­sem­mäk­si, kun ihmi­sil­lä on käy­tös­sään mitä ihmeel­li­sim­piä uusia vekot­ti­mia, jois­ta hän ei osan­nut edes haaveilla.

Tähän eko­no­mis­tit ovat minul­le vas­tan­neet, että kat­so Japa­nin työl­li­syy­den kehi­tys­tä. Se on kehit­ty­nyt juu­ri niin huo­nos­ti kuin nol­la­kas­vun olois­sa pitäi­si­kin kehit­tyä. Tämä on laa­dul­li­sen kehi­tyk­sen ongel­mia. Teol­li­suus­duu­na­rin työ­pai­kat ovat uhat­tui­na, kun liu­ku­hih­nat eivät syy­dä maa­il­mal­le tava­roi­ta kiih­ty­vään tah­tiin. Laa­dul­li­sen kehi­tyk­sen moot­to­ri­na on lah­ja­kas luo­va luok­ka. Se on työl­lis­ty­nyt hyvin, mut­ta suo­rit­ta­va por­ras huo­nos­ti. Tämä on ongel­ma­na myös Pohjoismaissa.

Kun Suo­mi jos­kus 1990-luvul­la julis­tet­tiin, että Suo­men tule­vai­suus on osaa­mi­seen perus­tu­vas­sa tuo­tan­nos­sa, huo­mau­tin, että tämä joh­taa eriar­vois­tu­vaan yhteis­kun­taan.  Unoh­de­taan, että kan­sas­ta puo­let on kek­si­mää­räis­tä tyh­mem­piä.  Tämä oli­si jon­kun tuli­sie­lui­sen sosi­aa­li­työn­te­ki­jän  mie­les­tä niin tör­keä väi­te, että minun vel­vol­li­suu­te­ni oli­si esit­tää sen tuek­si edes jokin lähdeviite.

Mut­ta siis: kun kas­vu on täs­tä eteen­päin laa­dul­lis­ta para­ne­mis­ta, on tur­ha yrit­tää mita­ta sitä reaa­li­sel­la bruttokansantuotteella.

60 vastausta artikkeliin “Laadullisen kasvun mittaaminen”

  1. Hyvä nyrk­ki­sään­tö on, että kun kvan­ti­ta­tii­vi­sia mit­ta­rei­ta alkaa käyt­tä­mään hen­ki­lö joka ei tar­kal­leen ymmär­rä mitä mit­ta­riin lai­te­taan sisään, mitä ole­tuk­sia sen las­ke­mi­ses­sa teh­dään ja mis­sä tilan­tees­sa luvut ovat vali­de­ja, men­nään lähes aina met­sään. Tämä pätee niin luon­non­tie­teis­sä kuin ihmistieteissäkin.

  2. Osmo: “Unoh­de­taan, että kan­sas­ta puo­let on kek­si­mää­räis­tä tyh­mem­piä. Tämä oli­si jon­kun tuli­sie­lui­sen sosi­aa­li­työn­te­ki­jän mie­les­tä niin tär­keä väi­te, että minun vel­vol­li­suu­te­ni oli­si esit­tää sen tuek­si edes jokin lähdeviite.”

    Tämä väi­te on aika haus­ka, kos­ka sii­nä pela­taan käsit­teel­lä “kes­ki­mää­räi­nen”. Jos aja­tel­laan, että älyk­kyys on yksiu­lot­tei­nen jat­ku­va suu­re, niin otta­mal­la kan­sas­ta medi­aa­nin (=“kes­ki­mää­räi­nen”, kes­kim­mäi­nen arvo), niin saa­daan, että tosi­aan­kin puo­let kan­sas­ta on tätä tyh­mem­piä ja puo­let tätä vii­saam­pia. Noh, ongel­ma on se, että älyk­kyys ei monen mie­les­tä ole mikään yksit­täi­nen luku ja vaik­ka oli­si­kin, niin aina­kaan se ei ole jat­ku­va eikä var­sin­kaan hel­pos­ti mitat­ta­va. Sen voi­si esi­mer­kik­si aja­tel­la ole­van dis­kreet­ti suu­re yhdes­tä vii­teen, jos­sa 1=vajaa, 2=tyhmä, 3=keskimäärinen, 4=fiksu ja 5=nero. Näin esi­tet­ty­nä alle puo­let kan­sas­ta oli­si “kes­ki­mää­räis­tä” tyhmempiä.

  3. Ode:

    Mut­ta siis: kun kas­vu on täs­tä eteen­päin laa­dul­lis­ta para­ne­mis­ta, on tur­ha yrit­tää mita­ta sitä reaa­li­sel­la bruttokansantuotteella.

    Mitä sit­ten pitäi­si mita­ta (ja pitää tavoitteena)?

    Mie­les­tä­ni on has­sua, että ihmi­set jot­ka kii­vaim­min vas­tus­ta­vat BKT-tavoit­tei­ta, unoh­ta­vat, että kan­nat­ta­man­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta on luo­nut menoau­to­maat­te­ja, jot­ka eivät toi­mi ellei BKT kasva.

    Tai sel­vi­tään jon­kin aikaa vel­kaan­tu­mal­la lisää ja lisää, mut­ta jos­kus tulee raja vas­taan. Japa­nis­sa ollaan jo aika lähel­lä (vel­ka-aste n. 230% 2011).

    Jopa Yhdys­val­lois­sa on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kuluau­to­maat­ti (social secu­ri­ty, medica­re, medicaid: elä­ke­jär­jes­tel­mä ja ikään­ty­nei­den ja vähä­va­rais­ten ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mät), jota kaik­ki talous­asian­tun­ti­jat pitä­vät pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kes­tä­mät­tö­mä­nä, ellei BKT läh­de kun­non kasvuun.

    Jos BKT:n kas­vua ei hyväk­sy­tä, ollaan­ko sit­ten val­mii­ta leik­kaa­maan etuuk­sia? Tus­kin, eli BKT:n pitää kasvaa.

  4. Oskar Mor­gens­tern kir­joit­ti jo vuon­na 1960 pie­nen kir­jan jos­sa tote­si tilas­to­jen revi­sioi­tu­mi­sen ole­van sitä luok­kaa että var­vem­mal­la poh­jal­la ollaan vas­ta muu­ta­man vuo­den kulut­tua ensim­mäi­ses­tä julkaisuhetkestä.

    Eko­no­mis­tit eivät yleen­sä ole lii­ak­si välit­tä­neet täs­tä ongelmasta.

  5. Kuin­ka irti tuo laa­dul­li­nen kas­vu­kaan on luon­non­va­ro­jen tuh­laa­mi­ses­ta? Poi­ka Ahti­saa­ri­kin veti Kaj Franc­kin esiin, mut­ta mitä­hän Franck sanoi­si eri­vä­ris­ten maris­koo­lien keräi­lys­tä pölyt­ty­mään, tai kän­ny­kän vaih­ta­mi­ses­ta aina uuden tul­les­sa? Franck sanoi­si var­maan, että tuol­lai­nen on kes­ki­mää­räis­tä tyh­mem­pää, jos kat­se­lee vähän tämän pal­lon tilaa. 

    Kän­ny­pe­lit­kin tar­vit­se­vat lait­teen, joka on alun­pe­rin jos­tain Kon­gon tal­vi­vaa­rois­ta. Kier­rä­tys ei toi­mi ja resurs­se­ja tuh­la­taan. Kun kat­se­lee tämän­kin maan kes­kus­te­lua kas­vus­ta, ja kuin­ka nyt pitäi­si teh­dä ohi­tus­kais­taa hank­keil­le ohi ympä­ris­tö­ar­vo­jen, niin alkaa men­nä usko kas­vun ohjaa­mi­ses­ta kes­tä­väl­le poh­jal­le. Vie­lä kun kenen­kään ei tar­vit­se sano­mi­si­aan perus­tel­la poh­ja­ten tie­tee­seen, niin tulee aika­moi­nen urak­ka nuo­rem­mil­le sen jäl­keen, kun tämä nykyi­set 1970-luvul­la opis­kel­leet ovat häi­py­neet. Ay-lii­ke ja EK tun­tu­vat ole­van jos­sa­kin niil­lä nur­kil­la. Edus­kun­nas­sa voi olla nuo­rem­paa­kin ajat­te­lua, mut­ta nuo kak­si­han tätä maa­ta suo­hon vie. Toki pitää ne suot­kin pila­ta sii­nä samalla. 

    Onko sel­lai­nen muu­ten tyh­mä, joka ei ole kiin­nos­tu­nut samas­ta kuin luo­va eliit­ti? Mitäs jos luo­va eliit­ti tekee jon­kun mie­les­tä niin älyt­tö­myyk­siä, että ei vain kiinnosta?

  6. pek­ka:

    Mitä sit­ten pitäi­si mita­ta (ja pitää tavoitteena)?

    Tämä on helppoa.

    Mit­ta­rik­si ote­taan vien­nin mää­rä ja/tai maa­han tul­lei­den ulko­mais­ten inves­toin­tien mää­rä. Kum­pi­kin kor­re­loi vah­vas­ti maan kil­pai­lu­ky­vyn kans­sa, ja kil­pai­lu­ky­kyi­nen maa kyke­nee par­hai­ten sel­viä­mään vel­voit­teis­taan ja kan­sa­lais­ten hyvinvoinnista.

  7. Mie­les­tä­ni koti­mark­ki­noi­den koko­nais­ky­syn­nän muu­tok­sen mit­taa­mi­nen ker­too kas­vus­ta par­hai­ten, jos ympä­ris­töl­le hai­tal­lis­ta toi­min­taa hait­ta­ve­ro­te­taan ja vel­ka­ra­hal­la luo­tu kas­vu huo­mioi­daan vain tiet­tyyn rajaan saakka. 

    Nimel­li­nen BKT on parem­pi ja rehel­li­sem­pi mit­ta­ri kuin reaa­li­nen BKT, kos­ka reaa­li­nen BKT ei ker­ro oikeas­taan muu­ta kuin että kuin­ka pal­jon yhteis­kun­nas­sa on tar­jol­la hal­pa­työ­voi­maa, joka pai­naa kan­sa­lais­ten palk­ko­ja alaspäin.

  8. Yhteis­kun­nal­li­ses­sa mie­les­sä työn yksi tär­keim­piä funk­tioi­ta on varal­li­suu­den uudel­leen­ja­ka­mi­nen. Toki pää­oman hal­ti­ja teet­tää työ­tä saa­dak­seen voit­toa itsel­leen myy­mäl­lä teet­tä­män­sä työn tulok­sia, mut­ta samal­la työn­te­ki­jöil­le valuu kui­ten­kin mer­kit­tä­väs­ti pää­omaa ja yhteis­kun­nan toi­mi­vuu­den kan­nal­ta se on tär­keäm­pää kuin yksit­täi­sen pää­oman hal­ti­jan voitto.

    Työn tuot­ta­vuu­den kas­vu entei­lee täs­tä syys­tä ongel­mia. Yhä pie­nem­pi ja pie­nem­pi osa ihmi­sis­tä jää huo­leh­ti­maan tuot­ta­vuu­des­ta ja entis­tä suu­rem­pi osa jää van­han mal­lin mukaan ns. työttömiksi.

    Tätä voi­si toki hidas­taa siten, että hyvin toi­meen­tu­le­vat voi­si­vat edul­li­ses­ti pal­ka­ta itsel­leen apu­työ­voi­maa kotiin ja muu­ten, mut­ta esi­mer­kik­si Suo­men kus­tan­nus­ta­sol­la jokai­nen tekee lumi­työt, pyy­kit ja ruo­at itse vaik­ka sai­si parem­paa­kin palkkaa.

    Jos kaik­ki verot pois­tet­tai­siin välil­tä ja pää­oma valui­si sel­lai­se­naan suu­rim­mal­ta kapi­ta­lis­til­ta hyvin pal­kat­tu­jen työn­te­ki­jöi­den kaut­ta huo­nom­min pal­ka­tuil­le apu­työ­läi­sil­le, tämä­kään ei rat­kai­si­si ongel­maa lopul­li­ses­ti. Ihmis­ten tar­peil­la on jokin satu­raa­tio­pis­te. Jos­sain vai­hees­sa kai­kil­la on (suh­teel­li­ses­ti) riit­tä­väs­ti kaik­kea, kun varal­li­suut­ta on ker­ty­nyt myös köy­him­mil­le tar­peek­si ja lisäk­si kaik­kea voi­daan tuot­taa riit­tä­vän hal­val­la. Star Tre­kis­sä tuo­tan­to oli pit­käl­ti auto­ma­ti­soi­tu: “Tea, Earl Grey, hot.”

    Ei lie­ne jär­keä alkaa teke­mään asioi­ta tehot­to­mam­min, jot­ta ihmi­set sai­si­vat näennäistöitä.

    Työn ja rahan peräs­sä juok­se­mi­nen on saa­nut mei­dät hie­man sokeik­si sen suh­teen, että mik­si me tääl­lä olem­me. Ei työ­tä tar­vit­si­si teh­dä koko ajan enem­män, tuot­ta­vam­min ja suu­rem­mal­la pal­kal­la. Yksi­näi­nen maan­vil­je­li­jä tekee joka vuo­si saman ver­ran töi­tä ja saa joka vuo­si saman ver­ran ruo­kaa syö­tä­väk­si. Nykyi­sin työn arvoa syö rahan mää­rän kas­vu, jol­loin hin­nat kal­lis­tu­vat ja kaik­kien pitää teh­dä töi­tä joko enem­män tai tuot­ta­vam­min. Opti­maa­li­ses­ti tie­tyn het­ken rahan mää­rä hei­jas­te­li­si tie­tyn het­ken tuo­tan­non määrää.

    Nyt se ei sitä tee vaik­ka maan­vil­je­li­jäe­si­merk­ki osoit­taa, että läh­tö­koh­tai­ses­ti tar­vi­taan N yksik­köä tuo­tan­toa per hen­ki­lö per vuo­si, jot­ta hen­ki­lö tulee toi­meen. Tuo­tan­non ei tar­vit­si­si kas­vaa yli tar­peen: toki on hyvä, jos se hie­man kas­vaa, sil­lä yli­mää­räi­sel­lä tuo­tan­nol­la voi rahoit­taa tut­ki­mus­ta yms., joka toden­nä­köi­ses­ti ohjau­tuu johon­kin, joka kas­vat­taa tuot­ta­vuut­ta, mut­ta kai­ken jär­jen mukaan tuo­tan­non pysy­mi­nen pai­kal­laan ei pitäi­si olla mikään kata­stro­fi. Nykyi­sin sekin on ongel­ma, kos­ka olem­me ulos­mi­tan­neet tule­vai­suu­den tuo­tan­toa etu­kä­teen, mikä näkyy rahan mää­rän kas­vu­na ja ongel­mak­si tulee kiriä oikea tuo­tan­to sil­le tasol­le, mil­le “varas­läh­tö” otettiin.

  9. Jan­ne:
    Noh, ongel­ma on se, että älyk­kyys ei monen mie­les­tä ole mikään yksit­täi­nen luku ja vaik­ka oli­si­kin, niin aina­kaan se ei ole jat­ku­va eikä var­sin­kaan hel­pos­ti mitat­ta­va. Sen voi­si esi­mer­kik­si aja­tel­la ole­van dis­kreet­ti suu­re yhdes­tä vii­teen, jos­sa 1=vajaa, 2=tyhmä, 3=keskimäärinen, 4=fiksu ja 5=nero. Näin esi­tet­ty­nä alle puo­let kan­sas­ta oli­si “kes­ki­mää­räis­tä” tyhmempiä. 

    Ei täs­sä ole sil­lä väliä, onko se mitat­ta­vis­sa vai ei. Riit­tää, että tie­de­tään että se on kon­ti­nuu­mi. Ilmi­sel­väs­ti se on, ja var­mas­ti se ei ole dis­kreet­ti. En edes ymmär­rä, miten voi­sit väit­tää sel­lais­ta. Miten ihmi­sen jokin omi­nai­suus voi­si olla dis­kreet­ti? Vähän kuin sanoi­si että ihmi­nen joko on musi­kaa­li­nen tai ei ole. Tai että ihmi­nen on joko pit­kä tai ei ole. Ei auta vaik­ka väliin lisäi­si kes­ki­pit­kän ihmi­sen luo­kan. Ei ole mitään uni­ver­saa­lia tahoa, joka voi­si mää­ri­tel­lä nuo dis­kree­tit korit musi­kaa­li­suu­des­ta, pituu­des­ta tai älyk­kyy­des­tä. Ellei nyt kek­si­tä jokin absur­di mää­ri­tel­mä älyk­kyy­des­tä. Vai miten voi­sit mää­ri­tel­lä joten­kin objek­tii­vi­ses­ti, mikä on fik­sun ja neron ero? Mik­si muka ei ole jotain hyvin fik­sua, lähes neroa? Ainoa vaih­toeh­to, jos­sa sen voi­si mää­ri­tel­lä dis­kree­tis­ti, oli­si että luok­kia oli­si 6 mil­jar­dia. Kos­ka yhden­kään ihmi­sen älyk­kyys ei ole samanlainen.

    Eikä Osmo täs­sä edes pyri­kään mää­rit­te­le­mään, mitä älyk­kyy­del­lä tar­koi­te­taan yleen­sä ja mitä se juu­ri täs­sä tar­koit­taa. Ei ole tar­peen. Hae­taan takaa kui­ten­kin jotain yleis­tä kyvyk­kyy­den ja työs­sä ja yhteis­kun­nas­sa pär­jää­mi­sen suu­ret­ta. Ja sitä moni voi­si hyvin­kin pitää monel­ta osin älyk­kyy­te­nä. Älyk­kyys on nii­tä ihmi­sen kyky­jä ja tai­to­ja, jot­ka joh­ta­vat menes­ty­mi­seen ja yhteis­kun­nan hyvä­osai­suu­teen. Näi­tä on ihmi­sil­lä tasai­nen jakau­ma ja niin, että puo­let ihmi­sis­tä ovat sii­nä kes­kiver­toa huo­nom­pia. Jakau­ma lie­nee hie­man vasem­mal­le vino (kos­ka äärim­mäi­seen köy­hyy­teen ja pär­jää­mät­tö­myy­teen on vai­keam­pi kul­kea kuin äärim­mäi­seen rik­kau­teen ja pär­jää­mi­seen), eli itse asias­sa yli puo­let ihmi­sis­tä on kes­kimää­räis­tä tyh­mem­piä. Tai siis kyvyt­tö­mäm­piä pär­jää­mään yhteiskunnassa.

  10. Tek­nii­kan kehit­ty­mis­tä yri­te­tään kyl­lä ottaa huo­mioon inflaa­tio­ti­las­tois­sa, mut­ta puu­ha on perin sub­jek­tii­vis­ta. Voi­daan jopa väit­tää, että sen mer­ki­tys­tä liioitellaan.

    Muis­tan jos­ta­kin luke­nee­ni, että tilas­tois­sa nyky­au­tot vas­taa­vat noin kah­ta 70-luvun autoa. Ihmi­set eivät kui­ten­kaan pär­jää puo­lik­kaal­la autol­la, vaan tar­vit­se­vat edel­leen liik­ku­mis­tar­pei­den­sa tyy­dyt­tä­mi­seen yhden auton, joka nyky­ään mak­saa tuplas­ti sen mitä aiemmin.

    Tilas­tois­sa ei myös­kään ote­ta huo­mioon tek­nis­ty­vän yhteis­kun­nan lisään­ty­viä vaa­ti­muk­sia. Nyky­ään on han­kit­ta­va tie­to­ko­ne, jot­ta voi edes hoi­taa pankkiasiansa.

    Inflaa­tio­mit­ta­rit täy­tyi­si­kin sovit­taa siten, että ne vas­tai­si­vat perus­toi­meen­tu­lon kus­tan­nus­ten kehitystä.

  11. Jot­ta tämä aja­tus sai­si hiu­kan lihaa lui­den ympä­ril­le, pitäi­si tie­tää, kuin­ka suu­ri osuus Suo­men talous­kas­vus­ta syn­tyy luo­van luo­kan toi­mes­ta. Ei se aina­kaan ole 100%, kuten blog­gauk­sen perus­teel­la voi­si luul­la. Puo­let? Kym­me­nen prossaa?

    Niin tai näin, Suo­men talous­kas­vu syn­tyy lähi­vuo­si­na tehot­to­muu­den pur­ka­mi­ses­ta, kos­ka muu­al­ta ei kas­vun ainek­sia ker­ta kaik­ki­aan löy­dy. Kun jär­jet­tö­myyk­sis­tä luo­vu­taan, luo­daan maa­han mil­jar­dien edes­tä talou­del­lis­ta toimintaa.

    Suo­men suh­teel­li­nen etu on tiu­kan pai­kan tul­len kuu­liai­nen kansa.

  12. Sak­sa tär­kein talou­del­li­nen vetu­ri on auto­teol­li­suus ja autokauppa.

    Siel­lä myy­tiin vii­me vuon­na 6,8 mil­joo­naa käy­tet­tyä ja 3,2 mil­joo­naa uut­ta hen­ki­lö­au­toa arvol­taa yhteen­sä n. 150 mil­jar­dia euroa. 

    Sak­sas­sa auto­jen käyt­töi­kä on kes­ki­mää­rin kah­dek­san vuot­ta. Suo­mes­sa 12 vuotta. 

    Sak­san talous­kas­vu siis perus­tuu sii­hen, että siel­lä autot hylä­tään puol­ta nuo­rem­pi­na kuin Suo­mes­sa ja jopa auto­jen romut­ta­mi­nen on talouskasvua.

    Mitä, jos Suo­mi­kin lisäi­si talous­kas­vua alen­ta­mal­la auto­ve­roa ja lisää­mäl­lä kulu­tus­ky­syn­tää eli auto­jen han­kin­taa ja romuttamista.

    Vai oli­si­ko kes­tä­väm­pää talous­kas­vua auto, joka kes­tää isäl­tä pojal­le niin kuin talomaali.

    p.s. Tie­ten­kin Sak­sa elää myös auto­jen vien­nis­tä ja auto­ja se vie enem­män kuin tuo, mut­ta itse asia ei sii­tä muuta.

  13. Sun Tzu: Tämä on helppoa.

    Mit­ta­rik­si ote­taan vien­nin mää­rä ja/tai maa­han tul­lei­den ulko­mais­ten inves­toin­tien mää­rä. Kum­pi­kin kor­re­loi vah­vas­ti maan kil­pai­lu­ky­vyn kans­sa, ja kil­pai­lu­ky­kyi­nen maa kyke­nee par­hai­ten sel­viä­mään vel­voit­teis­taan ja kan­sa­lais­ten hyvinvoinnista.

    Tätä kut­sut­tiin aikoi­naan mer­kan­ti­lis­mik­si. Erin­omai­nen talous­op­pi — mer­kan­ti­lis­tien mielestä.

  14. Elmo, ymmär­rät point­ti­ni aivan vää­rin. Ensi­nä­kin, puhun sii­tä miten ihmi­set miel­tä­vät asiat. Ihmis­ten mie­les­tä, noin yleen­sä, älyk­kyys on moniu­lot­tei­nen käsi­te, ja täs­sä moniu­lot­tei­ses­sa ava­ruu­des­sa ei ole jär­jes­tys­tä (sanot sen itse­kin: “yhden­kään ihmi­sen älyk­kyys ei ole samanlainen”.

    Älyk­kyys on nii­tä ihmi­sen kyky­jä ja tai­to­ja, jot­ka joh­ta­vat menes­ty­mi­seen ja yhteis­kun­nan hyvä­osai­suu­teen. Näi­tä on ihmi­sil­lä tasai­nen jakau­ma ja niin, että puo­let ihmi­sis­tä ovat sii­nä kes­kiver­toa huonompia”

    Lol 🙂 Olet var­maan ensim­mäi­nen ihmi­nen keh­taa väit­tää, että älyk­kyys on tasai­ses­ti jakautunut.

    Jos älyk­kyyt­tä mita­taan ÄO:n avul­la, niin täl­löin tulok­sis­ta muo­dos­te­taan nor­maa­li­ja­kau­ma, jon­ka kes­kiar­vok­si vali­taan 100 ja kes­ki­ha­jon­nak­si 15. Tämän suu­reen voi­si dis­kre­toi­da esim. näin. Yhden kes­ki­ha­jon­nan sisään mah­tuu 68% pro­sent­tia ihmi­sis­tä. Näi­tä vosi sanoa “kes­ki­mää­räi­sik­si”. Toi­set rajat voi­si taas lait­taa kah­den stan­dar­di­poik­kea­man koh­dil­le. Näin aja­tel­tu­na ainoas­taan 16% kan­sas­ta oli­si “kes­ki­mää­räis­tä” tyhmempiä.

    Tämä myös vas­taa sitä miten ihmi­set käy­tän­nös­sä loke­roi­vat toi­sia ihmi­siä. Tämä joh­tuu sii­tä, että noin käy­tän­nön elä­mäs­sä ei voi­da teh­dä eroa ihmi­sen välil­lä jon­ka ÄO on 95 (kes­ki­mää­räis­tä tyh­mem­pi) ja 105 (kes­ki­mää­räis­tä fik­sum­pi). ÄO:lla mitat­tu­na tähän­kin väliin mah­tuu aika her­vot­to­mas­ti populaa.

  15. Mut­ta siis: kun kas­vu on täs­tä eteen­päin laa­dul­lis­ta para­ne­mis­ta, on tur­ha yrit­tää mita­ta sitä reaa­li­sel­la bruttokansantuotteella.”
    Eri­lai­sia BKT mit­tauk­sia on kri­ti­soi­tu, tul­laan kri­ti­soi­maan ja on syy­tä­kin kri­ti­soi­da. Mut­ta tuo yllä­ole­va, kir­joi­tuk­sen vii­mei­nen lause kyl­lä vaa­tii kommentin.
    Ensin­nä­kin väi­te “kun kas­vu täs­tä eteen­päin on laa­dul­lis­ta para­ne­mis­ta” sisäl­tää kyl­lä niin vah­van ole­tuk­sen, että se vaa­tii hyvät perus­te­lut. Ihan näin kevyes­ti en sitä niele.
    Toi­sek­si — vaja­vai­nen­kin mit­ta­ri, kun sen vaja­vai­suu­det tun­ne­taan, on parem­pi kuin ei mitään mit­ta­ria. BKT mit­taus­ten puut­tei­ta on käsi­tel­ty niin pal­jon, että sitä kyl­lä pys­ty­tään luke­maan var­sin oikeal­la taval­la, jos niin halutaan. 

    Kol­man­nek­si — nämä tilal­le tar­jot­ta­vat laa­tu­mit­ta­rit ovat aina­kin tähän asti olleet sel­lai­sia mit­ta­ri­vii­dak­ko­ja ja sisäl­tä­neet sel­lai­sia arvo­va­rauk­sel­li­sia osia, että on vai­kea sanoa, mitä ne oikein todel­li­suu­des­sa mittaavat. 

    Laa­dul­li­sen kas­vun mit­taa­mi­nen on vai­ke­aa. Sen ei tie­tys­ti­kään pidä estää mit­ta­rei­den ja mit­taus­me­ne­tel­mien kehit­tä­mis­tä. Päin­vas­toin. Mut­ta jos kuvi­tel­laan, että nykyi­sin tar­jol­la ole­vat laa­dul­li­sen kas­vun mit­ta­rit tar­joa­vat yhteis­kun­nal­li­sen toi­min­nan poh­jak­si kel­paa­vaa tie­toa, ollaan vaa­ral­li­sel­la tiellä.

  16. Ja tode­taan Elmol­le vie­lä, niin kuin sanoin jo esim­mäi­ses­sä vies­tis­sä­ni, että minun point­ti­ni on ainoas­taan se, että tuo Oso­mon väit­tä­mä “kan­sas­ta puo­let on kek­si­mää­räis­tä tyh­mem­piä” on haus­ka, kos­ka sii­nä pela­taan käsit­teil­lä. Osmo tar­koit­taa kes­ki­mää­räi­sel­lä medi­aa­nia ja “tuli­sie­lui­nen sosi­aa­li­työn­tek­jä” jotain aluet­ta (esim. tuo kes­kiar­vo ± standardipoikkeama).

  17. Mut­ta on kui­ten­kin monia val­ta­vir­ran ulko­puo­lel­la ole­via talous­tie­tei­li­jöi­tä, joi­den mie­les­tä nykyi­nen tilan­ne joh­tuu vain vir­heel­li­ses­tä talous­a­jat­te­lus­ta ja ‑poli­tii­kas­ta. Hei­dän mie­les­tään hei­kon kas­vun tilan­tee­seen ei pidä mis­sään nimes­sä tyytyä.

    On suur­ta tuh­laus­ta pitää suur­ta työt­tö­mien armei­jaa. On myös tuh­laus­ta pitää hen­ki­löi­tä sel­lai­sis­sa huo­no­palk­kai­sis­sa töis­sä, jot­ka voi­tai­siin hoi­taa fiksumminkin.

    Mik­si ihmees­sä emme voi­si kiih­dyt­tää pal­ve­lu­jen tuot­ta­mis­ta toi­nen toi­sil­lem­me sen sijaan, että nyt olem­me ala­sa­ja­mas­sa sääs­tö­toi­mil­la talou­del­lis­ta toimeliaisuutta?

    Nämä vaih­toeh­toi­sen tien talous­tie­tei­li­jät läh­te­vät sii­tä, että kes­kus­pank­kien pitää ryh­tyä pai­na­maan rahaa suo­raan val­tioi­den kas­saan ja val­tioi­den on kulu­tuk­sel­laan elvy­tet­tä­vä talous uudel­leen kas­vu-ural­le. Hei­dän mie­les­tään val­ta­vir­ran talous­tie­tei­li­jöi­den pelot­te­le­maa inflaa­tio­kier­ret­tä ei syn­ny, niin kau­an kuin tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti on alihyödynnetty.

    Nyt­hän talou­des­sa on ilmiöi­tä, jot­ka sel­väs­ti­kään eivät toteu­ta val­ta­vir­tai­sen talous­tie­teen teo­rioi­ta. Eikö­hän Japa­nin­kin oli­si jo aiko­ja sit­ten pitä­nyt kaa­tua poik­keuk­sel­li­sen suu­ren vel­ka­taak­kan­sa alle? Ja Japa­nin kes­kus­pank­ki­han omis­taa suu­ren osan Japa­nin val­tion velkakirjoista.

    Sik­si näyt­tää sil­tä, että jos­sa­kin vai­hees­sa nykyi­nen val­las­sa ole­va talous­a­jat­te­lu tulee mer­kit­tä­väl­tä osal­ta uudis­tu­maan. Tiu­kan lin­jan sääs­töin­toi­li­jat ja inflaa­tio­hau­kat syr­jäy­te­tään val­las­ta. Ja sit­ten ehkä pääs­tään taas kun­nol­li­sel­le kasvu-uralle.

  18. Niin, täs­sä on toi­nen puo­li kans­sa. Nykyi­sin suo­ma­lai­nen työ­tön asuu väl­jem­min kuin perus­duu­na­ril­le oli mah­dol­lis­ta 1960-luvun kau­pun­geis­sa, ja hänel­lä on koto­naan vim­pai­met joi­ta ei 60-luvul­la ollut kek­sit­ty ja joi­ta 1980-luvul­la alkoi tul­la mark­ki­noil­le ja ne mak­soi­vat perus­duu­na­rin vuo­si­pal­kan verran. 

    Ruo­ka­kin on parem­paa ja ravit­se­vam­paa (pie­nin poik­keuk­sin) kuin 40 vuot­ta sit­ten. Jos sai­ras­tuu, jou­tuu ehkä odot­ta­maan lää­kä­ril­le pää­syä kau­em­min, mut­ta vaka­viin sai­rauk­siin saa hoi­to­ja joi­ta ei ollut ole­mas­sa­kaan. Kau­pas­ta saa maus­tei­ta ja vihan­nek­sia, joi­ta ei edel­leen­kään 80-luvul­la ollut edes kaupoissa. 

    Taval­li­sel­la teol­li­suus­duu­na­ril­la on varaa läh­teä muu­ta­man vuo­den välein Kau­ko-Itään aurin­ko­lo­mal­le tai aina­kin joka toi­nen vuo­si Kana­rial­le. 80-luvul­la kes­ki­luok­kai­nen lap­si­per­he saat­toi ehkä teh­dä ker­ran täl­lai­sen mat­kan. Nykyi­sin työ­tön­kin voi ottaa lau­tan Tal­lin­naan ja tuo­da siel­tä kot­ti­kär­ryl­li­sen vii­naa, jos elää vähän sääs­tä­väi­sem­min muu­ta­man kuukauden. 

    Monet näis­tä asiois­ta näky­vät BKT:ssa. Mut­ta has­suin­ta on, että jos kat­so­taan luku­ja vasem­mis­ton suo­si­mal­la taval­la, niin näyt­tää sil­tä, että sen työt­tö­män osa on kur­jis­tu­nut joten­kin ihan kauheasti.

  19. Evert The Neve­Rest: Vai oli­si­ko kes­tä­väm­pää talous­kas­vua auto, joka kes­tää isäl­tä pojal­le niin kuin talomaali.

    Eikös jos­sain Kuu­bas­sa ole autot vähän tuol­lai­sia eli nii­tä ei todel­la­kaan romu­te­ta ihan pik­ku­vian takia? Kuka­han tuol­lai­ses­sa talous­ym­pä­ris­tös­sä haluai­si vapaa­eh­toi­ses­ti elää? Haluai­sit­ko sinä vie­lä ajaa isä­si 60-luvul­la hank­ki­mal­la kuplavolkkarilla?

  20. Mut­ta siis: kun kas­vu on täs­tä eteen­päin laa­dul­lis­ta para­ne­mis­ta, on tur­ha yrit­tää mita­ta sitä reaa­li­sel­la bruttokansantuotteella.”

    Näin on,etenkin nyt kun palk­ko­jen osuus bkt:ta on liu­ku­nut jo alle 60 %.Ja itse asias­sa kun eläk­keet­kin jäte­tään pois pas­sii­vi­sen väes­tön tuke­na niin palk­ka­työn osuus on alle 50 % bkt

    Ja kun tuos­ta toi­ses­ta­kin puo­les­ta suu­ren osan hauk­kaa­vat ulko­maa­lai­set, jot­ka eivät ole mis­sään fyy­si­ses­sä teke­mi­sis­sä Suo­men kans­sa vaan asu­vat aivan muualla.

    Näin bkt ei enää ker­ro juu­ri mitään suo­ma­lais­ten hyvinvoinnnista

  21. Mitä, jos Suo­mi­kin lisäi­si talous­kas­vua alen­ta­mal­la auto­ve­roa ja lisää­mäl­lä kulu­tus­ky­syn­tää eli auto­jen han­kin­taa ja romuttamista.”

    Tuo kas­vat­taa vain Sak­san hyvin­voin­tia. Suo­mes­sa ei juu­ri auto­ja val­mis­te­ta ellei lail­la edel­ly­te­tä A‑Mersun ostoa

  22. Evert The Neve­Rest: Sak­san talous­kas­vu siis perus­tuu sii­hen, että siel­lä autot hylä­tään puol­ta nuo­rem­pi­na kuin Suo­mes­sa ja jopa auto­jen romut­ta­mi­nen on talouskasvua.

    Menee­kö sinul­la nyt sekai­sin BKT:n taso ja sen kas­vu? Talous­kas­vua ei ole auton lyhyt käyt­töi­kä vaan se, että käyt­töi­kä on lyhyem­pi kuin aikaisemmin.

  23. Mark­ku af Heur­lin: Tätä kut­sut­tiin aikoi­naan mer­kan­ti­lis­mik­si. Erin­omai­nen talous­op­pi – mer­kan­ti­lis­tien mielestä.

    Toi­mii edel­leen. Kii­na on hyvä esimerkki.

    1. Toi­mii­ko Kii­nas­sa? Onko se mak­si­moi­nut kan­san hyvin­voin­nin? Kuun­te­len täs­sä juu­ri Göran Pers­so­nia, joka näkee Kii­nan tilan­teen kovin synk­kä­nä, kos­ka koti­mai­set kulu­tus­mark­ki­nat puuttuvat.

  24. Sep­po S:

    Nämä vaih­toeh­toi­sen tien talous­tie­tei­li­jät läh­te­vät sii­tä, että kes­kus­pank­kien pitää ryh­tyä pai­na­maan rahaa suo­raan val­tioi­den kas­saan ja val­tioi­den on kulu­tuk­sel­laan elvy­tet­tä­vä talous uudel­leen kasvu-uralle. 

    Tätä kut­su­taan pii­reis­sä nimel­lä “Muga­no­mics”, Zim­babwen pre­si­den­tin mukaan.

    Tulok­set ovat hie­man kak­si­ja­koi­set, kos­ka ainoa elpy­nyt talou­den osa on pape­ri­teol­li­suus kun sete­lei­den kokoa on pitä­nyt vii­kot­tain kas­vat­taa jot­ta sii­hen sopii pai­naa kaik­ki nollat.

    1. Zim­babween vetoa­mi­nen ei ole vas­tause­si­tet­tyyn väit­tee­seen. Väi­te oli, että tuo japa­ni­lai­nen elvy­tys toi­mii niin kaun, kun kan­san­ta­lous ei käy­tä kaik­kia resurs­se­jaan. Zim­babwes­sa ei ollut puu­tet­ta kysyn­näs­tä vaan ruuasta.
      Japa­nin koke­muk­set viit­taa­vat sii­hen, että molem­mat ovat vää­räs­sä. Kes­kus­pank­ki­ra­hoi­tuk­sel­la ei saa­da aikaan kas­vua eikä inflaatiota.

  25. Tie­de­mies:
    …jos kat­so­taan luku­ja vasem­mis­ton suo­si­mal­la taval­la, niin näyt­tää sil­tä, että sen työt­tö­män osa on kur­jis­tu­nut joten­kin ihan kauheasti. 

    Mut­ta kun ei kat­so­ta pelk­kiä luku­ja vaan sitä miten jol­lain toi­sel­la per­heel­lä on samaan aikaan kak­si uut­ta autoa, moot­to­ri­ve­ne, kesä­mök­ki, ravin­to­lail­lal­li­nen ker­ran vii­kos­sa, osa­ke­salk­ku ja sijoitusyksiö…

    Se köy­hyys on aina suh­teel­lis­ta eli vähem­pi­kin kyl­lä riit­täi­si itsel­le kun­han vaan kel­lään muul­la ei ole enem­pää. Se enem­pi kun on nol­la­sum­ma­pe­lia­jat­te­lus­sa aina jon­kun köy­hän tas­kus­ta pois. 

    Ja kyl­lä­hän 60-luvul­la­kin oli per­hei­tä joil­la nuo enem­mät oli. Enem­män­kin kuin ne 20.

  26. Ode:

    Japa­nin koke­muk­set viit­taa­vat sii­hen, että molem­mat ovat vää­räs­sä. Kes­kus­pank­ki­ra­hoi­tuk­sel­la ei saa­da aikaan kas­vua eikä inflaatiota.

    Japa­nin ja Zim­babwen rin­nas­ta­mi­nen kes­kus­pank­ki­ra­hoi­tuk­sen vai­ku­tuk­sia poh­dit­taes­sa menee kyl­lä metsään.
    On har­ha­luu­loa, että BOJ rahoit­tai­si mer­kit­tä­vää osaa Japa­nin jul­ki­ses­ta velas­ta. BOJ:lla on sal­kus­saan vain 9% val­tion velas­ta (Q1 2011). Kes­kus­pank­ki­ra­hoi­tuk­sel­la aivan taa­tus­ti saa­daan aikai­sek­si myös hype­rin­flaa­tio jos kes­kus­pank­ki läh­tee suo­raan rahoit­ta­maan val­tion bud­je­tin Zim­babwen mittakaavassa.

    Vai­ke­aa on sen sijaan teh­dä kes­kus­pan­kin elvy­tys­tä “sopi­va” mää­rä siten, että deflaa­tio­kier­re saa­daan kat­kais­tua, mut­ta inflaa­tio ei riis­täy­dy käsistä.

    Japa­nin (ja USA:n) val­tion velan omis­ta­jat 2011:
    http://www.economicsfanatic.com/2012/05/holders-of-japan-and-us-sovereign-debt.html

  27. Se, että Japa­ni pys­tyy vuo­des­ta toi­seen kuit­ta­maan mel­kein puo­let vuo­si­bud­je­tis­taan vel­ka­ra­hal­la, edel­lyt­tää että maan kan­sa­lai­set ja yri­tyk­set lait­ta­vat jat­kos­sa­kin tar­peek­si rahaa pank­kei­hin. Tämä asian­ti­la ei ehkä val­lit­se loputtomiin.

    Väes­tön ikään­ty­mi­nen hei­ken­tää sääs­tö­as­tet­ta (elä­ke­läi­set eivät sääs­tä niin pal­joa) ja yri­tys­ten­kin tal­le­tuk­sil­la on ehto­na, että niil­lä menee riit­tä­vän hyvin (talous­kas­vun puut­tees­ta huo­li­mat­ta Japa­nin yri­tyk­set ovat myy­neet tava­raa ulko­mail­le var­sin hyvin vii­me vuosikymmenet).

    Luu­li­si, että vel­ka­krii­si lopul­ta puh­ke­aa taval­la tai toi­sel­la ellei maan talous läh­de aivan ilmiö­mäi­seen nousuun. Kuu­kausi sit­ten oli uuti­sia, että (koti­mai­set) vel­ko­jat oli­vat penän­neet hal­li­tuk­sel­ta sel­keäm­pää mak­susuun­ni­tel­maa. Krii­sin sat­tues­sa omas­sa rahas­sa vel­kaan­tu­nut val­tio kai jou­tui­si pai­na­maan lisää rahaa. Näin val­ta­van vel­kaon­gel­man rat­kai­se­mi­nen rahaa pai­na­mal­la luu­li­si jo voi­van joh­taa hype­rin­flaa­tioon ilman että mei­dän tar­vit­see kovin inflaa­tio-kam­mois­ta talousajattelua.

    Japa­nin talous­kas­vut­to­muu­teen liit­tyy myös sel­lai­nen piir­re, että köy­hyy­des­sä elä­vän väes­tön­osan osuus on lähes­ty­nyt uhkaa­vas­ti Yhdys­val­to­jen lukua (joka on 17% kieppeillä).

  28. Menee­kö sinul­la nyt sekai­sin BKT:n taso ja sen kas­vu? Talous­kas­vua ei ole auton lyhyt käyt­töi­kä vaan se, että käyt­töi­kä on lyhyem­pi kuin aikaisemmin.”

    Nyt Sak­sas­sa talous supis­tuu, ja auto­jen käyt­töi­kä kas­vaa. Kun auto­jen romut­ta­mi­nen jäl­leen lisään­tyy ja käyt­töi­kä lyhe­nee, se on merk­ki talouskasvusta.

  29. Tie­de­mies:
    Monet näis­tä asiois­ta näky­vät BKT:ssa. Mut­ta has­suin­ta on, että jos kat­so­taan luku­ja vasem­mis­ton suo­si­mal­la taval­la, niin näyt­tää sil­tä, että sen työt­tö­män osa on kur­jis­tu­nut joten­kin ihan kauheasti. 

    Puhut sinän­sä asi­aa, mut­ta kyse on enem­män­kin sii­tä, että 40 vuot­ta sit­ten sil­loi­nen työ­tön pys­tyi paran­ta­maan omaa elin­ta­so­aan hui­mas­ti teke­mäl­lä työ­tä. Nykyi­sel­lään se ei useis­sa tapauk­sis­sa ole mah­dol­lis­ta, tosi­aan osit­tain joh­tuen sii­tä, että työt­tö­mien elin­ta­so on kohonnut.

    Sosi­aa­li­tu­ki­jär­jes­tel­män kehi­tys on joh­ta­nut sii­hen, että ihmi­sar­voi­seen elä­mään kat­so­taan tar­vit­ta­van tiet­ty mää­rä asuin­ne­liöi­tä, ja täs­tä ei tin­gi­tä. Ainoas­taan ihmi­sel­lä, joka ei ole oikeu­tet­tu mihin­kään sosi­aa­lie­tuuk­siin, on insen­tii­vi tin­kiä asu­mi­so­lois­taan. Toi­sin sanoen siis työs­sä­käy­väl­lä. Ja työs­sä­käy­vien­kin osal­ta sosi­aa­li­huol­to pitää huo­len sii­tä, että aina­kaan lap­si­per­heet eivät asu “lii­an ahtaasti”.

    Pie­ni­tu­lois­ten (“mata­la­tuot­tois­ten työn­te­ki­jöi­den”) mah­dol­li­suu­det vai­kut­taa omaan elin­ta­soon­sa ovat nyky­ään ken­ties hei­kom­mat kuin kos­kaan aikai­sem­min, vaik­ka se “poh­jae­lin­ta­so” onkin pal­jon korkeampi.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Zim­babween vetoa­mi­nen ei ole vas­tause­si­tet­tyyn väitteeseen. 

    No alun­pe­rin­hän siel­lä alet­tiin pai­na­maan rahaa sii­tä raa­dol­li­ses­ta syys­tä että pres­sa ja sen kave­rit halusi­vat pai­sut­taa pank­ki­ti­le­jään. Hom­ma sit­ten lipe­si käsis­tä kun kaik­kea pien­tä muu­ta­kin tehtiin.

    Zim­babwe on siis erin­omai­nen esi­merk­ki sii­tä mik­si kes­ku­pank­ki­ra­hoi­tuk­seen ei kos­kaan pidä men­nä. Pai­ne­tut rahat huka­taan poliit­ti­seen kor­rup­tioon, eikä mitään todel­li­sia raken­teel­li­sia paran­nuk­sia saa­da aikaan.

    Var­sin­kin län­si­mai­nen demo­kra­tia on eri­tyi­sen kor­rup­tio­al­tis. Kreik­ka on täy­sin demo­kraat­ti­ses­ti aja­nut itsen­sä konkurssiin.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Toi­mii­ko Kii­nas­sa? Onko se mak­si­moi­nut kan­san hyvin­voin­nin? Kuun­te­len täs­sä juu­ri Göran Pers­so­nia, joka näkee Kii­nan tilan­teen kovin synk­kä­nä, kos­ka koti­mai­set kulu­tus­mark­ki­nat puuttuvat.

    No nyky­po­li­tii­kal­la Kii­nas­sa on vii­mei­sen 30 vuo­den aika­na nos­tet­tu 300–400 mil­joo­naa ihmis­tä köy­hyy­des­tä kes­ki­luok­kaan. Toden­nä­köi­ses­ti suu­rin huma­ni­tää­ri­nen teko kos­kaan mis­sään. En tie­dä onko tämä hyvin­voin­nin mak­si­moin­tia mut­ta sen ver­ran kova saa­vu­tus että har­val­la on kaluu­noi­ta esit­tää uskot­ta­vaa kritiikkiä.

    Ja kyl­lä ne siel­lä itse­kin tie­tä­vät vien­ti­riip­pu­vuu­ten­sa. Kulu­van vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­man eräs tavoi­te on nos­taa koti­mais­ta kulu­tus­ta. Tosin kun alla on maa­il­man suu­rin lai­va, se kään­tyi­lee suh­teel­li­sen hitaasti.

  32. Zim­babwen inflaa­tio kar­ka­si lopul­li­ses­ti lapa­ses­ta kun maan talou­del­li­nen poh­ja romah­ti kun val­koi­set vil­je­li­jät ajet­tiin tiloil­taan ja maa­ta­lous, maan tär­kein elin­kei­no, romah­ti. Val­tio rea­goi pai­na­mal­la lisää rahaa.

    Jos tar­jol­la ole­vien hyö­dyk­kei­den mää­rä puo­lit­tuu niin sil­loin rahan arvon­kin pitää puolittua.

  33. Miten sit­ten inflaa­tio pitäi­si mää­rit­tää “oikein”, jos samal­la rahal­la nyt hyvän kän­nyn ja ennen huo­non kän­nyn, joka nyky­ään mak­saa kymmenesosan?

    Minul­la on oma val­tio. Teen vuo­des­sä kän­nyn ja saan sii­tä 100 rahaa. Opin teke­mään 2 vuo­des­sa => reaa­li­nen BKT kas­vaa 100 % (kos­ka tuo­tan­to­ni on 2 kän­ny­kän arvoinen).

    Jos hin­ta­ta­so säi­lyy, myös nimel­li­nen BKT kas­vaa 100 %, mut­ta tuo reaa­li­nen on sel­väs­ti se oikea mit­ta — toi­sin kuin joku yllä väit­ti — kos­ka rahas­ta riip­puen hin­ta­ta­sol­le voi käy­dä mitä vain. BKtu­lo käyt­täy­tyy kuten BKtuo­te (BKT).

    Jos tuon sijaan opin teke­mään super­kän­nyn, jos­ta mak­se­taan 200 rahaa (taval­li­ses­ta yhä 100), niin tilan­ne näyt­täi­si samalta?

    Tai jos meil­lä on defla­to­ri­nen kul­ta­kan­ta, taval­li­sen hin­ta puto­aa 50:een ja super­kän­nys­tä saa 100 rahaa, inflaa­tio on 50 % ja taas tilan­ne näyt­tää samal­ta: reaa­li­ses­ti BKT ja BKtuo­te + 100 %.

    Mut­ta… entä jos sinä päi­vä­nä taval­li­sen hin­ta puto­aa nol­laan, kos­ka super­kän­ny­ai­ka­na se ei kii­nos­ta ketään? Sinä päi­vä­nä talous­kas­vu on ääretön %?

    Ei. Täl­lai­nen mit­ta­ri on sel­väs­ti kel­vo­ton. Jos taas käy­te­tään sitä sum­maa, pal­jon­ko sen taval­li­sen tuot­ta­mi­nen mak­sai­si nyt, taas menee aivan pie­leen, kos­ka sehän voi olla vaik­ka 1000 rahaa, jos tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti on romutettu.

    Täs­sä vai­hees­sa huo­maa, että haluai­sim­me uti­li­teet­ti­mit­ta­rin, joka mit­tai­si raja­hyö­tyä. Siis brut­to­kan­san­tuo­tan­non arvon uti­li­teet­ti ja brut­to­kan­san­tu­lon uti­li­teet­ti oli­si­vat parem­mat mit­ta­rit kuin BKT ja BKtulo. 

    Kos­ka edel­lis­ten mit­taa­mi­nen on lii­an altis­ta vää­rin­käy­tök­sil­le, pitä­nee tyy­tyä BKT:hen ja BKtu­loon ja käyt­tää onnel­li­suus­tut­ki­joi­den tulok­sia, jois­ta osa viit­taa sii­hen, että onnel­li­suus oli­si suo­raan ver­ran­nol­li­nen BKT:n loga­rit­miin, lisäeu­ron raja­hyö­ty on siis 1/BKT (log x:n deri­vaat­ta on 1/x).

    Mut­ta … tuo onni = log BKT kos­kee siis nyky­mit­ta­ria kes­ki­mää­rin. Tuo super­kän­ny­kän ver­taa­mi­nen taval­li­seen kän­nyyn pitää sii­nä­kin BKT:ssa joten­kin rat­kais­ta, ja par­haan tulok­sen tuot­ta­nee se, että kokeil­laan empii­ri­ses­ti eri­lai­sia tapo­ja mita­ta laa­dul­lis­ta kas­vua sekä yri­te­tään mita­ta, mikä näis­tä tuot­taa onnel­li­suu­del­le (ja muil­le inflaa­tio/BKT-joh­dan­nai­sil­le) mah­dol­li­sim­man saman­lai­sen kaa­van kuin mää­räl­li­nen kasvu. 

    Kun käy­te­tään täl­lais­ta inflaa­tio­mit­ta­ria, se kuvaa mah­dol­li­sim­man kohe­ren­tis­ti tulo­jen, BKT:n tms. vai­ku­tus­ta asioi­hin, joi­ta BKT:lla yri­te­tään epä­tar­kas­ti mita­ta. Tie­ten­kään ei pidä vali­ta “tar­kin­ta” mah­dol­lis­ta mit­ta­ria vaan sel­lai­nen, jos­sa tark­kuu­den ja vää­rin­käy­tö­salt­tiu­den (ja vir­he­herk­kyy­den) välil­lä tasa­pai­noil­laan mah­dol­li­sim­man fik­sus­ti. Käy­tän­nös­sä tar­koit­ta­nee jota­kin mel­ko yksin­ker­tais­ta rat­kai­sua. Mikä rat­kai­su nyky­ään on käy­tös­sä? Mie­li­val­tai­nen luku laa­dun paranemiselleko?

    Hesa­ris­sa oli artik­ke­li, jon­ka mukaan nimel­li­nen inflaa­tio on 1 — 1,5 % lii­an kor­kea, kos­ka laa­dul­lis­ta kas­vua ei huo­mioi­da kun­nol­la, ja sik­si reaa­li­nen talous­kas­vu on väi­tet­tyä pal­jon 1 — 1,5 %/v. suurempi.

  34. Laa­dul­li­sen kas­vun mit­taa­mi­sen ongel­ma on sta­tus­ku­lut­ta­mi­nen. Ihmi­set mak­sa­vat aika pal­jon sii­tä, että heil­lä on hie­nom­pi här­pä­tin kuin naa­pu­ril­la. Sen vuok­si van­ho­jen ja uusien tuot­tei­den hin­to­jen ver­taa­mi­nen on ongel­mal­lis­ta. Van­ha­mal­li­nen käyt­tä­mä­tön kän­nyk­kä ei ole enää sama tuo­te kuin sil­loin se tuli ensi ker­taa mark­ki­noil­le. Sii­tä puut­tuu omi­nai­suus “olla hie­nom­pi kuin naapurilla”.

  35. Tomi: Jot­ta tämä aja­tus sai­si hiu­kan lihaa lui­den ympä­ril­le, pitäi­si tie­tää, kuin­ka suu­ri osuus Suo­men talous­kas­vus­ta syn­tyy luo­van luo­kan toimesta.

    Ketä kuu­luu luo­vaan luok­kaan? Miten kas­vu jyvi­te­tään yksilöille?

    Uskal­lan väit­tää, että talous­kas­vus­ta kuten myös talou­del­li­ses­ta toi­me­liai­suu­des­ta hyvin suu­ri osa on pie­nen väes­tön­osan alul­le­pa­ne­maa ja vaa­li­maa. (Voi kyl­lä olla, että luo­van luo­kan mää­ri­tel­mä ei ihan bijek­tio­ta tuo­ta ko. jou­kon kanssa.)

  36. liit­tyy­kö­hän tämä­kään aihee­seen, mut­ta mik­si viljan/vehnän hin­ta on hei­kon glo­baa­lin sadon vuok­si korkealla?

    ja vas­taa­vas­ti Suo­mes­sa on kesan­to­pel­to­ja vaik­ka kuin­ka paljon?
    yri­tin googla­ta pal­jon­ko kesan­nol­la on Suo­men pel­toa­las­ta mut­ten löytänyt.

    nyt­hän oli­si kan­nat­ta­nut vil­jaa vil­jel­lä joka nie­meen ja not­koon ja tie­tys­ti sin­ne kesantopeltoon.

  37. Tie­de­mies: Niin, täs­sä on toi­nen puo­li kans­sa. Nykyi­sin suo­ma­lai­nen työ­tön asuu väl­jem­min kuin perus­duu­na­ril­le oli mah­dol­lis­ta 1960-luvun kau­pun­geis­sa, ja hänel­lä on koto­naan vim­pai­met joi­ta ei 60-luvul­la ollut kek­sit­ty ja joi­ta 1980-luvul­la alkoi tul­la mark­ki­noil­le ja ne mak­soi­vat perus­duu­na­rin vuo­si­pal­kan ver­ran. Ruo­ka­kin on parem­paa ja ravit­se­vam­paa (pie­nin poik­keuk­sin) kuin 40 vuot­ta sit­ten. Jos sai­ras­tuu, jou­tuu ehkä odot­ta­maan lää­kä­ril­le pää­syä kau­em­min, mut­ta vaka­viin sai­rauk­siin saa hoi­to­ja joi­ta ei ollut ole­mas­sa­kaan. Kau­pas­ta saa maus­tei­ta ja vihan­nek­sia, joi­ta ei edel­leen­kään 80-luvul­la ollut edes kau­pois­sa. Taval­li­sel­la teol­li­suus­duu­na­ril­la on varaa läh­teä muu­ta­man vuo­den välein Kau­ko-Itään aurin­ko­lo­mal­le tai aina­kin joka toi­nen vuo­si Kana­rial­le. 80-luvul­la kes­ki­luok­kai­nen lap­si­per­he saat­toi ehkä teh­dä ker­ran täl­lai­sen mat­kan. Nykyi­sin työ­tön­kin voi ottaa lau­tan Tal­lin­naan ja tuo­da siel­tä kot­ti­kär­ryl­li­sen vii­naa, jos elää vähän sääs­tä­väi­sem­min muu­ta­man kuu­kau­den. Monet näis­tä asiois­ta näky­vät BKT:ssa. Mut­ta has­suin­ta on, että jos kat­so­taan luku­ja vasem­mis­ton suo­si­mal­la taval­la, niin näyt­tää sil­tä, että sen työt­tö­män osa on kur­jis­tu­nut joten­kin ihan kauheasti.

    Kyl­lä suh­teel­li­nen­kin köy­hyys on köy­hyyt­tä. Aina voi­tai­siin vie­dä mit­ta­ri riit­tä­vän pit­käl­le men­nei­syy­teen ja yhtäk­kiä kaik­ki ovat miljonäärejä.

    Nyky­päi­vän asunn­o­ton mie­len­ter­vey­son­gel­mai­nen seka­käyt­tä­jä­kin elää ylen­palt­ti­ses­sa yltä­kyl­läi­syy­des­sä ver­rat­tu­na enem­mis­töön suo­ma­lai­sis­ta jos­kus 150 vuot­ta sit­ten näl­kä­vuo­sien aikaan. Ros­kik­sis­ta löy­tyy muu­ta­kin kuin pet­tua ja elin­aja­no­do­te­kin on var­mas­ti pidem­pi. Laa­dul­li­nen kas­vu on ollut täs­sä­kin asias­sa huimaa.

  38. Kysyin ker­ran eko­no­mis­til­ta tun­tee­ko hän ketään homo eco­no­micus­ta ja vas­taus oli tie­ten­kin ei. Tote­sin: sää­li, oli­si ollut kiva teh­dä bis­nes­tä tal­lai­sen kans­sa. Toi­sin sanoen hie­not teo­riat sopi­vat his­to­rian­kir­joi­tuk­seen samoin kuin tili­pää­tö­sa­na­lyy­sit jne. Pitäi­si myös muis­taa tilas­tois­ta se, että ne pys­ty­vät käsit­te­le­mään vain numee­ris­ta tie­toa. Voi esim kysee­na­lais­taa sen mis­sä koh­taa ei ole mitään jär­keä sanoa, että joku mak­saa n mil­joo­naa ravit­se­vaa ate­ri­aa. Jos­sain mafia­ju­tus­sa kon­nat kes­kus­te­li­vat siit, mikä on kul­le­kin “unit” Minus­ta Ode on taas ker­ran oikeil­la jäljillä.

  39. Mut­ta oleel­li­sin kysy­mys on, olet­ko sinä onnel­li­nen. Tämän­kin blo­gin äly­köis­tä moni tie­naa riit­tä­väs­ti, mut­ta ovat­ko he onnel­li­sia. Jos tei­nil­tä kysyy, mikä on tär­kein­tä, vakio vas­taus on kave­rit ja ystä­vät. Lumia 920 ei nii­tä tuo, ei edes aikui­sil­le. Osmo on talous­mie­hiä, luku­jen takaa pitäi­si löy­tää myös ihmi­nen. Lei­pä­jo­nos­sa aihees­ta sei­sos­ke­le­va voi olla onnel­li­sem­pi kuin ohi kii­reh­ti­vä joku meis­tä. Eli­na Kar­ja­lai­sen runo “ihmi­set tah­to­vat kai­ken­lais­ta… ” ker­too kai­ken oleeel­li­sen onnesta.

  40. Yksin­ker­tai­sim­mil­laan BKT on siis, että tuo­tok­sis­ta vähen­ne­tään panokset:
    http://tinyurl.com/c9x93hb

    Oli­si­pa klas­sis­ta jaot­te­lua mukail­len vaik­ka jokin tun­nus­lu­ku, joka ker­toi­si tuo­ta­van ja tuot­ta­mat­to­man työn kehityksestä.

  41. Sor­ry.

    En ymmär­rä mik­si läh­tö­ole­tus ettei Suo­mi voi­si enään kehittyä.
    Vai tun­tuu­ko sil­tä että pitää lyö­dä hans­kat tis­kiin. Sil­loin vain käy­kin niin että alkaa taantuminen.

    Eli kyl­lä brut­to­kan­san­tuo­te on yksi hyvä mit­ta­ri, ehkä kui­ten­kin luo­tet­ta­vin mit­ta­ri. Pitää vain muis­taa että se mitaa talout­ta ja elä­mäs­sä on pal­jon muu­ta­kin kuin raha. Nii­tä asioi­ta ei myös­kään vält­tä­mät­tä saa rahalla.

    Kyl­lä BKT-kas­vua löy­tyy jos sii­hen on halua ja pyr­kyä. Mut­ta ei se käsi levit­te­le­mäl­lä tule. 

    Luon­to on raa­ka. Vah­vat voit­ta ja hei­kot sor­tuu. Näin käy kansoillekin. 

    Joten pitää vain yrit­tää eteen­päin ja teh­dä se fiksusti.

  42. Vas­tauk­se­na Sep­po S:lle Sun Tzu kirjoitti:

    Pai­ne­tut rahat huka­taan poliit­ti­seen kor­rup­tioon, eikä mitään todel­li­sia raken­teel­li­sia paran­nuk­sia saa­da aikaan.

    Var­sin­kin län­si­mai­nen demo­kra­tia on eri­tyi­sen kor­rup­tio­al­tis. Kreik­ka on täy­sin demo­kraat­ti­ses­ti aja­nut itsen­sä konkurssiin.

    Tämä toi mie­leen kir­joi­tuk­sen Eco­no­mis­tin “Year 2012”-numerosta (suo­men­net­tu Kaup­pa­leh­ti Optios­sa, s.55):
    —-
    …Key­nes kan­toi huol­ta riit­tä­mät­tö­mis­tä inves­toin­neis­ta eli yri­tys­ten lii­an alhai­ses­ta kulu­tus­ta­sos­ta, jot­ta jokai­sel­le riit­täi­si töi­tä. Hayek sen sijaan oli huo­lis­saan vir­hein­vos­toin­neis­ta. Hän väit­ti että jos luot­toa sai­si lii­an hel­pos­ti, yrit­tä­jät ryh­tyi­si­vät lii­an kun­nian­hi­moi­siin hank­kei­siin. Nii­den saa­mi­nen tuot­ta­vik­si kes­täi­si lii­an kau­an ja näin ne vei­si­vät kes­tä­mät­tö­män suu­ren osan yhteis­kun­nan resursseista…

    …viran­omai­set myön­tä­vät nyt sen, mikä oli alus­ta asti ihan ilmeis­tä: monet näis­tä pro­jek­teis­ta eivät iki­nä tuo­ta riit­tä­väs­ti, jot­ta vel­ko­jil­le voi­tai­siin mak­saa takai­sin hei­dän saa­ta­van­sa … Ne täyt­tä­vät Haye­kin mää­ri­tel­män vir­hein­ves­toin­neis­ta eli sijoi­tuk­sis­ta joi­den tulok­sis­ta kukaan ei ole val­mis maksamaan.

    Paul Krug­man sai talous­tie­teen Nobel-muis­to­pal­kin­non 34 vuot­ta Haye­kin jäl­keen. Viil­tä­väs­sä taan­tu­mien “kra­pu­la­teo­rian” kri­tii­kis­sään Krug­man valit­ti ettei “kukaan ole onnis­tu­nut selit­tä­mään, mik­si men­nei­syy­den huo­not inves­toin­nit edel­lyt­tä­vät hyvien työn­te­ki­jöi­den työt­tö­myyt­tä nyky­päi­vä­nä”. Jos kan­san­ta­lous on haas­kan­nut pää­omaa huo­nos­ti har­kit­tui­hin hank­kei­siin ja jät­tä­nyt kan­sa­lai­sen­sa huo­nom­paan jamaan kuin he odot­ti­vat, mik­si niin monien heis­tä pitäi­si seis­tä tum­put suo­ri­na työ­tä vail­la? Toki ihmis­ten pitäi­si rea­goi­da täl­lai­siin huo­noi­hin uuti­siin teke­mäl­lä työ­tä enem­män eikä suin­kaan vähemmän.

    Haye­kin lei­ris­tä vas­ta­taan että kun inves­toin­tien keh­nous pal­jas­tuu, kan­san­ta­lou­den uudel­lee­nor­ga­ni­soin­tiin menee aikan­sa. Luot­to­tap­piot saat­ta­vat naker­taa luot­ta­mus­ta niis­tä kär­si­viä pank­ke­ja koh­taan, mikä hei­ken­tää nii­den kykyä rahoit­taa uusia inves­toin­te­ja. Ja kun työ­läi­siä irti­sa­no­taan, vie aikaa löy­tää heil­le uusia työ­nan­ta­jia tai hank­kia heil­le vaih­toeh­tois­ten työ­paik­ko­jen edel­lyt­tä­miä taitoja.
    —-
    Minus­ta sekä Krug­ma­nin (myös tääl­lä) että Haye­kin aja­tuk­set on pidet­tä­vä mie­les­sä jos vel­kael­vy­tys­tä aio­taan käyt­tää. Haye­kin kan­ta pukee sanoik­si koko jou­kon epäi­ly­jä joi­ta aina­kin minul­le jäi tämän teks­tin jälkeen.

    Yllä lai­nat­tu kir­joi­tus ei itse asias­sa ole se jota etsin Krug­man-Hayek vas­tak­kai­na­set­te­luun liit­tyen. Sii­nä hake­mas­sa­ni artik­ke­lis­sa vie­lä esi­tet­tiin että Key­ne­si­läi­sen talous­po­li­tii­kan vel­kael­vy­tys­puol­ta Key­nes-tie­toi­ses­ti teke­vät polii­ti­kot eivät pys­ty hoi­ta­maan vyön­ki­ris­tys-sitou­mus­ta nousu­kau­del­la vaik­ka haluai­si­vat, kos­ka demo­kra­tias­sa hei­dät vaih­de­taan Key­nes-tie­tä­mät­tö­miin, tjsp.

    Mut­ta Krug­ma­nin point­ti tum­put sei­so­jis­ta on hyvä. Kek­sii­kö kukaan muu­ta vas­taus­ta kuin (ääret­tö­män varo­vai­nen) vel­kael­vy­tys? Kukaan kun ei tie­dä var­mas­ti sitä­kään onko joku inves­toin­ti kan­nat­ta­va, ennen kuin jäl­keen päin. Esi­mer­kik­si media kau­his­te­li taan­noin Espan­jan (Haye­ki­lai­sit­tain) sur­kei­ta infra­struk­tuu­ri-inves­toin­te­ja. Mut­ta oli­si­vat­ko ne jos­sain vaih­toeh­toi­ses­ti toteu­tu­nees­sa tule­vai­suu­des­sa osoit­tau­tu­neet­kin bril­jan­teik­si inves­toin­neik­si, jos loma­tu­ris­mi Espan­jaan oli­si­kin sen kun vain jat­ka­nut kasvuaan?

  43. a_l:
    Kyl­lä suh­teel­li­nen­kin köy­hyys on köy­hyyt­tä. Aina voi­tai­siin vie­dä mit­ta­ri riit­tä­vän pit­käl­le men­nei­syy­teen ja yhtäk­kiä kaik­ki ovat miljonäärejä.

    Ei se ole köy­hyyt­tä ellei sitä sel­lai­sek­si mää­ri­tel­lä. Kun tek­no­lo­gia kehit­tyy ja auto­maa­tio kor­vaa työ­pa­nok­sen yhä sel­keäm­min nii­den osal­ta, joil­la ei ole kou­lu­tus­ta ja kog­ni­tii­vi­sia kyky­jä, tuot­ta­vuus­ja­kau­ma muut­tuu koko ajan enem­män potenssijakaumaksi.

    Me eläm­me jo nyt yhteis­kun­nas­sa, jos­sa a) medi­aa­ni­kan­sa­lai­nen on lähel­lä köy­hyys­ra­jaa ja b) köy­hyys­ra­ja on sii­nä mis­sä 30 vuot­ta sit­ten oli ehkä top 10 pro­sen­tin tulo­ra­ja, ja johon kunin­kaat ja mil­jar­döö­rit pää­si­vät jos­kus 100 vuot­ta sitten.

    Jos kehi­tys jat­kuu nykyi­sen­kal­tai­se­na, emme ole kau­ka­na tilan­tees­ta, jos­sa 80 pro­sent­tia ihmi­sis­tä elää köy­hyys­ra­jal­la, ja köy­hyys­ra­ja on sii­nä mis­sä nykyi­nen top 10 pro­sent­tia on tie­nes­tien koh­dal­la. Jne.

    Jos täs­tä ekstra­po­loi­daan, ja jos hal­paa ja puh­das­ta ener­gi­aa jos­tain syys­tä riit­tää, niin lopul­ta olem­me tilan­tees­sa, jos­sa käy­tän­nös­sä kaik­ki ovat suh­teel­li­ses­ti köy­hiä, ja joka iki­sen ihmi­sen reaa­li­tu­lot ovat jotain mis­tä nykyi­set mil­jo­nää­rit voi­vat vain haa­veil­la. Tämä on pit­käl­le mene­vää spe­ku­laa­tio­ta, mut­ta siis, jos väki­lu­ku ei pal­jon kas­va, ja jos vaik­ka­pa fuusio­voi­ma tulee, niin mitään peri­aat­teel­lis­ta estet­tä täl­le ei ole. 

    Täs­sä on se ongel­ma, että suh­teel­li­sen köy­hyy­den “ongel­maa” ei edes voi rat­kais­ta täl­lai­ses­sa ske­naa­rios­sa. Lopul­ta 90% ihmi­sis­tä on työt­tö­miä tai tekee työ­tä käy­tän­nös­sä juu­ri ja juu­ri tuot­ta­vis­sa pal­ve­lu­hom­mis­sa, joi­ta ei kor­va­ta koneil­la vain sik­si, että ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan ekstraa ihmi­sen palveluista. 

    Mitä sit­ten?

  44. Kas­vu riit­täis työ­paik­ko­jen luo­mi­seen ellei tuot­ta­vuu­den nousu ja tuot­tei­den uusiu­tu­mi­nen oli­si niin nopeaa.
    Enne konei­ta ja lait­tei­ta käy­tet­tiin kym­me­niä vuosia
    esim kun tulin töi­hin tie­to­lii­ken­nein­si­nöö­ri­nä niin sil­loin ajateltiin,että auto­ma­ti­soin­nin jäl­keen seu­raa 30–40 vuo­den käyt­tö­vai­he ennen seu­raa­va teknologiaa.Automaatio val­mis­tui 1980 ja jo seu­raa­va­na vuon­na alet­tiin ana­lo­gia­tek­niik­kaa pis­tä­mään uusik­si digi­taa­li­tek­nii­kal­la ja valo­kaa­pe­leil­la. Ja ana­lo­gi­set hävi­si­vät pää­osin jo 80-luvul­la , vii­mei­set syr­jä­seu­tu­jen ver­kot 90-luvun puolivälissä

    Ja mat­ka­pu­he­lin­tek­no­lo­gia alkoi kor­va­ta access verk­ko­ja jo 80-luvul­la ja otti­vat valta-aseman.

    Seu­raavk­si 2000-luvul­la vark­ko­tek­no­lo­gia vaih­tui IP-tekniikkaan

    Tek­nii­kan mur­ros syö työ­paik­ko­ja niin kovaa vauhtia,että kas­vun pitäi­si olla 5–10 % luok­kaa, jot­ta työ­paik­ko­jen mää­rä kas­vai­si tai edes kor­vai­si entisiä

  45. Mik­ko Kivi­ran­ta:

    Mut­ta Krug­ma­nin point­ti tum­put sei­so­jis­ta on hyvä. Kek­sii­kö kukaan muu­ta vas­taus­ta kuin (ääret­tö­män varo­vai­nen) vel­kael­vy­tys? Kukaan kun ei tie­dä var­mas­ti sitä­kään onko joku inves­toin­ti kan­nat­ta­va, ennen kuin jäl­keen päin.

    Omas­sa kom­men­tis­sa­ni poliit­ti­nen kor­rup­tio tar­koit­taa muu­ta­kin kun vir­hein­ves­toin­te­ja. Vaik­ka­pa sitä että vaa­li­voit­to oste­taan lupaa­mal­la kai­kil­le 1500 e/kk mini­mi­palk­ka. Sit­ten kyl­lä poruk­ka sei­soo tum­put suo­ri­na kun tuot­teet eivät mene­kään täl­lä hin­nal­la kaupaksi.

    Vas­taa­via esi­merk­ke­jä on help­po kek­sia lukui­sia, vaik­ka­pa seu­raa­mal­la mitä Krei­kas­sa on teh­ty. Jos Nobel-pal­kit­tu ei tätä kyke­ne oival­ta­maan niin hei­kot on eväät.

  46. Työ­paik­ko­jen hävik­ki on ollut jo pit­kään 10 % luok­kaa eli n 250000 työ­paik­kaa on hävin­nyt 90-luvul­ta läh­tien vuosittain
    Hävik­ki joh­tuu tuot­ta­vuu­den kas­vus­ta ja tuo­te­va­li­koi­man muutoksesta-

    Kas­vu on riit­tä­nyt kor­vaa­maan mene­te­tyt työ­pai­kat, joten dyna­miik­ka on jää­nyt monel­ta huomaamatta

    http://www.etla.fi/julkaisut/dp1134-fi/

    Nyt näyt­tää sil­tä, että tasa­pai­no on häiriintynyt:
    Tuot­ta­vuu­den kas­vu ja tuo­te­va­li­koi­man syö enem­män työ­paik­ko­ja .Heik­ko kas­vu ei enää rii­tä kor­vaa­maan työpaikkamenetyksiä.

    Rat­kai­suk­si on esi­tet­ty työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mis­tä ja työ­ajan pidentämistä

    Miten­kä­hän tämä­kin logiik­ka oikein toimii ?

    Var­tiai­sen mukaan raken­teel­li­nee työt­tö­myys on län­si­mais­sa 6 % luok­kaa eli meil­lä on työ­voi­maa, joka ei kel­paa työnantajille.

    Työ­voi­man tar­jon­na lisää­mi­nen 63–68 vuo­tiais­sa vain lisää raken­teel­lis­ta työttömyyttä.
    Sitä vie­lä kiih­dyt­tää 25–45-vuotiaiden työ­ajan pidentäminen

  47. Lii­an van­ha: Tek­nii­kan mur­ros syö työ­paik­ko­ja niin kovaa vauhtia,että kas­vun pitäi­si olla 5–10 % luok­kaa, jot­ta työ­paik­ko­jen mää­rä kas­vai­si tai edes kor­vai­si entisiä

    Kyl­lä tähän on hyvät mah­dol­li­suu­det, ja mak­su­ky­kyi­set asiak­kaat. Minul­la­kin on koto­na var­maan sato­ja asioi­ta jois­ta haluai­sin reaa­liai­kais­ta tie­toa mut­ta tie­to ei vaan lii­ku, alkaen nyt vaik­ka talon raken­tei­den ja LVIS-tek­nii­kan kun­nos­ta. Kun tämä tulee aika­naan mah­dol­li­sek­si, on sinän­sä ihan sama tilas­toi­daan­ko se laa­dul­li­se­na vai mää­räl­li­se­nä kasvuna.

  48. uusi kas­vo tääl­lä kir­joit­ti 23.11.2012 kel­lo 14:58 :

    > liit­tyy­kö­hän tämä­kään aihee­seen, mut­ta mik­si viljan/vehnän hin­ta on hei­kon glo­baa­lin sadon vuok­si korkealla?

    Joh­tui­si­ko­han kysyn­nän ja tar­jon­nan suhteista?

    > ja vas­taa­vas­ti Suo­mes­sa on kesan­to­pel­to­ja vaik­ka kuin­ka paljon?
    yri­tin googla­ta pal­jon­ko kesan­nol­la on Suo­men pel­toa­las­ta mut­ten löytänyt.

    Hae uudel­leen. Net­ti on pul­lol­laan suo­men­kie­li­siä sivu­ja, jois­sa asi­aa on sel­vi­tet­ty monel­ta kan­til­ta. Kesan­noin­ti­pro­sent­ti tai­taa olla nyky­ään n. 10.

    >nyt­hän oli­si kan­nat­ta­nut vil­jaa vil­jel­lä joka nie­meen ja not­koon ja tie­tys­ti sin­ne kesantopeltoon.

    Niin oli­si. Asias­sa on vaan pie­ni problee­ma. Kukaan ei tie­dä etu­kä­teen, mil­loin mah­dol­li­nen kato tulee. Eikä sitä­kään, mihin se tulee.

  49. Lii­an van­ha:

    Var­tiai­sen mukaan raken­teel­li­nee työt­tö­myys on län­si­mais­sa 6 % luok­kaa eli meil­lä on työ­voi­maa, joka ei kel­paa työnantajille.

    Jokai­ses­sa kan­sas­sa on osa poru­kas­ta sel­lai­sia joi­den kyvyt ei rii­tä muu­hun kun vään­tä­mään klem­ma­ria klem­ma­ri­teh­taal­le. Län­si­mai­den ongel­ma on se että nämä hom­mat on kaik­ki siir­ret­ty Kiinaan.

    Mikä on ratkaisu?

    Kai­kis­sa mais­sa pitää pitää huo­li sii­tä että klem­ma­ri­teh­das kan­nat­taa kus­tan­nus­ten puo­les­ta sin­ne perustaa.

    Ja mikä on uhka?

    Se että ne kes­ki­luo­kan­kin hom­mat siir­ty­vät Kii­naan, Inti­aan ja muu­al­le Aasi­aan. Sitä katoa ei sit­ten enää ole mah­dol­lis­ta paikata.

  50. Tuot­ta­vuu­den kas­vu ei aiheu­ta työt­tö­myyt­tä. Yllä­tyk­set voi­vat aiheut­taa tila­päis­tä työt­tö­myyt­tä. Tuot­ta­vuuse­ro­jen kas­vu voi aiheut­taa työt­tö­myyt­tä, jos mini­mi­palk­ko­ja ja sosi­aa­li­tur­vaa sor­va­taan epäyh­teen­so­pi­vik­si tuot­ta­vuuse­ro­jen kanssa.

    Raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä­kin voi pie­nen­tää kor­jaa­mal­la sosi­aa­li­tur­vaa perus­tu­lo­mai­sem­mak­si, vapaut­ta­mal­la pal­kois­ta sopi­mis­ta, kor­jaa­mal­la asun­to­pu­laa kaa­voi­tuk­sel­la ja vuo­kra­mark­ki­noi­den puut­tei­ta asu­mi­sen tuki­jär­jes­tel­mät pois­ta­mal­la jne.

    Saas­tei­den vähen­tä­mi­ses­sä kes­kei­nen pul­lon­kau­la on se, että kan­sa­lai­set eivät oikeas­ti halua tin­kiä pal­jon­kaan sen hyväk­si. Sik­si saas­tei­ta saa yleen­sä vähen­net­tyä eni­ten taval­la, jol­la se tapah­tuu pie­nim­min uhrauksin.

    Sik­si pitää pää­sään­töi­ses­ti lopet­taa kaik­ki saas­teen­vä­hen­nys­oh­jel­mat ja kor­va­ta ne hait­ta­ve­roil­la tai pääs­tö­kau­poil­la, sil­tä osin kuin kär­si­jöi­tä on niin pal­jon, että vahin­gon­kor­vauk­set ovat lii­an köm­pe­lö ratkaisu. 

    Haittaveroilla/päästökaupalla toteu­tu­vat hal­vim­mat saas­teen­vält­te­ly­kei­not ja vain ne. Muil­la kei­noil­la mukaan tulee mui­ta­kin, toi­si­naan jopa 1000 ker­taa kal­liim­pia tai jopa nettohaitallisia. 

    Hait­ta­ve­rot myös joh­ta­vat sii­hen, että se ja vain se talou­del­li­nen toi­min­ta toteu­tuu, jos­ta on enem­män hyö­tyä kuin hait­taa. Tie­tys­ti muu vero­tus tuho­aa myös hyö­dyl­lis­tä toi­min­taa, mut­ta sekin tuho vähe­nee, kun nii­tä vero­ja kor­va­taan haittaveroin.

  51. Sun Tzu: Jokai­ses­sa kan­sas­sa on osa poru­kas­ta sel­lai­sia joi­den kyvyt ei rii­tä muu­hun kun vään­tä­mään klem­ma­ria klem­ma­ri­teh­taal­le. Län­si­mai­den ongel­ma on se että nämä hom­mat on kaik­ki siir­ret­ty Kiinaan.

    Mikä on ratkaisu?

    Kai­kis­sa mais­sa pitää pitää huo­li sii­tä että klem­ma­ri­teh­das kan­nat­taa kus­tan­nus­ten puo­les­ta sin­ne perustaa.

    Ja mikä on uhka?

    Se että ne kes­ki­luo­kan­kin hom­mat siir­ty­vät Kii­naan, Inti­aan ja muu­al­le Aasi­aan. Sitä katoa ei sit­ten enää ole mah­dol­lis­ta paikata.

    Tuot­ta­vuus ei ole ollut enää 150 vuo­teen riip­pu­vai­nen vain yksilöstä.
    Tuot­ta­vuus perus­tui a 90-luvul­le saak­ka koneen ja ihmi­sen yhtei­seen tuot­ta­vuu­teen. Ja 90-luvul­la mukaan tuli voi­mak­kaas­ti tie­to­tek­niik­ka ja nyt tuot­ta­vuus on ihmi­sen, koneen ja tie­to­tek­nii­kan yhteissumma.
    Esim sirk­ke­li ja nau­laus­ko­ne kes­kin­ker­tai­sen kir­ves­mie­hen käsis­sä tekee hänes­tä sta­ha­no­vi­lai­sen ver­rat­tu­na käsisaha/vasara kirvesmieheen

    Kone+tietotekniikka kyke­ne­vät kor­vaa­maan monia inhi­mil­li­siä puut­tei­ta esim Step­hen Haw­king kyke­nee tuot­ta­vaan työ­hön vaik­ka on vai­keas­ti vammainen .

    On pit­käl­ti tah­to­ky­sy­mys halu­taan­ko luo­da myös näil­le vai­keas­ti työl­lis­tet­tä­vil­le sopi­vaa tuo­tan­to­tek­niik­kaa ja hyvä­tuot­toi­sia työpaikkoja.

  52. Sun Tzu: Se että ne kes­ki­luo­kan­kin hom­mat siir­ty­vät Kii­naan, Inti­aan ja muu­al­le Aasi­aan. Sitä katoa ei sit­ten enää ole mah­dol­lis­ta paikata.

    Minus­ta tämä uhka­ku­va näh­dään usein vähän tur­han mit­ta­va­na. Pää­asial­li­nen teki­jä on se, että kun kii­na­lai­sen kes­ki­luok­kai­sen ihmi­sen työ­pa­nos alkaa vas­ta­ta län­si­mai­sen kes­ki­luok­kai­sen ihmi­sen työ­pa­nos­ta, palk­ka­kin alkaa tul­la samoil­le nurkille.

    Tämä tapah­tuu sekä pal­kan nousul­la että valuut­ta­suh­tei­den kor­jaan­tu­mi­sel­la. Jos kes­ki­luo­kan yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­pai­kat alka­vat läh­teä Kii­naan, talous meil­lä alkaa saka­ta sen ver­ran, että valuut­ta­kin ottaa sii­tä siipeensä. 

    Palk­kaan liit­tyy vie­lä sel­lai­nen mie­len­kiin­toi­nen jut­tu, että Kii­nas­sa eri­tyi­ses­ti kou­lu­tet­tu­jen ihmis­ten pal­kat ovat jo nyt nous­seet aika pal­jon. Insi­nöö­rin palk­kaa­mi­nen Shang­hais­sa on hal­vem­paa kuin Suo­mes­sa, mut­ta ero ei enää ole sitä luok­kaa, että insi­nöö­rin työ­tä kan­nat­tai­si teet­tää siel­lä. Koh­ta ongel­ma voi pikem­min olla se, että hyvin kou­lu­te­tut kal­pea­naa­mat suun­nis­ta­vat Kii­naan töihin.

    Kii­nal­la on kak­si kil­pai­lu­ky­kye­tua. Toi­nen on hal­pa klem­ma­rin­vään­tö­työ­voi­ma ja toi­nen on lii­ke-elä­mäl­le suo­tui­sa talous­jär­jes­tel­mä (= yhteis­kun­ta ei ihmeem­min kan­na vas­tuu­ta yksi­lös­tä). Toi­saal­ta maa on osin hyvin byro­kraat­ti­nen, ja vaa­ti­viin teh­tä­viin sopi­vaa työ­voi­maa on kui­ten­kin aika vähän.

    Kum­pi­kaan vai­va ei para­ne ihan yön yli, vaan kyse on vuo­si­kym­me­nien pro­ses­sis­ta. Lisäk­si ohut sosi­aa­li­tur­va­ra­ken­ne on aivan sel­vä yhteis­kun­nal­li­nen ris­ki­te­ki­jä, jos kas­vu hidas­tuu. Sil­loin nyt hyvin epä­ta­sai­ses­ti jakau­tu­vaa hyvin­voin­tia on pak­ko jakaa tasai­sem­min, mikä hei­ken­tää hin­ta­kil­pai­lu­ky­kyä lyhyel­lä (alle vuo­si­kym­me­nien) aikavälillä.

    Entä­pä Intia? Intias­sa on kyl­lä val­ta­va kes­ki­luok­ka, mut­ta käy­tän­nös­sä täy­sin kou­lut­ta­mat­to­mia köy­hiä on usko­ma­ton mää­rä. Joi­ta­kin kes­ki­luo­kan töi­tä on men­nyt Inti­aan (tie­to­ko­neoh­jel­mien teke­mi­nen, puhe­lin­pal­ve­lu­kes­kuk­set englan­nin­kie­li­sis­sä mais­sa), mut­ta kaik­ki koke­muk­set eivät ole kovin positiivisia.

    Glo­ba­li­saa­tio on kyl­lä vie­nyt osan työs­tä pysy­väs­ti köy­hem­piin mai­hin (yksin­ker­tai­nen kou­lu­tus­ta vaa­ti­ma­ton työ, koh­tuu­ko­koi­set tuot­teet). Se ei ole kui­ten­kaan ainoa meka­nis­mi, joka on vie­nyt ko. työ­tä pois. Kadun­la­kai­si­jan työ­tä ei ihan hel­pos­ti ulkois­te­ta, eikä sii­voo­jan­kaan. Ensim­mäi­siä ei enää ole, ja jäl­kim­mäi­siä paik­ko­ja on enem­män kuin teki­jöi­tä. Työ­tä ja teki­jöi­tä sii­hen kyky­jen­sä puo­les­ta sopi­via teki­jöi­tä oli­si, mut­ta eri syyt estä­vät näi­den kohtaamisen.

    Se vai­kut­taa kyl­lä aika sel­väl­tä, että glo­ba­li­saa­tion myö­tä mei­dän suh­teel­li­nen elin­ta­som­me ver­rat­tu­na vaik­ka­pa BRIC-mai­den asuk­kai­hin heik­ke­nee. Se ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä tar­koi­ta mei­dän elin­ta­som­me abso­luut­tis­ta heik­ke­ne­mis­tä. Näin se yleen­sä on his­to­rian saa­tos­sa­kin käy­nyt; kas­vua on hel­pom­pi saa­da aikai­sek­si alem­mas­ta lähtökohdasta.

  53. Sun TzuJa mikä on uhka?

    Se että ne kes­ki­luo­kan­kin hom­mat siir­ty­vät Kii­naan, Inti­aan ja muu­al­le Aasi­aan. Sitä katoa ei sit­ten enää ole mah­dol­lis­ta paikata.

    Kii­nan “kes­ki­luo­kan” pal­kat alka­vat olla jo Itä-Euroop­pa­lai­sel­la tasol­la tai vähin­tään­kin lähes­ty­mäs­sä sitä kohis­ten. Ei Kii­nas­sa ole mitään eri­tyis­tä kil­pai­lue­tua siel­lä kun puhu­taan kou­lu­te­tun tai osaa­van työ­voi­man tapauksesta. 

    Ainoa “etu” Kii­nal­la on se, että tuloe­rot ovat val­ta­vat, min­kä takia pal­ve­lut ovat hal­po­ja ja täten kes­ki­luok­kai­nen tyy­tyy muu­ta­maa sataa euroa alem­paan lik­saan, kuin tsek­ki­läi­nen kollegansa.

    Tai­no, kai se on tie­tyn­lai­nen etu, että ollaan lähel­lä sitä lop­pu­tuo­tan­toa. Toi­saal­ta Kii­nas­sa ollaan aktii­vi­ses­ti siir­tä­mäs­sä teol­li­suut­ta ran­ni­kol­ta sisä­maa­han, joka aiheut­taa taas sen, että sikä­läi­nen Shan­gain kes­ki­luok­ka on jos nyt ei yhtä kau­ka­na, niin aina­kin 1000km pääs­sä niis­tä tuo­tan­to­lai­tok­sis­ta. Ja 1000km ei ole oikeas­taan hir­veäs­ti lähem­pä­nä kuin 4000km.

  54. Myös­kään tuot­ta­vuu­den nousus­ta ei löy­dy sel­lais­ta tekijää,joka tuki­si tuo­mio­päi­vän ennusteita.
    Kun tuot­ta­vuut­ta vuon­na 2000 mer­ki­tään 100 niin 2011 Suo,men tuot­ta­vuus on 120 ja Sak­san 113 eli ero on mer­kit­tä­vä Suo­men eduksi

    Kun palk­ka­tos­ta, tuot­ta­vuu­des­ta eikä työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sis­ta löy­dy seli­tys­tä huo­noon menes­tyk­seen maa­ila­mal­la niin löy­tyi­si­kö seli­tys joh­ta­mi­ses­ta ? Eli yri­tyk­set eivät ole kil­pai­lu­ky­kyi­siä tuot­tei­den omi­nai­suuk­sien ‚myyn­nin tai jon­kun muun syyn vuoksi ?

    Nokia­kin sor­tui sisäi­siin ongel­miin ja huo­noon johtamiseen.Insinöörien kapi­na joh­ti dik­da­too­ri­seen joh­ta­mi­seen, rivi­työn­te­ki­jöi­den hal­vek­si­mi­seen ja joh­don kyky­jen yliarviointiin.

    Joh­don kor­keat pal­kat ja run­saat bonuk­set kai­kis­sa tilan­teis­sa sai­vat joh­don laiskottelemaan.

    1. Kun palk­ka­tos­ta, tuot­ta­vuu­des­ta eikä työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sis­ta löy­dy seli­tys­tä huo­noon menes­tyk­seen maa­ila­mal­la niin löy­tyi­si­kö seli­tys johtamisesta ? 

      Joh­ta­mi­nen voi­si var­maan­kin olla vie­lä­kin parem­paa, mut­ta joh­ta­mi­sen hyvyys tai huo­nous on sisäl­lä nois­sa tuottavuusluvuissa.

  55. Nykyi­sel­lä talou­del­li­sen kas­vun indi­kaat­to­ril­la pros­ti­tuu­tio on paras tapa nos­taa brut­to­kan­san­tuo­tet­ta. Panok­set per tuo­tan­to­yk­sik­kö ovat vakio eli 1 ja tuo­tok­set eli panot ovat monikymmenkertaiset.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Joh­ta­mi­nen voi­si var­maan­kin olla vie­lä­kin parem­paa, mut­ta joh­ta­mi­sen hyvyys tai huo­nous on sisäl­lä nois­sa tuottavuusluvuissa.

    Joh­ta­min­ne ei ole muka­na tuot­ta­vuu­des­sa jos tuo­te­va­li­koi­ma on huo­no ja/tai myyn­ti sak­kaa ‚p—-kin kun voi teh­dä tehokkaasti,mutta p—-n teke­mi­nen on johtamisongelma.

    Toi­nen mer­kit­tä­vä ongel­ma voi olla kiin­tei­den kulu­jen suh­de muuttuviin.Pääomakuluista ja ket­ju­te­tus­sa tuo­tan­nos­sa sop­pa­reis­ta ei pää­se hel­pol­la eroon.Kun myyn­ti sak­kaa niin kiin­teät kulut aja­vat yri­tyk­sen nopeas­ti tappiolliseksi.
    Esim Nokia jakoi kevääl­lä osin­koa 740 mil­joo­naa vaik­ka tuot­ti tappiota

    Nyky­ään osin­got ja joh­don palk­kiot ovat kiin­tei­tä kulu­ja ja jos mar­gi­naa­lit ovat pie­niä niin niil­lä­kin saa fir­man kon­tal­leen tai aina­kin lisät­tyä rahoitusongelmaa

  57. Lii­an van­ha: Esim Nokia jakoi kevääl­lä osin­koa 740 mil­joo­naa vaik­ka tuot­ti tappiota

    Osin­koa on syy­tä­kin jakaa, jos joh­to ei kek­si omis­ta­jien rahoil­le tuot­ta­vaa käyt­töä. Nokian joh­to on sel­väs­ti jo usean vuo­den ajan ollut täy­sin kyke­ne­mä­tön kek­si­mään omis­ta­jien rahoil­le tuot­ta­vaa käyttöä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.